Ajantasa 5/2013

JÄSENLEHTI 5/2013 Turku uudistaa yrityspalvelunsa yhteistyössä kauppakamarin kanssa 4 Aluehallinnolla on tärkeä rooli yritystoimintaympäristön rakentumisessa …………… 5 Kauppakamariryhmä ja digitalisaatio 6 Turusta SAS:n siivin melkein mihin tahansa …… 13 Avainhenkilön sitouttaminen yhtiön osakkaaksi ………… 14

2 • AJANTASA • 5/2013

Sisältö

Pääkirjoitus Turku uudistaa yrityspalvelunsa yhteistyössä kauppakamarin kanssa ...............4 Kuukauden artikkelit Aluehallinnolla on tärkeä rooli yritystoimintaympäristön rakentumisessa ...5 Kauppakamariryhmä ja digitalisaatio..............6 Uusille markkina-alueille vertaisverkon tuella ....................................................................................7 Henkilöstökulujen käsittely kirjanpidossa ....8 Vuorotteluvapaa työnantajan näkökulmasta.................................................................9 Suojaako osakeyhtiömuoto ............................... 10 Yritysverotukseen muutoksia ensi vuodelle 2014 ............................................................. 12 Turusta SAS:n siivin melkein mihin tahansa.......................................... 13 Avainhenkilön sitouttaminen yhtiön osakkaaksi...................................................................... 14 Arvopaperikaupan veroansat ........................... 15 Kamarissa tapahtuu Liikennepäivät 2013 ................................................ 16 Aamukahvit .................................................................. 17 Kuntapalkinto 2013 ................................................. 18 Kauppakamari Goes SLUSH ............................... 19 Tilinpäätös- ja veropäivä....................................... 20 Mediaa ja kiekkoa HK-Areenalla ...................... 20 Yritystietoa Vuosilomamuutokset vaativat yritykseltä selkeitä pelisääntöjä ................................................ 21 Joustavat työajat lisääntyneet viime vuosina ............................................................................ 21 Halvin hinta ratkaisee palvelun kilpailuttamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa .................................................... 21

Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Virri Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 251 8569 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

(02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3400 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. 0500 537 290 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

Yrityksen omistaja vaihtuu odotettua sujuvammin ................................................................. 21 Nuorisotakuun Sanssi-kortilla onnistuttu työllistämään ............................................................... 22 Teollisuuspolitiikka uudistetaan niin Suomessa kuin EU:ssakin ..................................... 22 Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivut te.palvelut.fi uudistui .............................................. 22 Pk-yritysten avustusjärjestelmä tehostuu .. 22 Työmarkkinoiden jäykkyys kiusaa yrityksiä23 Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto väheni kesällä, palveluissa kasvua .................. 23 Kaupan myynti laski syyskuussa ...................... 23 Kansainvälistä EU:n hankintadirektiivin uudistus: halvin hinta ei yksin ratkaise ............................................. 25 EU ehdottaa verkkovierailumaksujen poistamista ................................................................... 25 Teolliset symbioosit lisäävät suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia 25 Turkki on liittynyt TMviewnettitietopalveluun.................................................. 25 Suomen kilpailulainsäädäntö arvioitiin kansainvälisessä vertailussa maailman tehokkaimmaksi ....... 25 VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiset tutkimustavoitteet vauhdittamaan Suomen taloutta ....................................................... 25 EU ja Kiina aloittavat neuvottelut investointisopimuksesta....................................... 26 Vologdan alue etsii investointeja ja yhteistyötä Suomesta ............................................ 26 Vientivalvonnan lupaprosessi muuttui kokonaan sähköiseksi............................................. 26 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta . 27 Uusi koulutusvähennys 16.1. ............................ 31

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi

AJANTASA Julkaisija: Turun kauppakamari Vastaava päätoimittaja: Jaana Mäkikalli Valokuvat: Jaana Mäkikalli ja Pixhill.com Sivunvalmistus: Etusivupaja Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ISSN 1459-6776

5/2013 • AJANTASA • 3

Pääkirjoitus

Turku uudistaa yrityspalvelunsa yhteistyössä kauppakamarin kanssa

Turun kaupunki ja Turun kauppakamari Turun kaupunki uudisti oman johtamismallähtevät yhdessä arvioimaan ja kehittämään linsa tämän vuoden alussa. Uudistuksessa Turun yrityspalveluja. Turun yrityslupaukkorostettiin elinkeinojen kehittämistä ja sen valmisteluun kutsutaan mukaan myös kaupunkikehittämistä. Osana uudistusta on yritysten edustajien lisäksi alueen muita tunnistettu tarve uudistaa myös yrityspalvekeskeisiä toimijoita ja sidosryhmiä. lut. Nyt aloitettavassa yhteistyössä analyKeskuskaupunkina Turun vastuulla on soidaan alueen tämän hetkinen tarjonta eriluonteisia ja tasoisia elinkeinopalveluja ja toimijat sekä uusien palvelukonseptien ja palvelukanavia eri toimijoiden tuottaluomiseen liittyen erilaisten asiakasryhmana. Nykyinen toiminta on rakennetmien tarvitsemat palvelut. Tavoitteena on tu vastaamaan valtion nyt väistymässä järjestää palvelut mahdollisimman kustanolevaa klusterilähtöistä elinkeinoajattelua. nustehokkaiksi, vaikuttaviksi ja helposti PEKKA SUNDMAN Koska palveluita on tuottamassa monia saataviksi. Osa rutiiniluonteisista palveluista organisaatioita, on tämä voinut asiakkaan Kaupunkikehitysryhmän johtaja voidaan siirtää sähköisesti toteutettavaksi näkökulmasta tarkasteltuna näyttää vaikeaesim. Yritys-Suomi -sivuston kautta. Nämä Turun kaupunki selkoiselta kokonaisuudelta. Jatkossakin palvelut ovat aina kellonajasta riippumatta organisaation eri osilla on erilaisia rooleja asiakkaiden saatavilla. Kaupungin näkökulriippuen kulloisestakin tarpeesta. Nyt palvemasta tarkastellen tämä antaa mahdollisuulut kuitenkin uudistetaan siten, että asiakkaiden asioiminen den panostaa enemmän henkilöresursseja henkilökohtaiseen olisi mahdollisimman sujuvaa. Organisaatioiden väliset rajat palveluun vaativampien asioiden ollessa kyseessä. eivät saa vaikeuttaa palveluprosessin etenemistä Kaupungin ja alueen elinkeinoelämän edustajien välinen Turun kaupunki pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tulejatkuva vuoropuhelu on toiminnan kehittämisen kannalta vaisuuden haasteisiin ja on parhaillaan uudistamassa strateoleellista. Yhteisten strategisten tavoitteiden kautta alue gioitaan. Turku haluaa kutsua kauppakamarin ja sen kautta kehittyy kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena toimintaympäjäsenyritykset ja muut sidosryhmät mukaan strategiatyöhön ristönä sekä toimiville että uusille yrityksille. Uudenlaisesta ja tavoitteiden asettamiseen. Kaupunki ei ole tekemässä strayhteistyömallista on jo hyviä kokemuksia erilaisten ohjelmien tegiaa vain omalle organisaatiolleen, vaan laajemmin koko valmistelussa. kaupungille ja sen kehittämiselle. On tärkeää, että tavoitteet Nyt alkava työ käynnistetään välittömästi ja arvioinnin voidaan yhteisesti asettaa ja niihin voidaan myös yhdessä tulokset ja ehdotukset saadaan kevään 2014 kuluessa. sitoutua. Vastaavalla tavalla olemme tästä syystä työstäneet strategiaa muun muassa yliopistojen kanssa.

4 • AJANTASA • 5/2013

Kuukauden artikkelit

Aluehallinnolla on tärkeä rooli yritystoimintaympäristön rakentumisessa Yrityksen menestyminen on luonnollisesti ensisijaisesti kiinni sen omista lähtökohdista. Voidaan kuitenkin osoittaa, kuinka myös yrityksen sijaintipaikan tarjoama toimintaympäristö vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Tämän vuoksi eri toimintaympäristötekijät vaikuttavat siihen, minne yritystoimintaa ensisijaisesti sijoittuu ja kuinka hyvin se eri alueilla menestyy.

Usein puhutaan niin sanotusta alueiden kilpailukyvystä, joka itse asiassa tarkoittaa sitä, kuinka hyvin alueen tarjoama toimintaympäristö tukee yrityksen omaa kilpailukykyä.

Toimintaympäristötekijät vaihtelevat alueittain. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi valtakunnan tason lainsäädäntö, talouspolitiikka ja työmarkkinaratkaisut vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn samalla tavoin koko Suomessa, niin monet alueittain vaihtelevat tekijät kuitenkin vaikuttavat merkittävästi niiden toimintaedellytyksiin.

Hyvä esimerkki aluetason muuttujasta, joka yrityksen toiminnan kannalta voidaan pitää jopa kriittisenä, on työvoiman tarjonta. Se on sidoksissa työssäkäyntivyöhykkeisiin ja toisaalta vaihtelee alueittain paitsi määrältään, niin myös muun muassa koulutusrakenteeltaan.

Ehkä liiankin vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että ei yksin alueen fyysinen toimintaympäristö, vaan myös aluetason hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestymiseen. Esimerkiksi kunnan yritysilmapiirin merkitys yritystoiminnan kehittymiseen ja alueen taloudelliseen menestymiseen tulee selkeästi esille tätä aihetta käsittelevässä väitöstutkimuksessani. Yritysilmapiiri kuvaa sitä, miten poliittiset päätöksentekijät ja viranhaltijat hallinnon eri tasoilla suhtautuvat yritystoiminnan tarpeiden huo-

Jarkko Heinonen asiamies, ekonomisti Turun kauppakamari

mioimiseen ja oman alueensa yritystoimintaedellytysten kehittämiseen.

Kunnat ovat hallinnollisen valtansa vuoksi tärkeimpiä aluetason viranomaisia. Lisäksi niillä on tarvittavat resurssit käytännön tasolla toteuttaa yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Kunta vaikuttaa merkittävästi myös oman alueensa tontti- ja toimitilatarjontaan sekä pääsääntöisesti on yhtenä osapuolena yritysten sijoittautumiseen ja investointeihin liittyvissä päätöksissä. Tätä kautta myös kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikuttava alueellinen toimintaympäristötekijä.

Kuntien lisäksi aluetasolla toimii muitakin yritysten toimintaedellytyksiin suoraan vaikuttavia viranomaisia. Myös näille on yleensä annettu tavoitteeksi kehittää oman alueensa yritystoimintaympäristöä.

Synergiaetujen saamiseksi eri hallinnonaloja on ainakin näennäisesti myös yhdistetty saman katon alle. Mikäli yhteistyö on tätä kautta edennyt, voidaan sen kuitenkin varsin helposti havaita jääneen merkittävästi jälkeen asetetuista tavoitteista. Vai miten muuten voidaan tulkita sitä, että esimerkiksi ELY –keskus voi valittaa suunnitelmista jotka se on itse tehnyt.

Koska julkishallinnon toiminta vaikuttaa alueen kilpailukykyyn, on tarkkaan mietittävä millä asenteella virkahenkilöiden pitäisi elinkeinoelämän kannalta toimia. Onko rooli oltava vain valvova viranomainen vai voisiko toimia ennemminkin konsultoivana asiantuntijana. Molemmissa tapauksissa päästään samaan lopputulokseen, mutta jälkimmäinen antaa yrityksille merkittävästi paremmat edellytykset niiden oman toiminnan kehittämiseen.

Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on joka tapauksessa asetettu useimpien julkishallinnon organisaatioiden tavoitteeksi. Kustannustehokkainta ja varmuudella tehokasta elinkeinopolitiikkaa on huolehtia hallinto-organisaatioiden yritysmyönteisyydestä. Se vaikuttaa suoraan elinkeinoelämän kasvuja kilpailuedellytyksiin, eikä edes maksa AT mitään.

5/2013 • AJANTASA • 5

Kuukauden artikkelit

Kauppakamariryhmä ja digitalisaatio

Digitalisaation edistäminen on yksi Kauppakamareiden yhteisen uuden strategian mukaisista linjauksista tuleville vuosille.

Koko kauppakamariryhmän tavoitteena on tuoda esiin digitalisaation ja uusien teknologioiden sekä toimintamallien tuomia mahdollisuuksia yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuuden parantamiseksi.

Vuoden 2013 aikana järjestettiin koko maan kauppakamarit kattava digitalisaatio-kiertue, jonka Turun osio oli 19.9.2013. Kiertueen alkaessa totesimme tietotekniikan olevan hyvä renki, mutta huono isäntä. Risto E.J. Penttilä Keskuskauppakamarista sanoi jopa näin: ”Lenin halusi aikanaan sähköistää Neuvostoliiton, Kauppakamarit haluavat nyt sähköistää Suomen!”. Kutsuimme yritysten edustajia ja muita kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten digitalisaatio voisi parantaa juuri heidän organisaatiotaan ja sen kautta koko Suomen kilpailukykyä.

Tavoitteenamme oli avata ajatuksia kohti moderneja ja tehokkaita tapoja käyttää IT-ratkaisuja ja hyödyntää uusia IT-toimintamalleja palveluiden tuottamisessa sekä varmistaa, että IT-investoinneista saadaan täysi hyöty. Tapahtuma sai aikaan mielenkiintoista keskustelua mm. sähköisten tuotteiden ja palvelujen mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittäjinä. Nyt alkavana vuonna 2014 tarkoituksemme on mm. hyödyntää tältä kiertueelta saatuja oppeja käytännössä. Kiertueen päätöstilaisuutena toimi vuoden 2013 Kauppakamari Forum Finlandia-talossa.

TEEMA2014 Kauppakamarin ICT-valiokunnan perinteisen TEEMA-seminaarin rakenne kokee muodonmuutoksen ja konsepti uudiste-

6 • AJANTASA • 5/2013

asiamies

TOMI VIRTANEN Turun kauppakamari

taan vuodelle 2014. Uusi malli perustuu 3-4 tilaisuudelle vuoden aikana tietyn teeman ympärillä, vapaamuotoisesti aamupalan ohessa keskustellen. Seminaarisarjan päätös tullaan kuitenkin järjestämään keskustelutilaisuuksia suurempana ja hieman aikaisempia vuosia mukaillen.

