Ajantasa 4/2013

JÄSENLEHTI 4/2013 Opettele sanomaan kyllä ……… 4 Henkilökunnan kouluttamiseen uusi verovähennys – onko yrityksesi koulutussuunnitelma ajan tasalla? 5 Yrityskummitoiminta aktivoitunut Varsinais-Suomessa ……… 10 Turun kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous 13.11.

21 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2013 …… 27

2 • AJANTASA • 4/2013

Sisältö

Pääkirjoitus Opettele sanomaan kyllä ........................................4 Kuukauden artikkelit Henkilökunnan kouluttamiseen uusi verovähennys – onko yrityksesi koulutussuunnitelma ajan tasalla? ..................5 Oman käytön verotuksesta ...................................6 CE-merkintä ....................................................................7 Palkkojen alentaminen.............................................8 Asiakkaan talousvaikeudet ja perintätoimet .9 Yrityskummitoiminta aktivoitunut Varsinais-Suomessa ................................................. 10 Saksan verobyrokratia hankaloittaa verotonta tuontia Suomeen .............................. 12 Kaksoisrangaistavuuskielto: viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja lainsäädäntöä .................. 13

Kansainvälistä Kannattaisiko katsoa, mitä Kanadan markkinat voivat tarjota? ..................................... 22 EU:ssa halutaan yksinkertaistaa asiakirjojen muodollisia hyväksymismenettelyjä ........... 23 Julkisten hankintojen yksinkertaistaminen etenee EU:ssa .............................................................. 23 EU uudistaa maatalous-elintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöään .................................. 23 Suomi haluaa olla vahva arktinen toimija . 23 Kiinan ja Saudi-Arabian viisumikäytännöissä muutoksia...................................................................... 23

Kamarissa tapahtuu KamariGolf KG2 .......................................................... 14 Ruissalon malja........................................................... 15 Kuvasatoa syksyn tapahtumista ...................... 16 KUTSU: Kaupan Aika 2013 ................................... 11 KUTSU: Turun kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous 13.11.............. 21

Protektionismi ja byrokratia huolena Brasiliassa ....................................................................... 23

Yritystietoa

Finnpartnership etsii kehitysmaista yritysbongaajia ........................................................... 24

Sanssi-palkkatuen hakeminen onnistuu sähköisesti ..................................................................... 19 Työnantajan maksettava palkka pankkitilille ................................................................... 19 Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan ................................................................ 19 Uudet maksupalvelusäännöt kuluttajien ja kauppiaiden hyödyksi....................................... 19

Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Virri Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 251 8569 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

Työnantajille oma infosivusto ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamisesta ........................................................... 19 Kaupalla edessä hitaan kasvun aika .............. 19 Viivästyskoron muutos toi kaksi korkokantaa ................................................................. 19

(02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3400 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. 0500 537 290 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

EU toivoo G20-huippukokouksessa luottamuksen maailmantalouteen palautuvan ................................................................... 24 Euroopan komissio etsii innovaatiopääkaupunkia ..................................... 24

Euroopan vesiväylät tehokkaampaan käyttöön ......................................................................... 24 Komissio ehdottaa merkittäviä edistysaskeleita kohti televiestinnän sisämarkkinoita .......................................................... 24 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2013............................................................. 27

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi

AJANTASA Julkaisija: Turun kauppakamari Vastaava päätoimittaja: Jaana Mäkikalli Valokuvat: Jaana Mäkikalli ja Pixhill.com Sivunvalmistus: Etusivupaja Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ISSN 1459-6776

4/2013 • AJANTASA • 3

Pääkirjoitus

Opettele sanomaan kyllä

Parin viime vuoden aikana me loimaalaiettä he tekevät töitä saadakseen muutettua set olemme saaneet vähän joka yhteydessä olympialaisten tuoman myönteisen imagon vastata yhteen ja samaan kysymykseen: rahaksi ja bisnesmahdollisuuksiksi.

Miten on mahdollista, että loimaalaiset Bisnesedellytyksiä parannetaan sielläkin joukkueet pärjäävät niin hyvin kori- ja yhdessä vaikuttamalla ja tekemällä. Kärkilentopallossa? asioita ovat heillä logistiikka ja se, että opNiille, jotka eivät nyt ole oikein kartalpilaitoksissa koulutettaisiin osaajia yritysten la, kerrottakoon, että meidän Bisonsimme tarpeisiin. on voittanut kaksi kultaa putkeen Korisliigassa ja Hurrikaanimme puhaltanut Nykymaailmassa muotisana on ei, mutta kahdesti hopealle lentopallon MestaruusLoimaan seudulla on monilla tavoilla ja liigassa. Kysymykseen on helppo vastata. monilla tahoilla opeteltu sanomaan kyllä.

Täällä on tehty työtä.

Kyllä voidaan. Kyllä osataan. Kyllä tehdään.

Moni kysyy saman kysymyksen myös Loimaan Lehtikin palkittiin taannoin valKATI UUSITALO loimaalaisten yritysten kohdalla: Miten takunnallisella kunniamaininnalla vuonna on mahdollista, että Loimaalla on niin 2009 aloittamastamme Hyvä uutinen Kirjoittaja on Loimaan Lehden monta maailmallakin pärjäävää teknolo-sarjasta. päätoimittaja. giayritystä? Ja miten se YTK-kassakin on Pessimisti ei pety, mutta ei myöskään juuri Loimaalla? usko tulevaisuuteen. Myönteisesti ajatteleva Tai miten on mahdollista, että näkee mahdollisuuksia. Ja käyttää ne.

Loimaan seutukunta sijoittui kaikkien Suomen seutujen jouEi se kyllä-sanan sanominen ole helppoa, etenkin kun kossa kolmanneksi Elinkeinoelämän keskusliiton valtakunmurteessakin on tapana aloittaa lauseet sanalla ei ja vähän nallisessa yritysilmastotutkimuksessa? Ja edellekin menivät epäillen: Ei meillä täällä mittään o? No onkin kans. enää vain Seinäjoki ja Tampere.

On moottoriurheilurataa, golf-kenttää, Suomen maataloTai että Loimaan kaupunki sai elinkeinopoliittisen usmuseo Sarka, ja Harjureitti, jonne viime talvenakin mahtui kuntapalkinnon Turun kauppakamarilta. Tai että seudulla jopa paikallisia hiihtäjiä kaikkien muiden laduista nautiskeon huomattavan korkea yritystiheys ja myös uusia yrityksiä lijoiden sekaan. Kesälläkin kuhisee, onhan Oripäässä Okra, on perustettu hyvällä vauhdilla jo vuosia.

Ypäjällä Finnderby ja Loimaalla Rompepäivä ja Jüberfest.

Työhän se näidenkin takana on. Ja nimenomaan yhEivät nämäkään ole syntyneet itsestään. teistyö. Tiedon pitää kulkea siitä mitä tehdään ja siitä, mitä Se tiedetään, ettei aina kaikki työ kanna hedelmää, mutta pitäisi tehdä – yhdessä ja erikseen. vielä vähemmän hedelmiä kypsyy poimittavaksi, jos nurkasStarailuun ei ole varaa liikuntahallin parketilla eikä sa voivottelee ja vääntelee käsiään päättämättömänä. muillakaan areenoilla. Me voitamme joukkueena.

Sekin tiedetään, että ei työ tekemällä lopu. Mutta tiedeMinulla oli tilaisuus pari viikkoa sitten vierailla Lontoon tään täällä sekin, ettei sitä kukaan meidän puolestammekaan kauppakamarissa. Varatoimitusjohtaja Peter Bishop totesi, tee.

4 • AJANTASA • 4/2013

Kuukauden artikkelit

Henkilökunnan kouluttamiseen uusi verovähennys – onko yrityksesi koulutussuunnitelma ajan tasalla?

Vuoden 2014 alusta yrityksillä on mahdollista saada yritysverotuksessa uusi koulutusvähennys, joten nyt kannattaa tarkistaa yrityksen henkilökunnan kouluttautumisen tilanne. Työnantajilla, joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia (kuten julkinen sektori ja yleishyödylliset yhteisöt), on mahdollista saada verovähennystä vastaava koulutuskorvaus. Verovähennystä ja tukea on mahdollista saada kolmen koulutuspäivän ajalta työntekijää kohden vuodessa. Verovähennyksen tai koulutustukea voi saada esim. osallistumisesta kauppakamarin järjestämälle kurssille. Uusi lainsäädäntö liittyy työmarkkinaosapuolten välillä sovittuun osaamisen kehittämisen toimintamalliin.

Järjestelyn tavoitteena on lisätä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen liittyvää koulutusta ja tällä tavoin parantaa henkilöstön osaamisen tasoa vastaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia.

Koulutussuunnitelma verovähennyksen tai koulutuskorvauksen edellytyksenä Saadakseen verovähennyksen tai koulutuskorvauksen työnantajan tulee tehdä työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi koulutussuunnitelma. Mikäli yritys työllistää yli 20 henkilöä ja kuuluu siten yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelmana käy yhteistoimintalain 16 §:n tarkoittama koulutussuunnitelma, jonka osalta mainittua lainkohtaa selkeytetään ja täsmennetään lainmuutoksen yhteydessä.

Koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi mm. arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä.

Lisäksi suunnitelmasta on selvittävä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi on mainittava suunni-

asiamies, varatuomari PAULA VIRRI Turun kauppakamari

telmien toteuttamisen aikataulu ja niiden seurantamenettelyt. Yli 20 mutta alle 30 työllistävissä työpaikoissa voidaan henkilöstön kanssa sopia, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa käsiteltävät asiat voidaan käsitellä yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Alle 20 henkilöä työllistävien työnantajien tulee myös laatia koulutussuunnitelma, jonka tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Suunnitelmasta tulee käydä myös ilmi yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata näiden tavoitteiden toteutus ja seuranta.

Koulutusvähennykseen ja koulutuskorvaukseen oikeuttava koulutus

enintään kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohti. Koulutus voi olla ulkopuolisen kouluttajan esim. kauppakamarin järjestämää koulutusta tai yrityksen sisäistä koulutusta. Koulutuspäivän kesto on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto verovuonna on vähintään kuusi tuntia. Verovähennystä voi saada, jos koulutus kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin, työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkkaa ja jos työntekijän palkkoihin ei ole saatu palkkatukea. Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka laskettuna laissa määritellyn laskentamallin mukaisesti kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä ja näin saatu tulo jaetaan kahdella.

Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja koulutusvähennyksen edellytysten täyttymisestä työntekijäkohtaisesti.

Mikäli työnantajaan ei sovelleta elinkeinoverolakia, työnantaja voi saada verovähennystä vastaavan koulutuskorvauksen. Koulutuskorvaukseen oikeuttavan koulutuksen vaatimukset ja määrä ovat samat kuin koulutusvähennykseen oikeuttavassa koulutuksessa. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Koulutuskorvauksen perusteena käytettävä palkkakustannus lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka laskettuna laissa tarkemmin määritellyn laskentamallin mukaisesti kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Koulutuskorvausta haetaan työttömyysvakuutusrahastolta ilmoittamalla palkkailmoituksella koulutuskorvauksen määrän. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä AT työttömyysvakuutusmaksusta.

Yritys saa tehdä ylimääräisen koulutusvähennyksen yritysverotuksessa verovuonna

4/2013 • AJANTASA • 5

Kuukauden artikkelit

Oman käytön verotuksesta

Arvonlisäverolain 20 §:n mukaan myyntinä pidetään myös tavaran tai palvelun ottamista omaan käyttöön siten kuin AVL 2126 §:ssä säädetään.

Tavaran ottamisella omaan käyttöön tarkoitetaan sitä, että tavara otetaan tai luovutetaan verollisesta liiketoiminnasta yksityiseen kulutukseen, luovutetaan vastikkeetta taikka siirretään tai muuten otetaan muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Tavaran omaa käyttöä koskevia säännöksiä sovelletaan vain, jos tavarasta on voitu tehdä vähennys tai tavara on valmistettu verollisen liiketoiminnan yhteydessä.

Käytännössä kysymys on esimerkiksi vastikkeettomista luovutuksista yrittäjän tai tämän lähipiirin yksityiseen kulutukseen. Omaa käyttöä on myös vastikkeeton luovuttaminen yrityksen työntekijöiden yksityiseen kulutukseen, kuten merkkipäivä- ja joululahjat, sekä vastikkeettomat luovutukset ulkopuolisille, kuten edustuslahjat. Jos alun perin verollisessa liiketoiminnassa käytetty ja vähennyskelpoisena käsitelty tavara siirretään AVL 114 §:n vähennysrajoitusten alaiseen käyttöön tai yrityksen verottomaan toimintaan, on tällöinkin kyse omasta käytöstä.

Työpaikalla tapahtuva kulutus, kuten kahvitarjoilu ja vastaavat sosiaalimenot, ei ole yksityiskulutusta. Tavanomaisten mainoslahjojen ja vähäarvoisten tavaranäytteiden luovuttamista ei pidetä omaan käyttöön ottamisena, eikä myöskään kylkiäisiä eli tavaroita, jotka luovutetaan ostajalle varsinaisen myyntituotteen ohessa näennäisesti veloituksetta.

Palvelun ottamisella omaan käyttöön tarkoitetaan sitä, että elinkeinonharjoittaja suorittaa, luovuttaa tai muulla tavalla ottaa palvelun vastikkeetta omaan tai henkilöstönsä yksityiseen kulutukseen, taikka suorittaa tai muuten ottaa palvelun vähennysrajoitusten alaiseen tai muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Palvelun omaa käyttöä koskevia säännök-

6 • AJANTASA • 4/2013

veroasiantuntija

PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

siä sovelletaan vain, jos ostetusta palvelusta on voitu tehdä vähennys tai jos itse suoritettu palvelu on suoritettu verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja elinkeinonharjoittaja myy vastaavia palveluja ulkopuolisille.

Omaa käyttöä ei siis ole liikkeenharjoittajan itselleen yksityishenkilönä suorittama palvelu, esimerkiksi korjausliikkeen omistajan omaan hyödykkeeseensä suorittama huolto- tai korjaustyö. Oma käyttö sen sijaan on kyseessä, jos hän korjauttaa hyödykkeen liikkeessään korjaamon työntekijällä; samoin jos esim. autokorjaamo huoltaa korjaamoyrityksen omana työsuhdeautona käytettävää henkilöautoa.

Palvelujen ilmaisluovutuksista ei ole suoritettava veroa, jos luovutus tapahtuu verollisen liiketoiminnan tarkoituksiin, esimerkiksi markkinointitarkoituksessa.

Tavaran tai palvelun omaan käyttöön ottamisesta ei suoriteta veroa, kun elinkeinonharjoittaja ottaa vähäisessä määrin tavaroita tai palveluja omaan tai perheensä yksityiseen kulutukseen (AVL 22 a §).

Vähäisen oman käytön määränä pidetään

enintään 850 euroa vuodessa verottomin hinnoin laskettuna. Verohallinto tulkitsee säännöksen koskevan tilanteita, joissa verovelvollisena on luonnollinen henkilö, puolisot, jakamaton kuolinpesä tai verotusyhtymä.

Oman käytön verotus ei koske tavaroiden ja palvelujen alihintaisia luovutuksia, joissa siis asiakkaalta on peritty jonkin suuruinen vastike. Alihintaisia luovutuksia käsitellään myyntinä ja arvonlisävero suoritetaan perityn vastikkeen määrästä. Mikäli alihintainen luovutus tapahtuu etuyhteystilanteessa niin, että peritty vastike on käypää markkina-arvoa huomattavasti alempi ja hinnoittelupoikkeama on aiheutunut myyjän ja ostajan AVL 73 d §:ssä tarkoitetusta etuyhteydestä, pidetään suoritettavan veron perusteena käypää markkina-arvoa.

Lisäksi tämän siirtohinnoitteluoikaisun edellytyksenä on, että ostajalla ei ole oikeutta vähentää hankintaan sisältyvää veroa täysimääräisesti.

Otettaessa tavara omaan käyttöön veron peruste on ostetun tavaran ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta, itse maahan tuodun tavaran veron peruste tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta ja itse valmistetun tavaran osalta valmistamisesta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset.

Otettaessa palvelu omaan käyttöön veron peruste on ostetun palvelun ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta tai itse suoritetusta palvelusta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset.

Otettaessa tavara tai palvelu osittain omaan käyttöön määräytyy veron peruste sen mukaan, mikä on oman käytön osuus tavaran tai palvelun koko käytöstä.

Tavaran tai palvelun omaan käyttöön ottamisesta suoritettava vero kohdistetaan ajallisesti sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana omaan käyttöön ottaminen on tapahtunut, ts. tavara siirretty muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön tai AT palvelu suoritettu.

Kuukauden artikkelit

CE-merkintä

Tuotteen CE-merkintä todistaa tuotteen olevan Euroopan unionin lainsäädännön asettamien vaatimusten mukainen. Kirjainyhdistelmä CE tulee ranskankielestä: Conformité Européenne. CE-merkintä mahdollistaa tuotteiden vapaan liikkuvuuden Euroopan talousalueella.

EU on antanut yli 20 eri tuoteryhmiä koskevaa direktiiviä, joissa tuotteille asetetaan tietyt laatuvaatimukset koskien muun muassa tuotteen turvallisuutta. CEmerkintä osoittaa, että tuote täyttää direktiivin asettamat vaatimukset. Direktiivien vaatimukset eivät kuitenkaan kata kaikkia tuotteen ominaisuuksia, joten CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki. CEmerkintää koskevien direktiivien alaisia tuoteluokkia ovat esimerkiksi lelut, koneet, henkilönsuojaimet, lääkinnälliset laitteet, sähkölaitteet, kaasulaitteet ja rakennustuotteet. Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt laativat standardeja helpottamaan direktiivien vaatimukset täyttävien tuotteiden valmistusta. Suomessa toimii Suomen Standardisoimisliitto, joka vahvistaa SFSEN-standardeja.

Kaikissa tuotteissa CE-merkintää ei tarvita ja sen saakin kiinnittää vain sellaiseen tuoteryhmään kuuluvaan tuotteeseen, jossa sitä direktiivin mukaan edellytetään.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) valvoo CE-merkinnän käyttöä Suomessa ja voi puuttua väärinkäyttötapauksiin. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan markkinoilta voidaan poistaa sellainen kulutustavara, josta puuttuu lain edellyttämä CE-merkintä tai jonka merkintä on vaatimusten vastainen.

CE-merkintäprosessi Ensimmäiseksi tuotteen valmistajan on syytä tutustua tuotteiden vaatimuksia koskeviin direktiiveihin ja yhdenmukais-

tenmukaisuusarviointiin, on tuotteen tiedoissa oltava myös kyseisen laitoksen tunnistenumero. Valmistajan tulee vielä laatia ja allekirjoittaa EU:n vaatimustenmukaisuutta koskeva ilmoitus. Ilmoitus ja tekniset asiakirjat tulee esittää pyydettäessä kansallisille viranomaisille. Myös tuotteen jälleenmyyjän on varmistettava, että tuotteessa on CE-merkintä ja tarvittavat asiakirjat.

CE-merkintä rakennustuotteissa lakimies REETTA ROUSU Helsingin seudun kauppakamari

tettuihin standardeihin, joissa on kerrottu tarkat tekniset tiedot keskeisistä vaatimuksista. Seuraavaksi tulee tarkistaa, että tuote vastaa direktiivin olennaisia vaatimuksia.

Joissain tuoteryhmissä edellytetään, että tuotteen vaatimustenmukaisuus arvioidaan kolmannen osapuolen toimesta testauslaboratoriossa. Tarkastuslaitokset ovat kansallisten viranomaisten hyväksymiä, ja ne on rekisteröity Euroopan komissiolle ja luetteloitu NANDO-tietokantaan (New Approach Notified and Designated Organisations). Kaikkia CE-merkittyjä tuotteita ei kuitenkaan tarvitse hyväksyttää ulkopuolisella laitoksella. Vaatimustenmukaisuusarvioinnin lisäksi valmistajan tulee laatia tuotteesta direktiivin edellyttämät tekniset asiakirjat.

CE-merkinnän kiinnittämisestä tuotteeseen vastaa tuotteen valmistaja tai tämän valtuuttama edustaja, joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle. Merkintä tulee kiinnittää tuotteeseen näkyvästi, luotettavasti ja pysyvästi. Jos tarkastuslaitos on osallistunut tuotteen vaatimus-

CE-merkintä tuli pakolliseksi useimpiin rakennustuotteisiin 1.7.2013 alkaen. Näitä ovat rakennuskohteeseen kiinteiksi osiksi tulevat tuotteet, esimerkiksi ikkunat, betonielementit, kantavat teräsrakenneosat, kiviaines ja rakennesahatavara. Tilaustyönä tehdyt tuotteet, jotka valmistaja kiinnittää rakennuskohteeseen ja jotka eivät ole sarjatuotantoa, eivät tarvitse CE-merkintää.

Myöskään rakennuspaikalla valmistettavat tuotteet ja historialliseen korjauskohteeseen perinteiseen tapaan valmistetut tuotteet eivät tarvitse CE-merkintää.

CE-merkinnän avulla tuotteita on helppo vertailla, kun niiden ominaisuudet on kerrottu yhdenmukaisella tavalla.

Rakennustuotteen CE-merkintä ei kuitenkaan takaa, että tuote soveltuu esimerkiksi tietyn maan sääoloihin. Rakennustuotteen käyttäjän tuleekin aina tarkistaa kansalliset rakentamismääräykset. Esimerkiksi Suomessa on syytä tarkistaa, vastaako muualla valmistetun tuotteen pakkasenkestävyys Suomen viranomaisvaatimuksia.

Lisätietoa CE-merkinnästä ja tuotteita koskevat direktiivit löytyvät muun muassa Euroopan komission sivuilta: http:// ec.europa.eu/enterprise/index_fi.htm. AT

4/2013 • AJANTASA • 7

Kuukauden artikkelit

Palkkojen alentaminen

Kun yritys joutuu harkitsemaan irtisanomisia taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ja karsimaan kustannuksia, vaihtoehtona voi olla myös palkkojen alentaminen.

Asiasta ei ole säännöksiä laissa, mutta oikeuskäytännössä menettely on tietyin edellytyksin hyväksytty, sillä palkan alentaminen on työntekijän kannalta aina kuitenkin lievempi toimenpide kuin työsuhteen päättäminen. Palkan alentaminen voi ja tulisikin tasapuolisen kohtelun nimissä kohdistua kaikkiin työntekijöihin, vaikka tarkoituksena ei olisikaan koko henkilöstön irtisanominen vaan toiminnan jatkaminen.

Irtisanomisperuste Työnantajalla on oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoa työntekijöitä, kun työ on oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työn vähentymisellä ei tarkoiteta vain työn määrällistä vähentymistä, vaan myös työn tarjoamisen edellytysten vähentymistä. Useimmiten tappiota tuottavalla yrityksellä on oikeus irtisanoa työntekijöitä, vaikka näiden työ ei olisikaan vähentynyt.

Palkkojen alentaminen osana muita saneeraustoimia Se, että työnantajalla on irtisanomisperuste, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajalla olisi aina yksipuolinen mahdollisuus alentaa palkkoja. Palkan alentaminen irtisanomisperusteella on tarkoitettu poikkeukselliseksi toimenpiteeksi, eikä sitä voida käyttää työsuhteen irtisanomisen säännönmukaisena vaih-

8 • AJANTASA • 4/2013

loinkin on, riippuu olosuhteista ja tilanteesta. Korkeimman oikeuden tapauksissa KKO 1996:89 ja 1997:83 palkanalennus oli noin 25 %.

Noudatettava irtisanomisaikaa

lakimies

KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

toehtona. Sitä ei voida myöskään käyttää ainoana saneeraustoimenpiteenä vaan yhdessä muiden säästötoimien kanssa ja lähinnä viimeisenä toimenpiteenä silloin, kun vaihtoehtona on enää yrityksen toiminnan loppuminen. Mikään ”yleisen tehokkuuden lisääminen” ei siis ole laillinen peruste palkkojen alentamiselle. Työnantaja on näyttövelvollinen siitä, että muihinkin säästötoimiin on ryhdytty.

Palkkataso alentamisen jälkeen Palkkojen on niiden alentamisen jälkeenkin täytettävä työehtosopimuksen vähimmäisehdot. Silloin, kun noudatettavaa työehtosopimusta ei ole, alennuksen määrää rajoittaa lain edellyttämä ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Mikä tämä kul-

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työsuhteen ehtoja edellyttää irtisanomisperusteen lisäksi irtisanomisajan noudattamista. Näin ollen palkanalennus voi tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua, ei heti päätöksen teon jälkeen. Voimaantuloajankohta vaihtelee siitä riippuen, kuinka pitkä työnantajan noudatettava irtisanomisaika kullakin työntekijällä on.

Henkilökuntaetujen poistaminen Yritykset saattavat antaa työntekijöilleen erilaisia rahanarvoisia etuja, jotka eivät perustu työsopimukseen eivätkä työehtosopimukseen. Työnantaja voi osallistua esimerkiksi urheilun ja liikunnan kustannuksiin antamalla työntekijöilleen liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai osoittaa työntekijöiden käyttöön vaikkapa mökin Lapissa.

Pääsääntöisesti tällaiset henkilökuntaedut eivät muodostu työsuhteen ehdoiksi, vaan niitä pidetään työnantajan yksipuolisesti antamina etuuksina, joiden jatkumisesta yritys myös päättää yksipuolisesti.

Palkan alentamista koskevat Korkeimman oikeuden päätökset (KKO 1996:89, KKO 1997:83, KKO 2005:29) löytyvät osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ AT kko/kko/.

Kuukauden artikkelit

Asiakkaan talousvaikeudet ja perintätoimet

Myytäessä asiakkaalle tavaroita tai palveluita ns. laskua vastaan eli luotolla, on syytä seurata säännöllisesti asiakkaan taloudellista tilannetta ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Luottotiedot on syytä tarkistaa määräajoin tai ulkoistaa tämä palvelu perintätoimistolle. Tämän ohella on huolehdittava hyvästä tiedonkulusta myynnin ja taloushallinnon välillä. Myynti voi tehdä asiakkaasta sellaisia havaintoja, jotka on syytä välittää taloushallinnolle. Huonoja merkkejä asiakkaan taloudellista tilanteesta ovat esimerkiksi käyttöomaisuuden myynnit tai havaittava toiminnan volyymin pienentyminen. Kannattaa myös havainnoida yhtiön vastuuhenkilöiden vaihdokset, ilman selvää syytä tapahtuva yhtiön nimen vaihtaminen ja tilintarkastajan huomautukset tilintarkastuskertomuksessa. Näistä tiedot saa esim. kaupparekisterin tietokannasta.

Jouduttaessa karhuamaan asiakkaalta saatavaa ei maksukehotuksia kannata yleensä lähettää kuin 1-2 kappaletta. Korkolain mukaista viivästyskorkoa (7,5 % 1.7.2013 alkaen) voi alkaa perimään eräpäivästä. Yritysten välillä voidaan sopia korkeammastakin korosta, mutta tämä edellyttää että asia on ollut esillä esim. hyväksytyssä tarjouksessa tai myyntiehdoissa. 16.3.2013 alkaen velkojalla on mahdollisuus periä myös ns. vakioviivästyskorvaus 40 euroa velalliselta, jos oikeus viivästyskorkoon on syntynyt.

Tämä oikeus syntyy automaattisesti eikä edellytä muistutuskirjeitä tms. Toisaalta todellisia perintäkuluja voi periä asiakkaalta vain jos ne ylittävät vakioviivästyskorvauksen 40 euroa. Yleensäkin perintäkulujen toiselta yritykseltä on oltava kohtuullisia ja perustuttava työmäärään. Kuluttajasaatavan perintäkuluista on säädetty enimmäis-

johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

määrät laissa (kts. http://www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2013/20130031).

Jos joudutaan etenemään seuraaviin perintätoimiin kannattaa ensin hankkia riittävästi tietoa yrityksen todellisesta tilanteesta. Maksuvaatimus on asetettava velallisen kannalta järkevälle tasolla ja kannattaa varautua maksusuunnitelman tekemiseen. Aina voi yrittää saada osasta saatavaa suorituksen ennen maksusuunnitelman tekemistä. Velalliselta kannattaa pyytää kirjallinen vahvistus avoinna olevan saatavan määrästä, koska tämä nopeuttaa mahdollisia muita tulevia perintätoimia.

Voi myös harkita maksutuomion hakemista saatavalle jo tässä vaiheessa käräjäoikeudesta, vaikka maksusuunnitelmaan päädyttäisinkin. Käsittelyaikojen ollessa käräjäoikeudessa kuukausia, on hyötyä prosessin saamisesta liikkeelle (v. 2011 kä-

sittelyaika oli 2,4 kk) . Tarvittaessa kanteen voi perua jos velallinen maksaa tai pysyy hyvin maksusuunnitelmassa. Tällöin vältetään myös maksuhäiriömerkintä. Velallisen tarjotessa maksuksi tavaraa (esim. yrityksen käyttöomaisuutta) tai muuta epätavallista maksuvälinettä (jopa velallisen oman saatavan siirto kolmannelta taholta on tällainen), kannattaa tiedostaa mahdollinen takaisinsaantiriski jos velallinen menee lähikuukausina konkurssiin.

Tavaran- tai palveluntoimitusten katkaisemista kokonaan velalliselle on usein syytä välttää. Toimituskielto voi johtaa velallisen koko yritystoiminnan pysähtymiseen ja konkurssiin, jolloin saatava jää usein suurelta osin saamatta. Konkurssissa jako-osuudet ovat yleensä alle 20 % saatavan pääomasta. Tratta tehoaa perintäkeinona sellaiseen velalliseen jolla ei ole julkisia maksuhäiriöitä. Tratan saa perintätoimiston kautta. Jos maksuhäiriöitä on jo kertynyt useita, ei trattaa kannata käyttää.

Konkurssiuhkaista maksukehoitusta (ns.

8-päivänen jossa edellytetään saatavan suoritusta viikossa konkurssin uhalla) tai konkurssihakemusta perintäkeinona kannattaa käyttää vasta viime vaiheessa. Näillä toimilla hälytetään muutkin velkojat liikkeelle ja esimerkiksi konkurssihakemus aiheuttaa velalliselle heti luottotietomerkinnän. Konkurssiuhkainen maksukehoitus tai konkurssihakemus edellyttää myös jo olemassa olevaa tuomiota saatavasta tai sitä että velallinen on sen tunnustanut kirjallisesti. Saatavan on oltava siis selvä ja AT riidaton.

4/2013 • AJANTASA • 9

Kuukauden artikkelit

Yrityskummitoiminta aktivoitunut Varsinais - Suomessa Yrityskummit toimivat yrittäjän puhekumppanina ja neuvonantajana. He antavat pyyteettömästi oman osaamisensa ja kokemuksensa yrittäjän käyttöön. Suomen Yrityskummit ry on valtakunnan suurin mentorointiverkosto. Jäseniä on yli tuhat ja heidän lisäkseen verkostoon kuuluu myös kuntia, seudullisia elinkeinoyhtiöitä, partner -jäseniä, järjestöjä ja yhdistyksiä. Yrityskummit toimivat vapaaehtoispohjalta eivätkä saa rahallista korvausta tekemästään työstä. Yrityskummitoiminta on ehdottoman luottamuksellista ja kummit sitoutuvat pitämään salassa kaikki kummitoimintansa yhteydessä tietoonsa tulleet liike- ja ammattisalaisuudet ja noudattamaan yhteisesti sovittuja eettisiä sääntöjä. Yrittäjä voi hakea kummia sivujen www.yrityskummit.fi kautta. Toiminnan rahoitus pohjautuu jäsenmaksuihin, avustuksiin ja oman toiminnan tuottoihin.

Varsinais-Suomen Yrityskummit ry perustettiin Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa toteutetun hankkeen pohjalta syksyllä 2012 ja rekisteröitiin maaliskuussa 2013. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii KTL Jarmo Helminen ja toiminnanjohtajana DE Kirsti Toikka. Yrityskummeja Varsinais-Suomessa on nyt yli sata ja kummitoiminnan piirissä on tällä hetkellä noin 60 yritystä. Uusia elinkeinoelämän kokemusta omaavia kummeja tarvitaan kuitenkin edelleen mukaan toimintaan.

Paperinmakuisten teorioiden sijasta yrityskummien toimintaa kuvastaa tekeminen: viime vuonna yrityskummit auttoivat Suomessa yli tuhatta eri toimialojen pkyrittäjää löytämään ratkaisun siihen, miten kehittää liiketoimintaansa – ja onnistua.

Lukuisia yrityksiä on pelastettu konkurssin partaalta kuiville, autettu satoja yrityksiä laajentamaan toimintaansa, innostettu, opastettu ja koulutettu niin olemassa olevia kuin myös uusia yrittäjiä. –Joka toista kuntaa on autettu elinkeinotoimintansa

10 • AJANTASA • 4/2013

kehittämisessä, kerrottu yrittämisestä ja yrittäjyydestä eriasteisissa oppilaitoksissa, kokouksissa ja seminaareissa. Eri puolilla Suomea on järjestetty sukupolvenvaihdosseminaareja ja vastaavia tilaisuuksia, sanoo Jarmo Helminen.

Yrityskummin tavoitteena on yrityksen menestys ja yrityskummin oman osaamisen ja kokemuksen siirtäminen eteenpäin.

Myös yhteiskunta hyötyy, kun menestyvä ja kasvava yritys synnyttää uusia työpaikkoja ja luo edellytyksiä koko Suomen hyvinvoinnille.

Puheenjohtajat neuvonpidossa.

Arto Lehto (vas.) Pirkanmaan Yrityskummit ry ja Jarmo Helminen Varsinais-Suomen Yrityskummit ry.

Tukea, rohkaisua ja ”tyhmiä kysymyksiä” Sanotaan, että vain yrittäjä ymmärtää toista yrittäjää. Yrittäjän kommentti ”Arvostan sitä, että yrityskummilla on itsellään yritystai yrittäjäkokemusta. Hän on luotettava keskustelukumppani, tietää mistä puhuu ja lisäksi tekee niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, jotka ravistelevat esiin uusia ideoita”. ”Yrityskummius on tuonut rohkeutta hakea uusia toimintatapoja ja -malleja, jotka vievät liiketoimintaa menestyksellisesti eteenpäin”

Kuukauden artikkelit

Uutta virtaa toimintaan Yrityskummien kysyntä jatkoi kasvua jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2012 yrityskummit auttoivat koko maassa 1226 (1033) yritystä. Autettuja yrityksiä on lähes 20 % enemmän kuin edellisvuonna.

Yrityskummit käyttivät neuvontaan 11831 työtuntia. Jos tälle vapaaehtoistyölle laskisi konsulttipalkkioksi 125 €/tunti + alv, niin sen laskennalliseksi arvoksi tulisi 1,82 miljoonaa euroa.

Yrityskummien kysyntä tammi-kesäkuussa 2013 oli voimakkaassa kasvussa.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yrityskummit auttoivat yli 800 yritystä koko maassa. Eniten neuvoja hakivat palvelualan, tukku- ja vähittäiskaupan ja teollisuusalan yritykset. Kysyntä kohdistui erityisesti myyntiin ja markkinointiin liittyviin kysymyksiin. Jarmo Helminen

arvioi, että kysynnän kasvu jatkuu myös loppuvuonna.

Yrityskummien verkosto koostuu kokeneista yrittäjistä, yritysjohtajista ja elinkeinoelämän vaikuttajista. Hyvä kummi sitoutuu tehtäväänsä ja hänellä on siihen aikaa, lisäksi tarvitaan kokemusta yrittäjyydestä ja yrittämisen mahdollisuuksista sekä kontaktiverkostoa. Hyvällä kummilla on myös sydän oikealla paikalla.

Yrityskummit kokoontuivat Vaasassa valtakunnalliseen kokoukseensa elokuussa, jossa julkistettiin myös Vuoden Yrityskummi 2013. Valituksi tuli ekonomi ja oikeustieteen kandidaatti Matti Viksten Turusta.

Hänet valittiin lähinnä suurista ansioistaan yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Vuoden Yrityskummi valittiin nyt 12. kerran. Perusteluina todettiin mm. pitkäaikainen esimerkillisesti

hoidettu yrityskummitoiminta erityisesti sukupolvenvaihdoksiin liittyen, aiheeseen paneutuminen ja muu toiminta, kuten oppimateriaalin tekeminen ja luentojen pitäminen aiheesta, innovatiivinen ja avoin toimintatapa. Hän on aina mielellään käytettävissä yrityskummina ja kummiteltavien palautteet hänestä ovat olleet kiittäviä.

Palautteissa on ilmennyt usein ”olemme saaneet merkittävää apua yritystoimintamme kehittämiseen”. Matti Vikstenillä on alueellamme ollut eniten kummiyrityksiä, mikä myös osoittaa hänen suurta paneutumistaan yrityskummitoimintaan. Lisätietoja yrityskummitoiminnasta antavat aluekummi Jarmo Helminen 040 5919734 ja toiminnanjohtaja Kirsti Toikka 040 AT 5505992 Teksti: Kirsti Toikka

A k i a n A k a i p n A u a a a k p n i u K a A a p u K n a a p K KAUPAN AIKA 2013 u a a k K i A a n a k a i k p i k A i A au n A a n n p a a p u p a u u K Ka Ka Miten tavoitan kuluttajan?

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.turku.chamber.fi

perjantaina 25.10.2013 klo 12.15-15.30 Turun Messuja Kongressikeskus

4/2013 • AJANTASA • 11

Kuukauden artikkelit

Saksan verobyrokratia hankaloittaa verotonta tuontia Suomeen Yhteisömyynnin verottomuus yritysten välisessä kaupassa on EU:n sisämarkkina-alueen peruspilareita. Myyjä ei suorita arvonlisäveroa tavaroiden myynnistä, jotka kuljetetaan ostajalle toiseen EU-maahan, vaan määränpäämaa-periaatteen mukaisesti ostaja vastaa arvonlisäveron tilittämisestä verottajalle kohdemaassa. Verottomuuden perusedellytykset ovat, että myyjä ja ostaja käyttävät laskussa omien maidensa yhteisökauppatunnuksia ja että tavara kuljetetaan EU-maasta toiseen.

Arvonlisäverodirektiivin (neuvoston direktiivi 2006/112/EY) 131 artiklan mukaan jäsenvaltiot antavat tarkempia määräyksiä verovapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja verojen kiertämisen estämiseksi. Saksassa nämä määräykset löytyvät arvonlisäverolaista, jonka mukaan myyjä-yrityksen on todistettava verottomuuden edellytysten täyttyminen. Edellytyksistä vain toisen todistaminen – tavaran tosiasiallinen kuljetus EU-maasta toiseen – voi olla käytännössä hankalaa. Arvonlisäverolakiin perustuvassa, Saksan valtiovarainministeriön antamassa asetuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti mitkä todisteet kelpaavat tähän. Tämä asetus (saksaksi Umsatzsteuer-Durchführungsverordnung) on tavaroiden tuonnin kannalta käytännössä hyvinkin merkittävä kun lähtömaa on Saksa. Jokaisen suomalaisen yrityksen, joka tuo tavaraa Saksasta, on syytä huomioida sen sisältö.

Muutoksen tausta Muutama vuosi sitten asetukseen tehtiin muutoksia, jotka olivat epäonnistuneita.

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1. lokakuuta 2013, pyrkivät korjaamaan tilanteen.

Niiden taustaa on hyvä hieman valottaa: Vuoden 2011 loppuun asti yhteisömyynnin todisteeksi kelpasi mm. kuljetusyrityksen vakuutus ennen kuljetusta, että tavara viedään toiseen EU-maahan. Euroopan unionin tuomioistuimelle tämä ei riittänyt. Eräässä päätöksessään se edellytti yritykseltä näyttöä siitä, että tavara on tosiasiallisesti päätynyt Euroopan unionin alueelle. Tämän takia valtiovarainministeriön asetusta muutettiin siten, että tavaran vastaanottajalta vaadittiin hänen allekirjoittama yksityiskohtainen selvitys, jonka mukaan hän on ottanut tavaran haltuunsa.

12 • AJANTASA • 4/2013

Mikä on certificate of entry?

Rechtsanwalt MARKUS MAJER Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

Siinä tapauksessa, että myyjä toimittaa tavaran itse vastaanottajalle tai vastaanottaja hakee tavaran myyjältä, ei vastaanottajan kuittaamalle selvitykselle ole vaihtoehtoja.

Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot: vastaanottajan nimi, osoite ja hänen tai hänen edustajansa allekirjoitus, päivämäärä, toimituksen määrä, tavaran kauppatavan mukainen nimitys (jos kyse on ajoneuvosta, myös valmistenumero) sekä toimituskuukausi. Helpotus aiempaan on, että selvitys voi nyt koostua myös useammasta dokumentista, ja että selvitys voidaan toimittaa lähettäjälle myös sähköisesti eikä välttämättä kirjallisesti. Lisäksi selvitys saa sisältää kaikki saman vuosineljänneksen toimitukset.

Muita mahdollisia todistuksia

Selvitys tunnetaan saksaksi nimellä Gelangensbestätigung, englanniksi certificate of entry.

Käytäntö osoittautui kuitenkin osittain mahdottomaksi, koska myyjä-yrityksen on tietyissä tapauksissa vaikea saada vastaanottajalta kuittausta – tavaroiden toimittamiseen kun käytetään hyvin usein kolmatta tahoa, yleensä kuljetusyritystä. ”Vanha” eli 31.12.2011 asti voimassa ollut malli määrättiin tämän takia edelleen sovellettavaksi ennen uuden käytännöllisemmän ratkaisun voimaantuloa, joka on nyt siis edessä.

Uudesta mallista on Saksassa käyty viime vuosien aikana kiivasta keskustelua.

Toisaalta veroviranomaiset vaativat mahdollisimman pätevää todistusta tavaran päätymisestä toiseen EU-maahan, toisaalta taas elinkeinoelämä peräänkuuluttaa toimivaa ratkaisua, joka ei muodosta hidastetta tavaroiden viennille. Nyt voimaan tuleva ratkaisu pyrkii sovittamaan nämä intressit yhteen. Certificate of entry eli vastaanottajan kuittaus säilyy yhtenä mahdollisuutena todistaa tavaran päätyminen toiseen EU-maahan, mutta vastaisuudessa myös muita todisteita kelpuutetaan jos tavaran toimitus tapahtuu kolmannen kautta, käytännössä siis esimerkiksi kuljetusyrityksen tai postin kautta.

Jos tavara lähetetään esim. kuljetusyrityksen kautta, todisteeksi kelpaa myös rahtikirja (Frachtbrief), jos siitä käy ilmi edellä mainitut tiedot ja se on toimeksiantajan sekä vastaanottajan allekirjoittama. Huolitsijan selvitys on sekin mahdollinen todiste, mutta nyttemmin ei riitä enää vakuutus siitä, että tavara on tarkoitus toimittaa EU-maahan, vaan huolitsijan täytyy vahvistaa tavaran päätyminen kohdemaahan.

Näin ollen vahvistus voidaan antaa vasta toimituksen tapahduttua. Tapauksissa, joissa kuljetusyritys käyttää lähetysseurantaa (tracking-and-tracing), riittää jäljennös toimeksiannosta sekä kuljetuksen aukoton protokolla.

Suomalaisten yritysten, jotka tuovat tavaraa Saksasta, on varauduttava siihen, että saksalaiset vientiyritykset vaativat heitä kuittaamaan tavaran todella saapuneen Suomeen – ainakin niissä tapauksissa, joissa huolitsijaa ei käytetä. Ongelmallisia ovat myös uuden asetuksen tultua voimaan ne tilanteet, joissa suomalainen yritys hakee itse tavaran Saksasta myyjältä. Tällöin selvitystä ei voida antaa heti kun tavara on vastaanotettu Saksassa, vaan vasta jälkikäAT teen tavaran saavuttua Suomeen.

Kuukauden artikkelit

Kaksoisrangaistavuuskielto: viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja lainsäädäntöä Korkein oikeus on viime vuosien ratkaisuissaan linjannut kantaansa kaksoisrangaistavuuskieltoa (ne bis in idem) koskevissa asioissa. Aiemmin Korkein oikeus on katsonut, että ne bis in idem -kieltoa voitiin soveltaa vain peräkkäisissä prosesseissa, mutta uudemmissa ratkaisuissaan KKO 2010:45 ja KKO 2013:59 Korkein oikeus on Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevan tulkintakäytännön pohjalta katsonut, että veronkorotus estää samaan veronkorotuksen aiheuttaneeseen menettelyyn perustuvan veropetosta koskevan syytteen tutkimisen, jos veronkorotusratkaisu on tullut lopulliseksi ennen rikossyytteen vireilletuloa.

Ratkaisussaan KKO 2013:59 KKO katsoi, että jos verotusmenettelyssä veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa on käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä, syytettä samaan tekoon perustuvasta veropetosrikoksesta ei enää voida nostaa taikka sen käsittelyä jatkaa. Näin ollen ratkaisun KKO 2013:59 nojalla ne bis in idem –kielto tulee sovellettavaksi myös rinnakkaisissa prosesseissa.

Sanottujen ratkaisujen kanssa samanlinjaisesti hallitus on 20.12.2012 antanut eduskunnalle esityksen laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 191/2012), jonka tarkoituksena on, ettei henkilö tule Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti tutkituksi tai rangaistuksi uudelleen rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti. Lainsäädäntöä muutettaisiin näin vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen ne bis in idem –kieltoa. Hallituksen esityksen mukaan lailla yhdenmukaistettaisiin se, milloin toimivaltainen viranomainen voisi jättää ilmoituksen tekemättä, esitutkinnan toimittamatta, syytteen ajamatta sekä rangaistuksen määräämättä tai tuomitsematta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Verohallinto voisi esityksen mukaan luonnollisten henkilöiden, kotimaisten kuolinpesien ja yhtymien verotuspäätöstä tehdessään jättää veronkorotusta koskevan

Liikejuridiikan asiantuntija

TUULI SUOMELA KPMG Oy Ab

päätöksen tekemättä, jos veronkorotus mahdollisesti liittyy tekoon, josta toimivaltainen viranomainen harkitsee ilmoituksen tekemistä syyttäjälle tai esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Tällöin asia siirrettäisiin tutkittavaksi esitutkinnassa ja rikosprosessissa. Veronkorotus tulisi kyseeseen rikosilmoituksen tekemisen jälkeen ainoastaan siinä tilanteessa, että esitutkintaviranomainen lopettaa esitutkinnan tai jättää sen toimittamatta taikka syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai peruuttanut syytteen. Veronkorotus jätettäisiin määräämättä myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen saa esitutkintaviranomaiselta tai syyttäjältä tiedon, että sen tutkittavaksi on saatettu asia, johon liittyen tutkitaan kyseistä verotusta koskevia seikkoja sekä silloin, jos tuomioistuin myöhemmin antaa asiasta joko syyksi lukevan tuomion tai jos syyte hylätään.

Edelleen, veronkorotusta ei myöskään määrättäisi, jos asiassa on tuomioistuimen ulkopuolisessa rikosoikeudellisessa menettelyssä määrätty sakko. Rikosprosessia ei aloitettaisi niissäkään tapauksissa, joissa hallinnollinen seuraamus katsottaisiin kokonaisarvioinnissa riittäväksi seuraamukseksi. Törkeä veropetos, samoin kun muut rikosten törkeät tekomuodot, tulisi kuitenkin aina ilmoittaa syyttäjälle.

Esitys ei muuttaisi puhtaasti hallinnollisten sanktioiden eli veron- tai tullinkorotusten määräämistä, kun asiaan ei liity epäilyä sellaisesta rikoksesta, joka tulisi ilmoittaa syyttäjälle tai esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Näin ollen jos viranomainen päätyy katsomaan, ettei asiassa ole rikosta, joka olisi ilmoitettava syyttäjälle tai esitutkintaviranomaiselle, veronkorotus määrättäisiin erillisellä päätöksellä hallinnollisena seuraamuksena jälkeenpäin, vuoden määräajassa itse asiaa koskevan ratkaisun tekemisestä.

Veronkorotuksen määräämisen jälkeen toimivaltainen viranomainen ei voisi enää tehdä samasta asiasta rikosilmoitusta, jollei viranomainen ole saanut näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Rikoslakiin otettaisiin tätä varten säännökset siitä, että syytettä ei voitaisi nostaa eikä tuomiota antaa, jos samasta asiasta samalle henkilölle on jo määrätty veron- tai tullinkorotus. Veronkorotuksen määrääminen estäisi näin ollen syytteen nostamisen ja tuomion antamisen niissä tilanteissa, joissa laiminlyöntiin liittyvien tosiseikkojen voitaisiin katsoa jo olleen veronkorotusta määrättäessä tiedossa. Syytteen nostaminen ja tuomion antaminen estyisi myös silloin, kun toimivaltainen viranomainen on käsillä olleiden tosiseikkojen perusteella osannut arvioida veronkorotuksen määrän siinä määrin oikein, ettei veronkorotuksen määrä olisi merkittävästi suurempi uusien tosiseikkojen valossa.

Esityksen mukaan syyte voitaisiin kuitenkin nostaa ja tuomio antaa, jos korotuksen määräämisen jälkeen olisi saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista.

Säännöksellä ei olisi välitöntä vaikutusta esitutkintaviranomaisen toimintaan.

Näin ollen esitutkintaviranomainen suorittaisi esitutkinnan normaaliin tapaan, jos esitutkintaviranomainen saisi tiedon rikoksesta muulla tavoin kuin toimivaltaisen viAT ranomaisen ilmoituksesta.

4/2013 • AJANTASA • 13

Kamarissa tapahtuu

KamariGolf KG2 KamariGolf KG2 kisattiin tänä vuonna Naantalin Kultaranta Resortin golfkentällä. Turun kauppakamarin golfmestaruudesta kisattiin nyt toista kertaa, ja voiton nappasi tällä kertaa Jukka Virta Pohjola Pankista.

Kuvassa voittaja Jukka Virta, Pohjola Pankki (toinen vasemmalta), pisimmän draivin lyönyt Fredrik Lindahl Sandvik Mining and Construction Oy sekä lähimmäs lippua kisan voittanut Tiina Salama Rakennus Salama Oy:stä.

Ceremonial Tee Shotin lyöjä oli tällä kertaa Harri Salo Elisasta.

14 • AJANTASA • 4/2013

Kamarissa tapahtuu

Ruissalon malja Suomen kauppakamareiden välisiin golfmestaruuskilpailuihin osallistui joukkueita kolmesta eri kauppakamarista. Voiton eli Ruissalon maljan vei näissä ensimmäistä kertaa järjestetyissä kilpailuissa Turun kauppakamarin joukkue, johon kuuluivat Sirpa Lehti, Tiina Salama sekä Fredrik Lindahl.

Turnaus järjestettiin elokuussa AuraGolfissa Ruissalossa.

4/2013 • AJANTASA • 15

Kamarissa tapahtuu

Kiinalaisvieraita kauppakamarissa Suomessa vierailulla ollut delegaatio Kiinan Tianjinista vieraili elokuun puolivälissä myös kauppakamarissa.

Aamukahvit Syksyn ensimmäiset kauppakamariaamukahvit nautittiin Stara Consultingin vieraana. Kuvassa vasemmalla toimitusjohtaja Patrick Stara ja toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki kauppakamarista

Aamiaispaikkana oli Aboa Vetus & Ars Nova –museon kahvila.

16 • AJANTASA • 4/2013

Kamarissa tapahtuu

Digitalisaatiokiertue Turussa Suomen kauppakamareita kiertävä Digitalisaatio-kiertue rantautui Turkuun 19.9.

Iltapäivän aihe kiinnosti ja puhututti.

Johdon arviointi ja kehittäminen yrityksen strategisessa ohjaamisessa 26.9.

Psyconin Turun alueen aluejohtaja Lasse Sundholm johdatteli kuulijat johdon arviointien kysymyksissä.

4/2013 • AJANTASA • 17

Taina Niemelä Oy Kirjanpitotoimisto ZZZ WQR\ ¿

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3000 tainaniemela@tainaniemela.fi

18 • AJANTASA • 4/2013

Yritystietoa

Sanssi-palkkatuen hakeminen onnistuu sähköisesti TE-hallinnossa on luotu Nuorisotakuuhun liittyvä palkkatukijärjestelmä nimeltään Sanssi-kortti, jonka avulla työnantajan on mahdollista saada kuukausittain noin 700 euroa palkkatukea työllistäessään alle 30-vuotiaan työttömän nuoren.

Hakemuksen voi täyttää kätevästi myös sähköisesti Katso-tunnisteilla www. te-palvelut.fi

Työnantajan maksettava palkka pankkitilille Vastaisuudessa työnantajan on maksettava työntekijän palkka pankkitilille. Muutokset tulevat voimaan heinäkuun 2013 alusta.

Muutosten tarkoituksena on lisätä käteisen rahan käytön valvontaa ja vähentää näin pimeää palkanmaksua ja harmaata taloutta. Jos työnantaja maksaa palkan käteisenä, riskinä on, että työnantaja ei maksa veroja tai työntekijän eläkemaksuja Lakimuutoksen mukaan työnantaja voi maksaa palkan käteisenä vain pakottavasta syystä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä ei ole pankkitiliä.

Työnantajan on liitettävä kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys käteisenä tapahtuneen palkanmaksun todentamiseksi.

Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Yritysten vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä.

Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna.

Kotiosoitetiedoilla ei yleensä ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyttäjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulkomailla asuvien on edelleen ilmoitettava rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoitteen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta.

Yritysten vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksityisten yrittäjien lisäksi muun muassa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpi-

tämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri. Tällä hetkellä kaikki kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat kenen tahansa saatavilla lukuun ottamatta osoitetietoja, jos niiden luovuttamisen on estänyt maistraatin määräämä turvakielto.

Uudet maksupalvelusäännöt kuluttajien ja kauppiaiden hyödyksi EU:n maksumarkkinoiden mukauttamiseksi sisämarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja EU:n talouskasvun tukemiseksi Euroopan komissio hyväksyi tänään lainsäädäntöpaketin, johon kuuluvat 1. uusi maksupalveludirektiivi 2 korttipohjaisten maksutapahtumien siirtohintoja koskeva asetusehdotus.

Tarkistettu maksupalveludirektiivi tuo EU:n maksumarkkinoille uusia tärkeitä elementtejä ja parannuksia: 1. Edullisten verkkomaksupalvelujen käytöstä tulee helpompaa ja turvallisempaa, koska maksupalveludirektiivin soveltamisalaan sisällytetään uusia ns. maksutoimeksiantopalveluja. Nämä ovat myyjän ja ostajan pankin välisiä palveluja, jotka mahdollistavat edulliset ja tehokkaat sähköiset maksut ilman luottokorttia. Näihin palveluntarjoajiin sovelletaan uudistusten myötä samoja korkeita sääntely- ja valvontastandardeja kuin kaikkiin muihin maksulaitoksiin. Samanaikaisesti pankkien ja kaikkien muiden maksupalveluntarjoajien on parannettava verkkomaksutapahtumien turvallisuutta ottamalla käyttöön asiakkaan vahva tunnistaminen maksujen yhteydessä.

2. Kuluttajansuoja paranee petosten, mahdollisen väärinkäytön ja maksuepäselvyyksien varalta (esim. kiistanalaiset ja virheellisesti toteutetut maksutapahtumat).

Kuluttajille koituu luvattomissa korttimaksutapauksissa enintään 50 euron tappiot (tällä hetkellä ne voivat olla 150 euroa).

3. Ehdotuksella lujitetaan kuluttajien oikeuksia toteutettaessa tilisiirtoja ja rahansiirtoja Euroopan ulkopuolelle tai suoritettaessa maksuja sellaisen maan valuutassa, joka ei ole EU:n jäsenvaltio.

4. Ehdotuksella edistetään uusien toimijoiden tuloa markkinoille ja innovatiivisten mobiili- ja verkkomaksutapojen kehittämistä Euroopassa, mikä parantaa EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.

Työnantajille oma infosivusto ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamisesta Migri.fi-verkkosivut ovat uudistuneet ja niistä löytyy erityisesti työnantajille suunnattua infoa. Työnantajalle-kohtaan on ke-

rätty tietoa työnantajille, jotka työllistävät tai suunnittelevat työllistävänsä ulkomaalaisia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Uusilta sivuilta työnantaja saa nopean katsauksen • työnantajan roolista lupaprosessissa • työnantajan velvollisuuksista.

Koska Maahanmuuttoviraston lisäksi myös monella muulla viranomaisella on roolinsa ulkomaalaisia työllistettäessä, virasto on koonnut työnantajien avuksi listan hyödyllisistä linkeistä muiden viranomaisten sivuille.

Täsmällisempi katsaus siitä, miten Suomeen töihin tuleva hakee oleskelulupaa ja millainen on työnteko-oikeus eri oleskeluluvilla, löytyy Migri.fi-sivujen Työskentely Suomessa -kohdasta. Nämä sisällöt on kirjoitettu erityisesti työntekijän näkökulmasta, mutta ne sisältävät hyvää tietoa myös työnantajalle.

Kaupalla edessä hitaan kasvun aika Kaupan alan yritysten määrä on romahtanut tänä vuonna, kun kulutuksen hiipuminen on syönyt alan kannattavuutta. Kovin paljon valoa ei ole luvassa lähitulevaisuudessakaan: Kaupan liiton ennusteen mukaan kauppa kääntyy laskuun tänä vuonna. Ensi vuodesta käännytään hitaaseen kasvuun.

Kaupan alalla yritysten määrä on pysynyt viime vuodet hyvin vakaana. Alkuvuonna kauppojen määrä kuitenkin romahti, sillä tammi-huhtikuussa kaupan alalta hävisi yrityksiä lähes 13 prosenttia.

Suurin kato on käynyt erikoiskaupassa.

-Yksityisen kulutuksen hiipuminen näkyy kauppojen määrän vähenemisenä.

Lisäksi ulkomainen verkkokauppa on syönyt etenkin pieniä erikoiskauppoja. Tästä kehityksestä on varoitettu jo kauan, ja nyt se näyttää toteutuvan, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.

Ensi vuonna koko kauppa kääntyy hitaaseen, alle parin prosentin kasvuun, mutta vähittäiskaupassa kasvu jää puoleen prosenttiin.

Synkät ajat näkyvät myös yksityisen sektorin suurimman työllistäjän työllisyydessä. Hidas myynnin kehitys ei nimittäin riitä pitämään kaupan työllisyyttä viime vuosien tasolla. Tänä vuonna koko toimialan työllisyys pienenee kaksi prosenttia.

Ensi vuonna työllisyyden ennustetaan pysyttelevän vuosien 2009–2010 tasolla.

Viivästyskoron muutos toi kaksi korkokantaa Maksuviivästyksiin tehdyt muutokset ovat herättäneet yrityksissä kysymyksiä viiväs-

4/2013 • AJANTASA • 19

Ú

Ú

0UB F 7JFOUJBTJBLJSKBU LÊZUUÚÚO t 4ÊÊTUÊU BJLBB t "TJBLJSKBU KB NVVU EPLVNFOUJU PWBU UBMMFTTB KB IFMQPTUJ MÚZEFUUÊWJTTÊ t 7PJU IZÚEZOUÊÊ QPIKJOB BJFNQJB BTJBLJSKPKB KB EPLVNFOUUFKB t 7PJU LÊTJUFMMÊ BTJBLJSKPKB QÊÊUUFFMUÊTJ POMJOF

20 • AJANTASA • 4/2013

Yritystietoa

Ú

tyskoron määrästä. Sääntely muuttuikin viime maaliskuussa hieman aiempaa mutkikkaammaksi. Viivästyskorkoja on nyt kaksi eri korkokantaa. Lisäksi yritykset voivat edelleen sopia korosta erikseen.

Korkolain yleinen viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7:llä prosentilla. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron aina puoleksi vuotta kerrallaan. Tällä hetkellä viitekorko on 0,5 prosenttia. Näin ollen korkolain yleinen viivästyskorko on nyt 7,5 prosenttia. Tämä korko on maksimikorko, kun velallisena on kuluttaja. Yleistä viivästyskorkoa käytetään silloin, kun elinkeinonharjoittaja myy ku-

luttajalle.

Sitä vastoin kaupallisissa sopimuksissa, eli yritysten keskinäisissä sopimuksissa sekä yritysten ja julkisen hankintayksikön välisissä sopimuksissa, viitekorkoon lisättävä määrä on 8 prosenttia. Näiden sopimusten viivästyskorko on tällä hetkellä siten 8,5 prosenttia. Yritysten ei ole kuitenkaan pakko siirtyä korkeamman korkokannan perimiseen. Ne voivat halutessaan käyttää edelleen prosentin alempaa korkoa eli korkolain yleistä viivästyskorkoa, joka tällä hetkellä on siis 7,5 prosenttia.

Vanha periaate, että yritykset voivat keskinäisessä kaupankäynnissään sopia

erikseen noudatettavasta viivästyskorosta, on myös edelleen voimassa. Yritykset voivat sopia keskenään, että viivästyskorkoprosentti on esimerkiksi 11 prosenttia.

Sopimiseksi ei riitä pelkkä laskuun merkitseminen, vaan asia on nimenomaisesti sovittava. Se voidaan esimerkiksi merkitä tarjoukseen, jonka toinen hyväksyy tai myyntiehtoihin. Velallisen ollessa julkinen hankintayksikkö on kuitenkin kiellettyä sopia alemmasta korosta, joka on 8 prosenttia + viitekorko.

EU:n maksuviivästysdirektiivi saatettiin kansallisesti voimaan 16.3.2013.

Turun kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 13.11. klo 16:00 Turun Messuja Kongressikeskus

4/2013 • AJANTASA • 21

Kansainvälistä

Kannattaisiko katsoa, mitä Kanadan markkinat voivat tarjota?

Kanada tarjoaa vauraana ja kehittyneenä taloutena paljon yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Voimaan tullessaan Kanadan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus avaa Kanadalle ja Suomelle lukuisia liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia. Kanada toimii kahden vuoden ajan Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuusta 2013 lähtien. The Finnish-Canadian Business Club ry edistää Suomen ja Kanadan välisiä kaupallisia suhteita.

Kanada on yksi maailman vauraimmista maista. Sillä on runsaat luonnonvarat, koulutettu työvoima ja vapaakauppasopimus yhden maailman suurimman talouden, Yhdysvaltain, kanssa. OECD ennustaa Kanadan talouden kasvavan vuonna 2013 1,8 prosenttia ja vuonna 2014 2,4 prosenttia. Suomalaisille yrityksille Kanada on vielä melko tuntematon markkina, jonka potentiaalia ei ole kyetty täysin hyödyntämään tähän mennessä.

Kanadan kokonaispinta-ala on 9,984,670 neliökilometriä. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio ja väkiluvultaan 36. suurin valtio (noin 33,5 miljoonaa). Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta. Pääkaupunki on Ottava. Kanadassa on kuusi aikavyöhykettä. Itärannikon Halifaxista matka länsirannikon Vancouveriin kestää lentäen 7 tuntia. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska.

2013 Travel & Tourism Competitiveness Index (TTCI) tilaston mukaan Kanada kuuluu niiden maailman 10 maan joukkoon, joilla on paras kilpailukyky, kun asiaa tarkastellaan matkailun kannalta. Tilastoa johtavat Sveitsi, Saksa ja Itävalta.

Kanadalla ja Suomella paljon yhteistä Kanadalla ja Suomella on paljon yhteistä. Molemmat maat sijaitsevat pohjoisilla alueilla. Ne ovat pinta-alaltaan suuria ja harvaan asuttuja maita. Kanadalaiset ja suomalaiset jakavat samanlaisen arvopohjan ja innostuvat yhtä helposti jääkiekosta. Puut, järvet ja kalliot kuuluvat maiden kotimaisemaan. Koulutusjärjestelmät ovat hyviä ja taloudet vakaita. Maat ovat vientivetoisia ja sijaitsevat lähellä suuria markkinoita. Kanadan lähinaapuri on Yhdysvallat ja Suomen Venäjä. Kanada voi toimia porttina Nafta-markkinoille (Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat) ja Suomi porttina Venäjän markkinoille.

Kanada ja Suomi ovat tärkeitä liikeja investointikumppaneita Kanada tarjoaa vauraana ja kehittyneenä taloutena paljon yhteistyömahdollisuuksia

22 • AJANTASA • 4/2013

suomalaisille yrityksille. Kanadan haasteena on kuitenkin pidemmällä aikavälillä sen vaatimaton tuottavuuskehitys, joka heikentää maan kansainvälistä kilpailukykyä.

Kaupallisia mahdollisuuksia on erityisesti arktisen teknologian, energian, cleantechin, metsä-talouden, nanoteknologian, ICT-pohjaisten palveluiden, kaivosalan ja laivanrakennuksen aloilla. Suomalaiset yritykset ovat investoineet Kanadassa metsätalouteen, puunjalostusteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. VTT ja Tekes ovat aktiivisesti olleet mukana rakentamassa Suomen ja Kanadan välistä innovaatio- ja teknologiayhteistyötä.

Kanadalaiset yritykset ovat puolestaan investoineet aktiivisesti Suomen kaivosteollisuuteen viime vuosina. Merkittäviä Suomessa toimivia kanadalaisia yrityksiä ovat monitoimialayritys Bombardier, teknologiayritys ATI Technologies, kullantuottajayritys Agnico-Eagle, kaivos- ja metallialan yritykset Inmet ja First Quantum Minerals.

Vuonna 2012 Suomen tuonti Kanadasta oli 346 miljoonaa euroa ja vienti 595 miljoonaa euroa. Kauppatase oli Suomelle positiivinen.

Kanada on pohjoinen ja arktinen valtio Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 paljolti Kanadan aloitteesta. Kanada toimii kahden vuoden ajan Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuusta 2013 lähtien. Suomi tulee olemaan neuvoston puheenjohtajana vuodet 20172019 ja Yhdysvallat 2015-2017.

Arktisen neuvoston päätehtävänä on edistää kestävää kehitystä arktisella alueella ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla. Arktisten alueiden alkuperäisalueiden asukkaiden edustajat osallistuvat myös neuvoston toimintaan. Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä.

Tarkkailijamaat ovat Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ranska ja Saksa.

Kiirunassa pidetyssä kokouksessa tämän vuoden toukokuussa neuvoston tarkkailija-aseman saivat myös Kiina, Japani, Intia, Etelä-Korea, Singapore ja Italia. EU hyväksytään pysyväksi tarkkailijajäseneksi vain, jos se joustaa hyljetuotekiellossaan.

Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista ja tarjottavaa arktisten alueiden kehittämisen alueilla. Esimerkkeinä voidaan mainita jäänmurtajat, cleantech, säätutkimus, öljyntorjunta, terveydenhoito ja arktisten olojen liikenneinfrastruktuuri.

Voimaan tullessaan Kanadan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus helpottaa ja piristää kaupankäyntiä Yhdysvallat on Kanadan tärkein ja EU toiseksi tärkein kauppakumppani. Kym-

menesosa Kanadan ulkomaankaupasta käydään EU:n kanssa. Kanada puolestaan on EU:n 11. tärkein kauppakumppani.

Vuonna 2010 Kanadasta tehtiin EU:hun suoria investointeja miltei 150 miljardia euroa ja EU:sta Kanadaan miltei 200 miljardia euroa. Kauppaa käydään viemällä ja tuomalla koneita, kuljetusvälineitä ja kemikaaleja. Palvelujen kauppa on lisääntymässä.

Vapaakauppasopimukset ovat yksittäisten valtioiden tai niiden ryhmittymien välisiä sopimuksia, joissa sovitaan erilaisista kaupankäyntiä edistävistä toimista ja esteiden purkamisesta. Voimaan tullessaan Kanadan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus avaa Kanadalle ja Suomelle lukuisia liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia sekä tuo toivottua piristystä kaupallistaloudellisiin suhteisiin. Samalla kaupan esteiden uskotaan vähenevän. Sopimus helpottaa myös kaupankäyntiä Kanadan eri provinssien välillä.

EU-Kanada kauppaneuvottelut kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta käsittävät muun muassa: tavaroiden, palvelujen, investointien ja julkisten hankintojen pääsyn molempien maiden markkinoille, teknisiä standardeja ja määräyksiä, kasvinsuojelusäännöt, investointien suojan, kauppaan liittyvät säännöt, ammattihenkilöstön liikkuvuuden EU: n ja Kanadan välillä sekä kestävän kehityksen niin, ettei kaupan kasvu tapahdu ympäristön ja sosiaalisten ja työntekijöiden oikeuksien kustannuksella.

EU:n komission vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan EU hyötyisi vapaakaupasta Kanadan kanssa noin 12 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat hyödyt saavutettaisiin palvelujen kaupassa. Myös tavaraviennin uskotaan kasvavan.

Maahanmuuttaja-start-upeista innovaatioita liiketoimintaan Maahanmuuttoministeri Jason Kenney ilmoitti 24.1. 2013, että Citizenship and Immigration Canada (CIC) aikoo käynnistää uuden ohjelman, joka auttaa lupaavia yrittäjiä aloittamaan yritystoimintansa Kanadassa. Start-Up Visa Program on omaa laatuaan oleva ohjelma, joka edistää Kanadan sijoittumista maailmankartalle liiketoiminnan kehittämisen johtavana maana.

Maahanmuuttoa varten on perustettu palvelupisteitä muun muassa Torontoon, Ontarioon ja Montrealiin.

The Finnish-Canadian Business Club ry Suomessa edistää Kanadan ja Suomen välistä kauppaa FinnCham-verkostoon kuuluva FCBC edistää Suomen ja Kanadan välisiä kaupallisia suhteita. FCBC:n jäseninä on suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita Kanadan markkinoista tai joilla on toimintaa

Kansainvälistä

Kanadassa, sekä kanadalaisia yrityksiä, joilla on toimintaa Suomessa.

Suomen suurlähetystö ja suomalaiset kauppakamarit Torontossa, Vancouverissa ja Montrealissa ovat hyviä verkostoitumispaikkoja suomalaisille yrityksille.

Kanadalla on suurlähetystö Helsingissä.

Teksti: Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö Anne Hatanpää

senvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen hankintalain uudistuksia valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriö asettanee työryhmän, mistä tiedotetaan myöhemmin.

EU:ssa halutaan yksinkertaistaa asiakirjojen muodollisia hyväksymismenettelyjä

Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa esityksen lainsäädäntöpaketista, jolla elintarvikkeita, eläinten terveyttä, kasvinterveyttä, kasvien lisäysaineistoja eli esimerkiksi siemeniä ja mukuloita sekä maatalous-elintarvikeketjun valvontaa koskevien säädösten määrää vähennetään lähes seitsemästäkymmenestä viiteen.

Lisäksi uudistus vahvistaa merkittävästi maatalous-elintarvikeketjun valvontaa EU:ssa.

Uudistuksen yleistavoitteena on nykyisin hajallaan olevan lainsäädännön yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen.

Esimerkiksi osa kasvien lisäysaineistoa koskevasta voimassaolevasta lainsäädännöstä on peräisin 1960-luvulta, joten uudistaminen tulee tarpeeseen. Nykylainsäädäntö koostuu lukuisista direktiiveistä. Ne olisi nyt tarkoitus korvata asetuksilla, jotka tulevat sellaisinaan voimaan jäsenmaissa.

Eläinten terveyden suojelussa EU-tasolla kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Kasvien lisäysaineistoala on Euroopassa laaja – siihen sisältyvät niin eri viljalajit kuin viiniköynnöksetkin. Metsänviljelyaineistosta on oma, erillinen kappaleensa lainsäädännössä. Kasvinterveys- ja lisäysaineistolainsäädännön yhteisiä alueita kehitetään, joten jatkossa toimijat rekisteröidään yhteiseen rekisteriin.

Valtioneuvosto lähetti 30.5. eduskunnalle EU:n komission tekemän ehdotuksen asetukseksi, jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä rajat ylittävissä tilanteissa. Tavoitteena on vähentää muodollisuuksien aiheuttamaa oikeudellista epävarmuutta, kustannuksia ja pitkällisiä menettelyjä. Asetus sisältäisi myös suojatoimet, joilla estetään väärennettyjen asiakirjojen käyttö.

Asetusta sovellettaisiin ainoastaan EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten antamiin asiakirjoihin, joilla on todistusvoima muun muassa seuraavissa asioissa: syntymä, kuolema, nimi, avioliitto, vanhemmuus, asuinpaikka, kansalaisuus, kiinteistöt, yrityksen oikeudellinen muoto sekä merkinnätön rikosrekisteriote. Näitä asioita koskeva asiakirja olisi hyväksyttävä ilman laillistamista tai niin sanottua apostille-todistusta, kun se esitetään toisen jäsenvaltion viranomaiselle.

Uudistus merkitsisi sitä, että muussa EU-maassa annettu asetuksen tarkoittama asiakirja hyväksyttäisiin Suomessa ilman laillistamista. Samalla tavoin suomalaiset vastaavat asiakirjat hyväksyttäisiin toisissa jäsenvaltioissa sellaisinaan. Tämä vähentäisi apostille-todistuksia antavien maistraattien työtä.

Julkisten hankintojen yksinkertaistaminen etenee EU:ssa Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea sopi heinäkuussa EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina.

Uusissa direktiiveissä yksinkertaistetaan julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.

Yrityksille sisämarkkinat tarkoittavat mahdollisuutta käydä kauppaa 500 miljoonan kuluttajan markkinoilla.

Direktiivien voimaantulon jälkeen jä-

EU uudistaa maatalouselintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöään

Suomi haluaa olla vahva arktinen toimija Suomi haluaa jatkossakin olla vahva ja vastuullinen arktinen toimija. Tämä ilmenee valtioneuvoston hyväksymästä Suomen arktisesta strategiasta. Sen mukaan Suomi haluaa olla aktiivinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.

Suomen uusi strateginen linjaus tulee ajankohtana, jota jotkut tutkijat kuvaavat jopa kilpajuoksuna pohjoiseen. Arktinen kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Julkisuusdiplomatiassa, maakuvan rakentamisessa ja esimerkiksi Team Finland -toiminnassa on

jatkossa entistä vahvempi arktinen ulottuvuus.

Suomi pitää Arktista neuvostoa tärkeimpänä foorumina arktisten kysymysten käsittelyyn. Suomi tukee avointa vuorovaikutusta neuvoston ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja kannattaa lähtökohtaisesti uusien tarkkailijoiden hyväksymistä. Suomi pyrkii siihen, että Arktinen neuvosto vaiheittain vahvistetaan valtiosopimukseen perustuvaksi kansainväliseksi järjestöksi.

Erittäin tärkeää on myös Barents-yhteistyö, joka tuo mukaan alueellisen näkökulman ja luo osaltaan pysyviä rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja.

Arktinen strategia pannaan täytäntöön erillisillä sektorikohtaisilla toimilla.

Niitä toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. EU-rahoitusta suunnataan hankkeisiin EU-ohjelmien ja tukiehtojen puitteissa.

Erilaisia toimenpiteitä on kirjattu lähes 130 kappaletta.

Kiinan ja Saudi-Arabian viisumikäytännöissä muutoksia Saudi-Arabia: Saudi-Arabian business- ja commercial viisumikäytäntöön on tullut muutoksia 3.9.2013 alkaen. Viisumianomuksen liitteeksi vaadittava takuukirje on nyt myös leimautettava sekä Kauppakamarilla että ulkoministeriössä. Viisumianomukseen tulee liittää myös kopio lentolipusta (lentolipunnumero tulee näkyä eli pelkkä varausvahvistus ei enää riitä).

Täytäthän viisumianomukset huolellisesti, sillä puutteellisesti täytetyt palautetaan Saudi-Arabian konsulaatista.

Kiina: Kiinan viisumianomuskaavake on muuttunut 2.9.2013 alkaen. Kiinan viisumianomukseen on täytettävä kaikki kohdat - lisää mahdollisesti tyhjiksi jääviin kohtiin N/A. Puutteellisesti täytetyt viisumianomukset konsulaatti palauttaa. Jo lähetetyt viisuminanomukset kelpaavat sellaisenaan, jos kaikki kohdat on täytetty, mutta uusissa viisumianomuksissa tulee käyttää uutta anomuskaavaketta.

Protektionismi ja byrokratia huolena Brasiliassa Brasilian talouskasvun hiipuessa protektionismi on kiristymässä. Se hidastaa suurten infrahankkeiden toteutusta ja vaikeuttaa ulkomaisten yritysten liiketoimintaa maassa.

Korkeat tullimaksut sekä niiden vaihtelut ovat ulkoasiainministeriön Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen 2013 mukaan merkittävin suomalaisyritysten kohtaama kaupaneste Brasiliassa. Ongelmallisena koetaan myös maan mutkikas

4/2013 • AJANTASA • 23

Ú

Kansainvälistä

Ú

verolainsäädäntö, joka lisäksi vaihtelee osavaltioittain. Yritykset joutuvat maksamaan veroja erikseen liittovaltiolle, osavaltioille sekä kunnille.

Suomalaisyritysten kokemusten mukaan kaupankäyntiä rajoittavat myös jatkuvat muutokset, tullausmenettelyiden byrokratia sekä kotimaisuusastevaatimukset. Kaupanesteistä kärsitään erityisesti koneiden ja laitteiden viennissä sekä kaivannaisteollisuudessa ja ICT-alalla.

EU toivoo G20-huippukokouksessa luottamuksen maailmantalouteen palautuvan Luottamusta maailmantalouteen on parannettava, kestävässä ja osallistavassa kasvussa on edistyttävä ratkaisevasti, protektionismia on torjuttava, veronkiertoon ja veropetoksiin on puututtava tehokkaammin. Näitä asioita EU toivoo G20-huippukokoukselta. Euroopan unionin edustajat eli Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy välittivät tämän viestin G20-huippukokouksessa Pietarissa, jonne he matkustivat 5.–6. syyskuuta.

Puheenjohtaja Barroso totesi ennen lähtöään Pietariin, että ”maailmanlaajuisessa taloustilanteessa yksi asia on selvä: kaikkien G20-johtajien on työskenneltävä entistä laajemmin elpymisen, kasvun ja työpaikkojen, avoimen kaupan ja reilumman verotuksen eteen. Liialliseen tyytyväisyyteen ei ole aihetta, vaan kaikilla G20jäsenillä on työsarkaa maailmantaloutta koskevan luottamuksen palauttamisessa.

Teen selväksi, että EU on toteuttanut Los Cabosin huippukokouksessa antamansa sitoumukset ja että sovellamme jatkossakin laajaa yhdistelmää politiikan keinoja, joka on alkanut tuottaa tulosta.

Puheenjohtaja Herman van Rompuyn mukaan ”Euroopan unioni lähtee tähän huippukokoukseen paljon paremmassa talouskunnossa kuin Los Cabosiin vuosi sitten. Strategiamme kriisin selättämiseksi tuottaa tulosta, mutta jatkamme työtämme hellittämättä, koska riskejä ja haasteita on edelleen. Talouskriisi on tuonut entistä selvemmin esiin, että kaikkien on maksettava osansa veroista. Pietarissa Euroopan unionin tavoitteena on saavuttaa edistystä veropetosten torjunnassa ja saada mahdollisimman laaja tuki verotietojen automaattiselle jakamiselle”.

Euroopan komissio etsii innovaatiopääkaupunkia Euroopan komissio on käynnistänyt toimet nimetäkseen ensimmäisen Euroopan

24 • AJANTASA • 4/2013

innovaatiopääkaupungin, josta käytetään myös nimitystä iCapital. Nimityksellä palkitaan kaupunki, joka luo parhaan innovaatioekosysteemin, joka yhdistää kansalaiset, julkiset organisaatiot, tutkijat ja yrittäjät.

EU:n väestöstä 68 prosenttia asuu nykyään kaupungeissa, joten niissä on parhaat edellytykset tehdä Euroopasta innovatiivisempi. Kaupungit edistävät innovointia palvelujen tarjonnassaan, mutta tärkeintä on luoda oikeanlainen ympäristö, jossa muut voivat innovoida ja jossa julkiset ja yksityiset tahot voivat tehdä yhteistyötä.

Riippumaton asiantuntijapaneeli valitsee voittajan keväällä 2014, ja sille myönnetään 500 000 euroa innovoinnin tehostamiseen. Hakemusten määräaika on 3. joulukuuta 2013.

Tutkimus-, innovointi- ja tiedeasioista vastaavan komissaari Máire Geoghegan-Quinnin mukaan kaupungit ovat Euroopan talouden veturi. Kymmenestä eurooppalaisesta seitsemän asuu kaupunkialueilla, jotka tuottavat kaksi kolmasosaa EU:n BKT:stä. ”Haluamme kannustaa kaupunkeja panostamaan enemmän innovointiin ja luomaan kaupunkien verkoston, jossa tulevaisuuden kannalta parhaat ideat voidaan jakaa.”

Finnpartnership etsii kehitysmaista yritysbongaajia Finnpartnership on kiinnostunut henkilöistä, joilla on esimerkiksi oman toimensa ohessa mahdollisuus nähdä ja lähestyä yrityksiä kehitysmaissa ja ohjata näitä hakeutumaan heidän veloituksettomaan Matchmaking - palveluun. Bongaajan on hyvä tuntea Suomen liiketoimintamahdollisuuksia ja hahmottaa Finnpartnership -ohjelman toiminnan päämääriä, jotka noudattelevat kauppaa tukevan kehitysyhteistyön tavoitteita. Tarkoituksena on nostaa Matchmaking -palveluun hakeutuvien yritysten yleistä tasoa ja tuoda enemmän mielenkiintoisia ja potentiaalisia aloitteita kehittyvistä maista suomalaisyritysten ulottuville.

Toiminto käynnistetään välittömästi joulukuuhun 2013 jatkuvana pilottina.

Mukaan pilottiin otetaan yhteensä 10–20 yritysbongaajaa Aasiasta, Afrikasta ja EteläAmerikasta. Pilotin tulokset ja kokemukset kerätään tammikuun 2014 aikana ja ne toimivat pohjana toiminnon jatkokehitykselle.

Euroopan vesiväylät tehokkaampaan käyttöön Euroopan komissio tiedotti uusista toimenpiteistä, joilla pyritään lisäämään tavaroiden kuljetusta Euroopan jokia ja

kanavia pitkin. Vaikka proomut ovat yksi ilmastoystävällisimmistä ja energiatehokkaimmista kuljetusmuodoista, niiden osuus Euroopan rahtikuljetuksista on nykyisin vain noin 6 prosenttia vuodessa. Uusien ehdotusten tavoitteena on valjastaa Euroopan sisävesiväylien – kaikkiaan 37 000 km – käyttämätön potentiaali. Ehdotuksilla helpotetaan rahdin liikkumista ja lisätään alan vihertymistä, kannustetaan innovointiin ja parannetaan myös työllisyysmahdollisuuksia.

Liikenneasioista vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Siim Kallas toteaa, että Euroopan joissa ja kanavissa kuljetetaan nykyisin jo 500 miljoonaa tonnia rahtia, mikä vastaa 25:ä miljoonaa rekkaa. ”Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on kehitettävä vesiliikennealasta pitkällä aikavälillä korkeatasoinen toimintasektori.

Sen kehittymistä haittaavat esteet on poistettava ja alan työntekijöiden valmiuksiin on panostettava.”

Komissio ehdottaa merkittäviä edistysaskeleita kohti televiestinnän sisämarkkinoita Euroopan komissio hyväksyi kunnianhimoisimman suunnitelmansa televiestintämarkkinoiden koko 26-vuotisen uudistamisen aikana. Lähtölaukauksen ”yhteenliitetty Eurooppa” -lainsäädäntöpaketille antoi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso tämänvuotisessa unionin tilaa käsitelleessä puheessaan. Jos paketti hyväksytään, kuluttajilta veloitettavat hinnat alenevat, yrityksiltä vaadittava byrokratia vähenee ja sekä käyttäjät että palvelujen tarjoajat saavat uusia oikeuksia niin, että Eurooppa voi jälleen nousta johtavaksi digitaalialan toimijaksi. ”Euroopan strategisten etujen ja talouskehityksen kannalta on olennaista, että Euroopan televiestinnän sisämarkkinoiden toteuttamisessa edistytään tuntuvasti” Euroopan komission puheenjohtaja Barroso toteaa. ”Tämä on tärkeää myös telealan itsensä sekä kansalaisten vuoksi, jotka ovat turhautuneita epäoikeudenmukaisiin rajoituksiin matkaviestintäpalveluissa ja pääsyssä internetiin ”, Barroso jatkaa.

Vaikka Euroopan unionin tekemillä lukuisilla uudistuksilla on kyetty muuttamaan tapaa, jolla televiestintäalan palveluita tarjotaan Euroopassa, ala toimii edelleen pitkälti 28 erilaisen kansallisen markkinan pohjalta. Koko EU:n alueella toimivia telealan yrityksiä ei ole, ja sekä operaattoreihin että asiakkaisiin sovelletaan erilaisia hintoja ja sääntöjä.

Suunnitteletko yrityskauppaa?

Hy vää ei k annata muuttaa!

Meiltä saat paikallisesti kattavat palvelut niin pieniin kuin suuriinkin yrityskauppoihin suunnittelusta toteutukseen.

PwC Läntinen Rantakatu 7 Turku puh. 02 274 100 ZZZ SZF ğ

Tutustu palveluihimme osoitteessa www.eilakaisla.fi tai soita 030 60900

Oletko tyytyväinen pankkiisi?

4Y] RK\US^]O^ ZKXUSX `KSR^YK Y^K cR^Oc^^s WOSRSX 5O\\YWWO WSOVOVVsWWO WS^s UKSUUOK 8Y\NOK `YS ^K\TY^K ]SX_VVO =O ]KK^^KK YVVK WO\US^^s`s]^S OXOWWsX U_SX WS^s XcUcSXOX ZKXUUS]S ^K\TYKK =YS^K TK `K\KK KSUK Z`W WZW WK ZO " ^KS ^_VO UscWssX UYX^^Y\S]]KWWO Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

4/2013 • AJANTASA • 25

Nordea Pankki Suomi Oyj

Suomalaisen työn asiantuntija jo vuodesta 1971

Hienointa suomalaista silliã jo vuodesta 1949

www.elisa.fi

PERHE- JA KASVUYRITYKSET

Innostuksesta menestykseen Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja? Olemme helposti lähestyttävä kumppani, joka löytää haasteisiisi selkeät ratkaisut. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa.

Kuuntelemme, sparraamme – ja jaamme innostuksesi.

kpmg.fi

26 • AJANTASA • 4/2013

Koulutus

KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2013 Turun kauppakamari on alueemme johtava ajankohtaiskouluttaja jonka koulutustarjonnasta voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka ja markkinointi.

Kauppakamarin jäsenenä hyödyt monista eduista. Saat koulutukset aina edulliseen jäsenetuhintaan ja voit tilata monia tuotteita kuten kirjoja ja kansioita edullisesti kauppakamarikaupasta. Lisäksi saat neuvontapalvelustamme maksutta asiantuntevaa tietoa yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Olet myös lämpimästi tervetullut verkostoitumaan ja saamaan uusinta tietoa jäsentilaisuuksissamme.

Otamme mielellämme vastaan koulutustoiveita – ota rohkeasti yhteyttä!

Antoisaa koulutussyksyä – tavataan koulutuksissa!

■ LOKAKUU

Maria Lindbom koulutuspäällikkö puh. 050-5730 370, maria.lindbom@kauppakamari.fi

4.12.

10.12.

17.12.

15.10.

16.10.

29.10.

30.10.

30.10.

31.10.

Arvonlisäverotiedot ajan tasalle Sisäinen viestintä yrityksen menestystekijänä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä Työpaikan ongelmatilanteet työlainsäädännön näkökulmasta Hyväksytty Hallituksen Jäsen, ryhmätyö Hyödynnä vähennysoikeudet arvonlisäverotuksessa

■ MARRASKUU 1.11.

4.11.

5.11.

7.11.

7.11.

8.11.

11.-12.11.

14.11.

19.11.

20.11.

21.11.

26.11.

27.-28.11.

Talousviestintä johdon päätöksenteon tukena Yritysverotusta kirjanpitäjille Myynnin ja markkinoinnin kannattavuus Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa Julkisten hankintojen ajankohtaispäivä HHJ -puheenjohtajakurssi Tilinpäätös- ja veropäivä 2013 Työsopimuksen ehdot ja niiden muuttaminen Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Pörssi-ilta Muuttuva osinkoverotus Rahoituksen peruskurssi

■ JOULUKUU Strateginen talousjohtaminen Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos – toteutustavat ja verotus Ennakkoperintä 2014

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus 4/2013 • AJANTASA • 27

Ú

Koulutus

Ú

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET ARVONLISÄVEROTIEDOT AJAN TASALLE Tiistai 15.10. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32 Arvonlisäverotus muuttuu oikeuskäytännön myötä entistä nopeammalla tahdilla.

Tulkinnat siitä, mikä on verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa tai vaikkapa verotonta rahoituspalvelua ovat muuttuneet viime kuukausien aikana merkittävästi. Myöskään ostovähennysoikeudet eivät ole entisellään.

Ns. kohderyhmämarkkinointi saattaakin oikeuttaa ostovähennykseen, mutta vuokralle annetun kiinteistön myynnin kulut taas välttämättä eivät. EU-tasollakin tapahtuu jatkuvasti. Etenkin sähköisiä tuotteita myyvien yritysten on ryhdyttävä valmistautumaan vuoden 2015 alusta voimaan tuleviin uusiin säännöksiin. Merkittävät muutokset koskevat erityisesti myyntiä kuluttajille.

Luennoitsijat: arvonlisäveroasiantuntijat Kirsti Auranen ja Maritta Virtanen Ernst & Young Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 320 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 8.10. mennessä

28 • AJANTASA • 4/2013

HYÖDYNNÄ VÄHENNYSOIKEUDET ARVONLISÄVEROTUKSESSA - Erilaiset tilaisuudet, mainoslahjat ja kylkiäiset viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa Torstai 31.10. klo 12-16, Turun kauppakamari Yrityksissä järjestetään usein erilaisia tilaisuuksia eri kohderyhmille kuten asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Yrityksen oma henkilöstö osallistuu myös erilaisiin tapahtumiin - mm. messuille, kutsuvierastilaisuuksiin, henkilöstöpäiville. Tiedätkö, milloin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen tai tapahtumiin osallistumiseen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa? Onko hankintoihin sisältyvä arvonlisävero jätetty mahdollisesti turhaan vähentämättä.

Yritykset luovuttavat myös erilaisia lahjoja ja kylkiäisiä. Tiedätkö, jääkö koko hankintahinta kustannukseksi vai voiko arvonlisäveron vähentää.

Tule kuulemaan viimeaikaiset oikeuskäytännön linjaukset ja maksimoi arvonlisäverovähennykset! Näkökulmia myös palkka- ja arpajaisverotuksesta Luennoitsija: arvonlisäveroasiantuntija, VT Piia Räty, Ernst & Young Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 235 € + alv 24 %, muille 352 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 24.10. mennessä

TALOUSVIESTINTÄ JOHDON PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Perjantai 1.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Talousviestinnällä on strategista merkitystä silloin, kun johto pystyy taloudellisen informaation perusteella tunnistamaan yrityksen liiketoimintamallin menestymisen edellytyksiä. Lisäksi talousviestinnältä odotetaan, että sen avulla voidaan ennakoida markkinoiden, asiakkaiden ja tuoteryhmien suunnanmuutoksia ja trendejä, jotka vaikuttavat olennaisesti yrityksen kustannuksiin, tuottoihin ja taloudelliseen asemaan.

Erilaisissa kommunikointitilanteissa välitettävän talousinformaation rooli ja merkitys on kasvanut jatkuvasti. Tehokas vuorovaikutus edellyttää vastaanottajan huomiointia ja selkeää viestintää.

Koulutustilaisuuden tarkoituksena on antaa välineitä talousviestinnän kehittämiseen, tuoda uusia ajatuksia taloushallinnon työhön viestinnällistä näkökulmaa painottaen ja kehittää talousasiantuntijoiden viestinnällistä osaamista.

Luennoitsija: KTT Vesa Partanen Turun kauppakorkeakoulu Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 25.10. mennessä

Koulutus

YRITYSVEROTUSTA KIRJANPITÄJILLE Maanantai 4.11. klo 9-16, Scandic Hotel Julia, Eerikinkatu 4 Kurssilla käsitellään yritysverotuksen keskeisiä, veron määrään olennaisesti vaikuttavia asioita kuten tulolähteitä, menon jaksottamista ja vähentämisen edellytyksiä.

Muutoksia lainsäädäntöön on odotettavissa osinkojen ja edustuskulujen vähennysoikeuden kannalta.

Asioita tarkastellaan ensisijaisesti listaamattoman osakeyhtiön ja sen omistajan kannalta, mutta myös muiden yhtiömuotojen erityispiirteet huomioidaan.

Kurssi on tarkoitettu kirjanpitäjille, jotka työskentelevät tilitoimistossa tai yrityksen taloushallinnossa, tilintarkastajille sekä muille taloushallinnon ammattilaisille.

Kurssilaisten on syytä tuntea verotuksen ja kirjanpidon peruskäsitteet.

Luennoitsijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela ja kirjanpidon asiantuntija Marjo Salin, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 420 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 28.10. mennessä MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KANNATTAVUUS Tiistai 5.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat laskelmia myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi.

Näin ollen koulutus sopii sekä myynnin että talouden ammattilaisille. Koulutus lähtee liikkeelle siitä, että varmistetaan talousraportoinnin kyky tuottaa luotettavaa tietoa myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi.

Lisäksi koulutuksessa mm. paneudutaan joihinkin sudenkuoppiin, joihin helposti astumme esimerkiksi hinnoittelupäätöksissä.

Lopuksi, koulutuksessa käsitellään joitakin myynnin ja markkinoinnin argumentteja, joilla varmistamme, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan yrityksen asiakkaalle tuottamasta lisäarvosta.

Luennoitsija: kauppatieteiden tohtori, diplomi-insinööri Toivo Koski Tulosakatemia Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 320 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 29.10. mennessä ARVOPAPEREIDEN KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 7.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Mihin omaisuuslajiin arvopaperit kirjataan?

Missä tulolähteessä arvopaperit ilmoitetaan veroilmoituksessa? Miten kirjataan arvopapereiden tuotot? Milloin arvopapereiden tuotot ovat verovapaita? Miten arvostan arvopaperit kirjanpidossa? Tehdäänkö arvopapereista arvonalennuksia ja hyväksytäänkö ne verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä arvopapereiden käsittelystä kirjanpidossa ja verotuksessa sekä veroilmoituksella annettavista tiedoista. Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata käsitellä arvopapereita taloushallinnossa ja verotuksessa.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 31.10. mennessä KÄYTTÖOMAISUUS KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 7.11. klo 13-16, Turun kauppakamari Mitkä pitkävaikutteiset hankinnat kirjataan taseen pysyviin vastaaviin? Miten suunnitelman mukaiset poistot sovitetaan yhteen verotuspoistojen kanssa? Miten hyllypoistoja seurataan? Miten pysyvien vastaavien myyntivoitot tai - tappiot käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä eri veroilmoituslomakkeilla annettavista tiedoista. Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata johtaa veroilmoitustiedot kirjanpidosta.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 235 € + alv 24 %, muille 352 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 31.10. mennessä Huom! Mikäli osallistut sekä Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa- että Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa –koulutuksiin, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 24 % (kauppakamarin jäsenhinta), normaalihinta 560 € + alv 24 %. Sisältää lounaan.

TILINPÄÄTÖS JA VEROPÄIVÄ 2013 Torstai 14.11. klo 9-16, Sigyn –sali, Linnankatu 60 Kauppakamarin perinteiseen Tilinpäätös- ja veropäivään saapuu asiantuntijoiksi valtakunnan talouden ja verotuksen huippuasiantuntijat: keskuskauppakamarin entinen varatoimitusjohtaja ja veroasiantuntija Pauli K. Mattila sekä keskuskauppakamarin nykyinen veroasiantuntija Terhi Järvikare.

Luvassa on tuoreimmat katsaukset talouteen ja verotukseen, tuleviin ajankohtaisiin muutoksiin sekä oikeuskäytäntöihin.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 350 € + alv 24 %, muille 495 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 7.11. mennessä MUUTTUVA OSINKOVEROTUS Tiistai 26.11. klo 9-12, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Osinkoverotus muuttuu 2014. Koulutuksessa keskitytään pienten ja harvojen omistajien yhtiöiden osingon verotukseen ja verosuunnitteluun uudessa tilanteessa.

Kurssi sopii erinomaisesti yrittäjille itselleen sekä tilitoimistoille.

Päivän aikana käsiteltäviä teemoja, mm. osinko perheyhtiöstä 2014, mikä muuttuu, osinkoverotusperiaatteet jatkossa, palkkaa vai osinkoa, sijoittaminen osakeyhtiön kautta sekä osinko yritystoimintaa lopetettaessa Luennoitsija: lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 290€ + alv 24 %, muille 350 € + alv 24 %.

IlmoiƩautuminen: 19.11. mennessä RAHOITUKSEN PERUSKURSSI Keskiviikko 27. ja torstai 28.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Tänä päivänä rahoitusosaaminen on keskeinen osa liiketoimintaosaamista ja sen merkitys on kasvanut useilla toimialoilla.

Kaksipäiväisen Rahoituksen peruskurssi -koulutuksen tavoitteena on antaa perustiedot yrityksen investointipäätöksistä, oman-

4/2013 • AJANTASA • 29

Ú

Koulutus

Ú

ja vieraanpääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien arvonmäärityksestä ja lyhyen aikavälin rahoitussuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä.

Koulutuksessa perehdytään rahoituksen keskeisiin käsitteisiin käytännönläheisesti, luento-opetuksen, harjoituksen ja erilaisten esimerkkien avulla.

Koulutus on tarkoitettu yrityksen rahoituksesta ja rahoitussuunnittelusta vastaaville henkilöille sekä toimitusjohtajille ja hallitusten jäsenille. Koulutus sopii hyvin myös tilitoimistojen henkilöstön koulutukseen.

Luennoitsija: KTT, DI Toivo Koski, Tulosakatemia Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 595 € + alv 24 % , muille 795 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 20.11. mennessä STRATEGINEN TALOUSJOHTAMINEN Keskiviikko 4.12. klo 9-16, Turun kauppakamari Päivän tavoitteena on luoda laaja-alainen katsaus miten perinteisiä talouden raportteja -tuloslaskelmaa ja tasetta - voidaan hyödyntää erilaisissa strategisissa päätöksentekotilanteissa.

Päivän aikana käydään läpi tyypillisiä sisäisen laskennan sovellustilanteita, kuten hintajoustoa ja hinnoittelupäätöksiä, vaihtoomaisuuden kiertonopeuksien vaikutusta tulokseen, investointi- ja ulkoistamispäätöksiä. Lisäksi päivän aikana käydään läpi taloudellisten riskien hallintaa ja pohditaan taloudellisten tunnuslukujen tulkintaan liittyviä virheitä.

Koulutus sopii talouden ammattilaisille, toimitusjohtajille, hallituksen jäsenille sekä esimerkiksi tilitoimistoille, jotka haluavat laajentaa palveluaan konsultoivaan sisäisen laskennan palveluihin.

30 • AJANTASA • 4/2013

Luennoitsija: KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 320 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

IlmoiƩautuminen: 27.11. mennessä OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS  TOTEUTUSTAVAT JA VEROTUS Tiistai 10.12. klo 9-14, Turun kauppakamari Sukupolvenvaihdokseen liittyy usein ristiriitaisia intressejä ja harmillisia sudenkuoppia, jotka tulee osata välttää. Koulutuksessa käydään läpi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa huomioitavia seikkoja ja eri toteutustapoja kattavasti verotuksen ja juridiikan näkökulmasta sekä viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa. Napakka koulutus on sinulle hyödyllinen, mikäli yhtiöstä luopuminen on sinulle jonkin ajan kuluessa ajankohtaista, suunnitelmissasi on lähteä jatkamaan esimerkiksi vanhempiesi tai työnantajasi omistamaa yhtiötä tai jos haluat muusta syystä perehtyä asiantuntijoiden johdolla sukupolvenvaihdoksiin liittyviin kysymyksiin.

Luennoitsijat: veroasiantuntijat Mikko Lundstedt ja Niina Virta sekä yritysoikeusasiantuntija Minna Oksa, PriceWaterhouseCoopers.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 3.12. mennessä

ENNAKKOPERINTÄ 2014 Tiistai 17.12. klo 9-15, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaista tietoa vuoden 2014 ennakkoperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon. Päivän aikana käsiteltäviä teemoja: tuloverolain muutokset, muut verotusta koskevat muutokset, ennakonpidätys ja työnantajamaksut 2013, kulukorvaukset ja työsuhde-edut sekä vuoden 2013 vuosi-ilmoitukset.

Koulutuksessa nautitaan Scandic Julian upean runsas joulupöytä. Tervetuloa siis kouluttautumaan ja herkuttelemaan!

Luennoitsija: veroasiantuntija KTM KarlJohan Sigfrids Oy Certima Ab Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 330 € + alv 24 %, muille 490 € + alv. 24 % Ilmoittautuminen: 10.12. mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tiistai 29.10. klo 10-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Koulutuspäivän aikana käsitellään erilaisia kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan tilanteita ja niihin liittyviä ALV-kysymyksiä.

Kansainvälisen kaupan potentiaalisia ongelmatilanteita tarkastellaan lukuisten esimerkkien avulla. Käsiteltävänä on myös uusin kansainvälisen kaupan arvonlisäverotusta koskeva oikeus- ja verotuskäytäntö.

Luennoitsija: arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 320 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 22.10. mennessä

Koulutus

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ  KOULUTUSKOKONAISUUS Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) – kurssi soveltuu hallitustyön aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtaja hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ – kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä.

Kurssilla käydään läpi mm. hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen.

Luennoitsijoina huippuasiantuntijat.

Koulutus on saavuttanut suursuosion koko Suomessa!

Syksyn 2013 kurssi on täynnä. Keväällä 2014 järjestämme kaksi samansisältöistä kurssia, aikataulut netissä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 1200 € +alv 24 %, muille 1800 € + alv 24 %.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: maria.lindbom@turku.chamber.fi, puh. 050-5730 370 HHJ  PUHEENJOHTAJAKOULUTUS Maanantai 11.11. klo 12.15-16.30 ja tiistai 12.11. klo 8.30-14.30, Radisson Blu Marina Palace Pk-yrityksen hallituksen rooli on kasvanut yhteiskunnassa ja siten myös yhteiskunnan kehittämisessä. Valtionhallinnon ja yksityisen sektorin yksi ajankohtaisista painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen sekä pkyritysten toiminnan kehittäminen ja kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle ja vanhojen säilymiselle. Tässä työssä pk-yrityksen hallituksella ja erityisesti sen puheenjohtajalla on suuri strateginen rooli.

Pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia vastaavasti kuten orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä.

Luennoitsijat: partneri Antero Virtanen ja partneri Eero Ottila, Hallituspartnerit ry sekä Rainer Puittinen, Collex Oy. Tämä koulutus sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Kurssille osallistujilta edellytetään HHJ -kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

!

S U U UUT

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 900 € + alv 24 %, muille 1350 € +alv 24 %.

Koulutuksen hintaan sisältyy Hallituksen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen kirjoittanut Antero Virtanen, Eero Ottila, Kai Miesmäki, Pertti Mäntylä.

Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Keskiviikko 30.10. klo 9-12, Turun kauppakamari Koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Tilaisuudessa käsitellään erilaisia työelämässä käytännössä esiintyviä ongelmatilanteita ja haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Tilaisuus on tarpeellinen kaikille esimiestehtävissä toimiville ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 23.10. mennessä TYÖSOPIMUKSEN EHDOT JA NIIDEN MUUTTAMINEN Tiistai 19.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Tiedätkö mistä asioista voi ja kannattaa sopia työsopimusta solmittaessa? Entä mitkä ovat yleisimmät työsopimukseen liittyvät ongelmat?

Työsuhteen elinkaaren tärkein hetki on työsopimuksen solmiminen. Työsopimusta solmittaessa määritellään työnjohdon rajat ja hyvässä tapauksessa varaudutaan mahdollisiin muutostilanteisiin työsuhteen kestäessä. Työsopimus kannattaa laatia huolellisesti ja pitäen mielessä nykyhetken lisäksi myös tulevaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi työsopimuksen solmimistilanne ja keskeiset ehdot selkeästi ja käytännön esimerkkejä hyödyntäen.

Tilaisuus on hyödyllinen kaikille, jotka ovat tekemisessä työsuhteen ehtojen kanssa joko työsopimuksia tehden tai niitä soveltaen tai muuttaen.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 12.11. mennessä

TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Keskiviikko 20.11. klo 9.15-16, Turun kauppakamari Tiedätkö, mitä henkilöstöön liittyviä suunnitelmia työpaikalla tulee laatia? Mitä sisältövaatimuksia suunnitelmilla on? Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnitteluvelvoitteita ja tarkastellaan suunnitteluvelvollisuuksien taustalla olevia lainsäännöksiä. Tilaisuus kokoaa yhteen eri laeista löytyvät velvoitteet, jotka esitellään kuulijoille selkeästi ja käytännönläheisesti. Tavoitteena kurssilla on, että osallistujat saavat työpaikalleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön

4/2013 • AJANTASA • 31

Koulutus

toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin.

Kurssimateriaali sisältää malleja erilaisista suunnitelmista.

Luennoitsija: lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 320 € + alv 24 %, muille 480 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 13.11. mennessä

JULKISTEN HANKINTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Perjantai 8.11. klo 9-14, Turun kauppakamari Päivän aikan käsitellään mm. seuraavia aiheita: hankintalain erityispiirteet ja tarkoitus, hankintamenettelyt ja tarjoajayrityksen rooli, tarjouspyynnön läpikäyminen tarjoajan kannalta, tarjouksen laatiminen sekä hankintapäätöksen tarkastaminen ja muutoksenhaku.

Luennoitsijat: asianajaja, varatuomari Jaakko Uotila, Asianajotoimisto Bützow Oy sekä hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen, Turun kaupunki.

Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 1.11. mennessä

MUU KOULUTUS SISÄINEN VIESTINTÄ YRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ - korvaako huhu puuttuvan tiedon?

Keskiviikko 16.10. klo 9-12, Turun kauppakamari Lukeeko henkilöstösi yrityksen kuulumiset päivän lehdestä? Luotatko siihen, että puskaradio välittää oikeaa tietoa? Vaikka toisin luullaan, tieto ei kulje itsestään edes työpaikan sisällä. Sisäinen viestintä on yksitärkeimmistä johtamisen välineistä.

Siksi sitä kannattaa tehdä suunnitellusti ja ohjata siihen riittävästi resursseja. Sisäisen viestinnän tehtävänä on kertoa henkilöstölle yrityksen tavoitteista, tehdyistä päätöksistä ja ajankohtaisista asioista. Onnistunut sisäinen viestintä parantaa yhteishenkeä ja työn tuottavuutta. Se myös motivoi ja auttaa muutosten hyväksymisessä. Avainasemassa sisäisen viestinnän onnistumisessa ovat esimiehet.

32 • AJANTASA • 4/2013

Koulutus on tarkoitettu yrityksen toimitusjohtajalle, viestinnästä vastaavalle henkilölle, henkilöstöpäällikölle ja esimiehille.

Luennoitsija: tiedottaja Anna Koivisto Viestintätoimisto Telegraafi Osallistumismaksu: jäsenetuhinta 265 € + alv 24 %, muille 397 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen: 9.10. mennessä

PÖRSSIILTA Torstai 21.11. klo 17.00, Mauno Koivisto – keskus, Bio City Ilta on tarkoitettu kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille. Sen aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin.

Illan tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta nettisivuillamme. Pörssi-ilta järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: 14.11. mennessä.

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.

Ma 11.11. klo 12.15-16.30 ja Ti 12.11. klo 8.30-14.30 Radisson Blu Marina Palace Turku

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan aina jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle.

Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

ONKO HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KAPELLIMESTARI VAI LUOTSI? Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä. Hallituksen puheenjohtajalla tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsentenkin.

Osallistu kaksipäiväiseen HHJ - Puheenjohtajakoulutukseen ja tule kuulemaan mm. siitä, mitkä ovat hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut!

Koulutuksen luennoitsijoina toimivat partnerit Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit sekä Rainer Puittinen, Collex Oy. Turun kauppakamarin jäsenhinta 900 € Normaalihinta 1.350 € (hintoihin lisätään alv 24%) Koulutuksen hintaan sisältyy kirja Hallituksen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen (Antero Virtanen, Eero Ottila, Kai Miesmäki ja Pertti Mäntylä).

Katso lisätiedot netistä www.turku.chamber.fi/koulutusta ja ilmoittaudu mukaan!

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

ANTOISIA KOULUTUKSIA!

4/2013 • AJANTASA • 33

Salon alueen ja yritysten asialla PALVELEE yrityksiä AUTTAA yrityksen perustamisessa OPASTAA yrittäjyyden alkutaipaleilla EDISTÄÄ verkostoitumista TUKEE kansainvälistymisessä PUOLUSTAA yrittäjyyden etuja YHDISTÄÄ eri alan osaajia ja toimialoja Yrityssalo Oy Örninkatu 15, 24100 Salo t Q t G t XXX ZSJUZTTBMP m Yrityssalo on kaupungin omistama elinkeinoyhtiÜ, jonka tehtävänä on huolehtia yrittäjien ja yrittäjyyttä IBSLJUTFWJFO QBMWFMVJTUB "70*//" NB UJ KB UP t LF t QF

34 • AJANTASA • 4/2013

Ajankohtaista tietoa vuoden 2014 ennakkoperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon

ENNAKKOPERINTÄ 2014

OHJELMA

Tiistai 17.12.2013 klo 9-15 Scandic Julia Eerikinkatu 4 Turku

8.30 9.00

15.00

Ilmoittautuminen ja hotelliaamiainen Tuloverolain muutokset « verot ja maksut « verovähennykset Muut verotusta koskevat muutokset, mm « rakennusalan ilmoittamisvelvollisuus 1.7.2014 alkaen « osaamisen kehittämisen toimintamalli Ennakonpidätys ja työnantajamaksut 2013 « ennakonpidätyksen toimittaminen ja verokortit « lähdevero « sosiaaliturvamaksu « eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Kulukorvaukset ja työsuhde-edut « veronalaiset luontoisedut « verottomat henkilöstöedut « verottomat matkakulukorvaukset « muut kulukorvaukset Vuoden 2013 vuosi-ilmoitukset Tilaisuus päättyy (klo 11.30-12.30 jouluateria, klo 13.45 iltapäiväkahvi)

Päivän kouluttajana toimii pidetty veroasiantuntija KTM Karl-Johan Sigfrids Oy Certima Ab:stä

Koulutuksessa nautitaan Scandic Julian upean runsas JOULUPÖYTÄ. Tervetuloa siis kouluttautumaan ja herkuttelemaan!

Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 330 € + alv 24%.

Normaalihinta 490 € + alv 24%.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.turku.chamber.fi/koulutusta

4/2013 • AJANTASA • 35

<< BAS2 - Itella Posti Oy << Itella Green