Ajantasa 6/2008

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 6/2008 Riittääkö asiakkaita kaikille................. 4 EU:n Itämeristrategian tavoitteena oltava tiiviimmät yhteismarkkinat ........ 5 Työsuhteen päättäminen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella .... 6 Matkailun liiketoimintaverkostojen yhteistyön koordinointi ........................ 12 Teollisuusvaliokunta esittäytyy ............17

KOULUTTAUDU TEHOKKAASEEN HALLITUSTYÖSKENTELYYN! Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ – kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Kurssilla käydään läpi muun muassa hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

AIKATAULU Keväällä 2009 järjestetään Turussa kaksi samansisältöistä HHJ – kurssia Kevään 1. HHJ –kurssi 1. jakso Hyvä hallintotapa 2. jakso Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso Strategiatyö 4. jakso Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

4.2.2009 11.2.2009 25.2.2009 4.3.2009

klo 13-17.15 klo 13-17.15 klo 13-17.15 klo 13-19

Kevään 2. HHJ –kurssi 1. jakso Hyvä hallintotapa 2. jakso Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso Strategiatyö 4. jakso Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

22.4.2009 29.4.2009 6.5.2009 14.5.2009

klo 13-17.15 klo 13-17.15 klo 13-17.15 klo 13-19

KURSSIN HINTA Kauppakamarin jäsenetuhinta 1100 e + alv 22% Normaalihinta 1500 e + alv 22% Kullekin kurssille otetaan max. 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN Maria Lindbom koulutuspäällikkö Turun kauppakamari maria.lindbom@turku.chamber.fi puh. (02) 274 3423, 050 5730 370 Lue lisää www.turku.chamber.fi ja ILMOITTAUDU MUKAAN!

2 ajantasa • 6/2008

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Turun kauppakamari

Riittääkö asiakkaita kaikille......................................................... 4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

Kuukauden artikkelit

Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

EU:n Itämeristrategian tavoitteena oltava tiiviimmät yhteismarkkinat. 5 Työsuhteen päättäminen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella......................................................... 6 Matkalasku kirjanpidon tositteena............................................... 7 Työsopimuksen purkautuneena pitäminen.................................... 8 Osakeyhtiön pöytäkirjojen säilyttäminen....................................... 9 Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä........10 Rinnakkaistuonti ja tavaramerkit..................................................11 Matkailun liiketoimintaverkostojen yhteistyön koordinointi..............12 Turku Touring tekee tunnetuksi koko Varsinais-Suomea.................14 Taide toimii myös imagon rakentajana.........................................16

Kamarissa tapahtuu (02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Teollisuusvaliokunta esittäytyy....................................................17 Kuvia tapahtumista....................................................................18 Kun rekka menee suihkuun.........................................................25

Yritystietoa

Uusi tilinpäätösmenettely...........................................................26 Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus: Valaistus kuluttaa eniten......26 Venäläisten yritysjohtajien näkemyksiä selvitettiin.........................26 Vähärikkisen polttoaineen kustannusvaikutukset selvitykseen........27 Uusi opas neuvoo Suomeen tulevia venäläiskuljettajia...................27 Työryhmä valmistelemaan kulutusluottolainsäädännön uudistamista.............................................................................27 Luottotietolakiin pohditaan tarkistuksia........................................28 Yrityksille tukea innovaatioiden kaupallistamiseen.........................28 Vipuvoimaa Euroopan unionista..................................................28 Fi-verkkotunnuksen voi jatkossa varata myös vain vuodeksi...........28 Finanssikriisi korostaa hyvän hallinnoinnin merkitystä....................28

Kansainvälistä

Suomalaisten valmiudet osallistua EU-projekteihin ovat parantuneet..............................................................................29 EU-ohjelma on haaste pienille yrityksille.......................................29 Uusi verkkopalvelu koneturvallisuuden standardeista....................29 Ministerit ottivat kantaa standardisointiin ja innovaatioihin.............29 Uuden lähestymistavan uudistus hyväksytty.................................30 EVA Raportti: Venäläinen kapitalismi ja Suomi..............................30 Voimakkaampaa ja koordinoidumpaa Itämeri-politiikkaa.................30 Käytetyt paristot kiertoon...........................................................30 Komissio lisää painetta matakapuhelinoperaattorien ulkomaanhinnoittelua kohtaan.....................................................30 Kielten tarjoamat mahdollisuudet käyttöön...................................31 Kuluttajanoikeudet uusiksi..........................................................31 Direktiiviehdotus pidemmistä ja paremmista äitiysvapaista............31 Catherine Ashton EU:n kauppakomissaariksi................................31 Opas tutkimuksen ja innovaatioiden EU-rahoitusmahdollisuuksista.. 31 Kilpailu EU-byrokratian vähentämiseksi........................................32 KiVi – kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä...................32 Vaikuta tietoyhteiskunta asioihin..................................................32

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun

kauppakamarin kautta................................................................32 Turun kauppakamari kouluttaa....................................................33

3 6/2008 • ajantasa

Paula Palmroth, kauppavaliokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy

Riittääkö asiakkaita kaikille?

Tällä otsikolla kauppavaliokunta kokoontui pohtimaan Turun talousalueen kaupan ja palvelujen tilaa ja tulevaisuutta viime keväänä. Viime vuosina on rakennettu runsaasti uutta kaupan myyntipinta-alaa talousalueellemme. Tälläkin hetkellä on valmistumassa ja suunnitteilla useita uusia kaupan kohteita. Nyt lisämausteena on vielä jonkinasteinen taantuma, joka mahdollisesti tulee vaikuttamaan kulutuskysyntään - ellei muuten niin kuluttajien varovaisuutena.

Turun seudun palveluverkkoselvityksessä vuodelta 2006 laskettiin väestön ja ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. Tämän mukaan Turun seudulla vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarpeeksi vuoteen 2030 mennessä muodostuisi noin 220 000 – 310 000 myyntineliömetriä, josta päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve olisi noin 33 000 myyntineliömetriä ja erikoiskaupan noin 155 000 – 242 000. Lisäksi oletettiin, että osa muunkin Varsinais-Suomen seutukunnan ostovoiman kasvusta suuntautuu Turun seutukuntaan. Tämän arvion jälkeen on tullut mm. Ikea Raisioon uutena vetovoimatekijänä. Osa arvioiduista neliömääristä on siis jo toteutunut ja myös se, että keskittymät houkuttelevat asiakkaita yhä laajemmalta alueelta myös tulevaisuudessa.

Turun kauppakorkeakoulun kaupan professori Heli Marjanen on jo vuodesta 1990 lähtien tutkinut kuluttajakäyttäytymistä talousalueellamme kansainvälisestikin ainutlaatuisessa tutkimusprojektissa, joten hyvin tarkkaa tutkimustietoa menneestä kehityksestä on saatavilla mm. kuluttajien liikkumisesta, ostovoiman sijainnista, asiointitiheyksistä ja ostamisesta eri ikäkausina. Selvänä kehitystrendinä on ollut autoilun lisääntyminen niin ostosmatkoilla kuin muissakin perheiden menoissa. Sijainti ja ostamisen helppous ovat tärkeällä sijalla ostospaikkaa valittaessa. Kauppa näin ollen luonnollisesti hakeutuu liikenteellisesti hyville paikoille ja kuluttaja on valmis jopa ajamaan pidemmän matkan helppouden kustannuksella. Tämä autoistumisen trendi näyttäisi jatkuvan ja on keskeinen asia kun huomi-

oidaan kaupan edellytyksiä. Yhteistyö yli kuntarajojen on ensiarvoisen tärkeätä niin kaavoituksessa kuin liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Kilpailu jo sinänsä pitää kaupan alaa kehittyvänä ja virkeänä. Kaupan ja palvelujen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen kaupunkirakenteessa on kuitenkin suurelta osalta kaupunki- ja kuntapäättäjien käsissä, joten kaavoituskysymyksissä, liikennejärjestelyissä ja paikoitusasioissa päättäjien tulee huomioida elinkeinoelämän tarpeet. Tilaa vievä kauppa on jo hakeutunut alueille, johon ylipäätään on saanut kaavoittaa.

Turun keskustan liikeyritysten kannalta elintärkeätä on sen saavutettavuus, joka tulee olla yhtä hyvä niin henkilöautolla kuin joukkoliikennettä käyttäen tai kevyen liikenteen väyliä pitkin. Liikenteen järjestelmän tärkeänä osana ovat erilaiset paikoitusvaihtoehdot. Seudullista joukkoliikennejärjestelmää tulee kehittää niin joustavaksi ja ennen kaikkea nopeaksi, että kuluttajan tai työmatkalaisen todella kannattaa käyttää joukkoliikennettä. Hienoimmiltakin suunnitelmilta viedään pohja, jollei ole riittävää tavoitettavuutta. Mahdollisuuksia Turun kulttuurisen kaupunkikeskustan elävöittämisessä on runsaasti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kaupan ala kehittyy ja uusia toimintakonsepteja innovoidaan. Miten tämän päivän nuoret haluavat hoitaa hankintansa tulevaisuudessa ja mitä ekologiset haasteet tuovat tullessaan? Mitä palveluita ja elämyksiä voidaan kytkeä vähittäiskaupan yhteyteen. Esimerkki uudesta modernista liiketoimintakonseptista on viihdekeskus Flamingo Vantaalla, jossa kauppaan on liitetty monipuoliset hyvinvointipalvelut.

Otsikon kysymykseen emme tietenkään saaneet vastausta. Välttämättä uusista neliöistä ei myydä keskimäärin enempää.

Kuluttajille pitää luoda houkuttelevammat puitteet ja tuotemaailma saada väljemmin esille. Ratkaisevaa on, milloin myyntitehokkuus laskee neliötä kohden kestämättömälle tasolle ja ovatko neliöt oikeassa paikassa.

Kuitenkin on tärkeää luoda hyvät toimintaedellytykset erityyppisille kaupan kohteille, koska kaikkia niitä tarvitaan.

4 ajantasa • 6/2008

kuukauden • artikkelit Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti

jarkko heinonen

EU:n Itämeristrategian tavoitteena oltava tiiviimmät yhteismarkkinat Turun kauppakamarin vuosittain järjestämässä BCCA Economic Forumissa keskusteltiin tänä vuonna Venäjän roolista Itämeren alueen talousyhteistyössä. Itämeren alueen liiketoimintaympäristö on merkittävästi muuttunut runsaan vuosikymmenen aikana. Yhteiseksi nimittäjäksi on tullut markkinatalous, mutta merkittäviä maakohtaisia eroja edelleen löytyy.

Missään tapauksessa emme voi sanoa, että tilanne Itämeren alueella olisi stabiloitunut, päinvastoin. Olemme edelleen keskellä merkittävää muutosvaihetta jossa poliittiset kysymykset erityisesti Venäjän kanssa tapahtuvassa yhteistyössä ovat nousseet entistä merkittävämpään asemaan.

Venäjällä on suuri merkitys Itämeren alueen talousyhteistyössä ja myös päinvastoin. Venäjä on koko EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. Itämeren alueen EU-jäsenmaiden ja Venäjän välisen kaupan arvo vuositasolla on peräti 100 miljardia euroa.

Toisaalta Itämeren alue muodostaa Venäjän merkittävimmän vienti- ja tuontikaupan kuljetusreitin.

Tarvitaan yhteiset pelisäännöt Itämeren alueen talousyhteistyön tärkein tavoite on luoda entistä toimivammat yhteismarkkinat viennin ja tuonnin edistämiseksi. Tämä tarjoaa erityisesti alueen pk-yrityksille laajemmat kasvumahdollisuudet sekä tehostaa Itämeren alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Tämä tavoite pitää näkyä myös EU:n Itämeristrategian laadinnassa. Kaiken pohjana on, että kykenemme luomaan koko Itämeren alueelle vakiintuneisiin sääntöihin sekä toimintatapoihin perustuvan yritysten liiketoimintaympäristön. Kaikkinainen epävarmuus on pahin este keskinäisen yhteistyön kehittymisen kannalta.

byrokratiaan ja jopa korruptioon tai kansainväliseen kauppaan liittyvään rikollisuuteen. Avainkysymys näiden ongelmien ratkaisemiseksi on entistä parempi toimintojen läpinäkyvyys.

Keskinäinen syyttely harvoin johtaa todellisiin ratkaisuihin.

Paljon keskusteltavaa

Protektionismin peikko väijyy Itämeren alueen talousyhteistyössä piilee valitettavaa epäluottamusta, sekä aiheellista että aiheetonta. Keskinäisen kyräilyn onnettomin seuraus on kasvava protektionismi. Vapaa kilpailu sekä yritysten tasapuolinen kohtelu on kuitenkin alueen kaikkien talouksien kannalta avainasioita ajatellen niiden pitkäntähtäimen kasvuedellytyksiä.

Venäjä saa useimmin osakseen kritiikkiä liittyen toimintaympäristön ja lainsäädännön epävakauteen sekä kansallisten etujen suojelemiseen.

Olemassa olevat todelliset ongelmat on luonnollisesti tunnustettava ja niistä on voitava avoimesti puolin ja toisin keskustella. Asiaa pitää kuitenkin tarkastella realistiselta kannalta ja riittävän laajassa perspektiivissä. Voidaan jopa aiheellisesti kysyä, onko Venäjä itse asiassa lainkaan sen protektionistisempi kuin valtaosa maailman talouksista, etenkin suurista maista.

Ei pidä myöskään unohtaa, etteivät muutkaan Itämeren alueen maat ole ongelmattomia mitä tulee raskaaseen

Itämeren alueen yhtenäinen markkina-alue ja sen tarjoama liiketoimintaympäristö on yritysten ja alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeä. Matka päämäärän saavuttamiseksi on kuitenkin pitkä ja ajoittain tuntuu, että se vain pitenee. Tämä huolimatta siitä, että kyseessä lopulta on kaikkien yhteinen etu. Venäjän WTO jäsenyys olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan ja mahdollisesti jopa merkittävä sellainen.

Ratkaisemattomia ongelmia on vielä paljon. Erityisesti on pohdittava sitä, kuinka paljon politiikka saa vaikuttaa elinkeinoelämän ja markkinoiden vapaaseen toimintaan. Rajanylitykseen ja tullitoimintaan on edelleen kiinnitettävä enemmän huomiota koko Itämeren alueella. Byrokratiaa on voitava vähentää ja edelleen esiintyvästä korruptiosta päästävä eroon kokonaan.

Protektionismia tulee välttää ja sen sijaan on keskityttävä entistä toimivampien yhteismarkkinoiden rakentamiseen Itämeren alueella ja yritysten toimintaympäristön sekä kilpailukyvyn kehittämiseen. n

5 6/2008 • ajantasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula heinonen Turun kauppakamari

Työsuhteen päättäminen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus voidaan irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yrityksellä on mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa ja organisaatiotaan suhdannevaihteluiden ja markkinatilanteen mukaan, edellyttäen, että työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa näillä perusteilla, ellei määräaikaisessa sopimuksessa ole erikseen sovittu irtisanomismahdollisuudesta. Poikkeuksena on viisi vuotta pidemmän ajan voimassaoleva määräaikainen työsopimus, joka voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua, kun työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleen järjestelyiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja työkykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uudelleen.

Mikäli työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut vastaavana aikana muutosta, irtisanomisperustetta ei kuitenkaan ole. Perustetta ei myöskään ole, jos töiden uudelleenjärjestelyistä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähenemistä.

Työnantajan tulee pystyä näyttämään toteen, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Arviointi on aina tapauskohtaista eikä laissa ole tarkemmin määritelty sitä, miten työn vähenemistä tulee arvioida. Työn olennainen väheneminen voi johtua esim. työntekijän

töiden jakamisesta muille työntekijöille, alihankkijoiden lisääntyneestä käytöstä, yrittäjän oman työpanoksen lisäämisestä tai jonkin toiminnan osan lopettamisesta. Työn pysyvälle vähenemiselle ei laissa ole asetettu mitään aikarajaa, mutta oikeuskirjallisuudessa on arvioitu, että työn vähenemisen voisi olla pysyvää, kun se kestää yli 90 päivää, joka on tilapäisen työn vähenemisen kesto lomautustilanteessa.

Työsopimuslaissa ei ole säännöstä irtisanomisjärjestyksestä mutta eräät työehtosopimukset sisältävät määräyksiä irtisanomisjärjestyksestä. Esim. teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Huomattava on, että luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla on erityinen irtisanomissuoja ja heidät saa irtisanoa tuotannollisella ja taloudellisella perusteella vain, jos työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää vastaavaa työtä tai kouluttaa heitä uudelleen.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota samanlaista tai samankaltaista työtä irtisanomalleen työntekijälle, joka on edelleen työttömänä työntekijänä työvoimatoimistossa. Tämä velvollisuus kestää yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisestä. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2007:69 mukaan työntekijä ei voi luopua tästä oikeudesta.

Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista

koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Sopimusehto oli työsopimuslain 13 luvun 6 §:n nojalla mitätön. (Ään.)

Yrityksessä, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä, on noudatettava yhteistoimintalaissa määrättyä menettelyä työvoiman käyttöä vähennettäessä. Tässä lehdessä olevassa toisessa artikkelissa on selvitetty yhteistoimintaneuvotteluiden kulkua työvoimaa vähennettäessä.

