Ajantasa 6/2010

Kuntataloudet saatava tasapainoon ............ 4 Yrityssalaisuuksien turvaaminen salassapitosopimuksella............................... 5 Rakennusalalle käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen ...6 Lieto arvioi yritysvaikutuksia päätöksenteossaan...................................... 14 Teleste haastaa henkilöstöä osallistumaan ................................................ 15

JÄSENLEHTI 6/2010

KEVĂ„Ă„N JĂ„SENTAPAHTUMIA KAUPPAKAMARISSA 0HU

NND

2.2.

15.2.

10.3.

Aamukahvit Kuntoutuskeskus Petrea YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

25.3.

QWH

ULL

VL

Miten varautua riitoihin?

LQIRD \ULW\VULLWDWLODQWHLVLLQ Kamarin Kinkerit .DXSSDNDPDULQ OXRWWDPXVPLHKLOOH

DOH

Uusien jäsenten tervetulotilaisuus WLHWRD NDXSSDNDPDULQ WRLPLQQDVWD

9.2.

R N

18.1. Investointituki-infotilaisuus WLHWRD WHROOLVXXV\ULW\NVLOOH P\|QQHWWlYlVWl LQYHVWRLQWLWXHVWD

26.1.

D M

Suuri Kauppakamarikiertue YDLNXWD DOXHHVL WXOHYDLVXXWHHQ Aamukahvit asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

13.4.

Kevätkokous VllQW|PllUlLQHQ NHYlWNRNRXV

5.5.

ICT-Teemaseminaari ,&7 DODQ XXVLPPDW NXXOXPLVHW

10.5.

Aamukahvit Manpower YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

2 2 2

2 ajantasa ajan tasa • 6/2010

SISÄLTÖ Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Pääkirjoitus Kuntataloudet saatava tasapainoon ..............................................4 (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

Kuukauden artikkelit Yrityssalaisuuksien turvaaminen salassapitosopimuksella...............5 Rakennusalalle käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen ........................................................................6 Maanpuolustusvelvollisuuteen liittyvät vapaat ................................8 Työnantajasuorituksia koskevat ennakkoratkaisut ..........................9 Työnantajan oikeudesta työntekijän keksintöön............................10 Tilaajavastuulaista ....................................................................12 Hallituspartnerit omistajan tukena ..............................................13 Lieto arvioi yritysvaikutuksia päätöksenteossaan .........................14 Teleste haastaa henkilöstöä osallistumaan ..................................15

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

Kamarissa tapahtuu

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi

Yritystietoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Kuvasatoa loppusyksyn tapahtumista .........................................17

Työnantaja, työllistä nuori Sanssi-kortilla .....................................25 Uusi laki mahdollistaa kokonaan sähköiset julkiset hankinnat ........25 Metropolit ja yliopistoseudut kehityksen vetureina .......................25 Taantuma hellittää liike-elämän palveluissa ..................................25 Uusi Incoterms 2010 yritysten käyttöön Suomessa .....................26 Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön ......................................26 Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö tiukentuu ...........26 Muutoksia ulkomaalaisen oikeuteen saada työmarkkinatukea .......27 Hallitus ehdottaa uutta perhevapaata omaishoitoa varten .............27 Työryhmä torjumaan harmaata taloutta ......................................27 Yhdessä yrittämään! –kampanja alkoi .........................................28

Kansainvälistä Miten EU:n varat käytettiin vuonna 2009? ...................................29 ICT-projekteille tarjolla 780 miljoonaa euroa ................................29 Euroopan komission näkemys finanssialan verotuksesta ..............29 EU:n oikeuden soveltamista tehostetaan ....................................29 EU:n ja Etelä-Korean välille vapaakauppasopimus ........................29 Liikekumppanuustuki.................................................................30 Finnpartnershipin yhteistyökumppanihaku yrityksille .....................30 Ryhtiä EU:n sisämarkkinoihin .....................................................30 Komissio ehdottaa Schengen-sääntöjen valvonnan tiukentamista ..30 Uusi portaali pk-yrityksille standardeista avattu ...........................30 ISO on julkaissut standardin yhteiskuntavastuusta .......................31 Uusi työkalu energiatehokkuuden tehostamiseen .........................31

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ...................32 Turun kauppakamari kouluttaa 2011................33

3 6/2010 • ajan ajantasa tasa

Yhdistymiset eivät ole oikotie onneen Kuntataloudet saatava tasapainoon

Viime vuosina on voimakkaasti vaadittu kuntatalouksien kuntoon laittamista.

Keinona on, varsinkin elinkeinoelämän taholta, esitetty kuntien yhdistymisiä.

Menetelmä on ollut käytössä yritysmaailmassa jo pitkään ja toisinaan myös varsin onnistuneesti. Ei kuitenkaan aina.

Usein ei ymmärretä sitä, että kunnat eivät toimi eivätkä voi toimia kuten yritykset. Tähän on monta syytä.

Ensiksikin kuntien toiminnasta säädetään lailla. Kunnat eivät itse voi määrittää, mitä tekevät ja mitä eivät tee. Eduskunta, siis valtio, päättää siitä kuntien puolesta.

Havaittavissa onkin ollut, että valtiovalta siirtää omia velvoitteitaan kuntien hoidettavaksi. Se on kiristänyt ja kiristää edelleen kuntien taloutta.

Toiseksi kunnat eivät voi valikoida asiakkaitaan, siis asukkaitaan. On palveltava niitä, jotka kunnassa päättävät asua.

Olivat he sitten minkälaisten palveluiden tarpeessa tahansa.

Kolmanneksi kuntien asioista päättää hallinto, jonka ei lähtökohtaisesti tarvitse puhaltaa yhteen hiileen, päinvastoin kuin yrityksissä. Erilaiset poliittiset tavoitteet usein johtavat vain kompromisseihin, ei kuntien kannalta optimaalisiin päätöksiin, mitattiin sitä sitten millä mittareilla tahansa.

Yritysten fuusioissa päällekkäisyydet pyritään poistamaan. Kuntien kohdalla tilanne on toinen. Erityislainsäädännöl-

lä on määrätty, että kuntien yhdistymisen seurauksena ketään ei saa irtisanoa tehtävästään viiteen, jopa viiteentoista vuoteen! Kustannusten pienentämistä ei ainakaan voida tätä kautta välittömästi saavuttaa.

Toimintojen kohentuminenkaan ei automaattisesti seuraa yhdistymisiä.

Elinkeinoelämän kannalta tärkein kuntien tehtävä on kaavoitus. Ajatus suurempien kokonaisuuksien paremmasta kaavoittamisesta perustuu sille, että siten luotaisiin järkevämpiä kaavoja. Suuri on kaunista, ajatellaan.

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Pieni on ketterämpi ja nopeampi, usein myös joustavampi. Tämän on nähty pitävän paikkaansa myös kunnissa. Eikä kuntien välinen kilpailu yrityksistä ole pahitteeksi.

Kuntienkin taloudenpidossa menot on asetettava tulojen mukaan, ei päinvastoin. Tämä on yksinkertainen, mutta ei niin yleisesti sovellettu malli.

Viime kädessä kyse on päätöksenteosta. Ne kunnat pärjäävät, missä tehdään hyviä päätöksiä. Se taas on kiinni siitä, keitä päätöksiä tekemään on valittu ja miten yhteistyö heidän välillään toimii.

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

4 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Yrityssalaisuuksien turvaaminen salassapitosopimuksella Yrityssalaisuuksien suojaamisen merkitys on kasvanut tietoyhteiskunnan kehittymisen ja yrityselämän toimintakulttuurin muuttumisen myötä.

Yrityksillä on entistä enemmän yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita, joilla on pääsy yrityksen taloudellisiin ja teknisiin yrityssalaisuuksiin, jotka tuovat yritykselle kilpailuetua. Suomessa ei ole erillistä lakia yrityssalaisuuksien suojasta vaan yrityssalaisuuksien suoja on määritelty rikoslaissa (RL) ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL). Lisäksi työsuhteeseen liittyvästä salassapitovelvollisuudesta säädetään työsopimuslaissa (TSL). Laki antaa suojaa yrityssalaisuuksille mutta aina lain mukainen turva ei ole riittävä vaan lisäturvan saamiseksi on suositeltavaa solmia erillinen salassapitosopimus yhteistyökumppanien, työntekijöiden tai muiden sopimuskumppanien kanssa.

Mikä on yrityssalaisuus ?

Kaikkea yritystoiminnassa käytettävää tietoa ei voida pitää yrityssalaisuutena. Yrityssalaisuus voidaan määritellä liike- tai ammattisalaisuudeksi, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan tuottamaan elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Yrityssalaisuuden tunnusmerkkeinä ovat: • tieto ei ole yleisesti tiedossa • tiedolla on taloudellista arvoa ja • sitä suojataan aktiivisesti joutumasta vääriin käsiin.

Jos jokin edellytyksistä ei täyty, kyse ei ole yrityssalaisuudesta.

Yrityssalaisuuksien sisältö vaihtelee tiedon luonteesta ja toimialasta riippuen ja se voi olla kaupallista, teknistä

tai hallintoon liittyvää. Esimerkkinä yrityssalaisuudesta voidaan mainita yrityksen osto- ja myyntihinnat, tarjoukset, sopimukset, tuotekehityksen tekniset tiedot, tietokoneohjelma, lähdekoodi, asiakastiedot tai yrityskauppasuunnitelmat.

Yrityssalaisuuksien suoja lainsäädännössä Rikoslaissa on rangaistavaksi teoksi säädetty yritysvakoilu (RL 30:4 §), yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5§), yrityssalaisuuden väärinkäyttö (RL 30.6 §) ja salassapitorikos ja -rikkomus (RL 38:1§). Yritysvakoilu on kyseessä kun oikeudettomasti hankittua, toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta käytetään tai ilmaistaan oikeudettomasti. Yrityssalaisuuden rikkomisessa on puolestaan kysymys sinänsä laillisesti palvelussuhteen aikana saadun tiedon käyttämisestä taloudellisen hyödyn hankkimiseksi tai muutoin vahingoittamistarkoituksessa. Työntekijän kyseessä ollessa yrityssalaisuuden ilmaiseminen on rangaistavaa kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Yrityssalaisuuden väärinkäytöllä tarkoitetaan rikoksella saadun yrityssalaisuuden hyödyntämistä tarkoituksena hankkia itselle tai toiselle taloudellista hyötyä.

Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa kieltää hankkimasta oikeudettomasti yrityssalaisuutta ja käyttämästä ja ilmaisemasta sitä.

Lisäksi lain mukaan elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleva ei saa käyttää oikeudettomasti tietoa, jonka on saanut tietoonsa. Lain säännöksillä on erityisesti merkitystä elinkeinoharjoittajien välisessä suhteessa. Loukattu osapuoli voi vaatia markkinaoikeudesta kieltotuomiota sekä vahingonkorva-

usta aiheutetusta vahingosta.

Yrityssalaisuutta koskevat säännökset ovat melko monitulkintaisia eikä oikeuskäytäntöä juurikaan ole. Tämä johtuu osaltaan siitä, että yritykset eivät usein halua tuoda yrityssalaisuuksia koskevia asioita julkisen oikeudenkäynnin piiriin.

Yrityssalaisuuden suojan täydentäminen salassapitosopimuksella Lain antamaa suojaa voidaan täydentää salassapitosopimuksella (NDA, Non-Disclosure Agreement).

Salassapitosopimuksen etuina voidaan pitää sen ennakolta estävää vaikutusta ja se korostaa salassapidon merkitystä sopimussuhteessa. Sopimuksella voidaan selventää luottamuksellisen tiedon määritystä ja rajoituksia. Sopimuksessa voidaan sopia riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä, joka on suositeltava riitojen ratkaisukeino yritysten välisiin sopimuksiin ja erityisesti salassapitosopimuksiin. Välimiesmenettely ei ole julkista, toisin kuin yleisissä tuomioistuimissa käytävä oikeudenkäynti. Salassapitosopimus kannattaa usein tehdä jo sopimusneuvotteluiden alussa, sillä silloin myös sopimusneuvotteluissa esille tullut tieto jää luottamukselliseksi, jos sopimukseen ei myöhemmin päästä.

Salassapitosopimus sisältää määräyksiä mm. seuraavista asioista: • osapuolet ja sopimuksen tarkoitus • yrityssalaisuuksien, luottamuksellisen tiedon ja aineistojen määritelmä • salassapitovelvoitteen sisältö • luottamuksellisen tiedon sallittu käyttötapa ja rajoitteet • toimenpiteet salassapidon varmistamiseksi

5 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit

Rakennusalalle käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen Suomessa otetaan 1.4.2011 alkaen käyttöön rakentamispalvelujen myyntiä koskeva pakollinen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Uudella lainsäädännöllä pyritään minimoimaan rakennusalalla havaitusta veronkierrosta valtiolle aiheutuvia arvonlisäveromenetyksiä. Veronkiertotapauksissa tyypillistä on ollut, että aliurakoitsija jättää tilittämättä valtiolle palvelun myynnistä laskuttamansa arvonlisäveron, kun palvelun ostaja on kuitenkin oikeutettu vastaavan veron vähentämiseen. Muutoksella pyritään parantamaan rehellisten verovelvollisten kilpailuasemaa rakennusalalla.

Mikä käännetty verovelvollisuus?

Lähtökohtaisesti arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus on tavaran tai palvelun myyjällä. Arvonlisäverolaista löytyy kuitenkin poikkeussäännöksiä tilanteista, joissa arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus onkin ostajan vastuulla. Kun verovelvollisuus on siirretty myyjän sijasta ostajalle, puhutaan ns. käännetystä verovelvollisuudesta.

Käännetty verovelvollisuus on menettelynä tuttu monille esimerkiksi elinkeinonharjoittajien välisen kansainvälisen palvelukaupan yhteydestä.

Milloin käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan?

