Ajantasa 6/2009

Paikallisuuden puolesta......................... 4 Suunta on jo oikea, mutta haastavat ajat ovat edessä........ 5 Turun kauppakamarille ja kauppakamariosastoille uudet johtosäännöt... 6 Silta Oy kehittää prosesseja yhdessä asiakkaan kanssa................. 10 Kauppakamareiden Liikennepoliittinen kannanotto............. 11

JÄSENLEHTI

6/2009

Logistiikan, kuljetusten ja oston huipputapahtuma Logistiikkaseminaari, johtava alan kohtaamispaikka Pohjois-Euroopassa, järjestetään jo 25. kertaa.

Juhlaseminaarin teemana on Kohti parempaa tulevaisuutta.

Seminaarin ohjelma sisältää useita yrityscaseja ja sekä kansainvälisiä että kotimaisia asiantuntijoita.

Vuosittain seminaarissa on ollut noin 1.000 osallistujaa - tervetuloa mukaan!

Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.logy.fi/logistiikkaseminaari ja ilmoittaudu nyt!

Ajantasa ilmoitus.indd 1

30.11.2009 15:07:34

Uusi jäsen kauppakamarissa?

Tule tutustumaan toimitiloihimme ja kuulemaan tarkemmin jäsenpalveluistamme Ohjelmassa:

to 14.1.2010 klo 14.00 Turun kauppakamari Puolalankatu 1

* Kauppakamari tutuksi Jari Lähteenmäki, toimitusjohtaja * Juridiset neuvontapalvelut Paula Heinonen, asiamies, juristi * Ajankohtaista edunvalvonnasta Jarkko Heinonen, asiamies, ekonomisti * Koulutukset jäsenhintaan Maria Lindbom, koulutuspäällikkö

Kahvitarjoilu Ilmoittaudu mukaan 8.1. mennessä p. (02) 2743 426

2 ajantasa • 6/2009

SISÄLTÖ Turun kauppakamari

Pääkirjoitus

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Paikallisuuden puolesta.............................................................. 4

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Suunta on jo oikea, mutta haastavat ajat ovat edessä................... 5 Turun kauppakamarille ja kauppakamariosastoille uudet johtosäännöt.................................................................... 6 Kysymyksiä vuokratyöstä........................................................... 7 Asiakas hakeutuu yrityssaneeraukseen........................................ 8 Irtisanottavan työntekijän valinta................................................. 9 Silta Oy kehittää prosesseja yhdessä asiakkaan kanssa................10 Kauppakamareiden Liikennepoliittinen kannanotto........................11 Siivous ei lopu koskaan..............................................................13 Osakeyhtiön varojen jakaminen taloudellisesti vaikeina aikoina.......14

Kamarissa tapahtuu

KUTSU: Uusi jäsen kauppakamarissa?......................................... 2 KUTSU: TilastoGlögit 17.12.2009..............................................12 Kuvasato syksyn tilaisuuksista............................................... 15-16 Kauppakamarin kinkerit..............................................................17 Tilintarkastuksen laadunvarmistuksen ajankohtaistilaisuus.............18 Kaupan Aika 2009.....................................................................19 Johtajuus kasvun kynnyksellä.....................................................20

Yritystietoa

Ennakkotietoa vuoden 2010 sosiaalivakuutusmaksuista...............21 Talousapu-puhelinpalvelu avautuu pienyrittäjän tueksi....................21 Tänä vuonna on pantu vireille jo 2230 konkurssia........................21 Julkisten hankintojen kynnysarvot kaksinkertaistuvat....................21 Linkkivinkki: Talousnäkymät –sivusto...........................................22 Linkkivinkki: Tietokanta neuvontapalveluista.................................22 Palveludirektiivi täytäntöön: palvelujen tarjoaminen helpottuu.........22 Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista...............................................................22 Suomalainen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on suurten uudistusten tarpeessa....................................................22 Välimiesmenettely suosio yritysriitojen ratkaisijana jatkuu..............24 Uusi valtion aluehallinto palvelee 1.1.2010 lukien.........................24 Logistiikkaseminaari 2010 – kohti parempaa tulevaisuutta............25 Kansallisen tietoturvastrategian toteuttaminen käynnistyy.............25 Yritysten hallitustyöskentely tehostunut lasku suhdanteessa..........25 Ajoneuvojen rekisteri-ilmoituksia mahdollista tehdä jatkossa sähköisesti..................................................................26

Kansainvälistä

Tie auki Euroopan yhteiselle tietullipalvelulle.................................27 Suomelle menestystä Euroopan Keksijänainen –kisassa................27 Liiketoimintapörssi uudistunut.....................................................27 Eurooppalaisia pk-yritysten johtajia haussa maksuttomaan Kiina-ohjelmaan...................................................27 Muelheim Water Award 2010.....................................................27 Suoraveloitus EU-maiden rajojen yli käynnistyy.............................28 Lissabonin sopimus astuu voimaan 1.12.

– EU:n instituutioissa muutoksia..................................................28 Yritysten tutkimusinvestoinnit nousussa EU:ssa............................28 Linkkivinkki: eBSN –eBusiness Solutions Guide............................28

Liikeyhteyksiä.................................................................29 Turun kauppakamari kouluttaa.............................30

3 6/2009 • ajantasa

Paikallisuuden puolesta Loimaa ja Loimaan seutukunnan alue ovat tunnettuja yritteliäistä ihmisistä ja lukuisista yrityksistä. Loimaan seutukunnan alueelta löytyy yli 2 300 yritystä ja lisäksi maatiloja on noin 2000. Noin puolet näistä yrityksistä ja maatiloista sijaitsevat Loimaalla.

Koko 2000 luvun ajan on seutukunnan alueella perustettu uusia yrityksiä enemmän kuin vanhoja on lopettanut. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyden merkitystä paikkakunnalle kuvaa myös kaupungin tulevaisuuslautakunnan taannoin määrittelemä suunta Loimaalle vuosille 2008-2010: ”Dynaaminen hyvien yhteyksien seutukunta, joka painottaa yrittäjyyttä, viihtyisää asumista, lähidemokratiaa, luonnonmukaisuutta ja etätyötä.” Meneillään olevan taloudellisen taantuman ”loiskeet” ovat toki yltäneet Loimaalle saakka. Varsinkin alueemme lukuisat metallialan yritykset, joilla viennin osuus myynnistä on merkittävä, ovat saaneet tuntea globaalin investointilaman ”nahoissaan”.

Loimaan kauppakamariosasto on 62 vuoden ikäinen 50-jäseninen Turun kauppakamarin osasto. Kauppakamariosasto toimii Loimaan ja Oripään alueella.

Kauppakamariosasto on ollut luomassa koko Loimaan seutukuntaa ja ollut mukana sen kehittämisessä. Loimaalla ja Loimaan seutukunnan alueella kuntien rakenteet ovat uusiutuneet viime vuosina nopealla tahdilla. Loimaan kunta ja Loimaan kaupunki yhdistyivät v 2005. Loimaa, Alastaro ja Mellillä yhdistyivät 2009 vuoden alusta.

Edellä mainitut yhdistymiset kuvaavat hyvin Loimaan alueen ihmisten halua ja kykyä kehittyä, katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. Kauppakamariosasto on ollut vahvasti tukemassa uuden Loimaan syntymistä.

Kauppakamariosaston ja kaupungin yhteistyö on toiminut hyvin. Osastolla on ollut edustus kaupungin Tulevaisuuslautakunnassa. Säännölliset elinkeinoelämän, kehittämiskeskuksen ja kaupungin yhteiset aamupalaverit kerran kuukaudessa ovat tulleet jäädäkseen laajennetussa Loimaan kaupungissa. Kauppakamariosaston edustajat osallistuvat näihin palavereihin.

Yritysten toimintaympäristön kannalta osaston kannanotot ovat avainasemassa liikenneyhteyksien sekä teollisuus- ja kauppa-alueiden onnistumiselle. Valtatiet 9 ja 2 ovat koko eteläisen alueen kannalta erittäin tärkeitä liikenneväyliä.

Osasto on jatkuvasti pitänyt esillä valtatie 9 perusparannuksen tarpeellisuutta.

Olimme vahvasti mukana ja vaikuttamassa Pro 9-tie yhdistyksen syntymiseen. Tähän yhdistykseen on saatu mukaan vaikuttajia aina Jyväskylästä Turkuun saakka. TurkuToijala-rautatie, henkilöliikenteen osalta, on tulevaisuudessa varsin merkityksellinen Loimaalla työssäkäyvien ja Loimaalta Turussa työssäkäyvien kannalta.

Raskaantavaraliikenteen osalta ToijalaLoimaa-Turku -ratayhteys on merkittävä pohjoissuunnasta Turun satamaan tulevalle liikenteelle. Myös valtatie 10 ja kantatie 41 ovat tärkeässä asemassa. Yhteydet E18:an ja sitä kautta pääkaupunkiseudulle ovat koko seutukunnan pohdinnan kohteena. Loimaan kannalta tärkeää on myös uuden Niittukulman teollisuus- ja kauppaalueen hankkeiden eteneminen.

Vilkkaan 9-tien varrelle näkyvästi sijoittuva Loimaanportti on Turun ja Tampereen puolivälissä, ohikulkijoillekin luonnollinen paikka pysähtyä, 2-tien kautta myös Helsinkiin on lyhyt matka. Loimaanporttiin on suunnitteilla auto- ja huonekalukauppaa, muuta tilaa vievän tavaran kauppaa, huoltoasemia, sekä liike-, teollisuus- ja varastorakennuksia. Alue on tällä hetkellä kaavoitusvaiheessa.

Koulutus ja koulutustason ylläpitäminen ja sen kehittäminen elinkeinoelämän kannalta ovat tärkeitä asioita, joihin jatkuvasti kiinnitetään huomiota. Loimaan Ammatti- ja aikuiskoulutusopisto on alueen tärkeä työelämään valmistava oppilaitos.

Turun ammattikorkeakoulun vaikutus näkyy alueella jatko-opintomahdollisuutena.

Molempien oppilaitosten kehittäminen ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on alueellemme elintärkeää.

Jatkossa huomiota vaatii myös asumisviihtyvyyden turvaaminen. Pelkkä työ ei tulevaisuudessa ratkaise sitä, mihin perheen koti perustetaan. Yhteistyöllä Loimaan eri toimijoiden kesken meidän on huolehdittava siitä, että Loimaa on viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Ympäristö, johon on houkutteleva koti ja perhe perustaa.

Kari Mylen Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Kauppias Rautia K-maatalous Loimaa /Huittinen K.Mylen Oy

4 ajantasa • 6/2009

kuukauden • artikkelit

Asiamies, ekonomisti

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari

Suunta on jo oikea, mutta haastavat ajat ovat edessä On jo monia merkkejä siitä, että tuotanto Suomen tärkeimmissä kauppakumppaneissa on jo muutaman kuukauden ajan ollut kasvussa. Samalla Suomen vientivetoinen talous on lähtenyt elpymään, mikä näkyy muun muassa tavaraliikenteen verkkaisena kasvuna. Virallisia lukuja saadaan odottaa vielä jonkin aikaa, mutta signaalit osoittavat jo ylöspäin.

Suurin ongelma on siinä, että olemme niin pohjalla, etteivät uuden kasvun hedelmät välttämättä enää ehdi pelastaa monia kassaongelmien kanssa painivia yrityksiä. Konkurssien määrä on kasvanut, joskin Varsinais-Suomi on tässäkin suhteessa sinnitellyt maan keskiarvoa paremmin.

Pitkät tilauskirjat ovat auttaneet osaa yrityksistä, mutta uusien tilausten sisään saanti on edelleen vaikeaa.

Tarjouskyselyjä on paljon liikkeellä, mutta tilausten realisoituminen kestää kauan.

Metallialan yritysten liikevaihdot

ovat pudonneet yleisesti jopa 30-40%.

Lomautukset ja kapasiteetin sopeuttaminen ovat edelleen käynnissä. Tilanne on kuitenkin hyvin toimiala- ja yrityskohtainen.

Meidän alueemme suuri kysymys on tietenkin telakan kohtalo. Kun otetaan huomioon telakan ja sen alihankintaverkoston merkitys koko Suomen talouden kannalta, niin luulisi valtiovaltaa nykyistä selvästi enemmän kiinnostavan telakan toiminnan varmistaminen kaikin mahdollisin keinoin. On yllättävää, kuinka vaikeaa ministeriön on hyväksyä monissa muissa EU maissa jo käytössä olevan Tax lease –mallin hyödyntämistä myös Suomessa.

Vaikka nyt taistelemme taantumaa vastaan, niin silti on jo varauduttava tulevaan kasvuun. Niin oudolta kuin ehkä ensi alkuun tuntuukin, meidän on nyt tehtävä töitä osaavan työvoiman saatavuuden eteen. Tällä hetkellä opiskelevat ja valmistuvat ne nuoret, joiden työpanos on välttämätön talouden taas

kasvaessa. Lomautukset ja irtisanomiset uhkaavat kuitenkin nuorten valmistumista, mikäli työssäoppimisjaksojen toteuttaminen yrityksissä niiden vuoksi vaikeutuu. Näin meille uhkaa syntyä merkittävä lovi osaamiseen, joka työvoiman kysynnän ja eläköitymisen kasvaessa olisi lähivuosina tarpeen.

Emme myöskään saa hukata sitä suurta joukkoa juuri valmistuneita ja pian valmistuvia nuoria, jotka talouden heikon tilanteen vuoksi ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. On inhimillisesti ja kansantaloudellisesti tärkeää saada heidät integroitua työelämään, vaikka yrityksillä ja yhteisöillä ei palkanmaksukykyä olekaan. Tämä vaatii yhteistyötä ja yhteiskunnan rahoitusta. Yritykset ovat yhteistyöhön valmiit. Tarvittavat julkiset panostuksetkin saadaan vielä moninkertaisena takaisin, kun näin vältämme turhan syrjäytymiskehityksen. n

5 6/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula Heinonen Turun kauppakamari

Turun kauppakamarin ja Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin kauppakamariosastojen uudet johtosäännöt astuvat voimaan 1.1.2010.

Kauppakamarissa on viety läpi johtosääntöjen uudistamishanke, jonka tarkoituksena on selkeyttää kauppakamarin ja osastojen hallintoa ja huomioida hyvän hallinnon periaatteiden asettamat vaatimukset kauppakamarin hallinnossa. Luottamushenkilöiden valintakäytäntöjä selkiytetään ja jatkossa luottamushenkilövalinnat valmistelee vaalivaliokunta.

Kauppakamarin toiminnan perustana on kauppakamarilaki, jossa on säädetty kauppakamarin asema ja tehtävät. Kauppakamari eroaa muista elinkeinoelämän organisaatioista siinä, että sen asemasta on säädetty lailla, koska kauppakamarilla on viranomaisluonteisia tehtäviä, kuten HTM-tilintarkastajien auktorisointi ja valvonta sekä ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistaminen.

