Ajantasa 6/2007 by Turun kauppakamari

TURUN KAUPPAKAMARIN JÄSENEXTRA 2006

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 6/2007

Kauppakamari uudisti strategiansa – In Business for Business .........................4 Yritysten luottotiedot luottotietolain piiriin ...................................5 Tehokas hallitustyöskentely tärkeä pk-yrityksille...................................11 Turun kauppakamari juhlisti 90-vuotista taivaltaan ..............................19

KAUPPAKAMARIASIAA

www.logisticsturku.fi Kymmeniä logistiikkayrityksiä yhdellä napin painalluksella • Tavoita laajin ja monipuolisin palveluvalikoima • Löydä uusia yhteistyökumppaneita • Pyydä kymmeniä tarjouksia yhdellä kertaa • Lue päivittäin alan viimeisimmät uutiset

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU puh.(02)274 3400, faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi 2

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Kauppakamari uudisti strategiansa – In Business for Business ....... 4 Turun kauppakamari

Kuukauden artikkelit

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Toimistosihteeri Aila Kedonperä Sihteeri Hannele Pesonen Toimistosihteeri Leena Rautanen Markkinointiassistentti Riikka Saarinen Johdon assistentti Riitta Vesamäki Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3423 (02)274 3426 (02)274 3428 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3411 (02)274 3445 (02)274 3447

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)281 3100

(02)281 3111

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Yritysten luottotiedot luottotietolain piiriin ..................................... 5 ”Vastakkainasettelun aika on ohi” ................................................ 6 Työsuhdetekijänoikeus ................................................................ 8 Päihdeohjelma ........................................................................... 9 Turun lentoyhteydet paranevat merkittävästi .............................. 11 Tehokas hallitustyöskentely tärkeä pk-yrityksille .......................... 11

Kamarissa tapahtuu Aamukahvit Ernst &Young Oy .................................................... 12 Aamukahvit Viestintämania Oy ................................................... 13 Uusia luottamushenkilöitä Salon ja Uudenkaupungin kauppakamariosastoissa .......................................................... 14 Kaupan Aika 2007 ................................................................... 15 KUTSU: Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet kevät 2008 ........... 16 Turun kauppakamarin hallitus tapasi kansanedustajia .................. 17 Turun kauppakamarin syyskokous ............................................. 18 Turun kauppakamari juhlisti 90-vuotista taivaltaan ....................... 19 Tilinpäätös- ja veropäivä ............................................................ 24 Turun kaupunkikeskustan kehittäminen jatkuu yhdistysmuodossa . 25 Yhteistyön sydämessä – Koneteknologiakeskus .......................... 26

Yritystietoa Verohallituksen ohje verottomasta matkailijamyynnistä ................ 27 Uusia osakeyhtiöitä perustetaan vauhdilla .................................. 27 Julkisen sektorin IT-hankinnoille uudet sopimusehdot ................... 27 Varoitus sähköpostiviestistä ...................................................... 27 Starttirahayritykset pysyvät toiminnassa muita aloittavia yrityksiä paremmin ................................................................................ 27 Työryhmä selvittää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuutta ....................................................................... 27 Kunnille yhteinen hankintayhtiö .................................................. 28 Työkalupakki yksinyrittäjälle ...................................................... 28 Kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 28 Uuden yrittäjän vero-opas ......................................................... 28 Tavaramerkkihakemus nyt myös sähköisesti .............................. 29 Aloittaneiden yritysten määrä kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta ........................................................................ 29 Keskuskauppakamarin Lainsäädäntökatsaus .............................. 29 Yksityinen eurooppayhtiö helpottamaan tytäryhtiön perustamista . 29 Markkinoinnin säännökset muuttuvat ensi vuonna ........................ 29 Tekijänoikeusasioiden lainvalmistelu on siirrettävä työ- ja elinkeinoministeriöön ................................................................ 29 Tilintarkastajan raportointi muuttuu ............................................ 30

Kansainvälistä Yhteistyö EU:n kanssa saa tukea venäläisiltä yritysjohtajilta ......... 30 Venäjän WTO-jäsenyys jakaa mielipiteitä ..................................... 30 Ulkomaalaisten yritysten toimintaedellytykset parantuneet merkittävästi ......................................................... 30 Venäjän talous kovassa vedossa ............................................... 30 Työvoiman määrän ennakoidaan kääntyvän hienoiseen laskuun .... 30 Uusi Eurostars-ohjelma rahoittaa kansainvälistyviä pk-yrityksiä ..... 30 Suomen työllisyys- ja kasvustrategia kelpaa malliksi EU:ssa ......... 30 Kauppakamari varoittaa kansainvälisistä huijausyrityksistä ........... 31 Noususuhdanne jatkuu Saksassa ............................................... 31 Ammattitaitoista työvoimaa EU:n ulkopuolelta ............................. 31 Suomen työllisyystilanteen parantamiseen yli 600 miljoonaa euroa 31 Tehokkaampaa tavaraliikennettä Eurooppaan .............................. 32 EUtubessa jo yli miljoona kävijää ............................................... 32 Yrityksen perustaminen EU:sa nopeutunut ja helpottunut ............. 32 Liikeyhteydet Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun kauppakamarin kautta .................................................................................... 33 Turun kauppakamari kouluttaa ............................................. 34

Kuva tulossa

Kauppakamari uudisti strategiansa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kauppakamarin edunvalvonnan ytimen muodostaa jäsenyritysten edustajien sitoutuminen elinkeinoelämän yhteisten asioiden ajamiseen yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Valiokunta- ja hallitustyöskentelyssä jäsenyrityksissä oleva asiantuntemus ja näkemykset saadaan esille ja vietyä eteenpäin. Seutukuntakohtaisen toiminnan aktiivisuutta tehostavat Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin kauppakamariosastot. Kauppakamarilla on merkittävä edunvalvontavastuu, koska se on ainoa aluetasolla itsenäisesti toimiva koko elinkeinoelämän etuja ajava järjestö. Kauppakamarin kannanotot sekä elinkeinoelämän tarvelähtöiset kehittämisideat syntyvät suurelta osin valiokuntatyöskentelyn sekä jäsenyritysten kanssa käytävän suoran yhteydenpidon kautta. Kauppakamarin toimiston vastuulla on elinkeinoelämän kannalta merkittävien muutos- ja kehitystrendien analyyttisen tarkastelun pohjalta oma-aloitteisesti tuoda esille oman alueemme kilpailukyvyn varmistamisen kannalta tärkeäksi katsomiaan asioita. Kauppakamarin keskeisenä tehtävänä on tarjota jäsenilleen ydinosaamisalueelleen perustuvia, eri jäsenryhmien tarpeiden mukaan eriytyviä korkealaatuisia palveluja. Näitä ovat mm. koulutus, neuvonta, ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistus, escrow- ja välityslautakuntatoiminta sekä HTM-tilintarkastajien auktorisointi ja valvonta.

○

Kauppakamarilla on kolme toimintasektoria: elinkeinopoliittinen vaikuttaminen, jäsenpalvelut ja kauppakamarille uskotut elinkeinohallinnon tehtävät.

Toivotan kaikille jäsenillemme rauhallista joulunaikaa ja menestystä ensi vuodelle!

○ ○

Kauppakamarin toiminnan peruskivinä on asema vallan ja vaihdannan välissä sekä asiantuntevuus, luotettavuus ja kantaa ottava puolueettomuus.

○

Kauppakamari • tuo jäsenyritystensä edut mukaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon, jolla on vaikutusta yritysten toimintaympäristöön • on näkemyksellisenä liikkeelle panevana voimana yritysten todellisiin tarpeisiin perustuvassa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisessä, • toimii jäsentensä valmiuksien ja verkostojen kehittäjänä.

○

Turun kauppakamari on toimintaalueensa merkittävin, koko elinkeinoelämää edustava ja sen etuja valvova, luotettava ja puolueeton asiantuntija-, koulutus- ja palveluorganisaatio. Turun kauppakamari on Itämeren alueen kauppakamareista yksi vaikutusvoimaisimmista.

○

Kauppakamari huolehtii siitä, että Varsinais-Suomi tarjoaa kauppakamarin jäsenille kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan ympäristön ja edistää mahdollisuutta kasvuun.

○

Uudessa strategiassa jäsenyritysten intressit nousevat entistä paremmin esille. Seuraavassa lyhyesti strategian keskeiset kohdat.

○

Turun kauppakamari täytti marraskuussa 90 vuotta. Oli sopiva aika tarkastella strategisia lähtökohtiamme uudelta pohjalta. Jo keväällä aloitimme kauppakamarin uuden strategian valmistelun, johon osallistuivat myös valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kauppakamarin hallitus hyväksyi uuden strategian lopullisessa muodossaan viime kuussa.

○

In Business for Business

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Uudistuksia luottoalalta:

Uusi marraskuun alussa voimaan tullut luottotietolaki kattaa kuluttajien lisäksi yritysten ja yritysten vastuuhenkilöiden luottotietojen sääntelyn. Yritysten luottotiedoista ei aikaisemmin ole ollut laintasoista sääntelyä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa luotettavien luottotietojen saatavuus, turvata luottotietojen käsittelyssä yksityisyyden suoja sekä luonnollisten henkilöiden ja yritysten oikeus tulla arvioiduksi oikeiden ja asianmukaisten tietojen perusteella sekä edistää hyvää luottotietotapaa. Uudessa laissa yrityksellä tarkoitetaan elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja muuta yksikköä, joka merkitään yritys- ja yhteisötietokantaan. Näin ollen kaikkiin niihin yksityisiin ammatin- ja liikkeenharjoittajiin, joilla on y-tunnus, sovelletaan säännöksiä yritysluottotiedoista. Luottotiedon käsite on laaja. Luottotiedolla tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka koskevat luonnollisen henkilön ja yrityksen maksukykyä tai -halukkuutta ja joita käytetään luottoa myönnettäessä tai luottoa valvottaessa. Luottotietoja eivät ole pelkästään luottotietoyhtiöstä hankitut tiedot vaan myös muut eri lähteistä hankitut tiedot sekä yrityksen oma asiakasrekisteri. Yritysten kannattaakin varmistaa, että yrityksessä luottotietoja käsiteltäessä toteutuu hyvä luottotietotapa, esim. että tietojärjestelmien tietoturvallisuudesta ja käsittelyn valvonnasta huolehditaan asianmukaisella tavalla ja että yksityisyyden suoja toteutuu. Yrityksen ja niiden vastuuhenkilöiden luottotiedoista Lain mukaan yrityksen maksuhäiriötietona saa tallettaa mm. konkurssi- ja saneerausmenettelyntiedot, maksuhäiriötiedot, maksutapatiedot sekä yrityk-

Yritysten luottotiedot luottotietolain piiriin Velan lopullinen vanheneminen voimaan vuodenvaihteessa

sen vastuuhenkilöt. Luottotietorekisterin pitäjä saa yhdistää yrityksen vastuuhenkilöiden henkilöluottotiedot yritysluottorekisteriin. Vastuuhenkilöiden luottotietoja ei saa käsitellä kuitenkaan samalla tavoin kuin yritysten luottotietoja vaan tällöin sovelletaan henkilöluottotietojen käsittelystä annettuja säännöksiä, mm. vastuuhenkilöitä koskevien tietojen luovuttaminen luottotietorekisteristä on kirjattava silloinkin, kun häntä koskevia maksuhäiriötietoja on luovutettu käytettäviksi yrityksen maksukyvyn arvioimiseksi. Yrityksen vastuuhenkilöiden luottotietoja saa käyttää yrityksen luottokelpoisuuden arvioinnissa seuraavissa tilanteissa: 1) jos arviointi koskee elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä tai kommandittiyhtiötä tai osakeyhtiötä, jolla ei lain mukaan ole velvollisuutta valita hyväksyttyä tilintarkastajaa 2) siihen asti kunnes yritys on kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen harjoittanut elinkeinotoimintaa kaksi tilikautta ja tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja 3) määräysvallan siirtymisen jälkeen kunnes yritys on toiminut kaksi tilikautta ja julkaissut tilinpäätöksen tai 4) jos on kulunut kaksi vuotta viimeisen tilikauden päättymisestä, jota koskevan tilinpäätöksen yritys on julkaissut. Merkintöjen säilymisaika yritysluottorekisterissä riippuu merkinnän laadusta. Joiltain osin merkintöjen säilytysaika lyhenee. Lainvoimaiseen tuomioon perustuvat maksuhäiriömerkin-

nät on poistettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa siitä, kun merkintä on tehty. Konkurssia koskevat tiedot on poistettava viiden vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta ellei konkurssihakemus ole rauennut tai jäänyt sillensä, jolloin rekisterimerkintä on poistettava kuukauden kuluessa. Myös yrityksellä on ja sen edustajalla ja vastuuhenkilöllä on oikeus saada tietää, mitä tietoja rekisterissä on ja mistä tiedot ovat peräisin. Tämä oikeus on luonnollisesti myös yksityishenkilöllä. Yksityishenkilön luottotiedoista Uuden lain mukaan rekisteriin on merkittävä tieto siitä, että maksuhäiriö on syntynyt takausvastuun tai vierasvelkapanttauksen perusteella. Merkintä on tehtävä rekisteröidyn pyynnöstä ja tämän esittämän selvityksen perusteella. Perusteena on se, että takausvastuu ei ole rinnastettavissa täysin omaan velkaantumiseen ja siksi joskus voi olla yksityishenkilön tilanteen kannalta ratkaisevaa. Velkoja saa ilmoittaa maksuhäiriörekisteriin talletettavaksi kulutusluottosopimukseen perustuvan velan maksuhäiriön, jos maksu on viivästynyt vähintään 60 päivää alkuperäisestä eräpäivästä ja luottosopimuksessa on maininta maksuhäiriötiedon luovuttamisesta rekisterinpitäjälle. Edellytyksenä on, että velkoja on lähettänyt velalliselle 21 päivää ennen tietojen luovutta-

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

mista kirjallisen maksukehotuksen, jossa on muistutettu maksuhäiriötiedon ilmoittamisesta rekisteriin. Viranomaisen toteamat maksuhäiriötiedot ja ulosottotiedot säilyvät rekisterissä kolme vuotta tallentamisesta paitsi, jos saatava on suoritettu, merkintä poistetaan kahden vuoden kuluttua merkinnän tekemisestä. Lakiin on otettu uutena säännökset alaikäisten maksuhäiriötiedoista. Alaikäisestä saa tallettaa maksuhäiriötietoina vain ulosottomieheltä saadut maksuhäiriötiedot. Luottotietolain yleinen valvonta kuuluu tietosuojavaltuutetulle.