Käännetty verovelvollisuus on pyritty rajaamaan rakennusalaa koskevaksi asettamalla sen soveltamiselle kaksi edellytystä. Ainoastaan silloin kun nämä alla esitetyt edellytykset täyttyvät samanaikaisesti, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

• sopimuksen voimassaoloaika ja toimenpiteet sopimuksen päätyttyä • muutokset sopimukseen • Sopimussakko ja vahingonkorvauksen määrittely • sovellettavan lain valinta • riitojen ratkaisu Salassapitosopimukseen on usein suositeltavaa ottaa sopimussakkolauseke sopimusrikkomuksen varalta. Tällöin sopimusrikkomustilanteessa sopimussakko tulee maksettavaksi ilman, että osapuolen pitää näyttää varsinaista vahinkoa aiheutetuksi. Mikäli sopimussakkolauseketta ei ole, osapuolen tulee näyttää toteen, että sopimusrikkomuksesta on aiheutunut vahinkoa sekä vahingon määrä.

tarkoituksessa on rangaistavaa kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salassapitovelvoitteen rikkominen työsuhteen aikana on yleensä purku- tai irtisanomisperuste.

Vaikka työntekijällä jo lain nojalla salassapitovelvollisuus, työntekijän salassapitovelvollisuutta voidaan laajentaa ja täsmentää salassapitosopimuksella sekä työsuhteen ajalle että sen päättymisen jälkeen. Se voidaan toteuttaa joko työsopimukseen otettavalla salassapitolausekkeella tai erillisellä sopimuksella. Salassapitosopimuksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, mutta sopimusta tehtäessä on otettava huomioon kohtuullisuus.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että salassapitovelvoitteen kohtuullinen voimassaoloaika voisi olla viisi vuotta.

Tyypillisiä työntekijän salassapitosopimukseen otettavia ehtoja ovat mm.

• sopimuksen tarkoitus • salassa pidettävien tietojen yksilöinti • salassapitovelvoitteen määrittely, mahdollinen aineiston palauttaminen työsuhteen päättyessä • salassapitovelvoitteen voimassaoloaika • sopimuksen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset, vahingonkorva-

usvelvollisuus tai sopimussakko Salassapitosopimuksella on yhtymäkohtia kilpailukieltosopimukseen, jolla voidaan rajoittaa erityisen painavasta syystä työntekijää menemästä kilpailijan palvelukseen työsuhteen päättymisen jälkeen kuuden kuukauden ajan. Poikkeustapauksissa kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vuodeksi, mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta johtuvasta sidonnaisuudesta. Kilpailukieltosopimuksella voidaan turvata osaltaan yrityssalaisuuksia, mikäli työtehtävä on sen tyyppinen, että siihen liittyy yrityksen toiminnan kannalta olennaista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyvää tietoa ja työntekijällä on sellaista tietoa, joka ei ole yleisesti käytössä. Työsuhteessa rajanveto yrityssalaisuuden ja työntekijän oman ammattitaidon välillä voi tuottaa ongelmia ja kysymys aktualisoituu usein työpaikan vaihdon yhteydessä. Riskejä voidaan minimoida salassapitosopimuksella sekä kilpailukieltosopimuksella mutta salassa pidettävän tiedon ja ammattitaidon rajanveto on tehtävä ■ aina tapauskohtaisesti.

Salassapitovelvollisuus työsuhteessa Työntekijällä on työsopimuslain nojalla lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Työsopimuslaki kieltää työntekijää työsuhteen kestäessä käyttämästä hyödyksi tai ilmaisemasta työnantajan liike- tai ammattisalaisuutta. Jos tieto on saatu oikeudettomasti, kielto jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Rikoslain säännösten perusteella yrityssalaisuuden paljastaminen hyötymis- tai vahingoittamis-

Myydään rakentamispalveluja tai vuokrataan rakennustyötä suorittavaa työvoimaa Käännettyä verovelvollisuutta sovel-

6 ajantasa ajan tasa • 6/2010

pääurakoitsijan myynti tilaajalle olisi pääsääntöisesti verollista.

Matti Lindholm Arvonlisäveroasiantuntija KPMG Oy Ab

letaan uudistuksessa tarkoitettujen rakentamispalvelujen myyntiin sekä työvoiman vuokraukseen kyseisiä rakentamispalveluja varten. Tässä yhteydessä rakentamispalvelulla tarkoitetaan kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja asennustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Menettelyn piiriin kuuluvan rakentamispalvelun käsite kattaa esim. maa- ja vesirakentamisen, rakennusten uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja perusparantamisen, rakennuksen sähkö- ja LVI-työt, rakentamisen viimeistelytyöt ja rakennuskoneiden vuokrauksen käyttäjineen. Rakennustyöhön liittyvät suunnittelu-, valvonta- tms. palvelut sen sijaan eivät kuulu käännetyn verovelvollisuuden piiriin.

Ostajana rakentamispalveluja myyvä tai rakennustyötä vuokralle antava toimija Toisena edellytyksenä käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle on, että rakentamispalvelun ostajana on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy edellä määritettyjä rakentamispalveluja tai työvoiman vuokrauspalveluja. Rakentamispalvelujen tai työvoiman vuokrauksen myynti ei näin ollen edellytetä olevan elinkeinonharjoittajan päätoimiala. Esimerkiksi rautakauppa, joka toistuvasti myy pienen osan tuotteistaan asennettuna, täyttää laissa ostajalle asetetut kriteerit.

Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikkiin aliurakoitsijoiden myymiin rakentamispalveluihin sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta, kun taas

Keitä muutos koskee Palvelun myyjän osalle ei ole asetettu mitään kriteerejä. Periaatteessa uusi menettely voi tulla yksittäistapauksissa sovellettavaksi kenelle tahansa toimialasta riippumatta, kun myydään liiketoiminnan muodossa rakentamispalvelua tai vuokrataan työvoimaa rakentamispalveluja varten. Myynnin verokäsittelyn kannalta tällaisissa tilanteissa ratkaisevaa on ostajan harjoittaman toiminnan luonne.

Lainsäädännössä palvelun ostajalle asetetut edellytykset täyttävien elinkeinonharjoittajien on erityisen tärkeää tunnistaa oma statuksensa.

Kun tällainen ostaja hankkii rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan siitä riippumatta, mihin tarkoitukseen palvelu on hankittu. Jatkossa siis esimerkiksi maalausliike, rakennusalalla toimiva työvoimanvuokraaja, lukkoliike, ilmastointilaitteita asennettuna myyvä yritys, rakennusaikaista siivouspalvelua myyvä yritys tai rakentamispalvelujen myyntiä harjoittava kunta ostaa kaikki rakentamispalvelut ilman arvonlisäveroa ja suorittaa näistä palveluista veron itse ostajana. Sillä ei ole merkitystä, myydäänkö palvelu edelleen vai käytetäänkö se esimerkiksi omien toimitilojen kunnostamisessa.

Käytännön vaikutukset Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa myyjä lähettää laskun rakentamispalvelusta ilman arvonlisäveroa. Myyntilaskuissa tulee tällöin ilmoittaa ostajan arvonlisäverotunniste sekä perustelu sille, miksi laskuun ei sisälly veroa. Ostaja laskee ja raportoi myynnistä menevän veron myyjän sijaan. Niissä tilanteissa, joissa rakentamispalvelujen hankinta ei tapahdu arvonlisäveron täysimääräiseen vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen, ostajan maksettavaksi tulee suoritettavan ja vähennettävän veron välinen erotus.

Käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto tuo muutoksia kausiveroilmoituksen tietosisältöön. Myyjän tulee erikseen ilmoittaa käännetyn verovelvollisuuden alaiset rakentamispalvelun myyntinsä ja ostajan tulee ilmoittaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella ostetut rakentamispalvelut ja niistä suoritettavan veron määrä.

Yritysten onkin huolehdittava, että

tietojärjestelmistä saadaan tarvittavat tiedot uudistuvaa ilmoitusmenettelyä varten.

Muutoin kuin satunnaisesti käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia palveluja (esim. rakennusliikkeet ym.) myyviltä edellytetään jatkossa erityistä huolellisuutta ostolaskujen käsittelyssä. Myyjän aiheettomasti verollisena lähettämän rakentamispalvelulaskun arvonlisävero ei ole ostajalle vähennyskelpoinen.

Ostolaskujen ja myyntilaskujen lisäksi käännetty verovelvollisuus on otettava huomioon myös rakentamispalveluja koskevissa sopimuksissa.

Tulkintaongelmista Uuden menettelyn käyttöönottoon tulee liittymään monenlaisia tulkintatilanteita. Ensinnäkin rakentamispalvelun määrittely edellyttää, että palvelu kohdistuu kiinteistöön, eli kiinteistön käsitteeseen liittyvä rajanveto tulee aiempaa tärkeämmäksi. Lisäksi joudutaan miettimään, milloin palvelu on luonteeltaan rakentamista tai sitä, milloin myyty hyödyke on tavaraa ja milloin palvelua. Esimerkiksi parketin myynti asennettuna tai hälytys- ja valvontajärjestelmän myynti asennettuna katsotaan kokonaisuudessaan rakentamispalvelun myynniksi. Ostajan harjoittaman toiminnan arviointi tulee niin ikään aiheuttamaan omat haasteensa. Verohallinto on julkaissut lokakuussa 2010 rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta koskevan ohjeensa, jossa on pyritty ottamaan kantaa ainakin yleisimpiin tulkintakysymyksiin.

On syytä muistaa, että käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen vaatii kahden kriteerin yhtäaikaista täyttymistä. Tulkintakysymyksiin on siten tarpeetonta uhrata resursseja, jos voidaan todeta, että joka tapauksessa toinen kriteereistä jää täyttymättä.

Muutoksen voimaantulosta Käännetty verovelvollisuus tulee voimaan 1.4.2011 ja menettelyä sovelletaan, jos lain mukaan määräytyvä veron suorittamisvelvollisuuden ajankohta on 1.4.2011 tai sen jälkeen.

Menettelyä ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen 1.4.2011. Palveluja tarkastellaan sopimuskohtaisesti ja voimaantulosäännöksistä johtuen on täysin mahdollista, että samalla työmaalla suoritettavista aliurakoista osa käsitellään vanhaan tapaan ja osa kuuluu käänne■ tyn verovelvollisuuden piiriin

7 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit

lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Maanpuolustusvelvollisuuteen liittyvät vapaat Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään ase- tai siviilipalveluksen suorittamisen ajaksi.

Ase- tai siviilipalveluksen suorittaminen ei katkaise työsuhdetta eikä siihen käytettyä aikaa lasketa työsuhteen kokonaiskestoon. Tältä ajalta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa eikä antaa muitakaan työsuhteeseen liittyviä etuuksia.

Myöskään uutta vuosilomaa ei tältä ajalta kerry. Työntekijälle suoritetaan ase- tai siviilipalveluksen alkamiseen mennessä lomakorvaus pitämättömistä vuosilomista. Lomaraha tai lomaltapaluuraha sen sijaan suoritetaan työehtosopimusmääräysten mukaisesti usein vasta työhön paluun yhteydessä.

Ilmoitusvelvollisuus Työntekijän on esitettävä työnantajalle luotettava selvitys palvelukseen määräämisestä. Käytännössä tällainen selvitys voi olla esimerkiksi työnantajalle annettava kopio määräyksestä aloittaa palvelus.

Selvitys on esitettävä viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista. Ilmoittaminen on tärkeää, jotta työpaikalla voidaan varautua työntekijän poissaoloon ja siitä aiheutuviin järjestelyihin, kuten mahdollisen sijaisen palkkaamiseen. Jossain tilanteissa määräys palvelukseen voi tulla myöhemmin kuin kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista, ja tällöin selvitys on annettava välittömästi, kun työntekijä saa tietää palveluksen alkamisesta.

Irtisanomiskielto Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän ase- tai siviilipalveluksen vuoksi. Irtisanomissuoja ei kuitenkaan ole ehdoton, sillä palvelukseen mää-

rätty voidaan irtisanoa, jos siihen on laissa säädetyt muut asialliset ja painavat syyt, jotka eivät johdu palvelukseen määräämisestä tai palveluksessa olosta.

Jos työnantaja esimerkiksi saa tietää palvelukseen määrätyn menetelleen työssään velvoitteidensa vastaisesti niin vakavalla tavalla, että työnantajalla ei ole edellytyksiä jatkaa työsuhdetta, irtisanominen on mahdollista, kunhan työnantaja on vedonnut irtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa. Palvelukseen määrätty ei siten ole paremmassa asemassa muihin työntekijöihin nähden sopimusrikkomuksen vakavuutta ja seurauksia arvioitaessa.

Palvelukseen määrätyn työntekijän saa palveluksen aikana irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu työsopimusta tehtäessä.

Oikeus palata työhön Ase- tai siviilipalveluksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä, ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työhön palaamisestaan viimeistään 14 päivää ennen paluutaan.

Halutessaan työnantaja voi sopia työntekijän kanssa tätä pidemmästä ilmoitusajasta. Työnantajan ei tarvitse ottaa työntekijää takaisin ennen kuin 14 päivää ilmoituksen vastaanottamisesta on kulunut. Ilmoitus tulisi tehdä jo palveluksessa olon aikana, jos työnte-

kijän tarkoituksena on palata työhön välittömästi palveluksen päätyttyä.

Reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen määrätyn on sen sijaan palattava työhön välittömästi palveluksen aiheuttaman työssäkäynnin esteen lakattua.

Puolustusvoimien käytännön mukaisesti palveluksen päättymisestä tai keskeytymistä annetaan niin sanottu palvelustodistus, josta ilmenee muun muassa palvelusaika päättymispäivineen. Esimerkiksi tätä todistusta työntekijä voi käyttää hyödykseen selvittäessään kotiuttamispäivää työnantajalle.

Jos työntekijä ei ilmoita työhön paluustaan viimeistään kuukauden kuluttua palveluksen päättymisestä, työnantaja saa katsoa työsopimuksen purkautuneeksi palveluksen päättymisestä lukien. Työnantajalla on oikeus saada tieto palveluksen päättymisajankohdasta asevelvollisrekisteristä.