Vähemmän kuin 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä noudatetaan irtisanomismenettelyssä työsopimuslain määräyksiä. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, työnantajan on selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti.

Vuonna 2005 tulivat voimaan työllistymisen parantamiseen ja muutosturvaan liittyvät muutokset, jotka ovat lisänneet työnantajan ilmoitusvelvollisuuksia ja toisaalta lisänneet työntekijän mahdollisuuksia työnetsintään työaikana irtisanomisajan kuluessa.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa irtisanomisesta työvoimatoimistolle, mikäli työntekijällä on

6 ajantasa • 6/2008

kuukauden • artikkelit kolmen vuoden työhistoria irtisanomisajan päättymiseen mennessä. Työntekijän suostumuksella työnantaja voi liittää ilmoitukseen tiedot työntekijän koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Työnantajan on lisäksi informoitava työntekijää tämän oikeudesta työllistymispalveluihin.

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulla on oikeus käyttää työaikaa työllistymisen tukitoimiin, kuten työllistymisohjelman laatimiseen, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai viranomaisaloitteeseen työnhakuun ja työhaastatteluun sekä uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan pituus riippuu irtisanomisajan

pituudesta, esim. jos irtisanomisaika on kuukausi, vapaan pituus on enintään yhteensä viisi työpäivää.

Irtisanomisessa on noudatettava joko työsopimuksen tai työsopimuslain mukaista irtisanomisaikaa. Työsuhteen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos henkilökohtainen ilmoitus ei ole mahdollinen, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, jolloin ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun se on lähetetty.

Irtisanomisperusteet on syytä harkita huolella, sillä työntekijällä on oikeus saada korvauksena työsuhteen pe-

rusteettomasta päättämisestä enintään 24 kuukauden palkka. Taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen kyseessä ollessa ei sovelleta kolmen kuukauden vähimmäiskorvauksen sääntöä. Korvaussummat arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa on otettava huomioon mm. työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja mahdollisuus työllistyä, työnantajan menettely ja muut näihin rinnastettavat seikat. Kanne korvauksen saamiseksi on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. n

hannele linDForS kirjanpidon asiantuntija Helsingin seudun kauppakamari

Matkalasku kirjanpidon tositteena Kirjanpidon kirjausten on perustuttava päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin, jotka todentavat liiketapahtuman. Menotositteesta on käytävä ilmi ostetut tavarat tai palvelut sekä näiden vastaanottoajankohta. Yleensä menotosite on ulkopuolisen antama, mutta joissain tapauksissa se voidaan laatia itse. Tositteen laatijan on allekirjoitettava tosite.

Matkalasku on tosite, jolla palkansaaja veloittaa työnantajaltaan esimerkiksi matkasta aiheutuneet henkilökohtaiset kulut, ruokailu- ja elinkustannusten lisäyksestä korvattavat päivärahat ja oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset.

Yrityksissä on usein käytössä oma matkalaskukaavake.

Matkalaskun muoto vaihtelee organisaatiokohtaisesti. Koska matkalasku on kirjanpidon tositeaineistoa, yrityksissä voi olla erilaiset tarpeet matkalaskuilla esitettävien tietojen suhteen. Lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä vaatimuksia matkalaskulle.

Ennakkoperintäasetuksen 17 §:n mukaan matkalaskussa on eriteltävä:

- matkan tarkoitus ja kohde - tarvittaessa matkareitti - matkustamistapa - matkan alkamis- ja päättymisajankohdat - ulkomaan matkoista tiedot maasta tai alueesta, jossa matkavuorokausi on ulkomailla päättynyt km-korvauksista ajokilometrit ja yksikköhinnat Verovapaasti maksettavista päivärahoista ja km-korvauksista säädetään vuosittain annettavassa verohallituksen päätöksessä. Aiheettomasti maksettuja korvauksia on käsiteltävä kirjanpidossa palkkana.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet tai muut selvitykset, joiden perusteella työnantaja voi maksaa korvauksia palkansaajalle. Tällaisia liitteitä ovat matkaliput, kuitit taksi- ja pysäköintimaksuista, hotellilaskut ja erilliset selvitykset ateriakorvausten tai yömatkarahan maksamisen perusteista.

Matkan tarkoitus Matkan tarkoitus on oleellinen tieto sekä kirjanpidon tiliöinnissä että ve-

rotuskohtelussa. Mikäli matkasta on olemassa matkaohjelma, seminaariohjelma tai kutsu, se on syytä laittaa liitteeksi matkalaskuun. Matkakuluja käsitellään myös verotuksessa eri tavoin riippuen matkan tarkoituksesta.

Jos matka liittyy esimerkiksi normaaliin myyntikäyntiin asiakkaan luona, se on sekä arvonlisäverotuksessa että tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Jos kysymyksessä taas on edustukseksi laskettava matka, siitä aiheutuneita kuluja ei saa vähentää arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa kuluista saa vähentää puolet.

Edustuskulut Edustuskuluiksi luetaan asiakkaisiin, liiketuttaviin ja vastaaviin henkilöihin kohdistuvat vieraanvaraisuudesta aiheutuneet menot, joilla pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen.

Mikäli tilaisuus katsotaan edustusluonteiseksi, kaikki siihen liittyvät kulut on kirjattava edustuskuluiksi. Näin ollen myös matkat asiakkaan järjestämään edustustilaisuuteen käsitellään

7 6/2008 • ajantasa

kuukauden • artikkelit edustuskuluina samoin itse järjestetyn edustustilaisuuden isännöinnistä aiheutuneet menot. Edustuskuluina huomioidaan myös edustuskäytössä olevan kiinteistön tai veneen kulut ja poistot.

Edustuskuluista on kirjanpidon tositteissa oltava selvitys tilaisuuden liittymisestä elinkeinotoimintaan. Selvityksestä on käytävä ilmi tilaisuuden tarkoitus, osallistujat ja liitteeksi voi laittaa esim. tilaisuuden ohjelman tai kutsun asiakkaan järjestämään tilaisuuteen.

Työntekijän verotus Matkan tarkoitus määrää myös työntekijän verotuskohtelun. Työtehtävien hoitamiseksi tehdyt matkat eivät pääsääntöisesti ole verotettavaa tuloa työntekijälle. Tulkintaongelmia on kuitenkin esiintynyt erityisesti ulkomaan matkoissa. Vaikka matka liittyy pääsääntöisesti työntekijän työtehtävien hoitamiseen, saattaa siihen sisältyä tavanomaista suurempi osuus vapaaaikaa. Tältä osin matkasta voi muodostua verotettava etuus työntekijälle.

Jos työntekijä viettää viikonlopun matkakohteessa sen vuoksi, että matkan kokonaishinta tulee halvempien lentolippujen vuoksi yhtiölle huomattavasti edullisemmaksi kuin arkipäivinä matkustettaessa, matkasta ei muo-

dostu verotettavaa etuutta. Matkan alhaisempi kokonaishinta on tällöin työnantajan intressissä. Asia on syytä selventää matkalaskun yhteydessä.

Puolison osallistumisen matkaan ei käytännössä ole katsottu muodostavan verotettavaa etuutta työntekijälle matka liittyessä työntekijän työtehtävien hoitamiseen ja kansainvälisen tavan edellyttäessä puolison osallistumista.

Kansainvälinen tapa voidaan parhaiten osoittaa liittämällä kirjanpitoon materiaalia, joista käy ilmi, että puolisoilla on tapahtumassa oma ohjelma tai heille on lähetetty omat kutsut.

Alv-vähennykset Arvonlisäveron vähennysoikeutta tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomioitava sekä tositteiden muotoon että kulun luonteeseen. Vähennysoikeuden edellytyksenä on arvonlisäverolain vaatimukset täyttävä tosite. Esimerkiksi luottokorttiyhtiön lasku luottokortilla maksetusta hotellilaskusta ei riitä tositteeksi, vaan alkuperäinen hotellilasku on liitettävä matkalaskuun.

Matkalaskuilla laskutettaviin kuluihin voidaan usein soveltaa ns. kevennettyjä laskumerkintöjä, jolloin tositteessa tulee näkyä: - laskupäivämäärä - myyjän nimi ja y-tunnus - myytyjen tavaroiden määrä ja luonne

Lakimies jaakko

ja palvelujen luonne - suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain Kevennettyjä laskumerkintöjä sovelletaan vähäisiin alle 250 euron laskuihin, vähittäiskaupan kuitteihin, ravintolalaskuihin ja henkilökuljetuksiin.

Arvonlisäverovähennys koskee kuluja, jotka kohdistuvat arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Verolliseen liiketoimintaan kuulumattomista hankinnoista ei saa tehdä vähennystä. Lisäksi arvonlisäverotuksessa on olemassa erityisiä vähennysrajoituksia, jotka koskevat yllä mainittujen edustuskulujen lisäksi mm. kodin ja työpaikan välisiä matkoja ja yksityisajoissa käytettäviä henkilöautoja. Vähennyksiä ei myöskään saa tehdä henkilökunnan vapaaajantiloihin liittyvistä kuluista.

Jos matkalaskulla laskutetaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja, ei näistä näin ollen saa tehdä alv-vähennystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 30.6.2005 T 1672) mukaan arvonlisäverovähennystä ei myöskään saanut tehdä työmatkalla olevan henkilön hotellilaskuun sisältyvästä aamiaisesta. Aamiainen katsottiin henkilön yksityiseksi kulutukseksi. n

Sainio

Helsingin seudun kauppakamari

Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2008:50 oli kyse työnantajan oikeudesta pitää työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen seitsemän päivän luvattoman poissaolon vuoksi. Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet arkilauantain ja sunnuntain, jotka eivät olleet työntekijän työpäiviä.

Työntekijän katsottiin olleen poissa

työstä seitsemän päivää työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli siten oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena.

Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantajan oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena syntyy, kun työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä. Vastaava oikeus

pitää työsopimusta purkautuneena oli vuoden 1970 työsopimuslain 44 §:n 2 momentin mukaan työnantajalla työntekijän oltua poissa työstä vähintään viikon. Vanhassa laissa käytetty ilmaisu sellaisenaan osoittaa, että säännöksessä on lähtökohtaisesti tarkoitettu kalenteriaikaa. Viikko käsittää seitsemän päivää ja siten vanhassa ja uudessa laissa käytettyjen ilmaisujen voidaan todeta vastaavan toisiaan. Voimassa olevan työsopimuslain säätämiseen johtaneis-

8 ajantasa • 6/2008

kuukauden • artikkelit ta esitöistä ilmeneekin, että uudella säännöksellä ei ole tarkoitettu muuttaa aikaisemmin voimassa ollutta lakia ja siihen perustunutta oikeuskäytäntöä.

Näin ollen on perusteltua katsoa, että myös nyt sovellettavassa säännöksessä seitsemällä päivällä tarkoitetaan viikkoa vastaavaa aikaa eli seitsemää kalenteripäivää eikä seitsemää työpäivää.

Tavanomaisessa työsuhteessa tällaiseen jaksoon sisältyy yleensä viisi työpäivää ja viikonlopun kaksi vapaapäivää.

Korkein oikeus on ratkaisussaan

KKO 2001:40 poikennut viikon säännöstä tilanteessa, jossa poissaolo oli sinänsä kestänyt viikon, mutta siihen oli sisältynyt joulupyhien ja niihin liittyneen viikonloppuvapaan vuoksi viisi vapaapäivää. Poikkeuksellisen tilanteen takia tapauksesta ei kuitenkaan voida tehdä tavallista työviikkoa koskevia päätelmiä. Ratkaisussa KKO 1992:111 oli kysymys työnantajan velvollisuudesta toteuttaa työntekijän niin sanotut pekkaspäivät työntekijän edellyttämällä tavalla. Purkuoikeuden ole-

massaolo vahvistettiin, kun niin ikään loppuvuoteen ajoittuneeseen yli viikon kestäneeseen poissaoloon sisältyi kuusi työpäivää. Edellytyksenä työsopimuksen käsittelemiselle purkautuneena ei siten ole ollut, että työntekijä olisi poikkeuksellisenakaan ajanjaksona ollut poissa työstä vähintään seitsemän perättäistä työpäivää. Tämä vahvistaa käsitystä, jonka mukaan lainkohdassa on kysymys kalenteripäivistä. n

Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies Pekka Virtamo

Osakeyhtiön pöytäkirjojen säilyttäminen Yhtiökokouspöytäkirjat Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokousten pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla jatkuvasti yhtiön koko toiminnan ajan. Tästä vastaavat yhtiön toimitusjohtaja ja isännöitsijä sekä hallitus. Osakeyhtiölain esitöissä on katsottu, että säilyttämisvelvollisuus jatkuu yhtiön toiminnan päätyttyäkin kirjanpitoaineiston säilytysajan verran.

Pöytäkirjojen katsotaan yleensä luotettavasti osoittavan yhtiökokouksessa käsitellyt asiat ja siellä tehdyt päätökset. Yhtiökokouksen päätöksestä tehtyä moitekannetta oikeudessa käsiteltäessä voidaan kuitenkin esittää vastanäyttöä sen todistamiseksi, ettei pöytäkirja kantajan mielestä vastaakaan kokouksen tosiasiallista kulkua.

OYL 5 luvun 23 §:n mukaan yhtiökokouksen pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhtiön pääkonttorissa tai internet-sivuilla osakkeenomistajien nähtävänä. Vastaavasti AOYL 36 §:n mukaan yhtiökokouksen pöytäkirja on viimeistään kuukauden kuluttua kokouksesta joko isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan esitettävä osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää.

Pöytäkirjat tulee siis laatia melko pian yhtiökokouksen jälkeen. Tämä

on luonnollista, koska muuten kokouksessa tehtyjen päätösten luotettava kirjaaminen vaarantuisi. Yhtiökokouksen puheenjohtaja vastaa siitä, että pöytäkirja tulee laadituksi.

Yhtiön osakkeenomistajilla on aina oikeus tutustua sekä viimeisimmän että myös aikaisempien yhtiökokousten pöytäkirjoihin. Sillä seikalla, onko osakkeenomistaja ollut kyseisissä yhtiökokouksissa läsnä, ei ole merkitystä. Osakkeenomistajalla on myös oikeus saada jäljennös yhtiökokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta. Uuden osakeyhtiölain mukaan pöytäkirjan jäljennös on annettava osakkeenomistajalle maksutta, mutta pöytäkirjan liitteistä voidaan periä kohtuulliset kulut.

Asunto-osakeyhtiölaki taas toteaa, että pöytäkirjan jäljennöksestä voidaan periä yhtiön hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Jos osakkeenomistajalta evätään oikeus yhtiökokousten pöytäkirjoihin tutustumiseen, hän voi saada virka-apua oikeutensa toteuttamiseksi. Tällöin yhtiö on myös velvollinen korvaamaan hänen kulunsa asiassa. Yhtiökokouspöytäkirjan nähtävillä pitämistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta on sekä OYL:ssa että AOYL:ssa säädetty seuraamukseksi sakkorangaistus.

Hallituksen pöytäkirjat Hallituksen kokousten pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Numerointi voi tapahtua vuosittain tai muutoin jatkuvana. Säilytysvelvollisuus jatkuu koko yhtiön toiminnan ajan, ja toiminnan loputtuakin tulee pöytäkirjoja säilyttää kirjanpitoaineiston säilytysajan verran.

Yhtiön hallituksen vaihtuessa on pöytäkirjat luovutettava uudelle hallitukselle.

Osakkeenomistajilla ei ole oikeutta saada hallituksen pöytäkirjoja nähtäväkseen tai saada niistä jäljennöksiä.

Tilintarkastuspöytäkirjat Tilintarkastuslain 16 §:n mukaan tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle, toimitusjohtajalle tai muulle vastuuvelvolliselle huomautuksia sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa.

Tällaiset seikat merkitään tilintarkastuspöytäkirjaan.

Tilintarkastuspöytäkirja annetaan yhtiön hallitukselle, jonka on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla. Osakkeenomistajilla ei ole oikeutta tutustua tilintarkastuspöytäkirjaan. n

9 6/2008 • ajantasa

kuukauden • artikkelit HR-asiantuntija maritta antola Helsingin seudun kauppakamari

Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä Neuvotteluesityksen antaminen Työnantajan on käytävä yhteistoimintamenettely, kun työnantajan harkitsee työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista. Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Viiden päivän määräaika lasketaan kalenteripäivinä.

Mikäli neuvotteluesitys annetaan 20. päivänä, voi neuvottelu alkaa aikaisintaan 25. päivänä.

Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Käsiteltäviä asioita koskevien tietojen tulee olla annettu siten, että se mahdollistaa alustavan perehtymisen asiaan.

Neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot on toimitettava kirjallisesti myös työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa.

Neuvottelun pohjaksi annettavat tiedot Työnantajan tulee antaa ennen neuvottelujen alkamista seuraavat asiaa koskevat tarkentavat tiedot: • aiottujen toimenpiteiden perusteet • alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä • selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät • arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset tullaan panemaan toimeen Mikäli neuvottelut käydään henkilöstöryhmien edustajien kanssa, tulee edellä mainitut tiedot liittää jo neuvotteluesitykseen.

Kun irtisanottavien, lomautettavi-

en ja osa-aikaistettavien määrä arvioidaan olevan vähintään 10 työntekijää, tiedot on aina annettava kirjallisesti.

