Ajantasa 3/2012

Pidetään Turku kartalla! .................................4 Maailma kehittyy, reagoiko hallinto? .............5 Kesäloman antaminen ...................................11 Riidasta ratkaisuun ...................................... 13 Projektiässät ja Lähde työelämään –hankkeet vauhdittavat opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista ..... 14

JÄSENLEHTI 3/2012

aja

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

SISÄLTÖ (02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3428 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. (02) 7611283, 040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Salorankatu 5-7, 24240 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Pidetään Turku kartalla! ...............................................................4

Kuukauden artikkelit Maailma kehittyy, reagoiko hallinto? ..............................................5 Koneiden ja kaluston myynti kirjanpidossa ....................................6 Työehtosopimusten yleissitovuus .................................................7 Vähennysoikeuden rajoitukset arvonlisäverotuksessa.....................8 Työnantajien yhteisvastuu ............................................................9 Hankintadirektiivien uudistaminen ...............................................10 Kesäloman antaminen ...............................................................11 Riidasta ratkaisuun ...................................................................13 Projektiässät ja Lähde työelämään –hankkeet vauhdittavat opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista .......................................14 Jos menestyt Ruotsissa, menestyt kaikkialla! ..............................17 SPR:n toiminta mahdollisimman lähellä ihmistä............................18

Kamarissa tapahtuu ...................................................15 Kuvasatoa kevään tapahtumista.................................................20 Kuntaseminaari ........................................................................22

Yritystietoa TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä kootaan yhteen .....................24 Tilaajan vastuu rakentamistoiminnassa laajenee ..........................24 Keskuskauppakamari kehottaa yrityksiä arvioimaan palkitsemisjärjestelmänsä .........................................................24 Selvitys: Internetin osuus lähes kymmenesosa Suomen bkt:sta ....24 IPR-tuomioistuin perustetaan .....................................................25 Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta voimaan 1.6.2012....................................................................25 Johtajuus kiinnostaa naisia ........................................................25

Kansainvälistä Jätteet energiaksi standardien avulla ..........................................27 Sosiaalinen media on tärkeä työkalu venäläiselle oppositiolle .......27 Finpro avaa vientikeskukset Ruotsiin ja Norjaan ...........................27 Komissio haluaa parantaa arvopaperikauppojen luotettavuutta ja tehokkuutta .....................................................27 Tiekartta vallanvaihdokseen – Kiinan monoliitti pirstoutuu .............28 Intian ICT-mahdollisuudet selville ................................................28 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta....................................29

ajantasa ajan tasa • 3/2012

3

Pidetään Turku kartalla!

Turun lentoaseman matkustajaliikenne on reittitarjontansa osalta kehittynyt hienosti viime aikoina.

Tiesithän, että täältä voi lentää suoraan Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Lontooseen, Brysseliin, Barcelonaan, Malagaan, Gdanskiin, Budapestiin ja Tallinnaan ja lisäksi kotimaassa Helsinkiin, Ouluun ja Maarianhaminaan.

Nämä yhteydet mahdollistavat sujuvan matkustamisen lähes minne tahansa maailmalla, sillä yksi suora lentoyhteys tuo – varsinkin lentoyhtiöiden hubeista – mukanaan kymmeniä jatkoyhteyksiä; Tukholmasta Skandinaviaan, USA:han ja muualle länteen, Kööpenhaminasta ja Riikasta Etelä- ja Keski-Eurooppaan ja Helsingistä Venäjälle ja Aasiaan. Lisätarjontaa vapaa-ajan matkustamiseen tuovat vielä Turusta lähtevät charter lennot.

Tämä reittitarjonta ei kuitenkaan säily tällä tasolla itsestään, vaan edellyttää sekä alueen elinkeinoelämältä että alueen asukkailta vahvaa sitoutumista yhteyksien säännölliseen hyödyntämiseen.

Keskuskauppakamarin raportti ”Alueiden kilpailukyky 2011: yritysten näkökulma”, joka perustuu 1280 yritysjohtajan antamiin tietoihin, vahvistaa toimivien ja kehittyvien lentoyhteyksien merkityksen alueen koko elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Liikenneyhteydet ovat raportin mukaan olleet useana vuotena kolmen tärkeimmän sijaintipaikkaan vaikuttavan tekijän joukossa.

Valtaosa (61%) vastanneista vuonna 2011 arvioi, että liikenneyhteydet vaikuttavat yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin paljon tai erittäin paljon ja joka neljäs jonkin verran. Panostuksen lentoliikenteeseen nähtiin vaikuttavan erittäin paljon tai paljon (45%) ja alueen suorat kansainväliset yhteydet nähtiin tärkeänä panostuskohteena (45%).

Kysyttäessä yrityksiltä, mitkä ovat ne liikenneinfrastruktuurihankkeet, jotka parhaiten tukisivat yritysten kilpailukykyä, niin Varsinais-Suomen osalta eräänä sellaisena nähtiin kv. lentoyhteyksien parantaminen ja nykyisten lentorahtipalvelujen säilyttäminen.

Myös haettaessa esim. kansainvälisiä kongresseja Turkuun, on suorilla lentoyhteyksillä tärkeä merkitys kongressin saamisessa.

Turun lentokentän etuihin kuuluu myös saapumisen helppous, pysäköintimahdollisuudet edulliseen hintaan, lyhyet välimatkat ja kohtuulliset jonot sisään kirjautumisessa ja turvatarkastuksissa. Jokainen työnsä

puolesta matkustava tunnistaa näiden asioiden merkityksen omaan toimintakykyynsä perille kohteeseen saavuttaessa.

Lisäksi lentämisen hiilijalanjälki on sitä pienempi, mitä suorempaa voidaan lentää suoraan määränpäähän.

Kauppakamarin matkailuvaliokunta haastaa nyt kaikki kamarin jäsenyritykset mukaan toteuttamaan ”Turku on kotikenttämme”-strategiaa ja tarvittaessa täsmentämään oman yrityksensä matkustusohjeita ja -sääntöjä, jotta ne tukevat strategian toteutumista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on liikenneministeri Kyllösen toimesta käynnistänyt Suomen lentoliikenteen strategian työstämisen ja siinä yhteydessä mm. tulevaisuuden lentoasemaverkosto otetaan tarkasteluun.