Jos työntekijä ei ole voinut ilmoittaa poissaolosta hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. Tällaisena esteenä pidetään sitä, ettei työntekijällä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta ilmoittaa työhön paluusta. Tilannetta on arvioitava samoin kriteerein kuin arvioidaan työsopimuslain mukaisia työsopimuksen purkautumisen peruuntumisen perusteita.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Työsuhteen jatkumisen osalta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen sovelletaan myös edellä kuvattuja säännöksiä. Naisella on oikeus palata aiempaan työhönsä myös siinä tapauksessa, että hänelle annettu määräys palvelukseen peruutetaan naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain

8 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kuukauden • artikkelit

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajasuorituksia koskevat ennakkoratkaisut Palkan tai muun suorituksen maksaja tai saaja voi ennakkoperintälain (EPL) 45 §:n mukaan hakea verohallinnolta sitovan ennakkoratkaisun ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuudesta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 8 §:n mukaan vastaavaa ratkaisua voi hakea myös sotumaksun suorittamisvelvollisuudesta.

Ennakkoratkaisun hakeminen Hakijana voi olla vain suorituksen maksaja tai saaja taikka molemmat.

Sen sijaan esimerkiksi etujärjestö ei voi omissa nimissään saada ennakkoratkaisua jäsentensä puolesta.

Ennakkoratkaisuhakemuksen on oltava kirjallinen ja riittävän yksilöity.

Erityisiä muotovaatimuksia tai valmista hakulomaketta ei ole. Hakemuksesta tulee ilmetä - hakijan nimi ja osoite - suorituksen maksaja ja saaja sekä näiden kotikunta - yksilöitynä kysymys, johon ratkaisua haetaan - asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

nojalla. Naisten tulee myös noudattaa työsuhteen jatkumiseksi niitä menettelytapoja, joita on kuvattu edellä.

Sotilaallinen kriisinhallinta Työsuhdetta ei saa päättää sillä perusteella, että henkilö osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan tai siihen liittyvään koulutukseen tai harjoituksiin.

Palveluksen, harjoituksen tai koulutuksen aikana työsuhdetta ei saa irtisanoa muullakaan perusteella. Palveluksen, harjoituksen tai koulutuksen päätyttyä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnas-

Mistä asioista ratkaisua voi hakea Lain sanonnan mukaan verohallinto ratkaisee asian, "jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko ennakonpidätys toimitettava tai mitä ennakonpidätystä toimitettaessa muutoin on noudatettava" (EPL 45 §).

Sotumaksulain 8 §:ssä olevan viittauksen perusteella edellä sanottu koskee myös työnantajan sosiaaliturvamaksua ja sitä koskevan ennakkoratkaisun periaatteet ovat yhtenevät EPL 45 §:n mukaisen ennakkoratkaisun kanssa. Kuitenkin pelkästään sotumaksun suuruutta koskevan hakemuksen voi tehdä vain työnantaja. Käytännössä ratkaisuja on haettu mm. korotetun sotumaksun määräytymiseen liittyviin tulkintakysymyksiin.

Ennakkoratkaisuhakemuksissa epäselvyys koskee usein erilaisten kulukorvausten tai työnantajan työntekijälle kustantamien etuuksien palkanluonteisuutta tai verohallinnon luontoisetupäätöksessä mainitsemattomien etujen raha-arvoa taikka palkan

tettavaan työhön.

Työntekijän on ilmoitettava työhön paluustaan ennen palveluksen päättymistä, ja työhön paluun on tapahduttava 14 päivän kuluessa palveluksen päättymisestä. Ellei ilmoitusta ole lähetetty vähintään 14 päivää ennen ilmoitettua työhön paluupäivää, ei työnantaja ole velvollinen ottamaan työntekijää takaisin ennen kuin tämä aika on kulunut ilmoituksen lähettämisestä.

Kertausharjoitukset Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään reservin kertaushar-

ja työkorvauksen rajanvetoa. Myös ennakonpidätyksen toimittamistapaa tai laskemista koskevaan ongelmaan voi saada ennakkoratkaisun.

Ratkaisua ei anneta esimerkiksi jo toimitetun ennakonpidätyksen maksamiseen tai ennakonkantoon liittyviin taikka palkanmaksua koskeviin kysymyksiin.

Ratkaisun saamiselle on eräitä yleisiä edellytyksiä. Kyseessä täytyy olla sellainen epäselvä asia, joka ei ole lain tai muun säädöksen perusteella selvästi ratkaistavissa. Epäselvyyden tulee koskea toteutumassa olevaa yksittäistapausta eikä joskus myöhemmin mahdollisesti toteutettavia suunnitelmia.

Ratkaisua ei anneta yrityksen yleisistä toimintaohjeista (esim. matkustussääntö) tai vaihtoehtoisten menettelytapojen keskinäisestä paremmuudesta.

Ennakkoratkaisulla ei myöskään jälkikäteen vahvisteta jonkin menettelyn oikeellisuutta, joten ratkaisua ei anneta, jos hakemuksessa tarkoitettu suoritus on jo maksettu tai ennakonpidätys toimitettu.

joitusten, ylimääräisen palveluksen taikka täydennyspalveluksen vuoksi.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole näiltä ajanjaksoilta lakiin perustuvaa palkanmaksuvelvollisuutta, vaan työntekijälle maksetaan reserviläispalkkaa ja päivärahaa valtion varoista. Joissain työehtosopimuksissa saattaa kuitenkin olla määräyksiä palkanmaksuvelvollisuudesta reserviläispalkan ja palkan erotuksen osalta. Kertausharjoituksen, ylimääräisen palveluksen ja täydennyspalveluksen ajalle sattuneet työpäivät katsotaan vuosilomalain mukaan työ■ hön rinnastettavaksi ajaksi.

9 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajan oikeudesta työntekijän tekemään keksintöön Yleistä Työnantajan oikeudesta työntekijän tekemään keksintöön säädetään oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetussa laissa (työsuhdekeksintölaki) ja sitä täydentävässä oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetussa asetuksessa (työsuhdekeksintöasetus) (527/1988). Seuraavassa käydään pääpiirteittäin läpi laki ja asetus olennaisilta osiltaan.

Laki soveltuu, kun kyseessä on työntekijän tai virkasuhteessa olevan tekemä Suomessa patentilla suojattavissa oleva keksintö. Jos työnantaja ottaa sellaisen oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, joka rajoittaa

työntekijän oikeutta hakea tai saada siihen patentti, pidetään keksintöä tältä osin Suomessa patentilla suojattavissa olevana keksintönä, jollei työnantaja esitä todennäköisiä syitä, joiden mukaan patentin myöntämiselle olisi esteitä.

Suomalaisen korkeakoulun palveluksessa olevan henkilön taikka Suomen Akatemian tutkimusvirassa olevan, suomalaisessa korkeakoulussa tutkimusta tekevän henkilön tässä ominaisuudessa tekemään keksintöön sovelletaan oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annettua lakia (369/2006). Työsuhdekeksintölaki ei koske asevelvollisuuslain nojalla

puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä.

Työsuhdekeksintölain säännöksiä on noudatettava, mikäli muuta ei ole sovittu tai voida katsoa ilmenevän työsuhteesta tai muista seikoista. Laissa on kuitenkin useita säännöksiä, joiden vastainen sopimus on mitätön. Nämä säännökset mainitaan lain 2 §:ssä.

Ennakkoratkaisun vaikutukset ja voimassaoloaika Jos ennakkoratkaisun perustana olleet olosuhteet eivät ole ratkaisun antamisen jälkeen muuttuneet, on maksajan hakemuksesta annettua ratkaisua noudatettava siinä ennakkoperinnässä, jota varten se on annettu. Sama koskee suorituksen saajan hakemuksesta annettua ratkaisua, jos hän vaatii maksajaa sitä noudattamaan.

Mikäli palkan tai muun suorituksen maksaja toimii ratkaisun mukaisesti, häneen ei voida kohdistaa ennakkoperintälain mukaisia jälkikäteisiä maksuunpanotoimenpiteitä. Ennakkoratkaisu suojaa vain maksajaa eli sitoo verohallintoa muodollisesti ainoastaan ennakkoperinnässä, ei sen sijaan suorituksen saajan lopullista verotusta toimitettaessa. Käytännössä ennakkoratkaisussa omaksuttu kanta yleensä pitää myös lopullisessa verotuksessa.

Ennakkoratkaisu muuttuu sitomattomaksi, jos ratkaisun kannalta olen-

naiset olosuhteet tai siihen vaikuttanut lainsäädäntö muuttuu ratkaisun voimassaoloaikana, jos hakemuksessa on annettu vääriä tai puutteellisia tietoja taikka jos ratkaisuun mahdollisesti liitettyjä ehtoja tai ohjeita ei ole noudatettu.

Ennakkoratkaisun voimassaoloaika alkaa päätöksen tiedoksisaantihetkestä.

Ratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään ratkaisun antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun.

Olosuhteista riippuen aika voi olla lyhyempikin, esimerkiksi luontoisetuja koskevat ratkaisut ovat muodollisesti voimassa vain antamisvuoden loppuun saakka. Luontoiseturatkaisusta ilmeneviä tulkintaperiaatteita voi kyllä noudattaa myöhemminkin, jos olosuhteet tai lainsäädäntö ko. asian osalta eivät ole muuttuneet.

Ennakonpidätystä ja sotumaksua koskeva ennakkoratkaisupäätös maksaa 100 euroa ja jos ennakkoratkaisu päätetään jättää antamatta, käsittelymaksu

on 80 euroa.

Työnantajan oikeus keksintöön Työnantajalla on lain 4 §:n mukaan oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön - jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien

Muutoksenhaku Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin suorituksen maksajan kotikunta kuuluu. Valitusaika on 30 päivää, ja se alkaa tiedoksisaannista ja veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä päätöksentekopäivästä. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on päätetty jättää antamatta, ei saa hakea valittamalla muutosta.

Valituksesta huolimatta on ennakkoratkaisua noudatettava. Jos hallintooikeus muuttaa ratkaisua, ei sen päätöstä sovelleta, ennen kuin suorituksen maksaja on saanut päätöksestä tiedon.

Sitä vastoin hallinto-oikeuden päätöstä sovelletaan myös sellaiseen sotumaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamis■ ta.

10 ajantasa ajan tasa • 6/2010

n

kuukauden • artikkelit

täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai - olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia ja - jos keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan.

Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on edellä tarkoitettu oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan.

Työnantajalla on 4 §:n mukaan oikeus saada käyttöoikeus keksintöön, jos kysymyksessä on keksintö, jonka hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan mutta joka on syntynyt muussa kuin edellä tarkoitetussa yhteydessä työsuhteeseen.

Jos työnantaja haluaa saada tällaiseen keksintöön laajemman oikeuden kuin käyttöoikeuden, työnantajalla on etuoikeus työntekijän kanssa siitä sopimalla saada kysymyksessä oleva oikeus. Työnantajalla on etuoikeus myös silloin, jos se haluaa oikeuden keksintöön, joka on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen mutta jonka hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan.

Jos työntekijä tekee 4 §:ssä tarkoitetun keksinnön, hänen tulee viipymättä ilmoittaa siitä kirjallisesti työnantajalle ja samalla antaa sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee myös ilmoittaa käsityksensä siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen keksintö on syntynyt. Jos työntekijä on saanut tiedon työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alasta, joka olennaisesti poikkeaa työnantajan toiminta-alasta, ennen kuin työntekijä on tehnyt keksinnön, koskee työntekijän ilmoitusvelvollisuus myös keksintöjä tällaisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaalalta.

Jos työnantajan haluaa saada itselleen oikeuden keksintöön kokonaan

tai osittain tai käyttöoikeuden siihen tulee työnantajan viimeistään neljän kuukauden kuluessa työntekijän ilmoitettua tehneensä keksinnön, kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle, että hän ottaa itselleen tietyn oikeuden keksintöön.

Saman ajan kuluessa tulee työnantajan myös käyttää hänelle edellä selostetusti kuuluvaa etuoikeutta. Tämä neljän kuukauden aika rajoittaa samalla työntekijän toimintavapautta keksinnön suhteen, nimittäin työntekijällä ei ole oikeutta ilman työnantajan kirjallista suostumusta määrätä keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun, ennen kuin neljä kuukautta on kulunut työntekijän ilmoituksen vastaanottamisesta. Työntekijällä on kuitenkin oikeus ilmoituksen tehtyään hakea keksinnölleen patenttia Suomessa. Hän ei kuitenkaan saa jättää hakemusta patenttiviranomaisille, ennen kuin kuukausi on kulunut siitä, kun hän on antanut työnantajalle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan on hakea keksinnölle patenttia.

Työsuhdekeksintölain 8 § sisältää säännöksen työnantajan oikeudesta työntekijän tekemään keksintöön tilanteessa, jossa patenttia haetaan keksintöön työsuhteen päättymisen jälkeen.

Säännös soveltuu muun muassa tilanteisiin, joissa työntekijä on työsuhteen kestäessä tehnyt keksinnön ja irtisanoutunut ilmoittamatta työnantajalle tehneensä keksinnön. Säännöksen mukaan, jos patenttia on haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä sellaiseen keksintöön, johon olisi sovellettava 4 §:n säännöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuhteen kestäessä, keksintöä on pidettävä sen aikana tehtynä, jollei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Edelleen 8 §:n mukaan työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta määrätä keksinnöstä, joka tehdään enemmän kuin vuosi työsuhteen päättymisen jälkeen, on mitätön.

oikeus saada siitä työnantajalta korvaus, vaikka ennen keksinnön syntymistä on sovittu toisin. Korvausta määrättäessä on erityisesti otettava huomioon keksinnön arvo ja työnantajan saaman oikeuden laajuus samoin kuin työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Työsuhdekeksintöasetuksessa on säädetty tarkemmin korvauksen määrittämisestä. Asetuksen mukaan arvoa määritettäessä on otettava huomioon taloudellinen kokonaisvaikutus myös silloin, kun keksintö muodostaa vain osan suurempaa kokonaisuutta. Niin ikään on otettava huomioon sekä keksinnön arvo työnantajan ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen omassa käytössä että oikeuksien luovuttamisesta saatu hyöty.

Keksinnön arvo määritetään sen mitattavan taloudellisen hyödyn perusteella, joka työnantajalle tulee keksinnön käyttöön ottamisesta, kuten keksinnön tuottamasta raaka-aine-, työvoima- tai energiansäästöstä. Hyöty lasketaan vähentämällä keksinnön käyttöön ottamisesta aiheutuneesta tuotosta keksintöilmoituksen jälkeen aiheutuneet sellaiset investointi-, tutkimus-, kokeilu-, patentoimis- ja muut kustannukset, jotka ovat olleet välttämättömiä keksinnön käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseksi.