Tietojenantovelvollisuus koskee niitä tietoja, jotka työnantajalla on kyseisenä ajankohtana käytettävissä. Yhteistoimintavelvoite ei edellytä, että työnantaja ryhtyy erityistoimiin hankkiakseen lisätietoja.

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet Suunniteltujen toimenpiteiden laajuudesta riippuen työnantajan on annettava yhteistoimintaneuvottelujen alussa henkilöstöryhmien edustajille tai osallistujille työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet sisältävät tiedot, joiden mukaan irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla. Käytännössä työnantaja ottaa yhteyttä työvoimaviranomaisiin ja selvittää heidän tarjoamat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi edellisen lisäksi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu sekä neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat.

Neuvottelujen sisältö Yhteistoimintalain kohteena olevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Neuvotteluvelvoitteen sisältö on sama riippumatta siitä, kuinka monen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista työnantaja harkitsee.

Neuvottelujen aikana on käsiteltävä seuraavat toimenpiteet:

• toimenpiteen perusteet ja vaikutukset • toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet • vaihtoehdot työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi • muut toimenpiteet, joilla lievennetään työntekijöille aiheutuvia seurauksia Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti • koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet • työ- ja työaikajärjestelyt Neuvotteluvelvoitteen pituus Työnantajalla on 14 päivän neuvotteluvelvoite mikäli työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osaaikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka kysymyksessä on enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen. Enintään 90 päivää kestävissä lomautuksissa noudatetaan tätä neuvotteluaikaa riippumatta lomautettavien määrästä.

Työnantajalla on kuuden viikon neuvotteluvelvoite mikäli työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset ja 90 päivää pidemmät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään.

Mikäli yritys on joutunut yrityssaneerausmenettelyyn tai sen työntekijämäärä on alle 30, neuvotteluvelvoite on vain 14 päivää.

Neuvotteluihin varattu aika tarkoittaa kalenteripäiviä ja aika lasketaan ensimmäisestä neuvottelupäivästä tämä päivä mukaan lukien. Näin ollen, jos ensimmäinen neuvottelu on ollut keskiviikkona, ratkaisut voidaan tehdä aikaisintaan kahden tai kuuden viikon kuluttua keskiviikkona. Neuvotteluajasta ja neuvotteluvelvoitteen täytymisestä voidaan sopia myös toisin

10 ajantasa • 6/2008

kuukauden • artikkelit neuvotteluun osallistuneiden kesken.

Sopimus on syytä tehdä kirjallisena.

Selvitysvelvollisuus neuvottelujen jälkeen Kun työnantaja on täyttänyt neuvotte-

luvelvoitteensa, saa hän tehdä työvoiman vähentämistä koskevat päätökset.

Useinkaan päätöksiä ei kuitenkaan pystytä tekemään vielä silloin ja tämän vuoksi työnantaja on velvollinen antamaan selvityksen harkinnan kohteena

olevista päätöksistä. Selvitys tulee antaa kohtuullisessa ajassa ja sen tulee sisältää työnantajan arvion tulevista toimenpiteistä, niiden laajuudesta ja aikataulusta sekä miten toimenpiteet kohdistuvat eri henkilöstöryhmiin. n

Artikkelin kirjoittajat Marjut Alhonnoro ja Minna Aalto-Setälä ovat lakimiehiä ja he toimivat Benjon Oy:ssä

Rinnakkaistuonti ja tavaramerkit Tavaramerkin haltijalla on lähtökohtaisesti yksinoikeus merkkinsä käyttöön elinkeinotoiminnassa. Eurooppalaista merkinhaltijaa koskee kuitenkin oikeuden alueellinen sammuminen. Alueellisella sammumisella tarkoitetaan sitä, että tavaramerkin haltija ei saa kieltää merkkinsä käyttöä tavaroissa, jotka joko hän tai hänen suostumuksellaan joku muu on laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella eli ETA:ssa. Rajoituksella pyritään takamaan tavaroiden vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinoiden toimivuus.

Alueellinen sammuminen rajoittaa rinnakkaistuontia yhteisöalueelle. Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sitä, että laillisesti valmistettuja ja oikeudenhaltijan suostumuksella vaihdantaan saatettuja tuotteita tuotaisiin valtuutettujen jälleenmyyjien ohitse. Rinnakkaistuonti tulee pitää erillään tuoteväärennöksistä ja piratismista, missä on kyse laittomista tuotteista.

Tavaramerkkioikeuden alueellinen sammuminen on käsitteenä melko mutkikas ja vaikeasti hahmotettava asia. Alalla toimivien sekä oikeudenhaltijoiden että tuontia harjoittavien on syytä tuntea tiettyjä sääntöjä, joita on syntynyt sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa että kotimaisissa oikeusasteissa.

Silhouette-tapaus Alueellinen sammuminen perustuu kymmenen vuotta sitten annettuun Silhouette-ratkaisuun. Silmälasinkehyksiä valmistanut Silhouette oli myynyt erän vanhoja kehyksiä Bulgariaan.

Tapauksen hävinnyt rinnakkaistuoja

yritti tuoda takaisin EU:n alueelle näitä kehyksiä tarkoituksenaan ansaita voittoa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti, että Silhouetten tavaramerkkioikeus ei ollut sammunut.

Oikeudenhaltijalla on siis yksinoikeus päättää tavaroiden ensimmäisestä liikkeelle laskemisesta ETA-alueella riippumatta siitä, onko tuotteet laskettu vaihdantaan muualla maailmassa.

Tavaramerkkioikeuden alueellinen sammuminen koskee siis vain ETAalueella liikkeelle laskettuja tuotteita.

Eli toisin sanoen Euroopan unionissa voimassa oleva tavaramerkkioikeus ei sammu, jos merkinhaltija tai hänen luvallaan joku toinen saattaa myyntiin merkillä merkityt tuotteet ETA-alueen ulkopuolella.

Sammuminen edellyttää suostumusta Alueellinen sammuminen ei edellytä sitä, että oikeudenhaltija on itse saattanut tuotteet vaihdantaan. Sammumisen kannalta on riittävää, että oikeudenhaltija on antanut suostumuksensa sille, että tavarat lasketaan liikkeelle ETA-alueella. Suostumuksen ei tarvitse olla nimenomainen. Jos tuotteet on laskenut liikkeelle taho, joka on oikeudellisessa tai taloudellisessa riippuvuussuhteessa taikka muutoin sidoksissa oikeudenhaltijaan, merkinhaltijan katsotaan antaneen suostumuksensa.

Suostumus voi myös olla hiljainen.

Näin esimerkiksi viime syksynä annetussa Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa mönkijöiden rinnakkaistuontia koskevassa jutussa. Mönkijöiden valmistaja oli saattanut tuotteet alun pe-

rin markkinoille Kiinassa, mutta myydessään tuotteet rinnakkaistuojalle, valmistaja oli antanut EC Certificate of Conformity – nimisen asiakirjan, joka mahdollisti mönkijöiden käytön ETA-alueella. Valmistajan katsottiin antaneen hiljaisesti suostumuksen mönkijöiden saattamiselle vaihdantaan yhteisöalueella. Oikeus katsoi, että merkinhaltijan oikeus oli sammunut. Asiaa ajoi tuotteiden suomalainen markkinoija. Hänellä ei kuitenkaan ollut parempaa oikeutta merkkiin kuin valmistajalla, jonka tavaramerkkioikeus yhteisössä oli siis sammunut. Niinpä kantajalla ei ollut oikeutta kieltää merkin käyttöä mönkijöissä. Päätös ei ole vielä lopullinen, sillä korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan.

Vaikka suostumus voikin olla hiljainen, ei pelkkä oikeudenhaltijan passiivisuus kieltää tuotteiden liikkeelle laskemista merkitse suostumusta.

Suostumusta ei siis voida johtaa siitä, ettei oikeudenhaltija ole nimenomaisesti kieltänyt tavaroiden tuontia ETAalueelle, eikä merkitystä ole myöskään sillä, tiesikö rinnakkaistuoja oikeudenhaltijan mahdollisesta kiellosta.

Rinnakkaistuojan tulee voida todistaa suostumuksen olemassaolo.

Kohteena yksittäiset tavarat Rinnakkaistuojan on myös syytä tietää, että suostumuksen tulee koskea aina yksittäisiä tavaroita eikä esimerkiksi tiettyä tavaralajia. Suostumuksen on koskettava nimenomaan sitä tavaraerää, jota halutaan tuoda. Merkinhaltijalla on siis oikeus kieltää yksittäisten tavaroiden myynti, jos niitä ei ole hä-

11 6/2008 • ajantasa

nen suostumuksellaan laskettu liikkeelle ETA-alueella, vaikka merkinhaltija myisikin jo saman tuotteen muita tavaraeriä samalla markkina-alueella.

Pakottavaa oikeutta Tavaramerkkioikeuden sammumista koskevat säännökset ovat pakottavia, eikä oikeudenhaltija voi kiertää niitä sopien. Kun oikeudenhaltija on myynyt merkillään varustetut tavarat jälleenmyyjälle ja samalla päästänyt tavarat vaihdantaan ETA-alueella, hän ei voi sopimuksella estää tavaramerkkioikeutensa sammumista.

Ei koske kauttakulkua Yksinoikeus tavaramerkkiin suojelee haltijaa tavaramerkin väärinkäytöltä markkinoilla, joten suojan toteuttaminen on sidoksissa tavaroiden myyntiin.

Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, ettei oikeudenhaltija voi kieltää merkillä varustettujen tuotteiden tuontia yhteisöön kauttakulkuna ulkoista passitus- tai tullivarastointimenettelyä käyttäen, koska tavarat eivät tällöin ole vapaassa vaihdannassa. Vaikka rinnakkaistuoja tarjoaisi tavaroita myyntiin niiden ollessa passitusmenettelyssä, kielto-oikeutta ei ole, jos tästä ei välttämättä seuraa sitä, että tavarat lasketaan liikkeelle yhteisössä.

Myös Helsingin hovioikeus on ottanut viime syksynä kantaa tavaramerkin haltijan oikeuteen kieltää merkin käyttö kauttakuljetustilanteessa. Tapauksessa tavaramerkkioikeus ei ollut sammunut Suomessa. Kyse oli siitä, loukkasiko merkinhaltijan oikeutta se, että merkeillä varustetut tavarat oli tuotu Suomeen niin sanottua tullivarastointimenettelyä käyttäen, vaikka niiden lopullisesta määränpäästä ei ollut varmuutta. Yhdysvalloista lähetettyjen hajuvesien ostajaksi oli merkitty suomalainen yritys ja määränpääksi Kotka.

Vastaaja väitti, että tavarat oli tarkoitus kuljettaa Suomen kautta Venäjälle, mutta tästä ei ollut esitetty todisteita.

Oikeus katsoi, että oikeudenhaltija voi kieltää merkillään varustettujen alkuperäistavaroiden kauttakulun Suomen kautta tuntemattomaan määränpäähän ainoastaan, jos nämä tavarat joutuvat jonkin sellaisen toimenpiteen kohteeksi, mikä merkitsee välttämättä tavaroiden saattamista vaihdantaan ETA-alueella. Niin kauan kuin tavarat ovat tullivarastointimenettelyssä, ne eivät ole vapaassa vaihdannassa eikä tavaroiden kauttakuljetus tällöin loukkaa merkinhaltijan oikeutta riippumatta siitä, onko tavaroiden lopullinen määränpää selvillä. n

arja lemmetYinen KTL, assistentti Turun kauppakorkeakoulu

Matkailun liiketoimintaverkostojen yhteistyön koordinointi – haasteellista mutta palkitsevaa Matkailuyritykset kohtaavat useita haasteita markkinoidessaan tuotteitaan ja palveluitaan. Ensinnäkään tämän päivän matkailija ei ole passiivinen kuluttaja, joka antaa pelkästään edullisen hintatason ratkaista matkaostospäätöksensä, vaan hän on aktiivinen kuluttaja, joka osallistuu itse matkailuelämyksen tuottamiseen. On tultu tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyden aikaan.

Tämä tilanne vaatii asenteen muutosta matkailupalveluiden tuottajilta ja tuotannon ja kulutuksen yhdistämistä pelkän paikan mainostamisen sijasta.

Muita suuria haasteita tuottajille ovat kilpailun kiristyminen, kansainvälistyminen ja uusien teknologioiden käyttö. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää verkostoitumista ja yhteistyötä, sillä matkailijan tuotteessa kokemaan elämykseen vaikuttaa usean eri yrityksen panostus.

Globaalista lokaaliin – matkailualan tuottajien verkostoituminen Yhteistyön tarve matkailun eri toimijoiden keskuudessa on lisääntynyt globaalissa taloudessa. Globaalin ulottuvuuden tuo lähelle Internetin yhä yleistyvämpi käyttö matkailukohteita koskevan tiedon hakemisessa ja matkojen varaamisessa. Globaalissa ympäristössä toimii niin ikään ”sosiaalinen media”, johon sisältyvät esim. Facebook, Second Life, YouTube ja Habbo Hotel sekä ”Where Are You Now?” verkosto, jonka www.wayn.com verkkosivuilla jäsenet keskustelevat matkailukokemuksista ja vertailevat matkojen kohteita.

Internet on matkailualan yrityksille paitsi haaste myös mahdollisuus. Netissä tavoitettavuus lisää huimasti potentiaalisten matkustajien määrää itse

12 ajantasa • 6/2008

kullekin yritykselle, kunhan matkailualan yritys tai organisaatio onnistuu tekemään nettisivuistaan helposti saavutettavat ja tarpeeksi vetovoimaiset, sanalla sanoen kilpailukykyiset. Suurin osa matkailuyrityksistä on pieniä tai mikrokokoisia, joilla ei välttämättä ole resursseja verkkosivujen tekemiseen ja ylläpitoon. Tämä saattaa innostaa yrityksiä yhteistyöhön ja yhteiseen markkinointiin niin verkossa kuin muutenkin. Suuret matkailuyritykset, hotellit ja lentoyhtiöt ovat alliansseillaan ja ketjuillaan tässäkin edelläkävijöitä. Myös julkinen sektori on usein matkailun alalla yksityisen sektorin luonnollinen kumppani.

Verkoston koordinoinnin haasteellisuus Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan myös sen koordinointia.

Matkailun tutkimuksessakin yhteistyötä on korostettu, mutta vähemmän on tutkittu ja tuotu esiin koordinoinnin käsitettä. Olisi pohdittava, kuka käynnistää yhteistyön ja kutsuu muita siihen mukaan? Olisiko aloitteentekijä yksityinen henkilö, esimerkiksi joku alueen yrittäjistä, joka saa muut toimijat motivoitua sellaiseen kaikkia muita hyödyttävään yhteistyöhön?

Yhteistyön tulee tuottaa siihen osallistujille hyötyä. Itsetarkoitus se ei ole.

Yhteistyöverkostot voivat muodostua monimutkaisiksi, maantieteelliset rajat ylittäviksi verkostoiksi, jossa edustettuina ovat sekä julkisen että yksityisen sektorit edustajat.

Yhteistyöverkostoissa toimijat ovat keskinäisissä suhteissa esimerkiksi tuotekehittelyyn tai markkinointiin liittyvissä asioissa. Sellaisia järjestelmiä voidaan kuvailla suhteiden verkostoksi yritysten välillä. Kun verkostoissa työ jaetaan, niin se merkitsee sitä, että yritykset ovat riippuvaisia toinen toisistaan. Siksi myös toimintojen on oltava koordinoituja. Koordinointia ei saavuteta organisaation hierarkian avulla, vaan se tapahtuu verkoston toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. Erilaiset EU-rahoitteiset, tietyn teeman ympärille rakennetut projektit (Postitie, Skärgårdsleden, Scandinavian Islands) ovat hyviä esimerkkejä onnistuneista matkailun verkostoista, joihin osallistuu sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Verkoston toimijoita yhdistävä teema voi olla esim. historiallisuus (Postitie), tuotekehittely (Skärgårdsleden), saaristo ja sen kestävä kehitys (Scandinavian Islands).

Verkosto voi olla rakenteeltaan

hyvinkin löyhä, kuten erilaiset asiantuntijaverkostot, joita eri organisaatiot, kuten esimerkiksi Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelma OSKE ja Varsinais-Suomen TE-keskus käyttävät kartoittaessaan matkailun tilaa ja tulevaisuutta. EU-rahoitteiset verkostot ovat rakenteeltaan pysyvämpiä; parhaissa tapauksissa yhteistyötä halutaan jatkaa rahoituksen ja projektin jo loputtua. Verkostoina voidaan myös pitää tietyn kohdealueen matkailun toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä koordinoidusti. Vakiintuneimmatkin verkostot säilyvät vain niin kauan, kuin niitä tietoisesti koordinoidaan. Verkostoitumisen ja yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ovat toimijoiden avoimuus ja valmius vuorovaikutukseen, luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, suunnitteluun, toiminnan toteutukseen ja seurantaan panostaminen, johtaminen ja koordinointi, sitoutuminen yhteistyöhön ja erilaisuuden kääntäminen voimavaraksi. Verkostoitumisen etuina voidaan nähdä se, että kokemuksia voidaan hyödyntää paremmin liiketoiminnassa. Tällöin liiketoimintaosaaminen kasvaa, markkinointia voidaan tehostaa, brändin identiteettiä ja imagoa vahvistaa, asiakastyytyväisyyttä parantaa. Parhaimmillaan yrityksen markkinoiden tuntemus ja hallinta lisääntyvät proaktiivisen toiminnan myötä ja verkostoituneen yrityksen toiminta ja tuloksentekokyky paranevat.