Oma aktiivisuutemme kotikentän käytössä tulee varmasti vaikuttamaan myös tuon tarkastelun lopputuloksiin ja johtopäätöksiin.

Tuija Suominen-Åkerlund Matkailuvaliokunnan puheenjohtaja

Oulu

Oslo

Naantali Kapellskär

TURKU Helsinki

Mariehamn

Tallinn

St. Petersburg

Stockholm

Riga

Vilnius

Copenhagen Gdansk

London Brussels

Barcelona Malaga Budapest

4

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

kuukauden • artikkelit

asiamies JARKKO HEINONEN Turun kauppakamari

Maailma kehittyy, reagoiko hallinto?

urg

Hyvin järjestäytynyt yhteiskunta tarjoaa parhaat edellytykset yritystoiminnalle. Yleinen luottamus on tärkeä monipuolisen taloudellisen toimeliaisuuden voimavara. Luottamuksen syntymisen edellytyksenä luonnollisesti on muun muassa julkisen hallinnon korruptoitumattomuus ja läpinäkyvyys. Joitain ongelmakohtia voidaan Suomessakin nostaa esille ja herättää aiheellista keskustelua, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna voimme todeta olevamme hyvin onnellisessa asemassa yhteiskuntamme toimivuuden suhteen. Voimme luottaa järjestelmää koossa pitävään viranomaishallintoomme, joka omalla toiminnallaan varmistaa asetettujen lakien ja säädösten noudattamisesta.

Aivan toinen kysymys on, ovatko määräykset ja säädökset kokonaisuudessaan aina oikein mitoitettu. Maailma muuttuu koko ajan ja lainsääntö luonnollisesti seuraa perässä. Ongelma ei niinkään ole se, ettei muuttuvia olosuhteita huomioitaisi uusilla säännöksillä, vaan se, että vanhoja ei osata karsia pois. Yritysten juridinen toimintaympäristö pöhöttyy, viran-

ajantasa ajan tasa • 3/2012

omaistoiminnot monimutkaistuvat ja koko hallinnollinen toimintaympäristö hidastuu ja jäykistyy. Kaikilla yritystoiminnan eri sektoreihin vaikuttavilla uusilla määräyksillä on oma hyvä tarkoituksensa ja ehdoton tarpeensa, mutta samalla kun reagoimme muuttuviin olosuhteisiin uusilla säädöksillä, meidän on huolehdittava myös juridisen toimintaympäristömme riittävästä virtaviivaisuudesta.

Hallinnollista järjestelmäämme ylläpitävillä viranomaisilla on suuri valta yritystoimintaympäristömme muodostumisessa. Valta tuo tietenkin mukanaan myös vastuun. Vastuu ei kohdistu vain hallinnon oikeudenmukaisuuden varmistamiseen, vaan myös toiminnan tehokkuuteen. Suomen kilpailukyky syntyy paitsi yritysten, niin myös viranomaistoimintojen kustannustehokkuudesta.

Yrityksille on arkipäivää, että vain ne pärjäävät, jotka kykenevät tehokkaasti sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan maailmaan ja kaikissa olosuhteissa tarjoamaan tuotteitaan riittävän kilpailukykyiseen hintaan. Voidaan ajatella myös eri hallinnollisten alu-

eiden, esimerkiksi EU, eri kansallisvaltiot tai niiden osa-alueet, kilpailevan keskenään. Tällöin myös julkisen sektorin on mietittävä, tarjoaako se riittävän kilpailukykyisen hallinnollisen toimintaympäristön verrattuna muihin alueisiin. Tämä ei tietenkään tarkoita luopumista hyvän hallinnon periaatteista. Eivät yrityksetkään kovin kauaa pärjää fuskaamalla, vaan ainoastaan täyttämällä kaikki sovitut velvoitteensa. Samoin yhteiskunnan ja sen toiminnasta vastaavien viranomaisten on huolehdittava toimintansa korkeasta laadusta. Toiminnan tehokkuutta yhtenä laatukriteerinä ei kuitenkaan saa unohtaa. Viranomaisten on osattava elää samassa nopeasyklisessä maailmassa, jossa yrityksetkin toimivat.

Muuten järjestäytynyt yhteiskunta synnyttää turhan pullonkaulan taloutemme kilpailukyvylle.

■

5

kuukauden • artikkelit

kirjanpidon asiantuntija HANNELE LINDFORS Helsingin seudun kauppakamari

Koneiden ja kaluston myynti kirjanpidossa Kun yritys myy pysyviin vastaaviin kuuluvaa irtainta omaisuutta, myynnin kirjanpidollinen käsittely on erilainen pienillä kirjanpitovelvollisella ja pienen kirjanpitovelvollisen rajat ylittävillä yrityksillä. Yritys on pieni kirjanpitovelvollinen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt: • liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7 300 000 euroa • taseen loppusumma 3 650 000 euroa • palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Kirjanpito- ja verolainsäädännön erot Kirjanpitolain yleisten tilinpäätösperiaatteiden mukaan tilinpäätöksessä on noudatettava erillisarvostusta taseeseen merkittyjen hyödykkeiden ja muiden tase-erien osalta. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot lasketaan hyödykekohtaisesti vähentämällä hyödykkeen myyntitulosta sen poistamaton hankintameno suunnitelmapoistojen jälkeen.

Elinkeinoverolain mukaan koneet, kalusto ja niihin verrattava irtain omaisuus käsitellään yhtenä menojäännöksenä eikä yksittäisten hyödykkeiden myyntivoittoja ja -tappioita seurata erikseen. Menojäännös muodostuu tilikauden aikana käyttöönotettujen koneiden ja kaluston hankintamenojen ja aikaisemmin käyttöönotettujen koneiden ja kaluston poistamattomien hankintamenojen summasta vähennettynä tilikauden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeilla.

Veroilmoituksessa ilmoitetaan 62-lomakkeella irtaimen omaisuuden osalta verotuksessa jäljellä oleva menojäännös verovuoden alussa.

