Ajantasa 5/2012

Kuntauudistus – kuntien yhdistämistä vai toimintojen uudelleen organisointia? ......4 Verotukseen muutoksia vuodelle 2013.........5 Kinnarps – vahvaa pohjoismaista muotoilua ....................................................... 13 Tule mukaan Johtajaklubiin! ......................... 14 Laajennatko liiketoimintaasi ulkomaille? .... 15 Verosuunnittelulla suuri merkitys omistajanvaihdoksessa................................ 17

JÄSENLEHTI 5/2012

www.skanssi.fi

Suomen viihtyisin kauppakeskus

Oy Marine-Systems Ab

Skanssissa on lähes 90 muodin, vapaa-ajan, lastenvaatteiden, kodinsisustuksen ja päivittäisasioinnin liikettä sekä mainio ravintolamaailma. Tervetuloa – teitä odottaa myÜs 2400 ilmaista parkkipaikkaa!

Konepaja ja ins.tsto Kirstinpolku 4, 20200 TURKU Puh..LUVWLQSRONX 785.8 273 8800, fax 2738811 www.marine-systems.ďŹ 3XK email: marine-systems@kolumbus.ďŹ ZZZ PDULQH V\VWHPV Âż

Kauppakeskus Skanssi on avoinna joka päivä!

Yrityksiä palveleva käännÜstoimisto * käännÜkset, tulkkaukset * kielentarkistukset * laaja kielivalikoima * AutoCAD, InDesign www.kaannospolku.fi * kauppa, merenkulku, tekniikka, matkailu, jne.

Astu polulle – tutustu palveluumme!

KäännÜspolku Oy Puutarhakatu 49, 20100 Turku, p. 02-880 4070 info@kaannospolku.fi

Sisustuksista laitteisiin • RAVINTOLA- JA JULKITILASISUSTUKSET • KALUSTEET • SUURKEITTIÖLAITTEET Materiaalina ruostumaton teräs, messinki ja puu

Oletko tyytyväinen pankkiisi?

4Y] RK\US^]O^ ZKXUSX `KSR^YK Y^K cR^Oc^^s WOSRSX 5O\\YWWO WSOVOVVsWWO WS^s UKSUUOK 8Y\NOK `YS ^K\TY^K ]SX_VVO =O ]KK^^KK YVVK WO\US^^s`s]^S OXOWWsX U_SX WS^s XcUcSXOX ZKXUUS]S ^K\TYKK =YS^K TK `K\KK KSUK Z`W WZW WK ZO " ^KS ^_VO UscWssX UYX^^Y\S]]KWWO

Helsingin konttori: Tiilipojanlenkki 4, 07120 VANTAA

Nordea Pankki Suomi Oyj

Pääkonttori: Akselintie 3, 20200 TURKU Puh. 075 325 8450 Fax 075 325 8499

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

aja

SISÄLTÖ Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Tiina Juhe Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

(02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3428 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. (02) 7611283, 040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Kuntauudistus –kuntien yhdistämistä vai toimintojen uudelleen organisointia? ..............................................................4

Kuukauden artikkelit Verotukseen muutoksia vuodelle 2013 .........................................5 Palkkaehdon sopimisesta ............................................................6 Kirjanpitoaineiston säilytysajat .....................................................7 Ravintoetu eri tilanteissa .............................................................8 Arvioverotuksesta .......................................................................9 EU:n maksuviivästysdirektiivin voimaan tulosta ............................10 European Business Support Network dedicated to internationalization of regional economies ..............................11 Kinnarps – vahvaa pohjoismaista muotoilua ................................13 Tule mukaan Johtajaklubiin!........................................................14 Laajennatko liiketoimintaasi ulkomaille? ......................................15 Verosuunnittelulla suuri merkitys omistajanvaihdoksessa..............17

Kamarissa tapahtuu Kuvasatoa syksyn tapahtumista .................................................18

Yritystietoa Ennakkotietoja työnantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuonna 2013 ...........................................................................22 Yritysjohtajat: Kuntien hankintaprosessit saatava selkeiksi ja läpinäkyviksi .........................................................................22 Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa 1.1.2013 ...............................22 Yrittäjän ja hänen perheenjäsenensä työttömyysturva paranee .....22 Tilaajavastuulain uudistustyö käynnissä ......................................23 Liikenteen hinnoittelu ja merenkulun väylämaksut kokonaistarkasteluun ...............................................................23 Määräaikaisten työntekijöiden tiedonsaanti paranee.....................24 Korkeakouluosaajat.fi helpottaa yritysten opiskelijarekrytointia .....24 Muutoksia laskutukseen 1.1.2013 alkaen ...................................24

Kansainvälistä Turkki tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ....................25 Ympäristövaikutusten arvioimista koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan ....................................................................25 Vetovoimaa Venäjästä? ..............................................................25 Sähköasennusstandardisarja SFS 6000 uudistettu ......................26 Itämeren tutkimukseen avataan 38 miljoonan euron haku .............26 Kumppaneita tarjolla Agrofood aiheisiin hankkeisiin......................27 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ............................28 Turun kauppakamari kouluttaa .............................................30

ajantasa ajan tasa • 5/2012

3

Kuntauudistus – kuntien yhdistämistä vai toimintojen uudelleen organisointia?

Kauppakamari järjesti keväällä erittäin korkeatasoisen keskustelutilaisuuden kuntauudistuksesta. Puhujina olivat kuntaministeri Henna Virkkunen, kansanedustaja Eero Lehti, professori Matti Wirén, kaupunginjohtajat Leo Haltsonen ja Kari Koski sekä toimitusjohtaja Risto Penttilä. Lisäksi tilaisuudessa kävi läpi kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen tekeillä olevan väitöskirjansa tuloksia.

Käyty keskustelu oli analyyttista ja erilaisia näkemyksiä hyvin valottavaa.

Hallitus on luonnehtinut uudistusta historialliseksi ja kuuden puolueen hallituksessa hanke on yksi harvoista puolueita yhdistävästä asiasta. Jännitettä siinäkin kuitenkin oli jo heti alkumetreiltä kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen välillä. Sopu kuitenkin löytyi pian kuntavaalien jälkeen.

Yllätys hallituksen esityksessä on siinä, että vahvojen keskuskaupunkien kehyskuntien ei tarvitse alistua liitoksiin, riittää, että ne osallistuvat liitosselvityksiin.

Lähtökohta kuntauudistukselle ymmärretään: kunnat ovat Suomessa taloudellisessa ahdingossa, mikä tila on lähitulevaisuudessa pysyvää ja syvenevää.

Hallitus on lähtenyt uudistushankkeessa siitä, että ongelma ratkaistaan muodostamalla suurempia kokonaisuuksia ja yrittämällä sitä kautta turvata tasokkaat palvelut kuntalaisille. Onko tämä oikea tie?

Suomi on maa, jossa kunnille on asetettu eniten velvoitteita koko maailmassa. Tätä eivät kunnat itse ole päättäneet, vaan eduskunta. Se on lisännyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana rutkasti kuntien velvoitteita mm. lasten päivähoidossa, terveyspalveluissa ja sosiaalipuolen subjektiivisissa oikeuksissa. Velvoitteita on helppo sälyttää muille.

4

Kahdesta köyhästä ei hynttyyt yhteen lyömällä tule yhtä rikasta, tämän todistaa oikeaksi elävä elämäkin. Salon seudulla toimeenpantiin pari vuotta sitten Suomen suurin kuntaliitos: kymmenen kuntaa yhdistyi Suur-Saloksi. Vain Somero jäi ulkopuolelle liitoksesta. Onko suurkunnan talous nyt paremmalla tolalla ja ovatko palvelut nyt paremmin turvattuja kuin aiemmin?

Viitisentoista vuotta sitten Suomessa oli 444 kuntaa, nyt 336. Yhdistymisiä on siis toimeenpantu rutkasti, mutta kuntien tilanne ei siitä ole korjaantunut.

Kuntien yhdistäminen ei ole automaatti, mikä toisi ratkaisut kuntien talous- ja palveluongelmiin. Eivätkä suuret monopolit yleensäkään ole parantaneet asioita. Näin tulisi käymään esim. kaavoituksessa, mikä yritysten kannalta on keskeisin kuntien tehtävistä. Tästäkin olisi käytännön esimerkkejä vaikka kuinka.

Terveys- ja sosiaalisektori nielee yli puolet kuntien kaikista menoista Suomessa. Talousongelmaa tuleekin lähestyä tästä kulmasta. Monissa maissa tästä sektorista vastaa ylikunnallinen organisaatio, ja tähän suuntaan voitaisiin meilläkin edetä.

Hallituksen on enää hyvin vaikea, ellei peräti mahdotonta, perääntyä uudistushankkeessa. Kuntaministerin vaihdos olisi siihen avannut oven. Nyt sekin mahdollisuus meni. Vaalikautta on jäljellä vielä kaksi ja puoli vuotta, joten jotain tässä varmasti kuitenkin tapahtuu ennen uusia vaaleja keväällä 2015. Nähtäväksi jää, parannetaanko sillä kuntiemme tilannetta.

Jari Lähteenmäki

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

kuukauden • artikkelit veroasiantuntija JUKKA KOIVUMÄKI Helsingin seudun kauppakamari

Verotukseen muutoksia vuodelle 2013 Taloustilanteen johdosta ensi vuodelle tulee veronkiristyksiä ja toisaalta tiettyjä veroporkkanoita uusien yritysten, sijoituksien ja investointien aikaansaamiseksi. Osa verolaeista on jo annettu eduskunnalle 17.9.2012.

Syksyn aikana tulevat loput yritys- ja pääomaverotuksen muutokset, jotka ovat lähinnä niitä veroporkkanoita.

Näiden lakien sisällöstä väännetään vielä kättä, mutta niidenkin pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 alusta lähtien. Lainsäädäntötyön soisi edistyvän nopeasti, että lopulliset säännökset olisi ajoissa nähtäville ja niihin ehtisi varautua kunnolla. Artikkelissa käydään läpi niitä lakimuutoksia joiden tiedetään toteutuvan ja joiden sisältö on jo tiedossa.

Arvonlisävero 1.1.2013 alkaen jokainen käytössä oleva arvonlisäverokanta nousee 1 % -yksiköllä. Yleinen arvonlisäverokanta on muutoksen jälkeen 24 %. Elintarvikkeiden sekä ateria- ja ravintolapalveluiden verokanta nousee 14 %:iin.

Alin verokanta nousee 10 %:n tasolle.

Tähän ryhmään kuuluvat mm. liikuntapalvelut, lääkkeet, kirjat, majoituspalvelut, henkilökuljetus sekä vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet.

Perintöverotus Yli 1 milj. euron perinnöille tulee uusi veroluokka. Ensimmäisessä veroluokassa perintöveron suuruus olisi 19 %. Nykyisessä verotaulukossa yli 200 000 euron perinnöistä maksetaan 16 %:n mukaan veroa.

Samalla poistetaan vakuutuslahjojen verovapaus. Tähän saakka vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saatu vakuutuskorvaus on ollut verovapaa kun korvausten yhteis-

ajantasa ajan tasa • 5/2012

määrä kolmen vuoden aikana on ollut enintään 8 500 euroa.

Varainsiirtoverotus Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee 1,6 %:sta 2,0 %:iin.

Veropohjaan luettaisiin jatkossa myös osakkeisiin kohdistuva yhtiön velka. Muutos tulee voimaan 1.1.2013.

Muutos ei koske normaalien liikeosakkeiden varainsiirtoverotusta.

YLE-vero TV-lupamaksun korvaava yleisradiovero tulee voimaan ensi vuoden alusta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt sekä yhteisöt. Veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Henkilöyhtiöt jäävät veron ulkopuolelle, koska verotus tapahtuu yhtiömiestasolla ja vero tulee sitä kautta maksettua kertaalleen.

Henkilöiden yleisradiovero on 0,68 % TVL:ssa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä. Jos YEL:n tai MYEL:n vahvistettu työtulo on suurempi, niin silloin vero lasketaan tästä vahvistetusta työtulosta. Veroa ei peritä alle 18-vuotiailta. Veroa peritään maksimissaan 140 euroa henkilöltä.

Alle 50 euron vero jätetään perimättä.

Yleisradiovero sisältyy vuoden 2013 ennakonpidätysprosenttiin tai ennakonkantoon. Henkilön yleisradiovero ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.

Yhteisön yleisradioveroa peritään EVL:n tai MVL:n mukaan verotettavilta yhteisöiltä joiden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Vero on 140 euroa + 0,35 % 50 000 euron ylittävältä osalta. Maksimi veron määrä on 3 000 euroa. Yhteisön tulovero peritään tuloverotuksen toimittamisen

yhteydessä ja se on vähennyskelpoista yhteisön verotuksessa. Valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, asuntoosakeyhtiöt, yhteisetuudet sekä TVL:n mukaan verotettavat yhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan yleisradioveroa.

Verovapaa kilometrikorvaus Verovapaan kilometrikorvauksen määrä on perustunut valtion työmarkkinajärjestön laskelmiin. Yleistä korvaustasoa tullaan laskemaan viidellä prosentilla. Tämän johdosta verovapaa kilometrikorvaus tulee alentumaan 1.1.2013 alkaen 45 sentistä 43 senttiin. Vuodesta 2014 alkaen yli 15 000 kilometrin jälkeen verovapaan kilometrikorvauksen määrä olisi 25 senttiä edellyttäen, että valtion työmarkkinajärjestön laskelmat pysyvät samalla tasolla myös ensi vuonna.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot Vuosien 2013 – 2015 aikana käyttöönotettujen uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenot voidaan poistaa korotettuina. Poisto voi olla maksimissaan kasinkertainen ja korotettu poisto voidaan tehdä näiden vuosien aikana kahdesti.

Valmisteltavana olevat muutokset Yhteisöjen sekä henkilöyhtiöiden maksamien etuyhteyskorkojen vähennysoikeutta tullaan rajoittamaan 1.1.2014 alkaen. Yrityksille tulee mahdollisuus ylimääräiseen verovähennykseen T & K-toiminnan palkkamenojen perusteella. Koulutus- ja hyvinvointivähennyksestä väännetään vielä kättä työmarkkinajärjestöjen kesken. Pääomasijoittamisen verokannustimet ovat myös vielä valmisteluvaiheessa. ■

5

kuukauden • artikkelit lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Palkkaehdon sopimisesta

Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2012:82 työntekijän kanssa oli työ- ja palkkasopimuksissa sovittu työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa korkeammasta kokonaispalkasta, jonka oli sopimuksissa ilmoitettu sisältävän työehtosopimuksen mukaiset palkan lisät. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys, voiko työnantaja kyseisissä olosuhteissa vedota sopimuksessa olevaan ehtoon, jonka mukaan kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkan lisät sisältyivät maksettuun kokonaispalkkaan, vai oliko työntekijä sopimusehdosta huolimatta oikeutettu vaatimiinsa korvauksiin ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä.

