Ajantasa 4/2012

Kuntapäättäjillä on vastuunsa myös koko Suomen kilpailukyvyn rakentumisessa ........ 4 Välityslautakunta ........................................... 6 Turun kauppakamarin 95-vuotisjuhlat 10.11. .................................... 14 Kuka päättää puolestasi – omat vai vieraat? ........................................ 17 Syyskokous 7.11. .......................................... 18 Turun kauppakamari kouluttaa ................... 32

JÄSENLEHTI 4/2012

www.elisa.fi Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta.

5VMF BTJBLLBBLTJ SFJMVNQBBO QBOLLJJO

K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

4BBULP OZLZJTFTTĂŠ QBOLJTTBTJ SJJUUĂŠWĂŠTUJ FUVKB "KBUUFMFFLP TF TJOVO QBSBTUBTJ 7BJIEB 5BQJPMB 1BOLLJJO TBBU SFJMVB LPSLPB LĂŠZUUĂšUJMJMMF o KB NZĂšT NBLTVUUPNBU WFSLLPQBMWFMVU LVO PMFU LFTLJUUĂŠOZU WBLVVUVLTJBTJ 5BQJPMBBO ,PLPOBJTTĂŠĂŠTUĂšTJ WPJ IFMQPTUJ PMMB TBUPKB FVSPKB WVPEFTTB

5VUVTUV PTPJUUFFTTB UBQJPMB m UBJ LĂŠZ MĂŠIJNNĂŠTTĂŠ UPJNJTUPTTBNNF

5BSLBU UJFEPU UJMJFIEPJTUB KB FEVJTUB UBQJPMB m KB 5BQJPMBO UPJNJTUPU

5VSLV &FSJLJOLBUV # 3BJTJP .ZMMZOLBUV 1BSBJOFO 7BQQBSJOUJF "WBB 5BQJPMB m UBJ TPJUB NB QF

Tarjoustakuu K-Plussa-tarjouksissa aina vähintään -10%.

Lisäksi K-Plussa-pisteillä etusi jopa -5%.

aja

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Tiina Juhe Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

Kuntapäättäjillä on vastuunsa myös koko Suomen kilpailukyvyn rakentumisessa ..........................................................................4

Kuukauden artikkelit (02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3428 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. (02) 7611283, 040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Kauppakamarin Kasvajat – Puoliväli ylitetty ja vauhti kiihtyy ............5 Turun kauppakamarin välityslautakunta .........................................6 Sekamuotoinen liikehuoneiston vuokrasopimus: toistaiseksi vai määräajaksi ...............................................................................7 Veroilmoitus jätetty – miten verotus toimitetaan? ...........................8 Työsuhteen päättäminen väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi – oikeuskäytäntöä ......................................................................9 Yhteistoimintaneuvottelut ja yritystoiminnan muutoksista johtuvat muut kuin henkilöstön vähentämiseen liittyvät henkilöstövaikutukset................................................................10 Työsuhteen päättymisen yhteydessä tehtävät sopimukset ............11 Arvonlisäveron palautukset muista EU-maista ..............................13 Euroopan kuudenneksi suurin talous – Puola – edelleen melko tuntematon suomalaisille ....................................15 Varsinais-Suomessa ympäristöosataan .......................................16 Kuka päättää puolestasi – omat vai vieraat? ................................17

Kamarissa tapahtuu KUTSU: Turun kauppakamarin 95-vuotisjuhlat 10.11....................14 KUTSU: Turun kauppakamarin syyskokous 7.11..........................18 KUTSU: Jäsenaamukahvit Humap Oy 16.11 ................................30 Kuvasatoa syksyn tapahtumista .................................................18

Yritystietoa Hallitus säilyttää sadan megan tavoitteen laajakaistanopeuksissa .22 Pörssiyhtiöissä ei ristikkäisiä valvontasuhteita .............................22 Logistiikkakustannuksissa ei suuria muutoksia ............................22 Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä .....................................................23 Auktorisoitujen kiinteistöarvioijien määrä kasvoi 10 prosentilla......23 Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta astui voimaan .......23 Ostoksesta halutaan yleensä kuitti .............................................24 Työ- ja elinkeinoministeriön puhelinnumerot muuttuivat .................24 Kuinka HR voi tukea henkilöstön jaksamista irtisanomistilanteessa? ..............................................................24 Valelaskuja liikkeellä tavaramerkkeihin liittyen ..............................25 Kansallinen yritysturvallisuusstrategia listaa 28 toimenpidettä ......25 Työntekijöiden osaaminen saamassa lainsuojan ..........................25 Nuorisotakuu tunnetuksi koko maassa .......................................26 Rakennusalan harmaata taloutta torjutaan ..................................26

Kansainvälistä Finrusresearch –Tutkittua Venäjä-tietoa yrityksille –sivusto ............28 Kiinan viihdeteollisuus kasvaa kohisten .......................................28 Kiinan suurin tiede- ja teknologiapuisto tulossa Suomeen .............28 Sähköpostipetokset lisääntyneet suomalaisyritysten Aasian kaupassa ......................................................................29 Uudet säännöt sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta tulivat voimaan 13.8.2012 ........................................................29 Rakennusala jälleen kasvuun matalaenergiatalojen avulla ...............29 Valtionavustus pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä ...30 Ulkoministeriön katsaus Maailman Markkinat 2012 on ilmestynyt ..30 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ............................31 Turun kauppakamari kouluttaa .............................................32

ajantasa ajan tasa • 4/2012

3

Kuntapäättäjillä on vastuunsa myös koko Suomen kilpailukyvyn rakentumisessa

Kunnan toiminta ja poliittisen päätöksenteon linjaukset mielletään usein koskevan vain kuntalaisten elämää.

Liian usein unohtuu se, mikä merkitys kunnan ylimmällä päätöksenteolla on myös yritystoiminnan kehittymiselle. Käytännössä paikallistason julkishallinnon toiminta vaikuttaa jopa siihen, kuinka hyvän toimintaympäristön Suomi kokonaisuudessaan kykenee yrityksille tarjoamaan.

Suomen eri alueet poikkeavat toisistaan paitsi niiden fyysisen toimintaympäristön, niin myös hallintokulttuurin suhteen. Mitä yritystoimintamyönteisempi hallinto on, sen paremmat edellytykset alue tarjoaa yritystoiminnan kasvulle. Lisäksi, vaikka mahdollisuudet fyysisen toimintaympäristön kehittämiseen voivat aluetasolla olla osin hyvin rajalliset, niin hallintokulttuuri on täysin alueen omien päätöksentekijöiden hanskassa.

Kunta on sekä hallinnollisen valtansa, että käytettävissä olevien resurssiensa vuoksi tärkein yritysten toimintaympäristöön vaikuttava aluetason julkishallinnon organisaatio.

Käytännön tasolla kunnan suora vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin muodostuu erittäin laajasta kirjosta eri tilanteita, joissa yritys kohtaa kunnan joko hallinnollisena viranomaisena tai yhteistyökumppanina. Kunnan yritysilmapiiri taas vaikuttaa siihen, kuinka yritysten tarpeet näissä eri tapauksissa huomioidaan.

4

Kaikkein tärkein tekijä siinä, millaiseksi yritysilmapiiri muodostuu, on kunnan poliittisen päätöksenteon asenne yritystoimintaa kohtaan. Siksi voidaan sanoa, että poliittisten päätöksentekijöiden yritystoimintamyönteinen asenne on kaikkein tehokkainta ja kunnan talouden kannalta tuottavinta elinkeinopolitiikkaa.

Koska Suomen kilpailukyky muodostuu sen eri alueiden kilpailukyvyn summana, ovat kunnan poliittiset päätöksentekijät merkittävästi vastuussa kilpailukykymme tasosta myös valtakunnallisesti tarkasteltuna. Suurin merkitys luonnollisesti on suurimpien kaupunkiseutujen päätöksentekijöillä.

Tämä vastuu on myös kuntavaaleissa hyvä korostetusti nostaa esille.

Se, että kunta panostaa yritystoimintaedellytysten kehittämiseen, ei tietenkään ole mistään muusta pois, päinvastoin. Mitä paremmin yritystoiminta kunnan alueella kehittyy, sen paremmat edellytykset kunnalla on myös hoitaa muita, muun muassa kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia velvoitteitaan. Tämä on hyvä muistaa myös, kun uudet valtuustot vaalien jälkeen aloittavat tärkeän työnsä. asiamies Jarkko Heinonen Turun kauppakamari

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

kuukauden • artikkelit asiamies TOMI VIRTANEN Turun kauppakamari

Kauppakamarin Kasvajat – Puoliväli ylitetty ja vauhti kiihtyy

Vuoden 2012 ajan kestävän kasvun ja kansainvälistymisen pilottiprojektimme etenemistä on esitelty muutamissa aiemmissa kirjoituksissa sekä Ajantasassa että kauppakamarin sosiaalisessa mediassa. Nyt on vuorossa syksyn tulevien tapahtumien avaaminen sekä pieni katsaus menneeseen loppukevääseen ja kesään.

Pilottiryhmämme osallistui alkajaisiksi kevään HHJ-kursseille. Osaa pilottiyrityksistämme käytettiin myös kohdeyrityksenä kurssin päättävissä ryhmätöissä. Ryhmätöissä pääpaino oli tulevaisuuden strategioiden suunnittelulla ja hallitustyöskentelyn tuoman lisäarvon pohdinnalla, joka sopi tähän tilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Ryhmätyön kohteeksi valinta on hieno asia mille tahansa yritykselle ja sitä se oli myös pilottiryhmämme yrityksille.

Kevään päätteeksi - jälleen pilottiryhmän omasta aloitteesta – toteutimme johdolle suunnatun myynnin ja markkinoinnin koulutuksen. Päivän aikana rakennettiin ja esitettiin myös hissipuheita, joiden tarkoituksena on kiteyttää yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun idea 30 sekunnin puheeseen. Palaute koulutuksesta oli positiivista ja erityisesti hissipuheen rakentamista pidettiin hyödyllisenä.

Loppuvuoden kalenteri projektin osalta on nyt lukittu. Viimeisessä tapaamisessamme olemme sopineet koulutusten sisällöt ja aikataulut lopul-

ajantasa ajan tasa • 4/2012

liseen muotoonsa. Lokakuussa täyden koulutuspäivän aiheena on kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus. Aihetta lähestytään mm. rahoitustarpeiden määrittämisen kautta, käydään läpi rahoitussuunnitelman muodostaminen ja pohditaan asioita joita tulee ottaa huomioon ennen eri rahoitusvaihtoehtojen vertailua. Käsiteltävänä on myös rahoituksen haun valmistelu, hakuprosessi sekä aika rahoituksen toteutumisen jälkeen. Ryhmämme piirissä tietämys perinteisten rahoituksen tarjoajien palveluista huomattiin olevan sen verran hyvissä kantimissa, että päädyimme laittamaan enemmän painoa ns. epätavallisemmille rahoituksen tarjoajille.

Kansainvälisen kaupan sopimuksille ja juridiikalle varattiin oma koulutusosionsa. Tähän, kuten muihinkin osioihin, otamme mukaan teoriaa elävöittävän yrityscasen. Kansainvälisen kaupan sopimusten osalta huomatta-

van paljon mielenkiintoa herättivät myös riskit ja mahdollisten sudenkuoppien välttäminen. Viimeisen koulutukseen teemana ovat verkostot ja niiden maksimaalinen hyödyntäminen. Samoin kuin rahoituksen osalta, myös verkostojen osalta päätettiin painoa laittaa enemmän sellaisille verkostoille, joista tietämys on yleisesti vähäisempää.

Pilottiryhmän projekti etenee hyvää vauhtia ja kehitämme koulutuksen sisältöä jatkuvan palautteen perusteella. Tavoitteenamme on rakentaa valmis kasvun ja kansainvälistymisen koulutuspaketti yrityksille tarjottavaksi.

■ Mukana pilottiryhmässä ovat seuraavat yritykset: Oy Ailos Technology Ab, Amomatic Oy, DrawTech Oy, Ekoweb Oy, Hibox Systems Oy, Hydoring Oy, In Time Yachts Oy, Konepaja Sandell Oy ja Saides Raisio Oy.

5

kuukauden • artikkelit

Turun kauppakamarin välityslautakunta Turun kauppakamarin yhteyteen perustettiin viime vuosituhannen vaihteessa välityslautakunta. Välityslautakunnan perustamisen ajatuksena oli palvella Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tarpeita lisäämällä vaihtoehtoja sopimusoikeudellisten riita-asioiden ratkaisuissa. Tämä myös lisäsi mahdollisuuden ottaa paikalliset olosuhteet ja asiantuntemus huomioon mahdollisia riita-asioita ratkaistaessa. Välityslautakunnan tehtäväksi annettiin sen johtosäännössä puolueettomana elimenä nimetä välimiehiä, milloin välityssopimuksessa tai välityslautakunnalle muuten on annettu tehtäväksi välimiesten nimeäminen.

Turun kauppakamarin välityslautakunta on ollut toiminnassa lähes 13 vuotta.

Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riitojen ratkaisutapa tuomioistuinmenettelylle. Menettelyn etuna voidaan pitää sen nopeutta, edullisuutta ja luottamuksellisuutta. Välimiesten päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa. Jotta välimiesmenettely olisi mahdollista, tulee sen käytöstä olla sovittu.

Välityslauseketta, jolla sovitaan välimiesmenettelystä, käytetään erityisesti yritysten välisissä sopimuksissa sekä osakas- ja edustussopimuksissa. Sitä voidaan käyttää myös yhtiöjärjestyksissä, yhteisöjen säännöissä sekä kansainvälisissä sopimuksissa. Välityslauseke on useimmiten osana allekirjoitettua sopimuskokonaisuutta. Välityslausekkeesta löytyy malleja Turun kauppakamarin nettisivuilta www.turku.chamber.fi.

Välityssopimuksen tulee olla kirjallinen. Siinä osapuolet voivat sopia, että sopimuksesta johtuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä ja siitä, miten välimiehet nimetään tehtäväänsä. Jos osapuolet eivät ole sopineet välimiesten määrästä, tulee heitä olla Turun kauppakamarin välityslautakunnan johtosäännön mukaisesti kolme. Välimiesten asiassa antama tuomio, välitystuomio on täytäntöönpantavissa samoin kuin tuomioistui-

6

men antama lainvoimainen tuomio.

Välitystuomio tunnustetaan laajalti eri maissa.

Välimiesten nimeäminen riitaasian ratkaisemiseksi tulee välityslautakunnassa esille asianosaisen hakemuksesta. Välityslautakunnan toiminta on säännelty Turun kauppakamarin välityslautakunnan johtosäännössä. Kauppakamarin valtuusto on vahvistanut välityslautakunnan johtosäännöt, joissa on määräykset välityslautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta, välimiesten kelpoisuudesta ja esteellisyydestä sekä välimiesmenettelyn aloittamisesta. Myös johtosääntö löytyy Turun kauppakamarin nettisivuilta.

Turun kauppakamarin valtuusto valitsee välityslautakunnan jäsenet kalenterivuodeksi kerrallaan kauppakamarin lakivaliokunnan jäsenistä.

Tänä vuonna välityslautakunnan jäseniä ovat olleet sen puheenjohtajana professori Raimo Immonen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, varapuheenjohtajana asianajaja Harri Lukander, varatuomari Päivi AhanenRaitio, asianajaja Matti Manner, varatuomari Kirsi Swanljung-von Wehrt sekä varajäseninä pankinjohtaja Leena Nikula ja lakiasiainjohtaja Sari Koivulehto-Mäkitalo. Välityslautakunnan käsittelyssä on ollut joitakin hakemuksia tänä vuonna.

■

Tiina Juhe, asiamies, välityslautakunnan sihteeri, Turun kauppakamari

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Sekamuotoinen liikehuoneiston vuokrasopimus: toistaiseksi vai määräajaksi Liikehuoneiston vuokrasopimus on kestoltaan joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Mikäli sopimuksesta ei selviä kummasta on kyse, se katsotaan lain mukaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on irtisanottava lain mukaisin tai sovituin irtisanomisajoin.

Määräaikainen vuokrasopimus taas on voimassa sovitun ajan. Sopimus voi kestää tarvittaessa vain muutaman päivänkin ja niitä voidaan vapaasti ketjuttaa. Toisaalta myöskään määräaikaisen vuokrasopimuksen enimmäiskestoaikaa ei ole laissa määritelty.

Käytännössä ongelmia aiheuttavat hyvinkin yleiset sekamuotoiset sopimukset, joissa on sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen elementtejä. Näissä vuokrasopimuksissa sovitaan usein että sopimus on voimassa ensin tietyn määräajan ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana sovitulla irtisanomisajalla.

Usein näissä sopimuksissa edellytetään vielä sitä että määräaikaan vetoavan on sanottava sopimus erikseen irti.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös 2004:34 valaisee ongelmaa.

Liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokrasopimus oli määräaikainen ja pituudeltaan viisi vuotta päättyen 30.6.2000, minkä jälkeen vuokrasopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena,

ajantasa ajan tasa • 4/2012

jonka irtisanomisaika oli kuusi kuukautta. Kysymys oli siitä, oliko vuokralaisella oikeus 4.2.2000 irtisanoa sopimus päättymään 31.8.2000.

Riidattomana asiassa pidettiin sitä että vuokrasopimuksen aikaisin mahdollinen päättymisen ajankohta oli 30.6.2000. Irtisanomisella ei sopimusta voinut lyhentää viidestä vuodesta.

Riidattomana pidettiin myös sitä että jos sopimuksen sanoi irti 30.6.2000 jälkeen, sopimus päättyisi 31.12.2000.

Riidanalainen kysymys oli se että kun vuokralainen irtisanoi sopimuksen 4.2.2000 niin päättyisikö sopimus 31.8.2000 (kuuden kuukauden irtisanomisaikaa lasketaan seuraavan kuukauden alusta lukien). Eli saiko sopimuksen irtisanoa ennen kuin viiden vuoden määräaika (30.6.2000) oli kulunut umpeen vai olisiko vuokralaisen pitänyt odottaa viiden vuoden määräaika ensin umpeen.

Korkein oikeus piti sopimusta tulkinnanvaraisena. Koska sopimuksesta ei käynyt ilmi mitään sellaista, mikä olisi estänyt irtisanomisen ennen 30.6.2000, sopimus voitiin irtisanoa päättymään 31.8.2000. Tällöin sopimus oli kestänyt yli viisi vuotta, joka oli sen vähimmäisaika.