Yhteistyön esteenä voivat olla asenne- ja motivaatio-ongelmat, yhteistyökumppaneiden erilaiset tavoitteet, keinot ja tavat toimia, pitkäjänteisyyden ja luottamuksen puute, resurssien erilaisuus, yhteistyöhön osallistuvien yritysten runsaus ja keskinäinen kilpailu sekä kriisiyritykset osana verkostoa.

Onnistumisen mittaaminen Milloin sitten yhteistyön koordinointi on onnistunut ja mitä mittareita on sen toteamiseen? Onnistuminen on tietenkin riippuvainen niistä tavoitteista, jotka verkosto on toiminnalleen asettanut. Kysymys kuuluukin, onko ne pystytty saavuttamaan? Tavoitteet voivat olla sekä määrällisiä, kuten esim. matkailijamäärän kasvu ja myynnin lisääminen tai laadullisia, kuten brändin tunnettuuden lisääminen kohderyhmän keskuudessa tai näkyvyyden parantaminen mediassa. Seuraavassa muutama tarina matkailun verkoston yhteistyön koordinoinnista ja siinä onnistumisesta.

Postitie-verkosto brändinä Postitien tarinassa korostuu paikallis-

ten yrittäjien aktiivisuus sekä Ahvenanmaalla että Varsinais-Suomessa. Yhteistyön taustalla tässäkin tapauksessa olivat koordinaattoreiden aikaisemmat yhteistyökuviot ja kontaktit, joita he käyttivät käynnistäessään vuonna 2002 EU-hankkeen. Hanke yhdisti toimijat verkostoon Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa vanhan Postitien (1600-luvulta) varrella. Tarkoitus oli profiloida Postitie kulttuuripainotteiseksi matkailureitiksi, jossa historia ja tämän päivän kulttuuri tulisivat olemaan vuoropuhelussa keskenään.

Postitien Suomen osuuden koordinoinnista vastannut Hanna Nurminen sai tunnustusta toiminnastaan mm.

Postitie-hankkeessa, kun hänelle luovutettiin ”Varsinais-Suomen museoteko 2008” -palkinto, paikallisen kulttuurin, perinteen ja historian merkityksen ymmärtämisestä niin kulttuurisena, sosiaalisena ja taloudellisena voimavarana. Markkinoinnin näkökulmasta Postitie voidaan nähdä brändinä, jonka näkyvyys erityisesti EU-projektin aikana oli suuri paikallisessa mediassa niin Varsinais-Suomessa, kuin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vaikka vilkkain aika verkoston toiminnassa on projektin loppumisen myötä tällä erää ohi, brändi elää kuitenkin yhä sen ideologiaan uskovien yrittäjien ja hankkeen toimijoiden perustamien yhdistysten toiminnassa. Postitien verkkosivuilla www.postvagen.com kiinnostunut matkailija voi tutustua reitin varrella olevaan tarjontaan ja pääsee myös linkkien kautta tekemään varauksia.

Turku Touring – palkittu koordinaattori Kohdealueen markkinoinnissa luonteva matkailualan toimijoiden koordinoija on paikallinen matkailuorganisaatio, kuten Turku Touring, joka myös on vastikään palkittu Turun entiseen keskusvankilaan, Kakolaan koordinoimistaan opastetuista kierroksista. ”Suomen Helmi” -palkinto jaetaan vuosittain uudelle merkittävälle suomalaiselle matkailutuotteelle.

Myös matkailujohtaja Anne-Marget Niemen saama ”Vuoden 2008 positiivisin pomo” -palkinto, on tulosta toiminnasta, joka on koordinointia parhaimmillaan. Palkinnon perusteluina mainittiin hänen taitonsa saattaa yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita mukaan lukien poliittiset päättäjät.

Turku Touring koordinoi sekä paikallisella tasolla että alueellisella tasolla myös useita EU-rahoitteisia projekteja, kuten esim. Yachting in

13 6/2008 • ajantasa

Archipelago (www.yachtinginarchipelago.com) ja Scandinavian Islands (www.scandinavianislands.com).

Turku Touring on mukana myös Cruise Baltic -yhteistyössä (www.cruisebaltic.com), jonka tarkoituksena on parantaa kohdekaupunkien tarjontaa ja koordinoida Cruise Balticin kansainvälistä markkinointia. Osaksi EUrahoitteinen kolmivuotinen projekti aloitettiin syyskuussa 2004 ja sen päättyessä yhteistyötä jatkettiin ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta syksyllä 2007. Tavoitteita oli 20 % lisäys Itämeren alueelle tuleviin risteilymatkustajiin sekä kehittää paikallisia verkostoja yhtenäiselle brändin lupaamalle laatutasolle jokaisessa kohdekaupungissa.

Cruise Baltic – strateginen verkosto Cruise Baltic -yhteistyöverkosto on hyvä esimerkki monitahoisesta, maantieteellisesti kattavasta verkostosta, jossa ovat edustettuna Itämerta ympäröivän kymmenen maan 26 kaupunkia ja satamaa. Tätä verkostoa voisi kutsua strategiseksi verkostoksi, jonka toimijat ovat sopineet yhteisestä strategiasta ja päämääristä luoda Itämerestä varteenotettava risteilyalue, alue joka

kilpailee esimerkiksi Välimeren tai Karibianmeren alueiden kanssa potentiaalista risteilymatkustajista. Cruise Balticin tapauksessa yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvun lopussa kun Tukholman ja Kööpenhaminan satamien ja matkailunedistämisorganisaatioiden edustajat käynnistivät laajan “värväysohjelman” ja saivat vuonna 2004 alkaneeseen EU:n Interreg-projektiin mukaan 12 kumppania. Sittemmin tuo määrä on moninkertaistunut ja tällä hetkellä kumppaneita on yhteensä 44.

Cruise Balticia koordinoidaan Kööpenhaminasta käsin, sen sihteeristöllä on yhteyksiä Wonderful Copenhagen -matkailuorganisaatioon ja sen kaikki kolme johtajaa on valittu hankkeen yhteistyökumppanin, lentoyhtiö SAS:in johtajista. Cruise Baltic on voittanut useita merkittäviä tunnustuspalkintoja, kuten Copenhagen Business Schoolin myöntämän markkinointipalkinnon ja Hampurin Sea Trade messuilla ”Vuoden 2007 risteilyalue” -palkinnon.

Cruise Balticin verkostoitunut toiminta vaikuttaa myös kunkin partnerin paikalliseen verkostoon, koska yhteistoiminnassa on asetettu mm. minimivaatimukset satamapalvelun laadulle (käsikirjan mukaisesti), min-

ne risteilyalukset saapuvat. Partnerit ovat myös sopineet, että kunkin partnerikaupungin tulee muodostaa paikallinen risteilyverkosto. Merkkituotteistamisen (branding) ja tuotekehittelyn tavoitteena on Itämeren alueen asemointi vetovoimaisena ja hyvin tunnettuna brändinä kansainvälisillä risteilymarkkinoilla. Toimintaan kuuluu yhteiset PR-strategiat ja -kampanjat alan lehdissä USA:ssa. Onnistuakseen yhteinen verkostobrändi vaatii partnereilta yhteistyön koordinointia, yhteiset tavoitteet ja ennen kaikkea yhteisen tahtotilan.

Yhteistyöstä kilpailuetua kaikille osapuolille Matkailualan toimijoiden verkostoitumisen ydinkohtia on nykymatkailijan tarpeiden tiedostaminen, tavoitteellisen yhteistyön ja koordinoinnin merkityksen ymmärtäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan sekä Internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Yhteistyön koordinointi on haasteellista, mutta edellä tuotujen esimerkkien valossa myös palkitsevaa toimintaa, joka parhaimmillaan tuottaa kaikille yhteistyöverkoston toimijoille selvää kilpailuetua. n

Turku Touring tekee tunnetuksi koko Varsinais-Suomea Turku Touringin vetäjä Anne-Marget Niemi valittiin juuri taannoin Vuoden Positiivisimmaksi Pomoksi 2008. Valinnan tekivät Positiivareiden Onnistujien Klubi, ja tunnustusta on jaettu jo vuodesta 2005 alkaen. – Olen oikein positiivisesti yllättynyt tästä huomionosoituksesta, toteaa matkailujohtaja Niemi aurinkoisesti. – Varmasti jatkamme tulevaisuudessakin hurtilla huumorilla ja positiivisella asenteella Turun seudun matkailumarkkinointia, hän jatkaa.

Omaksi tärkeäksi viiteryhmäkseen matkailujohtaja mainitsee erityisesti kauppakamarin ja sen matkailuvaliokunnan. – Matkailuvaliokunnalla oli hyvin tärkeä rooli seudullisen Turku Touringin perustamisessa, Anne-Marget Niemi muistuttaa. – Valiokunta on

myös erinomainen sparrausryhmä ja ajatusten testauspaikka, jossa on mukana erittäin tärkeä osa varsinaissuomalaisista matkailualan toimijoista.

Uutuutena teollisuusturismi Turku Touring on tehnyt työtä Varsinais-Suomen näkyvyyden ja tunnetuksi tekemisen saralla jo vuosia. Eikä tahtia hidasteta tulevaisuudessakaan. – Viime kesänä lanseeratut ja erityisen suosion saavuttaneet Kakolan kierrokset valittiin Suomen matkailun helmeksi.

Lisäksi City-lehti äänesti ne parhaaksi matkakohteeksi, iloitsee Anne-Marget Niemi.

Myös telakkaristeilyt jatkuvat. STX Europen telakoille tehtävät jokiristeilyt ovat saaneet huomiota aina kansainvälisestikin. – Tällainen teollisuusturis-

mi on meille aivan uusi aluevaltaus, ja pohdinnassa on kehitellä uusia vastaavia tuotteita, Niemi kertoo. Kyselyitä on tullut mm. japanilaisilta ryhmiltä.

Turku Touring, joka toimii siis myynti-, markkinointi- ja kehittämisorganisaationa, on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2009 aikana. – Toimimme sitten luultavimmin Turun matkailu- ja kongressitoimisto –nimen alla, matkailujohtaja kertoo.

Uutena yhteistyökuviona matkailujohtaja Niemi lupaa elvyttää Turun, Tampereen ja Helsingin välistä matkailumarkkinointiyhteistyötä. – Kyse ei ole oikeastaan uudesta asiasta vaan vanhan elvyttämisestä. Mielestäni kullakin näistä kolmesta kaupungista on oma profiilinsa, ja yhteistyötä kehittämällä saataisiin suomalaista kong-

14 ajantasa • 6/2008

Matkailujohtaja Anne-Marget Niemi

ressimatkailun ilosanomaa levitettyä entistä laajemmalle ja tehokkaammin, Anne-Marget Niemi visioi.

Turku Convention Bureau houkuttelee kongresseja Varsinais-Suomeen Turku Touringin alaisuudessa toimii Turku Convention Bureau, joka tehtävänä on houkutella seudulle uusia kokous- ja kongressitapahtumia. Kongressipuolta on elokuun alusta vetänyt Minna Paanajärvi, joka sijaistaa vanhempainvapaalle jäänyttä Sari Ruusumoa. – Olen paluumuuttaja, koska olen syntyisin Turusta, ja oikein mielelläni palannut juurilleni, Paanajärvi kertoo. – Myös koko nelihenkinen perheeni on viihtynyt täällä erinomaisesti, jatkaa kasvatustieteiden maisteriksi kouluttautunut kongressipäällikkö.

Kongressien saaminen Turkuun on pitkäjänteistä työtä. Tällä hetkellä työstetään mm. vuoden 2011 kongressi- ja kokoustapahtumia. - Vuosi 2007 oli kongressien suhteen ennätyksellinen vuosi. Tänä vuonna 2008 päästään kongressien osanottajien lukumäärässä lähes samaan kuin viime vuonna, kertoo Paanajärvi. Suurin kuluvan vuoden kansainvälinen kongressitapahtuma oli nuorkauppakamarilaisten Eurooppa-kokous, joka kokosi yli 2000 kävijää. Vuonna 2009 markkinoinnissa keskitytään erityisesti yrityssektoriin.

- Teemme tiivistä yhteistyötä turkulaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Eri tieteenalojen professorit ja

Kongressipäällikkö Minna Paanajärvi

opettajat ovat avainasemassa ehdottamassa alojensa kongresseja juuri Turkuun, Paanajärvi muistuttaa. Turku Convention Bureaun palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Toimisto auttaa kongressien kutsumisessa, tilojen varaamisessa, oheisohjelmien suunnitte-

lussa ja kongressien markkinoinnissa.

- Meihin voi ottaa yhteyttä, oli sitten kyseessä suuri tai pieni kokous. Kaikki kokousvieraat niin Suomesta kuin ulkomailtakin ovat lämpimästi tervetulleita Turkuun! n

15 6/2008 • ajantasa

Jari Arffman, Bart: Purso Oy 18.1.2007

Taide toimii myös imagon rakentajana Tamperelainen valokuvataiteilija Jari Arffman on kehittänyt valokuvataiteen ja liike-elämän yhdistävän BusinessArt eli BART-konseptin. Konsepti syntyi Dokumenttiprojekti Tampereen vanavedessä: taiteilija Arffman esitteli Dokumenttiprojekti Tampereen keväällä 2005 Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasilalle, joka kehotti häntä viemään konseptia yritysmaailmaan. Hämeen ja Pirkanmaan alueen Nuorkauppakamarit palkitsivat Bart-konseptin kunniamaininnalla valtakunnallisessa Tuottava Idea -kilpailussa marraskuussa 2007.

Aiemmin valokuvataitelija Arffman on työskennellyt hyvin kansainvälisesti: hän on asunut – ja myös kuvannut – Barcelonassa, Los Angelesissa ja Moskovassa. Kotikaupunkiaan Tamperetta taiteilija on kuvannut hyvin intensiivisesti vuosituhannen vaihteesta alkaen. – Jossain vaiheessa minulla oli kamera mukanani 24 tuntia vuorokaudesta, Jari Arffman kertoo. Hän on myös julkaissut teoksen Counterparts

Valokuvataiteilija Jari Arffman. Kuva: Jaana Hannula

– vastinparit vuonna 2007. Tähän kirjaan liittyvä taidenäyttely on ollut julki Yhdysvalloissa Hancockissa ja Seattlessa kuluneen kesän ja syksyn aikana ja ensi vuonna se on esillä Norjassa ja Unkarissa.

BART-konsepti Konsepti Bart on uutta luova. Taiteilija Arffman kuvaa dokumenttivalokuvauksen keinoin yritystä ja sen maailmaa.

Kuvista koostetaan mustavalkoisia valokuvateossarjoja, jotka yritykset voivat sijoittaa kehystettyinä omiin tiloihinsa.

– Kuvia voidaan ripustaa esimerkiksi neuvotteluhuoneisiin tai sisääntuloauloihin, kertoo taiteilija. Kuvia voidaan käyttää myös yrityslahjoina. – Harvoin yrityksen yrityslahjat ovat niin kiinni firman konkreettisessa todellisuudessa kuin valokuvina, Jari Arffman muistuttaa.

Valokuvateosten kautta yritykset pystyvät viestimään niin omalle henkilökunnalle kuin vierailijoillekin yrityksen arjen omaperäisiä ja usein

kauniitakin yksityiskohtia. - Valokuvateoksista välittyy kunkin yrityksen oma ja erityinen sisäinen maailma niin työntekijöille kuin vieraillekin, jotka kohdatessaan taideteoksen kohtaavat itsensä. Tällöin tapahtuu todennäköisesti jokin pieni muutos, taiteilija Arffman toteaa.

- Tavoitteenani on tuottaa valokuvateoksillani entistä parempaa sosiaalista elämää yrityksiin, siis työympäristön laatua, Jari Arffman muistuttaa.

- Teokset liittyvät yrityksen sisäiseen maailmaan, ja siihen, että työntekijät huomaavat itsensä ja työympäristönsä uudella tavalla. Ne antavat mahdollisuuden ajatella, että oma tekeminen on merkityksellistä, että me teemme hyvää työtä, tämä on tärkeää meille – ei vain osakkeenomistajille, hän jatkaa.

BART-valokuvia ovat tilanneet jo useat yritykset, mm. YIT sekä Haklift ABT Oy. Lisätietoja ja otteita taiteilijan valokuvista voi katsoa netistä osoitteesta www.bart.fi. n

16 ajantasa • 6/2008

kamarissa • tapahtuu

Teollisuusvaliokunta esittäytyy Varatoimitusjohtaja Peter Essen Bayer Schering Pharma Oy:stä on luotsannut kauppakamarin teollisuusvaliokuntaa kolme vuotta. – Olen iloinen siitä, että valiokunnan jäsenistö koostuu hyvin erikokoisista ja eri toimialoja edustavista yrityksistä, kertoo Essen.

– Lisäksi mukana on yrityksiä niin Turun seudulta kuin Laitilasta, Kyröstä ja Kanungista, hän jatkaa. Valiokunnan sihteerinä toimii asiamies Jarkko Heinonen.

Valiokuntakokoontumiset pyritään pitämään aina jossain yrityksessä. – Näin saamme tutustua jäsenten yrityksiin paremmin ja yleensä kuulemme myös isäntäyrityksen esittelyssä analyysiä kunkin toimialan nykyisestä tilanteesta, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Essen.

