Ajantasa 5/2009

Taloushallinnolla on töitä – Tilimies on nyt erimies.......................... 4 Uusia ohjauskeinoja kauppapaikkojen kaavoitukseen....................... 6 Palvelujen arvonlisäverotukseen merkittäviä muutoksia vuoden 2010 alussa............................................. 7 Yrityskaupat tehdään epäjatkuvuuskohdassa........................ 13 Ursuk puvustaa veden kanssa tekemisissä olevat................................ 14 KUTSU: Turun kauppakamarin syyskokous 18.11. .................... 19

JÄSENLEHTI

5/2009

Turun kauppakamari kouluttaa

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Torstai 19.11.2009, klo 9.00 – 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskuksen auditorio Messukentänkatu 9-13, Turku Tilaisuuden puheenjohtajana toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Asiantuntijoina toimivat: OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila ja KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamarista sekä KHT, partner Kimmo Antonen ja veroasiantuntija, partner Ari Engblom KPMG Oy:stä.

OHJELMA klo 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

11.30

Lounas

klo 9.00 Tilaisuuden avaus toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari

12.30

Yllätysluento suoraan rahamaailman huipulta

12.50

Matkakustannukset verotuksessa

klo 9.05 Uudistunut ja uudistuva verolainsäädäntö -

budjetin verolait

-

työperusteisen osingon verotus

-

osakeyhtiön varojenjaon verotus

-

osinkoverotuksen kehitysnäkymiä

-

työmatkan käsite

-

komennusmiesten päivärahat

-

omistajayrittäjän matkakulut

-

Verohallinnon uudet ohjeet

Uusin yrityksiä ja niiden omistajia koskeva oikeuskäytäntö

Poistot verotuksessa

-

yritysjärjestelyt

-

EVL:n eri poistojärjestelmät

-

peitelty osinko ja voitonsiirto

-

korotetut poistot

-

luovutusvoittojen verotus

-

kirjanpitosidonnaisuus

-

menojen vähennyskelpoisuus

-

poistot ja nettovarallisuus

Vaikeiden aikojen verotuksen erityiskysymyksiä -

yritysverotuksen joustokohdat

-

velkojen anteeksianto ja – saanti

-

varautuminen tappioihin

-

henkilöstön saneeraus ja verotus

14.55

Iltapäiväkahvi

15.15

Tilinpäätös ja siihen liittyvät verokysymykset talouden taantumassa

16.00

Tilaisuus päättyy

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22%.

Normaalihinta 480 € + alv 22%. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Lisätietoja koulutuksesta: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh (02) 274 3423 maria.lindbom@turku.chamber.fi Ilmoittautuminen: 12.11.2009 mennessä verkkosivuillamme: www.turku.chamber.fi/Koulutus tai puhelimitse: (02) 274 3411 / Elina Virta

2 ajantasa • 5/2009

SISÄLTÖ Pääkirjoitus

Taloushallinnolla on töitä – Tilimies on nyt erimies..........................4

Kuukauden artikkelit

Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Turun seutu on mainettaan parempi..............................................5 Uusia ohjauskeinoja kauppapaikkojen kaavoitukseen......................6 Palvelujen arvonlisäverotukseen merkittäviä muutoksia vuoden 2010 alussa....................................................................7 Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen palkkatulon verotuksesta...8 Työsuhteen päättyminen lomautusaikana.......................................9 Arvioverotuksesta......................................................................11 Remburssi................................................................................12

Kamarissa tapahtuu

Yrityskaupat tehdään epäjatkuvuuskohdassa...............................13 Ursuk puvustaa veden kanssa tekemisissä olevat.........................14 Laatujärjestelmän ja sen sertifiointi yrityksen kehittämisen apuvälineenä..........................................................15 Syksyn ensimmäiset aamukahvit.................................................16 ICT-valiokunta eduskunnassa......................................................17 Enää 470 päivää kulttuuripääkaupunkivuoteen.............................18 KUTSU: Aamukahvit 29.10 Finanssitutka Oy................................18 KUTSU: Syyskokous 18.11........................................................19 KUTSU: Kauppakamari osastojen syyskokoukset.........................19 KUTSU: Johtajuus kasvun kynnyksellä.........................................19 Vuokrattavana...........................................................................29

Yritystietoa

Verotilimenettely käyttöön vuonna 2010......................................20 Luottorekisteriin esitetään muutoksia..........................................20 Finnveralle lupa taata lyhyen maksuajan vientikauppoja.................20 Perusteettomia laskuja yrityksille................................................20 Turvallisuusohjeet kemikaalionnettomuuden varalta internetissä.....21 Etsitkö uutta liikeideaa?..............................................................21 Työryhmä haluaa henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä.21 Sähköiseen tunnistamiseen pelisäännöt.......................................22 Keskuskauppakamarin näkemyksiä Hetemäen työryhmän alustavista kaavailuista..............................................22 Toimenpide-ehdotuksia yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen....23 Vuorotteluvapaajärjestelmästä ehdotetaan pysyvää......................23 Väliaikainen tukiohjelma käyttöön yritystuissa ja kuljetustuessa......23 Ryhtiä suoramarkkinointiin..........................................................24 Taksinkuljettajille pakolliset ammattipätevyysvaatimukset..............24

Kansainvälistä

Oikeudelliset ongelmat uhkaavat Euroopan digikirjaston kasvua.....25 Tuotteiden ympäristövaikutukset kiinnostavat eurooppalaisia.........25 EU:n kasvihuonekaasupäästöt supistuivat edelleen viime vuonna...25 EU satsaa langattomaan teknologiaan.........................................25 Komission avoimet konsultoinnit.................................................26 Yrityskontaktitietokannat apuna kansainvälisten liikekumppanien löytämisessä.....................................................26 Tervetuloa tutustumaan Teknologiapörssiin..................................26 EU:n rahoitusala kuriin...............................................................26 Valtion pääomasijoitukset Suomen pankkeihin hyväksytty..............26 Eurooppa-portaali uudistui..........................................................26 Tarvitsetko tietoa eri maiden tutkimusjärjestelmistä, ohjelmista ja tavoitteista?...........................................................27 EU biolääkkeiden eturintamaan...................................................27 EU:n tutkimus- ja kehittämismenot polkivat paikallaan vuonna 2007............................................................................27 Millaista innovaatiopolitiikkaa EU tarvitsee...................................27 Yritysvaltuuskuntavierailu Vietnamiin, Singaporeen ja Malesiaan 15.-20.11.................................................................27 Liikeyhteyksiä...........................................................................28 Turun kauppakamari kouluttaa....................................................30

3 5/2009 • ajantasa

Taloushallinnolla on töitä -Tilimies on nyt erimies Ja tilimiehillä tarkoitan nyt etenkin naisia, jotka ovat sekä yritysten taloushallinnossa että tilitoimistojen henkilökunnassa selvänä enemmistönä. Taloushallinnon, kirjanpidon sekä verotuksen asiantuntijoita tarvitaan nyt vuodenvaihteen tienoilla toden teolla. Vai mitä sanotaan jo siitä, että esimerkiksi oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen muuttuu juuri vuodenvaihteessa siten, että ns. verotili on otettava tuolloin käyttöön ja joka tapauksessa viimeistään 1.3.2010. Kuka jaksaa ja kenen täytyy perehtyä syvällisesti muutoksen saloihin muuta kuin juuri mainittujen asiantuntijoiden?

Verotili on verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja. Kaikki verotilimenettelyyn kuuluvat verot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella ja sen on oltava perillä verohallinnossa sähköisesti annettuna kuukauden 12. päivänä ja paperi-ilmoituksena jo 7. päivänä. Muutokset tapahtuvat osittain myös talouselämän eri järjestöjen pyytäminä, mutta ei suinkaan kaikilta kohdin.

Nimittäin myöhästymissanktioitten määrät kyllä hirvittävät. Myöhästymismaksu määrätään, jos kausiveroilmoitus on saapunut myöhässä, ja lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään ja maksetaan 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetun veron määrälle. Itse maksamisen lainlyönnistä seuraa lisäksi viivästyskorkoa viitekorko plus 7 %. Veronkorotusta määrätään lisäksi maksettavaksi, jos vero maksuunpannaan esimerkiksi arvion tai tarkastuskertomuksen perusteella. Lisäksi on käytössä laiminlyöntimaksu, mikä määrätään vuosiilmoitusten ja EU-yhteenvetoilmoitusten laiminlyönneistä. Lisäohjeita saa osoitteesta vero.fi/verotiliohjeet.

Jotta yritys vuodenvaihteen jälkeen välttyy suurilta yllätyssanktioilta, on muu-

toksiin perehdyttävä ja annettava ilmoitus ajoissa. Markkinamiehillä on harvoin halua perehtyä taloushallinnossa tapahtuviin muutoksiin. Samoin suurten yritysten johdolla saatikka pienten yritysten omistajilla. Yrityksen on luotettava ja annettava vastuu taloushallinnon puurtajille, joita ei nyt kateeksi käy.

Vaikka laman keskellä markkinamiehilläkin on kova työ tehdä kauppaa, on nyt erityisesti taloushallinnon osaajilla kädet täynnä työtä usein vielä supistetulla henkilömäärällä. Verotilin käyttöönotto ei nimittäin olekaan ainoa yrityksissä ohjeistusta vaativa työ. Moni muukin asia on muuttunut ja muuttuu. Yrityksen pitää toteuttaa käytännön muutokset arvonlisäveron määrän muutosten myötä jopa useaan kertaan ja lisäksi huomioida muutokset myös tuloverolain, kirjanpitolain, tilintarkastuslain ja myös osakeyhtiölain osalta.

Lisäksi hallituksen vastikään antama esitys siirtää verovastuun palveluiden ostajalle yhteisökaupassa 1.1.2010 alkaen, mikäli yritys tai sen eurooppalainen tytäryritys ostaa tai myy palveluita EU –alueella, sekä jos yrityksen myymiin tai ostamiin tuotteisiin sisältyy palvelua, kuten esimerkiksi asennustyötä tai kuljetuksia.

Hallituksen esitykset HE 136/2009 vp ja HE 137/2009 vp vaikuttavatkin merkittävästi suomalaisten yritysten toimintaan.

Kukapa muu saa ja ottaa vastuun muutoksien toteuttamisista kuin taloushallinnon osaajat ja tilitoimistot. Se onkin heidän työtään, mutta tuleekohan nyt muutoksia kerralla liian paljon, toivottavasti ei kuitenkaan sanktioita. Jos muutosten perässä nyt pysyy, niin voidaan perustellusti silloin sanoa, että tilimies on erimies tai ehkä osuvammin erinainen.

Tapio Laakso Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy

4 ajantasa • 5/2009

kuukauden • artikkelit

Asiamies, ekonomisti

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari

Turun seutu on mainettaan parempi Joka toinen vuosi kauppakamarit selvittävät tärkeimmät yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät.

Pääsääntöisesti ne näyttävät pysyneen varsin samanlaisina vuodesta toiseen.

Tärkeimpiä toimintaympäristötekijöitä ovat edelleen työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, alueen tarjoama elinympäristö sekä yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet.

Selkein muutos aikaisempina vuosina toteutettuihin kyselyihin on se, että kasvukeskuksen sijaitseminen alueella on noussut tärkeäksi toimintaympäristötekijäksi. Yritysten mukaan kasvukeskus tarjoaa paremmat edellytykset houkutella työvoimaa, koska myös puolison työllistymisedellytykset ovat paremmat. Myös uutena mukaan otetun ”Kunnan/alueen hyvä imago” tekijän merkitys rankattiin yritysten toimesta korkealle. Imagon nostossa Turun seudulla on valitettavasti vielä paljon tehtävää. Tämä siitä huolimatta, että todellisuudessa Turun seutu kauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan tarjoaa mahdollisuuden erittäin korkeaan elämisen tasoon. Turun seudun tarjoamia hyvän elämisen mahdollisuuksia on vain kovaäänisemmin rummutettava ympäriinsä.

Varsinais-Suomi toimintaympäristönä Turun kauppakamari selvitti jäsenyri-

tystensä näkemyksiä Alueiden kilpailukyky – tutkimuksen tulosten pohjalta listattujen tärkeimpien toimintaympäristötekijöiden tasosta VarsinaisSuomen alueella. Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomi näyttäisi tarjoavan hyvät edellytykset yritystoiminnalle.

Alueen yritysten näkemysten mukaan alue tarjoaa hyvät tavaraliikenne- ja satamayhteydet sekä erinomaisen elinympäristön. Yritysten yhteistyömahdollisuuksia pidetään hyvinä ja alueella on kasvukeskus.

Ammattiosaamisen säilymisestä on haasteista huolimatta huolehdittava Osaavan työvoiman saatavuus nousee joka kerta tärkeimmäksi yksittäiseksi yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Myös tänä vuonna, huolimatta taantuman synnyttämästä työvoiman kysynnän laskusta. Haasteellisen taloustilanteen vuoksi yritykset kantavat huolta myös tulevan työvoiman riittävyydestä ja erityisesti ammattiosaamisen säilymisestä.

Nuorten työkokemus ja mahdollisuus ammatilliseen työharjoitteluun on tulevan ammattiosaamisen kannalta avainasemassa. Ongelmana on työharjoittelupaikkojen synnyttäminen tilanteessa, jossa henkilökuntaa on muutenkin lomautettuna tai on jouduttu irtisanomisiin. On kuitenkin erittäin

tärkeää, että talouden taantuman aikanakaan emme menetä nuoria työelämän ulkopuolelle.

Liikennehankkeet aikaisempaa tärkeämpiä Liikenneyhteyksien merkitys on toistuvasti noussut yhdeksi merkittävimmistä yritysten toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Tarve satsata paitsi uusiin yhteyksiin, niin myös nykyisen infrastruktuurin ylläpitoon nähdään yrityksissä nyt selvästi entistäkin suurempana. Taustalla on aito huoli jo rakennetun tie- ja raideverkon ylläpidon vakavasta laiminlyönnistä.

Raideyhteyksien kehittämistarve on viime kyselyyn verrattuna kasvattanut eniten merkitystään yritysten kilpailukykyä edistävänä panostuksena.

Raideyhteyksien kehittämistä pidettiin keskimääräistä tärkeämpänä suurissa yrityksissä.

Varsinais-Suomessa tärkeimmiksi liikenneinfrastruktuurihankkeiksi nimettiin Valtatie 8 parantaminen, nopea junayhteys Helsinkiin sekä satamien saavutettavuus. n

5 5/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula Heinonen Turun kauppakamari

Uusia ohjauskeinoja kauppapaikkojen kaavoitukseen – miten käy kilpailun kauppapaikoista ?

Työryhmän esitykset kaupan sijainnin ohjaukseen Ympäristöministeriön asettama kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmä on antanut raporttinsa, jossa se esittää uusia välineitä kaupan sijainnin ohjaukseen.

Ympäristönäkökulmat ovat olleet vahvasti työryhmän työn taustalla. Ilmastonmuutoksen torjunnan mukanaan tuomat liikenteen vähentämisen tarpeet on otettu huomioon uusia lainsäädäntöehdotuksia esitettäessä. Työryhmän käsityksen mukaan kaupan sijainnilla on merkitystä, koska asiointiliikenne tuottaa viidenneksen liikenteen kasvihuonepäästöistä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kaupan rakenne on hajaantunut yhä enemmän pois kaupunkikeskustoista. Työryhmän työn lähtökohtana ovat olleet myös kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen, joiden tarve lisääntyy ikääntymisen ja autottomien talouksien määrän kasvun myötä. Uusilla ohjauskeinoilla pystytään työryhmän mukaan paremmin vaikuttamaan kaupan sijoittumiseen kuin nykyisellä lainsäädännöllä.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen ensisijaisesti kaavojen keskustatoimintojen alueelle Kaupan sijainnin ohjauksen keskeinen periaate, keskustojen ensisijaisuus suuryksiköiden sijaintipaikkana, ei ilmene tällä hetkellä selkeästi laista. Työryhmä ehdottaa, että lakiin otetaan määräys vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisesta ensisijaisesti keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoimintojen ulkopuolelle yksikkö voidaan sijoittaa vain, jos alue on kaavassa osoitettu tähän

tarkoitukseen. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle vain, jos alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Työryhmä esittää myös, että keskustatoimintojen alueen määrittelyä selkiytetään.

Työryhmä esittää, että ympäristöministeriö kehittää tieto- ja analyysimenetelmiä kaavoituksen tueksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa valtionvarainministeriön harkittavaksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttömahdollisuuksia tukemaan sijainnin ohjausta.

Suuryksikön kokorajaan ei esitetä muutosta Vähittäiskaupan suuryksikön nykyinen kokoraja on 2.000 m2, johon työryhmä ei esitä tässä vaiheessa muutosta.

Työryhmä pitää kuitenkin selvityksen tekemistä kokorajan muutoksen vaikutuksista tarpeellisena. Lisäksi paljon tilaa vievä erikoiskauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin, koska nykyistä lainsäädäntöä on sovellettu epäyhtenäisesti.

Mitä työryhmän ehdotukset merkitsevät kaupan toimialalle ?

Kaupan ja palveluiden toimiala on merkittävä toimija yhteiskunnassa.

Kauppa työllistää yli 300.000 henkilöä ja sen työllisyysvaikutus tulee yhdessä palvelualojen kanssa entisestään korostumaan. Suomi on muuttumassa yhä enemmän teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Siksi on tärkeää, että kaupan ja palveluiden toimintaedellytykset turvataan jatkossakin.

Yksi tärkeimmistä toimintaedellytyksistä liittyy kaupan sijaintiin ja sen sääntelyyn. Palveluiden ja kauppakeskittymien on sijaittava siellä, missä ihmiset liikkuvat ja asuvat.

Työryhmän esityksiin sisältyy hyviä elementtejä, mutta vaarana on, että ehdotukset toteutuessaan vaikuttavat kaupan sijainnin ohjauksen kiristymiseen ja siten vaikuttavat haitallisesti kaupparyhmittymien väliseen kilpailuun. Myös uusien toimijoiden mukaantulo markkinoille saattaa vaikeutua. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä asia mutta se ei saa liikaa vaikeuttaa kaupan toimintaedellytyksiä.

Lähipalveluiden turvaaminen on tärkeää, mutta työryhmän ehdotusten toteutuessa voi olla, että lähipalveluiden ja suurten kauppakeskittymien välillä syntyy vastakkainasettelua. Mo-

Seudullisten kaupan yksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa Työryhmä ehdottaa, että merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä. Erittäin suuret (vähintään 60.000 kerrosneliötä) kaupan hankkeet otetaan YVA-menettelyn piiriin eli niistä suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi.

Palveluverkkoselvitykset ja tietoaineistojen keräämisen kehittäminen Palveluverkkoselvitysten asemaa vahvistetaan niin, että yleispiirteisten kaavojen kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen tulee perustua palveluverkkoselvitykseen.

6 ajantasa • 5/2009

lempia palvelumuotoja tarvitaan eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Periaate vähittäiskauppojen suuryksiköiden sijoittamisesta keskustatoimintojen alueelle on keskustojen elinvoimaisuuden kannalta sinänsä kannatettavaa, mutta useinkaan kaupunkien keskustoissa ei löydy tilaa suuryksiköille. Suuryksiköiden sijoittaminen keskustojen alueelle voi tuoda mukanaan myös liikenneongelmia. Tilaa vievä kauppa ei aina edes luonteensa puolesta sovellu keskustoihin. Kauppapaikkojen sijoittamisen

tulee olla joustavaa eikä sääntely saa johtaa siihen, että hanke jää toteutumatta, mikäli sitä ei voi sijoittaa keskustatoimintojen alueelle.

Periaatteessa on hyvä, että merkitykseltään seudulliset hankkeet määritellään maakuntakaavassa kokonaisvaltaisesti. Tämä saattaa kuitenkin olla joustamaton menettely, jos tilanne myöhemmin muuttuu kauppapaikkojen tarpeen suhteen. Palveluverkkoselvityksen aseman vahvistaminen on hyvä asia. Kauppakamarit voivat luon-

tevasti olla mukana palveluverkkoselvitysten laadinnassa.

Ympäristöministeriö lähettää raportin lausuntokierrokselle ja Turun kauppakamari tulee myös antamaan oman lausuntonsa raportista.

Mikäli kuulut netin Linkedin –sosiaaliseen yhteisöön, voit jatkaa keskustelua aiheesta ja kommentoida työryhmän esityksiä Turun kauppakamari - Turku Chamber of Commerce –ryhmässämme. n

Arvonlisäveroasiantuntija Matti Lindholm KPMG Oy Ab

Palvelujen arvon­lisä­verotukseen merkittäviä muutoksia vuoden 2010 alussa Suomen arvonlisäverolainsäädäntöön kohdistuu kolme huomattavaa muutosta vuoden 2010 alussa. Ulkomailla suoritettuihin hankintoihin sisältyvän ulkomaisen arvonlisäveron takaisin hakeminen toisesta EU:n jäsenvaltiosta eli ns. ulkomaalaispalautusjärjestelmä uudistuu koko EU:n alueella. Uusi kansallinen verotilijärjestelmä vaikuttaa arvonlisäveron ilmoittamiseen, maksamiseen ja alv-palautusmenettelyyn. Lisäksi palvelujen verotuspaikkaa koskevat säännökset eli ns. myyntimaasäännöt muuttuvat ensi vuoden alusta.

Verotilijärjestelmä ja myyntimaauudistukset merkitsevät muutoksia myös yritysten alv-raportointivelvollisuuksiin.

Tässä esityksessä on keskitytty palvelujen myyntimaasäännösten käytännön vaikutuksiin ja laajeneviin raportointivaatimuksiin.

Muutoksen taustat Arvonlisäverolakiin tehtävät palvelujen verotuspaikkaa koskevat muutokset

perustuvat helmikuussa 2008 hyväksyttyyn arvonlisäverodirektiiviin ja direktiivin edellyttämät vastaavat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2010 alkaen jokaisen EU-jäsenvaltion kansallisessa arvonlisäverolainsäädännössä. Muutoksen tavoitteena on pyrkimys yksinkertaistaa valtioiden rajat ylittävien palvelujen myyntien arvonlisäverotusta sekä toisaalta varmistaa palvelujen verotuksen tapahtuminen mahdollisimman usein palvelun tosiasiallisessa kulutusmaassa. Muutokset toteutetaan pitkälti uudistamalla palvelukaupan ns. myyntimaasäännöksiä.

Mikä merkitys myyntimaasäännöillä on?

Kansainvälisessä palvelukaupassa myyntimaasäännöt määrittävät sen, minkä maan arvonlisäverolakia kuhunkin myyntiin sovelletaan. Tämän maan kansallisen lainsäädännön pohjalta ratkaistaan sitten se, suoritetaanko palvelun myynnistä veroa vai ei. Jos liiketapahtumasta tulee suorittaa ve-

roa, paikallinen lainsäädäntö määrittää niin ikään myös sen, kuka (myyjä vai ostaja) on velvollinen suorittamaan tämän veron ao. maahan.

Myyntimaasäännöksissä tapahtuvat muutokset Nykyisin palvelukaupan pääsäännön mukaan palvelut on myyty siinä valtiossa, johon myyjä on sijoittautunut.

Tämän lisäksi on kuitenkin lukuisa joukko palveluja, joiden myyntimaahan sovelletaan omia erityissäännöksiä.

Jatkossa palvelujen myynteihin sovelletaan kahta pääsääntöä. Toisen pääsäännön mukaan elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan siinä valtiossa, johon ostaja on sijoittautunut. Ensisijaisesti ratkaisevaa on se, mihin ostajan kiinteään toimipaikkaan palvelu on luovutettu. Toinen pääsääntö puolestaan määrittää, että kuluttajille myytävien palvelujen verotusmaa on jatkossakin lähtökohtaisesti myyjän sijaintivaltio.

7 5/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit Myyntimaauudistuksen myötä aiempaa useammat palvelut, kuten tavaraan kohdistuvat työsuoritukset sekä varastointipalvelut, luetaan pääsäännön alaiseksi palveluksi yritysten välisessä palvelukaupassa. Kuitenkin myös jatkossa sekä elinkeinonharjoittajille että kuluttajille myytyjen palvelujen osalta on joukko palveluja, joiden myyntimaa määräytyy erityissäännöksen mukaan.

Esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvat palvelut verotetaan jatkossakin kiinteistön sijaintivaltiossa.

Käännetty verovelvollisuus laajenee Arvonlisäverojärjestelmän perusperiaatteisiin on tyypillisesti kuulunut, että veron suorittamisvelvollisuus on lähtökohtaisesti tavaran tai palvelun myyjällä. Tilanteissa, joissa arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus lain nojalla siirretään ostajalle, on kysymys ns. käännetystä verovelvollisuudesta.

Rajat ylittävien palvelujen verotus elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa tapahtuu jatkossa aiempaa useammin ostajan valtiossa edellä kuvatulla tavalla. Direktiivin nojalla em. pääsäännön alaisiin palvelun myynteihin sovelletaan jatkossa pakollista käännettyä verovelvollisuutta, mikäli ulkomainen myyjä ei ole sijoittautunut ostajan valtioon tai mikäli ostajan valtioon sijoittautunut ulkomaisen myyjän toimipaikka ei osallistu palvelun suorittamiseen.

Käytännön merkitykset Elinkeinonharjoittajien välisessä palvelukaupassa palvelulaskutus tapahtuu jatkossa usein ilman arvonlisäveroa.

Ostaja huolehtii veron raportoinnista ja mahdollisesta tilittämisestä. Tilitettävää veroa syntyy lähinnä vain, jos ostajalla ei ole täysimääräistä vähennysoikeutta hankintoihin sisältyvästä verosta, eli esim. kun hankinta tapahtuu muuta kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Verottomalla ostolaskulla on ostajan kannalta tuntuva kassavirtavaikutus. Lisäksi hitaisiin ja vaivalloiseksi koettuihin ulkomaalaispalautuksiin on aihetta entistä harvemmin.

Myyjien näkökulmasta muutos vähentää tarvetta alv-rekisteröinteihin ulkomailla. Palvelujen myyjän kannalta aiempaa suurempaan rooliin nousee asiakkaan statuksen tunnistaminen (elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja).

Elinkeinonharjoittajien välisen kaupan säännöksiä sovelletaan palveluihin, joita elinkeinonharjoittaja hankkii tässä ominaisuudessaan. Kuluttajille tapahtuvan palvelukaupan pääsääntöä siis sovelletaan, jos elinkeinonharjoittaja hankkii palvelun omaan tai työntekijänsä yksityiseen kulutukseen.

Ketä muutos koskee Muutos koskee kaikkia niitä yrityksiä, jotka myyvät palveluja ulkomaille tai ostavat palveluja ulkomailta. Raportointivaatimusten muuttumisen myötä uudistus vaikuttaa myös sellaisiin EU-

tavarakauppaa harjoittaviin yrityksiin, joilla ei ole kansainvälisiä palveluostoja tai -myyntejä.

Muutokset raportoinnissa Uuden elinkeinonharjoittajien välistä palvelukauppaa koskevan pääsäännön mukaisiin palveluihin liittyy laajentuvia raportointivelvollisuuksia sekä myyjälle että ostajalle. Aiemmin tavaran yhteisökauppaa koskenut yhteenvetoilmoitus koskee jatkossa myös ko. pääsäännön mukaisia palvelujen myyntejä EU-jäsenvaltioissa sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille. Palveluja myyvän on ilmoitettava myyntinsä ostajittain (alv-tunnisteittain) eriteltynä. Yhteenvetoilmoitus on annettava jatkossa kuukausittain, kun nykyisin ilmoitus annetaan kolmen kuukauden mittaiselta ajanjaksolta. Yhteenvetoilmoitus on annettava sähköisessä muodossa kohdekuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

Verotilijärjestelmän myötä otetaan käyttöön uusi kausiveroilmoitus, joka samalla korvaa nykyiset valvontailmoitukset. Uusina tietoina on raportoitava mm. elinkeinonharjoittajien välisen palvelukaupan mukaisten palvelujen myyntien kuukausittainen kokonaismäärä muissa jäsenvaltioissa sijoittautuneille ostajille. Palvelun ostajien puolestaan tulee ilmoittaa tällaisten palveluostojen kuukausittainen kokonaismäärä. n

Lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari

Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen palkkatulon verotuksesta Yleinen verovelvollisuus Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen verotus määräytyy tuloverolain perusteella sen mukaan, pidetäänkö häntä yleisesti vai rajoitetusti verovel-

vollisena. Yleinen verovelvollisuus on sidoksissa siihen, asuuko henkilö verovuonna Suomessa. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän

jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Yleisesti verovelvollinen maksaa lähtökohtaisesti veroa Suomeen kaikista tuloistaan. Yleisesti verovelvollisen ulkomaan kansalaisen

8 ajantasa • 5/2009

kuukauden • artikkelit Suomessa tekemästä työstä maksettua palkkatuloa verotetaan progressiivisesti kuten suomalaisenkin palkkatuloa.

Suomella on voimassa verosopimus yli 70 valtion kanssa. Verosopimus voi rajoittaa valtion sisäisen lainsäädännön mukaista verotusoikeutta. Työskentelyvaltiolla on verosopimusten mukaan lähtökohtaisesti verotusoikeus palkkatuloon. Verosopimusten ns. mekaanikkosääntö voi kuitenkin estää työskentelyvaltion verotusoikeuden seuraavilla edellytyksillä: 1. Työntekijä oleskelee työskentelyvaltiossa yhteensä enintään 183 päivää verosopimuksesta riippuen joko 12 peräkkäisen kuukauden, kalenterivuoden tai verovuoden aikana ja 2. Työnantaja, joka maksaa hyvityksen tai jonka puolesta se maksetaan, ei asu työskentelyvaltiossa ja 3. Hyvityksellä ei rasiteta ulkomaisen työnantajan työskentelyvaltiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa.

Esimerkki: Kiinalainen työntekijä tulee Suomeen suomalaisen työnantajan palvelukseen yhteensä yli kuudeksi kuukaudeksi mutta työskentely alkaa kesken vuotta siten, että kumpanakaan vuonna 183 päivää ei täyty. Kiinan verosopimuksessa 183 päivää on sidottu kalenterivuoteen, joten Suomella ei ole verotusoikeutta työntekijän Suomesta saamaan palkkatuloon.

Rajoitettu verovelvollisuus Ulkomaan kansalainen on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, jos hänellä ei ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia eikä oleskele täällä yli kuutta kuukautta. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain Suomesta saadusta palkkatulosta. Palkkatulo on Suomesta saatua, jos työ tehdään pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan tai toimeksiantajan lukuun.

Jos työnantaja ei ole Suomesta eikä ulkomaisella työnantajalla ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, ansiotuloa alle kuuden kuukauden työskentelystä ei veroteta Suomessa. Jos esimerkiksi suomalaisen yhtiön ulkomaisen tytäryhtiön työntekijä tulee Suomeen kahden kuukauden työmatkalle ja työ Suomessa tehdään ulkomailla sijaitsevan työnantajayhtiön lukuun, Suomi ei verota työmatkan ajalta ansaittua palkkatuloa. Poikkeuksen muodostavat tietyistä valtioista tulleet vuokratut työntekijät. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saatua ansiotuloa verotetaan lähdeverolain mukaan. Lähdevero palkasta on 35 %, ja työnantaja saa ennen lähdeveron perimistä vähentää palkasta 510 E/kk tai 17 E/pv, jos siitä on merkintä lähdeverokortissa. Jos EU/ ETA-kansalaisen Suomen tulot ovat vähintään 75 % hänen vuoden ansio-

tuloistaan, hän voi jälkikäteen vaatia progressiivista verotusta lähdeverotuksen sijaan.

Ulkomainen avainhenkilö Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva ulkomaalainen voi maksaa ansiotuloistaan progressiivisen veron sijaan 35 % suuruista lähdeveroa avainhenkilöiden lähdeverolain perusteella. Soveltaminen edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi Suomessa koko työskentelyn ajaksi, rahapalkka tästä työstä on vähintään 5 800 euroa kuukaudessa koko työskentelyn ajan, henkilö työskentelee erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä, hän ei ole Suomen kansalainen eikä hän ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana. Palkkavaatimusta ei sovelleta opetus- tai tutkimustoimintaa Suomessa olevassa ylemmässä opetuslaitoksessa harjoittavaan henkilöön. Edun voi saada verokorttimerkinnän perusteella enintään työskentelyn 48 ensimmäiseltä kuukaudelta ja 24 kuukaudelta, jos työskentely alkoi ennen 1.1.2007. n

Lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari

Työsuhteen päättyminen lomautusaikana Irtisanomisperusteet Työntekijä voidaan lomautusaikana irtisanoa samoin perustein kuin työsuhteen aikana yleensäkin. Myös irtisanomisajat määräytyvät normaaleilla

perusteilla eli työsuhteen keston mukaan. Lomautusaika luetaan työsuhteen kestoon mukaan. Työnantaja on siis velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaansa työsuhdetta päättäessään

ja on myös velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkkaa, jos hän irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautusaikana.

Jos työnantaja on ollut lain tai so-

9 5/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit pimuksen mukaan velvollinen noudattamaan pidempää kuin 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, saa työnantaja vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan. Tällainen velvollisuus noudattaa pidempää lomautusilmoitusaikaa voi yleensä seurata työehtosopimuksesta.

Esimerkki 1 Työnantaja on lomauttanut työntekijän työehtosopimuksen mukaisella 30 päivän lomautusilmoitusajalla. Irtisanoessaan työntekijän, se saa vähentää noudattamastaan irtisanomisajasta 14 päivää.

Esimerkki 2 Työnantaja on lomauttanut työntekijän noudattaen lain mukaista 14 päivän ilmoitusaikaa. Irtisanoessaan työntekijän, on työnantajan noudatettava koko irtisanomisaikaansa, eikä siitä saa vähentää lomautusilmoitusaikaa.

Työnantaja on velvollinen maksamaan lomautusaikana irtisanomalleen työntekijälle myös lomakorvauksen irtisanomisajalta, vaikka työntekijä olisi koko irtisanomisajan lomautettuna.

Työntekijän irtisanoutumisoikeus Työntekijä on oikeutettu irtisanomaan työsopimuksensa lomautusaikana ilman irtisanomisaikaa. Sama oikeus koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta.

Työntekijän lomautuksenaikainen irtisanomisoikeus on riippumaton lomautuksen perusteesta, sen toteuttamistavasta tai kestosta kuin työsopimuksen kestoajasta. Näin ollen työntekijä voi käyttää erityistä irtisanoutumisoikeuttaan myös tilanteessa, jossa lomautus on vain osittainen (työaikaa lyhentäen toteutettu) tai työntekijän työsopimus olisi määräaikainen.

Työntekijällä ei ole oikeutta työsopimuksensa irtisanomiseen ilman irtisanomisaikaa seitsemän päivän aikana ennen työhön palaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun työnantaja on toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen osalta antanut työntekijälle lomautuksen päättymisilmoituksen, erityinen irtisanoutumisoikeus lakkaa. Myöskään määräaikaisen lomautuksen kyseessä ollessa, erityistä irtisanoutumisoikeutta ei saa käyttää

viimeisten seitsemän päivän aikana.

Määräaikaista työsopimusta ei tällaisessa tilanteessa voi enää lainkaan irtisanoa, sillä erityinen irtisanomisoikeus lomautuksen perusteella ei enää tänä aikana ole voimassa.

Työntekijällä ei ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan irtisanoutuessaan lomautusaikana, paitsi silloin, kun lomautus on keskeytyksittä jatkunut yli 200 kalenteripäivää. Työntekijällä on tällöin irtisanoutumisoikeutensa lisäksi oikeus työnantajan noudattamaan pidempään irtisanomisajan palkkaan, jos hän irtisanoo työsopimuksensa päättymään lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Yhdenjaksoisuutta ei keskeytä lomautuksen aikana pidetty vuosiloma tai lain kiertämiseksi tarkoitettu lyhytaikainen työ. Työntekijällä on lisäksi oikeus työllistymisohjelmaan ja sen mukanaan tuomaan työllistymisohjelmalisään, jos työssäoloaika on ollut vähintään kolme vuotta.

Työntekijällä on oikeus saada pitää lomansa lomautuksesta huolimatta.

Työnantaja voi määrätä työntekijän kesälomalle kesälomakauden aikana kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, vaikka työntekijä olisi lomautettuna ja irtisanomisajalla. Näin ollen lomautus, irtisanomisaika ja vuosiloma voivat siis kulua samanaikaisesti.

Henkilökohtainen ilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Näyttövelvollisuus päättämisen toimittamisesta on irtisanovalla sopijapuolella. Tavallisesti työsuhteen päättämisilmoitukseen otetaan työntekijän allekirjoitus tiedoksisaannin vakuudeksi.

Henkilökohtainen ilmoitus ei ole aina mahdollinen ja tämän vuoksi ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Postin ohella voidaan käyttää sähköisiä viestimiä. Tällä tarkoitetaan telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta ja sähköpostia sekä muuta luotettavaa, sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää.

Irtisanomista ei tulisi toimittaa matka-

puhelimeen tekstiviestinä, koska viesti saatetaan poistaa teleoperaattorin sanomanvälityskeskuksesta esimerkiksi vastaanottajan lomamatkan aikana ennen kuin vastaanottaja on ehtinyt sen lukea.

Jos ilmoitus toimitetaan sähköpostilla taikka muutoin niin, että ilmoituksen toimittaja jättää ilmoituksen esimerkiksi postin tai teleoperaattorin toimesta vastaanottajalle toimitettavaksi, ilmoitus katsotaan vastaanotetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on lähetetty. Kirjettä käytettäessä määräaika lasketaan siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

Sähköisesti lähetetyistä ilmoituksista lähetystiedot tallentuvat automaattisen tietojenkäsittelyn ja teleliikenteen järjestelmiin.

Mikäli työntekijä on lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomallaan taikka työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla, katsotaan kirjeitse taikka sähköisesti lähetetty päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Toisin sanoen irtisanomisaika alkaa kulua vasta loman tai vapaan päätyttyä.

Pitempi tiedoksiantoaika ei koske muita kuin edellä mainittuja poissaoloja.

Vaikka työntekijä olisikin tässä tarkoitetulla vapaalla, henkilökohtaisesti toimitetun päättämisilmoituksen katsotaan tulleen hänen tietoonsa heti.

Näin ollen, jos työntekijä tavoitetaan puhelimitse vapaan tai loman aikana, alkaa irtisanomisaika kulua välittömästi.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen perusteena olevat tosiasiat, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

Tarkoituksena on, että todelliset päättämisperusteet esitetään jo päättämistilanteessa, eikä vasta myöhemmin esimerkiksi mahdollisen oikeudenkäynnin aikana. n

10 ajantasa • 5/2009

kuukauden • artikkelit Veroasiamies

Pekka Virtamo Helsingin seudun kauppakamari

Arvioverotuksesta Verotus on toimitettava arvioimalla, jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi. Verotus on toimitettava arvioimalla myös, jos verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen ja on syytä epäillä, että verovelvollinen salaa tulojaan (laki verotusmenettelystä 27 §).

Arvioverotus on luonteeltaan toissijainen verotuksen toimittamistapa, jonka soveltaminen edellyttää, ettei laskelmaverotukseen tarvittavia tietoja pystytä selvittämään. Pyrkimyksenä on verovelvollisen tulojen mahdollisimman tarkka arvioiminen ja siten vain todellisen tulon verottaminen.

Tilanteet, joissa veroilmoitusta ei voida oikaistunakaan panna verotuksen perusteeksi, liittyvät kirjanpitovelvollisten kohdalla yleensä kirjanpidon ja sitä kautta veroilmoituksen puutteellisuuksiin ja virheisiin. Puutteellisuuden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta kyseessä tulee kuitenkin olla verotukseen vaikuttava ja olennainen seikka.

Kirjanpidon on täytettävä mm. täydellisyyden ja ajantasaisuuden vaatimukset. Esimerkiksi tulojen kirjaamatta jättäminen ja jälkikäteiset kirjaukset tekevät kirjanpidosta sekavan ja epäluotettavan. Yrityksen omistajan yksityistalouden puolelle kuuluvien menojen kirjaaminen yrityksen kuluiksi johtaa myös helposti arvioverotukseen.

Mikäli kirjaaminen tapahtuu väärillä kulunimikkeillä asiantilan peittämiseksi, tulee asia normaalisti ilmi vasta verotarkastuksessa, mutta määrättävä veronkorotus ja viivästysseuraamukset kasvattavat merkittävästi verovelvollisen maksutaakkaa. Lisäksi tällainen menettely saattaa johtaa syytteeseen vero- tai kirjanpitorikoksesta.

Tavallinen arvioverotuksen syy on

kirjanpidon, useimmiten kassatilin, kreditsaldoisuus. Tämä voi johtua esimerkiksi kirjausten tekemisestä väärässä järjestyksessä taikka suoranaisista väärinkäytöksistä, kuten olemattomien menojen kirjaamisesta tai tulojen salaamisesta. Arvioverotusta ei tulisi toimittaa, jos verovelvollinen pystyy selvittämään syyt kreditsaldoisuuteen.

Yksi arvioverotuksen laji on ns. yleinen epäluotettavuusarvio, joka on verottajan eräänlainen kokonaiskäsitys siitä, ettei veroilmoituksessa ilmoitettu tulo voi olla oikea, vaikka konkreettisia virheitä ei pystyttäisikään osoittamaan.

Tällöin usein verrataan verovelvollisen myynti- ja käyttökatteita paitsi tämän omiin aikaisempiin, myös saman toimialan keskimääräisiin katteisiin.

Pelkästään näiden lukujen alhaisuus ei yleensä riitä arvioverotuksen perusteeksi, vaan verottajalla tulee olla muutakin näyttöä veroilmoituksen epäluotettavuudesta.

Ongelmana verottajan kannalta on se, että konkreettisen näytön esittäminen yleensä vaatisi verovelvollisen kirjanpidon tarkastamista. Suositeltava menettely onkin, että näytön kannalta epäselvissä tapauksissa kyseinen yritys otettaisiin verotarkastuksen kohteeksi ja mahdolliset oikaisut verotettavaan tuloon tehtäisiin jälkiverotusmenettelyssä eikä säännönmukaisessa verotuksessa.

Yleistä epäluotettavuusarviota muistuttaa ns. vertailuarvioverotus, jonka edellytys on, että verovelvollisen ilmoittama tulo on ilmeisesti liian vähäinen verrattuna muiden samalla alalla ja samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon, eikä verovelvollinen voi esittää tähän päteviä syitä. Lisäedellytyksenä vertailuarvioverotukselle on epäily siitä, että verovelvollinen salaa tulojaan. Tämä epäily voi perustua esim. siihen, että tavarantoimittajilta on saatu tietoja ostoista, joita ei näy ostajayrityksen

kirjanpidossa. Tällöin voidaan olettaa, että kyseistä tavaraa on myös myyty ohi kirjanpidon.

Arvioverotusta ei voida toimittaa, jos verovelvollinen esittää näyttöä tai ainakin todennäköisiä perusteita ilmoittamansa tulon vähäisyyden tueksi.

Muutoinkin tulisi tulovertailun lisäksi olla muuta todistusaineistoa veroilmoituksen epäluotettavuudesta, jottei verotus muodostuisi kohtuuttomaksi.

Verovelvolliselle on, mikäli se on salassapitovelvollisuutta rikkomatta mahdollista, osoitettava ne vertailutiedot, joihin toimitettava verotus perustuu.

Jos vertailutietoja ei voida osoittaa, on syy siihen ilmoitettava.

Arvioverotusta toimitettaessa tulee veroilmoitusta hyödyntää, jos se voidaan joiltakin osin katsoa luotettavaksi. Verotettavaan tuloon päädytään arvioimalla tulolähteittäin bruttotulo ja erikseen siitä tehtävät vähennykset.

Lain mukaan verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Käytännössä verovelvollista on aina kuultava, mikäli hän ei ole tavoittamattomissa. Ilmoitus arvioverotuksen toimittamisesta on annettava kirjallisena verovelvolliselle siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa on säädetty.

Arvioverotusta koskevaan verotoimiston tiedusteluun on syytä aina vastata kirjallisesti ja pyrkiä tarkoin selvittämään verovelvolliskohtaiset olosuhteet ja näin torjua verottajan mahdolliset kaavamaiset rinnastukset muihin alan yrittäjiin. Jos verottajan tiedustelu ei ole selkeä ja riittävästi yksilöity, kannattaa ottaa yhteys verotoimistoon tiedustelun lähettäjään.

Periaatteessa näyttövelvollisuus eli todistustaakka arvioverotuksessa jakautuu siten, että arvion soveltamisedellytysten (kirjanpidon epäluotettavuus tms.) osoittaminen on veroviranomaisen tehtävä, kun taas verovelvollisen on esitettävä näyttöä arvion eli todellisen verotettavan tulon määrästä.

11 5/2009 • ajantasa

kuukauden • artikkelit Pelkkien väitteiden esittäminen ei riitä, vaan niiden tueksi on oltava myös konkreettisia tosiasioita. Myös verottajalta on edellytettävä yksityiskohtaisten perustelujen esittämistä.

Arvioverotuksen yhteydessä verovelvolliselle määrätään myös veronkorotus, josta on säädetty verotusmenettelylain 32 §:ssä. Kun verovelvollinen

on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, veronkorotus on lain mukaan enintään 30 prosenttia lisätystä tulosta. Verohallituksen yhtenäistämisohjeissa on annettu tarkempia tulkintaohjeita veronkorotuksen määräämisestä erilaisissa tilanteissa.

Lakimies Jaakko

Käytännössä korotus jää yleensä enintään 10 prosenttiin, ja 30 prosenttia lähentyviä korotuksia käytetään vain poikkeuksellisen törkeissä tapauksissa. n

Sainio

Helsingin seudun kauppakamari

Remburssi Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemien yhdenmukaisten remburssisääntöjen mukaan remburssilla tarkoitetaan miten tahansa nimettyä tai kuvattua järjestelyä, joka on peruuttamaton ja merkitsee avaajapankin ehdotonta sitoumusta hyväksyä ehtojen mukainen asiakirjaesitys. Asiakirjaesityksen hyväksymisellä tarkoitetaan maksamista.

Vientiremburssi tapahtuu yleensä siten, että ostaja tekee toimeksiannon omalle pankilleen remburssin avaamisesta. Ostajan pankki avaa remburssin yleensä suoraan myyjän pankissa, joka puolestaan ilmoittaa remburssin olemassaolon myyjälle. Tämän jälkeen myyjä lähettää tavaran ostajalle ja esittää lähettämistä koskevat asiakirjat remburssin määräämälle pankille, joka on yleensä myyjän pankki, joka puolestaan tarkastaa asiakirjat ja lähettää ne edelleen avaajapankille. Avaajapankki

luovuttaa asiakirjat ne tarkastettuaan ostajalle, joka saa asiakirjoilla tavaran rahdinkuljettajalta. Remburssi maksetaan remburssiehtojen määräämänä ajankohtana edellyttäen, että esitetyt asiakirjat ovat olleet remburssiehtojen mukaiset.

Myyjän pankki voi myös toimia remburssin vahvistajana. Vahvistaessaan remburssin sitoutuu myyjän pankki suorittamaan maksun myyjälle saatuaan remburssiasiakirjat haltuunsa ja hyväksyessään ne. Tässä tapauksessa myyjä ei joudu kantamaan ostajamaahan tai ostajan pankkiin liittyvää riskiä.

Remburssin käyttö on hyvin suositeltavaa varsinkin silloin, kun ostajan maksukykyyn tai myyjän toimituskykyyn liittyy epävarmuutta tai, kun halutaan vähentää taloudellisista ja/tai poliittisista olosuhteista johtuvaa epävarmuutta. Myös silloin, kun on kyse

suuresta tai tilaustyönä tehtävästä toimituksesta, on remburssin käyttö suositeltavaa. Remburssin etuja on myös sen nopeus. Myyjä saa suorituksensa jo lähetettyään tavaran. Remburssissa voidaan toki sopia myöhemmin tapahtuvasta maksusta. Tärkeää myyjän kannalta kuitenkin on, että suorituksesta vastaa pankki eikä ostaja.

Remburssista on etua myös ostajalle, sillä remburssin avulla ostaja voi varmistua siitä, että myyjä saa suorituksensa vasta lähetettyään tavaran ja toimitettuaan asiakirjat pankille. Ostajan on remburssin avulla helppo myös varmistua tavaran saapumisen oikeaaikaisuudesta. Remburssi on myös osoitus ostajan luottokelpoisuudesta ja maksukyvystä, mikä ostajan kannattaa muistaa neuvotellessaan toimituksen hinnasta. n

12 ajantasa • 5/2009

Yrityskaupat tehdään epäjatkuvuuskohdassa Suomen Yrityskaupat Oy on yli kymmenen vuoden ajan määrätietoisesti rakentanut palvelua, joka oli yrityksen aloittaessa Suomessa vielä aivan lapsenkengissä. – Kun lähdimme 90-luvun puolivälissä miettimään uutta liiketoimintamallia yritysten omistajanvaihdoksiin, alalla ei ollut yhtään koko prosessia hallitsevaa toimijaa, kertoo Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja. – Olemme nyt saavuttaneet asettamamme kehitystavoitteet ja rakentaneet mm. valtakunnallisen verkoston.

Suomen Yrityskaupat huolehtii koko omistajanvaihdokseen liittyvästä prosessista: asiakas saa niin juridisen kuin markkinoinnillisenkin tuen yrityskaupalleen. – Lisäksi tuotamme yrityksestä sellaista materiaalia, jonka perusteella rahoituslaitokset pystyvät tekemään rahoituspäätöksensä. – Suomen Yrityskaupoilla on valtakunnalliset sopimukset merkittävimpien suomalaisten pankkien kanssa. Harvoin itse asiassa yrityskauppoja toteutetaan pelkällä riihikuivalla rahalla: useimmissa kaupoissa on mukana yksi tai useampi rahoittaja, Rantanen selvittää.

märtää, että ostaja ei näe yrityksessä olevaa hiljaista tietoa, arvopääomaa, josta tämä ei myöskään ole valmis maksamaan. Kun keskinäistä ymmärrystä ei ole, yrityskaupan asiantuntijan käyttö on hintansa väärtti kaupan molemmille osapuolille.

Moni miettii mitä tekisi isona - Olen joskus miettinyt, pitäisikö meidän pistää mainos Aku Ankkaan, se on kuitenkin yksi luetuimpia lehtiä Suomessa, pohtii Rantanen. – Yrityksen ostajina on usein ammattiyrittäjien lisäksi aivan tavallisia ihmisiä, jotka miettivät totaalista alanvaihtoa eli tyypillistä ostajaa ei ole. Markkinoinnissa mietimmekin sitten tarkasti, kuinka saavutamme myös nämä ei-vielä-mutta-ehkä-joskus –potentiaalit.

Rantasen mukaan aiemmin yritysostajista valtaosa oli miehiä, mutta nykyään tasapaino on tasoittunut. Toki

suurin osa on edelleen miespuolisia.

– Antaisin yritysostajalle neuvoksi, että älä ensiksi katso hintaa, vaan etsi yritys, jonka toiminnasta olet tosissasi innoissaan, eli jälleen kuten puolison hankinnassakin; rakkaus voittaa kyllä kaikki esteet, Juha Rantanen opastaa.

Suomen Yrityskaupat on kehittänyt prosessin, joka ohjaa kauppoja pitkälti automaattisesti netissä. Yrityksellä on jatkuvasti myynnissä noin sata yritystä, joista kaksi kolmasosaa julkisesti ja yksi kolmasosa ei-julkisesti. Suomen Yrityskaupat Oy:llä on 7800 rekisteröitynyttä ostajakandidaattia ja nettisivuilla vierailee päivittäin noin 8000 kävijää.

Kaikkiaan Suomessa on julkisesti myynnissä noin 1500 yritystä .

Juha Rantanen on puheenjohtajana Suomen Yritysvälittäjien liitossa, joka mm. julkaisee ”Hyvä yrityskauppatapa” –ohjeistusta. n Teksti: Jaana Mäkikalli

Myyjän ja ostajan kohtaanto vaikeutena Toimitusjohtaja Juha Rantasen mukaan alalla on erittäin haastavaa löytää oikeat ”ostaja-myyjä –parit”. – Analogiana voisi pitää avioliittoa: kaikki tiedämme, että monen asian ja vaatimuksen pitää loksahtaa kohdalleen ennen papin tai maistraatin eteen menoa, Rantanen vertaa hymyillen. – Esimerkiksi myytävä yritys voi sijaita aivan toisella puolella maata kuin potentiaalinen ostaja. Joskus yritystään myyvällä yrittäjällä on aivan liian epäsuhtaiset odotukset yrityskaupaltaan, onhan hän usein myymässä elämäntehtäväänsä.

– Tällaisessa tilanteessa me olemme aina onnistuneen kaupan puolella.

Myyjälle on usein kannattavampaa myydä yrityksen osakkeet, kun taas ostaja on ostamassa liiketoimintaa, jolle on myös helpommin rahoitusta tarjolla. Myyjän on myös joskus vaikea ym-

13 5/2009 • ajantasa

Ursuk puvustaa veden kanssa tekemisissä olevat – Yrityksemme on ollut aina tekemisissä veden kanssa, kertoo Ursuk Oy:n toimitusjohtaja Marko Kallionpää.

- Isäni perusti yrityksen yli 40 vuotta sitten, kun hän huomasi työssään palomiehenä ja vapaa-ajalla sukeltajana, että laadukkaita sukelluspukuja ei Suomesta tahtonut löytää.

Tänään Ursuk on pelastus- ja sukelluspukuja valmistava turkulaisyritys, jonka tuotteiden korkean laadun takaa mm. henkilökunnan vankka ammattitaito sekä korkea tekninen osaaminen.

Surffausbuumista alkoi vientitoiminta Aluksi yritys harjoitti sekä pukujen maahantuontia että omaa tuotantoa.

1980-luvun surffausbuumin seurauksena aloitettiin myös vientitoiminta.

– Olimme 80-luvun lopulla ensimmäinen tuottaja, joka pystyi toimittamaan Norjan kauppalaivastolle lakimuutoksella pakolliseksi määrätyt pelastautumispuvut, toimitusjohtaja kertoo. – Tämän jälkeen pelastumispuvut tulivat pakollisiksi myös muissa pohjoismaissa, jolloin olimme jo pitkällä oman mallistomme kanssa, Kallionpää jatkaa.

Surffausharrastuksen laannuttua yritys oli siis jo vakiinnuttanut asemansa pelastumispukujen suunnittelijana ja tuottajana. Nykyään tuotelinja jakautuu kahtia: pinnan alla toimiville

tehdään sukelluskuivapukuja ja pinnan päälle pelastuskuivapukuja.

Ursuk Oy:n tuotantotilat sijaitsevat Turun Itäharjulla uutuuttaan hohtavassa rakennuksessa, johon muutettiin keväällä 2008. – Ennen tätä muuttoa meillä oli tuotantoa ja varastoa eri osoitteissa ympäri Turkua, ja välillä tuli melkein nyrkkitappelu epäkäytännöllisistä työtiloista. Nykyisiin olosuhteisiin olemme siis enemmän kuin tyytyväisiä, myhäilee Marko Kallionpää.

Ensin vaate – sitten se kuivaksi - Tuotteidemme menestys perustuu varmasti sille, että teemme vahvaa tuotesuunnittelutyötä. Emme keskity täyttämään vain minimivaatimuksia, kuten monet kilpailijoista, vaan todellakin suunnittelemme käytettävän vaatteen ensin ja sen jälkeen teemme sen vedenpitäväksi, toimitusjohtaja kertoo.

Vuodesta 1998 toimitusjohtajana olleen Kallionpään mukaan sukelluskui-

vapuvuista on maailmalla valtava kilpailu. Tämän vuoksi toiseksi tukijalaksi onkin muotoutunut juuri teknisesti vaativat pelastuspuvut. Uutena aluevaltauksena kuivapuvut ovat nykyään löytäneet käyttäjiä retkiluistelijoista sekä melojista. Myös veneilijöille ja purjehtijoille on omat mallistonsa. Ursuk lanseerasi keväällä 2009 lapsille oman puvun.

Yritys tuottaa keskimäärin 6000 kuivapukua vuodessa kuuluen tällä Euroopan viiden suurimman valmistajan joukkoon. Sukelluspuvuissa käytettävä neopreenikangas tulee Kaukoidästä, mutta muut teknisesti vaativat kankaat Euroopasta. Yritys on kasvanut tasaisesti 10-15 prosentin vuosivauhtia läpi koko 2000-luvun. Kuuden miljoonan euron liikevaihdon yritys tavoittelee kasvattavansa noin kymmeneen miljoonaan 3-4 vuoden tähtäyksellä. n Teksti: Jaana Mäkikalli

14 ajantasa • 5/2009

kamarissa • tapahtuu

Laatujärjestelmä ja sen sertifiointi yrityksen kehittämisen apuvälineenä - Laatujärjestelmää voidaan käyttää yrityksen strategian ja liiketoimintasuunnitelman jalkauttamiseen, totesi toimialajohtaja Risto Uusitalo LC Logistics Center Oy:stä syyskuun alussa

Toimialajohtaja Risto Uusitalo

Turun kauppakamarissa pidetyssä Laatujärjestelmän rakentaminen ja sertifiointi -tilaisuudessa. Laatujärjestelmän kautta saadaan yritykseen yhteiset pelisäännöt eli tiedetään kuin asioita pitää tehdä.

Laatujärjestelmän käyttöönotolla on monia perusteluja. – Yleensä käyttöönoton jälkeen tuotteen tai palvelun laatu tasaantuu, kertoi Uusitalo, - Laatutavoitteita myös asetetaan ja seurataan säännöllisen laatujärjestelmän avulla. Samalla saadaan henkilöstö oivaltamaan, että jatkuva kehitys on osa työn arkirutiineista.

- Mikäli yritys aikoo sertifioida järjestelmänsä, kannattaa sen ottaa järjestelmän rakentamisen pohjaksi esimerkiksi ISO 9001 standardi. Tämä on yleisimmin käytetty standardi, yli miljoona yritystä on todennettu käyttävän sitä noin 170 maassa, kertoi DNV Sertification OY/AB:sta myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Tilli. - Sertifiointia voivat vaatia esimerkiksi asiakkaat, se on ns. ”ticket to trade”, koska sertifioinnilla saadaan puolueettoman asiantuntijan varmennus yrityksen toiminnan laadusta. Sertifiointi on siis riippumattoman tekijän laatujärjestelmän arviointi, joka perustuu faktoihin

ja todelliseen näyttöön. DNV Sertification OY/AB kuuluu Det Norske Veritas –ryhmään, ja se on myöntänyt yli 1500 sertifikaattia Suomessa. n Teksti: Jaana Mäkikalli

Myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Tilli

Tilaisuus kokosi yhteen laatujärjestelmistä kiinnostuneita jäsenyritysten edustajia.

15 5/2009 • ajantasa

Aamukahvit

kamarissa • tapahtuu

Kultaranta Resortin toimitusjohtaja Jussi Valtola (vas.) ja Naantalin Matkailun toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.

Syksyn ensimmäiset aamukahvit nautittiin Naantalin Matkailu Oy:n vieraina Kultaranta Resortin tiloissa Naantalissa.

16 ajantasa • 5/2009

kamarissa • tapahtuu

ICT-valiokunta eduskunnassa

Eduskunnan tietohallintopäällikkö Juha Suomalainen (vas.) ja ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen.

ICT-valiokunta vieraili syyskuussa eduskuntatalossa tutustuen mm. turkulaisen Audico Systems Oy:n toimittamaan äänestyslaitteistoon.

17 5/2009 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Enää 470 päivää kulttuuripääkaupunkivuoteen Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Vuoden teemana on Turku palaa. Tällä viitataan ennen kaikkea uusiutumiseen, tahtoon ja intoon – ja toki myös Turun kymmenien kaupunkipalojen värittämään historiaan. Ja Turku todella palaa: työ kulttuuripääkaupunkivuoden hyväksi on jo täydessä vauhdissa.

Monille Euroopan kaupungeille kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut kulttuuria, matkailua, yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja kaupunkikuvaa pysyvästi vahvistanut prosessi. Tähän pyritään myös Turussa.

Enää 470 päivää kulttuuripääkaupunkivuoteen Kulttuuripääkaupunkisäätiöstä kerrotaan, että siellä on ilahtuneena seurattu, kuinka paraikaa useita keskustan kiinteistöjä korjataan ja ehostetaan.

Vielä on siis reilu 400 päivää aikaa saada kaikki kuntoon.

Turkuun odotetaan 15 prosentin lisäystä matkailijoihin vuonna 2011.

Tavoitteena on, että Turku ja erityisesti keskusta-alue näyttäytyy tuolloin mahdollisimman edustavana sekä matkailijoille että turkulaisille.

Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos aikoo omalta osaltaan – rakennuttamisen ja rakentamisen osalta - rauhoittaa tuon vuoden juhlinnalle, ja toivoo myös muiden toimijoiden ottavan sen suunnitelmissaan huomioon. Näin kaupunki ei näyttäytyisi rakennustyömaana.

Turku 2011 tavoittelee kaikessa toiminnassaan kohtaamisia sekä uutta, toimialat ylittävää kestävää yhteistyötä, jolla on pitkäkestoiset vaikutukset koko alueen kehitykseen.

Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos

SYKSYN JÄSENAAMUKAHVIT - verkostoidu aamiaisen merkeissä!

29.10. Finanssitutka Oy 9.12. KPMG Oy

18 ajantasa • 5/2009

Osastojen syyskokoukset Loimaan kauppakamariosasto Kieku Oy, 9.11. klo 18.00 Kieku Oy:n esittely kokouksen jälkeen

Turun kauppakamarin syyskokous 18.11.2009 klo 16.00

Ilmoittautumiset: ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

Turun Messu- ja Kongressikeskus

Sokos Hotel Rikala, 4.11. klo 17.00 Vieraana ST 1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.

Salon kauppakamariosasto

Vieraanamme Finpron Kiina-asiantuntija Hanna Marttinen-Deakins Aiheena ”Kiinan maailmantaloudellinen merkitys tulevaisuudessa ja sen vaikutus Suomelle” Ilmoittautumiset: 20.11. mennessä kauppakamari@turku.chamber.fi (02) 274 3400

Ilmoittautumiset: merja.koivaara@salon-kko.inet.fi Uudenkaupungin kauppakamariosasto Hotelli Aquarius, 16.11. klo 13.00 Ilmoittautumiset: raimo.rantanen@vakka-suomi.com

Uudenkaupungin kauppakamariosaston syyskokouksen yhteydessä

Kuntapäättäjät -tilaisuus

16.11. klo 14.00 Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Alustajana Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen Ilmoittautumiset: raimo.rantanen@vakka-suomi.com 040 546 4100

JOHTAJUUS KASVUN KYNNYKSELLÄ ke 4.11. klo 14-17 Turun kauppakamari Puolalankatu 1 Johtajat ja esimiehet ovat haastavassa tilanteessa pyrkiessään sovittamaan yhteen tämän hetken kustannussäästötoimia ja tulevaisuuden kasvun edellytyksiä Tule kuulemaan ja keskustelemaan: * Millaista johtajuutta nyt kysytään? * Mitä on tuottavuus ja hyvinvointi johtajan työssä?

Aiheeseen johdattelee toimitusjohtaja ja partneri Tapani Haavisto Psycon Oy:stä. Haavisto on toiminut yrityksessä viisi vuotta toimitusjohtajana ja vuoden kehitysjohtajana. Ennen Psyconiin tuloa hän työskenteli 12 vuoden ajan ABB-konsernissa mm. liiketoiminnan kehittämisyksikön johtajana, ABB Business Schoolin johtajana ja henkilöstöjohtajana. Tapani Haavisto on toiminut vuosia myös aikuiskoulutus- ja terapiatyössä.

Koulutukseltaan Tapani on sosiaalipsykologi ja tekniikan lisensiaatti.

Esimieskokemusta hänellä on yhteensä 20 vuotta. Hän on myös tutkinut muuttuvaa johtajuutta ja johtajien toimintaa muutostilanteissa.

Iltapäivä päättyy cocktail-tarjoiluun.

Ilmoittaudu mukaan 26.10. mennessä p. 274 3426

Yhteistyössä:

19 5/2009 • ajantasa

yritys • tietoa Verotilimenettely käyttöön vuonna 2010 Vuoden 2010 alussa käyttöönotettava verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista.

Uudistuksella yksinkertaistetaan nykyistä oma-aloitteisten verojen ilmoittamis-, maksamis- ja palautusten hakumenettelyä. Verotilin avulla omaaloitteisten verojen maksajat voivat vähentää palautukseen oikeuttavat veronsa maksuista ja saada verotus- ja maksutilanteestaan nykyistä paremman kokonaiskuvan.

Verotilille kootaan tiedot mm. veronmaksajan oma-aloitteisiin veroihin kohdistuvista ilmoituksista, maksuista, palautuksista, koroista sekä myöhästymis- ja laiminlyöntimaksuista. Verotiliasiakkaat voivat verkkopalvelun kautta seurata tilinsä tapahtumia ja antaa kausiveroilmoituksen sähköisesti.

Keskeiset muutokset siirryttäessä verotilimenettelyyn Verotilimenettelyyn siirryttäessä kausiveroilmoitus korvaa valvontailmoituksen kohdekaudesta 1/2010 alkaen.

Vuoden 2009 tai sitä aikaisempien vuosien tiedot ilmoitetaan vielä valvontailmoituksella.

Siirryttäessä kausiveroilmoittamiseen annetaan kohdekaudelta yksi veroilmoitus oma-aloitteista veroista, sillä kausiveroilmoitus korvaa valvontailmoituksen, alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksen ja erillisen vakuutusmaksuveroilmoituksen. Lisäksi kausiveroilmoituksella ilmoitetaan: arpajaisvero ennakonpidätys puun myyntitulosta ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä (työ- ja käyttökorvaukset) ennakonpidätys koroista ja osuuksista ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) lähdevero koroista, rojalteista ja puun myyntitulosta (rajoitetusti verovelvollisilta) sekä lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)

Sähköisessä muodossa annetun kausiveroilmoituksen määräpäivä on kuukauden 12. päivä ja jos ilmoitus annetaan paperisena sen määräpäivä on kuukauden 7. päivä.

Verotiliin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy osoitteesta: www.vero.fi

Luottotietorekisteriin esitetään muutoksia Luottotietolakiin esitetään uudistusta, jonka mukaan maksuhäiriömerkintä poistettaisiin luottotietorekisteristä heti, kun velka on lopullisesti vanhentunut.

Nykyisin maksuhäiriömerkintä voi pysyä velan vanhennuttuakin rekisterissä useita vuosia riippuen siitä, milloin velallinen on viimeksi todettu varattomaksi ulosotossa. Velalliset ovat tällöin joutuneet keskenään erilaiseen asemaan ulosoton ajankohdasta riippuen. Osa ulosottovelallisista on saanut maksuhäiriömerkinnän velan vanhentumisesta huolimatta, osa ei.

Säännökset velan lopullisesta vanhentumisesta 15 vuoden määräajassa tulivat voimaan vuoden 2008 alussa.

Uudistus on tähän mennessä vapauttanut tuhansia velallisia velkavastuusta.

Niille heistä, joilla ei ole muita velkoja ulosotossa, esitys merkitsisi myös luottotietojen puhdistumista. Uudistus voisi siten aktivoida velallisia ja parantaa heidän taloudellista toimintakykyään.

Luottotietoihin esitetään toisaalta myös laajennuksia. Tarkoituksena on varmistaa luottotietorekisterin kattavuus ja velallisten yhdenvertainen kohtelu. Pitkäkestoisesta palkan tai eläkkeen ulosmittauksesta tehtäisiin merkintä luottotietorekisteriin. Nykyisin tieto merkitään vain ulosottorekisteriin, joten se ei näy luottotiedoissa.

Pitkäkestoiseksi katsottaisiin kaksi vuotta jatkunut tulon ulosmittaus. Uudistus aiheuttaisi maksuhäiriömerkinnän tuhansille sellaisille velallisille, jotka ovat tähän saakka välttyneet merkinnältä. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin kahden vuoden siirtymäaikaa ennen kuin ulosoton pitkäkestoisuudesta ryhdytään antamaan tietoja.

Velallisille jäisi näin aikaa pyrkiä hoitamaan asioitaan niin, että maksuhäiriömerkintä voitaisiin välttää.

Esityksen mukaan myös tuomio, jolla ulosoton määräaikaa on jatkettu, saataisiin merkitä luottotietorekisteriin.

Velkajärjestelyä koskevat tiedot poistettaisiin luottotietorekisteristä lyhyessä määräajassa, jos maksuohjelma on määrätty raukeamaan velallisen omasta hakemuksesta. Tuomioistuimessa vahvistettu velka-asiaa koskeva sovinto ei enää aiheuttaisi maksuhäiriömerkintää.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718.

Finnveralle lupa taata lyhyen maksuajan vientikauppoja EU-komissio on antanut Finnveralle määräaikaisen luvan taata alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoja EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa. Viejän tulee aina ensin hakea vakuutusturvaa yksityisiltä luottovakuuttajilta.

Julkisena vientitakuulaitoksena Finnvera ei EU-valtiontukisääntöjen vuoksi saa normaaleissa markkinaolosuhteissa vakuuttaa riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt pystyvät vakuuttamaan. Syksyllä 2008 alkanut globaali rahoitus- ja talouskriisi on vähentänyt yksityisten luottovakuutusyhtiöiden riskinottoa, minkä vuoksi Suomi haki EU-komissiolta määräaikaista lupaa paikata syntynyttä markkinapuutetta lyhyen maksuajan luottovakuutuksessa.

Komission antama lupa koskee 31.12.2010 mennessä tehtäviä vientitoimituksia EU-maihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin. Finnvera voi vakuuttaa vain niitä vientikauppoja, joita yksityiset luottovakuuttajat eivät kata.

– On hyvä, että Finnvera pääsee avaamaan luottovakuutuksen maihin, joissa normaaleissa markkinaoloissa ei tarvita julkista takaajaa. Finnvera myöntää luottovakuutuksia EU-maihin ja muihin teollisuusmaihin normaalin riskiharkintansa mukaan – ostajan luottokelpoisuuden pitää olla kunnossa. EU-komission päätöksen mukaan Finnveran on perittävä takuista vähintään markkinahintaa vastaava hinta, toteaa viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.

Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, puh. 020 460 7267 rahoituspäällikkö Benita Salenius, puh. 020 460 7342 Perusteettomia laskuja yrityksille Keskuskauppakamari varoittaa yrityksiä viime viikkoina perusteettomasti lähetetyistä laskuista. Yritysten on syytä olla huolellisia myös verkkotunnusasioissa.

- Yrityksille on lähetetty perusteettomia laskuja, joiden vastaanottaja voi luulla, että kysymyksessä on yritystä sitova sopimus. Laskussa saattaa olla viitteenä esimerkiksi vastaanottajaksi merkityn yrityksen toimitusjohtajan nimi. Laskut ovat olleet suuruudeltaan 500 - 600 euroa, kertoo johtaja Jukka Kero Keskuskauppakamarista.

20 ajantasa • 5/2009

yritys • tietoa Verkkotunnuksia markkinoidaan vetoamalla asian kiireellisyyteen - Esimerkiksi .com-, .net- ja .eu-päätteisiä verkkotunnuksia on markkinoitu yrityksille puhelimitse, sähköpostitse ja faksilla. Tyypillisesti markkinoinnissa kerrotaan, että joku on juuri aikeissa rekisteröidä yrityksen toiminimen sisältävän verkkotunnuksen, jatkaa johtaja Jukka Kero.

Markkinoinnissa kerrotaan, että asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus saada itse rekisteröityä verkkotunnus, jos toimii nopeasti. Hinnat ovat usein huomattavan kalliita. Markkinoinnissa korostetaan asian kiireellisyyttä. Jos asiakas epäröi, puhelinmyyjä saattaa kertoa, että harkinta-aikaa on vain kaksi tuntia, jonka jälkeen verkkotunnus rekisteröidään toiselle yritykselle.

- Tarjottuja verkkotunnuksia ei pääsääntöisesti ole rekisteröity kenellekään, vaikkei yritys olisikaan hyväksynyt tarjousta, sanoo Jukka Kero.

Turvallisuusohjeet kemikaalionnettomuuden varalta internetissä Kemikaalionnettomuudessa tarvitaan helposti saatavilla olevaa ja selkokielistä tietoa kemikaalin vaaraominaisuuksista, ensiavusta ja tarvittavista torjuntatoimenpiteistä.

Tähän tarkoitukseen on internetissä käytettävissä OVA-turvallisuusohjeet onnettomuuden vaaraa aiheuttaville aineille. Palvelu on avoin ja maksuton kaikille käyttäjille osoitteessa www.ttl. fi/ova Erilaajuisia kemikaalionnettomuuksia sattuu Suomessa vuosittain noin 200–250. Kemikaalionnettomuuksissa oleellista on saada nopeasti luotettavaa tietoa torjuntatoimenpiteiden, oikeanlaisen suojautumisen ja ensivasteen onnistumiseksi. OVA-ohjeet on tarkoitettu valmiiksi arviointi- ja toimintaohjeiksi pelastuslaitoksille, terveys- ja ympäristöviranomaisille sekä yritysten turvallisuus- ja työterveyshenkilöstölle. Niitä voidaan hyödyntää myös varauduttaessa kemikaaleista aiheutuviin vaaratilanteisiin ja niiden torjuntaan työpaikalla, tuotantolaitosten ja kemikaalivarastojen ympäristössä sekä kuljetuksessa.

OVA-palvelusta tällä hetkellä löytyvät 109 turvallisuusohjetta kattavat suuren osan yleisimmin käytetyistä kemikaaleista. Kukin turvallisuusohje sisältää tiedot aineen terveys-, ympäristö- ja onnettomuusvaaroista ja vaaratilanteissa toimimisesta. Jokaisesta ohjeesta on lisäksi tehty tiivistelmä, jossa

kerrotaan tärkeimmät asiat lyhyesti ja yksinkertaisesti.

Käyttäjän opas toimii lukijan apuna ohjeiden soveltamisessa. Se sisältää muun muassa selvityksiä ohjeissa käytetyistä ammattisanoista ja käsitteistä, kuvauksen vaara-alueiden arviointiperusteista sekä kemikaaliturvallisuutta koskevien tietolähteiden esittelyn.

Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimishetkellä käytettävissä olleeseen kirjallisuuteen sekä voimassa olleisiin määräyksiin. Ohjeita myös päivitetään jatkuvasti.

Vaarojen ennaltaehkäisyyn ja tietotarpeeseen vaaratilanteessa tartuttiin jo vuonna 1992, jolloin aloitettiin turvallisuusohjeiden laatiminen onnettomuuden vaaraa aiheuttaville aineille.

Vuonna 1999 ohjeet siirrettiin kaikkien käytettäväksi internetiin. Viimeisin, 12 uutta OVA-ohjetta käsittävä tietoverkon laajennushanke toteutettiin Palosuojelurahaston rahoituksella. Työterveyslaitoksessa valmistellut ohjeluonnokset käsiteltiin ja tarkastettiin asiantuntijaryhmässä, jossa olivat edustettuina Suomen ympäristökeskus, VTT, Kemianteollisuus ry, Pelastusopisto, Turvatekniikan keskus ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Juha Tuovila, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2854, juha.tuovila@ttl.fi ja tutkija Milla Heinälä, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2864, milla.heinala@ttl.fi Internet: www.ttl.fi/ova Etsitkö uutta liikeideaa?

Tarjolla uusi, amerikkalainen liiketoimintamahdollisuus Yhdysvaltain suurlähetystön kaupallinen osasto avustaa amerikkalaista Dale Carnegie Training -yritystä löytämään Suomesta omalle liiketoimintamallilleen perustuvaa franchise toimijaa.

Dale Carnegie Training:in tarjoama liiketoiminta perustuu monipuolisten ja ISO 9001 sertifioitujen koulutusohjelmien tarjoamiseen yrityksille.

Dale Carnegie Training, http:// www.dalecarnegie.com on kansainvälisesti tunnettu, 78 maassa toimiva ja näissä yli 100 toimipistettä tarjoava menestyksekäs liiketoimintakonsepti.

Dale Carnegie Training antaa myös kattavan koulutuksen liiketoiminnan aloittamiseen, toimipisteen perustamiseen ja sen kannattavaan ja tuottoisaan toimintaan.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, annan mielelläni lisätietoja:

Mia Mäki, kaupallinen avustaja Yhdysvaltain suurlähetystö/kaupallinen osasto E-mail: mia.maki@mail.doc.gov puh: 09-6162 5140 www.buyusa.gov/finland/en/198.html Työryhmä haluaa henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Henkilöstörahastolakiuudistusta valmisteleva kolmikantainen työryhmä esittää uudistettavaksi henkilöstörahastolain. Ehdotuksiin sisältyy kolme keskeistä muutosehdotusta: Henkilöstörahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisalaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä 10 työntekijän yritykseen.

– Nykyisin rahastoja on vain 57.

Uudistuksen tavoitteena olisi nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole, totesi työministeri Anni Sinnemäki mietinnön luovutustilaisuudessa 7.9.2009.

– Henkilöstörahastot ovat käyttökelpoinen tapa kannustaa koko yrityksen henkilöstöä. Näin voidaan palkita pitkällä tähtäimellä kaikkia hyvien tulosten tekijöitä, kaikilla tasoilla. Lisäksi henkilöstörahastojen vaikutus ulottuu koko kansantalouteen yhtenä suhdanteiden tasaajana, ministeri Sinnemäki jatkoi.

Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta.

Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Rahastojen toimivat perusratkaisut jäisivät esityksen mukaan ennalleen.

Voimassa olevan lain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon.

Työryhmä piti tätä yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta, ja olemassa olevia saatetaan lakkauttaa.

Siksi työryhmä ehdotti tulospalkkioiden sisällyttämistä lain piiriin.

Mikä tahansa tulospalkkio ei täyttäisi ehdotuksen kriteereitä. Laissa

21 5/2009 • ajantasa

yritys • tietoa määriteltäisiin henkilöstörahastoerä, josta työnantaja päättäisi käytyään palkkion perusteista henkilöstön kanssa yt-neuvottelut, jonka tulisi koskea koko henkilöstöä ja jonka enimmäismäärä määräytyisi kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Henkilöstörahastoerä voisi määräytyä myös henkilökohtaisena osuutena, jos sen määräytymisperusteet täyttävät edellä kuvat kriteerit. Näin rahastojen kollektiivinen luonne säilyisi. Voimassa oleva laki sallii jo tulospalkkioiden siirtämisen henkilöstörahastoon valtiotyönantajan osalta.

Lisäksi rahastoon voitaisiin maksaa erityinen henkilöstörahastoerän lisäosa, jos se koskee koko yrityksen henkilöstöä tai selvästi organisaation tiettyä osaa. Siirrettävä erä voisi olla vuodessa enintään yhden kuukauden palkka.

Palkkiojärjestelmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustavuus ja sitouttaminen. Kasvava osa työsuhteista kestää nykyään alle viisi vuotta. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistä saa osuutensa rahastosta vasta työsuhteensa päättyessä. Työryhmä esittää, että työntekijän rahasto-osuudesta siirrettäisiin nostettavissa olevaan osaan vuosittain enintään 15 %, kuten voimassaolevan lainkin mukaan, mutta viiden vuoden odotusaika ehdotetaan poistettavaksi.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voisivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena.

Työryhmän mielestä ei ole syytä rajata merkittävää osaa suomalaisista yrityksistä henkilöstörahastojen ulkopuolelle 30 työntekijän soveltamisrajan kautta. Toisaalta rahaston toiminta edellyttäisi kuitenkin vähintään 10 työntekijää, jotta rahastoja on tarkoituksenmukaista perustaa mm. niistä aiheutuvien hoitokulujen vuoksi.

Kuntasektorilla ei sovelleta voimassa olevaa henkilöstörahastoa eikä työryhmän muistiossakaan lain soveltamisalaa ehdoteta laajennettavaksi kuntien virastoihin ja laitoksiin. Työryhmä katsoi, ettei sillä ollut riittävää asiantuntijaedustusta tehdä asiasta ehdotusta ja, että asiaa tulee selvittää lain jatkovalmistelun yhteydessä.

Henkilöstörahasto ei olisi edelleenkään verovelvollinen, ja jäsenen henki-

löstörahastosta nostamia eriä verotettaisiin sinä vuonna, jona nosto tapahtuu.

Jäsen maksaisi 80 %:n osalta ansiotuloveroa ja 20 %:n osuus nostettavista varoista jätettäisiin verottamatta.

Voimassa olevien lakien mukaan työnantajan henkilöstörahastoon maksamista palkkiosta ei suoriteta sosiaalivakuutusmaksuja eivätkä rahastoon maksettavat erät kerrytä sosiaaliturvaa.

Sosiaalivakuutusmaksoja koskevat perusratkaisut jäisivät ennalleen. Koska vuosittainen nostettavissa oleva osuus voitaisiin edelleen nostaa myös käteisenä, jos palkkiojärjestelmä sen sallii, työryhmä ehdottaa, että käteisenä nostetut tulospalkkiot kartuttaisivat myös ansiosidonnaisia sosiaalietuuksia, kuten ne muutenkin tekevät.

Työryhmän ehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi palkansaajia edustavat keskeiset työmarkkinakeskusjärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ry. ja Valtion työmarkkinalaitos. Ehdotus on muutoin yksimielinen, mutta siihen liittyy Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävä mielipide.

Lisätiedot hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 60 49835 tai 050 396 0201 hallitussihteeri Jan Hjelt, puh. 010 60 48940 Sähköiseen tunnistamiseen pelisäännöt Uusi laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista tulee voimaan 1. syyskuuta. Vahvaa sähköistä tunnistamista tai allekirjoitusta tarvitaan sellaisissa palveluissa, joissa voidaan tehdä muun muassa erilaisia oikeustoimia kuten sopimuksia.

Uudella lailla säädetään luotettavan sähköisen tunnistamisen keskeisistä edellytyksistä ja palveluntarjoajien valvonnasta.

Vahvan sähköisen tunnistamisen palveluita tarjoavien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan Viestintävirastolle kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Ilmoituksen tehneet palveluntarjoajat noudattavat laissa asetettuja palvelun laatuun liittyviä säännöksiä.

Toimintaa valvoo Viestintävirasto, joka ylläpitää internetsivuillaan listaa ilmoituksen tehneistä palveluntarjoajista.

Jatkossa yksittäiset henkilöt voivat tarkistaa kyseiseltä nettisivustolta, onko tunnistuspalvelun tarjoaja tehnyt il-

moituksen. Tällä tavalla kansalaiset voivat saada helpolla tavalla tiedon siitä, mitä palveluntarjoajia voidaan pitää ainakin lähtökohtaisesti luotettavina.

Vahvan sähköisen tunnistamisen määritelmän täyttävät nykyisistä tunnistamisvälineistä mm. pankkitunnisteet ja Väestörekisterikeskuksen tarjoama, henkilökorttiin sisältyvä kansalaisvarmenne. Jatkossa myös matkapuhelinoperaattorien kaavailema mobiilivarmenne voi täyttää vahvan sähköisen tunnistamisen edellytykset.

Lain toivotaan edistävän yhä kehittyneempien sähköisten palveluiden tarjonnan määrän lisääntymistä, sillä tällaiset palvelut tarvitsevat usein henkilön tunnistamista ollakseen luotettavia.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen, puh. (09) 160 28570 tai 0400 719 629 Keskuskauppakamarin näkemyksiä Hetemäen työryhmän alustavista kaavailuista Alivaltiosihteeri Hetemäen johtaman verojärjestelmän uudistamistyöryhmän tänään julkistamat alustavat kannanotot verojärjestelmän uudistamisesta ovat peruslähtökohdiltaan oikean suuntaisia. Työryhmä näyttää joutuneen arvioimaan verotuksen kehittämislinjoja kovin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin mihin alun perin työryhmää asetettaessa oli varauduttu.

Työn verotusta ei tule kiristää Työryhmä näyttää suhtautuvan varauksellisesti työn verotuksen kiristämiseen. Tämä on hyvä lähtökohta koko uudistushankkeelle, arvioi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila. Toivottavasti työryhmällä riittää uskallusta esittää myös korjauksia kireän marginaaliverotuksen ongelmien poistamiseen, vaikka eri tahoilta jatkuvasti esitetäänkin vaatimuksia verotuksen progressiivisuuden lisäämiseen.

Laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat Työryhmän lähtökohtana näyttää olevan yritysverotuksessa laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat. Tämä periaate on meillä ollut voimassa jo pitkään, mutta aina välillä se näyttää unohtuvan. On hyvä, että periaate taas palautettaisiin voimaan, toteaa Mattila. Yritysverokanta on keskeinen tekijä kansainvälisessä verokilpailussa.

Kiinteistöveron merkitys yliarvioitu Työryhmä näyttää asettavan suuria toi-

22 ajantasa • 5/2009

yritys • tietoa veita kiinteistöveron suuntaan. Tosiasia kuitenkin on, että tämä veromuoto ei tule tarjoamaan merkittävää lisäverotulojen lähdettä kunnille. Vaikka vero kaksinkertaistettaisiin, sen tuotto jäisi murto-osaan suhteessa tuloverokertymään. Suomen nykyinen kiinteistöverotaso on aika lähellä keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Verotuksen tasoa ei tule rinnastaa niiden maiden tasoon, joista puuttuu kokonaan kunnallinen tulovero. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ei ole kunnallista tuloveroa ja verotulot saadaan kiinteistöistä. Kiinteistövero on muodoltaan tasavero, jota nykyään näytetään pidettävän huonon verojärjestelmän ominaisuutena, toteaa Mattila.

Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari puh 0500 435 702 ja osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari puh 045 7731 2025 Toimenpide-ehdotuksia yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen VM:n työryhmän tehtävänä oli selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen liittyviä ongelmakohtia ja tehdä ehdotuksia havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Työryhmä on tehnyt ehdotuksia nykysäännösten tulkitsemiseksi ja kuvannut esimerkein erityyppisiä tilanteita, milloin toimintaa voidaan pitää verovapaana ja milloin veronalaisena.

Tarkoituksena on verotuksen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden lisääminen, mikä on omiaan edistämään yleis-hyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.

Keskeisinä teemoina on käsitelty yhteisön yleishyödyllisyyttä, elinkeinotoiminnan luonnetta, kiinteistötuloa ja erityislainsäädännön perusteella määrättävää huojennusta. Lisäksi työryhmä on arvioinut joitakin yksittäisiä asioita, kuten talkootyön verotusta. Työryhmä on huomioinut käsittelemissään teemoissa myös arvonlisäverotuksen.

Yleishyödyllisyyden osalta työryhmä on arvioinut elinkeinotoiminnan harjoittamisen vaikutusta yleishyödyllisyysarviointiin sekä sosiaalisen toiminnan harjoittamisen sekä harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa edistävän yhdistyksen yleishyödyllisyyttä nykypäivänä.

Työryhmä on myös käsitellyt apurahasäätiöiden jakamien apurahojen jakotapaa ja yleishyödyllisyyttä.

Elinkeinotoiminnan osalta työryhmä on käsitellyt elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkistöjä ja elinkeino-

toiminnan luonnetta erityisesti koulutustoiminnassa sekä kulttuuri- ja sosiaalialalla. Työryhmä on ottanut kantaa muun muassa siihen, miten julkinen rahoitus ja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen vaikuttavat elinkeinotoiminnan arviointiin.

Kiinteistötulon osalta työryhmä on arvioinut kiinteistön yleistä ja yleishyödyllistä käyttöä nykypäivänä sekä kiinteistötulon tulolähdettä, kun kiinteistö on yleishyödyllisen yhteisön omistaman osakeyhtiön käytössä.

Lisäksi työryhmä on tuonut jatkoselvitystyötä varten esille nykyisiin säännöksiin liittyviä kilpailuneutraalisuus- ja muita ongelmia.

Lue selvitys osoitteesta: www.vm.fi/vm/ fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20090831Yleish/ name.jsp Vuorotteluvapaa­ järjestelmästä ehdotetaan pysyvää Hallitus päätti 10.9.2009 esittää, että vuorotteluvapaalaki muutetaan pysyväksi.

– On hyvä, että vuorotteluvapaajärjestelmä vihdoinkin vakinaistetaan. Se tarjoaa ihmisille tilaisuuden hengähtää työstä ja aina myös työttömälle mahdollisuuden työhön, kiittelee työministeri Anni Sinnemäki.

Vuorotteluvapaalakiin ei ehdoteta muita muutoksia. Se rahoitettaisiin edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio.

Tämä osuus on hieman yli 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.

Vuorotteluvapaajärjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus samalla säästyy.

Vuonna 2008 vuorottelukorvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa.

Ansioturvan vuorottelukorvaus oli keskimäärin 965 euroa kuukaudessa eli 44,9 euroa päivässä.

Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut yli 150 000 henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli 50–59-vuotiaita ja 20 %:a oli 45–49-vuotiaita. Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 % oli 20–29-vuotiaita.

Vuorottelukorvaus pysyisi 70 %:na

siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 %:a. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä. sillä osasta vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä. Vuoden 2010 alusta eläkettä kartuttaa 55 %:a nykyisen 75 %:n sijasta. Tätä koskeva lain muutosehdotus sisältyy jo toukokuussa 2009 eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi työntekijäin eläkelain muuttamisesta.

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta.

Lakiehdotus perustuu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan ja Sata-komitean yksimieliseen ehdotukseen.

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 604 8935 tai 050 396 0201 Väliaikainen tukiohjelma käyttöön yritystuissa ja kuljetustuessa TE-keskukset ovat ottaneet käyttöön EU-komission kesäkuussa hyväksymän valtiontukiohjelman. Tukiohjelmalla helpotetaan yritysten taloudellista tilannetta nykyisen finanssi- ja talouskriisin aikana. Ohjelma on väliaikainen. Se on voimassa 31.12.2010 asti.

Tukiohjelma otetaan käyttöön TEkeskusten myöntämien, valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisten tukien osalta ja kuljetustuessa. Käytännössä tukiohjelman käyttöönotto tarkoittaa sitä, että nykyistä de minimis -tukea sekä uutta väliaikaista tukea voidaan myöntää yhteensä enintään 500 000 euroa. Tukea voidaan myöntää niissä tilanteissa, joissa nykyinen de minimis -tuen 200 000 euron (kuljetusalalla 100 000 euron) enimmäismäärä rajoittaisi tai estäisi tuen myöntämisen.

Muilta osin tukien myöntämisedellytykset pysyvät ennallaan.

Lisätiedot: teollisuusneuvos Heikki Vesa, puh. 010 606 3674 vanhempi hallitussihteeri Mikko Ojala, puh. 010 606 3506

23 5/2009 • ajantasa

yritys • tietoa Ryhtiä suoramarkkinointiin Tietosuojavaltuutettu ja Kuluttajavirasto ovat huolissaan kuluttajien suoramarkkinointiin liittyvien yhteydenottojen lisääntymisestä ja muistuttavat yrityksiä niiden velvoitteista. Suoramarkkinoin-tikiellon rikkominen, valmiiksi ruksatut ruudut ja toimimattomat kielto- ja peruutusmahdollisuudet polkevat henkilön oikeussuojaa ja murentavat asiakastyytyväisyyttä.

Kuluttaja voi kieltää itseensä kohdistuvan suoramarkkinoinnin, mutta mainostajat eivät aina kieltoa kunnioita: lähipizzerian mainos saattaa löytyä eteismatolta, vaikka ovessa on näkyvä mainoskieltotarra, puhelinmyyjä voi kilauttaa, vaikka numero on ilmoitettu mainoskieltoon. Tietosuojavaltuutettu ja Kuluttajavirasto muistuttavat yrityksiä, että yksilön oikeus kieltää itseensä kohdistuva markkinointi on lakiin perustuva, ja yrityksillä on velvollisuus kieltoa noudattaa.

Tekstiviestitse tai sähköpostitse markkinointiviestejä saa yleensä lähettää vain sellaisille kuluttajille, jotka ovat omaehtoisesti antaneet siihen suostumuksensa. Suostumus vastaanottamiseen voidaan pyytää esimerkiksi yhteystietoja kerätessä, sopimusta solmiessa tai muussa asiakaskontaktissa.

Olennaista kuitenkin on, ettei kuluttajaa yritetä johdattaa suostumiseen valmiiksi ruksatuilla ruuduilla tai piilottamalla asiaa pikkupränttiin.

-Kuluttajansuojalain markkinointisäännökset ja erillinen valtioneuvoston asetus kieltävät yksiselitteisesti kaikenlaiset tungettelevat ja aggressiiviset toimintatavat suoramarkkinoinnissa, muistuttaa johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta.

Sähköistä suoramarkkinointia valvova tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on havainnut lipsumista mainosviestien lopettamispalveluissa: -Monesti esimerkiksi mainosviestiin on kyllä lisätty tieto siitä, kuinka toimien mainosviestien tuleminen lakkaa.

Kuluttaja on kuitenkin saattanut huomata, ettei peruutusviestin naputtelu tai -painikkeen klikkaus käytännössä kuitenkaan lopeta viestien tuloa.

Mallikkaasti toimivat järjestelmät pitävät paitsi huolta säännösten noudattamisesta, myös parantavat huomattavasti asiakastyytyväisyyttä.

Markkinointiviestien automatisoinnin ei pitäisi heikentää kuluttajansuojaa, vaan päinvastoin helpottaa viestin lähettäjää kohdentamaan markkinointiaan vain niille, jotka omasta halustaan vastaanottavat viestejä.

Sekä tietosuojavaltuutettu että Kuluttajavirasto tarjoavat verkkosivuillaan yrityksille runsaasti tietoa, jonka avulla suoramarkkinointi sujuu ja tuottaa enemmän uusia asiakkaita kuin vihaisia mielipidekirjoituksia. Viranomaiset ovat yhteistyössä uudistaneet Kuluttajaviraston materiaaleja helppokäyttöisemmiksi ja entistä paremmin yrityksiä palveleviksi.

Lue lisää: www.kuluttajavirasto.fi/ fi-FI/yritykselle/markkinointi/suoramarkkinointi/ Kuluttajaviraston uusittu verkkosivusto suoramarkkinoinnista yrityksille http:// www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/suoramarkkinointi/ www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/suoramarkkinointi/ www.tietosuoja.fi/38396.htm Tietosuojavaltuutetun toimisto, Hyvä tietää 6/2006: Tietosuoja suoramarkkinoinnissa http://www.tietosuoja. fi/38396.htm Lisätietoa: Tietosuojavaltuutetun toimisto: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, p. 010 3666 730 Kuluttajavirasto: lakimies Katri Väänänen, p.010 60 57104 Taksinkuljettajille pakolliset ammattipätevyysvaatimukset Taksinkuljettajien on jatkossa suoritettava pakollinen ammattipätevyyskoulutus ajoluvan saamiseksi ja osallistuttava jatkokoulutukseen sen uusimiseksi.

Ammattipätevyysvaatimus koskee jo nyt linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajia. Taksin, kuorma-auton tai linjaauton kuljettaminen ilman asianmukaista ammattipätevyyttä voi jatkossa tulla rikoslain nojalla rangaistavaksi.

Hallitus esitti 17. syyskuuta taksin-

kuljettajien ammattipätevyyttä koskevan lain ja kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain rangaistussäännöstä muuttavan lain vahvistamista. Tasavallan presidentti antanee lait perjantaina. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2010.

Lakiesityksen mukaan uusien taksinkuljettajien on ajolupaa varten hankittava ammattipätevyyskoulutus ja suoritettava siihen liittyvät kokeet Uuden peruskoulutuksen pituus on vähintään 30 tuntia. Ajolupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Lisäksi kaikkien kuljettajien on ajoluvan uusimisen yhteydessä osallistuttava vähintään päivän jatkokoulutukseen.

Koulutuksen ja ajoluvan määräaikaisuuden tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja yhdenmukaistaa kuljettajien ammatillisen osaamisen vähimmäistasoa sekä lupakäytäntöä.

Myös raskaan kaluston kuljettajia koskevan ammattipätevyyslain rangaistussäännös muuttuu. Jatkossa linjaauton ja kuorma-auton kuljettaminen ilman ammattipätevyyttä voi tulla vankeudella rangaistavaksi. Taksin kuljettaminen on jo aiemmin ollut luvanvaraista, mutta nyt luvan saaminen edellyttää myös ammattipätevyyskoulutuksen. Taksinkuljettajan toimiminen taksiliikenteessä ilman vaadittua pätevyyttä voi johtaa vankeusrangaistukseen. Kuorma-autoa voi ilman ammattipätevyyttä kuljettaa yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa.

Taksinkuljettajien ammattipätevyyskoulutusta antavat erikseen tähän opetukseen hyväksyttävät koulutuksenjärjestäjät. Ajoneuvohallintokeskus (AKE) myöntää koulutusluvat, valvoo kouluttajia ja vastaa taksinkuljettajan kokeen järjestämisestä. Paikallistuntemuskokeen järjestää taksinkuljettajan koulutuksen järjestäjä. Taksien ajoluvat myöntää poliisi.

Taksinkuljettajien ammattipätevyyttä ja rangaistussäännösten muutokset tulevat voimaan 1.1.2010.

Lisätietoja: Hallitusneuvos Eija Maunu, p. (09) 160 28571, 040 716 4140 n

24 ajantasa • 5/2009

kansain • välistä Oikeudelliset ongelmat uhkaavat Euroopan digikirjaston kasvua Euroopan monikielisen digitaalikirjaston (Europeana) kasvu uhkaa lopahtaa oikeudellisiin ongelmiin. Siksi komissio on käynnistänyt julkisen keskustelun digitoinnin tulevaisuuden haasteista Euroopassa.

Marraskuun 15. päivään asti jatkuvassa keskustelussa haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuinka voidaan varmistaa digitoidun aineiston tarjonta kuluttajille koko EU:ssa?

Tarvitaanko parempaa yhteistyötä kustantajien kanssa tekijänoikeussuojatun aineiston saamiseksi käyttöön? Kannattaisiko perustaa eurooppalaiset rekisterit loppuunmyydyille teoksille (joita on noin 90 % Euroopan kansallisten kirjastojen kirjoista)? Entä teoksille, joiden tekijänoikeudet ovat voimassa, mutta tekijä tuntematon (näitä ns. orpoja teoksia on arviolta 10—20 prosenttia tekijänoikeussuojatuista kokoelmista)? Kuinka Europeanan rahoitus tulisi hoitaa pitkällä aikavälillä?

Europeana tuo internetin käyttäjien ulottuville digitoituja kirjoja, karttoja, valokuvia, elokuvakatkelmia ja sanomalehtiä. Tällä hetkellä se sisältää etupäässä vapaasti saatavilla olevia digitoituja kirjoja eli sellaisia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet (70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta). Oikeudellisista ongelmista huolimatta kokoelmat ovat yli kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun Europeana avattiin marraskuussa 2008.

Tätä nykyä digikirjastossa on 4,6 miljoonaa nimikettä. Ylivoimaisesti eniten nimikkeitä on Ranskasta (47 %). Noin 4 prosenttia nimikkeistä on Suomesta.

Europeanan budjetti vuosina 2009—2011 on 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin 80 % katetaan EU:n eContentplus-ohjelmasta, ja lopusta vastaavat jäsenmaat ja kulttuurilaitokset. Lisäksi komissio tukee hanketta vuoteen 2013 mennessä yhteensä 9 miljoonalla eurolla kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmasta.

Europeana käynnistettiin marraskuussa 2008 ja se sai niin innostuneen vastaanoton, että palvelin kaatui lähes saman tien. Nykyisin sivusto toimii vakaasti.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Tuotteiden ympäristövaikutukset kiinnostavat eurooppalaisia, suomalaiset innokkaita kierrättäjiä Asenteita kestävää kulutusta ja tuotan-

toa kohtaan koskevan Eurobarometritutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia eurooppalaisista pitää ostamiensa tuotteiden ympäristövaikutuksia tärkeinä. Kaikissa EU-maissa vähintään 60 prosenttia väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen; kreikkalaisista yli 90 prosenttia tekee näin. Tuotteiden laatua pidetään kuitenkin vielä tärkeämpänä kriteerinä, useimmissa jäsenmaissa myös hintaa.

Noin joka viides eurooppalainen pitää ympäristöä säästävien tuotteiden ostamista myös tehokkaimpana keinona vaikuttaa ympäristöongelmiin. Enemmän kannatusta saa vain kierrätys ja jätemäärän minimointi, jonka katsoo parhaaksi vaihtoehdoksi noin kolmasosa. Suomalaisista jälkimmäistä pitää tehokkaimpana keinona peräti puolet, ympäristöystävällisten tuotteiden suosimista vain 12 prosenttia.

Tuotteen kierrätettävyyttä koskevaa merkintää pitää tärkeimpänä ympäristömerkintänä yli kolmannes eurooppalaisista, suomalaisista lähes 60 prosenttia.

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä koskeva merkintä on tärkein vain kymmenesosalle kaikista vastanneista, yli 70 prosenttia haluaisi tehdä tämänkaltaisesta "hiilijalanjälkimerkinnästä" pakollisen tulevaisuudessa.

Kaikki eivät kuitenkaan luota tuotteiden ympäristömerkintöjä ja muita ympäristövaikutuksia koskeviin tietoihin: 48 prosenttia ei luota merkintöihin lainkaan tai suhtautuu niihin epäilevästi.

Eurooppalaiset haluaisivat edistää ympäristöä säästävien tuotteiden myyntiä verotuksen avulla. Heidän mielestään pitäisi samanaikaisesti kiristää ympäristöä raskaasti kuormittavien tuotteiden ja keventää ympäristöystävällisempien tuotteiden verotusta.

Vain neljä prosenttia pitää verotusta huonona keinona edistää ympäristöystävällisten tuotteiden menekkiä.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto EU:n kasvihuone­ kaasupäästöt supistuivat edelleen viime vuonna EU:n kasvihuonekaasupäästöt pienenivät vuonna 2008 jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Euroopan ympäristökeskuksen alustavien tilastojen mukaan EU:n 15 "vanhan" jäsenmaan päästöt supistuivat 1,3 % vuoden 2007 tasosta ja olivat jo 6,2 % vertailuvuoden eli ns. perusvuoden päästöjä pienemmät.

Näin EU lähestyy tavoitettaan supistaa

vuosien 2008—2012 keskimääräiset vuosipäästönsä 8 % alle perusvuoden tason. Useimmilla EU-mailla perusvuosi on 1990.

Vuoden 2008 alustavat luvut perustuvat osin kansallisiin ja osin EU:n laajuisiin tilastoihin. Mukana ovat mm.

EU:n päästökauppaan osallistuvien yritysten tarkistetut päästötiedot,

jotka osoittavat näiden yritysten päästöjen vähentyneen 3 % vuoden 2008 aikana.

Euroopan ympäristökeskus julkaisee nyt ensimmäistä kertaa virallisen alustavan arvionsa edellisvuoden päästöistä. Aiemmin ympäristökeskus on odottanut jäsenmaiden lopullisia tilastotietoja ja julkaissut EU:n laajuiset tiedot puolentoista vuoden viiveellä.

Vuoden 2007 tiedot julkaistiin tämän vuoden toukokuun lopussa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto EU satsaa langattomaan teknologiaan EU investoi ensi vuoden alusta lähtien 18 miljoonaa euroa tutkimukseen, jolla kehitetään uutta 4G-mobiiliverkkojen sukupolvea. Rahoituksen avulla tutkitaan LTE Advanced ­tekniikkaa, joka kasvattaa mobiilin internetin nopeuden jopa satakertaiseksi nykyisiin 3G-verkkoihin verrattuna sekä mahdollistaa kehittyneiden online-palvelujen käyttämisen, esim. korkealaatuisen TV- tai videokuvan katsomisen.

LTE Advanced on uusimman langattoman tekniikan LTE:n (Long Term Evolution) kehittyneempi versio.

Ensimmäinen LTE-pohjainen verkkoinfrastruktuurikonsepti, jonka optimointia ja standardointia EU tuki 25 miljoonalla eurolla, kehitettiin vuosina 2004—2007. LTE-tekniikkaa testataan parhaillaan Suomessa, Saksassa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa ja IsoBritanniassa, ja sen odotetaan olevan kaupallisessa käytössä Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2010 alkupuoliskolla.

Johtavat mobiilioperaattorit ja valmistajat ympäri maailmaa (esim. Nokia Siemens Networks, TeliaSonera, Ericsson ja Orange) ovat jo sitoutuneet LTE-standardin käyttöön, ja niiden odotetaan investoivan LTE-laitteistoon lähes 6 miljardia euroa maailmanlaajuisesti vuoteen 2013 mennessä.

Koska LTE lisää verkko-operaattoreiden kapasiteettia, operaattorit voivat tarjota nopeampia mobiililaajakaistoja suuremmille asiakasmäärille edullisemmilla hinnoilla erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. LTE myös käyttää

25 5/2009 • ajantasa

kansain • välistä taajuusaluetta tehokkaammin, joten mobiiliverkot voivat hyödyntää taajuuksia, joita vapautuu siirryttäessä analogisesta televisiosta digitaaliseen.

Koska signaalit kulkevat kauemmas kuin nykyisellä GSM-tekniikalla, kattavan verkon toteuttamiseen tarvitaan vähemmän tukiasemia.

EU investoi vuosina 2007—2013 yhteensä yli 700 miljoonaa euroa tulevaisuuden verkkojen tutkimukseen.

Määrärahoista puolet käytetään langattomien tekniikoiden, 4G-verkkojen ja niiden seuraajien kehittämiseen.

LTE Advanced –tekniikan tutkimushankkeissa on mukana myös suomalaisia tutkijoita.

Tulevaisuuden verkkoja ja LTE:tä käsittelevä EU-tutkimus EU-rahoitettu WINNER-hanke (Wireless World Initiative New Radio) Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Mielipiteistä päätöksentekoon – komission avoimet konsultoinnit Komission avointen konsultaatioiden määrä on viime vuosina kasvanut ja ne ovat keskeinen osa komission prosesseja asioiden eteenpäin viemiseksi.

Kyse on yleensä aloitteista, joihin komissio toivoo eurooppalaisten organisaatioiden ja yksityisten henkilöiden näkemyksiä aiheeseen liittyen. Listaus avoinna olevista kaikista konsultointikierroksista löytyy osoitteessa http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_en.htm Yrityskontaktitietokannat apuna kansainvälisten liikekumppaneiden löytämisessä Kansainvälisiä yrityskontakteja Liiketoimintapörssistä Hakeeko yrityksenne kansainvälisiä liikekumppaneita? Etsittekö esimerkiksi jälleenmyyjää, alihankkijaa tai edustajaa? Enterprise Europe Networkin Liiketoimintapörssi tarjoaa kanavan kansainvälisten yrityskontaktien löytämiseen. Liiketoimintapörssistä voi myös selailla Suomeen saapuneita kaupallisia yritysyhteistyöpyyntöjä.

Tervetuloa tutustumaan Teknologiapörssiin!

Teknologiapörssi on jatkuvasti päivittyvä tietokanta, joka sisältää Enterprise Europe Networkin kautta yh-

teistyökumppaneita etsivien yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yritysyhteistyöilmoitukset liittyen teknologiayhteistyöhön. Aiemmin Tekesin Teknologiapörssi -nimellä toiminut palvelu on siirtynyt vuoden 2009 alusta Yritys-Suomi -portaaliin.

Löydät teknologia- ja liiketoimintapörssit osoitteesta: www.yrityssuomi. fi/partner EU:n rahoitusala kuriin Rahoitusalan valvontaa Euroopassa tehostetaan perustamalla EU:n järjestelmäriskikomitea ja finanssivalvontajärjestelmä, jos komission ehdottama lainsäädäntöpaketti toteutuu.

Järjestelmäriskikomitean tehtävänä olisi seurata ja arvioida koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä ja varoittaa niistä hyvissä ajoin. Se antaisi myös tarpeen mukaan sitovia suosituksia toimista riskien eliminoimiseksi. Komitean toimintaan osallistuisivat Euroopan keskuspankin, kansallisten keskuspankkien sekä EU:n ja kansallisten valvontaviranomaisten johtajat.

Uusi EU:n finanssivalvontajärjestelmä valvoisi puolestaan yksittäisiä rahoituslaitoksia. Se koostuisi kansallisista valvontaviranomaisista sekä kolmesta EU:n valvontaviranomaisesta, joista yksi toimii pankkialalla, yksi arvopaperialalla ja yksi vakuutus- ja työeläkealalla.

Nämä uudet viranomaiset luotaisiin nykyisten EU-komiteoiden pohjalta, mutta ne saisivat uusia toimivaltuuksia. Näitä ovat mahdollisuus esittää teknisiä standardeja koskevia ehdotuksia, kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen, EU:n teknisten sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen valvonta ja koordinointi kriisitilanteissa. Lisäksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen saisi valtuudet suoraan valvoa luottoluokituslaitoksia.

Uudistusten syynä ovat finanssikriisin paljastamat heikkoudet EU:n rahoitusvalvonnassa, joka on yhä jakautunut maiden rajojen mukaan, vaikka yhtenäismarkkinoiden luomisesta on kulunut toistakymmentä vuotta ja yhä useammat yritykset toimivat maiden rajojen yli. Yhteistyöjärjestelyjen lisäämisen tavoitteena on vahvistaa rahoitusvakautta koko EU:ssa, huolehtia yhteisten toimintasääntöjen noudattamisesta, havaita riskit ajoissa, tehostaa yhteistyötä kriisitilanteissa ja helpottaa erimielisyyksien sovittelua.

Kysymyksiä ja vastauksia EU:n finanssivalvontajärjestelmästä

Kysymyksiä ja vastauksia EU:n järjestelmäriskikomiteasta Lisätietoja rahoitusvalvonnasta Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Valtion pääomasijoitukset Suomen pankkeihin hyväksytty Komissio on hyväksynyt Suomen valtiontukijärjestelmän, jolla vakautetaan rahoitusmarkkinoita tekemällä pääomasijoituksia kelpoisuusehdot täyttäviin rahoituslaitoksiin. Tukijärjestelmä on komission mukaan tarpeen Suomen huonon taloustilanteen parantamiseksi. Se myös täyttää komission asettamat ehdot, jotka koskevat valtiontukea finanssikriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi järjestelmä on syrjimätön, ajallisesti ja määrällisesti rajattu, ja siihen sisältyy suojatoimenpiteitä, joilla minimoidaan kilpailun vääristyminen.

Suomi ilmoitti komissiolle 29. toukokuuta 2009 tukijärjestelmästä, jolla valtio merkitsee vakavaraisten pankkien liikkeeseen laskemia vakuudettomia pääomalainoja. Lainojen suuruus saa olla enintään neljäsosa pankin omista varoista, ja ne on maksettava takaisin kolmen vuoden kuluttua. Tuen kokonaismäärä on enintään neljä miljardia euroa.

Tuen avulla vahvistetaan suomalaisten talletuspankkien vakavaraisuutta, jotta ne pystyvät puolestaan varmistamaan rahoituksen saannin talouselämässä ja selviävät paremmin rahoitusmarkkinoiden ongelmista.

Lisätietoa

Europa-portaali uudistui EU:n Europa-portaalia on viime kuukausien aikana virtaviivaistettu reippaalla otteella. Uudistukselle oli selvä tilaus, sillä monet käyttäjistä ovat pitäneet sivustoa monimutkaisena ja vaikeakäyttöisenä. Sivuista on nyt tehty entistä selkeämmät ja käyttäjäystävällisemmät.

Aloitussivulla on kuusi teemaa, joista surffailija löytää hakemansa aiempaa huomattavasti helpommin: Asiakirjat ja julkaisut –osiosta on nopea pääsy EU:n julkaisuihin, lainsäädäntöihin ja tilastoihin, ja EU:n politiikka ja toiminta –osiossa esitellään kaikki EU-politiikan alat selkeästi.

EU-rahoitus ja -avustukset –osiossa on linkit sivuille, joissa kerrotaan EUrahoituksesta käytännössä, luetellaan eri rahoitusohjelmat ja annetaan tietoja rahoituksen käytöstä eri EU-maissa.

26 ajantasa • 5/2009

kansain • välistä Tarjouskilpailut ja hankintasopimukset –osion nimi puhuu puolestaan.

Ota yhteyttä Euroopan unioniin –osioon on koottu kaikkien toimielinten hakemistot, joista etsijän on helppo löytää hakemansa toimintayksiköt ja henkilöt. Uutiskirjeitä ja muita tiedotteita voi tilata ja hakea EU:n toimielinten tiedotteet –osiosta, ja Kansalaisena EU:ssa –osiossa on tietoa mm. asumisesta, matkustamisesta ja yritystoiminnasta toisissa EU-maissa.

Sivuston ylätasot ovat saatavilla kaikilla virallisilla EU-kielillä, ja uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös sivustolla käytettävään terminologiaan.

Europa on 6 miljoonine sivuineen yksi maailman suurimmista sivustoista.

Tarvitsetko tietoa eri maiden tutkimusjärjestelmistä, ohjelmista ja tavoitteista?

ERAWATCH tarjoaa tietoa eri maiden tutkimuspolitiikoista, uusimmista uutisista, dokumenteista, eri maiden innovaatiojärjestelmistä, tutkimusohjelmista, tutkimusta rahoittavista organisaatioista, julkaisuista, tutkimuksen tilasta ja indikaattoreista.

Lisätietoa: http://cordis.europa.eu/ erawatch/ Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö EU biolääkkeiden eturintamaan EU:n Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen toisen vaiheen tutkimusaiheet on julkistettu. Tässä komission ja eurooppalaisen lääketeollisuuden yhteisessä aloitteessa jaetaan nyt yli 150 miljoonaa euroa tutkimushankkeisiin, joissa kehitetään uusia lääkkeitä syövän sekä tulehdus- ja tartuntatautien hoitoon.

Haku käynnistyy 30. lokakuuta.

Tutkimusaiheina tällä hakukierroksella ovat muun muassa biologiset merkkiaineet syöpähoidoissa, diagnostisten testien kehittäminen, poikkeavat immuunimekanismit, lääkkeiden ja tautien mallinnus ja sähköiset potilastiedot.

Innovatiiviset lääkkeet -aloite (IMI) käynnistettiin vuonna 2007 julkisen ja yksityissektorin yhteisyrityksenä. Sen tavoitteena on tukea parempien lääkkeiden kehittämistä poistamalla nykyisen kehitysprosessin pullonkauloja.

IMI-aloitteen kokonaisbudjetti vuosiksi 2008—2017 on 2 miljardia euroa, josta puolet tulee EU:lta ja puolet yksityiseltä sektorilta.

IMI:n ensimmäisen hakukierroksen tulokset julkistettiin viime toukokuussa. Ehdotuksia tuli 134. Niistä 15:lle on myönnetty yhteensä 246 miljoonaa euroa.

Lisätietoja Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto EU:n tutkimus- ja kehittämismenot polkivat paikallaan vuonna 2007 EU:n 27 jäsenmaata käyttivät yhteensä 229 miljardia euroa tutkimus- ja kehittämismenoihin vuonna 2007. Määrä oli 1,85 % EU:n yhteenlasketusta BKT:sta eli sama kuin vuonna 2006.

Eniten varoja t&k-toimintaan käyttivät Saksa (62 miljardia euroa), Ranska (39 miljardia euroa) ja Yhdistynyt kuningaskunta (37 miljardia euroa).

Näiden kolmen maan yhteenlaskettu osuus koko EU:n tutkimus- ja kehittämismenoista vuonna 2007 oli 60 %.

Jos menoja mitataan osuutena bruttokansantuotteesta, kärkimaat olivat Ruotsi (3,60 % BKT:sta; 11,9 miljardia euroa) ja Suomi (3,47 %; 6,2 miljardia euroa). Seuraavina tulivat Itävalta, Tanska ja Saksa yli prosenttiyksikön Ruotsia perässä. Hännänhuippuina olivat Kypros, Slovakia ja Bulgaria, jotka käyttivät alle puoli prosenttia BKT:staan t&k-menoihin.

Tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevien osuus työssäkäyvästä väestöstä oli Suomessa EU:n suurin (3,2 %). EU:n keskiarvo vuonna 2007 oli 1,6 %.

Nämä luvut käyvät ilmi Eurostatin julkaisusta Science, Technology and Innovation in Europe. Siinä esitetään tutkimus- ja kehittämismenojen ja henkilöstömäärän lisäksi useita muitakin teknologian kehittämiseen ja osaamiseen liittyviä indikaattoreita, kuten yritysten panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä patenttien ja innovaatioiden määrä.

Lisätietoja Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto

EU:n uuden innovaatiosuunnitelman valmistelussa. Konsultaatiokierroksella kerätään myös tietoa innovaatiosuunnitelmasta laadittavaa vaikuttavuusarviointia varten.

Vastausaikaa on 16.11.2009 asti.

Osallistu, kommentoi, ideoi, - siten voit vaikuttaa EU:n innovaatiopolitiikan suuntaan!

Lue lisää konsultaatiosta ja osallistumisesta komission innovaatiopolitiikkaa koskevilta sivuilta: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/policy/future-policy/ consultation_en.htm Lue myös aiempi uutinen EU:n innovaatiotoiminnan kehityssuunnitelmista: http://www.tekes.fi/eu/fin/ ajankohtaista/uutinen.asp?id=956 Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö

Yritysvaltuuskuntavierailu Vietnamiin, Singaporeen ja Malesiaan 15.-20.11.2009 Pääministeri Matti Vanhanen vierailee yritysvaltuuskunnan kanssa Vietnamissa, Singaporessa ja Malesiassa 15.–20.11.2009. Finpro ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK kokoavat yhdessä pääministerin mukaan lähtevän yritysvaltuuskunnan, suunnittelevat ja koordinoivat sen vierailuohjelman.

Vierailuohjelman painopisteinä ovat seuraavat toimialat: energia- ja ympäristö, kone- ja metalliala sekä ICT.Vierailulle voi osallistua myös muiden toimialojen yrityksiä, joilla on erityinen kiinnostus Vietnamiin, Singaporeen sekä Malesiaan.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja vierailusta antavat Finprossa: Kirsti Tarvainen, Finpro Puh. +358 40 34 33 434 kirsti.tarvainen(at)finpro.fi Maria Hostio, Finpro Puh. +358 40 34 33 431 maria.hostio(at)finpro.fi n

Millaista innovaatiopolitiikkaa EU tarvitsee - osallistu konsultaatioon ja vaikuta Euroopan komissio hakee näkemyksiä siitä, millaisin toimin ja valinnoin Euroopasta rakennetaan menestyvä ja otollinen innovaatioympäristö. Konsultaation pohjaksi komissio on laatinut 12 kysymyksen patteriston, jolla haetaan vastauksia EU:n innovaatiopolitiikan kehityshaasteisiin. Vastauksia ja ideoita komissio hyödyntää

27 5/2009 • ajantasa

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA USA WTC Greater Nashville A They have a buyer seeking a large volume of coal mining belts.

HTS code: 4010.12.9000, Conveyor belts/ belting of vulcanized rubber, reinforced only with textile materials.

USA WTC Delaware, Member Companies A,B Sell to end users and importers/buyers. Buy from import trading/management companies and manufacturers.

Product type: Various Detailed Product Description : Full service logistics provider, NVOCC shipping company, international freight forwarder and terminal operator, handling ocean and air cargo shipments to worldwide destinations.

The company is the leading shippers of used vehicles from the U.S. to Central America and a shipper of new and used trucks, construction and forestry equipment to Europe, West Africa, Middle East, South America, and Central America. Other services provided include: · - Full Vessel chartering service for all types of cargo - Lease of warehouse space and outside storage space - Full logistics service for door to door or port to port cargo contracts of affreights (COA) - Maritime and trade consultants - Intermodal services, trucking A, B Sell to end users, buy from manufacturers.

Product type: Plastics/Industrial Laminates Detailed Product Description: Company provides custom fabrication to customer specifications of all Thermoplastic and Thermoset Laminate Products. Applications include; welding tips, transformer insulation, switchgear insulations, rotor vanes, transit and railway insulation, cryogenic insulation, arc furnace insulation and high voltage insulation.

A,B Sell to distributors and end-users. Buy from manufacturers.

Product type: Research Reagents Detailed Product Description : - Chemical Reagents - Building Blocks & Intermediates - Natural Products - Plant Extracts

Germany WTC Koeln B One of their members is a manufacturer of a high-end NANO-coating for buildings. Fol-

lowing please find more information in short words about the benefits of using this product.

- coating from glass surfaces in continuing of the production through splashing or plunging.

- coating on still existing buildings.

- clear view by rain - sand settlements are possible to remove by rain or water - condensations water is flowing down - alu/glass/plastic in elevators can protect against hands - physical rubbing through sand can be diminished - cleaning from this moment on only with water without any cleanser (cost-reduction and saving of economical resources) - solar cells and sun reflection can be coated (stay clean and efficient) - The complete costs for V-HN you might save in about one year.

- iron oxide produced by train brakes or soot from industrial or traffic pollution will be cleaned by rain.

Poland WTC Poznan B Their member company GUSMA with it’s headquarter in Sady near Poznan has been established in 1986.

Business Activity Profile: Production of metal wares based on client’s specification. They provide technical consultancy services.

The GUSMA Company specializes in welding – it owns robot welding stations of Panasonic brand, 12 stands for manual welding MIG, TIG,MAG, a specialist equipment for pipes and profiles processing, bending machines, cut-off machines, presses, specialist drilling machines, grinding machines for pipes and flat surfaces processing. They manufacture repetitive products, big-lot production of high quality level.

They cooperate with the following businesses permanently: - AGD - Medical - Automotive - Furniture They are looking for customers from the following businesses: AGD, medical and construction.

B One of WTC Poznan Member has to offer oak plank, oak floor board.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

United Kingdom WTC Hull & Humber B The WTC Hull & Humber have a local company who would like to promote an excellent business product. The company has been established for 35 years and sells DIY plans (books/ DVDs/renovation kits) and accessories for people to make their own beautiful Rocking Horses, as well as selling the finished product of Rocking Horses. The company is very reputable and a founder member of the UK's Guild of Rocking Horse Makers. The company is called The Rocking Horse Shop.

USA WTC Delaware, Member Companies B Sell to end users, importers/buyers.

Details: Company is the leading shipper of used vehicles from the United States to Central America. Company is a full logistics services provider/NVOCC. Company can ship, import/export, anything anywhere in the world. Company can provide; full chartering service for cargo and vessel needs, warehouse space/land storage and full logistics services for door to door or port to port contracts of airfreight, bulk material management, trade development, maritime consultants and intermodal services.

B Sell to sales representatives, distributors, export trading/management companies, agents, direct sale to end users and importers.

Product type: Video Surveillance on Cell.

Details: A software product that lets you access video cameras using your cell phone.

Small system for 4 cameras, larger system accesses 16 cameras. Check your camera from anywhere you have cell phone connectivity.

B Sell to sales representatives, importers, agents, import/export trading/management companies, distributors and direct sale to end users.

Product: Contract manufacture of metal work.

Details: They are a Delaware Corporation offering efficient and low cost contract manufacture, specializing in metal fabrication, casting, laser cutting, robot welding, mould design and manufacture and OEM of metal control cabinets for metal works, power plants, solar and wind industries.

B Sell to import companies and direct sale to end users.

Details: Various brands of safety footwear: Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland,

28 ajantasa • 5/2009

Converse, Harley Davison, Dr. Martens, Lugz, Nautilus, Durango, Slip Grips, Dunham, etc.

B Export to sales representatives, agents, direct sale to end users.

Product: Fire Protection, Security, Risk Analysis, Life Safety, Emergency Management.

Details: Multi-disciplined applied technology firm providing innovative technical, scientific, and management solutions through products and services including conformity assessment, risk analysis and mitigation strategies and strategic advisory services specific to the disciplines of security, fire protection, life safety and emergency management.

B Sell to sales representatives, distributors and direct sale to end users.

Product: Copper-to-fiber connectivity products.

Details: Company designs and manufactures copper-to-fiber connectivity products such as fiber optic modems, media converters, isolators, switches, and multiplexers. These products are used for data, voice, and video applications. Multimode and single-mode fiber is supported as well as numerous communications interfaces.

B Product: Management Consulting and Investment Banking.

Details: The Company is a management consulting and investment banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms expand their operations & increase sales in the U.S. Types of support include market entry planning, marketing and/or sales planning, financial analysis & budgeting, organizational design, partnership plans, acquisitions and joint ventures, capital formation and more.

B Offer to sell.

Product type: Laser & Spectrometer.

Detailed Product Description: Company develops many custom design Laser & Spectrometer for OEM customers.

B Sell to sales representatives, distributors, importers/ buyers and direct sale to end users.

Product type: Cocoa.

Detailed Product Description : Organic and Conventional (Fair Trade and Rain Forest Alliance available upon request): - Cocoa Nibs - Cocoa Liquor, Mass - Cocoa Butter - Cocoa Powder: natural and alkalized (Dutch) and 10/12 - 22/24 - Fat percentage

electrolysis. All Nafion small volume sales and distribution. Nafion is a Sulfonic Acid Polymer.

Harmonized Code: 3920.99/1000 B Product type: Diamond Tools, Cleavers, Knives.

Detailed Product Description: Makes parts from diamond for technical and scientific applications. Diamond Knives are used in microscopy, for cutting thin sections.

Diamond tools are used for precession scribing of semi-conductor wafers, while diamond cleavers are used of fiber optic cleaving.

B Sell to end-users and export trading/manufacturing companies.

Product type: Corporate Real Estate Advisor.

Detailed Product Description: By applying strategies to your real estate they are able to convert your second largest operating expense into your number one cost-savings opportunity. They determine your needs with building evaluations, space requirements and workplace standards and work flow engineering. Global companies rely on their worldwide organization of 3,600 dedicated professionals on four continents.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtcturku.fi

VUOKRATTAVANA Etsitkö toimitilaa ?

Vuokrattavana toimitila 212 m2 kauppakamarin talossa, Puolalankatu 1.

Vapautuu 1.3.2010 tai sopimuksen mukaan.

Tarvitsetko asuntoa esim. työsuhdeasunnoksi ?

Vuokrattavana huoneisto 3 h+k, 72 m2 ydinkeskustassa, Kristiinankatu 10.

Vapautuu 1.12.2009.

Tarkemmat tiedot molemmista kohteista: Turun kauppakamari/Paula Heinonen, puh. 274 3421, 050 60166, paula.heinonen@turku.chamber.fi

B Sell to distributors, agents and direct sale to end users.

Detailed Product Description: Nafion membranes for fuel cells. Catalyst coated membranes for fuel cells and water

29 5/2009 • ajantasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ

LOKAKUU 20.10.2009 Arvonlisäveron vähennysoikeus ja muuttuvat raportointivelvoitteet 22.10.2009 Ruotsinkieli kirjanpidossa 27.10.2009 Esiintymistaito – tehoa henkilökohtaiseen viestintään 29.10.2009 Hakukonemarkkinointi Googlessa

MARRASKUU 4.11.2009 Ajankohtaisseminaari IFRS – raportointiin siirtymistä suunnitteleville 5.11.2009 Yrityssaneeraus 6.11.2009 Perintöverosuunnittelun käytetyimmät keinot

2009

10.11.2009 Verotili käytännönläheisesti 11.11.2009 Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä 12.11.2009 Twitter -koulutuspaketti 12.11.2009 Facebook –koulutuspaketti 17.11.2009 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 19.11.2009 Tilinpäätös- ja veropäivä 24.11.2009 Pörssi-ilta 26.11.2009 Aktuellt om internationell moms

JOULUKUU 1.12.2009 Ennakkoperintä 2010 3.12.2009 Hyvä sopimus – sopimuksen laadinta ja sopimustekniikka

Lisätiedot koulutuksista: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423, 050 5730 370 maria.lindbom@turku.chamber.fi

Ajankohtaisin tieto koulutuksista netissä: www.turku.chamber.fi > koulutus

30 ajantasa • 5/2009

Vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä pureutuu jälleen tänäkin vuonna alan ajankohtaisimpiin kysymyksiin. Asiantuntijoina mm. OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila ja KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala Keskuskauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 E + alv 22 %.

Normaalihinta 480 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 12.11.2009 mennessä

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET ARVONLISÄVERON VÄHENNYSOIKEUS JA MUUTTUVAT RAPORTOINTIVELVOITTEET Tietopaketti vähennysoikeuden perusperiaatteista ja uusista raportointikäytännöistä Tiistaina 20.10.2009, klo 9 - 16, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Koulutuspäivän aikana käydään läpi arvonlisäverotuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tarkastellaan uusinta oikeuskäytäntöä ja verohallituksen ohjeita. Kurssilla luodaan katsaus vähennysoikeuden perusteisiin ja käsitellään vähennysoikeuden ongelmatilanteita, kuten vähennysoikeuden rajoituksia.

Päivän aikana käydään lisäksi yksityiskohtaisesti läpi verotilimenettelyn arvonlisäverojen ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyviä käytäntöjä sekä myöhästymisseuraamuksia ja kausiveroilmoituksen sisältöä. Verotilimenettelyä koskevassa osiossa tutustutaan myös arvonlisäveron palautusprosessia koskeviin muutoksiin.

Lisäksi selvitetään lyhyesti muuttuvia kansainvälisen kaupan palvelumyyntejä ja ‑ostoja koskevia säännöksiä ja uudistusten vaikutuksia yritysten raportointiin.

Seminaarin asiantuntijana toimii arvonlisäverotuksen asiantuntija, OTK Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte & Touche Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 E + alv 22%.

Normaalihinta 480 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 13.10.2009 mennessä AJANKOHTAISSEMINAARI IFRS-RAPORTOINTIIN SIIRTYMISTÄ SUUNNITTELEVILLE – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Keskiviikkona 4.11.2009 klo 13 16, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32 IFRS -raportoinnin yleistyessä yhä useammissa yhtiöissä selvitetään sitä, miten siirtyminen vaikuttaisi yhtiön tilinpäätösraportointiin. Tilaisuudessa läpikäydään, mitä siirtyminen on käytännössä tarkoittanut, miten se on vaikuttanut yritysten tilinpäätöksiin sekä miten IFRS-konversio viedään hallitusti läpi. Lisäksi luodaan katsaus IFRS-normiston kehitysnäkymiin ja kerrotaan pienille ja keskisuurille yrityksille tulossa olevasta kevennetystä IFRS-standardista, ns. IFRS for SMEs -standardista. Tervetuloa!

Seminaarissa luennoivat seuraavat KPMG:n asiantuntijat, Mari Suomela, KHT, IFRS-asiantuntija sekä Jari Halonen, IFRS –asiantuntija Osallistumismaksu: Turun kauppaka-

marin jäsenetuhinta 235 E + alv 22%.

Normaalihinta 352 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 28.10.2009 mennessä PERINTÖVEROSUUNNITTELUN KÄYTETYIMMÄT KEINOT Perjantaina 6.11., klo 9-16, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Luennoitsijat: lakimiehet Tero Hämeenaho ja Katariina Sorvanto, Veronmaksajat Katso ohjelma www.turku.chamber.fi Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 E + alv 22 %.

Normaalihinta 420 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 29.10.2009 mennessä VEROTILI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI Tiistaina 10.11.2009, klo 9-12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Vuoden 2010 alussa käyttöön otettava verotilimenettely muuttaa yritysten omaaloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilin avulla oma-aloitteisten verojen maksajat voivat vähentää palautukseen oikeuttavat veronsa maksuista ja saada näin paremman kokonaiskuvan yrityksen verotuksesta.

Tule kuulemaan, miten yritysten tulee varautua ja mitä vaikutuksia muutoksella on mm. taloushallinnon ohjelmistoihin.

Asiantuntijana verotilihankkeen hankepäällikkö, ylitarkastaja Eija Lönnroth, Verohallinto Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 E + alv 22%.

Normaalihinta 352 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 3.11.2009 mennessä TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Torstaina 19.11. klo 9.00 – 16.00, Turun Messu- ja kongressikeskus, Messukentänkatu 9-13

ENNAKKOPERINTÄ 2010 Tiistaina 1.12.2009 klo 10.00 – 15.30, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32 Ajankohtaista tietoa vuoden 2010 ennakonperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon! Seminaarin alustajana toimii ylitarkastaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 300 E + alv 22%.

Normaalihinta 460 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 24.11.2009 mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Keskiviikkona 11.11.2009, klo 9-13.30, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Koulutuspäivän aikana käsitellään kansainvälisen kaupan palvelumyyntejä ja –ostoja koskevia säännöksiä ja 1.1.2010 voimaan tulevan uudistuksen vaikutuksia palvelujen myynteihin ja ostoihin sekä raportointiin uudella kausiveroilmoituksella ja yhteenvetoilmoituksella. Uudistuksia käydään läpi muuttuvien arvonlisäverolain säännösten pohjalta ja useiden esimerkkien avulla. Kurssipäivän aikana luodaan myös katsaus nykyisiin palvelukaupan säännöksiin sekä käännetyn verovelvollisuuden soveltamistilanteisiin. Päivän aikana selvitetään lisäksi ulkomaan veron palautusmenettelyn muutoksia sekä tutustutaan kansainvälisen tavarakaupan ajankohtaisiin arvonlisäveroasioihin. Luennoitsija Arvonlisäveroasiantuntija, OTK, Jonna Kontu, Deloitte & Touche Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 E + alv 22%.

Normaalihinta 397 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 4.11.2009 mennessä AKTUELLT OM INTERNATIONELL MOMS 26.11.2009 KL 9.00 – 12.00, Åbo handelskammare, Puolalagatan 1 På basis av ändringar i EU:s momsdirektiv genomgår regelverket gällande

31 5/2009 • ajantasa

försäljning av tjänster inom EU betydande förändringar från och med 1.1.2010.

Både bestämmelserna om var en tjänst anses utförd, om köparens momsskyldighet och om sättet att rapportera försäljning inom EU ändras. På utbildningstillfället tar vi upp både de kommande ändringarna och andra aktuella frågor gällande mervärdesskatt för internationella transaktioner.

Föreläsare, ekon.mag. Karl-Johan Sigfrids från Oy Certima Ab i Vasa har en mångårig erfarenhet av mervärdesskatteutbildning. Han har föreläst på handelskamrarnas utbildningstillfällen på olika håll i landet och har också fungerat som utbildare för bl.a. skatteförvaltningen.

Deltagaravgift: Handelskammarens medlemmar 235 E + 22 % moms, icke-medlemmar 397 E + 22 % moms.

Anmälning: anmäl dig senast den 19.11.2009

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN Tiistaina 17.11.2009, klo 9-12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työsopimus on sopimus, joka sitoo sen osapuolia. Myös vakiintuneet käytännöt saattavat tulla osapuolia sitoviksi.

Työsuhteen kestäessä voi kuitenkin tulla tarvetta muuttaa työsopimuksen ehtoja kuten työtehtäviä, työntekopaikkaa tai työaikaa.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla, sopimalla tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Työsuhteen ehtojen muuttaminen -seminaarissa käydään läpi muuttamismenettelyjen kaikki vaihtoehdot käytännönläheisesti.

Päivän asiantuntijana toimii lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 E + alv 22%.

Normaalihinta 397 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 10.11.2009 mennessä

MUU KOULUTUS RUOTSINKIELI KIRJANPIDOSSA Torstaina 22.10.2009, klo 9-16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Koulutuspäivä tähtää sekä kirjallisen että suullisen ruotsinkielen harjaannuttamiseen, ennen kaikkea kirjanpidon ja business controllingin toimissa. Kurssi käsittelee ensisijaisesti ruotsinkielen käyttöä näissä toimissa, mutta antaa myös referenssi-tietoa vastaavaan eng-

lanninkieleen.

Koulutus on tarkoitettu ennen kaikkea kirjanpidon sekä yritysten finanssitoimen ammattilaisille yrityksissä, joilla on yhteyksiä Ruotsiin ja Skandinaviaan, mutta myös Suomen ruotsinkielisille alueille. Kurssipäivän tavoitteena on ”avata kommunikaatiokanavat” ruotsinkielisiin yhteistyötahoihin, toisaalta sanastoa laajentamalla ja varmentamalla, toisaalta harjoittelemalla kielenkäyttöä niin suullisessa kuin kirjallisessa kommunikoinnissa.

Kurssiin osallistuminen ei edellytä ennakkovalmiuksia, joskin normaalin kouluruotsin hallinta auttaa hyödyntämään kurssin antia.

Kouluttajana toimii kieli- ja kommunikaatiotaidon valmentaja Stefan Antinaho, Sprachberatung Gabriela Ullrich.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 E + alv 22 %.

Normaalihinta 480 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 15.10.2009 mennessä ESIINTYMISTAITO – TEHOA HENKILÖKOHTAISEEN VIESTINTÄÄN Tiistaina 27.10.2009, klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Niin työelämässä kuin yksityisessäkin elämässä, ihmiset joutuvat viestimään erilaisia asioita oli sitten kyseessä yrityksen sisäinen palaveri, asiakasneuvottelu, asuntoyhdistyksen kokous tai vaikkapa vai puheen pitäminen ystävän

50 – vuotisjuhlassa. Oma esiintyminen vaikuttaa myönteiseen lopputulokseen.

On myös sanottu, että ihminen on ainoa olento joka pystyy puhumaan – itsensä vaikeuksiin. Miten tehostaa omaa tapaa esiintyä erilaisissa tilanteissa.

Esiintymistaidon koulutustilaisuudessa osallistujat harjoittelevat teorian perusteella erilaisia esiintymistilanteita.

Koulutustilaisuuden kouluttajalla on kaksi roolia. Ensimmäinen rooli on käydä kaikkien osallistujien kanssa läpi teoriaosuutta ja toinen rooli on antaa harjoitteiden pohjalta kahden keskistä palautetta osallistujille. Osallistujat pitävät koulutustilaisuuden aikana luentojen aiheiden pohjalta annettuja harjoitteita. Esiintymistaidon koulutustilaisuuksien tavoitteena Ei ole tehdä ”esiintymispellejä” vaan tavoitteena on harjoituksen ja teorian avulla innostaa osallistujia hyödyntämään omia hyviä ominaisuuksiaan omissa esiintymis- ja vaikuttamistilanteissa.

Koulutustilaisuudessa kiinnitetään huomiota myös hankalien ja vaikeiden tilanteiden hallintaan.

Ilmoittaudu heti! Koulutukseen otetaan max. 12 henkilöä.

Päivän kouluttajana toimii Timo Valvio Teamcon Valmennuksesta. Timo Valvio on toiminut 26 vuotta innostajana ja kouluttajana yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hän on kirjoittanut kirjan ajanhallinnasta sekä useita artikkeleita ajanhallinnasta ja palvelun laadusta ja esiintymistaidosta eri julkaisuihin.

Teamcon Valmennuksen toiminta-ajatus on innostaa organisaatioiden henkilöstöä tehostamaan omaa ja kollektiivista ajankäyttöä, esiintymistaitoa, palvelua ja henkilökohtaista hyvinvointia.

Osallistumismaksu:Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 E + alv 22 %.

Normaalihinta 480 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 20.10.2009 mennessä HAKUKONEMARKKINOINTI GOOGLESSA Torstaina 29.10.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Mainostajan unelma – Google. Onko yritykselläsi hienot verkkosivut, joita kaikki kehuvat, mutta puhelimesi ei vain soi?

Löytyykö kilpailijasi Googlesta paremmin kuin sinä? Missä nettipalveluissa kannattaa mainostaa ja missä ei? Tekeekö yrityksesi oikeita vai vääriä valintoja internet-mainonnassa? Tiedätkö mitä mainonta oikeasti tuottaa?

Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksen puolen päivän koulutuksessa, jossa asiaan perehdytään käytännönläheisesti ja esimerkkien avulla.

Koulutuksen asiantuntijana toimii Hakukoneyhtiö Vihtori Oy:n toimitusjohtaja Jani Leppänen. Leppänen on työskennellyt

32 ajantasa • 5/2009

hakumedian parissa vuodesta 1993 lähtien ja omaa kokemusta median myynnistä, tuotekehityksestä ja markkinoinnista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 E + alv 22%.

Normaalihinta 397 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 22.10.2009 mennessä YRITYSSANEERAUS Torstaina 5.11. klo 9.00 – 16.00, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Koulutus toteutetaan yhteistyössä Lakimiesliiton koulutuksen kanssa.

Yrityssaneeraukset lisääntyvät taloudellisen taantuman syventymisen johdosta voimakkaasti. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus tulla kuulemaan viimeisin tieto yrityssaneerauksesta. Yrityssaneerausta taitavasti soveltamalla pystytään pelastamaan elinkelpoiset yritykset akuutista rahoituskriisistä ja turvaamaan velkojien edut.

Luennoitsija ovat yrityssaneerauksen kokeneita asiantuntijoita ja he ovat olleet toteuttamassa yrityssaneerauksia jo lain voimaantulosta 1993 lähtien. Tarkemmat tiedot koulutuksesta nettisivuillamme.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 495 E + alv 22 %.

Normaalihinta 630 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 22.10.2009 mennessä TWITTER -KOULUTUSPAKETTI Torstaina 12.11.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilaisuuden kouluttajina toimivat KTM Helene Auramo ja TaM Tuomas Laitinen Zipipop Oy:stä. www.zipipop.com

Zipipop on sosiaalisen median toimisto, joka voitti viime vuonna Mobile 2.0 konferenssissa "Euroopan lupaavin mobiili startup" -tittelin. Zipipop on kehittänyt kymmenen sovellusta Facebookiin ja oli ensimmäinen suomalainen yritys joka kehitti sovelluksen Facebookiin.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 E + alv 22%.

Normaalihinta 397 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 5.11.2009 mennessä FACEBOOK -KOULUTUSPAKETTI Torstaina 12.11.2009, klo 12.30 – 16.00, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilaisuuden kouluttajina toimivat KTM Helene Auramo ja TaM Tuomas Laitinen Zipipop Oy:stä.

Zipipop on sosiaalisen median toimisto, joka voitti viime vuonna Mobile 2,0 ”Euroopan lupaavin mobiili startup”tittelin. Zipipop on kehittänyt kymmenen sovellusta Facebookiin ja oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka kehitti sovelluksen Facebookiin.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 E + alv 22%.

Normaalihinta 352 E + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 5.11.2009 mennessä HUOM! Mikäli osallistut sekä Twitter- että Facebook-koulutuksiin, saat ne yhteishintaan 360 E + alv 22 % (kauppakamarin jäsenhinta), normaalihinta 560 E + alv 22 %. Sisältää lounaan.

HYVÄ SOPIMUS – SOPIMUKSEN LAADINTA JA SOPIMUSTEKNIIKKA Torstaina 3.12.2009 klo 9.00 – 16.00, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Koulutus toteutetaan yhteistyössä Lakimiesliiton koulutuksen kanssa.

Liiketoiminnan menestyksen kannalta sopimukset ovat keskeisessä asemassa.

Hyvillä sopimuksilla voidaan saavuttaa paljon. Huono sopimus sen sijaan voi muodostua yritykselle isoksi ongelmaksi.

Seminaarissa käsitellään kattavasti hyvän sopimuksen tunnusmerkkejä, sopimusosaamista ja sopimuksen hallintaa sekä erityisiä sopimusriskejä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 495 E + alv 22 %.

Normaalihinta 630 E + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 19.11.2009 mennessä

HYVÄ TIETÄÄ KOULUTUKSISTA: Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelman mukaiset tarjoilut. Koulutus laskutetaan jälkikäteen.

Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen koulutusta joko netissä www.turku.chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista koulutuksista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista koulutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Peruutukset kirjallisesti. Voit peruuttaa osallistumisesi maksutta toimittamalla meille sairauslomatodistuksen. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

33 5/2009 • ajantasa

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU

Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

34 ajantasa • 5/2009

HYVÄ SOPIMUS

- SOPIMUKSEN LAADINTA JA SOPIMUSTEKNIIKKA 3.12.2009, klo 8.30–16.00, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Turku

ASIANTUNTIJAT:  Associate General Counsel Karita Lassila, OSI Systems Group  OTT, asianajaja Marko Mononen, Asianajotoimisto Oy Juridia Ab  Asiantuntija, OTK/Legal Adviser, LL.M. Michaela Ramm-Schmidt, Teknologiateollisuus ry

OHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimii OTT, asianajaja Marko Mononen, Asianajotoimisto Oy Juridia Ab 8.30

Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi

9.00

Hyvän sopimuksen tunnusmerkit ja sopimusriskit Riskienhallinta sopimusten avulla ja sopimusneuvotteluissa Sopimusprosessit

12.00

Lounas

13.00

Sopimuksen tarkoituksen ja kohteen määrittäminen Erityiset sopimusriskejä koskevat sopimusehdot Boiler plate -lausekkeet Renegotiations-lausekkeet Sopimuksen voimassaolo ja päättäminen

16.00

Tilaisuus päättyy

Jäsenetuhinta (+ alv 22 %) *) Normaalihinta (+ alv 22 %)

495 € 630 €

*) Kauppakamareiden ja Lakimiesliiton jäsenet saavat koulutukset jäsenetuhintaan.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

www.lakimiesliitonkoulutus.fi

Yhteistyössä:

Kiitos työn tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista.

Arvosta tekijää!

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.