Hovioikeuskäytännöstä löytyy muutamia tapauksia joissa on jouduttu tulkitsemaan onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva.

Määräaikaiseksi katsottiin esimerkiksi seuraava sopimus: ” Vuokra-aika alkaa 1.1.1993 ja päättyy 31.12.1997. Mikäli sopimusta ei sanota irti viimeistään 12 kuukautta ennen sopimuksen päättymistä, sopimus jatkuu toistaiseksi, jolloin se voidaan irtisanoa päättymään 12 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.”

Jos sekamuotoinen sopimus tulkittaisiin toistaiseksi voimassa olevaksi, on sopimus irtisanottava irtisanomisaikaa noudattaen, jos se halutaan päättää. Tämä voi maksaa sitä määräaikaisena pitäneelle ylimääräisiä vuokrakuukausia tai tuoda vuokranantajalle viivästyksen tilojen haltuun saamisessa. Tästä syystä olisikin tärkeää pitää sopimukset joko määräaikaisina tai toistaiseksi voimassa olevina eikä ottaa samaan sopimukseen molempia elementtejä. Jos halutaan jokin mekanismi vuokralaisen ja vuokranantajan jatkohalujen selvittämiseksi määräaikaisissa sopimuksissa, voidaan sopia puolin ja toisin ilmoitusvelvollisuudesta ja jatkoneuvottelujen käymisestä ennen sopimuksen määräajan päättymistä.

■

7

kuukauden • artikkelit veroasiantuntija JUKKA KOIVUMÄKI Helsingin seudun kauppakamari

Veroilmoitus jätetty – miten verotus toimitetaan?

Elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöt sekä osakeyhtiöt ovat jättäneet veroilmoituksensa vuodelta 2011. Verotus toimitetaan seuraavien kuukausien aikana näiden annettujen veroilmoitusten perusteella. Verohallinto saa verotukseen liittyviä tietoja sivullisilta tiedonantovelvollisilta suorasiirtotietoina sekä tarkkailutietoina. Verohallinnolla itselläkin on verovelvolliseen ja verotuksen toimittamiseen liittyviä tietoja.

Kaikki nämä mainitut tiedot ovat mukana verovalmistelussa. Verotukseen vaikuttaneet tiedot liitetään verotusasiakirjoihin. Luotettavasti laadittu veroilmoitus on merkittävin asiakirja verovalmistelun kannalta. Jos veroilmoitus puuttuu, verotuksen toimittaminen on mahdotonta ja verotus joudutaan toimittamaan arvioimalla, ellei veroilmoitusta pyyntöjenkään jälkeen toimiteta verohallintoon.

Veroilmoituksen täydentäminen Verovelvollisella on oikeus täydentää veroilmoitustaan lähes verotuksen valmistumiseen saakka. Jotta täydennettävä asiakirja ehtii varmasti käsiteltäväksi ennen verotuksen päättymistä, se kannattaa lähettää noin kuukausi ennen verotuksen päättymisaikaa. Kaksikin viikkoa voi riittää tietyissä tapauksissa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa varata verohallinnolle kuukausi aikaa asian käsittelyyn. Verohallinto voi myös pyytää antamaan lisätietoja tai selvityksiä verotuksen toimittamista varten.

Selvitystä pyydetään useimmiten kirjallisesti. Selvityspyynnössä mainitaan aika, minkä kuluessa selvitys on annettava verohallinnolle. Tämä aika on yleensä kaksi viikkoa. Tähän aikaan on mahdollisuus saada lisäaikaa, jos selvitystä ei pystytä heti antamaan. Lisäajan saamisen edellytys on hyvin perusteltu syy lisäajan tarpeelle. Selvityspyynnössä eritellään tarkasti ne asiat mistä selvitystä halutaan ja missä laajuudessa. Vero-

8

hallinto auttaa selvityksen antamisessa, jos pyyntö on jollain tavalla epäselvä.

Veroilmoituksesta poikkeaminen Verovalmistelussa voi ilmetä asioita joiden perusteella verohallinto aikoo poiketa veroilmoituksen luvuista verotusta toimittaessaan. On voitu vähentää aiheettomasti kuluja tai vähennetty kuluja liian paljon. Tuloja saattaa puuttua. Jos poikkeaminen on olennaista, niin verovelvollista on tämän johdosta kuultava ja pyydettävä vastinetta tämän johdosta. Vastineen pyytäminen parantaa oikeusturvaa. Vastineeseen vastaamatta jättäminen tarkoittaa, että hyväksyy verohallinnon poikkeamisen veroilmoituksesta. Puutteellisesti tai virheellisesti täytetystä veroilmoituksesta saattaa seurata veronkorotus.

Verotuksen valmistuminen Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus valmistuu verovuotta seuraavan lokakuun lopussa. Yhteisön verotus valmistuu 10 kuukautta tilinpäätöskuukauden lopusta lukien.

Jos yhteisöllä päättyy kaksi tilikautta samana verovuonna, niin 10 kuukauden aika lasketaan viimeisimmän tilikauden päättymisestä.

Turhien oikaisuvaatimusten välttämiseksi Verohallinto lähettää nykyisin varhennettuja verotuspäätöksiä. Verotuspäätökset tulevat noin 6 kk:n kuluttua tilikauden päättymisestä. Silloin pystytään korjaamaan selvät virheet ennen verotuksen päättymistä ilman oikaisumenettelyä.

Varhennettua verotuspäätöstä pystyy korjaamaan selvissä tapauksissa jopa puhelinsoiton perusteella.

Verotuspäätös kannattaa tarkastaa huolellisesti. Tarkastuksessa verrataan verotuspäätöstä ja annetun veroilmoituksen kopiota. Verotuspäätöksessä ei ole montaa lukua, joten tarkastaminen on nopeaa ja helppoa. Veroilmoituksella ilmoitettu verotettavan tulon määrä

tai vahvistettavan tappion määrä tarkastetaan verotuspäätöksestä. Samoin tarkastetaan nettovarallisuuden määrä.

Jos ennakon täydennysmaksu on maksettu tai liikaa maksettu ennakkovero on haettu takaisin, niin verotuspäätöksen tulisi näyttää maksettavan veron kohdalla nollaa. Verotuspäätöksessä näkyvät myös aikaisemmilta vuosilta vahvistetut tappiot sekä mahdollisesti määrätyt veronkorotukset.

Verotuksen valmistuttua eli päätyttyä ei verotusta pääse muuttamaan muuten kuin oikaisuvaatimuksen kautta. Ellei ennakon täydennysmaksua ole maksettu, niin verotuspäätöksen mukana tulee jäännösveron maksamista varten tilisiirtolomake. Osakeyhtiöillä jäännösvero maksetaan yhdessä erässä ja elinkeinonharjoittajat maksavat jäännösverot kahdessa erässä. Osakeyhtiöillä eräpäivä on verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivä.

Elinkeinonharjoittajat maksavat jäännösverot joulukuussa ja seuraavan vuoden helmikuussa. Jos liikaa maksettuja ennakkoveroja ole haettu takaisin, osakeyhtiöissä ne palautetaan verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden 7. päivä. Elinkeinonharjoittajat saavat palautukset samoin kuin luonnolliset henkilötkin eli joulukuun alussa.

Muutoksen hakeminen verotukseen Verotuksen päätyttyä verovelvollinen tai veronsaaja voivat hakea muutosta verotukseen. Muutosta haetaan tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Muutosta voidaan hakea normaalista verotuspäätöksestä, jälkiverotuksesta, verotuksen oikaisusta, maksuunpanon oikaisusta ja uudelleen toimitetusta verotuksesta. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä voidaan valittaa hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä vielä KHO:een jos sinne saadaan valituslupa.

■

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

lakimies MINNA

SALLI

Helsingin seudun kauppakamari

Työsuhteen päättäminen väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi - oikeuskäytäntöä Työntekijän työtehtävissä tai työpaikalla tapahtuneeseen väkivaltaiseen käytökseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu vakavasti. Tämä käy ilmi seuraavista oikeustapauksista. Väkivalta voi kohdistua työnantajaan, työkavereihin tai asiakkaisiin.

Tuoreessa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2012-89 väkivalta kohdistui asiakkaaseen. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen matkustajana olleeseen lapseen kohdistuvan väkivallan vuoksi. Kyseisessä tapauksessa koululaiset olivat matkan aikana aiheuttaneet häiriötä. Tämän jälkeen yksi lapsista oli autosta poistuessaan näyttänyt linja-auton kuljettajalle keskisormea, minkä vuoksi kuljettaja oli ottanut pojasta kiinni takista vetäen.

Arvioidessaan työsuhteen päättämistä, työtuomioistuin totesi, että irtisanomisperusteen olemassaoloa vastaan puhui se seikka, että kysymys oli vain yksittäistapauksesta, eikä työntekijä ollut aikaisemmin toiminut työsuhteessa moitittavasti. Irtisanomisperusteen olemassaoloa taas puolsi erityisesti se, että kysymys oli työtehtävissä tapahtuneesta väkivaltaisesta käytöksestä, vaikka väkivalta olikin ollut lievää.

Tuomioistuin totesi, että erityisen vakavaksi työntekijän käytöksen tekee se, että väkivaltaisen käytöksen kohteena oli linja-autossa asiakkaana ollut 8-vuotias lapsi. Lisäksi koululaisten matkan aikana aiheuttama häiriö oli jo päättynyt, eikä lapsen provosoivaa käsimerkkiä voitu pitää arviointia lieventävänä seikkana. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa työntekijän työsuhde varoitusmenettelyä käyttämättä.

Väkivalta ja sillä uhkaaminen saattavat muodostaa jopa työsuhteen purkuperusteen varsinkin, jos väkivalta on todellista. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1990-115 väkivalta koh-

ajantasa ajan tasa • 4/2012

distui työkaveriin työtehtävien aikana.

Tässä tapauksessa työntekijä A oli riitaantunut sahan kuormaajana toimivan työkaverinsa kanssa. Työkaverin kehotettua A:ta osallistumaan maahan pudonneiden lautojen keräämiseen, A oli menettänyt malttinsa ja heitellyt hiekkaa ja laudankappaleita työkaveriaan kohti, tähän kuitenkaan osumatta.

Työkaverin poistuttua työmaan sosiaalitiloihin A seurasi perässä ja huuteli sosiaalitilan ikkunasta sekä heitteli erilaisia esineitä ikkunasta sisälle. Työkaveri oli tästä ärsyyntynyt ja oli heittänyt kupistaan kahvia kohti A:ta. Työkaverin mentyä tämän jälkeen sulkemaan ikkunaa, A oli heittänyt tai lyönyt häntä muovisella kastelukannulla kannun osuessa kasvoihin ja aiheuttaen verenvuotoa nenästä. Työnantajalla oli oikeus purkaa A:n työsuhde.

Työntekijän väkivaltainen käyttäytyminen työnantajaa kohtaan muodostaa yleensä päättämisperusteen, vaikka seuraukset jäisivät lieviksi. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2007-52 työntekijä oli kaksin käsin tuupannut esimiestään ja samalla huutanut, kiroillut ja käyttänyt sopimatonta ja loukkaavaa kieltä. Työntekijän menettely oli ollut ennakoimatonta ja asiatonta ja loukannut hänen esimiehensä kunniaa ja fyysistä koskemattomuutta. Vaikka käsiksi käymisestä ei aiheutunutkaan esimiehelle vammoja tai kipua, työntekijän menettelyn johdosta työnantaja sai irtisanoa työntekijän työsopimuksen varoitusmenettelyä käyttämättä.

Työpaikalla vapaa-aikanakin tapahtunut väkivaltainen käytös saattaa oikeuttaa työsuhteen päättämiseen.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2003-10 työntekijä A oli työpaikan pikkujouluissa tapellut toisen työntekijän kanssa. Tapahtumien kehittymiseen oli myötävaikuttanut osaltaan se, että

tilaisuuteen osalliset olivat nauttineet alkoholia. Työtuomioistuin totesi, että A oli kohdistanut väkivaltaa työnantajan edustajaan työpaikalla, työtovereiden läsnä ollessa ja läheisesti työhön liittyvissä olosuhteissa. Työnantajalla oli tämän johdosta oikeus irtisanoa työntekijän työsuhde eikä arvioon vaikuttanut se, että tapahtumien kulusta käytettävissä olleen osin ristiriitaisen selvityksen takia työnantaja ei ollut irtisanonut tappeluun osallistuneen toisen työntekijän työsopimusta.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2010-18 oli kyse vapaa-aikana työnantajan tiloissa tapahtuneesta käyttäytymisestä. Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään.

Tuomioistuin katsoi, että alkoholin nauttiminen junanvaunussa ja erityisesti konduktööriin käsiksi käyminen osoittivat moitittavaa menettelyä ja työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden tahallista rikkomista. Työkaverin fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista työtuomioistuin piti kuitenkin lievänä. Työntekijä oli suhteellisen lyhyen aikaa kestäneen vastustelun jälkeen mukautunut konduktöörin määräykseen ja poistunut junasta.

Työntekijällä oli ollut yhtiöön pitkä, yli 30 vuotta jatkunut työsuhde, jonka aikana hänen työskentelynsä tai käyttäytymisensä oli ollut moitteetonta.

Työtuomioistuimen mukaan työntekijän yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa ei voitu pitää niin vakavana, että työnantajalla olisi ollut oikeus ensimmäisenä toimenpiteenä irtisanoa työntekijän työsuhde.

■

9

kuukauden • artikkelit lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Yhteistoimintaneuvottelut ja yritystoiminnan muutoksista johtuvat muut kuin henkilöstön vähentämiseen liittyvät henkilöstövaikutukset Neuvotteluissa käsiteltävät asiat Yhteistoimintalain kuudennessa luvussa säädetään yhteistoimintamenettelystä silloin, kun työnantaja harkitsee sellaisia yritystoiminnan muutoksia tai töiden järjestelyjä, joilla on muita kuin työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen liittyviä henkilöstövaikutuksia. Kyseessä ovat työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluvat päätökset.

Työnantajan neuvotteluvelvollisuus ei koske itse liiketoimintapäätöstä vaan siitä aiheutuvia henkilöstövaikutuksia.

Jos suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa henkilöstön vähentämiseen, neuvottelut on käytävä työvoiman käytön vähentämistä koskevan kahdeksannen luvun mukaan.

Yhteistoimintalain 32 §:ssä on luettelo liiketoimintapäätöksistä, joista aiheutuvat henkilöstövaikutukset pitää käsitellä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Tällaisia yritystoiminnan muutoksia ja töiden järjestelyjä ovat - yrityksen tai sen osan lopettaminen, siirtäminen toiselle paikkakunnalle tai sen toiminnan laajentaminen tai supistaminen - kone- ja laitehankinnat - palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutokset - muut vastaavat yritystoiminnan muutokset - työn järjestelyt ja - ulkopuolisen työvoiman käyttö.

Neuvotteluvelvollisuuden piirissä ovat edellä mainituista syistä aiheutuvat henkilöstövaikutukset. Muutosten tulee vaikuttaa työntekijöiden asemaan

10

ja niiden tulee olla olennaisia. Henkilöstövaikutuksia ovat ensinnäkin muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä, työtilojen järjestelyissä ja siirrot tehtävistä toisiin. Arvioitaessa muutoksen olennaisuutta merkitystä on muun muassa sillä, miten pitkäaikaisesta ja laajasta muutoksesta on kysymys. Toiseksi neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvat säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutuksen säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen ja lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi siirtyminen päivätyöstä vuorotyöhön, koska työnantajalla on työnjohto-oikeus päättää työajan sijoittumisesta lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen asettamissa rajoissa. Työaikamuutokset kuuluvat yhteistoimintaneuvotteluvelvoitteen piiriin silloin, jos työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta ei johdu muuta.

Neuvottelujen käyminen Ennen työnantajan päätöstä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsitellään muutoksen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Työnantajan on tehtävä neuvottelualoite niin pian kuin mahdollista siten, että osallistujat ehtivät valmistautua neuvotteluun.

Tarkkaa määräaikaa laissa ei ole säädetty, toisin kuin henkilöstön vähentämistä koskevien neuvottelujen osalta.

Työnantajan tulee antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ensisijaisesti neuvottelualoitteessa. Myös henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus pyytää yhteistoimintaneuvot-

telujen aloittamista. Tämän jälkeen työnantajan tulee joko tehdä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen aloittamiseksi tai annettava kirjallinen selvitys siitä, miksi ei pidä neuvotteluja tarpeellisina.

Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai muutaman työntekijän asemaan, yhteistoimintaneuvottelut käydään kunkin työntekijän kanssa erikseen, jollei toisin sovita. Työntekijällä on oikeus vaatia, että asiasta neuvotellaan myös hänen edustajansa kanssa. Jos suunniteltu muutos koskee yleisesti yhteen tai useampaan henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä, työnantaja käy neuvottelut henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Neuvottelut voidaan käydä myös yhteisessä kokouksessa tai neuvottelukunnassa.

Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Neuvottelujen kestolle ei ole laissa säädetty tiettyä määräaikaa, vaan neuvotteluvelvoite on täytetty, kun neuvottelualoite ja tiedot on annettu lain vaatimalla tavalla ja perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot on käsitelty yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Lopullinen päätösvalta on työnantajalla, ja neuvottelujen päätyttyä työnantaja saa tehdä asiaa koskevan päätöksen. Päätöksestä ja sen toteuttamisen ajankohdasta on tiedotettava joko asianomaisia henkilöstöryhmän edustajia tai niitä työntekijöitä, joita päätös koskee.

■

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Työsuhteen päättymisen yhteydessä tehtävät sopimukset Korkeimmassa oikeuden tapauksessa KKO 2012:40 oli kyse sopimuksesta, jossa oli todettu irtisanominen ja sen peruste sekä sovittu palkan ja muiden korvauksien suorittamisesta ja siitä, ettei työntekijällä ollut irtisanomisaikana työntekovelvoitetta. Lopuksi oli todettu, ettei sopijapuolilla ollut toisiaan kohtaan mitään muita työsuhteesta johtuvia vaatimuksia.