Teollisuusvaliokunta on valinnut erääksi toiminnan painopisteekseen turkulaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittämisen.

Valiokunnan puheenjohtaja Peter Essen

- Erityisesti kannattaa mainita Turun Koneteknologiakeskukseen sijoittunut nk. hitsausprofessuuri, joka toivottavasti tuo Turun seudulle aivan uudenlaista osaamista liittämistekniikoiden alueella. Yhteistyö toteutuu Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa, selvittää Peter Essen.

Kuluvan vuoden aikana valiokunta on selvittänyt ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyviä kysymyksiä.

- Tutkimustyö kumpusi siitä, että työvoiman saatavuus oli noussut merkittäväksi ongelmaksi erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Nähtävissä oli myös ongelman laajentuminen palvelusektorille, kertoo Essen. Tutkimuksessa luodattiin sitä, kuinka paljon yritykset ovat käyttäneet kansainvälistä rekrytointia ja minkälaisten henkilöiden hakuun sitä on käytetty.

– Konkreettisena lopputulemana tutkimuksesta on TE-keskus käynnistänyt hankkeen työperäisen maahanmuuton

edistämiseksi. Tarkoitus on palvella työnantajia, jotka eivät löydä tarvitsemaansa työvoimaa kotimaasta. Projekti auttaa varsinaissuomalaisia työnantajia rekrytoimaan ammattiosaajia EU/ ETA-maista sekä tarjoaa ja kehittää uusia palvelumuotoja ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin tueksi.

Liikenneyhteyksien parantaminen on myös yksi kaikkia teollisuusvaliokuntalaisia yhdistävistä tekijöistä. Erityistä huolta kannetaan Turun lentoyhteyksistä. – Mielellämme näkisimme, että Turkuun olisi suoria lentoyhteyksiä Keski-Euroopasta. Näiden liikennöitsijöiden vakuuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, toteaa puheenjohtaja - Hienoa oli kuitenkin huomata Turku-Tampere-Oulun –reitin avaaminen sekä suora yhteys Puolan Gdanskiin, hän jatkaa.

Valiokunta aikoo ottaa seuraavaksi kantaa Turun kaupungin tuotantohyödykkeiden, mm. höyryn, sähkön ja veden, tariffeihin. – Tällä hetkellä olemme Turussa tariffien suhteen suomalaisella keskitasolla, mutta jos kaupunki toteuttaa tariffien nostot, siirrymme lähes kalleimmalle tasolle, toteaa Peter Essen. - Tämä on kestämätöntä erityisesti elintarviketeollisuuden näkökulmasta, hän jatkaa.

Teollisuusvaliokunnan kokoonpano Essen Peter, pj, varatoimitusjohtaja, Bayer Schering Pharma Oy, Turku Korhonen Jukka, vpj, toimitusjohtaja, Huonekalutehdas Korhonen Oy, Littoinen Ajanko Heikki, toimitusjohtaja, Hihra Oy, Turku Godenhielm Lars-Petter, toimitusjohtaja, Dino Lift Oy, Loimaa Hartela Heikki toimitusjohtaja, Hartela Oy, Turku Hämäläinen Risto, tehtaanjohtaja, Orion-yhtymä Oyj, Turku Isotalo Kalle, toimitusjohtaja, AnttiTeollisuus Oy, Kanunki Karjalainen Rainer, varatoimitusjohtaja, Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Koivisto Mikko, toimitusjohtaja, Coreplast Laitila Oy, Laitila Kurula Vesa, tuotantojohtaja, Raisio Oyj, Raisio Kylä-Kaila Teuvo, tehtaanjohtaja, Wärtsilä Finland Oy, Turku Likitalo Antti, johtaja, Ciba Finland Oy ,Raisio

17 6/2008 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Nurmi Kalevi, toimitusjohtaja, Multilift Oy, Raisio Paappa Juha, toimitusjohtaja, Fläkt Woods Oy, Turku Penttinen Mika, toimitusjohtaja, Konepaja Häkkinen Oy, Raisio Raikko Timo, toimitusjohtaja, Hydoring Oy, Kyrö Rantanen Olli, paikallisjohtaja, Sandvik Mining and Construction

Oy Loaders Turku, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, Teleste Oyj, Turku Taivalkoski Mauri, toimitusjohtaja, Auraprint Oy, Turku Tähtinen Rami, tehdaspäällikkö, Pilkington Automotive Finland Oy, Laitila Wikström Rabbe, toimitusjohtaja, Felix Abba Oy, Turku

Yhteysjäsenet Hanhiala Jorma, toimiston päällikkö 49;88 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turku Kettunen Juha, rehtori 56;01 Turun ammattikorkeakoulu, Turku Puolitaival Kimmo, osastopäällikkö 56;06 V-S TE-keskus, Turku

Vaali­debaatti Kunnallisvaaleihin liittyvä vaalidebattitilaisuus järjestettiin 15.10.

Kalannissa.

Paikalla oli kunnallisvaaliehdokkaita sekä Laitilasta että Uudestakaupungista.

18 ajantasa • 6/2008

kamarissa • tapahtuu South African Business Seminar Etelä-Afrikan Suomen suurlähettiläs Sobizana Mngqikana vieraili Turussa South African Business Seminaarin merkeissä 5.11.

Salon osaston syyskokous

Salon kauppakamariosaston syyskokouksen osallistujia, etualalla puheenjohtaja Kirsti Kirjonen.

19 6/2008 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Aamukahvivieraat kuulivat mm. uudistuneista kuluttajamarkkinoinnin säädöksistä

Aamukahvit Aamukahvien isäntänä 17.10. toimi Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala.

Legistumin aamukahvivieraita

Toimitusjohtaja Mikko Pihlajamäki (vas.) ja varatuomari Turo Järvinen kertoivat Legistum Oy:n aamukahveilla kilpailukielto- ja salassapitojärjestelyistä työsuhteissa.

20 ajantasa • 6/2008

kamarissa • tapahtuu Turun tähdet Turun tähtiä oli palkitsemassa kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (oik.), kulttuuriministeri Stefan Wallin sekä toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Turun tähdiksi valittiin tällä kertaa mm. Aiju Von Schöneman sekä Finlanders –yhtye. Muut tähtien saajat Leena Lander sekä Darude eli Ville Virtanen eivät päässeet työkiireiltään paikalle.

21 6/2008 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu Tilipäätösja veropäivä

Verohallituksen pääjohtajan Mirjami Laitisen esitys avasi Tilinpäätös- ja veropäivän 20.11.

OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari

KHT, KTM Juha-Pekka Mylén

Keskipäivän kevennyksestä vastasi stand-up –koomikko Heli Sutela.

22 ajantasa • 6/2008

kamarissa • tapahtuu BCCA Itämeren alueen kauppakamareiden vuosittainen Economic Forum kokoontui tänä vuonna erityisesti Venäjä-teeman ympärille.

Kansanedustajat Turun kauppakamarin hallituksen edustajat tapasivat alueen kansanedustajia Kauppakamari Foorumin yhteydessä 19.11.

Kansanedustajalounas nautittiin Eduskunnan tiloissa.

23 6/2008 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Syyskokous 26.11.2008 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa pidetyssä sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin mm. kauppakamarin puheenjohtajisto vuodelle 2009. Puheenjohtajana jatkaa teollisuusneuvos Kari Ruusunen, STX Europe Cabins Finland Oy:stä. Varapuheenjohtajiksi jatkamaan valittiin hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen TS-Yhtymästä ja toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara Teleste Oyj:stä.

Kokouksen päätteeksi nautittiin maittava buffet-iltapala.

Johtaja Esko Antola Centrum Balticumista esitelmöi syyskokouksen yhteydessä aiheesta ”Yhdysvallat, Kiina, Eurooppa – Siirtyykö valta?”.

Syyskokouksessa mm. vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009.

24 ajantasa • 6/2008

kamarissa • tapahtuu

Kun rekka menee suihkuun Rieskalähteentiellä sijaitsevassa Oskun rekkapesu & huolto Oy:ssa on valmistunut suuri remontti. Pesuhalli ja huoltohalli saivat metrikaupalla lisää pituutta ja kattokin on nyt entistä korkeammalla.

- Remontti oli pakko tehdä, sillä rekat ovat kasvaneet. Isoimmat ajoneuvoyhdistelmät ovat nykyään 25,5 metriä pitkiä ja 4,2 metriä korkeita, Osku itse eli Osmo Mäkinen kertoo.

Noin mittavan menopelin puhdistamiseen kuluu aikaa tavallisesti puolisen tuntia; enemmänkin, mikäli lika on päässyt pinttymään.

Meneekö jutun juoni sitten niin, että rekkapesulan johtaja ja 4-5 palkollista myhäilevät, kun Mette Mannonen lupaa televisiossa oikein kuraista keliä?

- Ehkä vähän niinkin. Eniten asiakkaita on tietysti kurakeleillä syksyllä, talvella ja keväällä. Peseminen on tärkeä osa auton huoltoa. Puhdas auto on firmalle myös imagoasia, Osku kertoo.

Hmm, vaikuttaisiko pesuaktiivisuuteen myös se, että monille rekkamiehillekin rekka tuntuu olevan jotain enemmän kuin vain pelkkä työväline?

Miten asian näkee esimerkiksi Os-

kun rekkapesu & huolto Oy:n kantaasiakas, rekkamies Heikki Hietanen?

- Voi se olla niinkin. Jotkut pitävät autoaan paremmin kuin vaimoaan tai tyttöystäväänsä. Toiset taas eivät ole hommasta kovinkaan tarkkoja, Hietanen naurahtaa.

- Kun rekka pestään, niin rekkamies voi käydä itsekin samalla täällä saunassa ja suihkussa, Osku huomauttaa.

Pesupalveluiden lisäksi yritys tarjoaa erilaisia huoltopalveluita ja pikkuremontteja sähkötöistä öljyn- ja suodattimenvaihtoihin. Osmo Mäkisen mukaan huoltopuolellakin on näkyvissä muutoksia: autoissa on entistä enemmän kimuranttia tietokonetekniikkaa, jota ei aina niin vain korjatakaan.

- Ja se tavallinen tarina on, että huollolla on kiire, hyvin kiire. Ruotsinlaiva ei odota.

Osmo Mäkinen on ollut alalla reilut seitsemäntoista vuotta ja omaa firmaansa hän on johtanut vuodesta -97.

Kiire on hänen mukaansa lisääntynyt koko ajan ja viime vuosina aivan erityisesti: - Firmat ovat paljolti luopuneet tavaran säilyttämisestä varastoissa. Tavarat kulkevat koko ajan pyörien päällä.

Kuljetusten on pysyttävä on tarkasti aikatauluissa, muuten jossakin on heti ongelmia.

- Homma näkyy tietenkin meilläkin. Rekkojen varaosia kuljetaan rekoilla jostakin kaukaa. Nyt remontin myötä meille tuli kuitenkin itsellemmekin entistä suurempi varasto.

Osmo Mäkinen kertoo, että Oskun rekkapesulla on kanta-asiakkaita Hangosta Petsamoon ja maan rajojen ulkopuolellakin. Monesta rekkamiehestä on tullut vuosien varrella myös hyviä kavereita, joiden kanssa lähdetään metsästys- ja kalastusreissuille. Tavallisesti Oskun löytää kuitenkin työpaikaltaan: - Työpäiville saattaa kertyä mittaa 16 tuntia. Tämä on työtä, mutta samalla vähän kuin elämäntapa, Osmo Mäkinen toteaa.

Myös Mäkisen 8-vuotisesta Roni ja 11-vuotiaasta Roope-pojasta on näköhavaintoja isän työpaikalla.

Rekkapesulassa taitaa olla jotain, joka vetoaa niin pienempiin kuin vähän isompiinkin poikiin. n Teksti: Matti Välimäki

25 6/2008 • ajantasa

yritys • tietoa Uusi tilinpäätösmenettely Tänä vuonna päättyneiden tilikausien osalta Verohallinto toimittaa kaupparekisteriin veroilmoituksen liitteenä olevat asiakirjat, jotka kuuluvat kaupparekisterissä julkaistaviin asiakirjoihin. Uusi menettely koskee mm osakeyhtiöitä, osuuskuntia, osuuspankkeja, säästöpankkeja ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä. Eli yrityksiä, jotka antavat veroilmoituksensa 6B-lomakkeella ja ovat kaupparekisterissä. Ensimmäiset Verohallinnon kautta tulevat tilinpäätökset rekisteröitiin kaupparekisteriin syyskuun aikana.

teasiakirjojen mukana on lähetettävä seuraavat tiedot, jos ne eivät ilmene asiakirjoista: - Yrityksen Y-tunnus - Yrityksen toiminimi - Tilikauden tunnistetiedot Verohallinnosta lokakuussa 2008 näille yritysmuodoille lähetettävien esitäytettyjen 6B-veroilmoituslomakkeiden mukana lähetetään myös ohje ja lomake näiden lisätietojen toimittamista varten.

Veroilmoituksen kautta kaupparekisteriin toimitettavat tilinpäätöstiedot

Tavoitteena on edetä vaiheittain menettelyyn, jossa yritys voi halutessaan antaa samalla kertaa sekä verotuksen että kaupparekisterin tarvitsemat tilinpäätösasiakirjat. Ensimmäiseksi tämä mahdollisuus on tarkoitus toteuttaa sähköisesti annettavaan veroilmoitukseen, tämän uudistuksen aikataulusta tiedotetaan myöhemmin.

Verohallinto välittää kaupparekisteriin seuraavat veroilmoituksella tai sen liitteinä annetut tiedot ja asiakirjat: - Tuloslaskelma ja tase - Tieto tilintarkastuksen toimittamisesta sekä sen mahdollisesti sisältämistä kielteisistä lausunnoista - Tieto tilinpäätöksen vahvistamisesta - Toimintakertomus julkisilta osakeyhtiöiltä sekä osakeyhtiöiltä joilta päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista - Liikevaihto 7 300 000 E - Taseen loppusumma 3 650 000 E - Palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Nämä siirretään sähköisesti verohallinnosta kaupparekisteriin ja tieto tilinpäätöksen toimittamisesta merkitään yrityksen kaupparekisteritietoihin.

Tilinpäätöksen rekisteröintivelvollisuus Uuden menettelyn alkupuolella ei Verohallinnon kautta saada kaikkia tilinpäätöstietoja, jotka esimerkiksi osakeyhtiön on lain mukaan kaupparekisteriin ilmoitettava. Verohallinnon kautta ei voi ilmoittaa kaupparekisteriin esim. tilinpäätöksen liitetietoja, konsernitilinpäätöstä tai yhtiökokouksen päätöstä voiton tai tappion käsittelystä.

Verohallinnon kautta kaupparekisteriin välittyy tieto tilintarkastuksen suorittamisesta, itse tilintarkastuskertomus siirtyy sähköisesti kaupparekisteriin vain, jos se sisältää tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja.

Nämä tilinpäätöksen liiteasiakirjat on vielä lähetettävä erikseen kaupparekisteriin osoitteella: Patentti- ja rekisterihallitus, Tilinpäätösasiat, PL 1150, 00101 Helsinki. Lii-

Uutta tilinpäätösmenettelyä kehitetään

Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus: Valaistus kuluttaa eniten Kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat nyt valaistus (22 %), kylmälaitteet (13 %) ja kodin elektroniikka (12 %). Vuonna 1993 vastaavat kulutusosuudet olivat 21%, 30% ja 7%. Tiedot ilmenevät 2.10.2008 julkistetusta Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotitaloussähkön käyttöä laiteryhmittäin ja arvioitiin myös niiden säästöpotentiaaleja vuoteen 2015 ja 2020. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1993. Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin. Lukuihin ei sisälly asumisen sähkölämmitystä. Suomessa kulutettiin sähköä vuonna 2006 yhteensä 90 TWh. Selvityksen mukaan kylmälaitteiden eli jääkaappien, pakastimien ja niiden yhdistelmien kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa noin 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin. Sähkönkulutuksen toteutunut 0,5 TWh:n lasku on laitteille ennakoidun tehostumispotentiaalin mukainen. Selvityksen mukaan säästöpotentiaali vuoteen 2020 mennessä on vielä noin 0,46 TWh, jos kylmälaitteiden energiatehokkuus paranee odotetusti ja kuluttajat valitsevat edelleen vähemmän sähköä kuluttavia laitteita.

Kotien valaistuksessa tehostumispotentiaali on toistaiseksi jäänyt toteu-

tumatta. Valaistuksen kulutusosuus on pysynyt ennallaan, mutta sähkönkulutus on kasvanut vuoden 1993 runsaasta 1,5 terawattitunnista vuoden 2006 yli 2,4 terawattituntiin. Syynä tähän on ollut valaistustason paraneminen ja lamppujen lukumäärän kasvu kotitaloutta kohti. Valaistuksessa on myös suurin tekninen tehostamispotentiaali vuodelle 2020 eli yhteensä liki 1,2 TWh. Tämä edellyttäisi kaikkien hehkulamppujen korvaamista pienloistelampuilla ja että LED-valot korvaavat osin halogeenilamput.

Kodin elektroniikan, johon lasketaan televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti 0,5 terawattitunnista vuonna 1993 yli 1,2 terawattituntiin vuonna 2006. Elektroniikan aiheuttama sähkönkulutus on tasoltaan jo samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Vuodelle 2020 laskettu tekninen tehostamispotentiaali on 0,3 TWh. Tulevaa kehitystä on kuitenkin vaikea arvioida nopean teknisen kehityksen vuoksi. Keskeinen tekijä kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö. Myös siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja televisioon integroituihin digisovittimiin pienentävät virrankulutusta tulevaisuudessa.

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -selvitys on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.tem.fi ja Adato Energia Oy:n verkkosivustolla osoitteessa www. adato.fi.

Lisätiedot: asiantuntija Virve Rouhiainen, Adato Energia Oy, puh. (09) 53 05 2405 yli-insinööri Pentti Puhakka, TEM, puh. 010 606 4813

Venäläisten yritysjohtajien näkemyksiä selvitettiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) venäläisten yritysjohtajien keskuudessa tekemä markkinatutkimus selvittää asiakasnäkökulmaa Suomen ja Venäjän väliseen kaupankäyntiin.

Pk-yrityksillä tärkein peruste kaupankäyntiin suomalaisten kanssa on palveluiden ja tuotteiden laatu, kun taas suuryritykset arvostavat luotettavuutta.

Niistä pk-yrityksistä, joilla on ollut yhteistyötä suomalaisten kanssa, 77 % oli kiinnostunut löytämään uusia kontakteja Suomesta. Vastaavasti suuryrityksistä jopa 98 % ilmaisi kiinnostuksensa löytää uusia yhteistyökumppaneita.

Tulokset osoittavat, että kovasta kilpailusta huolimatta Venäjällä on vielä

26 ajantasa • 6/2008

yritys • tietoa paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia lisätä kaupankäyntiä ja potentiaalisia Suomi-yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä eri toimialoilta. Osoittautui, että kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten kanssa oli yllättävän paljon myös muualla kuin lähialueilla.

Suomalaisyrityksille bisnes- ja yhteistyömahdollisuuksia tarjoavat viennin lisäksi muun muassa tuonti Venäjältä Suomeen sekä Suomessa tapahtuva alihankinta. Kiinnostuneimpia yhteistyöstä ovat keskisuuret ja suuret venäläisyhtiöt.

Tutkimuksessa haastateltiin sekä pk-yritysten että suurten yritysten johtajia. Venäjällä pk-yritykseksi luokitellaan yritys, jossa on alle 500 työntekijää ja vastaavasti suuryritys on yritys, jossa on yli 500 työntekijää. Haastateltuja pk-yrityksiä oli 581 ja suuryrityksiä 400. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa ja toisessa osassa keskityttiin niihin yrityksiin, joilla on tai jotka suunnittelevat aloittavansa kaupankäynnin suomalaisyritysten kanssa.

Tutkimus käsitti 32 eri toimialaa 5 federatiivisella alueella – Keski-Venäjä, Luoteis-Venäjä, Siperia, Uralin alue ja Volgan alue. Moskova ja Pietari analysoitiin omina alueinaan.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Moskovassa toimivan Market-Visio Consultingin kanssa.

Lisätietoja: Mirja Tiri, toimitusjohtaja, SVKK, puh. + 7 495 917 9037 tai sähköpostitse mirja.tiri@finruscc.ru Pirjo Peltola, viestintäjohtaja, SVKK, puh. 040-5881942 tai sähköpostitse pirjo.peltola@finruscc.fi Vähärikkisen polttoaineen kustannusvaikutukset selvitykseen Liikenne- ja viestintäministeriö ja merenkulkualan toimijat käynnistävät selvityksen siitä, minkälaisia vaikutuksia merenkulussa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisella on logistisiin kustannuksiin.

Selvitystyössä on mukana ministeriön lisäksi mm. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Varustamot.

Selvitystä käsitellään merenkulun neuvottelukunnassa. Selvitys on tarkoitus teettää riippumattomalla taholla. Kustannusarvioita päivitetään jatkuvasti vuoteen 2015 saakka.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n on tarkoitus hyväksyä lopullisesti tämän viikon lopulla uudet rajoitukset merenkulun alusliikenteen rikki- ja typpipäästöihin. Erityisalueil-

la, joihin Itämeri kuuluu, on sallittu rikkipitoisuuden enimmäisraja vuoden 2015 jälkeen 0,1 prosenttia. Uusia määräyksiä pidetään Itämeren ekologisen hyvinvoinnin kannalta erittäin merkittävinä.

Suomi on ilmaissut IMO:n kokouksen yhteydessä pidetyssä EU-valtioiden neuvottelussa huolensa uusien määräysten taloudellisista vaikutuksista. Komissio on todennut selvittävänsä myös parhaillaan, miten puhtaampien polttoaineiden käyttö vaikuttaa logistisiin kustannuksiin EU:n alueella.

Komissio selvittää erikseen, mitä vaikutuksia uusilla säännöksillä on öljynjalostamoiden toimintaan, polttoainekustannuksiin ja markkinoihin.

Meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevat kysymykset kuuluvat EU:n toimivaltaan. EU:n yhteinen linja IMO:n neuvotteluissa on ollut, että meriliikenteessä käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuus erityisalueilla on laskettava 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tämän taustalla on mm.

EU:n meriliikenteen rikkidirektiivi, jonka mukaan alusten on käytettävä EU-satamissa rikkipitoisuudeltaan 0,1 prosenttista polttoainetta vuoden 2010 alusta alkaen.

Lisätietoja: erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325, ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki, puh. (09) 160 28013

Uusi opas neuvoo Suomeen tulevia venäläiskuljettajia Suomessa ajaville venäläisille raskaan liikenteen kuljettajille on julkaistu opaskirjanen. Rekalla Suomessa -opasta jaetaan mm. raja-asemilla, tullissa ja viisumipisteissä. Tärkeä jakelukanava on venäläinen kuljetusyritysten liitto Asmap.

Opas on tarkoitettu apuvälineeksi kuljettajalle. Siinä on tietoa esimerkiksi liikennesäännöistä, tarvittavista asiakirjoista, raskaan liikenteen ja ajoneuvojen määräyksistä, toimimisesta vahinkotilanteissa ja suomalaisesta liikennekulttuurista.

Tietopaketti on tehty lähialueiden liikenneturvallisuusyhteistyössä, jonka vetäjänä toimii liikenne- ja viestintäministeriö. Yhteistyötä on tehty 1990-luvulta lähtien.

Ulkoministeriön rahoittamassa yhteistyössä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi sisäasiain-

ministeriö, Tiehallinto, Poliisi, Liikenneturva, SKAL, Ajoneuvohallintokeskus sekä venäläinen raskaan liikenteen kuljetusyritysten liitto, Asmap.

Venäjänkielinen opas on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi/ muut julkaisut. Nettiversio löytyy myös osallistujatahojen verkkopalveluista.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Eeva-Liisa Haapaniemi, puh. (09) 160 28730, 040 512 0330

Työryhmä valmistelemaan kulutusluottolainsäädännön uudistamista Oikeusministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tulee valmistella ehdotus EU:n uuden kulutusluottodirektiivin panemisesta kansallisesti täytäntöön sekä tehdä muut tarvittavat muutosehdotukset.

Työryhmä selvittää myös niin sanottujen pikavippien sääntelyn tarvetta, vaikka ne eivät kuulukaan direktiivin sääntelyn piiriin.

Huhtikuussa 2008 hyväksytty kulutusluottodirektiivi (EPNDir 2008/48/ EY) yhtenäistää kulutusluottoja koskevia säännöksiä EU:n alueella. Vastedes kuluttajan on muun muassa aikaisempaa helpompi verrata eri EU-maiden luottotuotteita, sillä luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä annettava luottoa koskevat keskeiset tiedot kuluttajalle direktiivissä säädetyllä tavalla.

Direktiivin täytäntöön panemisen lisäksi työryhmän on valmisteltava muut, luottomarkkinoiden kehittymisen vuoksi tarvittavat muutokset kulutusluottoja koskevaan lainsäädäntöön.

Työryhmän tulee erityisesti selvittää, miten parhaiten voidaan edistää vastuullisia menettelytapoja luotonannossa ja luottosuhteen kuluessa.

Luottolaitoksilla on nykyisin Rahoitustarkastuksen määräysten mukaan velvollisuus menetellä vastuullisesti luotonannossa, mutta lainsäädäntöä asiasta ei ole.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää, onko ja missä laajuudessa pikaluottojen ja muiden kulutusluottojen tarjoaminen syytä säätää rekisteröintiä edellyttäväksi elinkeinoksi. Työryhmä tarkastelee myös luoton eräännyttämistä koskevien säännösten toimivuutta.

Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuun loppuun 2009 mennessä. Jäsenmaiden on saatettava kansallinen lainsäädäntönsä uuden

27 6/2008 • ajantasa

yritys • tietoa direktiivin mukaiseksi viimeistään toukokuussa 2010.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen, puh. (09) 1606 7514 tutkija Sofia Aspelund, puh. (09) 1606 7673 Luottotietolakiin pohditaan tarkistuksia Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan vuosi sitten voimaan tulleen luottotietolain tarkistamista eräiltä osin. Työryhmä arvioi muun muassa sitä, voitaisiinko maksuhäiriömerkintä poistaa heti, kun ulosoton 15 vuoden määräaika on kulunut umpeen ja saatava on lopullisesti vanhentunut.

Voimassa olevien säännösten mukaan ulosoton määräajan päättymisestä huolimatta velallisen mahdollinen maksuhäiriömerkintä luottotietorekisterissä säilyy. Merkintä poistetaan yleensä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun se on talletettu rekisteriin.

Tarkoituksena on myös arvioida, voitaisiinko ulosottorekisterin julkisia tietoja merkitä luottotietorekisteriin nykyistä laajemmin sekä onko keinoja helpottaa luottotietotoiminnan aloittamista.

Työryhmän ehdotuksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppukeväästä 2009.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718.

Yrityksille tukea innovaatioiden kaupallistamiseen Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen -hanke tarjoaa ympäristömonitoroinnin ja materiaali- ja energiatehokkuuden alan pienyrityksille tukea innovaatioiden kehitykseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen.

Green Net Finland ry:n koordinoimassa hankkeessa on jo viritetty asiantuntijaverkosto valmiiksi tarjoamaan tukea pienyrityksille. ”Haluamme saada suomalaisia PKyrityksiä mukaan hankkeeseen. Minusta on erittäin tärkeää, että saisimme näitä yrityksiä kansainvälistymään. Pyrimme saamaan aikaan kansainvälisiä menestystarinoita”, sanoo hankkeen johtaja Antti Herlevi.

Hankkeeseen lähtevät yritykset saavat käyttöönsä asiantuntemusta yliopistoista, korkeakouluista, tutkimuslaitoksista sekä kehitysyhtiöistä.

Yritykset hyötyvät myös Green Net

Finlandin hankevalmistelukokemuksesta ja -osaamisesta sekä saavat apua verkostojen rakentamiseen ja rahoituksen etsimiseen. Green Net ja tämän hankkeen partnerit tarjoavat myös immateriaalisten oikeuksien suojaamiseen asiantuntija-apua ja neuvoja.

Vipuvoimaa Euroopan unionista Euroopan unionista saadun rahoituksen turvin toimivan hankkeen budjetti on noin 2 500 000 euroa. Hankkeelle on asetettu konkreettiset tavoitteet: - 15 tuotekehityshanketta, 10 testattua tuotetta ja viisi kaupallistettua tuotetta - kolme uutta yritystä tai toimintasegmenttejä olemassa oleville yrityksille - 70 uutta työpaikkaa jo vuosien 2008–2010 aikana Green Net Finland ry:n lisäksi hankkeen partnereita ovat Culminatum Innovation, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, STOK Posintra Oy, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy. Rahoituksen hankkeeseen on myöntänyt Päijät-Hämeen liitto.

Yhteydenotot ja lisätiedot: Hankkeesta kiinnostuneiden yritysten toivotaan ottavan yhteyttä Green Net Finland ry:n innovaatiojohtaja Antti Herleviin: GSM 040 565 9635 FAKSI (09)8700 6333 antti.herlevi@greennetfinland.fi www.greennetfinland.fi Fi-verkkotunnuksen voi jatkossa varata myös vain vuodeksi Viestintävirasto parantaa fi-verkkotunnuspalvelua vuoden 2009 alusta tuomalla fi-verkkotunnuksille myös yhden vuoden voimassaoloajan. 5.1.2009 voimaan astuvan muutoksen myötä fiverkkotunnus on mahdollista hakea, uusia tai siirtää toiselle haltijalle joko yhdeksi tai kolmeksi vuodeksi.

Uusi hinta fi-verkkotunnuksen rekisteröinnille, siirtämiselle ja uusimiselle 5. tammikuuta 2009 alkaen on yhden vuoden voimassaoloajalle 15 euroa sekä kolmen vuoden voimassaololle 41 euroa entisen 43 euron sijaan. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistanee Viestintäviraston sille tekemän maksuasetuksen muutosehdotuksen joulukuun lopulla 2008.

Uusien fi-verkkotunnusrekisteröintien määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2008 aikana. Fi-verkkotun-

nuspalvelun kustannusvastaavuuden säilyttämiseksi verkkotunnusmaksujen alentaminen on mahdollista.

Finanssikriisi korostaa hyvän hallinnoinnin merkitystä Yksi finanssikriisin keskeisiä tekijöitä ovat olleet epäonnistuneet palkitsemisjärjestelmät, joilla on kannustettu liiallista riskinottoa. Uudistetun Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin eli corporate governance -koodin mukaan yhtiön on selostettava hallituksen tietoon tulleita merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Lisäksi yhtiön on selostettava periaatteet, joiden mukaan riskienhallinta on yhtiössä järjestetty.

Uudistettu corporate governance -koodi annettiin 20.10.2008 ja se tulee voimaan 1.1.2009. Koodi korostaa sijoittajien tiedonsaantia. Keskeiset muutokset koskevat osakkeenomistajien tiedonsaantia yhtiöstä, hallituksen kokoonpanoa, johdon palkitsemisjärjestelmiä sekä riskienhallintaa.

Yksi finanssikriisin keskeisiä tekijöitä ovat olleet epäonnistuneet palkitsemisjärjestelmät, joilla on kannustettu liiallista riskinottoa. Onnistuneella palkitsemisjärjestelmällä lisätään yhtiön johdon motivaatiota toimia yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti.

Koodi lisää avoimuutta johdon palkitsemisessa, sillä yhtiön on annettava palkka- ja palkkioselvitys. Tähän sisältyy se, että yhtiö selostaa Internetsivuillaan hallituspalkkioiden lisäksi toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet ja päätöksentekojärjestyksen. Annettavia tietoja ovat esimerkiksi keskeiset tiedot palkan ja palkkioiden muuttuvien osien määräytymisestä, osakeperusteiset palkitsemisjärjestelmät sekä lisäeläkejärjestelmät. Näin esimerkiksi erilaisista johdon bonusjärjestelmien keskeisistä laskentaperusteista on kerrottava yhtiön nettisivuilla.

- Osakkeenomistajien kannattaa käyttää uuden koodin edellyttämiä sijoittajaystävällisiä yhtiön Internet-sivuja hyväkseen ja seurata niiden avulla yhtiön palkitsemisjärjestelmiä, toteaa johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Muuttuuko osinkoverojärjestelmä?

Suomen osinkoverojärjestelmään on kohdistettu voimakasta kritiikkiä helmikuisen korkeimman hallinto-oikeuden lääkäriyhtiöitä koskevan ratkaisun jäl-

28 ajantasa • 6/2008

kansain • välistä keen. Julkisuudessa synnytettiin kuva, jonka mukaan lääkärit voivat kätevästi muuttaa palkkatulonsa verovapaaksi osingoksi. Tämä kuva on vahvasti liioiteltu, mutta se vastaa suuren yleisön näkemystä asiassa. Tällä hetkellä odotetaankin, reagoiko hallitus asiaan vielä kuluvan syksyn aikana antamalla osinkoverotuksen muuttamista koskevan esityksen.

- Mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään, muutos tulee pohtia tarkoin.

Erityisesti on varottava, ettei säännöstä kirjoiteta liian laajaksi, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila.

100 Mbit:n laajakaista kaikille - mutta miten?

Liikenne- ja viestintäministeriön julkistaman ehdotuksen mukaan Suomessa otetaan tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko. Keskuskauppakamari korostaa lausunnossaan kysyntälähtöisyyttä ja teknologiariippumattomuutta. Tietoliikennepalvelut tulisi toteuttaa kaupallisin ehdoin ja vapaaseen kilpailuun ja hinnoitteluun perustuen.

- Ehdotettu rahallinen tuki tarkoittaa täyskäännöstä viestintäpolitiikassa.

Julkisen vallan ei myöskään pitäisi ennakolta asettua tukemaan vain tiettyä ratkaisua, huomauttaa lakimies Jaakko Turunen Keskuskauppakamarista.

- Kotitalousvähennyksen laajennus voisi ohjata käyttäjien valintoja toivottuun suuntaan. Sen sijaan taajuuksien huutokauppa tai tasausmaksu uhkaavat nostaa laajakaistan kuukausimaksua, mikä ei edistä tietoliikenneyhteyksien lisääntymistä, jatkaa Turunen.

Lisätiedot: Varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh.

0500 435 702 Johtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari, puh. 050 356 1183 Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663

ENTERPRISE EUROPE NETWORK / YRITYSEUROOPPA TIEDOTTAA Suomalaisten valmiudet osallistua EU-projekteihin ovat parantuneet Suomalaiset osallistuivat harvempiin eurooppalaisiin tutkimusprojekteihin kuin aiemmin, mutta projektien koko ja merkitys kasvoivat. Tämä käy ilmi Tekesin teettämästä tutkimuksesta, jossa arvioitiin suomalaisten osallistumista Euroopan unionin tutkimuksen kuudenteen puiteohjelmaan. Ohjelma rahoitti tutkimus- ja kehitysprojekteja Euroopassa vuosina 2002 - 2006. Suomalaiset lähtivät mukaan yhteensä 1008 projektiin. Niiden kautta suomalaiset yliopistot, yritykset ja tutkimuslaitokset saivat yhteensä noin 342 miljoonaa euroa EU:n tutkimusrahoitusta.

Kuudennen puiteohjelman arviointi osoittaa, että suomalaisten valmiudet osallistua EU-projekteihin ovat parantuneet. Suomalaisten odotukset ovat muuttuneet realistisemmiksi, ja tutkimuksen puiteohjelman projekteista on tullut osa tutkimusorganisaatioiden arkea.

"Finns in the EU 6th Framework Programme" -arviointi tutki suomalaisten menestystä eurooppalaisessa energia- ja ympäristötutkimuksessa, metsäsektorilla ja tieto- ja viestintäteknologioissa. Arvioinnin mukaan metsäsektorin suomalaiset yritykset ja tutkimusryhmät eivät löytäneet kuudennen puiteohjelman rahoitusmahdollisuuksia kovinkaan hyvin. Sen sijaan tieto- ja viestintäala osallistui EU-ohjelmaan erittäin aktiivisesti. VTT ja Nokia pitävät kärkeä projektien määrässä ja toimivat ICT-alan kansainvälisinä verkottajina ja verkostojen kokoajina Suomessa.

Arvionnissa todetaan, että kuudennen puiteohjelman avulla on luotu strategisia kumppanuuksia ja verkottumisesta saadut hyödyt ovat suurimpia tutkimuslaitoksissa.

EU-ohjelma on haaste pienille yrityksille Eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysprojektin toteuttaminen on työlästä, joten monet osallistujat ryhtyvät rakentamaan projekteja tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Arvioinnissa todetaan, että projektin hyödyt olivat sitä suuremmat, mitä paremmin projektipartnerit tunsivat toisensa ennalta.

Toisaalta vakiintuneet verkostot saattavat estää pienten yritysten pääsyä mukaan kansainväliseen tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kuudes puiteohjelma korosti tavoitteissaan pienten ja keskisuurten yritysten roolia. Suomalaisista osallistujista noin 16 prosenttia oli pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Lisätietoa: http://www.tekes.fi/ ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot. asp?id=6705 Uusi verkkopalvelu koneturvallisuuden standardeista Koneturvallisuuden kaikki lähes 800 standardia uusitaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta) on avannut verkkopalvelun, josta standardien käyttäjä löytää nopeasti ja keskitetysti yleistilanteen koneturvallisuuden standardisoinnista sekä yksittäisen standardin tilanteen ja siinä tapahtuneet keskeisimmät muutokset. Verkkopalvelu tulee sisältämään myös asiantuntijoiden artikkeleita, joissa käsitellään standardien sisältöä ja soveltamista sekä vaikutusta käytäntöön. Koneturvallisuusstandardien uusien painosten seurantapalvelu on osa koneturvallisuuden verkkojulkaisua, jossa kootaan yhteen tietoa koneturvallisuuden standardisoinnista ja siihen läheisesti liittyvistä asioista.

Standardein uusimisen taustalla on uusi konedirektiivi, 2006/42/EY, jota on noudatettava 29.12.2009 alkaen. Uusi konedirektiivi merkitsee, että kaikki konedirektiiviin liittyvät standardit – joita on yhteensä lähes 800 kappaletta – tulevat myös uudistettavaksi. Muutokset tulevat olemaan vähäisiä noin 60 %:lla kaikista standardeista (n. 500 standardia). Toisaalta, lähes 200 standardia muutetaan osittain myös tekniseltä sisällöltään ja jopa 100 - 120 standardia uudistetaan kokonaan.

Koneturvallisuuteen liittyvästä standardisoinnista Suomessa vastaavat Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Yleinen Teollisuusliitto ry, SESKO ry ja Rakennustuoteteollisuus ry.

Koneturvallisuuden verkkojulkaisu ja koneturvallisuusstandardien uusien painosten seurantapalvelu ovat osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/ html/machinery/ Ministerit ottivat kantaa standardisointiin ja innovaatioihin EU:n jäsenmaiden kilpailukykyasioista vastaavat ministerit hyväksyivät ko-

29 6/2008 • ajantasa

kansain • välistä kouksessaan 25. syyskuuta päätelmät standardisoinnista ja innovaatioista (Council Conclusions on standardisation and innovation). Kannanotossa on 29 kohtaa. Sinä mm. kehotetaan standardisoijia toimimaan läheisessä yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Siinä korostetaan kansallisten delegaatioiden periaatteen tärkeyttä. Se varmistaa että pk-yritysten edut tulevat huomioiduksi paremmin eurooppalaisessa standardisoinnissa. Kannanotossa muistutetaan standardien kääntämisen tärkeydestä.

Siinä pyydetään standardisoimisjärjestöjä laatimaan tiivistelmät standardeista niiden laadinnan yhteydessä ja pitämään ne vapaasti saatavilla. Siinä kehotetaan tuomaan standardisointia paremmin esille koulutuksessa.

Uuden lähestymistavan uudistus hyväksytty EU:n ministerineuvosto on hyväksynyt tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien keskeisten säädösten uudistuksen 23.6.2008. Standardien ja säädösten yhteyttä käsittelevä neuvoston uuden lähestymistavan päätöslauselma vuodelta 1985 (new approach) ja vaatimustenmukaisuuden osoittamista käsittelevä päätös (global approach) korvataan uudella päätöksellä.

Uuden lähestymistavan vahvistamiseksi on hyväksytty oma asetus akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta. Kolmas uusi säädös on harmonisoimatonta aluetta käsittelevä asetus vastavuoroisesta tunnustamisesta, joka on aiemmin perustunut EY:n tuomioistuimen Cassis de Dijon –päätökseen. Säädökset on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 13.8.2008 (L 218).

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti uudistuksesta seminaarin syyskuussa.

Tilaisuuden esitysten materiaali on julkaistu ministeriön www-sivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/index. phtml?s=2928 EVA Raportti: Venäläinen kapitalismi ja Suomi EVA Raportissa todetaan, että Suomi on Venäjästä riippuvaisin EU-maa. On hyvin todennäköistä, että muutamassa vuodessa Suomessa on entistä enemmän yrityksiä, joilla on suurempi liikevaihto ja henkilöstö Venäjällä kuin Suomessa. Sen sijaan venäläisten yritysten investoinnit Suomeen ovat hyvin pieniä. EVA Raportti osoittaa, että hyötyäkseen Venäjän markkinoiden kasvusta suomalaisten yritysten pitää osata toimia venäläisessä kapitalismis-

sa ja hallita siihen liittyvät riskit.

Ekonomisti Simon-Erik Olluksen kirjoittama EVA Raportti "Venäläinen kapitalismi ja Suomi" osoittaa, että venäläistä kapitalismia määrittävät maantiede, neuvostotalouden taakka ja luonnonvaratalouden rakenne.

Nämä tekijät johtavat eristäytyneisyyteen, tarpeeseen suojella taloutta ulkopuoliselta kilpailulta ja tilanteeseen, jossa kasvu on nopeaa mutta rakenteiden uudistuminen hidasta. Vaikka valtion rooli taloudessa on korostunut, ovat yhteiskunnan instituutiot heikot.

Oikeusjärjestelmän ja lainsäädännön puutteita korjataan epävirallisilla suhdeverkostoilla. Vakauden puute johtaa kapitalismiin, jossa sijoitusten on tuotettava jo lyhyellä aikajänteellä.

Raportin perusväittämä on, että hyötyäkseen Venäjän markkinoista suomalaisten yritysten pitää osata toimia venäläisessä kapitalismissa ja hallita siihen liittyvät riskit – niin pitkälle kuin se ylipäätään on mahdollista.

Yritysten tulee tunnistaa ja ymmärtää venäläisen kapitalismin erityspiirteet.

Raportti löytyy osoitteesta http://www. eva.fi/files/2293_venalainen_kapitalismi.pdf Voimakkaampaa ja koordinoidumpaa Itämeripolitiikkaa EU-maiden alueelliset toimijat pitivät tällä viikolla Tukholmassa kokouksen, jossa keskusteltiin EU:n uudesta Itämeren aluetta koskevasta strategiasta.

Strategialla pyritään tehostamaan ja koordinoimaan Itämeri-politiikkaa painottaen erityisesti ympäristön tilan parantamista, talouskehitystä ja alueen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä.

Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta kahdeksan on Euroopan unionin jäseniä. Alueella asuu 23 prosenttia EU:n väestöstä, ja sen yhteenlaskettu osuus unionin BKT:stä on 16 prosenttia. Itämeren alueella on vakavia ongelmia, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen, järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen sekä saastumiseen.

Jäsenmaiden valtion- ja hallitusten päämiehet antoivat viime vuoden joulukuussa komission tehtäväksi Itämeristrategian laatimisen. Alueella on jo käynnissä lukuisia erilaisia EU-ohjelmia: vuosina 2007—2013 EU investoi alueelle 55 miljardia euroa jo pelkästään koheesiopolitiikkaan kuuluvien ohjelmien kautta.

Strategia on määrä esitellä viimeistään kesäkuussa 2009, ja se hyväksyt-

täneen Ruotsin puheenjohtajuuskaudella vuoden 2009 jälkipuoliskolla.

Lisätietoa http://ec.europa.eu/regional_policy/cooperation/baltic/ Käytetyt paristot kiertoon Kaikista EU:ssa käytetyistä paristoista vähintään 45 % kerätään ja kierrätetään viimeistään vuonna 2016. Jälleenmyyjien on otettava käytetyt kannettavat paristot ja akut takaisin maksutta, ja tuottajien on vastattava käytettyjen paristojen käsittelystä ja kierrätyskustannuksista. Näin säädetään paristoja ja akkuja koskevassa tarkistetussa EUdirektiivissä, joka tuli voimaan viime viikolla.

Uusien säännösten mukaan EUmaiden on huolehdittava siitä, että käytetyille paristoille ja akuille on sopivat keräysjärjestelmät. Lisäksi säädetään, että kerätyt paristot on kierrätettävä.

Vuonna 2002 lähes puolet silloisissa EU-maissa käytetyistä kannettavista paristoista päätyi roskasäiliöihin tai poltettiin EU-säännöksistä huolimatta.

Direktiivissä myös kielletään teollisuudessa ja autoissa käytettävien paristojen ja -akkujen polttaminen ja vieminen kaatopaikalle.

Direktiivillä halutaan lisätä käytettyjen paristojen ja akkujen keräystä ja vähentää vaarallisten aineiden määrää tavallisessa lajittelemattomassa jätteessä. Paristot sisältävät useita ihmisille ja ympäristölle haitallisia metalleja. Sen vuoksi direktiivissä myös rajoitetaan mm. elohopean ja kadmiumin käyttöä paristoissa.

Lisätiedot: Paristoja koskeva ympäristöpääosaston sivusto Kestävä tuotanto ja kulutus Paristoja ja akkuja koskeva direktiivi http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/ LexUriServ.do?uri=OJ:L:2006:266:00 01:0014:FI:PDF Komissio lisää painetta matkapuhelinoperaattorien ulkomaanhinnoittelua kohtaan EU-maasta toiseen lähetettävät tekstiviestit halpenevat huomattavasti ensi kesänä, jos komission esittämä asetusehdotus menee läpi.

Ehdotuksen mukaan tekstiviestien verkkovierailuhintaa alennettaisiin 60 prosenttia 1. heinäkuuta 2009 alkaen. Ulkomailla lähetetty tekstiviesti maksaisi tällöin enintään 11 senttiä nykyiseen 29 sentin keskihintaan verrattuna. Tähän lisättävän tukkumaksun enimmäismääräksi ehdotetaan 4

30 ajantasa • 6/2008

kansain • välistä senttiä.

Komissio esittää lisäksi, että roaming-puhelujen hintakattoja alennetaan vuoden 2012 puoliväliin mennessä 34 senttiin ulkomailla soitetuista puheluista ja 10 senttiin ulkomailla vastaanotetuista puheluista (nykyiset rajat ovat 46 ja 22 senttiä). Lisäksi olisi siirryttävä sekuntilaskutukseen nykyisen minuuttilaskutuksen sijasta.

Komission laskelmien mukaan tämä alentaisi puhelujen hintoja 24 prosenttia.

Jättilaskujen välttämiseksi kännykkäoperaattorien olisi tiedotettava paremmin hinnoista, joita ne veloittavat internetin ja datapalvelujen käytöstä ulkomailla. Lisäksi kuluttajien olisi itse voitava asettaa raja, jonka ylittyessä datapalvelu katkaistaan. Ulkomaisessa verkossa vieraillut asiakas sai hiljattain 40 000 euron laskun tv-ohjelman lataamisesta matkapuhelimelleen.

Komission roaming-sivut Kielten tarjoamat mahdollisuudet käyttöön Monikielisyysnäkökulma on nivottava entistä tiiviimmin keskeisiin EU:n ohjelmiin ja aloitteisiin, jotka liittyvät koulutukseen, tiedotusvälineisiin, tutkimukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja kilpailukykyyn. Näin todetaan komission tiedonannossa, jossa tarkastellaan kielten merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vaurauden kannalta.

EU on linjannut, että mahdollisimman monen olisi opeteltava vähintään kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Tavoitteena on parantaa yksilöiden työllistettävyyttä, varmistaa yritysten kilpailuasema ja lisätä keskinäistä ymmärrystä monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tiedonannossa pohditaan, miten nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa. Lisäksi tarkastellaan tiedotusvälineiden ja uuden teknologian roolia siltana eri kielten puhujien välillä.

Unionilla on 23 virallista kieltä, ja sen alueella puhutaan yli 60:tä muuta eurooppalaista kieltä. Lisäksi Euroopan ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat puhuvat omia kieliään.

Kuluttajanoikeudet uusiksi Koko EU:ssa sovelletaan pian yhteisiä kuluttajanoikeuksia, jos komission ehdottama uusi direktiivi toteutuu.

Tavoitteena on parantaa kuluttajansuojaa, lisätä kuluttajien luottamusta ja helpottaa yritysten toimintaa oman maansa rajojen ulkopuolella.

EU:n nykyisissä neljässä kuluttajansuojadirektiivissä esitetään vähimmäisvaatimukset, joita jäsenmaiden on noudatettava. Tämän lisäksi jäsenmaat ovat antaneet omia sääntöjä. Nykyinen säännöstö onkin aikamoinen tilkkutäkki. Komission ehdotuksessa pyritään sääntöjen yhtenäistämiseen.

Kuluttajansuojasääntöjen yhtenäistämisen yhtenä tavoitteena on myös nettikaupan potentiaalin hyödyntäminen. Jo nyt joka kolmas EUkansalainen käy kauppaa internetin välityksellä, mutta heistä vain 30 miljoonaa tekee nettiostoksia kotimaansa ulkopuolelta. Ylirajaisen nettikaupan kokonaisarvo on 24 miljardia euroa vuodessa, mutta se voisi olla paljon suurempikin.

Uudet säännöt koskevat muun muassa toimitusaikaa, etämyyntiä, myyjän korvausvastuuta ja tiedottamisvelvollisuutta, kohtuuttomia sopimusehtoja ja ostajan harkinta-aikaa. Ennen kuin kuluttajanoikeusdirektiivi tulee voimaan, sen on saatava Euroopan parlamentin ja neuvostossa kokoontuvien EU-maiden hallitusten hyväksyntä.

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid/ pressReleasesAction.do?reference=IP/ 08/1474&format=HTML&aged=0&l anguage=FI&guiLanguage=en Direktiiviehdotus pidemmistä ja paremmista äitiysvapaista Jos komissio saa tahtonsa läpi, miljoonat naiset Euroopassa saavat nauttia pidemmästä äitiysvapaasta. Aloite on osa toimenpidepakettia, jolla pyritään tekemään työ- ja yksityiselämän yhdistäminen helpommaksi ja samalla lisäämään naisten osallistumista työelämään. Äitiysvapaata koskevalla direktiiviehdotuksella pidennettäisiin äitiysvapaan vähimmäiskesto 14 viikosta 18 viikkoon ja suositeltaisiin maksettavaksi 100 prosenttia palkasta. EUmailla olisi kuitenkin mahdollisuus asettaa ylärajaksi sairauspäivärahan suuruinen korvaus. Lisäksi naiset voivat joustavammin valita, pitävätkö he äitiysvapaan ei-pakollisen osan ennen synnytystä vai sen jälkeen. Ehdotetulla direktiivillä vahvistetaan myös irtisanomissuojaa sekä oikeutta palata samaan tai vastaavaan työhön äitiysvapaan jälkeen.

Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia naisia koskevassa direktiiviehdotuksessa säädetään vastaavasta vapaaehtoisesta oikeudesta äitiysvapaaseen kuin palkansaajilla. Samalla pienissä perheyrityksissä epävirallisesti

työskenteleville aviopuolisoille ja kansallisessa lainsäädännössä tunnustetuille avopuolisoille annetaan oikeus sosiaaliturvaan, joka on vähintään samantasoinen kuin virallisilla itsenäisillä ammatinharjoittajilla.

Komissio on esittänyt myös raportin lastenhoidon tarjonnasta EU:ssa.

Raportin mukaan lastenhoitopalveluiden tarjonta ei vastaa vanhempien tarpeita, ja EU:ssa yli 6 miljoonaa 25—49-vuotiasta naista on jäänyt pois työstä tai ryhtynyt tekemään osa-aikatyötä perhesyistä.

Nyt jäämme odottamaan, mitä mieltä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ehdotuksista. Päätös tehdään määräenemmistöllä, ja toivon mukaan niistä päästään sopimukseen vuoden 2009 aikana. Tämän jälkeen EU-mailla on kaksi vuotta aikaa panna direktiivit täytäntöön.

Pidemmällä aikavälillä komissio haluaisi parantaa myös muita perhevapaan muotoja eli vanhempain‑, isyys-, adoptio- sekä omaishoitovapaata.

Catherine Ashton EU:n kauppakomissaariksi EU:n neuvosto on nimittänyt Catherine Ashtonin komission uudeksi ulkomaankauppakomissaariksi. Hän alkoi hoitaa uutta tehtäväänsä välittömästi, vaikka nimityksen voimaantulo vaatii vielä Euroopan parlamentin vahvistuksen. Ashton on parlamentin kuultavana lähiaikoina.

Catherine Ashton siirtyy komissioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen johtajan paikalta, jolle pääministeri Gordon Brown nimitti hänet hallituskautensa alussa kesäkuussa 2007. Ashton on taloustieteilijä ja on toiminut aiemmin parlamentaarisena valtiosihteerinä opetusministeriössä, valtiosääntö- ja oikeusjärjestelmää hoitaneessa ministeriössä sekä oikeusministeriössä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus EUasioista, sillä edellisessä tehtävässään hän luotsasi Lissabonin sopimuksen ylähuoneen läpi ja aiemmin hän on käsitellyt EU:n oikeus- ja sisäasioihin liittyviä kysymyksiä.

Ashtonin edeltäjä Peter Mandelson on siirtynyt kotimaahansa Brownin hallituksen yritys-, elinkeino- ja sääntelyuudistusministeriksi.

Opas tutkimuksen ja innovaatioiden EUrahoitusmahdollisuuksista Oppaassa on mukana 7. puiteohjelma,

31 6/2008 • ajantasa

kansain • välistä Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelma (CIP), rakennerahastot sekä koheesiorahastot. Siinä selvitetään, kuka voi hakea, paljonko rahaa on jaossa ja miten hakeminen käytännössä onnistuu. http://cordis.europa.eu/eu-fundingguide/home_en.html Kilpailu EU-byrokratian vähentämiseksi Komission tavoitteena on vähentää yritysten hallinnointitaakkaa 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Kansalaisia ja yrittäjiä houkutellaan mukaan ideointitalkoisiin kilpailun “Best Idea for Red Tape Reduction Award” avulla.

Lisätietoa ja osallistumisohjeet http:// ec.europa.eu/enterprise/admin-burdens-reduction/competition_en.htm KiVi – kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä KiVi 2009 –projekti on yritysten kan-

sainvälistymispalvelujen tunnettuutta edistävä hanke, jossa mukana toimivat TE-keskukset, EK, kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät sekä lukuisa joukko yritysten kansainvälistymistä edistäviä organisaatioita. Projekti järjestetään nyt kolmatta kertaa ja teemana on palvelujen hyödyntäminen kansainvälistymisessä.

Projekti järjestää maaliskuusta 2009 lähtien TE-keskuspaikkakunnilla tilaisuuksia, joissa kerrotaan kansainvälistymisestä yritysesimerkein ja annetaan tietoa tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä palveluista seminaarien esitysten sekä kansainvälistymistorien tietotarjonnan muodossa. Informaatiota on tarjolla konsultoinnista, koulutuksesta, rahoituksesta sekä julkisesta tuesta yritysten kansainvälistymiselle.

Tilaisuudet olivat maksuttomia, puolen päivän mittaisia tapahtumia.

Kokonaisuus rakentuu seminaarin esityksistä ja keskusteluista sekä seminaaritilan yhteydessä olevasta kansainvälistymistorista. Tilaisuudessa kaikilla

oli mahdollisuus verkottua niin toisten yritysten kuin osallistuvien organisaatioiden edustajien kanssa.

Lisätietoa projektista http://www.ek.fi/ www/fi/yritysten_kansainvalistyminen/ kivi_2009.php Tulevat tilaisuudet http://www.ek.fi/ www/fi/yritysten_kansainvalistyminen/ kivi_2009_tilaisuudet.php

Vaikuta tietoyhteiskuntaasioihin Euroopan komissio pyytää kansalaisilta näkemystä tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyvissä asioissa. Komissiolla on avoinna kolme eri konsultaatiokyselyä, joiden kautta voidaan vaikuttaa Euroopan unionin tietoyhteiskuntapolitiikkaan.

Lisätietoja: http://www.tekes.fi/eu/fin/ ajankohtaista/uutinen.asp?id=718

liikeyhteyksiä • etsitään A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

USA WTC Delaware, Member Companies A One of the WTC Delaware's members is looking for jewelry suppliers for custome and/or handmade jewelry and semiprecious jewelry.

B For sale to sales representatives, importers, agents, trading companies, distributors and direct sale to end users.

A Delaware Corporation is offering efficient and low cost contract manufacture, specializing in metal fabrication, casting, laser cutting, robot welding, mould design and manufacture, and OEM of metal control cabinets for metal works, power plants, solar and wind industries.

B For sale to importers, trading companies and direct sale to end users.

Details: Various brands of safety

footwear: Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland, Converse, Harley Davison, Dr. Martens, Lugz, Nautilus, Durango, Slip Grips, Dunham, etc.

B Stud Removal Tools to agents and direct sale to end users.

Details: Stud & bolt removal services, metal disintegration. Work in refineries & power plants.

B For sale to sales representatives, agents, export management companies, distributors and importers.

Details: Build superior housing/buildings at 30% reduced cost (US) using Structural Insulated Panels (SIPs) Technology.

One plant site produces panels for 2460 homes and trains/hires 1050 people. Excellent return on technology investment.

B Product: Laser & Spectrometer

Custom design Laser & Spectrometer for OEM customers.

B Travel size personal care products to end users, distributors and importers.

Details: Shave cream, razors, tooth paste, crest, mouthwash, deodorant, shampoo and conditioner.

B Synthetic fibers (polyester, nylon) to agents, end users and distributors.

Details: - Polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements - Nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements - Synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@ wtc-turku.fi

32 ajantasa • 6/2008

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Kiitos kaikille vuonna 2008 Turun kauppakamarin koulutustilaisuuksiin osallistuneille!

Tervetuloa koulutustilaisuuksiimme myös ensi vuonna.

Kevään 2009 koulutuskalenteri seuraavassa Ajantasa –lehdessä.

Seuraa myös nettisivujamme www.turku.chamber.fi/koulutus.

Ota yhteyttä ja kerro koulutustoiveistanne: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi TAMMIKUUN 2009 KOULUTUSTILAISUUDET: 13.1.2009 21.1.2009 27.1.2009 28.1.2009 28.1.2009

Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2009 Tullitoiminnan muutokset 2009 HHJ -alumnilounas Joustavat työsuhteet Työpaikan pakolliset suunnitelmat

YRITYSVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS 2009 Tiistaina 13.1.2009 klo 12.00 – 16.00, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6 Seminaarissa käsitellään ajankohtaisimpia yritysten veroasioita. Ohjelma tarkistetaan tarvittaessa, jos uudet lakihankkeet, Verohallinnon ohjeet tai korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut antavat siihen aihetta.

Päivän asiantuntija toimii lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajain Keskusliitto 11.45 Ilmoittautuminen 12.00 Verolakien muutokset

Liittymismaksut, valuuttakurs s-muutokset

Omien osakkeiden käyttö

yritysjärjestelyissä

Asiantuntijaorganisaation osingon jako (ns. lääkäriyhtiöt)

Väliyhteisölain muutos ja ulko maalaiset osingot

Komennusmiesten verovapaat

päivärahat

Sukupolvenvaihdoshuojennus

Kansainvälistä palvelukauppaa

koskevat arvonlisäveromuutokset

Kulttuuri- ja liikuntaseteli

14.00 Kahvi ja voileipä 14.30 Verotusmenettely, maksut

ja ilmoitukset

Veronsaajien oikeudenvalvonta yksikkö

Mitä yrityksissä on tehtävä ennen

verotilijärjestelmään siirtymistä?

Vuosi-ilmoituksen ja arvonlisäve ron yhteenvetoilmoituksen laimin-

lyöntimaksut

Ohjeet ja ennakkopäätökset

Luontoisetuohje

Verohallinnon kannanottoja yritys verokysymyksiin

Vapaa-ajan asunnon käyttö tulon hankinnassa ja yksityiskäytössä

Työmatkakulujen vähentäminen

osingosta

Yritysjärjestelyjä koskevat ennak koratkaisut 16.00 Kurssi päättyy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 250 E + alv 22%.

Normaalihinta 300 E + alv 22%. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 7.1.2009 mennessä, puh. (02) 274 3411/Elina Virta tai elina.virta@turku.chamber.fi TULLITOIMINNAN MUUTOKSET 2009 Keskiviikkona 21.1.2009 klo 9.00 – 16.00, Hotelli Hamburger Börs Syksyn tilaisuus oli loppuunmyyty.

Varmista paikkasi uusintatilaisuudessa!

EU:n suuri tulliuudistus edellyttää jatkossa ulkomaankaupan toimijoilta uusia sähköisiä ilmoituksia jokaisesta lähtevästä ja saapuvasta tavaraerästä viimeistään 1.7.2009 alkaen. Uudistukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti mm. kaikkien ulkomaankaupan toimijoiden prosesseihin, vastuisiin ja velvollisuuksiin sekä tietojärjestelmiin.

Aamupäivän aikana käydään läpi tullimenettelyn perusteita kun taas iltapäivällä keskitytään tullilainsäädännön uudistuksiin ja niihin varautumiseen.

Koulutus sopii kaikille ulkomaankaupan parissa työskenteleville henkilöille, jotka joutuvat arvioimaan muutosten vaikutuksia sekä niiden edellyttämiä muutostarpeita omassa liiketoimintaympäristössään. Koulutus sopii myös yritysten

33 6/2008 • ajantasa

tietojärjestelmien sekä kehitysprosessien parissa työskenteleville.

Kouluttajana toimii Senior Tax Manager Kari Kurkioja Ernst & Young Oy:stä.

Paikalla myös tulliylitarkastaja Tiina Aalto, Läntinen tullipiiri Ohjelma: klo 8.30 - 9.00 Ilmoittautuminen ja

aamukahvi klo 9.00 Tullimenettelyt tutuiksi Tuonnin koulutus - tulliselvitysvelvoitteet ja tulli menettelyt - luovutus vapaaseen liikkee seen - tuontitullien määräytyminen - taloudellisesti vaikuttavat tullimenettelyt - tuontiin vaikuttavia uudistuksia Viennin koulutus - vientimenettely - vientimenettelyn yksinkertais tukset - alkuperätodistukset viennissä - vientitavaran passittaminen - vientimenettelyn uudistuksia klo 11.30 - 12.30 Lounas klo 12.30 Tullilainsäädännön uudistukset 2009 - mitä muutoksia?

- turvallisuusuudistus - sähköisen ennakkotiedon ns. turvailmoituksen antamisvelvollisuus tuonnissa, viennissä ja kauttakulkuliikenteessä - Authorized Economic Opera tor (AEO) tullitodistuksen hakuprosessi ja vaatimukset - vientimenettelyn ja vienti -ilmoittamisen uudistukset, siirtyminen sähköiseen vientiin Miten yritysten tulisi valmis tautua uudistuksiin ja mitä vaikutuksia ottaa huomioon, mm.

- uudistusten vaikutuksia toimi tusketjun osapuolten velvoittei siin ja vastuisiin - muutosten vaikutus viran omaisraportointiin - mitä yritys ten tietojärjestelmiltä vaadi taan?

- miten muutokset vaikuttavat yritysten riskienhallintaan - muutosten kaupallinen vaikutus klo 16.00 Tilaisuus päättyy (iltapäiväkahvi klo 14) Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 E + alv 22 %. Normaalihinta 480 E + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut.

Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen 14.1.2009 mennessä puhelimitse (02)

274 3411/Elina Virta tai sähköpostilla elina.virta(at)turku.chamber.fi HHJ –ALUMNILOUNAS Tiistaina 27.1.2009 klo 11.30 14.00, Ravintola Suomalainen Pohja, Aurakatu 24 A Tilaisuus on tarkoitettu Turun ja Rauman kauppakamareiden HHJ -kurssin käyneille. Tilaisuuden ohjelma varmistuu alkuvuodesta 2009.

Lounastilaisuuden hinta on 60 euroa + alv 22%. Hintaan sisältyy alkuruoka, pääruoka ja kahvi. Laskutamme maksun tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 20.1.2009 mennessä puhelimitse (02) 274 3411/Koulutussihteeri Elina Virta tai sähköpostilla elina. virta@turku.chamber.fi JOUSTAVAT TYÖSUHTEET Keskiviikkona 28.1.2009 klo 9.00 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Yritysten työvoiman tarpeet vaihtelevat mm. kysynnän ja ajankohdan mukaan.

Teknologinen kehitys on myös mahdollistanut työn tekemisen muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Tule kuulemaan mitä mahdollisuuksia lainsäädäntö antaa työvoiman joustavaan käyttöön.

Asiantuntijana toimii lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari OHJELMA klo 8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja

aamukahvi klo 9.00 Osa-aikaiset työsuhteet • työntekijän oikeus osa-aikatyöhön ja työnantajan oikeus lyhentää työntekijän työaikaa – vaikutus palkkaan ym.

• osa-aikatyösopimus ja työntekijän lisätyöoikeus • osa-aikaeläke Määräaikaiset työsuhteet • milloin voidaan tehdä määräaikainen työsopimus?

• perättäiset määräaikaiset sopimukset • määräaikaisen työsuhteen päättyminen ja ”hiljainen pidennys” Etätyö • etätyöstä sopiminen • oikeudet ja velvollisuudet etätyösuhteessa Vuokratyö • vuokratyön määritelmä ja sopijapuolet • vuokratyön käytön rajoitukset Toimintojen ulkoistaminen • liikkeen luovutus • alihankintasopimukset Erilaisiin työsuhteisiin liittyvät palkkahallinnolliset seikat • vuosiloman kertyminen ja lomapalkkaan liittyvät ongelmat erityyppisissä työsuhteissa • osasairauspäiväraha • arkipyhälyhennykset

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 E + alv 22%.

Normaalihinta 352 E + alv 22%. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 21.1.2009 mennessä puh. (02) 274 3411/Elina Virta tai elina.virta@turku.chamber.fi TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Keskiviikkona 28.1.2009 klo 12.450 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa keskitytään lain velvoittamiin, työpaikalla pakollisiin henkilöstösuunnitelmiin. Laatimisvelvollisuuden taustalla olevia määräyksiä käydään läpi käytännönläheisesti. Tavoitteena on, että osallistujat saavat työpaikoilleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin. Kurssimateriaali sisältää malleja erilaisista suunnitelmista.

Asiantuntija: Lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari OHJELMA klo 12.45 Ilmoittautuminen klo 13.00 Pakolliset suunnitelmat

- Henkilöstö- ja koulutussuunnitel ma

- Tasa-arvosuunnitelma

- Päihdeohjelma

- Sähköpostiohjesääntö

klo 14 Iltapäiväkahvi klo 16.00 Tilaisuus päättyy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 E + alv 22%.

Normaalihinta 352 E + alv 22% Ilmoittautuminen: 21.1.2009 mennessä puh. (02) 274 3411/Elina Virta tai elina.virta@turku.chamber.fi HUOM! Osallistu sekä Joustavat työsuhteet että Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat -koulutuksiin - saat ne yhteishintaan 360 E + alv.

22% /kauppakamarin jäsenetuhinta, normaalihinta 560 E + alv. 22% Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme 50% osallistumismaksun.

Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Peruutukset kirjallisesti.

34 ajantasa • 6/2008

Turun kauakamari toivottaa Ajantasan lukijoille Rauhallista Joulua ja Mentystä vuodelle 2009

35 6/2008 • ajantasa

Sitoutuneet ihmiset ovat yrityksen voimavara ja menestystekijä. Tarvitaan yrityskulttuuri, jonka pääosassa on ihminen. Keskuskauppakamarin ansio­ merkeillä yritys voi kiittää hyviä ihmisiä arvostetulla tavalla. Ne viestivät saajalleen, että hän on yritykselle tärkeä. Olipa kysymys työvuosista, merkittävästä panoksesta yhteisön hyväksi tai pitkästä elämäntyöstä.

Millainen yrityskulttuuri teillä on?

Lisätietoa puh. (09) 4242 6200, www.chamber.fi

Keskuskauppakamari huolehtii siitä, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja menestyä.