Ajantasa 5/2010

Hankintalaki ja kilpailuttaminen tuottavuuden näkökulmasta ..........................4 Turun seudun satamien toiminta- ja kehitysmahdollisuudet on turvattava ............5 Toiminnantarkastus yhdistyksessä ja asunto-osakeyhtiössä ....................................6 Siirtohinnoittelu = puliveivausta? ................. 16

JÄSENLEHTI 5/2010

Naisjohtajuus - kutsuseminaari29.10.2010

Turun Messu- ja Kongressikeskus

Jani Toivola valmistui näyttelijäksi vuonna 2003 Herbert Berghoff acting studiosta New Yorkista. Valmistuttuaan hän toimi vuoden freelance-näyttelijänä Yhdysvalloissa. Suomeen palattuaan Jani on toiminut monipuolisesti suomalaisen taiteen ja viihteen kentällä. Viime aikoina Toivola on nähty mm. Kansallisteatterin Sorsastaja-näytelmässä, Helsingin kaupunginteatterin Hairspray -musikaalissa sekä Peacokin Hair-musikaalissa. Television puolella hän on vieraillut lukuisissa tv-sarjoissa, mm. Käenpesä, Kylmäverisesti sinun sekä Osasto 5.

OHJELMA Klo 13.00

Haastava työ ja toimiva perhe-elämä - mahdoton yhtälö?

Toimitusjohtaja Sirkka Mertala

13.45

Kokemuksia naisjohtajana ja naisjohtajista KTM, partner Marjo Risku

14.30

Hengähdystauko

15.00

Erilaisuus työyhteisössä Näyttelijä Jani Toivola

15.45

Cocktails

16.30

Mahdollisuus tutustua Osaava Nainen messuihin.

Voit tutustua messuihin myös ennen seminaaria!

Sirkka Mertala nimettiin konsultointi- ja valmennusyritys Milestonen toimitusjohtajaksi 1.2.2010. Mertala on työskennellyt aikaisemmin erilaisissa markkinointi- ja kehittämistehtävissä muun muassa Veronmaksajien keskusliitossa ja kauppakamarissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Mertala toimi kehittämispäällikkönä finanssiyhtiö Tapiolassa vastaten yritystulosryhmien ketjujohtamisesta.

Marjo Riskulla on pitkä kokemus S-ryhmän palveluksessa, jossa hän on toiminut mm. koulutuspäällikkönä, henkilöstöpäällikkönä ja hotellinjohtajana.

Hän on myös vastannut toimitusjohtana Securitas Direct Oy:n Suomen toiminnoista. Nykyisin Marjo työskentelee esimies- ja myyntivalmennukseen keskittyvässä Leader On –yrityksessä partnerina ja luovana johtajana.

Yhteistyössä:

Seminaari on maksuton kauppakamarin jäsenille. Ilmoittautuminen 22.10. mennessä Satu Lehenberg p. (02) 2743 426.

2 ajantasa • 5/2010

SISÄLTÖ Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Hankintalaki ja kilpailuttaminen tuottavuuden näkökulmasta.............4

Kuukauden artikkelit Turun seudun satamien toiminta- ja kehitysmahdollisuudet on turvattava...............................................................................5 Toiminnantarkastus yhdistyksessä ja asunto-osakeyhtiössä.............6 Liikevaihtoon luettavat erät...........................................................7 Yhtiön varojen vähentyminen, saneeraus ja konkurssi.....................9 Osasairauspäiväraha.................................................................10 Vähäinen liiketoiminta arvonlisäverotuksessa...............................11 Harjoittelu kuuluu yhä useamman yliopisto-opiskelijan opintoihin ja tutkintoon...............................................................13 Radiomainonnan tehokkuus perustuu toistoon..............................15 Siirtohinnoittelu = puliveivausta?.................................................16 Shanghaissa kaikki on suurta ja näyttävää...................................17 Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä Suomen ulkomaankaupan kuljetusten tehokkuuden varmistamiseksi.....................................................20

Kamarissa tapahtuu Kuvia syksyn tapahtumista.........................................................21 Kehdosta hautaan – Johda kaiken ikäisiä.....................................22 KUTSU: Jäsenaamukahvit 2.12. Lakipalveluyritys FONDIA.............34

Yritystietoa Tekes sijoitti alkuvuonna lähes 22 miljoonaa euroa Varsinais-Suomeen....................................................................25 Lakiesitys: energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille.......25 Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja..........25 Timangi 2010 –kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä...........................26 Työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmä laajenee......................26 Kansainvälinen yhteisymmärrys brändin arvonmäärityksessä.........26

Kansainvälistä Hyödynnä Liiketoimintapörssin tarjoamat mahdollisuudet..............27 CE-merkintäavain Euroopan markkinoille......................................27 EU haluaa helpottaa rikollisuutta koskevien todisteiden jakamista..27 Sovittelun käyttö rajat ylittävissä riidoissa säästää aikaa ja rahaa..27 Komissio määritti hyvän ekologisen tilan perusteet.......................28 Suomella parannettavaa ympäristön monimuotoisuuden suojelussa................................................................................28 EU:n vaapaehtoistoiminnan teemavuosi 2011..............................28

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta....................29 Turun kauppakamari kouluttaa.............................30

3 5/2010 • ajantasa

Hankintalaki ja kilpailuttaminen tuottavuuden näkökulmasta Vakka-Suomella on tällä hetkellä varsin hyvä ulkopuolinen maine. Alueella on ryhdytty aktiivisiin toimenpiteisiin laman vaikutusten vähentämiseksi. Työkaluina ovat olleet aktiivinen elinkeinopolitiikka ja sen rakenteen muuttaminen, sekä uuden yritystoiminnan tukeminen mm. Yrityshautomon kautta. Laitilan alueen työttömyysluvut ovat selvässä laskussa ja Uudenkaupungin tavoittelema hiilineutraali-imago tuo alueelle uutta kasvua. Talouden ja tuottavuuden kasvu on intressissä myös elinkeinoelämällä, jota Uudenkaupungin kauppakamariosasto alueellaan edustaa.

Tuottavuutta voidaan kasvattaa monin keinoin.

Tässä ei kuitenkaan euromääräisen tuottavuuden rinnalla sovi unohtaa laadullista tuottavuutta, johon tässä keskityn. Erityisesti esillä ovat julkisen sektorin palvelut, jotka tulee toteuttaa niin, että yhteisillä varoilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon. Tässä keskustelussa olennaisinta ei ole se, että kuka ne tuottaa, vaan se, että mitä julkisia palveluita tarvitsee tuottaa ja miten ne saadaan aikaan myös laadullisen tuottavuuden kannalta parhaiten.

Palveluiden ulkoistaminen julkisella sektorilla tehdään useimmiten tarjouskilpailun kautta. Tähän velvoittaa jo hankintalainsäädäntö. Hankintalain soveltamiseen liittyy myös joitain ongelmia. Esillä ovat olleet mm. hävinneiden osapuolten kasvanut herkkyys tehdä hankintamenettelyyn liittyvä valitus ja siitä seurannut ruuhka Markkinaoikeudessa, sekä se, että hankinnalla pyritään liian usein ainoastaan kustannusten minimoimiseen, joskus jopa saatavan laadun ja palvelun jatkuvuuden kustannuksella.

Julkisten hankintojen tekeminen mahdollisimman vähin varoin on yksi keskeinen tuottavuustavoite sinänsä. Hankintalaki kuitenkin sallii myös useiden muiden hankintavertailutekijöiden käyttämisen kuin hinta. Suurempaan kokonaistuottavuuteen todennäköisesti päästäisiin, jos hankinnoista vastaavat rohkenisivat käyttää enemmän myös laadullisia ja toiminnan jatkuvuutta turvaavia hankintakriteerejä.

Käsityksenäni kuitenkin on, että niitä ei usein valitusprosessiin joutumisen pelossa uskalleta hankinnoissa painottaa.

Hankintakilpailussa hävinneen osapuolen olisi taas hyvä muistaa, että oikeusteitse ei itselleen ystäviä saa. Lähtemällä valittamisen tielle saattaa jopa lopullisesti menettää omat mahdollisuutensa tulevissa tarjouskierroksissa; valintakriteerit voivat olla uusilla tarjouskierroksilla kypsyneet suuntaan, jossa myös toimittajan yhteistyökykyä ja -halua ymmärretään painottaa. Hankintaa tekevä osapuoli kun usein kär-

sii valitusprosessista aiheutuvien hankintaviiveiden takia, kun hankintaprosessin varsinaista tarkoitusta ei saada täytettyä suunnitellussa taikka tarpeellisessa aikataulussa.

Yritystoiminnan keskeisimpiä periaatteita on toiminnan jatkuvuus. Jos julkisissa hankinnoissa sopimusajat halutaan pitää kovin lyhyinä, yritykset näkevät kilpailuttamisen olevan vain tapa ajaa hintoja alas. Tietyssä vaiheessa tällaista tarjouskierrosten prosessia tarjoajat alkavat miettiä myös oman toimintansa jatkuvuutta. Liian usein toistuvalla kilpailuttamisella on seurauksena se, että kaikki vastuunsa tuntevat tarjoajat eivät enää lähde tarjoamaan mukaan vähäkatteisina, joskus jopa vain tappiollisina voitettaviin kilpailutuksiin.

Tästä seuraa, että laatutarjooma heikkenee, kun kaikki parhaat eivät ole mukana tarjoamassa. Edullisin vaihtoehto ei aina ole se laadultaan paras, taikka edes hankintaa tekevälle sopivin. Hankintalain voisi näin todeta toimivan jopa hankintaa tekevän etuja vastaan.

Jatkuvuus korostuu erityisesti sellaisissa kilpailutuksissa, joihin liittyy tarjoavan yrityksen tarve tehdä pitkäaikaisia investointeja. Jos hankintasopimuksella saatu kassavirta jää ohueksi tai lyhytjänteiseksi, tarjoajan investointikyky palveluiden kehittämiseen, jopa niiden ylläpitämiseen vaarantuu. Mm. telepalveluiden markkinoilla on käynyt juuri näin.

Palveluita hankkivan ja toimittavan kumppanuussuhde jää myös ohueksi, mikäli uusien palveluiden kehittäminen jää puuttumaan yhteistyöstä. Kumppanuussuhteita tarvitaan, mikäli oikeasti halutaan hyödyntää valittujen toimittajien asiantuntemusta sekä niiden tarjoamia uusia ratkaisumalleja. Tavoitteenahan pitäisi olla hankkijan oman toiminnan jatkokehittäminen sekä uusien toimintamallien etsiminen arkityön helpottamiseksi ja tuottavuuden kasvattamiseksi.

Sen sijaan, että lain voimalla vain velvoitetaan kilpailuttamaan ja että kilpailuttamisen puuttumisesta rangaistaan, voitaisiin julkistenkin varojen käyttöön soveltaa yksinkertaisesti samoja pelisääntöjä kuin yksityiselläkin sektorilla; hankintoja tekevät henkilöt joutuvat vastaamaan huonosta varojen käytöstä jopa omalla työsuhteellaan, ja laajoissa väärinkäytöstapauksissa jopa omalla omaisuudellaan. Todennäköisyys kaikessa mielessä oikeiden hankintapäätösten syntymiseen kasvaisi, koska tilanne vastaisi samaa, kuin jos henkilö hoitaisi omia rahojaan.

Näin päästäisiin muutama askel kohti tuota alussa mainittua tavoitetta eli laadullisen tuottavuuden lisääntymistä.

Jouni Parkkonen puheenjohtaja, Uudenkaupungin kauppakamariosasto toimitusjohtaja, Laitilan Puhelin Osk

4 ajantasa • 5/2010

kuukauden • artikkelit

asiamies, ekonomisti

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari

Turun seudun satamien toimintaja kehitysmahdollisuudet on turvattava Turun seudun satamiin ja satamien lähiympäristöön kohdistuu paineita hyödyntää maa-alueita myös muuhun kuin satamatoimintoihin, jopa asuntorakentamiseen. Tämä kehitys on selkeästi pysäytettävä ja näin taattava satamille toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Kuljetusmäärien kasvu sekä entisestään kiristyvät ympäristömääräykset edellyttävät, että satamatoiminnoille varataan riittävästi tilaa.

Turun seudun maantieteellinen asema tarjoaa mahdollisuuden nopeaan ja tehokkaaseen, aikataulultaan ihanteelliseen frekvenssiliikenteeseen Suomesta Skandinaviaan ja siitä eteenpäin. Siksi Turun seudun satamilla on keskeinen rooli koko Suomen logistisen tehokkuuden kannalta. Me emme saa vaarantaa Suomen ulkomaankaupan yhteyksien toimivuutta rajoittamalla väärillä kaavoitusratkaisuilla Turun seudun satamien toimintaedellytysten kehittämistä.

Turun satama-aluetta ja sen lähiympäristöä koskeva, niin sanottu Linnakaupunki -osayleiskaava, on valmistunut. Siinä mahdollistetaan asuntorakentaminen myös Juhana Herttuan puistokadun sekä Turun Linnan länsipuolelle. On täysin varmaa, että jos kaava sallii asuntorakentamisen, niin sitä alueelle myös syntyy. Kaupunkien kasvaessa kiinni alun perin kauas keskustasta rakennettuihin satamiin

on syntynyt kova halu hyödyntää satamia ja niiden lähialueita myös asuntorakentamiseen. Meren läheisyys on omiaan kasvattamaan rakennettavien asuntojen arvoa.

Sataman toiminta aiheuttaa huomattavan paljon melua ja nostaa ilmaan runsaasti pölyä. Melunormit on tehty juuri sitä varten, että meluongelmaisia alueita ei kaavoitettaisi asuntorakentamiseen. Lisäksi satamissa käsitellään monia vaarallisia aineita. Tämän vuoksi puhtaasti satamatoimintojen alueeksi on jätettävä riittävän suuria alueita.

Hyvä huono esimerkki löytyy Naantalista, jossa Humaliston alue vastoin kauppakamarin varoituksia valjastettiin myös asuntorakentamiselle. Sataman normaali toiminta on jo synnyttänyt valituksia asukkaiden toimesta. Tuskin kukaan alueen toimija tai asukas on tilanteeseen tyytyväinen. Tehtyä virhettä ei voida enää korjata, mutta vahinko on pyrittävä minimoimaan.

Vaikka toimistorakentaminen ei ole yhtä hankala asia sataman kannalta kuin asuinrakentaminen, niin ei sitäkään saa työntää liian lähelle rantaa.

Satamalla on oltava riittävät kenttä-, varasto- ja terminaalitilat. Sataman alueella toimivat yritykset muodostavat sataman toiminnan kannalta tärkeimmän logistisen palvelurakenteen.

Näiden yritysten käsityksiin omista toimintamahdollisuuksistaan vaikutta-

vat näkymät alueen kehityksestä. Keskeinen tekijä silloin on varmuus siitä, että alue, jolla yritys toimii, vastaa sen tarpeita myös tulevaisuudessa ja että toiminnan laajentaminen tarpeen tullen on mahdollista. Mikäli pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksiin kohdistuu epävarmuutta, johtavat uudet investointitarpeet päätöksiin siirtää toimintaa muualle. Kerran menetettyä volyymia ei enää myöhemmin ole mahdollista saada takaisin.

On hyvin vaarallista perustaa satamien lähialueiden käytön suunnittelua siihen ajatukseen, että satamat jollain aikavälillä voisivat sijaita jossain muualla, kuin missä ne tällä hetkellä ovat.

Ajatus satamien siirtämisestä on hyvin epärealistinen, eikä järkeviä vaihtoehtoja ainakaan toistaiseksi ole voitu edes esittää. Jos tällaiseen jättioperaatioon jossain vaiheessa ryhdyttäisiin, se pitäisi toteuttaa kuten Vuosaari, eli ensin rakennetaan uusi satama kokonaisuudessaan valmiiksi ja vasta tämän jälkeen otetaan vanhan sataman alueita uusiokäyttöön. Nyt ollaan ennemminkin valmiita hyödyntämään nykyisiä satama-alueita heti ja uskotaan siitä johtuvien ongelmien tulevaisuudessa ratkeavan jollain keinoin. Valitettavasti ratkaisu tulisi olemaan satamatoimintojen supistuminen. n

5 5/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula Heinonen Turun kauppakamari

Toiminnantarkastus yhdistyksessä ja asuntoosakeyhtiössä Vuonna 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki poisti tilintarkastusvelvollisuuden pienimmiltä yrityksiltä sekä ns. maallikkotilintarkastuksen. Tilintarkastuslain voimaantulon jälkeen perustetuissa yhteisöissä ja säätiöissä tilintarkastajana ei voi toimia enää ns. maallikkotilintarkastaja vaan tilintarkastajan tulee olla auktorisoitu HTMtai KHT-tilintarkastaja. Ennen lain voimaantuloa perustetuissa yhteisöissä ja säätiöissä maallikkotilintarkastajat voivat suorittaa viimeistään vuonna 2011 päättyvän tilikauden tilintarkastuksen, jonka jälkeen tilintarkastuksen voi suorittaa vain auktorisoitu tilintarkastaja.

Yhdistyslain muutoksen voimaantullessa 1.9.2010 tilintarkastusvelvollisuus poistui myös yhdistyksiltä, jotka alittavat laissa määrätyt rajat. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajana voi toimia vain hyväksytty HTM- tai KHT-tilintarkastaja. KHT-tilintarkastaja on valittava, jos tilintarkastuslaissa määrätyt rajat ylittyvät. Maallikkotilintarkastuksen sijasta yhdistyksissä otetaan käyttöön toiminnantarkastus.

Myös asunto-osakeyhtiöissä otetaan käyttöön toiminnantarkastus asuntoosakeyhtiölain muutoksen yhteydessä 1.7.2010 alkaen niissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa ei valita tilintarkastajaa.

Tilintarkastusvelvollisuuden raja Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä ja yhdistyksessä, jossa sekä päättyneeltä, että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

tase ylittää 100.000 euroa liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200.000 euroa tai palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä Asunto-osakeyhtiössä on edellisen lisäksi oltava tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa on vähintään 30 huoneistoa. Tilintarkastaja on myös valittava osakeyhtiössä ja asunto-osakeyhtiössä, jos yhden kymmenesosan vähemmistö vaatii tilintarkastajan valintaa.

Toiminnantarkastajaa koskevat siirtymäsäännöt yhdistyksessä Yhdistyksellä on yhdistyslain muutoksen jälkeen oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa.

Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja.

Uusia toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen alkaviin tilikausiin.

Maallikkotilintarkastaja voi suorittaa tilintarkastuksen tilikaudella, joka on alkanut ennen 1.9.2010. Jos yhdistyksellä ei ole lain nojalla velvollisuutta valita tilintarkastajaa eikä se valitse auktorisoitua tilintarkastajaa, yhdistyksen on valittava lain voimaantulon jälkeen alkavalle tilikaudelle toiminnantarkastaja. Jos tilintarkastusvelvollisuuden rajat ylittyvät, yhdistyksen on joka tapauksessa valittava auktorisoitu tilintarkastaja. Jos sääntöjen mukaan on valittava kaksi tilintarkastajaa, toinen voi olla toiminnantarkastaja.

Yhdistyksen ei tarvitse muuttaa yhdistyksen sääntöjä tilintarkastuksen osalta.

Toiminnantarkastajaa koskevat siirtymäsäännöt asunto-osakeyhtiössä Asunto-osakeyhtiössä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Jos yhtiöjärjestykseen on ennen uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantuloa otettu määräys, jonka mukaan yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä yhtiökokouksessa.

Uusia toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa uuden lain tultua voimaan 1.7.2010.

Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksen ennen lain voimaantuloa otettujen tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevien määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Toiseksi tilintarkastajaksi voidaan valita toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys kahdesta tilintarkastajasta.

Esimerkki: Asunto-osakeyhtiöllä on 1.1.2010 alkaneella tilikaudella maallikkotilintarkastaja. Maallikkotilintarkastaja voi suorittaa tarkastuksen 1.1.2010 alkaneelta tilikaudelta. Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole lain mukaan velvollisuutta valita tilintarkastajaa, eikä vähemmistö vaadi tilintarkastajan valintaa, asunto-osakeyhtiön on valittava toiminnantarkastaja 1.1.2011

6 ajantasa • 5/2010

kuukauden • artikkelit kirjanpidon asiantuntija Hannele lindfors Helsingin seudun kauppakamari

Liikevaihtoon luettavat erät Liikevaihdon määritelmä Liikevaihto on tärkeä mittari yritysten tilinpäätöksien tarkastelussa. Jotta eri yritysten liikevaihtoluvut olisivat keskenään vertailukelpoiset, liikevaihdon kirjausperiaatteiden on oltava yhtenevät. Kirjanpitolaissa (KPL § 4:1)liikevaihto määritellään seuraavasti: ”Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.”

Varsinaisen toiminnan tuotot Kirjanpitovelvollisen varsinainen toiminta on yrityksen tarkoitusta toteuttavaa jatkuvaa ja suunnitelmallista tuotteiden tai palveluiden myyntitoimintaa. Toiminnan tarkoitus on yleensä voiton tavoittelu. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1306/1994 mukaan varsinaiseksi toiminnaksi on katsottava

alkavalle tilikaudelle. Jos yhtiöllä on lain mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilintarkastajaksi on valittava auktorisoitu tilintarkastaja. Jos yhtiöjärjestyksen mukaan on valittava kaksi tilintarkastajaa, toinen näistä voi olla toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja vastuu Toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukseksi on laissa määritelty sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen tai asuntoosakeyhtiön toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastaja ei saa olla vajaavaltainen, konkurssissa tai hänen toimintakelpoisuuttaan ei saa olla rajoitettu. Toiminnantarkastajan tulee olla riippumaton

myös toiminta, joka on tosiasiallisesti vakiintunut kirjanpitovelvollisen varsinaiseen toimintaan liittyväksi, vaikkei se sitä alun pitäen ollutkaan. Kaikki vaihto-omaisuudesta saadut vastikkeet luetaan liikevaihtoon. Myös sellainen toiminta, jota ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä, saattaa muodostua vakiintuneeksi toiminnaksi ja merkitään näin ollen liikevaihtoon.

Osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaiseen toimialaan sisältyy usein maininta arvopaperikaupasta. Arvopaperikaupan sisältyminen toimialaan ei sinänsä oikeuta yritystä merkitsemään arvopaperikaupan tuottoja liikevaihtoon. Kirjapitolautakunnan lausunnon1735/2004 mukaan ainoastaan vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot voidaan lukea kirjanpitovelvollisen liikevaihtoon. Arvopapereiden käsittely vaihto-omaisuutena puolestaan edellyttää, että arvopaperi-

Läpikulkuerät Liikevaihdoksi ei yleensä lueta läpikulkueriä, jossa yritys myy toisen yrityksen tavaroita tai palveluja ilman katetta, ja liiketaloudellinen riski kuuluu toiselle yritykselle. Kirjanpitoon osto voidaan merkitä tuloslaskelmaan kulutilille ja myynti kulun oikaisuna samalle tilille tai samaan tiliryhmään. Läpilaskutuksen kirjauksiin voidaan käyttää myös tasetilejä. Kummassakin menettelyssä on huomioitava alv-tilitykset.

Kun myyntiedustaja myy päämiehensä tuotteita päämiehen nimissä ja tämän lukuun, kysymyksessä on välityspalvelu. Myyntiedustajan liikevaihto muodostuu liiketoimesta saadusta

tarkastusta suorittaessaan. Toiminnantarkastajana ei voi esimerkiksi toimia se, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä tai joka on läheisessä suhteessa näihin.

Käytännössä toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta sen vuoksi, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen tai tilintarkastuksen opintoja. Toiminnantarkastajan tehtävänä on arvioida hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien asianmukaisuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Toiminnantarkastus suoritetaan toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnan

tarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Toiminnantarkastajalla on sekä yhdistyslain että asunto-osakeyhtiölain mukaan vahingonkorvausvelvollisuus.

Yhdistyslain mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai huolimattomuudestaan aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa, joka on aiheutettu yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla. Asunto-osakeyhtiölain mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttanut yhtiölle tahallisesti tai huolimattomuudestaan. n

kauppa voidaan katsoa kirjanpitovelvollisen varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Vaihto-omaisuusarvopapereille on ominaista, että ne on hankittu liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa myyntitarkoitusta varten.

7 5/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit välityspalkkiosta. Arvonlisäverotuksessa välityspalkkio käsitellään myyntinä, josta on suoritettava arvonlisävero.

Komissiokauppa eroaa välityspalvelusta siinä, että yritys myy irtaimen omaisuuden omissa nimissään, mutta myynti tapahtuu päämiehen lukuun.

Kirjanpidossa liikevaihdoksi kirjataan ainoastaan komissiokaupasta saatu palkkio. Komissiovarastoa ei sisällytetä vaihto-omaisuuteen. Kirjanpidollinen käsittely eroaa liiketoimen käsittelystä arvonlisäverotuksessa, jossa myynti loppuasiakkaalle ilmoitetaan verollisena myyntinä ja päämieheltä saatu lasku vähennyskelpoisena ostona.

Suoriteperuste Tilikauden tuotot kirjataan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti palvelun tai tavaran luovutusajankohdan mukaan.

Vaikka luovutettua palvelua tai tavaraa ei olisi laskutettu ostajalta, myynti on huomioitava tilinpäätöksessä liikevaihtona. Palvelukaupassa sopimuskausi ratkaisee tuloutusajankohdan. Jos yritys laskuttaa esimerkiksi lokakuussa 2010 atk-ohjelmien käyttöoikeudesta ajalta 1.11.2010–31.10.2011, joulukuussa tehtävässä tilinpäätöksessä marrasjoulukuun osuus sopimuskauden ko-

konaishinnasta on vuoden 2010 liikevaihtoa. Vuodelle 2011 kuuluva osuus tulosta merkitään taseessa vieraan pääoman erään saadut ennakot.

Pitkäaikaisissa projekteissa on suoriteperusteesta poiketen mahdollisuus soveltaa osatuloutusta. Tällöin pitkäaikaishankkeesta syntyvä tulo kirjataan tuotoksi ja hankintameno kuluksi sitä mukaan, kun projekti valmistuu. Kirjanpitolautakunnan 30.9.2008 antamassa yleisohjeessa tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella on annettu esimerkkejä pitkäaikaisista hankkeista, joihin osatuloutusta voidaan soveltaa. Näitä ovat erilaiset rakennushankkeet kuten rakennuksen, tien, sillan, aluksen tai suurehkon koneyksikön valmistus. Pitkäaikaishanke voi olla myös yhtenä kokonaisuutena luovutettava, pitkän valmistusajan vaativa suunnittelutyö. Pitkäaikaishanke kestää pääsääntöisesti yli vuoden, mutta osatuloutusta voidaan soveltaa myös alle vuoden kestäviin mittaviin projekteihin, joiden aloitus ja lopetus ajoittuvat eri tilikausille.

Osatuloutuksen käyttö edellyttää, että pitkäaikaishanke perustuu sitovaan sopimukseen, jossa määritellään kauppahinta. Projektista syntyvän erilliskat-

teen tulee olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Projektille kohdistuvien tulojen ja menojen seuranta edellyttää projektikustannuslaskentaa. Osatuloutusta tulee noudattaa johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen.

Myynnin oikaisuerät Liikevaihtoon vaikuttavia varsinaisen toiminnan myyntituotoista vähennettäviä myynnin oikaisueriä ovat myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.

Myynnistä aiheutuneet menot ja menetykset Luottokorttiprovisiot, myyntirahdit, myyntiprovisiot ja luottotappiot ovat liiketoiminnan muita kuluja eivätkä ne näin ollen vaikuta liikevaihdon määrään. Mikäli yritys saa maksun luottotappioksi merkitystä myyntisaamisesta, maksu merkitään luottotappioiden oikaisuksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonlisäverotuksessa luottotappioiden käsittely poikkeaa kirjanpidossa sovellettavasta menettelystä. Luottotappiot vähentävät ja luottotappioiden oikaisut lisäävät myynnistä suoritettavaa veroa. n

SYKSYN PÄÄTTÄVÄT JÄSENAAMUKAHVIT - verkostoidu aamiaisen merkeissä!

2.12.

Lakipalveluyritys FONDIA

Merkkaa jo kalenteriisi!

8 ajantasa • 5/2010

kuukauden • artikkelit johtava lakimies Marko silen Helsingin seudun kauppakamari

Yhtiön varojen vähentyminen, saneeraus ja konkurssi Osakeyhtiön taloudellisten vaikeuksien ollessa jatkuvia nousee esille kysymys siitä milloin toiminta on lopetettava konkurssin kautta, miten hakeudutaan saneeraukseen ja millaisia ovat vastuutilanteet.

Yhtiön varojen vähentyminen Osakeyhtiölain 20 luvun 23 § toteaa, että jos yhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan alle puolet osakepääomasta, on sen laadittava viipymättä tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön tilan selvittämiseksi. Hallituksen on sen jälkeen kutsuttava yhtiökokous koolle 3 kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Hallituksella on jatkuva velvollisuus tarkkailla yhtiön taloudellista tilannetta. Oman pääoman tilanteen selvittäminen voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin kun on realisoitunut iso tappio.

Huomattava on että osakeyhtiölain mukaan yhtiö saa jatkaa toimintaansa, vaikka se olisi miten tappiollinen tahansa. Ajatuksena laissa on se, että oman pääoman vähentymisestä ilmoitetaan ensin osakkeenomistajille yhtiökokouksessa, jotka sitten voivat päättää tervehdyttämistoimenpiteistä. Laissa ei kuitenkaan edellytetä että yhtiökokous tekee tervehdyttämispäätöksiä, tiedoksi merkitseminenkin riittää.

Samassa pykälässä on eri toimenpiteet sen varalle että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, eli se on menetetty kokonaan. Tällöin yhtiön hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin. Rekisteri-ilmoitus voidaan välttää tässä tapauksessa esimerkiksi antamalla yhtiölle pääomalaina. Rekisteri-ilmoituksen tarkoituksena on tuoda

yhtiön taloudellinen tilanne velkojien tietoon. Rekisteri-ilmoituksen laiminlyöminen voi johtaa esimerkiksi hallituksen vahingonkorvausvastuuseen, jos joku velkoja voi osoittaa ettei olisi enää luotottanut yhtiötä jos olisi tiennyt oman pääoman menettämisestä.

Konkurssi Yhtiön taloudelliset vaikeudet ovat useimmiten asteittain eteneviä. Alkuvaiheessa velkojien (rahoituslaitokset, verottaja, eläkevakuutusyhtiöt, tavarantoimittajat jne.) kanssa pystytään useimmiten sopimaan maksujen lykkäämisestä ja tekemään maksusopimuksia. Tässä vaiheessa tulee myös pohdittavaksi ovatko omistajat valmiita tai kykeneviä sijoittamaan yritykseen lisää rahaa, jotta päästäisiin kassakriisin ohitse.

Jos maksuvaikeudet muuttuvat pysyväksi maksukyvyttömyydeksi, on yrityksen hakeuduttava konkurssiin.

Painetta konkurssiin hakeutumiseen tuo se, että maksukyvyttömän yhtiön toiminnan jatkaminen (ja velkojen lisääminen) voidaan katsoa rikoslain tarkoittamaksi velallisen epärehellisyydeksi. Tällöin vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistus voidaan kohdistaa yhtiön puolesta toimineisiin tahoihin henkilökohtaisesti. Kovin pitkään ei siis kannata jäädä odottelemaan että joku velkojista (käytännössä verottaja tai eläkevakuutusyhtiö) hakisi yhtiön konkurssiin.

