Ajantasa 3/2013

JÄSENLEHTI 3/2013 Kilpailukyvyn krooninen tulehdus Mistä lääkkeet? ………… 4 Tuotantoinnovaatiot tärkeä osa Suomen kilpailukykyä … 5 Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa ………… 6 Projektiässät – hanke starttaa jo kolmannelle kierrokselle ……12 Princepsiltä kokonaisvaltaista viestintäpalvelua …………14

Kouluttaudu tehokkaaseen hallitustyĂśskentelyyn!

Ke 9.10.2013 To 17.10.2013 Ti 22.10.2013 Ke 30.10.2013 Ke 6.11.2013

Hyvä hallintotapa Hallituksen ja hallitustyÜn organisointi StrategiatyÜ RyhmätyÜ Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Katso lisää netistä www.turku.chamber.fi

0 M F NNF

TJF M M ĂŠ NJTTĂŠ BTJBL L BBU L JO

Mitä paremmin tunnemme asiakkaamme, sitä paremmin osaamme auttaa heitä. Tunnemme paikallisen elämänmenon, tiedämme mihin pitää varautua ja mistä lÜytyy mahdollisuuksia.

Me LähiTapiolassa tarjoamme paikallista ja henkilÜkohtaista raha-asioiden ja vakuuttamisen asiantuntijapalvelua.

Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

LähiTapiola Varsinais-Suomen alueella: Turku, Kaarina, Raisio, Masku, Naantali, Lieto, Paimio, Riihikoski, Nousiainen, Mynämäki, Taivassalo, Vehmaa

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen VakuutusyhtiÜ, LähiTapiolan alueyhtiÜt, LähiTapiola Keskinäinen HenkivakuutusyhtiÜ, LähiTapiola Keskinäinen EläkevakuutusyhtiÜ, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

2 • AJANTASA • 3/2013

TEEMME MUUTOKSESTASI TOTTA Martela tarjoaa yhdestä osoitteesta niin huippulaadukkaat kalusteet kuin kaikki tyÜympäristÜn muutosprosesseissa tarvitsemasi palvelut.

Lue lisää osoitteessa martela.ďŹ /palvelut

Sisältö

Pääkirjoitus Kilpailukyvyn krooninen tulehdus Mistä lääkkeet? ..............................................................4

Yritysten kannattaa varautua maineriskeihin ............................................................ 18 Kauppa kävi heikosti helmikuussa ................. 18 Kilpailulain muutosesitys annettiin eduskunnalle .............................................................. 18

Kuukauden artikkelit Tuotantoinnovaatiot tärkeä osa Suomen kilpailukykyä.......................5 Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa ........................................................6

Pörssiyhtiöiden sisäpiirisäännökset eivät syrjäytä yt-lakeja ........................................... 18 Suomen työelämästä halutaan Euroopan paras .......................................................... 18

Liikehuoneiston korjaus- ja muutostyöt........7 Palkan maksaminen ...................................................8

Madagaskar liittyi ATA carnet -järjestelmään ............................................................ 19

Julkiset hankinnat..................................................... 10

Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimuksen rahoitusohjelma .......................... 19

Projektiässät – hanke starttaa jo kolmannelle kierrokselle ................................. 12 TEEMA2013, Tulevaisuus Ulapalla................... 13 Princepsiltä kokonaisvaltaista viestintäpalvelua ....................................................... 14 Kamarissa tapahtuu Kuvia tapahtumista ................................................ 15 Yritystietoa Veronkiristykset huolettavat yrityksiä .......... 17 Eduskunta hyväksyi muutokset vuosilomalakiin .......................................................... 17

Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 251 8569 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

Kansainvälistä

Vuosiloman sairauskarenssi poistuu - työpaikan ohjeistus kuntoon syksyyn mennessä .........................................................................9

Euroopan komissio perustaa biotalouden seurantakeskuksen .................... 19 Kansainvälisiltä messuilta vauhtia liiketoimintaan - hyödynnä tarjolla oleva tuki . 20 Enterprise Europe Networkin järjestämät yrityskontaktitapahtumat kansainvälisten messujen yhteydessä ............................................. 21 SOLVIT ratkaisee yritysten ongelmia – tehokkaasti ja ilmaiseksi ....................................... 21 Euroopan komissio tehostaa valvontaa markkinointihuijausten lopettamiseksi....... 23

Yrityksen annettava aina kuitti ........................ 17

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus megaluokan mahdollisuus suomalaisille yrityksille......................................................................... 23

Hallitus käynnistää kasvurahoitusohjelman ........................................ 17

EU:n innovaatiotoimintaan on panostettava edelleen........................................... 23

Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Tiina Juhe Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi

(02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3400 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. 0500 537 290 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

AJANTASA Julkaisija: Turun kauppakamari Vastaava päätoimittaja: Jaana Mäkikalli Valokuvat: Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Sivunvalmistus: Etusivupaja Painopaikka: Newprint Oy, Raisio ISSN 1459-6776

3/2013 • AJANTASA • 3

Pääkirjoitus

Kilpailukyvyn krooninen tulehdus Mistä lääkkeet?

Eva julkisti kuukausi sitten analyysin kilpailukyvyn arvioidaan oleva maailman Suomen kilpailukyvystä. Se sai jonkin huippuluokkaa. Ristiriita selittyy nykyisellä verran huomiota, mutta unohtui pian keskehityksellä ja sillä, että nyt heikkouksiksi kustelusta, kuten tällaisilla analyyseille on koetut asiat voisivat olla paremmin. Ne tapana käydä. Selvitys kuitenkin ansaitsee kaikki ovat asioita, mitkä ovat meidän omissuurempaa huomiota, sillä siinä tartutaan sa käsissä ja joista voimme siis itse päättää. juuri niihin vaikeisiin asioihin, niihin, Se on tahdosta kiinni. joista nykysuomessa vain vaietaan.

Nykyinen hallitus ei tule tarttumaan vaiEVAn kysely toteutettiin helmikuussa keimpiin kohtiin, se on selvä. Hallitus on ja siihen vastasi 1260 yritysjohtajaa, joiden kautensa puolivälissä ja niin kunta- kuin mielipidettä kysyttiin 19 eri kilpailukyvyn sote-uudistuksessa riittää setvimistä. Eikä osatekijään. Kysely perustuu Harvard näistä asioista ole sovittu hallitusohjelmassaBusiness Schoolin toissa vuonna tekemään kaan, joten niitä ei esille nosteta. malliin, sovitettuna Suomen oloihin.

Plussaa hallitukselle on kyllä annettava Diagnoosi oli selkeä: Suomen kilpaiyhteisöveron alentamisesta, mutta eivät sentoimitusjohtaja lukykyä vaivaa krooninen tulehdustila. kään vaikutukset heti näy. On joltisenkin JARI LÄHTEENMÄKI Suomi voisi ja Suomessa voitaisiin suoriupopulistista vaatia yrityksiä pitämään työntua paljon paremminkin, mikäli ongelmiin tekijöistään kiinni tämän päivän tilanteessa, Turun kauppakamari uskallettaisiin tarttua. missä talouskurimus vain näyttää jatkuvan ja Vaikeimmat ongelmat koskivat palkjatkuvan. kojen joustamattomuutta. Tätä mieltä Varsinais-Suomessa vaikeudet nähtiin kaioli peräti 85 % vastaajista. Lähes yhtä vaikeana pidettiin kista synkimmin. Asennekartassa Uusimaa sai arvoksi maan rekrytointia ja irtisanomisen hankaluutta sekä koko työmarkkorkeimman, + 14 kun meillä tämä luku oli -7, maan synkin. kinajärjestelmää. Kolmikanta istutettiin nyt syytettyjen Alavirettä voidaan osaksi selittää meriklusterin vaikeuksilla penkille. Kaiken lisäksi näiden ongelmakohtien arvioitiin talvella, mutta se ei selitä koko asiaa. vain vaikeutuvan tulevaisuudessa.

Olen aiemminkin usein nostanut esille Itävaltalaisen työOngelmakohdiksi arvioitiin myös yrittäjyyden olosuhmarkkinajärjestelmän. Sitä ei voi kuin ihannoida , johtuen sen teet, verojärjestelmä, talouspolitiikka, sääntely. poliittinen vakaudesta. Itävallassa ei lakkoilla eikä ole lakkoiltu sotien järjestelmä ja pääomamarkkinat. jälkeen.

Vahvuuksiksi arvioitiin ainastaan kolme osatekijää: omaiKysyn taas, kuten olen kysynyt ennenkin, missä Suomi suuden suoja, koulutusjärjestelmä sekä ICT-infra. Se on aika olisi, jos olisimme valinneet Itävallan tien? Syksyn neuvotteluAT vähän, kun kuitenkin kansainvälisissä arvioissa maamme tilanne näyttää uhkaavalta kuin ukkospilvi ulapalla.

4 • AJANTASA • 3/2013

Kuukauden artikkelit

Tuotantoinnovaatiot tärkeä osa Suomen kilpailukykyä

Innovaatiojärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä Suomen kilpailukykyä.

Julkishallinnolla voi olla hyvin ratkaiseva rooli toimijana tieteellisen tutkimuksen ja yritystoiminnan välisellä rajapinnalla. Sen erityistehtävänä on muodostaa ja ylläpitää toimintoja, joiden avulla uusin tieto, teknologia ja innovaatiot saadaan tehokkaammin hyödynnettyä yritystoiminnan eri osaalueilla. Innovaatiopolitiikkaa voidaankin siksi pitää kenties keskeisimpänä elinkeinopolitiikan osana. Merkittävää on myös se, että juuri tämän tyyppinen toiminta on usein tehokkainta toteuttaa alueellisella tasolla, joten innovaatiopolitiikkaa voidaan pitää erityisen tärkeänä osana alueellista elinkeinopolitiikkaa. Parhaat mahdollisuudet toteuttaa alueellista elinkeinopolitiikkaa on luonnollisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, jotka toimivat sekä korkean asteen koulutuksen ja tutkimuksen, sekä yritystoiminnan tärkeimpinä keskuksina. Koska innovaatiopolitiikalla ja sen tuloksellisuudella on vaikutuksensa Suomen kilpailukykyyn, ovat suurimmat kaupunkiseudut, kuten Turku, avainasemassa koko Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.

Voidaan mielestäni varsin perustellusti väittää, että harjoitettu innovaatiopolitiikka keskittyy pääsääntöisesti tuote-, eikä juurikaan tuotantoinnovaatioihin. Ajatuksena luonnollisesti on, että suomalaiset yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa kokonaan uusien tuotteiden avulla ja toisaalta mahdollisuuksilla uudistaa ja kehittää nykyisiä tuotteitaan. Kilpailukykymme kannalta aivan yhtä tärkeää olisi kuitenkin hyödyntää uusinta tekniikkaa ja innovaatioita tuotantoprosessien kehittämiseen niin, että pystymme paremmin kilpailemaan markkinoilla myös kustannustehokkaamman tuotantomme avulla. Tuote itsessään voi siis olla sama, mutta uusia tuotantoinnovaatioita hyödyntämällä tuotannon yksikkökustannukset alenevat ja kilpailukykymme markkinoilla paranee. Teollisuus on kasvattanut kustannustehokkuuttaan muun muassa sijoittamalla tuotantoaan sinne, missä työvoimakustannukset ovat alhaisempia. Vastaava hyöty voidaan saavuttaa kuitenkin myös

asiamies

JARKKO HEINONEN Turun kauppakamari

lisäämällä työn tuottavuutta uudenlaisten tuotantoprosessien avulla.

Erinomainen esimerkki uusien tuotantomenetelmien tuomista eduista on lasertekniikan hyödyntäminen tuotantoprosesseissa. Muun muassa Yhdysvalloissa lasertekniikka ja erityisesti sen avulla toteutettava 3D tulostus on nostettu kansallisen kilpailukyvyn avainasemaan. Sen avulla uskotaan myös teollisuustuotantoa siirtyvän Kaukoidästä takaisin kotimaahan. Ikävä, mutta toisaalta ongelmaa hyvin kuvaava yksityiskohta on, että metallien 3D tulostamiseen tarvittava lasertekniikka on kehitetty Suomessa, mutta teollisuustuotannossa sitä hyödynnetään lähinnä vain kilpailijamaissamme.

Kauppakamari yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa on ollut rakentamassa järjestelmää, jossa yrityksille annettaisiin paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologista huippuosaamista omien tuotantoprosessien ja tuoteinnovaatioiden kehittämiseksi. Tieto tutkimusmaailmasta yrityksiin siirtyisi opiskelun välityksellä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksessä jo työskentelevä henkilö suorittaa jatko-opintoja niin, että koko opintojen sisältö räätälöidään yrityksen tuotanto- tai tuotekehitys hankkeen tarpeiden mukaises-

ti. Tällöin kyseisellä henkilöllä olisi käytössään teknisen korkeakoulun monialainen osaaminen, mikä perustuu paitsi omaan tutkimustietoon, niin myös koko maailmanlaajuisen tiedeyhteisön tuottaman tiedon jatkuvaan prosessointiin. Valitettavasti olemme joutuneet toteamaan, että julkishallinnon tukimuodot eivät tämän tyyppiseen toimintaan mitenkään taivu.

Nyt on herättävä siihen, että innovaatiopolitiikassamme on nykyistä selkeästi enemmän annettava painoarvoa myös tuotantoinnovaatioiden kehittämiselle. Uusien tuotantoprosessien käyttöönotto vaatii usein myös mittavia investointeja, jolloin rahoituksen saatavuus voi olla suuri ongelma.

Osana innovaatiopolitiikkaa julkishallinto osallistuu tietyin ehdoin tuotekehityksen ja siihen liittyvän tutkimuksen kustannuksiin. Samantyyppisiä elinkeinopoliittisia panostuksia olisi voitava hyödyntää myös innovatiivisten tuotantoprosessien rakentamiseksi. Lisäksi on muilla tavoin alennettava kynnystä hyödyntää uusia tuotantomenetelmiä esimerkiksi jo olemassa olevien teknologiakeskusten avulla. Näiden kautta yritykset pääsevät helpommin tutustumaan uusiin tuotantomenetelmiin, testaamaan niitä ja osin myös hyödyntämään esimerkiksi laitevuokrauksen avulla.

Panostuksia uusien tuoteinnovaatioiden syntymiseksi ei tietenkään pidä vähentää, mutta osana innovaatiopolitiikkaa on entistä enemmän ymmärrettävä myös tuotantoinnovaatioiden merkitys. Aina ei merkittävää ole edes julkisten rahoituksen määrä, vaan jo yksin toiminnan parempi kohdentaminen tuo parempia tuloksia. On myös hyvä huomioida, että kun uusien tuoteinnovaatioiden hyödyntämisen kohdalla ongelmaksi voi usein nousta liiketoimintaosaamisen puute, niin tuotantoinnovaatioiden osalta tätä ongelmaa ei ole. Kun jo markkinoilla toimiva yritys onnistuu lisäämään kustannustehokkuuttaan, sillä on jo olemassa valmiit markkinointikanavat myyntinsä ja markkiAT naosuutensa kasvattamiseksi.

3/2013 • AJANTASA • 5

Kuukauden artikkelit

Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa

Verohallinnon kotisivuilla omaksutun määritelmän mukaan verotarkastus on viranomaistoimi, jossa selvitetään: - mikä on tarkastettavan toiminnan laatu ja laajuus, - vastaavatko kirjanpitomerkinnät tosiasioita ja - onko kirjanpidosta ilmenevät tiedot ilmoitettu verohallinnolle oikein.

Verotarkastus kohdistuu erityisesti yrityksen kirjanpitoon sekä muuhun siihen liittyvään aineistoon, ja verohallinto valvoo näin kirjanpitojen luotettavuutta. Tarkastusten yhteydessä annetaan myös neuvoja ja ohjausta verovelvollisille sekä kerätään vertailutietoja muista verovelvollisista.

Verotarkastusten tavoitteena on turvata verotulojen kertyminen, huolehtia verojärjestelmän uskottavuudesta sekä varmistaa, että verorasitus jakautuu lainmukaisesti eri veronmaksajien välillä. Tarkastuksilla halutaan myös estää verotukseen liittyvät virheet ja väärinkäytökset mahdollisimman ajantasaisesti. Verotarkastusta koskevat säännökset sisältyvät verotusmenettelylakiin, ennakkoperintälakiin, arvonlisäverolakiin sekä niiden nojalla annettuihin asetuksiin.

Tarkastuksen aloittamisajankohdasta ja tarkastuspaikasta on ilmoitettava verovelvolliselle etukäteen, ellei erityisestä syystä ole aihetta muunlaiseen menettelyyn. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi epäily aineiston hävittämisvaarasta tai verorikoksesta. Muuten otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon verovelvollisen toivomukset tarkastusajasta ja -paikasta. Verotarkastus suoritetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa tai verohallinnon tiloissa. Nykyisin enenevässä määrin tarkastukset toteutetaan atk-verotarkastuksina; tämä tarkoittaa me-

6 • AJANTASA • 3/2013

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

nettelyä jossa ennen varsinaisen tarkastuksen aloittamista käydään läpi virastotyönä yritykseltä saatu aineisto hyödyntämällä mahdollisimman paljon sähköiseen muotoon arkistoitua taloushallinnon ja kirjanpidon liiketapahtumia koskevaa dokumentaatiota.

Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus sekä muukin aineisto, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotusta tai sitä koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä. Aineistolla tarkoitetaan mm. tasekirjaa, tase-erittelyjä ja muita kirjanpitokirjoja, tilipuitteita, kirjaussuunnitelmaa, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta, tositteita, liikekirjeenvaihtoa, muistiinpanoja, sopimuksia ja pöytäkirjoja.

Yrityksen toimitiloissa tai tilitoimistossa tapahtuvan tarkastuksen suorittamiseksi verovelvollisen on annettava tarkastajien

käyttöön tarkoituksenmukaiset työskentelytilat ja välineet sekä tarvittaessa apuhenkilöstöä.

Varsinainen verotarkastus aloitetaan alkukeskustelulla yrityksen edustajien kanssa. Keskustelussa pyritään saamaan kokonaiskuva yrityksen liiketoiminnasta, kirjanpitojärjestelmästä ja veroasioiden hoidosta. Verovelvolliselle on myös kerrottava tarkastuksen tavoitteista ja kulusta sekä jatkotoimenpiteistä.

Tarkastuksen kuluessa tarkastajat käyvät yrityksen edustajien kanssa keskustelua esiin tulleista seikoista ja saavat selvityksiä kysymyksiinsä. Verotarkastus päätetään loppukeskusteluun, jossa käydään läpi tarkastuksessa esille tulleet asiat, todetaan havaitut virheet ja puutteet yksityiskohtaisesti sekä selvitetään asian jatkokäsittelyn vaiheet ja arvioitu aika tarkastuskertomuksen valmistumiselle.

Tarkastushavaintojen perusteella laaditaan ensin alustava tarkastuskertomus, jonka johdosta verovelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen lopullisen verotarkastuskertomuksen valmistumista.

Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen tulisi erityisesti esittää selvitystä.

Verotarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi muun muassa tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajien tekemät johtopäätökset perusteluineen ja ehdotukset verotustoimenpiteiksi.

Verotarkastusmenettelyyn kuuluvat asiat on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjeessa "Hyvä verotarkastustapa" (31.8.2012), joka löytyy verohallinnon kotisivuilta AT www.vero.fi.

Kuukauden artikkelit

Liikehuoneiston korjaus- ja muutostyöt

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 19 §:ssä säädetään liikehuoneiston korjaus- ja muutostöistä sekä hoitotoimenpiteistä. Lähtökohtaisesti vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa edellä mainittuja toimenpiteitä huoneistossa, vaan huoneiston kunnossapito on vuokranantajan vastuulla. Poikkeuksena on huoneiston puutteellisuuden korjaaminen, jos vuokranantaja laiminlyö sen tehdä itse. Lisäksi vuokralaisella on aina oikeus – ja jopa velvollisuus – ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoon kohdistuvan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat myös sopia vuokrasopimuksessa tai erikseen vuokralaisen oikeudesta suorittaa muutos- ja korjaustöitä huoneistossa. Tällöin tulee sopia myös siitä, kumpi vastaa toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus tehdä välittömästi sellainen korjaus- tai muutostyö tai hoitotoimenpide, jonka suorittamista ei voida siirtää vahinkoa aiheuttamatta. Välitön korjausoikeus on vuokranantajan kannalta välttämätön esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa on tapahtunut vesivahinko. Vaikka osapuolet olisivat sopineet, että muutos- ja korjaustyöt ovat vuokralaisen vastuulla, vuokranantaja saa aina käyttää välitöntä korjausoikeuttaan. Tämä perustuu siihen, että kyseessä on vuokranantajan omaisuus ja sen säilyttäminen.

Vuokranantajalla on oikeus suorittaa myös sellainen hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, josta ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä vuokralaiselle.

Käytännössä tämä tarkoittaa vuosikorjausten luonteisia töitä, joita joudutaan suorittamaan rakennuksen ja huoneiston normaalin kulumisen vuoksi. Edellytyksenä on, että työstä ilmoitetaan vuokralaiselle

lakimies

REETTA ROUSU Helsingin seudun kauppakamari

vähintään 14 päivää ennen sen aloittamista. Osapuolet voivat sopia ilmoitusajasta myös toisin.

Vuokranantajalla on omaisuutensa säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi oikeus suorittaa huoneistossa myös laajempia korjaus- ja muutostöitä. Tällaiset työt haittaavat yleensä merkittävästi huoneiston käyttöä, joten vuokranantajan tulee ilmoittaa niistä vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen, kuin työt alkavat. Saatuaan ilmoituksen vuokralaisella on oikeus 14 päivän kuluessa purkaa vuokrasopimus päättymään silloin, kun muutos- tai korjaustyöt voivat alkaa. Purkuoikeus voidaan poistaa sopimuksella. Oikeuskäytännössä on katsottu mm., että julkisivuremontti ei ollut niin suuri toimenpide, että siitä olisi tullut ilmoittaa vuokralaiselle kuusi kuukautta ennen saneerauksen aloittamista.

Silloin kun muutos- tai korjaustöitä suoritetaan, huoneisto voi olla osittain tai

kokonaan poissa vuokralaisen käytöstä.

Lain mukaan liikehuoneiston käytön estyessä kokonaan tai osittain, vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokran määrä alennettua kohtuulliseksi. Oikeus koskee sitä aikaa, jona huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolloin se ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa, ja se alkaa siitä, kun vuokranantaja on saanut tiedon huoneiston puutteellisesta kunnosta. Siinä tilanteessa, että huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisesta tai kyseessä on vuokralaisen vastuulle kuuluvan vahingon korjaus, ei oikeutta vuokran alentamiseen kuitenkaan ole. Vuokran alentamisen määrä riippuu siitä, kuinka puutteellisessa kunnossa huoneisto on ja kohdistuuko puutteellisuus osaan huoneistoa vai koko huoneistoon.

Esimerkkinä oikeuskäytännöstä eräässä tapauksessa, jossa liikehuoneiston käyttö oli remontin vuoksi osittain estynyt ja huoneistossa oli lisäksi rakennuspölyä, katsottiin kohtuulliseksi alentaa vuokraa 25 %. Jos vuokralainen ei voi lainkaan käyttää huoneistoa, on hänellä oikeus saada vapautus koko vuokran maksamisesta siltä ajalta, kun huoneistoa ei voi käyttää.

Huoneiston puutteellisuuden seurauksista vuokranmaksuun voidaan sopia myös toisin. Voidaan sopia esim. kiinteästä alennuksesta vuokraan tai ettei vuokraa lainkaan alenneta.

On hyvä huomioida, että nämä lainsäännöt eivät koske vuokrasuhteen ulkopuolella olevia. Täten jos asuntoosakeyhtiö ei ole rakennuksessaan olevan liikehuoneiston vuokranantaja, sen ei tarvitse noudattaa edellä mainittuja määräaikoja. Asunto-osakeyhtiölain mukaan korjauksista tulee ilmoittaa huoneistoa hallitseville riittävän ajoissa, mutta tarkemAT paa määräaikaa ei ole säädetty.

3/2013 • AJANTASA • 7

Kuukauden artikkelit

Palkan maksaminen Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkka on maksettava käteisenä tai jos niin on sovittu, työntekijän osoittamaan rahalaitokseen. Hallitus esittää työsopimuslakia muutettavan siten, että käteismaksu olisi mahdollinen vain pakottavista syistä.

Tässä artikkelissa käsitellään tätä palkanmaksua koskevaa muutosta ja muuta työsopimuslain palkanmaksamista koskevaa sääntelyä.

Palkan maksuaika ja -kausi sekä palkan poikkeuksellinen erääntyminen Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, eli esimerkiksi tuntipalkka, on palkka maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muussa tapauksessa palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta. Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä mainittua pitempi, kuitenkin enintään 12 kuukautta.

On huomattava, että työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia työehtosopimuksella palkanmaksuajasta ja -kaudesta toisin.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää. Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää.

Palkan maksaminen Voimassaolevan lainsäädännön mukaan palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, työntekijän osoit-

8 • AJANTASA • 3/2013

lakimies JAAKKO SAINIO Helsingin seudun kauppakamari

tamaan rahalaitokseen. Työnantaja vastaa rahalaitokseen maksamisesta aiheutuvista kustannuksista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Ehdotetun lakimuutoksen mukaan palkka olisi maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille ja vain pakottavista syistä palkka voitaisiin maksaa käteisenä. Lakiehdotuksen mukaan palkan olisi oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Tältä osin muutos on luonteeltaan vain tekninen. Työnantaja vastaisi palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Pakottavat syyt, jotka sallivat palkan maksamisella käteisellä, liittyvät etenkin tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista työnantajasta riippumattomista syistä maksaa palkkaa työntekijän pankkitilille siten, että se olisi työntekijän nostettavissa palkanmaksukauden päättyessä tai sovitussa ajassa. Tällainen tilanne voi tulla useimmiten eteen silloin, kun työsopimus puretaan välittömin oikeusvaikutuksin. On myös mahdollista, ettei työntekijällä ole pankkitiliä, johon palkka voitaisiin maksaa tai ettei pankkitili ole työnantajan tiedossa. Myös hyvin lyhytkestoisten, päivän tai muutaman tunnin mittaisten työsuhteiden päättyessä palkan maksaminen käteisenä olisi mahdollista, jos muunlainen maksutapa johtaisi maksun viivästymiseen ja viivästysseuraamuksiin.

Jos palkanmaksun mahdollinen viivästyminen johtuisi työnantajan laiminlyönnistä, viivyttelystä tai muusta työnantajan vastuulle kuuluvasta asiasta, palkan mak-

saminen käteisenä ei olisi mahdollista.

Työnantaja ei siis voisi vedota esimerkiksi siihen, ettei pankkitilillä ole riittävästi varoja palkkojen maksamiseen pankin välityksellä tai että palkkojen laskenta on muiden kiireiden vuoksi viivästynyt, ja maksaa palkkoja siitä syystä käteisenä.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Lakiehdotuksen mukaan käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Hallitus esittää työsopimuslain muutosten lisäksi, että kirjanpitolakia muutetaan. Kirjanpitolakiin ehdotetaan lisättävän säännös, jonka mukaan käteisenä rahana maksettua palkkaa koskeva työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys on päivättävä ja liitettävä kirjauksen perusteena olevaan tositteeseen.

Tämän velvollisuuden laiminlyönti ehdotetaan sanktioitavaksi kirjanpitorikkomuksena.

Palkanmaksu työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, ja loppupalkka on tuolloin maksettava, jollei palkanmaksusta ole sovittu toisin. Palkanmaksun viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa enintään kuudelta odotuspäivältä. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa odotuspäiviltä ainoastaan työsuhteen päättyessä. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen aikana, työntekijä on oikeutettu ainoastaan viivästyskorkoon.

Eräissä tilanteissa työntekijällä on oikeus palkkaan odotuspäiviltä vain, jos hän on huomauttanut työnantajalle suorituksen viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Tällöin oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Odotuspäivien palkan saaminen edellyttää työntekijän tekemää huomautusta silloin, kun saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä.

AT

Kuukauden artikkelit

Vuosiloman sairauskarenssi poistuu - työpaikan ohjeistus kuntoon syksyyn mennessä Lokakuun alusta alkaen työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi.

Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Nykyisin ja vielä ensi kesän ajan lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen.

Siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja enintään 30 päivän lomaa vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa.

Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä jatkossakin.

Siirtoa pyydettävä ”ilman aiheetonta viivytystä” Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa, työnantajalla ei ole velvollisuutta omaaloitteisesti ottaa työkyvyttömyyttä huomioon. Työntekijän tulee tehdä vuosiloman siirtoa koskeva pyyntö sekä ilmoitus työkyvyttömyydestä heti, kun se on mahdollista, siis ilman aiheetonta viivytystä.

Työnantajan on syytä laatia työntekijöille selkeät ohjeet siitä, miten loman yhteyteen osuvista sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa ja minkälainen selvitys niistä vaaditaan.

Menettely voi olla lähtökohtaisesti sama, vaikka työntekijä olisi sairastuessaan ulkomailla. Ohjeita laadittaessa on mietittävä myös sitä, kenelle ilmoitus tulee tehdä.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että taho, jolle ilmoitukset tehdään, on myös loma- tai kesäaikaan tavoitettavissa.

Mikäli työntekijä ei ilmoita työkyvyttömyydestään heti, kun se on mahdollista tai tahallaan viivyttelee siirtoilmoituksen tekemisessä, voitaneen lähteä siitä ajatuksesta, että loma siirretään vasta pyynnön esittämisestä alkaen.

Siirto-oikeus koskee vain työkyvyttömyysajalle sattuneita lomapäiviä. Jos työntekijä on työkyvytön vain osan lomaajastaan, työntekijä jatkaa lomaansa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja pitämättä

Lääkärintodistuksessa on oltava sairautta osoittava diagnoosi, icd-koodi ja työkyvyttömyysaika. Työntekijä ei tietenkään ole saanut aiheuttaa sairautta tai tapaturmaa itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Lomapalkka muutetaan sairausajan palkaksi

lakimies

KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

jääneet lomapäivät määrätään pidettäviksi myöhemmin.

Lähtökohta on jatkossakin edelleen se, että jos työntekijä on sairaana jo loman alkaessa, on loman siirtämistä pyydettävä ennen loman alkua. Työntekijä voi pyytää loman siirtämistä myös silloin, kun hän tietää lomansa alkaessa joutuvansa loman aikana sairaalahoitoon, leikkaukseen tms., jonka vuoksi hän on työkyvytön. Myös näissä tilanteissa työntekijän tulee ilmoittaa hoitotoimenpiteestä työnantajalle ennen loman alkua.

Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella Työntekijän on annettava pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään myös sairastuessaan vuosilomansa aikana.

Tällaisena pidetään ensisijaisesti työehtosopimuksen edellyttämää lääkärintodistusta tai joissain tapauksissa työterveyshoitajan todistusta. Työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista jokaisesta loman yhteyteen osuvasta sairauspoissaolopäivästä, vaikka muutoin sallittaisiinkin poissaolo omalla ilmoituksella muutaman päivän ajan. Lääkärintodistus tulee hankkia myös ulkomailla sairastuttaessa ja lähtökohtaisesti myös ulkomailta saatu lääkärintodistus on hyväksyttävä, mikäli se täyttää sille asetetut kriteerit. Jos työnantajalla kuitenkin on perusteltu syy epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta tai työkyvyttömyyden aitoutta, se voi kustannuksellaan velvoittaa työntekijän menemään työnantajan nimeämälle lääkärille uuden lääketieteellisen arvion saamiseksi.

Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka tulee oikaista sairausajan palkaksi lähtökohtaisesti seuraavassa palkanmaksussa. Korjaus tulee tehdä niin palkkakirjanpidossa kuin palkkalaskelmallakin. Sairausajan palkka maksetaan lain tai työehtosopimuksen mukaisesti yleensä sairastumispäivästä lukien.

Myös lomaraha voidaan oikaista varsinkin, jos osa siitä maksetaan vasta loman jälkeen.

Siirretyn loman antaminen Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siirrettävien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja määrää vuosiloman ajankohdat. Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista lomakauden (30.9.) loppuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella ei ole mahdollista joko työn järjestelyistä johtuvista syitä tai työntekijän sairauden jatkumisen vuoksi, kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden loppuun mennessä.

Vastaavasti edellä mainittujen syiden vuoksi pitämättä jäänyt talviloma voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin, viimeistään kuitenkin vappuun mennessä tai jos tämä ei ole mahdollista, kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuissa aikarajoissakaan mahdollista, saamatta jäänyt loma saadaan korvata lomakorvauksella.

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta kaksi viikkoa ennen loman alkua tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Voimaantulo Vuosilomalain muutos tulee voimaan 1.5.2013. Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013 tai työehtosopimuksen sopimuskauden päätyttyä, jollei työehtosopimusta sitä ennen muuteta.

Muutos ei siis koske vielä tulevan kesän loAT mia.

3/2013 • AJANTASA • 9

Kuukauden artikkelit

Julkiset hankinnat

Laki julkisista hankinnoista laadittiin aikanaan antamaan mahdollisuus yksityisille yrityksille osallistua julkisiin hankintoihin.

Julkisilla hankinnoilla laissa tarkoitetaan valtion, kuntien, kuntayhtymien ja valtion liikelaitosten sekä muiden hankintalaissa määriteltyjen hankintayksiköiden tekemiä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja. Lisäksi hankintalaki säätelee osaltaan evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon ja niiden seurakuntien hankintoja.

Säännösten periaatteena on hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä myös tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Avoimuuden periaate edellyttää mm. että hankinnoista ilmoitetaan julkisesti. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja sitä, että hankintapäätökset tehdään ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.

Euromääräiset hankintarajat ylittävät julkiset hankinnat on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta aina julkisesti kilpailutettava julkaisemalla hankintailmoitus.

Kansalliset hankintarajat ovat tavara- ja palveluhankinnat, käyttöoikeussopimukset ja suunnittelukilpailut 30.000 euroa, tietyt terveydenhoito-, sosiaali- ja koulutuspalvelut 100.000 euroa sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakat 150.000 euroa. Euroopan laajuisesti kilpailutettavien hankkeiden vastaavat rajat ovat valtiollisen keskusyksikön hankinnoissa 130.000 euroa ja rakennusja käyttöoikeusurakoissa 5.000.000 euroa ja muiden hankinnoissa 200.000 euroa ja 5.000.000 euroa.

Hankintalaissa on kuitenkin mainittu lukuisia poikkeuksia, joihin ei sovelleta hankintalakia. Tällaisia ovat esim. hankinnat, joiden kohde soveltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön. Hankintalain ulkopuolelle jäävät myös kiinteistön ostaminen tai olemassa olevan rakennuksen vuokraus.

Sen sijaan hankintayksikön käyttöön rakennettavan uudisrakennuksen vuokrasopimus on julkinen hankinta, koska uudisrakennusta koskeva rakennusurakka on julkinen hankinta eikä lainkiertämistä tätä kautta ole haluttu tehdä mahdolliseksi.

10 • AJANTASA • 3/2013

asiamies

TIINA JUHE Turun kauppakamari

Tarjouspyynnöt Tarjouspyyntöjen laatimisesta on muodostunut erittäin laaja ja vaikea osa-alueensa julkisissa hankinnoissa. Tarjouspyynnöt tulee laatia niin yksityiskohtaisiksi, ettei tulkinnoille jää varaa. Tarjouspyyntöön voi sisältyä liiteasiakirjoja, piirustuksia, teknisiä määrityksiä, laskelmia ja sopimusehtoja.

Isoimmissa kaupungeissa on oma hankintaosastonsa tarjouspyynnön laatijoineen ja lakimiehineen, mutta tarjouspyyntömenettely on myös muodostanut uuden konsulteille varatun toimialan. Pienissä kunnissa tai julkisissa laitoksissa ei ole mahdollista jo pelkästään taloudellisista syistä pitää riittävää ammattitaitoa omaavia työntekijöitä tarjouspyyntöjen laatimista varten.

Tarjouspyynnön on oltava selkeä ja hankintayksikön on pystyttävä vertailemaan saamiaan tarjouksia keskenään, joten tarjousten on oltava vertailukelpoisia. Jos tarjousten vertailu on mahdotonta, voidaan joutua siihen, että menettely joudutaan keskeyttämään tarjouspyynnön tai tarjousten täsmentämiseksi. Tämä voi vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun menettelyssä.

Tarjouspyynnön ja julkaistun hankintailmoituksen etusijajärjestys on selkeä: jos hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välillä on ristiriita, hankintailmoitus saa etu-

sijan. Tämän vuoksi tarjousilmoituksessa viitataan julkaistuun hankintailmoitukseen.

Tarjoajan ei tarvitse täyttää kaikkia edellytyksiä yrityksenä tarjouksentekohetkellä. Jos näin olisi, niin uusien toimijoiden pääsy markkinoille olisi huomattavasti vaikeampaa. Edellytysten tulee täyttyä kuitenkin hankintasopimuksen tekohetkellä.

Koska tarjouspyynnön tulee olla riittävästi yksilöity, on myös annetun tarjouksen oltava yksityiskohtainen tarjousten vertailukelpoisuuden täyttymiseksi. Tarjouksen tulee sisältää kaikki tarjouksessa pyydetty tai muutoin se voidaan hylätä. Tarjouksen antaminen onkin erityisesti pk-sektorilla koettu usein liian raskaaksi ja vaikeaksi prosessiksi ja tästä syystä tarjouskilpailujen ulkopuolelle jää hyvin paljon pieniä, paikallisia yrityksiä. Tästä syystä voidaan todeta, että eräs perustavaa laatua oleva syy hankintalain säätämiselle jää näin toteutumatta.

Tarjouksen jättämisen saattaa usein estää myös hankinnan laajuus (usean miljoonan arvoinen) tai sen pitkäkestoisuus. Pk-yrityksen on hyvin vaikea sitoutua monivuotiseen sopimukseen toimittamaan tavara tietyllä hinnalla koko sopimuksen keston ajan jo pelkästään siksi, että tuotantoon käytettävien tuotantotekijöiden hinnat nousevat tuona aikana. Lopputuloksena saattaisi olla täysin kannattamaton sopimus, johon yritys on vielä joitakin vuosia sidottu. Pk-yritykselle se saattaa olla keskeinen kysymys yrityksen toiminnan jatkon kannalta. Tämä voitaisiin estää usein pilkkomalla hankinta pienempiin osiin ja näin mahdollistettaisiin usein myös pk-sektorin yritysten osallistuminen julkisiin hankintoihin eri osa-alueiden sopimuskumppanina.

Tarjouspyyntöjen laajuuteen pk-yritys pystyisi kuitenkin osittain vastaamaan sillä, että yrityksen ei välttämättä tule itse tuottaa/ toimittaa kaikkia vaadittuja ehtoja, vaan yritys voisi käyttää myös alihankkijoita sopimuksen täyttämiseksi. Usein tarjoajina saattaa olla myös usean yrityksen muodostamia konsortioita. Muitakin erilaisia vaihtoehtoja kannattaisi miettiä, jotta päästäisiin edistämään julkisten hankintojen kautta laajemmin paikallisten yritysten toimintaa.

Kuukauden artikkelit

Kun sitten on päästy niin pitkälle, että hankinnan tekijän on aika hyväksyä jokin annetuista tarjouksista, niin sen on hyväksyttävä joko hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tai hinnaltaan halvin tarjous. Näitä vaihtoehtoja harkitessaan hankinnan tekijä voi tietyssä määrin ottaa huomioon myös paikalliset näkökohdat. Voidaanko katsoa, että ison valtakunnallisen yrityksen tekemä tarjous halvimpana on kuitenkaan kokonaistaloudellisesti edullisin, kun otetaan huomioon esim. ympäristölliset seikat kuten pitkät kuljetusmatkat? Valintaperuste tulee kuitenkin ilmoittaa jo hankintailmoituksessa.

Päätöksestä tulee antaa tieto asianosaisille Muutoksenhaku julkisia hankintoja koskevista päätöksistä on mahdollista niille, joita asia koskee. Yleensä näitä ovat tarjouskilpailuun osallistunut ehdokas tai tarjoaja. Muutosta voidaan hakea itse asian ratkaisuun eli hankintayksikön päätökseen

tai hankintayksikön muuhun asiassa tehtyyn ratkaisuun hankintamenettelyn aikana.

Muutosta haetaan määräajassa markkinaoikeudelta.

Markkinaoikeuteen saapui hankintaasioita vuonna 2010 yhteensä 612 vuonna 2011 yhteensä 399 vuonna 2012 yhteensä 449 Hankinta-asioiden käsittelyaika on vastaavana aikana lyhentynyt n. 8 kuukaudesta n. 6 kuukauteen.

Hankintayksikkö voi hakemuksesta tai myös omasta aloitteestaan poistaa virheellisen päätöksen tai peruuttaa hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ns. hankintaoikaisuna, ei kuitenkaan sen jälkeen kun hankintasopimus on tehty.

Hankintamenettely kokonaisuudessaan voi muodostua monimutkaiseksi ja se usein koetaan liian kompleksiseksi. Näissäkin asioissa kuitenkin harjoitus tekee mestarin. Tarjoajan on kuitenkin oltava koko

ajan selvillä siitä mitä tarjoaa ja kenelle tarjoaa ja ennen kaikkea millä ehdoilla tarjoaa, ettei tule yllätyksiä sopimusaikana.

Kansallisia julkisia hankintailmoituksia julkaistiin vuonna 2012 kaikkiaan 11 400 kpl arvoltaan n. 8 miljardia. Koska kyseessä on näin laaja ja merkittävä alue, olisi siihen osallistuminen tehtävä mahdolliseksi mahdollisimman monelle yritykselle, myöskin pienemmille yrityksille.

Julkiset hankinnat julkaistaan internetissä HILMAssa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Tämän lisäksi Turun kaupunki julkaisee omat ilmoituksensa HILMAn lisäksi vielä osoitteessa www.turku.fi/tarjouspyynnöt.

Kauppakamari järjestää hankintaan liittyvää koulutusta 12.11.2013 ”Paraneeko yrityksen mahdollisuudet osallistua julkisen rahan kilpailutuksiin jatkossa?” Kouluttajana asianajaja Jaakko Uotila AsianajoAT toimisto Bützowilta.

PERHE- JA KASVUYRITYKSET

Innostuksesta menestykseen Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja? Olemme helposti lähestyttävä kumppani, joka löytää haasteisiisi selkeät ratkaisut. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa.

Kuuntelemme, sparraamme – ja jaamme innostuksesi.

kpmg.fi

3/2013 • AJANTASA • 11

Kuukauden artikkelit

Projektiässät – hanke starttaa jo kolmannelle kierrokselle Turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien ja –suhteiden kehittämishanke Projektiässät hakee uusia toimeksiantajia sekä opiskelijatiimejä.

Vuonna 2011 startannut hanke on kahdessa vuodessa saanut aikaan noin 50 toimeksiantoa, joita on ollut tekemässä 150 opiskelijaa. Hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat teettää kehittämistehtäviä 2-4 korkeakouluopiskelijan ryhmällä. Yritys voi esimerkiksi saada uusia ideoita kehittämishaasteiden ratkaisuun tai liiketoiminnan kehittämiseen.

Turun kauppakamarin Uudenkaupungin osastossa oli jo pitkään pohdittu, kuinka tavoittaa nuoria. – Tiesimme, että nuoret ovat sosiaalisessa mediassa, joten sinne meidänkin oli mentävä, toteaa osaston puheenjohtaja Jouni Parkkonen.

12 • AJANTASA • 3/2013

– Päätimme kartoittaa jäsenyritystemme tietoja ja taitoja SOMEsta ja tutkia samalla yritysten kiinnostusta hyödyntää sosiaalista mediaa rekrytoinnissa. Avukseen kauppakamariosasto sai Projektiässien kautta kolme Turun yliopiston opiskelijaa, jotka teemahaastatteluin sukelsivat viiden Uusikaupunkilaisen ja Laitilalaisen yrityksen somemaailmaan.

–Rekrytoinnin tapahtuminen sosiaalisessa mediassa koettiin Uudenkaupungin ja Laitilan alueen yrityksissä kiinnostavaksi ajatukseksi, mutta käytännössä se kuitenkin koettiin haasteelliseksi, kertoo osastoasiamies Raimo Rantanen. – Opiskelijat totesivat, että yrityksien rekrytoinnin tarve ei ole ollut tasaista ja jatkuvaa, ja rekrytoinnin tapahtuminen sosiaalisessa mediassa koettiin työlääksi, jos sosiaalinen media ei

ole ollut aktiivisesti yrityksen käytössä.

Selvityksestä kävi ilmi, että yritykset kokivat haasteista huolimatta sosiaalisesta mediasta hyötyä. –Koska sosiaalinen media on synnyttänyt uudenlaisen tavan kommunikoida, tarjoaa se yrityksille uudenlaisia tapoja toimia, Parkkonen summaa tehtyä selvitystä.

Raimo Rantasen mukaan Projektiässät ja sen kaltaiset hankkeet ovat yrityksille oivallista tapaa toteuttaa korkeakouluyhteistyötä. – Tarjoamalla kehittämistehtävätyyppisiä haasteita opiskelijoille pidämme samalla huolta siitä, että nuoret saavat kontakteja yritys- ja työelämään jo opiskeluaikoinaan. Näin heidän työllistymismahdollisuutensa ja –valmiutensa paranevat AT huomattavasti.

Kuukauden artikkelit

TEEMA2013 Tulevaisuus Ulapalla ICT-valiokunnan 11. TEEMA-seminaari järjestettiin tänä vuonna piknik-risteilynä Viking Amorellalla ja Viking Gracella.

Teemana oli tulevaisuus ja sen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Aihetta käsiteltiin sekä teknologioiden ja palveluiden tarjoajien että käyttäjien näkökulmasta. Puhujiksi seminaariin oli kutsuttu business unit director Katriina Valli Market-Visio Oy:stä, erikoistutkija Tomi Dahlberg Turun kauppakorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Dan Björklöf 3D-tulostuksen edelläkävijäyrityksestä Alphaform RPI

Oy:stä. Aktiivinen seminaariyleisö haastoi esiintyjiä erinomaisilla kysymyksillä ja keskustelu pysyi läpi päivän vilkkaana.

Vuoden ICT-teko 2013 Tilaisuudessa palkittiin perinteiden mukaan Vuoden ICT-teko. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Nextfour Group Oy:lle. Nextfour Group on vuonna 2007 perustettu turkulainen elektroniikka- ja ohjelmistoalan tuotekehitysyritys. Yritys on kehittänyt mm. kansainvälistä huomiota saavuttaneen innovatiivisen tervey-

denhuollon ohjelmistotuotteen leikkaussalien ohjaamiseen. Huomionarvoista on myös se, että viime vuosien vaikeassa yleistaloudellisessa tilanteessa Nextfour on onnistunut kasvattamaan henkilöstöään merkittävästi toimien kaiken aikaa liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla.

ICT-teko -palkinnon arvo on tänä vuonna 2013 euroa. Palkinto on saajien mukaan korvamerkitty osaksi uuden peAT rustettavan yhtiön osakepääomaa.

Nextfour Groupista toimitusjohtaja Niklas Öhman (oik.) ja hallituksen puheenjohtaja Henrik Wikström, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen ja varapuheenjohtaja Harri Salo (vas.). Kuvaaja: Riku Näsänen.

3/2013 • AJANTASA • 13

Kuukauden artikkelit

Princepsiltä kokonaisvaltaista viestintäpalvelua PR Viestintä Princeps Oy:n juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Kirsti Helin perusti viestintätoimistonsa. Aluksi yrittäminen hoitui oman työn ohella, mutta vuodesta 2001 hän on keskittynyt täysipäiväisesti omaan yritystoimintaan.

– Oma osaamiseni karttui mm. viestintäpäällikön töissä silloisessa TietoEnatorissa ja Unic Oy:ssä. Isossa talossa työskentelyssä on omat hyvät puolensa, mutta päivääkään en ole katunut yrittäjäksi heittäytymistä, toimitusjohtaja, FM Kirsti Helin kertoo yrittäjäpolustaan. Yrittäjyytensä ohessa hän on suorittanut yliopistossa pedagogiset opinnot ja opettanut yritysviestintää ja journalismia mm. Turun ammattikorkeakoulussa ja Paasikivi-Opistossa.

Princepsin erityisosaamista on asiakasja henkilöstölehtien tuotanto. Asiakkaina ovat mm. Hartela-yhtiöt, SLO, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja FirstView Digital Signage.

– Asiakkaamme saavat meiltä kokonaisvaltaista markkinointiviestinnän palvelua: konsultoimme viestinnän kokonaissuunnittelussa, teemme tapahtu-

mamarkkinointia, suunnittelemme messuosastoja, teemme verkkosivuja, laadimme lehdistötiedotteita ja autamme mediasuhteiden hoidossa, kertoo Helin.

– Parhaillaan osallistumme toukokuussa Helsingissä pidettävän kansainvälisen puolustushallinnon ympäristökonferenssin tiedottamiseen ja teemme konferenssille viestintämateriaalia.

Princepsissä työskentelee yrittäjän lisäksi viestinnän suunnittelija Sanna Moisio sekä projektipäällikkö Henrik Helin.

Lisäksi yrityksellä on laaja toimittajien ja valokuvaajien yhteistyöverkosto. − Sanna Moisiolla on pitkä kokemus eri mainos- ja viestintätoimistojen palveluksessa ja hänen erityisosaamista ovat graafinen suunnittelu ja taittotyö. Lisäksi Sanna on suorittanut verkkoviestinnän ammattitutkinnon, kertoo Helin. – Poikani Henrik opiskelee työnsä ohella kauppatieteitä Helsingissä Estonian Business Schoolissa pääaineenaan PR ja markkinointi ja on erikoistunut kampanjasuunnitteluun ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi hänen vahvuuksiaan on valokuvaus. Yrityksen nimi Princeps tulee

latinasta ja tarkoittaa johtajuutta. – Nimemme mukaisesti missiomme on tarjota johtavaa markkinointiviestintää, Kirsti Helin valottaa.

Princeps suunnittelee ja tarjoaa myös yrityksille suunnattuja viestinnän koulutuksia Turussa. – Koulutuksissa nostamme esiin ajankohtaisia viestintään liittyviä teemoja ja kaikki kouluttajamme ovat omien alojensa huippuasiantuntijoita. − Yrityksillä on käytössään kolmenlaista julkisuutta: maksettua, ansaittua ja omaa. Maksetulla tarkoitetaan mainontaa, ansaitulla näkyvyyttä mediassa ja omalla yrityksen omia viestintävälineitä kuten esim. asiakaslehtiä ja verkkoviestintää.

Nykyisin ansaittu ja oma media ovat yhä tehokkaampia ja maksettu media menettää merkitystään, Helin kuvailee. − Yritys ei kuitenkaan voi ohjailla, mitä siitä kirjoitetaan vaan sen pitää ohjailla omaa toimintaansa niin, että siitä kirjoitetaan. Siihen tarvitaan jatkossakin viestinnän ammattilaisten apua, Kirsti Helin muistuttaa. AT Teksti: Jaana Mäkikalli

Sanna Moisio (vas.), Kirsti Helin ja Henrik Helin

14 • AJANTASA • 3/2013

Kamarissa tapahtuu

Lakivaliokunta Turun hovioikeuden uuden presidentin Timo Eskon vieraana.

Aamukahvilla Canonin vieraina.

3/2013 • AJANTASA • 15

Kamarissa tapahtuu

Kevätkokousosallistujia Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 19.4.

Kevätkokouksen yhteydessä palkittiin vuoden työllistäjänä IF Vahinkovakuutusyhtiö. Palkinnon vastaanotti aluejohtaja Jarmo Kulmala (vas.) ja luovuttamassa toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki sekä kauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara.

16 • AJANTASA • 3/2013

Yritystietoa

Veronkiristykset huolettavat yrityksiä Yritykset ovat huolestuneita veronkiristyksistä, selviää Businesseuropen raportista.

Businesseurope korostaa talouskasvun merkitystä ja toteaa, että verotuksen painopistettä olisi siirrettävä pois työn ja pääoman verotuksesta. Järjestö on EK:n eurooppalainen kattojärjestö.

EU-maiden tulisi muuttaa verojärjestelmänsä hallinnollisesti entistä käyttäjäystävällisemmiksi. EU:n tulee harmonisoida arvonlisäverotuksen maksu- ja raportointijärjestelmiä EU-maiden välisessä kaupassa.

Euroopan työnantajat korostavat myös uudistuksia, joilla muun muassa parannetaan yritysten rahoituksen saatavuutta, lisätään julkisen sektorin tehokkuutta ja kohotetaan työn kannustavuutta.

Kilpailukyky Suomen murheenkryyni Raportin mukaan Suomen tilanne parantui vuodesta 2008 muun muassa veronkannon hallinnollisen taakan vähenemisen, pienituloisten veroasteen alentumisen sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden pienentymisen ansiosta.

- Suomen vertailuaseman parantuminen näissä indikaattoreissa on tietenkin positiivista. Merkittävää on kuitenkin se, että Suomen talouden hintakilpailukyky heikkeni tämän selvityksen valossa todella rajusti, toteaa EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa.

Businesseuropen raportti osoittaa, että vuosina 2008–2012 Suomen kansantalouden yksikkötyökustannukset nousivat yhteensä noin 13 prosenttia. Vielä 2008 meidän sijoituksemme yksikkötyökustannusten hallinnassa oli EU:n keskitasolla, eli 12. Vuonna 2012 sijoitus oli pudonnut 13 sijaa ja olimme sijalla 25.

- Tilannetta ei voi mitenkään pitää tyydyttävänä, sillä vain Bulgariassa, Romaniassa ja Luxemburgissa yksikkötyökustannukset nousivat tuona aikana enemmän kuin Suomessa, Pinomaa sanoo.

Eduskunta hyväksyi muutokset vuosilomalakiin Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman aikaista sairastumista sekä lomapalkan laskentaa.

Vuosilomalaissa on ollut sääntö, jonka mukaan vuosiloma kuluu sairastumisesta huolimatta seitsemän päivän ajan. Jos sairaus on jatkunut tätä pitempään, työntekijällä on ollut oikeus siirtää loman loppuosa myöhempään ajankohtaan. Tämä sääntö

on nyt kumottu. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus saada loma siirretyksi ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013, joten se ei koske vielä tulevan kesän lomia.

Toinen muutos koskee kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaa. Kuukausipalkkaisen lomapalkka on tähän asti määräytynyt aina loman alkamishetken mukaan. Jos henkilö on esimerkiksi siirtynyt osa-aikaeläkkeelle ennen loman alkamista, hän on saanut lomapalkkanaan osa-aikatyön palkan, vaikka loma olisi ansaittu kokoaikatyöntekijänä.

Laki muuttuu nyt niin, että lomapalkka vastaa loman ansainta-ajan palkkaa. Lainmuutos toimii kumpaankin suuntaan. Jos loma on ansaittu osa-aikatyöntekijänä, myös lomapalkka maksetaan osa-aikatyön perusteella, vaikka työntekijä olisi myöhemmin siirtynyt kokoaikatyöhön.

Myöskään vuosilomapalkkaa koskeva lainmuutos ei koske vielä tulevan kesän lomia. Uusia laskentasääntöjä sovelletaan vuosilomiin, jotka kertyvät 1.4.2013 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta.

Yrityksen annettava aina kuitti Jatkossa yrittäjän olisi tarjottava myymästään tuotteesta tai palvelusta asiakkaalle kuitti. Lisäksi työnantajan olisi maksettava työntekijän palkka pankkitilille. Hallitus antoi kyseiset harmaan talouden torjuntaa tehostavat lakiesitykset eduskunnalle viime viikolla.

– Merkittävä osa harmaaseen talouteen liittyvästä rahaliikenteestä liikkuu käteisenä rahana. Molemmat esitykset lisäävät käteisen rahan käytön valvontaa.

Esimerkiksi kuitintarjoamisvelvollisuutta koskeva laki parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia havaita myyntiä, jota ei merkitä kassaan ja kirjanpitoon. Näin asiakkaalla on myös nykyistä paremmat mahdollisuudet valita ja tehdä ostoksensa lakia noudattavassa yrityksessä, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.

Yrittäjän velvollisuus tarjota kuitti koskisi käteisellä rahalla ja maksukorteilla tehtyjä ostoksia kaikilla toimialoilla, kuten ravintola- ja majoitusalalla, päivittäistavarakaupassa ja parturi- ja kampaamoalalla.

Kuitista tulisi käydä ilmi myyjän yhteystiedot, tavaran tai palvelun määrä ja luonne, hinta ja arvonlisävero. Ehdotus ei tarkoita, että asiakkaan olisi pakko ottaa kuitti vastaan. Laki ei koskisi yleishyödyllistä yhdistys- ja harrastustoimintaa, ulkona tapahtuvaa tori- ja markkinamyyntiä tai satunnaista ja vähäistä elinkeinotoimintaa.

Lakia valvoisivat poliisi, verohallinto ja aluehallintovirastot. Jos yrittäjä ei tarjoaisi kuittia, valvoja voisi määrätä 300–1000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun.

Tavoitteena pimeän palkanmaksun väheneminen Työsopimuslain muutos edellyttää, että työnantaja maksaa palkan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille. Työnantaja voisi maksaa palkan käteisenä vain pakottavasta syystä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä ei ole pankkitiliä. Työnantajan olisi liitettävä kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys käteisenä tapahtuneen palkanmaksun todentamiseksi.

Työsopimuslain ja kirjanpitolain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013 ja kuitintarjoamisvelvollisuutta koskevan lain 1.1.2014. Lakiesitykset ovat luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla: www.tem.fi/lakihankkeet Lakien valmistelu on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa.

Hallitus käynnistää kasvurahoitusohjelman Hallitus päätti kehysriihessä, että se käynnistää pitkäaikaisen kasvurahoitusohjelman, joka vahvistaa pääomasijoitusmarkkinoita ja tukee pk-yritysten kasvua.

Rahasto-ohjelman koko voi parhaimmillaan nousta jopa miljardiin euroon seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Rahasto-ohjelma toteutetaan yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa siten, että rahastojen pääomista vähintään puolet kerätään yksityisistä lähteistä. Valtion rahoitus ohjelmaan kanavoidaan Tekesin kautta alkaviin yrityksiin keskittyviin rahastoihin ja Suomen Teollisuussijoituksen kautta kasvurahastoihin. Yksityisiä sijoittajia kannustetaan alkavien yritysten rahastoihin tarjoamalla niille valtion sijoitusta parempi tuotto.

- Ajankohta hallituksen kasvurahastoohjelmalle on otollinen. Suomessa on pohjoismaiden myönteisin ilmapiiri kasvuyrityksille. Innovatiivisia yritysaihioita syntyy paljon, mutta rahoituksen puute estää kasvun. Riskipääoman vakaa tarjonta houkuttelee parhaita osaajia kasvuyrittäjiksi, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toteaa Ohjelman rahoittamiseksi Suomen Teollisuussijoitusta pääomitetaan vuosittain 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi Tekesin olemassa olevia resursseja kohdennetaan pääomasijoitustoimintaan 20 miljoonaa euroa vuosittain. Myös Finnveran suoria sijoituksia pääomitetaan vuosittain 5 miljoonalla eurolla siirtymäkauden ajan vuoteen 2017, jonka jälkeen valtio luopuu suorista ensisijoituksista yrityksiin.

3/2013 • AJANTASA • 17

Ú

Yritystietoa

Ú Yritysten kannattaa varautua maineriskeihin Maineriskit ovat uusi alue yritysten riskin määrittelyssä. Maineriskillä tarkoitetaan yritystä koskevaa tilannetta tai tapahtumasarjaa, joka voi vahvistaa tai heikentää yrityksen uskottavuutta sekä sidosryhmien kokemaa luottamusta yritystä kohtaan.

Toimitusjohtaja Jouni Heinonen Viestintätoimisto Pohjoisranta BursonMarsteller Oy:stä kertoi maineriskeistä ja niiden hallinnasta kauppakamarin Yritysturvallisuusvaliokunnassa sekä Vantaan aluejohtokunnan kokouksessa.

Yritysten aineeton pääoma on sama kuin maine. Yritysten markkina-arvosta yhä suurempi osa on aineetonta pääomaa. Esimerkiksi Coca-Colan osalta brändin merkitys on yli 90 prosenttia. Brändin arvoa voidaan mitata sijoitetun pääoman tuotolla tai pörssikurssilla.

-Maineriskin toteutuminen voi aiheuttaa suoria liiketoimintatappioita tai heikentää merkittävästi yrityksen olemassaolon oikeutusta. Keskeistä on, että maineriskin rakentuminen ei ole riippuvaista asioiden todellisesta tilasta, vaan sidosryhmien tilannetta koskevista käsityksistä.

Maineriskeihin on siis syytä varautua, Heinonen kiteytti.

Maineriskit voidaan ottaa haltuun tunnistamalla ja priorisoimalla maineriskit, mittaamalla ja analysoimalla yrityksen mainetta, monitoroimalla ja luotaamalla asenneilmastoa sekä henkilöstön valmennuksella löytämään ja hoitamaan maineriskejä.

Kauppa kävi heikosti helmikuussa Vähittäiskaupan myynti kasvoi helmikuussa 0,5 prosenttia vuoden 2012 helmikuusta. Samaan aikaan vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on poistettu, laski 0,6 prosenttia.

Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, kun taas tavaratalokaupassa myynti väheni 1,4 prosenttia. Tukkukau-

18 • AJANTASA • 3/2013

passa myynti supistui 7,7 prosenttia.

Autokauppa laski 28,6 prosenttia vuoden takaisesta. Autokaupan laskuun vaikutti osaltaan vertailukuukauden voimakas kasvu.

Koko kaupan toimialalla myynti supistui helmikuussa 8,6 prosenttia.

Kilpailulain muutosesitys annettiin eduskunnalle Uuden kilpailulain tavoite on kansallisen valvonnan avulla turvata kilpailuneutraliteetti eli tasapuolinen kilpailu julkisen ja yksityisen sektorin elinkeinotoiminnan välillä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun laki on hyväksytty ja vahvistettu.

Valvonnan kohteena olisivat kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvien yksiköiden taloudellinen toiminta. Valvonta ei koskisi lakisääteistä toimintaa, kuten viranomaistoimintaa tai sosiaaliturvaa.

Tällä hetkellä julkisella elinkeinotoiminnalla saattaa olla markkinoita vääristäviä etuja, joita samoilla markkinoilla toimivilla yrityksillä ei ole. Näitä voivat olla esimerkiksi julkisomistajan tarjoama edullinen rahoitus tai sellaiset tietovarannot, jotka eivät ole kaikkien yritysten käytettävissä.

Pörssiyhtiöiden sisäpiirisäännökset eivät syrjäytä yt-lakeja Yhteistoiminta-asiamies on antanut ohjeen yhteistoimintaa ja osallistumista koskevien lakien sekä arvopaperimarkkinalain sisäpiirisääntelyn yhteensovittamisesta.

Kannanotto tulee tilanteeseen, jossa listattu yhtiö suunnittelee esimerkiksi henkilöstömuutoksia.

Sisäpiirintieto on suoraan arvopaperimarkkinalain nojalla salassa pidettävä tieto. Yhteistoiminta-asiamiehen näkemyksen mukaan yksinomaan se, että tiedottamisessa, kuulemisessa, neuvotte-

lumenettelyssä tai osallistumisessa ilmaistaan sisäpiirintietoa, ei oikeuta yritystä jättämään noudattamatta yhteistoimintaa ja osallistumista koskevaa lainsäädäntöä.

Ohjeessa on yhteistoiminta-asiamiehen näkemykset sisäpiirintiedon ilmaisemisesta, salassapitovelvollisuudesta, poikkeussääntelyn soveltamisesta sekä sisäpiirimerkinnästä yhteistoiminta- ja osallistumislainsäädäntöä sovellettaessa.

Yhteistoiminta-asiamiehen ohje on asiantuntijakannanotto eikä se sido oikeudellisesti. Sitovan ratkaisun voi antaa vain tuomioistuin.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintaa ja osallistumista koskevan lainsäädännön noudattamista yrityksissä. Valvottava kenttä on laaja: yksinomaan yt-lain piirissä on noin 8 000 yritystä ja 800 000 työntekijää.

Yhteistoiminta-asiamiehellä on omat verkkosivut https://www.tem.fi/?s=4241

Suomen työelämästä halutaan Euroopan paras TEM:n vetämän Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavassa seitsemässä vuodessa. Hankkeen taustalla on hallituksen viime vuonna kolmikantaisesti valmistelema työelämästrategia.

Sen perusajatus on, että hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämää on kehitettävä joustavasti niin, että ihmiset haluavat ja kykenevät jatkamaan työntekoa entistä pidempään.

Työelämän kehittäminen edellyttää, että luottamus ja yhteistyö sekä innovointi ja tuloksellisuus vahvistuvat työpaikoilla.

Myös osaava työvoima sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveys ja hyvinvointi on varmistettava.

Lisätietoja Työelämä 2020 -hankkeesta ja työelämästrategiasta www.tem.fi/tyoelama2020

Kansainvälistä

Madagaskar liittyi ATA carnet -järjestelmään Kansainvälisen kauppakamarin ilmoituksen mukaan Madagaskar on liittynyt ATA carnet -järjestelmän 73. jäsenmaaksi 22.4.2013.

Madagaskarin tulli hyväksyy ATA carnet’n seuraaviin tarkoituksiin: • näyttelytavarat • ammatinharjoittamisvälineet • kaupalliset tavaranäytteet Carnet’ta voi käyttää kauttakulkuliikenteessä (transit).

Carnet’ta voi käyttää postiliikenteessä ja muissa saattamattomissa lähetyksissä.

ATA carnet tulee täyttää ranskan kielellä. Mikäli carnet on täytetty jollain muulla kielellä, tulli voi tarvittaessa vaatia käännöksen.

Seuraavat tullitoimipaikat ovat valtuutettuja käsittelemään ATA carnet -tulliasiakirjoja tullien normaaleina aukioloaikoina: - Toamasina Port - Toliary - Antananarivo - Mahajanga - Ivato Airport - Nosy Be - Tolagnaro - Antsiranana Madagaskarin ISO-standardin mukainen maatunnus on MG.

Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimuksen rahoitusohjelma Euroopan unionin rahoituskehys vuosille 2014-2020 on enää EU:n parlamentin siunausta vaille. 960 miljardin euron kokonaisuudesta tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen on osoitettu noin 70 miljardia euroa. ”Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimuksen rahoitusohjelma”, sanoo Suomen Akatemian EU-asiain päällikkö Heikki Holopainen. ”Horisontti 2020 -ohjelman suunnittelussa tultiin lähemmäs kansalaisia. Nimi kertoo selkeästi seuraavan tavoiteohjelman aikataulusta”, muotoilee Holopainen. ”960 miljardia on budjetin maksimikehys.

Tästä Horisontin osuudeksi tulee noin 70 miljardia. Parlamentti varmasti vaatii sekä budjetin että Horisontin tason nostamista, mutta poliittisesti vaatimusten toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.” ”Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksessa on hieman nousua edelliseen puiteohjelmakauteen verrattuna, kun taas esimerkiksi aiemmin isohkoa maatalouden rahoitusta on leikattu. Tämä kehitys heijastaa myös paremmin Euroopan talousperustaa. Edellisessä puiteohjelmassa tutkimuksen ja innovaation rahoitusosuus

oli noin 53 miljardia, joten voidaan puhua tason nostosta. ” ”Horisontti 2020 -ohjelmassa tutkimuksen ja innovaatioiden budjetti on noin 10 miljardia vuodessa, tosin budjetin vuosijakaumaa ei vielä ole päätetty. Edellisessä puiteohjelmassa tutkimusrahoitusta kasvatettiin noin miljardilla joka vuosi. Rahoitus on nyt ohjelmakauden päättyessä 11 miljardia”, sanoo Holopainen. ” ”EU:n tiedepolitiikassa on ajateltu, että budjetin pitäisi heijastaa EU:n visiota. Pari vuotta sitten julkaistussa Eurooppa 2020 -asiakirjassa panostettiin kestävään ja innovatiiviseen kasvuun. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että budjetti heijastaa vanhoja perinteitä, eikä tiederahoitus vastaa kasvuun panostavaa EU:n visiota”, sanoo Holopainen. ”Budjetti ei kuitenkaan ole suuri pettymys, sillä rahoituksen tason nosto ja rahoituksen suhteellisen aseman nousu EU:n budjetissa ovat hyviä saavutuksia”, hän lisää.

Rahoitusta koko tutkimuksen ketjulle Horisontti 2020 -ohjelmassa yhdistetään aiemmin käytössä olleet kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelma (CIP) sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) muuhun tutkimuksen puiteohjelman rahoitukseen. Komissio linjaa jatkossa tutkimusrahoituksen ongelmalähtöisiksi kokonaisuuksiksi suurten tutkimushaasteiden sateenvarjon alle. ”Nyt samassa ohjelmassa on rahoituksen koko ketju perustutkimuksesta markkinoille. Jos Horisonttia tarkastelee suomalaisen tutkimusrahoituksen näkökulmasta, tässä ohjelmassa kaikki julkisen rahoituksen instrumentit on paketoitu yhteen”, sanoo Holopainen Tutkijalle monipuolinen tutkimusrahoitus mahdollistaa kunkin tutkimushankkeen kannalta mielekkäimmän rahoituskanavan. Tässä mielessä tutkimus- ja innovaatiorahat sopivat yhteen. ”Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajan Arto Mustajoen sanoin voisi todeta: ei ole haitaksi, jos tiede on hyödyksi”, muotoilee Holopainen. ”Suomen Akatemian kannalta keskeinen on ERC-rahoitus, joka on EU:n tutkimusrahoituksen menestystarina. Rahoitus on vertaisarvioitua ja kilpailtua Akatemian rahoituksen tapaan. Tässä rahoituksessa on tavoitteena tieteellinen huippulaatu.”

Yhteisrahoitushankkeita on kritisoitubyrokraattisesti hallinnoiduiksi ja panostuotos-suhteeltaan epätarkoituksenmukaisia. ”Monet EU:n rahoitusmuodot ovat suomalaisia rahoituksia byrokraattisempia”, myöntää Holopainen. ”Yliopistojen ja tutkimuslaitosten pitää kuitenkin tehdä

linjaus siitä, mikä on niiden suhde Horisontin rahoitukseen. Jos tämä rahoitus katsotaan mielekkääksi, Horisontin rahoituksen hallinnointiin ja rahoituksen tukipalveluihin pitää tehdä riittävät panostukset”, hän muistuttaa. ”Tutkijoiden kollegiaalisuutta ja mentorointia pitää kehittää. ERC-rahoitusta saaneet tutkijat ovat jo antaneetkin neuvoja nuoremmille tutkijoille, mutta tässä tarvittaisiin yleisempää kulttuurin muutosta”, sanoo Holopainen.

Suomalaiset saavat usein hyviä tai jopa erinomaisia pisteitä rahoitushakemustensa ansioluetteloista, mutta itse hakemuksissa suomalaiset pärjäävät selvästi kilpailijamaista tulleita hakijoita huonommin. ”Tässäkin oikeiden asioiden listaaminen hakemukseen on tärkeää. Mentoroinnilla tätä osaamista voidaan kehittää.”

Infrastruktuurien kehittämiseen tarvitaan kansallista rahoitusta Horisontin budjetissa ERC saa selvästi lisää rahoitusta, mutta tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen Horisontti ei osoita merkittävää lisäystä. Yhteisen infrastruktuurin laadullinen parantaminen tarvitseekin lisärahoitusta jäsenmaista. Suomessa infrastruktuurien rahoitukseen ollaan panostamassa. Nyt on käynnissä merkittävien suomalaisten infrastruktuurien kartoitus ja myöhemmin myös näiden kohdennettu rahoitus. Tämä sama prosessi on käynnistymässä myös monissa muissa jäsenmaissa. ”Suomalaisille tutkijoille EU-rahoituksen suhteellinen merkitys tulee varmasti kasvamaan, sillä kansallinen tiederahoitus näyttää olevan vähenemässä. Lisäksi EUrahoituksen avulla monissa tutkimuksissa havaittu suomalaisen tutkimuksen heikkoa kansainvälistä ulottuvuutta voidaan helposti parantaa”, muistuttaa Holopainen. ”1990-luvun lopulla tehdyn selvityksen mukaan suomalaisten tutkijoiden motiivi EU-rahoituksen hakemiseen oli isänmaallinen: maksettuja jäsenmaksuja pitää kotiuttaa mahdollisimman tehokkaasti suomalaisen tutkimuksen hyväksi. Tämä sama perustelu voisi toimia yllykkeenä yhä edelleen EU-rahoituksen hakemiseksi.”

Teksti: Vesa Varpula Lähde: Suomen Akatemia

Euroopan komissio perustaa biotalouden seurantakeskuksen Euroopan komissio perustaa seurantakeskuksen, jonka tehtävänä on kartoittaa EU:n biotalouden edistymistä ja mitata sen vaikutuksia. Seurantakeskus kerää tietoja

3/2013 • AJANTASA • 19

Ú

Kansainvälistä

Ú

markkinoiden kehityksestä EU:n, kansallisten ja alueellisten biotalouspolitiikkojen, tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja tähän liittyvien julkisten ja yksityisten investointien tason kartoittamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaa koordinoi komission oma tutkimuslaitos Yhteinen tutkimuskeskus.

Tutkimuksesta, innovoinnista ja tiedeasioista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn kommentoi asiaa: ”Biotaloutta koskeva strategia hyväksyttiin vuosi sitten. Nyt on nähtävissä, että jäsenvaltiot hyödyntävät mahdollisuuksia siirtyä öljyn jälkeiseen talouteen, joka perustuu muiden maalta ja mereltä saatavien resurssien järkevään käyttöön. On tärkeää, että jäsenvaltiot käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen, koska se on hyödyksi ympäristölle, elintarviketurvalle ja energian toimitusvarmuudelle, samoin kuin Euroopan kilpailukyvylle tulevaisuudessa. Seurantakeskus on tässä työssä avuksi”.

Seurantakeskus on kolmevuotinen hanke ja se käynnistyy maaliskuussa 2013.

Tavoitteena on saattaa seurantakeskuksen keräämät tiedot yleisön saataville erityisen verkkoportaalin kautta vuonna 2014. Tällä tavoin seurantakeskus tukee EU:n jäsenvaltioissa kehitteillä olevia alueellisia ja kansallisia biotalousstrategioita.

Seurantakeskus tarjoaa tietoa biotalouden koosta ja sen osa-alueista. Lisäksi sen olisi seurattava useita suorituskyvyn mittareita, kuten talouden ja työllisyyden indikaattoreita, innovaatioindikaattoreita sekä tuottavuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristön laadun mittareita. Se seuraa myös teknologian, tutkimuksen ja toimintapolitiikkojen kehitystä sekä biotalouteen liittyviä politiikkoja.

Euroopan biotalouden arvo on jo nyt arviolta kaksi biljoonaa euroa ja se tarjoaa 22 miljoonaa työpaikkaa. Komissio harkitsee uusia biopohjaista teollisuutta koskevia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tämän alan kehityksen nopeuttamiseksi. Tätä koskeva päätös tehtäneen kesäkuussa 2013.

Komissaari teki tätä koskevan ilmoituksen Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Irlannin Dublinissa järjestämässä biotalouskonferenssissa.

Tausta Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka perustuu maasta ja merestä saatavien biologisten ja uusiutuvien resurssien järkevään käyttöön elintarvikkeiden ja rehun sekä teollisuuden ja energiantuotannon raaka-aineina. Se kattaa myös biojätteiden ja biopohjaisten prosessien käytön, jonka ansiosta eri teollisuudenalat ovat ympäristöä säästävämpiä.

20 • AJANTASA • 3/2013

EU:n biotalousstrategiassa, joka hyväksyttiin 13. helmikuuta 2012, on kolme keskeistä osaa: 1) Investoinnit tutkimukseen, innovaatioon ja ammattitaitoon biotaloutta varten. Tähän on määrä sisältyä EU:n rahoitusta, kansallista rahoitusta, yksityisiä investointeja ja yhteisvaikutusten lisäämistä muiden poliittisten aloitteiden kanssa.

2) Markkinoiden ja kilpailukyvyn kehittäminen biotalouden aloilla tehostamalla alkutuotannon voimaperäistämistä kestävällä tavalla, muuntamalla jätevirtoja lisäarvollisiksi tuotteiksi sekä parantamalla keskinäisiä oppimismekanismeja tarkoituksena parantaa tuotannon ja resurssien tehokkuutta. Esimerkiksi elintarvikejätteiden jätehuolto maksaa eurooppalaisille veronmaksajille 55–90 euroa tonnilta. Elintarvikejätteet tuottavat 170 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tämä jäte voitaisiin muuttaa bioenergiaksi tai muiksi biopohjaisiksi tuotteiksi ja luoda samalla työpaikkoja ja kasvua.

3) Vahvistettu politiikkojen koordinointi ja sidosryhmien sitoutuminen. Sitä varten perustettaisiin biotalouspaneeli ja biotalouden seurantakeskus sekä pidettäisiin säännöllisesti sidosryhmien konferensseja.

Strategian avulla pyritään yhteisvaikutuksiin ja täydentävyyteen muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien politiikan alojen, välineiden ja rahoituslähteiden kanssa. Niitä ovat koheesiorahastot, yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka (YMP, YKP) ja yhdennetty meripolitiikka sekä ympäristö-, teollisuus-, työllisyys-, energia- ja terveyspolitiikat.

Tämä strategia on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin kuuluvien innovaatiounionin ja resurssitehokkaan Euroopan, toimintaehdotuksia. Tarve lisätä julkista rahoitusta biotaloustutkimukseen ja -innovointiin tunnustetaan komission tulevassa tutkimusohjelmassa ”Horisontti 2020”, jonka osioon ”Elintarvikehuolto, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous” on ehdotettu 4,7 miljardia euroa, ja täydentävää rahoitusta on luvassa muilta Horisontti 2020 -ohjelman aloilta.

Kansainvälisiltä messuilta vauhtia liiketoimintaan - hyödynnä tarjolla oleva tuki Kansainväliset messut tarjoavat tilaisuuden vaihtaa kokemuksia alan toimijoiden kanssa ja kerätä välitöntä palautetta eri asiakasryhmiltä, kumppaneilta ja sidosryhmiltä. Omien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin lisäksi messuille osallistu-

minen mahdollistaa tutustumisen uusiin markkinoihin, paikalliseen kilpailutilanteeseen ja alan kehitystrendeihin.

Eri puolilla maailmaa järjestetään vuosittain satoja eri alojen messuja, joten kannattaa harkita tarkasti, mitkä ovat oman yrityksen kannalta tärkeimmät tapahtumat ja kohdealueet. Onnistuneesti toteutettuna osallistuminen messuille on tehokas markkinointi- ja viestintätyökalu.

Kun aloittaa messuille valmistautumisen hyvissä ajoin, saa tapahtumasta parhaan hyödyn. Yritysten messuosallistumiseen on tarjolla julkisin varoin rahoitettua tukitoimintaa.

Valtionavustus kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin Työ- ja elinkeinoministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus myöntävät tukea yritysten yhteishankkeisiin. Valtionavustus kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin on osa yhteishankekokonaisuutta ja se toimii samalla periaatteella kuin vientiverkosto- ja kumppanuushankkeet. Hämeen ELY-keskus myöntää pääsääntöisesti valtionavustuksen kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin liittyviin yritysten yhteishankkeisiin.

Mukana on oltava vähintään neljä yritystä. Yksinomaan saman konsernin eri yrityksistä koostuva hanke ei voi saada avustusta. Yhteistyöllä muiden suomalaisyritysten kanssa, esimerkiksi jakamalla yhteisen messuosaston, voi pyrkiä säästämään kustannuksia. Yritykset voivat osallistua näyttelyyn myös omissa toimialahalleissaan, mikäli yhteisosastolla esiintyminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Yhteishankkeen hallinnoija vastaa hankkeeseen liittyvästä hallintotyöstä, hakee avustuksen muiden puolesta sekä vastaa saadun avustuksen edelleen maksamisesta. Lopulliset tiedot yhteishankkeen osallistujista saadaan vasta hankehakemuksen jättövaiheessa. Avustusta voidaan myöntää pk-yrityksille pääsääntöisesti enintään 50 prosenttia ja suurille yrityksille enintään 25 prosenttia avustuksen piiriin hyväksyttävistä menoista. Hyväksyttyjä menoja ovat mm: - pk-yritysten matka- ja majoituskulut päivärahoineen (1 hlö/yritys, 2 hlöä vain poikkeustilanteessa) - näyttelykustannukset (tilavuokrat, rekisteröintimaksut, rakenteet, somistus jne.)

- yhteisesitteiden kustannukset edellyttäen, että esitteissä ovat mukana kaikki yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset.

Pienin myönnettävä yhteishankkeisiin osoitettu valtionavustus voi olla 5 000 euroa. Tapahtumakohtainen yhden yrityksen

Kansainvälistä

saama valtionavustus voi olla enintään 20 000 euroa/tapahtuma. Yhteishankkeen osallistujista yli puolet on oltava pk-yrityksiä, jotta messutukea voidaan hakea. Tuettuun yhteishankkeeseen ei voi osallistua ulkomaisia yrityksiä, eikä tapahtumassa voi esitellä ulkomaisia tuotteita.

Yhteishankkeisiin tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisessä painopisteitä ovat: - ympäristöliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeet - koulutusvientiin liittyvät yhteishankkeet - uudet hankkeet korkean teknologian toimialoilla - luovien alojen yhteishankkeet - terveys- ja hyvinvointiteknologian toimialojen yhteishankkeet - palveluliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeet.

Tärkeimpinä kohdemaina pidetään Venäjää, Kiinaa ja Intiaa sekä uusia nousevia talouksia kuten Brasiliaa. Lisäksi Hämeen ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus kohdennetaan erityisesti uutuusarvoa omaaviin hankkeisiin: toimiala/markkina/ tapahtuma, joka ei ole aiempina vuosina saanut rahoitusta. Myös hankkeet, joissa yritykset osallistuvat näyttelyyn aidolla yhteisosastolla ja/tai joissa hallinnoijan rooli on erityisen merkittävä, ovat hankekäsittelyssä etusijalla.

Vuonna 2012 näyttelyavustuspäätöksiin käytettiin 6,9 miljoonaa euroa. Avustuspäätöksiä tehtiin 151 kpl ja näyttelyihin osallistui 964 yritystä. Vuodelle 2013 valtionavustusbudjettia on vähennetty noin 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Kansainvälisiin näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset käsitellään Hämeen ELY-keskuksessa Lahdessa. Määrärahojen pienentymisen johdosta yhteishankkeiden hallinnoijien tulee toimittaa hakemukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Hämeen ELY-keskukseen Heli Flinkille (heli. flink@ely-keskus.fi). Valtionavustus yritysten yhteishankkeisiin on harkinnanvarainen ja myöntöpäätöksiä tehdään myöntövaltuuden antamissa rajoissa.

Enterprise Europe Networkin järjestämät yrityskontaktitapahtumat kansainvälisten messujen yhteydessä Euroopan komission alaisuudessa toimiva yritystukiverkosto Enterprise Europe Network järjestää kansainvälisten messujen yhteydessä yrityskontaktitapahtumia (Brokerage Event), joissa yritysten on

mahdollisuus tavata lyhyessä ajassa monia potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita ennalta sovituissa kahdenkeskisissä tapaamisissa. Tilaisuudet parantavat messuosallistumisen tehokkuutta, koska tapaamiset sovitaan etukäteen juuri oman yrityksen näkökulmasta kiinnostavimpien yritysten kanssa. Tapaamistilaisuuksiin rekisteröidytään kunkin tilaisuuden omalla verkkosivulla, ja samalla tallennetaan lyhyt profiili oman yrityksen osaamisesta ja siitä, millaisia kontakteja etsitään. Rekisteröityneet yritykset tekevät keskenään verkossa tapaamispyyntöjä. Kummankin osapuolen hyväksymät tapaamiset aikataulutetaan tapahtuman järjestäjän toimesta muutama päivä ennen yrityskontaktitapahtumaa noin puolen tunnin pituisiksi tapaamisiksi.

Osallistuminen yrityskontaktitapahtumaan ei edellytä, että yrityksellä on kyseisillä messuilla oma messuosasto.

Yrityskontaktitapahtuma on avoin kaikille messuvieraille ja osallistuminen on joko maksutonta tai osallistumisesta peritään pieni osallistumismaksu, keskimäärin 50150 euroa.

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä kilpailukykyongelma Digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittaminen on nostettu yhdeksi avainhankkeeksi EU:ssa, sillä hyvin toimiessaan nämä markkinat kiihdyttäisivät kasvua ja parantaisivat tuottavuutta. Käytännön edistyminen vain on kovin hidasta, sanoo BusinessEuropen työryhmän puheenjohtajana toimiva Kristo Lehtonen.

– Edelleenkään eurooppalaiset yritykset tai kuluttajat eivät voi harjoittaa rajat ylittävää tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisältöjen kauppaa digitaalisten kanavien kautta törmäämättä paksuun byrokratiamuuriin, harmittelee Nokia Siemens Networksin Kristo Lehtonen.

Hänet valittiin hiljattain uudeksi puheenjohtajaksi Euroopan elinkeinoelämän kattojärjestön BusinessEuropen korkean tason työryhmään, jonka tehtävänä on vaikuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden edistymiseen sekä seurata ja koordinoida hankkeita.

Esteitä poistettava, ICT:hen investoitava Digitaalisten sisämarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä kilpailukykyongelma suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille.

Jos esimerkiksi suomalainen yritys haluaa laajentaa digitaalisen kuluttajapalvelunsa uuteen EU-maahan, vaaditaan arviolta kahden miljoonan euron investoinnit pelkästään siksi, että lainsäädäntö

ja hallintojärjestelmät eroavat toisistaan eri maissa.

Arvio sisältyy raporttiin, jonka Pekka Ala-Pietilän johtama ICT 2015 -työryhmä julkisti tammikuussa. Koko EU-alueella toimittaessa kustannus on 27-kertainen!

– Yhdysvalloissa tilanne on toinen: sikäläinen internet-yritys voi lanseerata tuotteensa tai palvelunsa kertaheitolla koko maan markkinoille. Mikä kilpailuetu, Lehtonen huomauttaa.

Keinot digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittamiseen ovat hyvin tiedossa.

Olennaista on poistaa esimerkiksi kuluttajansuojan harmonisointiin, rajat ylittävään tekijänoikeuksien lisensiointiin ja tietosuojaan liittyviä esteitä.

Lehtonen korostaa myös investointien merkitystä: – Ilman investointeja ei ole infrastruktuuria eikä pääsyä digitaalisiin palveluihin.

Nimenomaan ICT-investoinnit ovat järkeviä talouden laskusuhdanteessa, sillä ne luovat tutkitusti edellytyksiä kasvulle ja uusille työpaikoille.

Palvelujen paketointi ontuu Suomessa Lehtosen mielestä Suomessa on edelleen maailmanluokan osaamista esimerkiksi mobiliteetissa ja radioteknologiassa sekä mm. peliteollisuudessa.

Hän siteeraa ICT 2015 -työryhmää, joka hahmotteli Suomen ja EU:n vahvuuksia ja kipupisteitä neliosaisella arvoketjulla.

Ketju koostuu sisällöntuotannosta, paketoinnista palveluksi, välittämisestä verkossa sekä kuluttamisesta päätelaitteessa.

Sisällön tuotannossa, kuten journalismissa, kulttuurituotannossa ja vaikkapa videopeleissä, Suomessa ja myös EU:ssa on huippuosaamista sekä loistavia sisältöjä. Sama pätee arvoketjun kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen: meillä tehdään ja suunnitellaan mm. maailmanluokan verkkoja sekä teknisesti ylivoimaisia matkapuhelimia huippuluokan kamerasoftineen.

– Ehdoton kipukohta löytyy palvelujen paketoinnista. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat valuneet lähes kokonaan amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazonille, Applelle, Googlelle ja Microsoftille.

Lisätietoja: kristo.lehtonen(at)nsn.com

SOLVIT ratkaisee yritysten ongelmia – tehokkaasti ja ilmaiseksi Suomalainen yrittäjä ei saa arvonlisäveropalautuksiaan Belgiasta ja on yhteydessä SOLVIT-palveluun. Kymmenen viikon kuluttua palautuksista tulee myönteinen päätös.

3/2013 • AJANTASA • 21

Ú

Kansainvälistä

Ú

Puolassa tuli voimaan uusi sääntö, jonka vuoksi italialainen kaatopaikkoja hallinnoiva yritys joutui hakemaan uutta toimintalupaa yhden kaatopaikan osalta.

Viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä lupaa, koska heidän mukaansa kaatopaikka ei täyttänyt asianomaisia ympäristövaatimuksia – vaikka Puolan ympäristöministeriö oli jo aiemmin antanut hyväksyntänsä yrityksen toiminnalle. SOLVIT ryhtyi toimiin, ja yritys sai tarvitsemansa luvan 9 viikossa.

Nämä ovat esimerkkejä tilanteista, joissa sisämarkkinalainsäädäntöä on sovellettu yrityksen näkökulmasta väärin, ja joissa on päädytty yrityksen kannalta menestyksekkääseen lopputulokseen. SOLVIT on EU:n ja ETA-maiden yhteinen epävirallinen palvelu, joka auttaa niin yrityksiä kuin kansalaisia rajat ylittävissä ongelmissa toisen maan viranomaisten ollessa valituksen kohteena. Vastaavia tilanteita voi syntyä hyvin erilaisissa tilanteissa. Ongelmia voi ilmetä myös esimerkiksi ajoneuvon rekisteröinnin, tutkinnon tunnustamisen, yrityksen perustamisen tai tavaroiden tul-

22 • AJANTASA • 3/2013

lauksen yhteydessä. Usein ns. ”maan tavat”, saattavatkin olla vääränlaista tulkintaa yhteisistä säännöistä. Ongelmia ratkova SOLVIT-verkosto koostuu jäsenmaiden viranomaisista, ja se palvelee ilman muodollisia tai aikaa vieviä muutoksenhaku- ja tuomioistuinmenettelyjä. Suomessa SOLVIT toimii työ- ja elinkeinoministeriössä.

Miten SOLVIT käytännössä toimii?

Yritys voi olla yhteydessä SOLVITiin verkkosivujen välityksellä tai puhelimitse. Ongelman arviointiin ja tapauksen käsittelyyn osallistuvat SOLVIT-keskusten lisäksi ne toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joiden alaan ongelma kuuluu. Yrityksen tietoja ei kuitenkaan välitetä automaattisesti eteenpäin, vaan tapaus analysoidaan pyydettäessä anonyymisti.

SOLVIT ei tule kyseeseen, jos ongelma on kahden yrityksen tai kuluttajan ja yrityksen välinen asia. Se ei myöskään epävirallisen luonteensa vuoksi korvaa virallisia muutoksenhakumenettelyjä, eikä SOLVIT voi auttaa, jos asiassa on jo käynnistetty oikeuskäsittely.

Koska SOLVIT perustuu jäsenvaltioiden epäviralliseen yhteistyöhön, on lähtökohtana ratkaisun löytämiselle viranomaisten omatoiminen halu tehdä yhteistyötä ja tarkastella avoimesti omia toimintatapoja sekä niiden myötä tehtyjä ratkaisuja. Joissakin tapauksissa ongelmana ei ole ainoastaan säännön soveltaminen vaan sääntö itse.

Suomalainen yritys on osa eurooppalaisia sisämarkkinoita Euroopan unionin sisämarkkinoilla tarkoitetaan henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta unionin sisällä. Suomalainen yritys on osa sisämarkkinoita tehdessään esimerkiksi kauppaa toisessa EU-maassa. EU maailman laajimpana talousalueena edellyttää markkinoiden mutkatonta toimintaa ja siten myös yhteisten sääntöjen noudattamista. Älä jää pienenkään ongelmasi kanssa yksin!

Lisätietoja: SOLVIT verkossa: www.solvit.eu Sähköposti: solvit@tem.fi

Kansainvälistä

Euroopan komissio tehostaa valvontaa markkinointihuijausten lopettamiseksi Euroopan komissio esitteli joukon toimia, joilla torjutaan eri puolilla Eurooppaa ilmeneviä aggressiivisia kaupallisia menettelyjä, kuten näennäisesti ilmaisia tarjouksia, sellaisten tuotteiden täkymyyntiä, joita ei todellisuudessa ole tarjolla, sekä lapsiin kohdistuvia suoria kehotuksia. Komissio on tarkastellut viisi vuotta sitten voimaan tulleen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja ilmoittanut aikovansa tehostaa sääntöjen noudattamisen valvontaa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten luottamusta kaupankäyntiin EU:n sisämarkkinoilla.

Aloite on osa Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaan (IP/12/491) kuuluvia komission toimia. Niillä kuluttajilla, jotka tekevät verkko-ostoksia eri puolilta EU:ta, on jopa 16 kertaa enemmän tuotteita valittavanaan. Kuluttajista 60 prosenttia ei kuitenkaan vielä hyödynnä tätä mahdollisuutta. Niinpä he eivät saa täyttä hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamasta valinnanvarasta eivätkä matalammista hinnoista.

Kuluttajien luottamuksen parantaminen tehostamalla sääntöjen noudattamista voi edistää merkittävästi Euroopan talouskasvua. Tutkimukset osoittavatkin, että verrattuna vuoteen 2006, jolloin EU:n säännöt eivät vielä olleet voimassa, useammat kuluttajat ovat nyt kiinnostuneita ostosten tekemisestä rajojen yli ja haluavat käyttää näihin ostoksiin aiempaa enemmän rahaa.

Komission varapuheenjohtajan ja oikeusasioista vastaavan komissaarin Viviane Redingin mukaan kuluttajien menojen osuus EU:n BKT:stä on 56 prosenttia, mutta koska kuluttajat eivät luota EU:n rajojen yli käytävään kauppaan, sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ei vieläkään pystytä käyttämään täysin hyväksi. ”Meillä on hyvät säännöt kuluttajien suojelemiseksi, mutta niiden noudattamista on valvottava tehokkaammin erityisesti rajat ylittävissä tapauksissa. Huijareita ei voida suvaita! Kuluttajilla on oikeus saada juuri haluamansa tuote maksamatta siitä liikaa.

Tämä edellyttää myös yhdenmukaisuutta sääntöjen täytäntöönpanossa”, Reding totesi.

Direktiivin ansiosta kansalliset kuluttajansuojaviranomaiset ovat pystyneet hillitsemään monenlaisia sopimattomia kaupallisia menettelyjä, kuten valheellisen tiedon antamista kuluttajille tai aggressiivisia toimia näiden valintoihin vaikuttamiseksi. Direktiivillä korvattiin 27 kansallista järjestelmää yhdellä säännöstöllä, mikä yksinkertaisti sopimattomia menettelyjä koskevia sääntöjä. Kuluttajien on nyt hel-

pompi tutustua oikeuksiinsa riippumatta siitä, missä päin EU:ta he tekevät ostoksia.

Kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat ovat silti edelleen epävarmoja siitä, kuinka eri kansalliset täytäntöönpanoviranomaiset soveltavat näitä sääntöjä.

Verkossa ostavista EU:n kuluttajista neljä viidestä (81 prosenttia) käytti hintavertailusivustoa vuonna 2010. Tällaiset välineet voivat kuitenkin kasvattaa kuluttajien luottamusta ainoastaan siinä tapauksessa, että ne tarjoavat selkeää ja tarkkaa tietoa, mikä ei tällä hetkellä välttämättä toteudu.

Monet sidosryhmät ovat ilmoittaneet hintavertailusivustoja koskevista ongelmista, jotka liittyvät erityisesti avoimuuteen ja ilmoitettujen tietojen puutteellisuuteen.

Lisäksi toistuvat ongelmat tai uudet kaupalliset menettelyt, kuten sähköinen kauppa, ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä, ja niihin liittyy kansallisille täytäntöönpanoviranomaisille yhteisiä kysymyksiä. Näin ollen täytäntöönpanon on oltava aiempaa yhdenmukaisempaa.

Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa kansallinen täytäntöönpanoviranomainen määräsi elektronisten laitteiden johtavalle markkinatoimijalle sakon, koska toimija tarjosi kuluttajille maksullista kahden vuoden takuuta, vaikka kuluttajilla oli EU:n lainsäädännön nojalla jo maksuton oikeus kyseiseen palveluun. Koska samankaltaisia ongelmia on ilmennyt myös muissa jäsenvaltioissa, varapuheenjohtaja Reding kirjoitti jäsenvaltioiden kuluttajaasioista vastaaville ministereille kiinnittääkseen näiden huomion tapaukseen ja selvittääkseen, mihin toimiin kansallisella tasolla on ryhdytty sääntöjen noudattamisen valvomiseksi. Vastauksissa korostui, että kansalliset viranomaiset eivät tulkitse ja sovella direktiiviä yhdenmukaisesti.

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus megaluokan mahdollisuus suomalaisille yrityksille Elinkeinoelämän tavoite sai vauhtia, kun EU ja USA ilmoittivat 13.2. vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta. Jo tieto neuvottelujen aloittaminen vahvistaa luottamusta pidemmän aikavälin kasvunäkymiin. Suurin potentiaali ja samalla suurimmat haasteet liittyvät sääntelyn yhteensovittamiseen.

Elinkeinoelämä on jo vuosia puhunut EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen puolesta. Esteiden purkaminen tavara- ja palvelukaupalta, investoinneilta sekä henkilöiden liikkuvuudelta tuo kustannussäästöjä, lisää talouskasvua, alentaa hintoja ja vahvistaa molempien kansainvälistä

kilpailukykyä. ”Heikkojen talousnäkymien vallitessa jo neuvottelujen aloittaminen vahvistaa luottamusta pidemmän aikavälin kasvunäkymiin”, uskoo EK:n kauppapoliitiikan johtava asiantuntija Simo Karetie. ”EU:n ja USA:n yhdessä sopimat ratkaisut luovat pohjaa myös laajemmalle kaupan vapauttamiselle ja globaalille sääntelykehikolle. Osapuolilla on kaikki edellytykset todelliseen strategiseen yhteistyöhön kilpailukyvyn ja koko maailmantalouden vahvistamiseksi.”

Karetien mukaan sopimuksen strategista merkitystä korostaa USA:n kasvava rooli energian tuottajana, millä on huomattava vaikutus myös teolliseen kilpailukykyyn. ”Suomalaisyritysten osaamiseen ja yhteistyöhön ympäristö- ja energiateknologian saralla kohdistuu kasvavaa kiinnostusta. On syytä noteerata, että nämä samat asiat nousivat voimakkaasti esiin presidentti Obaman State of the Union puheessa tällä viikolla. Sopimus on omiaan myös vahvistamaan korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin pohjautuvia investointeja molempiin suuntiin.”

EK toivoo, että sisäiset valmistelut saadaan molemmin puolin vietyä päätökseen nopeasti ja neuvottelut toden teolla vauhtiin. Sopimukseen pääseminen ei tule olemaan helppoa, vaan se vaatii joustavuutta ja poliittista johtajuutta molemmilta osapuolilta. Suurin potentiaali ja samalla suurimmat haasteet liittyvät sääntelyn yhteensovittamiseen. Sopimuksella voidaan luoda tähän toimivat mekanismit. Yritysten aktiivisuus ratkaisujen löytämiseksi helpottaa neuvottelujen loppuunsaattamista hyvin tuloksin ja mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

EU:n innovaatiotoimintaan on panostettava edelleen EU on yleisesti ottaen entistä innovatiivisempi, mutta jäsenmaiden innovaatiokyvyssä on merkittäviä eroja.

Suurin osa EU-maista on parantanut innovaatiosuorituskykyään. Joissakin jäsenmaissa panostus on kuitenkin riittämätöntä ja ne ovat jäämässä muista jälkeen.

Tämä käy ilmi vuosittain julkaistavasta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin tulostaulusta.

Tulostaulu auttaa EU-maita tunnistamaan keskeisiä innovaatiokasvun moottoreita ja keskittämään toimiaan kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Eri maita vertaillaan muun muassa tutkimus- ja kehittämismenojen suuruuden ja 23 muun indikaattorin suhteen.

3/2013 • AJANTASA • 23

Ú

Kansainvälistä

Ú

Innovaatiokuilu Tulostaulun mukaan kaikkein innovatiivisimmat maat ovat edelleen parantaneet suoritustaan. Muissa innovaatiosuorituskyvyn kasvu on ollut hitaampaa tai jopa heikentynyt.

Edellisvuosien tapaan innovoinnin kärjessä on Ruotsi ja sen jälkeen tulevat Saksa, Tanska ja Suomi. Eniten edistystä on tapahtunut Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Innovaatiotoiminnan moottorit Innovaatiokasvun vauhdittajia ovat pkyritykset ja kyky hyödyntää innovaatioita kaupallisesti. Innovatiivisimmat maat myös tukevat voimakkaasti tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yrityksillä ja korkeakou-

lusektorilla on niissä keskeinen asema kansallisen innovaatiotoiminnan tukijoina.

Kaikissa EU:n innovaatiotoiminnan kärkimaissa yrityssektorin tutkimus- ja kehittämismenot ja patenttihakemusten määrä ovat suurempia kuin muissa EUmaissa. Niillä kaikilla on myös hyvin kehittynyt korkeakoulusektori ja vahvat linkit yritys- ja tutkimustoiminnan välillä.

Innovaatiounioni Innovointikyvyn lisääminen ja esteiden poistaminen uusien ideoiden kaupallistamiselta ovat EU:n innovaatiounionin keskeisiä tavoitteita, joilla tähdätään kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen.

Innovaatiounionin tilaa käsittelevän raportin mukaan strategian toteuttami-

PARASTA PALVELUA, LAATUA SOPUHINTAAN. KEITTIÖT | KYLPYHUONEET | SÄILYTYSJÄRJESTELMÄT

RAVATTULA Reivikatu 1, Turku | Puh. (02) 253 9690 | Fax (02) 254 0271 kalustetukku.turku@kalustetukut.com www.kalustetukku.mobi

24 • AJANTASA • 3/2013

sessa on edistytty hyvin: 80 prosenttia hankkeeseen kuuluvista ehdotuksista on jo käynnistetty. Hankkeen pääelementtejä ovat muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksien edistäminen, rahoituksen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin helpottaminen, byrokratian vähentäminen ja patentointikustannusten alentaminen.

Strategian tavoitteena on kuroa kiinni eroa globaaleihin innovaatiojohtajiin Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Etelä-Korean etumatka EU:hun nähden on kasvussa, mutta vuodesta 2008

ASIANTUNTEVA MICROSOFT DYNAMICS NAVOHJELMISTOTOIMITTAJASI.

www.mavisystems.fi Kaivokatu 18, 20520 Turku puh 0207 890 393 Lämmittäjänkatu 4B, 00880 HKI puh 0207 890 390

EtsitkĂś kotia? sato.ďŹ SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4190, Brahenkatu 20, 20101 Turku

www.olkkari.ďŹ

sato.ďŹ

Koskentie 140, 25340 KANUNKI Puhelin (02) 734 7220 www.kuuskuljetus. i

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Tykkää meistä Facebookissa!

OSAAMINEN ON MENESTYSTEKIJĂ„.

KASVATA OMAA JA HENKILÖSTÖSI OSAAMISTA. Kysy lisää yrityskohtaisista koulutus- ja kehittämispalveluistamme: p. 044 7704 279 tai myynti@sskky.fi 6$/21 6(8'81 $,.8,623,672 ‡ +\YRQLQNDWX 6DOR ‡ www.sskky.fi/aikuisopisto

3/2013 • AJANTASA • 25

BISNESPUKEUTUMISEN KOULUTUS Keskiviikkona 18.9. klo 9-14, Turun kauppakamari Asiallisen ja tyylikkään pukeutumisen merkitys on kasvanut liike- ja työelämän kansainvälistyttyä. Kun pukeudut oman työsi, asemasi, persoonallisuutesi ja oman varallisuutesi mukaisesti, välität viestin siitä, että olet sinut itsesi kanssa.

Asiakkaasi kokee myös olonsa hyväksi ja voitte molemmat keskittyä asiaan.

Pukeutuminen ja muu ulkoinen olemus on tehokas ja tärkeä viestinnän muoto, yhtä tehokas kuin muut yritysimagoasiat. Viesti oikein vaatteillasi ja bisnesimagollasi, anna niiden puhua sinun puolesta, ei vastaan.

Ohjelmassa mm. ÕMitä imago ja vaate viestivät? ÕMiten rakennat hyvän bisnesimagon? ÕBisnespukeutuminen tänään, naiset ja miehet ÕMiten luodaan hyvät asukokonaisuudet? ÕVartalotyypit: mitä korostat ja miten, naiset ja miehet ÕLisäasujen valinta ÕAsiaa väreistä ja materiaaleista ÕPukeutuminen esiintymistilanteissa ÕPukukoodit Suomessa ja maailmalla Päivän asiantuntija bisnespukeutumisen kouluttaja Tuija Kauppinen, Tuija K

2013

Katso lisätiedot netistä: www.turku.chamber.fi

ROHKEASTI EDESSÄ!

Tervetuloa jo 11. kerran juhlimaan Eurooppalaista Yrittäjyyden Päivää kanssamme!

EDE POP UP! Perinteinen päiväseminaariosuus järjestetään lyhyempinä pop up –tapahtumina. Aiheita ovat esimerkiksi Vinkkejä kansainvälistymiseen, Ydinkeskustan liiketoiminnan kehittäminen sekä digitaalinen markkinointi. Pop upit sijoittuvat ajalle 5.6.–14.6.2013. EDE-tunnelmasta saa siis nauttia yli viikon ajan!

Iltajuhla järjestetään Virastotalon uudistetuissa puitteissa. Entrepreneurial Spirit of Turku –palkinnot jaetaan iltajuhlassa.

Lue lisää ja ilmoittaudu pop up tapahtumiin EDEn nettisivuilla: www.edeturku.fi -> EDE 2013 -> Pop up

Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä 12.6.2013, klo 16–22 Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi mukaan! EDEssä pääset tutustumaan muihin yrittäjiin ja verkostoitumaan tuleviin yhteistyökumppaneihin!

26 • AJANTASA • 3/2013

Ilmoittautuminen

EDEn sivuilla

www.edeturku.fi

Leipomo Salonen on leiponut tuoretta leipää Turussa yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1905 perustettu perheyritys toimii jo neljännessä polvessa. Johanna, Martti ja Matti Salosen jälkeen leipomoa johtaa Juha Salonen.

Turun Seudun Osuuspankki ja Leipomo Salonen ovat olleet läheisiä kumppaneita jo yli viisikymmentä vuotta.

Pankki on ollut mukana yrityksen kasvussa, tukena sukupolvenvaihdoksissa ja laajennuksissa. Saloset puolestaan ovat osallistuneet aktiivisesti pankin hallintoon useiden sukupolvien ajan.

Leipomo Salonen on nykyään osa valtakunnallista Perheleipurit-ketjua.

Yhteistyö ja menestys jatkuvat vahvalla pohjalla myös tulevaisuudessa.

Leipomo Salosen perustajan, Johanna Salosen poika Martti (mv-kuva) johti yritystä vuoteen 1985. Juha Salonen siirtyi kaulimen varteen isänsä Matin jäädessä eläkkeelle vuonna 2004.

Leipomo Salonen on keskittänyt pankki- ja vakuutusasiointinsa OP-Pohjola-ryhmän osaaviin käsiin ja on näin Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 256 9116 tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys.

Yhdessä hyvä tulee.

Puhelut 010-numeroihin maksavat Suomesta soitettaessa matkapuhelimesta 0,0835 € /puhelu + 0,17 €/min., lankapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Hinnat sisältävät ALV:n.

Hyvä kumppanuus kestää vuosikymmenien ja sukupolvien ajan.

<< BAS2 - Itella Posti Oy << Itella Green

HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN

Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.

Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Ansiomerkkejä myönnetään työelämässä ansioituneille työntekijöille työvuosista, elämäntyöstä tai rautaisesta teosta yrityksen hyväksi.

Lisätiedot ja hakemukset:

www.ansiomerkit.fi

Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, p. 09 4242 6200