Velan lopullista vanhenemista koskeva sääntely voimaan vuodenvaihteessa Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ulosottokaari sisältää säännökset velan lopullisesta vanhenemisesta. Luonnolliselta henkilöltä perittävää saatavaa ei voi hakea enää ulosottoteitse kun lainvoimaisen tuomion tai muun ulosottoperusteen antamisesta on kulunut 15 vuotta. Rikokseen perustuvaa saatavaa koskevassa asiassa määräaika on 20 vuotta. Velkoja voi hakea tuomioistuimes-

sa määräajan pidentämistä 10 vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojen maksunsaantia esim. kätkemällä omaisuutta tai lisäämällä perusteettomasti velkojensa määrää. Kanne on nostettava viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä. Laki on takautuva ja sitä sovelletaan ennen lain voimaantuloa annettuun ulosottoperusteeseen. Maaliskuun alussa vanhenevat lama-aikana ennen 1.3.1993 annetut tuomiot, joita arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia. ■

Turun kauppakamarin asiamies JARKKO HEINONEN

”Vastakkainasettelun aika on ohi” Otin tietoisella riskillä artikkelin otsikoksi tunnetun vaaliteeman, koska se hyvin kuvaa tilannetta, johon meidän hyvinvointipalveluiden tuottamisen osalta on päästävä ja koska kyseinen otsikko toivon mukaan edelleen on omiaan herättämään keskustelua. Ja kunnollista avointa keskustelua me hyvinvointipalveluiden tuottamisen eri mahdollisuuksista juuri tarvitsemme. On syntynyt turha vastakkainasettelu julkisyhteisöjen ja yksityissektorin tuottamien palvelujen välille. Terveysja sairaanhoitopalveluiden tuottaminen julkisyhteisön toimesta nähdään usein ainoana tapana ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Yksityissektorin hyödyntäminen taas virheellisesti mielletään yksityistämiseksi ja nimenomaan niin, että palvelut tällöin olisivat selvästi nykyistä kalliimpia. Keskustelussa on tehtävä selkeä ero palveluiden saatavuuden ja niiden tuottamisen välille. Hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävä on taata palvelut kaikille, ei välttämättä tuottaa niitä. Tuotantokustannusten ja hinnan välinen ero voidaan kattaa verovaroin riippumatta siitä, kuka palvelun viimekädessä tarjoaa.

Kaikkien on ymmärrettävä, että me voimme käydä keskustelua siitä miten palvelut tuotetaan ilman, että kyseenalaistamme samalla hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita. Miksi ei voida tuottaa yksityissektorin toimesta? Varsinainen perusväittämä on, että palveluiden tuottaminen yksityisten yritysten toimesta nostaa kustannuksia, koska yksityiset yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että juuri yksityiseen yritystoimintaan kuuluva tuottotavoite on tehokkain kustannustehokkuutta edistävä tekijä. Aina kun markkinoita on avattu kilpailulle, olemme voineet havaita palvelun tehostuneen, monipuolistuneen ja samalla yleisen hintatason laskevan. Hyöty yritysten välisestä kilpailusta heijastuu aina asiakkaalle. Avoimilla markkinoilla asiakkaan preferenssit määräävät sen, millä yritykset kilpailevat. Hinta on merkittävä kysyntää ohjaava tekijä ja sen vuoksi niin sanottu

hintakilpailu keskeinen yritysten välisen kilpailun ilmenemismuoto. Palvelukonseptit monipuolistuvat, koska asiakkaita houkutellaan yksilötasolla heidän omiin tarpeisiinsa parhaimmin soveltuvilla palvelukokonaisuuksilla. Tämä kaikki johtaa yleiseen hyvinvoinnin kasvuun. Toinen usein esille nostettu pelko on se, että yksityiset palveluntarjoajat haluavat vain niin sanotusti noukkia rusinat pullasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että niillä ei olisi intressiä tuottaa palveluja monimutkaista hoitoa vaativaan sairaudenhoitoon, vaan ne keskittyisivät yksinkertaisiin, nopeasti ja jopa rutiininomaisesti hoidettaviin tapauksiin. Tähän on kyllä erittäin vaikea löytää perusteluja. Vaikeat ja pitkäaikaiset hoidot tarkoittavat tietenkin korkeampia kustannuksia, mutta samalla myös korkeampaa hintaa. Hyöty yritykselle on sama, hoitaako se kymmenen helppoa tai yhden vaikean tapauksen. Erikoistumista varmasti tapahtuu, niin kuin kuuluukin. Siinä on yksi markkinoiden voimavara. Mutta mikäli markkinat ovat riittävät ja toiminta voitollista, ei ole mitään loogista syytä olettaa, ettei palve-

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tehokkaat palvelutuotannon markkinat ja yhteiskunnan rooli –seminaarissa 12.11.2007 aiheesta alustivat mm. johtaja Aki Linden Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (kuvassa vasemmalla), Sosiaali- ja terveysjohtaja Eero Vaissi Raision kaupungista sekä hallitusneuvos Eija Koivuranta Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

luntarjontaa synny. Markkinoiden riittävyyteen taas vaikuttaa suoraan se, kuinka paljon olemassa olevaa kysyntää päästetään yksityisille markkinoille. Lisäksi mielestäni on melko lailla nurinkurista, että esimerkiksi sairaalapalveluiden tuottaminen yksityisten yritysten toimesta nähdään usein mahdottomana toteuttaa hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti. Kuitenkin terveydenhuollon kokonaisuu-

den kannalta erittäin tärkeä osa, eli lääketeollisuus ja apteekkijärjestelmä, pyörii täysin yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten toimesta. Lääkkeen kuluttajahinnan ei silti tarvitse vastata sen markkinahintaa. Yhteiskunnan subventiolla varmistetaan tasapuolinen lääkehuolto samalla kun toimiva markkinajärjestelmä huolehtii tuotannon tehokkuudesta ja pitää hintatason kurissa.

Markkinoiden avulla on haettava tuottavuuden kasvua Syy siihen, miksi yksityissektoria on enemmän hyödynnettävä myös terveysja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on se, että tuottavuutta, eli tuotoksen määrää suhteessa käytettyihin panoksiin on pakko nostaa. Tässä työssä aidosti toimivat vapaat markkinat

kuukauden • artikkelit

ovat aina olleet paras työkalu. Täysin riippumatta siitä mitä tuotetaan. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi tällä hetkellä menestyy varsin hyvin mitattaessa julkisten palveluiden tuottavuutta ja menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tosin on huomattava, että Suomen asukasta kohden laskettu BKT on viimeiset vuodet kasvanut ennätyksellistä tahtia. Terveydenhuollon menojen kasvu taas on enemmänkin sidoksissa väestön demografiseen kehitykseen. On tärkeää huomata, että todellisuudessa kuntasektorin kokonaistuottavuus on kuitenkin tasaisesti laskenut. Tulos on samansuuntainen eri tutkimuslaitosten eri laskutavoilla tehdyissä selvityksissä. Voimme siis melko lailla luottaa siihen, että käytännössä kuntasektorin tuottavuuden vuotuinen muutos on ollut negatiivista niin koulutus-, terveydenhuolto-, kuin sosiaalipalveluidenkin osalta. Valonpilkahduksina näkyy vain ammatillinen koulutus sekä yliopistot. Kyse on isoista rahoista, sillä VATT:n laskelmien mukaan kuntapalveluiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali on tällä hetkellä todennäköisesti jo yli miljardi euroa vuodessa. Ongelman ydin tulee hyvin esille, kun tarkastellaan työllisten määrää hy-

vinvointipalvelusektorilla, sekä skenaarioita sen kehityksestä. Hyvinvointipalveluiden kokonaistarve on helposti ennustettavissa, koska siihen suurimmaksi osaksi vaikuttavat jo tiedossa olevat tekijät, keskeisenä tietenkin väestön ikärakenne. Vuodesta 1975 tähän päivään mennessä työllisten määrä on kasvanut noin kolmestasadasta tuhannesta yli viiteensataan tuhanteen. Mikäli hyvinvointipalveluiden tuottavuus pysyy nykyisellä tasollaan, kasvaa kyseisen sektorin työvoiman tarve vuoteen 2040 mennessä jo yli seitsemänsadan tuhannen. Ottaen huomioon työikäisen väestön määrän kehityksen, tämä tarkoittaisi, että vuonna 2040 jopa seitsemän kymmenestä työmarkkinoille tulevasta henkilöstä palkattaisiin julkiselle sektorille. On selvää, että tämä olisi käytännössä mahdotonta. Sen sijaan, jos tuottavuutta saadaan nostettua niinkin vähän, kuin 1 % vuodessa, riittäisi nykyinen henkilökunnan määrä myös vuonna 2040. Ongelman mittasuhteet on helposti miellettävissä, kun otetaan huomioon vielä se, että toistaiseksi julkissektorin tuottavuus ei edes ole pysynyt vakiona, vaan se on vuosittain laskenut. On selvää, että tällainen kehitys on aivan kestämätöntä. Muutos

on edessä pakosti, olisi tärkeää saada toteutettua se hallitusti. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi aidot markkinat Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa yksityissektorin hyödyntämisen malliksi tarjotaan pääasiassa niin sanottua tilaaja-tuottaja – mallia. Siinä julkishallinto kilpailutuksen kautta ostaa osan palvelutuotannosta yksityisiltä yrityksiltä. Ostopalveluiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta tilaaja-tuottaja – malli on ehdottomasti vasta ensimmäinen askel kohti todellista markkinamekanismien hyödyntämistä. Merkittävien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi tulee hyvinvointipalvelujen osalta luoda todelliset markkinat, joilla useamman palveluntuottajan keskinäinen vapaa kilpailu ylläpitää tuotannon tehokkuutta ja jossa lopullinen kulutuspäätös siirretään yksittäiselle kuluttajalle. Kilpailutus on hyvä, mutta todelliset markkinat syntyvät vasta yritysten päivittäisestä kilpailusta asiakkaista. Tällaiset markkinat myös parhaalla mahdollisella tavalla tukevat koko toimialan innovatiivista kehitystä. ■

Lakimies MAIJA KÄRKÄS Helsingin seudun kauppakamari

Työsuhdetekijänoikeus Työsuhdetekijänoikeudella tarkoitetaan työntekijän työsuhteessa luomien teoksien tekijänoikeutta. Tekijänoikeuden lähtökohta on, että oikeus syntyy sille, joka on luonut teoksen. Toisaalta työoikeuden lähtökohta on, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Tämä ristiriita on ratkaistu lainsäädännössä vain tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta. Tekijänoikeuslain 40 b §:n mukaan tekijänoikeus tietokoneohjelmaan siirtyy työnantajalle, jos se luodaan työsuhteesta johtuvia työtehtäviä täytettäessä. Sama koskee työsuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotua tietokantaa. Eräitä

poikkeuksia lukuun ottamatta näitä säännöksiä ei sovelleta korkeakoulun opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimiviin henkilöihin. Muiden teostyyppien kuin tietokoneohjelmien ja tietokantojen työsuhdetekijänoikeudesta ei ole Suomessa lainsäännöksiä. Näin ollen oikeustila on epäselvä. Teoskynnys Tekijänoikeudellinen suoja voi ylipäätään tulla kysymykseen, kun on luotu kirjallinen tai taiteellinen teos. Tekijänoikeuslakiin on otettu luettelo ta-

vallisimmista teostyypeistä. Niitä ovat kaunokirjallinen teos tai selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellysteos, näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen tuote, rakennustaiteen tuote tai taidekäsityön ja taideteollisuuden tuote. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. Esimerkiksi keksinnöt ja teosten ideat eivät voi saada tekijänoikeussuojaa. Lisäksi edellytetään, että teoskynnys ylittyy. Tekijänoikeudellista suojaa

kuukauden • artikkelit

annetaan vain niissä tapauksissa, jolloin kysymyksessä on itsenäinen ja omaperäinen teos. Varsin yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan itsenäisyydellä ja omaperäisyydellä tarkoitetaan sitä, että kukaan muu, jos olisi työhön ryhtynyt, ei olisi tehnyt täysin samanlaista teosta. Tekijänoikeus syntyy, kun teos on luotu. Tekijänoikeus ei Suomessa edellytä rekisteröintiä, tekijänoikeuden pidättämistä tai muuta vastaavaa menettelyä.

on sovittava tekijänoikeuksista ja muista immateriaalioikeuksista. Tekijänoikeuksien luovuttamista koskevaan sopimukseen ei liity erityisiä muotomääräyksiä, mutta kirjallinen muoto on paras. Joskus on katsottu, että oikeudet voivat siirtyä konkludenttisesti eli hiljaisella sopimuksella. Työsuhteen osapuolet eivät tällaisessa tilanteessa ole nimenomaisesti sopineet asiasta, mutta heidän toiminnastaan voidaan nähdä, että tarkoituksena on ollut oikeuksien siirtyminen.