Menojäännökseen lisätään tilikauden aikaiset hankinnat ja siitä vähenne-

6

tään omaisuuden luovutushinnat ja vakuutuskorvaukset. 6 B-lomakkeella kirjanpitoon merkitty irtaimen omaisuuden myyntivoitto ilmoitetaan pääsääntöisesti verovapaana tuottona ja kirjanpitoon merkitty myyntitappio vähennyskelvottomana kuluna. Irtaimen omaisuuden myynnistä syntyy verotettavaa myyntivoittoa ainoastaan siinä tapauksessa, että luovutushinta ylittää koneiden ja kaluston koko menojäännöksen. Vastaavasti irtaimen omaisuuden myynnistä syntyy verotuksessa vähennyskelpoista myyntitappiota, jos kaikki tähän ryhmään kuuluva omaisuus myydään hintaan, joka on alhaisempi kuin koko menojäännös.

Yleiset säännökset Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa suunnitelman mukaisista poistoista 16.10.2007 käsitellään pysyvien vastaavien myyntivoittoja ja tappiota ensin yleisesti luvussa 7 ja pienten kirjanpitovelvollisten helpotuksia luvussa 11.

Yleisten periaatteiden mukaan myyntitilikaudella hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukainen poisto luovutusajankohtaan asti, mikäli poisto ei ole merkitykseltään vähäinen.

Myyntihinnan ja jäljelle jäävän poistamattoman hankintamenon erotus on myyntivoittoa tai -tappiota.

Pysyvien vastaavien myyntivoitot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Jos luovutaan esimerkiksi kokonaisesta itsenäisesti toimivasta liiketoimintakokonaisuudesta ja koneiden ja kaluston myynnistä syntyy olennaisia myyntivoittoja tai -tappioita, ne voidaan esittää satunnaisissa tuotoissa ja kuluissa. Myydyn hyödykkeen osuus on vähennettävä kertyneistä poistoeroista. Tuloslaskelmaan se merkitään poistoeron vähennyksenä.

Yleisohjeen mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan

irtaimen omaisuuden myynti on mahdollista käsitellä kirjanpidossa samoja periaatteita noudattaen kuin verotuksessa käytettävässä menojäännöspoistomenettelyssä. Tuloslaskelmaan kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjatun myyntivoiton lisäksi myyntivoittoa vastaava poistoeron lisäys vastatilinä taseen poistoerot. Myyntivoitto ei tuloudu kyseisen tilikauden aikana kirjanpidossa ja lopputulos on tältä osin sama kuin verotuksessa, jossa myynnillä ei ole suoraa tulosvaikutusta. Seuraavina vuosina kirjanpidon poistot tehdään arvosta, josta on vähennetty myydyn hyödykkeen poistamaton hankintameno. Verotuksessa poistopohja on pienentynyt koko myyntihinnan verran ja verotuksessa tehtävät poistot ovat pienemmät kuin kirjanpidon poistot. Kirjaamalla poistoeron vähennystä myyntivoitto voidaan tulouttaa kirjanpidossa samaan tahtiin kuin verotuksessa.

Pienen kirjanpitovelvollisen helpotukset Pieni kirjanpitovelvollinen voi poistolaskennassaan soveltaa EVL:n mukaista menojäännöspoistomenettelyä, jolloin poistoeroja ei synny eikä taseerien erillisarvostusta tarvitse tältä osin noudattaa. Menettelyn on kuitenkin täytettävä olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteen vaatimukset. Tuloksesta riippumatta poistot on aina tehtävä ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan eikä suunnitelmaa saa muuttaa ilman perusteltua syytä.

Koneiden ja kaluston myyntitilanteissa myyntitilikaudella ei tehdä poistoja. Myyntihinta kirjataan kokonaisuudessaan koneet ja kalusto-tilin vähennykseksi eikä myyntivoittoja tai -tappioita lasketa erikseen. Kirjanpidossa myyntivoittoa syntyy ainoastaan tilanteissa, joissa myyntihinta ylittää taseessa olevan kaluston arvon ja

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

lakimies MINNA

SALLI

Helsingin seudun kauppakamari

Työehtosopimusten yleissitovuus lakien säännöksiä. Tulkinta-apua siitä, tuleeko yleissitova työehtosopimus sovellettavaksi vai ei, voi kysyä työsuojeluviranomaisilta.

Työnantajan pääasiallinen toimiala Työnantajan on erittäin tärkeää selvittää, onko työnantajan toimialalla yleissitova työehtosopimus. Toimialalla tarkoitetaan yleensä työnantajan

pääasiallista toimialaa eli yleensä työehtosopimus määräytyy työnantajan päätoimialan mukaisesti.

Eräässä korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 1992:187) todettiin, että kuljetusliikkeen kahvion työntekijöihin voitiin soveltaa autoalan huoltokorjaamojen työehtosopimusta (eikä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta) muun muassa siitä syystä, että kahviolla ei ollut tavanomaista kahvilaliikkeen asemaa ja toimintaa eikä se ollut yhtiön varsinaisesta toiminnasta erillinen osa, vaan palveli tuota toimintaa. Kahvion myynti oli suuntautunut valtaosaltaan yhtiön työntekijöille ja vain vähäisessä määrässä asiakkaille tai muille henkilöille.

Toimiala voi määräytyä myös edellä mainitusta poiketen, jos toiminto muodostaa itsenäisen osan. Toisessa korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 1990:180) lasiteollisuutta harjoittavan tehdasmyymälän yhteydessä olleessa yleisö- ja henkilökuntaravintolassa toimineiden työntekijöiden työsuhteisiin oli sovellettava majoitus- ja ravitsemusalan eikä lasiteollisuuden työehtosopimusta. Oikeus kiinnitti ratkaisussaan huomioita muun muassa siihen, että kahvio oli ollut yrityksen varsinaisesta lasiteollisesta toiminnasta erillään oleva osa ja sen myynti oli pääasiallisesti suuntautunut yleisölle.

Täten kahviolla oli ollut tavanmukaisesti harjoitetun kahvilaliikkeen asema ja toiminta.

Kaikilla aloilla ei välttämättä yleissitovaa työehtosopimusta ole ja mikäli näin on, sovelletaan työsuhteeseen

myyntitappiota vastaavasti silloin, kun taseeseen jäisi saldoa, vaikka koko kalusto on myyty.

Pieni kirjanpitovelvollinen voi hoitaa pysyvien vastaavien kirjanpidon eli ns. käyttöomaisuuskirjanpidon il-

moittamalla tase-erittelyissä tilikauden aikana hankitut, myydyt ja romutetut hyödykkeet. Jos esimerkiksi uuden auton ostossa annetaan vanha auto vaihdossa, ostoksi kirjataan uuden auton koko hinta ja myynniksi van-

hasta autosta vaihdossa saatu hinta.

Tase-erittelyissä on suositeltavaa merkitä lisäysten ja vähennysten kirjausajankohta ja kirjaustositteen numero.

Tase-erittelyjä on säästettävä 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

■

Työehtosopimus sitoo lähtökohtaisesti työehtosopimuksen solmineita osapuolia eli työnantaja- ja työntekijäliittoa sekä niiden jäseninä olevia yhdistyksiä ja yksittäisiä työnantajia.

Työehtosopimuksia ovat siis yleensä velvollisia noudattamaan ne työnantajat, jotka ovat järjestäytyneitä eli jonkun työnantajaliiton jäseniä. Tätä kutsutaan työehtosopimusten normaalisitovuudeksi.

Tämän lisäksi työehtosopimus voi tulla noudatettavaksi yleissitovuuden perusteella. Yleissitovuus turvaa järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdot. Tämä asettaa velvollisuuksia yksinomaan työnantajalle eli työntekijöille ei synny yleissitovuuden perusteella mitään velvollisuuksia.

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan finlexissä osoitteessa http://www.finlex. fi/fi/viranomaiset/tyoehto/ .

ajantasa ajan tasa • 3/2012

Määräykset työsuhteen ehdoista ja työoloista Työnantajan, joka toimii yleissitovan työehtosopimuksen toimialalla, mutta ei ole järjestäytynyt liittoon, tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista. Tällaisia ovat muun muassa palkkausta koskevat ehdot, yleiskorotukset, työaikaehdot, oikeus palkkaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, oikeus työpuvun huollosta maksettavaan korvaukseen, vuosilomaehdot, lomauttamista ja irtisanomista koskevat ehdot, luottamusmieskorvaus ja ryhmähenkivakuutus.

Työnantaja ei ole yleissitovuuden perusteella velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen toteuttamista koskevia määräyksiä. Työnantajilla ei myöskään ole oikeutta yleissitovuuden perusteella tehdä työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimusta.

Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli työehtosopimus antaa mahdollisuuden sopia työntekijöiden kanssa työehtosopimuksen alittavista työehdoista, tämä mahdollisuus ei koske järjestäytymätöntä työnantajaa.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen mää■ räystä.

7

kuukauden • artikkelit

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

Vähennysoikeuden rajoitukset arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa on käytössä ns. yleinen vähennysoikeus, joka tarkoittaa, että verovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää kaikkiin verollista liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron, ellei erikseen ole toisin säädetty.

Rajoituksista on säädetty AVL 114116 §:ssä.

Yleisestä vähennysoikeudesta on säädetty AVL 102 §:ssä, jonka mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron ja käännetyn veron sekä mm. mainittua liiketoimintaa varten maahan tuomastaan tavarasta suoritettavan veron ja yhteisöhankinnasta suoritettavan veron. Vähennyskelpoinen on se (oikein laskettu) veron määrä, jonka myyjä (tai käännetyn veron tapauksessa ostaja) on velvollinen kyseisestä myynnistä arvonlisäverolain mukaan suorittamaan. Tämä tarkoittaa, että väärin laskettua ja laskuun erehdyksessä liian suurena merkittyä veroa ei saa vähentää liikamäärän osalta.

Lakiin sisältyy lisäksi useita mm. rakentamispalvelujen vähennyksiä koskevia erityisiä säännöksiä.

AVL 114 §:n mukaan vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee seuraavia tavaroita ja palveluja: - Verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävä kiinteistö sekä siihen tai sen käyttöön liittyvät tavarat tai palvelut.

Edellä on kysymys luonteeltaan yksityiseen kulutukseen tehdyistä investoinneista. Muutkin henkilökunnan yksityiseen kulutukseen tai muuten verolliseen liiketoimintaan kuulumattomiin tarkoituksiin hankitut hyödykkeet jäävät suoraan AVL

8

102 §:n perusteella vähennysoikeuden ulkopuolelle, vaikka niitä ei olisikaan mainittu AVL 114 §:ssä. Esimerkiksi henkilökunnan vapaa-ajan liikuntaa varten hankittujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisävero on vähennyskelvoton.

Vähennysrajoituksen alaisessa käytössä oleva kiinteistö (kuten lomamökki tai huvila) voi olla osaksi myös vähennykseen oikeuttavassa käytössä liiketoiminnassa, jolloin voidaan joutua miettimään kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron jakamista vähennyskelpoiseen ja vähennyskelvottomaan osuuteen.

- Verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvät tavarat tai palvelut.

Näillä vähennyskelvottomilla kuljetuksilla tarkoitetaan tuloverolain 93 §:ssä tarkoitettuja matkoja asunnon ja vakituisen työskentelypaikan välillä.

- Edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut.

Edustusmenon käsitettä ei ole lain tasolla määritelty. Edustaminen on yrityksen ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa ja sen kohteena ovat yrityksen ulkopuoliset tahot. Käytännössä edustusmenoina on pidetty asiakkaisiin, liikekumppaneihin ja muihin yrityksen liiketoimintaan vaikuttaviin tahoihin kohdistuvasta vieraanvaraisuudesta ja muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen ja parantamiseen sekä yleensäkin liketoiminnan edistämiseen.

Käytännössä joudutaan jatkuvasti tekemään rajanvetoa edustusmenojen ja erilaisten markkinointi-, PR- ja neuvottelumenojen välillä. Arviointi tulee tehdä kulloinkin tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella ja oikeuskäytän-

töön tukeutuen.

- Henkilöautot (myös ns. kaksikäyttöautot), moottoripyörät, matkailuperävaunut, rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut vesialukset ja sellaiset ilma-alukset, joiden suurin sallittu lähtömassa on enintään 1.550 kg, sekä edellä mainittuihin kulkuneuvoihin tai niiden käyttöön liittyvät tavarat tai palvelut (sellaiset, jotka liittyvät ajoneuvon varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli liikkumiseen). Sitä vastoin esimerkiksi pysäköintimaksut eivät kuulu 114 §:n vähennysrajoituksen piiriin, vaan niiden vähennysoikeus ratkaistaan 102 § :n yleissäännöksen perusteella (ts. liittyvätkö verolliseen liiketoimintaan).

Vähennyskielto koskee sekä ostettuja että vuokraamalla käyttöön hankittuja edellä mainittuja kulkuvälineitä. Vähennyskelvottomia ovat myös niiden poltto- ja voiteluaineet sekä asennus-, korjaus- ja huoltotyöt, varaosat yms. Vähennyskielto ei kuitenkaan koske ajoneuvoa ja alusta, joka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi taikka käytettäväksi ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen, eikä henkilöautoa, joka on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Autoliikkeiden, autovuokraamojen, autokoulujen ja taksiyrittäjien käytössä olevat ajoneuvot käyttökustannuksineen ovat siis arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia, ei kuitenkaan siltä osin kuin niitä käytetään yrityksen omistajien tai henkilökunnan asunnon ja työpaikan väliseen tai muuhun yksityisajoon taikka yrityksen edustustarkoituksiin. Näissä tapauksissa voidaan vähennysoikeus jakaa AVL 117 §:n mukaisesti ja ostojen verot vähentää siinä suhteessa kuin kulkuneuvoa käytetään vähennykseen oikeutta■ vaan tarkoitukseen.

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä Hallituksen esityksessä 3/2012 ehdotetaan työsopimuslain muuttamista lisäämällä lakiin uusi 11a luku koskien työnantajien yhteisvastuuta palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä. Lakimuutos perustuu työnantajasanktiodirektiiviin, jonka ytimenä on yleinen kielto ottaa palvelukseen sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:n alueella. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan kevään 2012 aikana. Samalla muutetaan ulkomaalaislakia ja eräitä muita asiaa koskevia lakeja. Tässä artikkelissa käydään pääpiirteittäin läpi lakiehdotuksen keskeiset kohdat työsopimuslain osalta.

Ehdotettua 11a lukua sovelletaan työnantajaan, joka on ottanut työhön ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen, joka oleskelee maassa laittomasti. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä muun maan kansalaista kuin Euroopan unionin jäsenvaltion sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista. Lakiehdotuksen mukaan 11a luvun säännöksiä sovelletaan myös työnantajan sopimuspuoleen ja muuhun sopimuspuoleen siten kuin tarkemmin ko. luvussa säädetään.

Ehdotetun 11a luvun mukaan työnantaja olisi velvollinen maksamaan seuraamusmaksun, jos työnantaja on ottanut työhön luvussa tarkoitetun työntekijän tai työntekijöitä. Yksi seuraamusmaksua koskeva päätös voisi kattaa useamman työntekijän työhön ottamisen, jos se voidaan katsoa yhdeksi työvoimanhankintaa koskevaksi tapahtumaksi. Työnantajan olisi maksettava tämä seuraamusmaksu laittoman toimintansa taloudellisena seuraamuksena. Maksu, jonka määrää Maahanmuuttovirasto, olisi näin ollen rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Seuraamusmaksu voi tulla tarkemmin ehdotetuilla perusteilla laittomasti maassa oleskele-

ajantasa ajan tasa • 3/2012

van työntekijän työantajan ohella myös toimeksiantajan maksettavaksi tietyissä tapauksissa. Tällöin vastuu seuraamusmaksun maksamisesta on yhteisvastuullista. Toimeksiantajalla olisi kuitenkin takautumisoikeus työnantajaan nähden. Työnantajan välitön toimeksiantaja olisi vastuussa yhteisvastuullisesti myös työntekijän eräistä työsuhteeseen liittyvistä saatavista (erääntyneet palkkasaatavat, lisä- ja ylityökorvaukset sekä sunnuntaityön korotettu palkka ja vuosilomapalkka tai -korvaus). Takautumisoikeus koskisi myös näitä saatavia.

Seuraamusmaksu on ehdotuksen mukaan suuruudeltaan vähintään 1 000 euroa ja enimmillään 30 000 euroa. Seuraamusmaksun enimmäismäärän tasoon vaikuttaisi myös se, että sitä korottavana tekijänä otettaisiin huomioon keskimääräiset työntekijän palautuskustannukset. Tästä syystä maksun enimmäismäärän on oltava riittävän suuri, jotta se mahdollistaa palautuskustannusten huomioon ottamisen silloinkin, kun seuraamusmaksu määrätään työnantajan maksettavaksi useamman työntekijän työhön ottamisesta yhdeksi teoksi katsottavassa tilanteessa. Seuraamusmaksua määrättäessä tulisi käyttää koko asteikkoa ottaen huomioon sen määrään vaikuttavat tekijät kokonaisuutena. Muita seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ehdotuksen mukaan työnantajan menettelyn tahallisuus ja toistuvuus laittomasti työhön otettujen työntekijöiden palkkaamisessa. Jos kysymys on välinpitämättömyydestä tai jopa työntekijän taloudellisesta hyväksikäytöstä, niin se vaikuttaisi seuraamusmaksuun korottavana tekijänä. Seuraamusmaksun määrään vaikuttaisi myös työntekijöiden lukumäärä. Lisäksi maksun määrään vaikuttaisivat muut työsuhteen syntyyn ja sen ehtoihin liittyvät kysymykset.