Turun kauppakamarin sääntöjä muutettiin kauppakamarilain voimaantulon yhteydessä vuonna 2003 vastaamaan uuden lain mukanaan tuomia vaatimuksia. Ennen kauppakamarilain säätämistä kauppakamarin toimintaa sääteli kauppakamariasetus.

Kauppakamarin sääntöjä ei ole tarvetta muuttaa nyt toteutetussa hallinnon uudistuksessa vaan muutokset ovat sellaisia, että ne voidaan toteuttaa johtosäännön muutoksella. Kauppakamarin säännöissä määritellään mm. jäsenyyden perusteet, hallintorakenne, yleisessä kokouksessa käsiteltävät asiat sekä valtuuston ja hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat. Johtosäännöt antavat yksityiskohtaisempaa ohjeis-

Turun kauppakamarille ja kauppakamariosastoille uudet johtosäännöt Kauppakamarin toimintaa koskevat säännökset tusta hallinnon kysymyksissä. Kauppakamariosastojen johtosäännöt puolestaan määrittelevät kauppakamarin ja osastojen väliset toimivaltasuhteet sekä osastojen toiminnan perusteet.

Kauppakamarin johtosääntöjen keskeiset muutokset Uusituissa kauppakamarin johtosäännöissä määritellään luottamushenkilöiden valintaperusteet.

Luottamushenkilöksi voidaan valita hyvämaineinen ja elinkeinoelämää tunteva kauppakamarin jäsenyhteisön edustaja. Luottamustehtäviin valitaan henkilöt vuodeksi kerrallaan. Kauppakamarin johtosäännöissä ollut ikäpykälä, jonka mukaan luottamustehtävään ei voi valita 65 vuotta täyttänyttä henkilöä, poistuu 1.1.2010. Vastapainoksi kauppakamarin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausiin tulee kolmen vuoden toimikausirajoitus ja hallituksen jäsenen toimikauteen tulee kuuden vuoden toimikausirajoitus.

Lisäksi luottamustoimeen valittavan henkilön tulee toimia päätoimisesti edustamassaan yhteisössä. Uudelleenvalinnassa on lisäksi otettava huomioon luottamustehtävässä osoitettu aktiivisuus.

Henkilö, jonka jäsenyhteisö on eronnut kauppakamarin jäsenyydestä, katsotaan eronneeksi luottamustoimesta välittömästi. Sama koskee pääsääntöisesti henkilöä, joka on eronnut

jäsenyhteisön palveluksesta.

Valtuuston kokouksessa 18.11.2009 päätettiin perustaa johtosääntöjen perusteella uusi vaalivaliokunta, jonka tehtävänä on tehdä esitykset kauppakamarin ja valtuuston kokouksille luottamushenkilöiden valinnoista.

Vaalivaliokunnan muodostavat kolme valtuuston nimeämää henkilöä, joista yksi on kauppakamarin puheenjohtaja.

Kauppakamariin uusi koulutus- ja työvoimavaliokunta Kauppakamarin johtosäännöissä on määritelty valiokuntien tehtävät ja toiminta. Valtuuston kokouksessa 18.11. kauppakamariin perustettiin uusi koulutus- ja työvoimavaliokunta, jonka tavoitteena on työvoiman saatavuuden varmistaminen ja osaamisen kehittämisen edellytysten parantaminen. Valiokunnan jäsenet nimetään valtuuston kokouksessa joulukuussa.

Kauppakamariosastojen johtosääntöjen uudistaminen Salon, Uudenkaupungin ja Loimaan kauppakamariosastojen johtosäännöt hyväksyttiin kauppakamarin syyskokouksessa 18.11.2009. Kauppakamariosastot eivät ole juridisesti itsenäisiä toimijoita, vaan ne ovat osa kauppakamarin toimintaa ja päätöksentekoa.

Vaikka osastoilla on omat hallituksensa, kauppakamarin hallitus vastaa vii-

6 ajantasa • 6/2009

kuukauden • artikkelit me kädessä osastojen toiminnasta. Tämän takia johtosääntöihin on tarpeen ottaa selventäviä säännöksiä kauppakamarin ja osastojen toimivaltasuhteista.

Osastot voivat antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita alueensa elinkeinoelämän kehittämiseksi ja informoida niistä kauppakamarin hallitusta. Laajakantoisimmissa asioissa osasto voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja yhdessä kauppakamarin kanssa. Merkittävät osaston talouteen ja asemaan vaikutta-

vat päätökset tuodaan kauppakamarin hallituksen vahvistettaviksi.

Osaston puheenjohtajalle tulee kuuden vuoden toimikausirajoitus, ellei erityisen painavasta syystä toisin päätetä. Osastojen hallituksen jäsenille ei ole asetettu toimikausirajoituksia.

Valinnoissa on muutoin noudatettava samoja periaatteita kuin kauppakamarinkin luottamushenkilöitä valittaessa.

Osastot valitsevat edustajansa kauppakamarin kuljetus-, teollisuus- ja elin-

keinopolitiikan valiokuntiin. Mikäli kauppakamari tai kauppakamariosasto lakkautetaan, osaston varat on käytettävä osaston toimialueen hankkeisiin.

Kauppakamarin säännöt, johtosäännöt sekä kauppakamariosastojen johtosäännöt ovat nähtävillä kokonaisuudessaan kauppakamarin kotisivuilla www. turku.chamber.fi kohdassa jäsenyys. n

Lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari

Kysymyksiä vuokratyöstä Vuokratyövoiman hankkimisesta Vuokratyössä työvoimaa tarvitseva yritys, käyttäjäyritys, tekee vuokrausyrityksen kanssa sopimuksen työntekijöiden vuokraamisesta. Yritysten välisessä sopimuksessa sovitaan muun muassa sopimuksen kestosta, työtehtävästä, työntekopaikasta, sopimuksen irtisanomisajasta sekä hinnasta. Ennen sopimuksen tekemistä käyttäjäyrityksen on hankittava tilaajavastuulain mukaan vuokrausyritykseltä selvitys yrityksen taustoista, kuten kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä merkinnästä ennakkoperintärekisteriin. Lakia ei sovelleta, jos vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai jos sopimuksen arvo on alle 7500 euroa. Lakia ei sovelleta myöskään silloin, jos käyttäjäyrityksellä on tietyin laissa määritellyin edellytyksin perusteltu syy olettaa, että vuokrausyritys on hoitanut velvollisuutensa.

Perusteltu syy on esimerkiksi osapuolten vakiintunut, vähintään kaksi vuotta kestänyt sopimussuhde.

Työsopimuslain mukaan taloudellista ja tuotannollista perustetta työntekijän irtisanomiseen ei ole silloin, kun työnantaja on ennen tai jälkeen irtisanomisen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytyksen eivät ole vastaavana

aikana muuttuneet. Vuokratyöntekijän käyttäminen ei oikeuskäytännön perusteella suoraan osoita, että taloudellista ja tuotannollista perustetta työntekijän irtisanomiseen ei ole ollut. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla määräyksiä ulkopuolisen vuokratyövoiman käytön rajoittamisesta.

Vuokratyövoiman käyttäminen ja yhteistoimintamenettely Vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Lisäksi työnantajan tulee yhteistoimintalain mukaan ilmoittaa harkitsemastaan vuokratyösopimuksesta niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjaksojaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Ilmoituksen perusteella edustajalla on oikeus vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa, paitsi jos kyseessä on työ, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka

teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana vuokratyösopimusta ei saa tehdä.

Vuokratyöntekijän työsuhteen ehdoista Työsopimus solmitaan työntekijän ja vuokrausyrityksen välillä. Vuokratyöntekijän pyytäessä työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena vain silloin, kun siihen on työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy. Vuokratyösopimuksissa määräaikaisuuden perusteena on usein käyttäjäyrityksen työvoiman tarve tiettynä ajanjaksona.

Jos vuokrausyritys voi kuitenkin tarjota työntekijälle jatkuvasti työtilaisuuksia eri käyttäjäyrityksissä, määräaikaisuudelle ei lähtökohtaisesti ole perusteita.

Työsopimukseen otettavan koeajan pituus voi olla enintään neljä kuukautta ja kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten osalta koeaikaehto ei vastaa lain tarkoitusta, jos työt ovat samankaltaisia, vaikka käyttäjäyritykset vaihtuisivatkin.

Jos käyttäjäyritys palkkaa aikaisemmin vuokraamansa henkilön työntekijäksi samankaltaiseen työhön, koeajan

7 6/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit pituudesta on vähennettävä se aika, jonka työntekijä on jo ollut yrityksessä vuokratyöntekijänä.

Vuokratyöntekijän vähimmäistyöehdot määräytyvät vuokrausyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan tai jos sellaista ei ole, käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan.

Muista työehdoista sovitaan työnantajan kanssa, eli esimerkiksi puhelinedusta ei sovita vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen kesken vaan oman työnantajan kanssa. Työtodistusta ei myöskään anna käyttäjäyritys vaan vuokrausyritys käyttäjäyritykseltä saamiensa tietojen pohjalta. Käyttäjäyrityksen on toimitettava vuokratyöntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseen.

Käyttäjäyritykselle siirtyvät kuitenkin oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin liittyvät velvollisuudet. Käyttäjäyrityksellä on oikeus määrätä vuokratyöntekijän työajoista työaikalain ja sopimusten asettamissa rajoissa. Käyttäjäyrityksen tulee huo-

lehtia vuorokausilevon ja viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta. Ylityöseurannasta ja työaikakirjanpidosta taas vastaa yleensä vuokrausyritys. Käyttäjäyritys vastaa vuokratyöntekijän työturvallisuudesta työpaikalla ja perehdyttää tämän työhön. Vuokrausyritys puolestaan vastaa työturvallisuuden yleisestä toteuttamisesta varmistamalla työntekijän ammattitaidon sekä hoitamalla tapaturmavakuuttamisen.

Vuokrausyrityksen henkilöstön edustaja edustaa vuokrausyrityksen työntekijöitä ja käyttäjäyrityksen edustaja käyttäjäyrityksen työntekijöitä. Vuokratyöntekijä voi kuitenkin erikseen valtuuttaa käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan selvittämään palkkaan tai työsuhteeseen liittyvää erimielisyyttä.

Tällöin vuokrausyrityksen on annettava käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalle erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Ulkomaalaisesta vuokratyöntekijästä Tilaajavastuulakia sovelletaan myös silloin, kun vuokratyövoimaa hanki-

taan ulkomailta. Suomeen lähetettyihin vuokratyöntekijöihin sovelletaan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain vähimmäisehtoja. Käyttäjäyritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että ulkomainen vuokrausyritys asettaa tarvittaessa edustajan.

Tietyistä valtioista tulevien vuokratyöntekijöiden tuloja verotetaan Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta, vaikka palkan maksaa ulkomainen yhtiö. Tällaisia valtioita ovat verosopimusmaista Pohjoismaat, Viro, Latvia, Liettua, Moldova, Georgia ja ValkoVenäjä sekä maat, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, tytäryritystä eikä muuta yhtiötä, se ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta. Ulkomaisen vuokratyönantajan tai tämän edustajan on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään Pääkaupunkiseudun verotoimistolle. n

Johtava lakimies Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Asiakas hakeutuu yrityssaneeraukseen Taloudellisen laskusuhdanteen aikana yrityssaneeraukseen on hakenut kasvava määrä yrityksiä. Yhden yrityksen hakeutuminen saneeraukseen nostaa esille kysymyksen yhteistyönjatkosta kymmenille, ellei sadoille sen yhteistyökumppaneille. Olennainen kysymys on se mitä yritykselle seuraavaksi tapahtuu ja uskalletaanko sille vielä myydätavaroita tai palveluita.

Yrityksen saneerauksen tarkoituksena on tarjota taloudellisissa vaikeuksissa oleville, mutta kuitenkin elinkelpoisille yrityksille mahdollisuus tervehdyttää liiketoimintaansa velkojen leikkaamisella ja ehtojen muuttamisella.

Saneeraus tarjoaa siten vaihtoehdon likviditeettikonkurssille. Saneerauksen kohteena voivat olla kaikki yritysmuodot rahoitus- ja eläkelaitoksia lukuun ottamatta.

Saneerausmenettelyyn pääsemistä haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksessapyydetään usein samalla väliaikaisen maksu-, perintä- ja ulosmittauskiellon asettamista. Käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi merkittäville velkojille ja varaa näille tilaisuuden antaa lausuman. Jos velkoja haluaa vastustaa velallisen saneeraukseen pääsemistä, tulee sen osoittaa olemassa olevan jonkin saneerauslain esteperusteen.

Tuomioistuimen päättäessä saneerausmenettelyn aloittamisesta, kestää yleensä noin 10 kuukautta ennen kuin saneerausohjelma vahvistetaan.

Saneeraushakemuksen vireilletulo (=jättö oikeuteen)jakaa velat saneerausvelkoihin ja ns. uusiin velkoihin.

Saneerausvelkoja ovat kaikki ne velat jotka ovat syntyneet ennen saneerausmenettelyn vireilletuloa. Velan eräpäivällä ei ole merkitystä, vaan oleellista on milloin velka on syntynyt. Sellaisia saneerausvelkoja joilla ei ole vakuutta voidaan leikata saneerausohjelmassa. Hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyvät velat on taas maksettava sitä

8 ajantasa • 6/2009

kuukauden • artikkelit mukaan kuin ne erääntyvät. Eli jos yritykselle toimitetaan tavaroita tai palveluita on nämä uudet velat maksettava normaalisti. Riskinä on tietysti yrityksen maksukyky. Joskus saneeraushakemus jätetään siinä tarkoituksessa että saadaan lykättyä konkurssin alkamista (vaikka yritys ei olisi saneerauskelpoinen). Hakemuksen vireilletulon ja saneerauspäätöksen välisenä aikana syntyneet velat ovat siis normaalia velkaa eikä niillä ole erityistä suojaa jos yritys ei pääse saneeraukseen vaan joutuu konkurssiin.

Jos velallista vastaan on vireillä konkurssihakemus ja samaan aikaan tehdään saneeraushakemus, konkurssihakemus jää odottamaan saneeraushakemuksen ratkaisemista. Jos saneerausmenettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa.

Mahdollista onmyös että saneera-

usmenettelyn alettuakin yritys joutuu konkurssiin. Näin voi käydä kun myöhemmin huomataan ettei maksukyvyttömyyttävoida saneerausmenettelyn avulla poistaa. Miten tällöin käyyrityksen kanssa kauppaa tehneiden tahojen ? Yrityssaneerauslain mukaan saneerausta seuraavassa konkurssissa uusilla veloilla on erityinen etuoikeus.Jos velallinen asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely lakkasi ilman ohjelman vahvistamista, menettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneillä veloilla on konkurssissa etuoikeus (pantti- ja pidätysoikeudella turvattujen saatavien ja selvittäjän palkkion jälkeen). Maksun saaminen tietysti edellyttää että yrityksessä on ylipäänsä jotain varallisuutta.