Taustaa Y Oy:ssä aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut 25.1.2008. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen Y Oy irtisanoi useita eri toimintapisteiden työntekijöitään. Lieksan tehtaalla työskennelleistä A ja B irtisanottiin 17.3.2008 tuotannollisista ja taloudellisista sekä toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä 17.9.2008 päättyvin irtisanomisajoin. Y Oy sekä A ja B allekirjoittivat 28.3.2008 sopimuksen ”työsuhde- ym. saatavista”. Siinä todettiin aluksi 17.3.2008 toimitettu irtisanominen ja sen peruste. Lisäksi oli sovittu muun muassa palkan ja muiden työsuhdekorvauksien suorittamisesta ja siitä, että työntekijöillä ei ollut irtisanomisaikana työntekovelvoitetta.

Lopuksi oli sovittu, ettei sopijapuolilla ollut toisiaan kohtaan mitään muita työsuhteesta johtuvia vaatimuksia.

Y Oy:n Joensuun toimipisteeseen oli otettu 12.11.2007 uusi työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja toinen 22.11.2007 määräaikaiseen työsuhteeseen, joka oli jatkunut 1.2.2008 alkaen toistaiseksi voimassa olevana.

Kanteessaan työntekijät vaativat yhtiöltä korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, koska tarjolla ollut työ yhtiössä ei ollut olennaisesti eikä pysyvästi vähentynyt. Edellä mainittu 28.3.2008 tehty sopimus ei estänyt heitä näkemyksensä mukaan vaatimasta korvausta ensiksikin, koska sopimus ”ei koske irtisanomisen riitauttamisesta luopu-

ajantasa ajan tasa • 4/2012

mista”, eivätkä he siis olleet sopimuksella hyväksyneet irtisanomisperusteen olemassaoloa. Toiseksi tällainen sopimus oli joka tapauksessa työsopimuslain pakottavien säännösten vastaisena mitätön. Kolmanneksi sopimus ei estänyt korvauksen vaatimista, koska yhtiö oli marraskuussa 2007 ottanut kaksi uutta työntekijää samaan työhön, jota he tekivät. Tästä seikasta he eivät olleet tienneet sopimusta tehtäessä. Yhtiö on puolestaan katsonut, että sopimuksen johdosta työntekijöillä ei ollut oikeutta korvaukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu Korkeimman oikeuden pohdittavaksi tuli ensiksikin se, ovatko työntekijät hyväksyneet irtisanomisen perusteet.

Jos vastaus on myönteinen, seuraavaksi kyse on siitä, sitooko tällainen hyväksyminen työntekijöitä ylipäätään ja lopuksi sitooko se työntekijöitä tämän tapauksen olosuhteissa. Sopimuksesta ei ilmennyt nimenomaista irtisanomisperusteiden hyväksymistä.

Nimenomaisen hyväksymisen puuttumisen voidaan korkeimman oikeuden mukaan katsoa puhuvan irtisanomisperusteiden hyväksymistä vastaan.

Sopimus tehtiin kuitenkin noin kaksi kuukautta aikaisemmin aloitettujen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.

Neuvottelujen syynä oli yhtiön tappiollinen tilinpäätös ja siitä johtunut tarve toimintojen uudelleenjärjestelyyn siihen liittyvine usean kymmenen työntekijän irtisanomistarpeineen.

Sopimuksen tekemiseen oli ryhdytty irtisanomisen jälkeen työntekijöiden aloitteesta. He olivat neuvotelleet sopimuksen sisällöstä luottamusmiehen kanssa. Näissä olosuhteissa tehtyä sopimusta, jossa irtisanomisen perusteet on todettu ja jossa työntekijät ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole työsuhteesta johtuvia vaatimuksia, on korkeimman

oikeuden mukaan irtisanomisperusteiden nimenomaisen hyväksymisen puuttumisesta huolimatta perusteltua tulkita siten, että työntekijät ovat hyväksyneet todettujen irtisanomisperusteiden olleen käsillä sopimuksen tekemisen hetkellä.

Korkein oikeus pohti myös työsopimuslain pakottavuutta, kun kyse on irtisanomisen jälkeisistä sopimuksista.

Työsopimuslain mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei laista muuta johdu. Pakottavuus merkitsee muun muassa sitä, että mitättömiä ovat sellaiset työnantajan ja työntekijän sopimat ehdot, joilla on lievennetty työnantajan noudatettavia irtisanomisperusteita tai heikennetty työntekijän oikeutta korvaukseen työsopimuslain vastaisesta irtisanomisesta. Tällaisista sopimusehdoista huolimatta työntekijä on oikeutettu työsopimuslain 7 luvun mukaiseen irtisanomissuojaan ja 12 luvun mukaiseen korvaukseen.

Pakottavuuden perusteena on työntekijän riippuvuussuhde työnantajaan ja siitä johtuva työntekijän suojan tarve.

Korkein oikeus totesi, että koska riippuvuus ja suojan tarve ovat olemassa yleensä vain työsuhteen kestäessä, pakottavuus koskee yleensä vain työsopimusta tehtäessä ja työsuhteen aikana tehtyjä sopimuksia. Sitä vastoin työsuhteen päätyttyä tehtyjä sopimuksia arvioidaan yleensä yleisten sopimusoikeudellisten sääntöjen ja periaatteiden mukaan (ks. KKO 1984 I 1 ja 1995:86). Kun kyse on irtisanomisen yhteydessä tai irtisanomisen jälkeen irtisanomisaikana tehdyistä sopimuksista, sopimuksen sitovuutta ja vaikutuksia on tarkasteltava kunkin sopimusehdon osalta erikseen ottaen huomioon, että tietyt työnantajalle pakottaviksi säädetyt velvoitteet jatkuvat irtisanomisajan ja sen jälkeenkin (esi-

11

kuukauden • artikkelit merkiksi takaisinottovelvollisuuden osalta, ks. KKO 2007:69).

Tässä tapauksessa yhtiön ja työntekijöiden välinen sopimus koski irtisanomisperusteiden olemassaolon hyväksymistä sen jälkeen, kun irtisanominen on työntekijöille toimitettu.

Työntekijät olivat korkeimman oikeuden mukaan näin ollen hyväksyneet, että irtisanomisen ja sopimuksen tekemisen aikana tarjolla ollut työ on taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Kyse oli siis siitä, että heidän käsityksensä mukaan näissä olosuhteissa lain mukaiset irtisanomisperusteet ovat tuolloin olleet käsillä. Sen sijaan kyse ei ollut esimerkiksi sellaisesta vastaisen varalta annetusta sitoumuksesta, jolla he etukäteen olisivat sitoutuneet hyväksymään, että tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi myös irtisanomisajan päättyessä. Myös työntekijöiden kanteen perusteena olivat sopimuksentekoaikana ja sitä ennen vallinneet olosuhteet eivätkä olosuhteet irtisanomisajan päättyessä.

Näin ollen kyse ei ollut korkeimman oikeuden mukaan työsopimuslain taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevien pakottavien säännösten vastaisesta sitoumuksesta, joka olisi työsopimuslain nojalla mitätön. Tämän hyväksymisen sitovuutta tuli arvioida näin ollen yleisten sopimusoikeudellisten sääntöjen ja periaatteiden mukaan.

Työntekijät väittivät, että he ovat antaneet sitoumuksensa tietämättä yhtiön ottaneen samoihin töihin 12.11.2007 uuden työntekijän toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja toisen 22.11.2007 määräaikai-

seen työsuhteeseen, joka oli jatkunut 1.2.2008 alkaen toistaiseksi voimassa olevana. Tästä syystä sitoumus irtisanomisperusteiden hyväksymisestä ei heidän mukaansa sitonut heitä.

A ja B työskentelivät yhtiön tehtaalla Lieksassa, kun taas uudet työntekijät otettiin Joensuun toimipisteeseen, josta käsin he ovat tehneet töitä vaihtuvissa asiakkaiden työkohteissa. Heidän ammattitaitonsa on esitetyn selvityksen mukaan ollut laajempi kuin A:n ja B:n. Työnantaja irtisanoi A:n ja B:n vasta näiden uusien työntekijöiden ottamisen ja yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen 17.3.2008. A ja B ovat saaneet sopimusesityksen 25.3.2008 ja sopimus on tehty 28.3.2008 sen jälkeen, kun A ja B olivat keskustelleet asiasta luottamusmiehen kanssa. Työntekijöillä on siten ollut mahdollisuudet selvittää irtisanomisensa perusteita jo ennen sopimuksen tekemistä.

Työntekijöiden mahdollinen erehtyminen irtisanomisen edellytyksiin liittyvistä seikoista voi vaikuttaa sopimuksen tai sen ehtojen pysyvyyteen lähinnä vain, jos sopimus on tehty oikeustoimilain 33 §:n tarkoittamalla tavalla sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, taikka jos sopimusta kaikki olosuhteet huomioon ottaen olisi pidettävä oikeustoimilain 36 §:n nojalla kohtuuttomana. Oikeustoimilain 33 §:n soveltaminen edellyttää, että sopimukseen vetoavan osapuolen voidaan olettaa tienneen niistä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimeen ryhtyminen on kunnianvastaista ja arvotonta. Tämä pätemättömyysperuste voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun sopijapuoli on tiennyt sopi-

muksen syntyedellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavasta seikasta, mutta on salannut sen toiselta sopijapuolelta. Sopimusosapuolten välinen epätasapaino voidaan ottaa yhtenä sopimuksentekoolosuhteena huomioon, kun arvioidaan sitä, onko toinen sopijapuoli menetellyt hylättävällä tavalla ja käyttänyt hyväkseen sopijakumppaniaan. Työnantajan toiminnan moitittavuutta voidaan siksi arvioida tavanomaista ankarammin perustein myös irtisanomisen jälkeen tehdyissä mutta työsuhteeseen liittyvissä sopimuksissa.

Tässä tapauksessa ei kuitenkaan korkeimman oikeuden mukaan edes väitetty, että yhtiö olisi pyrkinyt salaamaan uusien työntekijöiden ottamisen työntekijöiltä tai heidän luottamusmieheltään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole lainkaan selvää, että uudet työntekijät olisi otettu irtisanottavien tilalle samankaltaisiin työtehtäviin tai ainakaan että yhtiö olisi tarkoittanut näin menetellä.

Työntekijät irtisanottiin osana laajempaa työvoiman vähentämistä, jossa on noudatettu yhteistoimintamenettelyä.

Irtisanomisen jälkeiseen sopimukseen on puolestaan ryhdytty työntekijöiden aloitteesta ja heidän edukseen siinä tarkoituksessa, että heidät vapautetaan työntekovelvollisuudesta. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei työntekijöiden 28.3.2008 antama hyväksyminen ole pätemätön eikä sisällöltään kohtuuton.

Työntekijän katsottiin siis hyväksyneen, että irtisanomisperuste oli olemassa irtisanomisen ja sopimuksen tekemisen aikana. Sopimusehto ei ollut työsopimuslain pakottavien säännöksien vastainen eikä muillakaan perusteilla pätemätön.

■

PUOLALANKATU 1, 20100 TURKU www.llv.fi

12

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

Arvonlisäveron palautukset muista EU-maista Suomessa arvonlisäverovelvollisena toimivat yritykset ovat vuodesta 2010 lähtien tehneet arvonlisäveron palautusta koskevat hakemukset toisiin EUmaihin verohallinnon ylläpitämän ALVEU-verkkopalvelun kautta.

Verohallinnon ALVEU-palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteella. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi kirjautua myös tunnistus.fi-palvelun kautta verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Hakemuksen jättämisen jälkeen verohallinto tarkistaa yrityksen arvonlisäverovelvollisuuden voimassaolon ja välittää tiedon siitä hakemuksen yhteydessä toiseen EUmaahan.

Oikeus arvonlisäveron palautukseen hakemuksen perusteella on Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidyllä elinkeinonharjoittajalla, joka ostaa tavaroita tai palveluja toisesta EU-maasta liiketoimintaansa varten tai jolta on kannettu toisessa EU-maassa arvonlisäveroa tavaran maahantuonnista yhteisön ulkopuolelta.

Palautuksen yleisenä edellytyksenä on, että hakijayritys ei ole rekisteröity-

nyt eikä velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi palautusmaassa eikä hakijalla ole siellä kiinteää toimipaikkaa tai taloudellisen toimintansa kotipaikkaa. Hankintojen sisältämä arvonlisävero on palautuskelpoinen, jos hankinta liittyy yrityksen Suomessa harjoittamaan liiketoimintaan, joka kyseisessä EU-maassa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden tai oikeuttanut palautukseen, taikka sellaiseen hakijan kyseisessä maassa harjoittamaan tavaroiden tai palvelujen myyntiin, josta ostaja on verovelvollinen (käännetty verovelvollisuus). Oikeus palautukseen vastaa laajuudeltaan kyseisessä EU-maassa toimivien arvonlisäverovelvollisten yritysten vähennysoikeutta.

Hakemus on tehtävä 9 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolle kuuluvista hankinnoista on kysymys. Pienin palautettava määrä on 50 euroa kalenterivuodelta ja 400 euroa neljännesvuodelta tai vastaavat määrät paikallisena valuuttana. Hakemusjakson on oltava kalenterivuoden sisällä vähintään 3 perättäisen kuukauden mittainen jakso.

Yksittäisiä ostolaskuja ei enää lähetetä palautusmaan viranomaiselle, mutta niistä on sähköisellä hakemuslomakkeella annettava varsin yksityiskohtaiset yksilöintitiedot. Palautusmaan veroviranomainen voi kuitenkin vaatia vähintään 250 euron suuruisten polttoainelaskujen ja vähintään 1000 euron suuruisten muiden laskujen liittämistä skannattuina hakemukseen.

Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava tavaroiden tai palvelujen myyjän arvonlisäverotunniste tai jäsenvaltion veroviranomaisen antama verorekisterinumero.

Palautusmaa vastaanottaa palautushakemuksen ja lähettää ilmoituksen hakemuksen vastaanottamisesta.

Hakemuksen käsittelyaika on 4-8 kuukautta hakemuksen saapumisesta palautusmaahan. Ellei lisätietoja tarvita, on päätös tehtävä 4 kuukauden kuluessa. Jos palautusmaan veroviranomainen joutuu pyytämään lisätietoja, tulee päätös tehdä 6-8 kuukauden kuluessa. Mikäli määräajat ylittyvät, on hakijalla oikeus saada korkoa palautukselle.

■

Talotekniikkasuunnittelua vuodesta 1985

Koti kuten haluat www.instojl.com

INSINÖÖRITOIMISTO JUHANI LEHTONEN OY Kauppiaskatu 5 B, 20100 Turku Puh. (02) 276 7600 ŏ www.instojl.com

ajantasa ajan tasa • 4/2012

sato.fi

SATO Vuokraus ja myynti Puhelin 0201 34 4190 Brahenkatu 20, 20100 Turku

13

kuukauden • artikkelit

KUTSU TURUN KAUPPAKAMARI 95 VUOTTA

5

lauantaina 10.11.2012 klo 18.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus

Turun kauppakamari on edistänyt Turun talousalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä jo vuodesta 1917 toimien samalla kontaktiverkostona ja vaikuttajana eri toimijoiden välillä.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme kauppakamarimme 95-vuotista taivalta Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettävään juhlavuoden huipentumaan lauantaina 10.11.2012 klo 18.00–01.00.

OHJELMASSA Vapaata seurustelua musiikin tunnelmissa Tervetuliaismalja ja tervetulosanat Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Juhlapuhe Turun kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Rinnevaara Illallinen 95-vuotisohjelmaa Tanssia tanssiorkesteri Salaman tahdissa - Juhlien juontajana toimii Ville Myllyrinne -

Ă•Ă•Ă•Ă•Ă•

MENU Alkuun Kylmäsavulohta ja siianmätimoussea rieskalla Las Moras Pacha Mama Torrontes, Chile ...

Pääruoaksi Poron paahtopaisti ja karpalokastiketta, perunagratiini ja hunajaiset uunijuurekset St Martin Cabernet Sauvignon, Australia ...

Suu makeaksi Vaniljapannacotta ja tuoreita marjoja Maxime Trijol V.S.O.P tai Amaretto di Saronno Ă•Ă•Ă•Ă•Ă•

Smokki/tumma puku, Keskuskauppakamarin suuret ansiomerkit.

Ei puheita, ei huomionosoituksia.

Illalliskortin hinta 95₏/henkilÜ (+ alv 13%) sisältää alkumaljan, ohjelman sekä illallisen ruokajuomineen.

Ilmoittautuminen 26.10. mennessä QHWLVVl ZZZ O\\WL À BMXKOD WDL 6DWX /HKHQEHUJ S VDWX OHKHQEHUJ#WXUNX FKDPEHU À

14

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Euroopan kuudenneksi suurin talous – Puola – edelleen melko tuntematon suomalaisille EU:n kasvuennuste vuodelle 2012 lupaa 2,5 % bkt:n kasvua Puolassa. Puola sijaitsee lännen ja idän välissä keskellä Eurooppaa. 38 miljoonan asukkaan kotimarkkinat ovat Puolan keskeinen kasvutekijä. Raskas byrokratia ja puolalainen yrityskulttuuri ovat haasteita yrityksille. Puola on suomalaisille edelleen melko tuntematon markkinaalue.

Maailmanlaajuisten kriisien aikana Puolan talous on kasvanut nopeammin kuin monen muun OECD-maan.

Puolan bkt on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2009 Puola oli ainoa EU-maa, jossa bkt kasvoi (1,7 %). Puola on pyrkinyt eri toimenpitein vähentämään tuloeroja Puolan ja EU-maiden välillä.

EU:n kasvuennuste vuodelle 2012 on 2,5 %, kun EU:n keskiarvo on 0,6 %. OECD:n mukaan Puolan bkt:n kasvun odotetaan hieman hidastuvan ja jäävän alle 3 prosentin vuosina 2012 – 2013. Maaliskuussa 2012 inflaatio oli 3,9 % ja työttömyysaste 13,5 % helmikuussa 2012.

Puola on hyötynyt zlotyn valuuttakurssin vaihtelusta melko tarkasti ennakoitavissa rajoissa ja zlotyn suhteellisesta vahvuudesta verrattuna moneen muuhun euron ulkopuoliseen valuuttaan verrattuna. Puola siirtynee euroon heti, kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan siirtymisen piti tapahtua vuosina 2011 – 2012, mutta nyt siirtymisen uskotaan toteutuvan vuosina 2015–2016.

Puola edelleen houkutteleva markkina Monet tekijät puoltavat Puolan asemaa houkuttelevana markkinana.