Tällaisia olisivat muun muassa lainmukaisten vähimmäistyöehtojen noudat-

tamatta jättäminen ja työntekijöiden harhauttaminen työsuhteen syntymisessä. Jos esimerkiksi työntekijän maassa oleskelun oikeuttava lupa on vain vanhentunut eikä sitä ole määräajassa uusittu tai jos työnantaja ei ole tiennyt jo työssä olevalle työntekijälleen määrätystä maahantulokiellosta, niin tämä olisi vastaavasti maksua alentava tekijä. Selkeä maksun alentamisperuste syntyisi muun muassa silloin, kun työnantajan laillisesti työhön ottamalta henkilöltä työsuhteen kestäessä päättyy oikeus oleskella maassa eikä hän ole tiennyt sitä.

Maksu olisi määrättävä sitä lähempänä vähimmäistasoa, mitä enemmän tekoa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä.

Ehdotetun lakimuutoksen mukaan työnantaja, toimeksiantaja tai muu alihankkija ei ole velvollinen maksamaan seuraamusmaksua, jos voimassa oleva oleskelulupana tai muuna oleskeluoikeuden antavana asiakirjana esitetty työntekijää koskeva asiakirja oli väärennetty eikä hän tiennyt sitä. Toimeksiantaja tai muu alihankkija ei ole myöskään velvollinen tällaisessa tilanteessa maksamaan edellä mainittuja työsuhteeseen liittyviä saatavia.

Välitön toimeksiantaja ei myöskään ole velvollinen maksamaan seuraamusmaksua ja edellä mainittuja työntekijän saatavia ja kustannuksia, jos hän voi osoittaa hankkineensa työnantajana olevalta alihankkijalta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (ns. tilaajavastuulaki) mukaiset selvitykset ja todistukset ja hän on huolehtinut alihankkijan kanssa tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin siitä, että työnantajan käyttämillä työntekijöillä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu työntekijän oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava asiakirja.

■

9

kuukauden • artikkelit

lakimies MAIJA KÄRKÄS Helsingin seudun kauppakamari

Hankintadirektiivien uudistaminen Ehdotuksen tavoite Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uusiksi hankintadirektiiveiksi joulukuussa 2011 (KOM (2011)896).

Paketti sisältää ehdotuksen hankintadirektiiviksi ja erityisalojen hankintadirektiiviksi sekä uuden käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin.

Nämä ehdotukset yhdessä korvaisivat direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja muodostaisivat keskeisen osan julkisia hankintoja koskevasta EU-lainsäädännöstä.

Tarkoituksena on hankintamenettelyjen nopeuttaminen ja keventäminen, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja rajat ylittävien tarjousten tekemisen helpottaminen.

Hankintayksiköille jäisi edelleen toimivalta päättää mitä ja millä ehdoin ne hankkivat, mutta yhteiskunnalliset tavoitteet kuten ympäristönsuojelu, energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen saisivat nykyistä suuremman painoarvon hankinnoissa. Julkisen sektorin mahdollisuuksia hyödyntää uusia innovaatioita halutaan myös parantaa.

Jos ehdotukset toteutuvat, ne muuttavat merkittävästi nykyisten hankintadirektiivien rakennetta, käsitteistöä ja sisältöä.

Keskeiset hankintadirektiivin ehdotukset 1) Hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen: Komissio ehdottaa soveltamisalan ja keskeisten käsitteiden tarkentamista unionin oikeuskäytännön perusteella.

Osallistumisen ja tarjousten esittämisen aikarajoja lyhennettäisiin.

Ero A- ja B-palvelujen eli ensisijaisten ja toissijaisten palvelujen välillä poistettaisiin.

Keskushallintotasoa alemmalla tasolla toimiviin hankintayksiköihin (kunnat ja muut alueelliset viranomai-

10

set) voitaisiin soveltaa osin yksinkertaistettuja hankintasääntöjä.

Hankintamenettelyissä olisi kahden vuoden siirtymäkauden aikana siirryttävä käyttämään kaikilta osin sähköistä viestintää muun muassa tarjousten esittämisessä.

2) Julkisten hankintojen strateginen käyttö: Ehdotuksen mukaan hankintayksiköille tulisi mahdollisuus huomioida hankintojen elinkaarikustannukset.

Olisi myös mahdollista vaatia erityistä merkkiä osoituksena tavaroiden tai palvelujen ympäristö-, sosiaalisista tai muista ominaisuuksista ja esittää ko. tuotantoprosessiin kohdistuvia vaatimuksia. Koko yritystä koskevat yleiset vaatimukset sen sijaan olisivat poissuljettuja.

Sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalvelujen kilpailuttamiseen tulisi muutoksena korkeampi kynnysarvo ja erityissääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaisi erityskohtelua ja rajoituksia näiden palvelujen kilpailuttamisessa.

Ehdotetun 500 000 euron kynnysarvon alle jäävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sääntely jäisi kansallisesti ratkaistavaksi.

Uutta olisi ns. innovaatiokumppanuus, jolla pyritään innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja hankkimiseen.

3) Pk-yritysten ja uusyritysten markkinoillepääsyn parantaminen: Hankintamenettelyihin liittyviä ilmoitusvelvoitteita olisi tarkoitus yksinkertaistaa. Yritysten omat lausunnot olisi hyväksyttävä alustavana näyttönä yrityksen soveltuvuuden täyttymisestä, kuten nyt on käytäntönä kansallisissa hankinnoissa. Tähän liittyy uusi ehdotus Euroopan hankintapassista, joka toimisi varsinaisena näyttönä siitä, ettei mikään ehdotuksen poissulkemisperi-

aate täyty.

Tietyn suuruiset hankinnat tulisi jakaa osiin, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua tarjouskilpailuun. Jakamatta jättäminen olisi perusteltava.

Jäsenvaltiot voisivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintaviranomaista maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, jotka ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle. Komission mukaan tällöin alihankkijat, jotka ovat usein pk-yrityksiä, voisivat tehokkaasti suojata etunsa maksun saamisessa.

4) Asianmukaiset menettelyt Komissio ehdottaa säännöstä tosiasiallisista tai mahdollisista eturistiriidoista, esteellisyydestä ja korruptiosta.

Tarkoitus on parantaa tämänhetkisiä takeita tällaisten riskien varalta ja tarjota lisäsuojaa.

5) Hallinto Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi kansallinen viranomainen, joka vastaa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Jäsenvaltiot velvoitetaan myös huolehtimaan siitä, että tarjolla on ”tietokeskuksissa” oikeudellista ja taloudellista neuvontaa, ohjausta, koulutusta ja apua hankintamenettelyjen valmistelussa ja toteuttamisessa.

Korruption vastaisten toimien tehostamiseksi hankintaviranomaiset velvoitettaisiin toimittamaan tietyt kynnysarvot ylittävien hankintasopimusten teksti valvontaelimelle.

Ehdotuksessa on myös säännöksiä jäsenvaltioiden hallinnollisesta yhteistyöstä.

Ehdotuksen käsittely Aikataulu on tiukka, koska komissio tähtää lopullisten direktiivien antamiseen jo vuoden 2012 lopussa. Jäsen-

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Kesäloman antaminen Loman ansainta ja lomakausi Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työsuhteen kestosta riippuen 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli työntekijän työsuhde on 31.3.2012 mennessä kestänyt vähintään vuoden, on työntekijä ansainnut 1.4.2011 lähtien 2,5 lomapäivää kuukautta kohden ja lomaa on kertynyt yhteensä 30 päivää. Näistä kesälomapäiviä ovat 24 ensimmäistä lomapäivää ja talvilomaa sen ylittävät lomapäivät. Työnantaja voi määrätä kesälomapäivät pidettäväksi lomakaudella 2.5. - 30.9.2012.

Menettelytavat lomaa annettaessa Ennen lomien ajankohdan ilmoittamista työnantajan on annettava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen ja toiveet tulisi voida esittää niin hyvissä ajoin, että työntekijät käytännössä voivat vaikuttaa lomiensa ajankohtiin. Lomatoiveet tulee muistaa pyytää myös esimerkiksi perhevapailla, sairauslomilla ja lomautettuna olevilta työntekijöiltä.

Työnantajan on pyrittävä ottamaan työntekijöiden toiveet huomioon lomien ajankotia määrätessään, mutta päätäntävalta loman lopullisesta ajankohdasta on kuitenkin työnantajalla.

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua. Kaksi viikkoa on ehdoton

valtioilla olisi kesäkuuhun 2014 asti aikaa panna direktiivit täytäntöön.

Ehdotukset ovat nyt Euroopan neuvoston ja parlamentin käsiteltävinä.

Muutokset ovat todennäköisiä ja

ajantasa ajan tasa • 3/2012

takaraja ja sitä voidaan noudattaa vain niissä tilanteissa, jolloin kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista. Ilmoitettu loman ajankohta on sitova ja työnantaja on velvollinen korvaamaan mahdollisen vahingon, joka aiheutuu, kun työnantaja siirtää jo ilmoittamansa loman ajankohtaa.

Tällaista vahinkoa voi olla esimerkiksi lomamatkan peruuttamisesta aiheutuneet kustannukset.

Ilmoitusaikojen lisäksi työnantajan on noudatettava lomien antamisessa myös tasapuolisuutta työntekijöiden kesken. Työntekijöiden lomatoiveet on otettava tasapuolisesti huomioon työjärjestelyjen sallimissa rajoissa ja mahdollista lomavuorottelua on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin.

Vuosiloman antaminen Pääsääntönä on, että kesäloma on annettava yhdenjaksoisena lomakaudella. Jos töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, vuosiloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan yksipuolisella määräyksellä antaa osissa.

Loma annetaan arkipäivinä. Lomapäivät eivät siis ole työpäiviä tai kalenteripäiviä, vaan arkipäiviä. Arkipäiviä puolestaan ovat kaikki muut päivät paitsi punaisella kalenteriin merkityt päivät (sunnuntait ja muut pyhät), joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai. Lomaa ”kuluu” normaalilla viikolla kuusi päivää. Laki ei erottele lauantaita muista arkipäivistä, eikä

aikataulu voi viivästyä. Uudistuksen tavoitteita on pidetty kannatettavina, mutta kritiikkiä on kohdistunut mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden erityiskohteluun, viranomaisten välisen yh-

siellä näin ollen ole mitään sääntöä siitä, kuinka monta lauantaita lomaan tulee sisältyä. Ainoastaan loman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Työnantaja voi edellyttää omissa vuosilomaa koskevissa periaatteissaan, että kesälomaan on sisällyttävä neljä lauantaita myös silloin, kun loma pilkotaan työntekijän toiveesta pieniin jaksoihin.

Loma annetaan osa-aikaeläkkeellä olevalle osa-aikatyöntekijälle samalla tavoin kuin kokoaikaisellekin. Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät eli pääsääntöisesti kuusi päivää viikossa, riippumatta siitä ovatko ne eläke- tai työpäiviä. Loma-ajankohta voi olla sovitun työajan ja eläkkeellä oloajan kanssa päällekkäin. Työnantajalla on siis oikeus sijoittaa vuosilomaa myös ajanjaksoon, jolloin työntekijä on osa-aikaeläkkeellä (TN 1376/01). Esimerkiksi kaksi viikkoa työssä ja kaksi viikkoa eläkkeellä olevan työntekijän neljän viikon kesäloma voidaan sijoittaa kahdelle työviikolle ja kahdelle eläkeviikolle. Loman tulisi kuitenkin alkaa työviikolla.

Suositeltavin tapa onkin loman sijoittaminen puoliksi työ- ja puoliksi eläkeajalle. Jos työaikaa sen sijaan on vähennetty enemmän tai vähemmän kuin puolet, voidaan loma antaa siten, että se sijoittuu työ- ja eläkeajalle samassa suhteessa kuin työaikaa on lyhennetty.

Samalla tavoin menetellään osittaisella hoitovapaalla olevan työnte-

teistyön jäämisen kilpailuttamissääntöjen ulkopuolella ja viranomaisten puolelta hallinnon raskauteen ehdotuksessa.