Tekijänoikeuksien siirtämisestä hyvä sopia

Jos sopimusta ei ole tehty

Työsuhteen osapuolilla on mahdollisuus sopia yksilöllisesti tai kollektiivisesti tekijänoikeuksien siirtämisestä työnantajalle. Joillakin aloilla tekijänoikeuksien siirtymisestä on sovittu kollektiivisesti työehtosopimuksilla. Sopimuksen tekeminen selkiyttää tilannetta. Työsopimuksessa on hyvä sopia tekijänoikeuksien siirtämisestä työnantajalle esimerkiksi niin, että työnantaja saa tekijänoikeudet kaikkeen siihen aineistoon, jonka työntekijä työsuhteessaan tekee. Työnantajalla pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää teosta kaupallisesti, ja sen lisäksi olisi myös hyvä varata mahdollisuus siirtää oikeudet eteenpäin. Tekijänoikeuden luovutus ei sisällä oikeutta teoksen muuttamiseen eikä oikeutta luovuttaa tekijänoikeuksia edelleen, ellei niistä ole erikseen sovittu. Sama tekijänoikeudellinen lähtökohta, että oikeudet syntyvät teoksen tekijälle, koskee myös toimitusjohtajaa. Näin ollen johtajasopimuksessa

Hyvin yleisesti tekijänoikeuksista ei ole sovittu työsopimuksissa. Tällöin kysytään, miten laajasti työnantaja saa käyttää oikeuksia. Yleisesti hyväksytyksi näkemykseksi oikeuskirjallisuudessa on muodostunut, että ilman sopimustakin työnantaja saa työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. Tämän oikeuden laajuus vaihtelee alakohtaisesti. Edellä mainittua yleissääntöä ei ole testattu ylemmissä oikeusasteissa ja toisekseen yleisluontoisuutensa vuoksi sitä on vaikea käyttää yksittäisten riitakysymysten ratkaisuun. Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt tekijänoikeutta erilaisissa palvelussuhteissa kuusi kertaa. Lausunnossa TN 1986:10 käsiteltiin tekijänoikeutta työsuhteessa. Lausunto TN 1992:14 käsitteli tekijänoikeutta luentokalvoihin, jotka oli valmistettu työsuhteessa. Lopuissa lausunnoissa on käsitelty tekijänoikeutta virkasuhteessa. Lausuntojen yleislinjana voidaan pitää sitä, että

luotaessa tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia palvelussuhteessa, on niiden käytöstä lähtökohtaisesti sovittava palvelussuhteen ehdoissa. Työsuhdetekijänoikeuskysymysten oikeudellinen ennakoitavuus on heikkoa. Lisäksi yrityksillä voi usein olla se käsitys, että tekijänoikeus siirtyy työnantajalle automaattisesti eikä tekijänoikeuden siirtymisestä ole sen takia sovittu riittävän aikaisessa vaiheessa. Elinkeinoelämä on esittänyt, että työsuhdetekijänoikeutta koskevan tekijänoikeuslain säännöksen soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan myös muita teoslajeja kuin tietokoneohjelmia ja tietokantoja niin, että myös muiden teosten osalta oikeudet siirtyisivät automaattisesti työnantajalle. Lisäksi hallitusohjelmassa on mainittu, että tekijänoikeuslakia uudistetaan. Työsuhdekeksinnöt Laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin säädetään keksinnöistä, jotka ovat patentoitavissa. Jos keksintö ei ole patentoitavissa, kyse ei ole työsuhdekeksinnöstä. Työsuhdekeksintölain nojalla työnantajalla on oikeus ottaa osa keksintöön liittyvistä oikeuksista itselleen. Työnantajalla on toisaalta velvollisuus maksaa keksinnön tehneelle työntekijälle erityinen korvaus, jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön itselleen. Sen sijaan työsuhdetekijänoikeuteen ei liity lakimääräistä velvollisuutta korvauksen maksamiseen. Mahdollisesta korvauksesta voidaan sopia sopimuksella.

Kirsi Parnila lakimies Helsingin seudun kauppakamari

Päihdeohjelma Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatet-

tavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään ne työtehtävät, joissa huumausainetestiä voidaan vaatia. Kriteerit ovat erilaiset riippuen siitä, tehdäänkö testi työsuhteen aikana vai työhön otettaessa.

Päihdeohjelman tavoitteet Tavoitteena on päihdeohjelman avulla turvata henkilöstölle päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella, hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä ai-

kuukauden • artikkelit

heutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan yrityksen palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdeongelmalla ja päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan laittomien huumeiden käyttöä sekä sellaista alkoholin tai lääkkeiden liika- tai sekakäyttöä, joka vaikuttaa haitallisesti työntekoon ja vaarantaa henkilön oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden yrityksen palveluja käyttävien turvallisuuden. Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisy on ensisijainen ja tärkein tapa estää päihdeongelmien syntymistä. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää koko henkilöstölle suunnattu ennalta ehkäisevää toimintaa koskeva koulutus ja tiedottaminen, joilla pyritään tiedon lisäämiseen ja avoimeen keskusteluun. Ehkäiseviä toimenpiteitä voi halutessaan luetella. Päihdeongelmiin puuttuminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen yleensä vain pahentavat tilannetta. Yleensä lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön ensimmäisenä. Alkuvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. henkilön kanssa voi auttaa. Jos päihteiden käyttö jatkuu, työtoverien tulee ilmoittaa asiasta esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti, kun se haittaa työntekoa. Työstä poissaolot päihteiden takia ja humaltuneena tai krapulaisena työssä esiintyminen edellyttävät aina asiaan puuttumista. Henkilön kanssa on selvitettävä, onko kyseessä kertaluonteinen, tilapäinen tapahtuma vai jo pidempään jatkunut päihteiden ongelmakäyttö. Esimies voi myös ohjata asianomaisen tarvittaessa hakeutumaan oma-aloitteisesti hoitoon esimerkiksi työterveysasemalle tai A-klinikalle. Jos ongelma jatkuu, käynnistetään hoitoonohjausmenettely. Hoitoonohjaus Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa henkilöä pääsemään eroon haittoja ai-

heuttavasta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla hoidon tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Päihdeongelmaista ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan hänelle tarjoama mahdollisuus, jonka avulla henkilö voi kuntoutua ja päästä irti päihderiippuvuudestaan ja jona aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämistoimista. Kun henkilöllä on päihteiden käyttönsä vuoksi toistuvia ongelmia työssään tai poissaoloja taikka hänen päihteiden käyttönsä näyttää ilmeiseltä ja toistuvalta eikä hän hakeudu omatoimisesti hoitoon, esimies käynnistää hoitoonohjauksen. Tällöin henkilölle annetaan kirjallinen määräys mennä omalle työterveysasemalle, jonne ilmoitetaan henkilön päihteiden käytöstä aiheutuneista haitoista. Työterveysasemalla arvioidaan hoitoon ohjatun kanssa hoidon tarve ja laatu, sovitaan hoitoon liittyvistä järjestelyistä ja tehdään hoitoonohjaussopimus, jossa sovitaan hoitojakson kesto, hoitopaikka ja työterveyshuollon oikeus saada tieto hoidosta, hoitokerroista ja hoidon lopettamisesta. Esimiehellä on oikeus saada tieto sopimuksen mukaisten hoitokertojen toteutumisesta. Hoitojakson päättyessä tilanne arvioidaan ja päätetään siitä, olisiko sopimusta jatkettava. Huumetapauksissa hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Koska huumeiden vaikutus on pitkäaikainen, voidaan työhön paluun ehdoksi asettaa puhdas testitulos. Päihdetestejä koskevien todistusten toimittaminen työnantajalle Työnantajalla on yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 §:n mukaisissa tehtävissä oikeus tehtävään valitulta ja 8 §:ssä mainituissa tapauksissa palvelussuhteen aikana pyytää henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus. Luettelo tehtävistä, joihin otettavilta henkilöiltä edellytetään huumetesti, liitetään päihdeohjelmaan ja on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi työnantaja voi velvoittaa henkilön esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun henkilö on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi

hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Työnantaja saa käyttää palveluksessaan olevan henkilön terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen taikka näytteiden ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työnhakijalle jo ennen työsopimuksen tekemistä tai tehtävään nimittämistä, että kysymys on tehtävästä, johon valittu henkilö on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen taikka tehtävästä, jossa työskentelevä henkilö voidaan palvelussuhteen aikana velvoittaa esittämään edellä mainittu todistus. Henkilö itse toimittaa työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen, josta saa ilmetä vain, että henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, onko hän käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työja toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpitotoimet Kurinpidollisia toimenpiteitä ovat tapauksesta riippuen joko kirjallinen varoitus tai työsuhteen irtisanominen taikka purkaminen. Jos henkilö on esimiehen mielestä päihteiden vaikutuksen alaisena työpaikallaan, esimiehen on poistettava hänet sieltä välittömästi eikä hänelle makseta palkkaa poissaolon ajalta. Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle poliisi. Päihtyneeksi epäilty voi osoittaa olevansa päihteettömässä tilassa käymällä testissä esim. työterveysasemalla, josta hän pyytäessään saa kirjallisen lausunnon tilastaan. Esimiehen tulee päättää, minkälaisiin kurinpidollisiin toimenpiteisiin päihdetapauksen johdosta on ryhdyttävä. Asiaan puututaan päihtyneeksi todetun henkilön palattua työpaikalle päihteettömässä tilassa. Ennen työsuhteen päättämistä henkilöä kuullaan asiasta. Kuulemistilaisuuteen hän voi pyytää mukaansa luottamusmiehen tai muun avustajan. Työsuhde voidaan päättää myös niissä tilanteissa, joissa henkilö on jättänyt hoitoonohjauksen kesken ja hänen haitallinen päihteidenkäyttönsä jatkuu edelleen. ■

kuukauden • artikkelit

Turun lentoyhteydet paranevat merkittävästi SAS:n Turun liikenteen kapasiteetti lähes kaksinkertaistuu, kun yhtiö ryhtyy lentämään Turku-Kööpenhamina reittiä MD-suihkukoneilla 3.12.2007 alkaen. Reittiä lennetään 125-paikkaisilla MD87-koneilla sekä 150-paikkaisilla MD81-koneilla. Konetyypin vaihdoksen johdosta myös varsinainen lentoaika lyhenee 20 minuuttia. - Lentoaikataulut pysyvät toistaiseksi ennallaan, kertoo Olli Aaltonen Blue1 lentoyhtiöstä. Muutoksen taustalla on Dash Q400-koneiden poistuminen SAS Groupin liikenteestä turvallisuusongelmien takia. SAS haluaa samalla kehittää liiketoimintaansa Turussa ja tuntuva kapasiteetin lisäys antaa sekä liike- että vapaa-ajan matkustajille paljon uusia mahdollisuuksia. Saatavuus paranee ja vapaa-ajan lentohinnat putoavat Helsingin hintojen tasolle. Jatkossa omalta kotikentältä lähteminen on helppouden ja turvallisuuden lisäksi myös edullista. Kööpenhaminasta ja Tukholmasta avautuvat runsaat jatko-

yhteydet globaalisti SAS Groupin ja Star Allianssin lennoilla. SAS toivookin, että vahva panostus otetaan alueella positiivisesti vastaan ja kysyntää lisäpanostukselle löytyy. Wingon lentojen aloituspäivä vahvistettiin Oy Wingo xprs Ab on heinäkuussa 2007 perustettu ns. virtuaalilentoyhtiö eli matkanjärjestäjä, joka vuokraa koneet ja miehistön Air Ålandilta. Yhtiö lentää Saab-340 potkuri-turbiinikoneella, jonka matkustajakapasiteetti on 33 matkustajaa ja rahtikapasiteetti 780 kiloa. Näillä näkymin Wingo aloittaa lennot 14. tammikuuta 2008. Se lentää aamuin illoin joka arkipäivä (maanantai-perjantai) reittiä Turku-Tampere-Oulu. Yhtiöllä on Internet-pohjainen lippujenvarausjärjestelmä, mutta matkoja voi ostaa myös Wingon asiakaspalvelusta sekä sopimuksen tehneistä matkatoimistoista. Lennot ovat liputtomia,

SAS:n yhteydet Kööpenhaminaan: Turku – Kööpenhamina 06.40 – 07.25 ma-la 12.55 – 13.35 ma-su Kööpenhamina – Turku 09.55 – 12.30 ma-su 20.05 – 22.35 ma-pe, su Tulevat (14.1.08 alkaen) Wingon lennot Tampereelle ja Ouluun: Turku Tampere Oulu 06.15 06.50 07.50 16.00 16.35 17.35 Oulu Tampere Turku 08.10 09.10 09.45 17.55 18.55 19.30

matkustaja tarvitsee lennolle päästäkseen vain kuvallisen henkilötodistuksen. ■

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PK-Hallitusbarometri selvitti

