Ajantasa 4/2011

Suomi tarvitsee talvimerenkulkua..................4 Elinkeinostrategian jalkautus ja elinkeinopoliittinen kuntapalkinto..................5 Veronkorotus – milloin, kenelle, liian suurena?...................................................7 Vaikea, vaikeampi, kansainvälistyminen...... 13 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2011................................ 20

JÄSENLEHTI 4/2011

Seminaarissa mukana mm.

Bettina Sågbom dosentti, kirjailija Leila Simonen toimitusjohtaja Leena Puntila

toimittaja

Osaavat Naiset Mediassa

Katso tarkka ohjelma netissä www.turku.chamber.fi ja ilmoittaudu mukaan!

pe 14.10. klo 13-16.30

Turun Messu- ja Kongressikeskus

Yhteistyössä:

SYKSYLLÄ!

30.8.

Deloitte & Touche

28.9. Konfer Oy Turun Linna 1.11. Taideaamukahvit 29.11. Asianajotoimisto Heikkilä & Co

VERKOSTOIDU AAMUKAHVIEN MERKEISSÄ 2

ajantasa • 4/2011

Turun kauppakamari

SISÄLTÖ

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Suomi tarvitsee talvimerenkulkua..................................................4

Kuukauden artikkelit Elinkeinostrategian jalkautus ja elinkeinopoliittinen kuntapalkinto......5 Sairauspoissaolot ja palkanmaksuvelvollisuus................................6 Veronkorotus – milloin, kenelle, liian suurena?................................7 Luottotappiot..............................................................................8 Kenellä on työturvallisuusvastuu työpaikalla ?.................................9 Tuotannollisesta ja taloudellisesta irtisanomisperusteesta, työn tarjoamisvelvollisuudesta ja yhteistoimintalain soveltamisesta konsernissa.......................................................10 Talousneuvos Jarkko Klemelä.....................................................11 Suloiset Gluteenittomat..............................................................12 Vaikea, vaikeampi, kansainvälistyminen.......................................13

Kamarissa tapahtuu Kuvia tapahtumista....................................................................15

Yritystietoa Finnveran pääomasijoitukset yhden brändin alle...........................16 Yksinyrittäjätuki rohkaissut rekrytointeihin....................................16 Uusi verkkopalvelu tarjoaa apua pk-yritysten vastuulliseen toimintaan................................................................................16 Palvelusetelin laajempi käyttö tehostaisi julkisia palveluita.............17 Uudistunut Yritys-Suomi-verkkopalvelu kokoaa yrityspalvelut yhteen osoitteeseen..................................................................17 TYVI – tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä.........................17

Kansainvälistä Uudistettu EU-perusteos on ilmestynyt........................................18 EU:n markkinoilla yhä vähemmän vaarallisia tuotteita....................18 Navigate Change – uusi opas kansainvälisistä hankintamarkkinoista.................................................................18 EU aikoo kieltää kadmiumin käytön koruissa ja muoveissa............18 Tietoa Malesian markkinoista......................................................18 Kiinan EU SME Centren uudet sivut avattu...................................19

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta....................19 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2011..................................................................20

ajantasa • 4/2011

3

Suomi tarvitsee talvimerenkulkua Helteisen kesän jälkeen on syytä palauttaa mieleen kylmän talven haasteet. Edellinen talvi osoitti jälleen kiistatta, kuinka tärkeää talvimerenkulku on Suomelle.

Laivat seisoivat jäissä ja teollisuus joutui odottamaan raaka-aineita ja selittämään asiakkaille, mikseivät tuotetoimitukset tapahdu ajallaan.

Talvimerenkulun sujuvuuden varmistamiseksi on olemassa kaksi strategiaa: sijoittaa merialueelle lisää jäänmurtajia tai käyttää hyvin jäissä kulkevia laivoja.

Suomi on valinnut linjan, jossa jäänmurtopalvelut kustannetaan veroluontoisilla väylämaksuilla. Jäänmurtajien avustuksesta maksavat siis yhtä paljon ne laivat, jotka eivät juuri murtaja-apua tarvitse, kuin ne laivat, joita joudutaan hinaamaan jäänmurtajalla avovedestä purkaussatamaan ja edelleen tyhjänä lastaussatamaan ja sieltä edelleen lähes avoveden rajaan. Vuonna 2010 väylämaksut olivat 67,8 miljoonaa euroa. Vuosittaisista veroluontoisista väylämaksuista noin 50 % kuluu pelkästään jäänmurron hoitamiseen.

Kun Suomi tarjoaa heikommalla koneteholla varustetuille laivoille hinauspalvelua ilman erillistä maksua, ei Suomeen kannata liikennöidä kalliimmin rakennetuilla hyvin jäissä kulkevilla aluksilla.

Tästä johtuen teollisuus käyttää halvinta mahdollista kalustoa. Euroopan parhaimmin jäissä kulkevat laivat liikennöivätkin Pietariin, jossa ei ole ilmaista hinausapua tarjolla.

Tämä taas johtaa Suomessa kummalliseen tilanteeseen: jäänmurtajat määräävät sellaisia laivoja odottamaan, jotka voisivat hyvin jatkaa avatussa väylässä ilman murtajien apua. Syynä on se, että murtajat ovat niin työllistettyjä heikkojen alusten hinaamisessa, etteivät ne ehtisi auttamaan väylällä kulkevia laivoja, jos säätilanne äkkiä muuttuisi ja jääkenttä lähtisi liikkeelle ja apua tarvittaisiinkin. Optimitilanne olisi, että aluksien jäissäkulkuominaisuudet olisivat lähellä samaa tasoa. Yksi huono alus aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia kaikille.

Ilmainen hinausapu on johtanut siihen, että suomalaiset hyvin jäissä kulkevat laivat ovat suurelta osin joutuneet pois Perämeren liikenteestä. Jäljelle ovat jää-

4

neet laivat, joilla on heikko koneteho, ja jotka samalla aiheuttavat ympäristöriskin, mikäli ne joutuvat ongelmiin vaikeissa jääolosuhteissa. Kymmenen vuotta sitten Perämerellä liikennöi parikymmentä suomalaista laivaa vientikuljetuksissa. Nyt Porin pohjoispuolisella vesialueella on säännöllisissä vientiteollisuuden kuljetuksissa ainoastaan kolme suomalaisalusta, jotka ovat Langh Shipin m/s Laura, m/s Hjördis ja m/s Marjatta.

Suomalaisilla aluksilla kulkee Suomen vientiteollisuuden tuotteista enää noin 18 % ja suomalainen tonnisto kaipaisi välttämättä uusimista, koska kauppalaivastomme keski-ikä on Euroopan korkeimpia, 17,5 vuotta. Jäänmurtaja edellyttää valtavaa investointia valtiolta. Yhden keskiraskaan murtajan hinta on yli 100 miljoonaa euroa. Mikäli kasvavaa liikennettä, mm kaivosteollisuuden kuljetukset, halutaan hoitaa sujuvasti nykyisenkaltaisilla heikkotehoisilla laivoilla, uusia murtajia tarvitaan useita. Murto-osalla tästä investoinnista voitaisiin EU:n sallimissa puitteissa tukea rahtialusten uusinvestointeja. Huoltovarmuuskeskus on toistuvasti todennut, että kriisiajan huoltovarmuus ei enää täyty kuljetuskapasiteetin osalta.

Alusten uusimiselle asettaa omaa painettaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös tiukentaa rikkipäästörajoja huomattavasti vuoden 2015 alusta lukien.

Kiristyneet määräykset voitaisiin innovatiivisilla teknisillä ja poliittisilla ratkaisuilla kääntää suomalaisen merenkulun kilpailueduksi. Kun halutaan pienentää merenkulun päästöjä, ei ole tarkoituksenmukaista hinata laivoja pitkiä matkoja jäänmurtajan suurella koneteholla, vaan pitäisi panostaa hyvin jäissäkulkeviin ja vähäpäästöisiin laivoihin. Jo ennestään meillä on etunamme suomalaisten merenkulkijoiden ylivoimainen osaamisalue – jäissänavigointitaito. kauppatieteen kunniatohtori, merenkulkuneuvos Hans Langh Kuljetusvaliokunnan puheenjohtaja varustamo Oy Langh Ship Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja.

ajantasa • 4/2011

kuukauden • artikkelit

asiamies, KTM

Tomi Virtanen Turun kauppakamari

Elinkeinostrategian jalkautus ja elinkeinopoliittinen kuntapalkinto Varsinais-Suomen kunnat enenevässä määrin laativat ja ottavat käyttöön elinkeinostrategioita. Toisilta kunnilta tällainen strategia on löytynyt - ja sitä on toteutettukin - jo pidemmän aikaa. Monissa kunnissa myös arvioidaan ja otetaan huomioon tehtävien päätösten vaikutuksia yritystoimintaan jo päätöksenteon yhteydessä. Joissakin alueemme kunnissa toimii lisäksi elinkeinolautakuntia tai -toimikuntia varmistamassa kunnan yritysten kehittymistä ja toimintaedellytyksiä sekä toisaalta houkuttelemassa mahdollisuuksien mukaan uusia yrityksiä alueelle.

Kuten minkä tahansa muunkin strategiapaperin tapauksessa, myös kunnan elinkeinostrategian osalta strategian laatimista huomattavasti haastavampi askel on sen jalkautus. Jotta strategia ei jäisi ainoastaan sanahelinäksi, tulee sen toteuttamiseen ja toteutumisen seuraamiseen olla käytössä oikeat työkalut. Paitsi että strategiatyön tulisi olla selvästi ylimmän johdon johtamaa, jokaisen toimijan tulisi lisäksi olla selvillä omasta roolistaan osana isompaa kuvaa. Työn tulisi myös olla jatkuvaa ja

ajantasa • 4/2011

pitkäjänteistä sen sijaan, että strategiat valmistuttuaan jätetään makaamaan pöytälaatikoihin.

Kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta on päättänyt aloittaa tänä syksynä uuden perinteen. Valiokunta jakaa elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon tunnustuksena sellaiselle kunnalle, jonka voidaan katsoa toiminnassaan huolehtineen menestyksekkäästi ja pitkäjänteisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Palkittavalta kunnalta edellytetään myös hyvin hoidettuja taustavaatimuksia.

Näitä taustavaatimuksia ovat hyvin toteutettu kunta- ja elinkeinostrategia, yritysvaikutusten arviointimenettely ja elinkeinolautakunnan tai vastaavan kaltaisen elimen olemassaolo. Edelleen näiden seikkojen jalkauttaminen päivittäiseen toimintaan tarkoittaa huomion kiinnittämistä mm. seuraaviin tekijöihin: infrastruktuuri- ja tonttitarjonta, viranomaisluvat, kunnan yrityspalveluiden tuottaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Infrastruktuuri- ja tonttitarjonta kriteerinä koostuvat liikenneyhteyk-

sistä, kaavoituksesta ja yritystonttipolitiikasta. Viranomaisluvat pitävät sisällään lupaprosessien joustavuuden, yksinkertaisuuden ja nopeuden. Yrityspalveluiden tuottamisella ajatellaan palveluiden tuottamista laajasti sekä eri vaiheissa että eri tilanteissa oleville yrityksille. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa taas tarkoittaa elinkeinoelämän ottamista mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Edellä mainittujen kriteerien lisäksi palkintoon voivat johtaa myös yksittäiset tehdyt päätökset, hyvät teot, käytänteet tai ideat, joiden voidaan katsoa edistäneen merkittävästi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Turun kauppakamarin ensimmäinen elinkeinopoliittinen kuntapalkinto tullaan julkistamaan lokakuun 2011 aikana. Tällä palkinnolla elinkeinopolitiikan valiokunta pyrkii nostamaan keskusteluun kuntien elinkeinoympäristön yleisellä tasolla ja toisaalta tuomaan tietoisuuteen erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta työtä elinkeinoelämän toiminnan mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi. n

5

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula Heinonen Turun kauppakamari

Sairauspoissaolot ja palkanmaksuvelvollisuus Työnantajan on maksettava palkkaa työntekijälle tämän sairauspoissaolon ajalta työsopimuslain 2:11 §:n perusteella sekä alalla voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisesti. Mikäli työntekijän työsuhde on jatkunut yli kuukauden, työntekijällä on oikeus saada palkka ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman johdosta. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan.

Palkanmaksuvelvollisuus jatkuu työsopimuslain mukaan esteen alkamispäivää seuranneen 9. arkipäivän loppuun. Työehtosopimuksissa on kuitenkin usein sovittu tätä pidemmästä palkanmaksuvelvollisuudesta. Esimerkiksi kaupan työehtosopimuksessa palkanmaksuvelvollisuus on työsuhteen kestosta riippuen enimmillään 8 viikkoa kun taas Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa se on työsuhteen kestosta riippuen enimmillään 56 päivää.

Mikäli työkyvyttömyys johtuu muusta syystä kuin sairaudesta tai tapaturmasta, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole. Oikeuskäytännössä on otettu kantaa siihen, milloin poissaolo on johtunut muusta kuin sairaudesta tai tapaturmasta. Esimerkiksi keinohedelmöitystoimenpiteen aiheuttama poissaolo ei ollut korvattava poissaolo (TT 2004-111). Myöskään tatuoinnin poistamisesta aiheutunut poissaolo ei ollut korvattavaa, kun tatuoinnin poistolle ei ollut lääketieteellistä syytä (TT 1983-117). Sen sijaan työuupumuksen aiheuttama poissaolo on katsottu olevan sellainen syy poissaololle, josta on maksettava sairausajan palkkaan (TT 1998-74, TT 1997-61).

Työnantajalla on oikeus saada sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha maksaes-

6

saan työntekijälle sairausajan palkkaa.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, mikäli hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tällainen tilanne voi olla esim. kyseessä, jos työntekijä vapaa-ajallaan loukkaantuu aloittamassaan riidassa ( TT 1985:20).

Työntekijällä on velvollisuus viipymättä ilmoittaa työnantajalle sairaudesta ja sen arvioidusta kestosta sekä esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Monissa työpaikoissa hyväksytään työterveyshoitajan todistus enintään kolmen työpäivän poissaoloista epidemia-aikaan. Myös työehtosopimuksissa on tarkempia säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen toteuttamistavasta. Työpaikalla tulisi olla kirjalliset tai muutoin selkeät ohjeet poissaolojen ilmoittamisesta ja niiden todentamisesta. Mikäli työntekijä laiminlyö ilmoittaa poissaolostaan ohjeiden mukaisesti tai ei esitä selvitystä poissaolostaan, seurauksena on palkanmenetys poissaolon ajalta tai jopa varoitus.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle. Lääkärintodistuksessa tulee olla arvio työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta sekä tautiluokitus. Kuten edellä on todettu, kaikki tautiluokitukset eivät oikeuta sairausajan palkkaan. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee luottaa saamaansa lääkärintodistukseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että työnantaja voi jättää palkan maksamatta, jos työnantajalla on ollut perusteltu syy epäillä lääkärintodistusta eikä työntekijä ole antanut pyydettyä lisäselvitystä eikä ole mennyt työnantajan osoittamaan lisätutkimukseen (KKO 1993:50). Mikäli työnantaja perustel-

lusta syystä epäilee lääkärintodistuksen luotettavuutta, tämä voi vaatia lisäselvitystä tai osoittaa työntekijän lisätutkimuksiin.

Työntekijällä on oikeus saada palkkansa lakisääteisten lääkärintarkastusten ajalta. Muiden lääkärintarkastusten ja tutkimusten osalta pääsääntönä on, että ne tulee tehdä työajan ulkopuolella tarpeetonta työajan käyttöä välttäen. Työehtosopimuksissa on erilaisia määräyksiä niistä tilanteista, joissa työnantaja on velvollinen maksamaan palkan myös lääkärissäkäynnin tai tutkimuksen ajalta. Lähtökohtaisesti sellaiset lääkärissäkäynnit ja tutkimukset, jotka ovat sairauden toteamiseksi välttämättömiä, voidaan suorittaa työajalla. Työpaikalla tulisi olla selkeät säännöt siitä, mitkä tarkastukset voidaan suorittaa työajalla.

Työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa on säädetty osasairauspäivärahajärjestelmästä, joka tuli voimaan vuonna 2009. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia määräaikaisesta järjestelystä, jolloin työntekijä on osapäiväisesti sairauslomalla ja osapäiväisesti työssä. Järjestelyn tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 16-67-vuotiaalle kokopäivätyössä olevalle henkilölle ja sen edellytyksenä on, että henkilö pystyy tekemään osan työntehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Määräaikaisen järjestelyn kesto voi olla vähintään kaksi viikkoa ja enintään kolme kuukautta ja työajan vähennyksen on oltava 40-60 % aikaisemmasta työajasta. Määräaikaisen järjestelyn päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhön­ sä. n

ajantasa • 4/2011

veroasiantuntija

Christian Björkman KPMG Oy Ab

Veronkorotus – milloin, kenelle, liian suurena?

Veronkorotus on hallinnollinen sanktio, jonka verohallinto määrää moitittavasti toimineelle henkilölle tai yritykselle. Korotuksen määrän tulisi olla suhteessa moitittavuuden määrään.

Kokemuksemme mukaan korotukset kuitenkin määrätään hyvin suuressa osassa tapauksia ankarimman momentin perusteella.

Veronkorotuspykälä rakentuu kolmelle tasolle: pienestä virheestä olennaisen virheen kautta tietoiseen tai törkeään huolimattomuuteen. Pienestä virheestä voidaan pykälän mukaan sakottaa enintään 150 euroa ja olennaisesta 800 euroa. Tietoinen ja törkeä huolimattomuus johtavat korotukseen, jonka määrä voi olla jopa 30 % virheen tai laiminlyönnin vuoksi lisätystä tulosta. Prosentti on harkinnanvarainen ja vaihtelee moitittavuuden asteesta ja korotuksen määrääjästä riippuen, vaikkakin alueellisia ja henkilökohtaisia eroja pyritään tasoittamaan Verohallinnon ohjeistuksella.

Pieniä korotuksia määrätään lukumääräisesti paljon erilaisten ilmoitusten myöhästymisen vuoksi. Jos nämä ns. tekniset korotukset jätetään huomiotta, tulee korotus useimmiten määrättäväksi verotarkastuksen seurauksena tai kun yritys on syystä tai toisesta täyttänyt veroilmoituksensa väärin.

Vaikkakin yritys toimittaa tilinpäätöksensä veroilmoituksen liitteenä

ajantasa • 4/2011

ja riittävät ja oikeat tiedot käyvät ilmi tilinpäätöksestä, verottaja määrää virheellisesti täytetystä ilmoituksesta hanakasti veronkorotusta. On myös paljon tapauksia, joissa veroilmoituksen virhe johtuu tahattomasta virheestä yrityksen kirjanpidossa. Kun yritys mahdollisesti jälkeenpäin on huomannut erehdyksensä ja korjannut virheensä oma-aloitteisesti, sille on virheen tunnustamisesta huolimatta määrätty veronkorotus prosenttimääräisesti.

Veronkorotus määrätään tapauskohtaisesti yksilöllisten olosuhteiden mukaan samalla noudattaen kaavamaista ohjeistusta. Yrityksen veronkorotus määrätään useimmiten prosenttimääräisesti, joka on ankarin mahdollinen määräytymistapa ja joka voi johtaa suuriin veronkorotuksiin.

Kokemuksemme mukaan viranomainen katsoo virheen taustalla olevan huolimattomuuden lähes aina törkeäksi tai pitää virhettä tahallisena, sillä keskitason moitittavuuden (joka ei vaadi tuottamusta) mukaan määrättyjä korotuksia näkee todella harvoin.

Normaalisti veronkorotus on 5-15 % virheen vuoksi lisätystä tulosta, tätä isompaa prosenttia käytettäessä pitäisi olla kyse todella räikeistä virheistä, veronkierrosta tai jopa verorikoksista.

Veronkorotus liittyy yleensä johonkin muuhun asiaan, joka on epäonnistunut yrityksen verotuksessa tai

taloushallinnossa. Helpoin tapa välttää veronkorotuksia on pitää kirjanpito kunnossa poistoja myöten ja kysyä neuvoa, kun on kyse verotuksellisesti tulkinnanvaraisista asioista. Myös veroviranomaiselta voi hakea ennakkotietoa tai – ratkaisua.

Toivo ei ole kokonaan menetetty, kun veroviranomainen ensi vaiheessa määrää veronkorotuksen. Viimeistään silloin kannattaa arvioida, tarvittaessa asiantuntijan avustuksella, mitä on tehtävissä korotuksen pienentämiseksi tai poistamiseksi. Hakemalla muutosta lisättyyn tuloon, jonka perusteella veronkorotus on määrätty, voidaan tietenkin saada myös liitännäisenä tullut veronkorotus pienemmäksi tai poistettua. Lisäksi on mahdollista hakea muutosta pelkästään korotukseenkin: ankarimman vaihtoehdon valitseminen voidaan usein perustellusti kyseenalaistaa tai ainakin vaatia korotusprosenttia alemmas. Tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden perusteella määrätty korotus kannattaa haastaa, jos tuottamuksen aste ei omasta mielestä ole näin korkealla tasolla. n

7

kuukauden • artikkelit

kirjanpidon asiantuntija

Hannele Lindfors Helsingin seudun kauppakamari

Luottotappiot Epävarmat saamiset Kirjanpitolain mukaan saamiset merkitään tilinpäätökseen nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Tilinpäätösperiaatteiden mukaan saamisten arvostamisessa noudatetaan erillisarvostusta. Jokainen saaminen on tarkasteltava erikseen ja epävarmoihin saamisiin liittyvät toimenpiteet on käytävä läpi yksitellen.

Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1827/2008 käsitellään saamisten kirjaamisten edellytyksiä. Lähes kaikkiin saamisiin liittyy jonkinasteista epävarmuutta. Jos maksun saamista pidetään todennäköisenä, mutta maksuun liittyy kirjanpitovelvollisen toiminnan kannalta olennaisia riskejä, riskistä on tehtävä selkoa liitetiedoissa. Saaminen esitetään taseessa täyteen arvoonsa. Jos taseeseen merkitty saaminen on niin epävarma, ettei siitä todennäköisesti saada suoritusta, saaminen on kirjattava luottotappioksi.

Luottotappiot kirjanpidossa ja arvonlisäverotuksessa Luottotappiokirjauksessa ei tarvitse odottaa esimerkiksi velallisen konkurssia. Kirjaus voidaan tehdä kun perintä osoittautuu tuloksettomaksi tai kun saadaan tieto asiakkaan hakeutumisesta velkasaneeraukseen tai konkurssiin.

Saamiset kannattaa säännöllisin välein käydä läpi myös tilikauden aikana ja luottotappiokirjaus on syytä tehdä heti, kun se todetaan aiheelliseksi. Jos kysymyksessä on arvonlisäverollinen myynti, luottotappiokirjaus vähentää myynnistä suoritettua arvonlisäveroa.

Arvonlisäverokantana käytetään sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin.

Myynnistä aiheutuneet luottotappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Mikäli saamisesta on annettu vakuus, tämä on huomioitava luotto-

8

tappion määrää arvioitaessa. Silloin kun luottotappiokirjauksesta ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, siitä on laadittava muistiotosite, josta ilmenee luottotappion syy. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista 1.2.2011 esimerkkinä kirjanpitolain mukaisista tositteista mainitaan tiedot suoritetusta perinnästä, silloin kun myynnistä tehdään luottotappiota koskeva kirjanpitomerkintä, jos luottotappion peruste ei ole muutoin selvitettävissä. Muistiotositteesta on käytävä ilmi, kuka sen on laatinut ja jos kyseessä on olennainen tai poikkeuksellinen tapahtuma, tositteesta on myös selvittävä, kuka sen on hyväksynyt.

Jos luottotappioksi kirjatusta myyntisaamisesta saadaan maksu, se kirjataan luottotappioiden oikaisuna liiketoiminnan muihin kuluihin. Oikaisu vaikuttaa myös myynnistä suoritettavaan arvonlisäveroon, jos saaminen on johtunut verollisesta myynnistä. Arvonlisäverokanta määräytyy tavaran toimitus- tai palvelun suoritusajankohdan mukaan.

Yritykselle voi syntyä luottotappioita myös muista kuin myyntisaamisista.

Esimerkiksi tytäryhtiölle myönnetty pääomalainasaaminen voidaan menettää, jos tytäryhtiö ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Lainasaamisiin liittyvät luottotappiot esitetään rahoituskuluissa.

Luottotappiot tuloverotuksessa Elinkeinoverolain mukaan tulon hankkimiseen liittyvät menetykset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Verohallituksen verotuksen yhtenäistämisohjeen mukaan tavanomaisen myyntisaamisen luottotappio saadaan vähentää silloin, kun arvonaleneminen on ilmeistä, saamista ei esimerkiksi ole maksettu perimisyrityksistä

huolimatta. Menetyksen lopullisuutta ei vaadita, mutta luottotappion perustelu on dokumentoitava. Jos verotuksessa vähennyskelpoiseksi hyväksytty luottotappio osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, se luetaan tuloksi sinä verovuonna, jona aiheettomuus on todettu.

Muihin saamisiin liittyvien luottotappioiden vähennyskelpoisuuden osalta edellytetään menetyksen lopullisuutta. Jos velallinen on mennyt konkurssiin, luottotappiokirjauksen perusteeksi on syytä liittää pesänhoitajan selvitys siitä, ettei jako-osuutta tule. Luottotappion perusteen ollessa velallisen saneerausmenettely, luottotappion vähennyskelpoisen osan määrittämistä varten vaaditaan vahvistettu maksusuunnitelma. Saneerausmenettelyssä anteeksiannettua velkaa pidetään yleensä velkojan vähennyskelpoisena menetyksenä ainakin siihen määrään asti, jolla vältetään selvitystila tai toiminnan loppuminen.

Mikäli kysymyksessä on lainasaaminen konserniyhtiöltä, tästä johtuvaa luottotappioita ei pidetä tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona, eikä tällainen luottotappio ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Säännös koskee muuta kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden lainasaamisia osakeyhtiöiltä, joista yhtiö ja samaan konserniin kuuluvat yhtiöt yhteensä omistavat vähintään 10 %. Esimerkiksi tytäryhtiölle annetusta pääomalainasta johtuva luottotappio on ilmoitettava veroilmoituksessa vähennyskelvottomana kuluna.

Verotuksessa vähennyskelpoisia luottotappiovarauksia, joilla varaudutaan tuleviin luottotappioihin, voivat tehdä ainoastaan talletuspankit ja luottolaitokset. Muita verovelvollisia mahdollisuus tehdä luottotappiovarauksia ei koske. n

ajantasa • 4/2011

lakimies

Hanna Skurnik-Järvinen Helsingin seudun kauppakamari

Kenellä on työturvallisuusvastuu työpaikalla?

Työnantajan ja tämän edustajana toimivan esimiehen työturvallisuusvastuusta säädetään työturvallisuuslaissa.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on ensimmäisen pykälänsä mukaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työpaikoilla sille, joka johtaa ja valvoo työtä ja jolla on myös todelliset toimintavaltuudet puuttua tilanteisiin.

Työturvallisuusvastuu kulkee linjaorganisaatiossa. Työnantajan ylin johto huolehtii siitä, että työpaikan työ-suojelutoiminnan resurssit ovat kunnossa ja että työsuojelua voidaan työpaikalla tarvittavissa määrin toteuttaa. Toimintojen esimiehet puolestaan huolehtivat alaistensa turvallisuudesta ja terveydestä, ja heidän velvollisuutenaan on puuttua turvallisuuden vaarantumiseen päivittäisessä työssä. Johdon ja esimiesten välissä toimii usein HR-organisaatio ja sen osana myös mahdollisesti työsuojeluorganisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia tarvittavien ohjelmien ja suunnitelmien tekemisestä.

Työsuojelutoimintaa suunnitellaan työsuojelun toimintaohjelmassa, jonka tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Ohjelman laatiminen on työnantajan vastuulla, ja se tehdään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Työnturvallisuuden varmistaminen perustuu aina työpaikkakohtaiselle riskien arvioinnille, jotka luonnollisesti vaihtelevat suuresti työpaikasta riippuen. Työturvallisuuden edellytetään olevan riittävän hyvällä tasolla, jottei työntekijöiden terveys ja turvallisuus

ajantasa • 4/2011

työssä vaarannu. Työnantajan tulee tässä tarkoituksessa jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, puuttua epäkohtiin ja mahdollisuuksien mukaan poistaa terveydellisen riskin aiheuttavat tekijät. Jos riskitekijöitä ei voi kokonaan poistaa, on niiltä suojauduttava sillä tavoin, etteivät ne vaaranna työntekijän terveyttä ja turvallisuutta.

Työturvallisuudesta huolehtimisessa myös ulkopuolisilla toimijoilla ja heidän kannanotoillaan on suuri merkitys. Työpaikan olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioinnin tekevät työterveyden ammattihenkilöt, eli työterveyshuolto. Myös vakuutusyhtiöillä on omat riskikartoituksensa, joiden aineistoa voidaan hyödyntää työpaikan työsuojelua suunniteltaessa.

Työsuojelun suunnittelu ja riskien kartoitus pitäisikin olla moniammatillista yhteistyötä, ja siinä pitäisi ottaa huomioon kaikista käytettävissä olevista lähteistä saatu informaatio.

Seuraamukset työturvallisuuden rikkomisesta Työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen laiminlyönti on rangaistavaa. Työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslaissa ja työturvallisuusrikkomuksesta työturvallisuuslaissa. Koska sanktiot kohdistuvat vastuutahona olevaan henkilöön, on tärkeää, että vastuut on selkeästi määritelty. Vastuunmäärittely voidaan tehdä työsuojelun toimintaohjelmassa tai muulla tavalla työpaikalla.

Työturvallisuusrikkomuksest a säädetään työturvallisuuslaissa ja siihen voi syyllistyä työantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö säännöksissä mainitut velvollisuutensa. Näitä ovat muun muassa työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvollisuuden tai

käyttöönottotarkastuksen laiminlyönti.

Rikkomisesta voidaan tuomita sakkorangaistus.

Rikoslaissa säänneltyyn työturvallisuusrikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työturvallisuuslain mukaiset velvoitteensa.

Vastuutahona osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä on toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai se, joka työnantajan sijasta valvoo työtä. Ylemmällä organisaatiotasolla on velvollisuus valvoa, että alempi taso toteuttaa velvollisuutensa. Olennaista vastuun kohdentumisessa on vastuutahon tehtävät ja toimivaltuudet.

Työturvallisuusrikoksen voi muodostaa lähes mikä tahansa työturvallisuuslain säännöksen rikkominen.

Yleensä rikosoikeudellinen vastuu on käytännössä edellyttänyt jonkin työtapaturman tapahtumista, mutta periaatteessa vastuu voi seurata jo pelkästä laiminlyönnistä. Rangaistuksena työturvallisuusrikoksesta voi seurata sakkoa tai enintään vuosi vankeutta sekä osakeyhtiölle tuomittava yhteisösakko.

Osakeyhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen vastuuhenkilö tai työsuhteinen henkilö on syyllistynyt työturvallisuusrikokseen tai sallinut sen tekemisen.

Työturvallisuusrikoksen voi ylemmällä organisaatiotasolla muodostaa esimerkiksi se, että työsuojelun edellytyksistä huolehtiminen laiminlyödään.

Työsuojelulle ei esimerkiksi ole taloudellisia edellytyksiä, eikä toimintaa järjestetä turvallisella tavalla. Työpaikalle voidaan esimerkiksi hankkia turvallisuusmääräysten vastaisia laitteita säästösyistä tai esimiesten pätevyys ja koulutus voi olla vajavaista. Esimies voi laiminlyödä työturvallisuusvastuunsa jättämällä huolehtimisvelvollisuutensa täyttämättä. Esimiehen vastuuseen

9

kuukauden • artikkelit kuuluu esimerkiksi valvoa henkilösuojainten käyttöä ja muita työturvallisuusmääräyksiä. Jos tätä valvontaa ei tehdä kunnolla, voi vastuu kohdistua esimieheen.

Työntekijän vastuu työturvallisuudesta Myös työntekijällä on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta työpaikalla. Työturvallisuudesta huolehtiminen mainitaan sekä työsopimuslaissa että työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuden tahallinen rikkominen on

myös mainittu esimerkkinä laillisesta purkuperusteesta työsopimuslain hallituksen esityksessä.

Sekä työturvallisuuslaki että työsopimuslaki toteavat, että työntekijän on noudatettava työnantajan työturvallisuudesta antamia määräyksiä.

Työntekijän on huolehdittava myös muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä ja korjattava havaitsemansa epäkohdat tai raportoitava niistä esimiehille. Työntekijän velvollisuutena on lisäksi välttää häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Työntekijän työturvallisuusvastuuseen kuuluu velvollisuus käyttää hänelle osoitettuja turvallisuus- ja suojalaitteita. Työskentely ilman niitä ei ole turvallista, ja suojavälineiden käytöstä kieltäytyminen voidaan tulkita työstä kieltäytymisenä. Työntekijän oikeuksiin kuuluu vaarallisesta työstä kieltäytyminen. Käytännössä työstä kieltäytyminen tapahtuu kuitenkin työntekijän omalla vastuulla, ja vaarallisen työn välttäminen onkin käytännössä enemmän työnantajan vastuulla. n

lakimies

Jaakko Sainio Helsingin seudun kauppakamari

Tuotannollisesta ja taloudellisesta irtisanomisperusteesta, työn tarjoamisvelvollisuudesta ja yhteistoimintalain soveltamisesta konsernissa Irtisanominen tuotannollisin syin ja työn tarjoamisvelvollisuus konsernissa Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2010:43 oli kyse siitä, voitiinko konsernia tällöin yhtenä työnantajakokonaisuutena niin, että konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa olleen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa koko konsernin liiketoiminnan järjestelyistä johtuvasta taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

Konserniin kuului emoyhtiö ja kaksi tytäryhtiötä. Tapauksessa toisesta tytäryhtiöstä irtisanottiin työntekijä ja emoyhtiöstä siirrettiin työntekijä tekemään irtisanotun työntekijän työtä.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle säännöksen 1 momentissa tarkoitettua

10

työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä. Työnantajan tällainen vastuu ulottuu siten konsernin puitteissa varsinaista työnantajayhtiötä laajemmalle. Muita säännöksiä työnantajavastuun määräytymisestä konsernin puitteissa ei lainsäädäntöön sisälly. Siten laissa ei ole säännöksiä kysymyksessä olevan tilanteen varalta.

Irtisanomissäännösten tarkoitus huomioon ottaen irtisanomisen edellytyksiä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tulee konsernitilanteessa lähtökohtaisesti arvioida sen yhtiön kannalta, joka muodollisesti on työnantajana. Tosiasiallisen tilanteen pohjalta saattaa kuitenkin olla perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. Jos konserni on rakennettu siten, ettei minkään sen osana olevan yhtiön toiminta muodosta selkeää itsenäistä kokonaisuutta, vaan ne vain yhdessä muodostavat liiketoimintakokonaisuuden, voi olla

perusteltua arvioida myös työvoiman vähentämistilanteessa irtisanomisen edellytyksiä koko konsernin kannalta.

Korkeimman oikeuden mukaan konserni muodosti yhden liiketoimintakokonaisuuden.

Irtisanottu työntekijä ja hänen työtään jatkamaan emoyhtiön palveluksesta siirtynyt henkilö ovat toimineet samalla liiketoimintalinjalla.

Sen vuoksi se, että sanottu henkilö on siirtynyt suorittamaan samoja tehtäviä, ei ole myöskään osoituksena siitä, ettei töiden uudelleenjärjestelyistä ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Näin ollen irtisanominen oli lainmukainen.

Yhteistoimintalain soveltaminen konsernissa Edellä selostetussa tapauksessa konsernissa käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden päätyttyä ryhdyttiin edellä mainittuihin toimenpiteisiin.

Työneuvosto on ottanut kantaa yhteistoimintalain soveltamiseen kon-

ajantasa • 4/2011

In Memoriam Talousneuvos Jarkko Klemelä Heinäkuussa saimme suruviestin: kauppakamarissa monissa tehtävissä vaikuttanut talousneuvos, ekonomi Jarkko Klemelä oli menehtynyt sairaskohtauksen seurauksena 9.7.2011.

Hän oli kuollessaan vasta 68-vuotias.

Merkittävimmän elämäntyönsä Jarkko Klemelä teki Teleste-ryhmässä, kun hän vuonna 1984 aloitti Auditek Oy:n toimitusjohtajana. Yrityksen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Klemelä osti julkisten tilojen äänentoistojärjestelmien liiketoiminnan vuonna 1999. Syntyi Audico Systems Oy, jonka enemmistöosakkaana hän kehitti yritystä sekä teknologian että markkinoinnin osalta. Vuonna 2008 Jarkko Klemelä myi yrityksen siirtyessään eläkkeelle.

Jarkko Klemelä oli aktiivisesti mukana Turun kauppakamarin toiminnassa monissa eri tehtävissä. Tilintar-

kastusvaliokunnassa hän ehti toimia lähes kolmekymmentä vuotta, siitä puheenjohtajana viimeiset 12 vuotta.

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja Turun kauppakamari

sernissa lausunnossaan TN 1441-11.

Kyseisessä tapauksessa konserniin kuuluivat osuuskunta ja kaksi osakeyhtiötä. Tapauksessa osuuskunta, joka omisti osakeyhtiöt ja jossa oli tuolloin 15–17 työntekijää, oli irtisanonut kaksi työntekijää ilman yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja. Koko konsernissa oli tuolloin työntekijöitä 28–30.

Yhteistoimintalakia sovelletaan erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sen 2 §:n 1 momentin mukaan ”yrityksessä”, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Lain 3 §:n mukaan yrityksellä tarkoitetaan ”yhteisöä, säätiötä ja luonnollista henkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi vai eikö ole.” Tapauksessa oli kyse ennen kaikkea siitä, muodostiko konserni yhteistoimintalain mukaisen ”yrityksen” eli olisiko yhteistoimintalakia tullut noudattaa osuuskunnan irtisanoessa kaksi työntekijäänsä, sillä koko konsernin henkilöstömäärä oli vähintään 20.

Yhteistoimintalaissa tai sen perusteluissa ei ole mitään viitteitä siitä, että yrityksellä tarkoitettaisiin jotain muuta

kuin muodollis-juridista työnantajaa.

Yhteistoimintalaissa ei ole myöskään säädetty lain soveltamisesta konserneihin tai muihin yritysryhmiin. Yritysryhmään kuuluvien eri yhteisöjen henkilöstömäärää ei näin ollen lasketa yhteen, vaan kunkin yritysryhmään kuuluvan yhteisön henkilöstömäärää tarkastellaan erikseen arvioitaessa, onko yritysryhmään kuuluvassa yrityksessä sovellettava yhteistoimintalakia.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa ratkaisevaa yhteistoimintalain 2 §:n 1 momentin säännöksen kannalta on ainoastaan edellä mainitut irtisanomiset toimittaneen A:n työntekijämäärä. Tämän osuuskunnan palveluksessa oli tuolloin säännöllisesti 15 - 17 työntekijää.

Työneuvoston mukaan lakia, ja erityisesti verrattain uutta lakia tulee tulkita sen sanamuodon ja lainsäätäjän tarkoituksen mukaan. Yhteistoimintalain sanamuotoa ja lainsäätäjän tarkoitusta yritys-käsitteen sisällöstä voidaan pitää kiistattomana. ”Yrityksellä” tarkoitetaan muodollis-juridista työnantajaa, eikä tätä käsitettä voida tulkita laajemmin, ellei voida osoittaa, että liiketoimintayksiköitä olisi järjestelty nimenomaisena tarkoituksena

kiertää yhteistoimintalaissa säädetyt työnantajavelvoitteet.

Muunlaisilla mahdollisilla riippuvuuksilla yritysryhmän toisista yrityksistä, näiden jonkinlainen yhtenäinen liiketoiminta tai muut vastaavat seikat eivät vaikuta yhteistoimintalain 2 §:n 1 momentin tulkintaan ja soveltamiseen.

Työneuvosto kommentoi lausunnossaan myös edellä mainittua tapausta KKO 200:43, sillä lausuntopyynnössä ja sitä täydentävissä kirjelmissä on korostettu, että asiassa tulisi huomioida muun muassa kyseinen ratkaisu. Työneuvoston mukaan työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 3 momentti on erityissäännös työnantajan työn tarjoamisvelvollisuudesta ”yritysryhmässä”. Tällä työntekijän irtisanomissuojaa koskevalla säännöksellä on laajennettu irtisanomista harkitsevan työnantajan uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvoitetta yritysryhmissä yli muodollisten yritysrajojen. Tällaisen erityissäännöksen, eikä myöskään korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2010:43 perusteella voida kuitenkaan tehdä analogiapäätelmiä ainakaan yhteistoimintalain 2 §:n 1 momenttia sovellettaessa. n

ajantasa • 4/2011

Samat 12 vuotta Jarkko Klemelä toimi myös kauppakamarin hallituksessa ja valtuustossa.

Jarkko Klemelä hoiti kaikki tehtävänsä esimerkillisen mallikkaasti, ja hänen asiantuntemukseensa saatoimme aina tukeutua ja luottaa. Tilintarkastusvaliokunnan, jonka tehtävät ovat usein erityisen vaikeita, toiminnassa hän osoitti johdonmukaisuutta ja laajakatseisuutta.

Näistä ansioistaan Jarkko Klemelä kutsuttiin Turun kauppakamarin kunniajäseneksi 90-vuotis juhlissamme vuonna 2007.

Kauppakamari muistaa Jarkko Klemelää nöyrän kiitollisena.

11

kuukauden • artikkelit

Suloiset gluteenittomat Pöytyäläiselle Suloiset Gluteenittomat leipomoyritykselle viime vuodet ovat kovaa kasvun aikaa. – Liikevaihtomme kasvoi vuonna 2009 noin 20 prosenttia ja seuraavana vuonna 50 prosenttia.

Tällekin vuodelle olemme kaavailleet noin 30 prosentin kasvua. Tähän on vaikuttanut tietysti uusien tuotteiden kehittäminen sekä myyntiponnistusten lisääminen, kertoo toimitusjohtaja Paula Punsár. Yritys valmistaa nimensä mukaisesti leipomotuotteita, jotka sopivat keliaakikoille eli ovat gluteenittomia tuotteita. – Yritys lähti liikkeelle tarpeesta. Tyttäreni sairastui keliakiaan 1980-luvun lopussa ja itselläni havaittiin sama sairaus 1993. Näin syntyi Leipomo Suloiset Gluteenittomat omiin tarpeisiin ja toisten keliaakikoiden iloksi.

Yritys toimii nykyään Pöytyän Haverin kylässä vanhassa Pöytyän osuusmeijerin tiloissa. Tilat ovat yrityksen historian kolmannet toimitilat. – Aloitimme vuonna 1998 Turussa kahvilamme alakerrassa Hämeenkadulla, josta siirryimme vuoden päästä Kyröön. Parin vuoden jälkeen oli tarve jälleen uusille tiloille ja löysin tämän vanhan osuusmeijerin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, sanoo Paula Punsár.

Leipä on tuote joka myydään tuoreena Gluteenittomia leivonnaisia ja leipiä on melko vaikea tehdä. Gluteeni on valkuaisaine, jota on vehnä-, ruis- ja ohrajauhoissa. Leivonnassa käytetään jauhoja, joista puuttuu gluteeni, mikä puolestaan antaa taikinalle luontaisen sitkon. – Gluteeniton leivonta on pitkälti käsityötä, taikina ei sovellu leivottavaksi koneellisesti. Taikina on löysää ja liimamaista, joten sen työstäminen vaatii myös korkeaa ammattitaitoa, ja olemmekin kouluttaneet itse leipurimme, kertoo markkinointipäällikkö Tanja Fortelius.

Suloiset gluteenittomat –yritys on panostanut erityisesti tuotteidensa ja pakkausten ulkonäköön. – Aluksi tuote myytiin läpinäkyvissä pusseissa, mutta kesällä 2010 otimme käyttöön uudet pakkaukset. Olemme saaneet kehuja siitä, että tuotteemme näkyvät nyt hyvin hyllytarjonnassa, sanoo Tanja Fortelius.

12

Yrityksen tuoretuotteiden päämarkkina-alue on luonnollisesti Varsinais-Suomi sekä pääkaupunkiseutu.

Tarkoitus on tänä vuonna laajentaa jälleenmyyjä verkostoa Keski-Suomeen.

– Turussa meillä on oma myymälä ollut kauppahallissa jo vuodesta 1999.

Tänä vuonna olemme solmineet sopimuksen S-ryhmän kanssa, joka mahdollistaa tuotteidemme jakelun laajentamisen tulevaisuudessa jopa valtakunnalliseksi, Fortelius iloitsee.

Yritys katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. – Olemme nopeita reagoimaan kuluttajien tarpeisiin sekä teemme jatkuvasti innovatiivista tuotekehitystyötä. Perustuotteidemme leipien ja leivonnaisten lisäksi meillä on tarjolla myös kausituotteita, esimerkik-

si Runebergin torttuja ja joulutorttuja sekä gluteenitonta piparitaikinaa. Valmistamme myös gluteenitonta mämmiä. Yrityksen valmistama Hapanvuoka valittiin Suomen Keliakialiiton vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi vuonna 2001. Sekä vuonna 2010 sai Juhlalimppu liitolta kunniamaininnan.

Muutaman viime vuoden aikana kilpailu alalla on kiristynyt uusien yritysten myötä. Raaka-aineet ovat parantuneet, mikä on houkutellut uusia yrittäjiä. – Luotamme kuitenkin omaan kokemukseemme ja tuotteisiimme, joten tulevaisuus näyttää hyvältä, toimitusjohtaja Paula Punsár vakuuttaa.

Teksti: Jaana Mäkikalli

ajantasa • 4/2011

Vaikea, vaikeampi, kansainvälistyminen

– tutkimus kasvun ja kansain­välistymisen esteistä Turun kauppakamarissa selvitettiin syyskuusta 2010 alkaen kesäkuun 2011 loppuun varsinaissuomalaisten pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä. Kohdejoukkona olivat suomalainen laivanrakennusverkosto, tarkemmin STX Turun telakan alihankkijat ja Turun kauppakamarin 10–100 henkilöä työllistävät jäsenyritykset. Tutkimuksen toteutusajankohta oli etenkin suomalaisen meriteollisuuden näkökulmasta ongelmallinen, sillä laivanrakennusmarkkinat olivat laskusuhdanteiset ja telakka menetti tutkimuksen tekemisaikana pääasiakkaansa saksalaiselle kilpailijalle. Turun kauppakamarin jäsenyrityksiä ei yksilöity tarkemmin toimialoittain. Jo alkuun on syytä painottaa, että tässä tutkimuksessa yrityksen kasvulla tarkoitetaan vain ja ainoastaan yrityksen viimeisen neljän tilikauden liikevaihdon suhteellista kasvua erona esimerkiksi henkilöstömäärän tai toimipaikkojen kasvuun.

Kasvun ja kansainvälistymisen esteitä tutkittiin ilmiötä kuvailemalla.

Lähestymistapana oli ilmiön kokonaisvaltainen tarkastelu. Kokonaisvaltaisuuteen pyrittiin sekä keräämällä seikkaperäistä aineistoa yritysjohtajia haastattelemalla että laajalle joukolle yrityksen päättäjiä lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Kuten kyselyillä yleensä on tapana, myös tässä tutkimuksessa kato eli vastaamatta jättäneiden määrä oli huomattava. Lopulliset vastausprosentit olivat alihankkijakyselyssä 18 % ja jäsenkyselyssä 14 %. Huomionarvoista tutkimuksessa kuitenkin oli, että yritysten kasvuhalukkuus oli yli 60 % molemmilla vastaajaryhmällä.

ajantasa • 4/2011

lähetettiin 384:lle telakan alihankkijalle ja 585:lle Turun kauppakamarin jäsenyritykselle ja joista saatiin 69 telakan alihankkijayrityksen ja 80 jäsenyrityksen vastausta. Molempien tutkimusryhmien yritykset jaettiin kansainvälistymisen ja kasvuhalukkuuden perusteella neljään eri ryhmään: – kansainvälistyneisiin ja kasvuhalukkaisiin – kansainvälistyneisiin, mutta kasvuhaluttomiin – ei kansainvälistyneisiin ja kasvuhalukkaisiin sekä – ei kansainvälistyneisiin, mutta kasvuhaluttomiin.

Antti Saari, kauppatieteiden ylioppilas

Tehtyjen haastatteluiden perusteella yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteet pystyttiin jakamaan kolmeen luokkaan: 1) yritykseen ja yrittäjään, 2) yrityksen ulkoiseen liiketoimintaympäristöön ja 3) yrityksen osaamiseen ja resursseihin liittyviksi esteiksi. Tehdyt haastattelut kuvaavat melko hyvin kasvun ja kansainvälistymisen esteitä, sillä haastateltavat yritykset erosivat toisistaan sekä henkilöstömäärän että liikevaihdon perusteella.

Tutkimuksen varsinainen aineisto kerättiin laajalla kasvua ja kansainvälistymistä tarkastelevalla kyselyllä, joka

Kasvun ja kansainvälistymisen esteet erosivat yritysten kansainvälistymisen ja kasvuhalukkuuden perusteella.

Vaikutti siltä, että pelkästään kansallisilla markkinoilla toimivat, mutta kasvuhalukkaat yritykset kokivat eniten kasvun ja kansainvälistymisen esteitä molemmissa ryhmissä. Kansalliset, mutta kasvuhaluiset yritykset voitaisiin nostaa tämän tutkimuksen perusteella korostettuun asemaan, sillä ne kokivat kasvun esteitä muita yrityksiä enemmän lähes kaikissa mainituissa kasvun yksittäisissä esteissä. Ainakin kansallisella tasolla toimivissa yrityksissä kasvuhalu vaikuttaa kasvun esteiden kokemiseen, sillä kansalliset ja kasvuhaluiset yritykset vaikuttavat kokevan enemmän kasvun esteitä kuin kansalliset ja kasvuhaluttomat yritykset. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan nostaa esille se, että johdon kasvuosaaminen ei itsestään selvästi tarkoita kansainvälistymisosaamista, sillä yritykset luottivat johdon osaamiseen kasvussa, mutta eivät kansainvälistymisessä.

13

kuukauden • artikkelit Vertailtaessa edellä mainittua kahta tutkimusryhmää tarkemmin havaittiin, että alihankkijoista ja jäsenyrityksistä pystyttiin muodostamaan kaksi melko identtistä joukkoa kummankin ryhmän sisältä. Sekä alihankkijoissa että jäsenyrityksissä oli kasvua ja kansainvälistymistä melko hyvin sietäviä yrityksiä, joilla kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyi hieman esteitä ja ongelmia. Lisäksi oli niitä yrityksiä, jotka kokivat kasvun ja kansainvälistymisen esteet hyvin voimakkaina.

Tutkimuksen suurin anti oli se, että yritykset kokevat kasvun ja kansainvälistymisen yksilöllisesti. Esteet ovat osittain riippuvaisia siitä, miten asioihin suhtaudutaan. Osa yrityksistä on kasvuhaluttomia, osa puolestaan kas-

14

vuhalukkaita. Kasvuhaluttomuus on yksi kasvun esteen muoto, mutta myös kasvuhalukkaan yrityksen kokemat ulkomaisille markkinoille etabloitumispyrkimykset voivat tyrehtyä jonkin yrityksen liiketoimintaympäristön esteen johdosta.

Julkisen tahon toimia pohdittaessa olisi keskeistä selvittää, minkä tyyppisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteisiin on järkevää ja kansantalouden näkökulmasta kannattavaa puuttua sekä se, mihin esteisiin on mahdollista puuttua. Kansainvälisten markkinoiden toimintaan on huomattavasti vaikeampaa puuttua kuin yritysten kotimaan toimintaedellytyksiin.

Rajallisten resurssien tapauksessa ne on kohdennettava oikein. Harmaaseen

talouteen puuttuminen on varmasti oikea toimenpide kotimaisten yritysten kasvun edistämisessä. Myös kasvuhalukkuutta olisi syytä lisätä esimerkiksi yrittäjyyden kannustinten muodossa.

Turun kauppakamarin kevätkokouksessa entinen pääministeri, nykyinen Perheyritystenliiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen kiteytti sen seuraavasti: talouden kasvu tulee yritysten kasvusta.

Antti Saari Kauppatieteiden ylioppilas tutkimuksen tekijä

ajantasa • 4/2011

kamarissa • tapahtuu

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista lakivaliokunnan vieraana.

Suomen Nuorkauppakamareiden Tuottava Idea –kilpailun palkinnot jaettiin kauppakamarin tiloissa. Kuvassa nuorkauppakamareiden edustaja Pasi Hotti (vasemmalla) sekä palkitut: Hannu Turunen Dewaco Ltd, Juha Rantanen Perustayritys.fi, Pirjo ja Turkka Sinervo Punomo Networks Oy sekä Eero Laaksonen Turun saariston liikenne –projektista.

ajantasa • 4/2011

15

yritys • tietoa

16

Finnveran pääomasijoitukset yhden brändin alle

Yksinyrittäjätuki rohkaissut rekrytointeihin

Finnvera tekee pääomasijoituksia aloittaviin, innovatiivisiin yrityksiin sekä alueellisiin rahastoihin. Sijoitukset toteutetaan tytäryhtiöiden kautta.

– Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen välinen työnjako pääomasijoitustoiminnassa on selkeä, eikä päällekkäisiä toimintoja ole. Olemme käyttäneet Finnveran pääomasijoitustoiminnasta kuitenkin useita eri nimiä, mikä on ollut viestinnällinen haaste asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Tämän vuoksi luovumme tytäryhtiöiden nimistä viestinnässämme ja siirrymme käyttämään pääomasijoitustoiminnasta yhtä nimeä ja brändiä, joka on ”Finnveran pääomasijoitukset”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kertoo.

Finnveran pääomasijoitustoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Veraventure Oy ja Aloitusrahasto Vera Oy jatkavat muutoin toimintaansa entiseen tapaan.

Pääomasijoitustoiminnan internet-sivut on siirretty osaksi finnvera. fi -sivustoa (http://finnvera.fi/Paaomasijoitukset). Sivustolta löytyy myös bisnesenkeleille tarkoitettu, suojattu extranet-palvelu SijoittajaExtra.

Finnveran pääomasijoitustoiminnan tavoitteena on mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa aikaisen vaiheen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

– Kehitämme myös yksityissijoittajille tarkoitettua bisnesenkeliverkostoa. Yrityksistä pyritään saamaan kiinnostavia sijoituskohteita myös muille rahoittajille tai teollisille partnereille, Heikkilä lisää.

Alueellisessa rahastosijoitustoiminnassa Finnveran tavoitteena on edistää kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja alueellista elinkeinopolitiikkaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Sovitun työnjaon mukaan Suomen Teollisuussijoitus Oy vastaa myöhemmässä vaiheessa kaupallisin periaattein tapahtuvista rinnansijoituksista yksityisten sijoittajien kanssa sekä suurista rahastosijoituksista.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Leo Houtsonen, puh. 020 460 3980 (Veraventure Oy ja Aloitusrahasto Vera Oy)

Yksinyrittäjätuki on työ- ja elinkeinohallinnon kokeilu, jonka tarkoituksena on ollut rohkaista yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Neljä vuotta käytössä olleen yksinyrittäjätuen toimivuutta ja vaikuttavuutta on nyt arvioitu. Arvioinnin perusteella tutkimusryhmä suosittelee nykymuotoisesta yksinyrittäjätuesta luopumista ja sen yhdistämistä palkkatukeen.

Muutos selkiyttäisi yritys- ja työllistämistukijärjestelmää ja karsisi päällekkäisyyksiä.

Yksinyrittäjätukea maksetaan työntekijän palkkakuluista ensimmäisenä vuotena 30 prosenttia ja toisena vuotena 15 prosenttia. Tuen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Tukikokeilu on maantieteellisesti laajentunut vaiheittain muutamasta Itä-Suomen ja Lapin kunnasta suureen osaan Suomea.

Yksinyrittäjätuen vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi -raportissa on kartoitettu tuen vaikutusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja tuen toimivuutta tukea saaneiden yritysten ja ELY-keskusten näkökulmista sekä esitetty tukeen liittyviä kehittämistarpeita.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että tuen myöntäminen työ- ja elinkeinotoimistosta osana palkkatukea olisi nykyistä parempi tapa ensimmäisen työntekijän rekrytoinnin tukemiseen.

Yritykset ovat olleet melko tyytyväisiä yksinyrittäjätuen toteutukseen.

Tuki on sekä rohkaissut rekrytointeihin että ohjannut solmimaan vakituisia ja kokoaikaisia työsuhteita. Vajaa viidennes tukea saaneista yrittäjistä koki tuen välttämättömäksi ensimmäisen työntekijän palkkauspäätöstä tehdessään.

Vajaata puolta yrittäjistä tuki kannusti palkkaamaan työntekijän vakituiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Lopuissa tapauksissa yrittäjä palkkasi työntekijän joka tapauksessa tuesta riippumatta.

Aaltonen, Heinonen, Luomala: Yksinyrittäjätuen vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi -raportti on ilmestynyt TEM julkaisuja -sarjassa numerolla 18/2011 ja löytyy osoitteesta www.tem.fi

Uusi verkkopalvelu tarjoaa apua pk-yritysten vastuulliseen toimintaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema maksuton verkkotyökalu CSRkompassi antaa apua yritysten toimitusketjujen vastuulliseen hallintaan.

Palvelu on tehty tuotannon, kaupan ja palvelualan pk-yrityksille, joiden toimitusketjut ulottuvat maihin, joissa on riski esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksiin, ympäristön vahingoittumiseen tai korruptioon ja lahjontaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema maksuton verkkotyökalu CSR-kompassi antaa apua yritysten toimitusketjujen vastuulliseen hallintaan. Palvelu on tehty tuotannon, kaupan ja palvelualan pk-yrityksille, joiden toimitusketjut ulottuvat maihin, joissa on riski esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksiin, ympäristön vahingoittumiseen tai korruptioon ja lahjontaan.

Palvelu tarjoaa tietoa pitkiin toimitusketjuihin liittyvistä riskeistä. Se auttaa yrityksiä luomaan omat räätälöidyt toimintatapojen linjaukset (ns. Code of Conduct -ohjeiston), joilla yritys voi vaatia vastuullista toimintaa myös toimittajiltaan.

Kompassin tavoitteena on pitkiin toimitusketjuihin liittyvien riskien minimoimisen ohella auttaa pk-yrityksiä parantamaan yhteistyötään toimittajien kanssa sekä viestimään paremmin haasteistaan ja saavutuksistaan vastuullisuuteen liittyen. Prosessin toivotaan myös avaavan yrityksille uusia markkinointimahdollisuuksia.

CSR-kompassi kehitettiin Tanskassa vuonna 2005 ja sen suosion myötä Pohjoismaiden ministerineuvosto myönsi viime vuonna Tanskan talousja elinkeinoministeriölle ja Tanskan teollisuuden etujärjestölle varat kompassin jatkokehittämiseen kaikille pohjoismaisille kielille. Suomessa työja elinkeinoministeriö on vastannut kompassin kehittämisestä paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Kompassia pääsee käyttämään suomeksi osoitteessa http://csr-kompassi. fi/ ja ruotsiksi osoitteessa http://csrkompassi.fi/sv/.

ajantasa • 4/2011

Palvelusetelin laajempi käyttö tehostaisi julkisia palveluita Asiakkaan valinnan oikeus julkisissa palveluissa ja keinot sen edistämiseksi ovat olleet tiheään esillä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevassa keskustelussa, selviää Pekka Lithin tuoreesta tutkimuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan asiakkaan valinnanmahdollisuutta tukevia malleja on käytössä, mutta ei vielä laajasti osana julkisten palveluiden järjestämistä.

Asiakkaan oikeus valita tarpeeseensa sopiva palvelu ei vielä ole Suomessa arkipäivää. Tässä mielessä Suomi poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa asiakkaan oikeus valita palvelun tuottaja on vahva ja korostunut periaate. Esimerkiksi Ruotsissa asiakkaan oikeus valita palveluntuottaja – joko yksityinen tai julkinen – perustuu lakiin (Lag om valfrihetssystem LOV 2008/962). Eräiden tutkimusten mukaan kansalaiset olisivat myös Suomessa halukkaita valitsemaan palveluntuottajia nykyistä laajemmin.

Asiakkaan valinnan mahdollisuuksien ja oikeuden lisääminen olisikin luonteva seuraava askel julkisten palveluiden kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluseteliä on toistaiseksi voittopuolisesti käytetty kysyntähuippujen ja palveluiden lisäkysynnän tyydyttämiseksi.

Palveluseteli tarjoaa kuitenkin kunnan näkökulmasta uuden työkalun julkisten palveluiden innovatiiviseen kehittämiseen, sillä se luo mahdollisuuden tarjota tarkemmin kuntalaisten tarpeita vastaavaa palvelua. Samalla se lisää palvelun laatua kehittävää dynamiikkaa palveluntarjoajien välille. Myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmallit voivat kehittyä palvelusetelin käyttöönoton avulla.

Kohdennettuja maksuvälineitä on toistaiseksi kehitelty vuosien kuluessa toisistaan erillisinä kokonaisuuksina, eri lähtökohdista ja erilaisten sidosryhmien toiveiden mukaisesti. Hyvää tarkoittavasta kehitystyöstä on seurannut paljon säädöksiä ja byrokratiaa.

Tutkimuksen mukaan aiempaa yhtenäisempi kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä mm. vähentäisi järjestelmien päällekkäisyyksiä, lisäisi järjestelmien vaikuttavuutta ja parantaisi järjestelmien läpinäkyvyyttä. Lisäksi yhtenäisemmällä järjestelmällä

ajantasa • 4/2011

saataisiin kustannussäästöjä julkisissa menoissa, kun maksuvälineiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta ja valvonnasta vapautuisi voimavaroja muihin tehtäviin.

Raportti ”Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa” löytyy osoitteesta www. tem.fi/julkaisut

Uudistunut YritysSuomi-verkkopalvelu kokoaa yrityspalvelut yhteen osoitteeseen Yritys-Suomi-portaali on kokonaan uudistunut. Julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut löytyvät kattavasti osoitteesta www.yrityssuomi.fi.

Portaali tarjoaa runsaasti tietoa yritystoiminnan eri tilanteisiin ja se on kanava jatkuvasti laajenevaan sähköiseen viranomaisasiointiin.

Sisältöä on ryhmitelty paremmin yrityksen eri kehitysvaiheisiin sopivaksi ja helpommin löydettäväksi. Uudistuksen myötä tietoa etsivän on helpompi hahmottaa yrityspalveluiden kokonaisuus ja tunnistaa itselleen sopivat palvelut.

Portaali kehittyy jatkossakin Vaikka portaaliuudistus on nyt valtakunnallisen sisällön osalta valmis, seuraavat kehitysaskeleet on jo suunniteltu. Seudullisille yrityspalveluorganisaatioille tarjotaan mahdollisuus tuoda omat tietonsa portaaliin. Tällöin asiakkaan ulottuvilla ovat juuri hänen paikkakunnallaan tarjolla olevat yrityspalvelut, toimintaohjeet sekä kontaktitiedot.

Tulevaisuudessa yrityssuomi.fi on myös yritysten asiointiportaali. Valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta (SADe) rahoitettavat yrityksen perustajan ja työnantajan asiointipalvelut tullaan liittämään osaksi Yritys-Suomiportaalia. Portaaliin muodostuu yrityksen sähköinen työpöytä, jossa voi hoitaa muun muassa ilmoitus-, lupa- ja hakemusasioita. Tavoitteena on, että kaikki yritysten keskeiset asiointipalvelut voi hoitaa sähköisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi kansainvälistyville yrityksille rakennetaan oma palvelukokonaisuutensa.

Käyttäjät mukana kehityksessä Portaali avattiin yleisölle tutustumisversiona entisen rinnalle jo maaliskuun alussa. Näin haluttiin antaa

asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sisällöstä, rakenteesta ja käyttökelpoisuudesta saatua palautetta hyödynnettiin portaalin viimeistelyssä.

Osin keskeneräisen sivuston avaaminen ei ollut julkishallinnossa aivan tavanomainen ratkaisu. Se osoittautui kuitenkin onnistuneeksi, ja käyttäjien kokemusten keräämiseen ja huomioon ottamiseen tullaan myös jatkossa paneutumaan huolellisesti.

Yritys-Suomi yhdistää keskeiset yrityspalveluita tarjoavat julkiset toimijat Yritys-Suomi-yhteistyössä ovat mukana kaikki keskeiset julkiset yrityspalveluorganisaatiot. Palvelua ohjaa ja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö ja mukana ovat ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, seudulliset Yritys-Suomi-palvelutoimijat, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, TE-toimistot, Tulli, Verohallinto sekä useat muut toimijat.

TYVI - tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä TYVI -järjestelmä tarjoaa yrityksille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. TYVI -järjestelmän tavoitteena on helpottaa tietojen ilmoittamista ja vähentää siihen kuluvaa työtä ja kustannuksia.

Tietojen ilmoittaminen sähköisesti on yrityksille pääosin maksutonta. Tietoa vastaanottava viranomainen maksaa TYVI-operaattorille saamistaan tiedoista.

Lue lisää TYVIstä www-sivuilta http://www.tieke.fi/tyvi/ ja ryhdy hyödyntämään palvelua.

Tarjoatko TYVI-ohjelmistoja?

Jos tarjoat myös TYVI-ohjelmistoja, niin tarkista, ovatko yrityksesi tiedot sivulla ”TYVI-ohjelmistoja” http:// www.tieke.fi/tyvi/tyvin_esittely/tyviohjelmistoja/.

Maksuton tietojen päivittäminen tai uuden toimittajan lisääminen sivulta http://www.tieke.fi/palaute/tyvipalvelut/ löytyvällä lomakkeella.

TYVI-asioista lisätietoja: Valtiovarainministeriö, Seppo Kurkinen puh. (09) 1603 3261, seppo.kurkinen@vm.fi Verohallinnon TYVI-sivut löytyvät osoitteesta www.vero.fi/tyvi

17

kansain • välistä Uudistettu EUperusteos on ilmestynyt Eurooppa-tiedotuksen julkaisema EU-perusteos on täysin uusittu laitos vuonna 2008 ilmestyneestä edeltäjästään. Kirjassa kerrotaan miten Euroopan unioni toimii ja siinä perehdytään päätöksentekoon, toimielimiin, politiikanaloihin sekä Suomen jäsenyyskysymyksiin. Vajaa 200-sivuinen kirja on tarkoitettu perustiedon lähteeksi kaikille EU-asioista kiinnostuneille.

EU-perusteos on selkeälukuinen, koska siinä on paljon tiiviitä faktalaatikoita, graafeja ja ajantasainen kuvitus.

EU:n vaikutuksia on havainnollistettu lisäksi lyhyin haastatteluin. Kirjan lopussa on lyhyt linkkilista lisätiedon hakemiseksi, sekä tiivis EU-sanasto. Asiahakemisto auttaa löytämään helposti EU-slangin, termien tai henkilöiden kautta kirjassa käsitellyn laajemman asiakokonaisuuden.

Teos on saatavilla joko Eurooppatiedotuksen sivujen kautta tai painettuna lähimmästä Eurooppatiedotuksen toimistosta.

EU:n markkinoilla yhä vähemmän vaarallisia tuotteita Kaikki haluavat olla varmoja siitä, että kaupasta ostetut tuotteet ovat turvallisia, olivatpa kyseessä sitten lastenrattaat tai kenkäpari. Hyvä uutinen on, että EU:n markkinoilla on yhä vähemmän vaarallisia tuotteita, koska ne havaitaan nyt entistä helpommin ja poistetaan markkinoilta.

EU:n nopea tietojenvaihtojärjestelmä RAPEX otettiin käyttöön vuonna 2004. Kun EU-maassa havaitaan uusia vaarallisia tuotteita, niistä tehdään ilmoitus RAPEXin avulla, ja muissa maissa ryhdytään tarvittaviin toimiin saatujen ilmoitusten perusteella. Kaikki EU-maat osallistuvat RAPEX-järjestelmän toimintaan.

RAPEXin tehostumisen ansiosta vuonna 2010 kiellettiin, poistettiin markkinoilta tai kerättiin takaisin kuluttajilta ennätykselliset 2 244 vaarallista tuotetta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. EU-maat ovat tehostaneet toimintaansa, ja myös eurooppalaiset elinkeinonharjoittajat suhtautuvat vakavammin velvollisuuksiinsa tuoteturvallisuuden alalla, mikä näkyy siinä, että nimenomaan yrityksille tarkoitetun nopean ilmoitusjärjestel-

18

män käyttö kaksinkertaistui.

Useimmin ilmoituksia tehtiin vaatteista ja tekstiileistä. Niissä ongelmana on tukehtumis- ja ärsytysvaara. Seuraavina tulivat lelut pääasiassa tukehtumisvaaran vuoksi sekä moottoriajoneuvot loukkaantumisvaaran perusteella.

Näiden osuus vuonna 2010 oli yhteensä 66 prosenttia kaikista ilmoituksista, jotka koskivat vakavan riskin aiheuttavia tuotteita. Neljänneksi yleisin tuoteryhmä, josta tehtiin ilmoituksia, olivat sähkölaitteet.

Niiden RAPEXin kautta ilmoitettujen tuotteiden määrä, joiden alkuperämaana oli Kiina, laski hieman eli kahdella prosentilla (60 prosenttia vuonna 2009 ja 58 prosenttia vuonna 2010). Alkuperältään eurooppalaisten tuotteiden osuus oli 17 prosenttia, tuntematonta alkuperää oli 10 prosenttia ja muista maista peräisin 15 prosenttia.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Navigate Change – uusi opas kansainvälisistä hankinta­markkinoista Kymmenen EU-maan Interreg-hanke, EuroPROG, on julkaissut pk-yrityksille tarkoitetut oppaan, jossa käsitellään kansainvälisiä hankintamarkkinoita.

Julkaisussa käsitellään erityisesti vihreitä ja sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja sekä innovaatiotoimintaa ja elektroniikka-alaa koskevia hankintoja.

Navigate Change – Guide on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta.

EU aikoo kieltää kadmiumin käytön koruissa ja muoveissa Kadmium kielletään koruissa joulukuusta 2011 alkaen koko EU:ssa. Suuria pitoisuuksia haitallista kadmiumia on havaittu erityisesti EU:n ulkopuolelta tuoduissa epäaidoissa koruissa.

Kuluttajat, myös lapset, voivat altistua kadmiumille ihokosketuksen tai nuolemisen kautta. Uudella lainsäädännöllä kielletään kadmiumin käyttö kaikenlaisissa korutuotteissa antiikkia lukuun ottamatta.

Kadmiumin käyttö kielletään samalla myös kaikissa muoveissa ja juottopuikoissa, joita käytetään erilaisten materiaalien yhteenliittämiseen. Juotossa muodostuvat höyryt ovat hengitet-

tyinä erittäin vaarallisia. Komissio arvioi toimenpiteiden helpottavan myös PVC-jätteen hyödyntämistä.

Kadmium on syöpää aiheuttava aine, ja se on myrkyllinen vesiympäristöille.

Lähde: EUROPA, lehdistötiedote IP/11/620

Tietoa Malesian markkinoista Malesia on houkutteleva sijoituskohde suomalaisille ​​yrityksille monista eri syistä. Malesian tärkeimmät vetovoimatekijät ulkomaisille sijoittajille ovat poliittinen vakaus, kehittynyt infrastruktuuri, ammattitaitoinen työvoima sekä vahva teollis- ja tekijänoikeuksien suoja. Malesia on toivottanut ulkomaiset sijoittajat tervetulleiksi maan itsenäistymisestä asti vuonna 1957 ja se on tällä hetkellä yksi vahvimmin kasvavia talouksia Kaakkois-Aasiassa. Tällä hetkellä yli 5000 ulkomaalaista yritystä 40 eri maasta ovat valinneet Malesian kiintopisteekseen Kaakkois-Aasiassa.

Suomalaisten yrittäjien tulisi tarkastella Malesiaa ASEAN:n (Association of Southeast Asian Nations) puitteissa.

Tässä Kaakkois-Aasian maiden järjestössä on 10 maan alueellinen ryhmittymä, jonka yhteenlaskettu väestö on 600 miljoonaa ihmistä ja bruttokansantuote on USD 1.4 biljoonaa. Ulkomaiset sijoittajat hyödyntävät Malesian strategista sijaintia keskellä ASEAN:ia laukaisualustana alueen muihin talouksiin. Kun Malesia-EU -vapaakauppasopimus toteutuu 2012 puoliväliin mennessä, lisää investointimahdollisuuksia on saatavilla suomalaisille yrityksille.

Painopistealueet Malesian kasvaessa tietoyhteiskunnaksi, maan hallitus jatkaa ulkomaisten investointien kannattamista valituilla toimialoilla. Lisäarvoa tuovat innovatiivisuus, teknologiset ratkaisut sekä uudet toimintatavat saavat maan viranomaisten huomion. Malesian hallitus edistää uusia kasvualueita monipuolistaakseen maan teollisuutta mm. seuraavilla aloilla: • Tieto-ja viestintäteknologia; • Biotekniikka; • Uusiutuvan energian; • Koneet ja laitteet; • Vesiviljelyalan; • Lääkkeet ja lääketieteelliset laitteet.

Lisätietoa alueesta Malesian Investment Develop-

ajantasa • 4/2011

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA Poland WTC Poznan, Member Company B Company website is the key element building your internet image. Our goal is to build this image in a fully customized way, starting from the very foundations.

We do not use ready-made solutions or templates. We guarantee free-of-charge implementation of websites. We provide hosting services on stable servers, as well as services promoting your website on the internet. Our proprietary content management system (CMS) can be implemented into each website.

We can design for you a dynamic website using advanced active technologies. By designing each site from the very beginning we offer high quality services and customized solutions, which is increasingly rare on the internet.

We also offer state-of-the-art e-commerce solutions. Our E1sklep software has been integrated with the most popular web services. We always keep track of what’s going on in the internet market and we integrate our online store with other platforms.

Your website’s content management has never been this simple. Thanks to our proprietary CMS solutions you are no longer bound by the standard functionalities available on the web.

If you already have a website but it’s never listed by search engines, then why not try our search engine optimization (SEO) services? There’s no time to lose!

We also offer a site update and maintenance service, available for all websites developed by our agency. We have created three convenient hourly packages that will help you keep your site up to date.

ment Authority (MIDA) on ollut keskeisessä roolissa 35 vuotta houkutellessaan ulkomaisia sijoittajia Malesian teollisuus-ja palvelualoille.

Verohelpotuksista, insentiiveistä sekä muista MIDA:n palveluista löydät osoitteesta: www.mida.gov.my Toimialakohtaista maatietoa Malesiasta löydät Finnpartnership:n maatietopankista: www.finnpartnership.fi

ajantasa • 4/2011

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

USA WTC Delaware, Member Companies B For sale to sales representatives, distributors and direct sale to end-users: fiber optic connectivity products.

Details: Design and manufacture communications hardware that provides copper to fiber connectivity solutions for data, voice, and video applications. Products include fiber optic modems, media converters, switches, insulators, multiplexers etc. Products support LAN applications and CCTV applications plus traditional datacom.

B For sale to sales representatives, distributors, agents, importers and direct sale to end- users: NEB Fertilizer Additives.

Details: By using any of our four NEB fertilizer additives in combination with any fertilizer you: · Decrease fertilizer usage by 50% · Create more yield and better quality is guaranteed · Save costs and increase profit B Lead type: Service provider.

Product type: Management Consulting and Investment Banking.

Target Sectors for Product: Chemicals and Advanced Materials, Nanotech, Electronic Technology, Software and IT, Medical Devices, Alternative Energy and Renewable Energy.

Details: The Company is a management consulting and investment banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms and others outside of the U.S. expand their operations & increase sales in the US. Types of support include, but are not limited to; market entry planning; marketing and/or sales planning; financial analysis & budgeting; organizational design; partnership plans; acquisitions and joint ventures; capital formation; and more.

B For sale to agents, sales representatives and direct sale to end-users: Risk Analysis and Mitigation Strategies.

Details: Unique and powerful all-hazard risk analysis and mitigation process used to systematically identify, mitigate and manage risk. Services also include documentation, education, program development, implementation assistance and certification.

B For sale to distributors and export trading/management companies: Logistics Services.

Details: Company is ranked #19 of all freight brokers in the nation. Core services include truckload, less than truckload, freight management services / software, freight audit and payment and local DE port services. These services are provided throughout the United States and into Canada and Mexico.

B For sale to distributors and direct sale to end- users: Material Handling Solutions.

Details: They are the inventor and commercial provider of Optical Real-Time Location Systems for tracking goods, vehicles and guiding autonomous vehicles in any size facility. Our revolutionary location tracking and automatic data collection systems are designed for indoor industrial vehicles, primarily in warehouses. Applications employing Optical RTLS are economical and practical to deploy, allowing warehouse professionals to substantially increase safety and improve warehouse efficiency. The results are fewer safety incidents, much lower operating costs, improved inventory accuracy and greater throughout.

Kiinan EU SME Centren uudet sivut avattu

Tutustu uusimpiin yritysyhteistyökumppaneiden hakuihin Enterprise Europe Networkin kautta on mahdollista hakea maksutta yhteistyökumppaneita tai liiketoimintakumppaneita. Alla uusimmat Suomeen kohdistuvat haut listattuna.

Voit etsiä lisää profiileja haluamaltasi toimialalta Liiketoimintapörssihakupalvelusta www.yrityssuomi.fi.

Kiinan EU pk-keskuksen uudet Internet-sivut on avattu. Sivuille tulee jatkossa tietoa yritysten etabloitumisesta Kiinaan, hyviä case-esimerkkejä, selvityksiä jne. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.eusmecentre.org.cn/.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

19

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Syksyllä 2011

Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!

Tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan kevään koulutuksiin!

Lisätietoja koulutuksista: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom puh. (02) 274 3423 maria.lindbom@turku.chamber.fi

Olemme mukana tukemassa Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.

Arvomme tänä vuonna jokaiseen koulutustilaisuuteen osallistuneiden kesken lippuja kulttuuritapahtumiin

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

20

ajantasa • 4/2011

SYYSKUU 9.9.

15.9.

16.9.

19.9.

22.9.

26.9.

27.9.

Business Communication Skills (23.9., 7.10.)

Työsuhteen lyhyt oppimäärä Juridinen englanti (30.9., 14.10.)

Excelin perusteet Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Excelin hyötykäyttö (3.10.)

Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista ulkomaankaupan asiakirjoista

LOKAKUU 4.10.

5.10.

11.10.

13.10.

14.10.

18.10.

19.10.

25.10.

28.10.

Myynnin valmentava johtaminen (8.11.)

Ajankohtaista yritysten tietoturvasta Hyvällä johtamisella parempaan tulokseen Omistajayrittäjän yritysjärjestelypäivä - keskeiset kysymykset Osaavat naiset mediassa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ –kurssi (26.10, 1.11. ja 17.11.)

Työpaikan ongelmatilanteet työlainsäädännön näkökulmasta Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

MARRASKUU 2.11. Mitä ovat pilvipalvelut?

3.11. Samassa veneessä – Motivoituneen, iloisen ja tuottavan työyhteisön rakentaminen 9.11. Henkilökuntaedut ja henkilöstön palkitseminen 10.11. Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 10.11. Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa 11.11. Tehokas ajanhallinta –Time Management Seminar 15.11. Yhdistyksen verotus ja kirjanpito 15.11. Pörssi-ilta 16.11. Tilinpäätös- ja veropäivä 18.11. Yritysverotuksen intensiivikurssi 22.11. Työsuhteen ehtojen muuttaminen 23.11. Rakentamistoiminta ja kiinteistönluovutukset arvonlisäverotuksessa 24.11. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu 29.11. Pörssi-ilta 30.11. Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

JOULUKUU 1.12.

8.12.

16.12.

Kriisiviestintä ja julkisuuden hallinta Yhtiön varojenjaon verosuunnittelu Ennakkoperintä 2012

ajantasa • 4/2011

21

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET OMISTAJAYRITTÄJÄN YRITYSJÄRJESTELYPÄIVÄ – KESKEISET KYSYMYKSET Torstai 13.10. klo 9-16, Turun kauppakamari Harkitsetko yrityksesi myymistä, yritysostoa tai elämäntyön siirtämistä seuraavalle sukupolvelle? Omistajayrittäjän yritysjärjestelypäivän avulla saat hyödyllistä tietoa päätöksenteon tueksi ja ratkaisuvaihtoehtoja järjestelyn toteuttamistavoiksi.

Olet sitten myymässä, ostamassa tai suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta, tarvitset tueksesi tietoa järjestelyn eri toteuttamisvaihtoehdoista, yrityksen arvonmäärityksestä, juridiikasta ja eri vaihtoehtojen verotuksesta. Päivän tarkoituksena on käsitellä käytännönläheisesti eri toteutusvaihtoehtoja talouden, juridiikan ja verotuksen näkökulmista.

Luennoitsijat: Ernst & Young Oy:n asiantuntijat, Partner KHT Jari Henttula, Director Markus Nylund, Partner Sakari Helminen, Senior Legal Counsel Sami Martola, Executive Tax Director Markku Järvenoja ja Tax Manager Mika Kankare.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 6.10. mennessä VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Tiistai 25.10. klo 9-16 Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Päivän aikana käsitellään mm. seuraavia aiheita; verosuunnittelun rajat, peitelty osinko, osakas työntekijänä, yhtiön varojen siirto osakkaille sekä yritysjärjestelyt verosuunnittelun keinona.

Luennoitsijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %. Normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.10. mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Perjantai 28.10. klo 10-15, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Päivän aikana käsiteltäviä aiheita; viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ja viimeisin oikeus- ja verotuskäytäntö, rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus – ensimmäisiä käytännön kokemuksia, kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset sekä tulossa olevat lainsäädännön muutokset lyhyesti.

Luennoitsija: arvonlisäveroasiantuntija Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 21.10. mennessä

22

ARVOPAPEREIDEN KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 10.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Mihin omaisuuslajiin arvopaperit kirjataan? Missä tulolähteessä arvopaperit ilmoitetaan veroilmoituksessa? Miten kirjataan arvopapereiden tuotot? Milloin arvopapereiden tuotot ovat verovapaita? Miten arvostan arvopaperit kirjanpidossa? Tehdäänkö arvopapereista arvonalennuksia ja hyväksytäänkö ne verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä arvopapereiden käsittelystä kirjanpidossa ja verotuksessa sekä veroilmoituksella annettavista tiedoista.

Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata käsitellä arvopapereita taloushallinnossa ja verotuksessa.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, molemmat Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä KÄYTTÖOMAISUUS KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 10.11. klo 13-16, Turun kauppakamari Mitkä pitkävaikutteiset hankinnat kirjataan taseen pysyviin vastaaviin? Miten suunnitelman mukaiset poistot sovitetaan yhteen verotuspoistojen kanssa? Miten hyllypoistoja seurataan? Miten pysyvien vastaavien myyntivoitot tai - tappiot käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä eri veroilmoituslomakkeilla annettavista tiedoista. Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata johtaa veroilmoitustiedot kirjanpidosta.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, molemmat Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä Huom! Mikäli osallistut sekä Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa- että Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa – koulutuksiin, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 23 % (kauppakamarin jäsenhinta), normaalihinta 560 € + alv 23 %. Sisältää lounaan.

ajantasa • 4/2011

YHDISTYKSEN VEROTUS JA KIRJANPITO Tiistai 15.11. klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Tilaisuudessa käsiteltäviä aiheita; Verohallituksen ohjeistus, yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön liiketoiminta, yhdistyksen verosuunnittelu, palkat ja palkkiot yhdistyksessä sekä tilinpäätös.

Luennoitsijat: Senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab ja kirjanpidon asiantuntija Marjo Salin, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 8.11. mennessä TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Keskiviikko 16.11. klo 9-16, Turun Messu- ja kongressikeskus Vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä pureutuu tänäkin vuonna ajankohtaisimpiin talouden kysymyksiin.

Asiantuntijoina toimivat perinteiseen tapaan mm. OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila ja KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala, molemmat Keskuskauppakamarista.

Luennoitsijoiden lopullinen kokoonpano sekä päivän ohjelma tarkentuvat alkusyksystä. Seuraa nettisivujamme www.turku. chamber.fi Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.11. mennessä YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Perjantai 18.11. klo 9-16 Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaiskatsaus yritysverotukseen. Tilaisuudessa käsiteltäviä aiheita; verovaikutukset kun omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, osingonjaon erikoistilanteita, luottamuksensuoja verotuksessa, yrittäjä työntekijänä sekä valmistautuminen omistajanvaihdokseen.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 11.11. mennessä

ajantasa • 4/2011

RAKENTAMISTOIMINTA JA KIINTEISTÖNLUOVUTUKSET ARVONLISÄVEROTUKSESSA Keskiviikko 23.11. klo 13-16, Turun kauppakamari Rakentamispalveluiden arvonlisäverotuksessa tuli voimaan käännetty verovelvollisuus 1.4.2011 lukien. Lakimuutos nosti esiin kiinteistö-käsitteen tärkeyden arvonlisäverotuksessa - tunnistatko, mitä tuotteita yrityksesi myy arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia rajavetotilanteita, milloin on kyse uudistuksen alaisesta rakentamispalvelusta ja milloin ei. Eri alan yritykset ovat joutuneet pohtimaan uudistuksen vaikutuksia yrityksen toimintatapoihin, sopimuksiin ja laskutuksiin. Tule kuulemaan uudistuksesta käytännön kokemuksia ja päivittämään tietosi kiinteistönluovutuksien arvonlisäverokysymyksistä.

Luennoitsija: Manager Indirect Taxation Piia Räty, Ernst & Young Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 16.11. mennessä YHTIÖN VAROJENJAON VEROSUUNNITTELU Torstai 8.12. klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Koulutuspäivän aiheet; verovapaan ja verotettavan osingon laskeminen, toiminnan rakenteen suunnittelu, yritysvarallisuuden realisointikeinoja, sopimukseen perustuvat maksut ja kustannustenkorvaukset yrityksestä osakkaalle, palkkaa vai osinkoa ja varojen jaon erityistilanteita.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakimies Juha-Pekka Huo-

vinen, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.12. mennessä

23

ENNAKKOPERINTÄ 2012 Perjantai 16.12. klo 10-15.30, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaista tietoa vuoden 2012 ennakkoperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon! Seminaarin alustajana toimii johtava veroasiantuntija Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.12. mennessä

YRITYSJOHDON KOULUTUS HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

24

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ -kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Kurssilla käydään läpi muun muassa hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssilla on läsnäolopakko. Mahdolliset poissaolot voi korvata muiden kauppakamareiden järjestämillä kursseilla erikseen sovittavalla tavalla.

OHJELMA 1. jakso: Hyvä hallintotapa Corporate Covernance: Omistajat, hallitus, johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Hallituksen rooli pk-yrityksen eri vaiheissa Case 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi Ryhmätyönanto Hallituksen kokoonpano ja muodostaminen pk-yrityksessä Tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset pk-yrityksessä Case 3. jakso: Strategiatyö Strategiasuunnittelu vs. operatiivinen johtaminen Strategian luonti ja mittaaminen Case

4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätöiden purku Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Case Todistusten jako ja cocktails AIKATAULU 1. jakso 18.10.2011 klo 13 - 17.15 2. jakso 26.10.2011 klo 13 - 17.15 3. jakso 1.11.2011 klo 13 - 17.15 4. jakso 17.11.2011 klo 13 - 19 KURSSIN HINTA Kauppakamarin jäsenetuhinta 1100 € + alv. 23 %. Normaalihinta 1500 € + alv. 23 %.

Kurssille otetaan max. 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, Turun kauppakamari maria.lindbom@turku.chamber.fi, puh. (02) 274 3423, 050 5730 370 HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA PAREMPAAN TULOKSEEN! Tiistai 11.10. klo 9-15.30, Turun kauppakamari Onko meillä oikeus ja velvollisuus hyvään johtamiseen? Olisiko henkilöstö aivan oikeasti tärkein voimavaramme? Miten saisin henkilöstön sitoutumaan paremmin tekemiseen ja kehittämiseen? Onko ryhmässä työskentely yksintyöskentelyä tehokkaampaa vai meneekö aika jutteluun?

Miten saisin kokeneesta työntekijästä hyvän esimiehen? Miten annan palautetta niin että se vie eteenpäin mielenpahoittamisen sijaan?

ajantasa • 4/2011

Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, mutta jos näitä asioita pohdit, niin tule mukaan esimiestyön teemapäivään.

Luennoitsija: insinööri, tuotantotalouden lehtori Kaj Asteljoki, Turun ammattikorkeakoulu Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.10. mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN AJANKOHTAISTA KAUPPAKAMARISSA VAHVISTETTAVISTA ULKOMAANKAUPAN ASIAKIRJOISTA Tiistai 27.9. klo 9-11.30, Turun kauppakamari Mitä ulkomaankaupassa tarvittavia asiakirjoja kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat ja miten niitä käytetään? Millä perusteella maksutapa valitaan ja miten niitä käytetään? Miten suojautua riskeiltä?

Tervetuloa päivittämään tietosi!

Luennoitsija: osastopäällikkö MarjaLiisa Peltola Keskuskauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenille maksuton, ei-jäsenille 50 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 20.9. mennessä

ajantasa • 4/2011

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET TYÖSUHTEEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Torstai 15.9. klo 9-16, Turun kauppakamari Työsuhteen lyhyt oppimäärä -kurssilla käydään läpi koko työsuhteen elinkaari työsopimuksen tekemisestä sen muuttamiseen ja irtisanomiseen. Lisäksi käydään läpi keskeiset asiat erilaisten poissaolojen osalta. Työsuhteen päättämisessä keskitytään erityisesti henkilökohtaisiin päättämisperusteisiin, jotka käytännössä aiheuttavat työpaikoilla eniten päänvaivaa.

Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka päätyönään tai oman työnsä ohella hoitavat yrityksessä henkilöstöasioita.

Ohjelma on laadittu niin, että se soveltuu sekä näiden asioiden kanssa pidempään työskennelleelle että myös aloittelevalle työsuhdeosaajalle.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 8.9. mennessä

TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Torstai 22.9. klo 9-16, Turun kauppakamari Tiedätkö, mitä henkilöstöön liittyviä suunnitelmia työpaikalla tulee laatia?

Mitä sisältövaatimuksia suunnitelmilla on? Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnitteluvelvoitteita ja tarkastellaan suunnitteluvelvollisuuksien taustalla olevia lainsäännöksiä. Tilaisuus kokoaa yhteen eri laeista löytyvät velvoitteet, jotka esitellään kuulijoille selkeästi ja käytännönläheisesti. Kurssiin sisältyy samanniminen kirja.

Luennoitsija: HR Partner, OTK Hanna Skurnik-Järvinen Finavia Oyj Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.9. mennessä TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Keskiviikko 19.10. klo 9-12, Turun kauppakamari Koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Tilaisuudessa käsitellään erilaisia työelämässä käytännössä esiintyviä

25

ongelmatilanteita ja haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Tilaisuus on tarpeellinen kaikille esimiestehtävissä toimiville ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.10. mennessä SAMASSA VENEESSÄ – MOTIVOITUNEEN, ILOISEN JA TUOTTAVAN TYÖYHTEISÖN RAKENTAMINEN Torstai 3.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Päivän tavoitteena on kuvata konkreettisesti, millaisista asioista motivoitunut, iloinen ja tuottava työyhteisö syntyy.

Toisena tavoitteena on selvittää, miten tuollainen työyhteisö rakennetaan.

Päivässä pohditaan aluksi oman ajattelun vaikutuksia itseemme ja ympäristöömme. Työyhteisö on erilaisten ihmisten erilaisten ajattelutapojen summa.

Jokainen pitää omalla panoksellaan venettä pinnalla tai porailee reikiä pohjaan.

Sosiaalista älykkyyttä pidetään ihmisen pärjäämisen kannalta yhtenä keskeisistä tekijöistä. Ihmisten kohtaamistaidot ja vuorovaikutustaidot edistävät työyhteisön tuottavuutta ja hyvinvointia. Työn ilo ja motivaatio ovat tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön peruspilarit. Mistä ne syntyvät ja miten voimme olla aktiivisesti niitä edistämässä?

Luennoitsija: työelämän psykologian asiantuntija, filosofian tohtori Timo Kultanen Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.10. mennessä HENKILÖKUNTAEDUT JA HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN Keskiviikko 9.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Yritysten välinen kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy kaiken aikaa. Motivoitunut henkilöstö on työnantajalle kilpailuetu, joten avainhenkilöiden säilyttäminen ja sitouttaminen korostuu entisestään.

Vaihtoehtoja kannustavaan ja sitouttavaan palkitsemiseen on lukuisia. Eri vaihtoehdoissa työnantajavelvoitteet ja niiden verokohtelu poikkeavat toisistaan huomattavasti. Viime vuosina on astunut voimaan useita lainmuutoksia, jotka liittyvät työnantajan maksamiin korvauksiin ja niiden verokohteluun. Myös verotus- ja oikeuskäytäntö uudistuvat jatkuvasti, joten eri korvausten verovaikutusten arviointi ja suunnittelumahdollisuudet ovat muuttuneet.

26

Kurssilla käydään läpi, kuinka erilaiset henkilökuntaedut ja palkitsemisjärjestelmät käyttäytyvät verotuksessa, ja mitä niiden suunnittelussa on syytä ottaa huomioon. Eri etu- ja palkitsemismuotoja käsitellään esimerkkitapausten ja uusimman verotus- ja oikeuskäytännön valossa. Kurssilla käydään läpi myös verotarkastuksissa tyypillisesti esille nousseita kysymyksiä. Verokohtelua arvioidaan sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

Luennoitsija: veroasiantuntija Kirsi Adamsson, KPMG. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 2.11. mennessä TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN Tiistai 22.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Työsopimus on sopimus, joka sitoo sen osapuolia. Myös vakiintuneet käytännöt saattavat tulla osapuolia sitoviksi.

Työsuhteen kestäessä voi kuitenkin tulla tarvetta muuttaa työsopimuksen ehtoja kuten työtehtäviä, työntekopaikkaa tai työaikaa. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko työnantajan työnjohtooikeuden nojalla, sopimalla tai irtisanomismenettelyä käyttäen. Seminaarissa käydään läpi muuttamismenettelyjen kaikki vaihtoehdot käytännönläheisesti.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä AIDOSTI HYÖDYLLINEN KEHITYSKESKUSTELU Torstai 24.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Kehityskeskusteluiden avulla esimies konkreettisesti johtaa työyhteisöä – ohjaa alaistensa toimintaa kohti asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kehityskeskustelut ovat osa yrityksen johtamisjärjestelmää. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on liittää yrityksen visio päivittäiseen työhön. Valmennuksessa käydään läpi koko kehityskeskusteluprosessi valmistautumista toteutukseen ja jälkihoitoon. Tule tilaisuuteen kuulemaan miten toteutat aidosti hyödyllisen kehityskeskustelun.

Luennoitsija: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy:stä Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 17.11. mennessä

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUKSET MYYNNIN VALMENTAVA JOHTAMINEN Tiistai 4.10. ja 8.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Myyntijohdon valmennuksen tavoitteena on myynnin esimiesroolin kehittäminen valmentajaksi. Valmennusohjelma on kahden päivän kokonaisuus, joka antaa osallistujille työkaluja ja vinkkejä erilaisten myyjien motivoimiseen sekä suoritustason parantamiseen. Keskitymme myyjien tavoitteelliseen ja yksilölliseen kehittämiseen päivittäisessä myyntityön tekemisessä. Valmennus sopii kaikille myynnin esimiesasemassa oleville henkilöille.

Luennoitsija: Petri Kiikkinen Cash Flow Guidance Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %, normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.9. mennessä

MUU KOULUTUS EXCELIN PERUSTEET Maanantai 19.9. klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtoripellonkatu 3 Kurssilla opitaan terveet käytännöt Excelin perustoimintoihin: tiedon syöttö ja asemointi, ulkoasumuotoilut, laskentakaavojen ja diagrammien luonti, kaavojen kopiointi. Kurssi sopii vasta-alkajille tai perustaitojaan kohentaville.

Kouluttaja: tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulu. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.9. mennessä EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Maanantait 26.9 ja 3.10.2011, klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3 Kurssilla tutustutaan Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa. Opimme tehokkaita tapoja ratkaista suunnitteluongelmia (budjetti, investointivertailu, töiden allokointi tms.), jalostaa raportteja laajasta data-aineistosta (myyntitilastot, palkkakirjanpidon tiedot tms.), ja laatia käyttäjäystävällisiä lomakkeita ja laskentamalleja. Osallistujilla oletetaan olevan kokemusta Excelin käytöstä.

ajantasa • 4/2011

Luennoitsija: tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 19.9. mennessä AJANKOHTAISTA YRITYSTEN TIETOTURVASTA Keskiviikko 5.10. klo 9-16, Turun kauppakamari Tietoturva on tänään jokaisen yrityksen toiminnan edellytys, sillä haittaohjelmat, nettihuijaukset ja tietomurrot voivat aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa.

Perinteiset tietokonevirukset on saatu hyvin kuriin, mutta tekniikan kehittyminen asettaa koko ajan uusia haasteita organisaation tietoturvasta huolehtimiselle.

Koulutuspäivän aikana esitetään yleisiä Windowsin, nettipalveluiden ja mobiililaitteiden käyttöön liittyviä tietoturvauhkia.

Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sähköisen viestinnän tietosuojakysymyksiä sekä sosiaalisen median pelisääntöjä.

Koulutus soveltuu yhtä hyvin tietotekniikan peruskäyttäjälle kuin yrityksen it-ammattilaisillekin.

Luennoitsija: DI Petteri Järvinen Osalllistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 28.9. mennessä

OSAAVAT NAISET MEDIASSA Perjantai 14.10. klo 13-17, Turun Messu- ja kongressikeskus

MITÄ OVAT PILVIPALVELUT? -Miksi minun organisaationi pitäisi kiinnostua niistä?

Keskiviikko 2.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Tule kuuntelemaan ja katsomaan, mitä pilvipalvelut ovat ja miten ne uudistavat tämän hetken työntekoa. Jokaiselle kuuntelijalle jää varmasti kotiinviemisiä, miten omaa organisaatiota voi kehittää joustavammaksi ja siinä samassa säästää selvää rahaa.

Luennoitsija: Immo Salo Zipipop Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 26.10. mennessä

TEHOKAS AJANHALLINTA – TIME MANAGEMENT SEMINAR Perjantai 11.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Vaikka aikaa on kaikilla saman verran, osa ihmisistä pystyy käyttämään sen tehokkaammin. Tehokas ajankäyttö on välttämätöntä niin työelämän kasvavien vaatimusten kuin henkisen jaksamisenkin takia.

Tervetuloa oppimaan tehokasta ajanhallintaa englannin kielellä. Tämän kolmetuntisen interaktiivisen seminaarin aikana käydään läpi tutkimuksiin perustuvia ajanhallinnan keinoja.

Kouluttaja: liikkeenjohdon kouluttaja Marise Lehto Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä PÖRSSI-ILLAT Tiistait 15.11. ja 29.11. klo 17-20, Mauno Koivisto keskus, Bio City Pörssi-iltojen saavuttaman suuren suosion vuoksi järjestämme tänä syksynä kaksi Pörssi - iltaa.

Pörssi-illat on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille.

Niiden aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin. Illat järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tiistai 15.11. klo 17-20 Illan aikana esittäytyvät yhtiöt: Alma Media, Metso ja Stockmann Ilmoittautuminen: 8.11.2011 mennessä Tiistai 22.11. klo 17-20 Illan aikana esittäytyvät yhtiöt: Cargotec, Kesko ja Outokumpu Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä

KRIISIVIESTINTÄ JA JULKISUUDEN HALLINTA Torstai 1.12. klo 9-12, Turun kauppakamari Kriisi ei katso aikaa, paikkaa eikä kohdetta. Yritysmaailmassa kriisi voi kohdistua niin pieneen kuin suureen yritykseen.

Kriisin luonne voi olla yllättävä ja ennalta arvaamaton. Valitettavan usein käy niin, ettei kriisitilanteisiin ole varauduttu, minkä seurauksena vahingot saattavat olla jopa korvaamattomia. Viime vuosina maassamme sattuneet ikävät tapahtumat ovat nostaneet esille etenkin kriisiviestinnän merkityksen.

Tiedotusvälineet toimivat lähes poikkeuksetta reaaliajassa, mikä asettaa kriisiviestinnälle omat vaatimuksensa.

ajantasa • 4/2011

27

Kriisitilanteissa organisaation tulee olla nopeasti valmis välittämään johdonmukaista tietoa, oikealla tavalla ja oikeita kanavia käyttäen.

Luennoitsijat: FM Pentti Salonen sekä FT Jukka-Pekka Puro.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 24.11. mennessä

HYVÄ TIETÄÄ

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi -koulutus –koulutuskalenteri tai soittamalla puh.

(02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan pääsääntöisesti jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle. Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

ANTOISIA KOULUTUKSIA! KOULUTUSASIOISSA SINUA PALVELEVAT

Koulutussihteeri Koulutuspäällikkö Elina Virta Maria Lindbom puh. (02) 274 3411 puh. (02) 274 3423 elina.virta@turku.chamber.fi maria.lindbom@turku.chamber.fi

28

ajantasa • 4/2011

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU

Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

ajantasa • 4/2011

29

HYVÄ SOPIMUS YRITYKSEN RISKINHALLINNAN VÄLINEENÄ Tietoisku hyvän sopimuksen merkityksestä yrityksen liiketoiminnassa ja riskienhallinnassa § § § § § §

Millainen on hyvä sopimus?

Yleiset sopimusehdot Suoritushäiriöt ja niihin varautuminen Vastuunrajoituslausekkeet Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen Riitojen ratkaisulausekkeet

Asiantuntijana varatuomari Paula Heinonen Turun kauppakamari

1 1 0 2 a k i A n a p 1 au Kaupann AAika 1 0 2 2011 a k i 1 1 0 2 a a p k u i a K Kaupan A 1 1 0 2 a a k k i i A A n n a a p p u u Ka Ka 011 2 SOVITA AIKA KALENTERIISI JA ILMOITTAUDU MUKAAN! Ilmoittautumiset p. (02) 2743 426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi

Missä ja milloin? ke 28.9. klo 9.00 Salo ti 4.10. klo 15.00 Loimaa ti 11.10. klo 9.00 Uusikaupunki

Tulevaisuuden monikanavainen palveluverkko - Oletko kartalla?

pe 28.10.2011

klo 12.15-15.30 Turun Messu- ja Kongressikeskus

Turun kauppakamarin kauppavaliokunta järjestää perinteisen seminaarin, jossa tutkaillaan kauppa- ja palvelualan uusimpia kehitystrendejä.

Tänä vuonna puhujina mm. * tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Michelson, Microsoft Oy * sekä vuorineuvos Kari Neilimo.

Tarkemmat ohjelmatiedot netissä www.turku.chamber.fi

30

ajantasa • 4/2011

ajantasa • 4/2011

31

M Itella Posti Oy

SYKSYN JÄSENTAPAHTUMIA KAUPPAKAMARISSA Mer

kka

a j o

kal

30.8. Aamukahvit Deloitte & Touche .verkostoitumista aamiaisen äärellä

ent

eri

isi

!

28.9.

Hyvä sopimus riskinhallinnan välineenä, Salo .ajankohtaista sopimusasiaa

28.9.

Aamukahvit Konfer Oy, Turun Linna .verkostoitumista aamiaisen äärellä

4.10.

Hyvä sopimus riskinhallinnan välineenä, Loimaa .ajankohtaista sopimusasiaa

11.10. Hyvä sopimus, Uusikaupunki .ajankohtaista sopimusasiaa 14.10. Osaavat naiset mediassa .seminaari 28.10. Kaupan Aika .seminaari kaupan ajankohtaisista teemoista 1.11.

Taideaamukahvit .Turun Taidemuseossa

21.10. HHJ-alumnilounas .Hyväksytty Hallituksen Jäsen koulutuksen suorittaneille 22.11. Syyskokous .sääntömääräinen kokous 29.11. Aamukahvit asianajotoimisto Heikkilä & Co .verkostoitumista aamiaisen äärellä

www.turku.chamber.fi