Puola, EU:n kuudenneksi suurin talous, sijaitsee logistisesti keskellä Eurooppaa lännen (Saksa) ja idän (Venäjä, Ukraina )välissä Saksan ollessa Puolan suurin kauppakumppani. Puola on 38 miljoonan asukkaan valtio, jossa kotimainen kysyntä on keskeinen kasvutekijä. Vuonna 2011 yksityinen kulutus kasvoi 3,1 %, ja vuonna 2012 Deutsche Bank ennustaa kotimaisen kysynnän kasvavan 2,2 %.

ajantasa ajan tasa • 4/2012

Puolan poliittinen ympäristö on vakaa.

Työvoimakustannukset ovat suhteellisen matalat ja työvoima koulutettua.

Monien alihankintayritysten asiakkaat ovat jo sijoittuneet Puolaan.

Unctad World Investment Report 2011 mukaan Puola on maailman kuudenneksi houkuttelevin investointikohde. Palvelukeskuksiin ja tuotteiden kehittämiseen (R&D) panostetaan. EU-rahat lisäävät merkittävästi investointimahdollisuuksia. Puola on saanut EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista 67 miljardia euroa vuosina 2007–2013. Kun tähän lisätään kansallinen rahoitus ja yksityisten yritysten osuus, kohoaa kokonaissumma yli 85 miljardiin euroon. Valtion ja kuntien budjetteja koskevat menosäännökset saattavat kuitenkin johtaa julkisten investointien rajoituksiin ja sitä kautta vähentää investointeihin suunnattujen EU-tukien käyttöä. Yksityisen sektorin investointien uskotaan jatkuvan. Niin ikään yksityistäminen jatkuu Puolassa.

Hallituksen tavoitteena on yksityistää noin 300 yritystä vuosina 2012–2013 markkinaolosuhteista riippuen.

teellisia ja sosiaalisia uudistuksia, jotka auttavat Puolaa edelleen vähentämään tuloeroja Puolan ja muiden EU-maiden välillä sekä lisäämään luottamusta Puolan rahoitusmarkkinoihin tulevaisuudessa.

Puolassa läsnäolo ja verkostojen luominen menestyksellisen liiketoiminnan edellytys Puolassa kulttuuri perustuu suhteisiin.

Epävirallisia verkostoja on kehitettävä jatkuvasti. Henkilökohtaista yhteisymmärrystä on pyrittävä lisäämään osapuolten kesken. Kaikesta on sovittava kirjallisesti, varsinkin johtajasopimuksista. Yritystä johdetaan olemalla läsnä Puolassa. Sähköpostit eivät riitä. Iltalypsyt ennen sopimusten allekirjoitusta ovat tyypillisiä ja usein odotettavia.

■

Puolalla on monta haastetta ratkaistavana Puolan haasteina ovat julkisen velan suuri osuus bkt:stä, korkea työttömyys sekä maatalouden suuri osuus työvoimasta. Säästämisaste on laskenut viime vuosina, ja kotitalouksien mahdollisuudet saada lainaa ovat rajalliset säännösmuutosten vuoksi. Verojärjestelmä on monimutkainen. Julkiset sanktiot vaihtelevat. Infrastruktuuri on yhä heikko. Raskas byrokratia hidastaa yritysten toimintaa. Oikeuslaitosta pidetään tehottomana.

Euroopan talouden hidastuessa puolalaisten on vähennettävä julkisen talouden alijäämää, toteutettava keskeisiä uudistuksia ja luotava perusta kestävälle pitkän aikavälin taloudelliselle kasvulle. OECD:n mukaan Puolan viranomaisten on nyt edistettävä innovatiivisia ja vihreitä talouden kasvulähteitä sekä toteutettava rakenAnne Hatanpää, asiantuntija, Keskuskauppakamari

15

kuukauden • artikkelit

Varsinais-Suomessa ympäristöosataan Valonia on Varsinais-Suomen alueella toimiva kestävän kehityksen ja energiaasioiden puolueeton asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan keskeisiä painopisteitä ovat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

Valonia tarjoaa tietoa, neuvontaa ja koulutusta myös yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään toimintatapojaan ja tehokkuuttaan kestävällä tavalla. Tavoitteena on vahvistaa paikallista pk-yrittäjyyttä, osaamista ja yhteistyötä sekä edistää kestävien innovaatioiden ja toimintatapojen käyttöä.

Kymppi-hanke opastaa yrityksiä ympäristöasioissa Valoniassa on käynnissä EU-rahoitteinen Kymppi-hanke, jonka tavoitteena on motivoida pk-yrityksiä vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiaan. Sitä varten on olemassa selkeitä ja helppokäyttöisiä työkaluja. - Hankkeessa on parhaillaan käynnissä pilottijakso, johon osallistuvat yritykset voivat esimerkiksi parantaa materiaalitehokkuuttaan tai vähentää energiankulutustaan, kertoo projektikoordinaattori Tiina Jaatinen Turun ammattikorkeakoulusta.

Yksi Kympin pilottiprojektissa mukana oleva yritys on Painotalo Painola, jossa on rakennettu kevään ja kesän aikana ISO 9001 laatujärjestelmää.

Siihen sisältyy myös EcoStart - kevennetty ympäristöjärjestelmä, jossa kartoitetaan toiminnan ympäristönäkökohdat ja laaditaan ohjelma ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Painotalo Painola on jo nyt saavuttanut erinomaisia tuloksia. Haihtuvien orgaanisten hiilivety-yhdisteiden pääs-

16

töt ovat vähentyneet puoleen. Henkilökunta on myös aktiivisesti esittänyt kehitysehdotuksia. Hyvät tulokset kannustavat jatkamaan työtä edelleen.

Pilottiprojektiin haetaan vielä yrityksiä, joten lisätietoa löytyy osoitteesta www.valonia.fi/kymppi. eGreenNet – ympäristöosaamisverkosto eGreenNet on ympäristöliiketoiminnan alueelliseen vahvistamiseen ja tehostamiseen keskittyvä projekti. eGreenNet pyrkii kokoamaan Varsinais-Suomen alueen ympäristöosaajat ja apua tarvitsevat yritykset yhteen luoden verkoston, josta jokainen verkoston jäsen hyötyy. Lopputuloksena syntyy uusia innovaatioita ja liiketoiminnan kasvua, kertoo Jaatinen. eGreenNet tarjoaa yrityksille 150€ maksavan liiketoiminnan kehittämissuunnitelman, jonka avulla yritys voi tunnistaa kehittämiskohteensa. Palveluksessa ovat eGreenNetin henkilöstön lisäksi alueen asiantuntijat, joita kutsutaan mukaan toimialan ja yrityksen kehittämistarpeiden mukaan. Lisäksi eGreenNet järjestää tilaisuuksia ja tuo uusinta tietoa alueen kehittäjille ja yrityksille. eGreenNetin yksi tavoite on tuoda esiin Varsinais-Suomen

alueen hyviä ympäristöliiketoiminnan yritysesimerkkejä.

Meriaura Group:iin kuuluva Biota Tech Oy on yksi oman alansa edelläkävijä. Biota Techin palveluihin kuuluvat selvitys- ja kehityshankkeet, lupaprosessit sekä koulutus- ja projektinhallinta. Yksi innovatiivisimmista projekteista, joissa Biota Tech on mukana, on suljetun kierron bioenergiakonseptin kehittäminen yhteistyössä Sybimar Oy:n kanssa. Sybimar on kestävän energiantuotannon edelläkävijä, joka valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä. Yrityksen visiona oli alun perin tarjota hyödyntämiskanava elintarviketeollisuuden sivujakeille, mutta toiminta-ajatuksen laajentuessa Sybimar kehitti innovatiivisen sivujakeita raaka-aineena hyödyntävän biodieselprosessin.

Biota Tech on ollut vuodesta 2009 lähtien kiinteässä yhteistyössä Sybimar Oy:n kanssa. Tänä aikana on suunniteltu liiketoimintaa ja markkinointia, avustettu lupa- ja rahoitusprosesseissa, tiedottamisessa, teknologiatoimittajan valinnassa ja monissa muissa osa-alueissa, jotta innovatiiviset ihmiset voisivat toteuttaa näkemyksiään ympäristöliiketoiminnan saralla.

Energian- ja ruoantuotanto pilaavat ilmastoa ja vesistöjä tuhlaten samalla hupenevia uusiutumattomia luonnonvaroja. Suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja ravintoa paikallisesti ja pienin päästöin. Sybimarin kehittämään suljetun kierron konseptiin kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Valmistettu biodiesel soveltuu lämmitys- ja liikennepolttoaineeksi.

■

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Kuka päättää puolestasi – omat vai vieraat?

Kuka hoitaa asioitasi, jos syystä tai toisesta et itse siihen pysty? Kysymys tulee vuosittain eteen tuhansille ihmisille, jotka joko äkillisesti taikka hiljalleen tulevat kykenemättömäksi puhumaan omasta puolestaan. Yleensä tämä johtuu sairaudesta. Kykenemättömyys voi olla väliaikaista, taikka sitten lopullista.

Ihmisen kykenemättömyys tehdä omia asioitaan koskevia päätöksiä ei lopeta tarvetta tehdä näitä päätöksiä.

Mitä tehdään vuokra-asunnolle, kun varmistuu, ettei hoitokodista enää palata? Kuka hoitaa varallisuutta? Entäs lehtitilaukset, puhelinliittymä ja laskut? Kaikenlaista juoksevaa asiaa on enemmän kuin nopeasti tulisi ajatelleeksi. Tarvitaan edunvalvoja tai vanhakantaisemmin sanottuna uskottu mies.

Aiemmin kuvio kulki maistraatin kautta siten, että jonkun tahon ilmoituksesta tai hakemuksesta käräjäoikeus määräsi edunvalvojan. Itsekin olen joskus tällaisen ilmoituksen tehnyt, kun asiakkaana ollut mummo ei selkeästi enää tiennyt kuusta taikka maasta, vaan tarvitsi välitöntä apua. Vuodesta 2007 edunvalvojastaan on voinut päättää itse, etukäteen, tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Asiakirjaa kutsutaan myös edunvalvontatestamentiksi.

Valtuutuksen perusteella maistraatti vahvistaa edunvalvojan, eikä asian tarvitse kulkea käräjäsalin kautta. Jos asiakkaallani mummolla olisi ollut voimassa oleva edunvalvontatestamentti, tilanne ei luultavasti koskaan olisi päässyt niin pitkälle kuin se nyt pääsi, vaan edunvalvoja olisi jo paljon aiemmin ottanut ohjat käsiinsä.

Kun maistraatti vahvistaa edunvalvojan, säästetään aikaa käräjäoikeusmenettelyyn verrattuna. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että edunvalvontatestamentin tekijä voi valtuutuksessa itse päättää, kuka häntä lopulta edustaa ja missä asiassa. Useimmille ihmisille on tärkeää, että päätökset tekee joku läheinen, ja vieläpä joku tietty uskottu ihminen. Jos maistraatti lähtee valitsemaan edunvalvojaehdokasta valtuutuksettomassa tapauksessa, henkilön määräytyminen on paljon

ajantasa ajan tasa • 4/2012

Sarianne Mäkelä Veroasiantuntija KPMG Oy Ab

sattumanvaraisempaa.

Pahimmassa tapauksessa edunvalvoja voi olla joku, jota päämies ei ole koskaan edes tavannut.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti samaan tapaan kuin testamentti. Asiakirjassa nimetään tietty (tai tietyt) valtuutettu, jonka tulee myös suostua tehtävään. Valtakirja annetaan sen valmistuttua suoraan tulevan uskotun miehen haltuun.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu edunvalvoja voi huolehtia taloudellisista asioista, päämiehen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista taikka molemmista. Valtuuttaja voi itse myös pitkälti määritellä, kuinka paljon maistraatti valvoo valtuutetun taloudellisiin asioihin liittyviä toimia valtuutuksen vahvistamisen jälkeen. Kun asiakirjan sisällölle on olemassa monia eri vaihtoehtoja, sen laatimisessa on

hyvä pyytää apua asiantuntijalta, jotta se varmasti johtaa toivottuun lopputulokseen.

Edunvalvontatestamenttia säilyttää valtuutettu. Paperin perusteella ei voi tehdä mitään, ennen kuin se saa maistraatin vahvistuksen. Uskottu mies voi pyytää vahvistamista vasta sitten, kun päämies on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Useimmiten vahvistaminen edellyttää tuekseen lääkärintodistusta valtuuttajasta.

Jo tehdyn valtuutuksen voi halutessaan peruuttaa ennen sen vahvistamista. Sisältöä voi muuttaa milloin tahansa. Valtuutuksen voimaantulon jälkeen sen peruuttaminen tai muuttaminen vaatii kuitenkin maistraatilta uuden vahvistuksen. Tällä määräyksellä suojataan päämiestä myös omalta itseltään.

■

17

kamarissa • tapahtuu

Keskuskauppakamarin ja yhteistyökumppaneiden Venäjä-kiertue rantautui Turkuun syyskuussa.

Turun kauppakamarin

SYYSKOKOUS keskiviikkona 7.11.2012 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9 - 13, Turku

Vieraanamme Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori, Centrum Balticum-säätiön johtaja Kari Liuhto

"Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä mutta kenelle ja kuinka paljon ?"

Ilmoittautumiset: PHQQHVVl NDXSSDNDPDUL#WXUNX FKDPEHU ¿ WDL S

18

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Syksyn aamukahvit aloitettiin Sairaala Neossa.

Aamukahveilla Kinnarpsin vieraina toukokuussa.

ajantasa ajan tasa • 4/2012

19

kamarissa • tapahtuu KamariGolf KG1 Turun kauppakamarin historian ensimmäinen golfmestaruuskilpailu pidettiin kauniissa syyskesäisessä päivässä Ruissalo Golfin kentällä 24.8. Ensimmäisen mestaruuden nappasi Niklas Oikia KPMG:stä. Pisimmän draivin iski Tarja Ruohonen GSL Finlandista.

Kisan avasi Heikki Löyttyniemi, joka löi Seremonial Tee Shotin.

Heikki voitti myös Lähimmäs lippua –kisan.

Tasoituksellisen pistebogeysarjan voittajakolmikko vasemmalta Jarkko Härkönen Tilitoimisto Yrittäjien KP-palvelut Oy, Sami Rintamaa Kalustetukku Turku sekä Jyrki Halonen Matkatoimisto Hetasta.

Voittajakolmikko vasemmalta Jarkko Salminen Konica Minolta, Tarja Salama Rakennus-Salama Oy sekä Niklas Oikia. Oikealla kilpailun johtaja asiamies Tomi Virtanen kauppakamarista

20

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Osallistujat yhteiskuvassa. Voittaja Niklas Oikia edessä keskellä.

ajantasa ajan tasa • 4/2012

21

yritys •tietoa Hallitus säilyttää sadan megan tavoitteen laajakaistanopeuksissa Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, jossa linjataan sekä perustasoisten että huippunopeiden internet-yhteyksien kehittämistä.

Hallitus pitää vaalikauden ajan ennallaan vuodelle 2015 asetetun sadan megan tavoitteen. Huippunopean 100 Mbit/s laajakaistayhteyden tulee vuoteen 2015 mennessä olla enintään kahden kilometrin päässä vakinaisista asuinpaikoista.

Markkinaehtoisten laajakaistayhteyksien tarjonnan ja kysynnän edistämisestä laaditaan toimenpideohjelma vuoden 2012 loppuun mennessä.

Julkisesti tuettu haja-asutusalueiden laajakaistahanke jatkuu, mutta hankkeiden rahoitukseen haetaan uutta joustavuutta.

Tukimäärärahan maakuntakiintiöistä luovutaan siten, että varoja voidaan kohdentaa todellisen tarpeen mukaan. Pienten teleyritysten kuten osuuskuntien investointirahoitusta ja uusien toimijoiden tarvitsemaa pääomarahoitusta helpotetaan.

Hallitus haluaa edistää myös kustannustehokasta laajakaistarakentamista. Tästä syystä maantie-, rata- ja yksityistielakeja tarkistetaan niin, että kaapeleita voidaan jatkossa sijoittaa liikenneinfraan kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla.

Lisäksi edistetään uusien, edullisempien kaivumenetelmien käyttöönottoa päivittämällä kuntien käyttämää asennustöiden ohjeistusta.

Periaatepäätöksessä teleyritykset velvoitetaan nykyistä aktiivisemmin tarjoamaan ja markkinoimaan yhden megan yleispalveluliittymiä. Yleispalveluliittymän sijaan yritykset tarjoavat usein kaupallisia laajakaistaliittymiä, joita eivät koske samanlaiset laatuvaatimukset kuin yleispalveluliittymiä. Nopeampana markkinoitu yhteys saattaa tosiasiassa toimia ajoittain hitaammin kuin yleispalveluyhteys, jonka suurin sallittu vaihteluväli on laissa määritelty.

Laajakaistan yleispalvelunopeus säilytetään toistaiseksi entisellään, mutta sen nostamista kymmeneen megaan selvitetään. Tällä hetkellä perustasoinen, yleispalveluna tarjottava yhteys on nopeudeltaan 1 Mbit/s.

Hallitus pitää korkeamman nopeuden selvittämistä perusteltuna siksi,

22

että vaalikauden lopulla jopa useiden kymmenien megojen langattomia laajakaistayhteyksiä on todennäköisesti kaupallisesti tarjolla suurimmassa osassa maata. Tämä on mahdollista, koska 800 MHz:n taajuusalueen käyttöönottoa valmistellaan parhaillaan.

Lisäksi arvioidaan sitä, miten parhaiten edistetään vapaa-ajanasuntojen laajakaistayhteyksien tarjontaa ja kysyntää. Tämän selvityksen on määrä valmistua maaliskuun 2013 loppuun mennessä.

Lisätietoja: rakennusneuvos Juha Parantainen, p. 040 756 9601

Pörssiyhtiöissä ei ristikkäisiä valvontasuhteita Keskuskauppakamari on laatinut selvityksen kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hyvästä hallinnoinnista sekä palkitsemisesta suurissa listayhtiöissä.

Tilanne on rohkaiseva. ”Suomesta puuttuvat kultahousut ja -hameet, eikä ristikkäisiä valvontasuhteita ole”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa noudatetaan johdonmukaisesti hyvää hallintotapaa.

Kultahousut ja -hameet puuttuvat Pörssiyhtiöiden hallituspaikat jakautuvat Suomessa suurelle joukolle, joten samoille henkilöille ei kasaannu hallituspaikkoja. Neljä hallituspaikkaa on neljällä henkilöllä (4 miestä/0 naista), kolme 17 henkilöllä (16/1) ja kaksi hallituspaikkaa on kaikkiaan 72 henkilöllä (52/20).

Ristikkäisiä valvontasuhteita ei ole Selvityksessä ei löytynyt yhtään tapausta, jossa kahden pörssiyhtiön johtoa olisi puolin ja toisin yhtiöiden hallituksessa.

- Se on legendaa, että pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat olisivat toistensa hallituksissa päättämässä palkoistaan ja etuisuuksistaan hyvä veli -hengessä.

Jos näin on joskus ollut, se on jäänyt historiaan, toteaa Linnainmaa.

Naisten hallituspaikkojen lisääntyminen kiihtyi Kevään 2012 hallitusvalinnoissa naisten määrä lisääntyi 20 prosentilla viime keväästä. Naisia on nyt 22 prosenttia hallitusjäsenistä, ja kaikilla large ja mid cap -yhtiöillä on molempia sukupuolia hallituksissaan. Mieshallitus on

edelleen 17 small cap -yhtiöllä.

- Myönteinen kehitys oli voimakkainta mid ja small cap -yhtiöissä, joissa naisten osuus kasvoi peräti neljällä prosenttiyksiköllä, kertoo lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.

Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot Large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien keskimääräinen kiinteä vuosipalkka oli 668 872 euroa ja tulospalkkiot 336 487 euroa eli yhteensä noin miljoona euroa ilman pitkän aikavälin kannustinohjelmien perusteella maksettuja palkkioita. Erikseen sovittu eläkeikä oli keskimäärin 61,15 vuotta vaihdellen 60 ja 63 vuoden välillä. Irtisanomiskorvaukset ovat useimmissa suurissa pörssiyhtiöissä yhteensä 24 kuukauden kiinteä palkka, kun irtisanomisaika ja -korvaus lasketaan yhteen, toteaa varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Kaikki large cap -yhtiöiden toimitusjohtajat ovat jonkun palkitsemisjärjestelmän piirissä. Tulos- ja bonuspakkiot ovat keskimäärin enintään 75 prosenttia toimitusjohtajan vuosipalkasta vaihteluvälin ollessa 25–225 prosenttia. Yli 100 prosenttia vuosipalkasta mahdollistavia bonuksia on kahdessa suuressa listayhtiössä.

Seitsemän large cap -yhtiötä ilmoittaa toimitusjohtajalla olevan optio-ohjelman, eli enemmistöllä yhtiöistä näin ei ole. Useimmissa suurissa listayhtiöissä toimitusjohtajalla on osakepalkkiojärjestelmä. Selvityksessä ei sellaista havaittu viidessä suuressa listayhtiössä, Linnainmaa kertoo ja jatkaa, että kansainvälisessä suuryritysten vertailussa large cap -yhtiöittemme toimitusjohtajien palkitseminen on varsin maltillista.

Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, ja lakimies Anne Horttanainen, p. 040 510 4907

Logistiikkakustannuksissa ei suuria muutoksia Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2009. Kustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

Vuonna 2009 vastaava osuus oli 11,9 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen logistinen toimivuus ja osaaminen on hyvä.

Kuljetuskustannukset muodostavat

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

edelleen suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 % vuonna 2009). Yli puolet yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan vuoteen 2015 mennessä.

Varastointikustannukset ovat kohonneet 0,5 prosenttiyksikköä, ja ne ovat vuonna 2011 keskimäärin 2,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

Muutosta selittää varastotilojen käyttöasteen ja samalla hintatason lähteminen uudelleen nousuun vuoden 2009 laskun jälkeen.

Tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston teettämästä Logistiikkaselvitys 2012 – julkaisusta. Tämän vuoden selvityksessä logistiikan merkitystä on lähestytty erityisesti kilpailukyvyn näkökulmasta.

Logistiikan merkitys yrityksen kilpailukyvylle korostuu erityisesti suurilla yrityksillä. Suurilla kaupan alan yrityksillä keskimäärin 43 prosenttia ja teollisuusyrityksillä 35 prosenttia kilpailukyvystä tulee logistiikasta. Vaikka matalan kustannustason maat ovat houkuttelevia erityisesti hankinnan ja tuotannon sijoittumiselle, myös kotimaassa nähdään kasvupotentiaalia.

Kyselytutkimukseen saatiin 2732 vastausta. Vuosien 2006, 2009 ja 2010 kyselyaineistojen kanssa Logistiikkaselvitys 2012 muodostaa aihepiirin kattavimman tietokannan maailmassa.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisen elinkeinoelämän logistiikan nykytilaa ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimustulokset tarjoavat viranomaistahoille ja elinkeinoelämän sekä edunvalvontajärjestöjen käyttöön tietoa toiminnan suunnitteluun ja tulevien päätösten valmisteluun.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmän tekemä Logistiikkaselvitys 2012 löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta.

Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä Uusien yritysten perustaminen ja parhaiden yritysten rivakka kasvu ovat välttämättömiä rakennemuutokselle ja tuottavuuskasvulle. Menestyvä ja kasvava talous tarvitsee kasvua tavoittelevia yrityksiä. Kasvuhakuinen yrittäjä on tärkeä linkki innovaatiotoiminnan panosten ja niistä saatavien yhteiskunnallisten hyötyjen välillä.

Työ- ja elinkeinoministeriön ”Kas-

ajantasa ajan tasa • 4/2012

vuyrityskatsaus 2012” kertoo kasvuyritysten määrästä ja roolista Suomessa viimeisimmän saatavissa olevan tiedon valossa.

Kasvuyritysten pieni joukko, vajaat 700 yritystä, loi vuosien 2007 - 2010 kuluessa 51 500 työpaikkaa. Tämä vastaa noin puolta yli kymmenen hengen yritysten työpaikkojen lisäyksestä. Seitsemän kymmenestä kasvuyrityksestä on palvelualoilla. Yksittäisistä toimialoista kasvuyritysten osuus oli korkein tietointensiivisissä palveluissa ja vähiten niitä on korkeamman teknologian teollisuustoimialoilla. Kasvuyrityksistä 14 prosenttia harjoittaa vientiä, kun muista yrityksistä sitä tekee joka neljäs.

Toisaalta kasvuyritys on muita yrityksiä todennäköisemmin ulkomaalaisomistuksessa.

Yli puolet maamme kasvuyrityksistä on alle kymmenvuotiaita. Vain joka kymmenes on yli 25-vuotias. Kahdessa kolmasosassa yrityksissä on lähtökohtaisesti alle 20 työntekijää. Lähes puolet kasvuyrityksistä ja noin kolmannes kaikista yrityksistä on Uudellamaalla.

Suhteessa paikalliseen yrityskantaan myös Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo ovat kasvuyritysintensiivisiä.

Pääomasijoittajat hakevat erityisesti kasvua mutta ne ovat sijoitustoiminnassaan valikoivia ja kohdistuvat kappalemääräisesti melko pieneen joukkoon yrityksiä. Myös muiden yritysten on tärkeää panostaa kasvuun yhteiskunnallisesti myönteisten vaikutusten lisäämiseksi.

Katsauksessa käytetyn OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosentin.

Katsaus on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

jaa (AKA). Osa heistä on myös Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistönarvioitsijoita (KHK).

Auktorisoitujen kiinteistöarvioijien määrä kasvoi 10 prosentilla

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan 1.6.2012.

Laki helpottaa ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa. Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisomistukseen. Viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä.

Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisomistukseen. Viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus valvoa nykyistä parem-

Suomalaisella kiinteistöalalla kaikkein vaativimpia arviointeja tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien määrä kasvoi 23 henkilöllä kesäkuussa. Yhteensä maassamme toimii nyt noin 220 AKA-arvioitsijaa.

Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan toukokuisen AKA-kokeen läpäisi 23 henkilöä, jonka myötä maassamme toimii yhteensä noin 220 auktorisoitua kiinteistöarvioi-

Kesämökeistä liikekeskuksiin – Näiden asiantuntijoiden arvioimat kohteet vaihtelevat kesämökeistä suuriin liikekeskuksiin. Palveluita käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa – esimerkiksi golfkenttien, hotellien ja kauppakeskusten arvioinneissa, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Riina Hero.

AKA-arvioijien asiantuntemusta hyödynnetään vakuusarvioinneissa, tilinpäätöksissä, vuokrauksissa, osituksen ja perinnönjaon yhteydessä. AKAarviointipalveluja voivat hyödyntää niin kuluttajat, yhteisöt kuin yritykset.

Auktorisointeja voidaan myöntää kolmelle eri osa-alueelle: asunto-, maa- ja metsätalouskiinteistö- sekä yleisauktorisointiin. Yleisauktorisointi kattaa edellä mainittujen kohteiden sekä toimitilojen lisäksi myös erityiset arviointikohteet, kuten huolto-asemat, golfkentät, laskettelukeskukset, kylpylät, hotellit sekä julkiset rakennukset kuten kirkot ja koulut.

KHK-arvioinnit perustuvat lakiin.

Kiinteistörahastolaissa, kiinnitysluottopankkilaissa, arvopaperimarkkinalaissa ja sijoitusrahastolaissa on mainittu ne tilanteet, jolloin on käytettävä KHK-arvioitsijaa tai perusteltava muunlainen menettely.

AKA-arvioita tehtiin vuonna 2011 lähes 9000 kappaletta, ja niiden volyymi oli yhteensä lähes 42 miljardia euroa.

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta astui voimaan

23

yritys •tietoa min huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä.

Yritysostolla tarkoitetaan toimintaa, jonka johdosta ulkomainen omistaja saa osakeyhtiössä omistukseensa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä tai liikkeessä.

Yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat viranomaisasiat käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö.

Jos yritysosto voi aiheuttaa erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumisen, vahvistamista koskeva asia käsitellään valtioneuvostossa.

Uudella lailla korvataan nykyinen, vuodelta 1992 oleva laki.

Ostoksesta halutaan yleensä kuitti Ostoksesta tai palvelusta tulisi saada kuitti ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. Tämä käy ilmi otakantaa.fi-foorumilla käydystä keskustelusta, jossa enemmistö keskustelijoista piti kuittia tarpeellisena. Kommentit otetaan huomioon lainvalmistelussa, jolla kuitin tarjoaminen asiakkaalle tehtäisiin yrittäjälle pakolliseksi. Keskustelu oli avoinna toukokuun, ja siihen osallistui noin 200 henkilöä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan arvioitavana olevan kuitinantovelvollisuuden tarkoitus on torjua harmaata taloutta. Monilla aloilla harmaa talous on sitä, että yritykset jättävät tuloja kirjaamatta, jolloin ne eivät maksa veroja tai palkkoja työntekijöilleen rehellisesti.

Keskustelijoiden mukaan kuittia ei aina saa esimerkiksi kahviloista ja ravintoloista, parturi-kampaamoista, pienistä erikoisliikkeistä tai kotiin tilatuista siivous- tai korjaustöistä. Toisaalta keskustelijat kokivat kuitin tarpeettomaksi erityisesti silloin, jos ostoksen arvo on vähäinen tai jos kysymys on esimerkiksi torimyynnistä tai yhdistysten tai seurojen tilaisuuksista.

Keskustelijat korostivat, että kuitin vaatimalla kansalaiset voivat itse torjua harmaata taloutta. Toisaalta jotkut kokivat kuitin turhaksi ja kertoivat haluavansa sen vain siinä tapauksessa, että tuotteella on takuu. He olivat sitä mieltä, että kuitin antamisella on vain vähän vaikutusta harmaaseen talouteen ja että harmaata taloutta pitäisi ennen kaikkea

24

torjua viranomaisvalvonnalla.

Osa keskustelijoista otti kantaa myös kuitin tarpeellisiin tietoihin. Näitä keskustelijoiden mielestä ovat ainakin yrityksen yhteystiedot, Y- eli yritys- ja yhteisötunnus, ostettu tuote, sen hinta, ostopäivämäärä sekä tieto maksettavasta arvonlisäverosta. Joidenkin mielestä paperisten kuittien tulostaminen on epäekologista. Sähköistä kuittia kännykkään tai verkkopankkiin ehdotettiin tällöin vaihtoehdoksi.

Keskustelussa kysyttiin myös, ketä kuitin antamatta jättämisestä pitäisi rangaista. Tähän kysymykseen vastanneista useampi oli sitä mieltä, että rangaistuksen pitäisi koskea pelkästään yrittäjää.

Jonkin verran kannatettiin myös sitä, että rangaistus pitäisi kohdistaa yrittäjän lisäksi myös työntekijään.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myös pyytänyt työvoimavaltaisten alojen edunvalvontajärjestöiltä, harmaan talouden torjunnasta vastaavilta viranomaisilta ja kuluttajajärjestöiltä lausuntoja kuitinantovelvollisuutta koskevasta arviomuistiosta. Lausuntoaika päättyy juhannuksena. Mahdollisen lain valmistelu alkaa syksyllä. Kuitinantovelvollisuuden valmistelu liittyy valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan.

Lisätiedot: hallitusneuvos Johanna Lähde, TEM, puh. 010 606 4694

Työ- ja elinkeinoministeriön puhelinnumerot muuttuivat 14.6.

Työ- ja elinkeinoministeriössä otettiin käyttöön uudet puhelinnumerot torstaina 14.6.2012, kun ministeriö siirtyy valtionhallinnon yhteiseen numerointiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön vaihteen uusi numero on 029 506 0000.

Uudet numeromme ovat 029 50 -alkuisia. Matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan.

Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät ministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/yhteystiedot

Kuinka HR voi tukea henkilöstön jaksamista irtisanomistilanteessa? ”YT-neuvottelujen ja irtisanomisten aikaan organisaation HR-osaston työkuorma on tavallista suurempi. Siihen pitää varautua, jotta resurssit riittävät sekä

pakollisten kuvioiden hoitamiseen että keskusteluapuun”, muistuttaa johdon ja esimiesten työnohjaaja Arja Ahtee.

HR-ihmisten pitää olla yt-neuvottelujen aikaan tavoitettavissa ja vastaamassa kysymyksiin. Irtisanottavien pitää saada työtodistukset ja muut työnhakuun ja työttömyyskorvausten hakuun tarvittavat paperit sovitussa ajassa. ”Valitettavan usein kuulee irtisanottujen joutuneen pyytämään papereita moneen kertaan. Se on tarpeetonta ja irtisanotulle äärimmäisen nöyryyttävää.”

Arjan mukaan olisi hyvä, että ne esimiehet, jotka joutuvat irtisanomaan omia alaisiaan, saisivat HR:stä paitsi substanssitukea prosessien hoitamiseen myös niin sanottua henkistä tukea esimerkiksi työnohjauksen muodossa.

Työterveyspsykologin palvelut eivät kuulu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin, mutta Arja suosittelee harkitsemaan niiden tarjoamista irtisanottaville. Jo muutamalla käynnilläkin kokenut työterveyspsykologi voi avata ajatuslukkoja ja auttaa jäsentämään kaaosta irtisanotun päässä.

Hyvin irtisanottu esimies Esimies ei varmasti voi suhtautua irtisanomiseen vain kylmästi ”tästäpä sulka hattuun” –mentaliteetillä vaan irtisanomistilanne on esimiehen vaikeimpia työtilanteita.

Irtisanomiskeskusteluun pitää valmistautua hyvin. Irtisanottava saattaa mielessään palata keskusteluun satoja kertoja, joten jokainen sana on tärkeä. ”Esimiehen oman jaksamisen kannalta olisi tietysti hyvä pystyä tässäkin asiassa määrittelemään, mikä on riittävän hyvä suoritus”, sanoo Arja Ahtee.

Esimies on tehnyt parhaansa, kun • on kertonut niin avoimesti kuin voi, miksi irtisanomisiin tai lomautuksiin on jouduttu • osoittaa aitoa empatiaa • huolehtii siitä, että toimitaan vähintään lain mukaan, mieluiten paremmin • tukee irtisanottavia uuden työn löytämisessä tai kouluttautumisessa Usein myös esimiehen asema on uhattuna irtisanomistilanteessa. Vaikeina aikoina on erityisen tärkeää, että esimies huolehtii jaksamisestaan sekä etsii tukea myös itselleen.

Artikkelia varten haastateltu asiantuntija Arja Ahtee on erikoistunut johdon ja esimiesten työnohjaaja ja coach, jolla on 23 vuoden kokemus esimies- ja johtotehtävistä.

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Valelaskuja liikkeellä tavaramerkkeihin liittyen Liikkeellä on useita erilaisia valelaskutuskirjeitä liittyen tavaramerkkien rekisteröinnin uudistamiseen.

Tiedoksenne alla Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston [Office for Harmonization in the Internal Market, OHIM] sivuilla julkaistu varoitus yrityksistä, jotka lähettävät yrityksille harhaanjohtavia maksuvaatimuksia tavaramerkkeihin liittyen.

Näillä yrityksillä ei ole mitään tekemistä virallisten tavaramerkkiviranomaisten kuten OHIMin kanssa.

Kansallinen yritysturvallisuusstrategia listaa 28 toimenpidettä Myymälävarkaudet, yrityskaappaukset, valelaskut, tietoriskit ja uhkatilanteet.

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima 28 toimenpiteen uusi yritysturvallisuusstrategia puuttuu pahimpiin kipukohtiin, parantaen suomalaisten yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. “Osa toimenpiteistä on suunnattu akuutteihin toimialakohtaisiin ongelmiin, kuten myymälävarkauksiin. Strategia puuttuu myös valelaskuihin, joita lähetetään yrityksille varsinkin kesälomakautena”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Pentti Partanen pitää kansallisen yritysturvallisuusstrategian valmistelua merkittävänä, koska se on syntynyt laajamittaisena elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä.

Uudeksi painopistealueeksi nousivat valelaskut, joita lähetetään yrityksille varsinkin kesälomakautena, jolloin monissa yrityksissä käytetään sijaistyövoimaa laskujen hyväksymisessä. Toimintaansa aloittavien yritysten riesana puolestaan ovat epäeettisesti toimivat yritykset, jotka usein tarjoavat yrityshakemistopalveluja.

Vilpillisessä, kuten harhaanjohtavassa etämyynnissä yritykset pyritään saamaan sitoutumaan sopimukseen ja näin maksamaan vastapuolelle palvelusta tai tuotteesta, jota yritykset eivät ole tilanneet.

– Yritysten huoli vilpillisen markkinoinnin lisääntymisestä on otettava vakavasti. Jatkossa selvitetään mahdollisuuksia laajentaa etämyynnin peruuttamisoikeutta ja sitä, että viranomainen ajantasa ajan tasa • 4/2012

voisi hakea väliaikaista markkinointikieltoa, sanoo yritysturvallisuutta edistävän kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Kaupparekisterin puutteet mahdollistavat identiteettivarkaudet Yritysturvallisuusstrategiassa on huomattu myös selviä puutteita kaupparekisterien tietojen luotettavuudessa ja suojaamisessa. Keskusrikospoliisilla on ollut tutkittavanaan rikoskokonaisuus, jossa kaikkiaan noin 80 uinuvaa yritystä epäillään kaapatuiksi rikolliseen toimintaan väärentämällä muutosrekisteröinnin edellyttämät asiakirjat. Kaupparekisterin uinuvat yritykset ovat rikollisten kannalta otollisia kohteita haltuun ottamiseen, koska kiinnijäämisriski on kohtuullisen pieni.

– Yritystoiminnan lopettamismenettelyä pitäisi selvästi helpottaa uinuvien yritysten vähentämiseksi, toteaa strategian valmistelua luotsannut Itellan turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja Markku Rajamäki. Yrityskaappausten ja erilaisten rekisterimerkintärikosten todennäköisyys tulee kuitenkin pienenemään, kun strategian toimenpiteet saadaan toteutettua.

– Strategian tavoite on myös suojata kaupparekisteriin kirjattujen yritysten vastuuhenkilöiden yksityisyyttä nykyistä paremmin, lisää Linnainmaa.

Strategia edellyttää muutoksia tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön Strategian toimeenpano edellyttää sekä viranomaisilta että elinkeinoelämältä vastuunkantoa. Merkittävä osa toimenpiteistä sisältyy valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.

Kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtajuus siirtyy Keskuskauppakamarilta oikeusministeriölle elokuun 2012 lopussa. Oikeusministeriön puheenjohtajuuskaudella keskeiseksi nousee uudessa yritysturvallisuusstrategiassa esitettyjen toimenpiteiden toimeenpano elinkeinoelämän ja viranomaisten kumppanuudella. Suuri osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön tai tiedonvaihtoon. Jatkossa yritykset voivat saada viranomaisilta yhä enemmän operatiivista turvallisuustilannetietoa päätöstensä tueksi.

Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnistetty elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä tilannekuvatoiminta.

Yritysten turvallisuustilannetta parannetaan usealla lainsäädäntöhankkeella. Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Arto Kujala kertoo, että oikeusministeriön puheenjohta-

juuskaudella selvitetään muun muassa keinoja työpaikan henkilöstön suojaamiseksi toistuvilta, saman tekijän aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.

Elinkeinoelämän ja viranomaisten kansallinen yhteistyöryhmä edistää yritysturvallisuutta ja lisää tiedonvaihtoa yritysten ja viranomaisten välillä. Keskuskauppakamari on yhteistyöryhmän puheenjohtajana 1.9.2011 - 31.8.2012.

Elinkeinoelämän ja viranomaisten toinen yhteinen yritysturvallisuusstrategia julkaistiin 21.8.2012. Strategian tavoitteena on varmistaa, että suomalaisyrityksillä on edellytykset harjoittaa toimintaansa ilman, että rikollinen toiminta, onnettomuudet ja häiriötilanteet niitä merkittävästi häiritsevät. Osa toimenpiteistä on sisällytetty valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Puheenjohtajuus siirtyy oikeusministeriölle 1.9.2012.

Lisätietoja: Kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 09 4242 6213

Työntekijöiden osaaminen saamassa lainsuojan Työmarkkina-keskusjärjestöjen ja maan hallituksen kolmikantana valmistelema laki osaamisen kehittämisestä työelämässä on astumassa voimaan 1.1.2013.

Tavoitteena on, että työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Työryhmä esittää myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottoa yritysverotuksessa. Julkisen sektorin työnantajille on tulossa vastaava kompensaatiomalli.

Vuoden 2011 lopulla solmittuun raamisopimukseen kirjattu hallituksen kannanotto työntekijän osallistumisesta vuosittain osaamista lisäävään koulutukseen sai tulkintansa Koulutus- ja työhyvinvointityöryhmän työn tuloksena 20.6.2012.

Mitä tämä laki sitten tulee käytännön toiminnan tasolla muuttamaan?

Useimmissa tapauksissa ei juurikaan mitään. Suurin osa yrityksistä ja julkisen sektorin työnantajista toimii jatkossa kuten tähänkin asti: kartoittaa yhdessä työntekijöiden kanssa osaamistarpeita ja kehittää laaditun osaamissuunnitelman mukaisesti osaamista mm. kouluttamalla. Pienissä organisaatioissa, joissa varsinaisia osaamissuunnitelmia ei ole ollut tarpeen

25

yritys •tietoa kirjoittaa, osaamistarpeet voidaan todeta yksilötason keskusteluissa. Koulutus toteutetaan työnantajan määräämällä tavalla. Jos yhdessä todetaan, että osaaminen on kunnossa eikä koulutusta tulevan vuoden aikana tarvita, koulutuksia ei järjestetä.

Uuden lain nojalla tullaankin käytännössä puuttumaan tilanteisiin, joissa työnantaja ei työntekijäosapuolen pyynnöstä huolimatta huomioi työntekijöidensä osaamistarpeita ja huolehdi heidän osaamisensa kehittämisestä. Tällaisia tapauksia ei asianmukaisesti johdettujen yritysten joukossa juurikaan ole. Viime kädessä kolme vuotta jatkunut osaamisen kehittämisen laiminlyönti voi kuitenkin johtaa työntekijän oikeuteen max. 9 päivän koulutusvapaaseen ja koulutusvastuun siirtymiseen Koulutusrahastolle.

Kuten todettua, yritykset yleensä varmistavat kilpailukykynsä säilymistä ja kehittymistä kouluttamalla ilman uusia lakejakin. Kauppakamari tukee osaltaan yritysten kilpailukyvyn kehittämistä jatkuvalla asiakasryhmäkohtaisella tarvekartoituksella ja siihen pohjaavalla jäsenistölle tarjottavalla koulutus- ja muulla palvelutarjonnalla.

Yritysten kehittämistarpeiden kartoituksessa ja ajankohtaisen palvelutarjonnan kehittämisessä hyödynnämme laajaa verkostotoimintaa, valiokuntia, asiantuntijaverkostoa ja eri teemojen alle koottuja klubeja. Kauppakamarista löytyy laaja-alainen asiantuntemus erilaisiin organisaatioiden ja henkilöstön ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.

Kannattaa ottaa koulutus- ja kehittämisasioissa yhteyttä Kauppakamarin asiantuntijoihin!

Markku Oikarinen Kauppakamarin koulutusjohtaja

Nuorisotakuu tunnetuksi koko maassa Vuoden 2013 alusta toteutuvaa nuorten yhteiskuntakuuta eli nuorisotakuuta tehdään tunnetuksi 15 paikkakunnalla syys-lokakuussa. Nuorten asialle jalkautuu viisi ministeriä. Tavoitteena on sitouttaa paikalliset toimijat nuorisotakuun tavoitteisiin ja saada siihen tarvittavat toimet rivakasti käyntiin alueilla.

Nuorisotakuun toteuttamisessa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Nuorisotakuu Road Show käynnistyy 17.9.2012 Helsingissä ja viimeinen tilaisuus pidetään lokakuun lopulla

26

Turussa. Muut paikkakunnat ovat Rovaniemi, Lahti, Kuopio, Oulu, Pori, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Kajaani, Lappeenranta, Joensuu, Mikkeli ja Vaasa.

Tilaisuuksiin osallistuvat työministeri Lauri Ihalainen, opetusministeri Jukka Gustafsson, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä nuorisoasioista vastaavan kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen valtiosihteeri Jarmo Lindén.

Road Show-tilaisuuksissa haetaan uusia, ennakkoluulottomia toimintatapoja työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten kanssa. Näin varmistetaan, että kaikki nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön.

Nuorisotakuu tulee voimaan 2013 Nuorisotakuu varmistaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Nuorisotakuuseen sisältyvät muun muassa koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työpajatoiminta sekä etsivä nuorisotyö.

Koulutustakuu takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon suorittamiseen niille alle 30-vuotiaille, jotka ovat aiemmin jääneet pelkän peruskoulun varaan.

Tällä hetkellä 20-29-vuotiaista on pelkän peruskoulun varassa noin 110 000 ja työttömänä työnhakijana runsaat 70 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olevan noin 40 000 kouluttamatonta nuorta. Nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa.

Nuorisotakuun omat nettisivut www.nuorisotakuu.fi

Rakennusalan harmaata taloutta torjutaan: tilaajan vastuu laajeni ja veronumero käyttöön Tilaajilla ja hankintayksiköillä on 1.9.2012 alkaen entistä paremmat mahdollisuudet varmistaa, että sopimuskumppanit ovat luotettavia ja noudattavat työehtoja. Lisäksi samasta päivästä lähtien on jokaisella rakennus-

työmaalla työskentelevällä henkilöllä oltava työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Muutokset tehostavat harmaan talouden torjuntaa rakennusalalla.

Tilaajan on rakentamistoiminnassa jatkossa useimmissa tilanteissa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset.

Selvitykset on pyydettävä myös silloin, kun yritysten toiminta on vakiintunutta tai kun tilaajan ja sopimuskumppanin sopimussuhde on vakiintunut.

Selvitettävät tiedot liittyvät esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen.

Uutena asiana myös tapaturmavakuutus kuuluu selvitettäviin asioihin.

Aluehallintovirasto voi määrätä tilaajalle korotetun laiminlyöntimaksun, jos se on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa.

Jatkossa kaikkien hankintayksiköiden on urakkasopimuksessa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista.

Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin. Hankintayksiköt määritellään julkisista hankinnoista annetussa laissa.

Veronumero käyttöön kaikilla rakennustyömailla Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Uusilla työmailla veronumero on pakollinen 1.9.2012 alkaen, mutta vanhoilla työmailla (ennen 1.9.2012 alkaneilla) se on pakollinen vasta siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.3.2013.

Suomalaiset rakennusalan työntekijät ovat saaneet veronumeron vuoden 2012 verokortin yhteydessä. Ammatinharjoittajat saavat veronumeron ennakkoverolipulla.

Ulkomaalaiset työntekijät saavat henkilötunnuksen ja veronumeron verotoimistoista (yhteystiedot: www. vero.fi/veronumero [http://www.vero. fi/veronumero] ). Työnantajalla on mahdollisuus tilata työntekijöidensä veronumerot keskitetysti toimittamalla työntekijöidensä henkilötunnukset sähköisesti Verohallintoon, joka lähettää veronumerot työnantajalle. Samalla työntekijät merkitään rakennusalan ve-

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

ronumerorekisteriin.

Rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden veronumerot merkitään rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Rekisteristä työnantajalla tai muulla tunnistekortin antajalla on mahdollisuus varmistaa, että työntekijän ilmoittama veronumero on sama kuin Verohallinnon rekisterissä oleva.

Esite kertoo tilaajavastuusta ja veronumerosta viidellä kielellä Työ- ja elinkeinoministeriö ja Verohallinto ovat laatineet oppaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta rakennusalalla sekä rakennustyömailla käytettävästä veronumerosta. Oppaassa kerrotaan kattavasti tilaajan velvollisuuksista ja veronumerosta.

Opas on ilmestynyt suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi.

Se on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.vero.fi/veronumero

> L i i ke - j a ko r j a u s r a ke n t a m i n e n > Ko r j a u s - j a s a n e e r a u s t y ö t VA R P E O Y VA R K K A K U J A 2 20320 TURKU PUH (02) 515 2500 FA X ( 0 2 ) 5 1 5 2 5 0 5 E T U N I M I . S U K U N I M I @ VA R P E . F I W W W. VA R P E . F I

ajantasa ajan tasa • 4/2012

> A s u n t o r a ke n t a m i n e n • • • •

R a ke n n u s t e o l l i s u u u d e n R T : n j ä s e n l i i ke R a ke n t a m i s e n L a a t u R A L A : n j ä s e n AAA Rating Perustettu 1969

27

kansain • välistä Finrusresearch – Tutkittua Venäjätietoa yrityksille -sivusto Sivusto on Suomen elinkeinoelämää hyödyttävää Venäjätutkimusta kokoava portaali, jonne kerätään jatkuvasti uutta tietoa Venäjän talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä maksuttomista tutkimusjulkaisuista ja -raporteista sekä seminaareista ja tapahtumista.

Sivuston kautta voi tilata viikoittaisen sähköpostitiedotteen, jossa kerrotaan uusimmasta sisällöstä.

Sivustoa ylläpitävät Suomen Akatemian TT-rahoituksella Aalto-yliopiston CEMAT-tutkimuskeskus ja Pienyrityskeskus. Sivuston tavoitteena on tukea tiedonvaihtoa Venäjän markkinoille suuntautuvien suomalaisyritysten ja Venäjä-tutkimusta tekevien suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä.

Lisätietoja: Riitta Kosonen, Director, Center for Markets in Transition CEMAT, Aalto University School of Economics

Kiinan viihdeteollisuus kasvaa kohisten FinNoden tuoreen selvityksen mukaan suomalaisella mobiilipelialan asiantuntemuksella olisi kysyntää Kiinan nopeasti kasvavilla viihdeteollisuuden markkinoilla.

– Älypuhelinten suosion kasvu on johtanut mobiilipelimarkkinoiden kasvuun Kiinassa. Myös sosiaalisten pelien kysyntä on kasvanut. Mikroblogipalvelut kuten Weibo ja Weixin ovat erittäin suosittuja ja useat yritykset käyttävät niitä myös sisäisessä viestinnässään, Finpron seniorikonsultti Eric Cheng kuvailee trendejä.

Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Vuonna 2010 markkinat kasvoivat 85 miljardiin dollariin, 13,9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kiinan viisivuotissuunnitelmassa viihdeteollisuus on kulttuuriteollisuuden osana erityisasemassa. Viihdeteollisuuden eri haaroista on kaavailtu keskeistä tukipilaria maan talouskasvulle ja maa panostaa peliteollisuuden kehitykseen. Keskeisinä toimepiteinä ovat kiinalaisten pelien promotointi

28

vientiin, lainsäädännön helpottaminen ja pk-yritysten tuki.

Mobiilin internetin käyttäjiä on Kiinassa 355 miljoonaa. Kiinan omasta suuresta peliteollisuudesta ja online-pelitarjonnasta huolimatta, tarjontaa mobiilipelien markkinoilla ei ole liiaksi.

Suomalaisilla oikeaa osaamista Keskeisinä mahdollisuuksina Cheng näkee suomalaisten sisältöjen viennin Kiinan markkinoille, sekä kiinalaisten yritysten avustamisen niiden kansainvälisissä laajentamispyrkimyksissä.

– Rovion ja Angry Birdsien suosio on saanut suomalaiset yritykset keskittymään mobiilipeleihin. Tämä on kuitenkin erittäin haasteellinen markkina, jossa vain harvat pärjäävät.

Suomalaiset tarvitsevat tietoa ja kykyjä toimia Kiinassa, heidän täytyy identifioida markkinoilta oikeat liikekumppanit, Cheng sanoo.

Suurimmat mahdollisuudet löytyvät pelien kehittämisestä, jossa suomalaiset yritykset voisivat konsultoida kiinalaisten pelien markkinoinnissa lännessä, sekä toisaalta ulkoistaa omia pelien kehitys-, grafiikka- ja animaatiotöitä Kiinaan.

Huolimatta Kiinan valtavista osaamisreserveistä tarve ulkomaisille asiantuntijoille kasvaa jatkuvasti.

Lisätietoja: jaani.heinonen@finnode.fi

Kiinan suurin tiedeja teknologiapuisto tulossa Suomeen Finpron hallinnoima FinChi-innovaatiokeskus, China-Finland Golden Bridge ja Pekingin Zhongguancun ZPark-ohjelmistokehityspuisto ovat solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyön tavoitteena on perustaa kiinalainen tiede- ja teknologiapuisto Espoon Otaniemeen ja laajentaa vastavuoroisesti FinChin toimintaa Pekingiin.

– Yhteistyöstä tehdyn aiesopimuksen tarkoituksena on lisätä Suomen ja Kiinan välistä tiede- ja teknologiayhteistyötä sekä lujittaa liiketaloudellisia suhteita. Tavoitteena on laajentaa FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaa Pekingiin ja perustaa Suomeen uusi kiinalainen tiede- ja teknologiapuisto, kertoo Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

– Tämä on juuri sitä mitä ministeriökin haluaa eli yhteistyön tiivistämistä Kiinan kanssa. Suomi tarvitsee kansainvälistymistä, ja nämä ovat tärkeitä askelia siihen suuntaan. Suomi tarvitsee investointeja, hyvinvointia ja työpaikkoja sekä vientiä, joka turvaa talouttamme, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

– Otaniemeen Espooseen suunniteltu ZPark-ohjelmistokehityspuisto auttaisi kiinalaisia yrityksiä käynnistämään liiketoimintaa ja tutkimusyhteistyötä Suomessa. Kiinalaiset yritykset pystyisivät perustamaan Suomeen helpommin esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyksiköitä ja palkkaamaan suomalaisia osaajia, kertoo China-Finland Golden Bridgen toimitusjohtaja Marko Vänskä.

Suomeen Golden Bridgen avulla perustettava ZPark-teknologiapuisto edustaa koko Zhongguancun-teknologiapuistokonsernia pitäen sisällään ICT:n lisäksi myös muut teknologiaalueet.

–Suomen kansainvälisesti tunnustettu innovatiivisuus, vakaa liiketoimintaympäristö ja julkinen tuki ovat tärkeitä tekijöitä uuden yhteistyön taustalla. Suomen maantieteellinen sijainti avaa kiinalaisille yrityksille Pohjoismaiden, Venäjän ja koko Euroopan markkinat. Uuden yhteistyön tavoitteena on tukea suomalaisten ja kiinalaisten teknologiayritysten pääsyä uusille markkinoille ja yhteistyötä tutkimus- ja kehitystyössä, sanoo ZParkin hallituksen puheenjohtaja Fang Zhou.

Uusia innovaatiota Kiinan Piilaaksosta Vastavuoroisesti Finpron hallinnoiman FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaa on tarkoitus laajentaa Pekingin ZPark-ohjelmistokehityspuistoon, joka on yksi Zhongguancun-alueen kymmenestä tiede- ja teknologiapuistosta.

Kiinan Piilaaksona tunnetulla alueella toimii yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista yritystä, jotka tuottavat lähes 25 prosenttia Pekingin alueen bruttokansantuotteesta.

– FinChin toiminnan laajentaminen Pekingiin ja yhteistyön käynnistäminen Kiinan johtavan tiede- ja teknologiapuiston kanssa tähtää siihen, että suomalaisyritykset pystyvät näin paremmin ja nopeammin hyödyntämään Pekingin alueen kaupalliset ja teknologiset yhteistyömahdollisuudet, kertoo toimitusjotaja Häyrinen .

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

Shanghaissa ja Shenzenissä toimiva FinChi-innovaatiokeskus tukee suomalaisyrityksiä sijoittumaan Kiinaan ja kehittämään liiketoimintaansa alueella. FinChi toimii kanavana suomalaisen teknologian kaupallistamiseksi Kiinassa ja auttaa yrityksiä verkostoitumaan kiinalaisten toimijoiden kanssa.

Lisätiedot: Kari Häyrinen, toimitusjohtaja, Finpro, 040 343 3464, kari.hayrinen@finpro.fi

Sähköpostipetokset lisääntyneet suomalaisyritysten Aasian kaupassa Useat yritykset ovat tulleet petetyiksi luullessaan asioivansa sähköpostilla tutun ja luotettavan aasialaisen liikekumppaninsa kanssa. Todellisuudessa yritykset on harhautettu maksamaan tilaamistaan tavaroista rikollisten pankkitileille.

Rikoksentekijät ovat väärentäneet suomalaisyritykselle lähetettyihin petosviesteihin lähetysosoitteen, joka muistuttaa läheisesti aasialaisen liikekumppanin osoitetta. Viestissä on ilmoitettu tavarantoimittajan nimissä pankkiyhteystietojen muuttuneen, annettu uusi tilinumero SWIFT-koodeineen ja pyydetty maksamaan tilausmaksut uudelle tilille. Viestit ovat olleet aidon tuntuisia ja vakuuttavia.

Useimmissa tapauksissa liikesuhde aasialaiskumppaniin on ollut pitkäaikainen ja luottamuksellinen, eikä suomalaisyritys ole epäillyt viestin aitoutta.

Tilaajat ovat maksaneet 50 000– 120 000 USA:n dollarin arvoisia summia uusilla tilitiedoilla. Petokset ovat tulleet ilmi, kun tilaaja on alkanut tiedustella tilauksensa perään. Tässä vaiheessa toimittaja on ilmoittanut, ettei ole saanut maksua, minkä vuoksi tilausta ei ole toimitettu.

Poliisi kehottaa yrityksiä varovaisuuteen kyseisen kaltaisissa tapauksissa. Jos tilaaja saa ilmoituksen tilinumeron muuttumisesta, viestiin ei pidä vastata eikä maksaa rahaa uudelle tilille ennen kuin on varmistanut viestin oikeellisuuden suoraan tavarantoimittajalta.

Lisätietoja: rikosylikonstaapeli Jyrki Kaipanen, KRP, puh. 071 878 6258

ajantasa ajan tasa • 4/2012

Uudet säännöt sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta tulivat voimaan 13.8.2012 13.8.2012 tulivat voimaan uudet ja selkeämmät säännöt sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksestä ja käsittelystä. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (”WEEE”) on yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista. Nämä jätteet tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, koska sitä kautta tulee markkinoille käytettyjä raaka-aineita. Järjestelmällinen keräys ja asianmukainen käsittely ovat edellytys sille, että voidaan kierrättää esimerkiksi kultaa, hopeaa, kuparia ja harvinaisia metalleja, joita on esimerkiksi käytetyissä televisioissa, kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Uusi direktiivi on merkittävä edistysaskel ympäristönsuojelun kannalta, ja sen ansiosta voidaan luonnonvarojen käyttöä tehostaa huomattavasti Euroopassa.

Bryssel 13. elokuuta 2012 - IP/12/898 Voimaantulevassa direktiivissä säädetään uudesta keräystavoitteesta, jonka mukaan myydyistä elektroniikkalaitteista on kerättävä 45 prosenttia vuodesta 2016 lähtien. Toisessa vaiheessa vuodesta 2019 tavoite on 65 prosenttia myydyistä laitteista tai 85 prosenttia muodostuneesta sähkö- ja elektroniikkajätteestä. Jäsenvaltiot voivat valita, kummalla näistä kahdesta tavasta ne haluavat mitata tavoitteen saavuttamista. Vuodesta 2018 direktiivin soveltamisalaa laajennetaan nykyisestä.

Direktiiviä tullaan soveltamaan kaikkiin elektronisen jätteen luokkiin. Sitä sovelletaan etukäteen tehtävän vaikutusten arvioinnin perusteella.

Direktiivissä annetaan jäsenvaltioille välineet, joilla ne voivat tehokkaammin torjua laitonta jätteiden vientiä. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun laittomat siirrot ovat vakava ongelma erityisesti kun ne naamioidaan käytettyjen laitteiden laillisiksi siirroiksi EU:n jätteiden käsittelyä koskevien sääntöjen kiertämiseksi. Uudella direktiivillä velvoitetaan viejät testaamaan, toimivatko laitteet, ja toimittamaan näyttöä laittomiksi epäiltyjen siirtojen luonteesta.

Toinen odotettu parannus on hallinnollisten töiden helpottaminen siten, että yhdenmukaistetaan kansalliset rekisteröinti- ja raportointivaatimukset.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun

tuottajia koskevien jäsenvaltioiden rekisterien vaatimukset tullaan entistä enemmän yhdenmukaistamaan.

Tällä hetkellä vain kolmannes EU:n sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta kerätään erikseen dokumentoidussa järjestelmässä. EU:n nykyinen keräystavoite on 4 kg sähkö- ja elektroniikkalaiteromua asukasta kohti, mikä vastaa noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:ssa syntyy vuosittain sähköja elektroniikkalaiteromua yhteensä noin 10 miljoonaa tonnia. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa 12 miljoonaan tonniin. Uuden direktiivin lopullinen tavoite on kunnianhimoiset 85 prosenttia kaikesta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, millä varmistetaan, että vuonna 2020 EU:ssa kerätään erikseen noin 10 miljoonaa tonnia eli noin 20 kg asukasta kohti.

Jäsenvaltioiden on muutettava sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta antamaansa lainsäädäntöä viimeistään 14. helmikuuta 2014 siten, että se vastaa uutta direktiiviä ja sen uusia tavoitteita. Kuluttajat voivat sitten palauttaa pienet sähkö- ja elektroniikkalaiteromut suuriin vähittäisliikkeisiin, ellei vaihtoehtoisten järjestelmien osoiteta olevan vähintään yhtä tehokkaita.

Sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, sovelletaan käytettyjen laitteiden siirtoihin käänteistä todistustaakkaa, jos epäillään, että kyseessä ovat laittomat jätteiden siirrot.

Rakennusala jälleen kasvuun matalaenergiatalojen avulla Matalaenergiataloilla voidaan päästä merkittäviin hiilidioksidipäästövähennyksiin ja energiasäästöihin, mutta niitä on markkinoilla edelleen varsin vähän. Rakennusalan osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä on yli 10 prosenttia. Siksi Euroopan komissio on esitellyt rakennusalaa vauhdittavan strategian, jolla edistetään sitä työpaikkoja ja koko talouden kestävää kasvua luovana voimana.

Strategian päälinjauksiin kuuluu suotuisten investointiedellytysten luominen etenkin rakennusten kunnostamisen ja kunnossapidon aloilla. Niinpä esimerkiksi kannustetaan hyödyntämään Euroopan investointipankista tarjolla olevaa 120 miljardin euron lainapakettia, joka on osa kesä-

29

kansain • välistä kuista kasvu- ja työllisyyssopimusta.

Toiseksi pyritään lisäämään innovointia ja parantamaan työntekijöiden ammattipätevyyttä edistämällä heidän liikkuvuuttaan. Kolmanneksi parannetaan resurssitehokkuutta edistämällä kestävien rakentamisjärjestelmien vastavuoroista tunnustamista EU:ssa.

Neljänneksi vahvistetaan suunnittelustandardeja ja käytännesääntöjä, joiden avulla rakennusyritysten on helpompi toimia muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi edistetään eurooppalaisten rakennusyritysten maailmanlaajuista asemaa ja sitä kautta hyviä suorituksia ja kestävien standardien omaksumista kolmansissa maissa.

Seuraavaksi jäsenvaltioiden ja toimialan edustajien kanssa järjestetään korkean tason foorumi, joka valvoo strategian täytäntöönpanoa ja antaa suosituksia, jotka koskevat mahdollisia tarvittavia tarkistuksia tai uusia aloitteita. Samaan aikaan teemakohtaiset ja muut ryhmät pohtia erilaisia malleja eri aloitteiden toteuttamiseen, arvioivat meneillään olevien kansallisten ja alakohtaisten toimien todennäköisiä vaikutuksia eri aloitteisiin ja etsivät mahdollisuuksia synergiaetuihin.

Rakentaminen on Euroopan talouden kannalta keskeinen toimiala.

Se tuottaa lähes 10 prosenttia EU:n BKT:stä ja tarjoaa 20 miljoonaa työpaikkaa pääasiassa mikro- ja pienyrityksissä. Rakennusalan kilpailuky-

ky voi vaikuttaa merkittävästi koko talouden kehitykseen. Rakennusten energiatehokkuus samoin kuin resurssitehokkuus rakennus- ja infrastruktuurihankkeissa käytettävien tuotteiden tuotannossa, kuljettamisessa ja käytössä vaikuttavat merkittävällä tavalla EU:n kansalaisten elämänlaatuun.

Rakennusalan yritysten kilpailukyky on näin ollen tärkeä yleisesti kasvua ja työllisyyttä varten – mutta myös alan kestäväpohjaisuuden varmistamiseksi.

Valtionavustus pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä Onko kiikarissasi laajentuminen tai yhteistyö Venäjän suuntaan? Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä Venäjällä rahoittamalla etabloitumiseen liittyviä hankeselvityksiä. Finnvera Oyj toimii hankkeissa asiantuntija- ja yhteysorganisaationa.

Rahoitettavan hankkeen tavoitteena voi olla: • Venäjän markkinoille sopivan toimintamuodon valitseminen, kun kyseessä on tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittava yritys • tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittavan tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai kehittäminen

• yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, mikäli suunniteltu liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai tietotaidon siirtoa suomalaiselta osapuolelta venäläiselle.

Avustus on korkeintaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista ja enimmillään 180.000 euroa.

Neuvonta ja yhteystiedot Finnvera Oyj Jari Mehto puh. 029 460 2536 Eteläesplanadi 8 00101 Helsinki

Ulkoministeriön katsaus Maailman Markkinat 2012 on ilmestynyt Maailman Markkinat on vuosittain ilmestyvä kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Ulkoministeriön julkaisema teos valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Painopiste on yritystoimintaan vaikuttavan poliittisen ja lainsäädännöllisen kehityksen arvioinnissa ja ennakoinnissa.

Tavoitteena on kiinnittää huomiota kehityskulkuihin, joilla on vaikutusta Suomen ja suomalaisyritysten ulkoiseen kilpailukykyyn.

JÄSENAAMUKAHVIT

- verkostoidu aamiaisen merkeissä!

Syksyn viimeiset jäsenaamukahvit nautitaan HUMAP Oy:n vieraina 16.11.

- merkkaa jo kalenteriin! -

30

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Poland

USA

WTC Poznan, Member Companies

WTC Delaware, Member Companies

B MebloKompleks, established in 1983, is a manufacturer of complex equipment in the production of furniture.

The company is looking for new customers, construction companies, investors of hotels and other objects.

B Piecexport - Piecbud S.A. established in 1983 runs following business activities: industrial building, construction, transport infrastructure and real estate development.

The company seeks domestic and foreign investors interested in construction, repair and modernization of steel plants, coke plants, industrial sheds and other industrial structures, enclosed structures, road structures and noise barriers.

B For sale to sales representatives, importers/buyers, agents, import/export trading/management companies, distributors, direct sale to end- users: Solar Street Light This company has developed a proprietary technology for converting existing parking lot light and street light into solar light with reduced cost and improved efficiency. They market the whole solar street light system as well as just the new generation LED street lights, in both DC and AC modes.

optic connectivity products Design and manufacture communications hardware that provides copper to fiber connectivity solutions for data, voice, and video applications.

Products include fiber optic modems, media converters, switches, insulators, multi-plexers etc. Products support LAN applications and CCTV applications plus traditional datacom.

B For sale to end-users: Company is a market development firm with a passion for helping your company increase its international value, and establishing new revenue through successful market entry, penetration, expansion and product/ service development in Brazil and U.S.

B For sale to sales representatives, distributors, direct sale to end-users: Fiber

Salon alueen ja yritysten asialla PALVELEE yrityksiä AUTTAA yrityksen perustamisessa OPASTAA yrittäjyyden alkutaipaleilla EDISTÄÄ verkostoitumista TUKEE kansainvälistymisessä PUOLUSTAA yrittäjyyden etuja YHDISTÄÄ eri alan osaajia ja toimialoja

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

?aT\Xd\ 1P]ZX]V bPPc T[Ë\Ë[cË T]T\\Ë] ?aT\Xd\ 1P]ZX]V ^] PX]dc[PPcdX]T] _P[eT[dZ^Z^]PXbddb Y^ZP _Tadbcdd TaX T[Ë\Ë]cX[P]cTXST] T]]PZ^X]cXX] CPe^XccTT\\T ^] ^[[dc [d^SP _PZTccX Y^bcP e^Xc eP[XcP Zd[[^X]ZX] cPaeXcbT\PbX _P[eT[dc ]^_TPbcX YP ePXePcc^\PbcX ?aT\Xd\ 1P]ZX]V ^] YPTccd ]T[YËË] ^bPP]) ?P[eT[d CP[^db 4[Ë\hb YP CdaeP

CTaeTcd[^P

Yrityssalo Oy Örninkatu 15, 24100 Salo t Q t G t XXX ZSJUZTTBMP m Yrityssalo on kaupungin omistama elinkeinoyhtiÜ, jonka tehtävänä on huolehtia yrittäjien ja yrittäjyyttä IBSLJUTFWJFO QBMWFMVJTUB "70*//" NB UJ KB UP t LF t QF ajantasa ajan tasa • 4/2012

:d[YT\\T ^\PP cXTcË\\T

CDA:D 7P]bPZ^accT[X 4TaXZX]ZPcd & _dW ! # !("

AXZZPP\_X T[Ă‹\Ă‹

fff P[P]SbQP]ZT]

31

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2012

Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!

Syksyn 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi… Olitpa minkä tahansa aihealueen osaaja tai oppija, tarjonnastamme löytyy runsaasti vaihtoehtoja.

Turun kauppakamari järjestää vuosittain 80 ajankohtaiskoulutusta, joihin osallistuu noin 2000 eri alojen edustajaa. Ole sinäkin mukana!

Koulutuksissamme on - eri alojen huippuasiantuntijoita - viimeisimmät, päivitetyt tiedot - käytännönläheinen näkökulma - tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille - monipuolinen tarjonta - erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet

Lämpimästi tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan syksyn koulutuksiin!

Otamme mielellämme vastaan koulutustoiveita – ota rohkeasti yhteyttä!

Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423 maria.lindbom@turku.chamber.fi

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

32

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

LOKAKUU 17.10.

25.10.

26.10.

29.10.

Esimiehen työoikeus Arvonlisäverotuksen ajankohtaiskatsaus Yritysverotusta kirjanpitäjille Yrityksen omistajan verosuunnittelu

MARRASKUU 1.11.

2.11.

5.11.

6.11.

8.11.

9.11.

13.11.

14.11.

15.11.

19.11.

20.11.

22.11.

27.11.

28.11.

29.11.

Yrityksen arvonmääritys ja rahoitusinstrumenttien suunnittelu Myynnin johtaminen – valmentamistako? ( 2. osa 23.11.)

Esityksiä PowerPointilla Ajankohtaista tulliselvityksestä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä Tilinpäätöksen perusteet (2. osa 16.11., 3. osa 30.11.)

Mobiilimarkkinoinnin mahdollisuudet Energiaa Excelillä –webinaari Työsuhteen päättäminen – henkilökohtaiset ja kollektiiviset syyt Excelin hyötykäyttö ( 2. osa 26.11.)

Yrityksen myynti ja lopettaminen Työsuhderiita – käräjille vai ei?

Kassavirta – osaatko mitata ja kehittää?

Pörssi-ilta Tilinpäätös- ja veropäivä

JOULUKUU 4.12.

10.12.

18.12.

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu Raportteja Wordillä Ennakkoperintä 2013

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Torstai 25.10.2012 klo 10-16, Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32 Koulutuspäivän aikana käydään läpi kaikki arvonlisäverotuksen ajankohtaiset asiat, mm. uusin oikeuskäytäntö ja viimeaikaiset ja tulossa olevat lain muutokset sekä niiden käytännön vaikutukset.

Lisäksi luodaan katsaus kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Käsiteltäviä asioita havainnollistetaan tuttuun tapaan runsain esimerkein tyypillisistä soveltamis- ja tulkintatilanteista.

Päivän luennoitsijana toimii alansa huippuasiantuntija, arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Norm. 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.10.2012 mennessä

YRITYSVEROTUSTA KIRJANPITÄJILLE Perjantai 26.10.2012 klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Kurssilla käydään lyhyesti läpi elinkeinoverotuksen teoreettinen peruste sekä sellaiset yksittäiset määräykset, joiden tulkinnassa on ollut epäselvyyksiä. Tarkastelu tapahtuu ensisijaisesti

ajantasa ajan tasa • 4/2012

osakeyhtiön näkökulmasta mutta myös muiden yritysmuotojen erityispiirteet on otettu huomioon.

Koulutuksen tavoitteena on, että osanottajat osaavat toimia elinkeinoverolain määräysten mukaisesti, tietävät tuloverotuksen joustokohdat ja pystyvät hyödyntämään niitä pyrkiessään tavoitteena olevaan tulokseen tai taseeseen.

Kurssilaisten on syytä tuntea verotuksen ja kirjanpidon peruskäsitteet sekä osinkoverotuksen periaatteet.

Luennoitsijana toimivat lakiasiain johtaja Vesa Korpela ja kirjanpidon asiantuntija Marjo Salin, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %.

Normaalihinta 450 € + alv 23 %,.

Ilmoittautuminen: 19.10.2012 mennessä

33

YRITYKSEN OMISTAJAN VEROSUUNNITTELU Maanantai 29.10.2012, klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32 Kurssi on tarkoitettu erityisesti yrityksen omistajille sekä myös tilitoimistoille, jotka huolehtivat asiakasyritystensä omistajien talousasioista.

Luennoitsijoina toimivat johtava lakimies Päivi Kaari ja lakimies Harri Rajala, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.10.2012 mennessä

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS JA RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU Torstai 1.11.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Mitkä ovat keskeiset arvonmääritysmenetelmät ja niiden käyttökelpoisuus eri tilanteissa?

Koulutuspäivän aikana käydään läpi erilaisia arvonmääritysmalleja, selvitetään kuinka ne voivat olla osa rahoituksen suunnittelua ja millaisia erityiskysymyksiä erilaisten arvonmääritysten ja rahoitusinstrumenttien suunnitteluun liittyy. Yrityksen arvonseuranta on keskeistä erityisesti rahoitusneuvottelujen ja yrityskauppojen suunnittelun kannalta, mutta sillä on merkitystä myös mm. osakkuuksien hinnoittelussa ja exit-tilanteissa.

Päivän aikana tehdään runsaasti laskelmia, joten omat laskimet mukaan!

Päivän asiantuntijana toimii kauppatieteiden tohtori, diplomiinsinööri Toivo Koski Tulosakatemiasta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 25.10.2012 mennessä

TILINPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Perjantait 9., 16., ja 30.11.2012, Turun kauppakamari Tämä kurssi on tarkoitettu sinulle, joka osaat kohtuudella juoksevan kirjanpidon asiat, mutta tilinpäätös tuntuu vielä hankalalta.

Näiden kolmen päivän aikana tilinpäätös käydään läpi vaihe vaiheelta ilman verosuunnittelun mukanaan tuomia ongelmia, mutta kuitenkin käytännönläheisesti.

Kurssi sopii hyvin reskontrien hoitajille, aloitteleville kirjanpitäjille ja myös esimerkiksi henkilöille, jotka laativat kirjanpito- ja tilinpäätösmateriaalia valmiiksi kirjanpitäjille.

Luennoitsijana toimiva Asta Manner on ollut Turun kauppakorkeakoulun palveluksessa yli 20 vuotta opettaen kirjanpitoon, verotukseen ja tilinpäätökseen liittyviä asioita perustutkinnon ja täydennyskoulutuksen puolella.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 910 € + alv 23 %, normaalihinta 1300 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 2.11.2012 mennessä

YRITYKSEN MYYNTI JA LOPETTAMINEN Tiistai 20.11.2012 klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Yrityksestä luopuminen on pitkä prosessi, joka onnistuu sitä paremmin, mitä aikaisemmin siihen on ryhdytty. Verotus vaikuttaa oleellisesti keinovalikoimaan yrittäjän vaihtumiseen valmistauduttaessa ja vaihdon toteuttamiseen. Kurssi on tarkoitettu kaikille yritystoiminnassa mukana oleville ja yrittäjiksi aikoville sekä heitä auttaville kirjanpitäjille, tilintarkastajille, lakimiehille ja konsulteille

34

Luennoitsijat: toimitusjohtaja Sammy Lindholm, Aronia Group, lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat sekä VT, Partner Päivi Ahanen-Raitio, Veropaja Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 13.11.2012 mennessä

KASSAVIRTA – OSAATKO MITATA JA KEHITTÄÄ?

Tiistai 27.11.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Yrityksen talouden tärkein yksittäinen kysymys on sen kyky saada aikaan ja kehittää riittävää kassavirtaa. Riittävä kassavirta on taas kunnollisen rahoitusaseman edellytys.

Yrityksen taloudellinen tila muodostuu kassavirran riittävyydestä ja rahoitusasemasta. Talouden hallinta tarkoittaa näiden peruskomponenttien ja niiden keskinäisten syy- ja seuraussuhteiden tuntemista.

Päivän aikana käsitellään myös talouden johtamista eli suunnittelua ja seurantaa. Paneudutaan taloudellisten tavoitteiden kokonaisuuteen ja budjetoinnin perusteisiin.

Päivän kouluttajana toimii VTM Ilari Salmi Present K&S Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 20.11.2012 mennessä

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Torstai 29.11.2012 klo 9-16, Sigyn- Sali, Linnankatu 60 Verotuksessa tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon. T&Kverovähennys, sijoittajan verokannustin ja koulutusvähennys ovat tulossa. Yritysten korkojen vähennysoikeutta leikataan ja konserniverotus on muuttumassa.

Turun kauppakamarin vuosittainen tapahtuma kertoo keskeiset tulossa olevat lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat käytännönläheisesti.

Asiantuntijat: päivän puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari, johtaja Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari, OTT Pauli K. Mattila sekä sekä KHT Jari Viljanen, PWC Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.11.2012 mennessä

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

OSAKEYHTIÖN VOITONJAON VEROSUUNNITTELU Tiistai 4.12.2012 klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32 Kurssilla keskitytään pienten ja harvojen omistajien yhtiöiden voitonjaon verotukseen ja mahdollisuuksiin optimoida verotuksen kohteeksi tulevan voiton määrää. Aiheet keskittyvät vuosittaiseen varojen jaon verotukseen.

Kurssi on tarkoitettu erityisesti kirjanpitäjille, tilintarkastajille ja muille yritysten taloushallinnosta kiinnostuneille.

Päivän luennoitsijoina toimivat lakiasiain johtaja Vesa Korpela, johtava lakimies Päivi Kaari sekä lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.11.2012 mennessä

ENNAKKOPERINTÄ 2013 Tiistai 18.12.2012 klo 10-15.30, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaista tietoa vuoden 2013 ennakkoperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon!

Seminaarin alustajana toimii ylitarkastaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 11.12.2012 mennessä

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Torstaina 8.11.2012 kello 10-16, Turun kauppakamari Koulutuspäivän aikana käsitellään kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan säännöksiä. Koulutuksessa käydään läpi kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteita ja selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita esimerkkien avulla. Lisäksi perehdytään kansainvälisiä palvelumyyntejä ja -ostoja koskeviin säännöksiin ja palvelumyyntejä ja ostoja koskevaan raportointiin kausiveroilmoituksella sekä tiettyjen palvelumyyntien raportointiin yhteenvetoilmoituksella. Palvelukaupan säännöksiä käydään läpi arvolisäverolain nykyisten säännösten pohjalta sekä useiden esimerkkien avulla.

Luennoitsijana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.11.2012 mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN AJANKOHTAISTA TULLISELVITYKSESTÄ Tiistai 6.11.2012 klo 8.30 – 12.30, Turun kauppakamari Tullauksessa on viime vuosina otettu käyttöön uusia sähköisiä ilmoitusmenettelyjä niin viennissä kuin tuonnissakin.

Varsinaisten vienti- ja tuontitullausilmoitusten lisäksi vaaditaan tavaroiden poistumiseen tai saapumiseen liittyviä ilmoituksia, joiden oikea-aikainen antaminen edellyttää monissa tapauksissa tulliselvitysvelvoitteiden tarkempaa hallinnointia tilaus-toimitusketjuissa.

Koulutuksessa käydään läpi tullauksen ajankohtaisia asioita, Tullin viimeaikaisia ohjeita ja EU:n tullilainsäädännön valmisteilla olevaa kokonaisuudistusta. Koulutuksessa käsitellään myös tullien määriä ohjaavia vapaakauppaja tullietujärjestelmiä sekä Venäjän WTOjäsenyyttä, ja arvioidaan Tullilta haettavan AEO-todistuksen hyötyjä nykyään ja tulevaisuudessa.

Luennoitsija Timo Sneck vastaa tulliveropalveluista Deloitte & Touche Oy:llä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 30.10.2012 mennessä

ajantasa ajan tasa • 4/2012

35

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET ESIMIEHEN TYÖOIKEUS Keskiviikko 17.10.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Esimiehen työoikeus – koulutus on tarkoitettu jokaiselle esimiehelle, joka tekee työnantajan edustajana työsuhteisiin liittyviä päätöksiä. Päivän aikana käydään läpi käytännönläheisesti mm. työsopimuksen tekeminen, työnantajan työnjohto-oikeuden rajat, työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työsuhteen aikana sekä miten toimia erilaisissa ongelmatilanteissa sekä työsuhteen päättämistilanteissa.

Asiantuntijana toimii pidetty luennoitsija, lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 10.10.2012 mennessä

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 8.11.2012 mennessä

TYÖSUHDERIITA – KÄRÄJILLE VAI EI? Torstai 22.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Joskus työnantajan ja työntekijän riidat joudutaan puimaan käräjillä asti. Miten asiat etenevät? Kenen vastuulla on näyttää, että määräaikaiselle työsopimukselle on ollut lain mukainen peruste tai että purkua ei ole koeaikana tehty epäasiallisella perusteella?

Kuinka paljon työnantaja voi joutua maksamaan korvauksia? Ja mikä tärkeintä, voiko oikeusprosessin välttää?

Luennoitsija: lakimies Minna Salli Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.11.2012 mennessä

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET MUU KOULUTUS

36

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN – HENKILÖKOHTAISET JA KOLLEKTIIVISET SYYT

MYYNNIN JOHTAMINEN - VALMENTAMISTAKO?

Torstai 15.11.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Koulutuspäivän aikana perehdytään työsuhteen päättämiseen sekä henkilökohtaisista että kollektiivisista syistä.

Työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi perustua työnantajan toimintaan liittyvään tuotannolliseen ja taloudelliseen syyhyn.

Mitkä ovat laillisia työsuhteen päättämisperusteita ja mihin yhteistoimintalaki velvoittaa? Mitä tarkoittaa takaisinottovelvollisuus ja mitkä ovat seuraamukset laittomasta irtisanomisesta?

Tilaisuudessa käydään läpi päättämistilanteita ja menettelyjä, tavoitteena on antaa osallistujille selkeät eväät työsuhteen päättämistilanteiden hoitamiseen oikein.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari.

Perjantait 2. ja 23.11.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Keskitymme käytännönläheisesti myyjien yksilölliseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen päivittäisessä myyntityön tekemisessä.

Valmennus on kahden päivän kokonaisuus, joka antaa työkaluja ja vinkkejä erilaisten myyjien motivoimiseen sekä suoritustason parantamiseen. Valmennus sopii kaikille myynnin esimiesasemassa oleville henkilöille.

Koulutuspäivistä vastaa Petri Kiikkinen Cash Flow Guidance Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %, normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 26.10.2012 mennessä

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

ESITYKSIÄ POWERPOINTILLA

ENERGIAA EXCELILLÄ -WEBINAARI

Maanantai 5.11.2012 klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3 PowerPoint on melko helppo ohjelma, siksi sen opiskelu on usein laiminlyöty. Muutamien perusasioiden osaaminen säästää esitysten työstämiseen kuluvaa aikaa ja parantaa esityksen laatua. Kurssilla opitaan esityksen laatimisen valmistelevat toimet, tekstin työstämisen taidot, lisäämään esitykseen kuvia, piirroksia, ääntä ja videoita, sekä laatimaan vaiheittain etenevä kalvoshow. Tavoitteena on kuulijalle suunnattu selkeä esitys, jossa ei keikaroida hienouksilla.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 29.10.2012 mennessä

Keskiviikko 14.11.2012 klo 9-10 Miten kymmenien tuntien työ saadaan puristettua yhteen tuntiin?

Business Intelligence (BI) on hallittua datan keruuta ja muuttamista sopivien työkalujen avulla liiketoimintatiedoksi. BI nopeuttaa yrityksen päätöksentekoa, kehittää yrityksen kilpailukykyä ja auttaa toteuttamaan asetetut tavoitteet.

Kouluttaja Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy / Excel-klinikka, yrittäjä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 80 € + alv 23 %, normaalihinta 120 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 7.11.2012 mennessä

MOBIILIMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Torstai 13.11.2012 klo 9-11, Turun kauppakamari Internetin käyttö mobiililaitteilla on kasvanut vauhdilla viimeisen kahden vuoden aikana. Suomalaisista jo lähes puolet omistaa älypuhelimen, joten mobiilimarkkinointi on erittäin potentiaalinen tapa tavoittaa ja palvella asiakkaita. Tuote-, palvelu- ja yritystietoa etsitään aktiivisesti matkapuhelimilla ja muilla mobiililaitteilla.

Usein mobiili on asiakkaallesi ainoa keino käyttää internetiä. Tule kauppakamarin aamukahvitilaisuuteen kuulemaan miten maailma mobilisoituu, miksi mobiili on olennainen osa markkinointia sekä mobiilimarkkinoinnin käytännön ratkaisuja ja mahdollisuuksia.

Asiantuntija: Erkko Simsiö, Mobiilimarkkinointi Routa Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 100 € + alv 23%, normaalihinta 150 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 6.11.2012 mennessä

ajantasa ajan tasa • 4/2012

EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Maanantait 19. ja 26.11.2012, klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3 Excelin hyötykäyttö -kurssilla tutustumme Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa. Opimme tehokkaita tapoja ratkaista suunnitteluongelmia (budjetti, investointivertailu, töiden allokointi tms.), jalostaa raportteja laajasta data-aineistosta (myyntitilastot, palkkakirjanpidon tiedot tms.), ja laatia käyttäjäystävällisiä lomakkeita ja laskentamalleja. Osallistujilla oletetaan olevan kokemusta Excelin käytöstä.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.11.2012 mennessä

PÖRSSI-ILTA Keskiviikko 28.11.2012 klo 17-20, Mauno Koivisto – keskus, BioCity Ilta on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille. Illan aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin. Tilaisuus on maksuton!

Ilmoittautuminen: 21.11.2012 mennessä

37

RAPORTTEJA WORDILLÄ Maanantai 10.12.2012 klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, Turku Wordillä kirjoitetaan pitkiä raportteja ja lyhyitä tekstejä. Ulkoasuvaatimukset ovat tapauskohtaisia ja Wordin työkalutkin niiden toteuttamiseksi kannattaa valita tilanteen mukaan.

Wordillä raportteja -kurssilla opimme terveet käytännöt tekstin muokkaamiseksi. Lyhyemmissä dokumenteissa voi kutakin kappaletta muokata erikseen, mutta pitkissä raporteissa on viisaampaa hyödyntää Wordin automaatteja ulkoasun muotoilussa. Helpon ja tehokkaan työskentelyn pohjana on tarkoitukseen sopiva asiakirjapohja, joten tutustumme myös pohjien käytön perusteisiin.

Kurssi sopii parhaiten Wordiä hiukan käyttäneille, jotka kamppailevat toistuvasti ikävien pikku yksityiskohtien kanssa.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta. Hän on toiminut yli 25 vuotta tietohallinnon johtamisen ja tietotekniikan hyödyntämisen opettajana ja tutkijana. Hänellä on vankka kokemus johtamis- ja henkilöstökouluttajana. Leino tunnetaan myös MS-Officen erityisosaajana ja hän on kirjoittanut useita Wordin ja Excelin käytön oppaita.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.12.2012 mennessä

YHTEISTYÖSSÄ HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARIN KANSSA 17.-19.10.

15.-16.11.

TALOUS- JA VERO LAIVASEMINAARI TUKHOLMAAN TYÖSUHDEPÄIVÄT AULANGOLLA

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/ koulutussihteeri Elina Virta.

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan aina jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle. Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

ANTOISIA KOULUTUKSIA!

38

ajantasa ajan tasa • 4/2012

aja

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2012 - Taloushallinnon ammattilaisten tärkein ajankohtaistapahtuma

Torstaina 29.11.2012 klo 9-16

Sigyn-sali Linnankatu 60, Turku

Verotuksessa tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon. T&K-verovähennys, sijoittajan verokannustin ja koulutusvähennys ovat tulossa. Yritysten korkojen vähennysoikeutta leikataan ja konserniverotus on muuttumassa. Turun kauppakamarin vuosittainen tapahtuma kertoo keskeiset tulossa olevat lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat käytännönläheisesti.

OHJELMA

Asiantuntijoina tänä vuonna johtaja Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari, OTT Pauli K. Mattila sekä KHT Jari Viljanen, PricewaterhouseCoopers.

8.30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro: tj. Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari

9.15

Uudistuva verolainsäädäntö * T&K-verovähennys ja koulutusvähennys * sijoittajan veronhuojennukset * varainsiirtoverolain muutokset * korkovähennysten rajoittaminen ja konserniverotus Vähennyskelvottomat menot yritysverotuksessa * luonnolliset vähennykset * käyttöomaisuusosakkeen hankintameno * konsernituki * sanktionluonteiset menot Verotus palautettaessa yrityksen omaa pääomaa * palauttamisen edellytykset * yritysmuodon vaikutus * svop-palautus * suhde osingonjakoon Koulutusmenot ja henkilökuntaedut verotuksessa * menojen vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa * koulutuksen ja henkilökuntaedun kohtelu työntekijän verotuksessa Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö * yritysjärjestelyt * luovutusvoitot ja -tappiot * bonusten verotus * veron kiertäminen Tilinpäätös 2012 * viimeisimmät lainsäädännön muutokset ja muutosodotukset * Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut

16.00 Tilaisuus päättyy (lounas klo 11.30-12.30, iltapäiväkahvi klo 14.15) Ilmoittautuminen 22.11.2012 mennessä YHUNNRVLYXLOODPPH ZZZ WXUNX FKDPEHU ¿ .RXOXWXV WDL SXKHOLPLWVH (OLQD 9LUWD Osallistumismaksu Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 495 e + alv 23 %. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

ajantasa ajan tasa • 4/2012

39

M Itella Posti Oy Itella Green

E N E R G I A S Y N T Y Y L U OT TA M U K S E S TA Turku Energia tarjoaa sähköä ja lämpöä kotitalouksille ja yrityksille.

Toimintaamme kuuluvat energian jakelu, tuotanto ja myynti.

Keskeinen tavoitteemme on rakentaa pitkäjänteisiä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvia asiakassuhteita.

Turku Energia

www.turkuenergia.fi

HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistunut maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa henkilöstötilanteissa.

Palvelumme yrityksille • haku ja haastattelupalvelu • henkilöstövuokraus • soveltuvuuden arviointi • uudelleensijoittumisvalmennus • johdon ja esimiesten valmennus • työhyvinvointia tukevat palvelut • ammatillinen kuntoutus Professi

TURKU • HRV-palvelut Linnankatu 50 • PL 836 • 20101 TURKU puh. 010 19 4391 • faksi 010 60 43185 turku.hrv-palvelut@te-toimisto.fi

Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa