Ajantasa 5/2007 by Turun kauppakamari

TURUN KAUPPAKAMARIN JÄSENEXTRA 2006

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 5/2007

Turku – Helsinki 58 min .............................. 4 Muistitko, että Turun kauppakamarissa toimii välityslautakunta ............................. 6 Turun seudun satamien kehitysmahdollisuudet pitää turvata .................... 7 Kunnallisteknisten palveluiden hinnoittelulla ei saa murentaa teollisuudenkilpailukykyä ........................ 13

KAUPPAKAMARIASIAA

www.logisticsturku.fi Kymmeniä logistiikkayrityksiä yhdellä napin painalluksella • Tavoita laajin ja monipuolisin palveluvalikoima • Löydä uusia yhteistyökumppaneita • Pyydä kymmeniä tarjouksia yhdellä kertaa • Lue päivittäin alan viimeisimmät uutiset

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU puh.(02)274 3400, faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi 2

SISÄLTÖ Pääkirjoitus

Turun kauppakamari

Turku – Helsinki 58 min .............................................................. 4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Toimistosihteeri Aila Kedonperä Sihteeri Hannele Pesonen Toimistosihteeri Leena Rautanen Markkinointiassistentti Riikka Saarinen Johdon assistentti Riitta Vesamäki Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3423 (02)274 3426 (02)274 3428 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3411 (02)274 3445 (02)274 3447

Kamarissa tapahtuu (02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien luettelo käyttöön patentti- ja rekisterihallituksessa .................................................. 5 Muistitko, että Turun kauppakamarissa toimii välityslautakunta? ..... 6 Turun seudun satamien kehitysmahdollisuudet pitää turvata ........... 7 Työnantajan työnjohto-oikeus ....................................................... 8 Sopimus takaisinottovelvollisuudesta ........................................... 9 Työnantajasuorituksia koskevat ennakkoratkaisut ....................... 10 Pääomalaina kirjanpidossa ........................................................ 11 Kunnallisteknisten palveluiden hinnoittelulla ei saa murentaa teollisuuden kilpailukykyä .......................................................... 13

KUTSU: Turun kauppakamarin Syyskokous 7.11.2007 ................ 12 Aamukahvit Catella Property Oy:ssä .......................................... 14 Uusi kasvo kauppakamarissa .................................................... 15 KUTSU: Aamukahvit 16.11.2007, Viestintämania Oy ................... 15 Seminaarimatka Edinburgh 23.8. – 26.8.2007 ........................... 16 HHJ –kurssi 11.9. – 2.10.2007 ................................................ 17

Yritystietoa Suomessa työskentelevistä vuokratyöntekijöistä ilmoitettava verohallinnolle .......................................................................... 18 Verohallinnon uudet puhelinnumerot ........................................... 18 Kuluttajaviraston verkkosivut uudistuivat .................................... 18 EY-tuomioistuin: Suomen konserniavustuslaki ei ole ristiriidassa EY-lainsäädännön kanssa .......................................................... 18 Kasvu kannattaa! ...................................................................... 18 Toimitusjohtajat kaipaavat tehoa hallitustyöskentelyyn ................. 18 Liiketoimintasuunnitelman voi nyt laatia verkosssa ...................... 19 Uusi avustus pk-yrityksille Tekesiltä ............................................ 19 Markkinaläheisiin projekteihin nyt myös avustusta ....................... 19 Nopeampi käsittely hyväkuntoisille pk-yrityksille .......................... 20 IPR-valiokunta tukemaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä ......................................................................... 20 Tietoturvallisuus ja sähköinen tunnistaminen painopisteinä ........... 20 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut alenevat 2008 ............... 20 Vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään jatkettavaksi .................... 20 Maksullinen puhelinpalvelu kansainvälisen liikenteen kysymyksiin .. 21

Kansainvälistä Pienten velkojen perintä helpottuu EU:ssa .................................. 21 Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten ................................. 21 Malta ja Kypros liittyvät euroalueeseen ....................................... 21 Euroneuvontakeskuksen yrityskontaktitapahtumat ....................... 21 SOLVIT – viisi vuotta nopeita ratkaisuja sisämarkkinoiden ongelmatilanteissa ................................................................... 22 Euroopan oikeusasiamies, voiko hän auttaa sinua? ...................... 22 SME Feedback ........................................................................ 22 Suomi-päivät Venäjällä 2007 ..................................................... 23 Uudet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) – nettisivut ..................... 23 Tietoa EU:n budjetista .............................................................. 23 Uudet energiatutkimuksen verkkosivut avattu ............................. 23 EU:n termit ja lainsäädäntö nyt helposti saatavissa ..................... 23 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun kauppakamarin kautta ......................... Jullas -2007 juhlaseminaari ....................................................... Turun kauppakamari kouluttaa ............................................. BCCA Economic Forum 2007 ................................................... Kauppakamariregatta 2007 ......................................................

24 25 26 28 29

Kuva tulossa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

Asiassa on lähdettävä liikkeelle nyt, sillä asia on tärkeä ja aikaa tavoitteen saavuttamiseksi kuluu joka tapauksessa turhan paljon. Ensimmäiseksi tavoitteeksi kannattaa asettaa kaksoisraiteen saaminen Turun ja Salon välille.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Nämä hankkeet on nähtävä kansallisina investointeina, satsauksina pitkälle tulevaisuuteen. Tällainen investointi oli myös Lahden oikorata ja se on ollut suuri menestystarina. Matkustajamäärät ovat yli kaksinkertaistuneet ja radan varrella olevat alueet ovat hyvässä kasvussa. Ihmiset ovat tehneet asumispaikan valintoja liikenneyhteyksien perusteella. Ja yritykset sijoittuvat aina mielellään hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

○ ○ ○ ○ ○ ○

○

Nykyisen radan kunnosta on huolehdittava siihen asti, kunnes kaksoisraide ja Elsa-rata ovat valmiit. Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tälle oikoradalle ei niitä tunnu löytyvän, puhutaan edelleen vanhalla nimellä Elsaradasta. On hyvä huomata, että kyse ei ole siitä Elsa-radasta, joka jätettiin toteuttamatta parikymmentä vuotta sitten, vaan uudesta, E-18 väylää myötäilevästä ratalinjauksesta Salon ja Helsingin välille.

○

Pendolinojen huippunopeus on 220 km tunnissa ja matkaa Salosta Helsinkiin satakunta kilometriä. Yksinkertaisella matematiikalla matkaan kuluisi aikaa puoli tuntia. Elsa-rata onkin syytä rakentaa sellaiseksi, että sillä voitaisiin ajaa tällaisia nopeuksia. Ja junathan kehittyvät koko ajan nopeammiksi.

Turun ja Salon välille ei oikaisuja ole kaavailtu, sillä saavutetut hyödyt suhteessa kustannuksiin ovat liian pienet. Matka-aika ei nykyisestä puolesta tunnista paljoa lyhenisi. Sen sijaan tälle välille tarvitaan kaksoisraide joustavoittamaan työpaikkaliikennettä kahden kasvukeskuksen välille.

○

Voidaanko tavoite saavuttaa? Kyse on matkaan käytetystä ajasta, ei itse matkan pituudesta. Jo nykytekniikallakin olisi mahdollista suoriutua tuosta matkasta vieläkin nopeammin. Esteenä tavoitteen saavuttamiselle on oikeastaan vain raha. Yksituumaisuutta kaavoitukseen löytyy niin Varsinais-Suomen kuin Uudenmaankin suunnalta.

○

Kauppakamarin tavoitteena on saada aikaan yhtenäinen työssäkäyntialue kolmioon Helsinki – Tampere – Turku. Ja tietenkin Salo olisi tässä yhtenä keskuksena mukana.

○

Nykyistä nopeampaa junayhteyttä pääkaupungin ja Turun välille ollaan kaavailemassa. Edut olisivat selvät: lyhyempi matkustusaika säästää työaikaa ja kustannuksia, jouduttaa asioita. Se mahdollistaisi myös työssäkäyntialueen merkittävän laajentumisen ja olisi omalta osaltaan helpottamassa pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia.

○

Turku – Helsinki 58 min

Ps Viime vuonna liikenneministerille jätetyssä yksimielisessä mietinnössä matkaajaksi on laskettu 1 t 24 min Turun ja Helsingin välille. Olin itsekin yksi mietinnön allekirjoittajista. Junan huippunopeudeksi laskettiin tuossa mietinnössä 200 km/t.

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien luettelo käyttöön patentti- ja rekisterihallituksessa

Onko yritykselläsi laajalti tunnettu tavaramerkki ? Patentti- ja rekisterihallitukseen on voinut 15.8.2007 alkaen tehdä hakemuksen tavaramerkin merkitsemisestä laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon. Mikäli yritykselläsi on jokin tavaramerkki, jonka voidaan katsoa olevan laajalti tunnettu, kannattaa harkita hakemuksen tekemistä. Mikä on laajalti tunnettu tavaramerkki ? Tavaramerkkien katsotaan olevan tavaramerkkilain mukaan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Poikkeuksena on kuitenkin ns. laajalti tunnettu tavaramerkki. Tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan vedota sellaisen tavaramerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle. Laajalti tunnettu tavaramerkki voi siis saada suojaa muussakin kuin omassa tavaraluokassa. Tavaramerkin laajalti tunnetta-

vuutta arvioidaan siinä yleisössä, joka on kyseisen merkin kohderyhmä. Laajalti tunnetun tavaramerkin käsite perustuu yhteisölainsäädäntöön. Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) suosituksen mukaan mm. seuraavia seikkoja voidaan ottaa huomioon tunnettuutta arvioitaessa: - Missä määrin asianomainen yleisö tunnistaa merkin (esim. markkina-ja mielipidetutkimukset) ? - Miten kauan, missä määrin ja kuinka laajalla maantieteellisellä alueella merkkiä on käytetty ? - Miten kauan, kuinka laajalla alueella merkkiä on markkinoitu ? Mitä hyötyä merkinnästä on ? Laajalti tunnettujen tavaramerkkien luettelo parantaa tavaralajin ylittävää suojaa. Luettelon tarkoituksena on helpottaa sen seikan toteennäyttämistä, että merkki on Suomessa laajalti tunnettu. Rekisteriviranomainen voi käyttää luetteloa ennakkotutkimuksissa ja sekoitettavuustutkimuksissa. Rekisteriviranomainen ottaa huomioon luettelon merkinnät rekisteröintihakemusta käsitellessään ja jos se havaitsee rekisteröintihakemusta käsitellessään hakemuksessa tarkoitetun tavaramerkin olevan sekoitettavissa luetteloon merkityn tavaramerkin kanssa, riippu-

matta siitä mihin luokkaan merkki kuuluu, se ilmoittaa asiasta hakijalle ja laajalti tunnetun tavaramerkin haltijalle. Merkinhaltijan asiana on tehdä väite myöhempää hakemusta vastaan. Luettelon merkintä ei siis itsessään toimi esteenä rekisteröinnille vaan asiaan puuttuminen on tavaramerkinhaltijan omasta aktiivisuudesta kiinni. Tällä tavoin luettelo on omiaan ehkäisemään tavaramerkkiriitoja. Luettelosta saa hyödyllistä tietoa tavaramerkkihakemuksia laadittaessa. Miten luettelointi tapahtuu ? Laajalti tunnettu tavaramerkki merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään luetteloon hakemuksesta. Hakemuksen yhteydessä pitää esittää näyttö merkin tunnettuudesta. Rekisteriviranomainen tutkii, täyttyvätkö tunnettuuden edellytykset. Luettelomerkintä on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen merkintä voidaan hakemuksesta uudistaa. Tuolloinkin pitää esittää näyttöä merkin tunnettuudesta. Luettelomerkintää on jo haettu varsin vilkkaasti, tähän mennessä hakemuksia on tullut 42 kpl. Hakemusmaksu on 1700 € sekä luetteloon merkitsemismaksu 800 €. Lisätietoja menettelystä saa osoitteesta www.prh.fi. ■

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asiamies, VT

PAULA HEINONEN

Muistitko, että Turun kauppakamarissa toimii välityslautakunta ?

Välityslautakunta puolueeton asiantuntija

Tehokas riitojen ratkaisukeino

Elinkeinoelämän riita-asioiden ratkaisujen edistämiseksi ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen kehittämiseksi Turun kauppakamarin yhteydessä toimii välityslautakunta, jonka tehtävänä on puolueettomana elimenä nimetä välimiehiä, milloin kirjallisessa välityssopimuksessa tai välityslautakunnalle muuten on annettu tehtäväksi välimiesten nimeäminen. Välityslautakunnan jäsenet ovat luottamusta nauttivia, elinkeinoelämää tuntevia henkilöitä, joilla on tuomarin virkaan oikeuttava oikeustieteellinen tutkinto sekä kokemusta asianajajan, tuomarin tai muista käytännön lakimiehen tehtävistä. Välityslautakunnan toimintaa säätelee välityslautakunnan johtosääntö. Välityslauseketta, jossa Turun kauppakamari nimeää välimiehet, voidaan käyttää monenlaisissa sopimuksissa, mm. yritysten välisissä yhteistyötai toimitussopimuksissa ja osakassopimuksissa. Paikallisuus, edullisuus ja joustavuus ovat Turun kauppakamarin välityslautakunnan käyttämisen etu. Miksi siis et ehdottaisi sopimuskumppanillesi Turun kauppakamarin välityslautakunnan käyttämistä välimiesten nimeämisessä ?

Välimiesmenettely on tuomioistuinmenettelyn kanssa vaihtoehtoinen riitojen ratkaisutapa elinkeinoelämän riitatilanteissa. Välityslauseketta käytetään erityisesti yritysten välisissä sopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä, yhteisöjen säännöissä sekä kansainvälisissä sopimuksissa. Välimiesmenettelyn edut Välimiesmenettelyn etuina on menettelyn nopeus, joustavuus ja luottamuksellisuus. Välimiesoikeuden jäseniksi on menettelyssä mahdollista valita kulloinkin kyseessä olevan alan asiantuntijoita. Välimiesmenettely ei ole julkista. Välimiesoikeuden päätös on lopullinen, siitä ei voi valittaa. Välimiesoikeuden tuomio on täytäntöönpantavissa heti samoin kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio. Välitystuomioita tunnustetaan laajalti eri maissa.

sopimuksista johtuvat riitaisuudet ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Välimiesoikeudessa on ___ jäsen / jäsentä. Turun kauppakamarin välityslautakunta nimeää hakemuksesta välimiehen/välimiehet välityslautakunnan johtosääntöjen mukaisesti.” Nettisivuiltamme löytyy myös vieraskieliset mallit välityslausekkeesta. Välityssopimuksessa osapuolet voivat sopia välimiesten lukumäärästä. Mikäli lukumäärästä ei ole sovittu, välimiehiä on johtosääntöjen mukaan kolme. Välimiesten nimeämistä pyydetään välityslautakunnalta hakemuksella, jonka jättämisen yhteydessä on suoritettava vuosittain vahvistettava kiinteä rekisteröimismaksu, joka on tänä vuonna 70 €. ■ Lisätietoja välimiesmenettelystä ja välityslautakunnasta:

Välityslauseke

www. turku.chamber.fi

Voit käyttää sopimuksessa seuraavanlaista välityslauseketta:

Turun kauppakamari, asiamies, VT Paula Heinonen (02) 274 3421, fax (02) 274 3440, paula.heinonen@turku.chamber.fi

Välityslauseke ”Tästä sopimuksesta ja sen nojalla tehdyistä

kuukauden • artikkelit

Turun kauppakamarin asiamies JARKKO HEINONEN

Turun seudun satamien kehitysmahdollisuudet pitää turvata

Turun ja Naantalin satamat muodostavat millä tahansa mittareilla mitattuna koko Suomen kannalta merkittävän ulkomaan vienti- ja tuontikuljetusten liikennekeskittymän, mikä on myös synnyttänyt ympärilleen kattavan palvelurakenteen. Turun ja Naantalin satamien merkitys koko Suomen logistisessa ketjussa korostuu Skandinavian yhteyksien kautta, sillä Suomen ja Ruotsin välisestä rekkaliikenteestä peräti 80 % ja trailerikuljetuksista runsaat 60 % kulkevat näiden satamien kautta. Yksinkertainen perussyy kuljetusten keskittymiseen Turun seudulle on alueemme maantieteellinen sijainti, mikä mahdollistaa tehokkaan frekvenssiliikenteen ja yrityksille parhaiten sopivan aikataulutuksen. Voidaan aiheellisesti sanoa Turun ja Naantalin satamilla olevan keskeinen rooli koko Suomen logistisen tehokkuuden kannalta. Niiden toiminta varmistaa tuotannolle ja vientikaupalle tärkeiden joustaviin ja nopeasyklisiin kappaletavarakuljetuksiin perustuvan palvelurakenteen. Tämän roolin tuoma vastuu meidän on myös ymmärrettävä. Turun ja Naantalin satamien nykyisten toimintaedellytysten sekä kasvumahdollisuuksien turvaaminen on valtakunnallisesti tärkeä asia, vaikka suurin osa asiaan vaikuttavista päätöksistä tehdään aluetasolla. Satamien "ongelmana" on se, että ne sijaitsevat meren rannalla. Kaupunkien kasvaessa kiinni alun perin kauas keskustasta rakennettuihin satamiin

on syntynyt halu hyödyntää satamia ja niiden lähialueita myös asuntorakentamiseen. Meren läheisyys on omiaan kasvattamaan rakennettavien asuntojen arvoa. Turun ja Naantalin satamiin kohdistuu sitkeästi paineita asuntorakentamisen tuomiseksi lähemmäs satamia tai peräti nykyisille satama-toimintoalueille. Tämä kehitys tulisi selkeästi pysäyttää ja taata satamille riittävät tilat paitsi nykyiselle toiminnalle, niin myös volyymien merkittävälle kasvulle. Satamat luovat perusrakenteet, mutta käytännön monimuotoisesta satamaliikennetoiminnasta ja logistisen palvelurakenteen synnyttämisestä huolehtivat alueella toimivat yritykset. Näiden käsityksiin omista toimintamahdollisuuksistaan vaikuttaa näkymät alueen kehityksestä. Keskeinen tekijä silloin on varmuus siitä, että alue jolla yritys toimii vastaa sen tarpeita myös tulevaisuudessa ja että toiminnan laajentaminen tarpeen tullen on mahdollista. Mikäli pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksiin kohdistuu epävarmuutta, johtavat uudet investointitarpeet päätöksiin siirtää toimintaa muualle. Kerran menetettyä volyymia ei enää myöhemmin ole mahdollista saada takaisin. On hyvin vaarallista perustaa satamien lähialueiden käytön suunnittelua siihen ajatukseen, että satamat jollain aikavälillä voisivat sijaita jossain muualla kuin missä ne tällä hetkellä

ovat. Ajatus satamien siirtämisestä on hyvin epärealistinen, eikä järkeviä vaihtoehtoja ainakaan toistaiseksi ole voitu edes esittää. Jos tällaiseen jättioperaatioon jossain vaiheessa ryhdyttäisiin, se pitäisi toteuttaa kuten Vuosaari, eli ensin rakennetaan uusia satama kokonaisuudessaan valmiiksi ja vasta tämän jälkeen otetaan vanhan sataman alueita uusiokäyttöön. Nyt ollaan ennemminkin valmiita hyödyntämään nykyisiä satama-alueita heti ja uskotaan siitä johtuvien ongelmien tulevaisuudessa ratkeavan jollain keinoin. Valitettavasti ratkaisu tulisi olemaan satamatoimintojen supistuminen. Lisäksi on ymmärrettävä, että Vuosaaren sataman rakentaminen on Suomen oloissa todellinen jätti-investointi. Pelkästään Helsingin sataman ja kaupungin varoilla sitä ei olisi missään tapauksessa voitu toteuttaa, vaan se vaati myös valtiovallan laajamittaista mukaantuloa. Veronmaksajien rahaa on hankkeeseen lykätty useampikin sairaanhoitajien "tasa-arvoerä". On aivan selvää, että uudesta vastaavantyyppisestä hankkeesta ei ministeriössä edes keskustella vielä vuosikymmeniin. Meidän tulee ymmärtää, että Turun seudun satamat sijaitsevat nykyisillä paikoillaan vielä pitkään ja että kaikkien yhteinen etu on turvata niiden toiminta- ja kasvumahdollisuudet. ■

kuukauden • artikkelit

Helsingin seudun kauppakamarin lakimies HANNA SKURNIK-JÄRVINEN

Työnantajan työnjohto-oikeus Mitä työnjohto-oikeus sisältää? Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeudella tarkoitetaan työnantajan oikeutta määrätä tarkemmin työn suorittamisesta työpaikalla. Työnantaja määrää lähtökohtaisesti miten, missä ja milloin työtä työpaikalla tehdään. Työnjohto-oikeus eli direktiovalta on yksi työsuhteen tunnusmerkki, jonka perusteella arvioidaan, onko kyseinen oikeussuhde työsuhde vai esimerkiksi toimeksiantajan ja itsenäisen yrittäjän välinen toimeksiantosuhde. Työsopimuslain mukaan työsopimuksesta on muiden seikkojen ohella kyse, jos työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnjohtovallan laajuus ja rajat Työnjohtovalta tarkoittaa työnantajan oikeutta järjestellä töitä ja työmenetelmiä sekä antaa yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä työn suorittamisesta. Työnjohtovallan laajuutta rajoittaa merkittävimmin työntekijän kanssa sovittu työsopimus. Jos työsopimuksessa on nimenomaisesti sovittu jostain asiasta tietyllä tavalla, ei työnantaja voi työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä asiasta toisin. Työnjohto-oikeutta rajoittavat myös lainsäädännön normit. Työnjohtovalta ei luonnollisestikaan ulotu sellaisiin asioihin, joista on laissa säädetty tietynsisältöisesti. Työnantaja ei voi esi-

merkiksi määrätä työntekijälle sellaisia tehtäviä, jotka ovat lainvastaisia tai rikollisia. Esimerkkinä tästä voidaan mainita vaikkapa autonkuljettajan määrääminen ajamaan ylinopeutta. Myös hyvän tavan vastaiset työnjohto-oikeuden nojalla annetut käskyt jäävät työnjohtovallan ulkopuolelle. Hyvällä tavalla voidaan tarkoittaa yhteiskunnallisten tapasäännösten lisäksi myös esimerkiksi ammattitapaa. Työnantajan tulee huomioida käskyjä antaessaan työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijälle sellaista tehtävää, josta työntekijä ei suoriudu. Työturvallisuusmääräysten vastaiset työnjohdolliset käskyt ovat myös kiellettyjä. Työturvallisuuslaissa on säännös, jonka mukaan työtekijä voi pidättäytyä sellaisesta työtehtävästä, josta aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen omalle tai työtovereiden hengelle ja terveydelle. Työnjohtovallan ylittäminen ja seuraukset pätevän käskyn noudattamatta jättämisestä Käytännössä työpaikalla voi tulla ongelmia siitä, että työntekijä kieltäytyy noudattamasta jotain työnantajan käskyä sanoen, että työnantajan käsky on sellainen, että se ei kuulu työnjohtovallan piiriin. Työturvallisuusmääräysten vastaiset käskyt ovat tässä suhteessa

ehkä selkeimpiä, mutta muuten työtekijän voi käytännössä olla vaikea arvioida, mitä käskyä hän voi jättää noudattamatta. Viime kädessä käskyvallan rajojen arviointi kuuluu käytännön tilanteissa työnantajalle. Jos työntekijä jättää noudattamatta työnantajan direktio-oikeutensa nojalla antamaa pätevää määräystä, voi seurauksena olla varoitus, työsuhteen päättäminen ja myös vahingonkorvaus. Työntekijän kieltäytyessä tehtävästä, jonka työnantaja on pätevästi määrännyt, syyllistyy hän velvollisuuksiensa laiminlyöntiin. Tilanteesta riippuen työnantaja voi tällaisessa tapauksessa joko antaa työntekijälle varoituksen, irtisanoa työsuhteen suoraan tai jopa purkaa työsuhteen. Tilanteen arviointi jää tältäkin osin työnantajalle. Jos kyseessä on kovin lievä kieltäytyminen, on varoitus riittävä toimenpide. Jos kuitenkin työntekijä selvästi tahallaan jättää noudattamatta pätevää käskyä ja tästä aiheutuu työpaikalla haittaa, voi työnantaja irtisanoa työsuhteen suoraankin ja ääritapauksessa jopa purkaa työsuhteen. Näiden seuraamusten käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, koska yleensä työsopimuksen päättäminen henkilökohtaisella perusteella edellyttää varoitusta. Työntekijän vahingonkorvausvelvollisuus voi tulla kysymykseen, jos käskyn noudattamatta jättäminen aiheuttaa työnantajalle vahinkoa ja kyseessä on selkeä niskurointitapaus. ■

kuukauden • artikkelit

Työsuhdeneuvoja MARITTA ANTOLA Helsingin seudun kauppakamari

Sopimus takaisinottovelvollisuudesta Takaisinottovelvollisuuden sisältö Työnantaja on velvollinen tarjoamaan työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, mikäli työnantaja tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden kuluessa samoihin taikka samankaltaisiin tehtäviin, mitä irtisanottu oli tehnyt. Yhdeksän kuukauden aika lasketaan työsuhteen päättymisestä. Takaisinottovelvollisuuden piirissä oleva irtisanottu työntekijä on etuoikeutettu tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Hän syrjäyttää myös pätevämmän ulkopuolisen työnhakijan. Työsopimuslain mukainen sopimisoikeus takaisinottovelvollisuudesta Työsopimuslain 13 luvun säännösten mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei asiasta lain mukaan voida toisin sopia. Työsopimuslain mukaan työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia työntekijän takaisin ottamisesta. Näin ollen työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään pätevästi sopia siitä, että työnantajalla ei olisi takaisinottovelvollisuutta, mikäli uutta työtä ilmenee yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä. Epäselvyyttä on kuitenkin vallinnut siitä, koskeeko tämä takaisinottovelvollisuutta koskeva pakottava säännös myös työsuhteen päättyessä tehtäviä sopimuksia vai voivatko työnantaja ja työntekijä pätevästi sopia asiasta toisin siinä tilanteessa. Työntekijän suojan tarpeen on katsottu olevan lähtökohtaisesti suurempi työsuhteen kestäessä kuin sen päätyttyä. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä Ratkaisussaan KKK 2007:50 katsoi mi-

tättömäksi työsuhteen aikana tehdyn kirjallisen sopimuksen, jolla olisi vähennetty työntekijälle kuuluvia pakottavaan työaikalainsäädäntöön perustuvia korvauksia. Kyseisessä sopimuksessa allekirjoittaneet olivat sopineet, että osapuolilla ei ollut toisiaan kohtaan mitään sopimuksen allekirjoittamista edeltävään aikaan kohdistuvia työsopimuksesta johtuvia tai siihen liittyviä vaatimuksia. Työsuhteen päättyessä työntekijä vaati yhtiötä suorittamaan hänelle korvausta maksamattomista ylitöistä, sunnuntaitöistä sekä viikkolepokorvauksia. Vaatimus esitettiin vuoden kuluttua kyseisen sopimuksen tekemisestä. Vaaditut saatavat olivat syntyneet sopimuksen solmimista edeltävältä ajalta. Sopimus katsottiin niissä olosuhteissa pätemättömäksi. Mikäli kyseinen sopimus olisi solmittu työsuhteen päättymisen yhteydessä, olisi se ollut pätevä, eikä työntekijä olisi voinut vaatia edellä mainittuja saatavia entiseltä työnantajaltaan. Ratkaisussa KKO 1995:86 katsottiin, että vahingon korvaamista koskevan sopimuksen solmiminen samana päivänä, kun työsuhde päättyi, oli rinnastettavissa siihen, että sopimus tehdään työsuhteen jo päätyttyä. Tapauksessa sopimus koski vahingonkorvausta tilanteessa, jossa vahingon peruste ja määrä tai sen enimmäismäärä oli tiedossa. Korkein oikeus katsoi, että kysymys sopimuksen pätevyydestä oli näissä tilanteissa arvosteltava oikeustointen pätemättömyyttä koskevien yleisten sopimusoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaisesti eikä vahingonkorvauslain 7 luvun 1 §:n mukaan, jotka koskevat työsopimukseen perustuvaa korvausvastuuta. Korkeimman oikeuden ratkaisu takaisinottovelvollisuudesta KKO katsoi tuoreessa ratkaisussaan KKO 2007:69 että työsopimuslain ta-

kaisinottovelvollisuutta koskevan säännöksen tarkoituksena on suojella työntekijää työttömyydeltä tai varata hänelle tilaisuus palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön. Työntekijä on tällaisen suojan tarpeessa vasta sen jälkeen, kun hänen työsuhteensa on irtisanomisajan umpeen kuluttua päättynyt. Tapauksessa työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Korkein oikeus katsoi, että näissä olosuhteissa sopimusehto oli työsopimuslain 13 luvun 6 §:n nojalla mitätön. Tapauksissa, joissa työsuhde päättyy puhtaaseen sopimukseen (työnantajan ja työntekijän välisessä sopimuksessa ei viitata taloudellisiin taikka tuotannollisiin syihin) tai työsuhde päättyy työntekijästä johtuviin syihin, ei työnantajalla ole takaisinottovelvollisuutta. Korvaus takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettava vahingonkorvaus määräytyy työntekijän kärsimän todellisen vahingon perusteella. Työttömällä henkilöllä se lasketaan olevan ansaitsematta jääneen palkan ja työttömyyskorvauksen välinen erotus. Ansaitsematta jäänyt palkka arvioidaan sen mukaan mitä kyseisestä työstä olisi maksettu. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota irtisanotulle työntekijälle työtä entisen työsuhteen ehdoin, vaan riittävää on, että tarjotut ehdot, kuten palkkaehdot täyttävät lakien ja työehtosopimusten vähimmäisvaatimukset. ■

kuukauden • artikkelit

Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies PEKKA VIRTAMO

Työnantajasuorituksia koskevat ennakkoratkaisut Palkan tai muun suorituksen maksaja tai saaja voi ennakkoperintälain (EPL) 45 §:n mukaan hakea maksajan kotipaikan verovirastolta sitovan ennakkoratkaisun ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuudesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 8 §:n mukaan vastaavaa ratkaisua voi hakea myös sotumaksun suorittamisvelvollisuudesta. Ennakkoratkaisun hakeminen Riippumatta siitä, kuka on hakijana tai missä suoritus maksetaan, ratkaisun antaa se verovirasto, jonka toimialueella suorituksen maksajan kotikunta sijaitsee. Hakijana voi olla vain suorituksen maksaja tai saaja taikka molemmat. Sen sijaan esimerkiksi etujärjestö ei voi omissa nimissään saada ennakkoratkaisua jäsentensä puolesta. Ennakkoratkaisuhakemuksen on oltava kirjallinen ja riittävän yksilöity. Erityisiä muotovaatimuksia tai valmista hakulomaketta ei ole. Hakemuksesta tulee ilmetä - hakijan nimi ja osoite - suorituksen maksaja ja saaja sekä näiden kotikunta - yksilöitynä kysymys, johon ratkaisua haetaan - asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Mistä asioista ratkaisua voi hakea Lain sanonnan mukaan verovirasto ratkaisee asian, “jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko ennakonpidätys toimitettava tai mitä ennakonpidätystä toimitettaessa muutoin on noudatettava” (EPL 45 §). Sotumaksulain 8 §:ssä olevan viittauksen perusteella edellä sanottu koskee myös työnantajan sosiaaliturvamaksua ja sitä koskevan ennakkoratkai-