Jos keksinnön laadusta ja käyttötavasta johtuen tai muusta erityisestä syystä edellä mainittu keksinnön arvon määrittämisperuste ei ole sovelias, määritetään arvo lisenssisopimuksiin vertaamalla. Keksinnön arvo määritetään tällöin sen lisenssimaksun perusteella, jolla työnantaja voisi hankkia oikeuden vastaavaan vapaaseen keksintöön. Lisenssisopimuksella oikeuksia keksintöön luovutettaessa keksinnön arvona pidetään sopimuksen mukaista nettotuloa. Mikäli lisenssisopimuksella myydään myös muuta kuin oikeuksia keksintöön, kuten taitotietoa, on muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuus vähennettävä hinnasta keksin■ nön arvoa määritettäessä.

Työntekijälle suoritettava korvaus Jos työnantaja saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, on työntekijällä

11 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Tilaajavastuulaista

Tilaajavastuulain eli tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lain perusteella tilaaja on velvollinen selvittämään, että sen sopimuskumppani täyttää tietyt lakisääteiset velvollisuutensa.

Tilaajavastuulakia sovelletaan tilaajaan, joka käyttää Suomessa vuokrattua työntekijää tai jonka Suomessa olevissa työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä, jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin. Rakentamisessa lakia sovelletaan yritykseen tai itsenäiseen työnsuorittajaan siitä riippumatta, toimiiko se työnantajana ja myös sellaiseen rakentamiseen, joka ei liity tilaajan toimintaan. Lakia ei sovelleta kotitalouksiin. Tilaajavastuulakia ei sovelleta, jos vuokratyö kestää yhteensä enintään kymmenen työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7500 euroa. Vuokratyön katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos työ muodostuu peräkkäisistä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvista määräaikaisista sopimuksista.

Ennen sopimuksen tekemistä tilaajan on pyydettävä sopimuskumppanilta ja tämän annettava tilaajalle seuraavat selvitykset: - selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin - kaupparekisteriote - todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että veroveloista on tehty maksusuunnitelma - todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmak-

sujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneitä eläkemaksuja koskevan maksusopimuksen tekemisestä ja - selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

1-kohdan tiedot tilaaja voi tarkistaa itsekin, ja ne löytyvät muun muassa yritystietojärjestelmästä osoitteesta www. ytj.fi. Kaupparekisteriotteen voi tilata patentti- ja rekisterihallituksesta. Verohallinnon antamaa verovelkatodistusta tilaajan pitää pyytää sopimuskumppaniltaan. Todistuksen eläkemaksuistaan yritys saa tilaajaa varten eläkevakuutusyhtiöstään. Jos sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimuskumppanin tulee toimittaa tilaajalle edellä mainitut vero- ja eläkemaksutiedot 12 kuukauden välein. Työhön sovellettava työehtosopimus voi olla työnantajaa normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella sitova tai työehtosopimus, jota työnantaja käytännössä soveltaa. Jos vuokrausyritys ei ole sidottu työehtosopimukseen, vuokratun työntekijän työsuhteessa tulee soveltaa vähintään käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen puuttuessa selvitys keskeisistä työehdoista voi sisältää muun muassa työntekijän pääasialliset työtehtävät, säännöllisen työajan, vuosiloman ja palkan määräytymisperusteet ja irtisanomisajan. Aina selvityksen ei ole oltava viranomaisen antama, vaan sen voi antaa myös muu yleisesti luotettavana pidetty tietojen ylläpitäjä, esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia ja ne on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sopimusta koskevan työn päättymisestä. Ulkomaiselta yritykseltä tulee hankkia vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella, vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

Tilaajalla on vaitiolovelvollisuus saa-

miensa ei-julkisten tietojen osalta.

Tilaajan ei tarvitse pyytää selvityksiä, jos sillä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa sillä perusteella, että sopimuspuoli on valtio, kunta tai muu vastaava julkinen yhteisö, sen toiminta on vakiintunutta eli se on harjoittanut tosiasiallisesti liiketoimintaa vähintään kolme vuotta, tilaajan ja sopijapuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena eli ne ovat tehneet noin kahden vuoden ajan tilaajavastuulaissa tarkoitettuja sopimuksia tai jos luottamukseen on muu näihin rinnastettava syy.

Tilaajan tulee luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun pyynnöstä ilmoittaa tälle vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta ja selvittää käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kestoaika sekä sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.

Tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomen osalta vastaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Se tekee tarkastuksia ja valvoo, onko tilaaja täyttänyt selvitysvelvollisuutensa. Jos tilaaja on laiminlyönyt velvollisuutensa, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 1500 – 15 000 euroa. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen kaupparekisteriotteella näkyvästä liiketoimintakiellosta huolimatta tai vaikka sen on täytynyt selvästi käsittää, että sopimuspuolen ei ole tarkoitus täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan.

Tilaajavastuulaki saattaa kiristyä jatkossa ja sen muutostarpeita ollaan selvittä■ mässä.

12 ajantasa ajan tasa • 6/2010

Hallituspartnerit omistajan tukena Hallituspartnerit Turku ry on toiminut jo lähes kaksi vuotta. Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa maakunnan yritysten kilpailukykyä. Yhdistyksellä on jäseninä n. 20 laajan kokemuksen omaavaa yritysten johtotehtävissä toiminutta yritysjohtajaa. Jäsenet ja heidän kontaktiverkostonsa muodostavat ison asiantuntijajoukon, jonka osaaminen on alueemme yritysten käytettävissä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja (oto.) Olavi Johansson.

- Olemme saaneet tueksemme niin Turun kauppakamarin kuin Finnvera Oyj:n. Verkostoa pyrimme kasvattamaan riippumattomilla toimijoilla, joilla on vastaava tavoite kuin meillä eli yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen.

Yrittäjä/omistajajohtaja joutuu usein tekemään keskeiset yritystoiminnan kehittämistä - tai kehittämättä jättämistä – koskevat päätÜkset yksin.

Visio tulevasta ja strategia ovat yrityksen omistajan korvien välissä. Niiden hahmottamista ja valintaa kuitenkin helpottaa, jos niitä on voinut pohtia jonkin luotettavan ulkopuolisen kanssa. Pohdinnassa useasti asioille saadaan uusia näkÜkulmia, joille on helpompi lÜytää omaa visiota varten ratkaisuja. Hallituspartnerien tavoitteena on vahvistaa kokemuksen ja asiantuntijuuden kautta yrityksen voimavaroja yhdessä yrityksen omistajan kanssa.

Hallitus antaa sitoutuneen, luotettavan ja hyvän sparrauspaikan yrityksen toimivalle johdolle. Tämän voi nähdä myÜs kilpailuetuna, kun verrataan yritystä, jossa on toimiva hallitustyÜskentely sellaiseen yritykseen verrattuna, missä hallituksen kokoukset pidetään � paperilla�. Hallituspartnerien yhtenä tavoitteena on auttaa yritysten omistajia lÜytämään senkaltaisen päätÜksenteon valmistelutavan, jonka avulla omistajan on helpompi lÜytää ratkaisut yrityksensä senhetkisiin ongelmiin.

Alkuun lähdetään sparrauksesta, joka auttaa yrittäjää päätÜksenteossa hänen miettiessään uusien ratkaisujen vaikutuksia. Sparrauksen sujuessa saattaa seuraava tyÜskentelymuoto muistuttaa hallitustyÜskentelyä. YhteistyÜn

Hallituspartnerit ry:n hallituksen jäsenet: Olavi Johansson (vas.), Eero Mäkinen, Hannu Berger, Matti Wendelin, puheenjohtaja Heikki Jousi, Paula Heinonen sekä Timo Ekman.

syvyys on kuitenkin aina omistajan itse päätettävissä. Onko tyÜskentelymuoto sparrausta vai hallitustyÜskentelyä, sillä ei ole niin väliä, kunhan yrityksen kilpailukykyä voidaan entisestään parantaa, kertoo Olavi Johansson ja jatkaa - olemme saaneet olla jo useamman omistajan tukena heidän et-

siessään sparraajaa, kummia tai hallituksen jäsentä päätÜksenteon tueksi.

Tällä hetkellä etsimme kahteen yritykseen sparraajia/ hallituksenjäseniä.

Haluamme olla helposti lähestyttäviä, luotettavia ja arvostettuja kumppaneita. Hallistuspartnereista voi lukea lisää netistä www.hallituspartnerit.fi. â–

.28/877$8'8 7(+2..$$6((1 +$//,7867<g6.(17(/<<1 -lUMHVWlPPH NHYllOOl NDNVL ++- NXUVVLD , NXUVVL MD ,, NXUVVL MD .DWVR OLVll QHWLVWl ZZZ WXUNX FKDPEHU IL

13 6/2010 â&#x20AC;˘ ajan ajantasa tasa

Lieto arvioi yritysvaikutuksia päätöksenteossaan Liedon kunta on vuoden ajan tarkastellut toiminnassaan ja päätöksenteossaan, mitä vaikutuksia niillä on kunnan yritysten ja liike-elämän kannalta. – Aloitimme yritysvaikutusten arvioinnin tämän vuoden alusta, kertoo kunnanjohtaja Terhi Isotalo. – Perinteisesti suomalaisissa kunnissa on totuttu miettimään esimerkiksi ympäristövaikutuksia. Koska suurella osalla kunnan päätöksistä on myös merkitystä yritystoimintaan tavalla tai toisella, päätimme, että kirjaamme nämä yritysvaikutukset aina ”ylös”. Esimerkiksi kokouspöytäkirjoissamme on valmiina kohta Yritysvaikutukset, hän jatkaa.

Alkusysäys yritysvaikutusten arvioinnista tuli Suomen Yrittäjiltä.

Liedon kunta oli ensimmäinen varsinaissuomalainen kunta, joka alkoi arvioinnin omassa toiminnassaan. – Kiinnostusta arviointiin on myös muissa kunnissa, ilmeisesti mm. Kaarina, Laitila ja Masku ovat ottamassa tätä myös käyttöön, kertoo yritysasiamies Jorma Kylänpää.

Yritysvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on pohtia, vaikuttaako ja miten kunnan päätökset yrityksiin tai yritystoiminnan edellytyksiin. - Päätöksenteon vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, epäsuoria tai suoria, valottaa Kylänpää. – Samalla myös tarkastellaan kohdistuvatko toimenpiteen tai päätöksen vaikutukset yhteen vai useampaan yritykseen. Yritysvaikutuksia voivat olla työpaikkojen määrän muutos ja vaikutukset työllisyyteen, mahdollisuudet uuden yritystoiminnan aloittamiseen tai vaikkapa kunnan hankintojen tekemiseen.

Miksi yritysvaikutusten arviointia?

-Päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääntyminen entisestään on yksi merkittävä yritysvaikutusten arvioinnista saavutettava hyöty, kertoo kunnanjohtaja Isotalo. – Myös päätösten tasapuolisuus yritysten kesken lisääntyy ja päätösperustelut monipuolistuvat. Tämä puolestaan vähentää valitustarpeita päätöksistä, hän jatkaa.

Jorma Kylänpää ja Terhi Isotalo

Kantavana ajatuksena on myös ollut, että yritysvaikutusten kirjaamisesta ei saa tulla lisäbyrokratiaa. – Suurin positiivinen asia on varmasti ollut, että näiden asioiden äärelle on pysähdytty: viranhaltijat ovat tosissaan pysähtyneet miettimään, mitä elinkeinoelämää koskettavia vaikutuksia heidän esityksillään ja luottamusmiespäätöksillä on,

sanoo Isotalo.

Lieto on perinteinen varsinaissuomalainen kunta, jossa asuu reilut 16 000 ihmistä. Ympäristöä hallitsee vahvasti Aurajoki ja sen suistomaisemat, kunnasta löytyy vihreyttä ja vapautta. Yrityksiä kuntaan on sijoittunut noin 1 100. Valtaosa on eri alojen pk-yrityksiä. Kunnan suurin yksityinen

14 ajantasa ajan tasa • 6/2010

Teleste haastaa henkilöstöä osallistumaan Teleste on vuonna 1954 perustettu korkean teknologian kansainvälinen yritys, joka on erikoistunut laajakaistaverkkojen, videopalvelualustojen ja verkkopalvelujen toimittamiseen operaattoreille sekä videovalvontasovel-

lusten toimittamiseen viranomaiskäyttöön. Sillä on toimipisteitä eri puolilla maailmaa yli 30.

Kuten moni muukin vienti- ja teknologiateollisuuden yritys, on myös Teleste kamppailut taantuman kou-

rissa viime vuosina. - Viime vuodet ovat edellyttäneet henkilöstöltämme suurta joustavuutta mm. lomautusten muodossa. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus ovat niin ikään olleet minimissä tiukan kustannussäästöohjel-

työllistäjä on moottoriajoneuvon koreja valmistava Carrus Delta Oy. Tärkeimmät yrityskeskittymät löytyvät Tuulissuon ja Avantin teollisuusalueilta, mutta myös muualta monitaajamaisessa kunnassa. – Haluamme myös tehdä yhteistyötä naapuriemme kanssa, olemme mm. Turun kanssa yhteisessä Maailma -hankkeessa, jossa

tarkastellaan osayleiskaavaa Maarian ja Ilmarisen alueella, kertoo Terhi Isotalo. – Alueelle voisi tulevaisuudessa asettua jopa 5000 uutta asukasta, ja tässä hankkeessa mietimme Turun kaupungin kanssa yhdessä koulujen, päiväkotien ynnä muiden palvelujen järkevää sijoittumista alueelle, jatkaa yritysasiamies Jorma Kylänpää.

Liedon kunnalla on meneillään arkkitehtikilpailu liikekeskustan kehittämiseksi. Kilpailulla haetaan mm. kuntakeskuksen näkyvyyttä kymppitielle sekä keskustarakentamisen eheyttämistä ja tiivistämistä. Voittaja julkais■ taan joulukuussa.