Työntekijän työsuhteessa noudatettiin Majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöiden yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä tuli maksaa työntekijälle korotettua palkkaa. Työnantajan ja työntekijän välillä oli 3.12.2004 tehty toistaiseksi voimassa oleva kirjallinen työsopimus ja 20.5.2006 määräaikainen kirjallinen palkkasopimus. Työsopimuksessa oli seuraava palkkaa koskeva määräys: ”13 /h, joka sisältää Tes:n määräämät lisät”.

Palkkasopimuksessa oli sovittu kiinteistä tunti- ja kuukausipalkoista siten, että ajanjaksolta 24.5. - 23.8.2006 tuli maksaa 2 100 euroa kuukausipalkkaa ja muutoin osa-aikatyöstä/sopimuspalkkana 13 euroa tunnissa. Sopimuksessa olevien nimenomaisten mainintojen mukaan molempiin määriin sisältyivät kaikki työehtosopimuksen määräysten perusteella maksettavat lisät: ”sis, kaikki TES:n määräämät lisät”. Toteutuneet ilta-, yö- ja sunnuntaityötunnit huomioon ottaen työntekijälle maksetun palkan määrä oli koko työsuhteen aikana ollut korkeampi kuin vastaavan

6

työkokemuksen omaavalle työntekijälle työehtosopimuksen mukaan maksettava vähimmäispalkka lisineen.

Työntekijän työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle oli maksettava ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät eritellysti, toteutuneiden työtuntien mukaan. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Korkein oikeus totesi, että työntekijälle maksettavan palkan olisi voitu sopia määräytyvän työehtosopimuksen vähimmäisehtojen mukaisesti. Tällaista ei sopimuksen sanamuodosta ilmene, vaan työntekijälle oli sovittu maksettavaksi täsmällinen kokonaispalkka, joka määrältään ylitti työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason.

Työ- ja palkkasopimusten sanamuodot eivät korkeimman oikeuden mukaan tukeneet sellaista johtopäätöstä, että peruspalkaksi olisi edes laskennallisesti sovittu työehtosopimuksen vähimmäispalkka tai jokin muu määrä, joka olisi sopimukseen kirjatun määrän ja vähimmäispalkan välillä, ja että tämän määrän ylimenevä osa sovitusta kokonaispalkasta olisi luettava työehtosopimuksessa tarkoitetuiksi ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiksi.

Päinvastoin kokonaispalkkaa koskevan ehdon voidaan jopa katsoa sisältävän sen, että työntekijä sopimuksen ja vähimmäispalkan ylittävän peruspalkan hyväksymällä luopui lain ja työehtosopimuksen mukaisista oikeuksistaan mainittuihin lisiin.

Korkein oikeus totesi, että sovittu palkkausehto oli epämääräinen ja

tulkinnanvarainen. Korkeimman oikeuden mukaan selvää oli kuitenkin, että sen mukaisesti maksettu palkka oli sovellettavan työehtosopimuksen vastainen ainakin siltä osin kuin työehtosopimuksessa edellytetään, että ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät maksetaan työntekijälle eritellysti.

Työoikeudessa noudatettavasta työntekijän suojelun periaatteesta ja yleisistä sopimusoikeudellisista tulkintaperiaatteista seuraa, että epäselvissä tapauksissa työnantajan laatimaa työsopimusta tulkitaan työntekijän eduksi. Korkeimman oikeuden mukaan työnantajan laatimista työntekijän työ- tai palkkasopimuksesta tai muustakaan asiassa esitetystä ei ilmene, että työntekijän peruspalkan määräksi olisi sovittu jokin edellä mainittua tuntitai kuukausipalkkaa alempi määrä.

Työnantaja ei ollut noudattanut työnantajan velvollisuutta eritellä mahdollisesti maksamiaan ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiä. Asiassa oli näin ollen jäänyt näyttämättä, että työntekijälle olisi peruspalkan lisäksi maksettu työehtosopimuksen mukaiset ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät.

Peruspalkan määräksi lisäkorvausten määrää laskettaessa on edellä lausutun mukaisesti perusteltua ottaa sopimuksissa sovittu tunti- ja kuukausipalkka. Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden lopputulosta, jonka mukaan työehtosopimuksen mukaisia ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiä ei voitu sisällyttää sovittuun tunti- tai kuukausipalkkaan ja että tätä koskea työsopimuksen ehto oli työsopimus- ja työaikalain nojalla mitätön, ei näin ollen ollut syytä muuttaa.

■

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

kirjanpidon asiantuntija HANNELE LINDFORS Helsingin seudun kauppakamari

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Säilytysajat kirjanpitolaissa ja muussa lainsäädännössä Kirjanpitoaineiston säilytysajasta säädetään kirjanpitolain 2:10 pykälässä.

Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kirjanpitoaineisto tulee säilyttää kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyy.

Jos tilikausi on päättynyt esimerkiksi 30.4.2012, tositteita on säilytettävä 31.12.2018 asti.

Kirjanpitokirjat ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden päätyttyä esimerkiksi 30.4.2012 kirjanpitokirjoja on säilytettävä 30.4.2022 asti.

Kirjanpitoaineiston säilyttämisajoista säädetään myös muussa lainsäädännössä.

Arvonlisäverolainsäädännön mukaan kiinteistöinvestointeja koskevat tositteet on säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin arvonlisäverolain mukainen tarkistuskausi on alkanut.

Käytännössä säilytysaika on vähintään 14 vuotta. Yleisen kuuden vuoden säilytysajan jälkeen laskut ja tositteet voidaan kuitenkin korvata erillisellä selvityksellä ( Verohallituksen päätös Drno 1877/40/2007, 12.12.2007).

Ennakkoperintälaissa säädetään palkkakirjanpidon säilyttämisestä.

Palkkakirjanpito on säilytettävä 10 vuotta tilikauden päättymisestä noudattaen muuten mitä kirjanpitolaissa säädetään kirjanpitoaineiston säilytysajasta. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jolloin suoritus on maksettu.

Kirjanpitolaista poikkeava säilytysaikaa koskeva velvoite voi syntyä

ajantasa ajan tasa • 5/2012

myös EU-lainsäädännön perusteella tai perustua kirjanpitovelvollisen tekemään sitoumukseen. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1824/2008 mukaan hyvä kirjanpitotapa edellyttää, että kaikkia kirjanpitovelvolliseen kohdistuvia kirjanpidollisia säädös- tai sopimusperusteisia velvoitteita noudatetaan. Jos tietystä tositeaineistosta on samanaikaisesti voimassa useita säilytysaikavaatimuksia, noudatetaan pisintä aikaa.

Säilytysaikoihin voi myös liittyä yleisiä suosituksia, jotka poikkeavat lainsäädännön edellyttämistä vähimmäisajoista.

Kuusi vuotta säilytettävä aineisto Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa kirjanpidossa menetelmistä ja aineistoista 1.2.2011 annetaan esimerkkejä liiketapahtumia kuvaavista tositteista, liiketapahtumia koskevasta kirjeenvaihdosta ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvityksistä.

Tosite voi muodostua yhdestä tai useammasta asiakirjasta, tiedostosta tai niiden osista. Sama asiakirja voi toimia usean toistuvan tapahtuman tositteena. Esimerkkinä KILA:n yleisohjeessa mainitaan sopimukseen perustuvat vuokran maksut. Vuokran maksun todentava tosite muodostuu maksutositteesta ja vuokrasopimuksesta. Sopimusta ei tarvitse liittää jokaiseen maksutapahtumaan, mutta tositteessa tulee olla viittaus kyseiseen sopimukseen. Arkistoinnissa on huomioitava, että tositteen tietosisältöä on voitava tarkastella kokonaisuutena.

Tositteita ovat muun muassa rahalaitoksen antamat tiliotteet, tiliotteen liitteenä olevat erittelyt saapuneista viitemaksuista, laskujen maksupalvelun erittelyt ja erittelyt toistuvaissuo-

rituksina maksetuista palkoista sekä käteiskassatositteet ja käteiskassan päiväkohtaiset yhteenvedot.

Myyntiin liittyviä tositteita ovat myyntilaskujen lisäksi esimerkiksi tietojärjestelmästä tulostetut myyntiraportit, joista ilmenevät kirjanpito- ja arvonlisäverolain edellyttämät tiedot.

Myyntilaskuihin liittyvät lähetteet ovat tositteita silloin, kun itse laskusta ei käy ilmi, mitä on myyty ja milloin luovutus asiakkaalle on tapahtunut.

Jos tiedot löytyvät laskuista, lähetteitä ei tarvitse säilyttää.

Ostolaskuihin liittyvät lähetteet ja ostotilaukset ovat säilytettävää tositeaineistoa, jos itse laskusta ei ilmene, mitä on ostettu ja milloin ostettu tavara tai palvelu on vastaanotettu. Silloin kun osto perustuu sopimukseen, josta ei saada erillistä laskua, sopimus on tositeaineistoa. Tiedot sopimuksen laatimisen jälkeen tehdyistä hinnankorotuksista tulee myös säilyttää.

Palkanlaskennan tositeaineistoa ovat esimerkiksi palkkalaskelmat, palkkojen yhdistelmät ja lomapalkkavelkalaskelmat sekä ulosoton ja ay-maksujen tilityksen todentavat tositteet.

Lääkärintodistukset, jotka todentavat liiketapahtuman, kuten sairausajalta maksettavan palkan, ovat myös tositteita.

Liiketapahtumia koskevaa kirjeenvaihtoa ovat esimerkiksi kirjanpidon perusteella tehdyt viranomaisilmoitukset ja eläkevakuutusyhtiöille annetut ilmoitukset. Yhtiökokouksen ja hallituksen pöytäkirjat ovat kirjeenvaihtoa.

Mutta jos niiden perusteella on tehty kirjauksia, ne ovat tositteita.

Mikäli kirjanpidon täsmäytykset tehdään erillisten täsmäytysraporttien tai -laskelmien avulla, nämä ovat kuusi vuotta säilytettävää kirjanpitoaineistoa. Jos näiden selvitysten perusteella

7

kuukauden • artikkelit lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Ravintoetu eri tilanteissa Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työntekijöilleen ravintoetua, mutta asianmukaiset ruokailutilat on järjestettävä. Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöiden ruokailun joko tavanomaisena ravintoetuna eli työpaikka- tai sopimusruokailuna tai antamalla työntekijöille ruokailulipukkeita eli yleensä lounasseteleitä.

Etu voidaan antaa ravintoetuna tai jos työntekijä maksaa työnantajalle vähintään verotusarvon suuruisen korvauksen, luontoisetua ei synny. Työntekijän työnantajalle maksama korvaus vähentää ravintoedun määrää. Jos ravintoedun verotusarvo olisi esimerkiksi kuusi euroa ja työntekijä maksaisi työnantajalle kaksi euroa, veronalaiseksi ravintoeduksi jäisi neljä euroa.

Tavanomainen ravintoetu tarkoittaa etua, joka on järjestetty työpaikkaruokalassa tai sopimusruokailuna.

Sopimusruokailussa työnantaja tekee ruokailupaikan kanssa sopimuksen työntekijöiden ruokailun järjestämisestä. Ravintoedun arvo määräytyy sen mukaan, paljonko edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden arvonlisäveron määrä on. Sopimusruokailussa välittöminä kustannuksina pidetään määrää, jonka työnantaja maksaa ruokailupaikalle. Verohallinto vahvistaa

vuosittain tavanomaisen ravintoedun verotusarvon ja se on yleensä käytännössä työntekijän kannalta edullisempi tapa järjestää ruokailu kuin ruokailulipuke.

Lounassetelin tai muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen verotusarvo on 75 prosenttia sen nimellisarvosta, vähintään kuitenkin luontoisetupäätöksessä vahvistettava määrä. Ruokailulipuketta saadaan käyttää vain ateriointiin eikä sen arvosta saa antaa rahaa takaisin.

Työnantaja voi antaa verotusarvoon arvostettuna vain yhden ruokailulipukkeen tosiasiallista kotimaan työskentelypäivää kohden. Poissaolon ajalta annetut ruokailulipukkeet tulee arvostaa täyteen nimellisarvoon, ellei niitä vähennetä seuraavilla palkanmaksukausilla. Tällaisia poissaoloja ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, perhevapaat ja vuosiloma. Toisaalta luontoisetu on osa työntekijän palkkaa, eikä sitä voi yksipuolisesti poistaa palkallisen poissaolon ajalta. Siten esimerkiksi vuosiloman ajalta työntekijälle joko annetaan lounassetelit mutta arvostetaan ne täyteen nimellisarvoon tai vaihtoehtoisesti korvataan edun arvo rahana vuosilomapalkassa. Lomakorvauksessa ravintoetu korvataan rahana.

Kotimaan työmatkapäivälle an-

nettu ruokailulipuke voidaan arvostaa verotusarvoon, jos työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua. Jos esimerkiksi työnantajan maksaman koulutuksen hintaan sisältyy ruokailu tai jos työntekijä tarjoaa asiakkaalle lounaan työnantajan edustajana, työntekijälle ei voida antaa ruokailulipuketta verotusarvolla. Ulkomaan työmatkan ajalta annettu ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoon. Työmatkapäivälle saatu lounasseteli ei ole sellainen ilmainen ateria, joka vaikuttaisi päivärahan puolittamiseen. Kyseessä on työntekijälle veronalainen etu tai hän on maksanut siitä työnantajalle korvauksen, joten sitä ei voida katsoa työnantajan järjestämäksi ateriaksi.

Ruokailulipukkeet on tarkoitettu vain niiden antajaan työsuhteessa olevien henkilöiden ruokailuun. Työharjoittelijan harjoittelupaikka haluaa usein järjestää hänellekin ruokailun.

Verotuskohtelu riippuu siitä, kuuluuko opintoihin ilmainen ruokailu vai. Jos opiskelija tai koululainen saa koulupäivinä oppilaitokselta ilmaisen ruuan, myöskään harjoitteluaikana saaduista aterioista ei synny veronalaista etua. Jos oppilaitoksessa ei ole ilmaista ruokailua, harjoittelupaikan tarjoamasta ateriasta syntyy veronalainen luontoisetu.

■

tehdään korjaus- tai oikaisukirjauksia, kysymys on tositteista.

olevia raportteja ei kuitenkaan tarvitse säilyttää erikseen, jos samat tiedot löytyvät pääkirjanpidon päivä- ja pääkirjoista.

Palkkakirjanpidon raporteista10 vuoden säilytysaika koskee kirjanpitokirjoihin verrattavissa olevaa aineistoa, palkkakausikohtaista listausta maksetuista palkoista tiliöinteineen ja palkkakortteja. Liikearkistoyhdistys ry suo-

sittelee, että palkkakortteja säilytetään 50 vuotta.

Tililuettelon lisäksi 10 vuotta säilytettävää aineistoa ovat tasekirja, taseerittelyt ja liitetietojen erittelyt sekä konsernitilinpäätöksen yhdistelylaskelmat. Tasekirja on ainoa asiakirja, joka on säilytettävä paperisena, kaikki muu kirjanpitoaineisto voidaan säilyttää sähköisesti.

■

Kirjanpitokirjat ja muu 10 vuotta säilytettävä aineisto Kirjanpitokirjoja ovat päivä- ja pääkirjat. Kirjanpitokirjoja voivat olla myös osakirjanpidoista laaditut päivä- ja pääkirjat. Esimerkiksi myynti- ja ostoreskontran aika- ja asiajärjestyksessä

8

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

Arvioverotuksesta Verotus on toimitettava arvioimalla, jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi. Verotus on toimitettava arvioimalla myös, jos verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen ja on syytä epäillä, että verovelvollinen salaa tulojaan (laki verotusmenettelystä 27 §).

Arvioverotus on luonteeltaan toissijainen verotuksen toimittamistapa, jonka soveltaminen edellyttää, ettei laskelmaverotukseen tarvittavia tietoja pystytä selvittämään. Pyrkimyksenä on verovelvollisen tulojen mahdollisimman tarkka arvioiminen ja siten vain todellisen tulon verottaminen.

Tilanteet, joissa veroilmoitusta ei voida oikaistunakaan panna verotuksen perusteeksi, liittyvät kirjanpitovelvollisten kohdalla yleensä kirjanpidon ja sitä kautta veroilmoituksen puutteellisuuksiin ja virheisiin. Puutteellisuuden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta kyseessä tulee kuitenkin olla verotukseen vaikuttava ja olennainen seikka.

Kirjanpidon on täytettävä mm. täydellisyyden ja ajantasaisuuden vaatimukset. Esimerkiksi tulojen kirjaamatta jättäminen ja jälkikäteiset kirjaukset tekevät kirjanpidosta sekavan ja epäluotettavan. Yrityksen omistajan yksityistalouden puolelle kuuluvien menojen kirjaaminen yrityksen kuluiksi voi myös johtaa arvioverotukseen. Mikäli kirjaaminen tapahtuu väärillä kulunimikkeillä asiantilan peittämiseksi, tulee asia normaalisti ilmi vasta verotarkastuksessa, mutta määrättävä veronkorotus ja viivästysseuraamukset kasvattavat merkittävästi verovelvollisen maksutaakkaa. Lisäksi tällainen menettely

ajantasa ajan tasa • 5/2012

saattaa johtaa syytteeseen vero- tai kirjanpitorikoksesta.

Tavallinen arvioverotuksen syy on kirjanpidossa esiintyvä kredit- eli miinussaldoisuus. Tämä voi johtua esimerkiksi kirjausten tekemisestä väärässä järjestyksessä taikka suoranaisista väärinkäytöksistä, kuten olemattomien menojen kirjaamisesta tai tulojen salaamisesta. Arvioverotusta ei tulisi toimittaa, jos verovelvollinen pystyy selvittämään syyt kreditsaldoisuuteen.

Yksi arvioverotuksen laji on ns. yleinen epäluotettavuusarvio, joka on verottajan eräänlainen kokonaiskäsitys siitä, ettei veroilmoituksessa ilmoitettu tulo voi olla oikea, vaikka suoranaisia konkreettisia virheitä ei pystyttäisikään osoittamaan. Tällöin usein verrataan verovelvollisen myynti- ja käyttökatteita paitsi tämän omiin aikaisempiin, myös saman toimialan keskimääräisiin katteisiin. Pelkästään näiden lukujen alhaisuus ei yleensä riitä arvioverotuksen perusteeksi, vaan verottajalla tulee olla muutakin näyttöä veroilmoituksen epäluotettavuudesta.

Ongelmana verottajan kannalta on se, että konkreettisen näytön esittäminen yleensä vaatisi verovelvollisen kirjanpidon tarkastamista. Suositeltavana menettelynä voidaan pitää, että näytön kannalta epäselvissä tapauksissa kyseinen yritys otettaisiin verotarkastuksen kohteeksi ja mahdolliset oikaisut verotettavaan tuloon tehtäisiin jälkiverotusmenettelyssä eikä säännönmukaisessa verotuksessa.

Yleistä epäluotettavuusarviota muistuttaa ns. vertailuarvioverotus, jonka edellytys on, että verovelvollisen ilmoittama tulo on ilmeisesti liian vähäinen verrattuna muiden samalla alalla ja samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon, eikä verovelvollinen voi esittää tähän

päteviä syitä. Lisäedellytyksenä vertailuarvioverotukselle on epäily siitä, että verovelvollinen salaa tulojaan. Tämä epäily voi perustua esim. siihen, että tavarantoimittajilta on saatu tietoja ostoista, joita ei näy ostajayrityksen kirjanpidossa. Tällöin voidaan olettaa, että kyseistä tavaraa on myös myyty ohi kirjanpidon.

Arvioverotusta ei voida toimittaa, jos verovelvollinen esittää näyttöä tai ainakin todennäköisiä perusteita ilmoittamansa tulon vähäisyyden tueksi.

Muutoinkin tulisi tulovertailun lisäksi olla muuta todistusaineistoa veroilmoituksen epäluotettavuudesta, jottei verotus muodostuisi kohtuuttomaksi.

Verovelvolliselle on, mikäli se on salassapitovelvollisuutta rikkomatta mahdollista, osoitettava ne vertailutiedot, joihin toimitettava verotus perustuu.

Jos vertailutietoja ei voida osoittaa, on syy siihen ilmoitettava.

Arvioverotusta toimitettaessa tulee veroilmoitusta hyödyntää, jos se voidaan joiltakin osin katsoa luotettavaksi. Verotettavaan tuloon päädytään arvioimalla tulolähteittäin bruttotulo ja erikseen siitä tehtävät vähennykset.

Lain mukaan verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Käytännössä verovelvollista on aina kuultava, mikäli hän ei ole tavoittamattomissa. Ilmoitus arvioverotuksen toimittamisesta on annettava kirjallisena verovelvolliselle siten kuin hallintolaissa on säädetty.

Arvioverotusta koskevaan verotoimiston tiedusteluun on syytä aina vastata kirjallisesti ja pyrkiä tarkoin selvittämään verovelvolliskohtaiset olosuhteet ja näin torjua verottajan mahdolliset kaavamaiset rinnastukset muihin alan yrittäjiin. Jos verottajan tiedustelu ei ole selkeä ja riittävästi yksilöity, kannattaa ottaa yhteys verotoimistoon tiedustelun lähettäjään.

Periaatteessa näyttövelvollisuus eli

9

kuukauden • artikkelit johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

EU:n maksuviivästysdirektiivin voimaan tulosta

10

EU:n maksuviivästyksiä koskeva uusi direktiivi on saatettava Suomessa voimaan viimeistään maaliskuussa 2013.

Maan hallitus antoikin esityksensä (HE 57/2012) 7.6.2012 lakipaketiksi, jolla direktiivi saatettaisiin kansallisesti voimaan. Direktiivin voimaan saattaminen tuo mukanaan muutoksia mm. korkolakiin (viivästyskorko) ja perintälakiin. Edelleen direktiivi tuo tarvetta säännellä kansallisesti viranomaisten maksuaikoja omana lakinaan . Direktiivi ei koske yritysten ja kuluttajien välisiä sopimuksia. Edelleen direktiivi on ns. minimidirektiivi eli jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa velkojaa paremmin suojaavia säännöksiä.

Direktiivin taustalla on pyrkimys lyhentää eurooppalaisia maksuaikoja.

Erityisesti esillä ovat olleet julkisen sektorin maksuviivästykset. Selvitysten mukaan Etelä-Euroopassa julkisen sektorin keskimääräinen maksuaika Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa vaihtelee 128 päivästä 165 päivään. Myös

yritysten välisessä kaupankäynnissä maksuajat pitenevät mitä etelänpään Euroopassa mennään.

tössä on korkolain yleinen viitekorko, mutta yritykset voivat keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä.

Maksuaika ja viivästyskorko Direktiivin mukainen yleinen maksuaika on 30 päivää. Sitä sovelletaan sekä yritysten välisissä että yritysten ja julkisten viranomaisten välisissä kaupallisissa suhteissa. Maksuaika ei ole ehdoton, vaan se voidaan sopimuksessa venyttää enintään 60 päivään saakka.

Hallituksen esityksessä tämä todetaan ”Laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista” ja sen 4 §:ssä.

Viivästyskorkoja olisi jatkossa kaksi.

Korkolain mukainen viivästyskorko olisi ns. viitekorko + 8 % kun velallinen on julkisyhteisö. Viitekoron vahvistaa Suomen pankki yleisen korkotason perusteella aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Korkolain yleinen viivästyskorko olisi taas viitekorko + 7 %, joka on pakottava kun velallinen on kuluttaja.

Yritysten keskinäisessä kaupassa käy-

Perintäkulut Velkojalla olisi oikeus saada velalliselta 40 euron kiinteä vakiokorvaus velkojan omista perintäkuluista, jos myös viivästyskoron maksamisen edellytykset täyttyvät. Tämän ohella velkojalla on oikeus korvaukseen perintäkuluista, jotka ylittävät vakiokorvauksen määrän ja ovat aiheutuneet velallisen maksuviivästyksestä. Tämä siis koskee yritysten välisiä viivästyksiä sekä yrityksen julkisen yhteisön välisiä viivästyksiä. Yrityksen ja kuluttajan välisistä perintäkuluista on perintälaissa omat tarkemmat säädöksensä, joihin myös esitetään samalla kertaa muutoksia.

Kuluttajaperintää tekevien tahojen onkin syytä perehtyä näihin esitettyihin perintäkulujen muutoksiin perintälakiehdotuksessa.

■

todistustaakka arvioverotuksessa jakautuu siten, että arvion soveltamisedellytysten (kirjanpidon epäluotettavuus tms.) osoittaminen on veroviranomaisen tehtävä, kun taas verovelvollisen on esitettävä näyttöä arvion eli todellisen verotettavan tulon määrästä.

Pelkkien väitteiden esittäminen ei riitä, vaan niiden tueksi on oltava myös konkreettisia tosiasioita. Myös verotta-

jalta on edellytettävä yksityiskohtaisten perustelujen esittämistä.

Arvioverotuksen yhteydessä verovelvolliselle määrätään myös veronkorotus, josta on säädetty verotusmenettelylain 32 §:ssä. Kun verovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, veronkorotus on lain

mukaan enintään 30 prosenttia lisätystä tulosta. Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa on annettu tarkempia tulkintaohjeita veronkorotuksen määräämisestä erilaisissa tilanteissa. Käytännössä korotus jää yleensä enintään 10 prosenttiin, ja 30 prosenttia lähentyviä korotuksia käytetään vain poikkeuksellisen törkeissä tapauksissa.

■

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

European Business Support Network dedicated to internationalization of regional economies Small companies tend to prefer doing business in domestic markets, which restricts their opportunities for growth and sustainability. Roughly two thirds of European SMEs are not yet involved in international business activities and only a small percentage has experience in international business cooperation. Why are small companies so reluctant to take their business abroad?

Small and Medium sized Enterprise (< 250 employees or less than € 50 million turnover) have huge potential to offer in terms of innovation and technology. Yet they seem to have a hard time accessing the supply chain of large procuring companies. To help SMEs release their full potential, twenty-nine European business support organizations, knowledge institutions and regional authorities have teamed up to help regional businesses improve their competitiveness on the European market.

European Networks join forces to support SME internationalization All twenty-nine partners in the new network are dedicated to the promotion of SMEs. They share one mutual interest: to strengthen their local business communities. Through collaboration in two Interreg (European funded) projects, North Sea Supply Connect and Baltic Supply, the participating business support organizations from eighteen regions in twelve European countries have created the European Business Support Network (EBSN). The aim of this network is to support SMEs in their endeavor to enter the European market.

Unlocking market potential Dr. Nicolai Lutzky represents German partner HWWI. `We all recognize that the true opportunities for growth

ajantasa ajan tasa • 5/2012

and sustainability lie in internationalization and penetration of foreign markets.’ he states. `These may be as close as the neighbouring country right across the border. Regional business support organisations share the domestic outlook on the market, their SMEs alike, because that’s the target group that they know and service.

When internationalization of your local businesses is a focal point of your economic strategy, this regional scope does not get us very far. This is why we are reaching out to our partner organizations in other European regions.

The knowledge that each partner has of its own regional business community, is an asset to the partners in different European regions. By creating an international network of business support organizations who share a mutual interest, it opens up a huge potential for our regional businesses that remained undisclosed up until now’.

Your Local link to global markets Caroline Couperus is one of the project managers acting on behalf of the Province of Groningen (The Netherlands). According to Caroline, there are two main Unique Selling Points that set this network apart: `First of all, each network partner is reliable and independent, because they are all notfor-profit or government organisations.

They are solely committed to the reinforcement of their regional business communities. Their impartiality is self-evident.’ `Furthermore’, she adds, `each partner is very accessible for local SMEs; partners are thoroughly integrated in their regional business communities. They are easily available for any local business and, with access to the European Business Support Network, they can easily provide information, services or business contacts within another European region to the benefit of local SMEs. ‘

Small and Medium sized Enterprise: The backbone of European economy With the economic decline that the recent Financial and economic crises have brought about, and the emergence of the competing BRIC-economies, much is at stake to help the European economy recover.

Accounting for over 98% of all business in Europe, Small and Medium sized enterprises (SMEs) establish the backbone of the European economy.

They have provided two thirds of the total private employment and around 80% of new jobs created over the past five years.

The supporting slogan for the EBSN was chosen with these two unique features in mind: `Your local link to global markets. `Being part of a network provides access to nearly unlimited knowledge and resources.

In the age of internet, we are all aware of the effect of social media structures like LinkedIn. The European Business Support Network operates in much the same way: When you know somebody who knows somebody, you can carry on forever. The European business support network is an open network. We welcome Business Support Organisations from all over Europe to join. That’s the essence of a network’, Caroline concludes.

Contacts, contact, contacts!

In close cooperation, the EBSN has developed a unique service portfolio over the past year. A common trait in many of the services is that they center around the opportunities to meet new business contacts; either through matchmaking events, dedicated database searches or through the attendance of relevant events that are recommended by the network:

11

kuukauden • artikkelit

`There are truly thousands of business events throughout our regions that are normally just promoted locally or regionally. Many of those events offer added value to foreign SMEs as well, if not only because they offer the chance to meet potential business partners. Being regional business support organizations, all partners are well informed about these events and usually participate in them one way or another. By bringing these trade fairs and conferences to the attention of a wider audience, businesses can take advantage of our local knowledge and matchmaking services’, Jesús Zepeda from the Economic Development Agency in Bremen (WFB) explains. `In addition, we will often organize a special program including matchmaking services for the companies that come from abroad to make sure these visits are worth their while’.

Benchmark supply chain competencies One of the cherished assets that the platform provides is a self assessment tool for companies to benchmark their supply chain competencies. Dr. Michael Pearson of Edinburgh Napier

University, as partner in the Network, has elaborated an online self assessment tool that assists companies in the process of identifying trans-regional tendering and partnering opportunities. He explains: `SMEs often encounter great difficulty entering new supply chains. The choice of suppliers by large procuring companies is complex. Suppliers have to meet with a large number of trade and quality standards as well as other demands of their industry.’

After completion of the online questionnaire, the company is given feedback on its strengths and weaknesses with regard to a number of areas of business practice related to the European Foundation for Quality Management (EFQM). Subsequently, the network partners are available to provide training and advice to improve on those areas. The tool allows businesses to evaluate their performance against the established industry standards of EFQM and Supply Chain 21st Century(SC21).

Find the network online @Eubizz.net!

The service portfolio offered by the

Partners in the European Business Support Network are: Belgium • Syntra West Training & Education (www.syntrawest.be) • POM Provincial Development Agency West-Flanders (www. pomwvl.be) Denmark • Business Kolding (www.businesskolding.dk) • South Denmark European Office (www.southdenmark.be) Estonia • EMI-ECO Centre for Development Programs (www.emieco.ee) Finland • The Baltic Institute of Finland (www.baltic.org) • Turku Chamber of Commerce (www.turku.chamber.fi) Germany • The Ministry of Economics, Labour and Ports (www.wuh. bremen.de) • Economic Development Agency Bremen (www.wfb-bremen.de) • Hamburg Institute of International Economics (www.hwwi.org ) • Hanseatic Parliament in Hamburg (www.hanse-parlament.eu ) • The Maritime Competence Centre Leer ( Mariko GmbH; www. mariko-leer.de ) • University of Applied Sciences Emden-Leer (www.hs-emdenleer.de )

12

European Business Support Network is available online at www.eubizz. net. The website operates as a business development platform for small and medium sized enterprises as well as for business development organizations. The self assessment test for example, can be conducted online by companies who want to benchmark their supply chain competencies, but it can also be used by business support organizations in workshops or during consultancies. BDO’s and RDA’s can even use the tool to benchmark their entire business community or a specific section of it.

The Eubizz.net also provides access to the Enterprise Europe Network (EEN) company register, and offers a search tool to specify the type of business contacts any given company is looking for. Companies may also want to insert their own company profiles, so that other businesses can find them.

The website offers an overview of relevant B2B events and training and elearning programs suited to the needs of small businesses. On eubizz.net, businesses can locate network partners in their region and the services that they offer.

Latvia • The Latvian Chamber of Commerce (www.chamber.lv) • University of Latvia (www.lu.lv) • Ventspils High Technology Park (www.vhtp.lv) Lithuania • Klaipeda Science and Technology Park (www.kmpt.lt) • SMK University of Applied Social Sciences Klaipeda (www. smk.lt) • Enterprise Lithuania in Vilnius (www.verslilietuva.lt/en) The Netherlands • Province of Groningen (www.provinciegroningen.nl) • Northern Netherlands Development Agency (www.nom.nl) • Chamber of Commerce Groningen (www.kvk.nl) • The Northern Netherlands Provinces (www.snn.eu) Poland • The Regional Pomeranian Chamber of Commerce Gdansk (www.rigp.pl) Sweden • Arvika Economic Center (www.aanc.se) • SSPA Sweden (www.sspa.se) United Kingdom • Basildon District Council (www.basildon.gov.uk) • Edinburgh Napier University (www.napier.ac.uk) • Edinburgh Chamber of Commerce (www.edinburghchamber. co.uk)

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

Collaboration with Enterprise Europe Network Besides the twenty-nine business support organizations, the network also liaises with the Enterprise Europe Network which is another European initiative that supports SMEs internationalization. The Enterprise Europe Network and the European Business Support Network are working towards a similar goal: create new business opportunities for innovative SMEs. The European Business Support Network complements the Enterprise Europe Network by adding a regional and cluster-specific focus as well as enabling more direct contact with companies to support the EEN services like matchmaking and business search.

The EEN, as it is abbreviated, works with Local Contact Points in each European country as well as abroad e.g. China, the USA and Mexico. The European Business Support Network creates a link to the EEN company register which is famous for its accuracy and detail. The so called “Searching for international business partners” service is offered in cooperation with EEN. The European Commission in its Communication paper from November 2011 suggested this kind of cooperation (for the first time?) and the EBSN is a pioneer in this approach.

The cooperation between EEN and EBSN had already started in the summer of 2011.

Future ambitions The lessons learned from establishing the European Business Support Network are also very useful for policy makers and people involved in the EU programs 2014-2020. Funding for SMEs should be more easily accessible then it is at the moment. Also, intermediate organisations could increase their efforts with regard to exchanging experience between SMEs and procuring companies.

The partnership behind the European Business Support Network is looking for new partners to expand and enhance the network in the future.

Potential partners and networks, like business development organisations, industrial associations and cluster organisations are welcomed to express their interest in future cooperation. ■

ajantasa ajan tasa • 5/2012

Kinnarps – vahvaa pohjoismaista muotoilua

Kansainväliseksi kasvaneen Kinnarpsin toiminnalle on ominaista testattu laatu, suurten tuotantoerien tuoma varmuus, vahva tuoteperhe ja laaja valikoima. Kinnarps Oy perustettiin vastaamaan Suomen myynnistä vuonna 1990, ja perheyrityksen pääkonttori ja uusi sisustustalo sijaitsee Helsingissä. Omat myyntitilat sijaitsevat myös Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

–Tämän lisäksi meillä on tietysti koko maan kattava jälleenmyyntiverkosto, kertoo asiakkuuspäällikkö Carina Hoisko. Turun yksikössä varsinaissuomalaisia palvelee Hoiskon lisäksi kollega Jouni Kyllönen.

Kalustevalmistaja Kinnarpsin tarina alkaa Ruotsin Kinnarpin kylästä, jossa Evy ja Jarl Andersson käynnistivät tuotannon vuonna 1942. Konserni on noussut seitsemässäkymmenessä vuodessa yksittäisestä työpajasta yli 2700 henkeä työllistäväksi Euroopan suurimmaksi työtilojen sisustusratkaisujen toimittajaksi. Myyntitoimintaa harjoitetaan noin 40 maassa ja tuotantotilat sijaitsevat Ruotsissa ja Saksassa. -Suurin tehdas sijaitsee edelleen Ruotsin Kinnarpin kylässä, josta yrityksen nimi on lähtöisin, kertoo Carina Hoisko.

-Yrityksemme tuotteita on alusta saakka leimannut korkea laatu. Tämän lisäksi toimitusketjun ympäristöystävällisyys on meille myös erittäin tärkeää.

Esimerkiksi jätevesien osalta meillä on

suljetut systeemit, Hoisko toteaa.

Kinnarpsin pääasiakasryhmiä ovat yritykset ja julkisorganisaatiot, joissa tehdään toimisto- tai päätetyötä sekä koulut ja hoiva-asumisen kohteet.

-Kinnarps Oy on myös Hansel-toimittaja eli valtion eri laitokset voivat tilata tuotteitamme, jotka on kilpailutettu ”valmiiksi” valtion yhteishankintayksikkö Hanselin kautta. Yrityksen suunnittelemia, kehittämiä ja markkinoimia tuotemerkkejä ovat Kinnarps, Materia, Skandiform, NC Nordic Care, Drabert ja Martin Stoll.

-Asiakkaitamme ovat yritykset, jotka haluavat vahvistaa brändimielikuvaa, hakevat laadukasta ja selkeätä pohjoismaista muotoilua tai innovatiivista ja kekseliästä sisustusta, kertoo Carina Hoisko. –Esimerkiksi monissa Materian tuotteissa on hyödynnetty erittäin hoksaavia ideoita.

Yrityksellä on oma kuljetus- ja asennustoiminta. Yrityksen omat rekat käyvät ekodieselillä ja käyttävät renkaita, joiden valmistuksessa ei ole käytetty öljyjä. Oivaltavasta ympäristötyöstä kertoo myös muun muassa kierrätettävät huovat kuljetuksissa. –Emme myöskään käytä perinteisiä kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia.

■ Teksti: Jaana Mäkikalli

13

kuukauden • artikkelit

Tule mukaan Johtajaklubiin!

Verkostoitumisen tärkeys liike-elämässä korostuu entisestään, sillä tämän päivän jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa pysyy parhaiten mukana yhteistyön voimin. Yhä useampi yritysjohtaja kaipaa kontaktiverkoston lisäksi läheistä ja luottamuksellista ryhmäkeskustelua samassa asemassa ja samankaltaisten kysymysten parissa työskentelevien kollegoiden kanssa. Jakamalla tietoa, osaamista, kokemuksia, huolenaiheita ja menestystarinoita muiden kanssa, saa asioihin uusia näkökulmia ja konkreettista tukea työhön. Näihin haasteisiin vastatakseen Turun kauppakamarissa käynnistyy keväällä 2013 uusi Johtajaklubi – toiminta.

Klubitoiminta on syntynyt kauppakamarin asiakaskunnan tarpeiden ja toivomusten pohjalta ja sen ovat kehittäneet Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Humapin kanssa. Helsingistä saatujen erittäin positiivisten kokemusten perusteella päätimme kokeilla Johtajaklubitoimintaa myös Turussa. Tällaiselle toiminnalle on selvästi tarvetta, sillä myös Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) – kursseilla olemme huomanneet kuinka suuri tarve johtotason ihmisillä on keskustella samassa asemassa olevien kanssa ja saada vertaistukea, toteaa Turun kauppakamarin koulutuspäällikkö Maria Lindbom.

Näin klubi toimii Klubi muodostuu noin 20 hengen ryhmästä. Klubitapaamisia järjestetään 5 kertaa vuodessa noin 3 tuntia kerrallaan. Johtajaklubi räätälöidään klubilaisten tarpeiden mukaan. Klubissa ei käydä myynti- tai ostokeskusteluja eikä mainosteta omaa yritystä, vaan jaetaan avoimesti osaamista, keskustellaan konkreettisista ja ajankohtaisista aiheista, annetaan toisille vinkkejä ja suosituksia ja pohditaan yhdessä liiketoiminnan kehittämistä, ongelmanratkaisua ja tulevaisuuden haasteita.

14

Tapaamisissa klubilaiset sparraavat ja innostavat toisiaan konkreettisten ryhmän valitsemien aiheiden ympärillä. Asiantuntija esittää lyhyen alustuksen ajankohtaisesta johtamiseen liittyvästä aiheesta. Esitys saattaa herättää ryhmässä keskustelua, tai tuoda mieleen vastaavan aiheen - sana on vapaa. Aina ei kuitenkaan kutsuta ulkoista asiantuntijaa, vaan luotetaan oman ryhmän laajaan kokemuspiiriin.

Klubin jäsenet voivat jakaa omia kokemuksiaan, joko alustusten tai casetarinoiden muodossa. Toimittiin millä tavalla tahansa, pääosassa on aina yhteinen merkitysten pohdinta ja konkretian luominen; mitä tämä tarina tarkoittaa minulle, ja mitä voin tästä viedä omaan organisaatiooni? Keskustelujen fasilitaattorina toimii FM Pekka Pirhonen, joka on kokenut coach ja pienryhmien fasilitoija.

Tapaamisten välillä klubilaiset pitävät toisiinsa yhteyttä LinkedInin suljetussa Johtajaklubin keskustelufoorumissa, jota hallinnoi kauppakamarin klubikoordinaattori. Foorumissa on helppo täydentää ja jatkojalostaa tapaamisissa virinneitä keskusteluja, jakaa informaatiota tai vaikkapa kysyä muilta neuvoja.

Klubin toiminta kehittyy ryhmän kiinnostuksen kohteiden ja ympäristön ajankohtaisten puheenaiheiden mukaan.

Humapin puolelta alusta alkaen mukana ollut Pirhonen kertoo jokaisella klubilaisella olevan erilaisia syitä mukanaololleen. Vaikuttaa siltä, että pk-yritysten toimitusjohtajat, ja muutkin toimijat, tapaavat ja juttelevat keskenään liian vähän. Eletään erillisyyden kuplassa, vaikka kaikilla olisi paljon yhteistä niin toiminnan, tiedon kuin jaksamisenkin saralla.

- Klubit ovat paikka havahtua siihen, että hei, en olekaan ihan yksin näiden asioiden kanssa. Tältä fooru-

milta voi lähteä hakemaan niin tukea ja verkostoitumista kuin uutta tietoa ja energiaakin, Pirhonen kuvailee.

- Kokoontumiset ovat hyvin luottamuksellisia, vaikka ei siellä mitään yrityssalaisuuksia paljasteta, hän nauraa.

Mitä hyötyä klubista on sinulle?

Johtajaklubissa verkostoidut tehokkaasti ja edistät samalla omaa osaamistasi.

• Saat hyödyllisiä vinkkejä miten toimia eri tilanteissa ja kuinka hallita ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia • Opit toisten kokemuksista ja vältät muiden virheet • Saat näkemyksen eri toimialoilta • Luot asioihin uusia näkökulmia • Saat tukea ja sparrausta sinua askarruttaviin kysymyksiin • Luot muihin klubilaisiin läheisiä ja pitkäaikaisia kontakteja – miksipä ei ystävyyssuhteitakin!

• Vinkkejä ja uusia ajattelumalleja • Pitkäkestoinen luottamusverkosto Klubilaisilta kuultua: ”Johtajaklubien parasta antia ovat toisten johtajien ajatukset ja mielipiteet sekä yhteiset keskustelut.” ”Parasta antia on saada rauhallisessa ympäristössä uusia ajatuksia herättäviä tai omia kokemuksia vahvistavia kannanottoja.” ”Pekalla on mielenkiintoinen ja persoonallinen tapa luoda rento ja ajatuksia synnyttävä ilmapiiri.”

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, Turun kauppakamari, puh. 02-274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi ■

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

Laajennatko liiketoimintaasi ulkomaille?

Tunnista veroriskit ja vältä karikot Globalisaation ja kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi monet pk-yhtiötkin siirtävät tänä päivänä toimintojaan ulkomaille tai hakevat kasvua kansainvälisestä kaupasta. Viime aikoina etenkin yhtiöiden perustaminen Viroon halvempien kustannusten ja houkuttelevan verotuksen vuoksi on ollut suosittua.

Toimintaa ulkomaille laajennettaessa on ratkaistava muun muassa sopivan toimintamuodon valintaan, rahoitukseen ja ulkomaiden operaatioiden käytännön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka ovat merkittäviä

yritysten riskienhallinnan kannalta.

Kansainvälistymiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä myös verotuksen näkökulmasta, ja nekin tulisi ottaa tässä pohdinnassa huomioon. Kansainvälistymiseen liittyvät veroriskit ovat realisoituessaan usein kalliita ja veroprosessit pitkäkestoisia. Toisaalta kansainvälistymiseen liittyy myös merkittäviä verosuunnittelumahdollisuuksia, joita ei kannata jättää hyödyntämättä.

Kansainvälisessä kaupassa on keskeistä selvittää, millä valtioilla on oikeus tietyssä tilanteessa verottaa yrityksen toimintaa, ja jos oikeus on useammalla kuin yhdellä valtiolla, miten kaksinkertainen verotus vältetään.

Kun pohditaan verotusoikeuden jakautumista kansainvälisessä kaupassa, törmätään kiinteän toimipaikan käsitteeseen. Lähtökohtana on, että Suomi saa verottaa suomalaisen yrityksen maailmanlaajuisia tuloja, esimerkiksi vientituloja tai ulkomailta saatuja osinkoja, rojalteja tai muita vastaavia eriä. Kuitenkin jos yhtiön toiminta joko suoraan tai välillisesti saavuttaa tietyn laajuuden tai luonteen vieraassa valtiossa, voi sen perusteella syntyä niin sanottu kiinteä toimipaikka tähän valtioon. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa, että kohdevaltio sekä Suomi jakavat oikeuden verottaa yrityksen tuloa.

Yrityksen asuinvaltion, eli suomalaisyritysten kohdalla Suomen, on vero-

Valpuri Kulovaara Veroasiantuntija KPMG Oy Ab

ajantasa ajan tasa • 5/2012

sopimustilanteessa yleensä hyvitettävä kaksinkertainen verotus. Suomi on solminut verosopimuksia merkittävien kauppakumppaneidensa kanssa, jotta kaksinkertaiselta verotukselta kansainvälisessä kaupassa vältyttäisiin. Tällä hetkellä Suomella on verosopimuksia yli 60 valtion kanssa. Verosopimusten tulkintaan ja verotusoikeuden jakautumiseen liittyy useita haastavia kysymyksiä.

Kiinteä toimipaikka määritellään verosopimuksissa, ja se on puhtaasti verotuksellinen käsite. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan.

Se tarkoittaa suomalaisyritykselle paitsi veronmaksuvelvollisuutta kohdemaassa, myös erilaisia rekisteröinti- ja raportointivelvollisuuksia ja mahdollisesti myös työnantajavelvollisuuksia, jolloin hallinnollinen taakka käy usein varsin raskaaksi. Kiinteää toimipaikkaa ei perusteta, vaan tietynlainen toiminta synnyttää sen automaattisesti riippumatta siitä, onko yritys siitä tietoinen vai ei. Kiinteä toimipaikka voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa toiseen valtioon avataan toimisto, sinne tehdään suhteellisen pitkäkestoinen rakennus- tai asennushanke, yhtiön työntekijöitä työskentelee tässä valtiossa, yhtiöllä on niin sanottu epäitsenäinen myyntiagentti taikka liikkeen johtopaikka on tässä kohdevaltiossa.

Riskienhallinnan kannalta vaikeimpia ovat tilanteet, joissa suomalaisella yrityksellä on sellainen jälleenmyyjä tai agentti ulkomailla, joka omalla toiminnallaan luo päämiehelleen kiinteän toimipaikan. Näin usein käy, jos agentin tehtävänä on myydä suomalaisyrityksen tuotteita kohdemaassa, se käy neuvotteluja yrityksen puolesta ja tosiasiassa sitoo suomalaisyrityksen sopimukseen, vaikkei juridista allekirjoitusoikeutta olisikaan.

Myös liikkeen johtopaikka ulkomailla

15

kuukauden â&#x20AC;˘ artikkelit synnyttää kiinteän toimipaikan johtopaikan sijaintivaltioon. Jos esimerkiksi yhtiĂśn hallituksen jäseniä asuu ulkomailla ja he sieltä käsin osallistuvat yhtiĂśn johtamistyĂśhĂśn, on seurauksena yleensä liikkeen johtopaikan perusteella syntyvä kiinteä toimipaikka.

Viimeaikaisessa verotuskäytännÜssä on erityisesti kiinnitetty huomiota suomalaisomisteisiin yrityksiin Virossa. Näille yrityksille on katsottu syntyvän kiinteän toimipaikan Suomeen yleensä liikkeen johtopaikan perusteella, etenkin jos virolaisen yhtiÜn omistavat suomalaiset ja pysyvästi Suomessa asuvat yksityishenkilÜt. TällÜin veroviranomaiset ovat lähteneet siitä, että virolaisyhtiÜitä on tosiasiassa johdettu Suomesta käsin, ja näin virolaisten yhtiÜiden tulos on kokonaan tai osittain pyritty verottamaan Suomessa täällä sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamana tulona. Näissä tilanteissa etu Viron alhaisemmasta verotuksen tasosta jää kokonaan saamatta, kun tulot verotetaan Suomen yhteisÜvero-

kannalla.

Virossa yhtiÜt maksavat tuloveroa ainoastaan silloin, kun ne jakavat voittoa. Jaettua voittoa verotetaan 21 %:n tasaverokannalla. Kaikissa suomalaisomisteisten yhtiÜiden tapauksissa tilanne ei todellisuudessa ole se, että virolaista yritystä olisi johdettu Suomesta ja että kiinteän toimipaikan pitäisi tänne syntyä. Näissäkin tapauksissa veroriidat ovat kuitenkin yleensä pitkiä ja asiantuntijan apu prosessissa on käytännÜssä välttämätÜntä. Vastaavasti ulkomailla asuvat, mutta suomalaisyhtiÜn palveluksessa olevat yhtiÜn johtoon kuuluvat henkilÜt usein luovat asuinvaltioonsa kiinteän toimipaikan ja siten kohdemaalle verotusoikeuden suomalaisyhtiÜn tuloihin. Tilanteet ovat yleensä hyvin tulkinnanvaraisia ja haastavia, ja sitä korostaa, että etenkin pk-yritysten ja veroviranomaisten välillä on usein merkittävä verotiedon ja osaamisen epäsymmetria. Ongelmia voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä ennakoinnilla ja suunnittelemalla toi-

.DDULQDQ .DUNDLVXW\|W 2\ 3LLVSDQULVWLQWLH 3,,63$15,67,

ZZZ NDUNDLVX Âż

mintaa ja sillä haettavia hyÜtyjä ajoissa etukäteen. Toisaalta jos kansainvälistyminen on jo alkanut, perustettuja rakenteita ja niihin mahdollisesti sisältyviä veroriskejä kannattaa tutkia tarkemmin, jotta mahdolliset korjaavat toimenpiteet voidaan ajoissa tehdä.

Veroriskien välttämiseksi onkin tärkeää, että kansainvälistä liiketoimintaa aloitettaessa pysähdytään hetkeksi suunnittelemaan. Muutama ajatus on hyvä uhrata esimerkiksi jälleenmyyntijärjestelyihin mahdollisesti liittyviin veroriskeihin sekä aitoon johtamisrakenteeseen ulkomaisessa tytäryhtiÜssä.

Kansainvälistyminen on etenkin pkyritykselle merkittävä investointi, eikä siinä kannata kompastua veroriskeihin, jotka voidaan välttää suunnittelulla ja ennakoinnilla taikka ottaa tarvittaessa huomioon esimerkiksi hinnoittelussa. â&#x2013;

AĂ?ÂŽÂ&#x192;Ă&#x201E;ãçĂ&#x201E;ĂŁÂ&#x203A;òÂ&#x192; MÂŽÂ&#x2018;Ă&#x2122;Ă&#x160;Ă?Ă&#x160;ÂĽĂŁ DĂšĂ&#x201E;Â&#x192;Ă&#x192;ÂŽÂ&#x2018;Ă? NAVĂ&#x160;šÂ&#x203A;½Ă&#x192;ÂŽĂ?ĂŁĂ&#x160;ĂŁĂ&#x160;ÂŽĂ&#x192;ÂŽĂŁĂŁÂ&#x192;šÂ&#x192;Ă?ÂŽ.

www.mavisystems.fi | info@mavisystems.fi

Kaivokatu 18, 20520 Turku Puh 0207 890 393

LämmiƊäjänkatu 4B, 00880 HKI Puh 0207 890 390

YLPEĂ&#x201E; ASUKKAISTAAN PĂśytyän kunta puh. (02) 481 000 tai kunta@poytya.ďŹ

www.poytya.fi

16

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 5/2012

aja

Verosuunnittelulla suuri merkitys omistajanvaihdoksessa Tuoreen Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometri 2012 mukaan Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Tulemme siis näkemään lähivuosina tuhansia omistajanvaihdoksia yrityksissä eikä Lounais-Suomikaan ole tässä asiassa poikkeus.

Omistajanvaihdos on yksi merkittävimmistä muutoksista yrityksessä, jossa asiantuntija-apu on useimmiten tarpeen. Omistajanvaihdokseen liittyy monia juridisia ja verotuksellisia kysymyksiä, mutta se on myös yrittäjälle itselleen henkisesti vaativa prosessi, koska yrittäjä joutuu luopumaan vuosien kovalla työllä rakentamastaan yrityksestä.

Omistajanvaihdoksen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, joten suunnittelu tulisi aloittaa riittävän aikaisin ja asiantuntija-apua kannattaa hyödyntää jo alusta alkaen.

Omistajanvaihdokseen liittyy monia verotuksellisia karikoita, jotka huolellisella verosuunnittelulla voidaan välttää. Veroseuraamukset voidaan myös etukäteen varmistaa Verohallinnolta pyydettävällä kirjallisella ennakkotiedolla.

Omistajanvaihdokseen valmistautuminen Omistajanvaihdoksen kohteena on usein yritys, jolle on kertynyt mittavasti myös muuta varallisuutta kuin yritystoiminnassa tarvittavaa varallisuutta.

Omistajanvaihdoksen suunnittelun yhteydessä yrityksen taserakennetta on mahdollista keventää siten, että vältytään turhilta rahoitus- ja verokustannuksilta. Taseen keventämisessä voidaan käyttää useita eri keinoja, tapauksesta riippuen. Yksinkertaisimmillaan taseen keventäminen voidaan suorittaa osingonjaolla tai palkanmaksulla. Taseen keventämisessä voidaan käyttää myös yhtiön omien osakkaiden

ajantasa ajan tasa • 5/2012

hankkimista yrittäjältä tietyin edellytyksin.

Jos yrityksessä on huomattava määrä ylimääräistä varallisuutta, tasetta kevennetään yleensä ennen omistajanvaihdosta toteutettavalla yritysjärjestelyllä, kuten jakautumisella.

Verolainsäädäntö mahdollistaa yritysjärjestelyt ilman veroseuraamuksia, kunhan yritysjärjestelyssä noudatetaan elinkeinoverolain säännöksiä. Esimerkiksi jakautumisen avulla yrityksestä voidaan muodostaa liiketoimintayhtiö ja yrittäjän eläkepäivien toimeentuloa turvaava varallisuusyhtiö.

Omistajanvaihdoksen verosuunnittelu Sukulaisten välisissä omistajanvaihdoksissa yleisimpiä toteuttamistapoja ovat kauppa, lahja tai lahjanluontoinen kauppa. Ulkopuoliselle tapahtuvassa omistajanvaihdoksessa käytetään usein liiketoimintakauppaa tai yhtiön osakkeiden kauppaa. Toteuttamistavan valintaan vaikuttavat monet seikat, kuten yhtiömuoto, veroseuraamukset,

luopujan rahan tarve, yrityksen arvo sekä jatkajan rahoituksen järjestyminen.

Jos omistajanvaihdos toteutetaan kaupalla, voi yrittäjä myydä yhtiön osakkeet ilman tuloveroseuraamuksia, jos tuloverolain sukupolvenvaihdoshuojennus soveltuu. Lahjoituksessa lahjavero voidaan jättää kokonaan tai osaksi maksuunpanematta, jos perintö- ja lahjaverolain huojennuksen edellytykset täyttyvät. Lahjanluontoisessa kaupassa jatkaja voi ilman lahjaveroseuraamuksia hankkia yrityksen maksamalla yli kolme neljäsosaa osakkeiden käyvästä arvosta tai huojennusten soveltuessa yli puolet käyvästä arvosta.

Koska lahjaverotus perustuu lahjana saadun omaisuuden käypään arvoon, tulee käyvän arvon määritykseen kiinnittää omistajanvaihdoksessa erityistä huomiota. Tarvittaessa yrityksen käyvästä arvosta ja verohuojennusten soveltumisesta kannattaa hakea sitova ennakkotieto Verohallinnolta.

Omistajanvaihdoksissa tulee yllä mainittujen seikkojen lisäksi huomioida myös monia muita asioita. Jos omistajanvaihdos tehdään perhepiirissä, tulee perillisten tasapuolinen kohtelu varmistaa. Omistajanvaihdoksen ja yritysjärjestelyiden yhteydessä on myös syytä varmistaa siirrettävän yrityksen verotuksessa vahvistettujen tappioiden säilyminen sekä selvittää varainsiirtoverotukseen liittyvät kysymykset. Omistajanvaihdoksen ja siihen mahdollisesti liittyvän yritysjärjestelyn yhteydessä on syytä tarkastella myös monia juridisia kysymyksiä, kuten työntekijöiden asemaa, sopimusten ja lupien siirtymistä, osakkaiden välistä osakassopimusta sekä yhtiöjärjestyksen muutostarpeita.

■ Veroasiantuntija Mika Kankare Ernst&Young Oy

17

kamarissa â&#x20AC;˘ tapahtuu

Aamukahvit Iskun vieraana

Syksyn viimeiset aamukahvit tarjosi Humap Oy

18

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 5/2012

aja

Salillinen kunnallisvaaliehdokkaita oli tullut kuulemaan elinkeinoelämän terveisiä tuleville kuntapäättäjille.

Syyskokous 7.11.

Vuoden 2012 elinkeinopoliittinen kuntapalkinto annettiin Loimaalle.

Palkinnon vastaanotti Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala

Professori Kari Liuhto kertoi syyskokousväelle Venäjän mahdollisuuksista ja haasteista

ajantasa ajan tasa • 5/2012

19

kamarissa • tapahtuu

Turun kauppakamari 95 vuotta

Tervetuliaissanat lausui kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki

Juhlapuheen piti kauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara

20

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 5/2012

21

yritys •tietoa Ennakkotietoja työnantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuonna 2013 Työnantajan keskimääräinen TyELmaksu nousee aiemmin sovitun mukaisesti ensi vuonna 0,2 %-yksiköllä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu alenee ennakkoarvion mukaan noin 0,1 %-yksiköllä.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu säilyy samalla tasolla kuin tänä vuonna. Myöskään tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuihin ei ole odotettavissa muutoksia vuonna 2013.

Lähde: EK

lähteä kehittämään palvelujen rakenteita ja toimijoiden roolia tarkoituksenmukaisiksi, sanoo Rasila. – Yritysten mielestä kuntien toimintatapoja ja organisaatioita on yksinkertaistettava ja organisaatiotasoja vähennettävä.

Kolmantena prioriteettina vastaajat pitivät kuntien ja yksityisen välisen kilpailuneutraliteetin kuntoon saattamista. Kilpailuneutraliteetissa on edelleen korjaamisen varaa, vaikka valtio on linjannut haluavansa edistää yritysten ja kuntasektorin yhteiseloa.

– Tällä hetkellä kuntien kustannuslaskenta ei vastaa nykyajan vaatimuksia, jolloin palvelujen hintojen vertailu tulee mahdottomaksi. Erityisesti kuntayhtöiden monopoliasemaan tulee puuttua radikaalisti, vaatii Rasila.

Oma etu ohittaa

Yritysjohtajat: Kuntien hankintaprosessit saatava selkeiksi ja läpinäkyviksi Yritykset edellyttävät nykyistä hankintalainsäädäntöä kehitettäväksi niin, että hankintaprosessit saadaan suoraviivaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, ilmenee Keskuskauppakamarin yritysjohtajakyselystä. Tämä kehitys on mahdollista vain, jos yritysten ja kuntien yhteistyötä lisätään kaikilla tasoilla.

“Tärkeimmäksi toivomukseksi nousi, että kuntiin saataisiin lisää hankintaosaamista”, tarkentaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila.

Keskuskauppakamari pyysi yritysjohtajia laittamaan tärkeysjärjestykseen kymmenen kuntateesiä. Yritysjohtajat peräänkuuluttavat ennen kaikkea selkeitä ja näkyviä hankintaprosesseja.

– Hankintaosaamista on selkeästi parannettava kuntahankinnoissa. Palvelujen laadulle on kehitettävä selkeät mittaristot, jotta näennäisesti halvin hinta ei joka kerta olisi se tärkein kriteeri, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila.

Yritysjohtajat nostivat tärkeysjärjestyksessä toiseksi kuntien tehtävien karsimisen. Ministeriöiden halu laajentaa julkisten palvelujen määrää ja kattavuutta on johtanut tilanteeseen, jossa kunnat eivät enää selviä niille määrätyistä tehtävistä. Tämän johdosta kuntien tehtäviä on ehdottomasti karsittava.

– Kuntien ja valtion tehtävät pitää katsoa yhtenä kokonaisuutena ja sieltä

22

Vastauksista kävi myös ilmi, että kuntapäättäjät, sekä virkamiehet että poliitikot, ovat usein liikkeellä omien lähtökohtiensa toteuttamiseksi. Silloin oma etu menee valitettavan usein oikean ratkaisun edelle. Erityisen suurta haittaa kuntarakenteen järkeistämiselle aiheuttaa kuntatyöntekijöiden viiden vuoden muutosturva, joka vetää pohjan pois kaikilta perusteilta järkeistää kuntarakennetta.

Yritysjohtajat haluaisivat saada kuntien työntekijöiden viiden vuoden irtisanomisajan muiden alojen tasolle.

Tuottavuuden ja tehokkuuden nostoon ei päästä hyvilläkään rakenneratkaisuilla, jos tarpeellisia irtisanomisia ei voida tehdä.

– Irtisanomisturva alkaa alusta uudelleen aina jos uusi kuntajärjestely tehdään, jolloin pahimmillaan kunnallisessa toiminnossa voi olla tuplamiehitys jopa kymmenen vuoden ajan, muistuttaa Rasila.

Vastaajien mukaan mukaan kunnan koolla ei sinänsä ole tavoitteena merkitystä. Jos suurimmat kunnat saataisiin tehokkaiksi, niin sillä selvittäisiin koko kuntasektorin ongelmasta.

Pienten kuntien yhdistymistä pitää tarkastella siitä näkökulmasta, pystyvätkö ne takaamaan palvelutuotannon tehokkaamman hoidon kuin suurissa kokonaisuuksissa.

Keskuskauppakamari selvitti yritysjohtajien mielipiteitä kuntateeseistä kyselyllä, joka lähetettiin 834 yritysjohtajalle ja päättäjälle. Vastaajat olivat Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien hallitusten ja valtuuskuntien jäseniä. Vastauksia saatiin 269.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa 1.1.2013 Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Hallitus antoi uutta virastoa koskevan lakiesityksen ja siihen liittyvät lait eduskunnalle 17.9.2012.

Esityksen tarkoituksena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

Esityksen mukaan nykyisten viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta. Uuden viraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ehdotetaan perustettavaksi sekä kilpailuasioiden vastuualue että kuluttaja-asioiden vastuualue. Kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimisi kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttaja-asiamiehen lakisääteisiä tehtäviä ja toimivaltaa ei muuteta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja ei voi ottaa päätettäväkseen kuluttaja-asiamiehen asioita. Kuluttaja-asiamies voi nykyiseen tapaan tehdä esityksiä ja aloitteita valvontatoiminnassaan havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi.

Kilpailuasioiden vastuualueen ja kuluttaja-asioiden vastuualueen valvontatoiminta järjestetään siten, että ne ovat toisistaan erillisiä. Kilpailu- tai kuluttaja-asioiden valvontaan käytettävää tietoa voidaan hyödyntää toisella vastuualueella vain, jos tieto sisältyy julkiseen päätökseen.

Uuden viraston budjetti vuonna 2013 on 11 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sillä on noin 150.

Yrittäjän ja hänen perheenjäsenensä työttömyysturva paranee Hallitus on esittänyt 4.10.2012 eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamista. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

lukien.

Yrittäjien työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä selkeytettäisiin. Työttömyysetuutta voitaisiin maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää muutettaisiin ja perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voitaisiin maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta. Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat muutokset liittyvät hallituksen ohjelman tavoitteisiin selkeyttää liiketoiminnan keskeytysmahdollisuutta ja poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja.

Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren olisi haettava ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen kevään haussa, jos hän haluaa säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen. Sen sijaan syksyn yhteishakuvelvollisuudesta työttömyysetuuden edellytyksenä luovuttaisiin. Säännöksissä otettaisiin myös paremmin huomioon nuoren yksilöllinen tilanne.

Nuorten työttömyysetuutta koskevat muutokset liittyvät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

Yliopisto-opiskelijalle ei enää maksettaisi työttömyysetuutta sillä perusteella, että hän on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi.

Niin sanotusta ryhmälomautusmenettelystä luovuttaisiin ja kaikkien lomautettujen tulisi työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Lisätiedot: ylitarkastaja Timo Meling, TEM, puh. 029 50 49084

Tilaajavastuulain uudistustyö käynnistyy Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tilaajavastuulain uudistamistarpeita ja valmistelemaan tarvittavia lakimuutoksia.

Tavoitteena on ehkäistä harmaata taloutta nykyistä tehokkaammin.

Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki edellyttää yrityksiä selvittämään ennen sopimuksen tekemistä, että niiden kanssa vuokratyötä ja alihankintasopimuksia tekevät yritykset ovat luotettavia ja noudattavat työehtoja.

– Tarkoitus on, että jatkossa työn tilaajalla olisi entistä paremmat mah-

ajantasa ajan tasa • 5/2012

dollisuudet ottaa selvää siitä, että sopimuskumppanit noudattavat lakisääteisiä velvoitteitaan. Uudistuksessa pidetään huolta siitä, ettei yrityksille synny byrokratiaa tai turhaa hallinnollista taakkaa, työministeri Lauri Ihalainen korostaa.

Työryhmä arvioi, onko tarpeen lisätä tilaajan vastuuta sopimuskumppanin velvoitteista. Työryhmä arvioi myös tarvetta korottaa tilaajavastuulain rikkomistapauksissa määrättävää laiminlyöntimaksua ja tahallisten laiminlyöntien nykyistä voimakkaampaa sanktiointia. Työryhmän tehtävänä on esimerkiksi harkita, tulisiko julkisten hankintojen tarjouskilpailuista sulkea sellainen tarjoaja, joka on toistuvasti ja tahallisesti laiminlyönyt tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa.

Työryhmä antaa väliraportin toukokuussa 2013. Sen jälkeen se laatii mahdolliset lakiesitykset saman vuoden loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän työhön osallistuvat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö sekä tilaajavastuulain valvonnasta vastaava Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Rakennusalalla on jo tullut voimaan uudistuksia 1.9.2012 lukien.

Rakennusalalla tilaajan selvitysvelvollisuus on laajempi kuin muilla toimialoilla ja kattaa myös tapaturmavakuutustiedot. Alaa koskee myös korotettu laiminlyöntimaksu vakavissa lain rikkomustilanteissa. Lisäksi julkista hankintaa koskevassa urakkasopimuksessa on tilaajavastuun edistämiseksi oltava lauseke työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamisesta.

Yritysten tiedonsaanti helpommaksi Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten harmaan talouden torjunnassa tarvittavien rekisteritietojen saatavuutta voidaan parantaa. Tilaajavastuulain osalta tällaisia tietoja ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröintitiedot, verojen maksamisesta koskevat tiedot, tieto eläkevakuuttamisesta ja tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Tavoitteena on, että yritykset voisivat nykyistä helpommin ja mahdollisesti maksutta saada käyttöönsä viranomaistietoja.

Työryhmä pohtii myös mahdollisuuksia edistää viranomaisrekisterien ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Työ valmistuu helmikuussa 2013, ja tietoja hyödynnetään tilaajavastuulain uudis-

tamisessa. Työryhmän työhön osallistuvat oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus.

Molemmat työryhmät ovat osa hallituksen harmaan talouden ja talousrikostorjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015. Lisätietoja TEM:n toimista harmaan talouden torjumiseksi on osoitteessa www.mustatulevaisuus.fi

Liikenteen hinnoittelu ja merenkulun väylämaksut kokonaistarkasteluun Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti työryhmän selvittämään liikennemuotojen hinnoittelun kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on laatia kaikkia liikennemuotoja koskeva maksujen ja verojen kokonaistarkastelu ja määritellä pitkän aikavälin strategia hinnoittelulle.

Hinnoittelun eli liikenteen vero- ja maksupolitiikan avulla voidaan ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän käyttöä, kerätä rahoitusta valtiolle, parantaa turvallisuutta, vähentää ympäristöhaittoja sekä rahoittaa liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä.

Työryhmä tarkastelee tie-, rautatie-, lento- ja meriliikenteen hinnoittelua. Tieliikenteen osalta tarkastelu tapahtuu jo käynnissä olevassa Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävässä työryhmässä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut erillisen työryhmän valmistelemaan merenkulun väylämaksujen uudistamista.

Väylämaksu on valtion perimää veroa, joka on mitoitettu niin, että tulot kattavat julkisten kulkuväylien ja turvalaitteiden rakentamisen, ylläpidon ja hoidon. Väylämaksulakia sovelletaan Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittaviin aluksiin.

Väylämaksua on suoritettava, kun alus saapuu ulkomailta Suomeen tai aluksen saapuessa suomalaisesta satamasta suomalaiseen satamaan.

Ministeriössä valmistellaan parhaillaan meriliikennestrategiaa ja lentoliikennestrategiaa. Hinnoittelua koskevien työryhmien työ liitetään osaksi näitä strategioita.

Liikenteen hinnoittelun kokonaistarkastelun työryhmän puheenjohtajina toimivat liikenneneuvos Tuomo Su-

23

yritys •tietoa vanto ja liikenneneuvos Seppo Öörni.

Työryhmän toimikausi on 11.10.201231.3.2014.

Merenkulun väylämaksujen uudistamista valmistelevan työryhmän puheenjohtajina toimivat liikenneneuvos Tuomo Suvanto ja hallitusneuvos Pekka Kouhia. Työryhmän toimikausi on 11.10.2012-30.6.2013.

Määräaikaisten työntekijöiden tiedonsaanti paranee Hallitus esittää 1.11.2012 muutoksia tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin.

Muutokset helpottavat määräaikaisen työntekijän mahdollisuuksia arvioida työsuhteensa perusteita. Lait tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Työnantajan antamassa selvityksessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle olisi muutoksen jälkeen käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta, jos se on sopimusta tehdessä tiedossa.

Vuokratyötä tekevän selvityksessä tulisi myös ilmetä tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Tämä parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Vuokratyön tilaajan olisi myös pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Jan Hjelt, TEM, p. 050 396 0199

Korkeakouluosaajat. fi helpottaa yritysten opiskelijarekrytointia Uusi työnantajan tietopalvelu tarjoaa selkeitä vastauksia opiskelijoiden palkkaa, sopimuksia ja osaamista koskeviin kysymyksiin. Työnantaja löytää palvelusta kätevästi jäsenneltyinä kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rekrytointikanavat sekä työnantajapalvelut.

Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä toteutettu sivusto korkeakouluosaajat.fi on tehty työnantajan arkea ajatellen. Tieto on tiivistä ja vailla korkeakouluslangia. Artikkeleissa

24

työnantajat jakavat omia vinkkejään ja kokemuksiaan, jotka liittyvät opiskelijarekrytointiin tai muuhun korkeakouluyhteistyöhön.

– Palvelun avulla pääsee alkuun ja löytää yhteyden ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Osaamista kannattaa hyödyntää, ja korkeakouluosaajat.fi kertoo, miten osaajan löytää, projektipäällikkö Anne Karkulahti kertoo.

Sivusto pyrkii madaltamaan yritysten ja muiden organisaatioiden kynnystä yhteistyöhön.

– Usein tilanne on se, että työnantaja haluaa tietää kuinka kauan projekti kestää, mutta korkeakouluissa puhutaan opintopistemääristä. Toivomme, että palvelu auttaa avaamaan keskustelua, sivuston päätoimittaja Jenni Iivonen toteaa.

teltu ja toteutettu Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Turun yliopiston yhteistyönä. Palvelua kehitetään edelleen vuoden 2012 aikana.

Osaajatutka paljastaa osaamisen moniulotteisuuden

Laskutukseen tulevat 1.1.2013 seuraavat muutokset: • arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä • tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua • lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia • yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 §:ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika • laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun • ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia • kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon • laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan.

■

Opiskelijoiden osaaminen puhuttaa työnantajaa rekrytointia harkittaessa.

Palvelusta löytyvä Osaajatutka osoittaa, miten moniulotteista korkeakouluista valmistuvien osaaminen ja siten myös työllistymisvaihtoehdot ovat. Sovellus kertoo esimerkiksi, että vuonna 2009 valmistunut hammasteknikko on rekrytoitu IT-alalle järjestelmäpäälliköksi ja teatteriohjaaja kaupalliselle alalle Account Manageriksi.

– Tiedot kuvaavat vastavalmistuneiden todellisia urapolkuja. Tavoitteena on, että sovellus herättää ajatuksia ja haastaa työnantajia rekrytoimaan yllättäviltäkin koulutusaloilta, Iivonen kertoo.

Korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä kuvaavaa dataa hyödynnettiin nyt ensimmäistä kertaa työnantajille suunnatussa sovelluksessa.

Jatkoakin on suunnitteilla.

– Kokemukset työelämästä ja uramahdollisuuksista kiinnostavat nyt niin työnantajia kuin työntekijöitä, opiskelijoista puhumattakaan. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keräämät laajat työllistymisaineistot tarjoavat keskusteluun kiinnostavia näkökulmia, Karkulahti paljastaa.

Lisätietoja: projektikoordinaattori Jenni Iivonen, Turun yliopisto 040 143 0690, jenni.iivonen(at)utu.fi www.korkeakouluosaajat.fi - työnantajan tietopalvelu www.lahdehanke.utu.fi - Lähde työelämään -hankesivusto Korkeakouluosaajat.fi on tuotettu ESR-osarahoitteisessa Lähde työelämään -hankkeessa. Palvelu on suunni-

Muutoksia laskutukseen 1.1.2013 alkaen Arvonlisäverolain laskutusta koskevat säännökset muuttuvat osittain 1.1.2013 alkaen.

Arvonlisäverolakiin lisätään säännökset siitä, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen AVL:n säännöksiä.

Lisäksi laskunantovelvollisuutta ja laskun sisältöä koskevia säännöksiä muutetaan osin.

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

kansain • välistä Turkki tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia Turkki tarjoaa suomalaisille yrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia, investointikannustimia ja yhteyksiä lähialueilleen.

Maailmantalouden kriiseistä huolimatta Turkki on varteenotettava kauppakumppani, joka voi tarjota lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Turkki houkuttelee ulkomaisia investointeja uudella investointien kannustinjärjestelmällä. Suomalais-Turkkilainen kauppayhdistys kokoaa Suomen ja Turkin välisistä kaupallisista suhteista kiinnostuneet yritykset ja vaikuttajat yhteen.

Turkin talous kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 3,2 prosenttia. Vuoden 2011 toteutunut bkt:n kasvu oli 8,5 prosenttia. Turkilla on lukuisia haasteita kasvun ylläpitämisessä maailmantaloudessa vallitsevan epävarmuuden ja Turkin sisäisten taloudellisten ongelmien johdosta. Turkin kauppatase on alijäämäinen, ja Turkin on ratkaistava useita rakenteellisia ongelmia kilpailukykynsä säilyttämiseksi sekä vientinsä kehittämiseksi. Ulkomaisista investoinneista Turkki pyrkii saamaan talouskasvuunsa vauhtia.

Suomen Turkkiin suuntautuneen viennin arvo oli vuonna 2011 suurempi kuin Intiaan ja Brasiliaan. Päävientituotteitamme ovat paperi- ja pahvivalmisteet, voimakoneet, moottorit ja televiestintälaitteet. Turkista tuodaan muun muassa ajoneuvoja, vaatteita ja muita tekstiilituotteita. Viime vuonna Turkissa kävi arviolta 180 000 suomalaista.

Turkki tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka hyötyvät EU:n ja Turkin välisestä tulliliitosta ja EU-jäsenyysprosessin mukanaan tuomista uudistuksista. Suomalaisella terveydenhoitoalan teknologiaan ja ohjelmistoihin liittyvällä osaamisella on kysyntää Turkissa. Kiinnostavia projekteja voi löytää myös energiasektorilta.

Turkin alueellinen sijainti tarjoaa useita mahdollisuuksia kehittää kauppa- ja taloussuhteita Lähi-itään ja Persianlahdelle sekä Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan.

10 hyvää syytä investoida Turkkiin Turkin valtio on kehittänyt kannustejärjestelmän investointien houkuttelemiseksi maahan. Sen mukaan 10

ajantasa ajan tasa • 5/2012

hyvää syytä investoida Turkkiin ovat: menestyvä talous, väestö, ammattitaitoinen työvoima, vapaa ja uudistuksellinen investointi-ilmapiiri, hyvä infrastruktuuri, keskeinen sijainti, Turkki Euroopan energiaväylänä ja terminaalina, alhainen verotus ja veroetuudet, EU:n ja Turkin välinen tulliliitto vuodesta 1996 ja maan suuret kotimarkkinat.

Turkki on 75 miljoonan asukkaan valtio. Puolet väestöstä on alle 30-vuotiaita. Väestön kasvuprosentti on 1,36 Turkissa, kun se on EU-maissa keskimäärin 0,28. Turkissa yritystoiminnan aloittamiseen kuluu kuusi päivää.

Turkissa valmistuu vuosittain 500 000 opiskelijaa yli 170 yliopistosta sekä 700 000 ylioppilasta, joista puolet tulee teknisistä ja puolet ammatillisista lukioista. Turkilla on uusi ja hyvin kehitetty teknologinen infrastruktuuri liikenteessä, televiestinnässä ja energiasektorilla.

Turkin investointien kannustejärjestelmä perustuu aluejaotteluun. Siinä Turkin provinssit on jaettu kuuteen kategoriaan. Vähemmän kehittyneillä alueilla investointien kannustimet ovat korkeampia kuin Länsi-Turkin teollisuuskeskuksissa. Vapautus tullausvelvollisuuksista sekä vapautus arvonlisäverosta ovat kannustejärjestelmän pääasiallisia välineitä.

Nykyinen kannustinjärjestelmä on jaettu neljään alajärjestelmään: yleinen investointien kannustinjärjestelmä, alueellinen investointien kannustinjärjestelmä, suurten projektien investointien kannustimet sekä strategisiin investointeihin kannustava järjestelmä.

Kirjoittaja: Anne Hatanpää, asiantuntija, Keskuskauppakamari (FinnCham)

Ympäristövaikutusten arvioimista koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan Euroopan komissio on antanut uusia ehdotuksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä.

Ehdotusten tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa ja helpottaa merkittävien hankkeiden mahdollisten vaikutusten arvioimista ympäristönsuojelusta kuitenkaan tinkimättä.

Ympäristönsuojelun taso vahvistuu entisestään, ja yritykset hyötyvät yh-

denmukaistetummasta sääntelyjärjestelmästä.

Ympäristövaikutusten arviointia koskeva YVA-direktiivi tuli voimaan yli 25 vuotta sitten. Sitä on muutettu useita kertoja, mutta sidosryhmien laajan kuulemisen jälkeen komissio päätti, että on tullut perusteellisen uudistuksen aika ja direktiiviä on mukautettava toimintapolitiikan sekä oikeudellisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Muutoksissa suuntaudutaan myös tulevaan siten, että resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden ja katastrofien ehkäisyn kaltaiset koko EU:lle tärkeät kehittymässä olevat haasteet on otettava vastedes huomioon arviointiprosessissa.

YVA-direktiivin tavoitteena on varmistaa, että hankkeita, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, arvioidaan riittävästi ennen niiden hyväksymistä. Ennen kuin mitään päätöksiä tällaisen hankkeen etenemisestä tehdään, on siis selvitettävä ja arvioitava, minkälaisia ympäristövaikutuksia hankkeella voi olla (sekä rakennus- että toimintavaiheessa). Hankkeiden toteuttajat voivat mukauttaa hankkeitaan negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi jo ennen niiden syntyä tai toimivaltaiset viranomaiset voivat sisällyttää hankkeiden hyväksymismenettelyyn toimenpiteitä, joilla pyritään estämään, vähentämään tai kompensoimaan ympäristövaikutuksia.

Vetovoimaa Venäjästä?

Venäjän talous kasvaa, vaikka vauhti hieman hidastuu. Moskova on ykköskeskus, jonka ohella nousee useita muita alueita. Suomalaiset uskovat saavansa edelleen kasvua Venäjänmarkkinoilta. Liiketoimintamahdollisuuksia on tarjolla jalkapallon MMkisojen valmisteluissa, vesiosaamisessa ja arktisilla alueilla. Suomalaisia menestystarinoita kirjoitetaan jatkossakin Venäjällä.

Maailmanpankin ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa tänä vuonna 3,5 % ja ensi vuonna 3,6 %. Venäjän talouskehitysministeriön arviot Venäjän talouden kasvusta ovat hyvin samansuuntaiset: se ennustaa kasvua 3,5 % tälle vuodelle ja 3,7 % ensi vuodelle. Maailmanpankin raportissa Venäjän talouskasvua hidastavina tekijöinä mainitaan maailmantalouden

25

kansain • välistä kasvun hidastuminen ja investointien vähäisyys. Näiden lisäksi raaka-aineiden hintariski on oleellinen.

Tavoitteena entistä parempi liiketoimintaympäristö Maailmanpankin ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön Doing Business 2013 -vertailussa 185 maan joukossa Venäjä sijoittui sijalle 112 ja paransi näin sijoitustaan kahdeksalla pykälällä.

Alueelliset erot ovat tosin suuria. Presidentti Putin määräsi toukokuussa hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin liiketoimintailmapiirin parantamiseksi. Tavoitteena on, että Venäjä nousee Doing Business -vertailussa 50. sijalle vuoteen 2015 mennessä ja 20. sijalle vuoteen 2018 mennessä.

Moskova on Venäjän talouden keskus. Sen kautta kulkee yli 50 % tuonnista, 40 % viennistä ja 80 % rahavirrasta. Pietari ja sen ympäröimä Leningradin alue sekä öljyalueet sijoittuvat heti Moskovan jälkeen. Pietari, Leningradin alue, Lipetsk ja Kostroman alue sekä Kaukoitä saivat eniten investointeja alkuvuonna 2012.

Karjalan tasavallan uusi päämies Aleksandr Hudilainen on myös painottanut avoimen talouspolitiikan, investointi-ilmapiirin ja liikenneyhteyksien parantamisen tärkeyttä suomalaisten yritysten houkuttelemiseksi Karjalan tasavaltaan. Jos näitä muutoksia tehdään, alue voisi olla oikein sopiva laajentumiskohde yrityksille.

Suomalaiset odottavat yhä kasvua Venäjän-markkinoilta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyn barometrin mukaan suomalaiset yritykset odottavat edelleen kasvua viennissä ja liiketoiminnassa Venäjällä. Epävarmuus odotuksissa on tosin lisääntynyt. Kaupan alan yritysten odotukset ovat optimistisimmat.

Teollisuudessa kasvua odotetaan vähiten. Vastaajista noin kolmannes aikoo tehdä investointeja seuraavien kuuden kuukauden kuluessa. Suurimmiksi Venäjän-kaupan ongelmiksi nähdään edelleen tullaus ja byrokratia.

Jalkapallon MM-kisat, vesiosaaminen ja arktiset alueet tähtäimessä Jalkapallon MM-kisat pidetään vuonna 2018 Venäjällä. Kisojen järjestäjäkaupungeiksi on valittu Moskova, Pietari, Kaliningrad, Nizhni Novgorod, Kazan, Samara, Saransk, Volgograd,

26

Rostov-on-Don, Sotshi ja Jekaterinburg. Venäjän urheiluministeriön mukaan kisojen investointeihin on varattu 662 miljardia ruplaa eli noin 16,5 miljardia euroa. Tarkoituksena on rakentaa stadioneita, harjoittelukenttiä ja majoituspaikkoja sekä infrastruktuuria, johon luetaan lentokenttien, maantie- ja rautatieverkoston sekä hotellien rakentaminen sekä turvallisuus-, terveys- ja viestintäpalvelujen luominen.

Yritysten on hyvä alkaa luoda kontakteja päättäjiin ja ottaa selvää tilaajien vaatimuksista varhaisessa vaiheessa menestyäkseen näissä projekteissa, sillä vuosi 2018 tulee yllättävän pian.

Kansainvälinen vesiosaamiskeskus Pietarissa on tarkoitettu pk-yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä muiden alojen toimijoiden kohtaamispaikaksi. Suomessa on paljon vesialan osaamista. Venäjällä taas halutaan säästää luonnonvaroja. Eteläsuomalaisten vesialan yritysten kansainvälistymistä tuetaan vienninedistämishankkeella, jonka painopiste on jätevesien, juomavesien ja teollisuuden jätevesien uusissa prosesseissa ja sovellutuksissa.

Murmanskista koilliseen sijaitsevan Štokmanin kaasukentän kehittäminen aloitetaan näillä näkymin vuonna 2017. Tuotantoon kenttä tulisi vuosina 2019–2020, ja infrastruktuurin rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2017. Suuria arktisen alueen projekteja kannattaa seurata ja samalla muistaa, että Murmanskissa tapahtuu koko ajan: sataman ja liikennekeskuksen rakentaminen, kaivostoiminta ja monet muut projektit ovat tutkimisen arvoisia. Murmanskin kaupunki täyttää 100 vuotta vuonna 2016. Juhlavuosi tuo usein aktiivisuutta monelle sektorille.

Kirjoittaja: Anne Hatanpää, asiantuntija, Keskuskauppakamari

Sähköasennusstandardisarja SFS 6000 uudistettu SESKO on saanut valmiiksi uuden version standardisarjasta SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Uudet standardit - yhteensä 39 kappaletta - on vahvistettu SFS-standardeiksi 13.8.2012. Standardisarjaa myydään käytännössä SFS-käsikirjana SFS 600.

SESKO on tehnyt SFS:n kanssa nelisivuisen esitteen uusitusta standardisarjasta. Standardeja ja käsikirjoja voi tilata SFS:n verkkokaupasta.

Itämeren tutkimukseen avataan 38 miljoonan euron haku Itämeren maiden ja EU:n yhteinen Itämeri-tutkimusohjelma BONUS on tänään avannut 38 miljoonan euron tutkimusrahoitushaun Itämeren tutkimukseen. Suurin osa rahoituksesta, 31 miljoonaa euroa, on tarkoitettu hankkeille, jotka tähtäävät Itämeren ekosysteemin elinkykyisyyden turvaamiseen.

Suomesta hakua rahoittaa Suomen Akatemia. Seitsemän miljoonaa euroa on jaossa innovatiivisten teknologiaratkaisujen kehittämiselle.

BONUS-ohjelman tavoitteena on kauas tulevaisuuteen ulottuva tutkimusyhteistyö, jossa tuotetaan tietoa HELCOMin Itämeren toimintaohjelman, EU:n meristrategiadirektiivin sekä useiden kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten kestävään kehitykseen tähtäävien politiikkaohjelmien toteuttamisen tueksi. ”Oikea, Itämeren olosuhteet huomioonottava tutkimustieto on välttämätöntä tämän haavoittuvan meren suojelulle. Tarvitaan ohjauskeinoja, politiikkaohjelmia ja toimintamalleja, jotka on räätälöity nimenomaan Itämerta varten”, sanoo tutkimusohjelman toimitusjohtaja Kaisa Kononen. ”Historiallisesti uutta BONUSohjelmassa on se, että sitä kehitetään yhdessä tiedon loppukäyttäjien kanssa.

Ohjelman tutkimusteemat pohjautuvat strategiseen tutkimusagendaan, jonka luomisessa päätöksentekijät ovat olleet alusta asti mukana. Vain tällä tavoin pystytään varmistumaan siitä, että tuotettu tieto on tarkoituksenmukaista ja sitä voidaan heti käyttää parempien suojelutoimien kehittämiseen”, Kononen jatkaa.

BONUS-ohjelma perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätökseen vuodelta 2010. Ohjelmalla on 100 miljoonan euron rahoitus projekteille, jotka toteutuvat vuosina 2013-2018. Puolet rahoituksesta tulee Itämeren maiden kansallisilta tutkimusrahoittajilta ja puolet EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta.

Hankkeet nelivuotisia Itämeren ekosysteemin elinkykyisyyden turvaamiseen tähtäävät tutkimushakemukset voivat olla suuruudeltaan enintään neljä miljoonaa euroa ja kestoltaan neljä vuotta. Hankkeiden tulee olla monitieteisiä ja monikansal-

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

lisia, ja niissä tulee olla vähintään kolme osanottajaorganisaatiota kolmesta EU:n jäsen- tai liitännäismaasta, joista kahden tulee olla BONUS-ohjelmassa mukana olevia maita. Näitä ovat Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi. Myös venäläiset tutkijat voivat osallistua hankkeisiin, sillä Venäjän Perustutkimusrahasto on sitoutunut rahoittamaan heidän osuutensa. Hakemukset tulee jättää 14.2.2013 mennessä.

Haun innovaatio-osio toteutetaan yhteistyössä EU:n Itämeristrategian BSR Stars -lippulaivahankkeen kanssa.

Näissä hakemuksissa rahoituksen yläraja on 0,5 miljoonaa euroa, hankkeen kesto kolme vuotta ja hakemusten viimeinen jättöpäivä 12.3.2013. ”Pienten ja keskisuurten yritysten tulee olla päätoimijoina innovaatiohankkeissa. BONUS-haku tarjoaa mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluita, joilla parannetaan Itämeren ekologista tilaa ja kehitetään merenkulun turvallisuutta. Innovaatio on uusi aluevaltaus Itämeren tutkimuksessa ja siksi yrityksille on suotava riittävästi aikaa kehittää hyviä hakemuksia”, Kaisa Kononen sanoo. ”BONUS tuo tutkimuksen rahoit-

tajat mukaan siihen keskusteluun ja toimintaan, jota tarvitaan tieteen ja politiikanteon välille. Tällä tavoin tutkimuksen tuottama tieto hyödyttää parhaalla tavalla Itämeren aluetta.”

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kaisa Kononen, BONUS, puh. (0)40 581 1189, etunimi. sukunimi(at)bonuseeig.fi • Viestintäpäällikkö Maija Sirola, BONUS, puh. (040) 352 0076, etunimi.sukunimi(at)bonuseeig.f • www.bonusportal.org/calls BONUS-ohjelmasta: BONUS tutkimus ja kehittämisohjelma rakentuu BONUS+ 2009-2011 pilottiohjelman pohjalle, johon osallistui yli sata tutkimuslaitosta ja yliopistoa Itämeren alueen yhdeksästä valtiosta ja jonka tutkimustulokset tukevat Itämeren kestävän kehityksen politiikkaohjelmien toteutusta. BONUS-ohjelman 100 miljoonan euron rahoitus seuraavalle viidelle vuodelle koostuu puoleksi kahdeksan Itämeren maan tutkimusrahoittajien panoksesta ja puoleksi EUn komission tutkimuspuite-ohjelmarahoituksesta. www.bonusportal.org Lähde: Suomen Akatemia

Kumppaneita tarjolla agrofood-aiheisiin hankkeisiin Asiantuntevaa täydennystä hankkeeseensa kaipaavien konsortioiden kannattaa tutustua maatalouden tai elintarvikealan lokakuussa 2012 päivitettyyn agrofood-sektorin kumppanikatalogin tarjontaan.

Enterprise Europe Networkin julkaisema laaja, lähes 1400-sivuinen katalogi listaa 479 kumppaniprofiilia pääasiassa elintarviketutkimuksen, maa- ja kalatalouden sekä bioteknologian alojen hakuihin osallistuvilta organisaatioilta.

Eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tarjonta esitetään katalogissa hakuaiheisiin niputettuina. Julkaisu kattaa partneriilmoitukset seitsemännen puiteohjelman KBBE-, OCEAN- ja Environment-aihealueilta. Mukana on myös KBBE- ja SME-hakujen 16 erillistä partnerihakupyyntöä.

■

Taina Niemelä Oy Kirjanpitotoimisto ZZZ WQR\ ¿

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3000 tainaniemela@tainaniemela.fi

ajantasa ajan tasa • 5/2012

27

kansain • välistä LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA Poland WTC Poznán, Member Companies B For sale to distributors, agents and direct sale to end- users: Fish processing and fishing industry.

Details: Offer all types of packaging used in food processing, especially in fish industry, like insulated containers, fish boxes and crates, and plastic pallets as well.

B For sale to manufacturers, importers of all types of products and hotels which are offering products / services in nonretail quantities (including multimedia): Online business.

Details: Offer online European wholesale platform designed for European business, it will ultimately encompass all the European countries.

USA WTC Delaware, Member Companies A&B For sale to sales representatives, distributors, export trading/management companies, agents, end-users, importers / buyers. To buy from sales representatives, distributors, agents, import trading / management companies and manufacturers: Agricultural products and services.

Details: Offer all types of fresh produce specializing in potatoes. In addition, material handling, packaging, strapping equipment and strapping for industrial products. All types of packaging, weighing, grading and field equipment and agricultural commodities can also be supplied.

A&B For sale to end-users and to buy from distributors: Commercial aircraft wheels & brakes.

Details: Wheels & brakes for Boeing & Airbus aircraft, manufactured by Goodrich, Bendix (Honeywell), Dunlop, Aircraft braking systems (ABS) and Messier-Bugatti. New, overhauled and repairable units bought and sold. Exchange contracts available.

A&B For sale to distributors and end-users, to buy from manufacturers: Research Reagents.

Details: Chemical Reagents, building blocks & intermediates, natural products and plant extracts.

28

B For sale to agents, end-users and distributors: Synthetic fibbers (polyester, nylon).

Details: Polyester and others: trademarked fibbers for asphalt reinforcements, nylon and others: trademarked fibbers for concrete reinforcements and synthetic fibbers: trademarked fibbers for pollution control.

B For sale to distributors and direct sale to end- users: Material Handling Solutions.

Details: Inventor and commercial provider of Optical Real-Time Location Systems for tracking goods, vehicles and guiding autonomous vehicles in any size facility. Revolutionary location tracking and automatic data collection systems are designed for indoor industrial vehicles, primarily in warehouses.

Applications employing Optical RTLS are economical and practical to deploy, allowing warehouse professionals to substantially increase safety and improve warehouse efficiency. The results are fewer safety incidents, much lower operating costs, improved inventory accuracy, and greater throughput.

B For sale to direct sales and end- users: Business Research Services.

Details: Industry, market, supplier, customer, and competitor research and analysis. Online, phone, and fee-based resources used. Ethical and confidential researcher.

B For sale to sales representatives, end-users, distributors and importers/ buyers: Load movement system.

Details: Provides load moving solutions using standard systems to move up to 1,400 lbs and custom systems to move up to 20,000 lbs. Company utilizes Air Film Technology to move heavy loads on air. System uses low pressure air making it very portable.

B For sale to sales representatives, export trading/management companies, agents, importers/buyers and direct sale to end-users: Business / Legal service.

Details: Company provides fast professional and cost effective incorporation and registered agent services in Delaware and all 50 states to entrepreneurs, business owners and their advisors from around the world.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

B Service provider Product type: Management Consulting and Investment Banking.

Target sectors for Product: Chemicals and Advanced Materials, Nanotech, Electronic Technology, Software and IT, Medical Devices, Alternative Energy and Renewable Energy.

Details: The Company is a management consulting and investment banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms and others outside of the U.S. expand their operations & increase sales in the US. Types of support include, but are not limited to; market entry planning; marketing and/or sales planning; financial analysis & budgeting; organizational design; partnership plans; acquisitions and joint ventures; capital formation; and more.

B Offer to Sell: Chromatography (TLC, HPLC, SPE) - TLC plates, glass-backed, plastic & aluminum backed - TLC accessories: developing tanks, spotting and spraying equipment and storage - Centrifugal Chromatography System - Bulk Silica Gel B For sale to agents and direct sale to endusers: Stud Removal Tools.

Details: Stud and bolt removal services, metal disintegration work in refineries and power plants.

B For sale to distributors and end- users: Diamond Tools, Cleavers and Knives.

Details: Makes parts from diamond for technical and scientific applications.

Diamond Knives are used in microscopy, for cutting thin sections. Diamond tools are used for precession scribing of semiconductor wafers, while diamond cleavers are used of fibber optic cleaving.

B For sale to end-users and distributors: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems.

Details: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems.

Railcar unloading, bulk bag unloading and filling, ingredient weighing and batching, silos, vacuum conveying systems, weighing systems.

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

B For sale: Laser & Spectrometer.

Details: Company develops many custom design Laser & Spectrometer for OEM customers.

B For sale to agents, sales representatives and end-users: Conformity Assessment.

Details: Proprietary conformity assessment programs and processes are based primarily on selected recognized codes, standards, and recommended practices and uniquely result in the uniform application of these standards of care around the world. Compliance with requirements results in Certification or Accreditation. Our Accreditation demonstrates a facility’s attention to all of three technical disciplines - security, fire protection and life safety. Our certification programs are a unique offering, exclusive to a single discipline such as emergency preparedness, fire or security Conformity assessment is the process of evaluation that verifies compliance with relevant requirements in voluntary or mandatory codes, standards, and regulations.

B For sale to sales representatives, distributors, importers/ buyers and direct sales to end users: - Cocoa Liquor, Mass: natural, alkalized,

ajantasa ajan tasa • 5/2012

and organic - Cocoa Butter: natural - Cocoa Cake: natural and alkalized - Cocoa Powder: natural and alkalized (Dutch) and 10/12 - 22-24 - Fat percentage B For sale to end-users, distributors and importers/buyers: Resin / Rosin.

- Gum Rosin, Bags or Drums - Gum Turpentine, Bulk or Drums - Dipentene, Bulk or Drums B For sale to agents, sales representatives and direct sale to end-users: Risk Analysis and Mitigation Strategies.

Details: Unique and powerful all-hazard risk analysis and mitigation process used to systematically identify, measure, mitigate and manage risk. Services also include documentation, education program development, implementation assistance and certification.

B For sale to end-users: Incorporation Services.

Details: A full service incorporating company. Company will become the registered agent for your corporation.

They will forward any mail, inquiries, and franchise tax forms to your attention.

They also provide the following services:

Office space; Private Telephone lines Answering Services; Common Telephone line Answering Services; Mail services; Administrative services; Bookkeeping services; Fax Forwarding services; E-mail Forwarding services; Corporation Tax Advance Service; LLC Tax Advance service; Bank accounts; Legal accounting services; Management of intangible investments.

B For sale to representatives, agents and direct sales to end-users: NAFION. Details: NAFION membranes for fuel cells. Catalyst coated membranes for fuel cells and water electrolysis. All NAFION small volume sales and distribution.

NAFION is a Sulfonic Acid Polymer.

Harmonized Code: 3920.99/1000.

B For sale to sales representatives, distributors, agents, direct sale to end-users and importers/buyers: International Property & Casualty Insurance Details: Insurance products for multinationals/importers/exporters including property, liability, auto, workers’ compensation, products liability, marine cargo and professional liability.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

29

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Vuosi 2012 oli Turun kauppakamarissa erittäin vilkas koulutusvuosi - Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Tervetuloa koulutuksiimme myös ensi vuonna.

Kevään 2013 koulutuskalenteri ilmestyy seuraavassa Ajantasa – lehdessä. Seuraa myös nettisivujamme www.turku.chamber.fi /koulutus.

Auta meitä järjestämään monipuolista koulutusta myös jatkossa. Ota yhteyttä ja kerro koulutustoiveistasi: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi Parhaat koulutusideat palkitaan!

Keväällä jatkuvat suositut Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) – koulutukset. Järjestämme kaksi samansisältöistä kurssia: 1. kurssi

2. kurssi

ke 6.3. klo 13 – 17.15

ti 2.4. klo 13 – 17.15

ke 13.3. klo 13 – 17.15

ti 9.4. klo 13 – 17.15

ti 19.3. klo 13 – 17.15

ti 16.4. klo 13 – 17.15

ma 25.3. klo 13 – 19

ke 24.4. klo 13 – 19

Keväällä uutuutena myös Johtajaklubi 2013 sekä Johtoryhmän jäsen – koulutus. Seuraa sähköpostiasi ja nettisivujamme.

30

ajantasa ajan tasa • 5/2012

aja

Turun kauppakamari toivottaa Ajantasan lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestystä vuodelle 2013 ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 5/2012

31

M Itella Posti Oy Itella Green

Vuoden joululahja: Olla yhdessä.

Soita lapsuudenystävälle, isovanhemmille tai meilaa vaikka koko suvulle. Kokoa facebook-kaverit, yllätä kollegasi tai ota rakkaimpaasi kädestä. Lähde yhteiselle lasilliselle, illalliselle ja aamiaiselle.

Istahda juttelemaan, puhkea nauramaan ja ylly halaamaan. Rakastu uudelleen, tanssi kuin teini ja laula estoitta karaokea. Meillä on siihen oiva paikka.

Eikä näkymäkään satuta silmää. Eiköhän lähdetä.

www.tallinksilja.fi