Saneerausmenettelyn alettua tulee

voimaan myös maksu- ja vakuuden asettamis- sekä perintäkielto eli saneerausvelkaa ei saa maksaa eikä periä.

Pääsääntöisesti saneerausmenettelyn aloittaminen ei vaikuta velallisen tekemiin sopimuksiin tai niiden voimassaoloon.

Yhteenveto: - saneeraushakemuksen jättö jakaa velat saneerausvelkoihin (voidaan leikata saneerausohjelmassa, perintäkiellossa) ja uusiin velkoihin, joilla ei ole etuoikeutta jos yritys joutuu konkurssiin - saneerausmenettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneillä veloilla on saneerattavan yrityksen konkurssissa tietty etuoikeus (pantti- ja pidätysoikeudella turvattujen saatavien ja selvittäjän palkkion jälkeen) n

Lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari

Irtisanottavan työntekijän valinta Silloin, kun työnantaja irtisanoo taloudellisin tai tuotannollisin syin vain joitakin samaa työtä tekevistä työntekijöistä, on irtisanottavat työntekijät luonnollisesti jotenkin valittava. Laissa ei ole säännöksiä siitä, miten valinta tulisi suorittaa, vaan työnantaja saa tehdä valinnan vapaasti. Työnantaja ei kuitenkaan saa tehdä valintaa syrjivillä perusteilla (esimerkiksi ikä tai sukupuoli) tai laiminlyödä tasapuolisen kohtelun vaatimuksia. Valinnanvapautta rajoittaa myös se, ettei määräaikaisia työntekijöitä voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu heidän kanssaan.

KKO 1994:17 Työntekijä saatiin irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, vaikkeivät hänen omat työtehtävänsä olleet vähentyneet, koska nuo tehtävät tappiollisen kokonaistuloksen parantami-

seksi oli uudelleenjärjestelynä liitetty muiden työntekijöiden tehtäviin eikä työnantaja sen jälkeen voinut tarjota työtä sanotulle työntekijälle.

KKO 1995:20 Sähköliike oli laman vuoksi joutunut saneeraamaan toimintaansa ja oli siinä yhteydessä kahdeksan sähköasentajaa sekä varastomiehenä ja autonkuljettajana toimineen A:n, jonka tehtävät oli siirretty niitä aikaisemminkin hoitaneelle sähköasentaja B:lle.

Liikkeellä katsottiin olleen oikeus irtisanoa A, kun ei ollut ilmennyt, että liike näin tehdessään olisi menetellyt epäasiallisesti ottaen huomioon liikkeen tarpeet, A:n ja B:n soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat. Ään.

Monissa työehtosopimuksissa on sovittu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, jolloin työnantaja ei voikaan

vapaasti tehdä valintaa. Mahdollinen määräys vähentämisjärjestyksestä on selvitettävä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Tyypillisen määräyksen mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

TT1983-51 Yhtiö oli tuotannollisista syistä lomauttanut neljä työntekijää ja sitten irtisanonut heidän työsuhteensa. Lomautetuiksi oli valittu yhtiön palveluksessa kauemmin olleita työntekijöitä.

Kun heidän ja työhön viimeksi otettu-

9 6/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit jen työntekijöiden huoltovelvollisuudet eivät olleet toisistaan selvästi poikkeavia, yhtiö oli menetellyt työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan yleissopimuksen määräyksen vastaisesti.

Henkilöstön edustajilla, perhevapaalla olevilla ja ase- ja siviilipalvelusta suorittavilla työntekijöillä on erityinen irtisanomissuoja. Henkilöstön edustajalla tarkoitetaan luottamusmiestä, luottamusvaltuutettua, työsuojeluvaltuutettua, määräajaksi valittua yhteistoimintaedustajaa ja sellaista henkilöstön edustajaa, jonka asema perustuu henkilöstön edustuksesta yritysten

hallinnossa annettuun lakiin. Henkilöstön edustajan varamiehellä on sama työsuhdeturva kuin varsinaisella edustajalla mutta vasta silloin, kun varsinainen edustaja on estyneenä ja varamies hoitaa hänen tehtäviään.

Työntekijöiden edustajan työsuhde voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työn kokonaan päättymiseksi voidaan katsoa

myös se, että sen työntekijäryhmän työ päättyy, johon henkilö kuuluu.

Perhevapaalla olevan työntekijän työsopimuksen voi perhevapaan aikana päättää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ainoastaan silloin, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Irtisanomissuoja ei kuitenkaan koske osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä. Ase- ja siviilipalvelusta suorittavalla työntekijällä on vastaava irtisanomissuoja kuin perhevapaalla olevalla. n

Silta Oy kehittää prosesseja yhdessä asiakkaan kanssa

Jukka Mäki

Silta Oy on vuonna 2001 perustettu henkilöstöalan ratkaisuja tarjoava valtakunnallinen yritys, jolla on toimipaikkoja yhdeksällä eri paikkakunnalla ympäri Suomen. - Olemme täyden palvelun henkilöstöhallinnon tavaratalo, kertoo aluejohtaja Jukka Mäki.

– Meiltä asiakas saa palkkapalvelun, eläkepalvelun, henkilöstörahastopalvelun, rekrytointipalvelun, uudelleensijoituspalvelun sekä henkilöstöhallinnon konsultointi-, valmennus- ja vuokrauspalvelun. Tarjoamme lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja muille julkisyhteisöille taloushallintopalveluita, hän jatkaa.

Suurimmalla toimialalla eli palkkapalvelussa yrityksellä on yli 150 asiakasta ja kuukausittain lasketaan noin 140 000 palkkalaskelmaa. Sovellettavia työ- ja virkaehtosopimuksia on yli 50. – Olemmekin markkinajohtaja tällä alalla, Mäki vahvistaa.

Henkilöstöhallinnon ja erityisesti

palkanlaskennan ulkoistus on Suomessa kasvava ala. – Se ei ole meillä täällä yhtä yleistä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta kyllähän sitä ovat kautta aikain tehneet erityisesti pienet yritykset, jotka ovat palkkahallinnon ulkoistaneet tilitoimistoille, Jukka Mäki sanoo.

Kun yritys päättää ulkoistaa palkkahallintonsa Siltaan saa se lisäarvoa esimerkiksi kehittyneen raportoinnin kautta. – Lisäksi ulkoistusprojekteissa kehitämme yhteistyössä asiakkaan kanssa heidän prosessejaan, jotta toiminta tehostuisi. Monesti myös ulkoistavan yrityksen palkanlaskennan henkilöstö voi siirtyä Siltaan ulkoistuksen mukana.

Silta Oy:n organisaatiorakenteessa tapahtuu vuodenvaihteessa muutos, jossa nyt olemassa olevat tytäryhtiöt (mm. Rahastopalvelu RP Oy sekä Konsulttitoimisto Jaakko Lehto Oy) fuusioituvat yhdeksi yritykseksi, Silta Oy:ksi. Organisaatiomuutoksen seurauksena Jukka Mäki saa vastuulleen koko Länsi-Suomen alueen. Alueelliset organisaatiot ovat keskittyneet eri toimialueisiin: esimerkiksi Turussa hoidetaan mm. kaupan alan, teknologia-alan, elintarvikealan, logistiikkaalan ja korjaamoalan palkanlaskentaa.

Erityispanostusta henkilöstön koulutukseen Kaikki Silta Oy:n esimiehet osallistuvat JET-koulutukseen, joka järjestetään

yhteistyössä Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. – Lisäksi työntekijämme voivat suorittaa juuri meille varta vasten räätälöidyn palkka-asiainhoitajan tutkinnon. Olemme kehittäneet sen yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa, Mäki kertoo.

Tulevaisuudessa Silta aikoo lisätä edelleen yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa henkilöstön koulutuksessa. – Meille on erittäin tärkeää toimivat suhteet alueen oppilaitoksiin, saammehan juuri sieltä hyvin koulutettua työvoimaa yritykseemme.

Lähes poikkeuksetta kaikki meille työharjoitteluun tulleet yritykset ovat työllistyneet yritykseen harjoittelun tai valmistumisen jälkeen Jukka Mäki kertoo. Yritys onkin työllistänyt vuosittain toistakymmentä alan opiskelijaa.

Silta Oy:n Turun alueen konttori sijaitsee Ratapihankadulla hyvien kulkuyhteyksien päässä. – Meillä on rautatieasema vieressä, bussit kulkevat vartin välein toimistomme läheltä ja pihalta löytyy hyvin parkkipaikkoja, joten työntekijämme, jotka tulevat ympäri maakuntaa pääsevät vaivattomasti töihin, Mäki kertoo tyytyväisenä. Silta työllistää tällä hetkellä Turussa vajaat sata työntekijää, ja se onkin Sillan suurin palvelukeskus Suomessa. Tulevaisuudessa Turun kasvuun tullaan panostamaan entistä enemmän. n teksti: Jaana Mäkikalli

10 ajantasa • 6/2009

kuukauden • artikkelit

Kauppakamareiden Liikennepoliittinen kannanotto - Kuinka Liikenne- ja viestintäministeriö asian näkee?

Suomalaiset kauppakamarit kokosivat viime keväänä liikennepoliittisen kannanoton niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä koko Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Näitä näkemyksiä tuodaan nyt esille koko kauppakamariorganisaation voimin.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen ajatuksia Liikennepoliittisen kannanoton linjauksista kävivät kysymässä asiamies Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista ja Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

- Halusimme tuoda liikennepoliittiseen keskusteluun suomalaisten yritysten näkökulman. Tällaista yhteistä, kaikkien kauppakamarien jakamaa tahtotilaa ei ole aiemmin historiassa tehty, mikä osaltaan kertonee asian merkittävyydestä, sanovat kannanoton käytännön valmistelutyöstä vastuussa olleet Heinonen ja Mäkinen.

Suomen kilpailukyvyn tukemiseksi on lisättävä investointeja Kauppakamarit vaativat kannanotossaan lisää investointeja liikenneinfrastruktuuriin, jotta tavara- ja henkilöliikenteen palvelutaso kyetään nostamaan tasolle, joka tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen yritystoiminnan edellytyksiä sekä vientiin perustuvaa kasvua kaikkialla Suomessa.

Investoinnit liikenneväyliin ovat pitkään olleet riittämättömiä, mikä on pahimmillaan johtanut jopa jo rakennetun infrastruktuurin rapautumiseen.

Harri Pursiainen kehuu heti alkuun kauppakamareiden aikaansaamaa yhteistä liikennepoliittista näkemystä, mutta toppuuttelee lisäinvestointeja.

- Rahaa lisäinvestointeihin ei käytännössä löydy, ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, joten on entistä enemmän

panostettava jo olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon. Lisäksi tietotekniikkaa paremmin hyödyntämällä parannetaan nykyisten väylien välityskykyä ja vähennetään näin uusinvestointien tarvetta, hän jatkaa.

Pursiainen katsoo, että tulevaisuuden älyliikenne eli älykkäät liikennejärjestelmät on vastaus niukkeneviin resursseihin. – Esimerkiksi raide- ja maantieliikenteen tehokkuutta voidaan selvästi kasvattaa tietotekniikan ja it -sovellusten avulla, hän jatkaa.

Myös kauppakamareiden vaatimat työssäkäyntialueiden merkittävä laajentaminen saa kansliapäällikön mietteliääksi. – Työssäkäyntialueiden laajentaminen ei ole yksiselitteinen asia.

Tarkastelussa täytyy ottaa huomioon muun muassa ilmaston lämpenemisen aiheuttamat haasteet, hän sanoo. – Elinkeinoelämän puolella esimerkiksi kasvuhakuisen yrityksen on kenties

11 6/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit jossain vaiheessa haettava osaavaa työvoimaa muualtakin kuin ihan välittömästä läheisyydestä. Suomen pienestä asukasluvusta ja suuresta maantieteellisestä pinta-alasta johtuen työvoiman kysynnän ja tarjonnan tehokas kohtaaminen on suuri haaste, puolustaa puolestaan Jarkko Heinonen kauppakamareiden näkemystä.

Suoriteperusteiset maksut ovat tulevaisuutta Kauppakamarit katsovat kannanotossaan, että Suomen olosuhteisiin kaikki tienkäyttöön perustuvat maksut soveltuvat erittäin huonosti ja niiden vaiku-

tukset koko elinkeinoelämän toiminnalle ovat yksinomaan kielteisiä.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on erilainen kanta tienkäyttöön perustuviin maksuihin. – Voisimme ottaa käyttöön suoriteperusteisen maksun, johon voidaan yhdistää muitakin palveluja, esimerkiksi vakuutusmaksujen kertyminen ajettujen kilometrien perusteella. Euroopassa edelläkävijä on Hollanti, joka ottaa järjestelmän käyttöön vuonna 2017, kansliapäällikkö Pursiainen kertoo. Hän jatkaa, että Suomen pitäisi olla mukana kärkiryhmässä Euroopassa - Maksuissa voidaan huomioida erikseen hyöty ja huvilii-

Tule nauttimaan!

TilastoGlögit to 17.12. klo 9.00 Turun kauppakamari

Kuuman juoman lomassa myyntipäällikkö Eija Arvonen esittelee tilastokeskus.fi -palvelua, josta löytyvät mm. uusimmat tilastotiedot sekä tukea tilastojen tulkintaan ja käyttöön!

kenne, mutta niiden kerääminen ei tietysti saa maksaa enemmän kuin ne tuottavat.

- Hyöty- ja huviliikenteen huomioiminen maksujen määrittelyssä onkin tärkeää, joskin varmasti vaikeaa, sillä on paljon yrityksiä, joiden elinkeinona on hyötyä ”huviajelusta”, esimerkkinä vaikkapa pohjoisen laskettelukeskukset, huomauttaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Mäkinen.

Kuljetusten ohjaaminen haluttuihin kuljetusmuotoihin esimerkiksi maksujen kautta eivät ole ratkaisu Suomen ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, ei myöskään siirtyminen sähköautoihin, sanoo Pursiainen. – Koska raiteita ei mene eikä rakenneta joka paikkaan, ei kaikkea tavarankuljetusta voida siirtää raiteille. Jos kaksoisraide rakennettaisiin koko valtakuntaan, se vaatisi yli miljardin investoinnit, eikä tällaista summaa ole.

Ilmastopäästötavoitteiden saavuttamiseen ei ole yhtä oikotietä onneen.

Se vaatii Pursiaisen mukaan erilaisten ratkaisujen yhtäaikaista tekemistä sekä erityisesti älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä. – Päästötavoitteet ovat kovat jo nyt, mitä ne mahtavat olla Kööpenhaminan kokouksen jälkeen, hän miettii. n Teksti: Jaana Mäkikalli

Ilmoittaudu 14.12. mennessä p. (02) 274 3400

12 ajantasa • 6/2009

kuukauden • artikkelit

Siivous ei lopu koskaan N-Clean Oy:n toimitusjohtaja Rauno Nurmella on pitkä perspektiivi siivoustoimialaan. Vaikka ensi vuodenvaihteessa N-Clean juhlii viisivuotista taivaltaan, on Nurmi ollut siivousalan yrittäjänä jo 1990-luvun alusta alkaen.

Aiemmin omistamansa Aluesiivousyhtiöt Nurmi myi Engelille, jossa jatkoi jonkin aikaa johtoryhmän jäsenenä.

Engelin myytyä toiminnot ISS -yhtiöille päätti Nurmi kuitenkin jättäytyä pois. – Hulluus yrittäjänä kuitenkin iski, Nurmi naurahtaa. – Entiset asiakkaat soittelivat ja kysyivät, josko jatkaisin alan yrittäjänä, olisivat kuulemma valmiita tekemään kauppaa kanssani.

Ja minä kun olen asiakassuuntautunut, niin päätin pistää uuden yrityksen pystyyn vuonna 2005, hän jatkaa.

Aluksi yrityksen oli tarkoitus toimia vain akselilla Turku – Helsinki – Tampere, mutta jo puoli vuotta N-Cleanin aloituksesta sillä oli toimipaikka mm.

Ivalossa. – Ajattelin myös, että sopiva henkilöstömäärä voisi olla sellaiset 300 henkeä, mutta tällä hetkellä meillä on valtakunnallisesti noin 1370 ihmistä palkkalistoilla, Rauno Nurmi lisää.

Asiakas saa halutessaan kokonaispaketin Ominta osaamisalaa N-Cleanilla on hotellien, ravintoloiden, liikekiinteistöjen sekä toimistojen siivous. Kattavan yhteistyöverkoston avulla yritys

pystyy kuitenkin tarjoamaan monipuolisia lisäpalveluita, jotka eivät välttämättä ole asiakasyrityksen ydinosaamista. – Voimme esimerkiksi hoitaa hotellipuolella siivouksen, kiinteistöhuollon, aamiaistarjoilun, tiskauksen sekä saunaosastojen hoidon tai vaikkapa kokousisännöinnin, toimitusjohtaja Nurmi toteaa.

– Näin hotelliyrittäjä voi keskittyä ydinbisnekseensä. Ja tällainen palvelu on tietysti mahdollista siten, että olemme hankkineet korkeatasoisen yhteistyökumppaneiden verkoston, jonka kautta voimme näitä palveluja tarjota, hän jatkaa.

Yrityksellä on esimerkiksi oma logistiikkakeskus pohjoisten hiihtokeskusten läheisyydessä. Siellä olevasta varastosta voidaan asiakkaille, esimerkiksi vuokramökkien omistajille, toimittaa hyvinkin nopeasti kiuas tai mikroaaltouuni rikkoutuneen tilalle.

Lisäksi yrityksellä on Ivalossa oma pesula.

Maahanmuuttajat tulevaisuuden työvoimaresurssi Tällä hetkellä siivousalalle riittää osaavaa työvoimaa, mutta kuinka tulevaisuudessa? Toimitusjohtaja Nurmi näkee, että paras resurssi tähän on saada maahanmuuttajatyövoimaa. – Jo nyt on kokeiltu esimerkiksi hoiva-alalla

tuoda työvoimaa muualta, en näe sille esteitä myöskään meidän alallamme, Nurmi toteaa.

- Julkisella sektorilla ja kuntapuolella on lähivuosina eläköitymässä valtava määrä alan ammattilaisia, ja koemmekin, että julkisella puolella voidaan tämän kehityksen kautta tehdä rakennemuutoksia, jolloin esimerkiksi siivoustoimintaa voidaan ulkoistaa.

N-Clean on kasvanut koko olemassa olonsa ajan joka vuosi noin 20-30 prosenttia, ja vuodelle 2010 on budjetoitu yli kolmenkymmenen prosentin kasvu. Myyntiyöstä vastaa toimitusjohtaja Nurmi. Lisäksi hänellä on apunaan yksi myyntipäällikkö, jonka vastuualueena on lähinnä itä-Suomi. – Matkapäiviä tässä työssä kertyykin tosi paljon. Olenkin joskus todennut, että ehdin olemaan niin vähän konttorilla, että työhuoneekseni riittäisi siivouskomero, Rauno Nurmi naurahtaa.

Yrityksen konttoritilat sijaitsevat idyllisissä tiloissa Forum Marinumin yhteydessä, jossa positiivia puolia on esimerkiksi yrityksen edellisiin tiloihin verrattuna avarat huoneet ja paljon pysäköintitilaa. – Ja tietysti veneilijälle ei parempaa miljöötä Turusta voisi löytää, toimitusjohtaja kommentoi. n Teksti: Jaana Mäkikalli

13 6/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit

Osakeyhtiön varojen jakaminen taloudellisesti vaikeina aikoina Osakeyhtiön varojenjakoa koskevien säännösten merkitys korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina. Kun osakkeenomistajalla ei lähtökohtaisesti ole vastuuta yhtiön veloista, onkin osakeyhtiölain 13 luvussa säännelty tarkoin niistä tavoista, joilla osakkeenomistaja voi saada varoja ulos yhtiöstä. Varojenjaossa on kysymys yhtiön varojen luovuttamisesta yhtiöstä ulos ilman vastiketta, joten säännellyn järjestelmän tavoitteena on velkojien suojan lisäksi tehokas yritystoiminta. Osakkeenomistajillakin on tällöin kannustin maksimoida yhtiön tulos.

Lainmukaiset varojenjakotavat luetellaan osakeyhtiölain 13 luvussa. Jaon edellytyksistä säännellään samoin laissa.

Ensinnäkin varojenjaon on perustuttava viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on myös oltava tilintarkastettu. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa mahdollisesti tapahtuneet olennaiset muutokset. Muunlaiset liiketapahtumat, jotka vähentävät yhtiön varoja tai lisäävät sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, ovat lähtökohtaisesti laitonta varojenjakoa. Laittoman varojenjaon seurauksena saattaa varojen palautusvelvollisuuden lisäksi muodostua rikosoikeudellisia seuraamuksia sekä vahingonkorvausvastuu, minkä vuoksi yhtiön johdon on noudatettava riittävää huolellisuutta arvioidessaan yhtiön kykyä jakaa varoja. Varojenjaon kannalta olennaista on maksukykyisyystesti. Osakeyhtiölain mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

Osakkeenomistajien saatavien viimesijaisuus erityisesti suhteessa velkojiin ei toteudu, jos osakkeenomistajat voisivat jakaa yhtiön varoja itselleen aiheuttaen samalla yhtiön maksukyvyttömyyden.

Maksukykyisyysvaatimus koskee kaikkia varojenjakotilanteita, ei pelkästään osingonjakoa. Osakeyhtiölaissa ei ole säädetty maksukyvyttömyyden sisällöstä, minkä johdosta maksukyvyttömyyden määritteleminen on laaja ja monesti ongelmallinen kysymys. Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan mak-

sukyvyttömyyden arviointi on tehtävä taloudellisen tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella. Tällöin maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta erääntyneet ja lähiaikoina erääntyvät velat ja toisaalta nopeasti realisoitavat, likvideiksi katsottavat varat sekä luotonsaantimahdollisuudet. Johdon vastuun näkökulmasta olennaista on dokumentoida riittävällä tavalla ne seikat, joiden perusteella yhtiöllä on todettu olevan maksukykyä varojenjakopäätöshetkellä.

Pääoman palautusten verokohtelu?

Yhtiön toimivan johdon täytettyä huolellisuusvelvoitteensa maksukykyisyyden suhteen, ennen varojenjaon määrällistä arviointia harkittavaksi tulee sen kohteena oleva tasevarallisuus. Perinteisesti varoja jaetaan yhtiön tilikaudelta ja aikaisemmilta vuosilta kertyneistä voittovaroista osingonjakona, mutta verokustannusten kannalta tämä ei läheskään aina ole edullisinta.

Osingonjaossa verokustannuksen kokonaismäärä riippuu yleensä siitä, onko osingonsaajana osakeyhtiö vai luonnollinen henkilö. Osakeyhtiöillä kotimaisista listaamattomista osakeyhtiöistä saadut osingot ovat verovapaata tuloa. Osingonsaajan ollessa luonnollinen henkilö ja osinkoa jakava taho listaamaton kotimainen osakeyhtiö, verokustannukset riippuvat osinkoa jakavan yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuudesta. Perusperiaatteen mukaan osingosta voi olla verovapaata se osa, joka vastaa yhdeksän prosentin laskennallista tuottoa osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuudelle. Näin määritetyn verovapaan osingon saajakohtaiseksi enimmäismääräksi voi vuosittain muodostua enintään 90 000 euroa. Ylimenevä osuus jaetaan nettovarallisuudesta riippuen saajallaan osittain verotettavaksi pääomatuloksi tai ansiotuloksi.

Perinteisen osinkona suoritettavan varojenjaon sijaan omistajayrittäjien verokustannusten näkökulmasta sidotun oman pääoman tai sijoitetun vapaan omanpääoman rahaston (SVOP) alentaminen ja palauttaminen saattaa tapauskohtaisesti vielä toistaiseksi tarjota tehokkaan verosuunnitteluvälineen.

Nykysääntöjen mukaan sijoitetun pääoman palautukset eivät yleensä aiheuta

Kirsi Adamsson veroasiantuntija, KPMG Oy Ab veroseuraamuksia saajalleen, kunhan osakkeiden hankintamenoa on jäljellä. Palautus rinnastetaan osakkeiden luovutukseen ja mahdollista luovutusvoittoa laskettaessa palautusmäärästä vähennetään ensin jäljellä olevaa osakkeiden hankintamenoa.

Nykytilanne voi kuitenkin muuttua.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua suunnitelmista verottaa sijoitetun pääoman palautuksia jatkossa osinkoina. Kun luonnollisen henkilö on sijoittanut varallisuutta oman pääomanehtoisesti osakeyhtiöön, saatetaan jatkossa tällaisen erän palautus verottaa suunniteltujen säännösten mukaan osinkona. Tällainen muutos olisi toteutuessaan radikaali verrattuna nykykäytäntöön ja voisi aiheuttaa ankaria veroseuraamuksia. Rationaalisia perusteita tällaiselle muutokselle on vaikea löytää, sillä esimerkiksi osakkeenomistajan antaman velan takaisinmaksuakaan ei veroteta. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, etteivät oman pääoman ehtoiset sijoitukset olisi jatkossa lainkaan niin tarkoituksenmukaisia kuin nykyisin. Tämän hetkisten tietojen mukaan pääoman palautusten verokohtelun muutosesitys on otettu Valtiovarainministeriöön uudelleen valmisteltavaksi, mutta se saatetaan antaa uudelleen ensi vuoden puolella.

Näin ollen, mikäli yhtiössä on ylimääräistä omaa pääomaa, tulisi mahdollista muutosta varten selvittää nyt palautuksen edellytykset sekä tapauskohtaisesti arvioida, olisiko palautus toteutettavissa verotehokkaasti nykyisten vai uusien sääntöjen aikaan. n

14 ajantasa • 6/2009

kamarissa • tapahtuu

Aamukahvit Finanssitutka Oy:n vieraina nautittiin lokakuun lopussa.

Toimitusjohtaja Paavo Salonen vastaanotti Jari Lähteenmäeltä Turun kauppakamarikilven.

Turun, Tampereen, Satakunnan, Rauman ja Pohjanmaan kauppakamarien mielestä ydinvoimaluvat tulisi myöntää kaikille kolmelle hakijalle, jotka täyttävät ydinenergialakien vaatimukset. Olkiluodossa vierailivat kauppakamareiden toimitusjohtajat Jari Lähteenmäki (oik.

Turku), Bengt Jansson (Pohjanmaa), Tommi Rasila (Tampere), Juhani Saarikoski (Satakunta) ja Jaakko Hirvonsalo (Rauma).

Uudenkaupungin kauppakamariosaston Kuntapäättäjät tilaisuudessa esiintyi mm. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

15 6/2009 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Ympäristöministeriön yliarkkitehti Katri Tulkki esitteli kauppavaliokunnalle Kaupan sijainninohjauksen työryhmän arviointiraporttia.

Kauppavaliokunnan mielestä kaupan sijoittumista ei saa liikaa lainsäädännöllä rajoittaa.

16 ajantasa • 6/2009

kamarissa • tapahtuu Kinkereillä tutustuttiin mm. kauppakamarin ensi vuoden toimintakertomukseen.

Kauppakamarin kinkerit Kauppakamarin kinkerit kokosi lokakuussa yhteen valiokuntien jäseniä ja luottamushenkilöitä Liedon Vanhalinnan tiloihin.

Projektipäällikkö Jarmo Röksä Turku2011 –säätiöstä johdatti kuulijat sosiaalisen median maailmaan.

Rahaa, Rahaa, Rahaa –esityksestä vastasi kansainvälistä kuuluisuutta vuosikausia niittänyt suosikkiyhtye naapurimaasta Ruotsista. Esityskielenä oli englanti, mutta valkokankaalta pystyi seuraamaan kappaleen sanoitusta power point –esityksenä.

Autenttista Abba-soundia!

17 6/2009 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu KHT-yhdistys ry:n puheenjohtaja KHT Esa Kailiala ( KPMG Oy) esitti kommenttipuheenvuoron KHT-tilintarkastajien näkökulmasta.

Tilintarkastuksen laadunvarmistuksen ajankohtaistilaisuus Tilintarkastuksen laadunvarmistuksen ajankohtaistilaisuus pidettiin 25.11.2009 Forum Marinumissa. Tilaisuuteen osallistui runsas joukko HTM- ja KHT-tilintarkastajia sekä tilintarkastusvaliokunnan jäseniä. Laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio Keskuskauppakamarista kertoi laadunvarmistusjärjestelmän uudesta organisaatiosta sekä laaduntarkastusten suorittamisesta. Tilintarkastuksen laadunvarmistuksessa siirryttiin vuonna

2009 HTM- ja KHT-yhdistysten ylläpitämästä laadunvarmistusjärjestelmästä Keskuskauppakamarin laadunvarmistusyksikön johtamaan järjestelmään.

Muutoksen taustalla on kansainvälinen kehitys ja tilintarkastusdirektiivin tilintarkastuslakiin asettamat muutosvaatimukset, jotka korostavat järjestelmän riippumattomuutta tilintarkastusalasta. Aikaisemmin saatua tietotaitoa hyödynnettään nykyisessä toiminnassa.