sun periaatteet ovat yhtenevät EPL 45 §:n mukaisen ennakkoratkaisun kanssa. Kuitenkin pelkästään sotumaksun suuruutta koskevan hakemuksen voi tehdä vain työnantaja. Käytännössä ratkaisuja on haettu mm. korotetun sotumaksun määräytymiseen liittyviin tulkintakysymyksiin. Ennakkoratkaisuhakemuksissa epäselvyys koskee usein erilaisten kulukorvausten tai työnantajan työntekijälle kustantamien etuuksien palkanluonteisuutta tai verohallituksen luontoisetupäätöksessä mainitsemattomien etujen raha-arvoa taikka palkan ja työkorvauksen rajanvetoa. Myös ennakonpidätyksen toimittamistapaa tai laskemista koskevaan ongelmaan voi saada ennakkoratkaisun. Ratkaisua ei anneta esimerkiksi jo toimitetun ennakonpidätyksen maksamiseen tai ennakonkantoon liittyviin taikka palkanmaksua koskeviin kysymyksiin. Ratkaisun saamiselle on eräitä yleisiä edellytyksiä. Kyseessä täytyy olla sellainen epäselvä asia, joka ei ole lain tai muun säädöksen perusteella selvästi ratkaistavissa. Epäselvyyden tulee koskea toteutumassa olevaa yksittäistapausta eikä joskus myöhemmin mahdollisesti toteutettavia suunnitelmia. Ratkaisua ei anneta yrityksen yleisistä toimintaohjeista (esim. matkustussääntö) tai vaihtoehtoisten menettelytapojen keskinäisestä paremmuudesta. Ennakkoratkaisulla ei myöskään jälkikäteen vahvisteta jonkin menettelyn oikeellisuutta, joten ratkaisua ei anneta, jos hakemuksessa tarkoitettu suoritus on jo maksettu tai ennakonpidätys toimitettu. Ennakkoratkaisun vaikutukset ja voimassaoloaika Jos ennakkoratkaisun perustana olleet olosuhteet eivät ole ratkaisun antami-

sen jälkeen muuttuneet, on maksajan hakemuksesta annettua ratkaisua noudatettava siinä ennakkoperinnässä, jota varten se on annettu. Sama koskee suorituksen saajan hakemuksesta annettua ratkaisua, jos hän vaatii maksajaa sitä noudattamaan. Mikäli palkan tai muun suorituksen maksaja toimii ratkaisun mukaisesti, häneen ei voida kohdistaa ennakkoperintälain mukaisia jälkikäteisiä maksuunpanotoimenpiteitä. Ennakkoratkaisu suojaa vain maksajaa eli sitoo veroviranomaisia muodollisesti ainoastaan ennakkoperinnässä, ei sen sijaan suorituksen saajan lopullista verotusta toimitettaessa. Käytännössä ennakkoratkaisussa omaksuttu kanta yleensä pitää myös lopullisessa verotuksessa. Ennakkoratkaisu muuttuu sitomattomaksi, jos ratkaisun kannalta olennaiset olosuhteet tai siihen vaikuttanut lainsäädäntö muuttuu ratkaisun voimassaoloaikana, jos hakemuksessa on annettu vääriä tai puutteellisia tietoja taikka jos ratkaisuun mahdollisesti liitettyjä ehtoja tai ohjeita ei ole noudatettu. Ennakkoratkaisun voimassaoloaika alkaa päätöksen tiedoksisaantihetkestä. Ratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään ratkaisun antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Olosuhteista riippuen aika voi olla lyhyempikin, esimerkiksi luontoisetuja koskevat ratkaisut ovat muodollisesti voimassa vain antamisvuoden loppuun saakka. Luontoiseturatkaisusta ilmeneviä tulkintaperiaatteita voi kyllä noudattaa myöhemminkin, jos olosuhteet tai lainsäädäntö ko. asian osalta eivät ole muuttuneet. Ennakonpidätystä ja sotumaksua koskeva ennakkoratkaisupäätös maksaa 77 euroa ja jos ennakkoratkaisu päätetään jättää antamatta tai hakemusta ei tutkita, käsittelymaksu on 60 euroa.

kuukauden • artikkelit

Muutoksenhaku Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla suorituksen maksajan kotipaikan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää, ja se alkaa tiedoksisaannista ja veronsaajan etua valvoval-

la veroasiamiehellä päätöksentekopäivästä. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on päätetty jättää antamatta, ei saa hakea valittamalla muutosta. Valituksesta huolimatta on ennakkoratkaisua noudatettava. Jos hallintooikeus muuttaa ratkaisua, ei sen pää-

töstä sovelleta, ennen kuin suorituksen maksaja on saanut päätöksestä tiedon. Sitä vastoin hallinto-oikeuden päätöstä sovelletaan myös sellaiseen sotumaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista. ■

Kirjanpidon asiantuntija Helsingin seudun kauppakamari HANNELE LINDFORS

Pääomalaina kirjanpidossa Pääomalainoja käytetään yhtiöiden riskirahoituksessa sekä yhtiön oman pääoman saattamisessa osakeyhtiölain edellyttämälle tasolle. Syyskuussa 2006 voimaan astuneen uuden osakeyhtiölain 12. luvun mukaan pääomalainasopimukseen tulee sisältyä vähintään seuraavat ehdot: 1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella; 2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä 3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta. Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjallisesti. Pääomalainaan voi liittyä myös muita ehtoja, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa osakeyhtiölaissa mainittujen ehtojen kanssa. Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen. Jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpää-

töksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Kirjanpidollinen käsittely Uuden osakeyhtiölain mukaan pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä, mutta laki ei määritä tarkemmin, minkä otsikon alle pääomalaina merkitään. Vanhan osakeyhtiölain mukaan pääomalaina merkittiin omaan pääomaan. Kirjanpitolautakunnan lausunnon (KILA 1787/2006) ja yleisohjeen (Yleisohje tuloslaskelman ja taseen esittämisestä) mukaan pääomalaina esitetään vieraan pääoman ryhmässä omana eränään. Pääomalaina esitetään joko pitkäaikaisen vieraan pääoman ryhmän ensimmäisenä eränä tai lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmän ensimmäisenä eränä riippuen siitä, milloin pääomalaina on tarkoitus maksaa takaisin. Muutos koskee myös vanhan osakeyhtiön lain aikaisia pääomalainoja. Kirjanpitolautakunnan lausunto KILA 1787/2006 ottaa kantaa myös pääomalainan kirjaamisajankohtaan. Lausuntopyyntö käsitteli Tekesin tiettyjä tuotekehityshankkeita varten myöntämien pääomalainojen kirjaamista. Tekes myöntää kyseiset lainat asiakkaalle tietyllä kaudella syntyneitä kustannuksia vastaan. Tekes antaa luoton maksatuspäätöksen saatuaan selvityksen kustannuksista. Pääomalaina tulee nostaa maksatuspäätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä. Kirjanpitolautakunnalta kysyttiin, oliko

lainasumma kirjattava saatavaksi Tekesiltä ja pääomalainaksi kustannusjakson päättymispäivälle vai oliko velkakirjaus tehtävä vasta kun laina oli maksettu yhtiölle. Kirjanpitolautakunnan mukaan sitova luottolupaus tai luottolimiitin olemassaolo ei itsestään synnytä kirjattavaa velkasuhdetta. Oikeus nostaa tietynsuuruinen luotto tulevaisuudessa ei myöskään oikeuta kirjaamaan tilinpäätökseen vastaavansuuruista saamista, vaikka luotto liittyisi kuluvalle tilikaudelle kohdistuneiden menojen rahoitukseen. Mitään kirjattavaa saamis- ja velkasuhdetta ei synny ennen lainan nostamista. Pääomalainaa käsitellään tässä suhteessa samoin kuin muita luottoja eli kirjataan velaksi vasta kun luotto on nostettu. Oma pääoman menettäminen Osakeyhtiölain 20. luvun mukaan yhtiön hallituksen on havaitessaan yhtiön oma pääoman olevan negatiivinen, viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä kaupparekisteri-ilmoitus. Tehtäessä laskelmaa oman pääoman riittävyydestä, pääomalaina rinnastetaan edelleen omaan pääomaan. Pääomalainaa koskevat tiedot toimintakertomuksessa Osakeyhtiölain 8. luvun mukaan yhtiön on toimintakertomuksessaan ilmoitettava pääomalainojen pääasialliset

kuukauden • artikkelit

lainaehdot ja lainoille kertynyt kuluksi kirjaamaton korko. Ns. pieni kirjanpitovelvollinen voi jättää toimintakertomuksen laatimatta, mutta osakeyhtiölain vaatimat tiedot on tällöin esitettävä liitetietoina. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomus on laadittava, kun kysymyksessä on pörssiyhtiö tai yhtiö, jossa on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittänyt vähintään 2 seuraavista rajoista: - liikevaihto 7,3 milj. euroa - taseen loppusumma 3,65 milj. euroa - palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Jos toimintakertomusta ei laadita, pääomalainoja koskevat tiedot on ilmoitettava toimintakertomusta koskevina liitetietoina. Yhtiöllä voi olla sekä uuden että vanhan osakeyhtiölain aikaisia pääomalainoja. Jollei toisin sovita, pääomalainoihin, joista on sovittu ennen 1.9.2006, sovelletaan vanhan osakeyhtiölain mukaisia maksuehtoja lukuun ottamatta aikaisemmin voimassa olleita konsernitaseeseen perustuvia maksurajoituksia. Kirjanpitolautakunnan toimintakertomusta koskevaan yleisohjeeseen (Yleisohje toimintakertomuksen laati-

KUTSU

misesta) sisältyy esimerkki siitä miten uuden osakeyhtiölain mukaisen pääomalainan ehdot voidaan merkitä toimintakertomukseen tai toimintakertomusta koskeviin liitetietoihin: Esimerkki Osakkaat ovat myöntäneet yhtiölle tuotekehitykseen liittyvää pääomalainaa [x] euroa. Laina täyttää OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset pääomalainalle. Pääasialliset lainaehdot: - laina-aika on [x] vuotta, joista [x] ensimmäistä ovat vapaavuosia - pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella - pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän - pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta

Syyskokous

- laina maksetaan takaisin tasaerinä [x] vuoden kuluessa alkaen vuonna [x], jos ehdot täyttyvät. - lainan korko on [x] prosenttiyksikön alempi kuin kulloinkin voimassa oleva peruskorko, kuitenkin vähintään [x,x] prosenttia. - pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen - jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa; kuluksi kirjaamaton kertynyt korko on [x] euroa tilikauden päättyessä. - pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin. - pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä. Mikäli yhtiö on antanut pääomalainaa toiselle yritykselle, pääasialliset lainaehdot on myös syytä ilmoittaa toimintakertomuksessa tai toimintakertomusta koskevissa liitetiedoissa. ■

7.11.2007 klo 16.00

Valtuuston kokous ja sääntömääräinen syyskokous Turun kauppakorkeakoulu, (auditorio, sali 11), Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku Vieraanamme: tohtori Ilppo Vuorinen, Turun yliopisto, Saaristomeren tutkimuslaitos

Lämpimästi Tervetuloa!

Ajankohtaisesitelmä aiheesta: ’Itämeren tila ja tulevaisuus’ Buffet

Ilmoittautumiset: 1.11.2007 mennessä, kauppakamari@turku.chamber.fi, puh. (02) 274 3400, faksi (02) 274 3440

kuukauden • artikkelit

Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja PETER ESSEN Varatoimitusjohtaja, Bayer Schering Pharma Oy

Kunnallisteknisten palveluiden hinnoittelulla ei saa murentaa teollisuuden kilpailukykyä Kunnat toimivat ainoina tuottajia monissa sellaisissa palveluissa, joilla on huomattava merkitys teollisuuden kiinteisiin ja muuttuviin tuotantokustannuksiin. Kunnallisteknisiin palveluihin kunnalla on luonnostaan monopoli ja monia muita keskeisiä palveluita tuotetaan kunnan omistamien yhtiöiden kautta. Usein kyseiset yhtiöt myös toimivat paikallisesti ainoina palvelun tarjoajina. Palvelutarjonnan laatu on kunnallissektorilla saatu pidettyä korkealla tasolla. Sen sijaan palveluiden hinnoittelu joissain tapauksissa tuntuu ongelmalliselta. Monopoliasema tietenkin rikkoo kysynnän ja tarjonnan niin sanotun markkinaohjaavuuden hinnoittelussa. Tuntuu kuitenkin myös siltä, että tuotantokustannusten ja hinnan välillä ei löydy ainakaan kovin systemaattista yhteyttä. Tästä omalla tavallaan kertoo suuret kuntakohtaiset hintaerot. Esimerkiksi vertailtaessa Suomen suurimpia kaupunkeja keskenään on vesi- ja jätevesiliittymän hinta Oulussa 3.360 € ja Turussa 13.456 €. Muiden kaupunkien tariffit ovat tältä väliltä. Tuotantokustannusten erolla on vaikea selittää näin suuria hinnaneroja, joten voidaankin olettaa, että kunnallisteknisten palveluiden hinnoittelu perustuu enemmän poliittiseen päätöksentekoon kuin markkinoiden realiteetteihin. Kunnallistekniikka, vesi-, lämpö ja energiahuolto ovat erittäin tärkeitä teollisuuden tuotantopanoksia, joten

niiden kustannustehokkaaseen tuotantoon ja hinnoitteluun tulee kiinnittää suurta huomiota. Normaaleilla markkinoilla hinnoitteluperusteet ovat hyvin avoimia ja kilpailu ylläpitää tuotannon tehokkuutta ja rajoittaa hintojen nousua. Markkinoiden puutteen vuoksi ei kunnallisteknisissä palveluissa synny toimintaa ohjaavaa markkinainformaatiota, minkä vuoksi palveluiden hinnoittelu on erityisen haasteellinen tehtävä. Myöskään tuotannon tehostamispaineita ei kilpailun puutteen vuoksi synny automaattisesti, vaan kustannustehokkaan tuotannon jatkuva kehittäminen jää monopolina toimivan organisaation omien tavoitteiden varaan. Koska tuotantorakenteiden kehittäminen ja tariffien määrittäminen perustuu suurelta osin poliittiseen päätöksentekoon, korostuu kuntien luottamusorganisaatioiden vastuu alueen tarjoamien toimintaedellytysten kehittämisessä. Kunnallisteknisillä palveluilla on suuri merkitys alueella toimivan teollisuuden kilpailukykyyn. Kuntien tärkeä vastuu on varmistaa näiden palveluiden mahdollisimman tehokas tuotanto sekä todellisiin tuotantokustannuksiin perustuva hinnoittelu. Budjettivajeen korjaaminen kuntien omia tai kunnan omistamien liikelaitosten tariffeja korottamalla on tuhoisaa alueen kilpailukyvyn kannalta ja sitä voidaan hyvin verrata niin sanottuun johtavan markkina-aseman väärinkäyttöön, joka vapailla markkinoil-

lakin katsotaan tuomittavaksi toiminnaksi. Esimerkkinä otan höyryn hinnan. Turun Pansion alueella toimivien teollisuusyritysten toimesta on selvitelty höyryn tuottamista omiin tarpeisiin itse. Syynä on se, että kaupungin myymän höyry on liian kallista. Vaikka Pansion alueen tapauksessa paikallisesti tuotetun höyryn käyttäjämäärä on melko pieni suhteessa kiinteisiin kustannuksiin ja tarvittaviin investointeihin, niin silti pääsisimme samaan yksikköhinnan tasoon kuin mitä kaupunki perii tälläkin hetkellä. Verrattuna kaupungin olemassa olevaan tuotantokapasiteettiin ja kokonaisvolyymiin, voidaan yksikköhintaa pitää näin ollen melko korkeana. Turun alueen teollisuus on aloittanut keskustelut Turun kaupungin kanssa kaupungin tuottamien hyödykkeiden hinnoittelusta. Tavoitteena on teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen. Syksyn aikana kaupungin kanssa käytävissä keskusteluissa kuullaan miltä tulevaisuus näyttää. Turun kaupungin talousongelmien helpottamiseen ei tariffien yksisilmäistä korottamista voida käyttää. Hinnoittelun pitää olla markkinaehtoista ja tuotannon tehokkuuteen on koko ajan panostettava. Turun alueella toimivan teollisuuden kilpailukyvyn heikentäminen liian korkeilla tariffeilla pitkällä tähtäimellä vain rapauttaisi kaupungin tulorahoituspohjaa. ■

aamu•kahvit

Suositut aamukahvitilaisuudet jatkuivat pe 21.9. Catella Property Oy:ssä, jossa kuultiin mm. arviointiasiantuntija Janne Alhon markkinakatsauksen kiinteistötransaktioista sekä ulkomaisten sijoittajien tulosta kiinteistömarkkinoille.

Kauppakamarin Jari Lähteenmäen kanssa aamun isäntinä Catella Property Oy:stä toimivat arviointiasiantuntija Janne Alho, myyntipäällikkö Antti Tunturi sekä arviointiasiantuntija, myyntipäällikkö Sami Matara

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Uusi kasvo kauppakamarissa Turun kauppakamarin ulkoista viestintää hoitamaan on valittu ekonomi, KTM Jaana Mäkikalli. Lisäksi uuden yhteyspäällikön vastuulle kuuluvat myös jäsensuhteet eli esimerkiksi uusien jäsenien hankinta. Jaana on aiemmin toiminut hyvin monentyyppisissä tehtävissä, mutta yhteistä niille on yleensä ollut markkinointiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Viimeksi hän on toiminut Turun ammattikorkeakoulussa markkinoinnista ja viestinnästä vastaavana projektipäällikkönä sekä markkinoinnin kouluttajana täydennyskoulutuksen puolella. Jaana on lähtöisin Keski-Suomesta, mutta kotoutunut hyvin Turun seudulle saavuttuaan aikanaan opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun. Myös itäsuomalainen huumori tuli Jaanalle

tutuksi hänen asuessaan perheineen viisi vuotta Mikkelissä. Kolmen pojan (ja aviomiehen) perheessä riittää sen verran vilskettä ja kyyditsemistä, että sydäntä lähellä oleva laulaminen on jäänyt taka-alalle. "Onneksi iltaisin ehtii kuitenkin lukea muutaman sivun englanninkielisiä dekkareita", Jaana toteaa ja naurahtaa, että. "murha illassa pitää lääkärin loitolla, vai kuinka se sananlasku kuuluikaan?" ■ Jaanan tavoittaa: Puolalankatu 1 20100 Turku p. 02 274 3447 gsm 050 303 7725 fax 02 274 3440 jaana.makikalli@turku.chamber.fi

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ VAIKUTA JA VERKOSTOIDU! KAUPPAKAMARIN AAMUKAHVITILAISUUDET SYKSYLLÄ 2007 Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ovat saaneet erittäin hyvää palautetta: osanottajat ovat kokeneet ne erinomaisiksi tilaisuuksiksi laajentaa kontaktiverkostoaan. Jos siis haluat tutustua mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin & yrityksiin ja verkottua kahvikupin äärellä, olet lämpimästi tervetullut aamukahvitilaisuuteen

PERJANTAINA 16.11.2007 klo 8.00-9.30, VIESTINTÄMANIA OY Tilaisuuden isäntänä toimii Riku Näsänen Viestintämania Oy, Ravintola Olé, Hippoksenkatu 6 (Veritas Stadion) Ilmoittautumiset 10.11.2007 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tapaamisiin jälleen aamukahvien merkeissä! MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS SYKSYN VIIMEISEN SEKÄ VUODEN 2008 ENSIMMÄISEN AAMUKAHVITILAISUUDEN: 13.12.2007 klo 8.00 – 9.30 25.1.2008 klo 8.00-9.30

BRIIFFI OY IT Mill OY

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

kamarissa•tapahtuu

Edinburgh Turun kauppakamari järjesti 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yritysten johdolle ja omistajille suunnatun seminaarimatkan 23.8. – 26.8.2007 Edinburghiin Skotlantiin. Seminaarin asiantuntijoina toimivat johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja OTT, veroasiantuntija, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Keskuskauppakamarista. Seminaarin aiheita olivat mm. hallituksen ja toimitusjohtajan välinen suhde sekä uuden hallituksen veropoliittinen ohjelma ja sen merkitys yritysten johdolle ja omistajille. ■

Professori Satu Lähteenmäki ja OTT Pauli K. Mattila luennoivat yritysten johdolle ja omistajille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista.

Skotlannin-matka ei olisi mitään ilman aitoa säkkipillinsoittajaa.

Iloisia seminaarilaisia matkalla ”viimeiselle illalliselle” Edinburghiin.

kamarissa•tapahtuu

HHJ: Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)kurssi nro XXVII järjestettiin Turussa 11.9. – 2.10.2007. Kurssi oli järjestyksessä Turun kauppakamarin toinen; ensimmäinen HHJ-kurssi järjestettiin keväällä 2007.

Turun kauppakamarin XXVII HHJ-kurssin asiantuntijoina toimivat huippuluokan ammattilaiset: • Partner, KHT Tapani Kulmala, Ernst & Young Oy • Toimitusjohtaja Tommi Rasila, Tampereen kauppakamari • Partneri Juha-Matti Mikkola, Profita Management Oy • Toimitusjohtaja Seppo Sutela, Sutela Consulting Oy • Partner Risto Venermo, Ernst & Young Oy • OTT Sakari Helminen, Ernst & Young Oy • Toimitusjohtaja Matti Jaakola, CapWell Oy Kurssilla kuultiin myös käytännön kokemuksia hallitustyöskentelystä: • Vuorineuvos Simo Palokangas, Raisio Oyj:n hallituksen puheenjohtaja • Hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino, Leinovalu Oy • Teollisuusneuvos, hallituksen puheenjohtaja Ari Elo, Elomatic Oy

yritys•tietoa

Suomessa työskentelevistä vuokratyöntekijöistä ilmoitettava verohallinnolle Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään verohallinnolle. Ilmoitus tehdään jokaisesta työntekijästä erikseen. Tiedot on annettava Suomeen vuokratuista työntekijöistä, joiden työskentely on alkanut 1.7.2007 tai sen jälkeen. Myös kotimaisen työn teettäjän tulee antaa ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön Baltiasta, Pohjoismaista tai eiverosopimusmaista tulevaa työvoimaa. Ilmoitus annetaan, kun ensimmäinen kyseisen ulkomaisen yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn alkamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Vuoden 2007 alusta alkaneen työn perusteella annetaan ilmoitus ensimmäisen kerran elokuun loppuun mennessä. Pohjoismaista ja Baltian maista tulevien vuokratyöntekijöiden palkkatulo verotetaan Suomessa. Myös sellaisten vuokratyöntekijöiden, jotka tulevat maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, palkkatulo verotetaan Suomessa. Lisätietoja: www.vero.fi Verohallinnon uudet puhelinnumerot Verohallinto otti käyttöön uudet valtakunnalliset 020 697 -alkuiset palvelunumerot 1.8.2007. Puheluiden hinta pysyy ennallaan. Vanhat 010 193 -alkuiset palvelunumerot toimivat uusien numeroiden rinnalla normaalisti vuoden 2008 loppuun saakka. Uudet numerot löytyvät osoitteesta www.vero.fi/yhteystiedot

Kuluttajaviraston verkkosivut uudistuivat Kuluttajaviraston verkkosivut ovat uudistuneet. Sivujen osoite www.kuluttajavirasto.fi pysyy ennallaan. Sivujen sisältöä on kuitenkin laajennettu ja luokiteltu uudella tavalla. Tavoitteena on, että kävijät löytävät etsimänsä tiedon entistä helpommin. Kuluttajat saavat verkkosivuilta perustietoa omista oikeuksistaan eri tilanteissa. Sivuilla kerrotaan muun muassa, millaisia sääntöjä liittyy verkko-

kauppaan, sopimusten tekemiseen ja toimitusten viivästymiseen. Kuluttajille annetaan myös neuvoja siitä, miten he voivat edetä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Lisäksi verkkosivuille on koottu teemoittain hyödyllistä tietoa esimerkiksi asumisesta, talouden hallinnasta ja tuotteiden turvallisuudesta. Verkkosivuilla on yrityksille oma osionsa, josta ne voivat tarkistaa esimerkiksi sen, miten hinnat täytyy ilmoittaa, miten sopimuksia voi muuttaa ja mitä kaikkea verkkokaupan perustamisessa on otettava huomioon. Aloittelevien yritysten tueksi sivuille on koottu myös pikaopas kuluttajansuojan perusasioista. Kuluttajaviraston julkaiseman Kuluttaja-lehden verkkosivuilla www.kuluttaja.fi voi nyt tutustua lehdessä julkaistuihin tuotetesteihin ja niissä testattuihin tuotteisiin. Kuluttaja-lehden tilaajat pääsevät lisäksi vertailemaan tuotteita yksityiskohtaisemmin. Testejä on tällä hetkellä yli 70 ja uusia julkaistaan jatkuvasti. Lisätietoja: toimituspäällikkö Anneli Pacius, puh. (09) 7726 7534 EY-tuomioistuin: Suomen konserniavustuslaki ei ole ristiriidassa EYlainsäädännön kanssa EY-tuomioistuin on 18.7.2007 antanut tuomion sijoittautumisvapautta ja Suomen konserniavustuslain hyväksyttävyyttä koskevassa asiassa C-231/05. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemä ennakkoratkaisupyyntö koskee Suomen konserniavustuslain yhteisön oikeuden mukaisuutta eli sitä, ovatko sijoittautumisoikeutta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat EY:n perustamissopimuksen määräykset ja emo-tytäryhtiödirektiivi esteenä Suomen konserniavustuslain (825/1986) mukaiselle järjestelmälle. Suomen järjestelmän mukaan konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä verotuksessa on, että sekä konserniavustuksen antaja että sen saaja ovat kotimaisia yhtiöitä. EY-tuomioistuin katsoi, että jäsenvaltion lainsäädännöllä perustettu järjestelmä, jonka mukaan tässä jäsenvaltiossa sijaitseva tytäryhteisö voi vähentää veronalaisesta tulostaan emoyhteisölleen antamansa konserniavustuksen vain, jos emoyhteisön kotipaikka on tässä samassa jäsenvaltiossa, ei ole EY 43 artiklan kanssa ristiriidassa. Julkisasiamiesten antama ratkaisuehdotus ja tuomio ovat luettavissa EYtuomioistuimen verkkosivuilta http:// curia.europa.eu/

Kasvu kannattaa! Kasvamo - Kasvuyrityksen kehittämisohjelma Syyskuu 2007 - Helmikuu 2008 (12 op) Kasvamo on kasvuyrityksille suunnattu kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on opastaa yritystä hallittuun kasvamiseen. Ohjelma on tarkoitettu toimintansa jo vakiinnuttaneiden pkyritysten omistajajohtajille ja avainhenkilöille, joiden pyrkimyksenä on yrityksen toiminnan kasvattaminen kannattavasti. Koulutus toteutetaan kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella (ESR-tuki) eli yrityksen osallistumismaksua on tuettu (tukeen ovat oikeutettuja mm. pääkaupunkiseudulla sijaitsevat yritykset). Ohjelmaan valitaan mukaan edustajat 15 yrityksestä (1-3 henkilöä / yritys). Koulutuksen toteuttaa Turun kauppakorkeakoulu ja koulutus järjestetään Turussa. Tietoa kehittämisohjelman sisällöstä, aikataulusta ja asiantuntijoista on osoitteessa http://www.tukkk.fi/joko/ ohjelmat/Kasvamo.asp <http:// www.tukkk.fi/joko/ohjelmat/ Kasvamo.asp> . Lisätietoja antaa projektipäällikkö Kirsi Lamminpää (kirsi.lamminpaa @tse.fi) Turun kauppakorkeakoulun TSE exe -yksiköstä, puh (02) 4814 476 / gsm 050 502 7075. Toimitusjohtajat kaipaavat tehoa hallitustyöskentelyyn Yritysten hyvän hallinnoinnin kehittämisestä eli Corporate Governancesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Hyvässä hallinnoinnissa keskeisellä sijalla on hallitustyön tehostaminen niin, että hallitus linjaa yrityksen toimintaa ja strategiaa pitkällä tähtäimellä. Hyvä hallitus auttaa yritystä menestymään. Keskuskauppakamari oli mukana valmistelemassa ja joulukuussa 2003 antamassa listayhtiöille suositusta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Suositus korostaa hallituksen jäsenten monipuolista, toisiaan täydentävää kokemusta ja osaamista. Hallitustyöskentelyn tehokkuuden takaamiseksi hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja on listayhtiössä arvioitava vuosittain joko sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista asiantuntijaa. Hyvä hallinnointi on tärkeää pörssiyhtiöiden lisäksi myös listaamattomille yhtiöille. Hyvää hallinnointia painotetaankin Keskuskauppakamarin julkaisussa listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämiseksi. Maksutonta julkaisua voi tilata Keskuskaup-

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

pakamarin toimistosta sähköpostilla info@chamber.fi tai puhelimitse 09696969. Hyvä hallinnointi ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on se, että tehostamalla hallinnointia yrityksen johto voi paremmin keskittyä pääasiaan eli yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Hyvän hallinnoinnin tarkoitus ei ole lisätä paperityötä, vaan järjestelmällistä hallitustyöskentelyä ja tiedonkulkua. Keskuskauppakamari teki toukokuussa selvityksen siitä, mitä mieltä toimitusjohtajat ovat hallitustyöskentelystä ja sen tehokkuudesta. Kyselyyn vastasi 283 toimitusjohtajaa kauppakamareiden jäsenyrityksistä eri toimialoilta. Kyselyn tulokset osoittavat, että yritysten hallitustyöskentelyssä on tehostamista, sillä yhtään kiitettävää arvosanaa ei hallituksille herunut. Hallitustensa kyvylle tuottaa lisäarvoa yritykselle toimitusjohtajat antoivat kouluarvosanan 7,5. Keskeisellä sijalla hallitustyöskentelyssä pitäisi olla yrityksen strategian luominen. Toimitusjohtajat toivovat hallituksilta rohkeutta strategiavalintoihin sekä lisää keskustelua ja ideointia kokouksiin. Arvosanaksi toimitusjohtajat antavat 8-, kun arvioitavana on hallitusten kyky valita yrityksen strategia ja asettaa realistiset, haasteelliset tavoitteet. Saman arvosanan sai hallitusten kyky keskittyä yrityksen kannalta tärkeimpiin asioihin ja suuntautuminen tulevaan. Hyvää hallituskokoonpanoa pohdittaessa pitäisi varmistaa, että jäsenehdokkailla on riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn. Ilmeisesti tämä ei läheskään aina toteudu, sillä toimitusjohtajat kritisoivat hallituksen jäseniä liian tiukoista aikatauluista. Operatiivinen johtaminen on toimitusjohtajan eikä hallituksen tehtävä. Toimitusjohtaja yleensä valmistelee ja esittelee hallituksen käsittelemät asiat. Keskittymällä olennaiseen toimitusjohtaja voi ohjata hallitustyöskentelyä pois operatiivisesta johtamisesta. Jos hallitus käyttää aikansa operatiivisten asioitten hoitamiseen, hallitus ei tuota yritykselle lisäarvoa ja kehitä yritystä menestysuralle. Hallitustyön painottuminen epäolennaiseen antaa aiheen pohtia, onko hallituksen jäsenillä riittävästi osaamista ja onko kokoonpano monipuolinen vai johtuuko ongelma puheenjohdosta tai toimitusjohtajan omasta menettelystä. Hallituksen pitäisi pystyä kyseenalaistamaan asioita rakentavalla ja avoimella keskustelulla. Tässä hallituksen puheenjohtajalla on keskeinen

rooli. Jos hallituksen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja itse, on kyseenalaista, rohkaiseeko se hallitusta toimimaan ideariihenä, toimitusjohtajan sparraajana ja tulevaisuuteen katsojana. Toimitusjohtajat antavat kyselyssä hallituksille arvosanaksi hieman alle 7,5, kun kysytään hallituksen kykyä kyseenalaistaa ja tuottaa tuoreita näkemyksiä sekä johdon sparraamista. Kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista peräti 65 prosenttia kertoi, että yrityksen hallituksella ei ole työjärjestystä, jossa olisi määritelty hallituksen tehtävät ja työskentelytavat kirjallisesti. Tämä antaa aiheen pohtia, toisiko työjärjestys hallitustyöskentelyyn toimitusjohtajien kaipaamaa tehoa. Asioiden esittelijänä toimitusjohtajalla itsellään on aitiopaikka ehdottaa työjärjestyksen laatimista hallitukselle. Työjärjestyksessä voidaan sopia hallituksen työskentelytavoista ja esimerkiksi painottaa strategiatyöskentelyä sekä edellyttää hallitustyöskentelyn säännöllistä arviointia. Kun toimitusjohtajat eivät anna yritystensä hallituksille kiitettävää arvosanaa, herää kysymys, voitaisiinko yritysten menestystä ja kansainvälistä kilpailukykyä parantaa hallitustyötä tehostamalla. Mielenkiintoista olisi myös kuulla hallitusten jäsenten ja puheenjohtajien näkemyksiä toimitusjohtajan toiminnan tehokkuudesta. Leena Linnainmaa

Artikkelin kirjoittaja on koulutukseltaan varatuomari ja toimii apulaisjohtajana Keskuskauppakamarissa vastuualueenaan oikeudellinen edunvalvonta. Hän on ollut mukana valmistelemassa listayhtiöiden Corporate Governance -suositusta ja listaamattomille yhtiöiden hallinnoinnin kehittämiseksi annettua Keskuskauppakamarin kannanottoa. Hän on myös Arvopaperimarkkinayhdistyksen Corporate Governance -työryhmän jäsen.

Liiketoimintasuunnitelman voi nyt laatia verkossa Yritys-Suomi on julkaissut uuden sähköisen työkalun yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Samalla koko verkkopalvelu on saanut uuden, raikkaan ilmeen ja sen jäsentelyä on kehitetty. Yritys-Suomi on osoitteessa www.yrityssuomi.fi. Yritys-Suomi on kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima verkkopalvelu yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Yritys-Suomessa on tietoa

ja työkaluja liiketoiminnan eri vaiheisiin sekä tietoa Suomen julkisten palvelutarjoajien palveluista. Uuden liiketoimintasuunnitelmatyökalun avulla yritys voi jäsentää nykytilansa ja suunnitella vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehittämispolkuja. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi, kun haetaan rahoitusta yritysten kehittämiseen. Yritys-Suomen sähköisellä työkalulla suunnitelman voi laatia verkossa ja käyttäjä voi halutessaan antaa siihen myös muille henkilöille luku- tai muokkausoikeuksia. Liiketoimintasuunnitelmassa on myös teemakohtaisia linkityksiä lisätietoihin ja ulkopuolisten tahojen tuottamiin palveluihin. Liiketoimintasuunnitelman laatimisen työkalu on maksuton ja vaatii käyttäjältään rekisteröitymisen. Uusi työväline on osa Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän uudistamista. Jatkossa sähköiset yrityspalvelut on tarkoitus koota entistä kattavammin yhteen tunnistettavaan palveluosoitteeseen, joka on Yrityssuomi.fi. Tavoitteena on, että asiakas saa yritystoiminnan kannalta olennaista tietoa helposti ja palveluja interaktiivisesti. Idea on, että asiakas pystyy hoitamaan yritystoimintaansa liittyvän asioinnin olemalla yhteydessä eri viranomaisiin ja niiden sähköisiin yrityspalveluihin sekä puhelinpalveluun. Lisätiedot: ylitarkastaja Jaana Lappi, KTM, puh. (09) 1606 2658, jaana.lappi@ktm.fi projektipäällikkö Tommi Simon, PKT-säätiö, puh. (09) 7511 7523, tommi.simon@pkt.fi Uusi avustus pk-yrityksille Tekesiltä Tekes haluaa parantaa palveluaan tarjoamalla syyskuun alusta lähtien pienille ja keskisuurille (pk-) yrityksille mahdollisuutta 50 prosentin tuotekehitysavukseen. Tavoitteena on madaltaa yritysten kynnystä innovaatiotoimintaan. Parempi palvelu tarkoittaa nopeampaa käsittelyä sekä avustusta lainan sijaan pk-yritysten kehityshankkeisiin, erityisesti kun niihin kytketään mukaan laajemmin liiketoiminnan kehittämistä ja kun niissä täydennetään omaa osaamista yhteistyöllä. Uusi avustus on tarkoitettu hyvässä taloudellisessa kunnossa oleville pkyrityksille. Avustusta myönnetään 50 prosenttia projektin kustannuksista, jotka voivat olla enintään 100 000 euroa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti projekteihin, joissa tehdään paljon yhteistyötä ja verkotutaan.

yritys•tietoa

Markkinaläheisiin projekteihin nyt myös avustusta Uudentyyppistä avustusta voi saada paitsi tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, myös tuotteistukseen ja pilotointiin. Avustuksella voi tehdä myös esiselvityksiä, jotka liittyvät liiketoiminnan käynnistämiseen, uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen sekä asiakastarpeiden kartoitukseen. Aiemmin vastaaviin markkinaläheisiin tuotekehitysprojekteihin on tyypillisesti myönnetty lainaa tai lainan ja avustuksen yhdistelmää. Uutta avustusta saavan yrityksen täytyy täyttää pk-yrityksen määritelmä, olla verovelaton ja niin luottokelpoinen, että yritykseen ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Projektin tulee olla riittävästi resursoitu ja hyvin verkottunut. Avustusta ei voi saada peräkkäisiin projekteihin, sillä tarkoitus on kannustaa yritystä entistä haasteellisimpaan kehittämistyöhön. Nopeampi käsittely hyväkuntoisille pk-yrityksille Avustus on EU:n de minimis -säännön mukaista ns. vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada kolmen vuoden aikana julkisilta rahoittajilta yhteensä enintään 200 000 euroa. Rahoitusmuotona de minimis mahdollistaa perinteistä tuotekehitysrahoitusta laajemman käytön. Avustusta haetaan käytössä olevalla yrityksen tuotekehityshakemuksella. Tekes käsittelee hakemukset keskimäärin 40 päivässä hakemuksen saapumisesta. Tekes maksaa avustuksen yritykselle jälkikäteen vaiheittain toteutuneiden kustannusten perusteella. Lisätietoja: Johtaja Jari Romanainen Puh. 10 60 55703 jari.romanainen(at)tekes.fi, Rahoitusjohtaja KristiinaLaurila, puh. 010 60 55780 kristiina.laurila (at)tekes.fi IPR-valiokunta tukemaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä Keskuskauppakamarin hallitus on perustanut teollis- ja tekijänoikeusasioihin keskittyvän IPR-valiokunnan. Valiokunta vahvistaa elinkeinoelämän IPR-asioiden edunvalvontaa. Suomen menestyminen perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Tiedon ja osaamisen suojaaminen ovat Suomen yritysten kehitykselle olennaisia asioita. Keskuskauppakamarin tavoitteena on tehostaa immateriaalioikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) hyödyntämistä.

- Valiokunnan tarkoituksena on myös IPR-tietouden ja parhaiden IPRkäytäntöjen jakaminen yritysten kesken, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Merja Karhapää. - Yritykset huolehtivat yhä paremmin esimerkiksi tunnusmerkkiensä ja muiden aineettomien oikeuksien suojaamisesta. Haasteita on kuitenkin siinä, ettei näitä oikeuksia välttämättä valvota ja hyödynnetä tarpeeksi laajasti. Tällöin kallis aineeton pääoma ei tuota maksimaalista tuloa esimerkiksi lisenssituloina, Karhapää toteaa. Lisätietoja: valiokunnan puheenjohtaja, Vice President Merja Karhapää, SanomaWSOY oyj, puh. 010 519 5053 valiokunnan sihteeri, lakimies Paula Paloranta, Keskuskauppakamari, puh. 050 548 0236 Tietoturvallisuus ja sähköinen tunnistaminen painopisteinä Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta korostaa tietoturvallisuuden merkitystä tietoyhteiskunnan kehityksessä. Myös sähköinen tunnistaminen on yksi tulevien vuosien tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteistä. Tietoyhteiskunnan tietoturvallisuutta edistetään erillisessä neuvottelukunnan alaisessa tietoturvallisuusryhmässä. Siinä on edustettuna asiantuntijoita laajasti valtionhallinnosta ja yksityiseltä sektorilta. Ryhmä tekee aloitteita tietoturvallisuuden parantamiseksi ja vastaa uuden tietoturvastrategian luomisesta. Myös tunnistamismenetelmiä kehitetään. Sähköisen tunnistamisen kehittämistyöryhmän tavoitteena on luoda tunnistamiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen toimintamalli. Tunnistaminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi kansalaisille, yrityksille ja muille palvelun tarjoajille. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kokouksessa sovittiin mm. tietoyhteiskuntastrategian toimintaohjelman laatimisesta. Se sisältää kaikki hallituskauden aikana toteutettavat keskeisimmät toimenpiteet ja hankkeet, ja se valmistuu viimeistään vuoden 2008 alussa. Tietoa neuvottelukunnasta ja sen työstä ministeriön internetsivuilla osoitteessa www.mintc.fi/arjentietoyhteiskunta. Lisätietoja: viestintäministerin erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324, 0400 500 822 neuvottelukunnan pääsihteeri, apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen, puh. (09) 160 28676, 040 522 2122

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut alenevat 2008 Hallitus esittää, että työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutettaisiin. Tarkoitus on yhdenmukaistaa palkkasummarajat, joiden perusteella suurtyönantajan omavastuuvakuutusmaksu ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät. Samalla palkkasummarajoja ehdotetaan korotettaviksi. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä 20. syyskuuta. Esitys liittyy vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja lait on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta. Palkkasummarajan korottamisen johdosta työttömyysvakuutusmaksut ehdotetaan määriteltäväksi uudelleen. Alempi työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,7 prosenttia ja sitä maksettaisiin vuonna 2008 palkkasumman ensimmäisestä 1 681 500 eurosta. Tämän ylittävästä palkkasummasta maksu olisi 2,9 prosenttia. Tämän vuoksi työnantajan keskimääräinen maksu alenee 0,24 prosenttiyksiköllä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan vastaavasti alennettavaksi 0,58 prosentista 0,34 prosenttiin. Vuonna 2009 aletaan periä työnantajan omavakuutusmaksua. Maksuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin ehdotetaan vähäisiä muutoksia, jotka helpottavat omavastuumaksun toimeenpanoa. Lisätietoja hallitusneuvos Esko Salo, puh. (09) 160 73180. Vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään jatkettavaksi Vuorotteluvapaajärjestelmää ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella vuoden 2008 alusta. Vapaan voisi pitää vielä 31.12.2010 mennessä, jos siitä on sovittu viimeistään vuoden 2009 aikana. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyisivät lähes entisinä ja järjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan vuorotteluvapaasta säädetään pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu. Valtioneuvosto on asettanut kesäkuussa 2007 laajapohjaisen sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa selvittää työvuorottelua. Koska selvitystyö järjestelmän rahoituksesta on vasta käynnistymässä, on tarkoituksenmukaista säätää vuorotteluvapaa määräaikaiseksi ja vasta edellä mainitun komitean saatua ehdotuksensa valmiiksi,

yritys•tietoa

säätää hallitusohjelman mukaisesti vuorotteluvapaa pysyväksi järjestelmäksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä perustuisi pitkälti voimassa olevaan vuorotteluvapaalakiin, jota kuitenkin ehdotetaan tietyin osin tarkennettavaksi siitä saatujen kokemusten pohjalta. Vapaasta olisi edelleenkin sovittava työnantajan ja työntekijän kanssa ja sijaiseksi tulisi palkata työtön työnhakija. Työntekijällä tulisi olla työeläkelakien mukaista työssäoloa ennen vuorotteluvapaalle pääsemistä 10 vuotta kuten nykyisinkin. Työssäoloedellytystä sille työnantajalle, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle lähdetään, kuitenkin yksinkertaistettaisiin palkattoman poissaolon laskemiseksi. Työssäoloa tulisi olla välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista 13 kuukautta, johon voisi sisältyä 30 päivää palkatonta poissaoloa. Aika pitenisi näin ollen myös kuukaudella. Muut muutosehdotukset koskevat vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhän paluuta. Jaksottaminen olisi edelleen mahdollista, mutta siitä olisi aina sovittava jo vuorotteluvapaasopimuksessa eli vapaan alkaessa. Pidentäminenkin olisi mahdollista, jos siitä sovitaan kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaan kestäessä voisi tilapäisesti palata töihin, mutta sinä aikana sovittu vuorotteluvapaa kuluisi. Vuorotteluvapaa olisi pidettävä kuitenkin aina kahden vuo-

den kuluessa sen alkamisesta. Säännökset selkiyttäisivät hieman sijaisen asemaa. Niiden suhde vuorotteluvapaan mahdolliseen uusimiseen viiden vuoden päästä vuorottelun päättymisestä myös selkenisi. Vuorottelukorvauksen perusteena olevan palkkatulon määrittämistä koskeva säännös yksinkertaistettaisiin vuorotteluvapaan hallinnoinnin helpottamiseksi ja korvausten maksamisen nopeuttamiseksi. Lakiin ehdotetaan myös pienempiä tarkennuksia. Sijaisen olisi oltava nimenomaan työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön työnhakija. Päätoiminen opiskelija ei voisi toimia sijaisena. Perhevapaata koskevien säännösten kehittymisestä johtuen tehtäisiin lakiin vastaavat muutokset. Vuorotteluvapaajärjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta ja kustannusten jakautuminen valtion, työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassojen kesken pysyisi myös ennallaan. Viime vuonna korvausten maksuosuudet jakautuivat siten, että valtion osuus oli 42 prosenttia, työttömyysvakuutusrahaston 52,6 prosenttia ja työttömyyskassojen 5,5 prosenttia. Vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin viime vuonna yhteensä 77,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän nettokustannukset ovat pienemmät johtuen mm. siitä, että työttömän sijaisen työttömyysturvamenoista tulee säästöä. Vuorotteluvapaata on pitänyt vuodesta 1996 alkaen vuoden 2007 kesäkuun loppuun mennessä noin 123 00

henkilöä. Lisätietoja: hallitusneuvos Raila Kangasperko, työministeriö, puh. 010 60 48935, 050 396 0201. Maksullinen puhelinpalvelu kansainvälisen liikenteen kysymyksiin Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL ry/ULH-Palvelu Oy on avannut kansainvälisiin liikenteen palveluihin maksullisen palvelulinjan. Soittamalla palvelunumeroon 0600 - 166 645 (hinta 2,00 min + pvm) saa tietoa kansainväliseen liikenteeseen liittyvistä erityisasioista kuten: - eri maiden ajokielloista ja rajoituksista - mitoista ja painoista eri maissa - erikoiskuljetuksiin liittyvistä määräyk sistä - apua liikenteen ongelmatilanteissa - Venäjän liikenteen erityispalveluita Palvelu on tarkoitettu kansainvälistä liikennettä tilapäisesti ajaville kuljetusyrityksille, kansainvälisen liikenteen logistiikkayrityksille, viranomaisille, asiakasyrityksille sekä kansainvälistä liikennettä harjoittaville yrityksille, jotka eivät ole järjestäytyneet SKAL - organisaation jäsenjärjestöön USL ry. Venäjän liikenteeseen liittyvät viisumi, ylimitta- ja ylipainolupapalvelut sekä Tir-carnet asiat hoidetaan edelleen työaikana normaalin puhelinpalvelun kautta numerosta 09 - 478 999. Lisätiedot: Risto Jaakkola, puh. (09) 4789 9315 tai risto.jaakkola@skal.fi

kansain•välistä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Pienten velkojen perintä helpottuu EU:ssa EU:n neuvosto hyväksyi 12. kesäkuuta lopullisesti asetuksen, jolla luodaan uusi oikeudenkäyntimenettely vähäisiä riita-asioita varten. Asetusta sovelletaan rajat ylittäviin riita-asioihin, joissa vaatimuksen arvo on enintään 2000 euroa. Asetusta sovelletaan vuoden 2009 alusta. Uudistuksen tultua voimaan suomalainen kantaja voi esimerkiksi velkoessaan korkeintaan 2000 euron saatavaa toisessa EU-valtiossa käyttää joko asetuksenmukaista eurooppalaista menettelyä tai kyseisen jäsenvaltion omaa velkomistapaa. Kantajan ei tarvitse tuntea erilaisia kansallisia järjestelmiä, jos hän käyttää eurooppalaista menettelyä. Asetus ei koske perheoikeuteen kuuluvia riita-asioita, kuten

elatusapuja ja perintöasioita. Lisätietoja: www.om.fi Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten Pk-yritykset muodostavat 99 % kaikista Euroopan yrityksistä, luovat suurimman osan uusista työpaikoista ja vaikuttavat näkyvästi Euroopan Unionin tavoitteeseen luoda lisää kasvua ja enemmän parempia työpaikkoja. Pk-yritykset ovat tämän vuoksi erittäin tärkeitä Euroopan kilpailukyvylle. PK-yritysten on usein vaikea saada tietoa uusista laeista ja päätöksistä, jotka saattavat vaikuttaa heidän toimintaansa. Tämä portaali tarjoaa tietoa Euroopan pk-yrityksiä koskevista EU:n politiikkaohjelmista, lainsäädännöstä ja aloitteista. Ks. http://ec.europa.eu/enterprise/ sme/envoy_fi.htm

Malta ja Kypros liittyvät euroalueeseen Euroopan unionin neuvosto päätti 10. heinäkuuta EU:n valtiovarainministerien ECOFIN-kokouksessa Kyproksen ja Maltan liittymisestä euroalueeseen ensi vuoden alussa. Euro tulee olemaan 1. tammikuuta 2008 alkaen käytössä 15 jäsenmaassa. Euroopan komission aiempien selvitysten mukaan Kypros ja Malta täyttävät ns. lähentymiskriteerit, eli lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät euron käyttöönoton ehdot. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/ economy_finance/index_en.htm Euroneuvontakeskuksen yrityskontaktitapahtumat Turun Euroneuvontakeskus on mukana Euroopan komission tukemissa eril-

kansain•välistä

lisprojekteissa, joiden tarkoituksena on edistää yritysten kasvua kansainvälistymisen myötä. Käynnissä olevat projektit ovat jo huhtikuussa käynnistynyt PAVE sekä kesällä käynnistetty Global Cluster. Yrityskontaktitapahtumat ovat kustannustehokas mahdollisuus etsiä uusia yhteistyökumppaneita eri EU-maista, sillä toimialakohtaisessa tapahtumassa voi tavoittaa useita alan erilaisia toimijoita samalla kertaa. Kahden päivän aikana voi tavata asiakkaita, ostajia, myyjiä, alihankkijoita, jakelijoita tai muita yhteistyökumppaneita keskitetysti yhdessä paikassa. Yrityskontaktitapahtumat 2007-2008 Projekti / aihe / Messut sijainti / Ajankohta PAVE: Vedenkäsittely / City 2007 Vilna, Lithuania / 4.-5.10.2007 GLOBAL CLUSTER: / Jätteen käsittely, ympäristöteknologia, uusiutuvat energiat / Ecomondo Rimini, Italia / 8.-9.11.2007 PAVE: Jätteiden käsittely ja kierrätys Berlin, Germany / 4.-5.12.2007 GLOBAL CLUSTER: Elintarviketeollisuus, maatalous sekä puutarha / Die Grüne Woche Berlin, Germany / 24.-25.1.2008 PAVE: Uusiutuvat energiat Wels, Austria / 4.-6.3.2008 PAVE: Biomass to bioenergy Vyborg, Denmark / 21.-23.4.2008 GLOBAL CLUSTER: Konerakennusteollisuus International Engineering Trade Fair Nitra, Slovakia / 22.-23.5.2007 Global Cluster Global Cluster-projekti pyrkii edistämään yritysten menestystä tukemalla uusien kontaktien syntymistä ja klusterien laajenemista yli rajojen. Projektissa toteutetaan kolme yrityskontaktitapahtumaa, kukin suurten messujen yhteydessä. Lisäksi toteutetaan keväällä 2008 klusteri symposium, jonka tarkoituksena on tarjota areena ajatusten ja toimintatapojen vaihtoon. Projektin ensimmäinen yrityskontaktitapahtuma järjestetään Ecomondo-messujen yhteydessä Riminillä 8.9.11.2007. Tapahtuman teemana ovat jätteenkäsittely, ympäristöteknologia sekä uusiutuvat energiat. Tilaisuuteen voi rekisteröityä 11.10. asti: www.globalcluster.eu Projektivastaava: Anna Rantasuo anna.rantasuo@te-keskus.fi Puhelin: 050 395 2582

SOLVIT - viisi vuotta nopeita ratkaisuja sisämarkkinoiden ongelmatilanteissa SOLVIT on ongelmaratkaisuverkosto, joka pyrkii ratkaisemaan EU:n jäsenvaltioiden välisestä sisämarkkinalainsäädännöstä syntyviä ongelmia ilman oikeuskäsittelyä. Se ratkoo niin yritysten kuin yksityisten henkilöidenkin ongelmatilanteita, jotka liittyvät EUlainsäädännön puutteelliseen soveltamiseen tai virheelliseen tulkintaan. SOLVITin käyttö on ilmaista. SOLVIT-prosessi alkaa kansalaisen/yrityksen yhteydenottosta SOLVIT-keskukseen joko kotimaassaan tai siinä EU/ETA-maassa, jossa asuu tai harjoittaa liiketoimintaa. Jos valituksen vastaanottanut SOLVIT-keskus katsoo valituksen perustelluksi, se toimittaa valituksen edelleen siihen kansalliseen SOLVIT-keskukseen, jonka alueella ongelma on ilmennyt. Toisena osapuolena olevan SOLVIT-keskuksen tulee viikon kuluessa vahvistaa, ottaako se tapauksen käsiteltäväkseen. SOLVIT-käsittely avataan, mikäli tapauksessa katsotaan loukatun henkilön tai yrityksen sisämarkkinaoikeuksia. Kaikissa EU- ja ETA-maissa toimiva ongelmanratkaisupalvelu SOLVIT on viiden toimintavuotensa aikana ratkaissut yli 1800 kansalaisten ja yritysten sille ilmoittamaa konkreettista ongelmatilannetta sisämarkkinalainsäädännön virheellisestä soveltamisesta jossakin jäsenmaassa. Lisätietoja: www.ktm.fi Suomen SOLVIT-keskus, Kauppa- ja teollisuusministeriö/markkinaosasto PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Puhelin (09) 1606 4686 ja faksi (09) 1606 4022 Sähköposti: solvit(a)ktm.fi Euroopan oikeusasiamies, voiko hän auttaa sinua? Euroopan oikeusasiamies tutkii Euroopan unionin toimielimiä ja laitoksia vastaan tehtyjä kanteluita. Voit kannella oikeusasiamiehelle hallinnollisista epäkohdista kyseisten toimielinten ja laitosten toiminnassa. Hallinnollinen epäkohta tarkoittaa huonoa tai puutteellista hallintoa. Tästä on kyse, kun toimielin ei toimi lain mukaisesti, laiminlyö hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita: syrjintä, toimivallan väärinkäyttö tai kieltäytyminen antamasta tietoa. Toimielimiä ovat mm. Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. Euroopan

lääkearviointivirasto sekä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ovat esimerkkejä unionin laitoksista, joita oikeusasiamies voi tutkia. Ainoastaan EY:n tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin eivät kuulu lainkäyttöeliminä oikeusasiamiehen toimivaltaan. Lisätietoja: http://www.ombudsman. europa.eu/home/fi/default.htm Euroopan oikeusasiamies 1 Avenue du Président Robert Schuman, B.P. 403 FR - 67001 Strasbourg Cedex Puh: +33 (0)3 88 17 23 13 Faksi: +33 (0)3 88 17 90 62 eo@ombudsman.europa.eu SME Feedback Helsingin seudun kauppakamarin Euroneuvontakeskus välittää Euroopan komissiolle tietoa konkreettisista ongelmista, joita yritykset kohtaavat toimiessaan sisämarkkinoilla. Tarkoituksena on yksinkertaistaa ja parantaa sisämarkkinalainsäädäntöä. Interaktiivinen politiikan suunnittelu (Interactive Policy Making – IPM) on ollut käytössä vuodesta 2000 alkaen osana komission käyttämää interaktiivista politiikan suunnittelua, ja jatkuu nyt SME Feedback- nimisenä ohjelmana. Euroneuvontakeskus neuvoo yrityksiä luottamuksellisesti konkreettisissa tilanteissa ja raportoi yritysten pulmatilanteista komissiolle ilman että ongelmia kohdanneet yritykset ovat tunnistettavissa. Komissio pyrkii palautemekanismin avulla siihen, että tulevissa päätöksissä voitaisiin ottaa aiempaa tarkemmin huomioon sisämarkkinoilla toimivien yritysten käytännön kokemukset. Jos yrityksesi kohtaa ongelmia sisämarkkinoilla tai tarvitsee lisätietoja sisämarkkinoista, ota yhteyttä Euroneuvontakeskukseen. Lisätietoja: www.euroneuvontakeskus.fi ja http://ec.europa.eu/yourvoice/ ipm/ Yritysjohtajien usko maailmantalouteen yhä vahva Pörssikurssien heilunnasta huolimatta maailmantalouden suhdanneodotukset ovat yhä myönteiset loppuvuodelle, arvioi Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja saksalaisen tutkimuslaitos IFO:n World Economic Survey -kysely. Yritysjohtajat odottavat loppuvuodelle myönteistä talouskehitystä keskeisillä markkina-alueilla Aasiassa ja Euroopassa sekä jopa USA:ssa, vaikka

kansain•välistä

sen asuntolainamarkkinoiden ongelmat uhkaavat tulevaa talouskehitystä. Heinäkuussa 2007 toteutetun World Economic Survey -kyselyn suhdanneindikaattorin pisteluku (113.6) hyppäsi merkittävästi ylöspäin edellisestä toukokuun selvityksen luvusta (106.5) ja on selvästi yli pitkän ajan keskiarvon (94). Maailman talouden tilanne näyttää yhä erittäin hyvältä, vaikka alueellisia ja maakohtaisia eroja onkin. Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoiden ongelmista huolimatta usko maan talouden suotuisaan kehitykseen vaikuttaa edelleen varsin vahvalta, kiitos osittain vientikauppaa edistävän heikon dollarin. Läntisessä Euroopassa suhdanteet ovat yhä korkealla, vaikka Espanjassa, Britanniassa, Irlannissa, Norjassa ja Tanskassa kyselyyn vastanneet ekonomistit laskivat suhdanneodotuksiaan seuraavan kuuden kuukauden osalta. Euro ja Britannian punta nähdään markkinoilla edelleen yliarvostetuiksi. Kasvavan kulutuskysynnän ansiosta Kiinan talous jatkaa kasvuaan. Erityisesti Hongkongissa odotukset ovat merkittävästi nousseet. Heikentyvän jenin uskotaan auttavan Japanin talouden tasapainottumista ja kasvua. Latinalaisessa Amerikassa Brasilian ja Chilen taloudet kehittyvät suotuisasti, mutta Argentiinassa ja Venezuelassa talousodotukset ovat maltillisemmat. Etelä-Afrikassa inflaatiohuoli ja hiipuva kulutuskysyntä varjostavat taloutta. Lähi-idässä Turkin erittäin hyvä talouskehitys jatkuu, mutta Iranin talouskehitys jatkaa heikkenemistään. Kyselytutkimuksen mukaan asiantuntijat odottavat inflaation pysyvän varsin korkealla, 3,1 prosentissa, koko maailman keskiarvona mitaten. Pohjois-Amerikassa inflaatiopaineet säilyvät 2.7 prosentissa. Euroalueella inflaatio kiihtyy hieman, kahdesta prosentista 2,1 prosenttiin. ”Maailmantalouden kehitys jatkuu vahvana loppuvuonna 2007”, kommentoi WES-selvitystä Keskuskauppakamarin ekonomisti Maarit Lindström. ” Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ja asuntolainakriisin vaikutukset ovat kuitenkin kyselyn jälkeen elokuussa lisänneet huolta USA:n reaalitalouden suunnasta. Myönteisistä suhdanneodotuksista huolimatta meidän on syytä varautua myös siihen, että yksittäisiä huonojakin markkinauutisia on tulossa arvioi Lindström. Lisätiedot: ekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, 09 6969 6664

pääsihteeri Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, 050 553 5319 Suomi-päivät Venäjällä 2007 Suomi-Venäjä-Seura järjestää yhteistyötahojensa kanssa Suomi-päivät Venäjällä 14.–17.11.2007 Nizhni Novgorodissa. Päivät koostuvat yhteistyöfoorumista, yrityspresentaatioista sekä business to business -tapaamisista. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja Suomen Moskovan suurlähettiläs Harry Helenius ovat lupautuneet osallistumaan päiviin. Tapahtuman järjestelytoimikunnassa ovat edustettuina kauppa- ja teollisuusministeriö, ulkoasiainministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Finpro, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki sekä Suomi-Venäjä-Seura. Lisätiedot: projektipäällikkö Markku Kärkkäinen, markku.karkkainen@venajaseura.com, puh. (09) 693 8610, 050 62 676. Uudet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) nettisivut Vuonna 1957 perustettu Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on yksi EU:n rakennerahastoista, jonka tavoitteena on edistää työllisyyttä EU:n alueella. Se auttaa jäsenvaltioita kehittämään Euroopan työikäistä väestöä ja yrityksiä niin, että ne pystyvät vastaamaan entistä paremmin uusiin, globaaleihin haasteisiin. Kaudella 2007 - 2013 Euroopan unionin jäsenvaltioille ja alueille jaetaan noin 75 miljardia euroa asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Tutustu Euroopan sosiaalirahaston uudistettuihin nettisivuihin, joille on koottu kaikki ESR:ää koskevat tiedot. Lue rahaston toiminnasta ja siihen osallistumisesta sekä jäsenmaissa toteutettavista hankkeista. Sivustolla on myös tausta-aineistoa, julkaisuja ja kiinnostavia linkkejä: http://ec.europa.eu/ employment_social/esf/index_fi.htm Tietoa EU:n budjetista Oletko aina halunnut tietää, mihin EU:n rahat menevät? Käy komission uusilla nettisivuilla: ”EU:n talousarvio: mihin rahoja käytetään”? Siellä esitetään konkreettisia esimerkkejä EU:n rahoittamista hankkeista sekä kuvaillaan budjettimenettelyjä ja poli-

tiikan painopisteitä. Nettisivuilla olevat tiedot on myös koottu esitteeseen “Investointi yhteiseen tulevaisuuteen”. Lisätietoa: http://europa.eu/abc/ budget/index_fi.htm http://ec.europa.eu/publications/ booklets/move/62/index_fi.htm Uudet energiatutkimuksen verkkosivut avattu Uudet energiatutkimusta käsittelevät verkkosivut on avattu komission toimesta EU:n tutkimusasioihin keskittyneeseen Cordis-tietoportaaliin. Sivuilta löytyy tietoa siitä, millaiset projektit voivat mahdollisesti saada EU-rahoitusta. Sivuilla annetaan ohjeita seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumisesta, tietoja tapahtumista, esitellään energia-alan työohjelma sekä muuta tietoa liittyen energia-alaan. Lisätietoa: http://cordis.europa.eu/fp7/ energy/home_en.html EU:n termit ja lainsäädäntö nyt helposti saatavissa EU-terminologiasta ja –lainsäädännöstä on nyt entistä helpompaa saada tietoa. EU:n termipankki IATE (Interactive Terminology for Europe) avattiin yleisölle kesäkuussa. IATE sisältää 8,7 miljoonaa termiä, 500 000 lyhennettä ja 100 000 laajempaa ilmaisua. Termejä on jo nyt kaikilla 23 virallisella EUkielellä, ja pitemmän päälle pyritään saamaan kaikki termipankissa oleva tieto kaikille virallisille kielille. IATE luotiin yhdistämällä EU:n toimielinten ja muiden elinten erilliset termitietokannat. Se on ollut EUkääntäjien käytössä vuodesta 2005. Kesän aikana EU:n julkaisutoimisto sai valmiiksi EU:n lainsäädännön konsolidoinnin. Konsolidoinnilla tarkoitetaan säädöksen sekä siihen tehtyjen muutosten ja korjausten kokoamista yhdeksi asiakirjaksi. Konsolidoidut säädökset on tarkoitettu tiedonhaun apuvälineeksi, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Koska niitä päivitetään jatkuvasti, ne antavat kuitenkin ajanmukaisen kuvan EU:n voimassa olevasta lainsäädännöstä ja helpottavat sen hahmottamista. Konsolidoidut säädökset ovat nyt saatavilla 19:llä EU:n virallisella kielellä. Maltankielisten säädöstekstien konsolidointi on vielä kesken, ja bulgarian- ja romaniankielisten tekstien konsolidointi on vasta alullaan. Lisätietoa: http://iate.europa.eu/ iatediff SearchByQueryLoad.do?method=load http://eur-lex.europa.eu/fi/repert/ index.htm

liikeyhteyksiä•etsitään

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A=TUONTI

B=VIENTI

C=MUU

LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA USA A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware wishes to sell high temperature insulating materials. Details: Company manufactures a full line of refractory products for periodic and continuous furnaces and kilns operating at temperatures up to 1850 C. Alumina Fiber Products - Furnace / Klin Linings - Vacuum Formed Products - Machined Parts Refractory Brick Products - Others A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member has synthetic fibers (polyester, nylon) for sale. Details: -Polyester: trademarked fibers for asphalt reinforcements - Nylon: trademarked fibers for concrete reinforcements - Polypropylene: trademarked fibers for oil/water separator A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A WTC Delaware member company looking for jewelry suppliers around the world. Custome and/or handmade jewelry. Semi-precious jewelry. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers interpreting and translation services in over 100 languages and dialects. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company wishes to sell poultry. Details: Leg Quarters, Legs, Boneless Dark Meat, Drumsticks, Wings Tips, Gizzards, Backs, Livers, Paws. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company sells safety footwear to import trading/management companies or directly to end-users. Details: Various brands of safety footwear: Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland, Converse, Harley Davison, Dr. Martens, Lugz, Nautilus, Durango, etc. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company sells thin layer chromatography products. Details (including HS code): 902720 TLC Plates, glass-backed, plastic & aluminium backed 902780 TLC Accesories including developing tanks, spotting and spraying equipment and storage 902720 Cyclograph centrifugal chromatography systems.

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company has scientific intruments for sale. Details: -902780 Ph Meters - 10 models -903089 Conductivity Meters- 4 models -902780 Oxygen meters - 2 models -903281 Oxygen controllers - 4 models -902680 Turbidity meters - 2 models A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers logistics / shipping services. Details: Leading company capable to ship anything anywhere in the world. Leading shipper of used vehicles from United States to Central America. Additional Services for Cargo / Transportation needs: - Full Chartering Service for both Cargo and Vessel needs - Warehouse Space / Land Storage available - Full Logistics Service for Door to Door or Port to Port Cargo Contracts or Affreightments (COA) - Bulk Material Management - Trade Development - Maritime Consultants - Intermodal Services A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers NEB fertilizer additives for sale. Details: By using any of our four NEB fertilizer additives in combination with any fertilizer you: -Decrease fertilizer usage by 50% -Create more yield and better quality is guarunteed -Save costs and increase profit A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company has military trucks and parts for sale. Reconditioned military 2 1/2 and 5 ton Cargo, Fuel, Water, Dump and Wreckers Trucks A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber Cocoa for sale. Minimum order 1 container load. Details: -Cocoa Liqour, Mass: natural and alkalized -Cocoa Butter: natural -Cocoa Cake: natural and alkalized -Cocoa Powder: natural and alkalized

USA A/B A member company wishes to sell to endusers and buy from distributors commercial aircraft wheels and brakes. Details: Wheels & brakes for Boeing & Airbus aircraft, manufactured by Goodrich, Bendix (Honeywell), Dunlop,

Aircraft braking systems (ABS) and Messier- Bugatti. New, overhauled and repairable units bought and sold.

POLAND B World Trade Center Poznañ Paulina Molska A member company is looking for supplier of 10 mln tones annually of cement with delivery to Abu Dhabi harbour. The transaction is bank guaranteed and supervised by lawyer advisers’ office. Delivery prize 48 USD / ton.

RUSSIA B Region Alpha Alexander Kirillov A company is searching for Finnish exporters that manufacture frame gaskets for windows, doors or any translucent elements.

USA B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company wishes to buy school supplies: pencils, crayons, coloredpencils, erasers, envelops, pencil sharpeners, colored paper, highlighters. B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers to buy wheat grain. Details: Commodity / Product Name : Wheat Grain (Medium Hard) Specifications: Moisture 14% Max, Protein 11.0 to 12.5, Falling Numbers 280 to 300, Wet Gluten 25 to 28%, Foreign Matter 5% Maximum Packing : Bulk or bagged Incoterms : CIF Destination Port & Country : Dar es Salaam, Tanzania Quantity Total : 15,000 Tons (ready to take more in case of price benefits) Quantity Per Month : Consumption 4000 Tons Contract Duration : Yearly Delivery Schedule : After 3 Months Target Price ( realistic ) : $ 310 to $ 315 (depends on quality) Terms Of Payment : 30 days after delivery by US TT or Bankers check B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member company offers to buy fertilizers. Details: DAP - 168,000 tones, Urea 110,000 tones, NPK - 122,000 tones

Jullas -2007 juhlaseminaari Varsinais-Suomen Partiosäätiön yhteistyössä Turun kauppakamarin kanssa järjestämä Jullas -2007 juhlaseminaari keskusteli siitä Mistä löydämme tulevaisuuden osaajat Maailmanlaajuinen partioliike juhli tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, niin myös Suomessa. Partio, joka on Suomen suurin nuorisojärjestö, antaa valmiuksia, joista nuoren on hyvä ponnistaa yhteiskunnan eri tehtäviin. Partiossa opitaan vastuunottoa, omatoimisuutta, johtamista ja yhdessä tekemistä. Monella tämän päivän osaajalla ja yritysjohtajalla onkin nuoruuden par-

tiotausta tai yhä kypsemmällä iällä ylläpidetty lämmin suhde partiotoimintaan. Satavuotisen taipaleen kunniaksi järjesti Varsinais-Suomen Partiosäätiö yhteistyössä Turun kauppakamarin kanssa elokuussa Jullas 2007 –tapahtumakokonaisuuden Jullaksen kartanon mailla Kaarinan Kuusistossa. Elokuussa 22. päivänä järjestetyllä seminaarilla oli merkittävä rooli tapahtumassa, jossa haluttiin edistää ja taloudellisesti tukea partiotoimintaa. Yrityselämän edustajille tarkoitetussa huippuseminaarissa eri alojen vaikuttajat pohtivat, mistä tulevaisuuden osaajat löytyvät ja miten heidät pidetään Suomessa. Suomen tulevaisuus riippuu osaajista, jotka pystyvät kilpai-

lemaan tiedoillaan ja taidoillaan kansainvälisillä markkinoilla. Seminaari alkoi, poikkeuksena muista seminaareista, kenttälounaalla ja lipunnostolla sekä tuomiorovasti Rauno Heikolan pitämällä hartaudella. Tämän jälkeen tilaisuuden isäntänä toimiva Wihuri-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri lausui tervetuliaissanat. Tulevaisuuden osaajat – huippuseminaarin avauksessa Varsinais-Suomen Partiosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja kauppaneuvos Hannu Lundén ja Turun kauppakamarin puheenjohtaja Kari Ruusunen kertoivat mm. ajatuksiaan tulevaisuuden osaajien löytämisen tarpeellisuudesta. Seminaarissa toimivat alustajina SITRAn yliasiamies Esko Aho, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Europarlamentaarikko Ville Itälä ja järjestöneuvos Kirsti Vaalikivi. Alustusten jälkeen käytiin toimituspäällikkö Kari Vainion vetämänä vilkas paneelikeskustelu, johon myös kaksisataapäinen seminaariyleisö osallistui aktiivisesti. Seminaari televisioitiin ja esitettiin useiden päivien ajan Turku TV:ssä. Yhteistyössä järjestetty seminaari oli saadun myönteisen palautteen perusteella onnistunut ja ajankohtainen sekä rohkaisee tulevaisuudessakin järjestämään vastaavia tapahtumia. Nils Grönberg Säätiön asiamies Varsinais-Suomen Partiosäätiö

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA LOKAKUU: 23.10.2007 PK-YRITYKSEN VEROSUUNNITTELU Verotuksen suunnittelu on olennainen osa yrityssuunnittelua. Seminaari evästää toimintavaihtoehtoihin liittyvistä veroseuraamuksista tai kustannuksista. Seminaarissa käsitellään mm. verotusta eri yhtiömuodoissa, yritysrakenteen järjestely sekä tulon veronalaisuus ja vähennysoikeudet elinkeinoverolain mukaan. 25.10.2007 HENKILÖKUNTAEDUT VEROTUKSESSA Ajankohtaisessa seminaarissa selvitetään, missä kulkee raja verottomien etujen ja palkan välillä, kun kyseessä on henkilöstöedut tai motivointijärjestelyt. Ovatko merkkipäivälahjat, koulutus tai virkistystoiminta verottomia etuja vai palkkaa? Miltä kannustin- ja motivointijärjestelyt näyttävät ennakkoperinnän näkökulmasta? 30.10.2007 MIKKO KUUSTONEN: Selviytymistarinoita mahdottomasta maailmasta – lyhyt oppimäärä elämän tarkoituksesta Mikko Kuustonen ei juuri esittelyjä kaipaa: hän on säveltäjä, sanoittaja, esiintyvä artisti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kuustosen luento keskittyy matkan varrelta poimittuiin selviytymistarinoihin ja elämän merkitykseen. Mikon kokemukset kriisialueilta tuovat meille hyvinvointivaltion edustajille oman värikkään näkemyksen siitä, mikä elämässä on olennaista ja arvokasta. Mikon tapa luennoida on vangitseva ja ajatuksia herättävä.

MARRASKUU: 1.11.2007

TALOUSHALLINNON SYYSRISTEILY (miniristeily Turku-Tukholma-Turku, Viking Line, m/s Amorella) Intensiivisessä ja käytännönläheisessä seminaarissa käsitellään tulkinnanvaraisia ja usein hankalilta tuntuvia arvonlisäverokysymyksiä. Lisäksi kuulemme, mitä uutta tapahtuu kirjanpitorintamalla: Minkälaisia kirjanpito-ongelmia uusi osakeyhtiölaki toi mukanaan? Mitä uusi tilintarkastuslaki muuttaa? Minkälaisia ratkaisuja KILA on viime aikoina antanut?

6.11.2007 PAULI AALTO-SETÄLÄ: PERKELE! Tunneosaamisen syventävät opinnot esimiehille ja sellaisiksi aikoville Keskeisenä työvälineenä tunneälyosaavassa johtamisessa on esimiehen oma itsetuntemus ja tunne-elämä, jonka täytyy olla valjastettu myös arkiseen johtamistyöhön. Esimiestyö on emotionaalista työtä, jossa toisten ihmisten tunteisiin vaikutetaan omalla käyttäytymisellä ja tunnetasapainoisuudella. Iltapäivän aikana pureudutaan workshoptyöskentelyn avulla syvemmälle esimiestyön ongelmakohtiin ja tunneälyosaavan johtamisen saloihin.

7.11.2007

MITEN LUEN YRITYKSEN TALOUTTA? Esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden on tärkeää pystyä lukemaan ja tulkitsemaan yrityksen tuloslaskelmaa, tasetta ja toimintakertomusta – ja tekemään näistä johtopäätöksiä yrityksen taloudellisesta tilasta. Seminaari onkin tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole laskentatoimen ammattilaisia, mutta joilla on tarve pystyä tulkitsemaan yrityksen taloudellista tilannetta ja arvioimaan mm. yrityksen kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta.

13.11.2007 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN – verovapaan maksamisen edellytykset Matkakustannusten korvaaminen ja muut matkustamiseen liittyvät erityissäännökset ovat aina verottajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Tästä syystä yrityksillä on aina oltava viimeisin tieto matkakustannusten verokohtelusta ja vähennyskelpoisuudesta. 14.11.2007 REMBURSSISÄÄNNÖT UUDISTUIVAT – mikä muuttui? Ulkomaankaupassa laajasti maksutapana käytetyt remburssit saivat uudet säännöt, jotka tulivat voimaan 1.7.2007. Tule kuulemaan, mitkä ovat keskeiset muutokset! Tilaisuuden tavoitteena on antaa tiivis tietopaketti myös ulkomaankaupan muista maksutavoista ja riskeistä. 15.11.2007 KIINTEISTÖINVESTOINTIEN ALV-UUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Kurssin tavoitteena on antaa taloushallinnon ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille riittävät työkalut selvitä käytännössä niistä vaatimuksista, jotka kiinteistöinvestointien arvonlisäverouudistus aiheuttaa veron laskennalle ja kirjapidolle. 16.11.2007 KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyy usein odottamattomia ongelmia & riskejä: alv- säännökset ovat kaikissa maissa erilaiset ja EU-säännökset säätelevät käytäntöä vain tiettyyn pisteeseen saakka. Yllätyksiä tulee yleensä myös silloin, kun toimituksiin liittyy palvelua. Monilta ongelmilta voitaisiin välttyä, mikäli yrityksillä olisi tietoa mahdollisista riskitilanteista. 19.11.2007 RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSESSÄ Rahoituslaskelma on virallinen osa tilinpäätöstä ja parantaa tilinpäätöksestä saatavaa tietoa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujat rahoituslaskelmaan (rahavirtalaskelmaan, kassavirtalaskelmaan), sen laatimiseen, oikeaan tulkintaan ja informaation hyödyntämiseen tehokkaasti.

20.11.2007 EDUSTUS-, MARKKINOINTI- JA HENKILÖSTÖKULUT VEROTUKSESSA Seminaarin aikana perehdytään edustuskuluihin, henkilökuntakuluihin, markkinointiin sekä ongelmallisiin henkilökuntaetuihin. Markkinointi- ja edustuskulut ovat tarkemman seurannan kohteena kuin koskaan aiemmin. Yritysten edustajilla on oltava päivitetty tieto vähennyskelpoisten kulujen viimeisimmistä vaatimuksista. 22.11.2007 Turun kauppakamarin XLIX TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2007 Turun kauppakamarin perinteinen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma Tilinpäätösja veropäivä järjestetään tänä vuonna 49. kerran. Päivän aikana käsitellään mm. tulossa olevia verouudistuksia ja sitä, miten niihin tulisi varautua. Seminaarissa käydään läpi myös uusinta oikeuskäytäntöä verotukseen liittyen, tilinpäätösasioita ja pohditaan mm. sitä, miten uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa yritysten verosuunnitteluun. Tervetuloa kuulemaan huippuammattilaisia ja tapaamaan kollegoita! 27.11.2007 YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Erisarjaiset osakkeet verosuunnittelussa: verotukselliset riskit ja mahdollisuudet? Miten paljon osinkoa voi ja kannattaa jakaa? Miten verovalitus tehdään, mitä ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja on olemassa? Minkälaisia verosuunnittelutilanteita toimitilojen omistukseen liittyy? Paljon kysymyksiä, joihin saat vastauksen yritysverotuksen intensiivikurssilla… 28.11.2007 ENNAKKOPERINTÄ 2008 Ajankohtaista tietoa vuoden 2008 ennakonperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon! Seminaarin alustajana toimii Suomen eturivin asiantuntijoihin lukeutuva ylijohtaja Mirjami Laitinen Verohallituksesta. 29.11.2007 INCOTERMS 2000 – ulkomaankaupan toimitusehdot käytännössä Koulutustilaisuudessa selvitetään ulkomaankaupan toimitusten ja kuljetusketjujen hallintaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Iltapäivän aikana käsitellään mm. oikean Incoterms-toimitusehdon valinnan vaikutukset, riskin siirtyminen sekä osapuolten toimenpidevelvoitteet.

JOULUKUU: 4.12.2007

VUODEN 2006 PUHUJA PATRIK "PATA" DEGERMAN: Miten ylläpidät työmoraalisi ja oman hyvinvointisi nykypäivän hektisessä työelämässä? Patan mukaan tutkimusmatkojen ja erilaisten organisaatioiden suuria projekteja voi hyvin verrata toisiinsa. Edessä on tuntematon asia, eikä kukaan välttämättä tiedä miten asia pitää hoitaa. Voi olla, ettei ennalta luultu toimintatapa toimikaan - mutta tavoitteeseen pitää silti päästä. Pata haluaa luentonsa kautta antaa meille mahdollisuuden poimia ideoita ja nähdä mahdollisuuden erilaisille toiminta- ja ajattelumalleille. Nämä joskus aika epäsovinnaisetkin toimintatavat voivat olla erittäin toimivia kokonaisuuksia.

5.12.2007

VUOSI-ILMOITUKSET JA ENNAKKOPERINTÄ – palkanlaskennan vuodenvaihteen ajantasapäivä Tilaisuuden tavoitteena on antaa tiivis ja käytännönläheinen tietopaketti palkanlaskentaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista, jotka liittyvät vuoden 2008 ennakkoperintään ja vuoden 2007 vuosi-ilmoituksiin. Tilaisuudessa käydään läpi myös uutta oikeuskäytäntöä ennakkoperinnän alalta.

13.12.2007 MITEN YRITYKSEN VEROILMOITUS TÄYTETÄÄN OIKEIN? Väärin täytetty veroilmoitus aiheuttaa turhia selvityspyyntöjä. Veron määrää voidaan myös korottaa virheellisten ilmoitusten johdosta. Koulutustilaisuudessa käsitellään ilmoitusvelvollisuus, tarvittavien lomakkeiden sisältö ja liitteet eri yritysmuotojen osalta sekä lopullisen veron laskenta. Tilaisuudessa käsitellään myös muita veroilmoituksen täyttämiseen liittyviä aiheita.

TERVETULOA MUKAAN PORUKALLA: 5 osallistuu – 4 maksaa! (tarjous koskee kaikkia kauppakamarin koulutuksia) LISÄTIEDOT, ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT OHJELMAT: www.turku.chamber.fi tai puh. 274 3411 (Riikka Saarinen).

29.11.2007 TILINPÄÄTTÄJÄN TIETOISKU Käytännönläheinen tietoisku tilinpäätöksen laadinnan erityiskysymyksistä ja viimeaikaisten muutosten vaikutuksista. Seminaarin asiantuntijana toimii KTL, KHT Ilkka Yli-Räisänen, BDO Lyran Oy:stä.

BCCA Economic Forum 1.10.2007 Turun kauppakamarin vuosittain järjestämässä BCCA Economic Forumissa keskusteltiin tänä vuonna Itämeren alueen klustereista ja klusteripolitiikasta. Klusterirakenteet ovat alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ja ne tarjoavat erinomaisen kasvu- ja kansainvälistymisympäristön alueen pk-yrityksille. Toisaalta tehokas klusterirakenne alihankkijaverkostoineen on merkittävässä roolissa ajatellen suuren teollisuusyrityksen kustannustehokkaan tuotannon kehittämistä. Elinkeinoelämän asiantuntijat eri sektoreilta alustivat käydyn keskustelun, jossa muun muassa todettiin, että Itämeren alueen ympäristö muodostuu pääasiassa hyvin pienistä kansantalouksista, minkä vuoksi yritysten kotimaiset kuluttaja- sekä tuotannonpanosmarkkinat ovat hyvin rajalliset. Suuren tuotantoyksikön tarvitsemaa laaja-alaista osaamista, työvoimaa sekä alihankintakapasiteettia ei omalta tai lähialueilta ole riittävästi saatavilla. Näin ollen suuren klusterikokonaisuuden on Itämeren alueella jo luonnostaan levittäydyttävä laajalti. Koska klusterit ovat yhteisiä, olisi hyvä miettiä myös yhteistä klusteripolitiikkaa. Toisaalta pienet kotimarkkinat johtavat myös siihen, että täällä kehitetyt uudet innovaatiot ja niiden myötä synnytetyt yritykset eivät helpolla pääse kasvamaan riittävän suuriksi kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Itämeren

laajuisen klusteripolitiikan avulla tulisi luoda pienille innovaatioyrityksille entistä laajempi ja liiketoiminnan kehittämistä tukeva toimintaympäristö riittävien kasvuedellytysten varmistamiseksi. Klusterirakenteiden toimivuuden kannalta forumissa tuotiin esille monia tärkeitä näkökohtia. Itämeren alueella toimittaessa erityisen suurena haasteena nähdään työvoiman liikkuvuus. Jopa EU:n jäsenmaiden välillä on edelleen ongelmia työvoiman vapaan liikkuvuuden suhteen, puhumattakaan EU:n ulkopuolisista maista tulevien henkilöiden kohdalla. Ulkomailla työskentely on monista syistä useimmiten myös varsin lyhytaikaista, mikä synnyttää suuren vaihtuvuusongelman. Tämän vuoksi olisi kehitettävä työn tarjontapuolelle paremmat mahdollisuudet toistuviin ulkomaankomennuksiin. Tällaisessa järjestelmässä henkilö olisi vakituisesti palkat-

Keskustelua alustamassa Aker Yardsin Juha Heikinheimo sekä Johnny Åkerholm, Nordic Investment Bankista.

tu omassa maassaan toimivaan yritykseen, mutta työskentelisi säännöllisin väliajoin ulkomailla. Työn liikkuvuuden lisäksi on panostettava koulutuksen ja työkulttuurien harmonisointiin. Erinomainen asia olisi Itämeren alueella toteutettava yhtenäinen ammatillinen koulutus, jolla eri ammattiryhmien osaaminen saataisiin harmonisoitua riippumatta siitä, missä maassa työntekijä on koulutuksensa saanut. Lisäksi on luotava yhtenäinen työlainsäädäntö sekä normit ja käytännöt muun muassa työsuojelun osalta. Näin parhaiten taataan työmarkkinoiden reilu peli, edesautetaan työturvallisuutta sekä tehostetaan työn tuottavuutta. Klusteripolitiikka kokonaisuudessaan todettiin tärkeäksi ja Itämeren alue luonnolliseksi yhteistyöalueeksi. Tämän vuoksi yhteistyön kehittämiseen tällä sektorilla olisi panostettava runsaasti. On kuitenkin samalla varmistettava, että työtä tehdään oikeiden asioiden eteen, ei sen mukaan kuinka niiden toivotaan olevan. Klusterien määrittämisessä on oltava tarkkoja eikä vanhoihin menetelmiin aina ole luottamista. Vaarana on, että suuriakin satsauksia panostetaan aloille, joilla ei todellisuudessa ole löydettävissä klusterirakenteita. Tällaisestakin toiminnasta forumissa esitettiin hyviä esimerkkejä. ■

Veneilytapahtuma

"Kauppakamariregatta 2007" aloitti kesäisen tradition Kuvat: Kaisa Kukkonen

Laatuaan ensimmäinen Kauppakamariregatta järjestettiin Nauvon eteläisessä saaristossa Varsinais-Suomen Partiopiirin kauniissa Lahjasaaressa 17.18.8.2007. Mukana merellisestä yhdessäolosta nauttimassa ja ajankohtaisista asioista keskustelemassa oli parikymmentä kauppakamarin luottamushenkilöä puolisoineen. Tapahtuman juhlapuhujana kuultiin ministeri Stefan Wallinia, joka pohdiskeli Itämeren ja saariston tilaa. Varsinais-Suomen Partiopiiri ry:n toiminnanjohtaja Nils Grönberg kertoi 100 vuotta täyttävästä partiotoiminnasta. Turun Sinikotkat vastasivat järjestelyistä ja iltanuotiolla nautittiin niin makkaranpaistosta kuin tietokilpailustakin. ■

Uusi turkulainen innovaatiopalkinto

Edelcrantz Challenge haettavana Mikäli olette tehnyt keksinnön, joka liittyy viestintä-alaan ja on jo osoittanut käyttökelpoisuutensa käytännössä ja mielellään vielä siten, että sillä on ollut vaikutusta suurten ihmisjoukkojen elämään, kannattaa laittaa Edelcrantz Challenge -palkintohakemus vetämään 30.10.2007 mennessä.

www.edelcrantz.fi

Tänä vuonna palkitaan viestintä-alaa Turussa jo vuodesta 1986 toiminut Uuden Teknologian Säätiö on uudistanut aiemman Innovaatiopalkintonsa. Palkinnon nimi on nyt Edelcrantz Challenge, palkintosumma on huomattavasti aiempaa suurempi ja palkittavan innovaation pitää olla jo käytännössä toimiva. Palkinnon ala vaihtelee vuosittain; nyt etsitään viestintä-alan ("Communication") keksintöjä. Palkintosumma on n. 10.000 euroa. Palkittavaan keksintöön voi liittyä teknologiaa, prosesseja, hallintokulttuuria, yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tms. Keksinnöllä täytyy olla selkeä liittymäkohta Suomeen; se on keksitty, kehitetty tai sovellettu merkittävästi täällä. Palkintoja voidaan jakaa yksi tai useampia. Hakemukset englanninkielellä Hakuaikaa on 30.10.2007 asti ja englanninkieliset hakemukset tulee jättää internet-sivun www.edelcrantz.fi kautta. Sivuilta saa myös lisätietoja. Palkinto jaetaan vuoden 2007 aikana. Uuden Teknologian Säätiö on nimennyt palkintonsa turkulaisen, myöhemmin Tukholmaan muuttaneen Abraham Edelcrantzin mukaan. Hän keksi ja kehitti 1700-luvun lopulla optisen lennättimen, joka aikanaan kutisti tiedonkulun nopeuden viikoista tunteihin.

Kutsu Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta kutsuu teidät seminaariin

Tehokkaat palvelutuotannon markkinat ja yhteiskunnan rooli maanantaina 12.11.2007 klo 9.00 – 12.00 Forum Marinum, seminaariluokka (Daphnen yläkerta) Linnankatu 72, 20100 TURKU Hyvinvointiyhteiskunta on tärkeä periaate jolla on merkitystä myös maamme houkuttelevuuteen sijoittumiskohteena. Toimintaperiaatteista pitää kuitenkin keskustella avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Onko hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävä tuottaa palveluja, vai varmistaa niiden saatavuus? Onko julkinen palvelutuotanto paras ratkaisu ja mitä markkinat voisivat meille antaa? Pitäisikö ja voidaanko lopullinen kulutuspäätös siirtää suoraan kuluttajalle?

Ohjelma 8.30 – 9.00 9.00

Kahvi ja ilmoittautuminen Tervetulosanat Seminaarin alustus Asiamies Jarkko Heinonen, Turun kauppakamari Puheenvuorot Hallitusneuvos Eija Koivuranta, Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Martti Virtanen, Kilpailuvirasto Sosiaali- ja terveysjohtaja Eero Vaissi, Raision kaupunki Johtava ekonomisti Antti Moisio, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Johtaja Aki Linden, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 10.30–12.00 Paneelikeskustelu Paneelissa mukana: Puhujat (Heinonen, Koivuranta, Virtanen, Vaissi, Moisio, Linden) Johtaja Aki Koponen, Kilpailuinstituutti Johtaja Jussi Meikallio, Suomen kuntaliitto, sosiaali- ja terveysasiat Paneelin puheenjohtaja: Professori Paavo Okko Ilmoittautumiset 6.11.2007 mennessä: riitta.vesamaki@turku.chamber.fi, puh. (02) 274 3445 Tilaisuus on maksuton!

Turun kauppakamarin XLIX

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2007 Torstaina 22.11.2007 klo 9.00 - 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus, auditorio, Messukentänkatu 9-13, Turku

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari. Paineita verolainsäädännön muutoksiin tulee eri suunnista: Tili- ja veropäivässä kerrotaan tulossa olevista uudistuksista ja siitä, miten niihin tulisi varautua. Päivän aikana käydään läpi myös uusinta oikeuskäytäntöä verotukseen liittyen, tilinpäätökseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja pohditaan mm. sitä, miten uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa yritysten verosuunnitteluun.

8.30 9.00

9.05

Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tilaisuuden avaus toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari

Uutta verolainsäädäntöä • Ansiotuloverotuksen muutokset • Yritysverotuksen muutokset • Perintö- ja lahjaverolain muutokset • Matalapalkkatuen laajennus • Verohallituksen uusimmat ohjeet Osakeyhtiölaki ja verosuunnittelu • Muutokset yhtiön ja osakkaiden verotuksessa • Varojen sijoittaminen yhtiöön • Verojen nosto yhtiöstä • Suosiva voitonjako • Yritysjärjestelyt Yrityksen nettovarallisuus verotuksessa • Yritysmuodon merkitys • Varojen arvostaminen • Osakaskohtaiset vähennykset • Minkä ajankohdan tasetta käytetään? OTT, johtaja Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari 12.00 Lounas

12.50 ”Keskipäivän kevennys” Taikuri & mentalisti Pete Poskiparta 13.10 Ajankohtaista yritysjärjestelyjen verotuksesta • Perheyrityksen omistajan näkökulma • Kokonais- ja osittaisjakautuminen • Osakevaihto • Tappioiden siirtyminen Uusinta oikeuskäytäntöä • Erisarjaiset osakkeet • Menon jaksottaminen • Myyntivoittoverotus Kiinteistövero OTT, johtaja Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari 14.45 Iltapäiväkahvi 15.05 Tilinpäätöskäytännön ajankohtaiskatsaus • Kokemukset vuoden 2006 tilinpäätöksistä • KILA:n uudet yleisohjeet • Osakeyhtiölain tuomat vaatimukset toimintakertomukseen • KILA:n uusimmat keskeisimmät lausunnot KTL, KHT Ilkka Yli-Räisänen, BDO Lyran Oy 16.00 Tilaisuus päättyy

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 325 E + alv 22 %. Normaalihinta 475 E + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen. Ilmoittautuminen: 15.11.2007 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Riikka Saarinen), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla riikka.saarinen@turku.chamber.fi Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kurssipaikoista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Ilmainen bussikuljetus: klo 8.20: Aurakatu 2 > Turun Messu- ja Kongressikeskus, klo 16.20: Turun Messu- ja Kongressikeskus > Aurakatu 2 Yhteiskuljetukset: Loimaalta, Salosta ja Uudestakaupungista tulevat voivat tiedustella mahdollisia yhteiskuljetuksia alueidensa asiamiehiltä. Loimaa: asiamies Ollipekka Hoffrén, puh. 040 725 3499, Salo: asiamies Merja Koivaara, puh. 050 569 2298 ja Uusikaupunki: asiamies Raimo Rantanen, puh. 040 546 4100.