TEHOKAS HALLITUSTYÖSKENTELY TÄRKEÄ PK-YRITYKSILLE Yritysten johto kokee tehokkaan hallitustyöskentelyn merkittäväksi, jopa erittäin merkittäväksi yrityksen menestymiselle. Tätä mieltä on kaksi kolmasosaa lähes 1500 yritysjohtajasta, jotka lokakuussa vastasivat kauppakamareiden ja Hallituspartnerit ry:n tekemään hallitusbarometrikyselyyn. Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn suoritti Tampereen kauppakamari. Mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä tärkeämmäksi hallitustyöskentely koetaan. Pienetkin yritykset alkavat jo hankkia ulkopuolista asiantuntemusta hallituksiinsa. Hallitusbarometrin mukaan puolet yrityksistä on sellaisia, joiden hallituksissa ei ole yhtään ulkopuolista jäsentä. Mikroyritysten (henkilöstömäärä alle 10) jou-

kossa tällaisia yrityksiä on puolet. Sen sijaan keskisuurista, 50 – 249 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes 70 prosentilla on vähintään yksi ulkopuolinen jäsen hallituksessaan. Hallituksen ulkopuoliset jäsenet edustavat paitsi merkittäviä osakkaita, myös erityisesti jonkin liiketoiminnan osa-alueen tai yrityksen toimialan asiantuntemusta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat alkaneet ottaa hallituksiinsa hallitustyön ammattilaisia, mikroyrityksissä hallitusammattilaisten käyttö on vähäisempää. Hallituksen jäsenen keskeisimmäksi osaamisalueeksi pk-yritysten johto nostaa yritystalouden ja rahoituksen hallinnan. Seuraavaksi tärkeimpinä mainitaan pk-yritysten toimintatapo-

jen tunteminen ja strategiatyöskentelykokemus. Viimeksi mainittua strategiatyöskentelyä keskisuurten yritysten johto pitää hallituksen jäsenen tärkeimpänä osaamisalueena. Vastaukset osoittavat, että yritysten omistajat ja johto valitsevat hallituksiinsa sellaista osaamista, joka täydentää yrityksen henkilökunnan osaamisalueita. Hallituksen jäsenien odotetaan olevan yhteistyökykyisiä, hallitustyöskentelyyn sitoutuneita ja avarakatseisia henkilöitä, joilla on taito kyseenalaistaa asioita. Naisten osuus hallituksissa minimaalinen Hallitusbarometrin mukaan pk-yrityksen hallituksessa on keskimäärin 3 – 4

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

jäsentä, joista naisia on yksi. Hallituksen jäsenten lukumäärä vaihtelee yhdestä 13:sta ja nousee yrityskoon kasvaessa. Naisten osuus hallituksissa ei kuitenkaan kasva, pikemminkin pienenee mitä suuremmaksi hallitus kasvaa. HHJ-koulutus tehostanut hallitustyöskentelyä Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n vuonna 2005 käynnis-

tämän Hyväksytty Hallituksen jäsen – koulutuksen (HHJ) tulokset alkavat jo näkyä hallitustyöskentelyssä. Barometri osoittaa, että tähän koulutukseen osallistuneiden yrityksissä on keskimääräistä enemmän ulkopuolisia hallituksen jäseniä, jotka ammattitaidollaan täydentävät yrityksen osaamista. Hallituksen työskentelyn organisointiin on näissä yrityksissä kiinnitetty enemmän huomioita kuin niissä yrityksissä, joiden edustajat HHJ-koulu-

aamu•kahvit

tukseen eivät toistaiseksi ole osallistuneet. Kyselyyn vastanneista noin kolmasosa on osallistunut HHJ-koulutukseen. HHJ-koulutuksen tavoitteena on pk-yritysten hallitustyöskentelyn tehostaminen eli saada yritysten omistajat ja johto miettimään sitä, minkälaista lisäarvoa hallituksen jäsenet yrityksen kehittämiselle voivat tarjota. Seuraava HHJ-koulutus alkaa Turussa tammikuussa 2008. ■

Tilintarkastukseen ja mm. juridiseen neuvontaan erikoistunut Ernst & Young Oy isännöi aamukahveja 19.11.

Aamun avasivat KHT Minna Toivonen Ernst & Young Oy:stä sekä Paula Heinonen Turun kauppakamarista.

aamu•kahvit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Viestintämanian espanjalainen aamiainen 16.11. nautittiin Veritasstadionin Óle-ravintolassa.

Viestintämania Oy:n Riku Näsänen kertoi Mania-lehden vauhdikkaasta kasvusta

kamarissa•tapahtuu

Uusia luottamushenkilöitä Salon ja Uudenkaupungin kauppakamariosastoissa Turun kauppakamarin Salon osaston puheenjohtajisto vaihtui 30.11. pidetyssä osaston vuosikokouksessa. Osaston puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen Salon Seudun Sanomista, I varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen Salon Seudun Osuuspankista ja II varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskaupasta. Myös Uudenkaupungin kauppakamariosaston puheenjohtaja vaihtui osaston vuosikokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Jouni Parkkonen Laitilan Puhelimesta. ■

Salon puheenjohtajisto Jukka Hulkkonen (vas.), Kirsti Kirjonen ja Esko Jääskeläinen. Salon kauppakamariosaston vuosikokous palkitsi asiamies Merja Koivaaran 25vuotisansiomerkillä

Uudenkaupungin kauppakamariosaston uusi puheenjohtaja Jouni Parkkonen

Kyllä kauppa kannattaa tulevaisuudessakin

Kaupan Aika 2007 Turun kauppakamarin kauppavaliokunnan 30-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 26.10. Seminaarin alustajina toimivat toimitusjohtaja Hannu Pent-

Pokko Lemminkäinen.

tilä Stockmann Oyj:stä sekä pääjohtaja Arto Hiltunen SOK:sta, molemmat merkittäviä vaikuttajia suomalaisessa kaupan kentässä. Lisäksi Elävä Kaupunkikeskusta Ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen haastoi satapäisen kuulijakunnan esitellessään kaupunkikeskustoja meiltä ja muualta maailmalta. Pääjohtaja Hiltusen mielestä Suomessa kaupan tuottavuus on hyvällä tasolla kansainvälisestikin vertaillen. Tuottavuuden kasvu on syntynyt suurelta osin logistisen arvoketjun rationalisoinnin kautta eli vähemmällä työtuntimäärällä on saatu aikaan suurempi suorite. Lisäksi kaupan ja palvelujen alalla on myös tärkeää synnyttää uusia innovaatioita. Tästä merkittävä esimerkki on vaikkapa Stockmannin Hullut Päivät, jotka ovat kyenneet kasvattamaan myyntiään kerta toisensa jälkeen. Hannu Penttilän mukaan Stockmannin kansainvälistymisestä voidaan löytää neljä opetusta: pitkäjänteisyys, oman konseptin kilpailukykyisyys kansainvälisillä markkinoilla, paikallinen toimiva organisaatio sekä good corpora-

Hannu Penttilä.

Arto Hiltunen.

te citizenship. Kansainvälisille markkinoille ei voi mennä paikkamaan menestymättömyyttä kotimarkkinoilla, tuotekonseptin täytyy ensiksi olla vahva kotona. Lisäksi paikallistuntemus sekä paikallisten lakien ja säännösten kunnioittaminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa kansainvälisesti menestyviä yrityksiä. Seminaarin avasi kauppavaliokunnan puheenjohtaja, Turun kansallisen kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth, joka kävi tervetuliaispuheessaan läpi valiokunnan 30-vuotiasta historiaa. Perustamisvuonna kaupallista yhteisöä olivat puhuttaneet mm. myymälävarkaudet sekä toriparkki! Yleisön joukossa oli mukana myös kauppavaliokunnan perustajajäsenistä Leo Kjisik, Jarmo Helminen sekä Eero Kortet. ■

Paula Palmroth.

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ VAIKUTA JA VERKOSTOIDU! KAUPPAKAMARIN AAMUKAHVITILAISUUDET 2008 Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ovat saaneet erittäin hyvää palautetta: osanottajat ovat kokeneet ne erinomaisiksi tilaisuuksiksi laajentaa kontaktiverkostoaan. Jos siis haluat tutustua mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin & yrityksiin ja verkottua kahvikupin äärellä, olet lämpimästi tervetullut vuoden 2008 ensimmäiseen aamukahvitilaisuuteen PERJANTAINA 25.1.2008 IT MILL OY, Ruukinkatu 2 - 4, 20540 TURKU (klo 8.00 – 9.30) Ilmoittautumiset 20.1.2008 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tapaamisiin jälleen aamukahvien merkeissä! MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS TULEVAT AAMUKAHVITILAISUUDET: Itella Oy TPS Konica Minolta Mandatum Yksityispankki

12.2.2008 7.3.2008 9.4.2008 14.5.2008

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 16

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun kauppakamarin hallitus tapasi kansanedustajia Turun kauppakamarin hallitus tapasi alueen kansanedustajia jo perinteisellä kansanedustajalounaalla, joka järjestettiin Helsingissä KauppakamariForumin yhteydessä 21.11. Kansanedustajakiireiltään mukaan olivat ehtineet Pertti Hemmilä (kok), Ilkka Kantola (SDP), Esko Kiviranta (kesk.), Petteri Orpo (kok) sekä Anne-Mari Virolainen (kok). Alustajana lounaalla aiheesta "Suomen energiapolitiikan vaihtoehdot ja taloudellisen kasvun turvaaminen" toimi KTT, dosentti Juha Hon-

katukia Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Honkatukian mukaan halvan energian saatavuus on ollut Suomen talouden kannalta keskeistä, ja koska EU on sitoutunut päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, tästä seuraa, että energiakustannukset väistämättä tulevat nousemaan tulevaisuudessa. –Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on ollut tähän mennessä metsäteollisuuden varassa, mutta entä jatkossa? kysyi Honkatukia. ■

Anne-Mari Virolainen

Kari Ruusunen ja Petteri Orpo Paula Heinonen ja Esko Kiviranta

Juha Honkatukia, VATT

Heikki Pylkkänen (vas.), Mikko Pukkinen, Ilkka Kantola, Jukka Holmroos ja Riitta Vesamäki

Kari Ruusunen jatkaa puheenjohtajana Turun kauppakamarin syyskokous Puhetta johtivat toimitusjohtajat Kari Ruusunen ja Jari Lähteenmäki

Turun kauppakamarin syyskokous valitsi 7.11. pidetyssä kokouksessa puheenjohtajiston, valtuuston sekä Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsenet Turun kauppakamarialueelta vuodeksi 2008. Puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Kari Ruusunen Aker Yards Cabins Oy:stä, I varapuheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen TS-yhtymästä sekä II varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara Teleste Oyj:stä. Turun kauppakorkeakoulussa pidetyssä syyskokouksessa kuultiin myös Turun yliopiston johtajan, tohtori Ilppo Vuorisen ajankohtaisesitelmä aiheesta "Itämeren tila ja tulevaisuus". Turun kauppakamarin 48-jäsenisen valtuuston uusiksi jäseniksi valittiin toimikaudelle 2008-2010 toimitusjohtaja Aarne Aho, Burger-In Oy toimitusjohtaja Ilkka Ala-Nissilä, Varsinais-Suomen Auto Center Oy hallituksen puheenjohtaja Lars-Petter Godenhielm, Dinolift Oy toimitusjohtaja Timo Ketonen, Hansaprint Oy

toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen, Salon Seudun Sanomat Oy toimitusjohtaja Jukka Korhonen, Huonekalutehdas Korhonen Oy toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, Laitilan Puhelin osk toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio Oyj

"Eräs keino saada Itämerta rasittavat ravinnepäästöt kuriin on, että kaikki Itämeren asukkaat ryhtyvät kasvissyöjiksi" totesi tohtori Ilppo Vuorinen ajankohtaisesitelmässään.

Jäseniksi Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin vuodeksi 2008 kymmenen jäsentä, joista toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen Salon Seudun Sanomat Oy:stä ja toimitusjohtaja Jouni Parkkonen Laitilan Puhelimesta valittiin uusina jäseninä. ■

Huomionosoitukset jaettiin Jari Lähteenmäelle (vas.), Jarkko Klemelälle, Leo Kjisikille, Mikko Ketoselle, Jarmo Helmiselle sekä Allan Ahngerille. Jakamassa Turun kauppakamarin puheenjohtaja Kari Ruusunen.

Turun kauppakamari juhlisti 90-vuotista taivaltaan Yli 200 juhlavierasta juhli Turun linnassa 10.11. pidetyssä 90-vuotisjuhlagaalassa. Juhlapuhujana oli kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja gaalan juonsi Jukka Puotila. Illan ai-

kana palkittiin myös kaikkiaan seitsemän henkilöä pitkästä luottamustehtäväurasta Turun kauppakamarissa ja Keskuskauppakamarissa.

Viisi uutta kunniajäsentä Kunniajäseniksi kutsuttiin hovioikeudenneuvos Allan Ahnger, toimitusjohtaja Jarmo Helminen, hallituksen pu-

heenjohtaja Mikko Ketonen, toimitusjohtaja Leo Kjisik sekä hallituksen puheenjohtaja Jarkko Klemelä. Kunniajäsenyys voidaan myöntää kauppakamaritoiminnassa erityisesti ansioituneille henkilöille. Kaikki nyt kunniajäseniksi kutsuttavat ovat olleet kauppakamaritoiminnassa aktiivisesti mukana kolmekymmentä vuotta hallituksen puheenjohtajistossa tai jäseninä tai valiokuntien puheenjohtajina tai jäseninä sekä kauppakamarin valtuustossa. Kunniajäseneksi kutsuminen on kauppakamarissa vain harvoin käytetty huomionosoitus. Aiemmin kunniajäsenyys on myönnetty, johtaja Mikko

Karlsonille, hovioikeudenpresidentti Touko Kososelle, teollisuusneuvos Tarmo Lieskivelle, kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemelle sekä nyttemmin jo edesmenneelle toimitusjohtaja Antti Katajalle.

Kaksi ansioristiä Kauppakamarin ansioristi eli kauppakamariristi myönnettiin TS-yhtymän toimitusjohtaja Keijo Ketoselle. Ketonen on toiminut mm. Osuuskunta Tu-

run messujen hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1985 ja Turun messukeskus Oy:n hallituksen jäsenenä vuodesta 1988. Lisäksi hän on ollut Turun kauppakamarin valtuustossa vuodesta 1986 lähtien.

Kauppakamarin ansioristi luovutettiin myös kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäelle. Hän on toiminut kauppakamarissa vuodesta 1986 lähtien, viimeiset kymmenen vuotta toimitusjohtajana.

Aiemmin ansioristin ovat saaneet Aiemmin ansioristin ovat saaneet kauppaneuvos Veikko Autio, toimitusjohtaja Jarmo Helminen, hallituksen puheenjohtaja Pekka Jousi sekä toimitusjohtaja Hannu Kokkonen.

Turun kauppakamari juhlisti 90

sti 90-vuotista taivaltaan

Tilipäätösja veropäivä 22.11.2007 Turun kauppakamarin perinteinen Tilinpäätös- ja veropäivä kokosi Turun messu- ja kongressikeskukseen tänäkin vuonna yli 200 taloushallinnon ja juridiikan ammattilaista. Tilaisuuden asiantuntijoina kuultiin OTT, johtaja Hannele Ranta-Lassilaa ja OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattilaa Kes-

kuskauppakamarista sekä KTL, KHT Ilkka Yli-Räisästä BDO Lyran Oy:stä. Lounaan jälkeen yleisöä viihdytti myös taikuri ja mentalisti Pete Poskiparta, jonka temput tempaisivat katsojat mukaansa. Päivän puheenjohtajana toimi Ilkka Yli-Räisänen. ■

Turun kaupunkikeskustan kehittäminen jatkuu yhdistysmuodossa Turun kaupunkikeskustan kehittäminen jatkuu ensi vuonna yhdistysmuodossa. Toiminnan tarkoituksena on edelleen Turun kaupunkikeskustan kehittäminen. Yhdistyksen tehtävänä on vahvistaa Turun kaupallisen keskustan asemaa markkinoilla ja viestittää positiivista mielikuvaa kaupungin liikekeskustasta, lisätä keskuksen toimintaa, elämää ja viihtyvyyttä. Lisäksi yhdistyksen tehtävänä on keskustan toimijoiden muodostaman yhteistyöverkoston kasvattaminen sekä aktiivisen yhteistoiminnan lisääminen. Tavoitteena on kilpailukykyinen kaupunkikeskusta tapahtumineen, viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka sekä houkutteleva kiinteistösijoittamisen kohde. Turun kaupunkikeskustan kehittäminen aloitettiin vuonna 2003 Turun kauppakamarin yhdessä Turun kaupungin, kiinteistönomistajien, kauppiaiden sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa teettämän kehittämissuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on ollut

projektin järjestäytyminen omaksi organisaatioksi. Tapahtumat elävöittäneet Turun kaupungin ydinkeskustaa Kuluneen viiden vuoden aikana kaupunkikeskustan kehittämistoiminta on ollut monipuolista ja aktiivista. Toimintaan ovat kuuluneet mm. ostos- ja parkkioppaan toteuttaminen, puuistutusten, pyöräparkkien ja jouluvalaistuksen lisääminen sekä aktiivinen tiedottaminen ja markkinointi. Tärkeä osa toimintaa on ollut yhteistyö yrittäjien, Turun kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Erilaisten tapahtumien järjestäminen on kuulunut osana kaupunkikeskustan viihtyvyyden lisäämistä ja elävöittämistä. Suosittuja tapahtumia ovat olleet vuosittain järjestetyt Turun päivän - tapahtumat, jolloin myös liikkeillä on ollut mahdollisuus olla avoinna. Erityisesti lapsiperheille suunnatut Lasten Lauantai -tapahtumat esiintyjineen ovat keränneet kävelykadulle sankoin joukoin väkeä kuin myös Joulukadun avajaiset. Turun kaupunkikeskustan kehittämistoiminnan piiriin kuuluu noin 200 toimijaa. Toimijakunta on koostunut pääasiassa keskustan yrittäjistä, kiinteistönomistajista sekä pysäköintilaitoksista. ■

Yhteistyön sydämessä -

Koneteknologiakeskus - Koneteknologiakeskus –hanke syntyi jo vuonna 1999 Turun ammatti-instituutin Peltolan yksikön laajennustarpeista. Siitä on pitkä matka tähän päivään, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimintaan vuonna 2007, kertoo keskuksen toimitusjohtaja Anne Ahkola-Lehtinen. Koneteknologiakeskus on Turun seudun oppilaitosten ja Varsinais-Suomen yritysten yhteinen koulutus- ja kehittämiskeskus. Tällä hetkellä vakituista henkilökuntaa on viisi, joiden lisäksi eri projekteissa ja tilapäisissä töissä työskentelee kahdeksan henkilöä. Oman henkilöstön lisäksi talo on työpaikka monelle opettajalle. Turun kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 70%, teknologiateollisuus 20% ja Turun Aikuiskoulutussäätiö 10%. Keskuksen tärkeä tehtävä on luoda aitoa yhteistyötä ammattioppilaitosten ja yritysten välille niin, että toiminta muuttuu aidoksi työksi ja tuloksiksi. Työssä on pystyttävä iskemään rajapintaan, jotta yrityksiin saadaan uutta teknologiatietoa nuorten viemänä. Koneteknologiakeskus toimiikin nuorten suuntaan ikkunana uuteen teknologiaan ja työympäristöön. Keskuksen toiminnassa ovat vahvasti mukana Turun ammatti-instituutti, Turun Aikuiskoulutuskeskus sekä Turun ammattikorkeakoulu. Soveltava tutkimus sekä kehittämishankkeet ovat tärkeä osa keskuksen

toimintaa. Yksi Koneteknologiakeskuksen hankesuunnitelmista liittyy uusiin valmistusteknologioihin, joissa ylimaakunnallista yhteistyötä tehdään mm. Hämeenlinnan InnoSteelin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Lisäksi keskus etsii tällä hetkellä yrityskumppaneita Tekes-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää automaattinen panostussolu koneistusjärjestelmään. Projekti- ja kehitystoimintaan tuo uutta tuulta Meriosaamiskeskus. Koneteknologiakeskus sai kuluvan vuoden alusta vetovastuun sekä valtakun-

nallisen Meriklusteriohjelman koordinaatiosta sekä tämän alaisesta paikallisesta Meriosaamiskeskuksesta. Näiden toiminta kuuluu valtioneuvoston määräaikaiseen 2007 – 2013 osaamiskeskusohjelmaan (OSKE), jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Konkreettinen projektityö alkaa ensi vuoden aikana, kun itse hanketoiminta saadaan käyntiin. Jotta teollisuutta voidaan vielä kehittää, on alueelle saatava huippuluokan osaamista. Turusta puuttuu alan teknillinen korkeakoulu, jonka vuoksi etäprofessuurin mahdollisuutta lähdettiin selvittämään jo kaksi vuotta sitten. Koneteknologiakeskuksen yhteistyö yritysten, Turun kaupungin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on saatu vaiheeseen, jossa Turun kaupunginhallitus päätti lokakuussa valmistustekniikan etäprofessuurin osarahoituksesta ensi vuodesta lähtien. Sijoituspaikkana on Koneteknologiakeskus Turku Oy. - Koneteknologiakeskuksen toiminnassa ja olemassaolossa on tärkeintä oikean yhteistyön aikaansaaminen ja oikeanlaisten palvelujen tarjoaminen alueen yrityksille. Sitä työtä ei voi tehdä yksin, vaan on toimittava yhteistyön sydämessä, innostaa Ahkola-Lehtinen. ■

yritys•tietoa

Verohallituksen ohje verottomasta matkailijamyynnistä Verohallitus on julkaissut 29.9. verkossa ohjeensa myyjille matkailijamyynnistä eli tax-free-myynnistä. Veroton matkailijamyynti koskee tavaran myyntiä matkailijoille, joilla on kotipaikka EU:n ulkopuolella. Ohjeessa todetaan muun muassa, että myyjän on varmistettava matkailijan kotipaikka hänen passistaan tai siihen merkitystä oleskelu- tai työluvasta tai muista asiakirjoista, jotka selvittävät kotipaikan luotettavasti. Suomessa oleskelun luonne käy ilmi viisumin tai oleskeluluvan muodosta. Matkailijalla, jonka passissa on vihreä tarra eli viisumi, on oikeus tax-freeostoihin. Jos matkailijan passissa on punainen tarra eli oleskelulupa, matkailija saa tehdä tax-free-ostoja kahden viikon aikana ennen luvan päättymistä. Jos henkilö poistuu Suomesta aikaisemmin, on hänen esitettävä työnantajan todistus siitä, että työsuhde päättyi merkittyä aikaisemmin. Ohje löytyy verohallinnon sivuilta www.vero.fi->ajankohtaista. Sähköiseen tiedotteeseen linkki http://www.vero.fi/nc/doc/ download.asp?id=1239;40896 Uusia osakeyhtiöitä perustetaan vauhdilla Uusi osakeyhtiölaki on nyt ollut voimassa reilun vuoden. Osakeyhtiöitä on rekisteröity kaupparekisteriin tänä aikana lähes 60 % enemmän kuin lain voimaantuloa edeltäneinä 12 kuukautena. Uusien yritysten perustaminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi yksityisiä elinkeinonharjoittajia on rekisteröity 4 % enemmän. Yleisimmistä yritysmuodoista ainoastaan avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden rekisteröintimäärä on laskenut. Valtaosalla uusista osakeyhtiöistä pieni osakepääoma Uusi osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Uuden lain tavoitteena oli selkeä, kattava ja joustava sääntely ja suomalaisten osakeyhtiöiden toimintamahdollisuuksien lisääminen. Osakepääoman vähimmäismäärä aleni 8 000 eurosta 2 500 euroon. Lähes 70 % osakeyhtiöistä on nyt perustettu minimipääomalla. Kaikista osakeyhtiöistä valtaosa, n. 90 % toimii alle 10 000 euron osakepääomalla. Suurin osakeyhtiölle rekisteröity osakepääoma on ollut 992 444 479, 13 euroa.

Uusi laki mahdollisti sen, ettei osakeyhtiön osakkeella tarvitse enää olla nimellisarvoa. Uusista osakeyhtiöistä 83 % onkin valinnut nimellisarvottomat osakkeet. Lisätietoja: Kaupparekisterin neuvonta, puh. (09) 6939 5900 Julkisen sektorin IThankinnoille uudet sopimusehdot Julkinen sektori otti IT-hankinnoissaan käyttöön uudet sopimusehdot (JIT 2007) 8.10.2007 alkaen. Niitä sovelletaan valtion virastojen, laitosten, liikelaitosten ja rahastojen sekä kuntien ja kuntayhtymien IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa. Julkisen hallinnon IT-hankinnat yhdenmukaistuvat, kun myös kunnat ottavat käyttöön yhteiset sopimusehdot tietotekniikan ja tietoteknisten palvelujen hankinnoissa. Uudet ehdot helpottavat kuntien työtä ja selkeyttävät alan kilpailutusta. Uudet sopimusehdot on hyväksytty julkishallinnon suositukseksi (JHS 166) Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa JUHTAssa. Sopimusehdoissa on huomioitu julkisten hankintojen erityispiirteet ja sitä koskeva lainsäädäntö. Lisäksi on otettu huomioon tietoturvakysymykset sekä avoimen lähdekoodin käyttö. Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdoissa käydään läpi yleiset ehdot sekä erityisehdot tilaajan sovellushankinnoista, palveluista, konsultointipalveluista, valmisohjelmistohankinnoista sekä laitehankinnoista. Sopimusehtoihin liittyy sekä tilaajalle että toimittajalle tarkoitetut sopimusehtojen käyttöä opastavat soveltamisohjeet. Muistilistanomaiset mallisopimukset sovellushankinnoista, palveluhankinnoista ja konsultointihankinnoista ovat sopimusehtojen liitteenä. Lisätietoja: tietohallintojohtaja Kari Kujanen, Kari.Kujanen@om.fi, puh (09) 1606 7552. Varoitus sähköpostiviestistä ” Euro Business Guide” (Euro Company Registration) Hollannistä lähettelee yrityksiin sähköpostia, jossa pyydetään rekisteröitymään em. rekisteriin. Yritysten on syytä huomata, että kyseessä on maksullinen ilmoitus kolmeksi vuodeksi, jonka vuosihinta on 990 euroa.

Starttirahayritykset pysyvät toiminnassa muita aloittavia yrityksiä paremmin Starttirahalla perustettujen yritysten alkuvaiheen elossapysyminen näyttää paremmalta kuin aloittavien yritysten yleensä. Starttirahalla palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymisen myötä syntyvät välilliset työllisyysvaikutukset ovat korkeat. Tulokset selviävät starttirahan vaikutuksia käsittelevästä tutkimuksesta. Vuonna 2005 perustetuista starttirahayrityksistä oli vuonna 2007 toiminnassa edelleen runsas 87 prosenttia. Osuus on selvästi korkeampi kuin aloittavilla yrittäjillä yleensä. Starttirahalla aloittaneiden yrittäjien yritystoiminta on usein liikevaihdoltaan ja työllistävyydeltään laajempaa kuin ilman starttirahaa aloittaneiden yrittäjien. Tämä on hyvä tulos, mutta samalla se antaa syyn pohtia, ovatko kaikki yritysideat olleet starttirahan tarpeessa. Starttirahajärjestelmää muutettiin vuoden 2005 alusta kokeiluna niin, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi ryhtyville. Vuosina 2005-2007 starttirahalla on aloittanut yritystoiminnan kaikkiaan noin 21 000 henkilöä, joista muita kuin työttömiä oli lähes puolet. Erikoistutkija Pekka Stenholm tutki starttirahan vaikutuksia työministeriön tilauksesta. Tutkimus ”Starttiraha yrittäjyyden avaimena - Jatkokokemuksia starttirahakokeilusta 2005-2007” on julkaistu työpoliittinen tutkimus –sarjassa numerolla 332. Lisätietoja: www.mol.fi Työryhmä selvittää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuutta Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut tänään työryhmän selvittämään julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettiin liittyviä kysymyksiä. Työ liittyy istuvan hallituksen ohjelmassa asetettuun tavoitteeseen varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset. Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen sektorin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyvien potentiaalisten kilpailun vääristymien luonnetta, arvioida ilmiön laajuutta ja käytännön merkitystä, kartoittaa keinoja, joilla kilpailuneutraliteetin toteutuminen voi-

yritys•tietoa

daan varmistaa sekä tehdä suosituksia politiikkalinjauksiksi tai säädösmuutoksiksi. Sen tulee saada työnsä valmiiksi 31.10.2008 mennessä. Julkinen sektori harjoittaa elinkeinotoimintaa varsin laaja-alaisesti. Taloudellisen toimintaympäristön markkinaehtoistuminen on kuitenkin saanut julkisen sektorin osin luopumaan omasta toiminnasta ja ostamaan palvelut yksityisiltä tuottajilta. Valtio tai kunnat ovat toisaalta päätyneet myös liikelaitostamaan tai yhtiöittämään omaa toimintaansa. Tämän kehityksen tuloksena julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan harjoittamisen edellytysten ja lähtökohtien erilaisuudesta johtuen syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiin ja markkinoiden toimivuuteen liittyviä ongelmia. Lisätiedot:Työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Antti Riivari, KTM, puh. (09) 1606 3742.

kitystä. Tavoitteena on myös edistää markkinoiden toimivuutta alueilla, joilla yksittäiset kunnat ovat useimmiten liian pieniä ostajia. Uusi laki julkisista hankinnoista antaa mahdollisuudet kuntien yhteishankintayksikön perustamiseen. Valtakunnallisen kilpailuttamisen jälkeen kunnan tai kuntayhtymän ei tarvitse enää erikseen kilpailuttaa omaa hankintaansa, ja myös mahdolliset valitukset voidaan käydä läpi yhteisen kilpailuttamisen yhteydessä. Valmistelua on tehty yhteistyössä jo toiminnassa olevien kunnallisten hankintayksikköjen kanssa. Yhtiö tulee toimimaan yhteistyössä niiden kanssa tiiviisti. Ensi vuonna kesälomien jälkeen toimintansa aloittava yhtiö tulee toimimaan pienellä kiinteällä henkilökunnalla ja ostaa erityisosaamista ulkopuolelta. Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. (09) 771 2700, 0400 486 043

Kunnille yhteinen hankintayhtiö Kunnat saavat yhteisen yhtiön suurten hankintojen kilpailuttamiseksi ja säästöjen hankkimiseksi hankintayhteistyöllä. Suomen Kuntaliiton hallitus päätti perustaa osakeyhtiön yhteishankintoja varten. Yhteishankintayhtiö keskittyisi esimerkiksi öljyn, sähkön ja tietokoneiden hankinnan kilpailuttamiseen kuntien puolesta. Tällaisilla alueilla paikalliset tai alueelliset hankintayksiköt eivät toimi, ja valtakunnallisella kilpailutuksella on mahdollista saavuttaa yhteisiä hyötyjä. Toimialat tarkentuvat yrityksen liiketoimintasuunnitelmassa. Kuntien ja muiden kunnallisten toimijoiden osallistuminen hankintayhteistyöhön perustettavan yhtiön kautta on niille täysin vapaaehtoista. Hanketta on valmisteltu muun muassa kuntakyselyllä, jossa kaksi kolmannesta kunnista ilmaisi valmiutensa käyttää yhteishankintaa tavara- ja palveluhankinnoissa, jos se tuottaa säästöjä. Erityisen tärkeänä pidettiin tehokasta ja osaavaa hankintaprosessin hoitamista ja nykyistä vahvempia neuvotteluasemia. Valtakunnallisen hankintayhteistyön uhkana on pidetty paikallisten yritysten jäämistä sivuun hankinnoissa. Niinpä tuleva hankintayhtiö suuntautuukin kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin, joiden hankinnassa kuntakentän yhteisellä volyymilla on mer-

Työkalupakki yksinyrittäjälle Verkkoon on koottu kattava työkalupakki yksinyrittäjyydestä kiinnostuneille. Työkalupakki on syntynyt monikansallisessa Self-Employment-hankkeessa, josta Suomessa ovat vastanneet Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyystutkijat. Vuorovaikutteinen verkkosivusto on suunnattu sekä yksinyrittäjyyttä uravaihtoehtona pohtiville ihmisille että uraneuvojille ja opinto-ohjaajille. Sivustolle on koottu tärkeitä neuvoja ja näkökohtia, joita yksinyrittäjyyteen liittyy. Sivuston kautta käyttäjät pääsevät käsiksi myös aiheeseen liittyvään tutkimustietoon. Suomenkielinen työkalupakki on osoitteessa: http://www.self-employment. org /Toolkit/toolkit_fin.html. Kirjanpitolautakunnan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista Kirjanpitolautakunta on julkaissut uuden yleisohjeen “Suunnitelman mukaiset poistot”. Yleisohjeen tarkoituksena on opastaa kirjanpitovelvollisia suunnitelman mukaisten poistojen tekemisessä. Uusi yleisohje korvaa kirjanpitolautakunnan 27.9.1999 antaman yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Yleisohjeen lähtökohtana on kirjanpitolain mukaisesti pysyvien vastaavien hyödykkeiden erillisarvostus. Pieniltä kirjanpitovelvollisilta erillisarvostusta vaaditaan kuitenkin vain tietyissä

tilanteissa. Pienille kirjanpitovelvollisille soveltuvia yksinkertaistettuja poistokäytäntöjä sekä helpotuksia liitetietoina annettaviin tietoihin käsitellään luvussa 11. Kirjanpitolakia uudistettaessa on nojauduttu jo edellisessäkin kirjanpitolain uudistuksessa omaksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan yksittäisiin kysymyksiin voidaan saada johtoa IFRS-standardeista siltä osin, kuin kysymystä ei ole nimenomaisesti ratkaistu Suomen lainsäädännössä tai sen perusteella annetussa määräyksessä tai suosituksessa. Tässä yleisohjeessa on mm. avustusten kirjaamista, perusparannusmenon aktivoimista sekä arvonalennusta koskevissa osioissa nojauduttu kyseessä olevien asioiden osalta IFRS-standardeihin. Lisätietoja: www.ktm.fi->kirjanpitolautakuta Uuden yrittäjän vero-opas Verohallitus on julkaissut Uuden yrittäjän vero-oppaan. Julkaisun tarkoituksena on antaa yrittäjäntaipaleensa alussa olevalle yrittäjälle kokonaiskuva yrityksen verotuksesta. Opas keskittyy pienehkön liike- tai ammattitoimintaa harjoittavan yrityksen verotukseen. Esille on otettu peruskysymyksiä, joihin uudet yrittäjät ovat verovirastoissa asioidessaan hakeneet vastauksia. Maatalousyrittäjien erityiskysymyksiä ei käsitellä. Myös kuvataiteilijoiden ja alkutuottajien arvonlisäverotus jää oppaan ulkopuolelle. Niistä löytyy tietoa Verohallituksen julkaisusta Arvonlisäverovelvollisen opas (julkaisu 189). Oppaassa kerrotaan, mitä tietoja veroviranomaiset tarvitsevat aloittavalta yritykseltä. Myös muille viranomaisille toimitettavia rekisteröinti-, lupa-, ilmoitus- yms. asiakirjoja selvitetään lyhyesti. Oppaassa käydään läpi eri yritysmuotojen tuloverotus ennakonkannosta lopulliseen verotukseen sekä arvonlisäverotus. Koska yrityksen verotus perustuu luotettavaan kirjanpitoon, myös eri yritysmuotojen kirjanpitovelvollisuus on oppaassa esillä. Oppaan viimeisessä luvussa kerrotaan yrityksestä työnantajana. Ennakonpidätyksen toimittaminen ja työnantajan velvollisuus maksaa sosiaaliturvamaksua palkkojen perusteella käydään läpi. Verotuksen lisäksi myös työnantajan pakolliset vakuutukset selostetaan pääpiirteittäin. Lisätietoja: www.vero.fi Sähköiseen versioon: http://vero.fi/nc/ doc/download.asp?id=1874;711148

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tavaramerkkihakemus nyt myös sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla voi nyt täyttää sähköisen tavaramerkin hakemuslomakkeen, maksaa hakemusmaksun verkkopankissa ja lähettää hakemuksen sähköisesti Patentti- ja rekisterihallitukseen. Maksu on suoritettava verkkopankissa ennen hakemuksen lähettämistä. Maksun voi suorittaa kaikkien niiden suomalaisten pankkien välityksellä, joilla on verkkopankkipalvelu. Maksaminen edellyttää normaaleja verkkopankissa tarvittavia tunnuksia ja salasanoja. Maksun suorittamisen jälkeen käyttäjä palautuu takaisin Patentti- ja rekisterihallituksen sivulle, jolloin hakemus kirjautuu vastaanotetuksi. Tarkempia tietoja asiasta antaa neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, puhelin (09) 6939 5398 tai email tuulimarja.myllymäki@prh.fi www.prh.fi Aloittaneiden yritysten määrä kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen mukaan 32 830 uutta yritystä aloitti toimintansa vuonna 2006. Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 10,9 prosenttia vuonna 2006. Aloittaneiden yritysten määrä kasvoi 10,1 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Eniten uusia yrityksiä aloitti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, kun toimialalla aloitti 9 285 uutta yritystä eli 28,3 % kaikista vuonna 2006 aloittaneista yrityksistä. Vuonna 2006 toimintansa lopetti 21 998 yritystä. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 7,3 prosenttia vuonna 2006. Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 3,9 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Eniten yrityksiä lopetti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, kun toimialalla lopetti 5 569 yritystä (25,3 %). Maakuntakohtaisen tarkastelun perusteella vuonna 2006 lukumääräisesti eniten yrityksiä aloitti (10 802) ja myös lopetti (7 327) Uudellamaalla. Vuoteen 2005 verrattuna aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten Uudellamaalla. Seutukunnittaisen tarkastelun perusteella vuonna 2006 suhteessa yrityskantaan eniten yrityksiä aloitti Oulun seutukunnassa (13,2 %) ja lukumääräisesti eniten Helsingin seutukunnassa (9 954). Suhteessa yrityskantaan yrityksiä lopetti eniten Kemi-Tornion seutukunnassa (9,7 %) ja lukumääräisesti

eniten Helsingin seutukunnassa (6 719). Kuntakohtaisen tarkastelun perusteella vuonna 2006 yrityskanta kasvoi absoluuttisesti eniten Helsingissä, missä aloitti 5 324 ja lopetti 3 714 yritystä. Vuoteen 2005 verrattuna uusien yritysten määrä lisääntyi eniten Helsingissä (554) ja väheni eniten Joensuussa ja Muuramessa, molemmissa -30 yritystä. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten Helsingissä (282) ja väheni eniten Iisalmessa (-36). Lähde: Yritysrekisteri: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2006. Tilastokeskus. Keskuskauppakamarin Lainsäädäntökatsaus Osakeyhtiölain ja verolainsäädännön yhteensovittaminen, tilintarkastuksen raportoinnin muuttuminen, komission konsultaatio yksityisestä eurooppayhtiöstä ja muutokset markkinointisäännöissä vaikuttavat voimakkaasti yritystoimintaan. Lainsäädännön on annettava toimivat puitteet yritysten toiminnalle. Runsaan vuoden ikäinen uusi osakeyhtiölaki antaa modernin ja joustavan säädöspohjan osakeyhtiöille. Osakeyhtiölaki ei yksin riitä, vaan yhtiö- ja verolainsäädännön on muodostettava yhteen sovitettu kokonaisuus. Moni uuden osakeyhtiölain tarjoamista mahdollisuuksista on edelleen vailla verosäännöksiä, vaikka osakeyhtiölain valmistelu käynnistyi vuosituhannen vaihteen tienoilla. Oikeus- ja valtiovarainministeriön on tiivistettävä yhteistyötään lainvalmistelussa. - Tämän syksyn kokemus, jossa valtiovarainministeriö valmisteli osakeyhtiölakiin vaikuttavia yritysverosäännöksiä salassa ottamatta oikeusministeriötä valmisteluun mukaan, ei saa toistua, sanoo johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista. - Emme ole hakemassa verohelpotuksia vaan sitä, ettei lakiin tule arvaamattomia sudenkuoppia, kun osakeyhtiölaki mahdollistaa toimenpiteen, jota verolainsäädäntö ei tunne, Linnainmaa jatkaa. Yksityinen eurooppayhtiö helpottamaan tytäryhtiön perustamista? EU:n jäsenmaiden yhtiöoikeus on harmonisoitu vain joiltakin osin. Yrityksen perustamismenettelyt ja perusrakenteet vaihtelevat merkittävästi eri maissa. Tämä on ongelma, jos esimerkiksi suomalainen yritys haluaa perustaa tytäryhtiön toiseen EU-maahan. - Yksityinen eurooppayhtiö voisi

parhaimmillaan antaa yhteisen mallin eri EU-maille. Tämä mahdollistaisi sen, että yritys voisi kohtalaisin kustannuksin perustaa tytäryhtiöitä eri EUmaihin ja nämä tyttäret olisivat perusrakenteeltaan samanlaisia. Eri asia sitten on se, onko hanke realistinen. Monessa maassa ongelmana on byrokraattinen rekisterimenettely ja notaarivaatimukset, kertoo Leena Linnainmaa. Suomessa kaupparekisterin toiminta on kehittynyt viimeisen 15 vuoden aikana erittäin positiivisesti, hän jatkaa. Markkinoinnin säännökset muuttuvat ensi vuonna EU:n sopimattomat kaupalliset menettelyt –direktiivi muuttaa kuluttajille suunnatun markkinoinnin säännöksiä vuonna 2008. - Tähän asti kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiä on sovellettu vain markkinointiin, mutta jatkossa niitä sovelletaan myös asiakassuhteeseen yleensä. Säännöksiä sovelletaan elinkeinonharjoittajan toimintaan myös sopimuksen tekemisen jälkeen, esimerkiksi asiakasvalitusten käsittelyyn, muistuttaa lakimies Paula Paloranta. Uudet säännökset ovat nykyisiä huomattavasti yksityiskohtaisempia. Kuluttajansuojalain uudessa 2 luvussa on muun muassa nimenomainen kielto käyttää aggressiivisia menettelyjä markkinoinnissa tai asiakassuhteessa. Tekijänoikeusasioiden lainvalmistelu on siirrettävä työ- ja elinkeinoministeriöön Tekijänoikeuslainsäädännön valmistelu on siirrettävä opetusministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), jossa muutkin yritysten aineettomia oikeuksia koskevat lait valmistellaan. Luovan alan yrityksiä on kehitettävä, niiden kasvua on edistettävä ja niiden rahoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksi ministeriön tärkeimpiä tehtäviä on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ottaen huomioon edellä mainitut seikat. Tehokas innovaatiopolitiikka edellyttää, että aineettomien oikeuksien lainvalmistelu keskitetään TEM:iin. Ministeriö on jo vastuussa muun muassa tavaramerkkejä ja patentteja koskevan lainsäädännön valmistelusta. On luontevaa, että tekijänoikeuslainsäädännön valmistelu on samassa ministeriössä. - Kaikki aineettomien oikeuksien suojamuodot muodostavat kokonaisuuden. Käytännössä aineettomat oikeudet kietoutuvat toisiinsa siten, että

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

samaa tuotetta, kuten multimediatuotetta, matkapuhelinta tai tietokoneohjelmaa, suojataan useammalla eri suojamuodolla, kertoo Keskuskauppakamarin teollis- ja tekijänoikeusvaliokunnan sihteeri Paula Paloranta. Tilintarkastajan raportointi muuttuu Tilintarkastajan raportointi muuttuu, kun heinäkuun alussa voimaan tullutta tilintarkastuslakia ryhdytään soveltamaan viimeistään keväällä 2009 annettavissa tilintarkastuskertomuksissa. Ti-

lintarkastuskertomuksen pakollisista viidestä lausunnosta siirrytään kahteen pakolliseen lausuntoon. Myöhemmin tilintarkastuksessa voidaan siirtyä kansainvälisen mallin mukaiseen tilintarkastuskertomukseen. Esikuvana uudelle tilintarkastuskertomusmallille ovat kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA). Standardit tulevat myöhemmin tilintarkastuksessa velvoittaviksi EU:n komission päätöksellä. Kansainvälistymiskehityksellä on suuri merkitys tilintarkastuksen suorittamisen ja tilintarkastajan

vastuun kannalta. - Kysymys on myös asiakasyrityksen kannalta keskeisestä muutoksesta. Muutoksen sisältämä hienoinen vaikeaselkoisuus on hinta kansainvälistymisestä, sanoo tilintarkastuslautakunnan pääsihteeri Pasi Horsmanheimo. Lisätiedot: Johtaja Leena Linnainmaa, puh. 050 356 1183 Lakimies Paula Paloranta, puh. 050 548 0236 Tilintarkastuslautakunnan pääsihteeri Pasi Horsmanheimo, puh. 050 548 0233

kansain•välistä

Yhteistyö EU:n kanssa saa tukea venäläisiltä yritysjohtajilta Lähes joka kolmas yritysjohtaja katsoo, että EU:n ja Venäjän nykyistä läheisempi yhteistyö olisi edullista yrityksille. Yritysjohtajista 30 prosenttia katsoo, että EU:n ja Venäjän nykyistä läheisempi sopimusperusteinen yhteistyö koituisi eduksi heidän yrityksilleen. Yli puolet (58 %) vastaajista ei näe yhteistyön tiivistämisellä olevan merkitystä yrityksen toiminnalle. Pietarissa yhteistyön lisäämiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin Moskovassa tai muualla Luoteis-Venäjällä. Haitalliseksi yhteistyön tiivistämisen näkee vain kaksi prosenttia vastaajista. Venäjän WTO-jäsenyys jakaa mielipiteitä Yritysjohtajista 22 prosenttia pitää Venäjän WTO-jäsenyyttä yrityksensä kannalta haitallisena. Lähes yhtä moni, 20 prosenttia vastaajista, pitää jäsenyyttä yritykselleen edullisena. Vastaajista puolet on sitä mieltä, että WTO-jäsenyydellä ei ole mitään vaikutusta heidän yrityksensä toimintaan. Ulkomaalaisten yritysten toimintaedellytykset parantuneet merkittävästi Venäläiset yritysjohtajat katsoivat presidentti Putinin hallinnon toimien parantaneen merkittävästi ulkomaalaisten yritysten investointimahdollisuuksia Venäjälle ja kohentaneen myös venäläisten yritysten toimintaedellytyksiä. Vastaajista 28 prosenttia ei halunnut arvioida Putinin hallinnon toimia

(vuonna 2006, 23 prosenttia). Venäjän talous kovassa vedossa Lähes kaikki barometrilukemat todistavat Venäjän talouden nopeutuvasta kasvusta. Vuonna 2007 investoinnit kasvoivat ripeämmin kuin edellisenä vuonna. Investoinnit kasvoivat erityisesti energiasektorilla, metalliteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuljetusalalla. Vuodelle 2008 investointien kasvun odotetaan vieläkin nopeutuvan. Muu Luoteis-Venäjä on Pietaria ja Moskovaa optimistisempi kasvuodotuksissaan. Työvoiman määrän ennakoidaan kääntyvän hienoiseen laskuun Vuonna 2007 venäläisten yritysten työvoiman määrä kasvoi vuoden 2006 tavoin. Vuonna 2008 venäläiset yritysjohtajat odottavat kasvun olevan kuluvan vuoden kaltaista. Työvoiman määrän odotetaan kasvavan palvelualoilla enemmän kuin kaupassa ja teollisuudessa. Pietarissa työvoiman määrän kasvun odotetaan hidastuvan merkittävästi, muualla Luoteis-Venäjällä kasvun odotetaan hidastuvan vain hieman. Moskovassa odotukset työvoiman kasvulle ovat vuoden 2006 kaltaisia. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän business –barometri kuvaa Venäjän talouden ja toimialojen kehitystä sekä kehitysnäkymiä. Taloustutkimus Oy:n pietarilainen tytäryritys TOY-OPINION haastatteli 1163 venäläistä yritysjohtajaa kesä-heinäkuussa 2007 selvitystä varten. Yritykset edustivat kauppaa (44%), palveluita (41% )

ja teollisuutta (37%), Business-barometria on julkaistu vuodesta 1999 lähtien. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kari Jalas, puh. (09) 6969 6618, 050 563 4234 Varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen, puh. (09) 6969 6628, 050 500 2584 Osastopäällikkö Anne Hatanpää, puh. (09) 6969 6661, 050 320 9539 Uusi Eurostars-ohjelma rahoittaa kansainvälistyviä pk-yrityksiä Euroopan komissio on hyväksynyt t&kintensiivisille pk-yrityksille suunnatun uuden Eurostars-rahoitusohjelman, johon on budjetoitu 400 miljoonaa euroa. Eurostars-projektia voi hakea pkyritys, joka käyttää vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tai henkilöstöstään tutkimus- ja kehitystyöhön. Projektin kumppaneina voi olla toisia pk-yrityksiä, suuria yrityksiä tai tutkijoita. EUREKAn tapaan rahoituksen perusteena edellytetään yhteistyötä vähintään kahden osanottajamaan välillä. Rahoitus haetaan suoraan kansalliselta rahoittajalta, Suomessa Tekesiltä. Lisätietoa: http://www.tekes.fi/eu/fin/ ajankohtaista/uutinen.asp?id=258 Suomen työllisyys- ja kasvustrategia kelpaa malliksi EU:ssa Suomi on päässyt komission kanssa sopimukseen työpaikkojen luomiseen ja alueiden talouskasvun vauhdittamiseen tarkoitettujen EU:n koheesiopoliittisten varojen käytöstä vuosina 2007—2013. Suomen osuus näistä va-

kansain•välistä

roista on 1,6 miljardia euroa. Suomen kansallisessa strategiassa korostetaan alueellisen talouden kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämistä ja alueiden houkuttelevuuden lisäämistä parantamalla elämänlaatua. Lisäksi panostetaan työntekijöiden koulutukseen työvoiman joustavuuden lisäämiseksi. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat liiketoiminta, tuottavuus ja työllisyys, innovaatiot ja verkostoituminen sekä työllisyys ja yrittäjyys. Lisäksi panostetaan niiden erityisongelmien ratkaisemiseen, joita yrityksille aiheutuu pitkistä etäisyyksistä, harvasta asutuksesta, herkästi vahingoittuvasta ympäristöstä ja kylmästä ilmanalasta. Painopisteiden toteuttamiseksi perustetaan seitsemän toimenpideohjelmaa. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa näistä Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomen sekä Ahvenanmaan alueohjelmia ja Euroopan sosiaalirahasto Manner-Suomen ja Ahvenanmaan temaattisia ohjelmia. Toimenpideohjelmia käsittelevissä neuvotteluissa on edetty varsin pitkälle, ja on odotettavissa, että ne hyväksytään lähikuukausina. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat syrjäisyytensä vuoksi Euroopan aluekehitysrahastolta lisävaroja 35 euroa asukasta ja vuotta kohden, eli yhteensä 359 miljoonaa euroa koko ohjelmakauden aikana. Aluepolitiikasta vastaava komissaari Danuta Hübner oli tyytyväinen siihen, että Suomi keskittää lähes 90 prosenttia rahoituksestaan ns. Lissabonin tavoitteisiin eli kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviin menoihin. Hübner piti samoin hyvänä sitä, että Suomi, joka on jo nyt korkealla innovaatioita mittaavissa EU-tilastoissa, aikoo edelleen lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointejaan. Niiden osuus Suomen BKT:sta on tarkoitus nostaa 4 prosenttiiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Tähän mennessä komissio on virallisesti vahvistanut 24 jäsenvaltion esittämät kansalliset strategiat. Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ regional_policy/atlas2007/fiche/ fi_en.pdf http://ec.europa.eu/ employment_social/index_fi.html Kauppakamari varoittaa kansainvälisistä huijausyrityksistä Helsingin seudun kauppakamarin Euroneuvontakeskus on jälleen saanut useita huijausyrityksiä koskevia yhtey-

denottoja. Useimmiten kyseessä on ulkomainen, laillisuuden rajamailla toimiva yritys, mutta myös suomalaisia toimijoita on liikkeellä. Suomalaisiin yrityksiin lähetetty kaavake pyydetään usein palauttamaan vain yhteystietojen tarkistamista varten, mutta itse asiassa harhaanjohtavasti laaditussa kaavakkeessa sitoudutaankin monivuotiseen ja satoja euroja maksavan palvelun ostamiseen. Tämä palvelu käsittää useimmiten yrityksen yhteystietojen julkaisemisen erilaisissa katalogeissa joko painetussa muodossa tai internetissä. Tällainen luettelo saatetaan todella julkaista, mutta yhteystietojen saaminen luetteloon tuskin on suomalaisyritykselle useiden satojen eurojen arvoista, eikä palvelua olisi ostettu, jos olisi ymmärretty mistä on kysymys. Huijariyritykset perivät yleensä saataviaan hyvinkin pontevasti, mutta Euroneuvontakeskuksen tiedossa ei ole tapauksia, joissa suomalaisyrityksen asia olisi viety oikeuskäsittelyyn. Sopimuksen sitovuus voi olla kyseenalaista, johtuen sen harhaanjohtavuudesta ja erehdyksestä. Tällaisten ikävien tilanteiden välttämiseksi Euroneuvontakeskus kehottaa yrityksiä tarkkaavaisuuteen sekä ohjeistamaan henkilökuntaansa. Noususuhdanne jatkuu Saksassa Saksan noususuhdanne on viime aikojen rahamarkkinoiden heilahteluista huolimatta pysynyt vakaana, ilmoittavat Saksan johtavat taloustutkimusinstituutit syksyn arvioissaan. Talouskasvun uskotaan tosin hieman hidastuvan. Bruttokansantuotteen kasvettua tänä vuonna 2,6 prosenttia kasvun uskotaan vuonna 2008 yltävän enää 2,2 prosenttiin. Ensi vuoden kasvun arvellaan olevan ennen kaikkea yksityisen kulutuksen varassa. Kotitalouksien nettotulojen odotetaan kasvavan edellisvuosista palkankorotusten, nousevien eläkkeiden ja laskevan työttömyyden ansiosta. Saksan talouselämän arvellaan hyötyvän myös kasvavasta ulkomaisesta kysynnästä. Saksan kauppakamarien keskusjärjestön DIHK:n kyselyn perusteella saksalaiset yritykset odottavat tulevina kuukausina vientikaupan lisääntyvän. Lähde: Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin e-brief 7/2007 Ammattitaitoista työvoimaa EU:n ulkopuolelta Unionin ulkopuolelta tulevien am-

mattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuttoa ja työskentelyä EU:ssa pyritään helpottamaan. Komissio on esittänyt säädösehdotukset ns. sinisestä kortista eli EU:n laajuisesta määräaikaisesta oleskeluja työluvasta sekä yhteisestä hakumenettelystä sinisen kortin saamiseksi. Joustavammalla ja nopeammalla hakumenettelyllä pyritään houkuttelemaan EU:hun koulutettua työvoimaa. Sininen kortti on tarkoitus myöntää maahanmuuttajille, jotka tulevat EU:n jäsenmaahan tekemään ammattitaitoa vaativia töitä. Koska työvoiman kysyntä vaihtelee jäsenmaasta toiseen, ehdotettu järjestelmä on joustava. Yhdistetyn oleskeluja työluvan myöntämistä nopeutetaan ja sen haltijoiden töihin pääsyä ja kotoutumista helpotetaan. Tarkoituksena on luoda ”yhden luukun palvelu”, jossa hakumenettely on sama kaikille. Jos hakemus hyväksytään, maahanmuuttaja saa sinisen kortin. Viranomaisten on tehtävä ratkaisunsa 90 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä ja perusteltava hakemuksen hylkääminen. Suomen työllisyystilanteen parantamiseen yli 600 miljoonaa euroa Komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman työllisyyden parantamiseksi. EU ja Suomen valtio rahoittavat ohjelmaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Ohjelman tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja samanaikaisesti vähentää rakenteellista työttömyyttä Suomessa. ESR myöntää Suomelle 618,5 miljoonaa euroa rahoituskauden 2007— 2013 aikana. Rahaston välityksellä jaetaan EU:n alueille yhteensä yli 10 miljardia euroa vuosittain, mikä on yli 10 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Jäsenvaltiot räätälöivät omat ESRtoimenpideohjelmansa paikallisiin tarpeisiin. Suomen ohjelman painopisteinä ovat sosiaalinen osallisuus, vakaa työllisyystilanne, yrittäjyys ja dynaamiset työmarkkinat. Tavoitteina on tukea työllistymistä ja pitää töissä olevat työmarkkinoilla, kannustaa ihmisiä perustamaan omia yrityksiä ja edistää tietotaitoa ja innovaatioita. Erityisesti pyritään parantamaan vaikeasti työllistettävien ryhmien — vammaisten, maahanmuuttajien, nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden — asemaa. Suomessa toteutettuja ESRhankkeita: http://ec.europa.eu/ employment_social/esf/members/ fi_fi.htm

kansain•välistä

Tehokkaampaa tavaraliikennettä Eurooppaan Komissio on esittänyt useita aloitteita tavaraliikenteen tehostamiseksi ja sen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aloitepakettiin on koottu logistiikkaa, rautateiden tavaraliikenneverkkoa ja Euroopan satamia koskevat ehdotukset sekä yhteistä eurooppalaista meriliikennealuetta ja merten moottoriteitä koskevat asiakirjat. Aloitteiden tavoitteena on edistää innovatiivisia teknologioita ja käytäntöjä, kehittää liikennemuotoja, parantaa tavaraliikenteen hallintaa, yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja parantaa koko logistiikkaketjun laatua. Logistiikan toimintasuunnitelmassa esitetään kolmisenkymmentä toimenpidettä tavaraliikenteen tehostamiseksi ja sen ympäristövaikutusten vähentämiseksi unionissa. Toimintasuunnitelmalla pyritään yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä, lisäämään alan houkuttelevuutta ja parantamaan palveluiden laatua. Lisäksi siinä kannustetaan pitkän matkan tavaraliikenteen keskittämiseen ”ympäristöä säästäville liikennekäytäville”, joissa käytetään eri liikennemuotoja ja niiden yhdistelmiä tavaraliikenteen energiatehokkaiden kuljetuspalvelujen luomiseksi. Meriliikenne on edelleen energiaa säästävin ja vähiten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava liikennemuoto. Merenkulun hallintomenettelyjä EU:n sisäisessä liikenteessä on kuitenkin yksinkertaistettava. Komissio haluaa myös auttaa satamia selviämään liikenteen kysynnän kasvun, teknologisten muutosten ja päästövähennysvaatimusten aiheuttamista ristipaineista. Rautateidenkin on parannettava kilpailukykyään. Komission tavoitteena on perustaa eurooppalainen tavara-

liikenteen rautatieverkko, jolla rautatiet voisivat tarjota matka-aikojen, luotettavuuden ja kapasiteetin suhteen laadukkaampia palveluja. Tavaraliikenne on Euroopan talouden kilpailukyvyn ja unionin kansalaisten elämänlaadun kannalta tärkeä. Sen volyymin arvioidaan kasvavan Euroopassa 50 prosenttia ajanjaksolla 2000—2020. Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ transport/logistics/index_en.htm EUtubessa jo yli miljoona kävijää EUtuben kotisivu on saanut yli miljoona osumaa ja sen videoklippejä on katsottu lähes 7 miljoonaa kertaa, vaikka palvelu on ollut toiminnassa vasta kolmisen kuukautta. EUtube on komission oma kanava YouTube-palvelussa. Kanavalla on nyt 66 videoklippiä, jotka käsittelevät sekä päivänkohtaisia aiheita että pitkäjänteistä EU:n toimintaa. Suosittu on ollut mm. videoklippi, jossa kerrotaan EU:n toimista Kreikan tämänkesäisten metsäpalojen torjumiseksi (yli 180 000 katselukertaa kolmessa viikossa). Komissio on saanut EUtubesta paljon palautetta ihmisiltä, joita se ei muuten tavoittaisi. Valtaosa katsojien kommenteista on ollut myönteisiä. Lisätietoa: http://uk.youtube.com/ eutube Yrityksen perustaminen nopeutunut ja helpottunut Yrityksen perustaminen EU:ssa on helpottunut. EU:n pk-yrityspolitiikan väliarvioinnin perusteella kahden viime vuoden aikana byrokratia on vähentynyt, uusien yritysten pääsy markkinoille on helpottunut, yritysten toimintaedellytykset ja kasvupotentiaali ovat parantuneet ja päättäjien ja sidosryhmien vuorovaikutus on lisääntynyt. Monet koulut ovat ottaneet yrittä-

jyyskasvatuksen opetusohjelmaansa, ja yleinen tietoisuus pk-yritysten erityisongelmista on kasvanut. Uuden yrityksen perustamisen keskikustannukset EU:ssa pienenivät vuosien 2002 ja 2007 välillä 813 eurosta 554 euroon ja tarvittavien hallinnollisten menettelyjen kesto jopa puoliintui 24 päivästä 12 päivään. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet suurimman osan uusista työpaikoista EU:ssa viime vuosina. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt rakennus-, kuljetus-, viestintä- ja matkailualoilla. Koska pk-yritysten merkitys EU:n työllisyys- ja kasvustrategialle on siten keskeinen, niihin kiinnitetään erityistä huomiota EU:n kaikissa merkittävissä ohjelmissa rahoituskaudella 2007—2013. Merkittävä osa rakennerahastovaroista käytetään pk-yritysten perustamiseen ja tukemiseen, minkä lisäksi niille on varattu yli miljardi euroa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman varoista. Äskettäin julkaistun, yrittäjyyttä koskevan Eurobarometrin mukaan yli puolet EU:n nuorista suhtautuvat myönteisesti ajatukseen yrittäjäksi ryhtymisestä seuraavien viiden vuoden aikana. Oman yrityksen perustamista piti mahdollisena 42 % vastanneista. Uusissa jäsenvaltioissa ollaan selvästi yrittäjämyönteisempiä kuin vanhoissa. Vuonna 2004 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa 40 % kaikista vastanneista ja 62 % nuorista halusi yrittäjiksi. Vastaavat luvut 15 ”vanhassa” jäsenvaltiossa olivat 28 % ja 48 %. Koulutuksella on ratkaiseva merkitys suhtautumisella yrittäjyyteen: peräti 44 % 15—24-vuotiaista sanoo, että he kiinnostuivat yrittäjyydestä koulussa. Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ enterprise/entrepreneurship/ sme_policy.htm

liikeyhteyksiä•etsitään

A=TUONTI

B=VIENTI

C=MUU

LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA CHINA A World Trade Centre Shenzhen Kouly A client is looking for a buyers of the following products: 1.Coating for Vehicle Series 2.Household electronic appliance coating 3.Other metal products coating series(bicycle/baby carriage/steel-pipe furniture/beach chair/sports appliances/ steel door/aluminum materials/curtain wall fluorocarbon/electrophoretic/ medical/store shelf painting production line) 4.Plastic product coating production lines

USA A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Services offered for life science industry. Details: Scientific software Research instruments Chemical reagents Biotechnology products Scientific E-commerce Biotech portals A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers NEB Fertilizer Additives. Minimum order: 20' FCL or 40' FCL.

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Management Consulting and Investing Banking services offered. The company is a management consulting and investing banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms expand their operations & increase sales in the U.S. Types of support include market entry planning, marketing and/or sales planning, financial analysis & budgeting, organizational design, partnership plans, acquisitions and joint ventures, capital formation, and more. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Testing and Development Services offered. E.g. engineering plastics technology consulting, testing and development company. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Security consulting offered. Security consulting, assessments, projects and training, access control, biometrics, DVR’s surveillance, anti-terrorism and explosive detection and prevention. Also provides CCTV and object video systems, corporate security, fire prevention systems for airports, ports and mass transit, bank and CIT Security, satellite communication services, GPS Tracking, forensic video processing, bullet proof vehicles, disaster recovery.

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber For sale to agents, end-users, and distributors: synthetic fibers (polyester, nylon) Details: - Polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements - Nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements - Synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Client wishes to buy from manufacturers equipment for refining solar grade silicon. Details: In search of a manufacturer of all the technology and equipment necessary for a plant that is to produce 1000 metric tons/year of refined solar grade silicon. Would like to have a “turnkey” operation from an experienced equipment supplier anywhere in the world. Most interested in working with someone who can supply ALL necessary equipment.

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2008 TAMMIKUU:

HUHTIKUU:

17.1.2008 HHJ-alumnilounas

3.4.2008

ALV:n peruskurssi

22.1.2008 HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -koulutus, osa 1

8.4.2008

Kiinteistöinvestointien ALV-uudistus käytännössä

29.1.2008 HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -koulutus, osa 2

9.4.2008

Talouden ennustaminen, raportointi ja suoritusmittaus (BSC)

30.1.2008 Esimiestyön perusteet

16.4.2008 Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot

31.1.2008 Miten yrityksen veroilmoitus täytetään oikein?

16.4.2008 Perhevapaat käytännönläheisesti

HELMIKUU:

17.4.2008 Kehityskeskusteluilla tuloksia

5.2.2008

HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -koulutus, osa 3

22.4.2008 Mikko Kuustonen: Selviytymistarinoita mahdottomasta maailmasta

7.2.2008

Työsuhteen perusteet – työsopimus kaiken perustana

23.4.2008 Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot ja niiden verotus

12.2.2008 HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) -koulutus, osa 4 13.2.2008 Tullauksen ajankohtaispäivä 14.2.2008 Matkakulukorvaukset ja muut henkilöstömenot verotuksessa 27.2.2008 Uudistuneet remburssisäännöt

MAALISKUU: 5.3.2008

Palvele, vaikuta, menesty! Asiakaspalvelun tehotietoisku

11.3.2008 INTRASTAT 2008 – tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä & erityistilanteita 12.3.2008 Vuoden 2007 tilinpäätös -valmennuspäivä 13.3.2008 Pörssi-ilta 26.3.2008 Incoterms 2000 - ulkomaankaupan toimitusehdot käytännössä 27.3.2008 Vuosilomalaki käytännönläheisesti 27.3.2008 Työaika ja siihen liittyvät korvaukset käytännönläheisesti

TOUKOKUU: 7.5.2008

Kauppakamarin ALV-päivä – ajankohtaista muuttuvasta arvonlisäverotuksesta

Koulutuksia keväällä myös seuraavista aiheista: • Konsernitilinpäätöksen ajokortti • Konsernitilinpäätöksen erityistilanteita • Ostovähennysoikeus arvonlisäverotuksessa • Ostoreskontra – merkittävä osa taloushallintoa • Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä • Osakeyhtiölakiuudistus – käytännön kokemuksia • Talousosaajan ajankohtaispäivä • Tehokas johtoryhmätyöskentely • Tehosta ajankäyttöäsi • Uusi tilaajavastuulaki • Hyödynnä tilinpäätösinformaatio • Ulkomaiset työntekijät Suomessa Lisätiedot koulutuksista: markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen puh. (02) 274 3423, anne-maarit.itanen@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi