Ajantasa 4/2010

Työnantajaimago – yrityksesi strateginen menestystekijä.................................................4 Lennon kilpailu auttaa kilpailun lentoon........5 Opintovapaa ja vuorotteluvapaa....................6 Artukaisten lentokentän 75-vuotisjuhla..... 24 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2010................................................ 26

JÄSENLEHTI 4/2010

Kauppakamari Forum

2010

Uusi vastuullinen markkinatalous

Ilmoittaudu mukaan.

Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6, Helsinki keskiviikkona 15.9.2010 Osallistumismaksu Kauppakamarien jäsenyrityksiltä 245 € + alv Normaalihinta 495 € + alv Ilmoittautumiset 8.9.2010 mennessä osoitteessa

www.kauppakamariforum.fi Yhteistyössä:

SISÄLTÖ Pääkirjoitus

Turun kauppakamari

Työnantajaimago – yrityksesi strateginen menestystekijä................4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Lennon kilpailu auttaa kilpailun lentoon..........................................5 Opintovapaa ja vuorotteluvapaa....................................................6 Alv-verokantamuutokset kirjanpidossa...........................................7 Varallaolo....................................................................................9 Suomen suurin patenttitoimisto yhä perheyritys...........................10 Avoltus haluaa haastaa yritykset dialogiin IT-kumppanin valinnassa.................................................................................11 Vallox valloittaa Keski-Eurooppaa................................................12 Korotuksia ja kevennyksiä uusilla painotuksilla..............................13

Kamarissa tapahtuu Kevään tapahtumia....................................................................14 Artukaisten lentokentän 75-vuotisjuhla.........................................24 KUTSU: 16.9. Jäsenaamukahvit Canon Oy..................................24 KUTSU: 29.9. Veroaamiainen.....................................................24

Yritystietoa Arvonlisäverokantojen muutos 1.7.2010.....................................17 Yritykset heräsivät palveluliiketoiminnan kehittämiseen.................17 Myönteinen vastaanotto uusille IT2010-sopimusehdoille................17 Lomautukset vähenivät selvästi huhtikuussa................................17 Kilpailulaki uudistuu....................................................................18 Yritysverotusta uskallettava kehittää ennakkoluulottomasti............18 Henry ry:n henkilöstöteko 2010 –kilpailu on käynnistynyt..............18 Avoimen lähdekoodin ohjelmien merkitys kasvaa..........................19

Kansainvälistä Intialainen Gupta kansainvälisen kauppakamarin (ICC) uudeksi puheenjohtajaksi...........................................................19 Eurostars-ohjelman haku pk-yrityksille..........................................19 EU tarvitsee lisää yrittäjiä...........................................................20 Tieto- ja viestintätekniikka talouden tärkeimpiä tekijöitä.................20 Viro liittymässä euroalueeseen vuonna 2011...............................20 Entä jos päästöjä vähennettäisiinkin 30 prosenttia?......................20 Vesipula ja kuivuus ovat vakava ongelma monilla Euroopan alueilla..21 Talouskriisin vaikutukset työmarkkinoihin pienemmät EU:ssa kuin Yhdysvalloissa........................................21 Lisää läpinäkyvyyttä lobbaukseen!...............................................21 Ata Carnet voimassa Moldovassa 1.7.2010 lähtien......................22 Etsitkö rahoitusta T&K -palveluiden ostoon?.................................22 Tieto- ja viestintätekniikka tärkeimpiä tekijöitä taloudessa.............23 Perinteiset stereotypiat edelleen vahvoja eurooppalaisessa koulutuksessa.................................................23

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta....................25 Turun kauppakamari kouluttaa.............................26 Boost ajaa opiskelijat yrittämään................................................33

3 4/2010 • ajantasa

Työnantajaimago – yrityksesi strateginen menestystekijä Haasteellisina aikoina hyvän yritysmielikuvan ylläpitäminen on koetuksella. Pitkään ja huolella rakennettu imago on vaarassa, kun yritys ajautuu siihen tilanteeseen, että uutiset koskettavat pääasiassa irtisanomisia ja toiminnan sopeuttamista. On vaikea muistaa, että vielä vuonna 2007 ja 2008 alkupuolella yritysjohtajien suurin huoli useiden eri selvitysten mukaan oli työvoimapula. Taloudellinen taantuma on hetkellisesti haudannut tämän ongelman maton alle, mutta maailmantalouden pyörien alkaessa jälleen kerätä vauhtia, on ongelma jälleen täällä entistä pahempana.

Yhteisvaikutukseltaan eläkkeelle lähdöt ja työmarkkinoille tulevat pienet ikäluokat vaikeuttavat rekrytointitilannetta nopeasti suhdanteen kääntyessä.

Pikku hiljaa jo hellittämässä oleva taloudellinen taantuma ja sen aiheuttamat irtisanomiset ja lomautukset ovat tuoneet räikeitä otsikoita mediaan, kun myös isot, luotettavat työnantajat joutuvat irtisanomaan ja lomauttamaan henkilöstöään.

Otsikot lyövät leimansa yritysten työnantajamielikuvaan ja koko toimialaan, ja uraansa suunnittelevien nuorten luottamus yritykseen ja toimialaan tulevana työllistäjänä kärsii.

Yrityksen työnantajaimago ei kuitenkaan rakennu pelkästään näistä otsikoista.

Tärkeintä on se, millainen mielipide omalla henkilöstöllä on työnantajastaan, ja miten sitä vaalitaan. Tämä vaatii tuekseen kattavaa ja onnistunutta henkilöstöstrategiaa, jonka toteuttaminen saa myös ansaitsemansa huomion yrityksen johtamisessa.

Pelkät korulauseet eivät kauas kanna. Hyvä sisäinen työnantajakuva on edellytys sille, että myös ulkoinen työnantajamielikuva on houkutteleva ja mielenkiintoinen.

Työnantajakuvaa ei rakenneta yhdessä yössä, ja se harvoin koskettaa pelkästään yhtä yritystä. Usein kyse on koko toimialan houkuttelevuudesta, hyvänä esimerkkinä voi mainita alueellemme niin tärkeän meriteollisuuden ja sen kampanjoinnin alan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Mielikuvan rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi, ja siihen vaikuttavat useat eri asiat: yrityksen johdon toiminta, toimialan maine, mediassa saatu julkisuus, viestintä, rekrytointivies-

tintä, mainonta sekä tärkeänä lenkkinä jo mainitut yrityksen omat työntekijät.

Vetovoimaisen työnantajakuvan rakentaminen vaatii erityisesti johdon sitoutumista prosessiin sekä heidän ymmärrystään siitä, millainen voimavara ja liiketoiminnallisesti merkittävä kilpailutekijä hyvä työnantajaimago yritykselle on.

Oikeat, kohdistetut viestit, avoin yrityskulttuuri ja oikeanlaiset arvot ja niiden toteuttaminen ovat välttämätön pohja positiivisen työnantajakuvan syntymiselle.

Työnantajakuvan merkitys korostuu, kun osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta joudutaan kilpailemaan siinä missä asiakkaistakin. Suuret ikäluokat eläköityvät, koulutustarjonta ei aina kohtaa elinkeinoelämän tarpeita laadullisesti tai ajallisesti, ja työntekijöiden vaatimukset työnantajiaan kohtaan kovenevat. Tulevaisuuden osaaja valitsee tarkkaan kenelle myy työpanoksensa ja millä ehdoin, tässä valinnassa ei ryvettyneellä tai epämääräisellä maineella pärjää. Ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on kuitenkin ehdoton edellytys kannattavalle ja elinvoimaiselle liiketoiminnalle. Hyvin ja huolella rakennettu työnantajakuva maksaa itsensä aikanaan varmasti takaisin. Yritysten johdon ja hallitusten tuleekin nyt varmistaa, että yrityksen käytössä on tulevaisuudessakin riittävästi kaikkein tärkeintä tuotannontekijää, osaavia ihmisiä. Menestys riippuu siitä, miten hyvin pystytään houkuttelemaan, valitsemaan, motivoimaan ja sitouttamaan työntekijöitä.

Meillä Lemminkäisessä on takana 100 vuotta rakentamisen historiaa, ja vähintäänkin yhtä kunnianhimoinen tulevaisuuden tavoite. Haluamme kehittyä strategiamme mukaisesti alan parhaaksi työnantajaksi. Siinä meillä on tavoitetta, jonka onnistumiseksi tarvitsemme konkreettisia tekoja sekä jokaisen Lemminkäisen sitoutumista asiaan. Millaiset tavoitteet teidän yrityksessänne ovat?

Juha Immonen puheenjohtaja, Elinkeinopolitiikan valiokunta aluejohtaja, Lemminkäinen Talotekniikka Oy

4 ajantasa • 4/2010

kuukauden • artikkelit

asiamies, ekonomisti

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari

Lennon kilpailu auttaa kilpailun lentoon Kansainvälinen liiketoiminta ei Suomessa ole mahdollista ilman riittävän hyviä lentoliikenneyhteyksiä. Myyntitoiminnan sekä mm. huolto- ja ylläpitopalveluiden tarjoamisen edellytyksenä on markkina-alueiden tehokas saavutettavuus. Maantieteellisen sijaintimme takia taas lentämistä ei merkittävästi voida korvata millään muulla kuljetusmuodolla edes lähialueillemme suuntautuvassa matkustamisessa.

Myös Suomessa sijaitsevien yritysten ja tuotantolaitosten on oltava asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden saavutettavissa. Erityisesti tämä korostuu kansainvälisten yritysten tehdessä sijaintipaikkapäätöksiään. Konsernilla voi olla tuotantoa useissa eri maissa ja paikkakunnilla. Usein eri yksiköt jopa kilpailevat olemassaolostaan yrityksen sisällä. Yksikön huono saavutettavuus on iso ongelma silloin, kun yrityksen sisällä pohditaan toimintojen uudelleenorganisointia.

Suomen nykyinen lentoasemaverkosto on elinkeinoelämän kannalta riittävän laaja ja sen ylläpitäminen onnistuu hyvin niin sanotun verkostoperiaatteen turvin. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsinki-Vantaan ja muutaman muun voittoa tuottavan lentoaseman tuloilla ylläpidetään myös pienem-

piä kenttiä. Ongelmia voi syntyä liian ohuiden liikennevirtojen vuoksi, jolloin operaattorit eivät koe reittiliikenteen harjoittamista riittävän houkuttelevana. Kyse ei välttämättä ole siitä, voiko jotain yhteysväliä yleensä hoitaa voitollisesti. Kysymys on ennemminkin siitä, että toiminta ei ole voitollista jonkin tietyn operaattorin käytössä olevalla kalustolla tai jopa että rajallisen kaluston hyödyntäminen jollain muulla yhteysvälillä on vielä kannattavampaa.

Lentoyhteyksien ylläpidon on aina ensisijaisesti perustuttava markkinaehtoiseen toimintaan. Jotta toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät ja markkinaehtoinen tarjonta mahdollisimman monipuolista, on varmistettava vapaan kilpailun olosuhteet koko lentoasemaverkoston osalta. Kilpailun lisääntymistä ei saa vierastaa edes kansallisten intressien nojalla. Yhden operaattorin liian dominoiva asema ei koskaan tuo etuja kuluttajille eikä ole omiaan lisäämään kysyntää. Sen sijaan kilpailun lisääntyminen vaikuttaa hinnoitteluun edistäen näin kysynnän kasvua koko lentoasemaverkoston osalta.

Tämä taas mahdollistaa entistä paremman palvelutarjonnan.

Suomen kaikkien kauppakamarei-

den yhteisesti laatimassa Liikennepoliittisessa kannanotossa lähdetään siitä, että lentoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle on turvattava niiden seutujen osalta, joista pääkaupunkiseutu ei ole rautatieyhteyksillä saavutettavissa alle kolmen tunnin matka-ajalla.

Tarvittaessa valtion on yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja kuntien kanssa selvitettävä keinot yritysten kannalta riittävien lentoyhteyksien ylläpitämiseksi.

Markkinarakenteiden toimivuuden kannalta valtion tai muun julkisyhteisön suoraa tukea lento-operaattorille tulee kuitenkin välttää. Tämä johtaisi vain tehottomuuden kasvuun eikä rajaa tuettavien reittien määrittämiseksi ole helppo asettaa. Tarpeen vaatiessa julkista rahaa on voitava käyttää, mutta se pitää kanavoida niin, että toiminnan jatkuva tehostuminen ei vaarannu.

Paras tapa on synnyttää alueelle lentoliikennepalveluja myyvä yhtiö, joka ostaa varsinaisen operointipalvelun toiselta yhtiöltä. Edellisen yhtiön tappioita voidaan kattaa julkisin varoin ja silloinkin mukana on oltava sekä valtion että alueelta kerättyä rahoitusta.

n

5 4/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

Paula Heinonen Turun kauppakamari

Opintovapaa ja vuorotteluvapaa Työntekijällä on tietyin edellytyksin mahdollisuus jäädä palkattomalle vapaalle työstä joko opintovapaalle tai vuorotteluvapaalle.

Opintovapaan tarkoitus Opintovapaalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä on työnantajan suostumuksella vapautettu työsuhteeseen kuuluvien työtehtävien hoidosta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaaksi ei lasketa aikaa, jolloin työntekijä opiskelee työnantajan määräyksestä tai jos opiskelu tai koulutus rinnastetaan työehtosopimuksen mukaan työssäoloon, ellei työntekijän kanssa ole erikseen sovittu, että kysymys on opintovapaasta.

Opintovapaassa on siis kysymys omaehtoisesta koulutuksesta julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa (esim. iltaoppikoulu, korkeakoulu, kesäyliopisto). Opintovapaa voi koostua opetuksen seuraamisesta, ohjatusta käytännön harjoituksesta, tutkintoon valmistautumisesta tai päätoimisesta, ohjatusta opiskelusta tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi. Tietyin edellytyksin opintovapaata voi saada ammattiyhdistyskoulutukseen.

Opintovapaan hakeminen Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata, jos hänen palvelussuhteensa samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Opintovapaata on oikeus saada viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Jos palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta, opintovapaata on oikeus saada enintään viisi työpäivää.

Työntekijän on haettava yli viisi päivää kestävää opintovapaata kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväk-

si, hakemus on tehtävä kirjallisesti tai suullisesti 15 päivää ennen opintojakson alkamista. Hakemuksesta on käytävä ilmi opintovapaan ajankohta, koulutuksen tai opiskelun muoto, oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä, opintosuunnitelma sekä ilmoitus siitä, onko kyseessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen.

Työnantajan tulee myöntää opintovapaa pääsääntöisesti kokonaisina vapaapäivinä. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että opintovapaa toteutetaan lyhennettynä työaikana tai useammassa osassa.

Työnantajan oikeus siirtää opintovapaan aloitusajankohtaa Työnantajalla on mahdollisuus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa, jos sen järjestäminen hakemuksessa mainittuna aikana aiheuttaa tuntuvaa haittaa toiminnalle, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua.

Siirtomahdollisuutta on rajoitettu niin, että mikäli työnantajan palveluksessa on vähintään viisi työntekijää, opintovapaata voi siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Työntekijän oikeus keskeyttää opintovapaa ja siirtää opintovapaata Työntekijällä on oikeus keskeyttää yli 50 päivän mittainen opintovapaansa ja palata töihin. Keskeyttämisestä on ilmoitettava neljä viikkoa ennen töihin paluuta työnantajalle. Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi opintovapaan

aikana ja työkyvyttömyys jatkuu yli seitsemän päivää, tämän ajan ylittävää aikaa ei lasketa opintovapaa-aikaan, jos työntekijä sitä pyytää. Työnantajan tulee viivytyksettä kirjallisesti ilmoittaa ratkaisunsa työntekijän keskeyttämispyynnön johdosta ja milloin työhön paluu voi tapahtua.

Mikäli työnantaja on tehnyt määräaikaisen työsopimuksen työntekijän opintovapaan sijaisen kanssa, työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa työntekijää takaisin sinä aikana, jona määräaikainen työsuhde on pidettävä voimassa.

Työntekijällä on oikeus siirtää yli viisi päivää kestävää opintovapaata, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista. Siirtämistä voidaan hakea enintään vuodeksi kerrallaan.

Opintovapaan vaikutukset työsuhteeseen Opintovapaa on palkaton, ellei työnantajan kanssa ole muuta sovittu. Opintovapaan aikana työntekijällä on oikeus saada tietyin edellytyksin aikuiskoulutustukea ja eräitä muita etuuksia.

Työssäolopäivien veroiseksi rinnastetaan vuosilomaa laskettaessa enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuotta kohden, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut töihin. Työntekijän työsuhdetta ei saa purkaa eikä irtisanoa sillä perusteella, että hän on opintovapaalla.

Sen sijaan työsopimuksen voi irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä opintovapaan aikana.

Vuorotteluvapaan saamisen edellytykset Vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistui vuoden 2010 alussa. Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää palkansaajien

6 ajantasa • 4/2010

kuukauden • artikkelit työssä jaksamista ja elämisen laatua.

Toisaalta se tarjoaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden työllistyä vuorotteluvapaan sijaisena.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työssäoloaika. Työhistoriaan luetaan myös mm. perhevapaajaksot ja varusmiespalvelu. Toisena myöntämisen edellytyksenä on työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon täyttyminen. Kolmantena ehtona on, että työntekijän palvelussuhde nykyiseen työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kk välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.

Oikeus uuteen vuorotteluvapaaseen edellyttää uutta, viiden vuoden työhistoriaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä Vuorotteluvapaa on vähintään 90 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää.

Jaksottamisesta tulee sopia ennen vuorotteluvapaan aloittamista.

Vuorottelusopimus ja vuorottelukorvaus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen, jonka tulee olla työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Sopimus ja selvitys sijaisen palkkaamisesta on toimitettava työvoimatoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sijaista palkattaessa tulee antaa etusija työttöminä työnhakijoina oleville nuorille, pitkäaikaistyöttömille, tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneille.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa vuorotteluvapaalla olevalle mutta tällä on oikeus saada vuorottelukorvausta työttömyyskassasta tai Kelalta.

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen ja päättyminen Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä töihin pa-

luusta on sovittava työnantajan kanssa.

Vuorotteluvapaa kuluu töihin paluun aikana normaalisti ja jatkuu sen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaan normaalisti.

Vuorotteluvapaa päättyy, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada äitiys- tai muuta vanhempainvapaaseen liittyvää etuutta taikka hänelle myönnetään vapaata raskauden ja synnytyksen ja lapsen hoidon takia tai hän alkaa saada erityishoitorahaa. Mikäli em. oikeus tai vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, vuorotteluvapaan katsotaan keskeytyneen mainituksi ajaksi.

Vuorotteluvapaalla olevalla työntekijällä on oikeus palata entiseen työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, vuorottelijalle on tarjottava entistä työtä vastaavaa työtä tai jos tämäkään ei ole mahdollista muuta sopimuksen mukaista työtä. n

kirjanpidon asiantuntija Hannele Lindfors Helsingin seudun kauppakamari

Alv-verokanta­ muutokset kirjanpidossa Verokannat Arvonlisäverolain muutos 1.7.2010 nostaa nykyisiä arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä. Samanaikaisesti ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverokanta muuttuu 13 prosentiksi. Muutos ei koske alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiä tai tarjoilua.

Muutoksen jälkeen verokannat ovat seuraavat: • yleinen verokanta… ………… 23 % • elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut…… 13 % • henkilökuljetukset, majoitus palvelut, liikuntapalvelut, • kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien … pääsymaksut, kirjat,

• •

lääkkeet, taide-esineet… …… 9 % vuoden 2010 loppuun: parturi- ja kampaamopalvelut polkupyörien korjaus kenkien ja nahkavaatteiden korjaus vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus… …………………… 9 %

Verohallitus on antanut ohjeen Dnro 348/40/2010 13.4.2010 arvonlisäverokantojen muutoksesta 1.7.2010.

Tavarakauppa Tavarakaupassa verokanta määräytyy tavaran toimitusajankohdan mukaan.

Jos yleisen verokannan alainen tavara on toimitettu heinäkuun puolella,

myyntiin sovelletaan 23 prosentin verokantaa. Tavara on toimitettu, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Kuljetuksen ollessa myyjän vastuulla kesäkuun lopussa lähetetty tavara saattaa olla perillä asiakkaalla heinäkuun puolella, jolloin yleisen verokannan mukaan sovellettava arvonlisäveroprosentti on 23. Jos kuljetus on ostajan vastuulla, tavara katsotaan luovutetuksi kuljetuksen alkaessa. Kesäkuun viimeisenä päivänä toimitettuun tavaraan sovelletaan tässä tapauksessa 22 prosentin verokantaa.

Osamaksukaupassa verokanta määräytyy tavaran luovutusajankohdan mukaan. Osamaksuerien maksuajankohdilla ei ole merkitystä. Jos tavara on luovutettu ennen 1.7.2010, kaup-

7 4/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit

paan sovelletaan kesäkuussa voimassa olevaa verokantaa.

Ennakkomaksujen osalta verokanta määräytyy maksun suorittamispäivän mukaan. Jos asiakas on maksanut heinäkuussa toimitetun, yleisen verokannan alaisen tavaran ennen 1.7.2010, ennakkomaksun verokanta on 22 prosenttia.

Palvelut Palveluun sovelletaan uutta verokantaa, jos palvelu on suoritettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Verokannan muuttumisajankohtana kesken olevat palvelut katsotaan suoritetuksi, kun palvelu on päättynyt. Verokanta määräytyy päättymisajankohdan mukaan. Esimerkiksi mainoskampanjan suunnitteluun, joka on alkanut kesäkuussa ja päättyy heinäkuussa, sovelletaan koko työn osalta 23 prosentin verokantaa.

Mikäli palvelu on kuitenkin maksettu ennen 1.7.2010, ennakkomaksun verokanta määräytyy maksuajankohdan mukaan. Jos asiakas on saanut ennakkolaskun edellä mainitun mainoskampanjan suunnittelusta ja maksanut sen kesäkuussa, ennakkomaksun verokanta on 22 prosenttia. Jos asiakas maksaa ennakkolaskun heinäkuun puolella, verokanta on 23 prosenttia.

Jatkuvaluonteisissa palveluissa, joissa vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella, verokanta määräytyy tilitysjakson päättymisen mukaan.

Esimerkiksi konevuokraan ajalta 1.6– 31.7.2010 sovelletaan 23 prosentin verokantaa. Jos vuokra on kuitenkin maksettu ennen 1.7.2010, kysymyksessä on ennakkomaksu, jonka verokanta on 22 prosenttia

Hyvitykset, alennukset ja luottotappiot Hyvityksiin, alennuksiin ja luottotappioihin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai kausialennukset, jotka kohdistuvat sekä ennen 1.7.2010 että sen jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin, voidaan verohallituksen ohjeen mukaisesti jakaa ajan kulumisen mukaisessa suhteessa. Jos yritys esimerkiksi myöntää vuosialennusta vuoden 2010 aikana myymistään yleisen verokannan alaisista tavaroista, puolet vuosialennuksesta voidaan katsoa kohdistuvan ajanjaksoon 1.1–30.6 verokannan ollessa 22 prosenttia.

Loppuosa vuosialennuksesta liittyy ajanjaksoon 1.7–31.12.2010 ja tähän jaksoon kohdistuvan vuosialennuksen verokanta on 23 prosenttia.

Alv-muutokset kirjanpidossa Verokantojen muuttumisen jälkeen kirjanpidossa tulee esiintymään sekä uuden että vanhan verokannan alaisia tapahtumia. Ennen 1.7.2010 toimitetuista tavaroista ja palveluista tehdään hyvityslaskuja, niistä annetaan alennuksia ja vanhan verokannan alaisia saamisia kirjataan luottotappioiksi.

Ennakkolaskutuksessa lopullinen verokanta määräytyy maksun suorituspäivän mukaan.

Vähennyskelpoisten ostojen osalta ostaja saa vähentää myyjän maksaman arvonlisäveron. Ostolaskuissa voi esiintyä sekä vanhaa että uutta verokantaa vielä pitkään verokantojen muuttumisen jälkeen. Esimerkiksi sähkön tasauslasku ajalta 1.1–31.12.2010 sisältää

kaksi eri verokantaa. Ajanjaksolta 1.1.–30.6 laskuun sisältyy 22 prosenttia arvonlisäveroa ja 1.7.2010 jälkeiseltä ajalta vero on 23 prosenttia.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa arvonlisäveron kirjaamisesta 8.5.2008 todetaan, että liiketapahtumat, jotka vaikuttavat tilitettävän veron määrään, tulee kyetä poimimaan pää- tai osakirjanpidosta laskettaessa kuukausittain arvonlisäveron määrää.

Jos kirjanpitojärjestelmä on sellainen, että siinä voidaan alv-koodien avulla erotella verokannoittain suoritettavaa tai vähennettävää arvonlisäveroa sisältävät veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat, tilikarttaan ei tarvitse avata omia tilejä eri verokantojen alaisille liiketapahtumille. Jos järjestelmä ei tätä mahdollista, tilikarttaan tulee avata tilitettävän arvonlisäveron määrään vaikuttavia tuloja ja menoja sekä tarvittaessa niiden oikaisueriä varten omat tilinsä, joiden avulla nämä erät pidetään erillään muuten samanlajisista, mutta veron määrään vaikuttamattomista tuloista, menoista ja niiden oikaisueristä.

Verokantamuutosten johdosta taloushallinnon ohjelmistoissa on tehtävä muutoksia. Uudet verokannat on päivitettävä ohjaustietoihin. Kirjanpidossa joudutaan jonkin aikaa käsittelemään rinnakkain sekä vanhojen että uusien verokantojen mukaisia liiketapahtumia. Jotta arvonlisäveron raportointia varten tarvittavat tiedot voidaan johtaa mahdollisimman suoraan kirjanpitoon kirjautuista liiketapahtumista, ohjelmaan saattaa olla tarpeellista lisätä kirjanpidon tilejä tai alv-koodeja. n

8 ajantasa • 4/2010

kuukauden • artikkelit lakimies Jaakko

Sainio

Helsingin seudun kauppakamari

Varallaolo

Työaikalain 5 § säädetään varallaoloajasta. Varallaoloajalla tarkoitetaan työntekijän sopimukseen perustuvaa velvollisuutta oleskella joko asunnossaan tai muualla niin, että hän on tavoitettavissa ja tarvittaessa kutsuttavissa työhön. Kyse on eräänlaisesta hälytysvalmiudesta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolo sekoitetaan usein ns. hälytysluonteisen työn kanssa. Olennainen ero näillä kahdella on se, että varallaolosta on sovittava etukäteen. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan puolestaan sitä, että työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työajan ulkopuolella ilman, että kutsu perustuu ennalta tehtyyn sopimukseen varallaolosta. Useassa työehtosopimuksessa on määräyksiä hälytysluonteisesta työstä.

Säännöksen soveltamisen kannalta ei ole ratkaisevaa, missä työntekijä varallaoloaikana oleskelee, kunhan hän pian kutsun saatuaan voi aloittaa työskentelyn. Erilaisten viestintä- ja hälytysjärjestelmien kehitys mahdollistaa oleskelun varallaoloaikana eri paikoissa, kunhan työntekijä vain pystyy riittävän nopeasti aloittamaan työskentelyn.

Julkisilla yhteisöillä on useita lakisääteisiä velvollisuuksia huolehtia yhteiskunnan ja yksilön kannalta tärkeistä tehtävistä. Tämän vuoksi julkisyhteisön työntekijöillä ei ole tietyissä tilanteissa oikeutta kieltäytyä varallaolosta työaikalain 5.3 §:n mukaan.

Varallaolo vai päivystys Joskus työntekijä voi olla varallaoloaikana niin sidottuna työpaikkaansa ja työhönsä, ettei kyseistä aikaa voida enää pitää varallaoloaikana, vaan pikemminkin työaikana. Tällaista varallaoloaikaa muistuttavasta työajasta on

käytetty nimitystä päivystys.

Päivystys on ollut useasti esillä työneuvoston lausunnoissa. Esimerkiksi lausuntojen TN 455-57,TN 997-76 ja TN 1175-85 mukaan työntekijän työpaikan yhteydessä sijaitsevassa huoneessa suorittamaa päivystystä ei voida pitää varallaolona, ellei huonetta voitu pitää työntekijän asuntona. Lausunnossaan TN 1344-98 työneuvosto huomautti, että jos työntekijä on joka tapauksessa velvollinen oleskelemaan työpaikan tiloissa, joita ei voida pitää hänen asuntonaan, ei tänä aikana tulevien hälytysten lukumäärällä ole merkitystä arvioitaessa ajan lukemista työajaksi.

Varallaolosopimus Varallaolovelvollisuudesta on aina sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Suostumus varallaoloon voidaan antaa työsopimuksessa. Silloin, kun varallaoloajasta sovitaan joka kerta erikseen, työntekijä voi tapauskohtaisesti harkita, suostuuko hän järjestelyyn vai ei. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Tällä on erityisesti merkitystä silloin, kun varallaolovelvollisuudesta on sovittu työsopimuksessa tai pidempää ajanjaksoa kuin kerta-luonteista varallaoloa varten. Vaikka suostumus varallaoloon olisi annettu, saattaa sen toteutus käytännössä muuttua rasitteeksi työntekijän vapaa-ajan Varallaoloa koskeva sopimus on irtisanottavissa, vaikka siitä on sovittu työsopimuksessa. Jos irtisanomisaikaa ei ole sovittu varallaolosopimuksessa, on irtisanomisessa käytettävä kohtuullista irtisanomisaikaa, jonka on vakiintuneen käytännön myötä katsottu olevan noin 2–3 kuukautta.

Varallaolokorvaus Varallaoloajasta on suoritettava työntekijälle korvausta. Tästä korvauksesta osapuolten olisi sovittava 2 momentin mukaan sopiessaan varallaolosta. Korvauksen määrässä olisi otettava huomioon työntekijän vapaa-ajalle varallaolosta aiheutuvat rajoitukset. Näin ollen mitä kiinteämpää ja sidotumpaa velvolli-suus on, sitä suurempi varallaolosta suoritettavan korvauksen pitäisi olla. Laki on määritellyt varalla-olosta maksettavan korvauksen suuruuden vain ns. kotivarallaolosta. Lain mukaan varallaoloon työnte-kijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöl-lisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. Työntekijän asuntona voidaan poikkeuksellisesti pitää myös työnantajan työntekijälle järjestämää tilapäisasuntoa. Asuntovarallaolosta maksettu korvaus voidaan siis maksaa joko rahassa tai säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. Korvaus voi myös olla työneuvoston lausunnon TN 93-48 mukaan näiden muotojen yhdistelmä. Jos asuntovarallaoloajasta suoritetaan rahakorvaus, lasketaan se säännöllisen työajan ansion perusteella (TN 492-58). Vapaa-muotoisen varallaolon korvaamisesta ei laissa ole erikseen sääntöä. Näin ollen korvaukselle ei ole ala- eikä ylärajaa. Vapaamuotoisen varallaolon osalta voidaan myös sopia, että korvaus sisältyy työntekijän kokonaispalkkaan. Lähtökohtana vapaamuotoisen varallaolon korvaamisessa voidaan kuitenkin pitää sitä, että vähäisemmän sidonnaisuuden vuoksi siitä maksettu korvaus voisi olla pienempi kuin kotivarallaolokorvaus. n

9 4/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit

Veli-Matti Kärkkäisen olan yli kurkistaa yrityksen perustaja Rudolf Kolster.

Suomen suurin patenttitoimisto yhä perheyritys Suomen vanhin patenttitoimisto, vuonna 1874 perustettu Kolster Oy Ab, on reilussa sadassa vuodessa sekä pysynyt perheyrityksenä että kasvanut Suomen suurimmaksi alan toimijaksi.

– Erityisvahvuutemme on toimiminen Intellectual Property Rights (IPR) ����������� alalla vahvasti kaikilla sektoreilla, kertoo yrityksen Turun toimiston yksikönjohtaja, DI Veli-Matti Kärkkäinen.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä, mutta valtakunnallisena toimijana sillä on toimipisteet Turun lisäksi Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella ja Oulussa. – Lisäksi toimimme Joensuussa yhteistyökumppanimme Iperat Oy:n kautta.

- Hoidamme viidenneksen asiamiesten kautta Suomeen jätetyistä patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksista ja kolmanneksen eurooppapatenttien rekisteröinneistä Suomeen, joten voidaan todella perustellusti sanoa, että olemme Suomen johtava patenttija tavaramerkkialan yritys, Kärkkäinen toteaa.

Teollisoikeudelliset suojamuodot kattavasti Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus. Tämän vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, jonka on oltava uusi ja erottava olennaisesti aikaisemmista tuotteista tai palveluista. – Autamme keksijöitä patenttisuojan hakemisessa sekä Suomessa että kansainvälisesti, Veli-Matti Kärkkäinen kertoo. – Patenttihakemusten laadinta on hyvin tarkkaa ja yksityiskohtaista työtä, jotta siinä onnistutaan kuvaamaan kaikki tarvittavat ja oleelliset seikat. Yleensä erityisesti yksityishenkilökeksijä ei välttämättä osaa ottaa näitä kaikkia näkökulmia huomioon, joten on luonnollista ja erittäin suositeltavaa käyttää yrityksemme kaltaista ammattiapua.

Kolsterin asiakkaita ovat sekä yksityishenkilöt että yritykset. – Yrityksissä tehtävien keksintöjen patentoimista säätelee erityinen työsuhdekeksintöla-

ki. Vaikka lähtökohtaisesti keksintöjen oikeudet kuuluvat ensisijaisesti keksijälle, työsuhdekeksintölaki määrittelee työnantajalle tietyin edellytyksin oikeuden saada oikeudet työsuhteessa syntyneihin keksintöihin.

Patenteilla suojataan myös ei pelkästään tavarakeksintöjä mutta myös valmistusmenetelmiä tai myös tietokoneella toteutettuja keksintöjä. Mallioikeudella puolestaan suojataan teollista muotoilua eli tuotteen ulkomuotoa.

– Osa IPR-omaisuutta ja yrityksen brändiä ovat myös verkkotunnukset, jotka kannattaa rekisteröidä varhaisessa vaiheessa, Kärkkäinen kertoo.

- Rekisteröimme ja hallinnoimme asiakkaidemme puolesta tunnuksia myös kansainvälisesti.

Yrityksen palveluksessa olevat asiantuntijat edustavat laajasti eri aloja ja heillä on pitkät kokemukset eri sektoreilta ja aloilta sekä myös toimimisesta IPR-asioiden parissa. – Itse olen toiminut patenttiasioiden parissa vuosia mm. sekä Nokialla että Ericssonilla ennen tuloani Kolsterin palvelukseen, kertoo Veli-Matti Kärkkäinen. – Keksintöjen maailma on todella monipuolinen.

Saan päivittäin käyttää omaa teknistä osaamistani mitä erilaisempien tuotteiden ja alojen parissa. Patentti- ja tavaramerkkiasioiden parissa työskentelyssä tarvitaan myös liiketoiminnallista näkemystä ja juridiikan tuntemusta, jotta osaamme arvioida asiakkaalle hänen keksintönsä mahdollista kaupallista arvoa ja myös liiketoiminnallisia ja juridisia riskejä, hän jatkaa.

Yritysjohdossa viides sukupolvi Kolsterin hallituksen puheenjohtajana toimii neljättä sukupolvea edustava Björn Kolster. Lisäksi vuodesta 2007 yrityksen johtoryhmään on kuulunut myös viidennen sukupolven edustaja Kim Kolster. Hänen vastuualueelleen kuuluvat yrityksen hallinnolliset asiat sekä IT-projektit. Toimitusjohtajana toimii Antti Peltonen.

Teollisoikeudet kattavat yleensä vain yhden maan tai alueen, joten kansainvälisillä markkinoilla kannattaa oikeudet hoitaa kuntoon. - Kolsterilla on erinomaiset yhteistyöverkostot kansainvälisesti, joten ulkomaiset toimeksiannot hoituvat heidän kauttaan vaivattomasti. Henkilökunnassamme on myös kv-kokemusta omaavia työntekijöitä, esimerkiksi itse olen työskennellyt patenttiasioiden parissa Hollannissa, kertoo Kärkkäinen. n Teksti: Jaana Mäkikalli

10 ajantasa • 4/2010

kuukauden • artikkelit

Avoltus haluaa haastaa yritykset dialogiin IT-kumppanin valinnassa Turkulaisen Avoltus Oy:n missiona on toimintansa alusta alkaen ollut tehostaa asiakkaidensa liiketoimintaa tietoteknisten ratkaisujen avulla. – Tarjoamme palveluja, joiden avulla itratkaisuista saatava hyöty tarjoaa asiakkaillemme merkittävää lisäetua, kertoo toimitusjohtaja Sami Vaskuri.

Avoltus Oy perustettiin vuonna 2002. Yrityksen perustajia ja omistajia Sami Vaskuria ja Ville Jantusta yhdistää yhteinen työhistoria Suomi24 -palvelussa, ja molemmat ovat opiskelleet Turun yliopistossa. Heillä molemmilla on myös vahva kokemus media-alan Internet-liiketoiminnasta Suomessa.

Liiketoiminta sai vauhtia vuonna 2004, kun Avoltus toimitti sisällönhallintajärjestelmän Aller Medialle.

Vuosien aikana Avoltus on kasvanut noin kymmenen henkeä työllistäväksi

yritykseksi, jolla on toimipiste myös Helsingissä. – Sijaintimme Turussa on mielekästä, täällä on saatavilla esimerkiksi erittäin taitavaa työvoimaa, jota olemme rekrytoineet erityisesti Turun yliopistosta.

Sisällönhallinta auttaa yritystoimintaa Avoltus Oy on erikoistunut julkaisujärjestelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yritys on tehnyt vuodesta 2008 yhteistyötä norjalaisen Escenic AS:n kanssa ja vastaakin nykyisin Escenic-sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotoista, ylläpidosta ja jatkokehityksestä Suomessa. Avoltus on ainoa virallinen Escenic-partneri ja -jälleenmyyjä Suomessa. Yrityksen merkittävin Escenic-asiakas on Talentum, jonka yli 10 verkkopalvelun ylläpidosta ja

jatkokehityksestä Avoltus vastaa. Muita tärkeitä asiakkaita ovat Aller Media Oy, Fonecta Hakukonemarkkinointi Oy sekä Eniro Sverige Ab ja Oy Eniro Finland Ab. - Escenic on järjestelmä, joka on suunniteltu vaativille ja monenlaista sisältöä tarjoaville verkkopalveluille, kertoo myyntijohtaja Erkki Innola. – Se on suunniteltu sekä media- ja julkaisuyhtiöiden verkkopalveluja varten että yrityskäyttöön. Vahvuuksiamme ovat sisällön hallinnan ja editoinnin monipuolisuus ja helppous, monipuoliset integrointimahdollisuudet sekä skaalautuvuus hyvin suurille käyttäjämäärille. Siihen voidaan liittää myös suuri valikoima valinnaisia lisämoduuleja, hän jatkaa.

– Ohjelman myymistä tärkeämpää meille Avoltuksessa on kuitenkin pyrkiä ymmärtämään ja kehittämään asiakkaamme liiketoimintaa. Haluamme peräänkuuluttaa ratkaisukeskeistä dialogia, ja näemme, että liiketoiminnan kehittäminen ja tietojärjestelmien kehittäminen kulkevat vahvasti käsi kädessä, kertovat Vaskuri ja Innola. – Toki me epävirallisen mottomme mukaan integroimme vaikka aidanseipään tarvittaessa, naurahtaa Erkki Innola, - mutta erityisesti haluamme tosiaan järkevästi ja yhdessä asiakkaan kanssa kehittää heidän liiketoimintaansa.

Avoltuksen tarjoama Escenic-sisällönhallintajärjestelmä on kehitetty erityisesti mediataloille, mutta yrityksessä nähdään sen potentiaalit myös muilla toimialoilla. – Katsomme, että kaikilla niillä aloilla, joissa tieto ja tiedonhallinta ovat osa liiketoimintaa, voidaan järjestelmäämme hyödyntää, vakuuttaa Innola. n Teksti: Jaana Mäkikalli

Toimitusjohtaja Sami Vaskuri ja myyntijohtaja Erkki Innola.

11 4/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit

Vallox valloittaa KeskiEurooppaa Loimaalainen Vallox Oy on menestynyt viime vuosien haastavista ajoista huolimatta. Toimitusjohtaja Rauno Mäkelän luotsaama yritys tuottaa sisäilmateknologiatuotteita, jotka tarjoavat energiaa säästäviä ratkaisuja rakentamiseen. Tärkeimpiä tuotteita ovat lämmöntalteenottolaitteet, huippuimurit sekä liesikuvut ja -tuulettimet. – Erityisesti saksalaiset ovat kiinnostuneita kehittämistämme energiaa säästävistä ratkaisuista, ja suurin vientimaamme onkin juuri Saksa, Mäkelä kertoo.

Vuosi 2009 oli yrityksen ennätysvuosi, jolloin kotimaan myynnin lasku pystyttiin kompensoimaan juuri viennin kasvulla Keski-Eurooppaan.

– Tuotteemme istuvat hyvin ajan trendien, kestävän kehityksen ja energiansäästökysymysten kanssa rakentaville, Rauno Mäkelä sanoo.

Yrityksen juuret ovat Valmetin Pansion tehtaan loimaalaisessa sivutoimipaikassa. Vuonna 1987 Vallox Oy itsenäistyi toimivan johdon mbo -kauppojen myötä. – Selvisimme 90-luvun lamasta nimenomaan satsaamalla omaan tuotekehitykseen sekä uusien markkinoiden hakemiseen, kertoo Mäkelä. – Olimme siis iskussa laman hellittäessä, ja tällä hetkellä työllistämme noin 150 henkeä täällä Loimaalla, hän jatkaa.

Toimitusjohtaja on tyytyväinen yrityksen sijaintipaikkaan Loimaaseen. – Saamme hyvin osaavaa työvoimaa, ja yleensä työsuhteet ovat meillä pitkiä eli henkilökunta myös viihtyy työssään.

Toisaalta kannustan myös esimerkiksi kausityöläisiämme mahdollisuuksien mukaan kouluttautumaan ja suorittamaan vaikkapa ammattitutkintoja. Tänäkin kesänä yritys on työllistänyt useita kesätyöntekijöitä tarjoten mm. alan opiskelijoille arvokasta työkokemusta.

Vuoden 2009 Teknologiasta tuotteeksi palkinnon voittaja Vallox Oy:lle myönnettiin Teknologiasta Tuotteiksi – säätiön tunnustuspalkinto innovaatioiden ansiokkaasta

Toimitusjohtaja Rauno Mäkelä taustallaan yhtiön viihtyisä konttorirakennus.

tuotteistamisesta kansainvälisille markkinoille. Perustelujen mukaan yritys on kasvanut korostaen sisäilman merkitystä panostaen samalla energiatehokkuuteen ja ilmanvaihdon integrointiin talon muihin energiaratkaisuihin.

Yritys on tuotteistanut ja menestyksellä markkinoinut matalaenergia- ja passiivitalojen ilmanvaihtotekniikkaa mm. Saksan markkinoilla. – Palkintoja on myönnetty jo vuodesta 1996, ja olemme totta kai hyvin ylpeitä tästä tunnustuksesta, kertoo toimitusjohtaja Mäkelä.

Tulevaisuudessa yritys edelleenkehittää uusia tuotteita, suunnitelmissa on myös kenties tehdaskiinteistön laajeneminen. – Tehtaamme alkaa käydä

ahtaaksi, mutta onneksi sijaitsemme tontilla, jossa laajennustilaa on huomattavasti. Voimme tarvittaessa vaikka kaksinkertaistaa tuotantomme suunniteltujen uusien tilojen myötä, sanoo Mäkelä. – Jo nyt on huomattavissa kotimaan kaupan selvä piristyminen, joten tarvetta tehdaslaajennukselle on.

Vallox Oy on myös näkyvästi mukana loimaalaisessa urheilussa sponsoroiden paikallista SM-Liigassa lentopalloa pelaavaa Hurrikaani-Loimaata.

Myös pääkaupunkiseudulla halutaan olla urheilullisesti näkyvissä tukien Hyvinkään Tahkon pesäpallojoukkuetta. n teksti: Jaana Mäkikalli

12 ajantasa • 4/2010

kuukauden • artikkelit

Korotuksia ja kevennyksiä uusilla painotuksilla Esimerkki 1: Teollisuusyhtiö, 10 osaketta, nettovarallisuus 10.000.000 (osakaskohtainen nettovarallisuus 1.000.000), osa tuloksesta jätetään yhtiöön, ansiotulo-osingon veroaste 50 %

Yhtiö

Omistaja

Voitto Yhteisövero Voitto veron jälkeen Osinko normaalituotto - vero normaalituoton ylittävä tuotto - vero Osinkovero yhteensä Osinko veron jälkeen Verot yhteensä Esimerkin kokonaisverorasitus (yhtiö + omistajat) / % Jaetun voiton kokonaisverorasitus (yhtiö + omistajat) / %

Nyky. järjestelmä 2 000 000 520 000 1 480 000 1 200 000 900 000 0 300 000 105 000 105 000 1 095 000 625 000

Työryhmän esitys 2 000 000 440 000 1 560 000 1 280 000 390 000 40 950 890 000 267 000 307 950 972 050 747 950

31,3

37,4

32,5

40,8

Esimerkki 2: Asiantuntijayhtiö, 5 osakasta, nettovarallisuus 100.000 (osakaskohtainen nettovarallisuus 20.000), kaikki tulos jaetaan osakkaille, ansiotulo-osingon veroaste 50 %

Yhtiö

Omistaja

Voitto Yhteisövero Voitto veron jälkeen Osinko normaalituotto - vero normaalituoton ylittävä tuotto - vero Osinkovero yhteensä Osinko veron jälkeen Verot yhteensä Esimerkin kokonaisverorasitus (yhtiö + omistajat) / % Jaetun voiton kokonaisverorasitus (yhtiö + omistajat) / %

Nyky. järjestelmä 1 000 000 260 000 740 000 740 000 9 000 0 731 000 255 850 255 850 484 150 515 850

Työryhmän esitys 1 000 000 220 000 780 000 780 000 3 900 410 776 100 232 830 233 240 546 761 453 240

51,6

45,3

51,6

45,3

Verotuksen kokonaisuudistusta pohtiva Martti Hetemäen johtama työryhmä julkaisi kesäkuussa väliraporttinsa, jossa esitettiin muutoksia yritys- ja pääomatuloverotukseen, ansiotuloverotukseen sekä arvonlisäverotukseen. Raportissa tehtyjä linjauksia on jo ehditty kommentoida runsaasti julkisuudessa.

Väliraportin antamista edeltäneissä hallitusneuvotteluissa hallituskumppanit olivat kuitenkin sopineet, ettei nykyinen hallitus tee enää syksyn aikana uusia verotusta koskevia ratkaisuja. Näin ollen Hetemäen työryhmän raportin pohjalta tehtävät ratkaisut siirtynevät seuraavalle hallitukselle, eivätkä muutokset varmaankaan tule voimaan ainakaan vielä vuoden 2011 alussa.

Raportin mukaan verotuksen painopistettä on ensinnäkin tarkoitus maltillisesti siirtää työn verotuksesta kulutusverotukseen, johon liittyen työryhmä esitti, että: • Arvonlisäverokantoja nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Pitemmän

Mikko Lundstedt Senior Tax Manager PricewaterhouseCoopers

13 4/2010 • ajantasa

kuukauden • artikkelit aikavälin tähtäimenä on luopuminen alennettujen verokantojen muodossa annettavasta tuesta, eli arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen.

• Ansiotuloverotuksessa rajaveroastetta alennetaan kaikilla tulotasoilla kuitenkin niin, että ylintä rajaveroastetta alennetaan keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin.

Yritys- ja pääomatuloverotusta koskevien esitysten taustalla on puolestaan työryhmän tavoite siirtää painopistettä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Tähän liittyen työryhmä esitti, että: • Yhteisöverokanta alennetaan 22 prosenttiin.

• Pääomatuloverokanta nostetaan 30 prosenttiin.

• Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta nettovarallisuudelle lasketusta 3,9 prosentin (vuosittain vahvistettavaa) normaalituottoa vastaavasta osasta 35 prosenttia on veronalaista pääomatuloa (65 prosenttia verovapaata) ja normaalituoton ylittävä osuus on kokonaan

veronalaista pääomatuloa. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen osalta luovutaan kokonaan verovapaasta 90.000 euron osuudesta sekä ansiotuloverotuksesta.

Yhteisö- ja osinkoverotuksen kokonaisvaikutusta yhtäältä nykyisessä ja toisaalta työryhmän esittämässä mallissa voidaan havainnollistaa oheisten esimerkkilaskelmien avulla. Kuten laskelmistakin käy ilmi, mahdollisen muutoksen vaikutus riippuu vahvasti kunkin tilanteen yksityiskohdista.

Kun lasketaan yhteen listaamattoman yhtiön ja sen osingonsaajan maksamat verot, ehdotetussa mallissa kokonaisverorasitus olisi em. normaalituottoon asti 30,2 prosenttia.

Käytännössä normaalituottoa vastaava osa osingosta verotettaisiin siis lähes esitettyä yleistä pääomaverokantaa vastaavalla kokonaisveroasteella. Normaalituoton ylittävä osa olisi kokonaan kahdenkertaisen verotuksen kohteena, jolloin tähän osaan kohdistuva verorasitus olisi yhteensä 45,4 prosenttia.

Nykyisessä osinkoveromallissa yhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitus on

vaihdellut 26:n ja noin 54 prosentin välillä.

Työryhmä päätyi myös esittämään kiristystä listayhtiön jakamien osinkojen verotukseen, sillä ehdotetun mallin mukaan julkisesti listatun yhtiön jakamat osingot olisivat jatkossa yksityishenkilölle kokonaan veronalaista pääomatuloa. Nykyisin julkisesti listatun yhtiön jakamista osingoista 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata. Pörssiyhtiön jakamaan osinkoon kohdistuva kokonaisverorasitus nousisi siten nykyisestä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin. Pelkästään osakkaan näkökulmasta tarkasteltuna pörssiyhtiöstä saatujen osinkojen verorasitus nousisi nykyisestä 19,6 prosentista (kun siis 70 prosenttia osingosta verovapaata) 30 prosenttiin (kun siis 100 prosenttia osingosta veronalaista).

Hetemäen työryhmä julkaisee kuluvan vuoden lopussa loppuraporttinsa, jossa esitetään työryhmän kokonaisarvio verojärjestelmän kehittämistarpeista, minkä lisäksi työryhmä täydentää esityksiään etenkin niiltä verotuksen osa-alueilta, joita ei käsitelty väliraportissa. n

kamarissa • tapahtuu

Vieraita Tampereelta

Tampereen kauppakamarin Finanssi- sekä Laki-ja verovaliokunnat olivat vierailulla toukokuun lopussa Turun kauppakamarissa. Vierailua isännöi Turun Lakivaliokunta.

14 ajantasa • 4/2010

kamarissa • tapahtuu

Uusien jäsenten infotilaisuus 7.6.

Uusien jäsenten infotilaisuus keräsi kuulijoita Kauppakamarin toimintaa tehtiin tutuksi mm. koulutusten ja edunvalvonnan osalta.

15 4/2010 • ajantasa

kamarissa • tapahtuu

Miten syntyy uusi?

Toukokuussa kokoonnuttiin kuulemaan ja keskustelemaan luovuudesta, johon johdatteli professori Alf Rehn (oik.). Kuvassa myös paneelikeskusteluun osallistuneet toimitusjohtaja Mika Kaukonen ja professori Pirjo Vuokko.

Anu Kokko Fountain Parkista kertoo luovuuskyselyn tuloksista.

16 ajantasa • 4/2010

yritys • tietoa Arvonlisä­ verokantojen muutos 1.7.2010 Arvonlisäverokannat nousivat yhdellä prosenttiyksiköllä 1.7.2010. Yleinen verokanta nousi 23 %:iin. Alennetut verokannat ovat 13 % ja 9 %. Ravintolaja ateriapalvelujen arvonlisäverokanta laski 13 %:iin.

Uusia verokantoja sovelletaan, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu 1.7.2010 tai sen jälkeen.

Poikkeuksena ovat kuitenkin ennakkomaksut. Jos ennakkomaksu on kertynyt myyjälle 30.6.2010 mennessä, sovelletaan aiempaa verokantaa.

Tarkempaa tietoa verokantojen muutoksesta löytyy http://www.vero.fi/ artikkeli/9188

Yritykset heräsivät palveluliiketoiminnan kehittämiseen Suomen kilpailukyvyn avaimien uskotaan nyt olevan palvelujen kehittämisessä. Kysyntää palveluliiketoiminnan kehittämisen käytännön työkaluille ja menetelmille on enemmän kuin tarjontaa.

Palveluliiketoiminnan kehittämisen suurin haaste on vakiintuneista ajattelumalleista luopuminen. Palveluliiketoiminnan pitäisi olla paljon enemmän kuin tuotteen oheen liitetty yksittäinen palvelu: sitä pitää johtaa ja miettiä prosessi huolellisesti eri kohderyhmien näkökulmista. Todellinen edelläkävijä on yritys, joka onnistuu luomaan asiakaskeskeisen kulttuurin ja sitouttamaan siihen koko palveluprosessiin osallistuvan henkilökuntansa. ”Asiakas- ja palvelukeskeisen kulttuurin luominen on vaikeaa, koska kulttuurista muutosta ei voi johtaa kuten operatiivista toimintaa. Vanha kulttuuri hidastaa uuden omaksumista eikä uudenlaisia ajattelutapoja omaksuta hetkessä, vaikka palveluja liitettäisiinkin liiketoimintaan. Monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt heräämässä palveluliiketoiminnan systemaattiseen kehittämiseen ja kaipaavat erilaisia työkaluja tähän työhön”, kertoo Tekesin Serve-ohjelman päällikkö Minna Suutari.

Blueprinting pakottaa palveluyrityksen asiakaslähtöiseksi Blueprinting on Suomessa uudehko työkalu, jonka avulla palveluyritykset voivat tarkastella asiakasprosessejaan

suhteessa sisäisiin prosesseihinsa. Menetelmää käyttämällä voidaan niin mallintaa koko prosessi kuin tehdä merkittäviä oivalluksia yksittäisen palvelun osan parantamiseksi. ”Yritykset piirtävät hienoja prosessikaavioita, joissa niiden oma toiminta on kuvattu tarkasti. Tärkeää olisi kuitenkin hahmottaa, miltä palvelu vaikuttaa vaihe vaiheelta asiakkaan näkövinkkelistä ja hyödyntää tätä tietoa. Blueprinting vastaa juuri tähän tarpeeseen, se suorastaan pakottaa asiakaslähtöisyyteen”, toteaa Minna Suutari.

Blueprintingia soveltamalla voidaan esimerkiksi havaita, jos jokin osa-alue voidaan siirtää itsepalveluun ja keskittää voimavaroja tärkeämmille osaalueille. Myös asiakastyöntekijöiden ja palvelukehityksessä työskentelevien vuorovaikutuksen lisääminen parantaa palvelukokonaisuutta. Uusi palveluinnovaatio saattaa piillä hyvinkin pieneltä näyttävässä yksityiskohdassa.

Lisätietoja: Minna Suutari Tekesin Serve-ohjelman päällikkö puh. 050 5577 830 minna.suutari(at)tekes.fi

Myönteinen vastaanotto uusille IT2010sopimusehdoille - IT2000-vakioehdot ovat olleet kustannustehokkaita sekä asiakkaan että toimittajan kannalta. Sekä sopimusneuvotteluihin käytetty aika että kustannukset ovat alhaisemmat kuin, jos kukin toimija neuvottelisi sopimukset alusta alkaen. IT-sopimusehtojen toivotaan päivittyvän aiempaa useammin.

Lisäksi julkisen sektorin ja IT2010-ehtojen toivotaan lähentyvän, sanoo Enfo Oyj:n toimitusjohtaja Arto Herranen.

- IT2000-ehdot otettiin aikanaan hyvin käyttöön pk-yrityksissä. Sopimushallinnan yksinkertaistuminen oli toimittajan näkökulmasta tärkeä tekijä, sanoi Arto Herranen.

IT2010-sopimusehdot yritysten välisiin IT-toimituksiin IT2010-sopimusehdot on laadittu käytettäväksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Keskeiset uudistukset ovat kokonaan uudet SaaS-palveluiden toimittamiseen soveltuvat erityisehdot ja palvelutasokuvauksen (SLA) malli sekä tietojärjestelmätoimitusten ja avoimen lähdekoodin huomioiminen.

- IT-alan nopean kehityksen takia käyttäjän kannalta on suotavaa, että ehdot päivittyisivät aiempaa useam-

min. Nyt käytössä on IT2010 1.0 versio, vuonna 2015 voisi käytettävä versio olla jo 2.0, ehdottaa Herranen.

Uudet IT2010-sopimusehdot ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Ne korvaavat nykyisin IT-alalla käytössä olevat IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot.

Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663

Lomautukset vähenivät selvästi huhtikuussa Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi huhtikuussa 12 000:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät 25.5.2010 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli huhtikuun lopussa yhteensä 263 700 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 11 500 vähemmän kuin maaliskuussa.

Lomautettuina arviolta noin 50 000 henkilöä Työnvälitystilastoon sisältyvien henkilökohtaisesti lomautettujen ja lyhennetyllä työviikolla olevien sekä ryhmälomautusten erillisseurannan lukumäärien perusteella arvioidaan, että koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä huhtikuun lopussa yhteensä noin 50 000 henkilöä, mikä oli yli 40 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Maaliskuusta lomautettujen kokonaismäärä väheni yli 10 000:lla.

Työ- ja elinkeinotoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli huhtikuun lopussa yhteensä 25 500 eli 10 200 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Maaliskuusta henkilökohtaisesti lomautettujen määrä väheni 5 600:lla. Lisäksi lyhennetyllä työviikolla oli huhtikuun lopussa 4 600 työnhakijaa, mikä on 800 enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Henkilökohtaisen lomauttamisen lisäksi on tietyissä tapauksissa mahdollista käyttää ryhmälomautusta. Työnantajien tulee ilmoittaa ryhmälomautuksista työttömyysetuuden maksajalle ja paikalliselle TE-toimistolle, mistä ELY-keskukset keräävät kuukausittain alueellaan ryhmälomautettuna olevien henkilöiden lukumäärät. Tämän erillisen seurannan perusteella koko maassa oli ryhmälomautettuna huhtikuun lopussa 21 300 henkilöä eli 36 400 vähemmän kuin viime vuonna toukokuun puolivälissä.

17 4/2010 • ajantasa

yritys • tietoa Kilpailulaki uudistuu Keskeisimmät muutokset koskevat yritysten sakkomaksua, vahingonkorvausta ja yrityskauppavalvontaa.

Kilpailunrajoituksien sakko- eli seuraamusmaksusäännöt täsmentyisivät esityksessä niin, että maksun määrääminen, vapauttaminen tai alentaminen vastaisi nykyistä paremmin EU:n säännöksiä. Laissa on myös määritelty nykyistä tarkemmin ne tilanteet, joissa kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja voi saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta.

– Kilpailuvalvonnassa voimavarat suunnataan kaikkein merkittävimpien kilpailuongelmien ratkaisemiseen. Monilla aloilla Suomessa on vain vähän toimijoita. Keskeistä on, että kilpailulain perusteella puututaan kuluttajien etua vahingoittaviin kartelleihin ja yrityskauppoihin, joiden kilpailua estävät vaikutukset ovat suurimmat, työministeri Anni Sinnemäki arvioi.

Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä olisi oikeus korvaukseen. Myös vahingonkorvauksen vanhentumisajat määritellään selkeämmin.

Yrityskaupan arviointia koskevia säännöksiä täsmennetään niin, että ne vastaavat EU-oikeuden mukaista arviointitapaa. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkinaasema tai vahvistetaan sitä.

Hallitus esittää, että Kilpailuvirastolle annettaisiin uudistuksen myötä oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Virasto voi myös kutsua kuultavakseen henkilön, jonka epäillään rikkoneen kilpailurajoituksia.

Nykyinen kilpailunrajoituksista annettu laki on ollut voimassa vuodesta 1992 lähtien. Lukuisten osittaisuudistusten ja kilpailulainsäädännön kehittymisen seurauksena nykyinen laki ei ole kaikin osin selkeä ja looginen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lisätiedot: Vanhempi hallitussihteeri Johanna Rihto-Kekkonen, TEM; 050 369 7619; 010 606 3271 hallitusneuvos Kristian Tammivuori, TEM; 050 559 9185; 010 606 3521 Ylijohtaja Raimo Luoma, TEM, puh. 010 606 362

Yritysverotusta uskallettava kehittää ennakko­luulottomasti ​ eskuskauppakamari julkaisi selvitykK sen yritysverotuksen muutostarpeista, jotka parantaisivat Suomen kilpailukykyä ja yritysten kasvumahdollisuuksia.

Esitetyt muutokset tulisi jatkovalmistella laajapohjaisesti ja ottaa osaksi keväällä 2011 muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Suurella osalla muutoksista ei olisi välittömiä verotulovaikutuksia, mutta ne modernisoisivat vanhentunutta yritysverolainsäädäntöämme.

Keskuskauppakamari julkisti 7.6. yritysverotuksen muutostarpeita koskevan selvityksen ”Yritysverotus – kilpailukykyä ja kasvua”. Selvityksessä on kuvattu yritysten toimintaympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia ja näiden aiheuttamia muutostarpeita yritysten verotukseen. Muutostarpeet koskevat muun muassa yhtiöverokantaa, yritysjärjestelyjä, tappioiden käyttämistä ja konsernien verotusta.

Seuraavalla hallituksella olisi mahdollisuus tehdä yritysverotuksesta kilpailukykytekijä Suomelle. ”Useat esitetyistä muutosehdotuksista eivät maksa juuri mitään, mutta ne parantaisivat Suomen kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia”, toteaa Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Tomi Viitala. ”Etunojaa kilpailukykyyn ja kasvuun on syytä hakea veroratkaisuista myös siksi, että verotuksen rakenteella on vaikutusta talouskasvuun. Yritysverotus koskee kaikkia yrityksiä toimialasta riippumatta ja on keskeinen liiketoimintaympäristöä määrittävä tekijä.

Suomella tulisikin olla nyt samanlaista rohkeutta kuin 1990-luvun alun laman jälkeen tehdä yritysverotusta koskevia muutoksia ennakkoluulottomasti”, sanoo ekonomisti Maarit Lindström Keskuskauppakamarista.

Hetemäen työryhmä on esittämässä merkittävää laskua yritysverokantaan.

On kuitenkin epävarmaa, onko työryhmän kaavailema neljän prosenttiyksikön alennus poliittisesti läpivietävissä.

Jos yritysverokantaa ei alenneta lähivuosina, kasvaa kilpailukykyisten yritysverosäännösten merkitys entisestään. ”Esimerkiksi yritysjärjestelyt ja tappioiden käyttäminen on tehty verolainsäädännössämme aivan liian vaikeaksi”, kuvailee Tomi Viitala selvityksessä esitettyjä muutostarpeita.

Selvityksessä esitetyt muutosehdotukset eivät ole uusia vaan ainoastaan toteuttamattomia. ”Lisää intohimoa yritysverolainsäädännön kehittämiseen sekä

poliittisella että virkamiestasolla!”, kiteyttää Tomi Viitala selvityksen viestin.

Painopisteen hallittu siirto mahdollinen Vielä työtään jatkavan Hetemäen työryhmän on ounasteltu esittävän verotuksen painopisteen siirtämistä välittömästä verotuksesta välillisen verotuksen suuntaan. Käytännössä tämä merkitsisi lähinnä työn ja osin myös yrittämisen verotuksen keventymistä ja arvonlisäverotuksen ja valmisteverojen kiristymistä. Tämänsuuntainen painopisteen muutos on linjassa kansainvälisen kehityksen kanssa. Koska työ ja yrittäminen ovat välttämättömiä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle, painopisteen hallittu siirto on hyvin perusteltavissa, totesi Pauli K Mattila.

Kahdenkertainen verotus pidettävä mahdollisimman suppeana Hetemäen työryhmän on otaksuttu esittävän osinkoverotukseen mallia, joka johtaa jaetun voiton kattavaan kahdenkertaiseen verotukseen. Kahdenkertainen verotus rankaisee yrityksiä ja niiden omistajia oman pääoman käytöstä suhteessa vieraan pääoman käyttöön. Tämä ei voi olla oikea kehityssuunta, totesi Pauli K Mattila. Vahva oma pääoma turvaa yrityksen toimintaedellytyksiä vaikeina aikoina.

Verojärjestelmän tulee tukea oman pääoman vahvistamista. Perheyrityksissä on tästä syystä säilytettävä osinkoveromalli, jossa yhtiön nettovarallisuus otetaan huomioon tekijänä, joka lieventää jaetun voiton kahdenkertaista verotusta. Oman pääoman tuoton kokonaisverotaso ei saa ylittää pääomatuloista kannettavan veron määrää. Tämän tuoton määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että kysymyksessä on riskisijoitus, jota ei voida verrata esimerkiksi Suomen valtion velkakirjasijoituksiin.

Korko määräytyy markkinoilla aina riskin mukaan.

Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, puh. 0500 435 702 osastopäällikkö Tomi Viitala, puh. 045 7731 2025 ekonomisti Maarit Lindström, puh. 040 531 8262

Henry ry:n henkilöstöteko 2010 –kilpailu on käynnistynyt HENKILÖSTÖTEKO 2010 Ilmarinen-palkinto Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY

18 ajantasa • 4/2010

yritys • tietoa ry ja Ilmarinen haluavat kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöjä ja hyvinvointia työpaikoilla. Henkilöstöteolla tarkoitetaan sellaista tekoa tai hanketta, jonka mitattavat vaikutukset organisaation toimintaan ovat jo nähtävissä. Kilpailun palkinnon, 10.000 euroa, lahjoittaa Ilmarinen.

Henkilöstöteolla on monipuolisesti vaikutusta organisaation työhyvinvointiin • johtamiskäytäntöihin • osaamisen kehittämiseen • työyhteisön toimivuuteen • työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin • kilpailukykyyn • kustannustehokkuuteen – Onko teidän organisaatiossanne panostettu henkilöstön hyvinvointiin?

– Haluatteko näkyvyyttä tekemällenne kehittämistyölle?

– Onko teillä henkilöstön kehittämiseen liittyvä teko tai hanke, joka olisi palkitsemisen arvoinen?

Osallistukaa Henkilöstöteko 2010 –kilpailuun!

Lisätietoja sekä osallistumisohjeet: http://www.henryorg.fi Hakemukset 8.9.2010 mennessä.

Avoimen lähdekoodin ohjelmien merkitys kasvaa Avoimen lähdekoodin (open source) tietokoneohjelmien taloudellinen

merkitys ja käyttö on kasvanut. Tämän myötä avoimen lähdekoodin ohjelmien oikeudelliset riskit kasvavat. Julkishallintoon pitäisi saada lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Näin todetaan TEM:n 4.6.2010 julkaisemassa selvityksessä ”Avoimen lähdekoodin oikeudelliset riskit” Avoin lähdekoodi (open source) syntyi ilmiönä yliopistomaailmassa vastaamaan erilaisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin sekä yksittäisten ohjelmoijien näkemyksiin. Avoin lähdekoodi on sittemmin saanut jalansijaa myös yrityksissä.

Tietokoneohjelmia on perinteisesti tehty yritysten toimesta luottaen liikesalaisuuteen ja uusia oivalluksia tarkasti vartioiden ja valvoen. Nykyisin kuitenkin arvioidaan, että 85 prosenttia yrityksistä ja yhteisöistä käytti avointa lähdekoodia. Loput 15 prosenttia suunnitteli käyttöönottoa seuraavan vuoden kuluessa. Pääsääntö melkein onkin, että ohjelmistoyritys jakaa ainakin osan kehittämästään ohjelmistosta avoimena lähdekoodina.

Tämä luo uusia oikeudellisia kysymyksiä. Enää ei riitä pelkkä oikeuksien suojaaminen. Nyt on myös kysyttävä: miten jaan oikeuteni tehokkaasti ja oikeusvarmasti, ja miten itse vastaavasti hyödynnän yhteistyön tuloksia turvallisesti.

mintaa ja vähennetään riskejä. Esimerkiksi julkishallinnolle pitäisi valita tietyt avoimen lähdekoodin lisenssit, joita tulee käyttää. Lisäksi he suosittelevat julkishallinnon ylläpitämän tietokannan luomista, johon voisi koota tiedot jo valmiista oikeudellisista lisenssiselvityksistä.

Immateriaalioikeudellisista suojamuodoista lähinnä tekijänoikeudella on toistaiseksi liiketoimintaa kasvattavaa merkitystä ohjelmistoalan toimijoille Suomessa. Patentointi on toissijaista.

Selvitys osoittaa, että alan yleinen tietotaso immateriaalioikeuksista ei ole ajan tasalla. Näkemys tekijänoikeuksista ja patenteista oli karkeasti sanottuna mustavalkoinen, lisäksi muita immateriaalioikeudellisia suojamuotoja ei tunnettu.

Selvityksen ovat laatineet FT Ville Oksanen ja FT Mikko Välimäki. Molemmat ovat hiljattain väitelleet aineettomien oikeuksien alalta. Selvitys on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut Lisätiedot: LFT (teknologiaoikeus) Ville Oksanen, Turre Legal Oy, p. 040 536 8583 neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, TEM, p 050 413 5427

Julkishallintoon lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Selvityksen tekijät suosittavat, että julkishallinnolle laaditaan avoimen lähdekoodin hankintoja koskeva strateginen säännöstö, jolla helpotetaan yhteistoi-

kansain • välistä Intialainen Gupta kansainvälisen kauppakamarin (ICC) uudeksi puheenjohtajaksi ​ ansainvälinen kauppakamari (ICC) K valitsi puheenjohtajakseen McKinsey & Company:n vanhemman partnerin Rajat Kumar Guptan ja varapuheenjohtajakseen HSBC Groupin puheenjohtajan Stephen K. Greenin ICC World Councillin kokouksessa 1.7.2010. Nykyinen puheenjohtaja Victor K. Fung jatkaa ICC:n kunniapuheenjohtajana.

Gupta korostaa vapaata kauppaa, markkinataloutta ja vapaan kilpailun edistämistä.

Suomesta Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) hallituksen jäsenenä jatkaa vuoteen 2012 asti teollisuusneuvos Martin Granholm.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) World Councilin kokous pidettiin 1.7.2010 HongKongissa.Kokoukseen osallistui 80 yritysedustajaa 45 eri maasta. Suomesta kokoukseen osallistujat ICC Suomen varapuheenjohtajat Martin Granholm ja Esko Aho (Nokia) sekä maajohtaja Timo Vuori.

Lisätietoja: www.iccwbo.org tai maajohtaja Timo Vuori, 050-5535319

Keskuskauppakamari PL 1000, Aleksanterinkatu 17 00101 Helsinki www.keskuskauppakamari.fi

Eurostars-ohjelman haku pk-yrityksille, määräaika 30.9.2010 Eurostars-ohjelmasta rahoitetaan pienten ja keskisuurten kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Yritykset voivat lähettää ohjelmaan hakemuksia miltä tahansa aihealueelta.

Lisätietoa: http://www.tekes.fi

19 4/2010 • ajantasa

kansain • välistä EU tarvitsee lisää yrittäjiä Viime viikolla vietettiin Euroopassa pkyritysviikkoa. Teemaviikon aikana haluttiin tuoda esiin, kuinka tärkeä rooli pk-yrityksillä on Euroopan taloudessa ja eurooppalaisten työllistäjinä. Viikon aikana kerrottiin myös siitä, millaisia eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia tukimuotoja yrityksille on tarjolla. Esimerkiksi Enterprise Europe Network -yritysverkosto tarjoaa pkyrityksille tieto- ja neuvontapalveluja.

Se mm. auttaa yrittäjiä löytämään sopivia liikekumppaneita ulkomailta.

Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmalla puolestaan pyritään lisäämään tiedon ja taitojen vaihtamista nuorten yrittäjien välillä. Naisyrittäjyyttä edistetään naisten eurooppalaisen yrittäjäverkoston kautta. Myös yritystoiminnassa epäonnistuneita halutaan kannustaa yrittämään uudelleen.

Teemaviikon aikana palkittiin lisäksi nuorten yrittäjyysvideokilpailun voittajat. Kilpailuun sai lähettää lyhytelokuvia, jotka käsittelevät yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Komissio jakoi palkintoja kolmessa kategoriassa.

"Yrittäjyys — Tie tulevaisuuteen" –kategoriassa saatiin myös suomalaismenestystä, sillä kategorian voitti Maria Palavamäki videollaan "Matti". Voittoisa video kertoo tylsää työtä tekevästä Matista, jonka elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän luo pienoismalliharrastuksensa pohjalta yrityksen.

Vuosina 2002—2008 pk-yritysten määrä EU:ssa kasvoi 2,4 miljoonalla (13 prosenttia), ja pk-yrityssektorilla syntyi 9,4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Talouskriisi on kuitenkin koetellut ankarimmin juuri pieniä yrityksiä.

Vuosina 2009 ja 2010 EU-maiden pk-yrityksistä arvioidaan katoavan yhteensä 3,25 miljoonaa työpaikkaa eli yli kolmannes vuosina 2002—2008 syntyneistä työpaikoista. Pk-yrityksillä on usein myös vaikeuksia rahoituksen saamisessa. Euroopan keskuspankin jokin aika sitten tekemän tutkimuksen mukaan 18 % pk-yrityksistä on saanut pankista hylkäävän päätöksen lainahakemukselleen. Myös lainarahan hinta on noussut.

Yksi komission pienyrityspolitiikan keskeisistä tavoitteista on sen vuoksi pkyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Tässä yhteydessä pyritään mm. lisäämään yhteistyötä rahoituslaitosten ja pk-yritysten sekä komission ja Euroopan investointipankin välillä, arvioimaan lainojen takausjärjestelmien

laajentamismahdollisuuksia, luomaan pääomasijoitusrahastojen yhtenäismarkkinat ja tarkistamaan pk-yritysten listautumista koskevia vaatimuksia.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Tieto- ja viestintätekniikka talouden tärkeimpiä tekijöitä Euroopan digitaalitalouden merkitys lisääntyy kaikilla toimialoilla ja ulottuu yhä useammille elämän osa-alueille.

Tämä käy ilmi komission 17. toukokuuta julkaisemasta digitaalista kilpailukykyä käsittelevästä raportista.

Raportissa analysoidaan TVT- eli tieto- ja viestintäteknologian viimeaikaista kehitystä. TVT-sektoria pidetään yhtenä Euroopan talouden voimatekijöistä. Vuodesta 1995 lähtien huomattava osa Euroopan tuottavuuden kasvusta on ollut seurausta tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä, mikä on teknologian kehityksen ja sektoriin tehtyjen investointien ansiota. Tiedot vuosilta 2004—2007 viittaavat siihen, että nämä investoinnit ovat viime aikoina alkaneet kasvattaa tuottavuutta myös muilla talouden osa-alueilla.

TVT-teollisuuden Euroopan taloudelle tuoma lisäarvo on noin 600 miljardia euroa (4,8 % BKT:stä). Sektorin osuus on 25 % tutkimukseen ja kehitystyöhön tehtävistä yritysinvestointien kokonaismäärästä EU:ssa.

TVT:n tuoma hyöty on kuitenkin suurempi Yhdysvalloissa. Jotta Euroopassa voitaisiin hyödyntää digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet paremmin, tarvittaisiin suurempia satsauksia nopeampiin laajakaistayhteyksiin ja TVT:n innovointiin. Myös ihmisten digitaitoja ja luottamusta internetiin pitäisi pyrkiä lisäämään.

Komissio ehdotti toukokuussa joukon alaan liittyviä toimenpiteitä. Toimet kuuluvat Euroopan digitaalistrategiaan, jolla pyritään parantamaan Euroopan talouskasvua. Strategiassa on seitsemän keskeistä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvan parantaminen, nykyistä huomattavasti nopeammat internetliittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa yhteiskunnallisia haasteita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta ja

väestön ikääntymistä.

Digitaalistrategia on ensimmäinen seitsemästä Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Viro liittymässä euroalueeseen vuonna 2011 Viro täyttää euroon liittymisen ehdot.

Komission arvio asiasta esitettiin vuoden 2010 lähentymisraportissa, jonka komissio esitti toukokuussa. Raportissa arvioiduista yhdeksästä EU-maasta (Bulgaria, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi) ainoastaan Viro täyttää lähentymiskriteerit. Vaikka kahdeksan muutakin maata ovat edenneet yhteisvaluutan käyttöönoton valmisteluissa, yksikään niistä ei täytä kaikkia vaatimuksia. Lähentymiskehityksen arviointiin on vaikuttanut maailmanlaajuinen finanssikriisi.

Euron käyttöönoton ehtoja ovat kestävä talous, hintavakaus, valuuttakurssien vakaus ja korkokantojen lähentyminen euroalueeseen. Kaikkien ehtojen on täytyttävä. Kansallisen valuuttalainsäädännön on myös oltava EU:n perussopimuksen mukainen.

Komission mukaan Viro on saavuttanut korkean kestävän taloudellisen lähentymisen asteen ja on valmis siirtymään euroaikaan 1. tammikuuta 2011. Jotta euron käyttöönotto sujuisi hyvin, Viron on jatkossakin noudatettava varovaista finanssipolitiikkaa ja reagoitava nopeasti merkkeihin, jotka viittaavat makrotaloudellisen epätasapainon lisääntymiseen tai kilpailukyvyn heikkenemiseen.

EU:n valtiovarainministerit tekevät lopullisen päätöksen euron käyttöönotosta Virossa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut lausuntonsa aiheesta ja EU:n valtioiden- ja hallitusten päämiehet ovat keskustelleet asiasta kesäkuun huippukokouksessa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Entä jos päästöjä vähennettäisiinkin 30 prosenttia?

EU:n komissio on esitellyt analyysin kustannuksista ja hyödyistä, joita aiheutuu, jos EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi noste-

20 ajantasa • 4/2010

kansain • välistä taan 30 prosenttiin. Analyysi esitettiin tiedonannossa, jossa tarkastellaan myös tapoja, joilla vähennys voidaan toteuttaa.

Tällä hetkellä tavoitteena on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoista vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa todetaan, että kaksi vuotta sitten tehtyjä arvioita on muutettava, koska EU:n päästöt ovat vähentyneet talouskriisin ja hiilen hinnan laskemisen myötä. Absoluuttiset kustannukset 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ovat vuodesta 2008 laskeneet 70 miljardista eurosta 48 miljardiin euroon (0,32 % BKT:stä) vuodessa vuoteen 2020 saakka. Komissio arvioi, että 30 prosentin tavoitteen vuosikustannukset ovat 81 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä, mikä on 11 miljardia enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen hinta kaksi vuotta sitten. Näin ollen 30 prosentin tavoite maksaisi 33 miljardia euroa (0,2 prosenttia BKT:stä) enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen arvioidaan maksavan tänään.

Vaihtoehtoja 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ovat EU:n päästökauppajärjestelmässä huutokaupattujen päästöoikeuksien lukumäärän pienentäminen, energiatehokkuutta edistävä lainsäädäntö, verotus ja EU:n koheesiopolitiikan ohjaaminen vihreisiin investointeihin. Myös EU:n päästökauppajärjestelmässä tunnustettujen kansainvälisten hiilihyvitysten ympäristövaikutusten toteutumista olisi parannettava.

Jo ennen mahdollista siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen voitaisiin osa jakamattomista päästöoikeuksista käyttää innovoinnin lisäämiseen vähähiilisten teknologioiden alalla. Näin tehdään jo uusiutuvia energialähteitä sekä hiilen talteenottoa ja varastointia koskevia innovatiivisia teknologioita koskevassa demonstrointiohjelmassa, jota rahoitetaan 300 miljoonalla päästöoikeudella.

Komissio on tarkastellut tiedonannossa myös riskiä, että energiaintensiiviset alat siirtäisivät tuotantonsa EU:sta maihin, joissa hiilipäästöjä säännellään löyhemmin. Keskeinen päätelmä tästä "hiilivuotoriskistä" on, että nykyiset menetelmät sen estämiseksi — ilmaiset päästöoikeudet ja mahdollisuus käyttää kansainvälisiä hyvityksiä — ovat perusteltuja. Komissio aikoo myös pohtia mm. tuonnin sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään.

Eurooppa-neuvosto sitoutui maalikuussa 2007 siirtymään 30 prosen-

tin päästöjenvähennykseen vuoteen 2020 mennessä, jos muut tärkeimmät talousmahdit hoitavat oman osansa maailmanlaajuisen ilmastonmuutossopimuksen nojalla. Se, nostetaanko päästövähennystavoite 20 prosentista 30 prosenttiin, on EU:n johtajien poliittinen päätös. Päätöstä ei tehdä nyt, mutta komissio haluaa tiedonannollaan avata keskustelun aiheesta.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Vesipula ja kuivuus ovat vakava ongelma monilla Euroopan alueilla Komissio on julkaissut kertomuksen jäsenmaiden edistymisestä veden niukkuuden ja kuivuuden torjunnassa. Veden kysyntä ja saatavuus eivät kaikilla unionin alueilla ole tasapainossa, mistä on tullut erittäin vakava ongelma.

Ilmastonmuutoksen uskotaan pahentavan tilannetta entisestään. Välimeren maat kärsivät jatkuvasti vesipulasta koko alueellaan, mutta veden saannin ja pohjaveden liikakäytön ongelmista ovat ilmoittaneet myös Tšekki, Ranska ja Belgia.

Komissio on jo useana vuonna kehottanut EU-maita ryhtymään toimenpiteisiin veden liikakäytön estämiseksi.

Vesi pitäisi hinnoitella oikein ja sen kulutusta vähentää, jotta vettä riittäisi kaikille. Vedenhankinta sen sijaan tulee komission kertomuksen mukaan ajankohtaiseksi vasta, kun kaikki veden säästämiskeinot on käytetty.

Vuonna 2012 on komissio aikoo tarkastella veden niukkuuteen ja kuivuuteen pureutuvia toimintalinjoja uudelleen. Siihen saakka keskitytään vedenkäytön tehostamiseen etenkin maataloudessa, rakennusten mahdollisiin vesisäästöihin sekä vesivuotojen vähentämiseen.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Talouskriisin vaikutukset työmarkkinoihin pienemmät EU:ssa kuin Yhdysvalloissa Alkuvuodesta 2008 lähtien työttömyys on lisääntynyt EU:n alueella huomattavasti. Yhdysvalloissa työttömyys on kuitenkin lisääntynyt vieläkin rajum-

min ja ylittänyt aiemmin EU:n aluetta alhaisemmat lukemansa. Työttömyyden kasvu USA:ssa on ollut niin voimakasta, että kokonaisuudessaan talouskriisin voidaan todeta vaikuttaneen voimakkaammin työttömyyteen USA:ssa kuin EU:n alueella. Tiedot käyvät ilmi Eurostatin uusimmasta raportista, jossa on tutkittu työttömyyttä sukupuolen, koulutustason ja työttömyyden keston kannalta.

Tällä hetkellä talouskriisistä johtuva työttömyys on sekä EU:ssa että USA:ssa yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Huomionarvoista on, että ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun miehiä on EU:ssa työttömänä enemmän kuin naisia. Talouskriisin työmarkkinavaikutukset näyttävät kohdistuneen voimakkaimmin nuoriin.

Korkea koulutustaso näyttää kuitenkin edelleen pienentävän työttömyyden riskiä, sillä Atlantin molemmilla puolilla työttömyys lisääntyi absoluuttisesti eniten matalasti koulutetuimpien joukossa.

Pitkäaikaistyöttömyys on aiemmin ollut yleisempää unionissa kuin Yhdysvalloissa, mutta se kasvaa nyt nopeasti Atlantin toisella puolen. Kausityöttömyys puolestaan oli vuoden 2010 alussa samalla tasolla sekä EU:ssa että USA:ssa. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kausityöttömyyttä yleisempää molemmilla alueilla.

Lisää läpinäkyvyyttä lobbaukseen!

Euroopan parlamentissa ja komissiossa on jatkettu keskustelua, jonka tarkoituksena on saada aikaan yhteinen rekisteri ja menettelysäännöt edunvalvojille ja lobbaajille, eli tahoille, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon sen eri vaiheissa.

Asiaa on käsitelty jo parlamentin ja komission edellisillä toimikausilla.

Tähänastisia virstanpylväitä ovat huhtikuussa 2009 annettu lausunto komission ja parlamentin yhteistä rekisteriä koskevista ohjeista ja menettelysäännöistä sekä saman vuoden lokakuussa julkaistu Euroopan komission tilannekatsaus. Seuraavaksi hankkeessa keskitytään toistaiseksi ratkaisemattomiin hallinnollisiin ja teknisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi valitusprosessin kulkuun ja seuraamuksiin.

Komissio perusti oman edunvalvoja- ja lobbaajarekisterinsä vuonna 2008, ja siihen on alle kahdessa vuodessa liittynyt noin 2 700 organi-

21 4/2010 • ajantasa

kansain • välistä saatiota. Komission ja parlamentin yhteinen rekisteri on tarkoitus toteuttaa lähitulevaisuudessa. Euroopan parlamentin varapuhemiehen Diana Wallisin mukaan EU-kansalaisten yhteisen edun vuoksi on tärkeää saada aikaan mahdollisimman läpinäkyvä järjestelmä sekä pitää selkeästi kirjaa lobbaajista.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Ata Carnet voimassa Moldovassa 1.7.2010 lähtien Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Moldova liittyy ATA carnet -järjestelmän 67. jäsenmaaksi 1.7.2010.

Moldovan tulli hyväksyy ATA carnet’n seuraaviin tarkoituksiin: - näyttelytavarat - ammatinharjoittamisvälineet - kaupalliset tavaranäytteet Kauttakulkuliikenne Carnet’ta ei voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit).

Saattamattomat lähetykset Carnet’ta ei voi käyttää postiliikenteessä eikä muissa saattamattomissa lähetyksissä.

Hyväksyttävät kielet ATA carnet voidaan täyttää englannin, ranskan, venäjän tai moldovan (romanian) kielellä.

Tullitoimipaikat Seuraavat tullitoimipaikat on valtuutettu käsittelemään ATA carnet tulliasiakirjoja tullien normaaleina aukioloaikoina: Chisinaun kansainvälinen lentoasema Kansainväliset rajanylityspaikat Moldovan ja Ukrainan välisellä rajalla: 1. Briceni – Rossoşanî 2. Tudora – Starokazacie 3. Criva – Mamaliga auto Kansainväliset rajanylityspaikat Moldovan ja Romanian välisellä rajalla: 1. Lipcani – Rădăuţi Prut 2. Sculeni – Sculeni 3. Leuşeni – Albiţa 4. Cahul – Oancea Maatunnus Moldovan ISO-standardin mukainen maatunnus on MD. Takaava järjestö Chamber of Commerce and Industry of the Republic of Moldova, Chisinau.

Etsitkö rahoitusta T&K -palveluiden ostoon? Pkyrityksille suunnattu EU:n rahoitushaku avautuu.

EU:ssa tiedostetaan pk-yritysten avainrooli Euroopan taloudessa ja teollisuudessa. EU:n 23 miljoonaa pk-yritystä muodostavat 99 % kaikista yrityksistä ja niiden osuus työpaikoista voi joillakin teollisuuden aloilla olla jopa 80 %. Sen johdosta komissio haluaa tukea pk-yrityksiä parantamalla niiden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä rahoittamalla niiden tarvitsemaa tutkimusta.

Eräs rahoituskanava on Research for the benefit of SMEs –hankkeet, joista käytetään myös lyhennystä Research for SMEs tai R4S. R4S-hankkeet eroavat ”normaaleista” puiteohjelman tutkimushankkeissa siinä, että niiden aihealue on vapaa. Normaalit tutkimushankkeet, joihin tietenkin myös toivotaan pk-yrityksien runsasta osallistumista, ovat aiheperusteisia eli kussakin haussa EU ilmoittaa, miltä alueen tutkimusehdotuksia se haluaa rahoittaa. R4S-ohjelma tarjoaa osallistujille bottom up –lähestymistapaa, eli pk-yritys voi vapaasti ehdottaa itselleen tärkeää aihetta ja koota sen ympärille konsortion. Projekteissa tutkimustyö ulkoistetaan tutkimuslaitoksille ja tulokset menevät työn tilaaville pk-yrityksille.

Tutkimuslaitoksille kuten VTT tämä toiminta on normaalia asiakastoimeksiantotoimintaa.

R4S-rahoitusmuodon tarkoituksena on auttaa muutaman innovatiivisen pk-yritysten muodostamaa ryhmää ratkaisemaan yhteisiä tai toisiinsa liittyviä teknologisia ongelmia. Tämä hankemuoto koskee pääasiallisesti sitä suurta pk-yritysten joukkoa, jolla on innovointivalmiuksia, mutta rajalliset mahdollisuudet tutkimukseen tai ne tarvitsevat täydentävää osaamista. Pkyrityksen tulee olla kasvuhaluinen ja pyrkiä kansainvälistymään. Kun nämä vielä liitetään EU:n yleisiin poliittisiin tavoitteisiin: kilpailukyvyn parantaminen, ympäristökuormituksen pienentäminen, turvallisuus ja hyvinvointi (työllisyys), saadaan hyvä pohja hankeehdotukselle.

R4S-hankkeissa siis pieni ryhmä pk-yrityksiä (vähintään kolme, mutta yleensä 5 – 10, vähintään kolmesta eri EU-maasta) ostaa tarvitsemansa tutkimustyön tutkimuslaitoksilta (vähintään

kaksi) kuten VTT:ltä EU-komission rahoituksen avulla. Tutkimustulokset ovat pk-yritysten omaisuutta. Projektit lähtevät täysin pk-yritysten omista tutkimus- ja kehittämistarpeista ja ne voivat liittyä mihin tahansa teknologiatai tuotekehitysongelmaan. Projektin tuloksilla on oltava selkeä taloudellinen vaikutus osallistuvien pk-yritysten kilpailukykyyn.

Komission rahoituksen on tarkoitus kattaa ostetun tutkimuksen kustannukset. Projektin kokonaisrahoitus voi olla korkeintaan 10 % yli tutkimuslaitosten tutkimuslaskutuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritykset pystyvät rahoituksen turvin maksamaan tutkimuksen tutkimuslaitoksille, mutta eivät itse saa suoranaista rahoitusta omaan panostukseensa, paitsi mahdollisesti projektin hallintokustannuksiin.

R4S-hankkeiden budjetti on 0,5 – 1,5 M€ ja kesto yleensä 1 – 2 vuotta.

Hankkeeseen voi osallistua myös suuria yrityksiä ja muita loppukäyttäjiä/ hyödyntäjiä kunhan niiden rooli ei ole liian hallitseva. Hankkeen tuloksilla on oltava selkeä taloudellinen vaikutus osallistuvien pk-yritysten kilpailukykyyn ja siten kasvattaa niiden liiketoimintaa että kansainvälisiä markkinoita. Pk-yrityksien ei tarvitse laittaa hankkeeseen rahoitusta (matka yms. kulut tulee kuitenkin kattaa itse), mutta heidän tulee osallistua projektiin omilla resursseillaan ja lähinnä työpanoksella (työajalla).

VTT on panostanut teknologian siirtämiseksi liiketoiminnaksi. Tätä osaamista VTT tarjoaa pk-yrityksien käyttöön. VTT:llä on vahva asiantuntemus ja kokemus EU:n tutkimushankkeiden laadinnasta, hakemisesta, rahoitusneuvotteluista ja projektien toteuttamisesta. VTT:llä on käynnissä tälläkin hetkellä yli 200 erilaista EUprojektia ja noin 25 % Suomeen tulevasta EU:n tutkimusrahoituksesta tulee VTT:lle. Tästä johtuen EU-projektit ja niihin liittyvä byrokratia ja ohjeistus on kokemuksen kautta tuttua organisaatiolle. VTT:llä on myös laaja kansainvälinen verkosto tutkimuspartnereiden ja yritysten kokoamiseksi hankkeisiin. Pkyritysten ei tarvitse huolehtia EU-byrokratiasta, jota hankkeisiin sisältyy, vaan VTT opastaa ja auttaa myös siltä osin.

On kuitenkin muistettava, että kilpailu rahoituksesta on kova – vain noin 10 % hanke-ehdotuksista saa rahoituksen.

Siksi hanke-ehdotuksen laadinta vaatii todellista sitoutumista ja idean kaiken puolista kriittistä tarkastelua. Hankeehdotuksen laadinta ei ole myöskään

22 ajantasa • 4/2010

kansain • välistä halpaa, vaan keskimäärin sen laadinta maksaa noin 60 000 €. Näiden kustannusten kattamisesta VTT sopii hankkeen partnereiden kanssa.

Seuraava haku tähän rahoitusmuotoon aukeaa tämän hetkisen ennakkotiedon mukaan heinäkuun 2010 lopussa ja haku sulkeutuu marras-joulukuussa 2010. Samanlaisia hakuja on nykyisten tietojen mukaan kerran vuodessa tämän hetkisen puiteohjelman ajan (FP 7: 2007 - 2013).

Jos kiinnostuit kuulemaan asiasta lisää, ota yhteyttä lisätietojen saamiseksi VTT:hen: Jari Uotila Development Manager, International Operations VTT Technical Research Centre of Finland Puh. 0 40 568 1110 E-mail jari.uotila@vtt.fi www.vtt.fi

Tieto- ja viestintätekniikka tärkeimpiä tekijöitä taloudessa Euroopan digitaalitalouden merkitys lisääntyy kaikilla toimialoilla ja ulottuu yhä useammille elämän osa-alueille.

Tämä käy ilmi komission viime viikolla julkaisemasta digitaalista kilpailukykyä käsittelevästä raportista.

Raportissa analysoidaan TVT- eli tieto- ja viestintäteknologian viimeaikaista kehitystä. TVT-sektoria pidetään yhtenä Euroopan talouden voimatekijöistä. Vuodesta 1995 lähtien huomattava osa Euroopan tuottavuuden kasvusta on ollut seurausta tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä, mikä on teknologian kehityksen ja sektoriin tehtyjen investointien ansiota. Tiedot vuosilta 2004—2007 viittaavat siihen, että nämä investoinnit ovat viime aikoina alkaneet kasvattaa tuottavuutta myös muilla talouden osa-alueilla.

TVT-teollisuuden Euroopan taloudelle tuoma lisäarvo on noin 600 miljardia euroa (4,8 % BKT:stä). Sektorin osuus on 25 % tutkimukseen ja kehitystyöhön tehtävistä yritysinvestointien kokonaismäärästä EU:ssa.

TVT:n tuoma hyöty on kuitenkin suurempi Yhdysvalloissa. Jotta Euroopassa voitaisiin hyödyntää digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet paremmin, tarvittaisiin suurempia satsauksia nopeampiin laajakaistayhteyksiin ja TVT:n innovointiin. Myös ihmisten digitaitoja ja luottamusta in-

ternetiin pitäisi pyrkiä lisäämään.

Komissio ehdotti viime viikolla joukon alaan liittyviä toimenpiteitä. Toimet kuuluvat Euroopan digitaalistrategiaan, jolla pyritään parantamaan Euroopan talouskasvua. Strategiassa on seitsemän keskeistä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvan parantaminen, nykyistä huomattavasti nopeammat internetliittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa yhteiskunnallisia haasteita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta ja väestön ikääntymistä.

Digitaalistrategia on ensimmäinen seitsemästä Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Perinteiset stereotypiat edelleen vahvoja eurooppalaisessa koulutuksessa Euroopan komissio on alkuviikosta esitellyt uuden tutkimuksen, jossa selvitetään, miten Euroopan maat pyrkivät torjumaan sukupuolten epätasa-arvoa koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin.

Monien ammattikouluissa ja yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien ja tyttöjen uravalinnoissa näkyvät edelleen perinteiset sukupuoliroolit. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide.

Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat sisällyttäneet tai aikovat sisällyttää koulutuspolitiikkaansa sukupuolten tasaarvon. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa opinto-ohjausta annetaan joka toisessa Euroopan maassa, mutta se suunnataan useimmiten tytöille, joita yleensä kannustetaan suuntautumaan tekniikan ja luonnontieteen aloille. Korkeakoulupolitiikassa puolestaan sukupuolten tasa-arvo on

mukana noin kahdessa kolmasosassa jäsenmaista. Uravalintoihin liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen tähtäävät valtakunnalliset strategiat ja nimenomaan poikiin kohdistetut toimet kuitenkin loistavat poissaolollaan.

Valtaosa opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on lähes kaikissa EU-maissa naisia. Tytöt saavat yleensä päättökokeissa parempia arvosanoja ja reputtavat harvemmin kuin pojat. Pojilla taas koulupudokkuus ja luokalle jääminen on yleisempää kuin tytöillä.

Kansainvälisten selvitysten mukaan pojat pärjäävät usein tyttöjä heikommin lukemisessa ja tytöt taas poikia heikommin matematiikassa. Poikien alisuoriutuminen on kuitenkin nostettu koulutuspolitiikan keskeisten kysymysten joukkoon vain harvassa maassa. Vieläkin harvemmassa maassa on erityisiä ohjelmia, joilla pyritään parantamaan poikien lukutaitoa ja tyttöjen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista.

Euroopan komissio pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa sekä tukemalla EU-maiden koulutuspoliittista yhteistyötä että myöntämällä rahoitusta rahoitusohjelmistaan. Sosiaalisen syrjäytymisen ja sukupuolten epätasa-arvon torjuminen on keskeinen kriteeri, kun EU päättää rahoituksen antamisesta koulutusalan projekteille ja kumppanuuksille elinikäisen oppimisen ohjelman puitteissa.

Komission tutkimus perustuu Eurydice-verkoston selvitystyöhön.

Verkosto kokoaa ja analysoi koulutusjärjestelmiin liittyviä tietoja. Tutkimus kattaa 29 maata (kaikki EU-maat paitsi Bulgarian sekä lisäksi Islannin, Liechtensteinin ja Norjan).

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

23 4/2010 • ajantasa

Artukaisten lentokentän 75-vuotisjuhla Artukaisten lentokenttä oli aikoinaan Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen ja myös koko maailman pohjoisin siviilimaalentokenttä. Viime sotiemme aikana Artukaisten kenttään tukeutuivat myös monet Ilmavoimien laivueet ja lento-osastot toimiessaan Saaristomeren ilmatilan loukkaamattomuuden vartijoina ja hyökkäysten torjujina.

Artukaisten lentokentän vihkimisestä ja sen käyttöön otosta tulee 8.9.2010 kuluneeksi tasan 75 vuotta.

Merkkipäivän johdosta Turun kaupunki ja Turun kauppakamari sekä lukuisat taustatoimijat (mm. Ilmavoimat, Rajavartiolaitos, Turku-Air, TLK, TLU, TS ja lukuisat yksityiset) järjestävät näyttävän juhlatilaisuuden juuri 8.9.2010 Artukaisten Messukeskuksen alueella. Juhlatilaisuus on kaksiosainen.

Ensin on klo 13.00 alkava sisäjuhla Messukeskuksen auditoriossa, jossa esiintyy mm. Laivaston Soittokunta ja juhlapuheen pitää kaupunginjohtaja.

Juhlassa kuullaan Artukaisten lentokentän historia ja nykyisen Turun lentoaseman tilanne ja kehitysnäkymät tänään. Messukeskuksen aulatiloihin järjestetään eri toimijatahojen toimintaa kuvaavia näyttelyosastoja. Näytteillä on lennokkeja ja purjekoneita vanhimmista malleista aivan uusimpiin asti sekä purjekoneen ohjaussimulaattori.

Juhlan toisen osan muodostaa sisäjuhlan jälkeen tapahtuva lentonäytös, ”lentoparaati”. Siinä lähinnä ylilennoin esiintyvät mm. Turun Vartiolentue (Dornier ja Super Puma), Medi Heli, Turku-Air (Chieftain 3 kpl) ja toista kymmentä Turun Lentokerhon sekä useiden yksityisten omistamia

pienkoneita. Turun Laskuvarjourheilijat esittävät hyppynäytöksen ja sään salliessa juhla-alueella nähdään myös kuumailmapallon nousu.

Artukaisten lentokentän 75-vuotisjuhla korostaa omalta osaltaan Turun merkitystä ilmailun kehittämisessä, jossa Turku on ollut vahva vaikuttaja ja monien ilmailun asioiden ensimmäinen alkuunpanija. Juhla on yleisölle avoin ja maksuton ilmailuhenkinen kulttuuritilaisuus, johon toivotaan runsasta osanottoa. Nähtävää ja kuultavaa on paljon. n Lisätietoja antaa juhlan järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pentti Kosonen Puh. 050 5590168 Sähköposti: pentti.kosonen@turku.fi

Tervetuloa syksyn ensimmäi- Veroaamiaista nautitaan 29.9., jolloin VT sille jäsenaamukahveille Canon Oy:n tarjoamina!

Päivi Ahanen-Raitio ja 16.9.2010 klo 8.30

(tarkempi ohjelma myöhemmin)

professori Raimo Immonen kommentoivat Hetemäen verotuksen kehittämisen työryhmän väliraporttia.

Ilmoittautumiset: satu.lehenberg@turku.chamber.fi

24 ajantasa • 4/2010

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA Germany WTC Stuttgart, Member Companies A One of their members is searching for a specific dosing system for their cosmetic products. It should be a 2 chamber system which is scalable.

B To manufacturers.

Details: Hair jewelry accessories/hair ornaments, fashion jewelry, custom jewelry with Swarovski crystals or Czech stones, handbags.

Poland WTC Poznan, Member Companies B Their member company E1 Interactive is an advertising agency, specialized in new media solutions and internet images. Company is well known in Poland and at this moment they are looking for new customers.

USA WTC Delaware, Member Companies B For sale to sales representatives, distributors and direct sale to end-users: Water activated gummed tapes.

Details:. Plain and reinforced gummed tapes could be printed.

Cro-nel foam laminated to film or kraft and cohesively coated. Nyvel cohesively coated kraft.

B For sale to sales representatives, distributors, agents, importers, direct sale to end- users.

Details: NEB Fertilizer Additives B For sale to sales representatives, distributors, direct sale to end-users.

Details: Fiber optic connectivity products.

B For sale to sales representatives, importers/buyers, agents, import/export trading/management companies, distributors and direct sale to end- users: Solar Street Light Details: This company has developed a proprietary technology for converting existing parking lot light and street light into solar light with reduced cost and improved efficiency. They market the whole solar street light system as well as just the new generation LED street lights, in both DC and AC modes.

B Direct sale to end-users: Scientific Instruments Details: ph Meter 10 models HTS# 9027.80.8000.6 Conductivity meters 4 models HTS 9030.89.0000.9 Oxygen meters 2 models HTS 9027.80.3000.7 Oxygen controllers 4 models HTS 9032.81.0040.7 Turbidity meters 2 models HTS 9026.80.0000.4 B Service provider Major Products: Environmental Consulting Services -i.e. - industrial hygiene - asbestos, lead based paint indoor air quality (mould dust). Environmental compliance with regulatory agencies, brownfield development.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

B For sale to export trading/management companies, distributors and direct sale to end- users: Real Estate Services Details: Based in a business-friendly Delaware, the company provides real estate solutions including site selection, brokerage, valuation and advisory and logistics. It also provides property management, maintenance, and construction services throughout the Mid-Atlantic.

B For sale to sales representatives, agents and direct sale to end-users: Strategic Advisory Services Details: Technical Assistance, consultation, information resources, specialized training and educational services and program development are available through the Trusted Advisor program.

Customized programs and services include assistance with risk/vulnerability assessment and development, evaluation and delivery of standards, guidelines, security/safety policies, procedures, and standard work practices.

B For sale to sales representatives and direct sales to end-users: Business Research Services Details: Industry, market, supplier, customer, and competitor research and analysis. Online, phone, and fee-based resources used. Ethical and confidential researcher.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

25 4/2010 • ajantasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA SYKSYLLÄ 2010 SYYSKUU 5.-11.9. Matka Shanghain maailmannäyttelyyn 8.9.

Yrityksen omistajan verosuunnittelu 17.9.

Kirjanpidon peruskurssi, 4-osainen (24.9., 4.10.,15.10.)

21.9.

Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat 28.9.

Työsuhteen perusteet 29.9.

Investoi tulevaisuuteen – huolehdi voimavaroistasi 30.9.

Yhtenäinen euromaksualue Sepa on entistä ajankohtaisempi

LOKAKUU

5.10.

5.10.

6.10.

7.10.

8.10.

11.10.

12.10.

19.10.

25.10.

26.10.

27.10.

29.10.

Myynnin valmentava johtaminen 1.osa (2. osa 26.10.)

Hyödynnä sosiaalinen media markkinoinnissa HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) – koulutuskokonaisuus (11.10., 20.10. ja 28.10.)

Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille Sähköpostiviestintä englannin kielellä 1. osa (2. osa 13.10.)

Excelin hyötykäyttö 1. osa (2. osa 18.10.)

Facebook – markkinoinnin käynnistäminen Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Blogi ja bisnes – mitä hyötyä blogista on yrityskäytössä Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Naisjohtajuus -kutsuseminaari

MARRASKUU 1.11.

2.11.

3.11.

4.11.

5.11.

9.11.

10.11.

11.11.

12.11.

16.11.

17.11.

22.11.

23.11.

25.11.

30.11.

Tehokas myyntityö 1.osa (2. osa 15.11.)

Tilinpäätöksen perusteet Julkiset hankinnat Työhönoton pelisäännöt Tilinpäätöksen jatkokurssi 1. osa (2. osa 19.11.)

Verkkokaupan perusteet – menesty verkkokaupalla, sanoista tekoihin Osinkoverotus uudistuu Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot Presentation Skills – esiintymistaidot englanniksi 1. osa (2. osa 26.11.)

Työaika ja siihen liittyvät korvaukset Siirtohinnoittelun käytännön kysymyksiä Yritysverotuksen intensiivikurssi Uudet Incoterms -toimituslausekkeet Palvelun laatu Pörssi-ilta

JOULUKUU 1.12.

2.12.

8.12.

Tilinpäätös- ja veropäivä Kirjanpidon ja tilinpäätöksen erityiskysymyksiä Ennakkoperintä 2011

26 ajantasa • 4/2010

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET YRITYKSEN OMISTAJAN VEROSUUNNITTELU Keskiviikkona 8.9. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Yrityksen omistajan verosuunnittelu ei onnistu, jos ei hallitse yksityishenkilön verotusta. Muun muassa voitonjakotapaa valittaessa – palkka vai osinko – täytyy ottaa huomioon omistajan omat verovähennykset. Omaisuutta hankittaessa kannattaa miettiä ostetaanko esimerkiksi osakkeet yrityksen vai yrittäjän nimiin.

Verotus vaikuttaa ratkaisuihin.

Kurssi on tarkoitettu tilitoimistoille, jotka huolehtivat myös asiakasyritystensä omistajien talousasioista sekä yrittäjille itselleen.

Luennoitsijat: lakimiehet Kati Malinen ja Katariina Sorvanto, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 370 € + alv 23 %.

Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä KIRJANPIDON PERUSKURSSI 17.9., 24.9., 4.10. ja 15.10. klo 9-12.30, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Kirjanpidon peruskurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä, mitä yrityksen juokseva kirjanpito on. Peruskurssille voi osallistua vaikka yrityksen kirjanpidosta ei olisi aikaisempaa kokemusta tai tietoa.

Kurssi soveltuu myös henkilöille, jotka hoitavat työkseen esimerkiksi yrityksen myynti- tai ostoreskontraa. 4-osaisella kurssilla on käytännönläheisiä luentoja, harjoituksia ja etätehtäviä.

Asiantuntijana toimii erittäin pidetty luennoitsija KTL, asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 965 € + alv 23 %.

Normaalihinta 1400 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 10.9. mennessä Yhtenäinen euromaksualue SEPA on entistä ajankohtaisempi Torstaina 30.9., klo 13-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Eurooppa siirtyi virallisesti Sepa -aikaan (Single European Payment Area), kun pankit ottivat vuoden 2008 alusta käyttöön eurooppalaisen tilisiirron. Eurooppaan muodostui yli 30 maata käsittävä euromaksualue, joka mullistaa koko Euroopan maksuliikenteen.

Euromaksualueen myötä yritysten on päivitettävä maksuliikenteen ja taloushallinnon tietojärjestelmät Sepa – yhteenso-

piviksi. Kyseessä on euron käyttöönottoa suurempi muutos, sillä Sepa muuttaa pankkien ja yritysten maksujärjestelmät täysin.

Sepa -siirtymäaika kestää vuoden 2010 loppuun, jolloin yhtenäisen euromaksualueen pitäisi kaikilta osin toimia. Käytännönläheisessä tietoiskussa kuulet miten yrityksen tulisi valmistautua Sepaan.

Asiantuntija: kehityspäällikkö Anne Nisén Finanssialan Keskusliitosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %.

Normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 23.9. mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Tiistaina 19.10. klo 10-15, Radisson Blu Marina Palace Hotel Koulutuspäivän aikana käydään läpi arvonlisäverotuksen ajankohtaisia asioita, mm. uusinta oikeuskäytäntöä, verohallinnon ohjeita ja viimeaikaisia ja tulossa olevia lain muutoksia sekä niiden käytännön vaikutuksia. Käsiteltävänä ovat mm.

1.7.2010 voimaan tulleet verokantamuutokset ja niiden käytännön vaikutukset, 1.1.2010 voimaan tulleet kansainvälisten palvelumyyntien ja -ostojen ALV-käsittelyn ja raportoinnin liittyvät muutokset sekä rakennusalan mahdollinen käännetty verovelvollisuus.

Asiantuntija: arvonlisäveroasiantuntija Jonna Kontu, Deloitte & Touche Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.10. mennessä VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? - Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Maanantaina 25.10. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. yritysjärjestelyjä verosuunnittelun keinona, peiteltyä osinkoa, yhtiön varojen siirtoa osakkaille sekä verosuunnittelun rajoja.

Asiantuntijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.10. mennessä TILINPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Tiistaina 2.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilinpäätöksen perusteet – kurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä miten tilinpäätös muodostuu ja mikä on taseen ja tuloslaskelman yhteys. Kurssi on

suunniteltu Kirjanpidon perusteet -kurssin jatko-osaksi, mutta kurssille voi osallistua myös, jos juoksevan kirjanpidon asiat ovat tuttuja, mutta esimerkiksi tuloslaskelma ja tase tuntuvat vielä vierailta.

Asiantuntija: KTL asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %. Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 26.10. mennessä JULKISET HANKINNAT Keskiviikkona 3.11. klo 9-13, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Asiantuntija: asianajaja, varatuomari Jaakko Uotila, Asianajotoimisto Bützow Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.10. mennessä

27 4/2010 • ajantasa

TILINPÄÄTÖKSEN JATKOKURSSI Perjantaina 5.11. ja 19.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilinpäätöksen jatkokurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten verotus vaikuttaa yksittäisen yrityksen tilinpäätöksen laadintaan. Kurssi on suunniteltu Tilinpäätöksen perusteet -kurssin jatkoosaksi. Kurssille voi osallistua myös, jos tilinpäätöksen muodostuminen on jo tuttua ja haluaa opetella tai kerrata verotuksen vaikutuksia tilinpäätöksen laadintaan. Kurssiin osallistuneella on tämän kurssin jälkeen kaikki ”palikat” yksittäisen yrityksen tilinpäätöksen laadintaan.

Asiantuntija: KTL, asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 29.10. mennessä Osinkoverotus uudistuu Keskiviikkona 10.11. klo 9-13, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Hetemäen työryhmän väliraportissa esitetään yhteisöverokannan alennusta sekä pääomatulojen verotuksen kiristämistä. Erityisesti raportissa on esitetty nykyisen osinkoveromallin uudistusta, mikä merkitsee useissa tapauksissa osinkoverotuksen kiristymistä. Nykyisestä osinkojen mahdollisesta 90.000 euron verovapaudesta ollaan luopumassa täysin ja nettovarallisuuden merkitys vähenee.

Asiantuntijat: Tax Manager Kirsi Adamsson ja Tax Partner Ari Engblom KPMG:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä SIIRTOHINNOITTELUN KÄYTÄNNÖN KYSYMYKSIÄ Keskiviikkona 17.11. klo 9-13 Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Koulutuksessa käydään läpi siirtohinnoitteluun liittyviä käytäntöjä ja sääntöjä suomalaisen yrityksen näkökulmasta.

Koulutuksen tavoitteena on luoda käsitys siirtohinnoittelun mukanaan tuomista velvoitteista ja riskeistä sekä näiden hallinnasta. Koulutuksessa käydään läpi esimerkein tyypillisiä hinnoittelukysymyksiä sekä näihin liittyviä menettelytapoja.

Asiantuntija: Senior Manager Jouni Honka-aho ja Manager Sami Koskinen Deloitte & Touche Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 10.11. mennessä

YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Maanantaina 22.11. klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita; osingonjaon verotus, pääoman palautus, tappiot verotuksessa ja yrittäjä työntekijänä.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Keskiviikkona 1.12. klo 9-16, Turun Messu- ja kongressikeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä pureutuu jälleen tänäkin vuonna ajankohtaisimpiin alan kysymyksiin. Päivän aikana käsitellään mm. Hetemäen työryhmän esityksiä ja hallituksen linjauksia tulevista veroratkaisuista. Esille nousevat erityisesti osinkoverotuksen uudistamiskaavailut ja –aikataulut.

Asiantuntijat: mm. OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila ja KTT, osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 24.11. mennessä KIRJANPIDON JA TILINPÄÄTÖKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Torstaina 2.12. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tämän päivän aikana tuodaan esille käytännön kirjanpidossa esiintyviä erityiskysymyksiä. Kurssi soveltuu kokeneellekin kirjanpitäjälle, joka haluaa saada varmuutta työskentelyynsä ja haluaa päivittää tietojaan. Erityiskysymykset on valittu sen perusteella, mitkä seikat on yleisesti koettu ajankohtaisiksi. Lisäksi, kun ilmoittaudut kurssille, sinun on mahdollisuus esittää toiveita siitä, mitä erityiskysymyksiä haluaisit, että kurssilla käytäisiin läpi. Kurssipäivään kannattaa osallistua, jos kaipaat päivitystä ja varmuutta kirjanpidon osaamiseesi.

Asiantuntija: KTL, asiakkuusjohtaja Asta Manner Turun Tilitoimistosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 25.11. mennessä

ENNAKKOPERINTÄ 2011 Keskiviikkona 8.12.2009 klo 10.00 – 15.30, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Ajankohtaista tietoa vuoden 2011 ennakonperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon!

Asiantuntija: ylitarkastaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.12. mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN ENGLANTIA KIRJANPIDON JA TALOUDEN AMMATTILAISILLE Torstaina 7.10. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Kaipaatko vaivattomuutta keskustellessasi finanssiasioista englanniksi? Haluatko varmistaa ymmärtäväsi ja käyttäväsi oikein kirjanpidon terminologiaa?

Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille on erikoiskurssi, jossa käsitellään niin ulkoisen kuin sisäisen laskentatoimen vastuualueita. Päivän aikana kehitetään englannin suullista ilmaisua esimerkiksi yritysverotusta ja investointeja koskevissa keskusteluissa sekä pidetään kirjallisia harjoituksia, joiden tavoitteena on vahvistaa kieliopin ja sanaston hallintaa.

Kouluttaja: kielitoimisto C.C. Communicationin talousalan englanninkursseista vastaava kouluttaja Matthew French Isosta-Britanniasta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittatutuminen: 30.9. mennessä Sähköpostiviestintä englannin kielellä Pe 8.10. klo 9–12 ja ke 13.10. klo 9–16 sekä etätehtäviä 13. – 27.11., yht.

12 h Turun kauppakamari, Puolalankatu 1.

Koulutus antaa eväät selkeiden ja korrektien sähköpostiviestien laadintaan englanniksi. Koulutuksessa annetaan runsaasti esimerkkejä ja käytännön vinkkejä omaan sähköpostiviestintääsi. Koulutus edellyttää englannin taitotasoa B. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kielipalvelujen kanssa ja kouluttajana toimii suosittu brittikouluttaja, viestintävalmentaja Kelly Raita.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.10. mennessä.

28 ajantasa • 4/2010

KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Keskiviikkona 27.10. kello 9-15, Radisson Blu Marina Palace Koulutuspäivän aikana käsitellään sekä kansainvälisen tavarakaupan että palvelukaupan säännöksiä. Kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteiden lisäksi selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita erilaisten esimerkkien avulla.

Päivän aikana käydään yksityiskohtaisesti läpi kansainvälisiä palvelumyyntejä ja ‑ostoja koskevia säännöksiä ja vuoden 2010 alussa voimaan tulleen myyntimaasäännösten uudistuksen vaikutuksia palvelujen myynteihin ja ostoihin sekä raportointiin kausiveroilmoituksella ja yhteenveto-ilmoituksella. Muutoksia käydään läpi arvolisäverolain säännösten pohjalta ja useiden esimerkkien avulla.

Asiantuntija: arvonlisäveroasiantuntija OTK, Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte & Touche Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 20.10. mennessä PRESENTATION SKILLS Esiintymistaidot englanniksi Pe 12.11. klo 9–12 ja 26.11. klo 9–16 sekä etätehtäviä 26.11. – 10.12.

Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työelämässä esitellään asioita jatkuvasti; pienimuotoisista keskusteluista suuriin seminaariesittelyihin. Kaikissa ratkaisee dialogi yleisön kanssa sekä vaikutus kuulijaan. Tämän koulutuksen aikana lisäät

YRITYSJOHDON KOULUTUS

varmuutta esitellä yritystänne, tuotteitanne ja projekteja englanniksi. Koulutus edellyttää englannin taitotasoa B Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kielipalvelujen kanssa ja kouluttajana toimii erittäin suosittu brittikouluttaja, viestintävalmentaja Kelly Raita.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + 23 %.

Normaalihinta 740 + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 5.11. mennessä UUDET INCOTERMSTOIMITUSLAUSEKKEET Tiistaina 23.11. klo 9-13, Turun kauppakamarin, Puolalankatu1 Incoterms 2010 astuu voimaan 1.1.2011. Mikä muuttuu, mikä säilyy?

Mitä uutta, mikä jää pois?

Uuden Incotermsin esittely Asiantuntija: Senior Adviser Asko Räty, Trade Procedures.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 16.11. mennessä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ -kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Kurssilla käydään läpi muun muassa hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssilla on läsnäolopakko. Mahdolliset poissaolot voi korvata muiden kauppakamareiden järjestämillä kursseilla erikseen sovittavalla tavalla.

29 4/2010 • ajantasa

OHJELMA 1. jakso: Hyvä hallintotapa Corporate Covernance: Omistajat, hallitus, johto Hallituksen ja sen jäsenen tehtävät ja juridinen vastuu Hallituksen rooli pk-yrityksen eri vaiheissa Case 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi Ryhmätyönanto Hallituksen kokoonpano ja muodostaminen pk-yrityksessä Tehokkaan hallitustyöskentelyn edellytykset pk-yrityksessä Case 3. jakso: Strategiatyö Strategiasuunnittelu vs. operatiivinen johtaminen Strategian luonti ja mittaaminen Case 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätöiden purku Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Case Todistusten jako ja cocktails AIKATAULU 1. jakso 6.10. klo 13 - 17.15 2. jakso 11.10. klo 13 - 17.15 3. jakso 20.10. klo 13 - 17.15 4. jakso 28.10. klo 13 - 19 KURSSIN HINTA Kauppakamarin jäsenetuhinta 1100 € + alv. 22 %. Normaalihinta 1500 € + alv. 22 %.

Kurssille otetaan max. 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, Turun kauppakamari maria.lindbom@turku.chamber.fi, puh.

(02) 274 3423, 050 5730 370 NAISJOHTAJUUS –KUTSUSEMINAARI Perjantaina 29.10., Turun Messu- ja Kongressikeskus Kutsuseminaari järjestetään Osaava Nainen –messujen yhteydessä.

Puhujina toimitusjohtaja Sirkka Mertala Milestone Oy, toimitusjohtaja Marjo Risku Securitas Direct Oy sekä Jani Toivola.

Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot Torstaina 11.11. klo 9-16 Radisson Blu Marina Palace Hotel Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita; yhtiön valmistaminen luovutukseen, yrityskauppa, yhtiön purku, yrityksen arvo verotuksessa , myyjän verotus sukupolvenvaihdoskaupassa ja jatkajan verotus omaisuudesta luovuttaessa Asiantuntijat: lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat ja VT, partner Päivi Ahanen-Raitio, Veropaja Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23 %, Normaalihinta 420 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Tiistaina 21.9. klo 9-15 Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnitteluvelvoitteita. Tilaisuus kokoaa yhteen eri laeista löytyvät velvoitteet, jotka esitellään kuulijoille selkeästi ja käytännönläheisesti. Tavoitteena kurssilla on, että osallistujat saavat työpaikalleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin. Osallistujat saavat kurssimateriaalin lisäksi myös samannimisen kirjan, josta löytyvät mallit kaikkien suunnitelmien laatimiseen.

Luennoitsija: lakimies Hanna SkurnikJärvinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %. Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 14.9. mennessä TYÖSUHTEEN PERUSTEET Tiistaina 28.9. klo 9-16 Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työsuhteen perusteet -kurssilla käydään läpi koko työsuhteen elinkaari työsopimuksen tekemisestä sen muuttamiseen ja irtisanomiseen. Työsuhteen päättämisessä keskitytään erityisesti henkilökohtaisiin päättämisperusteisiin, jotka käytännössä aiheuttavat työpaikoilla eniten päänvaivaa.

Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka päätyönään tai oman työnsä ohella hoitavat yrityksessä henkilöstöasioita.

Ohjelma on laadittu niin, että se soveltuu sekä näiden asioiden kanssa pidempään työskennelleelle että myös aloittelevalle työsuhdeosaajalle.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 21.9. mennessä TYÖHÖNOTON PELISÄÄNNÖT Torstaina 4.11. klo 9-12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Työsuhteen elinkaari alkaa rekrytoinnista, ja myös tämä työsuhteen esivaihe kannatta hoitaa huolellisesti ja hyvin. Kurssin tavoitteena on tarjota työnantajille selkeä mielikuva siitä, mitä rekrytointiprosessissa saa ja pitää tehdä. Kun rekrytointia koskevat lain säännökset ovat hallussa, on työnantajan helpompi keskittyä pääasiaan, eli parhaan hakijan löytämiseen tehtävään.

30 ajantasa • 4/2010

Kurssilla käydään läpi rekrytointitilannetta alkaen työpaikkailmoituksen laatimisesta ja päätyen työsopimuksen tekemiseen.

Kurssilla opastetaan, kuinka rekrytointiprosessi hoidetaan lain mukaan oikein ja ilman ikäviä jälkiseuraamuksia työnantajalle. Koulutus on hyödyllinen kaikille esimiestehtävissä toimiville ja yrityksen rekrytoinneista vastaaville.

Asiantuntija: lakimies Hanna SkurnikJärvinen Helsingin seudun kauppakamarista Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 28.10. mennessä TYÖAIKA JA SIIHEN LIITTYVÄT KORVAUKSET Tiistaina 16.11. klo 9-12, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Työaikalaki koskettaa lähes kaikkia työnantajia ja työntekijöitä. Tässä tiiviissä ja käytännönläheisessä tilaisuudessa käsitellään työaikalain keskeisiä kohtia, työajan käsitettä, säännöllistä työaikaa ja miten sijoittaa työajat lain mukaisesti.

Tilaisuudessa käydään esimerkkien avulla läpi lisä- ja ylityönlaskenta sekä sunnuntaityökorotuksen ja viikoittaisen vapaa-ajan vaikutus työntekijän palkkaan.

Asiantuntija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %.

Normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.11. mennessä

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUKSET Turun kauppakamari järjestää kolme noin tunnin pituista koulutusta sosiaalisesta mediasta. Koulutukset toteutetaan live online-koulutuksena. Osallistumisen teknisenä vaatimuksena internet -yhteyden lisäksi on uudehko PC/MAC -tietokone, jossa on kaiuttimet tai kuulokkeet.

Lisäksi internet-selaimen java-laajennus on oltava käytössä.

Koulutuksesta vastaavat Akatemia 24/7 kouluttajat Jari Juslén ja Mikko Järvinen.

HYÖDYNNÄ SOSIAALINEN MEDIA MARKKINOINNISSA Tiistaina 5.10. klo 16.30 – 17.30 Mikä on sosiaalinen media ja miten sen avulla voi edistää yrityksen liiketoimintaa?

Perehdymme sosiaaliseen median toimintaympäristöön ja sen tärkeimpiin palveluihin. Lisäksi saat vinkkejä ja käytännön neuvoja sosiaalisen median kytkemisestä

osaksi sisältöön perustuvan digitaalisen markkinoinnin kokonaisuutta. Käymme myös läpi tapoja tehostaa julkaisemasi sisällön löydettävyyttä sosiaalisen median avulla. Lopuksi tarkastelemme mahdollisuuksia asiakasyhteisöjen kokoamiseen sosiaalisen median välineiden avulla.

Ilmoittautuminen: 28.9. mennessä

sinulle, joka haluat tietää, miten voit käynnistää oman yritysblogin ja miten se kytketään osaksi markkinointiasi.

Ilmoittautuminen: 19.10. mennessä Osallistumismaksu kuhunkin koulutukseen: Turun kauppakamarin jäsenille 70 € + alv 23 %, ei-jäsenille 95 € + alv 23 %.

Facebook-markkinoinnin käynnistäminen Tiistaina 12.10. klo 16.30 – 17.30 Seminaari sopii kaikille, jotka tarvitsevat käytännönläheistä tietoa Facebookista erityisesti markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta. Lähdemme perusteista ja aiempaa kokemusta Facebookin käytöstä tai Facebook -markkinoinnista ei tarvita.

Ilmoittautuminen: 5.10. mennessä

MYYNNIN VALMENTAVA JOHTAMINEN Tiistaisin 5.10. ja 26.10. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Myyntijohdon valmennuksen tavoitteena on myynnin esimies roolin kehittäminen valmentajaksi. Valmennusohjelma on kahden päivän kokonaisuus, joka antaa esimiehille käytännönläheisiä työkaluja erilaisten myyjien motivoimiseen ja suoritustason parantamiseen. Koulutuksen ensimmäisenä päivänä käydään läpi mm. myyntijohtajan tärkeimmät tehtävät sekä valmentava myynnin johtaminen toiminnan tasolla. Toisena päivänä perehdytään erilaisten myyjien kehittämiseen; myyjien motivointia tuloksellisen myyntityön tekemiseen sekä yksilöllisen suoritustason parantamiseen.

Valmentaja: Petri Kiikkinen TJ Consulting Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 €+ alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 28.9. mennessä

Blogi ja bisnes – mitä hyötyä blogista on yrityskäytössä?

Tiistaina 26.10. klo 16.30 – 17.30 Yritysmaailma on löytämässä blogin keinona tavoittaa asiakkaita ja muita tärkeitä sidosryhmiä verkossa. Blogi onkin ketterä yritysviestinnän ja markkinoinnin väline, joka täydentää tai jopa korvaa muita verkossa tapahtuvan markkinoinnin ja tiedottamisen toimenpiteitä.

Miten käynnistän oman yritysblogin ja miten siitä tulee markkinointiväline? Blogi ja bisnes - seminaari on tiivis tietopaketti

31 4/2010 • ajantasa

TEHOKAS MYYNTITYÖ Maanantaisin 1.11. ja 15.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Myyntityössä menestymisen edellytys on myyntitulokseen vaikuttavien asioiden hallinta kokonaisuudessa. Myyntitaitojen jatkuva parantaminen on myyjän tärkein ja tehokkain keino saavuttaa parempia tuloksia. Myyntikoulutuksessa keskitytään näiden asioiden kehittämiseen käytännönläheisesti. Myyntikoulutus on tarkoitettu kaikille henkilökohtaista myyntityötä tekeville henkilöille, jotka haluavat parantaa osaamistaan erilaisissa myyntitilanteissa.

Valmentaja: Petri Kiikkinen TJ Consulting Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 550 € + alv 23 %.

Normaalihinta 740 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 25.10. mennessä

Verkkokaupan perusteet menesty verkkokaupalla, sanoista tekoihin!

– mitä verkkokaupankäynti on vuonna 2010?

Tiistaina 9.11. klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Tuottoisa verkkokauppaliiketoiminta perustuu sähköisen liikeidean, tuotevalikoiman, myynnin ja asiakaspalvelun erityispiirteiden hallintaan. Tilaisuudessa tutustutaan sähköisen tavaratalon takahuoneeseen, josta myynnin menestystekijät löytyvät. Osallistujat saavat kattavan kuvan verkkokauppaliiketoimintaan vaikuttavista lainalaisuuksista. Lisäksi käydään läpi konkreettisia työkaluja ja toimintoja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Oletpa sitten verkkokaupankäynnistä kiinnostunut pk-yrittäjä, yrittäjäksi aikova tai jo verkkokauppiaana toimiva, koulutus antaa sinulle eväät, joiden avulla voit ottaa rohkeasti seuraavan askeleen.

Asiantuntija: tietokirjailija, myyntipäällikkö Jukka-Pekka Lindén, Netera Consulting Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 2.11. mennessä

MUU KOULUTUS INVESTOI TULEVAISUUTEEN – HUOLEHDI VOIMAVAROISTASI Keskiviikkona 29.9., Kisakallion Urheiluopisto Eläkeiät nousevat samassa kun suomalaisten kunto laskee, miten sinä pysyt mukana? Sijoittamalla rahaa työhyvinvointiin teet merkittäviä säästöjä tulevaisuuteen! Investoi tulevaisuuteen– huolehdi voimavaroistasi seminaarissa sinulla on mahdollisuus kartoittaa oma tilanteesi, sekä kuulet samalla uusimmat uutiset työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Seminaarissa pureudutaan fyysisen ja psyykkisen kunnon yhteiseen merkitykseen työntekijän jaksamisessa. Päivä aikana tehdään kuntotesti, liikutaan ja kuunnellaan asiantuntijaluentoja.

Luennoitsijat: Kisakallion Urheiluopiston testauspäällikkö Mika Valavuori sekä Iina Rytikangas Valmiina Coaching:ista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 450 € + alv. 23 %, normaalihinta 620 € +alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.9. mennessä EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Maanantaina 11.10. ja 18.10., klo 1418, Turun Kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3

Työkaluohjelmien käytössä tärkeintä on osata usein toistuvat perusasiat hyvin.

Jo muutaman perusniksin paremmalla hallinnalla säästät työaikaasi merkittävästi. Kurssilla opitaan terveet käytännöt Excelin perustoimintoihin sekä tutustutaan Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa.

Kouluttaja: tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulu.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.10. mennessä Palvelun laatu - koulutus Mitä kaikkea voikaan palvelussa tapahtua?

- asiakkaan kohtaamisesta laadukkaaseen palvelutapahtumaan Torstaina 25.11. klo 9 -16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Meillä kaikilla on jokin hyvä ja huono muistikuva palvelutapahtumasta. Mitä siinä tilanteessa oikein tapahtuikaan?

Mitä kaikkea voikaan palvelussa tapahtua -tilaisuudessa käsitellään palvelun perusteita tavalla, joka innostaa kehittämään niin talon sisäistä kuin ulkoista palvelua.

Päivän aikana osallistuja saa virikkeitä kehittää omaa palvelukonseptia, oppii analysoimaan omaa palvelun laatua, saa uusia tapoja erottua kilpailijoista paremmalla palvelulla, mahdollisuuden luoda uusia tapoja kohdata asiakkaita, oppii miten kehittää kokonaisvaltaista palvelua, mahdollisuuden kääntää valitukset myyntivaltiksi.

Kouluttaja: Timo Valvio Teamcon Valmennuksesta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %. Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.11. mennessä PÖRSSI-ILTA Tiistaina 30.11. klo 17.30 – 20.40, Mauno Koivisto – keskus, Bio City Ilta on tarkoitettu kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille.

Sen aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin.

Illan tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta nettisivuillamme. Pörssiilta järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: 23.11. mennessä.

32 ajantasa • 4/2010

Boost ajaa opiskelijat yrittämään

Kuka korkeakoulua käyvä haluaisi heittää menemään mahdollisuuden lupaavaan uraan, astua epävarmuuteen ja ryhtyä yrittäjäksi?

Syksyllä 2009 joukko turkulaisia yliopisto-opiskelijoita näki tarpeen muuttaa opiskelijayrittäjyyden tilaa. Opiskelijat pitivät haasteina yrittäjyyden negatiivista imagoa, osaamisen ja resurssien vaikeaa saavutettavuutta sekä vertaistukea ja verkostoja tarjoavan yhteisön puuttumista. Yrittäjähenkisesti tämä joukko päätti tehdä asialle jotain.

Syntyi Boost Turku.

Malli toiminnalle saatiin Aaltoyliopiston yhteydessä toimivalta Aalto Entrepreneurship Societyltä sekä Stanfordin yliopiston vastaavilta järjestöiltä. Esikuviensa tavoin Boost lähestyy yrittäjyyttä käytännön toiminnalla.

Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen sekä kehittämään omia liikeideoitaan rohkeasti kohti oikeaa bisnestä.

Alkutaipaleella auttavat Boostin järjestämien Boost Pitchin ja Boost Talkoiden kaltaiset tapahtumat, joissa opiskelijat kehittävät yritysaihioitaan yhteistyössä kokeneiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Boostin toimintaa tukee kolmihenkinen Advisory Board, jonka jäseniä ovat Åbo Akademin professori Alf Rehn, sarjayrittäjä Mika Marjalaakso sekä Aalto-yliopiston professori Juha Mattsson.

Osaamista, apua ja kriteerien täyttyessä myös rahoitusta oman yrityksen

perustamiseen idean ympärille on tarjolla. Ja vaikkei yrittäjyys olisikaan lähitulevaisuuden suunnitelmissa, on Boost hyvä foorumi verkostoitumiseen.

Muiden opiskelijoiden liikeideat tarvitsevat toteutuakseen alan kuin alan erityisosaamista.

Lyhyessä ajassa Boost on luonut sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Syksyn aikana Boost vie joukon opiskelijoita ja yritystiimejä Tukholmaan Stockholm School of Entrepreneurshipin Good Morning 2020 -tapahtumaan. Tukholmalaisten järjestöjen kanssa suunnitellaan myös yhteisiä tapahtumia ja tapahtumavierailuja. Boost on lisäksi mukana käynnistämässä Nordic Entrepreneurship Alliancea, Pohjoismaat yhdistävää opiskelijayrittäjyysjärjestöä.

Yhteistyössä Aalto Entrepreneurship Societyn kanssa on pienempien tapahtumien lisäksi suunnitteilla matka Kalifornian Piilaaksoon ja Stanfordin yliopistoon. Vierailujen tarkoituksena on antaa oppia kasvuyritysaihioiden kehittämisen parhaista käytännöistä sekä auttaa tiimejä ja henkilöitä verkostoitumaan. Nykymaailmassa, jossa yritykset kilpailevat pääsääntöisesti joko globaaleilla tai hyperlokaaleilla markkinoilla, nousevat juuri kansainväliset verkostot suureen arvoon.

Boost Barn luo kodin kasvulle Huhtikuussa osa Boost Turun aktiiveista käynnisti hankkeen varsinaissuoma-

laisen opiskelija- sekä tutkijalähtöisen yrittäjyyden laajemmaksi aktivoimiseksi. Kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikön tukemana ryhdyttiin luomaan korkeakoulujen yhteistä avointa työtilaa, Boost Barnia.

Barnin katon alle siirtyvät sen käynnistyessä Boost Turun tapahtumat, Turkuun perustettava avoimen innovaation tuotekehitysalusta Boost Idea Farm sekä eri yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat laajemmat yrityskehitysohjelmat.

Varsinais-Suomen hajanaiseen opiskelijayrittäjyystarjontaan yritetään tuoda yhtenäisyyttä myös tuomalla Boost Barniin eri koulujen soveltavien yrittäjyyskurssien parhaimmistoa.

Boost Turun sekä Barnin toiminnan kautta avautuu mahdollisuus muuttaa kulttuuria yrittäjyyttä tukevaan suuntaan. Yhteistyössä korkeakoulujen, yritysmaailman sekä julkisten toimijoiden kanssa Boost Turku tuo tarvittavan osaamisen ja resurssit opiskelijoiden, tutkijoiden ja tiimien käyttöön sekä luo uusia kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä. Samalla yrittäjyys tuodaan esille vahvana vaihtoehtona kaikille korkeakouluopiskelijoille, tiedekuntien välisiin rajoihin katsomatta. n Teksti: Toni Perämäki ja Lasse Rintakumpu

33 4/2010 • ajantasa

Partio – 100 vuotta johtamiskoulutusta Suomessa Juhlaseminaari 9.11.2010 klo 12–16 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Alustukset • eduskunnan puhemies Sauli Niinistö: Poliittinen johtaminen • kenraaliluutnantti Markku Koli: Kriisijohtaminen • hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen: Täyskäännös- ja muutosjohtaminen • toimitusjohtaja Leena Puntila: Tulevaisuuden johtaminen

Eri alojen vaikuttajat pohtivat juhlaseminaarissa johtamista eri näkökulmista. Suomen tulevaisuus riippuu hyvin johdetuista osaajista, jotka pystyvät kilpailemaan tiedoillaan ja taidoillaan kansainvälisillä markkinoilla.

Satavuotisjuhliaan viettävä suomalainen partioliike on Suomen suurin nuorisojärjestö. Partion antamilla valmiuksilla on hyvä ponnistaa yhteiskunnan eri tehtäviin. Partiossa opitaan johtamista, vastuunottoa, omatoimisuutta ja yhdessä tekemistä. Monella tämän päivän osaajalla ja yritysjohtajalla on nuoruuden partiotausta tai kypsemmällä iällä ylläpidetty lämmin suhde partiotoimintaan.

Tervetuloa huippuseminaariin 9.11.2010 Turun Messu- ja Kongressikeskukseen.

Ilmoittautuminen Ilmoittaudu osoitteessa <www.lounaissuomenpartio piiri.fi/juhlaseminaari2010> tai <partiotoimisto. turku(at)partio.fi> 29.10.2010 mennessä.

Osallistumismaksu yrityksille ja yhteisöille on 210 e (alv 0 %) osallistujalta. Maksut laskutetaan seminaarin jälkeen.

Lisätiedot ja tiedustelut: säätiön asiamies Nils Grönberg, p. 050 312 9421.

Huippuseminaarin järjestävät Lounais-Suomen Partiosäätiö ja Satakunnan Partiosäätiö yhteistyössä Turun kauppakamarin kanssa. Seminaarin tuotto käytetään lyhentämättömänä partiojohtajakoulutuksen ja partiotoiminnan tukemiseen.

34 ajantasa • 4/2010

Uusi upea

suuren juhlan paikka Turun Messu- ja Kongressikeskuksen uudet juhla- ja ravint olatilat t arjoavat up eat puitteet kaikenkokoisiin tilaisuuksiin.

Lähes rajattomasti muunneltaviin ravintolatiloihimme mahtuu jopa 800 juhlijaa! Myös akustiikka ja äänentoistotekniikka ovat huippuluokkaa. Kaupungin paras juhlapaikka avataan syksyllä 2010 – varauksesi voit tehdä jo nyt.

35 4/2010 • ajantasa

Kiitos työn tekijälle!

Kiitä ansiomerkillä.

Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia.

Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista.

Arvosta tekijää!

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.