Ensimmäinen uuden mallin mukainen tilaisuus järjestettiin jo 25.11.2013 Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Valiokunnan jäsenet kutsuivat vieraitaan paikalle ja edustettuna olikin melko laaja kattaus eri toimialoja ja näkemyksiä. Aiheena ensimmäisessä TEEMA-keskustelussa oli ”Digitalisaatio” ja tarkemmin sen vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen.

Tilaisuudessa käytiin puheenjohtaja Heikki Pylkkäsen johdolla läpi ICT2015-työryhmän laatimaa ”21 polkua kitkattomaan Suomeen” -raporttia ja sen tulevaisuuden merkitystä liiketoiminnan kannalta. Valiokunnan varapuheenjohtaja Harri Salo johdatteli

osallistujia kuluttajakäyttäytymisen muutokseen digitalisaation myllertäessä perinteistä tapaa tehdä kauppaa.

Tilaisuuden aikana huomattiin muun muassa se, kuinka tärkeää on tuoda keskusteluun aivan perustavaa laatua olevia digitalisaation hyötyjä esimerkiksi mikroyrityksen laskutukseen ja taloushallintoon liittyen. Samoin todettiin, että sähköinen julkisten palveluiden saavutettavuus koetaan edelleen tärkeäksi kehittämiskohteeksi. ICT-valiokunnankin aiemmin ajaman mikro-ojituksen havaittiin edelleen olevan lähes täysin hyödyntämätön voimavara valokaapeliyhteyksien rakentamisessa perinteisen ojankaivuun sijaan. Paljon keskustelua aiheuttaa tietysti myös hankintalaki.

Nämä ovat vain muutamia asioita siitä keskustelusta, jota digitalisaatio ja sen mahdollistama muutos yrityksissä herättää.

Digitalisaatio on terminä laaja ja sen alle menee melkein mitä tahansa sähköiseen toiminnan tehostamiseen tai sähköiseen liiketoimintaan liittyvä, jolloin suuren kokonaisuuden käsittely on melko vaikeaa.

Perinteisten toimintatapojen muutos taas on vaikeaa ja hidasta. ICT-valiokunta on ottanut haasteen vastaan ja pyrkii omalta osaltaan tuomaan TEEMA2014-tilaisuuksilla näitä asioita ymmärrettävästi mukaan AT yleiseen keskusteluun.

Seuraavista tilaisuuksista sovittuna on jo tuleva TEEMA-aamupalatilaisuus ICT-talossa torstaina 6.3.2014 kello 08:30-10:30. Tervetuloa mukaan keskustelemaan digitalisaatiosta!

Kuukauden artikkelit

Uusille markkina-alueille vertaisverkon tuella

On aina olemassa tietty kynnys aloittaa ponnistelut uusien markkinoiden ja asiakkaiden löytämiseksi. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun onnistuminen edellyttää myös uudenlaista kulttuuriosaamista.

Mitä kauemmas ja mitä eksoottisemmille alueille vientiä pyritään avaamaan, sen suurempi ongelma se on. Oma lukunsa tietyllä tapaa on myös Venäjä.

Toisaalta tietoa on runsaasti jo olemassa. Sitä on käytännön vientityön kautta kerääntynyt laajalti Varsinais-Suomen alueen eri yrityksiin. Kokonaisuudessaan meillä siis on paljonkin osaamista eri markkinaalueista, mutta toistaiseksi se ei ole niin helposti hyödynnettävissä.

Tähän tarpeeseen Turun kauppakamari rakentaa jäsenyritystensä avulla tietokannan yrityksistä ja henkilöistä, joilla jo on kokemusta toimimisesta eri markkinaalueilla. Tämän työnimeltään ”Viennin vertaisverkon” ensisijaisena tavoitteena on madaltaa yritysten kynnystä aloittaa vientiponnisteluja uusille markkina-alueille.

asiamies JARKKO HEINONEN Turun kauppakamari

Ajatuksena on, että verkostossa mukanaolijat ovat valmiit keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan, kun toinen “vertaisverkon” jäsen ottaa yhteyttä. Näin saamme jaettua viennistä ja kulttuuritun-

temuksesta kertynyttä osaamista yritysten kesken. Kaikki mukana olevat yritykset hyötyvät suoraan keskinäisestä tietojen ja näkemysten vaihdosta ja toisaalta vientitoiminnan mahdollisesta kasvusta hyötyy koko yrityskenttä.

Hankkeen edetessä tavoitteena on hyödyntää verkostoa myös viennistä vastaavien henkilöiden verkottumisen sekä erilaisten yhteistyömahdollisuuksien kautta. Helposti toteutettavia yhteistyömuotoja ovat muun muassa yhteinen osallistuminen messuille. Myös yhteisten paikallisedustajien hyödyntäminen voi olla mahdollista ja toisaalta pelkästään jo sopivien kontaktitietojen antaminen voi auttaa jotakin yritystä merkittävästi oman vientinsä aloittamisessa. Etenkin mitä kauemmas mennään, sen enemmän tarve luottamukseen kasvaa.

Vinkit potentiaalisista ja luotettavista paikallisista yhteistyökumppaneista ovat silAT loin arvokkaita.

Vertaisverkon tietokanta kerätään kauppakamarin jäsenyrityksille suunnatun lyhyen kyselyn avulla. Ensimmäisellä kyselykierroksella kerätään tiedot mukaan lähtevistä yrityksistä sekä yhteyshenkilöiden nimet. Nämä yhteyshenkilöt muodostavat varsinaisen vertaisverkon.

Mikäli tunnet, että sinun yritykselläsi voisi olla jotain annettavaa vientitoimintansa alkuvaiheessa oleville yrityksille, vastaathan kyselyymme!

Lisätiedot asiamies Jarkko Heinonen, p. 050 60155, jarkko.heinonen@kauppakamari.fi.

5/2013 • AJANTASA • 7

Kuukauden artikkelit

Henkilöstökulujen käsittely kirjanpidossa

Yrityksen henkilöstöön liittyy erilaisia menoja, palkkoja ja niihin liittyviä lakisääteisiä sivukuluja sekä vapaaehtoisiksi henkilöstökuluiksi luettavia menoja esimerkiksi henkilöstön koulutuksesta ja virkistyksestä ja työterveyshuollosta. Vapaaehtoiset henkilöstökulut esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muiden kulujen ryhmässä.

Palkat ja palkkiot Ennakkoperintälain 13 §:n mukaan palkalla tarkoitetaan 1) kaikenlaatuista, palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työja virkasuhteessa; 2) kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.

Palkat esitetään tilinpäätöksessä suoriteperusteisesti palkan ansaitsemiskauden mukaisesti, mikä voi aiheuttaa eroavaisuuksia kirjanpidossa esitettyjen lukujen ja Verohallinnolle annetun vuosi-ilmoituksen välillä. Vuosi-ilmoituksen tiedot annetaan maksuajankohdan mukaan. Esimerkiksi tammikuussa maksettavat, mutta joulukuussa ansaitut tuntipalkat tulee sisältyä tilikauden 1.1.–31.12.2013 palkkakuluihin, vaikka ne ilmoitetaan Verohallinnolle vuoden 2014 vuosi-ilmoituksessa. Jaksotuseroja voi syntyä myös muista tilikauden aikana ansaituista, mutta seuraavalla tilikaudella maksettavista eristä kuten tulospalkkioista, jotka vahvistetaan usein vasta tilinpäätöksen valmistuttua.

Palkkojen ryhmään kirjataan myös työntekijöille kertyneet, tilinpäätöshetkellä pitämättä olevat vuosi-loma-ajan palkat.

Lomapalkkavelassa, joka esitetään siirtoveloissa, huomioidaan kertyneen loman lisäksi myös lomaraha. Tuloslaskelmassa esitetään lomapalkkavelan muutos, joka on päättävässä ja edellisen vuoden taseessa esitetyn lomapalkkavelan erotus.

8 • AJANTASA • 5/2013

kirjanpidon asiantuntija HANNELE LINDFORS Helsingin seudun kauppakamari

eläkekulut että vapaaehtoisista eläkevakuutuksista suoritetut maksut. Muita henkilösivukuluja ovat palkkoihin liittyvät sosiaaliturvamaksut, tapaturmavakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuja joutuu maksamaan sekä työnantaja että työntekijä.

Tilikauden tulosta saa rasittaa ainoastaan työnantajan osuus eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta.

Tilinpäätöksessä henkilösivukulut on jaksotettava tilikaudella ansaittujen palkkojen ja lomapalkkojen mukaan.

Vapaaehtoiset henkilöstökulut Palkkojen ryhmään kirjataan oikaisuna Kelan tai vakuutusyhtiön työnantajalle maksamat päivärahat esimerkiksi sairausajalta tai vanhempainvapaalta. Saatu korvaus oikeuttaa sosiaaliturvamaksun oikaisuun.

Luontoisedut Luontoisetujen verotusarvot vahvistetaan vuosittain. Verotusarvo ei ole yritykselle todellinen kulu eikä luontoisetuja tule Kirjanpitolautakunnan 1586/1999 mukaan merkitä yrityksen kirjanpitoon. Todelliset kulut esimerkiksi työsuhdeautoista merkitään autokuluina liiketoiminnan muihin kuluihin. Usein kirjanpito-ohjelmassa on kuitenkin omat tilinsä luontoiseduille, jolloin palkkojen ryhmään kirjataan luontoisetujen verotusarvot kuluksi ja samalla summalla hyvitetään luontoisetujen vastatiliä. Kirjauksilla ei ole tulosvaikutusta, mutta luontoisedut luetaan mukaan suoriteperusteisiin palkkoihin, ja tieto on tällöin helposti saatavissa kirjanpidosta.

Tieto tarvitaan esimerkiksi henkilösivukulujen jaksottamisessa.

Henkilösivukulut Henkilösivukulut jaetaan eläkekuluihin ja muihin henkilösivukuluihin. Eläkekuluissa esitetään sekä tilikauden aikana ansaittuihin palkkoihin liittyvät lakisääteiset

Muut henkilöstöön liittyvät kulut kuin palkat ja näiden sivukulut ovat virallisessa tuloslaskelmassa liiketoiminnan muita kuluja. Suuri osa henkilösivukuluista luetaan tähän ryhmään sisältyviin vapaaehtoisiin henkilöstökuluihin, joita ovat muun muassa henkilökunnan työterveyshuolto, koulutus, virkistys ja lahjat henkilökunnalle.

Näiden kulujen kirjanpidollisessa käsittelyssä tulee huomioida myös verotukselliset kysymykset. Erilaisiin henkilöstökuluihin liittyy usein vähennysrajoituksia arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa joistakin etuuksista saattaa syntyä palkanluonteista veronalaista etuutta saajalleen, jos etua on pidettävä tavanomaisesta poikkeavana.

Arvonlisäverotuksessa veroa ei saa vähentää henkilöstön elinkustannuksiksi katsottavista palveluista tai tavaroista, kuten henkilökunnan asuntoihin ja vapaa-ajantiloihin kohdistuvista kuluista tai kodin ja työpaikan välisistä matkoista. Vähennyskelvottomuus koskee myös aikaisemmin mainittujen luontoisetuautojen kuluja.

Arvonlisäverovähennystä ei saa tehdä työnantajan maksamien harrastusten kuluista, kuten kuntosalikorteista sekä henkilöstölle annetuista merkkipäivälahjoista. Henkilökunnan virkistykseen liittyvistä pikkujouluista ja kesäjuhlista arvonlisäveron saa oikeuskäytännön mukaan vähentää. Edellytyksenä on, että juhlat

Kuukauden artikkelit

Vuorotteluvapaa työnantajan näkökulmasta

Vuorotteluvapaasta säätää vuorotteluvapaalaki. Työnantaja ja työntekijä voivat tietyin edellytyksin sopia työntekijän jäämisestä vuorotteluvapaalle. Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaan ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta vuorotteluvapaan ajalta eikä siltä ajalta kerry vuosilomaa. Vuorotteluvapaalla olevalla työntekijällä on oikeus saada työttömyyskassalta tai Kelalta vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa kuitenkin siten, että kunkin jakson pituus on vähintään 90 kalenteripäivää.

lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaan ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa

työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Sijaista palkattaessa annetaan etusija nuorille, alle 25-vuotiaille, tai korkeakoulun tai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneille henkilöille tai vähintään 12 kuukautta työttömänä olleelle henkilölle. Jos haettuun tehtävään ei löydy sopivaa edellä tarkoitettua työtöntä työnhakijaa, sijaiseksi on mahdollisuuksien mukaan palkattava henkilö, jonka työnsaannin tarve on suurin ja jonka työllistymisedellytysten voidaan arvioida parantuvan määräaikaisen työn avulla.

Työnantajalla on kuitenkin viime kädessä oikeus päättää, kenet hän ottaa palvelukseensa, kunhan tämä on ollut työttömänä työnhakijana vähintään yhden

järjestetään työnantajan määräämänä aikana työnantajan määräämässä paikassa ja tilaisuus koskee koko henkilökuntaa tai suuremmassa yrityksessä koko yksikköä.

Jos työ vaatii erillisten suoja-asujen käyttämistä, näiden arvonlisävero saadaan vähentää. Muiden työvaatteiden osalta vähennyskelpoisuus on oikeuskäytännössä vaihdellut. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä käytettävistä työvaatteista saattaa muodostua veronalainen etuus työntekijälle,

jos katsotaan, että vaatteita voi pitää myös vapaa-aikana.

Verotettavaa etuutta voi syntyä myös henkilökunnalle annetuista tavanomaisesta poikkeavista lahjoista. Rahalahja on aina veronalainen, samoin lahjakortti, jota ei ole yksilöity tietyn esineen tai palvelun ostoa varten. Jos lahjansaaja saa vapaasti valita lahjan, kysymyksessä on verotettava etuus. Kohtuullisena merkkipäivän lahjana pidetään työnantajan valitsemaa lahjaa,

Vuorotteluvapaasta sopiminen Työntekijä pääsee vuorotteluvapaalle vain, jos työnantaja hyväksyy hakemuksen.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta suostua vuorotteluvapaaseen.

Kirjallinen vuorottelusopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle.

Sijainen

päivän eikä ole päätoiminen opiskelija.

Työnantajan on työsopimuslain säännösten mukaan tarjottava työtä ensisijaisesti omalle henkilöstölle. Vuorotteluvapaasijaiseksi voidaan ottaa myös samasta työpaikasta lomautettuna oleva työntekijä, jonka lomautus on alkanut aikaisemmin eikä liity vuorottelujärjestelyihin. Edellytyksenä on tällöin, että lomautettu on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Sijainen tulee palkata saman työnantajan palvelukseen, josta vuorottelija on vapaalla. Näin ollen esimerkiksi konsernissa sijainen pitää palkata siihen tytäryhtiöön, jonka palveluksessa vuorottelija on.

Työnantajan valinnanvapautta voi rajoittaa myös takaisinottovelvollisuus. Se velvoittaa työnantajan ensisijaisesti tarjoamaan työtä tuotannollisella tai taloudellisella perusteella aikaisemmin irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden aikana irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä.

Työnantaja, jonka työssä on kokoaikatyöhön pyrkiviä osa-aikatyöntekijöitä ja joka hakee uutta työvoimaa osa- tai kokoaikatyöhön, on velvollinen tarjoamaan työtä ensisijaisesti palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota osaaikaiselle työntekijälle vuorotteluvapaasta

jonka arvo vastaa saajan 1-2 viikon bruttopalkkaa.

Henkilöstöetuuksien verotuskohtelussa on kiinnitettävä huomio niiden kohtuullisuuteen ja tavanomaisuuteen. Etujen tulee myös koskea koko henkilöstöä tai erityistapauksissa vähintään tiettyä henkilöstöryhmää. Jos edulla pyritään korvaamaan AT tehtyä työtä, kysymys on palkasta.

5/2013 • AJANTASA • 9

Ú

Kuukauden artikkelit

Suojaako osakeyhtiömuoto?

Usein lähdetään melko kategorisesti siitä että osakeyhtiö vastaa vain omista velvoitteistaan ja vain yhtiöllä olevalla varallisuudellaan. Lainsäädännössä on kuitenkin tilanteita, joissa tämä periaate voidaan ohittaa. Yhtiön velvoitteista voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen tai on tilanteita joissa yhtiölle hankitun omaisuuden voi joutua palauttamaan toisen yrityksen tai henkilön velasta. Edelleen on tilanteita joissa esimerkiksi työsopimukset voivat seurata uuteenkin yhtiöön. Seuraavassa käydään läpi muutamia näitä tilanteita.

Tilanteet on hyvä tunnistaa esimerkiksi suunniteltaessa yrityksen saneeraustoimia tai toisen yrityksen esittäessä normaaleista liiketoimintasopimuksista poikkeavia

Ú

johtuvaa lisätyötä niissä tapauksissa, joissa osa-aikatyöntekijä ei ole ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Vuorotteluvapaa on lisäksi mahdollista toteuttaa myös siten, että työnantajan palveluksessa oleva kokoaikatyötä työ- ja elinkeinotoimiston välityksellä hakeva osaaikainen työntekijä palkataan vuorotteluvapaan vuoksi vapaaksi jäävään työhön ja näin vapaaksi jäävään työhön palkataan työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija.

Sijaisen ei siis tarvitse tehdä samoja tehtäviä kuin vuorotteluvapaalle siirtyneen työntekijän. Hänen työaikansa tulee kuitenkin olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen.

Vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen Sopimalla Vuorottelija tai työnantaja voi päättää ennenaikaisesti vuorotteluvapaa vain sopimalla siitä toisen osapuolen kanssa. Mikäli toinen osapuoli ei siihen suostu, ei vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen ole mahdollista. Vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen tarkoittaa käytännössä sen keskeyttämistä ja vuorottelijan palaamista työhön sovittua aiemmin.

Työsuhteen päättyessä Käytännössä vuorotteluvapaa voi päättyä

10 • AJANTASA • 5/2013

järjestelyjä. Kyseessä ei ole kattava esitys tästä aiheesta, vaan enemmän esimerkinomainen.

Osakeyhtiölaki ja vahingonkorvaus

johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

ennenaikaisesti myös siitä syystä, että vuorottelijan työsuhde päättyy. Vuorotteluvapaan aikana työntekijällä ei ole mitään erityistä irtisanomissuojaa, minkä vuoksi myös vuorotteluvapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa, jos siihen muutoin on työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. Vuorotteluvapaan ennenaikaisella päättymisellä ei ole automaattisia vaikutuksia vapaan ajaksi palkatun sijaisen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Sijaiseen sovelletaan määräaikaista työsuhdetta koskevaa lainsäädäntöä sekä alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä. Työsopimuslain mukaan määräaikainen työsopimus sitoo sopijapuolia koko sopimuskauden ja se päättyy sovitun kauden päättyessä tai sovitun työn tultua tehdyksi ilman nimenomaista tahdonilmaisua. Määräaikainen sopimus voi päättyä myös siten, että se sidotaan esimerkiksi toisen työntekijän poissaoloon siten, että se päättyy vakinaisen työntekijän palatessa työhön. Silloin asiasta on oltava nimenomainen sopimusehto työsopimuksessa ja työsuhteen kesto on arvioitava. Vuorotteluvapaasijaisen työsuhteen päättyminen on syytä sitoa vuorotteluvapaan kestoon eikä siis siihen päivämäärään, joka on sovittu vuorotteluvapaan päättymispäiväksi.

Tällöin sijaisen työsuhde päättyy, kun vuorottelija palaa työhön.

Jos vuorotteluvapaan ajaksi palkatun sijaisen palvelussuhde päättyy jostakin syystä ennen vapaan loppumista, vuorot-

Osakeyhtiössä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen sekä yhtiötä kohtaan että ulkopuolista kohtaan. Yhtiötä ja konkurssitilanteessa sen konkurssipesää kohtaan em. henkilöt vastaavat vahingosta, jonka toimiessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttavat yhtiölle (OYL 22 luku). Osakkeenomistajaa ja ulkopuolista kohtaan voi joutua korvausvastuuseen jos on rikottu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Nämä

teluvapaa jatkuu normaalisti. Työnantajan on kuitenkin palkattava viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä uusi työtön työnhakija jäljellä olevaksi vuorotteluvapaan ajaksi.

Perhevapaat Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalla on oikeus saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka hänelle on myönnetty vapaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi tai hän saa erityishoitorahaa ja mainittu vapaa tai oikeus kestää yli 18 arkipäivää. Vuorotteluvapaan päättyminen tapahtuu näissä tilanteissa automaattisesti siitä riippumatta, haluavatko vuorottelija ja työnantaja vuorotteluvapaan päättymistä. Jos kuitenkin edellä mainittu oikeus tai vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sen ajan vain keskeytyneenä.

Vuorotteluvapaa ei pääty lain nojalla siinä tapauksessa, että vuorottelija saa sairautensa perusteella sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Tässä tilanteessa vuorottelukorvaus evätään, mutta vuorotteluvapaan katsotaan jatkuvan alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Vuorotteluvapaalakiin on suunnitteilla muutoksia ja esitys ehtinee eduskunnan käsiteltäväksi aikaisintaan keväällä 2014.

AT

Kuukauden artikkelit

tilanteet ovat harvinaisempia korvausvastuun kannalta. Myös osakkeenomistaja voi joutua vastaavalla tavalla korvausvastuuseen jos hän on vaikuttanut osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen.

Osakeyhtiölain rikkomista on esimerkiksi virheellisen tilinpäätöksen laatiminen tai laiminlyönti noudattaa osakepääoman suojaa koskevia säännöksiä.

Verolainsäädäntö ja vahingonkorvaus Melko usein esille tuleva asia on rikoslain 29 luvun 4 §:n korvausvelvollisuus verorikkomuksesta. Pykälän mukaan jos esimerkiksi ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroja tai sosiaaliturvamaksuja jätetään suorittamatta muun syyn kuin maksukyvyttömyyden takia, voi niistä seurata henkilökohtainen korvausvelvollisuus yhtiön johdolle. Maksukyvyttömyyttä ei ole Korkeimman oikeuden tapauksen (1996:35) mukaan silloin olemassa kun yhtiö jättää em. veroja ja maksuja maksamatta mutta jatkaa liiketoimintaa ja maksaa muiden velkojien (esim. tavarantoimittajien) saatavia. Tapauksessa yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja tosiasiallinen johtaja tuomittiin sakkoon verorikkomuksesta ja korvaamaan valtiolle suorittamatta jätetyt ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut.

Liikkeen luovutus Liikkeen luovutus tarkoittaa työsopimuslain (TSL 1:10) mukaan tilannetta, jossa yrityksen tai yhteisön toiminnallinen osa luovutetaan (myydään) toiselle työnantajalle. Edellytyksenä on että luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samankaltaisena.

Liikkeenluovutuksen tunnusmerkkien täyttyessä työntekijät seuraavat luovutettavan liikkeen mukana uuden työnantajan (ostajan) palvelukseen entisillä työsuhteen ehdoilla. Liikkeen-

luovutus tapahtuu yleensä myös jos yritys yhtiöittää jonkin toimintansa luovuttamalla sen kaupalla tai apportilla samaan konserniin kuuluvalle yritykselle. Viimeksi mainittu tilanne voi olla yritykselle yllätys jos se on suunnitellut saneeraavansa liiketoimintaa yhtiöittämällä jonkin liiketoiminnan uuteen yhtiöön ja vähentämällä henkilökuntaa samalla. Sinänsä esimerkiksi henkilökunnan vähentäminen tuotannollisella ja taloudellisella syyllä on mahdollista niin luovuttavassa yhtiössä kuin vastaanottavassa yhtiössä, mutta uuden yhtiön perustaminen ei automaattisesti oikeuta aloittamaan liiketoimintaa ns. ”puhtaalta pöydältä”.

Samaistus ulosottokäytännössä Ulosottolaissa on säännökset (UL 4 luku) keinotekoisen varallisuusjärjestelyn sivuuttamisesta. Sääntelyn perusteella omaisuuden katsotaan kuuluvan velalliselle, vaikka muodollinen omistusoikeus onkin sivullisella. Edellytyksenä on että järjestely tehdään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojan ulottumattomissa. Sääntely koskee niin luonnollisia henkilöitä kuin yhtiöitäkin. Yrityksen kohdalla tämä voi tarkoittaa riskiä että sen hallussa olevaa omaisuutta ulosmitataan toisen yrityksen tai henkilön velasta, jos esimerkiksi katsotaan että ulosottovelallinen edelleen hallitsee omaisuutta. Myös toimivien yhtiöiden ”ryväs” voidaan samastaa velalliseen kun velallinen kierrättää varoja yhtiöstä toiseen tavalla joka voi antaa perusteen arvioida koko toimintaa yhtenä kokonaisuutena. Yritysyhteistyö tällaisen tahon kanssa voi olla riski koska näennäisesti vakavaraisen yhtiön omaisuus voidaan ulosmitata, jolloin tällaisen yrityksen yhteistyökumppanit voivat joutua vaikeuksiin.

Takaisinsaanti konkurssipesään Takaisinsaannilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla konkurssiin tai saneeraukseen joutuneeseen yritykseen pyritään palauttamaan varoja. Yritysten on syytä tunnistaa tiettyjä riskitilanteita esim. talousvaikeuksiin joutuneen asiakkaan tarjotessa normaalista poikkeavia maksuvälineitä ja järjestelyitä. Riskinä on joutua palauttamaan myöhemmin takaisin konkurssipesälle saatu suoritus tai esine.

Takaisinsaantilain 10 §:ssä todetaan seuraavaa: ”Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää (konkurssihakemuksen päivä) peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin on pidettävä on pidettävä huomattavana”. Käytännössä konkurssiin menneen yrityksen pesänhoitaja tutkii onko jokin velkojayritys saanut ennen konkurssia saatavastaan selvästi muita suuremman suorituksen tai onko velka maksettu esimerkiksi yrityksen käyttöomaisuudella. Yrityksen lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa takaisinsaantiaika on pidempi (esim. 2 vuotta).

Henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi Henkilöyhtiön (avoin – tai kommandiittiyhtiö) vastuunalaiset yhtiömiehet eivät vapaudu vastaamasta yhtiön aikaisemmista veloista henkilökohtaisesti sen vuoksi että yhtiö on muutettu osakeyhtiöksi. Näistä veloista voidaan vapauttaa vain velkojien suostumuksella. Suostumus voidaan saada ilmoittamalla velkojille yhtiömuodon muutoksesta todisteellisesti ja jos velkoja ei vastusta yhtiömiesten vapauttamista veloista kolmessa kuukaudessa, siirtyvät velat vain osakeyhtiön vastattavaksi (laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä 8:3).

AT

Raision teiden varsilla tavataan Raision Portti vt8:n virrassa ja paljon muita mahdollisuuksia Ota yhteyttä: Kaupunginjohtaja Ari Korhonen puh. 044 797 1550 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala puh. 044 797 1707 etunimi.sukunimi@raisio.fi

YLPEÄ ASUKKAISTAAN Pöytyän kunta puh. (02) 481 000 tai kunta@poytya.fi

www.poytya.fi

5/2013 • AJANTASA • 11

Kuukauden artikkelit

Yritysverotukseen muutoksia ensi vuodelle 2014 Hallitus on antanut 15.10.2013 luonnoksen esityksestään elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamiseksi. Luonnos on pikaisella kuulemiskierroksella edunvalvontajärjestöillä ja asiantuntijaorganisaatioilla.

Luonnoksen eräät ehdotukset tulevat varmasti aikaansaamaan melkoista vastustusta. Luonnoksessa tuotiin esiin täysin uusia asioita, joista ei ole ollut keskustelua keväällä kehysriihessä tai talousarvioesitystä syksyllä esitettäessä. Kuulemisaika on suhteellisen lyhyt, koska lait pitäisi saada loppusyksyn aikana eduskunnan käsittelyyn. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014 alkaen. Alla on kerrottu suurimmista suunnitelluista muutoksista.

Edustusmenot

veroasiantuntija JUKKA KOIVUMÄKI Helsingin seudun kauppakamari

Yhteisöverokanta ja tilikauden muutos Yhteisöverokanta tulee laskemaan 24,5 %:sta 20,0 %:iin. Yhteisöverokanta on 20 % niillä yhteisöillä joiden verotus toimitetaan vuonna 2014 eli yhtiöt joiden tilikausi tai tilikaudet päättyvät vuonna 2014. Jotkut yhteisöt ovat jo pidentäneet tilikautta siten, että 2013 vuonna ei päättyisi tilikautta lainkaan tai tilikauden päättyminen on muutettu vuoden 2014 puolelle.

Tällöin osa tai koko vuoden 2013 voitosta verotettaisiin 20 %:n verokannalla.

Hallitus on kuitenkin ottamassa tämän huomioon. Hallitus päätti yhteisöverokannan alentamisesta 21.3.2013. Luonnoksessa todetaan että jos tilikautta on muutettu sinä päivänä tai sen jälkeen kun hallitus päätti yhteisöverokannan alentamisesta, yhteisöä verotetaan vuoden 2014 verotuksessa poikkeuksellisesti 24,5 %:n mukaisesti.

Poikkeus koskee tilanteita, joissa tilikautta on muutettu niin, ettei yhtiöllä pääty verovuotta vuonna 2013 tai niin, että verovuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut edellä mainitun päivän jälkeen. Tilikauden muutos, jota ei siis hyväksytä verotuksessa voi olla siis tilikauden pidennys tai lyhennys kunhan se aikaansaa verotettavan tulon siirtymistä verovuodelta 2013 verovuodelle 2014 tilikauden muutoksen johdosta.

Osinkoverotus Hallituksen esityksen luonnoksessa luonnollisen henkilön osinkoverotus tulee

12 • AJANTASA • 5/2013

toteutumaan siten kuin se jo talousarvioesityksessä mainittiin. Pörssiyhtiöstä saatu osinko on 85 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa. Listaamattoman yhtiön osingosta 8 %:n osuus osakkeen matemaattisesta arvosta 150 000 euroon saakka on 25 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa. 8 %:n sisällä pysyvä mutta 150 000 euron rajan ylittävä osinko on 85 %:n osuudelta veronalaista pääomatuloa. Vuotuisen 8 %:n rajan ylittävä osinko on 75 %.n osuudelta veronalaista ansiotuloa.

Koska luonnollisen henkilön osingon verovapaus kokonaan poistuu, tulee jatkossa pidättää maksetusta osingosta ennakonpidätys myös listaamattoman yhtiön ollessa osingonjakajana. Ennakonpidätys olisi 7,5 % aina 150 000 euroon saakka ja siitä ylimenevältä osin 27 %.

Listatun yhtiön jakaessa osinkoa listaamattomalle yhtiölle omistusosuuden ollessa alle 10 %, osingosta on tällä hetkellä veronalaista 75 %. Luonnoksen mukaan osinko muuttuisi kokonaan veronalaiseksi.

Raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusarvopapereista saadut osingot muuttuvat myös kokonaan veronalaisiksi. Listaamattomien yhtiöiden jakamat osingot listaamattomille tai listatuille yhtiöille säilyisivät verovapaina.

Uusia osinkoverotuksen sääntöjä sovellettaisiin 1.1.2014 jälkeen tehtyihin osingonjakopäätöksiin.

Edustusmenot ovat tällä hetkellä 50 %:n osuudelta vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Edustusmenot ovat vähennyskelvottomia kokonaan vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Yhtiö, jonka tilikausi on 1.2.2013 - 31.1.2014, menettää koko tilikaudelta vähennyskelpoisuuden, koska kyseessä on vuodelta 2014 tapahtuva verotus.

Edustustilaisuutta helmikuussa pitäessä tästä muutoksesta ei ollut mitään tietoa, joten kyseessä on selkeästi takautuvaa kiristävää verolainsäädäntöä.

SVOP-palautus Luonnoksen mukaan vapaan pääoman palautus verotettaisiin lähtökohtaisesti osinkotulona. Luovutusvoittona voidaan käsitellä vain niitä tapauksia, kun osakkeenomistajalle palautetaan näiden tekemiä pääomansijoituksia. Pääoman sijoituksen palautus verotettaisiin luovutusvoittosäännöksin ainoastaan sijoitettuun määrään saakka. Pääomasijoituksen jälkeen on 5 vuotta aikaa tehdä pääomanpalautus luovutusvoittosäännöksin. Sen jälkeen palautuksia verotettaisiin osinkoverotuksen säännöksin.

Ennen lain voimaantuloa tehtyihin sijoituksiin näitä uusittuja säännöksiä sovellettaisiin vasta 1.1.2016 jälkeen tehtyihin pääomanpalautuksiin. Yrityksillä on yli 2 vuotta aikaa sopeutua uusiin säännöksiin.

Pitkäaikaisten investointien poistot 1.1.2014 jälkeen käyttöönotettujen koneiden ja laitteiden, joiden taloudellinen käyttöaika on yli 10 vuotta, poistojärjestelmä muuttuu. Näitä investointeja on käsiteltävä verotuksessa hyödykekohtaisesti erillään muusta kalustosta. Luovutusvoitot ovat suoraan verotettavaa tuloa. Hankintamenot poistetaan yhtä suurina vuotuisina poistoina.

Poistot vähennetään verotuksessa lähtökohtaisesti samassa tahdissa kuin kirjanpidossa, jossa on määritetty taloudellinen pitoaika. Poistot on tehtävä 10 - 40 vuoden aikana tasapoistoina. Verotuksen ja kirjanpidon poistot menevät lähtökohtaisesti saAT massa tahdissa.

Kuukauden artikkelit

Turusta SAS:n siivin melkein mihin tahansa SAS on yksi Turun lentokentän merkittävimmistä operoijista. Se lentää Turusta Kööpenhaminan ja Tukholman kautta maailmalle 6 päivittäisellä vuorolla. Tukholman Arlandan kentälle lennetään neljästi päivässä SAAB2000 ja ATR-72 potkuriturbiini koneilla ja Kööpenhaminaan kahdesti päivässä CRJ-900 suihkukoneilla.

–Tarjoamme kattavat yhteydet Eurooppaan, Skandinaviaan ja Yhdysvaltoihin, kun lentoja voidaan reitittää sekä Arlandan että Kastrupin kentän kautta, kertoo avainasiakaspäällikkö Ari Aaltonen SAS:ilta.

–Tarjoamme myös kiistatta parhaimmat päivittäiset yhteydet Skandinaviaan Turun alueelta. Arlandan kentältä on yhteydet kaiken kaikkiaan 160 kansainväliseen kohteeseen ja 24 kotimaan kohteeseen.

Kastrupista kansainvälinen lentotarjonta on huomattavasti jopa Arlandan kentän tarjontaa laajempi ja Kastrup tunnetaan mm. mukavuudestaan ja tehokkuudestaan lyhyiden vaihtoaikojen takia Pohjoiseurooppalaisena vaihtokenttänä.

Turun alueen yhteyksiä on kehitetty viime aikoina mm. parantamalla liiken-

neaikatauluja ja erityisesti myöhään illalla Turkuun palaavan Kööpenhaminan lennon osalta. –Kuuntelimme Turun talousalueella vaikuttavien yritysten tarpeita ja koimme että aikataulumuutos oli todella tarpeellinen, kommentoi Ari Aaltonen – Aikataulumuutos on nyt saatettu voimaan ja esitänkin puolestani haasteen alueen yrityksille käyttää kyseistä aikataulullisesti parannettua yhteyttä, jotta voimme jatkossakin tarjota yhteydet Eurooppaan SAS:n suihkukoneella Turun kentältä Kööpenhaminan kautta.

SAS jatkaa reittiverkoston laajentamista Euroopassa ja Skandinaviassa. –Viimeisimpänä reittiuutuutena avaamme 5 päivittäistä lentoa Tukholmasta Visbyyseen.

Aiemmin tänä vuonna on julkistettu mm. lukuisten uusien vapaa-ajankohteiden lisäksi ympäri vuoden lennettävät Kööpenhamina – Humberside ja Kööpenhamina – Bremen yhteydet.

Yhdysvaltoihin SAS tarjoaa hyvät yhteydet Arlandan sekä Kastrupin kentältä.

Yritys lentää oman ns. long haul fleetin voimin San Franciscoon, Chicagoon, Wa-

shingtoniin ja New Yorkiin. –Lisäksi tarjoamme maailman suurimman lentoallianssin Star Alliancen partner lentoyhtiöiden jatkolentojen avulla kattavan verkoston mm. Yhdysvaltojen muille kentille, jatkaa Aaltonen.

Turun kenttää kehitetään Turun lentokentän matkustajamäärät pysyvät hyvällä tasolla, kertoo Finavian aluejohtaja Juha Aaltonen. –Vuosi 2012 oli huippuvuosi, jolloin matkustajia oli 453 000. Määrään vaikutti erityisesti Ryanairin operointi Turun kentältä. Tänä vuonna pääsemme noin 320 000 matkustajaan, mikä on ihan kenttämme normaalitasoa.

Ensi vuonna kenttä sulkeutuu kuukaudeksi välillä 30.6.-27.7., jolloin kiitotie päällystetään uudelleen. –Lisäksi uudistamme terminaali ykkösen ravintolaa ja myymälää, Juha Aaltonen jatkaa.

Teksti: Jaana Mäkikalli

5/2013 • AJANTASA • 13

Kuukauden artikkelit

Avainhenkilön sitouttaminen yhtiön osakkaaksi Kun halutaan lisätä yhtiön toimitusjohtajan tai muiden yhtiölle tärkeiden avainhenkilöiden sitoutumista yhtiöön, yhtenä keinona on ottaa heidät yhtiön osakkaiksi. Yhtiön osakkaina olevia avainhenkilöitä voidaan palkita hyvästä suorituksesta osakkeen arvonnousulla ja osingoilla. Osakkaaksi ottamisella pystytään myös jakamaan yhtiön omistajuutta ja omistajariskiä yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi.

Avainhenkilön ottaminen yhtiön osakkaaksi voidaan toteuttaa lähtökohtaisesti joko siten, että yhtiön nykyiset omistajat myyvät osakkeitaan avainhenkilölle tai siten, että avainhenkilölle annetaan yhtiön osakkeita osakeannilla. Lisäksi yhtiö voi antaa avainhenkilölleen optioita eli oikeuksia myöhemmin merkitä yhtiön osakkeita.

Avainhenkilön tullessa yhtiön osakkaaksi on yhtiön muiden osakkaiden suositeltavaa tehdä hänen kanssaan myös osakassopimus, jossa voidaan sopia muun muassa osakkeiden luovutusrajoituksista sekä osakkeiden lunastamisesta avainhenkilön työsuhteen päättyessä.

Osakkeiden hankinta osakekaupalla Yhtiön nykyiset osakkaat voivat myydä omistamiaan osakkeita avainhenkilölle.

Tässä vaihtoehdossa osakkeensa myyvät osakkaat saavat avainhenkilön osakkeista maksaman kauppahinnan itselleen. Mikäli osakkeensa myyville osakkaille syntyy osakekaupassa myyntivoittoa, se verotetaan pääomatulona. Liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeita ostava avainhenkilö on puolestaan velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa 1,6 % kauppahinnasta. Jos yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita, voi sekin myydä osakkeita, jolloin kauppahinta tulee yhtiölle.

Suunnattu osakeanti avainhenkilölle Yhtiö voi myös antaa suunnatulla osakeannilla yhtiön uusia osakkeita avainhenkilön merkittäväksi. Päätös suunnatusta annista tulee tehdä yhtiökokouksessa 2/3 määräenemmistöpäätöksellä ja päätöksessä on perusteltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy osakeannille. Yhtiökokous voi vastaavalla enemmistöllä valtuuttaa hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista.

14 • AJANTASA • 5/2013

antamaansa ohjetta Varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa, jonka mukaan osakkeen käypä arvo perustuu ensisijaisesti aiempiin yhtiön osakkeille tehtyihin kauppoihin. Tällaisten vertailukelpoisten osakekauppojen puuttuessa yhtiön käyvän arvon määrittäminen tapahtuu yhtiön substanssiarvon ja historiallisen tuottoarvon laskentaan perustuvan arvonmäärityksen kautta.

Tarjottavan omistusosuuden suuruus Yritysoikeusasiantuntija MINNA OKSA PricewaterhouseCoopers Oy

Yhtiön avainhenkilölle suunnattuun osakeantiin on mahdollista kytkeä myös tarvittaessa erilaiset osakeoikeudet niin, että avainhenkilön merkittäväksi annettava osake tuottaa erilaiset ääni- tai osinko-oikeudet yhtiössä kuin enemmistöosakkaan osakkeet esim. suuremman osinko-oikeuden ja pienemmän äänioikeuden. Eri lajiin kuuluvia osakkeita voidaan antaa vain, jos osakelajeista viimeistään tässä vaiheessa otetaan määräykset yhtiöjärjestykseen.

Suunnatussa osakeannissa yhtiön nykyisten osakkaiden omistusosuus muuttuu, mutta haluttaessa muita osakkaita voidaan suojata tältä vaikutukselta antamalla heidän merkittäväkseen suunnatun osakeannin yhteydessä lisää osakkeita siten, että heidän omistusosuutensa pysyy ennallaan.

Hankitun osakkeen arvostus Sekä yhtiön nykyisten osakkaiden ja avainhenkilön välisessä kaupassa että suunnatun osakeannin yhteydessä osakkeen hinnan tulee lähtökohtaisesti vastata osakkeen käypää arvoa, muuten järjestelystä saattaa aiheutua tuloveroseuraamuksia avainhenkilölle ja sivukuluvelvoitteita yhtiölle. Suunnatussa osakeannissa myös osakeyhtiölaki edellyttää, että osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Osakkeen käypä arvo määritetään kuhunkin yhtiöön ja tilanteeseen soveltuvan arvonmääritysmenetelmän mukaisesti.

Verohallinto soveltaa yhtiöiden käypää arvoa arvioidessaan käytännössä 4.12.2012

Harkittaessa, kuinka suurta omistusosuutta yhtiöstä avainhenkilölle tarjotaan, on liiketaloudellisten seikkojen lisäksi syytä ottaa huomioon osakeyhtiölain vähemmistönsuojasäännökset. Suurin osa niistä suojaa pääsääntöisesti vähemmistöosakkaita, jotka omistavat yhteensä vähintään 10 prosentin suuruisen omistusosuuden yhtiössä. Yhtiön ollessa osa konsernia, annettavaa omistusosuutta suunniteltaessa tulee huomioida myös konserniavustuksen käyttömahdollisuus. Konserniavustusta ei voi käyttää konserniyhtiöiden välillä, mikäli emoyhtiö yksin tai yhdessä muiden tytäryhtiöidensä kanssa omistaa alle 90 prosenttia tytäryhtiöstä. Edellä mainituista syistä johtuen päädytäänkin usein siihen, että avainhenkilöiden yhteenlasketun omistusosuuden yhtiöstä halutaan jäävän alle 10 prosenttiin.

Osakkeiden merkintä- tai kauppahinnan rahoittaminen Mikäli yhtiön uudeksi osakkaaksi tulevalla avainhenkilöllä ei ole itsellä käytössään hankintaan tarvittavia rahavaroja, voi yhtiö halutessaan rahoittaa avainhenkilön osakkeiden hankinnan joko kokonaan tai osittain. Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi antaa jakokelpoisten varojen rajoissa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että yhtiön työntekijä hankkii yhtiön osakkeita. Yhtiön avainhenkilölle osakkeiden hankintaa varten antamasta lainasta on suositeltavaa tehdä osapuolten välille kirjallinen velkakirja, jossa sovitaan mm. velalle maksettavasta korosta ja velan takaisinmaksuaikataulusta. Yhtiön hallituksen on huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti syytä myös harkita, onko yhtiön kannalta tarpeen pantata avainhenkilön hankkimat yhtiön osakkeet yhtiölle velan vakuudeksi tai edellyttää velalle muu vaAT kuus.

Kuukauden artikkelit

Arvopaperikaupan veroansat

Arvopaperikaupan ja muun sijoitustoiminnan kannalta on usein epäselvää, miten toimintaa verotuksessa käsitellään, verotetaanko sitä elinkeinotoimintana vai tuloverolain perusteella niin sanotussa muun toiminnan henkilökohtaisessa tulolähteessä. Lainvalinnalla on usein ratkaiseva merkitys toiminnan verorasitukseen lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä, ja siksi siihen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Se, onko sijoitustoiminnassa kysymys verotuksellisesta elinkeinotoiminnasta, ratkaistaan elinkeinotoiminnan rajanvetokriteereiden tai tunnusmerkkien avulla.

Elinkeinotoiminnalle on tunnusomaista, että se on voittoa tavoittelevaa ja aktiivista, siihen sisältyy liiketoimintariskiä ja se on jatkuvaa, riittävän laajaa sekä suunnitelmallista. Käytännössä toimintaa varten palkattua henkilökuntaa ja yrityksen kuulumista esimerkiksi liiketoimintaa harjoittavaan konserniin pidetään indikaatioina liiketoimintaluonteesta. Myös arvopaperikaupan ja muun sijoitustoiminnan oikeaa tulolähdettä tulee arvioida sen mukaan, miten hyvin se täyttää nämä elinkeinotoiminnalta edellytettävät kriteerit. Monesti verotuksessa kuitenkin noudatetaan tietynlaisia ”peukalosääntöjä” sen ratkaisemiseksi, pidetäänkö toimintaa liiketoimintana vai ei. Tästä ja liiketoimintakäsitteen tulkinnanvaraisuudesta voi aiheutua suoranaisia veroansoja, minkä lisäksi toiminnan luonteen muutokset voivat aiheuttaa myös tulolähteen muutoksen. Esimerkiksi verotarkastustilanteessa muutoksia voidaan tehdä myös takautuvasti, jolloin niiden verovaikutukset kasvavat usein mittaviksi.

Yksityishenkilön varsin laajamittainenkin arvopaperikauppa verotetaan yleensä hänen henkilökohtaisessa tulolähteessään pääomatulona etenkin, jos sitä harjoitetaan varsinaisen päätyön ohella ilman merkittävää lainarahoitusta. On kuitenkin

veroasiantuntija VALPURI KULOVAARA KPMG Oy Ab

mahdollista, että esimerkiksi päätoimisesti osittain lainarahalla rahoitettua arvopaperikauppaa verotettaisiin henkilön elinkeinotoimintana, jolloin suurin osa siitä olisikin progressiivisesti verotettua ansiotuloa.

Keskeistä on tältäkin osin elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttyminen.

Yrityksen ja etenkin osakeyhtiön arvopapereiden ostoista ja myynneistä saatavat tulot ovat sen sijaan yleensä elinkeinotuloa. Tämä tarkoittaa, että myynneistä saatavat voitot ja tappiot lasketaan yhteen muun liiketoiminnan tulojen ja menojen kanssa. Jos taas arvopaperikauppaa verotettaisiin muun toiminnan tulolähteessä, olisivat luovutustappiot vähennyskelpoisia vain arvopapereiden ja muun omaisuuden luovutuksesta aiheutuneista voitoista.

Tällöin olisi riskinä, että esimerkiksi laskusuhdanteessa osa tappioista jäisi kokonaan käyttämättä. Jotta arvopaperikauppaa verotetaan elinkeinotoimintana, on sen kuitenkin oltava suhteellisen aktiivista ja ammattimaisella otteella harjoitettua. Toiminnassa tapahtuvat muutokset voivat muuttaa myös sen verokohtelua.

Käytännössä ongelmallisiksi ovat muodostuneet ne tilanteet, kun varsinaisesta ydinliiketoiminnasta kertyneitä voittovaroja on sijoitettu eteenpäin esimerkiksi rahasto-osuuksiin ikään kuin puskuriksi tilauskannan vaihteluita tai liiketoiminnan muita notkahduksia varten. Verotuksessa tällaisia sijoituksia on suhteellisen nopeastikin siirretty rahoitusomaisuudesta yrityksen henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jolloin sijoituksista saatavista tuloista ei voida vähentää liiketoiminnan tappioita. Tämä on yritysten kannalta käytännössä hyvin hankalaa, ja voi aiheuttaa pahimmillaan jopa likviditeettiongelmia. Jos yrityksellä on varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolisia sijoituksia, olisikin hyvä miettiä, miten ne saataisiin säilymään elinkeinotoiminnan tulolähteessä mahdollisimman pitkään ja minkä verran varoja todellisuudessa tullaan tarvitsemaan esimerkiksi rahoituksen turvaamiseksi.

Arvopaperikaupan verokohteluun liittyykin monia vaikeita kysymyksiä. Jonkin verran merkitystä annetaan sille, missä juridisessa muodossa toimintaa harjoitetaan, vaikka ratkaisevaa tulisi kaikissa tilanteissa olla, miten toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Verokohtelun häilyvyydestä johtuen yritysten kannattaisi ennakoida ongelmatilanteita pohtia asiaa tarvittaessa veroasiantuntijan avustuksella niin kauan kuin veroansat voidaan vielä kiertää. Esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa tai liiketoimintaa muuten järjesteltäessä toiminnan tulolähteellä voi olla huomattava merkitys verorasitukseen.

Lisäksi kahden tulolähteen tilanne johtaa lähes aina jossakin vaiheessa tosiasiassa suurempaan verorasitukseen kuin yhden elinkeinotoiminnan tulolähteen sisällä toiAT miminen.

5/2013 • AJANTASA • 15

Kamarissa tapahtuu

Liikennepäivät 2013 Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen LOGY ry:n Varsinais-Suomen piiri palkitsi tänä vuonna logistiikkayrityksenä Viking Line Oy AB:n.

Yritys on investoimalla uuteen alukseen lisännyt rahtikapasiteettia alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeällä Turku-Tukholma yhteysvälillä. Samalla uusi alus on merkittävällä tavalla piristänyt Turun sataman kautta tapahtuvaa matkustajaliikennettä.

LNG -käyttöinen alus on paitsi ympäristöystävällinen niin se myös osaltaan turvaa liikennöitävyyden muun muassa uusien rikkipäästöjä rajoittavien säädösten astuessa voimaan. Lisäksi alus tilattiin Turun telakalta, mikä edisti alueen työllisyyttä ja telakan toimintaedellytyksiä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Logistiikkatoimijan palkinto annettiin Pekka Ornelle, joka on toiminut vuodesta 2009 Suomen Osto- ja logistiikkayhdistyksen LOGY Ry Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana ja vuoden 2012 alusta valtakunnallisen LOGY ry:n puheenjohtajana tehden merkittäviä muutoksia yhdistyksen rakenteisiin. Hän on aktiivisella asenteellaan markkinoinut useassa eri tilanteessa varsinaissuomalaista osaamista ja alueemme mahdollisuuksia yhteyksissään valtakunnallisella sekä myös kansainvälisellä tasolla.

Viking Strandfelt (vas.), Viking Line, Pekka Orne sekä toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Turun kauppakamari.

Orne on AD-Lux Oy yrityksensä kautta tehnyt sopimuksen, joka mahdollistaa euroopanlaajuisen päivänvalonvalaisinvarastoinnin- ja jakeluverkoston keskittämisen Turun alueelle. Lisäksi hän toisen yrityksensä kautta hoitaa useiden suomalaisten PK-yritysten logistiikkaa.

Palkinnot jaettiin kauppakamarin Liikennepäivät 2013 –seminaarin yhteydessä Turussa. Seminaari järjestetään kahden vuoden välein, ja tänä vuonna teemana oli erityisesti merenkulkuun liittyvät haasteet.

Paneelikeskustelun osallistujat.

16 • AJANTASA • 5/2013

Kamarissa tapahtuu

Aamukahvit

Aamukahveilla Spindel Oy:n vieraana.

Catella Property Oy tarjosi aamupalaa Mauno Koivisto -Keskuksessa.

> L i i ke - j a ko r j a u s r a ke n t a m i n e n > Ko r j a u s - j a s a n e e r a u s t y ö t VA R P E O Y VA R K K A K U J A 2 20320 TURKU PUH (02) 515 2500 FA X ( 0 2 ) 5 1 5 2 5 0 5 E T U N I M I . S U K U N I M I @ VA R P E . F I W W W. VA R P E . F I

> A s u n t o r a ke n t a m i n e n • • • •

R a ke n n u s t e o l l i s u u u d e n R T : n j ä s e n l i i ke R a ke n t a m i s e n L a a t u R A L A : n j ä s e n AAA Rating Perustettu 1969

5/2013 • AJANTASA • 17

Kamarissa tapahtuu

Kuntapalkinto 2013 Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta myönsi vuoden 2013 elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon Salon kaupungille. Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja se luovutettiin kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Palkinnon valintaperusteluissa todettiin, että vakavien ongelmien kohdatessa Salon kaupunki on ryhtynyt nopeisiin toimenpiteisiin. Se muun muassa haki ja sai äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta.

Rahat on käytetty erityisesti työttömäksi jääneiden koulutukseen, jotta uudelleentyöllistyminen olisi helpompaa. Alueen yritysten näkemyksen mukaan rahoituksen kohdentaminen ja tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet hyvin.

Erityisesti on huomioitava se, että vaikeiden päätösten kohdalla ei ole sorruttu keskinäiseen riitelyyn, vaan on voitu sopia välttämättömistä rakenteellisista uudistuksista. Hallinnon uudistaminen on Salon kaupungissa aloitettu rohkeasti ja vielä hallinnon ylimmältä tasolta. Salon kaupunki on näin osoittanut merkittävää valmiutta organisaatiomuutokseen ja hallinnon virtaviivaistamiseen, mikä on koko kauppakamariryhmän valtakunnallisena strategisena painopistealueena.

Palkinnon vastaanottivat Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Viitanen sekä Salon kaupungin kehitysjohtaja Hannu Salminen. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Uusikaupunki ja Loimaa.

Kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemi kertoi valtuuston jäsenille, kuinka kauppakamarin varallisuus on kertynyt vuosien varrella.

Hannu Salminen (vas.), Annika Viitanen sekä palkinnon luovuttanut kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Rinnevaara.

Merkkaa jo kalenteriisi!

KEVÄÄN 2014 AAMUKAHVIT

22.1. Finnkino 6.3. ICT-aamu 10.4. PwC

18 • AJANTASA • 5/2013

Kamarissa tapahtuu

Kauppakamari Goes SLUSH Kuva: Samuli Pentti/ Slushmedia

Pohjois-Euroopan ja Venäjän - ehkäpä jopa koko maailman - suurin kasvuyritystapahtuma SLUSH järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 13.-14. marraskuuta 2013.

Tapahtuma keräsi yhteen yli 5000 vierasta, reilusti yli 1000 yritystä ja 60 mrd USD kansainvälistä riskipääomaa.

Kauppakamarit ottivat osaa Slushiin tarjoamalla jäsenyrityksilleen ja paikallisille startup-yrityksille mahdollisuuden edullisiin lippuihin sekä maksuttomaan kuljetukseen ja verkostoitumistilaisuuteen tapahtuman yhteydessä. Turusta matkaan lähti kaikkiaan noin 25 yritystä, kaikilta kauppakamarialueilta yhteensä keräsimme Varman verkostoitumisdinnerille hieman Kuva: Tomi Virtanen

yli 140 yritystä ympäri maata. Turun kauppakamarin yhteistyökumppanina tapahtumassa toimi KPMG Oy Ab. Slushin järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö Startup Sauna, joka valittiin keväällä 2013 maailman johtavaksi yliopiston yhteydessä toimivaksi nuoreksi yrityskiihdyttämöksi.

Tapahtuma on kansainvälisesti siten poikkeuksellinen, että sen järjestää voittoa tavoittelematon yhteisö.

Teksti: Tomi Virtanen

Kuva: Meri Björn/ Slushmedia

5/2013 • AJANTASA • 19

Kamarissa tapahtuu

Tilinpäätös- ja Veropäivä

Kauppakamarin perinteisessä veropäivässä pääpuhujina olivat Terhi Järvikare ja Pauli K. Mattila.

Mediaa ja kiekkoa HK-Areenalla Jyrki Heinonen, Jorma Pitkäjärvi ja Vesa Marttinen HK-Areenassa.

Turku Touringin Anne-Marget Hellén (vas.) ja Satu Hirvenoja sekä kauppakamarin Paula Virri jännittävät, kestääkö TPS:n johto-ote.

Turun kauppakamarin ja TPS:n yhteinen Mediaa ja Kiekkoa –seminaari kokosi mukavan kuulijajoukon HK-areenalle. Aluksi kuultiin ajankohtaista asiaa digitaalisesta markkinoinnista, josta alusti Nitro Oy:n toimitusjohtaja Mikko Granström sekä urheilumarkkinoinnista Hasan & Partners Oy:n luovan johtajan Eka Ruolan suulla. Ennen illan ottelua myös päävalmentaja Kai Suikkanen kävi kertomassa joukkueen valmistautumisesta otteluun TPS-JYP.

20 • AJANTASA • 5/2013

Yritystietoa

Vuosilomamuutokset vaativat yrityksiltä selkeitä pelisääntöjä Uudistettu vuosilomalain 25 § astui voimaan lokakuun alussa. Lain mukaan jatkossa työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Tämän tarkoittaa sitä, että 7 päivän karenssi lomalla sairastuttaessa on poistettu laista.

VLL 25 § koskee lakisääteistä vuosilomaa eli se ei koske 30 päivää pidempää, esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvaa vuosilomaa. Lähtökohta on, että lomarahavapaat eivät siirry työkyvyttömyyden vuoksi, ellei niin ole erikseen sovittu. Työntekijän ja työnantajat onkin tiedettävä, mikä loma on kulloinkin menossa.

Oikeus vuosiloman siirtoon on silloin kun työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön tai jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Yrityksen annettava selkeät ohjeet sairauden ilmoituskäytännöistä Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista jo ensimmäisestä vuosiloman ajalle osuvasta sairauspäivästä, vaikka normaalisti olisi sallittu muutaman päivän poissaolo omalla ilmoituksella.

Työntekijän tulee hankkia lääkärintodistus myös hänen sairastuessaan ulkomailla ja lähtökohtaisesti myös ulkomailta saatu lääkärintodistus on hyväksyttävä, mikäli siinä on tarvittavat tiedot eli muun muassa ICD-koodi/diagnoosi.

Työnantajan kannattaa laatia työntekijöilleen selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle vuosiloman ajalle osuvasta työkyvyttömyydestä on ilmoitettava ja minkälaisen selvityksen työnantaja työkyvyttömyydestä vaatii. On syytä huolehtia, että ilmoituksen vastaanottava taho on tavoitettavissa myös loma-aikaan.

Työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan Loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla ja siirrettyjen lomapäivien palkka muutetaan sairausajan palkaksi. Työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, ilmoitusaika kaksi viikkoa.

Siirretty kesäloma on annettava lomakauden loppuun mennessä (30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua

(2.5.). Jos tämä ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu niin, ettei lomaa voida antaa, se korvataan lomakorvauksella.

Joustavat työajat lisääntyneet viime vuosina Joustavat työajat ovat lisääntyneet työpaikoilla viime vuosina. Erityisesti säännöllisen työajan ylittävän työn osuus on noussut.

Vuonna 2012 liki 60 prosenttia palkansaajista oli tehnyt ylitöitä. Vielä vuonna 2009 osuus oli 45 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta työolobarometrin loppuraportista.

Ylityöt ovat lisääntyneet johdonmukaisesti kaikilla aloilla. Miesten ja naisten väliset erot ylitöiden tekemisessä ovat kaventumassa. Yleisimmin, lähes 40 prosentissa tapauksista, ylityö korvataan vapaana.

Korvauksettomia ylitöitä teki 12 prosenttia työntekijöistä.

Viime vuonna 70 prosentilla työntekijöistä oli käytössään joustavien työaikojen järjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat tunnit kirjataan ylös, jolloin ne voi pitää myöhemmin vapaana tai tehdä sisään. 60 prosenttia palkansaajista voi käyttää kertyneitä tunteja pitääkseen vapaapäivän.

Joustavan työajan järjestelmää käyttävät palkansaajat arvioivat muita useammin, että elämäntilanne on otettu työajoissa huomioon. Kaikista palkansaajista 44 prosenttia arvioi, että elämäntilanteeseen kiinnitetään paljon huomiota, 47 prosentin mielestä se huomioidaan jossain määrin ja ainoastaan 9 prosentin mielestä elämäntilannetta ei huomioida työaikajoustoissa lainkaan.

Raportti on luettavissa: www.tem.fi/ julkaisut

Halvin hinta ratkaisee palvelun kilpailuttamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa Halvin hinta ja on ratkaisevin kriteeri tuottajan valinnassa. Innovatiivisuus tai asiakaslähtöisyys merkitsevät vähän palvelutuottajan valinnassa. Nykymenettelyt eivät tue uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön julkistamasta tutkija Pekka Lithin raportissa ”Julkiset hankinnat ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa”.

Julkisten hankintojen arvo sosiaali- ja

terveyspalveluissa oli vuonna 2012 noin 2,7 miljardia euroa.. Yksityisten palvelujen merkitys julkisessa terveydenhuollossa on huomattavasti pienempää kuin sosiaalipalveluissa, mikä johtuu kuntayhtymien vahvasta asemasta erikoissairaanhoidossa.

Hankinnat vaikuttavat markkinoiden kehitykseen Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa on painotettu palvelun hintaa ja yritysten olemassa olevaa osaamista, toimitusvarmuutta, taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä aiempia referenssejä ja kokemuksia. Tämä on suosinut vanhoja ja suuria toimittajia. Se on myös osaltaan voinut edistää viime vuosina voimistunutta yritystoiminnan keskittymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Uudet innovaatiot ja toimintatavat voisivat olla kuitenkin nuorten pk-yritysten vahvuuksia, mutta voimavarojen ja aiemmin referenssien puute voivat estää niiden pääsyn julkisten hankintojen toimittajiksi.

Painopiste asiakkaan valintaan perustuvaan tuotantoon Julkisten hankintayksikköjen käyttämät hankintamenettelyt eivät näytä kehittävän palvelujen laatua, tuottavuutta tai markkinoiden monipuolisuutta. Vaihtoehto olisi asiakkaan oikeus valita itse palvelutuottajansa. Palvelusetelijärjestelmä on ollut hyödyllinen välivaihe asiakkaan valintaan perustuvan palvelutuotantomallin juurruttamisessa julkisrahoitteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Julkisrahoitteisessa palvelutuotannossa olisi kuitenkin tärkeää parantaa tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta sekä laajentaa asiakkaan valinnan vapautta kaikkiin palveluntuottajiin.

Raportin tiedot perustuvat hankintasäännösten piiriin kuuluvien hankintojen ilmoituskanavan HILMAn tietoihin ja sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjille tehtyyn kyselyyn. Raportti on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Yrityksen omistaja vaihtuu odotettua sujuvammin Yritysosto on erinomainen keino ryhtyä yrittäjäksi ja laajentaa yritystä. Tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta tutkimuksesta, jossa peräti 83 prosenttia yrityksen ostajista ja jatkajista pitää toteuttamaansa omistajanvaihdosta onnistuneena.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehty tutkimus paljastaa, että valtaosa ostajista oli myös tyytyväisiä ostokohteen hintaan.

- Yleinen käsitys yritysostojen suurista riskeistä ja vaikeuksista vaikuttavat tutkimuksen perusteella liioitelluilta, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elina Varamäki

5/2013 • AJANTASA • 21

Ú

Yritystietoa

Ú

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Asia on ajankohtainen, sillä Suomessa on yli 70 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää ja myyntiin on tulossa lähes 30 000 yritystä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

- Yritys- tai liiketoimintaostoja pitäisi nykyistä enemmän tarjota koulutuksessa, valmennuksessa ja yritysneuvonnassa varteenotettavana vaihtoehtona yrityksen perustamiselle tai kasvattamiselle, Varamäki sanoo.

Nuorisotakuun Sanssi-kortilla onnistuttu työllistämään Nuorten työllistämiseen tarkoitetun Sanssi-kortin suosio on kasvussa. Syyskuun loppuun mennessä Sanssi-kortin avulla on työllistynyt 5606 alle 30-vuotiasta.

- Ilahduttavaa on, että Sanssi-kortilla työllistyvien nuorten määrä on tasaisessa kasvussa. Kannustan yksityisen sektorin työnantajien lisäksi myös kuntia ja kolmatta sektoria tarttumaan tähän merkittävään palkkatukeen, jolla alle 30-vuotiaalle työnhakijan palkkakustannuksiin valtio osallistuu maksimissaan 700 eurolla 10 kuukauden ajan, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.

Nuorten työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin vuosi sitten samaan aikaan, mutta nuorten työttömyyden kesto on muuta väestö lyhytkestoisempaa. Nuorten keskimääräinen työttömyyden kesto on 11 viikkoa.

Teollisuuspolitiikka uudistetaan niin Suomessa kuin EU:ssakin Niin kotimaisen kuin eurooppalaisenkin teollisuuden kehitys talouskriisin jälkimainingeissa näyttäytyy monilla mittareilla heikolta. Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi suunnitellaan erilaisia toimenpiteitä ja teollisuuspolitiikka onkin EU:ssa yksi niin sanotuista lippulaivahankkeista.

Moderni teollisuuspolitiikka globaalissa ympäristössä kumpuaa kustannuskilpailukyvystä, uusiutumisesta ja sääntelyn purkamisesta.

Euroopassa eletään tällä hetkellä kysyntä- ja investointilamaa sekä nollakasvun aikaa. EU:n sisäinen vienti kehittyy erittäin hitaasti ja samalla energian hinnan nousu ja rahoituksen saatavuuden ongelmat kurittavat erityisesti EU:n eteläisiä maita.

Vaikka Suomi lasketaankin Euroopan kilpailukykyisimpien maiden joukkoon, niin teollisuutemme joutuu tällä hetkellä elämään niin rakenteellisten ongelmien kuin Euroopan talouskriisin varjossa. Suomen vaihtotase on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena negatiivinen ja samalla

22 • AJANTASA • 5/2013

teollisuustuotannon volyymin kasvu on taittunut uudelleen.

Raportissa karu sanoma EU:n teollisuuspolitiikan toteutumisesta julkistettiin äskettäin seurantaraportti.

Raportin mukaan Suomessa valmistavan teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt eniten EU-maiden joukosta. Kymmenen vuoden aikana teollisuuden osuus Suomen BKT:sta on pienentynyt noin 8 prosenttiyksikköä ollen 15,4 prosenttia vuonna 2012.

- Teollisuuden osuuden pienentyminen taloudessa johtuu osittain teollisuuden palvelutehtävien lisääntymisellä ja tehtävien ulkoistamisilla muille sektoreille.

Valmistus ja palvelut elävät yhä tiiviimmässä symbioosissa. EU-tason vertailu, yhdistettynä muihin mittareihin kuten miinukselle menneeseen Suomen vaihtotaseeseen, osoittaa kuitenkin tarpeen politiikalle, jossa keskitytään valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, toteaa EK:n asiantuntija Jari Konttinen.

EU:ssa valmistellaan useita sisämarkkinoita koskevia hankkeita Yritysten toimintaan vaikuttavia EU-direktiivejä ja -säännöksiä on parhaillaan valmisteilla useita.

-Ajankohtaisia teemoja ovat Palveluiden sisämarkkinat, Digitaaliset sisämarkkinat, Sisämarkkinapaketit (Single Market Act I ja II) sekä Sääntelyn parantaminen (REFIT-ohjelma), kertoi hallitusneuvos Antti Riivari Työ- ja elinkeinoministeriöstä kauppakamarin Talous- ja veroasiainvaliokunnan kokouksessa pitämässään ajankohtaiskatsauksessa.

Muita säännöshankkeita ovat muun muassa Tilintarkastusasetus ja tilintarkastusdirektiivin muutos.

– Sillä asetettaisiin minimivaatimuksia yhteiskuntavastuun ja monimuotoisuuspolitiikan raportoinnille. Mahdollisesti tulossa on myös määräyksiä maakohtaisesta veroraportoinnista, Riivari kertoi Digitaaliset sisämarkkinat vaativat osaamisen kasvattamista Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen EU-maiden kesken on tulossa jo vuonna 2015, jos Eurooppa-neuvoston asettama tavoite toteutuu.

-Aikataulu on kieltämättä haastava.

Tämä kuitenkin tärkeä ja kannatettava hanke, Suomessa erityisesti osaamisen nostamisen kannalta, Riivari sanoo.

Hankkeessa tuetaan EU-maiden rajat ylittävää verkkoliiketoimintaa sekä luodaan reilut ja toimviat markkinat kuluttajille.

-Haasteita ovat muun muassa, miten

luodaan sähköiset allekirjoitukset ja tunnistetaan ne, miten säännellään verkko- ja mobiilimaksamista sekä kehitetään tietosuojaa, Riivari luettelee.

Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivut te-palvelut.fi uudistui Työ- ja elinkeinopalvelujen internetsivusto te-palvelut.fi on uudistettu sisällöltään, rakenteeltaan ja ulkoasultaan.

Uusien nettisivujen tarkoituksena on opastaa asiakkaat joustavaan asiointiin TEtoimiston kanssa. Omatoimista asiointia pyritään tukemaan niin, että henkilökohtaisen asioinnin tarve TE-toimistossa vähenee.

Verkkoasiointiin liittyvät palvelut sekä avoimien työpaikkojen ja työvoimakoulutusten haut löytyvät edelleenkin te-palvelut.fi:n kautta. Myös niiden osalta on käynnissä uudistuksia, jotka otetaan käyttöön vaiheittain.

Te-palvelut.fi on työ- ja elinkeinotoimistojen tarjoamien TE-palvelujen yhteinen nettisivusto.

TE-toimistojen omat paikalliset osuudet julkaistiin osana yhteistä sivustoa kesäkuussa 2013. Ne löytyvät te-palvelut.fi:n kautta tai suoralla osoitteella toimistot.tepalvelut.fi . Suoraan paikallistoimiston sivuille pääsee osoiteformaalilla te-palvelut. fi/toimistonimi, esimerkiksi http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/uusimaa TE-palvelujen internetsivuston osoite muuttui maaliskuussa te-palvelut.fi:ksi.

Sitä ennen sivuston osoite oli vuodesta 1994 lähtien www.mol.fi.

TutustuTE-palvelujen uusiin nettisivuihin

Pk-yritysten avustusjärjestelmä tehostuu Avustusjärjestelmä pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen tehostuu.

Uuden lain tavoitteena on suunnata avustuksia entistä enemmän yritystoiminnan uudistamiseen ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Samalla tukijärjestelmää ja tukien hallinnointia yksinkertaistetaan. Hallitus antoi asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle lokakuussa.

Järjestelmä muodostuu tulevaisuudessa kahdesta avustuksesta: yrityksen kehittämisavustuksesta ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta.

Nykyisiä avustuksia yhdistetään ja lopetetaan.

Avustuksilla edistetään yritysten osaamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä parannetaan työllisyyttä. Avustuksia suunnataan nykyistä enemmän kasvuyrityksille sekä aiempaa riskipitoisempiin ja vaikut-

Yritystietoa

tavampiin hankkeisiin. Laki sisältää myös takaisinperintää koskevat, nykyistä selkeämmät säännökset.

Kaikki avustuspäätökset tehdään jatkossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Lain mukaisia avustuksia rahoitetaan sekä kansallisesti että Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmista.

Uuden valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Lakiesitys on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/lakihankkeet

Työmarkkinoiden jäykkyys kiusaa yrityksiä Yrittäjät pitävät työmarkkinoiden jäykkyyttä ja yrittäjyyspolitiikan heikkoa ennustettavuutta keskeisinä investointien ja kasvun jarruina. Sen sijaan henkilöstön osaamista pidetään yhtenä keskeisenä toimintaympäristön vahvuutena. Yrittäjät ovat kiinnostuneita nuorten rekrytoinnista, mutta moittivat työllistämisestä koituvaa hallinnollista taakkaa.

Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselyistä, joihin vastasi yhteensä lähes 650 pk-yritystä. Lähes 83 prosenttia Pk-toimintaympäristökyselyyn vastanneista yritysjohtajista oli palkannut kesätyöntekijöitä, työharjoittelijoita tai oppisopimuskoulutettavia. Näitä kaikkia työllistämisen muotoja pidettiin yrityksissä myös tärkeinä rekrytointikanavina ja mahdollisuuksina pidempien työsuhteiden solmimiselle.

– Valitettavasti yli puolet vastaajista piti kuitenkin nuorten työllistämiseen tarkoitettujen tukien hakemista vaikeana ja byrokraattisena. Erityisesti tätä mieltä olivat ne, joilla oli käytännön kokemusta nuorten henkilöiden palkkaamisesta, kertoo PK-johtajaPentti Mäkinen.

Jarruina kustannukset ja hallinnollinen taakka Suomessa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on usein liian korkealla.

Lisäksi työllistämisen pullonkauloja esiintyy kyselyiden perusteella varsinkin pienissä 10–49 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Tällä hetkellä kaikista yrittäjistä vain hieman yli kolmannes toimii työnantajana, ja yrityksistä vain prosentti on keskisuuria, vähintään 50 henkilöä työllistäviä. Esimerkiksi Saksassa keskisuuria yrityksiä on lähes kolme prosenttia yrityskannasta.

– Tilanne on seurausta muun muassa korkeista välillisistä työvoimakustannuksista ja työllistämisen aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta, jotka yhdessä heikentävät rekrytointiaikomuksia. Lisäksi monilla toimialoilla osaavan työvoiman saatavuus korostuu työllistämisen ja kasvun esteenä, tiivistää Mäkinen.

Kolmannes yrityksistä kärsii pitkistä maksuajoista Kyselyistä selviää myös, että pitkistä maksuajoista on tullut haaste monille pkyrittäjille. Vaikka yritysten keskimääräiset maksuajat eivät ole merkittävästi pidentyneet, on maksuaikojen hajonta yritysten ja toimialojen välillä kasvanut.

– Tilannetta kuvaa se, että jopa kolmannes yrityksistä joutuu odottamaan maksuja tililleen keskimäärin yli 30 päivää.

Kehitys on huolestuttavaa ja maksuvaikeuksien yleisyys heijastuu myös yrityskantaamme lisääntyneinä konkursseina ja yritysten lopettamisina, Mäkinen sanoo.

Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto väheni kesällä, palveluissa kasvua

10,4 prosenttia ja vientiliikevaihto kasvoi 0,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Myös rakennusyritysten liikevaihto väheni kuluvan vuoden kesä-elokuussa 0,6 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 1,3 prosenttia.

Sen sijaan palvelualojen liikevaihto kasvoi kesä-elokuussa 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuotta aiemmin palveluiden liikevaihto kasvoi 4,5 prosenttia. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Kaupan myynti laski syyskuussa Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan toimialalla myynti laski syyskuussa 0,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Vähittäiskaupan myynti laski syyskuussa 0,6 prosenttia vuoden 2012 syyskuusta.

Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi 0,5 prosenttia, sen sijaan tavaratalokaupassa myynti supistui 3,6 prosenttia. Tukkukaupassa myynti laski 1,4 prosenttia, mutta autokaupassa myynti kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Vähittäiskaupassa myynnin määrä supistui syyskuussa 1,2 prosenttia ja tukkukaupassa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Sen sijaan autokaupassa myynnin määrä kohosi 5,5 prosenttia edellisvuoden syyskuusta. Näin ollen koko kaupan myynnin määrä supistui 0,3 prosenttia.

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan kesä-elokuussa 4,4 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti supistui

5/2013 • AJANTASA • 23

0UB F 7JFOUJBTJBLJSKBU LÊZUUÚÚO t 4ÊÊTUÊU BJLBB t "TJBLJSKBU KB NVVU EPLVNFOUJU PWBU UBMMFTTB KB IFMQPTUJ MÚZEFUUÊWJTTÊ t 7PJU IZÚEZOUÊÊ QPIKJOB BJFNQJB BTJBLJSKPKB KB EPLVNFOUUFKB t 7PJU LÊTJUFMMÊ BTJBLJSKPKB QÊÊUUFFMUÊTJ POMJOF

24 • AJANTASA • 5/2013

Kansainvälistä

EU:n hankintadirektiivin uudistus: halvin hinta ei yksin ratkaise Uusien Euroopan unionin hankintadirektiivien odotetaan tulevan hyväksytyiksi Euroopan parlamentissa tässä kuussa. Uudet direktiivit syrjäyttävät voimaan tultuaan edelliset, vuodelta 2004 peräisin olevat direktiivit. Suomen oma hankintalaki määräytyy pitkälti EU-direktiivien mukaan, monia muutoksia on siis luvassa suomalaisiinkin käytäntöihin.

Uusien hankintadirektiivien tavoitteena on lisätä hankintakäytäntöihin joustavuutta, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin sekä huomioida paremmin sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat.

Myös hankintamenettelyjen valvontaa halutaan lisätä.

Julkisilla hankinnoilla on iso rooli Euroopan taloudessa ja työllisyydessä. Uudistuksen tarkoituksena on myös tukea uusia innovaatioita sekä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta sekä muita Eurooppa 2020-strategiassa annettuja tavoitteita.

EU ehdottaa verkkovierailumaksujen poistamista Komission uuden televiestintäalan strategian tavoitteena on yhdenmukaistaa telesektoria, poistaa matkapuhelujen verkkovierailumaksut, vähentää yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa ja antaa uusia oikeuksia käyttäjille ja palveluntarjoajille.

EU:ssa on jo 26 vuoden ajan toteutettu uudistuksia televiestintäalalla, mutta ala on edelleen hajanainen ja toimii pääasiassa kansallisten markkinoiden varassa. Eurooppalaiset yritykset ovat tämän vuoksi jääneet jälkeen yhdysvaltalaisista ja aasialaisista kilpailijoistaan.

Televiestintäalan uudella lainsäädäntöpaketilla halutaan antaa piristysruiske EU:n televiestintäalalle poistamalla matkapuhelujen verkkovierailumaksut ja sääntöjä yksinkertaistamalla edistää investointeja nopeisiin verkkoihin ja näin lisätä kasvua ja työllisyyttä.

Nopeiden yhteyksien merkitys lisääntyy jatkuvasti talousalalla, joten televiestinnän sisämarkkinoiden täysimittainen toteuttaminen voisi luoda tuhansia uusia työpaikkoja ja kasvattaa bkt:tä vuosittain lähes prosentin verran.

Teolliset symbioosit lisäävät suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia Sitran teettämän selvityksen mukaan teollisiin symbiooseihin liittyvä liiketoiminta

tuo suomalaisyrityksille uusia kipeästi kaivattuja vientimahdollisuuksia. Globaali markkinakatsaus todentaa teolliset symbioosit uudeksi keinoksi päästä kansainvälisille markkinoille. Kysyntä energian ja raaka-aineiden resurssiviisaammista ratkaisuista kasvaa voimakkaasti monilla toimialoilla. Suomalaisyritykset pystyvät vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään kehittämällä yhdessä kilpailukykyisiä, tuottavuutta parantavia kokonaiskonsepteja ja tarjoamalla niitä suoraan kohdemarkkinoille. Teollisissa symbiooseissa yhä useampi yritys pääsee kiinni liiketoimintaan, joka ei muutoin olisi niille mahdollista.

Sitran Gaia Consulting Oy:ltä tilaama selvitys kartoitti teollisten symbioosien globaaleja markkinamahdollisuuksia sekä niihin liittyvää suomalaisyritysten markkinapotentiaalia kansainvälisesti. Selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet markkinaehtoiseen liiketoimintaan teollisissa symbiooseissa.

Selvitys identifioi, millä markkinoilla suomalaisyrityksillä olisi merkittäviä mahdollisuuksia tarjota kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja. Erityisesti seuraavat viisi globaalisti kiinnostavaa Hot Spot -kysyntäkohdetta nousivat tarkastelussa esille: 1. kalankasvatuksen ympärille rakentuvat suljetun kierron ratkaisut ja kokonaiskonseptit 2. teollisten symbioosien optimointi ja hallinta 3. jätteiden ja sivuvirtojen uusiokäytön modulaariset ratkaisut 4. biojalostamoiden tuotannon laitteistot, hallinta ja optimointi 5. sivuvirtapohjaisen sokerin tuotanto biojalostamoiden syötteeksi.

Turkki on liittynyt TMviewnettitietopalveluun Turkin tavaramerkkitiedot on syyskuun alussa lisätty TMview-palveluun. Palvelu tarjoaa ilmaisen pääsyn useiden tavaramerkkivirastojen tietoihin tavaramerkkihakemuksista ja rekisteröinneistä.

TMview-palvelussa on tarjolla jo 30 viraston tavaramerkkitiedot. Turkin viraston lisäksi palvelussa ovat mukana: Bulgaria, Benelux, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Meksiko, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta, WIPO ja OHIM. Turkki on kolmas EU:n ulkopuolinen maa, joka on liittynyt palveluun. Tällä hetkellä TMview-tietokannan sisältämien tavaramerkkien kokonaismäärä on jo noin 12 miljoonaa.

Tutustu TMview-palveluun: www.tmview.europa.eu

Suomen kilpailulainsäädäntö arvioitiin kansainvälisessä vertailussa maailman tehokkaimmaksi Suomi nousi kärkisijalle World Economic Forumin tuoreessa vertailussa, kun arvion kohteena oli se, miten tehokkaasti maan kilpailulainsäädäntö edistää kilpailua. Kilpailun toimivuutta koskeneessa vertailussa Suomi ei kuitenkaan menestynyt yhtä hyvin. Vertailutiedot perustuvat elinkeinoelämän edustajien vastauksiin.

Suomen kilpailulaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2011, ja keskeiset kilpailunrajoituksia koskevat säännökset saatettiin jo vuonna 2004 vastaamaan EU:n kilpailusäännöksiä. Lakia uudistettiin viimeksi tänä vuonna, kun siihen lisättiin julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välistä kilpailuneutraliteettia ja päivittäistavarakauppaa koskevat säännökset.

Hallitus päätti lisäksi jo viime vuonna terveen kilpailun edistämisohjelmasta, jonka tavoitteena on nimenomaisesti lisätä kilpailua Suomen markkinoilla. Ohjelmaan valittujen eri alojen arvonlisä on arviolta 50 miljardia euroa eli noin neljännes bruttokansantuotteesta. Myös hallituksen äskettäin hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita kilpailun edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiset tutkimustavoitteet vauhdittamaan Suomen taloutta Aalto-yliopisto ja VTT tiivistävät yhteistyötään entisestään ja ovat valinneet sen painopisteiksi Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävät tutkimusalueet: biotalouden, energian, ICT:n ja mikro- ja nanoteknologian. Tutkimuskumppanit ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on luoda laajojen tutkimushankkeiden avulla Otaniemestä Suomen talouden kasvun katalyytti.

Aalto-yliopistolla ja VTT:llä on toisiaan täydentävää osaamista, jota yhdistämällä voidaan lisätä merkittävästi Suomen kilpailukykyä ja menestystä. Uusi yhteistyösopimus määrittää kumppaneille yhteiset tavoitteet valituilla neljällä painopistealueella. Sen pohjalta on tarkoitus muodostaa visio ennakoimaan tulevaisuuden tutkimustarpeita.

Kumppanuutta vahvistetaan luomalla uusia yhteistyömuotoja tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Tavoitteena on myös lisätä esimerkiksi yhteisiä tutkimusohjelmia ja laitekantaa sekä osallistua yhdessä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin.

Sopimuksen kohteeksi valitut tutki-

5/2013 • AJANTASA • 25

Ú

Kansainvälistä

Ú

musalueet − biotalous, energia, ICT ja mikro- ja nanoteknologia − perustuvat kumppanien vahvan ja toisiaan täydentävän osaamisen lisäksi pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön.

EU ja Kiina aloittavat neuvottelut investointisopimuksesta EU:n ja Kiinan odotetaan aloittavan kahdenväliset neuvottelut investointisopimuksesta marraskuussa pidettävässä EU– Kiina-huippukokouksessa. Elinkeinoelämä tukee neuvottelujen aloittamista vahvasti.

Investointisopimus helpottaisi eurooppalaisten investointien pääsyä Kiinan markkinoille sekä vahvistaisi nykyisten ja tulevien investointien suojaa. EU:n kauppaministerit myönsivät 18.10.2013 komissiolle mandaatin neuvottelujen aloittamiseen.

Kiina olisi halukas käynnistämään neuvottelut myös vapaakauppasopimuksesta, mutta EU on katsonut, että investointisopimusneuvottelut ovat ensimmäinen looginen askel, joka myös mittaa Kiinan halua tehdä uusia avauksia markkinoillepääsystä ja kaupanesteiden poistamisesta.

Kiinaa pidetään edelleen haastavana investointiympäristönä, vaikka esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat investoineet sinne huomattavan paljon, reilut 10 miljardia euroa.

Ulkomaisia investointeja säännellään yhä tarkasti siitä huolimatta, että investoinneilla on ollut merkittävä rooli Kiinan vuosikymmeniä jatkuneessa vahvassa talouskasvussa. Kiina pitää yllä ns. investointikatalogia, jossa toimialat luokitellaan kannustettaviin, rajoitettuihin ja ulkomaisilta investoijilta kokonaan suljettuihin.

Investointisopimuksen odotetaan paitsi helpottavan markkinoillepääsyä, myös luovan tehokkaan menettelyn valituksille sekä lisäävän läpinäkyvyyttä. Sopimuksen toivotaan myös selkeyttävän teknologian siirron sääntöjä. Tällä hetkellä ulkomaiset yritykset joutuvat käytännössä myöntymään ei-markkinaehtoisiin teknologian siirtoihin ehtona Kiinan markkinoille pääsylle.

Sopimusneuvotteluissa yrityksille tärkeitä asioita ovat myös teollis- ja tekijänoikeuksien toimeenpanon vahvistaminen sekä kotimaisuusvaatimusten poistaminen.

Vologdan alue etsii investointeja ja yhteistyötä Suomesta Vologdan alueen liikenneyhteydet ovat sujuvat ja sijainti hyvä – venäläisen mittapuun mukaan ollaan kivenheiton päässä Moskovasta pohjoiseen ja saman verran Pietarista itään. Yritysten toimintaympä-

26 • AJANTASA • 5/2013

ristön parantamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Metsä- ja maatalous, rakennusmateriaalit ja logistiikka, teollisuus, energia ja kunnallistekniikka, sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät asiat, turismi, urheilu ja kauppa ovat kehitettävien asioiden kärkeä.

Suomalaiset investoinnit, kokemus ja tietotaito ovat tervetulleita alueelle. Kauppakamariyhteistyössä paneuduttiin tällä kertaa liikenne- ja logistiikkakysymyksiin, koulutukseen sekä kaupan ja investointien lisäämiseen.

Suomen kauppakamareiden ja Venäjän kauppa- ja teollisuuskamareiden tapaaminen järjestettiin lokakuussa 2013 Vologdassa. Samalla kauppakamarilaiset tutustuivat Cherepovetsin ja Vologdan kaupunkeihin ja niiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Suomalaisten kokemus ja tietotaito kiinnostavat Alue tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille. Yritystoimintaa pyritään edistämään alueella sen omista lähtökohdista. Vuoteen 2020 ulottuvaan suunnitelmaan on kirjattu yritystoiminnan kehityssuunnat. Investoijia pyritään auttamaan kaikin tavoin.

Vologdan alueella halutaan kehittää koneenrakennusta, metsäteollisuutta, kulutustavarateollisuutta, tukkukauppaa ja palvelualoja. Koulutusta ja terveydenhoitoa pyritään myös edistämään. Uudet teknologiat, koneet ja laitteet sekä tietotaito kiinnostavat vologdalaisia. Energiatehokkuus on toiminnan keskipisteessä, kun 1950-luvun taloja aletaan modernisoida.

Suomalaisten kokemusta ja tietämystä peräänkuulutetaan. Metsästä saadaan raaka-ainetta huonekalu-, vaneri-, paperi- ja selluteollisuuteen. Alueella on olemassa ja suunnitteilla teollisuuspuistoja ja -alueita, joissa yrityksille pyritään luomaan suotuisat toimintaolosuhteet. Matkailun kehittämiseen panostetaan ja toivotaan yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa.

Nykyisin Vologdasta matkustetaan mielellään Turkkiin, jonne ei vaadita viisumia, vaikka Suomi sijaitsee Turkkia lähempänä.

Vologdan alue etsii suomalaisia yhteistyökumppaneita myös puunjalostusteknologioissa ja turpeen hyödyntämisessä.

Alueella järjestetään investointiseminaareja ja -foorumeja, joihin suomalaiset ovat tervetulleita. Vologdan alue on myös kiinnostunut koulutusyhteistyöstä.

Vientivalvonnan lupaprosessi muuttui kokonaan sähköiseksi 4. marraskuuta 2013 Ulkoasiainministeriö otti toisen merkittävän askeleen kaksikäyttötuotteiden vienti-

valvonnan sähköistämisessä, kun aiemmin paperisina toimitetut vientiluvat muuttuivat sähköisiksi.

Ensimmäinen suuri muutos tapahtui maaliskuussa 2011 kun asiointipalvelu aloitti toimintansa, minkä jälkeen hakemukset on voitu panna vireille sähköisesti.

Hakemukset ovat myös siirtyneet suoraan ministeriön asianhallintajärjestelmään.

Nyt yksittäis- ja koontiluvat sekä niihin liittyvät päätösasiakirjat toimitetaan hakijoille ainoastaan sähköisinä. Asiakirjat myös allekirjoitetaan sähköisesti. Asiakirjat toimitetaan käsittelyn jälkeen asiakkaan tilille asiointipalveluun. Yksittäisvientilupiin tulli tekee merkintänsä sähköisesti asiointipalvelussa. Koontilupiin merkintöjä ei edelleenkään tarvita.

Ulkoasiainministeriön sähköisen asiointipalvelun käyttö antaa yrityksille luotettavan ja selkeän tavan jättää vientilupahakemuksensa suoraan ministeriön asiankäsittelyjärjestelmään. Tämän uudistuksen myötä koko kaksikäyttötuotteisiin liittyvä vientilupaprosessi on näin saatu sähköistettyä. Kun myös kaksikäyttötuotteiden vientiluvat ja päätökset toimitetaan sähköisinä asiointipalveluun, poistuu logistinen viive paluupostin osalta lupaviranomaiselta hakijalle. Viejäyritysten sijainnilla ei ole enää merkitystä ajallisesti hakemuksen vireillepanosta luvan/päätöksen vastaanottoon.

Maahanjäänti- ja vientitodistukset myönnetään ja vahvistetaan kuten ennenkin paperisina mutta hakemukset pannaan vireille asiointipalvelun kautta kuten ennenkin.

Heikki Karri puh. 0295 351 137 Vientivalvontayksikkö Sähköposti: vientivalvonta.um@formin.fi

Kansainvälistä

LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Russia

Lithuania

Poland

World Trade Center Chelyabinsk, Member Company

Klaipeda Chamber of Commerce, Industry and Crafts, Member company

WTC Poznan, Member Companies

A Their partner has the land in property in Chelyabinsk region which they would like to offer to the companies interested in entry to the Russian market as a platform for their business location.

A&B

USA World Trade Center Northern New Jersey A World Trade Center Northern New Jersey is offering the following services: Consulting and Real Estate Site(s) location(s).

WTC New Jersey has working relations with financial institutions and individuals that have the financial capabilities to finance housing projects. If you and/or any of your affiliates or clients and/or companies have funding needs, they would gladly assist you with your projects from $5 million USD and over.

Klaipeda Chamber of Commerce, Industry and Crafts consolidates more than 240 members among which there are biggest companies of the region and representatives of small and medium-size businesses.

The Chamber also represents interests of entrepreneurs and business development objectives in West Lithuania.

Klaipeda Chamber of Commerce, Industry and Crafts aims to open up wider opportunities for cooperation with foreign markets and to look for foreign partners for the region companies. In Klaipeda region the main business sectors are Shipbuilding and Repair, Transportation and Logistics, Furniture, Construction industry, Tourism and others.

B Consiglio International Sp. z o.o. manufacturer of high quality metal products from mild steel sheets, aluminum, chromenickel and thin wall pipes and black profiles proposes cooperation within the scope of manufacture of metal products and components and also metal processing according to your specific requirements.

B Kaskat Ltd. produces and exports dairy products and semi products.

Skimmed Milk Powder, Full Cream Milk Powder, Sweet Whey Powder, Demineralized Whey Powder 40% and 50%, Demineralized Whey Powder (70% and 90%), SMP Preparations, Fat Filled milk powder, WPC( 34, 35 and 80), Whey Permeat, Acid Casein, Sodium Caseinates, Whey Powder for feed, Butter, Anhydrous Milk Fat, Cheese and Rice

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02)281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

Talonrakennuksen rakennesuunnittelua Valtakatu 9-11 26100 RAUMA Puh. (02) 822 1911 Fax (02) 822 8955

Pitkämäenkatu 4 A 20250 TURKU Puh. (02) 273 9999 Fax (02) 273 9966

www.narmaplan.fi

www.nordkalk.com

5/2013 • AJANTASA • 27

Oy Marine-Systems Ab Konepaja ja ins.tsto Kirstinpolku 4, 20200 TURKU Puh..LUVWLQSRONX 785.8 273 8800, fax 2738811 www.marine-systems.ďŹ 3XK email: marine-systems@kolumbus.ďŹ ZZZ PDULQH V\VWHPV Âż

Rastorilla koulutetaan käytännÜnläheisiä osaajia.

Koulutuksissamme kehität sekä itseäsi että yritystäsi.

Ravistelemme vanhoja käsityksiä, annamme uusia ajatuksia ja autamme sinua lÜytämään omat vahvuutesi. Olemme luotettava kumppani koko monimuotoisen tyÜurasi ajan.

Yli 70 vuoden kokemuksella ja omistautuvalla asenteella.

OMISTAUTUNUT SINULLE HELSINKI, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki | KUOPIO, Microkatu 1, 70210 Kuopio OULU, Vihikari 10, 90440 Kempele | TURKU, Eerikinkatu 17 C, 20100 Turku

WWW.RASTOR.FI

Kauppakamarin jäsenkilvet Nyt yritykselläsi on mahdollisuus hankkia kauppakamarin jäsenkilpiä

us Uutu

TURUN SähkÜinen maksutta!

Metallinen omakustannushintaan!

Lisätiedot joulukuun lopussa nettisivuillamme www.turku.chamber.fi

28 • AJANTASA • 5/2013

Kouluttaudu tehokkaaseen hallitustyĂśskentelyyn!

Koulutus koostuu näistä osa-alueista: ÂŒ Hyvä hallintotapa ÂŒ Hallituksen ja hallitustyĂśn organisointi ÂŒ StrategiatyĂś ÂŒ RyhmätyĂś ÂŒ Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kevään kurssit: 1. jakso ti 4.3.2014 klo 13 – 17.15 2. jakso ke 12.3.2014 klo 13 – 17.15 3. jakso to 20.3.2014 klo 13 – 17.15 RyhmätyÜ ke 26.3.2014 klo 9 – 12 4. jakso ke 3.4.2014 klo 13 – 19

1. jakso ti 6.5.2014 klo 13 – 17.15 2. jakso ke 14.5.2014 klo 13 – 17.15 3. jakso ke 21.5.2014 klo 13 – 17.15 RyhmätyÜ ke 4.6.2014 klo 9 – 12 4. jakso ke 11.6.2014 klo 13 – 19

Katso lisää netistä www.turku.chamber.fi �KOTI POISSA KOTOA�

Edustava Jugendtalo keskellä Turkua Tutustu huoneisiin www.parkhotelturku.fi ja varaa omasi

R5Č Č€53%-#&ÄŒ&&#-.ä5"/)( ..

R50 ,.#)# /.5 7* #% .5*#" && kauppakamarin jäsenyrityksille tarjoamme vuoden 2012 aikana

www.skanssi.fi

Suomen viihtyisin kauppakeskus

Skanssissa on lähes 90 muodin, vapaa-ajan, lastenvaatteiden, kodinsisustuksen ja päivittäisasioinnin liikettä sekä mainio ravintolamaailma. Tervetuloa – teitä odottaa myÜs 2400 ilmaista parkkipaikkaa!

-20%

normaalihinnoista.

/" (% ./5Č€65 Č ÇżČ€ÇżÇż5 /,%/65 #(& (

/"8‘ &85‰ȂȄȇ5BÇżCČ 5Č Č†Č‚5Č Č„Č„Č„ 25‰ȂȄȇ5BÇżCČ 5Č Č„Č€5ČˆČ…ČˆČ…

#( )H* ,%"). &./,%/8Ĺ€ 1118* ,%"). &./,%/8Ĺ€

Kauppakeskus Skanssi on avoinna joka päivä!

5/2013 • AJANTASA • 29

PERHE- JA KASVUYRITYKSET

Innostuksesta menestykseen Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja? Olemme helposti lähestyttävä kumppani, joka löytää haasteisiisi selkeät ratkaisut. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa.

Kuuntelemme, sparraamme – ja jaamme innostuksesi.

kpmg.fi

30 • AJANTASA • 5/2013

Henkilöstön osaamisen kehittämisen kannustimena

UUSI KOULUTUSVÄHENNYS Torstaina 16.1.2014 klo 9-11 Turun kauppakamari Puolalankatu 1, Turku

Alustajana asiamies, varatuomari Paula Virri Turun kauppakamari

Vuoden 2014 alussa on suunniteltu tulevan voimaan lisävähennys verotuksessa tai koulutuskorvaus niille työnantajille, jotka panostavat henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Tule kuulemaan verovähennyksen ja koulutuskorvauksen saamisen edellytyksistä. = Osaamisen kehittämisen toimintamallia koskeva lainsäädäntö = Koulutussuunnitelma verovähennyksen ja koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä = Vähennykseen oikeuttava koulutuksen määrä ja laatu = Koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen laskeminen = Työnantajan maksama koulutus työntekijän verotuksen kannalta

Lisäksi koulutuspäällikkö Maria Lindbom kertoo kevään koulutustarjonnasta!

Jäsenetuhinta: 150 € + alv 24 % Ilmoittautuminen 9.1. mennessä elina.virta@kauppakamari.fi

Yllätyslahja kaikille osallistujille!

5/2013 • AJANTASA • 31

<< BAS2 - Itella Posti Oy << Itella Green

Turun kauppakamari toivottaa Ajantasan lukijoille Rauhallista joulua ja menestyst채 vuodelle 2014