Konkurssiin hakeutumisesta päättää osakeyhtiön hallitus. Päätös on osakeyhtiölain mukaan hallituksen asia eikä sitä voida siirtää yhtiökokoukselle.

Päätös tehdään yksikertaisella enemmistöllä jos joudutaan äänestämään.

Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin ja konkurssin alkaessa yhtiön omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan.

Yrityssaneeraus Yrityssaneerauksen tarkoituksena on tarjota taloudellisissa vaikeuksissa oleville, mutta elinkelpoisille yrityksille mahdollisuus tervehdyttää toimintaansa lykkäämällä velkojen maksua ja myös leikkaamalla niiden kokonaismäärää. Parhaiten yrityssaneeraus sopii yrityksille, jonka toiminta on kannattavaa, mutta velkojenmäärä on niin suuri ettei niitä pystytä hoitamaan alun perin sovituissa aikatauluissa. Aivan pienille yrityksille saneeraus ei sovellu sen vaatimien kustannusten vuoksi. Yrityssaneeraukseen pääsemisestä eli siitä että yritys on lain mukaan saneerauskelpoinen päättää tuomioistuin.

Saneeraushakemuksen tekemisestä tuomioistuimelle päättää yhtiökokous.

Päätös tehdään tavallisella enemmistöpäätöksellä. Yhtiön hallituskin voi tehdä saneeraushakemuksen jos asia on kiireellinen. Tällainen tilanne voi olla se että yhtiötä uhkaa konkurssihakemus. Jos vireillä on konkurssihakemus ja tehdään samaan aikaan saneeraushakemus, jää konkurssihakemus odottamaan saneeraushakemuksen ratkaisemista.

Yrityssaneerauksia voidaan tehdä myös ei-julkisesti, ns. vapaaehtoisen menettelyn avulla. Tällöin pyritään velkojien kanssa neuvottelemalla ja tekemällä sopimuksia leikkaamaan velkoja tai sopimaan edullisemmista lainaehdoista. Olennaista on isoimpien velkojien saaminen hankkeen taakse. n

9 5/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit lakimies kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari

Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän työntekijän työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta työntekijä saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, noudatetaan 1+9 arkipäivän mittaista omavastuuaikaa. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen.

Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 % aiemmasta ja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40–60 %.

Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä. Jos työnantaja maksaa osaaikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin 2 viikkoa) ja enintään 72 arkipäivää (noin 3 kuukautta). Poikkeuksellisesti osasairauspäivärahaa voidaan maksaa lyhyemmältä ajalta kuin 12 päivän ajalta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos osa-aikainen työskentely sairauden takia ei onnistukaan. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voi työntekijä saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun

hän ollut työkykyinen vuoden ajan.

Osa-aikatyöstä sopiminen Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää aina sopimusta. Järjestelmä on täysin vapaaehtoinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Tavallisesti aloite osaaikaisesta työhön paluusta tulee työntekijältä, mutta yhtä hyvin työterveyslääkäri tai työnantaja voi ottaa esille mahdollisuuden työhön paluuseen osasairauspäivärahan turvin.

Osa-aikatyön toteuttamistavasta ei ole laissa säännöksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joko päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä. Työnteko kahtena tai kolmena päivänä viikossa täyttää lain vaatiman edellytyksen.

Loman ansaintasääntö voi muuttua, jos työntekijä siirtyy määräajaksi tekemään osa-aikatyötä. Tämä tulee ottaa huomioon etenkin, kun sovittu työaika on kaksi tai kolme työpäivää viikossa. Tällöin työntekijä siirtyy loman pituutta määrättäessä 35 tunnin ansaintasäännön piiriin osa-aikatyön ajaksi.

Lähtökohtaisesti työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä normaalia lyhyemmän ajan.

Mahdollista on myös sopia siitä, että työntekijä siirtyy muihin työtehtäviin osa-aikatyön ajaksi.

Osa-aikatyötä koskeva sopimus sitoo osapuolia sopimuskauden ajan ja sopimusta voidaan muuttaa vain uudella sopimuksella. Osa-aikaisen työn päättyessä työntekijä palaa hoitamaan vanhoja tehtäviään entisin ehdoin.

Jos osa-aikatyöhön siirtynyt työntekijä ei kuitenkaan selviydy osa-aikatyöstä, määräaikainen osa-aikatyösopimus päättyy kesken sopimuskauden ja työntekijä palaa täydelle sairauspäivärahalle.

Sairausajan palkka Työntekijän alkaessa tehdä osa-aikatyötä on hänen työehtosopimukseen perustuva oikeutensa sairausajan palkkaan usein jo ehtinyt päättyä. Kun osasairauspäivärahakausi päättyy ja sairaus tämän jälkeen jatkuu kokoaikaisena sairauspoissaolona, tämä ei aloita uutta sairausajan palkanmaksujaksoa.

Jos työntekijä alkaa tehdä osa-aikatyötä ja saada osasairauspäivärahaa työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkkajakson vielä ollessa kesken, työnantaja maksaa edelleen täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa maksukauden loppuun. Työnantajan maksaessa täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Sairausajan palkanmaksujakson päätyttyä työnantaja maksaa työntekijälle sovitun osaaikatyön palkan ja osasairauspäiväraha maksetaan työntekijälle.

On huomattava, että sairausajan palkkajakso ei kulu silloin, kun työntekijä on osasairauspäivärahakaudella, vaikka työnantaja maksaisi tältä ajalta täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa. Jos työntekijä osasairauspäivärahakauden jälkeen edelleen on työkyvytön, jatkuu sairausajan palkan maksaminen, jos jaksoa on vielä jäljellä.

Jos työntekijä sairastuu tilapäisesti osa-aikatyön aikana, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu. Tilapäinen sairaus voi kestää enintään yhdeksän arkipäivää sairastumispäivän jälkeen.

Tilapäisen sairauden ajalta työnantaja maksaa samansuuruisen palkan kuin jos työntekijä olisi ollut työssä. Siltä ajalta, jolta työnantaja olisi maksanut täyttä sairausajan palkkaa, täyden palkan maksaminen siis jatkuu. Osasairauspäiväraha maksetaan tällöin

10 ajantasa • 5/2010

kuukauden • artikkelit

Pekka Virtamo Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies

Vähäinen liike­ toiminta arvonlisä­ verotuksessa Arvonlisäverolaissa on ns. vähäinen toiminta hallinnollisista syistä jätetty verotuksen ulkopuolelle. AVL 3 §:n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Vähäisen toiminnan rajaa ei sovelleta ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Näin ollen ostajan ns. käännetty verovelvollisuus (AVL 9 §) ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista tulee kyseeseen, vaikka ulkomaalaisen myynnit jäisivät alle 8 500 euron.

AVL 3 §:ssä tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan seuraavien myyntien yhteismäärä: - verolliset myynnit; - AVL 55, 56, 58, 70, 70b, 71, 72 ja 72a-72e §:n perusteella verottomat myynnit (sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyynti, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti, verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti sekä kansainvälisen kaupan verottomat myynnit), - kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset sekä - rahoitus- ja vakuutuspalvelujen (AVL 41 ja 44 §) myynnit.

Liikevaihtoon luettavilla myynti-

hinnoilla tarkoitetaan ostajilta veloitettuja määriä riippumatta siitä, sisältyykö hintoihin arvonlisäveron osuus vai ei.

Liikevaihtoon ei lueta liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen eikä käyttöomaisuuden myyntihintoja.

KHO 1996 B 559: Vähäisen toiminnan määrittävään liikevaihtoon ei luettu käyttöomaisuuskiinteistön myyntituloa.

Esimerkki: A:lla on verollisia tavaran ja palvelun myyntejä tilikauden aikana 5 000 euroa ja verotonta kiinteistön vuokratuloa 7 000 euroa. AVL 3 §:ssä tarkoitettu liikevaihto on 12 000 euroa, joten A on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi.

Valtiolle tilitettävä vero lasketaan 5 000 euron myynnin ja verolliseen toimintaan kohdistuvien hankintojen sisältämän vähennettävän veron perusteella.

Liikevaihdon määrästä riippumatta myyjä voi oman ilmoituksensa perusteella tulla merkityksi verovelvollisten rekisteriin, ellei ole syytä epäillä rekisteröinnistä aiheutuvan väärinkäytöksiä tai ettei verollista liiketoimintaa tultaisi lainkaan aloittamaan. Perustamisilmoituslomakkeita saa osoitteesta www. ytj.fi, verohallinnon toimipisteistä ja TE-keskuksista. Verovelvolliseksi merkitseminen edellyttää, että toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 §:ssä tar-

koitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa.

Vähäisen toiminnan verottomuuteen ei vaikuta toiminnan harjoittajan yritysmuoto. Näin ollen myös esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja henkilöyhtiöt voivat harjoittaa pienimuotoista toimintaa joutumatta verovelvollisiksi.

Elinkeinonharjoittajan tulee itse pystyä arvioimaan AVL 3 §:ssä tarkoitetun liikevaihtonsa määrä verovelvollisuutta silmällä pitäen. Myös vain osan tilikaudesta kestänyt tai epäsäännöllinen toiminta aiheuttaa verovelvollisuuden, jos euromääräinen raja täyttyy.

Jos tilikauden myyntitulot on arvioitu liian pieniksi eikä myyjä tästä syystä ole ilmoittautunut verovelvolliseksi, hänet merkitään takautuvasti verovelvolliseksi tilikauden alusta tai toiminnan aloittamispäivästä lukien. Valvontailmoitukset on annettava kaikilta toimintakuukausilta. Yli 8 500 euron myynti on tällöin verollista koko määrältään, ei siis vain ko. rajan ylittävältä osalta. Virheellisen arvion kustannuksena on ainakin oma-aloitteisesti maksettava veronlisäys myöhästyneille verontilityksille sekä myös mahdollinen veronkorotus, jos verovirasto suorittaa jälkikäteisen maksuunpanon. Lisäksi verot liitännäisineen pienentävät

edelleen työnantajalle. Jos työntekijä työssä ollessaan olisi saanut pelkästään osa-aikatyön palkkaa, työnantaja maksaa sen edelleen tilapäisen sairauden ajalta. Osasairauspäiväraha maksetaan tässä tapauksessa työntekijälle.

Jos tilapäinen sairaus kestää pidempään kuin yhdeksän arkipäivää, määrä-

aikainen osa-aikatyösopimus on keskeyttävissä ennen määräajan päättymistä.

jän työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto osa-aikatyön tekemisen edellytyksistä. Lisäksi työntekijän on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely ja osa-aikatyöstä maksettava palkka. n

Hakeminen Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelan toimistosta. Osasairauspäivärahaa haettaessa työntekijän on esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnteki-

11 5/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit myyjän katetta, koska niitä ei ole otettu myyntihinnoissa huomioon. Käytännössä veron osuuden veloittaminen jälkikäteen ostajilta ei yleensä onnistu.

Mikäli elinkeinonharjoittaja on arvioinut tilikauden myyntitulonsa liian suuriksi ja tämän johdosta ilmoittautunut verovelvolliseksi, jatkuu verovelvollisuus siihen saakka, kunnes verovelvollisen rekisteristä poistamista koskeva vaatimus on saapunut viranomaiselle.

Tällaisessa tapauksessa rekisteristä poistaminen ei vaikuta taannehtivasti eikä aikaisemmin maksettuja veroja siis palauteta. Tällöin verot eivät kuitenkaan jää myyjän taloudelliseksi rasitukseksi, koska ne on otettu myyntihinnoissa huomioon.

Vuoden 2004 alusta lukien on ollut käytössä verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus (AVL 14 a luku).

Huojennus määräytyy tilikauden liike-

vaihdon perusteella. Tilikauden pituuden ollessa muu kuin 12 kuukautta, muunnetaan liikevaihto laskennallisesti vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Verovelvollinen, jonka veroton liikevaihto on yli 8 500 euroa ja enintään 22 500 euroa, saa huojennuksen, jonka suuruus määräytyy AVL 149a §:n 1 momentissa olevan laskukaavan mukaisesti. Jos tilikauden liikevaihto ylittää 22 500 euroa, ei huojennusta myönnetä.

Tilikauden liikevaihto lasketaan AVL 3 §:n mukaisesti, mutta siihen ei lueta veron osuutta eikä metsätaloudesta ja kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta saatua vastiketta. Huojennuksen rajoituksista säädetään AVL

149a §:n 4-5 momentissa.

Verovelvollisten, joiden verokausi on kalenterikuukausi tai neljännesvuosi, on annettava huojennuksen laskemista ja määrää koskevat tiedot tilikauden viimeiseltä verokaudelta annettavan veroilmoituksen yhteydessä.

Huojennusta koskevat tiedot annetaan kausiveroilmoituksen kohdissa 315317.

Verotilimenettelyssä verovelvollinen laskee itse huojennuksen määrän ja maksaa verohallinnolle vain verokaudelta tilitettävän veron ja huojennuksen erotuksen. Jos huojennus on verokauden tilitettävää veroa suurempi, verovelvollisella on oikeus saada palautuksena erotusta vastaava määrä.

Palautusmäärä kirjataan verovelvollisen verotilille hyvitykseksi ja sille maksetaan hyvityskorkoa. n

SYYSKOKOUS ke 24.11. klo 16

Turun Messu- ja Kongressikeskus

Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.

Buffettarjoilu Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen 19.11. mennessä kauppakamari@turku.chamber.fi tai p. (02) 2743 400

12 ajantasa • 5/2010

Harjoittelu kuuluu yhä useamman yliopisto-opiskelijan opintoihin ja tutkintoon Perinteisesti työssäoppimis- ja työharjoittelujaksot on totuttu liittämään toisen asteen ammatillisiin tai ammattikorkeakouluopintoihin, mutta nykyään yhä useampi yliopisto-opiskelija valitsee opintoihinsa valinnaisen harjoittelujakson. Turun yliopiston uraja rekrytointipalveluiden kotimaisen harjoittelun koordinaattori, suunnittelija Hannele Kaitaranta kertoo, että

harjoittelu vaikuttaa sekä opiskelijan motivaatioon suorittaa opintonsa loppuun että havainnollistaa hänelle sen, mitä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opiskelijoille on ylipäätään varsin tärkeää saada kosketus työelämään jo opintojen aikana.

Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut hoitaa Turun yliopiston harjoittelun yleisten kehityslinjojen ja käy-

täntöjen suunnittelua sekä neuvoo ja opastaa työnantajia, opiskelijoita sekä tiedekuntien yhteyshenkilöitä. Valtakunnallisesti teemme yhteistyötä yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen yhteisen Aarresaari-verkoston kanssa”, sanoo Kaitaranta. Aarresaaren kautta yritys voi etsiä työntekijöitä, harjoittelijoita tai opinnäytetyöntekijöitä. Tai vaikkapa saada työnantajanäkyvyyttä,

kuvateksti: Päivi Pakarinen ja Hannele Kaitaranta

13 5/2010 • ajantasa

hän jatkaa. Tiivistämme jatkuvasti yhteistyötämme myös ammattikorkeakoulujen kanssa, josta näkyvänä esimerkkinä on harjoittelukäytäntöjen sujuvoittamiseen tähtäävä Lähde työelämään -hanke. Pyrimme mm. yhdistämään työnantajille suunnattuja verkkopalvelujamme, jotta työnantajat voivat entistä helpommin rekrytoida sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoita. Vuodesta 1994 olemme toimineet tiiviissä yhteistyössä myös Åbo Akademin sekä Turun työja elinkeinotoimiston kanssa yhteisellä Turun akateemiset rekrytointipalvelut -nimellä.

Harjoittelun kautta yritys voi tutustua potentiaalisiin palkattaviin turvallisesti. Koska uuden työntekijän rekrytointi ja sisäänajovaihe vievät työnantajalta aikaa ja resursseja, luonnollista onkin, että uusi työntekijä on harjoittelussa kyntensä näyttänyt, painottaa Hannele Kaitaranta. Harjoittelun voi siis nähdä eräänlaisena rekrytoinnin ennakointina, hän jatkaa.

Yliopistoharjoittelijan rekrytointi hoituu kätevimmin netissä täytettävän toimeksiantolomakkeen avulla. Lomakkeessa kannattaa kuvata esimerkiksi ne osaamisalueet ja ominaisuudet, joita työnantaja toivoo harjoittelijalta.

Lisätietoja kannattaa kysyä myös uraja rekrytointipalveluiden henkilökunnalta, joka vastaa mielellään askarruttaviin kysymyksiin.

Henkilöstöasiat kiinnostivat Oikeustieteen ja kasvatustieteen ylioppilas Päivi Pakarinen suoritti kasvatustieteen opintoihinsa kuuluvaa pakollista harjoittelua IF Vakuutusosakeyhtiön henkilöstöosastolla viime vuonna. Noin kolmikuukautisen harjoittelujaksoni aikana pääsin tutustumaan laajasti henkilöstöosaston toimintaan, ja sain tehdä oikeita työtehtäviä. Tästä pitivät harjoittelun ohjaajani ja työtoverini tiukasti kiinni, Päivi kiittelee. Laadin mm. uusien työntekijöiden perehdyttämisohjeita sekä tein tiedonhakuja.

Päivi oli itse aktiivinen harjoittelupaikan etsimisessä. Pyrimme siihen, että opiskelijat itse ovat yhteydessä potentiaalisiin harjoittelupaikkoihin, sillä se on heille myös osa oppimisprosessia, sanoo Kaitaranta. Ja kun itse hakee, antaa samalla myös aktiivisen ja motivoituneen kuvan itsestään, jatkaa Päivi Pakarinen.

Yliopisto auttaa opiskelijoita mm. pitämällä CV-klinikoita, joissa opiskelijat voivat yhdessä rekrytointipalveluiden henkilökunnan kanssa käydä

läpi ansioluetteloon sekä työnhakuun liittyviä asioita. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että tiedekorkeakoulusta valmistuvilla pitäisi olla jonkinlaista kokemusta työelämästä jo ennen valmistumistaan.

Päivi Pakarinen patistaa työnantajia rohkeasti ottamaan opiskelijoita harjoittelijoiksi. Ei yrityksellä täydy olla etukäteen valmista minuuttiaikataulua pariksi kuukaudeksi, harjoittelija voi myös itse ehdottaa mielekkäitä työtehtäviä. Harjoittelijalle voi toki antaa myös rutiininomaisia tehtäviä, kuten kopiointia, sillä kyllähän nekin kuuluvat normaaliin työntekoon useimmissa työpaikoissa. Toki tietenkään ei kahdeksan viikon kopiointi ole mielekästä missään harjoittelussa, Päivi huomauttaa. Parasta antia Päiville harjoittelukokemuksestaan oli tutustuminen suuren yrityksen henkilöstöosaston monipuolisiin toimintoihin.

Harjoittelu myös vahvisti käsitystäni omien opintovalintojeni, oikeustiede ja aikuiskasvatustiede, onnistumisesta, kertoo Päivi Pakarinen.

Myös kansainvälisiä harjoittelijoita Yritys voi lähettää harjoittelijan myös ulkomaiseen tytäryhtiöönsä. Yliopisto kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen ja yhä useampi opiskelija haluaakin suorittaa harjoittelunsa ulkomailla. Niin opiskelija kuin yrityskin voivat saada myös rahallista tukea ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun.

Yrityksen on mahdollista pestata myös kansainvälisiä harjoittelijoita: etenkin maisteriohjelmissa on yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita.

Toivommekin työnantajilta avarakatseisuutta. Ovatko kaikki työtehtävät yrityksessä sellaisia, joihin on erinomaisen suomenkielen ehdoton kielivaatimus, vai voisiko kansainvälinen harjoittelija tuoda uusia tuulahduksia työyhteisöön?, kysyy Hannele Kaitaranta.

Aloitamme seuraavaksi ensi vuoden harjoittelupaikkojen markkinoinnin. Harjoittelun voi suorittaa mihin vuodenaikaan tahansa, ja tietyin ehdoin työnantajat voivat saada harjoitteluun myös taloudellista tukea. Näistä kannattaa olla yhteydessä meille rekrytointipalveluihin, niin kerromme lisää.

Yhteystietomme löytyvät esimerkiksi nettisivuiltamme www.rekryturku.fi, jatkaa Kaitaranta. n Teksti: Jaana Mäkikalli

Radioma perustuu ”Radiomainonta on perinteisesti pärjännyt muita medioita paremmin talouden haasteellisina aikoina, näin on myös näyttänyt käyvän kohdallamme tämän taantuman aikana”, kertoo Pasi Nurmi SBS Finland Oy:stä, joka myy Turun seudulla media-aikaa mm.

Voice, Iskelmäradio ja Radio Sata -kanaville. ”Tämä johtuu siitä, että mainos- ja markkinointikanavista radiomainonnan tuotantokustannukset ja kontaktihinnat ovat melko alhaiset”, perustelee myyntijohtaja Nurmi.

Hinnoilla saadaan myös useampia kampanjoita ja toistokertoja. ”Radiomainonnan tehohan perustuu tietysti suuriin toistomääriin, jossa mainos tekee toistettuna tehokkaan muistijäljen kuulijaan”, hän jatkaa.

Radio Sata kuuluu SBS Finlandin ns. Cityradiot -konseptiin, jossa muita radioita ovat mm. Radio 957 Tampereella sekä Radio Jyväskylä KeskiSuomessa. Näissä radioissa on mahdollista täysin paikallinen mainonta.

Iskelmäradioon on myös mahdollista ostaa paikallista mainontaa, mutta valtakunnallisena kanavana sen kautta voi saada kuuluvuutta myös valtakunnallisesti. Voice -kanava on valtakunnallinen kanava.

SBS Finland Oy:n hallinto ja suurin yksikkö sijaitsevat Helsingissä.

Turun lisäksi toimipisteitä on Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Kaakkois-Suomessa Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Yrityksen palveluksessa on valtakunnallisesti yli sata työntekijää, joista noin kymmenkunta työskentelee Turun toimipisteessä. Radio Sadan toimitus sekä mediamyyntiryhmä sijaitsevat Aurajoen rannalla, Läntisellä Rantakadulla. ”Sijoittumalla Turkuun haluamme palvella alueellisia asiakkaita, puhumme heidän ’kieltään’ vaikka päätoimintomme sijaitsevat Helsingissä”, kertoo Nurmi. SBS Finland Oy on kaupallisen radiotoimialan suurin toimija: se on markkinajohtaja sekä kuuntelijoissa että liikevaihdossa.

Radiomainonta mediamuotona

14 ajantasa • 5/2010

ainonnan tehokkuus u toistoon

sopii kaikille toimialoille, niin kuluttajaviestintään kuin b-to-b-kauppaankin. ”Jostain syystä on ajateltu, että radiomainonta ja erityisesti paikallinen radiomainonta on pääasiallisesti tapahtumamainontaa. Tosiasiassa radio taipuu myös moneen muuhun: tunnettuuden rakentamiseen, rekrytointiin, uuden tuotteen tai toimipaikan lanseeraukseen.” ”Erittäin suosittu tapa radiossa on erilaiset ohjelmayhteistyöt. Tällöin normaalin kuuluvuuden lisäksi mainostajalla on mahdollisuus jakaa omia tuotteitaan tai palvelujaan juontajan toimesta taajuudella. Juontajalla on jo valmiiksi suhde kuuntelijaan ja tätä hyväksi käyttämällä saadaan tuotteelle uskottavuutta puhumattakaan erottumisesta sekä viestin syvyydestä. Ohjelmayhteistyöt tehdään avaimet käteen periaatteella, jolloin tuotannosta ja koko projektista huolehtii radioasema ja on siten hyväksi koettu tapa aloittaa radiomainonta” Pasi Nurmi selvittää.

Radiomainonnalla ohjataan myös

yhä useammin yrityksen nettisivuille. ”Myös meidän radiokanavillamme on erittäin vahvat nettisivut, jolloin kampanjoita voi tehdä hyvin monikanavaisesti” kertoo Pasi Nurmi. ”Radiomedia ei ole myöskään vain spottimainontaa, esimerkiksi viime kesänä radiomme jalkautui katupartioina Turun keskustaan jakamaan asiakkaamme flyereita”, hän jatkaa.

Kaupallinen radio Suomessa jo 25 vuotta Suomalaiset mainosrahoitteiset paikallisradiot ovat olleet eetterissä jo neljännesvuosisadan. Vuonna 1985 Suomeen perustettiin yhteensä 18 kaupallista radiokanavaa. Näistä puolet on yhä toiminnassa. Aivan ensimmäisenä toimintansa aloitti Radio Lakeus Nivalassa ja heti perään Radio City Helsingissä. Turun ensimmäiset kaupalliset paikallisradiot olivat Radio Sata ja Auran Aallot.

Paikallisradioiden perustamisen myötä myös suomalaisten radionkuun-

teluaika kaksinkertaistui ja mainostajien käyttöön syntyi aivan uusi media.

Tutkimusten mukaan suomalainen kuuntelija viettää radion ääressä keskimäärin kolme tuntia vuorokaudessa.

Hän on melko kanavauskollinen ja valitsee kuunneltavan kanavan pitkälti sen soittaman musiikin mukaan. Suomalaisten radiokuuntelua tutkii säännöllisesti Finnpanel Oy Kansallisella Radiotutkimuksella. Tutkimusmenetelmänä käytetään päiväkirjatutkimusta.

Radiomainonnan osuus koko mediamainonnasta eli ns. pienestä mainoskakusta oli viime vuonna 3,9%.

Mainonnan neuvottelukunnan ja TNS Gallupin vuosittain kokoama tilasto mittaa mediamainonnan määrän jakautumista eri medioiden välillä (pieni mainoskakku) ja eri markkinointiviestintämuotojen lisättynä tuotantokustannuksilla määrän jakautumista (suuri mainoskakku). n Teksti: Jaana Mäkikalli

15 5/2010 • ajantasa

Siirtohinnoittelu = puliveivausta?

Elokuulla siirtohinnoittelu pääsi Suomessa ensimmäisiä kertoja otsikoihin, kun monet suomalaiset valtalehdet kirjoittivat aiheesta. Toimituskunnan asenneilmasto näkyi selkeästi jo otsikoista – kansainväliset yritykset ovat pahoja ja vievät epäoikeudenmukaisilla keinoilla ulkomaille pieneen Suomeen kuuluvat veroroposet.

Tämän ulkomaille viemisen rikollisena tai vähintäänkin epäilyttävänä työkaluna on lehtikirjoitusten mukaan siirtohinnoittelu. Tätä kautta koko siirtohinnoittelu terminä sai varsin negatiivisen kaiun. Kun kyse kuitenkin on jokaisessa konsernissa, kotimaisessa tai ulkomaisessa, esiintyvästä välttämättömästä ilmiöstä mikäli mitä tahansa tavaraa tai palvelua liikkuu konserniyhtiöstä toiseen, tällainen leimaaminen on epätoivottavaa eikä missään tapauksessa oikeutettua. Lehtiartikkeleissa pahiksen hahmolle sai tällä kertaa antaa kasvonsa McDonalds, joka on erään otsikon mukaan Suomessa tehnyt tappiota vuodesta 1984. Vähintään rivien välistä sai lukea, että tappiot johtuvat väärästä siirtohinnoittelusta emon ja USA:n suuntaan. Kun artikkeleiden kantava ajatus oli, että konsernit siirtävät tulonsa Suomesta halvemman verotuksen maihin, Mäkkärin yhtälö kohtaa vähäistä suuremman ristiriidan: miksi ihmeessä konserni, joka haluaa siirtää tuloksensa halvemman veroasteen maahan, siirtäisi sen USA:an jossa yhtiöverokanta on helposti 10 tai jopa 20 % Suomea korkeampi? Tuskin ainakaan verotuksellisista syistä. En ole kyseiseen konserniin niin hyvin tutustunut, että tietäisin mistä tappiot oikeasti johtuvat, mutta eräänä syynä mieleen tulee brändin liiketoimintakonsepti. Mäkkärillä on globaalin strategian mukaan vain pakko olla toimipisteitä jokaisessa maailmankolkassa, jopa Suomessa, tekivät ne sitten hiukan tappiota tai eivät. Ehkä voisi kysyä, kulkeeko väärä siirtohinnoittelu konsernissa sittenkin emosta Suomeen tyttären suuntaan, kun Suomen yhtiö

Sarianne Mäkelä Veroasiantuntija Oy KPMG Ab

edelleen pysyy pystyssä liki 30 tappiovuoden jälkeen.

Suomalainen toimittaja ehkä aloitti haastattelukierroksensa veroviranomaisesta, joka ensivaikutelma muokkasi sitten asenteet vinoon asentoon. Konsernien kanssa jatkuvasti töitä tekevänä oma käsitykseni edustaa likimain toista ääripäätä: mielestäni siirtohinnoittelua käytetään verotuksen välttämiseen äärimmäisen vähän. Jopa ihmeellisen vähän. Missään tapauksessa ei voida puhua järjestelmällisestä puliveivaamisesta.

Voiko siirtohinnoittelua sitten käyttää tuloksen kohdistamiseen? Vastaus on ihanan ympäripyöreä: jossain määrin. Lyhyesti sanottuna, niin kauan kun pysytään sallitulla vaihteluvälillä katetasoissa verrattuna riippumattomiin vastaaviin yrityksiin, keskinäisissä liiketoimissa käytettyjä hintoja voidaan muokata varsin vapaasti. Markkinaehtoinen siirtohinta ei juuri koskaan ole yksi ainoa oikea hinta jollekin tuotteelle tai palvelulle. Sallitun vaihteluvälin laajuus riippuu sitten vertailukohteista. Jos verrokkien loppujoukon katetasot eroavat paljon toisistaan, ylä- ja alakvartiilin väli on suurempi, kun taas tasaisen katetason vertailujoukossa valinnanmahdollisuudet jäävät kapeammaksi. Vertailujoukon valinnasta, siitä mitkä yritykset alkujaan kymmenien tuhansien mahdollisten joukosta lo-

pulta valitaan, voidaan tietysti keskustella loputtomasti.

Siihen, mihin valtioon tulos markkinaehtoisesti kertyy, vaikuttaa siirtohinnoittelua enemmän liiketoimintamallin valinta. Yritystoiminnan alussa tehtävässä liiketoimintamallin suunnittelussa tai sen muuttamisessa tarpeen mukaan toiminnan kuluessa kannattaa toki ehdottomasti tarkastella myös veroasioita. Mallin rakentaminen ja sen muuttaminen konsernissa ovat kuitenkin sen kokoluokan asioita, ettei niihin yksistään verotuksen vuoksi ole mieltä ryhtyä. Vastuiden, varallisuuden ja toiminnan sijaintipaikan valinta on niin iso ja muuttaminen kustannuksia aiheuttava päätös, että niiden päätösten pääsyynä ovat järjestään itse bisneksen asettamat vaatimukset. Toimintatavan muutoksen tarkoituksena on saavuttaa kokonaisuutena enemmän voittoa liiketoiminnan harjoittamisesta. Yhdenkään tapaamani yrityksen kantava liikeidea ei ole ollut verotuksen välttäminen.

Mikäli yritysverotuksen saralla julkaistut muutoskaavailut toteutuvat, Suomen yhteisöverokanta laskee 22 prosenttiin. Tällöin Suomen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla paranee ja enenevästi tullee vastaan niitäkin tapauksia, joissa voittoja todellisuudessa puliveivataan verotettavaksi Suomeen. n

16 ajantasa • 5/2010

“Ne vielä jyrää meitin...”

Shanghaissa kaikki on suurta ja näyttävää Ensivierailu Kiinan Shanghaissa on yllätys länsimaalaiselle kävijälle. Kaikki on suurta. Pilvenpiirtäjät, bisnesmaailma, luotijunat ja kaupungin noin 20 miljoonaa asukasta, joista kymmeniä tuhansia on euromiljonäärejä. Kaikki kaupungissa toimii rautaisella ja suunnitelmallisella otteella ja näyttää suuntaa, miten Kiina on ottamassa paikkaansa maailman supervaltana.

Minulle tarjoutui mahdollisuus syyskuun alussa lähteä mukaan Turun kauppakamarin järjestämälle Kiinan matkalle. Suuntana oli Shanghai ja siellä järjestettävä maailmannäyttely EXPO 2010. Ohjelmassa oli myös esitelmiä Kiinan bisneskulttuurista, kulttuurieroista ja vierailu Metson Jiadingin tehtaalla. Viiden päivän anti oli melkoinen tietopaketti, josta koetan tiivistää olennaisimpia havaintojani.

- Kaikkeen kannattaa varautua, maa on monimutkainen ja aina sattuu ja tapahtuu. Kiinalaiset tulevat ihan kiinni, voivat sylkäistä viattomasti kengällesi, opasti maassa kolme vuotta asunut suomalainen oppaamme tervetuliaissanoissaan.

Tungoksista ja syljeskelystä huolimatta koin kiinalaiset ystävällisinä ja hymyilevinä. Aamulla kauppakadulla tanssittiin ja voimisteltiin, turisti pääsi halutessaan mukaan riemuun.

Erään selvityksen mukaan kiinalaiset ovat joukkokansaa, ryhmä menee aina yksilön edelle. Asioita katsotaan kokonaisuuksina. Jonoa ei tunneta vaan jonottamassa on epämääräinen joukko, nopein menee hyväksytysti ensin. Röyhkeys ja etuilu juontavat juurensa pulasta, kanssaveli on kilpailija.

Ryhmässä kaikki puhuvat kaikkien

kanssa ja yleensä keskustelu kestää nelinkertaisen ajan, sillä kaikki tarvittava pitää kertoa. Ongelmien ratkaisu on vaikeaa, mieluummin hankalia päätöksiä vältetään. “Kasvojen menetystä” pelätään.

Suku ja perhe ovat erittäin tärkeitä ja niihin luotetaan. Yhden lapsen -politiikan vuoksi lapsi on koko suvun omaisuutta ja yleensä isovanhemmat kasvattavat lapsen. Elintasoerot ovat suuret. Jos ei ole rahaa, yhteiskunta ei maksa mitään, hyvin vähän Kiinassa on kuitenkin nälkäänäkeviä kansalaisia.

Kiinassa länsimaalaisen on hyvä muistaa, että mikä meillä on moraalisesti väärin, ei välttämättä ole Kiinassa väärin vaan maan tapa.

Mutta Kiina on muuttumassa nopeasti länsimaiseen suuntaan.

17 5/2010 • ajantasa

“Ei koskaan tiedä mitä tänään tapahtuu” MPS Kiinan toimitusjohtaja Tero Kosonen tuli jo vuonna 1994 Kiinaan opiskelemaan ja sille tielle hän jäi.

Hän on myös Shanghain suomalaisen kauppakillan puheenjohtaja. Shanghaissa toimii reilut 130 suomalaista yritystä ja kaupungissa lähialueineen asuu yli 1000 suomalaista.

- Täällä on teknistä osaamista, työntekijöitä ja kuluttajia, mutta edelleen maa tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Länsimaalaiset yritykset ovat saaneet huikeat veroedut 2000-luvulla. Niitä on kohdeltu silkkihansikkain ja alemmalla verotuksella kuin kiinalaisia yrityksiä aina viime vuoden alkuun saakka. Tänne on virrannut rahaa ja osaamista, samalla Kiina on vaurastunut. Nyt tilanne on muuttunut, tuntuu siltä, että tarvitaanko enää länsimaalaisia investoijia muuanne kuin maaseudulle Keski- ja Länsi-Kiinaan, tai niille osaamisalueille, joita he haluavat. Liian moni on kiinnostunut Kiinasta, ja markkina on hurjan vuosittaisen kasvun vuoksi ylikuumentunut.

- Talouskasvun kautta halutaan saada kansa kylläiseksi, mutta hallitusti, ei hallitsemattomasti, kuten Neuvostoliiton perestroikassa kävi, Kosonen kertoo.

Kiinassa on hirvittävä kysyntä nuorista kansainvälisistä osaajista ja siksi palkat kohoavat ja työpaikkoja vaihdetaan ahkerasti. Kosonen arvioi, että kiinalaisia opiskelijoita ei saa pysymään millään Suomessa opiskelun jälkeen - maksukyky ei riitä.

Kiinassa kopiointi on yleisesti hyväksyttyä. Monet kiinalaiset tehtaat ovat saaneet alkunsa yhteistyöprojekteista, joista pysyvin jälki on Kiinaan kopioitu tuotantokoneisto.

- Paikallisen ajattelun mukaan ideat ovat yleisiä, kopiointi ei ole varastamista, eikä lainsäädäntö sitä tuomitse, vahvistaa Tero Kosonen.

Yrittäjäksi Kiinaan?

- Bisneskuvioissa luottamus on kaiken lähtökohta. Ystävyyden luominen voi kestää vuoden kaksi, sitten vasta päästään bisneksen hierontaan ja siitäkään pikavoittoja ei ole luvassa. Riski huijauksen kohteeksi joutumisesta on suuri, opastaa Tero Kosonen.

Kiinaan on helppo tulla tutkimaan markkinoita yrityksen nimissä, mutta liikevaihtoa ei saa syntyä. Varsinaisen yrityksen perustaminen on pitkä ja kallis prosessi.

Kuitenkin Kososen mukaan Kiinas-

sa pitää ottaa riskejä, muuten jää jalkoihin.

-Myyntityö on tärkeää, ostajat ovat äärimmäisen vaativia. Oma brändi on oltava, perustuotteilla ei voi pärjätä.

Joustavuutta ja kovaa työtä, sitä vaatii Kiinan markkinoille pääseminen, tiivistää Tero Kosonen.

- Kannattaa huomioida, että työvoiman kokonaiskustannukset eivät ole enää paljon edullisempia. Niinikään asiakkaiden on oltava lähellä tuotantoa, jos täällä toimitaan alihankkijana.

Metson tuotanto Kiinan markkinoille Teimme vierailun Metson Jiadingin tehtaalle. Vuonna 2006 avattu 43 000 neliön suuruinen tehdas työllistää 670 henkeä ja se valmistaa valimossaan ja konepajalla paperikoneen osia pääosin Kiinan markkinoita varten. Alussa tehtaalla työskenteli 18 suomalaista, mutta nykyään enää neljä henkeä johtotehtävissä. Tehtaanjohtaja Jukka Kyttälä kertoo, että ilman paikallisessa tehtaassa valmistettavia laitteita kauppoja ei syntyisi. Paperikoneilla riittää kysyntää Kiinassa tulevaisuudessakin.

- Paperin kulutus Kiinassa kasvaa ja kasvunvaraa on. Nyt se on 80 kiloa henkilöä kohti vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on 300 kiloa henkeä kohti. Paperi pitää kuluttaa lähellä tuotantopaikkaa, ja tämä iskee paperitehtaita vastaan Suomessa, Kyttälä vertailee.

Hän kertoo, että byrokratia Kiinas-

sa on suuri, mutta korruptio vähäistä.

Yritys ei voi omistaa maata, sen sijaan maan käyttöoikeus on maksettava kerralla 50 vuodeksi.

- Viranomaisten kanssa on hyvä asioida, emme ole kohdanneet pomputtelua luukulta toiselle.

- Infra toimii erittäin hyvin, sähkökatkoksia ei ole ollut. Sähkön keskihinta on 7,9 kWh eli ero ei ole kovin suuri Suomeen.

Teollisuusvakoilusta Kyttälällä on realistinen näkemys.

- Pitää muistaa, että kopiointilait eivät päde Kiinassa. Siksi toimihenkilöillämme ei ole omia sähköposteja, ainoastaan Metson sähköpostit. Heillä ei myöskään ole internet-yhteyttä, eikä usb-portteja mikroissa. Kulunvalvonta ja kameraseuranta tarvitaan. Turha kuitenkin hurskastella, kopiointi kuuluu teollisuuteen myös Suomessa, myöntää Kyttälä.

- Kaiken kaikkiaan mielestäni Kiina on yrittäjäystävällinen maa ja tehtaan tulevaisuus näyttää hyvältä.

Työvoima pitää sitouttaa Tehtaanjohtaja Kyttälä kertoo, että oikea työvoima pitää löytää, kouluttaa ja sitouttaa. Tarjontaa työvoimasta on runsaasti.

- Sadasta ehdokkaasta haastattelun ja tarjouksen jälkeen kuusi pääsee töihin. Ihmisten tausta on tarkistettava, sillä papereita voi ostaa.

- Työvoimasta on pidettävä hyvää huolta, muuten väki äänestää jaloil-

18 ajantasa • 5/2010

laan. Työntekijät vaativat myös urakehitystä. Meillä vapaaehtoinen vaihtuvuus on ollut seitsemän prosentin luokkaa, mikä on hyvä luku.

- 40 tunnin työviikon lisäksi rahalla saa lisää tuottavuutta. Meillä palkan muuttuva osuus on 0-30 prosenttia ja se maksetaan kuukausittain. Muuttuva osuus lasketaan kertoimilla toteutuneesta turvallisuudesta, laadusta ja tuottavuudesta. Tasokorotuksia ei tunneta vaan hyvä työntekijä voi ansaita 0-15 prosenttia enemmän.

Lisäetuja ovat tehtaan asunnot, työmatkakuljetukset ja yksi ilmainen ateria päivässä. 13. kuukauden palkka tulee extrana, jos vuositavoitteet täyttyvät. Työntekijöiden verotus on progressiivinen, pienistä palkoista veroa ei mene ollenkaan.

Ay-osaston rooli on aika pieni, vaikka puolueosastolla on oma täysipäiväi-

nen työntekijä tehtaalla.

Shanghain pääkonsulaatin konsuli Eili Andersson toteaa, että Kiinassa töistä ei lähdetä ennen kuin pomo lähtee, se on hyvän työntekijän merkki.

- Toisaalta johtajan pitää valvoa työntekijää, varmistaa, että työtehtävät on ymmärretty, muuten hän voi kokea, että hänestä ei välitetä.

Kiinassa on vallalla hierarkia, johtaja johtaa. Vahva johtaja käyttää keppiä ja porkkanaa. Pehmeä johtaja herättää pelkoa yrityksen pärjäämisestä.

Kiina pyrkii työllistämään kansalaisensa. Se näkyy tuhansina liikenteenohjaajina, kadunlakaisijoina, kymmenkertaisina työntekijämäärinä palveluammateissa. Ja aina joku valvoo. Kansalaisia halutaan suojella ja työntekijöitä suojelevaa lainsäädäntöä uudistetaan koko ajan.

Kiina haluaa olla suurin Shangaissa korkein pilvenpiirtäjä on aina kiinalainen. EXPON suurin ja muita hallitseva paviljonki on Kiinan.

Kun Etelä-Korea ilmoitti tekevänsä maailman suurimman telakan ja vievän ykköspaikan Kiina Shanghailta, ei vastausta tarvinnut kauan odottaa.

Kiina rakentaa vielä kaksi kertaa suuremman telakan Shanghaihin.

Lähimmän 10 vuoden aikana Shanghaista halutaan kehittää maailman logistiikka- ja finanssikeskus. Siksi sinne värvätään länsimaisia osaajia tuomaan tietoa.

Selvää kaikille Kiinan suomalaisille oli, että kun Kiina haluaa tehdä jotain, se pääsee myös tuloksiin.

Sitä kuvastaa Shanghaihin kuuden vuoden päästä valmistuvan Disneylandin rakentaminen. Tilan puutteen vuoksi valtava alue rakennetaan osit-

19 5/2010 • ajantasa

tain hautausmaan päälle. Omaisille on annettu kolme vuotta aikaa siirtää haudat muualle.

Shanghain maailmannäyttely - kaikkien aikojen suurin Kansainvälinen maailmannäyttelyjärjestö järjestää World Expon noin viiden vuoden välein. Shanghain maailmannäyttelyssä on tänä vuonna mukana lähes 200 maata ja 50 kansainvälistä järjestöä. Ne esittelevät osaamistaan ja kulttuuriaan 70 eri paviljongissa noin 300 hehtaarin suuruisella alueella.

Maailmannäyttelyn teemana on “Better City, Better Life”.

Kävijöitä odotetaan lokakuun loppuun mennessä 70 miljoonaa, syyskuun puoliväliin mennessä 40 miljoonan kävijän raja on jo rikkoontunut. Itä-Kiinan alue on yksi maailman tiheimmin asuttuja. Shanghain ja sitä ympäröivien provinssien väkiluku on yli 250 miljoonaa.

Maailmannäyttelyä varten Shanghain infrastruktuuria on parannettu massiivisesti ja panostus ylittää jopa Pekingin olympialaisia varten tehdyt investoinnit.

Ne on arvioitu jopa yli 40 miljardiksi euroksi. Tavoitteena on ollut rakentaa kaikkien aikojen suurin ja mieleenpainuvin näyttely. Shanghain maailmannäyttelyn sanotaan olevan opetustunti maailmasta Kiinan kansalaisille.

Suomi on Shanghaissa kokoaan suurempi tekijä. Kaupunki ympäristöi-

neen on suurin Suomi-toimijoiden keskittymä Euroopan ulkopuolella. Suomi osallistuu näyttelyyn omalla paviljongilla ja muun muassa kattavalla kulttuuriohjelmalla. Suomen hankkeen iskulause on “Sharing Inspiration” ja sen teemoja ovat hyvinvointi, osaaminen ja ympäristö. Pinta-alaltaan 3000 neliön suuruisen paviljongin nimi on Kirnu, joka on arkkitehtikilpailun voittaneen Teemu Kurkelan luomus.

- Kirnu on suurin panostus, mitä milloinkaan maailmannäyttelyyn on tehty. Budjetti on lähes 14 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 3/4 osaa ja kumppaneiden 1/4 osa. Kirnun avulla halutaan vahvistaa Suomen tunnettavuutta Kiinassa. Suomalaisilla yrityksillä on seitsemän miljardin arvosta investointeja Kiinassa ja Kirnu tarjoaa uusia bisnestilaisuuksia yrityksille, kertoo viestintäjohtaja Mikko Puustinen. Expon jälkeen Kirnu puretaan ja myydään eteenpäin, todennäköisesti Kiinaan.

Yleisövieraiden palvelemisen lisäksi tiloissa järjestetään noin 140 VIP-tapahtumaa, joihin osallistuu lähes 7000 päättäjää. Tilaisuudet ovat kokouksia, tuoteseminaareja, asiakastilaisuuksia, lehdistötilaisuuksia ja muotinäytöksiä.

Kirnussa työskentelee 240 henkeä kolmessa vuorossa, pelkästään oppaita on 40.

- Kirnu on ollut menestys. Kävijöitä on ollut noin 30 000 päivässä ja neljän

miljoonan kokonaiskävijän määrä on rikkoontumassa, kertoo Mikko Puustinen.

Näyttelyn suurin animaatio Kirnussa Eri maiden paviljongit pyrkivät luomaan myönteisen mielikuvan maasta kävijän ehkä puolen tunnin kierroksen aikana. Suomen Kirnussa tarjotaan pitkällä, kaarevalla seinällä animaatiota Suomesta. Multimediaesityksessä vaihtuvat suuret maisemat Helsingistä, Turusta ja Lapista. Animaatiossa vilahtelee valokuvia kuplissa suomalaisista työssä, harrastuksissa, kotona. Kuvat ovat kaikille avoimen valokuvauskilpailun satoa. Kirnun käytävillä suomalaiset yritykset esittelevät tuotteitaan ja myös joulupukin kanssa pääsee halutessaan samaan valokuvaan.

Maailmannäyttelyn suurin paviljonki on isäntämaa Kiinalla. Tumman punainen, hallitseva rakennus kohoaa muita puolta korkeampana näyttelyalueella. Paviljongin ylimpiin kerroksiin mennään liukuportailla. Multimediaesityksessä kerrotaan kiinalaisen perheen tarina 1980 -luvulta aina pitkälle tulevaisuuteen. Yläilmoihin on rakennettu lähes kilometrin mittainen junarata sekä Land of Hope -maailma. n Teksti: Hannu Strengell

Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä Suomen ulkomaankaupan kuljetusten tehokkuuden varmistamiseksi Rauman, Satakunnan, Turun ja Pohjanmaan kauppakamarien Liikennevirastolle 5.10.2010 jätetyssä lausunnossa osoitetaan Valtatie 8:n Turku-RaumaPori yhteysvälin nopean kehittämisen tarve. Kehittämishanke on toteutettava mahdollisimman nopealla aikataululla niin, että rakentaminen voidaan aloittaa jo seuraavan hallituskauden alussa.

Suomen tavaravienti koostuu yhä enemmän hyödykkeistä, joissa kuljetuserät ovat pieniä, kuljetusaikojen on oltava lyhyitä sekä aikataulujen tarkkoja. Tämä asettaa tiukat vaatimukset logistisen ketjun toimivuudelle. Valtatie 8 muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenneväylän yhdistäen

kaikki Länsi-Suomen satamat Turusta Tornioon. Tien nykyinen välityskyky ei vastaa sen merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä.

Liikennetiheys yhteysvälillä Turku – Rauma - Pori on 5 800 – 23 000 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus on korkeat 720 – 1 350 raskasta ajoneuvoa /vrk. Liikenteen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta tien heikko taso ruuhkauttaa liikennettä koko yhteysvälillä.

Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuustilastoissa. Erityisesti Turku – Rauma - Pori –yhteys on tällä hetkel-

lä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia, jossa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 41 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa, joissa on keskimäärin loukkaantunut 45 ja kuollut 2,5 ihmistä.

Valtatie 8 Turku-Pori –yhteysvälihanke sisältää Raisio-Nousiainen -välin muuttamisen moottoritieksi, Laitilan kohdan eritasoliittymät, Eurajoen ohikulkutien sekä ohituskaista-, liittymä-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Koko hankkeen kustannusarvio on 180 miljoonaa euroa. Yhteysvälin suunnittelu on jo tarvittavilta osiltaan valmis. n

20 ajantasa • 5/2010

kamarissa • tapahtuu Nuorkauppakamareiden Tuottava Idea -kilpailun VarsinaisSuomen osakilpailun voittaja julkistettiin Turun kauppakamarissa syyskuun puolessa välissä. Kuvassa palkintoa luovuttaneet toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki kauppakamarista (vas.), toimitusjohtaja Henri Wibom VarsinaisSuomen Yrittäjät, Lumi Group Oy:n teknologiajohtaja Ate Korkalainen, Aurajoen Nuorkauppakamarista Tuottava Idea -projektivastaava Harri Salo sekä toimitusjohtaja Pertti Suominen Oversol Oy:stä.

Aamukahvit Canonin vieraana

Aluejohtaja Jori Kulmala kertoi Canonin kuulumisia sekä esitteli tapoja tehostaa toimistotyötä.

Syksyn ensimmäiset jäsenaamukahvit nautittiin Canon Oy:n seurassa.

21 5/2010 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Seminaariyleisöä tarkkaavaisena.

Kehdosta hautaan – Johda kaiken ikäisiä Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunta järjesti yritysjohdolle ja HR-ammattilaisille suunnatun seminaarin, joka käsitteli johtamiseen ja henkilöstöhallintoon liittyviä kysymyk-

siä. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, ja pitopaikkana oli ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun yksikkö.

Seminaarin key note speakerit

Mika Kaukonen ja Marcus Herold käsittelivät puheenvuoroissaan omia kokemuksiaan johtajana sekä johtajana jaksamisen tematiikkaa. VMP Groupin toimitusjohtaja Mika Kau-

Iltapäivän workshop-sessio.

22 ajantasa • 5/2010

kamarissa • tapahtuu konen kertoi kuulijoille kansainvälisestä johtajataipaleestaan, joka on kuljettanut häntä mm. Singaporen ja Shanghain kautta nykyiseen tehtäväänsä.

MPS Finland Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Marcus Heroldin mukaan johtajan on uskallettava olla ”oma itsensä” johtajana.

Johtajana pärjää muun osaamisen ja kokemuksen lisäksi persoonallisen voiman, rohkeuden, sosiaalisen herkkyyden, sanallisen lahjakkuuden sekä hyvien verkostotaitojen avulla.

Iltapäivällä aiheisiin paneuduttiin pienryhmätyöskentelyn avulla. Työhyvinvoinnista ja eläköitymisestä alusti Nokia Oyj:n Senior Manager of Occupational Wellbeing Sanna-Mari Myllynen. Hänen mukaansa esimiestyön laatu on eri tutkimuksissa havaittu eniten työhyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi. Esimerkiksi Nokialla on meneillä useita työhyvinvointia edistäviä hankkeita. Mehiläisen työpsykologi Sari Rothbergin mukaan esimiehen perustehtävä on työn johtaminen olemassa olevilla resursseilla, ja yhtenäiset toimintatavat kuuluvat oikeudenmukaiseen johtamiseen ja ovat oleellinen osa hyvin toimivan organisaation henkilöstöpolitiikkaa. Varhaisen tuen mallilla pyritään mm. työkyvyn ylläpitämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä eläkeriskien hallintaan.

TAT Taloudellisen tiedotustoimiston tekemää Nuoret ja johtaminen 2010 -tutkimusta esitteli koulucoach Jarmo Matala-Aho. Tutkimuksen perusteella nuoret mm. toivovat heitä johtavan esimiehen olevan tasapuolinen, kannustava ja vastuuntuntoinen, ja nuorten ihannejohtajat voidaan tutkimuksen mukaan jakaa neljään erilaiseen johtajatyyppiin: Rento Kaveri, Jämäkkä Kaveri, Keskusteleva Johtaja sekä Vahva Auktoriteetti.

Täydennyskoulutuspäällikkö Pirjo Koskiahde esitteli ammattikorkeakoulun roolia työuran eri vaiheissa.

Ajankohtaista uutisia Arkadianmäeltä seminaariyleisölle toi kansanedustaja Petteri Orpo. n

Toimitusjohtaja Mika Kaukonen

Hallituksen puheenjohtaja Marcus Herold

Panelisteina olivat Mika Kaukonen, Sanna-Mari Myllynen, Pirjo Koskiahde, Marcus Herold sekä Jarmo Matala-Aho

23 5/2010 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Veroaamiainen Täysi salillinen kuulijoita oli saapunut keskustelemaan ns. Hetemäen verotyöryhmän esitystä, jota kävivät läpi Päivi Ahanen-Raitio ja Raimo Immonen.

24 ajantasa • 5/2010

yritys • tietoa Tekes sijoitti alkuvuonna lähes 22 miljoonaa euroa Varsinais-Suomeen Tekesin rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa vuoden 2010 alkupuoliskolla verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kasvu on osoitus yritysten uudistumishalusta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

Tammi – kesäkuussa 2010 Tekes sijoitti yhteensä 21,8 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteihin ja innovaatiotoimintaan. Tästä summasta 14,2 miljoonalla eurolla rahoitettiin yritysten 63 eri projektia. Yliopistojen ja korkeakoulujen hankkeisiin myönnettiin 7,6 miljoonaa euroa yhteensä 29 tutkimushankkeeseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valmistelurahoituksella rahoitettiin vuoden 2010 alkupuoliskolla 26 pkyritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluhanketta yhteensä noin 333 000 eurolla. Valmistelurahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistävät uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistämistä sekä kansainvälistymistä; tai lisäävät kehittämiseen liittyvää osaamista.

Yritysten vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen kysyntä oli tammikesäkuussa suunnilleen viime vuoden kohonneella tasolla. Tekes kannustaa yrityksiä käynnistämään nyt erityisesti työelämän tutkimuksen ja kehittämisen sekä uusien teknologioiden ja menetelmien pilotoinnin ja demonstroinnin hankkeita, joilla yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja kasvattaa liiketoimintaansa.

Tänä vuonna Tekesillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuuden pilotointi- ja demonstraatiohankkeiden rahoitukseen. Tänä vuonna Tekesillä on käytettävissä normaalia enemmän riskilainaa sekä 29 miljoonan euron lisälaina biomassapohjaisten energiatuotteiden ja -menetelmien kehittämiseen sekä muihin metsä- ja ympäristösektorin kehittämishankkeisiin.

Pilottihankkeilla yritykset voivat testata uusien teknologioiden ja menetelmien toimivuutta kokonaisuutena. Demonstraatiohankkeilla yritykset voivat osoittaa toimivuuden ja käytettävyyden kaupallisessa mittakaavassa.

Hankkeet voivat olla esimerkiksi prosessiteollisuuden uusiin tuotteisiin tähtääviä prosesseja, kaupallisen mittakaavan laite- ja koneratkaisuja tai uusien palvelumallien pilotointia asiakkaan kanssa.

Työelämän kehittämisrahoituksella Tekes auttaa yrityksiä toteuttamaan muutoksia työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöissä. Hankkeilla yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja työelämän laatua.

Lisätietoja: Yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais-Suomen ELYkeskus,

Lakiesitys: energia­ tehokkuus­ vaatimuksia uusille tuoteryhmille Hallitus antoi 18.8. esityksen tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta.

Esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit Suomessa.

Tuotteiden valmistusta koskevilla vaatimuksilla parannetaan tuotteiden energiatehokkuutta. Samalla kuluttajia ohjataan valitsemaan energiatehokkaita tuotteita.

Ecodesign-direktiivillä tuotteille asetetaan ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen.

Hallituksen esityksessä lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että energiatehokkuusvaatimuksia voitaisiin jatkossa antaa entistä useammalle tuoteryhmälle. Energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi lakia sovellettaisiin jatkossa myös energiaan liittyviin tuotteisiin. Vaatimuksia voitaisiin jatkossa säätää esimerkiksi ikkunoille, eristemateriaaleille, suihkusuuttimille ja hanoille. Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat aikanaan suoraan komission antamina asetuksina.

Ekologisen suunnittelun vaatimuksia on tähän mennessä asetettu yhdeksälle tuoteryhmälle, kuten televisioille, lampuille ja kylmälaitteille.

Energiamerkintää koskevia vaatimuksia on tähän mennessä annettu kah-

deksalle tuoteryhmälle, esimerkiksi astianpesukoneille ja pyykkikoneille.

Esityksen mukaan heinäkuusta 2011 alkaen energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa pitäisi ilmoittaa energia- tai hintatietojen yhteydessä myös tuotteen energiatehokkuusluokka.

Lisätiedot: ylitarkastaja Outi Helander, TEM, puh. 010 606 2103

Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja Budjettitalouden menot ovat lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien asteittainen aleneminen ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioesityksen menoista 48,3 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 1,9 miljardia euroa korkomenoja.

Esityksen määrärahataso on vaalikauden menokehyksen mukainen.

Kehykseen kuuluviksi menoiksi ehdotetaan 37,7 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa kehykseen kuuluvien menojen kattorajan alla. Lisäksi odottamattomia määrärahatarpeita varten vuodelle 2011 jää vuosittainen 300 miljoonan euron ns. lisätalousarviovaraus. Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi esitetään 12,6 miljardia euroa.

Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan noin 7 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Verotulot ovat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 9 prosenttia.

Verotulojen 2,8 miljardin euron kasvusta vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna 1,0 miljardia euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta.

Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon, joka on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2008.

Lue lisää http://www.valtioneuvosto.fi/ ajankohtaista/tiedotteet

25 5/2010 • ajantasa

yritys • tietoa Timangi 2010 -kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä Nuorille yrittäjille suunnattu Timangi-2010 kilpailulla palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun.

Kilpailu on avoin kaikille nuorille yrittäjille (ikäraja on 18–32 vuotta).

Kilpailun järjestää hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma.

Kilpailun pääpalkinto on 50 000 euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25 000 eurolla. Ministeri Pekkarinen palkitsee voittajat 8.12.2010 Helsingissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa.

Kaikki Timangi 2010 -kilpailua koskeva tieto on koottu kilpailun verkkosivuille www.tem.fi/timangi , joiden kautta saa myös kilpailua koskevaa esittelymateriaalia.

Osallistumisaikaa kilpailuun on 29.10.2010 klo 16.00 saakka. Kilpailun voittajan valitsee korkeatasoinen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vaikuttajista, yritysmaailman, eduskunnan sekä yliopiston ja yrittäjien edustajista koostuva valintaraati.

Lisätiedot: Ohjelmajohtaja Marjaana Aarnikka, TEM, puh. 050 338 4350

Työeläke­ lainsäädännön yrittäjä­määritelmä laajenee Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että yrittäjänä pidettäisiin myös

osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Muutosesitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseen. Esityksen tavoitteena on tuoda yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain sekä yrittäjiä koskevien muiden lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin ne yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt, jotka omistavat yksin merkittävän osan yrityksestä tai heillä on merkittävä osa sen määräämisvallasta.

Yrittäjämääritelmän laajentamisen myötä noin 8 000 henkilöä tulisi HYPERLINK "http://www.edilex.fi/saadokset/ lainsaadanto/20061272"yrittäjän eläkelain ja noin 400 henkilöä HYPERLINK "http://www.edilex.fi/saadokset/ lainsaadanto/20061280"maatalousyritt äjän eläkelain mukaan vakuutetuiksi.

Lisäksi noin 10 000 nykyisin työntekijän eläkelain mukaan vakuutetuista, johtavassa asemassa olevista työntekijään rinnastettavista henkilöistä siirtyisi yrittäjän eläkelain piiriin.

Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2011.

Kansainvälinen yhteisymmärrys brändin arvonmäärityksestä ​ ineettomien pääomien osuus yriA tyksen arvosta voi olla jopa suurempi kuin aineellisten pääomien. Niiden arvostuksessa ongelma on yhteisten, hyväksi koettujen mittareiden puute.

Kansainvälinen standardisoimisjärjes-

tö ISO on julkaissut brändin arvonmääritykseen standardin ISO 10668, joka julkaistaan lokakuussa myös SFSstandardina SFS-ISO 10668 Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen.

Eräänä tärkeimmistä yrityksen aineettoman pääoman komponenteista ovat brändit. Brändipääomia on mitattu, mutta ongelma on ollut tulosten läpinäkyvyyden puute. Standardi ei ole manuaali brändin arvon määrittämiseen, vaan siinä käydään läpi pääperiaatteet arvonmääritysprosessin toteuttamiseen. Tärkeintä on, että standardin mukainen arvonmääritys on avoin, toistettavissa samoja lähtötietoja käyttäen, ja perustuu monipuoliseen tutkimustietoon.

Standardi kattaa kolme eri näkökulmaa: brändin taloudellisen suorituskyvyn ja tulevaisuuden tuotto-odotukset, markkinatiedon ja sidosryhmien käyttäytymiseen liittyvän tutkimustiedon sekä brändin suojauksen ja puolustuksen vahvuuden ja laajuuden. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen yhteiskäsitys brändin arvonmäärityksen perusvaatimuksista.

Standardin noudattaminen on vapaaehtoista. Siitä hyötyvät organisaatiot, jotka haluavat systemaattisesti kehittää ja johtaa brändejään ja mitata mm. markkinointitoimenpiteiden vaikutusta brändien arvon lisääntymiseen.

ISOn työryhmässä on ollut myös suomalaisia mukana. Suomalaisessa taustaryhmässä on ollut edustus Benjon Oy:stä, BrandWorxx Oy:stä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, IPR University Centeristä, Itella Oyj:stä, KPMG Oy:stä, Lexia Oy:stä sekä PricewaterhouseCoopers Oy:stä.

Lisätietoja: Susanna Vahtila, Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. 09 1499 331

26 ajantasa • 5/2010

kansain • välistä Hyödynnä Liiketoimintapörssin tarjoamat mahdollisuudet

EU haluaa helpottaa rikollisuutta koskevien todisteiden jakamista

Sovittelun käyttö rajat ylittävissä riidoissa säästää aikaa ja rahaa

Enterprise Europe Networkin Liiketoimintapörssi on kansainvälinen yritysyhteistyötietokanta, josta voi löytää liiketoimintakumppaneita yli 40 maasta. Tietokantaa voi selailla ja sinne voi jättää oman yrityksen profiilin veloituksetta.

Tutustu Liiketoimintapörssiin: http:// www.yrityssuomi.fi

Seitsemän EU-maata (Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Ruotsi, Slovenia ja Viro) on tehnyt eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan ehdotuksen.

Eurooppalainen tutkintamääräys on järjestelmä, jolla helpotetaan oikeusviranomaisten todisteiden saantia kansainvälisiä rikosoikeudellisia menettelyjä tai tutkimuksia varten. Kyseiset maat ehdottavat, että tämänhetkinen hajanainen tutkintajärjestelmä korvattaisiin yhtenäisellä oikeudellisella kehyksellä. Ehdotuksen mukaisesti viranomaisten olisi mahdollista pyytää toisen maan viranomaisia tutkimaan, jakamaan ja keräämään todisteita.

Tällä hetkellä toisessa EU-maassa todisteita etsivät tutkijat joutuvat tukeutumaan vanhoihin hajanaisiin sääntöihin. Heidän on täytettävä eri lomakkeita ja käytävä läpi monenlaisia menettelyjä todisteiden hankkimiseksi. Ehdotuksen mukaan tutkijat voisivat käyttää yhtä vakiolomaketta pyytääkseen todisteita suoraan toisen maan viranomaiselta. He voisivat pyytää esimerkiksi todistajanlausuntoja tai kotietsinnän suorittamista.

Komissio antoi esityksestä lausunnon, jossa se myöntää nykyistä yksinkertaisemman ja yhtenäisemmän järjestelmän edut. Komissio kuitenkin korostaa, että on tarpeen saada vahvistettua selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka olisivat täysin EU:n perusoikeuskirjan mukaisia. Kyseisiin sääntöihin sisältyisivät todisteiden keräämistä koskevat vähimmäisvaatimukset, joita noudattamalla todisteita voidaan käyttää oikeudessa. Myös tietojen vaihdossa olisi noudatettava EU:n tietosuojasääntöjä.

Viranomaiset voisivat kieltäytyä toteuttamasta pyyntöjä vain rajatuissa olosuhteissa kuten silloin, kun kyseessä on kansallinen turvallisuus.

Seuraavaksi EU-maat neuvottelevat lopullisesta ehdotuksesta, josta äänestetään parlamentissa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

Komissio päättää sen jälkeen, tekeekö se erillisiä ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti todisteiden saamista tai hyväksyttävyyttä.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

EU-komissio on muistuttanut EU:n sovittelusääntöjen tarjoamista mahdollisuuksista rajat ylittävissä oikeuskiistoissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että jäsenvaltiot ottavat kyseiset toimenpiteet käyttöön kansallisella tasolla.

Rajat ylittäviä tapauksia hankaloittavat erot lainsäädännössä, tuomiovallassa, kustannuksissa, liiketoimintatavoissa ja kielessä. Siksi EU on laatinut yhteiset sovittelusäännöt, jotka tulivat voimaan toukokuussa 2008 ja jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön viimeistään toukokuussa 2011. Säännöillä luodaan sovittelulle oikeudelliset takeet ja varmistetaan prosessin laatu menettelysääntöjen tai sovittelijakoulutuksen avulla.

Toistaiseksi vain Italia, Portugali, Ranska ja Viro ovat ilmoittaneet komissiolle vieneensä EU‑sovittelusäännöt kansalliseen lainsäädäntöönsä.

Eräillä mailla on jo sovittelusäännöt tiettyjä aloja varten: Suomessa kuluttajariitoja, Irlannissa ja Tanskassa työsuhderiitoja, Ruotsissa liikenneonnettomuuksia sekä Ranskassa ja Irlannissa perheasioiden sovittelua varten.

Sovitteludirektiiviä sovelletaan silloin, kun rajat ylittävän riidan osapuolet suostuvat riita‑asiansa ratkaisemiseen puolueettoman sovittelijan välityksellä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sovittelulla aikaansaadut sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia. EU:n rahoittamassa selvityksessä arvioitiin, että sovittelua käyttämällä olisi tapausta kohden säästynyt keskimäärin vuoden verran aikaa ja yli 10 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Sovittelua voidaan käyttää yritysten välisten, työntekijöiden ja työnantajien välisten, vuokranantajien ja vuokralaisten välisten sekä perheiden sisäisten riitojen ratkaisemiseen. Tavoitteena on osapuolten keskinäisten suhteiden säilyminen tai jopa kohentuminen, mihin ei aina päästä tuomioistuinkäsittelyssä. Verkossa toteutettava riidanratkaisu mahdollistaa maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien osapuolten välisen sovittelun. Jos sovittelu epäonnistuu, riidan voi aina viedä tuomioistuimeen.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

CE-merkintä – avain Euroopan markkinoille Näemme usein CE-merkinnän ostamissamme tuotteissa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? CE-merkinnällä tiedotetaan, että tuote on kaikkien oleellisten EU-säädösten mukainen ja soveltuu näin markkinoitavaksi ja myytäväksi koko EU:n alueella. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja omalla vastuullaan ilmoittaa, että tuote on kaikkien oleellisten lakisääteisten vaatimusten mukainen, varsinkin niiden, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Kaikkiin EU:ssa myytäviin tuotteisiin ei tarvita CE-merkintää.

Merkintä koskee noin 23 eri tuoteluokkaa, kuten leluja, sähkölaitteita, koneita, henkilösuojaimia ja hissejä.

Vaatimustenmukaisuudesta poikkeamisen lailliset ja taloudelliset jälkiseuraukset ovat niin vakavia, että suurin osa laillisista yrityksistä noudattaa vaatimuksia asianmukaisesti.

CE-merkintä helpottaa yritysten ja kansallisten viranomaisten toimintaa: Euroopan teollisuudessa CE-merkintä takaa EU:n yrityksille pääsyn koko yhtenäismarkkinoille eikä niiden tarvitse hakea hyväksyntää erikseen kaikilta 27 kansalliselta viranomaiselta. Näin ollen merkintä vähentää vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kustannuksia ja siitä aiheutuvaa vaivaa korkeasta laadusta tinkimättä.

Kansallisten viranomaisten näkökulmasta merkintä helpottaa laadusta tinkimätöntä markkinavalvontaa aikana, jolloin tuotevalikoima EU:n markkinoilla kasvaa räjähdysmäisesti.

Lisätietoa: http://www.ec.europa.eu/ cemarking

27 5/2010 • ajantasa

kansain • välistä Komissio määritti hyvän ekologisen tilan perusteet EU-komissio on antanut päätöksen, jossa Euroopan merille asetetaan hyvän ekologisen tilan perusteet. Niiden avulla EU-maiden on helpompi laatia koordinoituja meristrategioita merialueitaan varten. Näin varmistetaan, että toimet ovat yhdenmukaisia, ja edistystä voidaan verrata eri alueiden välillä. Perusteiden määrittelyä vaadittiin meristrategiadirektiivissä, jonka tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila kaikissa EU:n merivesissä vuoteen 2020 mennessä.

Päätöksessä määritellyt perusteet ja niihin liittyvät perusteet keskittyvät erilaisiin meren ekosysteemeihin liittyviin näkökohtiin, kuten biologiseen monimuotoisuuteen, kalakantoihin, rehevöitymiseen, epäpuhtauksiin, roskaantumiseen ja meluun. Perusteiden ja indikaattoreiden avulla voidaan määritellä meriympäristön tila.

Perusteet pohjautuvat riippumattomilta asiantuntijoilta saatuihin tieteellisiin ja teknisiin neuvoihin. Ne kattavat tekijöitä, joita tähän saakka ei ole otettu huomioon. Jotkin perusteista ovat jo olemassa ja käyttövalmiita, mutta muita täytyy vielä hienosäätää.

Merivesien hyvällä ekologisella tilalla tarkoitetaan terveitä ja tuottavia meriä ja valtameriä, jotka ovat ekologisesti monimuotoisia. Meriympäristön käytön on oltava kestävää, jotta sitä voivat käyttää myös tulevat sukupolvet ja jotta biologinen monimuotoisuus säilyy.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Suomella parannettavaa ympäristön monimuotoisuuden suojelussa Vaikka Suomi on yleensä ympäristön kestävyyden osalta maailman kärkimaita, on silläkin parannettavaa. Vuoden 2009 EU-maiden ympäristöpolitiikkoja koskeva raportti paljastaa Suomen osalta, että Suomella on vaikeuksia luonnon- ja monimuotoisuuden suojelun kanssa. Suurimpia ongelmia ovat pilaantuneet suot, rehevöityneet vesistöt sekä liian harva ja aukkoinen suojelualueiden verkosto. Myös muissa EUmaissa monimuotoisuuden suojelun kehityssuunta on huolestuttava, vaikka ekosysteemien suojeluun panostaminen onkin taloudellisesti järkevää.

Suomessa energiankulutus henkeä kohti on hyvin suuri, lähes kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna.

Vuoden 2008 kansallisen ilmasto- ja energiastrategian avulla on tarkoitus muuttaa alati kasvavan energiankulutuksen suunta, jotta Suomi pystyy vähentämään kasvihuonekaasuja vaaditut 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Suomen hallituksen vuonna 2008 hyväksymässä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa korostetaan jäteasioiden ja muiden ympäristöpolitiikan alojen yhteyttä. Ensimmäistä kertaa suunnitelmaan kuuluu strategia, jolla ehkäistään jätteen syntymistä.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

EU:n vapaaehtois­ toiminnan teemavuosi 2011 Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuosi ja sen aktiviteetit tarjoavat erinomaisen tilaisuuden tuoda esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta ja saada lisää vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Teemavuonna halutaan myös kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä työstä.

Suomessa teemavuoden kansallinen koordinaatiopiste on Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi on mukana toteuttamassa teemavuotta.

Teemavuosi alkaa vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarilla, joka järjestetään 3. joulukuuta Helsingissä.

Seminaari on suunnattu kaikille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.

Teemavuoden iskulause on "Vapaaehtoisena vaikutat", ja sen kansalliset internetsivut avataan tämän vuoden marraskuussa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Komissio kaipaa näkemyksiä ympäristövaikutusten arviointilainsäädännöstä Komissio on julkaissut konsultaatiopyynnön ympäristövaikutusten arviontilainsäädännöstä, arviointiprosessista, sen kansallisista vaikutuksista ja suhteesta EU:n muuhun ympäristöpolitiikkaan ja -sääntelyyn. Konsultaation määräaika on 24.9.2010

28 ajantasa • 5/2010

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA USA WTC Delaware, Member Companies A&B For sale to end users, importers/buyers and to buy from import trading/management companies and manufacturers.

Product type: Logistics, warehousing Details: Full service logistics provider, NVOCC shipping company, international freight forwarder and terminal operator, handling ocean and air cargo shipments to worldwide destinations. The company is the leading shipper of used vehicles from the U.S. to Central America and a shipper of new and used trucks, construction and forestry equipment to Europe, West Africa, Middle East, South America, and Central America. Other services provided include: - Full vessel chartering service for all types of cargo - Lease of warehouse space and outside storage space - Full logistics service for door to door or port to port cargo contracts of affreights (COA) - Maritime and trade consultants - Intermodal services, trucking A&B For sale to end-users and to buy from manufacturers: Market Entry Consulting.

Details: Expert organization with a passion for helping your firm increase its international value and establish new revenue through successful market entry. Penetration, expansion, and product development in Brazil and the United States.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

A&B For sale to end-users and distributors and to buy from manufacturers: Noise Control/ Thermal Insulation.

Details: This company’s product line consists of film faced, unfaced and embossed absorbers with optional adhesive backing, as well as barrier and damping composites, which are available with a variety of facings and absorber treatments. They also manufacture a full range of extensional and constrained layer damping materials. This company has a complete line of 3-dimensional molded products; solve a multitude of problems in end-use applications. Manufactured expressly for energy management, they offer absorption, transmission loss, damping, and isolation all in one 3-dimensional product.

B For sale to sales representatives, distributors, importers/ buyers and direct sale to end users: Cocoa.

Details: Organic and Conventional (Fair Trade and Rain Forest Alliance available upon request): - Cocoa Nibs - Cocoa Liquor, Mass - Cocoa Butter - Cocoa Powder: natural and alkalized (Dutch) and 10/12 - 22/24 - Fat percentage.

B For sale to end-users: Incorporation Services Details: A full service incorporating company. Company will become the registered agent for your corporation.

They will forward any mail, inquiries, and franchise tax forms to your attention.

They also provide the following services: Office space; Private Telephone line Answering Services; Common Telephone line Answering Services; Mail services; Administrative services; Bookkeeping services; Fax Forwarding services; E-mail Forwarding services; Corporation Tax Advance Service; LLC Tax Advance service; Bank accounts; Legal accounting services; Management of intangible investments.

B For sale to end users and distributors: Railroad car unloading, bulk bag unloading and filling, ingredients weighing and batching, silos, vacuum conveying systems, and weighing systems.

Details: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems.

Railcar unloading, bulk bag unloading and filling, ingredient weighing and batching, silos, vacuum conveying systems, weighing systems.

B Offer to sell: Titanium Dioxide Details: 2823.00.0000 Titanium dioxide in both kg and super sacks.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@ wtc-turku.fi

29 5/2010 • ajantasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2010 LOKAKUU 25.10.

26.10.

27.10.

29.10.

Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Blogi ja bisnes – mitä hyötyä blogista on yrityskäytössä Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Naisjohtajuus -kutsuseminaari

MARRASKUU 1.11.

2.11.

3.11.

4.11.

5.11.

9.11.

10.11.

11.11.

12.11.

16.11.

22.11.

23.11.

25.11.

30.11.

Tehokas myyntityö 1.osa (2. osa 15.11.)

Tilinpäätöksen perusteet Julkiset hankinnat Työhönoton pelisäännöt Tilinpäätöksen jatkokurssi 1. osa (2. osa 19.11.)

Verkkokaupan perusteet – menesty verkkokaupalla, sanoista tekoihin Osinkoverotus uudistuu Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot Presentation Skills – esiintymistaidot englanniksi 1. osa (2. osa 26.11.)

Työaika ja siihen liittyvät korvaukset Yritysverotuksen intensiivikurssi Uudet Incoterms -toimituslausekkeet Palvelun laatu Pörssi-ilta

JOULUKUU 1.12.

2.12.

8.12.

Tilinpäätös- ja veropäivä Kirjanpidon ja tilinpäätöksen erityiskysymyksiä Ennakkoperintä 2011

30 ajantasa • 5/2010

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? - Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Maanantaina 25.10. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. yritysjärjestelyjä verosuunnittelun keinona, peiteltyä osinkoa, yhtiön varojen siirtoa osakkaille sekä verosuunnittelun rajoja.

Asiantuntijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.10. mennessä TILINPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Tiistaina 2.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilinpäätöksen perusteet – kurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä miten tilinpäätös muodostuu ja mikä on taseen ja tuloslaskelman yhteys. Kurssi on suunniteltu Kirjanpidon perusteet -kurssin jatko-osaksi, mutta kurssille voi osallistua myös, jos juoksevan kirjanpidon asiat ovat tuttuja, mutta esimerkiksi tuloslaskelma ja tase tuntuvat vielä vierailta.

Asiantuntija: KTL asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %. Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 26.10. mennessä JULKISET HANKINNAT Keskiviikkona 3.11. klo 9-13, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Asiantuntija: asianajaja, varatuomari Jaakko Uotila, Asianajotoimisto Bützow Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.10. mennessä TILINPÄÄTÖKSEN JATKOKURSSI Perjantaina 5.11. ja 19.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilinpäätöksen jatkokurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten verotus vaikuttaa yksittäisen yrityksen tilinpäätöksen laadintaan. Kurssi on suunniteltu Tilinpäätöksen perusteet -kurssin jatkoosaksi. Kurssille voi osallistua myös, jos tilinpäätöksen muodostuminen on jo tuttua ja haluaa opetella tai kerrata verotuksen vaikutuksia tilinpäätöksen laa-

dintaan. Kurssiin osallistuneella on tämän kurssin jälkeen kaikki ”palikat” yksittäisen yrityksen tilinpäätöksen laadintaan.

Asiantuntija: KTL, asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 29.10. mennessä Osinkoverotus uudistuu Keskiviikkona 10.11. klo 9-13, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Hetemäen työryhmän väliraportissa esitetään yhteisöverokannan alennusta sekä pääomatulojen verotuksen kiristämistä. Erityisesti raportissa on esitetty nykyisen osinkoveromallin uudistusta, mikä merkitsee useissa tapauksissa osinkoverotuksen kiristymistä. Nykyisestä osinkojen mahdollisesta 90.000 euron verovapaudesta ollaan luopumassa täysin ja nettovarallisuuden merkitys vähenee.

Asiantuntijat: Tax Manager Kirsi Adamsson ja Tax Partner Ari Engblom KPMG:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Maanantaina 22.11. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita; osingonjaon verotus, pääoman palautus, tappiot verotuksessa ja yrittäjä työntekijänä.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Keskiviikkona 1.12. klo 9-16, Turun Messu- ja kongressikeskus, Messukentänkatu 9-13 Vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä pureutuu jälleen tänäkin vuonna ajankohtaisimpiin alan kysymyksiin. Päivän aikana käsitellään mm. Hetemäen työryhmän esityksiä ja hallituksen linjauksia tulevista veroratkaisuista. Esille nousevat erityisesti osinkoverotuksen uudistamiskaavailut ja –aikataulut.

Asiantuntijat: mm. OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila ja KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamarista sekä KTM, toimitusjohtaja Karl-Johan Sigfrids Oy Certima Ab:sta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 24.11. mennessä KIRJANPIDON JA TILINPÄÄTÖKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Torstaina 2.12. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tämän päivän aikana tuodaan esille käytännön kirjanpidossa esiintyviä erityiskysymyksiä. Kurssi soveltuu kokeneellekin kirjanpitäjälle, joka haluaa saada varmuutta työskentelyynsä ja haluaa päivittää tietojaan. Erityiskysymykset on valittu sen perusteella, mitkä seikat on yleisesti koettu ajankohtaisiksi. Lisäksi, kun ilmoittaudut kurssille, sinun on mahdollisuus esittää toiveita siitä, mitä erityiskysymyksiä haluaisit, että kurssilla käytäisiin läpi. Kurssipäivään kannattaa osallistua, jos kaipaat päivitystä ja varmuutta kirjanpidon osaamiseesi.

Asiantuntija: KTL, asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 25.11. mennessä

31 5/2010 • ajantasa

ENNAKKOPERINTÄ 2011 Keskiviikkona 8.12.2009 klo 10.00 – 15.30, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Ajankohtaista tietoa vuoden 2011 ennakonperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon!

Asiantuntija: ylitarkastaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.12. mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Keskiviikkona 27.10. kello 9-15, Hotel Radisson Blu Marina Palace Koulutuspäivän aikana käsitellään sekä kansainvälisen tavarakaupan että palvelukaupan säännöksiä. Kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteiden lisäksi selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita erilaisten esimerkkien avulla.

Päivän aikana käydään yksityiskohtaisesti läpi kansainvälisiä palvelumyyntejä ja ‑ostoja koskevia säännöksiä ja vuoden 2010 alussa voimaan tulleen myyntimaasäännösten uudistuksen vaikutuksia palvelujen myynteihin ja ostoihin sekä raportointiin kausiveroilmoituksella ja yhteenveto-ilmoituksella. Muutoksia käydään läpi arvolisäverolain säännösten pohjalta ja useiden esimerkkien avulla.

Asiantuntija: arvonlisäveroasiantuntija OTK, Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte & Touche Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 20.10. mennessä

PRESENTATION SKILLS Esiintymistaidot englanniksi Pe 12.11. klo 9–12 ja 26.11. klo 9–16 sekä etätehtäviä 26.11. – 10.12.

Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työelämässä esitellään asioita jatkuvasti; pienimuotoisista keskusteluista suuriin seminaariesittelyihin. Kaikissa ratkaisee dialogi yleisön kanssa sekä vaikutus kuulijaan. Tämän koulutuksen aikana lisäät varmuutta esitellä yritystänne, tuotteitanne ja projekteja englanniksi. Koulutus edellyttää englannin taitotasoa B Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kielipalvelujen kanssa ja kouluttajana toimii erittäin suosittu brittikouluttaja, viestintävalmentaja Kelly Raita.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + 23 %.

Normaalihinta 740 + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 5.11. mennessä UUDET INCOTERMSTOIMITUSLAUSEKKEET Tiistaina 23.11. klo 9-13, Turun kauppakamarin, Puolalankatu1 Incoterms 2010 astuu voimaan 1.1.2011. Mikä muuttuu, mikä säilyy?

Mitä uutta, mikä jää pois?

Uuden Incotermsin esittely Asiantuntija: Senior Adviser Asko Räty, Trade Procedures.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 16.11. mennessä

YRITYSJOHDON KOULUTUS NAISJOHTAJUUS –KUTSUSEMINAARI Perjantaina 29.10., Turun Messu- ja Kongressikeskus Kutsuseminaari järjestetään Osaava Nainen –messujen yhteydessä.

Puhujina toimitusjohtaja Sirkka Mertala Milestone Oy, toimitusjohtaja Marjo Risku Securitas Direct Oy sekä Jani Toivola.

Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot Torstaina 11.11. klo 9-16 Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita; yhtiön valmistaminen luovutukseen, yrityskauppa, yhtiön purku, yrityksen arvo verotuksessa , myyjän verotus sukupolvenvaihdoskaupassa ja jatkajan verotus omaisuudesta luovuttaessa Asiantuntijat: lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat ja VT, partner

Päivi Ahanen-Raitio, Veropaja Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET TYÖHÖNOTON PELISÄÄNNÖT Torstaina 4.11. klo 9-12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työsuhteen elinkaari alkaa rekrytoinnista, ja myös tämä työsuhteen esivaihe kannatta hoitaa huolellisesti ja hyvin. Kurssin tavoitteena on tarjota työnantajille selkeä mielikuva siitä, mitä rekrytointiprosessissa saa ja pitää tehdä. Kun rekrytointia koskevat lain säännökset ovat hallussa, on työnantajan helpompi keskittyä pääasiaan, eli parhaan hakijan löytämiseen tehtävään.

Kurssilla käydään läpi rekrytointitilannetta alkaen työpaikkailmoituksen laatimisesta ja päätyen työsopimuksen tekemiseen.

Kurssilla opastetaan, kuinka rekrytointiprosessi hoidetaan lain mukaan oikein ja ilman ikäviä jälkiseuraamuksia työnantajalle. Koulutus on hyödyllinen kaikille esimiestehtävissä toimiville ja yrityksen rekrytoinneista vastaaville.

Asiantuntija: lakimies Hanna SkurnikJärvinen Helsingin seudun kauppakamarista Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 28.10. mennessä TYÖAIKA JA SIIHEN LIITTYVÄT KORVAUKSET Tiistaina 16.11. klo 9-12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työaikalaki koskettaa lähes kaikkia työnantajia ja työntekijöitä. Tässä tiiviissä ja käytännönläheisessä tilaisuudessa käsitellään työaikalain keskeisiä kohtia, työajan käsitettä, säännöllistä työaikaa ja miten sijoittaa työajat lain mukaisesti.

Tilaisuudessa käydään esimerkkien avulla läpi lisä- ja ylityönlaskenta sekä sunnuntaityökorotuksen ja viikoittaisen vapaa-ajan vaikutus työntekijän palkkaan.

Asiantuntija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.11. mennessä

32 ajantasa • 5/2010

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUKSET TEHOKAS MYYNTITYÖ Maanantaisin 1.11. ja 15.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Myyntityössä menestymisen edellytys on myyntitulokseen vaikuttavien asioiden hallinta kokonaisuudessa. Myyntitaitojen jatkuva parantaminen on myyjän tärkein ja tehokkain keino saavuttaa parempia tuloksia. Myyntikoulutuksessa keskitytään näiden asioiden kehittämiseen käytännönläheisesti. Myyntikoulutus on tarkoitettu kaikille henkilökohtaista myyntityötä tekeville henkilöille, jotka haluavat parantaa osaamistaan erilaisissa myyntitilanteissa.

Valmentaja: Petri Kiikkinen TJ Consulting Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 25.10. mennessä Verkkokaupan perusteet menesty verkkokaupalla, sanoista tekoihin!

– mitä verkkokaupankäynti on vuonna 2010?

Tiistaina 9.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tuottoisa verkkokauppaliiketoiminta perustuu sähköisen liikeidean, tuotevalikoiman, myynnin ja asiakaspalvelun

erityispiirteiden hallintaan. Tilaisuudessa tutustutaan sähköisen tavaratalon takahuoneeseen, josta myynnin menestystekijät löytyvät. Osallistujat saavat kattavan kuvan verkkokauppaliiketoimintaan vaikuttavista lainalaisuuksista. Lisäksi käydään läpi konkreettisia työkaluja ja toimintoja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Oletpa sitten verkkokaupankäynnistä kiinnostunut pk-yrittäjä, yrittäjäksi aikova tai jo verkkokauppiaana toimiva, koulutus antaa sinulle eväät, joiden avulla voit ottaa rohkeasti seuraavan askeleen.

Asiantuntija: tietokirjailija, myyntipäällikkö Jukka-Pekka Lindén, Netera Consulting Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 2.11. mennessä

MUU KOULUTUS Palvelun laatu - koulutus Mitä kaikkea voikaan palvelussa tapahtua?

- asiakkaan kohtaamisesta laadukkaaseen palvelutapahtumaan Torstaina 25.11. klo 9 -16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Meillä kaikilla on jokin hyvä ja huono muistikuva palvelutapahtumasta. Mitä siinä tilanteessa oikein tapahtuikaan?

Mitä kaikkea voikaan palvelussa tapahtua -tilaisuudessa käsitellään palvelun perusteita tavalla, joka innostaa kehittämään niin talon sisäistä kuin ulkoista palvelua.

Päivän aikana osallistuja saa virikkeitä kehittää omaa palvelukonseptia, oppii analysoimaan omaa palvelun laatua, saa uusia tapoja erottua kilpailijoista paremmalla palvelulla, mahdollisuuden luoda uusia tapoja kohdata asiakkaita, oppii miten kehittää kokonaisvaltaista palvelua, mahdollisuuden kääntää valitukset myyntivaltiksi.

Kouluttaja: Timo Valvio Teamcon Valmennuksesta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %. Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.11. mennessä PÖRSSI-ILTA Tiistaina 30.11. klo 17.30 – 20.40, Mauno Koivisto – keskus, Bio City Ilta on tarkoitettu kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille.

Sen aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin.

Illan tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta nettisivuillamme. Pörssiilta järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: 23.11. mennessä.

33 5/2010 • ajantasa

Uusi klassin en ruokar avintol a avattu.

“Tärkeitä päätöksiä ei milloinkaan tule tehdä vatsa tyhjänä.”

Tervetuloa keittiömestarin tyylikkäälle liikelounaalle Arkisin tarjoamme kolmen ruokalajin lounaan pöytiin tarjoiltuna. Lisäksi myös lounasaikana sekä viikonloppuisin käytössänne on á la carte -lista.

Ruokalistoihimme voitte tutustua internetsivuillamme – halutessanne keittiömestarimme suunnittee Teille myös oman menun.

Ravintola Wanhan paronin kellari tarjoaa Teille klassisimpia makuja laadukkaista raaka-aineista valmistettuna.

Tapaamisiinne ja kokouksiinne voitte varata esimerkiksi Paronin pyöreän pöydän tai kokonaisen suuren salin isommalle väelle.

Paronin vieraana varmistatte onnistuneen liiketapaamisen avainasiakkaidenne kanssa.

Yliopistonkatu 37, Turku • www.wpk.fi • Varaukset ja tiedustelut 040 522 5727 • Liikelounaat • Kokouspaketit • Pikkujoulut ja muut juhlatilaisuudet

SYKSYN PÄÄTTÄVÄT JÄSENAAMUKAHVIT - verkostoidu aamiaisen merkeissä!

2.12.

Lakipalveluyritys FONDIA

Merkkaa jo kalenteriisi!

34 ajantasa • 5/2010

Turun kauppakamarin

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2010 Keskiviikkona 1.12.2010 klo 9.00 – 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus, auditorio Messukentänkatu 9-13, Turku Taloudellinen taantuma on hellittämässä, mutta sen jättämä jälki näkyy vielä vuosien ajan yrityksissä ja Suomen julkistaloudessa. Miltä näyttää yritysten ja niiden omistajien tulevaisuus verotuksen näkökulmasta?

Keskuskauppakamarin veroasiantuntijat käyvät läpi osinkoverotuksen muutosehdotuksia ja selvittävät yrityksen varojenjakoon ja luovutukseen liittyviä verokysymyksiä. Lisäksi selvitetään menetysten ja tappioiden käsittelyä verotuksessa. Yrityksille ja omistajille veroseuraamusten ennakointi on tärkeää. Asiantuntijamme kertovat, milloin ennakkotietoa kannattaa hakea ja milloin verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan. Tilaisuudessa kuulet myös uusimmasta oikeuskäytännöstä yritysten ja omistajien verotuksessa.

OHJELMA 8.30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.00

Tilaisuuden avaus

9.05 Ajankohtaiset kirjanpitoasiat -16.00 * Kirjanpitolautakunnan v 2010 lausunnot * uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen toimintakertomus ja toiminnantarkastus * yhdistyslain muutokset * verotilin korot ja myöhästymismaksut Uudistuva verolainsäädäntö * budjetin verolait * Hetemäen työryhmän väliraportti * yritys- ja pääomatuloverotuksen kehityslinjat * mahdollisten muutosten voimaantulo

KTM, toimitusjohtaja Karl-Johan Sigfrids Oy Certima Ab

Varojenjaon verosuunnittelu * muuttuva osinkoverotus * vaihtoehdot osingonjaolle Yrityksen luovutuksen verokysymyksiä * sukupolvenvaihdokset * verovapaat osakeluovutukset * henkilöyhtiön luovutus Menetykset ja tappiot verotuksessa * menetysten vähennyskelpoisuus * tappiot omistajanvaihdostilanteissa * poikkeusluvan edellytykset

OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Keskuskauppakamari

Veroseuraamusten ennakointi * ennakkotiedot ja -ratkaisut * luottamuksensuoja * veronsaajan muutoksenhakuperusteet Uutta oikeuskäytäntöä yritysten ja omistajien verotuksessa * yritysjärjestelyt * peitelty osinko KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala * menon vähennyskelpoisuus Keskuskauppakamari Lounas klo 11.30-12.30, iltapäiväkahvi klo 14.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%. Normaalihinta 480 e + alv 23%. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 24.11.2010 mennessä netissä https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/Tilinpaatos_ja_veropaiva_5300

Kiitos työn tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista.

Arvosta tekijää!

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.