Vainio totesi tilintarkastusalan olevan

jatkuvan muutoksen alla, sillä alaa koskevat kansainvälisestä toimintaympäristöstä johtuvat vaatimukset kiristyvät koko ajan. Kansainväliset tilintarkastusstandardit ovat tulossa kansallisesti velvoittavaksi lainsäädännöksi sen jälkeen kun ne on EU:n päätöksenteossa hyväksytty, tosin jo nykyään niitä sovelletaan tilintarkastuksessa osana hyvää tilintarkastustapaa. n

Kari Vainio, laadunvarmistuksen johtaja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnasta esitteli ajankohtaisia laadunvarmistuksen asioita tilintarkastajille.

HTM-yhdistys ry:n Turun paikallisosaston puheenjohtaja HTM Jaakko Gävert (Audit Control Oy) kommentoi esitystä HTM-tilintarkastajien puolesta.

18 ajantasa • 6/2009

kamarissa • tapahtuu

Seminaari pidettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa

Kaupan Aika 2009

Heli Marjanen

Matti Halmesmäki

Turun kauppavaliokunnan järjestämä perinteinen Kaupan Aika –seminaari järjestettiin 16.10. aiheena Läheltä vai kaukaa. Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt Kesko Oyj:n pääjohtaja Matti Halmesmäki painotti, että kauppa on aina paikallista toimintaa, sitä ei voida siirtää halvemman kustannustason maihin. Esimerkiksi nuorten työllistämisessä kaupalla on paikallisesti suuri merkitys.

Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulusta esitteli puheen-

vuorossaan tutkimuksia, joissa oli selvitetty tulevaisuuden kuluttajan odotuksia kaupalta. Tutkimusten perusteella asiakas odottaa ja arvostaa sujuvaa arkea, ja tähän on kaupan vastattava.

Maajohtaja Kaisa Vuorio kauppakeskusten omistaja- ja kehittäjäyritys Cityconista valotti kaupan sijoittumista kauppakeskuksiin ja muualle. Kauppakeskusten hajauttamisen vaihtoehtona hän näki tiivistämisen eli jo olemassa olevia kauppakeskuksia pitäisi kehittää. n Kaisa Vuorio

19 6/2009 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Kuulijat keskustelivat mm. siitä kuinka Y-sukupolvi muuttaa esimiestyöskentelyä ja johtamista.

Johtajuus kasvun kynnyksellä Turun kauppakamarin ja Psycon Oy:n yhteisessä johtajuusiltapäivässä keskusteltiin johtamisesta kasvun kynnyksellä. Aiheeseen johdatteli toimitusjohtaja, partneri Tapani Haavisto. Hän valotti mm. ratkaisuja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Ensiksikin hänen mukaansa olemassa olevan henkilöstön osaaminen ja kyvykkyys pitäisi ottaa tarkemmin käyttöön. - Tämä potentiaalinen resurssi pitää tietysti ensin kartoittaa, jotta tiedetään mitä osaamisesta talosta löytyy, hän kertoo.

Myös toimintaa ja prosesseja kehittämällä päästään vähentämään työvoimatarvetta. Lisäksi yritysten on tehtävä tiivistä oppilaitosyhteistyötä, jotta osaavan työvoiman hankinta varmistetaan tulevaisuudessakin. Rekrytointimarkkinointi on avainasemassa. n

Tapani Haavisto

20 ajantasa • 6/2009

yritys • tietoa ENNAKKOTIETOA VUODEN 2010 SOSIAALIVAKUUTUS­ MAKSUISTA Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut

2009 2010

Työnantajan sosiaaliturvamaksu - I luokka 2,0 - II luokka 4,2 2,27 - III luokka 5,1 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksu

2,0 2,27

Työttömyysvakuutusmaksu - palkkasumman 1.848 000 € saakka 0,75 - palkkasummasta, joka ylittää 1.848 000 € 2,95 - työnantajan maksu keskimäärin 1,92

TyEL-maksu - kokonaismaksu 21,3 - työnantajan maksu keskimäärin 16,8

Ryhmähenkivakuutus (keskimäärin) 0,07

Tapaturmavakuutusmaksu (keskimäärin) 1,0

2,12 21,6 16,9 0,07 1,0

Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut

2009 2010

Työttömyysvakuutusmaksu 0,2 0,4

TyEL-maksu - alle 53-vuotiaat 4,3 4,5 - 53 vuotta täyttäneet 5,4 5,7 - keskimäärin 4,5 4,7 Talousapu-puhelinpalvelu avautuu pienyrittäjän tueksi Vaikeuksiin joutuneille pienyrittäjille tarkoitettu Talousapu -puhelinpalvelu avautuu torstaina 8.10.2009 klo 9.00 numerossa 029 007 4990. Numerossa päivystää arkisin klo 09.00–18.00 yrityksen terveyttämiseen erikoistuneet asiantuntijat. Muina aikoina vastaajina ovat Suomen Yrityskummit ry:n ja CBMC Kristillisten liikemiesten avustajaverkostojen neuvojat. Palvelu on maksuton.

Sen toteutuksesta vastaa PKT-säätiö.

Talousapu -puhelinpalvelu tarjoaa yrittäjille alhaisen yhteydenottokynnyksen neuvontapalvelun, jossa voi asioida anonyymisti ja keskustella luottamuksellisesti yrityksen tilanteesta kokeneen

asiantuntijan kanssa Neuvojan tehtävänä on yrittäjän antamien tietojen pohjalta auttaa soittajaan ratkaisemaan hankala tilanne.

– Yrityksen ongelmiin puututaan usein liian myöhään. Yrittäjän ei ole helppo puhua yrityksensä vaikeasta tilanteesta tai hakea ulkopuolista apua talousvaikeuksiin. Hyvinäkin aikoina yli seitsemän prosenttia yrityksistä on välittömän tai lähiaikoina tapahtuvan saneerauksen tarpeessa. Huonoina aikoina näiden yritysten osuus vain kasvaa, totesi palvelun julkistanut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Talousapu -palvelun rahoittavat työja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Finnvera Oyj ja Finanssialan Keskusliitto yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Palvelu on osa työ- ja elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta.

Lisätietoja palvelusta löytyy Yrityssuomi -portaalista osoitteesta www.yrityssuomi.fi/talousapu. Sivustolta löytyy myös kattava tietopaketti yrityksen terveyttämisestä.

Tänä vuonna on pantu vireille jo 2230 konkurssia Talouden taantuma on vaikuttanut yritysten toimintaan ja palvelutarpeisiin.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–elokuussa 2009 pantiin vireille 2 230 konkurssia. Tämä on 35 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Konkurssien määrä kasvoi kaikilla päätoimialoilla maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta.

Arviolta puolet konkurssiin menneistä yrityksistä voisi olla jatkamiskelpoisia. Myös merkittävä osa vapaaehtoisesti taloudellisen ahdingon seurauksena toimintansa lopettaneista yrityksistä olisi jatkamiskelpoisia, jos tervehdyttämistoimet aloitettaisiin riittävän ajoissa.

Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen, TEM, puh. 010 606 3685 Toimitusjohtaja Juha Saapunki, PKT-säätiö, puh. 040 517 6990 Julkisten hankintojen kynnysarvot kaksinkertaistuvat Hallitus esittää, että julkisten hankintojen kansalliset kynnysarvot kaksinkertaistuvat. Poikkeuksen tekisivät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa ehdotetaan nostettavaksi 100 000 eurosta 150 000 euroon.

Ministeri Anni Sinnemäki korostaa, että päätöksestä hyötyvät ennen kaikkea kunnat. Hän muistuttaa, että

avoimuuden lisääminen pienemmissä, kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, on hyvin tärkeää.

– Mitä avoimempaa julkiset hankinnat ovat, sitä paremmin reilu kilpailu toteutuu. Siksi hankinnasta päättävien tahojen tulisi ilmoittaa yhä useammin omista pienemmistä hankinnoistaan vapaaehtoisesti, Sinnemäki sanoo.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös suurten, EU-kynnysarvon, ylittävien suorahankintojen avoimuuden lisäämistä ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintaa tekevää hankintayksikkö voi vapaaehtoisesti ilmoittaa julkisesti sähköisessä HILMA-hankintailmoitusjärjestelmässä, että se tekee suorahankinnan eli hankinnan ilman julkista kilpailutusta. Muilla yrityksillä on tällöin kaksi viikkoa aikaa valittaa päätöksestä.

Markkinaoikeudelle uusia seuraamuksia Nykyisten markkinaoikeuden määräämien seuraamusten lisäksi hallitus ehdottaa uusia seuraamuksia, hankintasopimuksen tehottomuusseuraamusta, seuraamusmaksua ja sopimuskauden lyhentäminen.

Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa.

Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.

Hankintayksikkö voi hallituksen ehdotuksen mukaan myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.

Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta.

Nykyinen kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 15 000 euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 50 000, rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 100 000 euroa.

21 6/2009 • ajantasa

yritys • tietoa Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan 20.12.2009.

Lisätiedot: hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, p. 010 606 3731 vanhempi hallitussihteeri Johanna Lähde, TEM, p. 010 606 4694 Linkkivinkki: Talousnäkymät-sivusto Elinkeinoelämän toiveesta on luotu ’Talousnäkymät’-internetsivusto (http:// www.hse.fi/talousnakymat), joka valottaa kehittyvien markkinoiden lähitulevaisuutta. Sivuston on toteuttanut Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetusyksikkö CEMAT. Sivusto tarjoaa katsauksen Venäjän, Baltian ja Kiinan talouskehitykseen suomalaisyritysten näkökulmasta yhdistämällä makrotalouden ennusteita ja yritysten näkemyksiä. Katsauksessa yhdistetään useiden eri tutkimuslaitosten talousennusteita, joita tulkitaan yritysbarometrien ja CEMATin omien yrityshaastatteluiden kautta. Makroennusteiden lisäksi huomioidaan se, miltä talousnäkymät näyttävät yritysten näkökulmasta.

Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetusyksikkö CEMAT toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Akateemisen perustutkimuksen ohella CEMAT tuottaa elinkeinoelämälle soveltavaa osaamista ja ymmärrystä erityisesti Venäjän, Itä-Euroopan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehittyviin talouksiin liittyen. Lisäksi CEMAT toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Itämeren alueen kilpailukykyä kehittävissä hankkeissa.

Linkkivinkki: Tietokanta neuvontapalveluista Euroopan komission kehittämä tietokanta, jonka avulla voi etsiä neuvontapalveluita eri hakukriteerejä käyttäen. http://ec.europa.eu/contact-points/ Palveludirektiivi täytäntöön: palvelujen tarjoaminen helpottuu Hallitus päätti 15.10 EU:n palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta lakiesityksestä. Esityksen tavoitteena on edistää palvelujen tarjoamisen vapautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 28. joulukuuta, jolloin direktiivin täytäntöönpanoaika päättyy.

Lakiesitys koskee palveluntarjoajia, jotka sijoittautuvat Suomeen rekisteröitymällä kaupparekisteriin ja niitä EU:n

toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevia palveluntarjoajia, jotka rekisteröitymättä tarjoavat Suomessa tilapäisesti palveluja.

Palveluntarjoaja voi useimmissa tapauksissa tarjota palveluja tilapäisesti Suomessa ilman erityistä lupaa tai hyväksyntää Kaikilla palveluntarjoajilla on velvollisuus antaa tietoja itsestään ja myymistään palveluista. Nämä velvoitteet eivät kansallisesti merkitse suurta muutosta nykytilanteeseen.

Lakiesitys parantaa niiden palveluntarjoajien asemaa, jotka hakevat suomalaiselta viranomaiselta palvelutoimintaa koskevaa lupaa tai muuta hyväksymistä. Lupaviranomaisten on ilmoitettava hakijalle lupahakemuksen arvioidusta käsittelyajasta sekä siitä, että haettu lupa tulee myönnetyksi, jos arvioitu käsittelyaika ylitetään. Jos muiden maiden viranomaisten antamat todistukset ja hyväksynnät vastaavat Suomessa esitettyjä vaatimuksia, on ne hyväksyttävä.

Lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle on palveludirektiivin mukaisesti jätetty monia palveluja. Näitä ovat muun muassa rahoitus- ja vakuutuspalvelut, taksiliikenne, terveydenhuollon palvelut ja apteekit. Esitys ei myöskään koske verotusta.

Lupajärjestelmiä ja asiointia yksinkertaistetaan Lakiesityksen lisäksi Suomen on arvioitava palveluita koskevat lupa- ja hyväksymismenettelynsä. Jos menettelyissä löytyy ongelmia, on ne yksinkertaistettava. Palveluntarjoajille perustetaan keskitetty asiointipiste, jossa on saatavilla tietoja palveluelinkeinoja koskevasta lainsäädännöstä sekä vaadittavista ilmoituksista ja luvista. Asiointipiste järjestetään Yritys-Suomi -palvelukokonaisuuden yhteyteen. Palvelukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Direktiivi edellyttää myös, että suomalaiset viranomaisten tekevät yhteistyötä muiden valtioiden viranomaisten kanssa palveluelinkeinojen valvontaan liittyvissä asioissa. Kuluttajavirastoon perustettava hallinnollinen yhteyspiste koordinoi yhteistyötä.

Palveludirektiivi hyväksyttiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006.

Lisätiedot: hallitusneuvos Antti Riivari, TEM, p. 010 606 3742, antti.riivari@temfi Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista Tuotannollisten investointien väliai-

kaisesti korotetuista poistoista annetun lain (27.3.2009/222) mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Korotetut poistot saadaan tehdä vuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa.

Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia.

Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia.

Esimerkki Yritys ottaa vuonna 2009 käyttöön huojennuspoistoon oikeuttavan koneen, jonka hankintameno on 200 000 euroa. Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Verovuonna 2009 koneesta saadaan tehdä enintään 100 000 euron suuruinen poisto (50 % / 200 000 euroa). Verovuonna 2010 tehtävä poisto on tällöin enintään 50 000 euroa (50 %/ 100 000 euroa). Verovuodesta 2011 lähtien loppuosa koneen hankintamenosta poistetaan osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä.

Koska kyse on enimmäispoistosta, ei vuoden 2010 poistoprosenttiin (enintään 50 %) vaikuta se, minkä prosentin mukaan poisto on tehty vuonna 2009 (0 - 50 %).

Edellytyksenä huojennuspoistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on eriteltävä kirjanpidossa niin selvästi, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Verotuksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot tulee löytyä kirjanpidosta. Lain 5 §:n mukaan verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys rakentamisen aloittamisen sekä rakennuksen, koneen tai laitteen käyttöönottamisen ajankohdasta.

Suomalainen tutkimusja innovaatiojärjestelmä on suurten uudistusten tarpeessa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on suurten uudistusten keskellä ja niiden tarpeessa. Uusi kansallinen innovaatiostrategia, yliopistouudistus sekä monet tutkimus- ja rahoitusjärjestelmän muutokset vievät innovaa-

22 ajantasa • 6/2009

yritys • tietoa tio- ja tutkimuspolitiikkaamme uuteen suuntaan. Näin todetaan laajassa kansainvälisessä arvioinnissa, joka julkistettiin 28.10.2009 Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin on tehnyt professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut laaja kansainvälinen arviointiryhmä.

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on pidetty kansainvälisissä vertailuissa hyvin toimivana ja tehokkaana. Monien tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan indikaattoreiden mukaan Suomen kansainvälinen asema on kuitenkin alkanut 2000-luvulla heikentyä.

Arviointiryhmä nostaa raportissaan esille ongelmakohtia, joihin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tulevan toiminnan kannalta on tarpeen tarttua. Näihin esitetään ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia koko järjestelmän näkökulmasta. Arviointi ei kohdistu yksittäisiin organisaatioihin, vaan järjestelmään ja sen toimivuuteen kokonaisuutena.

Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on hajanainen ja heikosti kansainvälistynyt Arvioinnin mukaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme on monimutkainen ja hajanainen. Tämä koskee erityisesti yritystukijärjestelmää. Myös yritykset – erityisesti pienet ja aloittavat – kokevat järjestelmän mutkikkaaksi.

Haasteita on erityisesti innovaatioja yritystoiminnan alueellisessa tukemisessa. Järjestelmässä on päällekkäisyyttä ja toimijoiden työnjako on välillä epäselvä. Arviointipaneeli ehdottaa jäsentelyä, jonka pohjalta koko elinkeinopolitiikka ja siihen liittyvät tuet ja palvelut voitaisiin organisoida uudelleen. Tämä tarkoittaa myös eräiden olemassa olevien organisaatioiden yhdistämistä tai lakkauttamista.

Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin usein ajatellaan.

Suomi taloutena on vähemmän kansainvälistynyt kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Suomi ei ole houkutteleva maa ulkomaisille tutkijoille tai hyvin koulutetuille asiantuntijoille. Maa ei houkuttele ulkomaisia osaamisintensiivisiä yrityksiä tai niiden tutkimustoimintaa. Tutkijaliikkuvuus Suomeen ja Suomesta on viime vuosina vähentynyt.

Tänne on syntynyt vain hyvin vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä.

Paneeli ehdottaa voimakkaita kannusteita tutkijaliikkuvuuden lisäämiseksi sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten

kansainvälistymiseksi. Myös yritysten kansainvälistymisen edistämistä tulisi tehostaa. Nyt kansainvälistymisen edistäminen on hajautunut liian moneen organisaatioon. Pienen maan tulisi mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää globaalisti tuotettua tietoa. Vaikka Suomessa tutkimus- ja kehitysinvestointien suhde bruttokansantuotteeseen on maailman korkeimpia, maan osuus maailmassa tuotetusta tiedosta on vain puolen prosentin luokkaa.

Alueellinen ulottuvuus on vahva, mutta heikosti kansalliseen politiikkaan nivottu Innovaatiopolitiikassa on voimakas alueellinen ulottuvuus, mutta sitä ei ole kovin vahvasti nivottu kansalliseen politiikkaan. Koulutusjärjestelmä on alueellisesti erittäin kattava: Suomessa on noin sata korkeamman opetuksen toimipistettä, kun mukaan luetaan yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä yliopistojen sivutoimipisteet. Maassa on myös useita satoja erilaisia alueellisen innovaatiopolitiikan organisaatiota.

Kunnat ovat tulleet voimakkaasti innovaatiopolitiikan toimijoiksi. Lisäksi kansalliseen innovaatiotukeen liittyy alueellinen ulottuvuus: kasvukeskusten ulkopuolelle menevät tuet näyttävät arvioinnin yhteydessä tehdyn analyysin mukaan hidastavan tuottavuuskasvua.

Tämä johtuu pääosin siitä, että alueilla ei ole sellaista tuotantorakennetta tai mekanismeja, joiden kautta julkinen t&k-rahoitus lisäisi tuottavuuskasvua.

Arvioijat katsovat, että kansallista innovaatiopolitiikkaa ei tulisi käyttää aluepolitiikan välineenä. Alueiden välisiä eroja tulisi tasoittaa muilla keinoin. Innovaatiopolitiikan tulisi olla läpinäkyvää.

Kasvuyrittäjyyttä ja kasvuhakuisten yritysten syntymisen tuki on hajautunut eri organisaatioihin. Arviointipaneeli ehdottaa tähän radikaaleja muutoksia. Yritysten kasvua tulisi edistää niin yksilöiden kuin yritysten verokannusteiden avulla. Kannustimien tulisi palkita suoraan kasvua, ei kohdistua tuotantopanoksiin. Valtiovarainministeriön tulisi olla aktiivisesti mukana kasvuyrittäjyyden edistämisessä sekä innovaatiopolitiikassa yleisemminkin.

Yliopistouudistuksen jälkeen siirryttävä korkeakoulusektorin uudistamiseen Arviointiryhmän mukaan meneillään oleva yliopistouudistus on koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kannalta erittäin tärkeä. Se tukee monia muita meneillään olevia uudistuksia ja

koko tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteita.

Yliopistouudistuksessa tulisi nopeasti siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli korkeakoulusektorin rakenteiden uudistamiseen. Se tarkoittaisi ammattikorkeakoulujen roolin täsmentämistä ja korkeakoulujärjestelmän hajanaisuuden vähentämistä.

Yliopistojen laitoskoko on Suomessa hyvin pieni ja erikoistuminen vähäistä. Tämä selittää osin heikkoa kansainväistymistä ja tutkimuksen laadun parantamiseen kohdistuvaa painetta.

Ammattikorkeakoulujen tulisi keskittyä alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia tarpeita eli keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka kokeilevampaan toimintatapaan ja riskinottoon Sektoritutkimuksen uudistaminen on tavoitteista huolimatta edennyt hitaasti. Paneeli ehdottaa, että lähempänä perustutkimusta oleva osa sektoritutkimuslaitosten työstä siirretään yliopistoihin ja nykyisten 18 laitoksen sijaan muodostetaan 4-5 tutkimuslaitosta, joihin jäljelle jäävä tutkimus keskittyisi.

Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ei ole riittävää yli ministeriörajojen menevää koordinaatiota ja päätöksentekoa. Tätä osoittavat esimerkiksi ongelmat sektoritutkimuksen uudistamisessa. Arviointipaneeli ehdottaa ongelmaa ratkaistavaksi tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä muuttamalla Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian ja tuottavuuden eturintamaa, minkä vuoksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tulisi siirtyä nykyistä enemmän kokeilevaan ja suurempaa riskinottoa sisältävään toimintatapaan.

Suomessa on valmiutta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamiseen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tulisi selkeyttää niin, että se vastaa paremmin tulevaisuuden tarpeita sekä vähentää järjestelmän monimutkaisuutta ja päällekkäisyyksiä. Muutosten toteuttaminen on pitkäaikainen ja moni osin kipeäkin prosessi. Se on kuitenkin tarpeellinen. Paneelin tekemän laajan kyselyn mukaan järjestelmäuudistuksiin ollaan Suomessa valmiita ja niitä toivotaan. Lähtökohdat muutoksiin ovat siis hyvät.

Uudistuksia tehtäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota eri ministeriöiden, erityisesti opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä val-

23 6/2009 • ajantasa

yritys • tietoa tiovarainministeriön, keskinäiseen yhteistyöhön ja työnjakoon.

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi perustuu useisiin taustaselvityksiin ja -analyyseihin sekä kansainväliseen vertailuaineistoon. Arviointityön tukemiseksi tehtiin yli kymmenen erillistutkimusta sekä laaja kysely Suomen innovaatiojärjestelmän toimijoille ja yrityksille.

Arvioinnista julkaistaan 28.10.2009 seitsemän osaselvitystä sekä kaksi laajaa raporttia: Veugelers, Aiginger, Breznitz, Edquist, Murray, Ottaviano, Hyytinen, Kangasharju, Ketokivi, Luukkonen, Maliranta, Maula, Okko, Rouvinen, Sotarauta, Tanayama, Toivanen, Ylä-Anttila: Evaluation of the Finnish National Innovation System – Policy Report. Taloustieto Oy (93 sivua). Lisäksi julkaistaan samojen kirjoittajien ja kustantajan Full Report.

Kaikki arviointiin liittyvä materiaali on osoitteessa www.tem.fi ja www. evaluation.fi.

Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti, TEM, puh. 010 606 3548 neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, OPM, puh. 09 1607 7299 tutkimusjohtaja Petri Rouvinen, Etlatieto Oy, puh. 09 6099 0202

Välimiesmenettelyn suosio yritysriitojen ratkaisijana jatkuu Keskuskauppakamarin välityslautakunta on saanut yrityksiltä runsaasti välimiesten nimeämispyyntöjä. Hakemuksia on jo nyt lähes yhtä paljon kuin viime vuonna kokonaisuudessaan.

- Välimiesmenettelyjen määrä on myös muissa maissa kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneen 1½ vuoden aikana.

Laskusaatavien velkomuksia on tavallista enemmän. Toisaalta riitoja on sovittu myös tavallista enemmän ennen välitystuomion antamista, kertoo Keskuskauppakamarin välityslautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta.

Välityslautakunta nimeää välimiehiä sääntöjensä mukaisiin välimiesmenettelyihin. Tämän lisäksi se nimeää välimiehiä myös niin kutsuttuihin ad hoc –välimiesmenettelyihin, jos asianosaiset ovat näin sopineet. Tällöin välityslautakunta ainoastaan nimeää välimiesoikeuden, muttei hallinnoi menettelyä.

Yritykset suosivat välimiesmenettelyä riitojen ratkaisussa Sopimusosapuolet voivat sopia, että

erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Tällöin mahdollisesti syntyvän riidan ratkaisee yleisen tuomioistuimen sijasta välimiesoikeus.

– Yritykset turvautuvat välimiesmenettelyyn muun muassa siksi, että ne haluavat saada nopean ratkaisun usein erityisasiaintuntemusta vaativaan riitaan. Tänä vuonna noin joka kolmannessa erimielisyydessä riidan intressi on yli miljoona euroa, sanoo Paula Paloranta.

Yritykset voivat valita myös niin kutsutun nopeutetun välimiesmenettelyn, jolloin välitystuomio annetaan kolmessa kuukaudessa. Nopeutettuja välimiesmenettelyjä oli kolme kappaletta vuonna 2008 ja kuluvana vuonna 15.10.2009 mennessä nopeutettuja välimiesmenettelyjä on ollut kolme.

Välitystuomio on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta.

Lisätietoja: Välityslautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta puh. 050 548 0236, paula.paloranta@arbitration.fi, www.arbitration.fi Uusi valtion aluehallinto palvelee 1.1.2010 lukien Itsenäisyyden ajan suurin aluehallintouudistus kokoaa valtion aluehallinnon tehtävät kahdelle uudelle monialaiselle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja tulee kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15.

Uudet viranomaiset vastaavat vuoden vaihteen jälkeen niistä tehtävistä, jotka nyt kuuluvat lääninhallituksille, TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, ympäristölupavirastoille, tiepiireille ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistoille. Näiden virastojen henkilöstö, tehtävät ja vireillä olevat asiat siirtyvät uusiin viranomaisiin.

Hallitusohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöinen, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Yhteistyö toimijoiden välillä tiivistyy ja asiointi helpottuu, kun aiemmin usean viranomaisen hoitamat tehtävät kootaan kahteen viranomaiseen. Uudistuksessa kehitetään myös viranomaisten sähköisiä palveluja.

Uudistus vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueiden kehittäjänä.

Tätä koskevat säännökset sisältyvät hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä, joka on eduskunnan käsiteltävänä.

Aluehallintovirastot Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lain-

säädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virastoissa työskentelee 1.1.2010 noin 1 350 henkilöä. Aluehallintovirastojen tehtäviä ovat mm: - sosiaali- ja terveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa- ja muut hakemusasiat - koulutus- ja muu sivistystoimi sekä kuluttaja- ja kilpailuhallinto - oikeusturvan edistäminen ja toteuttaminen ja peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi - työsuojelun valvonta ja kehittäminen - maistraattien ohjaus, valvonta ja kehittäminen - pelastustoimi ja poliisitoimen alueellinen viranomaisyhteistyö.

Aluehallintovirastojen viisi vastuualuetta ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat; työsuojelu; ympäristöluvat; pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi.

Aluehallintovirastot ovat EteläSuomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ItäSuomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Lapin aluehallintovirasto. Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan valtionvirasto.

Aluehallintovirastot kuuluvat valtiovarainministeriön hallinnonalaan.

Aluehallintovirastoja ohjaavat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö sekä ympäristöministeriö.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Keskuksissa työskentelee 1.1.2010 noin 4 300 henkilöä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtäviä ovat muun muassa: - yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatilaja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet - ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito - maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja

24 ajantasa • 6/2009

yritys • tietoa saaristoliikenne - ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaa. Lisäksi ne valvovat yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuualueet ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue. Keskukset ovat tehtäviltään keskenään hieman erilaisia ja ne ovat osittain erikoistuneet joihinkin tehtäviin. Jokaisella alueella tehtävät kuitenkin hoituvat tasapuolisesti, sillä keskukset hoitavat monia tehtäviä toistensa puolesta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Keskuksia ohjaavat lisäksi sisäasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä tuleva uusi Liikennevirasto.

Lisätiedot: valtiosihteeri Mika Rossi, valtio­varainministeriö, p. (09) 160 33048 ylijohtaja Silja Hiironniemi, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33250 lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 32242 teollisuusneuvos Marja-Riitta Pihlman, työ- ja elinkeino­- ministeriö, p. 010 60 49208 hallitusneuvos Matti Ilonen, työ- ja elinkeino­ministeriö, p. 010 60 49003 Logistiikkaseminaari 2010 – kohti parempaa tulevaisuutta Logistiikkaseminaari juhlistaa 25-vuotista taivaltaan ensi helmikuussa. Alan kansainvälisenä kohtaamispaikkana se tarjoaa osallistujilleen loistavan tilaisuuden keskustella ja kuulla oston, logistiikan ja kuljetusten trendeistä, haasteista ja kehityksestä.

– Logistiikka on tämän päivän avaintekijöitä yritysten toiminnassa.

Tervetuloa visioimaan yhdessä sen tulevaisuutta, toivottaa Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimitusjohtaja Mikko Melasniemi.

Seminaarin puhujat ovat alansa

vankkoja osaajia, ja aiheina on muun muassa: • Coca-Cola’s journey to world class supply chain excellence • One Nordic Market – case Posten Norden Logistics • Toimitusketjun hallinnan rooli – tuotantoyrityksestä verkostoyritykseksi, Karelia-Upofloor Oy • Rakennusyritysten logistiikkahankinnat, Skanska Oy • Ilmastonmuutos muuttaa kuljetusreittejä, tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen Ohjelma ja ilmoittautumiset Tapahtuma järjestetään 4.-5. helmikuuta, ja se koostuu kahdesta osiosta: seminaarista Finlandia-talolla Helsingissä sekä tapaamis-, valmennus- ja kontaktifoorumista Tallink Siljan risteilijällä. Osallistua voi koko seminaariin tai tulla mukaan vain toiseen osioon.

Tarkempi ohjelma, hintatiedot sekä ilmoittautumislomake löytyvät LOGY ry:n verkkosivuilta. Ilmoittautuminen päättyy 26.1.2010.Tilaisuuden pääkielinä ovat suomi ja englanti.

Tulkkaus on järjestetty.

Seminaarin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä LOGY ry, LOGY Competence Oy ja UnitedLog Consulting Finland Oy. Tapahtuma tukee Puhdas Itämeri –hanketta.

Lisätietoa: www.logy.fi Kansallisen tietoturvastrategian toteuttaminen käynnistyy Kansallista tietoturvastrategiaa ryhdytään toteuttamaan yhdeksällä kärkihankkeella. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat riskienhallinta, tietoturvatietoisuuden lisääminen sekä lähitulevaisuuden tietoturvauhkien ennakointi.

Hankkeista koostuvaa, helmikuuhun 2011 kestävää toimenpideohjelmaa koordinoi Arjen tietoyhteiskunnan tietoturvallisuusryhmä.

Hankkeista ovat päävastuussa liikenne- ja viestintäministeriö, Viestintävirasto, Keskuskauppakamari, Huoltovarmuuskeskus, Tietotekniikan keskusliitto FiCom, VTT, Sitra ja Oulun yliopisto.

Luottamuksen puute on yksi keskeisimmistä sähköisten palveluiden käyttöönoton esteistä. Kansalaisten on voitava luottaa, että verkko- ja viestintäpalveluiden käyttö on turvallista.

Toimenpideohjelman yhden hankkeen tarkoituksena on selkiyttää pal-

veluntarjoajien vastuita, oikeuksia ja velvollisuuksia.

Pienillä yrityksillä ei ole suurten yritysten tavoin resursseja palkata riskienhallinnan ammattilaista. Ongelman ratkaisuksi kartoitetaan erilaisia riskienhallintatyökaluja ja edistetään niiden käyttöä. Lisäksi pyritään edistämään yrittäjäjärjestöjen roolia riskienhallintaan liittyvässä opastuksessa.

Lähitulevaisuuden tietoturvatrendejä tutkitaan. Tarkoituksena on selvittää mm. uusiin teknologioihin, palveluihin, tuotantomalleihin ja yritysrakenteisiin liittyvät tietoturvauhat.

Kartoituksen jälkeen uhkia ja niihin varautumista arvioidaan erityisesti Suomen näkökulmasta.

Taustaa Hallitus hyväksyi tietoturvastrategian vuosiksi 2009-2015 joulukuussa 2008.

Strategia keskittyy kolmeen painopistealueeseen: perustaitoihin arjen tietoyhteiskunnassa, tietoihin liittyvien riskien hallintaan ja toimintavarmuuteen sekä kilpailukykyyn ja kansainväliseen verkostoyhteistyöhön.

Kansallisen tietoturvastrategian tavoitteena on, että kansalaiset ja yritykset voivat luottaa tietojensa turvallisuuteen sekä tieto- ja viestintäverkoissa että niihin liittyvissä palveluissa. Yleisen tietoturvaosaamisen pitää olla korkealla tasolla ja yhteiskunnan eri tahojen toimittava saumattomassa yhteistyössä tietoturvan edistämiseksi. Tavoitteena on nostaa Suomi tietoturvan edelläkävijämaaksi maailmassa.

Arjen tietoyhteiskunnan tietoturvallisuusryhmän tehtävänä on edistää tietoyhteiskunnan tietoturvallisuutta, seurata tietoturvallisuuden kehittymistä sekä tehdä aloitteita tietoturvallisuuden parantamiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 julkisen ja yksityisen sektorin tietoturvavaikuttajaa.

Yritysten hallitustyöskentely tehostunut laskusuhdanteessa Laskusuhdanne on vaikuttanut useimpien yritysten hallitustyöskentelyyn.

Muutoksia on tapahtunut sekä hallitusten käsittelemissä asioissa että hallituskokoonpanoissa, ilmenee Keskuskauppakamarin tekemässä kyselyssä.

Myös yrityksen hyvän hallinnoinnin merkitys on kasvanut. Vain 15 prosentissa yrityksistä laskusuhdanne ei ole vaikuttanut mitenkään hallitukseen.

- Yritysten hallitukset ovat aktiivisia ja seuraavat aikaansa. Valtaosa

25 6/2009 • ajantasa

yritys • tietoa Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista kertoi hallitusten reagoineen konkreettisesti laskusuhdanteeseen.

Hallitustyöskentelyssä on panostettu aiempaa enemmän yrityksen strategiaan, kertoo johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Puolet vastaajista ilmoitti, että taloudellista raportointia ja riskienhallintaa on käsitelty aiempaa enemmän, strategiaa on päivitetty ja että yrityksen toimintojen sopeuttamista on käsitelty. Vajaa viidennes ilmoitti kokousten määrien lisääntyneen ja runsas kymmenesosa kertoi hallituksen kokousten keston pidentyneen. Joissakin yrityksissä on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa (8 %) ja joissakin on hallitustyöskentelyä arvioitu aiempaa enemmän (5 %).

Hallitustyöskentely on haastavaa, sillä puolet vastaajista kaipasi tukea tai ohjeistusta hallitustyöskentelyyn laskusuhdanteen näkökulmasta. Eniten kaivattiin julkaisua hallituksen strategiatyöskentelystä, riskienhallinnasta taikka taloudellisesta raportoinnista hallitustyöskentelyn näkökulmasta.

Myös koulutusta toivottiin.

olleet keskimäärin yhtä tyytyväisiä yhteistyöhön kuin hallituksen puheenjohtajat. Hallituksen puheenjohtajien tulisi panostaa siihen, että tiedonkulku ulottuu koko hallitukseen ja ettei tieto liiku vain tai enimmäkseen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välillä.

Tiedonkulussa hallituksen jäsenille parannettavaa Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä hallitusten kokousvalmisteluihin. - Vaikka valtaosa oli tyytyväisiä, hallitusten kokousten ennakkovalmistelun merkitys päätöksenteon kannalta on niin keskeinen, ettei vähemmistön esiintuomaa arvostelua pidä ohittaa, muistuttaa Leena Linnainmaa.

Hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyölle annettiin valtaosalta varsin positiiviset arviot. Lähes 90 prosenttia vastaajista katsoi, että hallituksen ja toimitusjohtajan välinen yhteistyö on joko erinomaista tai hyvää.

Hallituksen muut jäsenet eivät

Ajoneuvojen rekisteriilmoituksia mahdollista tehdä jatkossa sähköisesti Hallitus ehdottaa, että jatkossa ajoneuvojen rekisteri-ilmoituksia olisi mahdollista hoitaa myös sähköisesti, jolloin ilmoituksen tekeminen olisi riippumaton ilmoituksen tekemisen ajasta ja paikasta. Sähköinen rekisteriilmoitus lisäisi myös rekisteritietojen ajantasaisuutta ja alentaisi ilmoituksen maksua.

Ajoneuvolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ajoneuvon rekisteriilmoitukset olisi mahdollista tehdä Liikenteen turvallisuusviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Liikenteen

Hallituspalkkiot ennallaan Toimitusjohtajan ja hallituksen palkkioiden osalta kysely ei tuottanut yllätyksiä. Hallituspalkkiot ovat pysyneet ennallaan 76 prosentissa yrityksiä vuonna 2009. Laskua oli 8 prosentissa ja nousua 7 prosentissa yrityksiä.

Toimitusjohtajan palkan ja etuuksien kerrottiin laskeneen vuoden 2009 aikana 13 prosentissa yrityksistä, kun nousua oli tapahtunut 10 prosentissa, ja ennallaan etuudet olivat 57 prosentissa. Hallituksen puheenjohtajista toimitusjohtajan palkkaa liian suurena piti 10 prosenttia ja hallituksen jäsenistä peräti 17 prosenttia.

Lisätiedot: Johtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari, puh. 050 356 1183

turvallisuusvirasto on toinen liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan vuoden 2010 alussa aloittavista liikenteen virastoista.

Asetuksella säädettäisiin tarkemmin niistä rekisteröinneistä ja ilmoituksista, jotka voitaisiin tehdä sähköisen asiointipalvelun kautta. Nykyisen ajoneuvolain mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettävien laitteiden rekisteröintiin tarvittavat tiedot ja tietojen muutokset on toimitettava henkilökohtaisesti.

Hallitus ehdottaa, että sähköiset rekisteröintipalvelut otetaan vaiheittain käyttöön. Palveluja on tarkoitus kehittää saadun palautteen perusteella. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin käyttöön sähköinen ilmoitus ajoneuvon liikennekäyttöön otosta ja liikennekäytöstä poistosta sekä mahdollistettaisiin uuden rekisteröintitodistuksen tilaaminen kadonneen tai turmeltuneen todistuksen tilalle. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2010.

Sen jälkeen kun mahdolliset rekisteröintiin liittyvät maksut on hoidettu, antaisi liikennekäyttöön otettaessa sähköisen asiointipalvelun kautta tehty rekisteröinti-ilmoitus oikeuden ajoneuvon käyttämiseen.

Sähköisen palvelun käyttäminen maksaisi arvion mukaan noin puolet vähemmän kuin katsastustoimipaikalla tai vakuutusyhtiössä henkilökohtaisesti tehtävä rekisteri-ilmoitus.

Vastaavanlaisia sähköisiä rekisteröintimalleja on tällä hetkellä käytössä Ruotsissa, Islannissa, Virossa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

Lisätietoja: Liikenneneuvos Kari Saari, puh. (09) 160 28557, 050 558 7461 Yksikönpäällikkö Simo Karppinen, puh (09) 61853343, 050 384 3086, Ajoneuvohallintokeskus

26 ajantasa • 6/2009

kansain • välistä Tie auki Euroopan yhteiselle tietullipalvelulle Useiden maiden alueella autoilevat ovat varmasti huomanneet, että erilaisten moottoritie-, tunneli- ja siltamaksujen maksaminen ei ainakaan sujuvoita liikennettä. Maksujen suorittaminen käteisellä vie aikaa, mutta maksujen sähköiset perintäjärjestelmät vaihtelevat maittain niin paljon, ettei yksittäinen autoilija ole käytännössä voinut liittyä usean maan järjestelmään. Esimerkiksi Portugalista Tanskaan matkalla oleva ajoneuvo tarvitsisi tiemaksujen automaattista maksamista varten kojelaudalleen peräti viisi laitetta, ja jokaisesta laitteesta täytyisi vielä tehdä erillinen palvelusopimus. Perintälaitteet ilmoittavat ajoneuvon ominaisuudet tietullioperaattorille tiemaksun määrittämiseksi esimerkiksi ajoneuvon painon ja koon perusteella.

Koska eri maiden sähköisten perintäjärjestelmien yhteentoimimattomuus selvästikin haittaa kansainvälistä tieliikennettä, komissio haluaa yhtenäistää järjestelmien teknisiä ominaisuuksia.

Se on tehnyt päätöksen Euroopan sähköisestä tietullipalvelusta (European Electronic Toll Service, EETS), jonka ansiosta tienkäyttäjät tarvitsevat vain yhden laitteen ajoneuvoonsa ja yhden sopimuksen jonkin palveluntarjoajan kanssa voidakseen maksaa tietullit kaikkialla EU:ssa. Palvelu tulee käyttöön koko EU:ssa kaikissa kohteissa, joissa tietullit voidaan maksaa ajoneuvolaitteen avulla. EETS vähentää käteismaksun käyttöä tietulliasemilla ja vähentää näin ruuhkautumista.

Komission päätöksessä vahvistetaan myös tietullioperaattorien, palveluntarjoajien ja käyttäjien oikeudet ja velvollisuudet. Käyttäjät voivat tilata palvelun valitsemaltaan palveluntarjoajalta. Tietullioperaattorit ilmoittavat perittävät tiemaksut palveluntarjoajille, jotka laskuttavat ne sitten käyttäjiltä.

EETS:n kautta maksettavat tiemaksut eivät saa ylittää vastaavia kansallisia tai paikallisia maksuja.

EETS tulee käyttöön kolmen vuoden sisällä kaikille yli 3,5 tonnin ajoneuvoille sekä yli yhdeksälle matkustajalle rekisteröidyille ajoneuvoille.

Viiden vuoden sisällä EETS:ää voivat käyttää myös kaikki muut ajoneuvot.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Suomelle menestystä Euroopan Keksijänainen -kisassa Kätilö Eija Pessinen on voittanut Eu-

roopan Keksijänainen 2009 -palkinnon. Pessisen innovaatio Relaxbirthsynnytystuki on vartaloa tukeva laite, jossa äiti synnyttää luonnonmukaisessa asennossa. Laitetta on jo kokeiltu monissa synnytyssairaaloissa.

Samassa kilpailussa teollisen muotoilijan Maija Itkosen kännyköitä ja läppäreitä lataava Powerkiss-pöytä valittiin Uudistaja-kategorian voittajaksi.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Liiketoimintapörssi uudistunut Yritys-Suomi-portaalissa sijaitseva Liiketoimintapörssi on uudistunut. Nyt Liiketoimintapörssi toimii selainkäyttöisenä tietokantana. Lisäksi työkalu sisältää mahdollisuuden RSS-syötteen hyödyntämiseen.

Enterprise Europe Network -verkoston Liiketoimintapörssi eli Business Co-operation Database (BCD) on väylä kansainvälisten yrityskontaktien löytämiseen. Verkoston asiantuntijat välittävät yrityksen yhteistyöhaun tietokantaan, joka tavoittaa verkoston toimistot valituissa kohdemaissa. Paikalliset toimistot tekevät tietokannasta hakuja ja lähettävät yhteistyöpyynnöt eteenpäin yrityksille.

Liiketoimintapörssin avulla pääsee selaamaan kaupallisia yritysyhteistyöpyyntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi alihankkijoiden tai jälleenmyyjien etsintään. Liiketoimintapörssissä olevia kumppaninhakuilmoituksia eli profiileja voi selailla joko maan ja/tai toimialan perusteella. Lisäksi tietokantaan voi tehdä sanahakuja.

Uudistettu Liiketoimintapörssi on julkaistu Enterprise Europe Networkin kansallisilla verkkosivuilla.

Eurooppalaisia pkyritysten johtajia haussa maksuttomaan Kiinaohjelmaan Euroopan komissio ja Kiinan hallitus tarjoavat maksuttoman kiinan kielen ja kiinalaisen liiketoiminnan koulutusohjelman. Pk-yritysten johtajilla on tilaisuus kouluttautua Kiinan asiantuntijoiksi. Hakuaika päättyy 7.1.2010.

EU-maissa toimivien pk-yritysten johtajat saavat ainutlaatuisen tilaisuuden kouluttautua Kiinan asiantuntijoiksi ja edistää uraansa sekä yritystensä liiketoimintamahdollisuuksia. Äskettäin jatkettu EU:n ja Kiinan välinen liikkeenjohdon koulutusohjelma (METP) keskittyy erityisesti pkyritysten keski- ja ylempään johtoon.

Kymmenen kuukautta kestävä ohjel-

ma alkaa toukokuussa 2010 ja tarjoaa kiinankielisen liikeviestinnän intensiiviopintoja sekä työharjoittelujaksoja, jotka tuovat käytännön kokemusta kiinalaisesta liiketoimintaympäristöstä.

Maksuton Euroopan komission ohjelma sisältää kuukausittaisen stipendin.

METP käynnistyi vuonna 2006, ja viime kesänä Euroopan komissio ja Kiina päättivät jatkaa ohjelmaa jatkuvasti kasvavien hakijamäärien ja sen saavuttaman suuren menestyksen vuoksi. Tällä hetkellä koulutettavana on neljäs, 105 johtajan ryhmä. Oleskelun järjestämisen lisäksi EU maksaa kaikki lukukausimaksut ja myöntää osallistujille kuukausittaisen avustuksen asumiseen ja elämiseen (1 000 euroa). Kaikki koulutusohjelmasta valmistuneet saavat EU:n Kiinan suurlähettilään ja Kiinan kansainvälisen kauppakamarin puheenjohtajan allekirjoittaman virallisen tutkintotodistuksen. Hakijoiden ei tulisi osata kiinaa lainkaan tai ainoastaan hyvin vähän.

Lisätietoja hakumenettelystä, hakemuksen latausohjeet ja yleistä tietoa METP-ohjelmasta on saatavilla osoitteesta www.metp.net.cntai METP:n puhelinpalvelusta numerossa +49 69 15402 638.

The EU-China Managers Exchange and Training Programme (METP) is a five-year intergovernmental cooperation project between the European Commission and the Government of the People's Republic of China.

Placed within the dynamic context of continuously evolving relations between the EU and China, the non-profit programme is designed to enhance business expertise by developing European and Chinese human resources.

METP aims to train and financially support internships for 450 Chinese managers in the EU and European managers in China. The programme is implemented by the China Council for the Promotion of International Trade from 2006 to 2011, and total funding from the EC and the Government of China is 23 million Euros.

Lähde: Lehdistötiedote Muelheim Water Award 2010 The third submission of the Muelheim Water Award 2010 starts in the beginning of next year. During the coming submission, applications concerning the topic “Progress in Water Supply and Sanitation” can be submitted

27 6/2009 • ajantasa

kansain • välistä from 1st January 2010. The application period will close on 28th February, 12.00 a.m. CET. The Muelheim Water Award is given to outstanding projects concerning practical research and/or implementation of innovative concepts that contribute to an improvement of water management in Europe. This also includes engineering, planning and consulting services. The Award will be assigned every two years.

The Muelheim Water Award, endowed with 20,000 €, is addressed to national and international applicants from all over Europe.

The coordinating office at the IWW Rheinisch-Westfälisches Institut für Wasserforschung gemeinnützige GmbH in Mülheim an der Ruhr, Germany, is responsible for organising the award on behalf of the sponsors RWE Aqua GmbH and RWW RheinischWestfälische Wasserwerksgesellschaft mbH. Further information concerning the topic of submission as well as the application procedure can be found on http://www.muelheim-water-award. com Suoraveloitus EU-maiden rajojen yli käynnistyi Pankkiasiakkaat voivat nyt suorittaa säännöllisiä maksuja yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA) EU-maasta toiseen uuden suoraveloitusjärjestelmän avulla. Järjestelmä perustuu EU:n maksupalveludirektiivin ja rajat ylittäviä maksuja koskevan tarkistetun asetuksen sääntöihin, jotka tulivat voimaan marraskuun alusta.

Maksupalveludirektiivin mukaan SEPA-suoraveloituksen on oltava yhtä helppoa, tehokasta, turvallista ja halpaa kuin kansallisten järjestelmien käyttö.

Rajat ylittäviä maksuja koskevan tarkistetun asetuksen mukaan pankit eivät myöskään saa veloittaa SEPA-suoraveloituksesta korkeampia palvelumaksuja kuin vastaavasta kansallisesta palvelusta. Tämä periaate on jo aiemmin koskenut tilisiirtoja, kortti- ja muita sähköisiä maksuja sekä pankkiautomaattinostoja.

Vaikka suoraveloitusta käytetään yleisesti Suomessa ja monissa muissa euroalueen maissa, maksujen suorittaminen rajojen yli ei aiemmin ole ollut mahdollista. Uuteen suoraveloitusjärjestelmään on jo liittynyt tuhansia eurooppalaisia pankkeja.

Useimmat jäsenmaat ovat noudattaneet direktiivin täytäntöön panemiselle asetettua määräaikaa, joka oli 1. marraskuuta. Suomessa ja Ruotsissa ollaan

hiukan aikataulusta jäljessä, mutta niissäkin asiaa koskeva lainsäädäntö on määrä hyväksyä vuodenvaihteessa ja saattaa voimaan ensi kevään aikana.

Kaikkien euroalueen pankkien on oltava valmiit vastaanottamaan suoraveloitustapahtumia marraskuussa 2010.

Euroalueen ulkopuolella määräaika on marraskuu 2014.

Yhtenäinen euromaksualue käsittää EU-maat sekä Sveitsin, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Monacon.

Pankkiasiakkaat voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja ilman käteistä rahaa kaikissa näissä maissa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Lissabonin sopimus astuu voimaan 1.12. – EU:n instituutioissa muutoksia Melkein kymmenen vuotta jatkunut EU:n sopimusuudistusprosessi saatiin viimein päätökseen ja EU:n uusi perussopimus - Lissabonin sopimus - astuu voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimus uudistaa EU:n toimivaltoja ja päätöksentekoa mahdollistaen laajentuneen EU:n tehokkaan toiminnan.

Sopimuksen johdosta EU:n instituutioissa tapahtuu muutoksia. Ensiksi täytetään sopimuksen luomat uudet virat; Eurooppa-neuvosto puheenjohtaja (ns. presidentti) ja EU:n ”ulkoministeri”. Heti kun jäsenmaat ovat sopineet näiden virkojen haltijoista voi komission puheenjohtaja Barroso julkistaa uuden komission salkkujaon. Ennen kuin komissio voi aloittaa työnsä, Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä komission kokoonpano.

Hyväksymisprosessi edellyttää komissaariehdokkaiden perinpohjaisen kuulemisen parlamentissa. Vasta kun parlamentti on äänestänyt komission kokoonpanosta kokonaisuudessaan, voidaan uusi komissio nimittää tehtäväänsä. Parlamentin kuulemisprosessin odotetaan tapahtuvan marras-joulukuun vaihteessa. Tavoitteena on, että uusi komissio aloittaa virassaan ensimmäinen tammikuuta. On kuitenkin vielä mahdollista, että prosessi venyy vuodenvaihteen yli ja uusi komissio aloittaa vasta helmikuussa.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto Yritysten tutkimusinvestoinnit nousussa EU:ssa Yritysten tutkimusinvestoinnit kasvoivat vuonna 2008 maailmanlaajuisesti 6,9 prosenttia. Kuten jo vuonna 2007, kasvu oli huomattavasti nopeampaa

EU:ssa kuin USA:ssa ja Japanissa.

EU:ssa kotipaikkaansa pitävissä yrityksissä tutkimusinvestoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia. Tutkimusinvestointien kymmenen kärkeen mahtuu kaksi yritystä EU:sta: Volkswagen on kolmannella sijalla lähes kuudella miljardilla eurolla ja Nokia kahdeksantena reilulla viidellä miljardilla eurolla. Ykkönen on japanilainen Toyota Motors, joka satsasi tutkimukseen ja kehitykseen 7,61 miljardia euroa vuonna 2008.

Tiedot ovat EU:n teollisuuden tutkimusinvestointien tulostaulusta. Sen mukaan eniten tutkimusinvestointejaan kasvattivat nousevan talouden maihin sijoittuneet yritykset. Kiina oli johdossa 40 prosentin kasvulla. Intiassa kasvu oli 27,3 prosenttia, Taiwanissa 25,1 prosenttia ja Brasiliassa 18,6 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti suurin tutkimusinvestointien tekijä oli edelleen lääke- ja bioteknologiasektori (kasvu 18,9 %). Autojen ja niiden osien valmistusteollisuus on kolmannella sijalla maailmanlaajuisesti (kasvu 17,1 %), mutta ensimmäisellä sijalla EU:ssa (25,0 %) ja Japanissa (27,0 %). Myös uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät teknologiayritykset ovat investoineet voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen.

Vaikka talouskriisin vaikutus ei juuri näy tutkimusinvestointien määrässä, se käy selvemmin ilmi muista tulostauluun kootuista indikaattoreista, esim. yritysten liiketoiminnan tuotoista, jotka supistuivat 30,5 prosenttia eurooppalaisissa yrityksissä ja 19,1 prosenttia yhdysvaltalaisissa yrityksissä.

EU:n teollisuuden tutkimusinvestointien tulostaulussa tarkastellaan tuhannen keskeisen EU:n yrityksen ja tuhannen EU:n ulkopuolisen yrityksen tutkimusinvestointeja vuoden aikana.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Linkkivinkki: eBSN –eBusiness Solutions Guide eBusiness Solutions Guide on onlinetyökalu, joka tarjoaa katsauksen sähköisen liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen markkinoista ja auttaa yrityksiä etsimään ja valitsemaan sopivia ITratkaisuja ja –palvelujen tuottajia. http://ec.europa.eu/enterprise/e-bsn/ ebusiness-solutions-guide/welcome.do

28 ajantasa • 6/2009

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA Norway Think Global AS A Think Global is a pioneer in electric vehicles and a leader in electric vehicle technology. With its market-leading range, driveability and recyclability, the Think City car is the first vehicle of its type to be granted pan-European regulatory safety approval and CE certification.

Currently, for their production site at Valmet Automotive in Uusikaupunki, Finland they are looking for supplier for washer fluid and coolant liquid. They are looking for potential business partners in Finland.

Phone: +47 63 85 45 00 Fax: +47 21 61 02 01 www.thinkev.com

Latvia Advaita Team, Ltd B Unique opportunity for - Yoga practitioners - Fitness and healthy lifestyle lovers - Complimentary medicine specialists to implement environment friendly innovative products in the range!

Company Advaita Team has been created by Yoga teachers, professional designers and business people who practice Yoga daily. Our team shares the same vision of accomplishment and spiritual growth. Yoga specialists and designers work closely in order to produce equipment that combines ancient wisdom with modern technologies, thus creating superb quality products for people who are looking for harmony and inner strength.

Advaita is a bridge where the past, the present, and the future meet by combining ancient wisdom, beauty of present shapes, colors and patterns of nature, and the technologies of the future. Our ideal is a world where people are inspired and educated by nature itself – its beauty, its forms, its colors and its wisdom.

Our body is the instrument for learning the experience we are given in our life. All the products we produce help to attune this instrument for better feeling of this experience.

Everything is vitally important in the process.

The product range includes: - Several Pranamat designs (acupressure mat): 100% Eco friendly materials

Lotuses: plastic from maize �������������������� materials produced by the advanced nowadays technologies Pranamat cover: pure linen painted with ecofriendly non-allergic paint Mattress cover: pure undyed, non-smelling cotton Mattress: coconut fibres.

- Comfortable yoga/fitness clothing created

by Yoga teachers together with professional designers - Personal hygiene items (tongue and nasal cleaners) We are looking for the new partners to network with and are expecting them to be: - Expert in their own business - Open for innovative products and ideas - Reliable - Positively thinking - Proactive in enlarging their market share - Sharing our philosophy and values www.advaitalifestyle.com valery.roze@advaitalifestyle.com +371 29402740

USA WTC Delaware, Member Companies A,B Sell to export trading/ management companies.

Buy from import trading/ management companies.

Product type: Relocation Services.

Detailed Product Description: General Relocation Company, with ability to obtain quotes from many international shipping companies to secure the best price for their customers.

A, B Sell to end-users and distributors.

Buy from manufacturers.

Product type: Noise Control/ Thermal Insulation.

Detailed Product Description : This company's product line consists of film faced, unfaced and embossed absorbers with optional adhesive backing as well as barrier and damping composites, which are available with a variety of facings and absorber treatments. They also manufacture a full range of extensional and constrained layer damping materials. This company has a complete line

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

of 3 dimensional molded products; solve a multitude of problems in end-use applications.

Manufactured expressly for energy management, they offer absorption, transmission loss, damping and isolation all in one 3 dimensional product.

B Sell to agents, end-users and distributors.

Product type: Synthetic fibers (polyester, nylon).

Detailed Product Description: - Polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements - Nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements - Synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control B Product type: Logistics and transportation.

Detailed Product Description: Third party logistics company specializing in every aspect of the transportation industry.

In business for over 100 years, it has strong relationships worldwide to offer a full range of international trade capabilities.

B Sell to end-users and distributors.

Product type: Railroad car unloading, bulk bag unloading and filling, ingredients weighing and batching, silos, vacuum conveying systems and weighing systems.

Detailed Product Description: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtcturku.fi

29 6/2009 • ajantasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA

Vuonna 2009 Turun kauppakamarin koulutustilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä osallistujia. Lisäksi osallistujien kouluttajille antama palaute oli erinomaista. Kouluttajat puolestaan kiittelivät turkulaisten aktiivista osallistumista ja asiantuntevia kysymyksiä.

Kiitos tästä kaikesta kuuluu teille kaikille koulutustilaisuuksiimme osallistuneille!

Tervetuloa koulutuksiimme myös ensi vuonna. Kevään 2010 koulutuskalenteri seuraavassa Ajantasa -lehdessä. Seuraa myös nettisivujamme www.turku. chamber.fi /koulutus.

Auta meitä järjestämään monipuolista koulutusta myös jatkossa.

Ota yhteyttä ja kerro koulutustoiveistanne: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi

TAMMIKUUN 2010 KOULUTUSTILAISUUDET: 15.1.2010

HHJ – alumnilounas

19.1.2010

Innovaatiotoiminta kuntoon – henkilöstön hiljainen tieto käyttöön

21.1.2010

Verotili

27.1.2010

Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2010

30 ajantasa • 6/2009

Turun kauppakamari toivottaa Ajantasan lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestystä vuodelle 2010

31 6/2009 • ajantasa

Kiitos työn tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista.

Arvosta tekijää!

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.