Teksti: Jaana Mäkikalli

15 6/2010 • ajan ajantasa tasa

man vuoksi, kertoo henkilöstöpäällikkö Merja Jalava. - Päätimme kuitenkin vuosi sitten syksyllä, että emme jää asian kanssa ”kärvistelemään”, vaan teemme jotain. Olimme saaneet aiemmissa henkilöstökartoituksissa vahvuuksiksemme mm. avoimuuden ja kannustavuuden, ja meillä oli huoli, että nämä asiat säilyisivät myös taloudellisesti haasteellisina aikoina.

Telestessä päädyttiin innovatiivisuuden kehittämiseen ja siihen kannustamiseen osallistavien menetelmien ja teemavuoden avulla. Vuoden 2010 alusta laukaistu Yhdessä Eteenpäin - Forward Together - teemavuoden tavoitteiksi asetettiin mm. yhteishengen kohottaminen ja osallistavan kulttuurin kehittäminen, omien toimintatapojen tehostaminen kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä yhteisten tavoitteiden ja kulttuurin luomisen yli organisaatiorajojen.

Johdon sitoutuminen äärettömän tärkeää Telesten johto on ollut teemavuodessa mukana alusta lähtien, ja sitoutuneesti. – Yhdessä eteenpäin –teemanimen keksi toimitusjohtajamme Jukka Rinnevaara, ja mm. hallituksen ja johtoryhmän kokouksia on kehitetty osallistavien menetelmin avulla, Jalava toteaa. - Kehittämiskumppanina kanssamme asiaa työstämässä on ollut

Innotiimi, sieltä kaksi kokenutta työyhteisövalmentajaa Matti Poutanen ja Veikko Mantere .

Osallistavien menetelmien käyttöön koulutettiin ensiksi yrityksen esimiehet. - Erityisesti panimme arvoa vertaisoppimiseen. Kannustimme esimiehiämme oppimaan toisiltaan ja toisilta liiketoiminta-alueilta, Jalava valottaa. - Voi sanoa, että jokainen talossamme tietää osallistavien menetelmien käytön ja on tottunut niihin, joten uusien asioiden edistäminen tätä kautta on jatkossa helpompaa.

Teemavuosi on näkynyt monipuolisesti Telesteläisten työpäivässä. Vuodelle mm. suunniteltiin oma logo, laadittiin viestintäsuunnitelma ja oma T-paita. Teemavuoden etenemisestä on henkilöstölle kerrottu kvartaali-infotilaisuuksien yhteydessä. Lokakuun alussa Telesteläisille avautui Aloitesolu, joka on fyysinen paikka, johon työntekijät voivat antaa aloitteitaan ja ideoitaan aina kulloinkin käsiteltävänä olevasta teemasta tai haasteesta, Merja Jalava sanoo. - Solu-nimityksenä oli luonteva valinta, tuotantommehan on organisoitunut tuotantosoluittain. Solu on ”auki” kustakin teemasta kaksi viikkoa, jolloin työntekijät voivat antaa kehitysehdotuksiaan, hän jatkaa.

Jo nyt on teemavuoden hankkeesta nähtävissä positiivisia vaikutuksia mm. yrityksen johtamiseen, osaamiseen,

työyhteisöön ja hyvinvointiin. - Kaikkien esimiesten kouluttaminen samanaikaisesti on helpottanut merkittävästi taitojen ja menetelmien käyttöönottoa.

Omien valmennusjaksojensa välillä esimiehet ovat valmentaneet työpareina työntekijöille osallistavin menetelmin arjen innovaatiotaitoja. Yhteisen ideoinnin ja osallistavien toimintatapojen käyttöönotto on myös lisännyt suuresti yhteistoimintaa niin yksiköiden sisällä kuin eri yksiköiden välilläkin. Yhteiset tilaisuudet ovat lisänneet muiden työn tuntemusta ja madaltaneet yksiköiden välisiä raja-aitoja, kertoo Merja Jalava.

Kuluneesta teemavuodesta on yrityksellä niin hyvät kokemukset, että teemoittelua on päätetty jatkaa myös ensi vuonna. Vuosi 2011 tulee keskittymään asiakkuusajatteluun ja se haastaa henkilökunnan pohtimaan, mitä asiakaslähtöisyys merkitsee ihan jokaisen työntekijän oman työn kannalta.

Merja Jalava kannustaa muitakin yrityksiä etsimään organisaation sisäisiä voimavaroja ja ottamaan niitä myös käyttöön. Hän korostaa lisäksi, että ilman yritysjohdon näkyvää sitoutuneisuutta hankkeeseen, tulokset eivät olisi ■ näin kannustavia.

Teksti: Jaana Mäkikalli

16 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kamarissa • tapahtuu

Aamukahvit

Lokakuun aamukahvit nautittiin Sandvik Mining and Constructionin vieraina Turun Runosmäessä.

Fondian aamukahvivieraina kuultiin tuleeko juristista tarpeeton!

Jäsenaamukahveista nautittiin myös Salon kauppakamariosastossa.

17 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen Varsinais-Suomen piirin vuoden logistiikkayritykseksi on valittu Schenker Cargo Oy ja logistiikkatoimijaksi Antti Aaltonen. Tunnustukset jaettiin Turun Liikennepäivillä. Kuvassa palkinnon luovuttaneet Jari Lähteenmäki Turun kauppakamarista (vas.), Antti Aaltosen puolesta palkinnon vastaanottanut tytär Pauliina Kainulainen, Jouni Sopula Schenkeristä, Varsinais-Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Orne sekä Ostoja Logistiikkayhdistyksen toimitusjohtaja Mikko Melasniemi.

Liikenne

Professsori Lauri Ojala esitteli Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän Logistiikka 2010 – selvityksen.

18 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kamarissa • tapahtuu

Ravintoraisio Oy:n logistiikkapäällikkö Eeva-Leena Pajun aiheena oli elintarvikelogistiikka tänään ja huomenna.

Mann Lines Ltd (UK) toimitusjohtaja William Binks esitteli linjaliikennettä Suomesta ja Suomeen laivaliikenteen kannalta.

DB Schenkerin CEO Regional Director Europe East Göran Åberg tarkasteli esityksessään Varsinais-Suomen asemaa kansainvälisen logistiikkayrityksen näkökulmasta.

epäivät 7.10.

Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala kertoi valtiovallan terveiset liikenteen näkymistä.

19 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Noin 140 osaavaa naista oli kokoontunut kauppakamarin Naisjohtajuuskutsuseminaariin.

Näyttelijä Jani Toivola kertoi koskettavia kokemuksia erilaisuudesta työelämässä.

Osaava nainen 29.10.

20 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kamarissa • tapahtuu

Toimitusjohtaja Sirkka Mertala kysyi esityksessään onko haastavan työn ja toimivan perhe-elämän yhdistäminen mahdoton yhtälö.

Partner ja luova johtaja Marjo Risku jakoi kokemuksiaan naisjohtajista ja naisjohtajana.

Valokuvauskilpailun Katso työtä uusin silmin voittajakuva. Kuvaaja Elena Leivo.

Kauppakamarin ja Canon Oy:n valokuvauskilpailun pääpalkinto jaettiin Naisjohtajuus-seminaarin yhteydessä. Kilpailun voitti Elena Leivon (keskellä) kuva. Palkintoa olivat vastaanottamassa myös Sandvik Mining and Constructionin henkilöstöpäällikkö Nina Marttila. Palkinnon luovutti aluejohtaja Jori Kulmala.

21 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu Turun kauppakamarin syyskokous 24.11.

Syyskokousosallistujia

Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva puhui syyskokousta edeltävässä valtuuston kokouksessa.

Syyskokousesitelmän piti Raisio Oyj:n johtaja Markku Krutsin, joka kertoi suomalaisesta elintarviketeollisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.

22 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kamarissa • tapahtuu Osastojen syyskokouksia

Salon kauppakamariosaston syyskokous valitsi tämänvuotisen puheenjohtajiston jatkamaan myös vuonna 2011 eli puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen (Salon seudun sanomat), I varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen (Salon seudun osuuspankki) ja II varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen (Suus-Seudun Osuuskauppa).

Opiskelijoita vierailulla

Loimaan kauppakamariosaston syyskokouksessa palkittiin Loimaan Sähkön Hilkka Päivölä ansiomerkillä hänen toimittuaan 50 vuotta yrittäjänä. Palkinnon luovutti osaston I varapuheenjohtaja Pekka Sairanen. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Lars-Petter Godenhielm ja II varapuheenjohtajaksi Leena Kairus.

Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen opiskelijaryhmä tutustui Turun kauppakamariin marraskuussa.

23 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Päivä järjestettiin tuttuun tapaan Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Tilinpäätös- ja Veropäivä

Turun kauppakamarin perinteinen tilinpäätös- ja veropäivä kokosi jälleen runsaasti osanottajia.

Saksan kaupan päivä

World Trade Center Turun järjestämä Saksan kaupan päivä piti sisällään tuhdin annoksen Saksalaista yritystoimintatietoutta. Puhujina olivat mm. kaupallinen neuvos Ulrich Peitz Saksan suurlähetystöstä, toimitusjohtaja Manfred Dransfeld Saksalais-Suomalaisesta kauppakamarista sekä Lako Forest Oy Ltd:n toimitusjohtaja Turkka Lastunen.

24 ajantasa ajan tasa • 6/2010

yritys • tietoa Työnantaja, työllistä nuori Sanssi-kortilla Haluatko yritykseesi nuoren työntekijän, joka tuo ison osan palkastaan mukanaan? Työllistä Sanssi-nuori.

Nuori osaaja, jonka takataskusta löytyy Sanssi-kortti, säästää työnantajalle selvää rahaa. Palkkatuen piirissä oleva nuori tuo taloon mukanaan jopa 550 euroa. Joka kuukausi jopa kymmenen kuukauden ajan.

Saadaksesi Sanssi-tuen ota yhteyttä Alueesi TE-toimistoon. Lisätietoa Sanssin eduista näiltä sivuilta: http://www.sanssi.fi/tyonantajat/etusivu/

Uusi laki mahdollistaa kokonaan sähköiset julkiset hankinnat Hallitus esittää, että julkisten hankintojen kilpailutus voitaisiin hoitaa kokonaan sähköisenä menettelynä.

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita julkiset tahot tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen huutokaupan.

Tämä vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa hankintamenettelyjä.

Samassa yhteydessä on tarkoitus tarkentaa hankinnan keskeyttämistä koskevaa säätelyä. Tavoitteena on, että hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuus hankinnan keskeyttämisen mahdollisuuksista vähenisi ja pienentäisi näin markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää.

Esityksellä pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevien direktiivien sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevat säännökset.

Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2011 alussa.

Lisätiedot: hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, puh. 010 606 3731

Metropolit ja yliopistoseudut kehityksen vetureina Suomalaiset alueet ovat moni-ilmeisiä ja -piirteisiä. Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnal-

lisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin poikkeamia – positiivisen kehityksen taskuja tai kurjistumisen pesäkkeitä. Nämä arviot sisältyvät työ- ja elinkeinoministeriön 19.10.2010 julkaisemaan raporttiin ”52 eriKOKOista aluetta”, joka julkaistiin Kaupunkitiedon päivässä Helsingissä.

Raportissa alueprofiilit rakennettiin ensimmäistä kertaa 52 KOKOalueen tasolle. Alueellinen koheesioja kilpailukykyohjelma (KOKO) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jota toteutetaan kuntien itse muodostamilla yhteistyöalueilla.

Ne ovat alueiden oman näkemyksen mukaan tämän päivän toiminnallisia alueellisia kokonaisuuksia. Liki kaikki manner-Suomen kunnat kuuluvat johonkin 52 KOKO-alueesta. Ohjelma tukee paikallistason strategista kehittämistyötä ja parantaa alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä.

Julkaisu piirtää kuvaa pitkän aikavälin kehityksestä 1970-luvun puolivälistä tuoreimpaan saatavilla olevaan tietoon. Pitkissä trendeissä metropolialueen ja monipuolisten yliopistoseutujen veturirooli erottuu niin väestön, työpaikkojen kuin aluetaloudenkin kehityksessä. Myönteinen kehitys heijastuu myös suurten kaupunkiseutujen lähialueille.

Viimeisen vuosikymmenen aikana myös monien maakuntakeskusten kehityskuva on ollut positiivinen. Näistä alueista on tullut oiva vetoapu myös kansallisessa kehityksessä. Muissakin aluetyypeissä löytyy lukujen valossa pirteitä alueita ja makroluvuilla heikommin menestyvien alueiden sisältä on myös paikallisia menestystarinoita.

Monilla alueilla työpaikkaluvuissa näkyvät 1990-luvun lamakuopan lisäksi 2000-luvun alkuvuosien vaikeudet, mutta toisaalta jopa yllättävänkin tasapainoinen maantieteellinen työpaikkojen kehitys teollisuuden ja palvelutyöpaikkojen kasvun kautta. Myös maaseudulla uudet työpaikat syntyvät taajamiin.

Yhä useamman alueen tunnusluvut ovat positiivisia, tosin niissä ei näy vielä vuosien 2008–2009 taantuman vaikutukset. Silti tuoreimpien lukujen valossa kehityksen kuva on erilainen kuin edellisten vuosikymmenien aikana: perinteisiltä heikomman kehityksen alueilta tulee myös hyvin rohkaisevia lukuja.

KOKO-alueiden työssäkäyntialueet määriteltiin nyt ensimmäistä kertaa paikkatietoperusteisesti ruutu-

neliökilometreihin perustuen sekä kuvattiin yhdyskuntarakennetta taajamaja haja-asutusaluemäärittelyineen.

Alueellisten väestö-, työpaikka- ja aluetaloustietojen lisäksi raportissa esitetään lukuja innovaatioiden määrästä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, elinkeinorakenteesta, saavutettavuudesta sekä asuntojen hinnoista.

Raportti ”52 eriKOKOista aluetta” on verkossa osoitteessa: www.tem.fi/ koko Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, TEM, puh. 010 60 64915

Taantuma hellittää liike-elämän palveluissa Taantuma hellittää myös liike-elämän palveluissa. Teknisen konsultoinnin liikevaihto laski jopa 30 prosenttia taantuman aikana. Työnvälistystoiminnassa taantuman vaikutus on ollut lyhytaikaisempi. Näin todetaan TEM toimialapalveluiden 14.10.2010 julkaisemassa kahdessa toimialaraportissa, jotka käsittelevät työnvälityspalveluita ja teknistä konsultointia.

Teknisen konsultoinnin toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa. Ala työllistää kokonaisuudessaan yli 38 000 henkilöä.

Teknisen konsultoinnin liikevaihto on laskenut taantuman aikana jopa kolmekymmentä prosenttia. Teknisen testauksen alalla lasku ei ole ollut yhtä suuri. Liikevaihdon lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja toimiala näyttää jo kasvun merkkejä.

Myös pk-barometrikyselyn mukaan tilanne alalla on jo parempi: yrityksissä 40 prosenttia ilmoitti suhdanteen tulevan paranemaan. Vain kahdeksan sadasta alan yrityksestä näkee suhdanteiden vielä huononevan.

Liikevaihdolla tai henkilömäärällä mitattuna kone- ja prosessisuunnittelu on merkittävin alatoimiala. Toiseksi suurin alatoimiala liikevaihdon perusteella on muu rakennustekninen palvelu, josta esimerkiksi rakennetekninen suunnittelu työllistää paljon.

Lyhyt taantuma työvälityspalveluissa Työnvälistystoiminnassa taantuman vaikutus on ollut lyhytaikaisempi.

Vuoden 2008 puolivälistä alan yritysten liikevaihto alkoi laskea, mutta liikevaihdon kasvu alkoi jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan yrityksistä 64 prosenttia kertoi, että

25 6/2010 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa suhdanteet tulevat paranemaan.

Kaikkiaan työnvälityspalvelu työllistää Suomessa 35304 henkilöä. Ala on kasvanut tasaisen voimakkaasti, sillä vielä vuonna 2000 ala työllisti noin kymmenen tuhatta henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa. Ala on houkutellut Suomeen myös ulkomaisia alan yrityksiä.

TEM Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kehittää pk-yritystoimintaan keskittynyttä toimialapäälliköiden työskentelyä sekä tietopalvelua.

Raportit ovat luettavissa sähköisesti osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

Uusi Incoterms 2010 yritysten käyttöön Suomessa Kansainvälisen kaupan toimituksissa maailmanlaajuisesti käytetyt Incoterms –toimitusehdot on uusittu. Ehdot suositetaan otettavaksi käyttöön 1.1.2011 lukien osana yritysten kauppasopimuksia.

Maailmanlaajuisesti tunnetut Incoterms –ehdot helpottavat tavaran toimituksia, selkeyttävät myyjän ja ostajan velvoitteita ja riskinjakoa tavarakaupassa. EXW, FOB-, FCA ja muilla Incoterms 2010-ehdoilla myyjä ja ostaja sopivat tavaran toimittamisesta, kuten rahti, vakuutus ja tullaus sekä riskin siirtymisestä. Lähes kaikki suomalaiset vienti- ja tuontiyritykset käyttävät näitä Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n laatimia ehtoja osana kauppasopimuksiaan.

Tavoitteena toimitusten helpottaminen Uusien Incoterms 2010-ehtojen oikea käyttö yrityksissä tehostaa kaupan logistiikkaa, vähentää riskejä ja tuo yritykselle kustannussäästöjä. Uusien ehtojen uskotaan soveltuvan entistä paremmin esimerkiksi USA:n markkinoille ja kotimaankauppaan. Uudet Incoterms 2010-ehdot sisältävät kaksi uutta lauseketta: DAT (toimitettuna terminaalissa) ja DAP (toimitettuna määräpaikalle). Nämä korvaavat vanhat DAF, DES ja DDU-lausekkeet.

Myös perinteisen FOB-lausekkeen sisältöä on täsmennetty.

Incoterms 2010 –ehdot valmisteltiin laajassa kansainvälisessä yritysasiantuntijayhteistyössä. Suomesta kansainvälisessä työryhmässä oli jäsenenä asianajaja, OTT Lauri Railas (Kroge-

rus Oy) ja asiantuntijana StoraEnson palveluksessa uransa tehnyt logistiikkaasiantuntija Asko Räty. Incoterms – ehdot on uusittu säännöllisin väliajoin - 1936,1953,1967,1976,1980,1990,200 0– vastaamaan kansainvälisen kaupan ja tavaroiden toimituksen muuttuvia tarpeita. Uusien ehtojen uskotaan helpottavan kaupankäyntiä entisestään.

Uudet ehdot esitellään syksyn aikana eri puolilla Suomea kauppakamareiden tilaisuuksissa. Kyseisiä ehtoja tarjotaan yritysten käyttöön useilla kielillä, suomi mukaan lukien. Tilaisuuksista ja julkaisuista tietoa: www.icc.fi ja www.chamber.fi.

Lisätiedot: maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, 050 553 5319

Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön Henkilöstörahastolaki korvataan uudella henkilöstörahastolailla. Laki tulee voimaan 1.1.2011.

Lakiuudistuksen myötä henkilöstörahastoon voi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota: Työntekijä voi myös nostaa omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa. Lain soveltamisen alaraja laskee 30 työntekijästä kymmeneen työntekijään ja laajenee myös kuntasektorille.

– Uudistuksentavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole tai voi olla, toteaa työministeri Anni Sinnemäki.

Työministeri Sinnemäki arvioi, että henkilöstörahastot ovat käyttökelpoinen tapa kannustaa nimenomaan koko yrityksen henkilöstöä. Näin voidaan palkita pitkällä tähtäimellä kaikkia hyvien tulosten tekijöitä kaikilla tasoilla.

Nykylain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa oleviakin saatetaan lakkauttaa.

Uuden lain mukaan tulospalkkiot sisällytetään lain piiriin muidenkin kuin valtion osalta.

Palkkiojärjestelmien keskeinen tavoite on kannustavuus ja sitoutta-

minen. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta.

Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistä saa osuutensa rahastosta työsuhteensa päättyessä. Uuden lain mukaan työntekijän rahasto-osuudesta siirretään nostettavissa olevaan osaan vuosittain enintään 15 prosenttia, kuten voimassaolevan lainkin mukaan, mutta viiden vuoden odotusaika poistetaan.

Lisäksi henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena. Näin voidaan haluttaessa tasata verotusta.

Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä.

Laki valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt.

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, 050 396 0201 hallitussihteeri Jan Hjelt, 050 396 0199

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö tiukentuu Hallitus esittää, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö tiukentuu. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä olisi pysyvä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 29.10. pidettävässä presidentin esittelyssä.

Muutosten tavoitteena on vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Esitys parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joiden kanssa on irtisanomissuojan kiertämiseksi solmittu toistuvia määräaikaisia työsopimuksia.

26 ajantasa ajan tasa • 6/2010

yritys • tietoa Esitys selkeyttää toistuvien määräaikaisten työsopimusten käytön edellytyksiä. Hallitus ei ehdota muutoksia kunkin yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksenä olevan perustellun syyn sisältöön.

Lakimuutos määrittelee kriteerit, joilla arvioidaan tarjolla olevan työn pysyvyys. Esityksessä ei säädetä siitä, monenko perättäisen määräaikaisen sopimuksen tai kuinka pitkän ajan kestävä sopimusten ketju on sallittua.

Asian arviointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden yhteistä tarkastelua.

Määräaikaisen sopimuksen käyttöä on arvioitava teetettävän työn edellyttämän työvoimatarpeen pysyvyyden kannalta. Tehtävän pysyvyyttä arvioitaessa merkitystä ei olisi sillä, tekeekö työnantaja samoista töistä toistuvat määräaikaiset sopimukset saman työntekijän kanssa vai vaihtaako työnantaja kyseisissä töissä työntekijää.

Jos määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Hallitus esittää, että sama koskisi myös tilannetta, jossa toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä ei sopimusten lukumäärän tai niiden yhteenlasketun keston perusteella ei pidetä sallittuna.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2011.

Muutoksia ulkomaalaisen oikeuteen saada työmarkkinatukea Hallitus esitti 28.10.2010, että työttömyysturvalakia muutetaan siten, että ulkomaalaisella, joka on saanut määräaikaisen jatkuvan oleskeluluvan (A-oleskelulupa) olisi oikeus työmarkkinatukeen oleskeluluvan myöntämisperusteesta riippumatta.

Esityksen tarkoituksena on palauttaa oikeus työmarkkinatukeen niille Aoleskeluluvan saaneille työnhakijoille, joilta se vuonna 2004 tehdyn muutoksen seurauksena poistui.

Voimassa olevan työttömyysturvalain mukaan ulkomaalaisen oikeus työmarkkinatukeen edellyttää, että A-oleskelulupa on myönnetty perhesiteen perusteella. Ehdotetun muutoksen myötä oikeus työmarkkinatukeen ei olisi riippuvainen A-oleskeluluvan myöntämisperusteesta.

Ehdotettu muutos vastaisi erityisesti kansainvälistä suojelua saavien ja paluumuuttajien osalta nykyistä soveltamiskäytäntöä sekä työttömyysturvalain ennen

1.5.2004 voimassa ollutta säännöstä.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lisätiedot: erityisavustaja Tapio Laakso, TEM, p. 050 396 0006 ylitarkastaja Tiina Korhonen, TEM, p. 010 60 49048

Hallitus ehdottaa uutta perhevapaata omaishoitoa varten Hallitus esittää, että työsopimuslakiin lisätään uusi perhevapaata koskeva säännös. Lisäyksen myötä työntekijöiden mahdollisuudet jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi paranisivat. Stakesin tutkimuksen mukaan omaishoitajia on Suomessa noin 280 000, joista kokoaikatyössä on noin 120 000 henkilöä.

Voimassa olevan lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet työntekijälle jäädä pois työstä määräajaksi hoitamaan perheenjäsentään ovat riittämättömät. Tästä syystä hallitus pitää tarpeellisena, että työsopimuslain 4 lukuun lisättäisiin uusi 7 a §, jossa säädettäisiin työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi. Säännös merkitsisi uuden perhevapaan luomista sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa.

Vapaan käyttö perustuisi työnantajan ja työntekijän keskinäiseen sopimukseen. Poissaolon ajalta työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta. Säännöksessä turvattaisiin työntekijälle eräin edellytyksin mahdollisuus palata työhön kesken sovitun poissaoloajan. Lisäksi työntekijällä olisi oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä poissaolon jälkeen.

Koska nykyisinkin työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesta keskeyttämisestä, merkitsisi ehdotettu säännös pidemmälle menevää velvollisuutta työnantajalle. Täyttääkseen tämän velvollisuuden työnantajan olisi selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä.

Ehdotettu työsopimuslain 4 luvun 7 a § laajentaisi työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä pois työstä määräajaksi. Tästä voisi olla seurauksena työurien kokonaiskeston lyheneminen.

Toisaalta ehdotettu muutos voi edistää työssä jaksamista, sillä vapaan avulla voidaan merkittävästi helpottaa työ-ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Esityksen taustalla on yli 120 kansanedustajan aikoinaan allekirjoittama lakialoite omaishoitajan hoitovapaasta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Susanna Siitonen, TEM, puh. 010 640 8932

Työryhmä torjumaan harmaata taloutta Työ- ja elinkeinoministeriö on 9.10.2010 asettanut työryhmän jatkamaan valmistelua rakennusalan sekä majoitus- ja ravitsemusalan harmaan talouden torjumiseksi. Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat julkiselle taloudelle veromenetyksinä huomattavat vahingot. Harmaan talouden torjunta on tärkeää oikeudenmukaisten työnmarkkinoiden ja yritysten välisen reilun kilpailun kannalta.

Työryhmä arvioi käytössä olevien toimenpiteiden toimivuutta harmaan talouden torjunnassa, selvittää ulkomaille rekisteröityjen yritysten ja työntekijöiden verovastuun tehostamista ja ohimyynnin ehkäisemistä. Erityisesti työryhmä arvioi tarpeet muuttaa tilaajavastuulakia.

Harmaa talous on ongelma etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, siksi työryhmän työ keskittyy rakennusalaan ja ravitsemus- ja majoitusalaan. Harmaa talous vääristää yritysten välistä kilpailua, kun esimerkiksi urakoita hinnoitellaan niin, ettei lakisääteisiä veroja ja maksuja oteta lainkaan huomioon.

Työryhmää vetää työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriön, harmaan talouden viranomaisyhteistyöprojekti VIRKE, rakennus- ja ravintola-alojen työmarkkinaosapuolet sekä keskusjärjestöjen edustus.

Työryhmän on tarkoitus jättää ehdotuksensa maaliskuun 2011 loppuun mennessä.

Lisätiedot: työministeri Anni Sinnemäki, p. 010 60 48001 työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Raimo Luoma, TEM, p. 010 60 63621

Yhdessä yrittämään!

–kampanja alkoi Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Yhdessä yrittämään -tiedotuskampanjan. Kampanjan tavoitteena on aktivoida yrittäjyyttä, lisätä yhteistoimin-

27 6/2010 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa

nan hyödyntämistä yritystoiminnan resurssina sekä osuuskunnan käyttöä yhteistoiminnallisena matalamman riskin yritysmuotona ja mikroyritysten yhteistyömallina.

Yhdessä yrittämään! -hankkeen päämääränä on yhdessä yrittämisen edistäminen yksin yrittämisen vaihtoehtona. Selkeän ja kestävän liiketoiminnallisen ja juridisen lähtökohdan yhdessä yrittämiselle tarjoaa osuuskunnan hyödyntäminen yritysmuotona.

Yrittäjien määrä oli vuonna 2009

noin 251 000 (ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä), eli 9 % työllisistä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on n. 99,8 %. Näistä alle 10 hengen yrityksiä oli 93 prosenttiyksikköä, joista pääosa työllistää alle 2 henkilöä. Nämä ovat yksinyrittäjiä ja satunnaisia työnantajia, ja ne muodostavat Suomen yrityskannasta lähes kaksi kolmasosaa. Yksin yrittämisen kulttuuria kuvastaa, että yritysten lukumäärän kasvusta yli 90 % kohdistuu alle kahden hengen yri-

tyksiin. Suomalaisen yritystoiminnan pienuutta heijastaa osaltaan myös se, että yrityksistämme noin 28 % toimi sivutoimisesti tai osa-aikaisesti.

Lisätietoja osuuskuntayrittäjyydestä antavat koulutetut yritysneuvojat seudullisten yrityspalvelujen eri toimipisteissä. Lisää tietoa löytyy sivuilta www.yhteistoiminta.fi Lisätiedot: erikoissuunnittelija Pertti Linkola, TEM, puh. 010 604 9250

28 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kansain • välistä Miten EU:n varat käytettiin vuonna 2009?

Komissio on julkaissut selvityksen talousarvion toteuttamisesta vuonna 2009. Menojen yhteissumma oli yli 112 miljardia euroa.

Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen käytettiin yli 30 prosenttia vuoden 2009 talousarviosta eli 44 miljardia euroa. Alan suurimpia puiteohjelmia olivat tutkimuksen ja teknologian seitsemäs puiteohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma. Yli 40 miljardia euroa käytettiin maaseudun kehittämiseen suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden muodossa, niin että tuet muodostavat lähes puolet EU:n maataloustuottajien tuloista. Vuonna 2009 EU oli maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja: noin 140 kehitysmaalle oli osoitettu määrärahoja kaikkiaan 12 miljardia euroa. Kaikkien toimielinten yhteenlasketut hallintokulut olivat 7,4 miljardia euroa, mikä on 6,5 prosenttia kokonaismenoista eli jokseenkin saman verran kuin vuonna 2008 (6,2 %).

Lähes 70 prosenttia EU:n talousarviovaroista on peräisin jäsenvaltioiden maksuosuuksista, jotka määritellään niiden suhteellisen bruttokansantulon (BKTL) perusteella. Alv-varoista saatava rahoitus on viime vuosina supistunut niin, että vuonna 2009 se oli alle 11 prosenttia. Perinteiset omat varat (lähinnä tullimaksut) puolestaan muodostivat EU:n tuloista hiukan yli 12 prosenttia. Aiempien vuosien ylijäämät ja muut tulot olivat 7,5 prosenttia.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

ICT-projekteille tarjolla 780 miljoonaa euroa Tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja kehitysprojekteille on juuri avautuneella hakukierroksella tarjolla ennätykselliset 780 miljoonaa euroa.

Rahoitusta myönnetään muun muassa tulevaisuuden internetin, robotiikan, sulautettujen järjestelmien, fotoniikan sekä ikääntyvän yhteiskunnan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin tutkimukseen.

Hausta voivat hakea hankerahoitusta yliopistot, tutkimuskeskukset, pk-yritykset, suuryritykset ja muut organisaatiot Euroopasta ja muualta-

kin. Ehdotuksia voi jättää 18.1.2011 saakka, jonka jälkeen riippumattomat asiantuntijapaneelit arvioivat ne laadun perusteella tapahtuvaa valintaa varten.

Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö

Euroopan komission näkemys finanssialan verotuksesta EU-komissio on esittänyt näkemyksensä siitä, miten finanssialaa olisi verotettava tulevaisuudessa. Globaalilla tasolla komissio kannattaa finanssitransaktioveron käyttöönottoa ja panostaa edelleen sen toteuttamiseen G20ryhmässä. Tavoitteiden saavuttaminen muun muassa kehitysavun ja ilmastonmuutoksen alalla vaatii globaaleja rahoitusvälineitä, joista kansainvälisten kumppaneiden on päästävä yhteisymmärrykseen. Finanssitransaktioveroa kannettaisiin jokaisesta transaktiosta sen arvon perusteella. EU:n tasolla olisi komission mielestä harkittava finanssitoimintaveron käyttöönottoa.

Tällaisen veron kohteina olisivat finanssialan yritysten voitot ja palkkiot.

Sillä verotettaisiin siis yrityksiä eikä finanssitransaktioiden osapuolia (kuten finanssitransaktioveron tapauksessa).

Komission mukaan finanssitoimintavero olisi paras ja asianmukaisin keino verottaa finanssialaa ja hankkia uusia tuloja EU:ssa.

Komission mukaan sen esittämille finanssialan veroille on olemassa hyvät perusteet. Finanssiala on vaikuttanut merkittävästi finanssikriisin puhkeamiseen, ja sille on annettu viime vuosina runsaasti julkista tukea. Sen vuoksi finanssialan olisi osallistuttava asianmukaisesti EU:n talouksien uudelleenrakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja julkisen talouden tukemiseen. Korjaavalla pankkiverolla voitaisiin myös täydentää keskeisiä sääntelytoimia (kuten pankeilta perittäviä maksuja ja kriisinratkaisurahastoja), joilla pyritään tehostamaan finanssimarkkinoiden toimintaa ja vähentämään niiden volatiliteettia. Uudella verolla voitaisiin myös varmistaa, ettei finanssialaa, joka on vapautettu EU:ssa arvonlisäverosta, veroteta keveämmin kuin muita aloja. Lyhyesti sanottuna sillä taattaisiin, että finanssiala osallistuu riittävästi ja nykyistä enemmän julkisen talouden rahoittamiseen.

Komissio esittelee ajatuksensa Eurooppa-neuvostolle lokakuun lopussa

ja G20-ryhmälle marraskuussa pidettävässä huippukokouksessa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

EU:n oikeuden soveltamista tehostetaan EU-komission vuosikertomuksessa unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta korostetaan, että EU:n oikeuden kattavalla ja moitteettomalla soveltamisella on ratkaiseva merkitys EU:n oikeuteen perustuvien oikeuksien ja velvoitteiden toteutumisessa.

Vaikka tilanne onkin hieman parantunut, kertomuksessa todetaan, että EU-maat saattavat edelleen direktiivit liian hitaasti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jotta direktiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sujuisi ongelmitta ja EU:n lainsäädäntöä sovellettaisiin tehokkaasti, käytössä olevia välineitä on laajennettu ja tehty entistä enemmän työtä yhdessä EUmaiden kanssa. Direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä laaditaan tilastoja.

EU hallinnoi noin 8 000:aa säädöstä. Rikkomusmenettely on keskeisessä asemassa, kun pyritään takaamaan EU:n lainsäädännön moitteeton soveltaminen. Vuosikertomuksesta käy ilmi, että yhä useammat asiat (95 %) saadaan ratkaistua jo ennen kuin ne viedään EU-tuomioistuimeen. Vuoden 2009 lopulla komissiolla oli käsiteltävänään noin 2 900 kantelua ja rikkomusasiaa. Määrä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä annettavan ilmoituksen laiminlyönnistä johtuvat menettelyt vähenivät 26 prosenttia. Kanteluun perustuvien rikkomusasioiden määrä väheni edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Eniten käsitellään edelleen ympäristöön, verotukseen, energiaan, liikenteeseen ja sisämarkkinoihin liittyviä asioita.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

EU:n ja Etelä-Korean välille vapaakauppasopimus EU-komission ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin 6. lokakuuta. Sitä ennen sopimus oli

29 6/2010 • ajan ajantasa tasa

kansain • välistä parafoitu ja käännetty koreaksi ja EUkielille. Kaikki EU-maat olivat allekirjoittaneet vapaakauppasopimuksen ennen virallista allekirjoitustilaisuutta.

Kyseessä on EU:n kaikkien aikojen laajamittaisin ja ensimmäinen aasialaisen maan kanssa neuvoteltu vapaakauppasopimus.

Sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa 1. 7.2011, jos Euroopan parlamentti on siihen mennessä hyväksynyt vapaakauppasopimuksen ja jos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta on annettu. Lisäksi EU-maiden on ratifioitava sopimus omien lakiensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Sopimus poistaa näiden talouksien väliltä käytännöllisesti katsoen kaikki tuontitullit sekä monia tullien ulkopuolisia esteitä. Se vapauttaa tulleista teollisuus- ja maataloustuotteiden viennin EU:sta Etelä-Koreaan. Kun tullit ovat poistuneet kokonaan, EU:n viejille koituu säästöä 1,6 miljardia euroa vuosittain. Puolet näistä säästöistä toteutuu heti sopimuksen tullessa voimaan. Eräässä tutkimuksessa arvioidaan, että sopimuksen myötä lisääntyvä tavaroiden ja palvelujen kauppa tuo EU:lle 19,1 miljardia euroa. Toisten laskelmien mukaan EU:n ja Etelä-Korean kahdenvälinen kaupankäynti on seuraavien 20 vuoden aikana yli kaksi kertaa vilkkaampaa kuin se olisi ilman vapaakauppasopimusta.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvaan liiketoimintaan rahallista tukea Finnpartnershipohjelmasta Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea, jota suomalainen yritys tai toimija voi hakea 152 eri maahan suuntautuvaan, pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan. Tuki on suuruudeltaan 30–70 % hankebudjetin mukaisista hyväksytyistä kustannuksista. Tuki voi olla enimmillään 200 000 euroa hanketta kohti.

Lähde: Finnpartnership

Finnpartnershipin yhteistyökumppanihaku yrityksille

sähköisen kaupankäynnin pelisääntöjä tarkistetaan. Lisäksi ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa direktiiviä uudistetaan.

Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö

Finnpartnershipin maksuttoman matchmaking-palvelun avulla suomalaiset ja kansainväliset toimijat voivat etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ilmoittaa omista liiketoimintaaloitteistaan. Maa- tai toimialakohtaisia aloitteita voi selata osoitteessa http:// www.finnpartnership.fi/matchmaking/ partnersearch/.

Lähde: Finnpartnership

Komissio ehdottaa Schengensääntöjen valvonnan tiukentamista varmistaakseen matkustamisen ilman rajatarkastuksia

Ryhtiä EU:n sisämarkkinoihin EU:n sisämarkkinat ovat olleet Euroopan yhdentymisen kulmakivi jo 60 vuoden ajan. Kaupan esteet on poistettu, ja tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti Euroopan halki aina Algarvesta Utsjoelle saakka. Lomamatkalla Kreikassa käy sama valuutta kuin Suomessa. Silti kaikkia esteitä oikeuksien käyttämiselle ei ole vielä onnistuttu poistamaan. EU:n komissio onkin julkaissut kaksi asiakirjaa, joissa esitetään useita käytännön ehdotuksia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

Katsauksessa EU:n kansalaisuuteen esitetään toimenpiteitä kansalaisten elämän helpottamiseksi, kun he käyttävät oikeuksiaan esimerkiksi avioitumalla, ostamalla asunnon tai vaikkapa rekisteröimällä autonsa toisessa EU-maassa.

Katsauksessa mainitaan 25 kansalaisten elämää helpottavaa toimenpidettä, jotka pyritään toteuttamaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Toimenpiteet koskevat lomamatkailijoita (esimerkki), kuluttajakaupan ongelmia, kansainvälisiä avioliittoja, toisessa EU-maassa työskentelevien työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksia ja toisessa EU-maassa hankitun auton rekisteröintiä.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketilla puolestaan vauhditetaan EU:n talouskasvua, kilpailukykyä ja yhteiskunnallista kehitystä helpottamalla yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien eli kaikkien markkinaosapuolten elämää.

Sisämarkkinapaketissa pyritään helpottamaan pk-yritysten pääomansaantia. Lisäksi komissio kannustaa sijoittajia pitkäaikaisiin investointeihin ja eettiseen sijoitustoimintaan. Myös

EU:ssa voi Schengen-alueella matkustaa maasta toiseen ilman rajatarkastuksia. EU-maat eivät kuitenkaan aina noudata Schengen-sääntöjä niin kuin pitäisi, vaan niiden välisillä rajoilla on edelleen liikennevirtoja hidastavia esteitä, jotka haittaavat vapaata liikkuvuutta.

Tilanteen korjaamiseksi komissio on antanut ehdotuksen, jolla perustetaan arviointimekanismi Schengensääntöjen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Arviointimekanismin nojalla komissio voi entistä paremmin tarkastaa sisärajoilla tehtävien rajatarkastusten poistamista koskevan kansallisen lainsäädännön ja valvoa sääntöjen noudattamista EU-maihin tehtävillä tarkastuskäynneillä.

Arviointimekanismin uudistaminen on tarpeen, koska Schengensääntöjen oikeudellinen asema on muuttunut sen myötä, kun säännöt sisällytettiin EU:n lainsäädäntöön ja Lissabonin sopimus tuli voimaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä komission ehdotuksen hyväksymisestä.

Nykyään Schengenin alue käsittää jo 25 maata. EU-maista siihen kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Schengen-yhteistyöhön osallistuvat myös Islanti, Norja ja joulukuusta 2008 Sveitsi.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Uusi portaali pk-yrityksille standardeista avattu Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt, CEN ja CENELEC ovat avanneet

30 ajantasa ajan tasa • 6/2010

kansain • välistä yhdessä www-sivut, jotka auttavat pkyrityksiä hyödyntämään standardeja entistä paremmin. Sivusto myös opastaa standardisoimisprosessiin osallistumisessa.

Pk-yritykset muodostavat 99 % kaikista yrityksistä Euroopassa ja ovat siten keskeisessä roolissa Euroopan taloudessa. Standardisoinnin avulla yrityksen roolia markkinoilla voidaan vahvistaa, mutta tätä standardien tuomaa lisäarvoa ei pk-yrityksissä vielä riittävästi tunneta.

Siksi CEN ja CENELEC ovat yhdessä perustaneet pk-yrityksille oman sivuston: sme.cencenelec.eu.

Tämä eurooppalaiseen standardisoimisjärjestelmään perehdyttävä sivusto tarjoaa pk-yrityksille: • tietoa uusista standardisointialoitteista • tietoa työn etenemisestä • mahdollisuuden saada neuvoja ja ohjeita asiantuntijoilta sähköpostitse osoitteesta sme@cencenelec.eu • päivitettyä, nimenomaan pk-yrityksille tarkoitettua aineistoa • perehdytystä eurooppalaiseen standardisointiin ja siihen osallistumiseen • tietoa kiinnostavista konferensseista ja tapahtumista alueella.

Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

ISO on julkaissut standardin yhteiskuntavastuusta Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut 1.11.2010 yhteiskuntavastuuta käsittelevän standardin ISO 26000. Se on tarkoitettu hyödyttämään kaikentyyppisiä organisaatioita koosta ja sijaintimaasta riippumatta.

Standardi antaa opastusta yhteiskuntavastuun perusperiaatteista ja ydinaiheista sekä sidosryhmien huomioon ottamisesta. Yhteiskuntavastuun ydinaiheet ovat standardin mukaan ihmisoikeudet, työelämän käytännöt,

ympäristö, oikeudenmukaiset toimintatavat, kuluttaja-asiat, yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen sekä organisaation hallintotapa. Standardi antaa ohjeita tavoista, joilla vastuullinen toiminta voidaan sisällyttää organisaatiossa käytössä oleviin strategioihin, järjestelmiin, käytäntöihin ja prosesseihin.

Se korostaa yhteiskuntavastuullista toimintaa ja toiminnan tason parantamisen tärkeyttä.

Standardin käyttöönotolla voidaan vaikuttaa organisaation - kilpailuetuun - maineeseen - organisaation mahdollisuuksiin houkutella työntekijöitä tai jäseniä, asiakkaita tai käyttäjiä ja saada heidät pysymään - työntekijöiden motivaation, sitoutumisen ja tuottavuuden ylläpitämiseen - sijoittajien, omistajien, lahjoittajien, tukijoiden ja rahoittajien kantoihin - organisaation suhteisiin yritysten, julkisen hallinnon, median, toimittajien, kumppanien, asiakkaiden ja sen toimintaympäristönä olevan yhteisön kanssa.

Standardin ISO 26000 laadinta aloitettiin vuonna 2005. Se on laadittu työryhmässä, jossa sidosryhmät ovat olleet erittäin laajasti mukana. Standardin laatineen työryhmän viimeisessä kokouksessa toukokuussa 2010 oli 450 osallistujaa ja 210 tarkkailijaa 99 maasta ja 42 liitännäisorganisaatiosta.

Suomesta standardin laadinnassa on ollut mukana Standardisoimisliiton yhteiskuntavastuukomitea. Standardisoimisliitto julkaisee standardin suomeksi joulukuussa 2010.

Standardi ISO 26000 on ohjestandardi, joka ei sovellu sertifiointiin toisin kuin laadunhallintajärjestelmästandardi ISO 9001 ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmästandardi ISO 14001.

ISO on julkaissut www-sivuillaan www.iso.org esitteitä, videon ja järjestön pääsihteerin haastattelun yhteis-

kuntavastuustandardista ISO 26000.

Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Uusi työkalu energiatehokkuuden tehostamiseen Standardisoimisliitto on julkaissut suomeksi energiajärjestelmästandardin SFS-EN 16001. Standardin on laatinut eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN. Standardin laatimisen taustalla ovat EU:n tavoitteet. Standardin toivotaan osaltaan auttavan yrityksiä energiatehokkuuden tehostamisessa ja siten EU:n jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa.

Standardi auttaa organisaatioita luomaan energiatehokkuuden parantamiseen tarvittavia järjestelmiä ja prosesseja, jotka johtavat tehokkaampaan energian käyttöön. Standardissa määritellään energiatehokkuuden hallintajärjestelmän eli energiajärjestelmän luomista, toteuttamista, ylläpitoa ja parantamista koskevat vaatimukset.

Energiajärjestelmässä otetaan huomioon lakisääteiset velvoitteet, joita organisaation on noudatettava ja muut vaatimukset, joihin organisaatio on sitoutunut. Sen avulla organisaatio voi soveltaa järjestelmällistä lähestymistapaa energiatehokkuutensa jatkuvaan parantamiseen. Se tukee energiasuunnitelman ja energia-analyysin toteuttamista organisaatiossa. Järjestelmällisen energianhallinnan ansiosta kustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Standardi soveltuu kaikille organisaatioille, jotka haluavat varmistaa, että ne noudattavat standardin mukaista energiapolitiikkaa. Standardi SFSEN 16001 on julkaistu nimellä ”Energianhallintajärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta”.

Standardin suomennoksen on laatinut Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto.

Standardi oli esillä SFS:n vuositapahtumassa 21.10.2010. http://www.standardiforum.fi Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

31 6/2010 • ajan ajantasa tasa

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA India WTC Mumbai, Member Company B For sale: Natural sesame seeds, Hulled sesame seeds (auto dried).

Poland WTC Poznan, Member Company B Cooperation with potential investor or to buy: Furniture plant Details: Office and hotel furniture producer located in Special Economic Zone close to the German border.

B For sale: Meat (products) Details: Piglets, slaughter pigs, pork sides, elements of beef meat, and meat products (processed pork: sausages, hams).

Turkey WTC Ankara, Member Company B Looking for an investor / partner in Directory Assistance Services (DAS) project.

USA WTC Delaware, Member Companies B For sale to sales representatives, distributors, direct sale to end-users: Product type: Poultry Details: Leg quarters, legs, boneless dark meat, drumsticks, wings tips, gizzards, backs, livers, paws.

Product type: Fiber optic connectivity products Details: Fiber optic modems, media converters, switches, insulators, multi plexers etc. Products support LAN applications and CCTV applications plus traditional datacom.

B For sale to import trading/management companies, direct sale to end-users: Product type: Safety footwear Details: Various brands of safety footwear: Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland, Converse, Harley Davison, Dr. Martens, Lugz, Nautilus, Durango, Slip Grips, Dunham, etc.

B For sale to sales representatives, agents, direct sale to end users: Product type: Management consulting and investment banking

Details: 3-phase approach to help European firms expand their operations & increase sales in the US. Market entry planning; marketing and/or sales planning; financial analysis & budgeting; organizational design; partnership plans; acquisitions and joint ventures; capital formation; and more.

B For sale to distributors, agents, direct sale to end-users: Stud removal tools Details: Stud & bolt removal services, metal disintegration. Work in refineries & power plants.

B For sale to sales representatives, direct sale to end-users, distributors, agents, importers/buyers, export trading/management companies: Product type: Business/legal service Details: Fast, professional and cost-effective incorporation and registered agent services in Delaware and all 50 states to entrepreneurs, business owners and their advisors from around the world.

Product type: Liquid organic compost Details: Specialty compost teas for the turf, garden and cut flower markets; e.g. liquid microbial inoculants extracted from pure organic compost and a formulation created especially for landscape professionals and turf managers.

B For sale to sales representatives, distributors, export trading/management companies, agents, direct sale to end users: Product type: Entertainment Details: Playwright of several Broadway style musical revues.

Product type: Load movement system Details: Standard system (ships 2 days), custom system (ships 2 weeks) Product type: NEB fertilizer additives Details: Decreases fertilizer usage by 50 %, guarantees more yield and better quality, saves costs and increases profit.

Minimum order 20’ FCL or 40’ FCL B For sale to sales representatives, agents, export management companies, distributors, importers/buyers: Warehousing, trucking, converting, dry bulk packing Details: Full service Distribution Center including 550 000 square feet of segregated warehouse space, an in- house trucking company and a dry bulk packaging facility. Operating in United States and part of Canada.

B For sale to end-users:

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen Product type: Scientific instruments Details: ph Meter 10 models HTS# 9027.80.8000.6 Conductivity meters 4 models HTS# 9030.89.0000.9 Oxygen meters 2 models HTS# 9027.80.3000.7 Oxygen controllers 4 models HTS# 9032.81.0040.7 Turbidity meters 2 models HTS# 9026.80.0000.4 Product type: Business research services Details: Industry, market, supplier, customer, and competitor research and analysis. Online, phone, and fee-based resources used. Ethical and confidential researcher.

B For sale to export trading/management companies, distributors, direct sale to endusers: Real estate services Details: Based in a business-friendly Delaware, we provide real estate solutions including site selection, brokerage, valuation and advisory, and logistics. We also provide property management, maintenance and construction services throughout the Mid-Atlantic.

B For sale to sales representatives, importers/buyers, agents, import/export trading/ management companies, distributors, direct sale to end- users: Solar street light Details: A proprietary technology for converting existing parking lot light and street light into solar light with reduced cost and improved efficiency; the whole solar street light system and the new generation LED street lights, in both DC and AC modes.

B For sale to distributors, export trading/ management companies: Logistics services Details: Core services include truckload, less than truckload, freight management services / software, freight audit and payment, and local DE port services. These services are provided throughout the United States and into Canada and Mexico.

B For sale to distributors, direct sale to endusers: Material handling solutions Details: Optical real-time location systems for tracking goods, vehicles and guiding autonomous vehicles in any size facility.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

32 ajantasa ajan tasa • 6/2010

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Lämmin kiitos kaikille tänä vuonna koulutustilaisuuksiimme osallistuneille!

Tervetuloa koulutuksiimme myös ensi vuonna. Kevään 2011 koulutuskalenteri ilmestyy seuraavassa Ajantasa –lehdessä. Seuraa myös nettisivujamme www.turku.chamber.fi / koulutus.

Auta meitä järjestämään monipuolista koulutusta myös jatkossa. Ota yhteyttä ja kerro koulutustoiveistanne: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@ turku.chamber.fi Parhaat koulutusideat palkitaan!

Haluamme osaltamme olla mukana tukemassa Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Ensi vuonna arvomme jokaiseen koulutustilaisuuteen osallistuneiden kesken lippuja kulttuuritapahtumiin!

ALKUVUODEN 2011 KOULUTUSTILAISUUKSIA: 20.1.2011 27.1.2011 28.1.2011 3.2.2011 11.2.2011

Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2011 Osinkoverotus uudistuu Ulkomaankaupassa tapahtuu! Uudet Incoterms toimituslausekkeet,(vahvistamatta, tarkista päivämäärä netistä) Tulli- ja arvonlisäverokoulutus Rakennusalan käännetty verovelvollisuus

33 6/2010 • ajan ajantasa tasa

3. <5,7<.6,//b 0$+'2//,6886 ,19(672,17,78.((1 7XUXQ VHXGXQ SN \ULW\NVLOOl RQ HQVLPPlLVWl NHUWDD ODDMDOWL PDKGROOLVXXV VDDGD YDOWLRQ WXNHD LQYHVWRLQWLHQ WRWHXWWDPLVHHQ 7XHQ VXXUXXV YRL ROOD DOOH KHQNHl W\|OOLVWlYLOOH \ULW\NVLOOH MD KHQNHl W\|OOLVWlYLOOH \ULW\NVLOOH LQYHV WRLQQLQ DUYRQOLVlYHURWWRPDVWD KDQNLQWDPHQRVWD 7XNHD RQ PDKGROOLVWD VDDGD YXRQQD WRWHXWHWWDYLLQ LQYHVWRLQWHLKLQ 7DYRLWWHHQD RQ WXNHD WHROOLVXXV\UL W\VWHQ NDVYX MD NDQVDLQYlOLVW\PLVKDNXLVWD WRLPLQWDD MD DNWLYRLGD LQYHVWRLQWLHQ WRWHXWXPLVWD PXXWRLQ HQQXVWHWWDYLVVD ROHYDQ KDQNDODQ YXRGHQ DLNDQD -R Q\W RQ WlUNHll KXRPLRLGD VHXUDDYDW VHLNDW 7XNHD YRLGDDQ KDNHD YDVWD YXRGHQ DLNDQD MD XXVL UDKRLWXVPDKGROOLVXXV NRVNHH DLQRDVWDDQ YXRQQD Nl\QQLVWHWWlYLl LQYHVWRLQWHMD 9XRQQD V\QW\QHHW NXOXW HLYlW ROH WXNLNHOSRLVLD MD QH MRSD HVWlYlW PDKGROOLVXXGHQ WXHQ VDDQWLLQ 0LWllQ VLWRYDD KDQNLQWDVRSLPXVWD NlVLUDKDD WPV HL SLGl WHKGl HQQHQ NXLQ WXNLKDNHPXV RQ VDDSXQXW (/< NHVNXNVHQ NlVLWWHO\\Q ,QYHVWRLQQLQ WXOHH NRKGLVWXD NRQHLVLLQ MD ODLWWHLVLLQ HL UDNHQQXNVLLQ .\VHHVVl HL VDD ROOD NRUYDXVLQYHVWRLQWL ,QYHVWRLQQLQ DUYR RQ ROWDYD YlKLQWllQ ¼ ,QYHVWRLQQLQ RQ WXHWWDYD MRNR VXRUDDQ WDL YlOLOOLVHVWL SN \ULW\NVHQ NDVYXD MD NDQVDLQYlOLVW\PLVWl 0DKGROOLQHQ )LQQYHUDQ UDKRLWXV YRL YDLNXWWDD WXHQ VDDQWLLQ WDL PllUllQ

-lUMHVWlPPH LQYHVWRLQWLWXHQ KDNHPLVHVWD

,1)27,/$,688'(1 WL NOR ± 7XUXQ NDXSSDNDPDULVVD 3XRODODQNDWX 7XUNX 7LODLVXXGHVVD (/< NHVNXNVHQ DVLDQWXQWLMD RSDVWDD WXHQVDDQQLQ SH UXVWHLVWD VHNl KDNXPHQHWWHO\VWl MD )LQQYHUDQ DVLDQWXQWLMD LQYHVWRLQQLQ UDKRLWXNVHQ MlUMHVWlPLVHVWl ,OPRLWWDXGX PXNDDQ S 6DWX /HKHQEHUJ

1\W RQ K\Yl KHWNL K\|G\QWll YDOWLRQ NlGHQRMHQQXV MD SLWll S\|UlW S\|ULPlVVl YDLNHDQDNLQ DLNDQD

34 ajantasa ajan tasa â&#x20AC;¢ 6/2010

Turun kauppakamari toivottaa Ajantasan lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyst채 vuodelle 2011

+IITOS¬TYÚN¬TEKIJËLLE +IITˬANSIOMERKILLË ¬(AASTEELLINEN¬TYÚELËMˬON¬TËYNNˬANSIOMERKIN¬ARVOISIA¬SUORITUKSIA ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIOMERKEILLˬYRITYS¬ARVOSTAA¬JA¬KUNNIOITTAA¬TYÚN¬T EKIJËN¬KOKEMUSTA¬JA¬SITOUTUMISTA !RVOSTA¬TEKIJËË

,ISËTIETOJA¬PUH ¬ ¬ ¬ ¬WWW KESKUSKAUPPAKAMARI FI

!KTIIVISTA¬TYÚTˬSUOMALAISTEN¬YRITYSTEN¬HYVËKSI