■

11

kuukauden • artikkelit kijän loman antamisen suhteen. Esimerkiksi, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti perjantait hoitovapaalla, kuluu häneltä normaalisti kuusi lomapäivää viikossa ja myös hoitovapaapäivä lasketaan siis lomapäiväksi.

Sopimismahdollisuudet Kesäloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopimalla jakaa osiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää loman 12 arkipäivää ylittävän osan yhdessä tai useammassa jaksossa ajanjaksona, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Toisin sanoen koko kesäloma voidaan pitää 2.1.2012 alkaen ja viimeistään 30.4.2013.

Kuitenkin vähintään 12 lomapäivää on siis pidettävä huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Loput, 12 arkipäivää ylittävä lomanosa, voidaan sopimalla siirtää pidettäväksi viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä, siis 30.9.2013 mennessä. Tällaisen siirretyn loman pitämisen tarkasta ajankohdasta päättää normaalien loman antamista koskevien säännösten mukaan työnantaja tai ajankohta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

12

Kolmas sopimismahdollisuus koskee työsuhteen päättymistilannetta.

Kaikki työsuhteen päättymiseen mennessä kertyvät lomat voidaan sopia pidettäviksi irtisanomisaikana. Työnantaja voi määrätä työntekijän lomalle irtisanomisaikana noudattaen loman antamista koskevia määräyksiä (kuuleminen, ilmoitusaika, lomakausi).

Loman sijoittaminen työntekijän vapaajaksoille Ensinnäkin loma tulisi alkaa työntekijän työpäivänä. Toiseksi työnantajan määrätessä työntekijän loma pidettäväksi osissa, kolmen päivän mittaiseen tai sitä lyhyempään loman osaan ei saa sisältyä lauantaita tai muuta työntekijän vapaapäiviä, ellei työntekijä anna siihen suostumustaan. Kolmanneksi lomaa ei saa sijoittaa päällekkäin työtekijän äitiys- tai isyysvapaan kanssa, ellei loman sijoittamisesta työntekijän kanssa näin sovita. Jottei vuosiloman antamisesta aiheutuisi äitiys- tai isyysvapaan vuoksi ratkaisemattomia ongelmia, vuosilomalaissa on erityissäännös, jonka mukaan vuosiloma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä, jos sitä ei näistä johtuen ole voitu antaa normaaleissa aikarajoissa.

Lomautus ei siirrä vuosiloman

ajankohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesäloma on annettava lomakaudella, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita loman siirtämisestä. Lomautus jatkuu kesäloman päätyttyä ilman erillistä lomautusilmoitusta.

Säästövapaa Työtekijän on oikeus säästää 24 päivää ylittävä lomanosa, toisin sanoen talviloman osuus, pidettäväksi myöhemmin seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Työnantajalla on oikeus kieltää loman säästäminen ainoastaan silloin, jos loman säästäminen aiheuttaisi yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Edellisen lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävät lomapäivät, eli neljännen kesälomaviikon.

Työntekijän on ilmoitettava säästöhalukkuudestaan siinä yhteydessä, kun työnantaja kuulee työntekijöitä lomien ajankohdista.

Säästövapaa voidaan pitää työtekijän määräämänä kalenterivuonna tarkemmin sovittuna ajankohtana.

Jos säästövapaan ajankodasta ei päästä sopimukseen, työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä työnantajalle neljä kuukautta ennen säästövapaan aloittamista. ■

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

Riidasta ratkaisuun Ihmiset ovat aina riidelleet ja tulevat aina riitelemään. Riidan aloittaminen ei ole temppu eikä mikään, riidan saattaminen ratkaisuun sen sijaan on paljon vaikeampaa.

Riidanratkaisu juridiikassa ymmärretään usein vain siviilijuttujen käräjöinniksi eri oikeusasteissa. Tulkinta on kuitenkin suppea. Riidanratkaisu käsittää jo ennen niiden syntymistä tehtävän ennakoinnin, erilaiset neuvottelu- ja sovittelumenettelyt, ja tietysti myös käräjöinnin ja muut riidanratkaisumenettelyt.

Riitojen ennakointi ja niiden varalta varautuminen on tärkeää. Siinä vaiheessa kun sopimusta neuvottelevat osapuolet vielä ovat samoilla linjoilla, on melko vaivatonta saada sopimustekstiin mukaan myös mahdollisia erimielisyyksiä koskevat menettelysäännöt. Hyvä varautuminen riitoihin sopimuksissa saattaa osaltaan myös nostaa riitelykynnystä. Kun riita on jo alkanut, on osapuolten kesken epätodennäköistä saada sovittua enää yhtään mitään.

Jotta erimielisyyksien ennakointi olisi mahdollisimman tehokasta, on jo sopimusten laadintavaiheessa syytä käyttää riittävää juridista asiantuntemusta. Sama pätee luonnollisesti myös neuvoteltaessa osapuolten kesken erimielisyyden ratkaisemiseksi ennen minkään varsinaisen menettelyn aloittamista.

Jos riita kaikesta huolimatta alkaa, ovat perinteiselle oikeudenkäytölle vaihtoehtoiset riidanratkaisutavat (Alternative Dispute Resolution, ADR) saaneet ja saamassa kasvavaa merkitystä. Näissä menettelyissä pyritään hallitusti ja ohjatusti riidan osapuolten itse hyväksymän ratkaisun löytämiseen, tai annetaan suosituksia riidan ratkaisemiseksi.

Sovittelumenettelyjä tarjoavat ko-

ajantasa ajan tasa • 3/2012

timaassa esimerkiksi Asianajajaliitto omien sääntöjensä puitteissa, ja myös laissa säännelty tuomioistuinsovittelu on riidan osapuolten käytettävissä.

Kansainvälisiä erimielisyyksiä varten voidaan mainita Kansainvälisen kauppakamarin riidanratkaisumenettely (ICC ADR). Euroopan Unionissa on vireillä hanke vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen tehostamiseksi kuluttajariidoissa. Kaiken kaikkiaan vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä on Unionin alueella noin 750.

Välimiesmenettelyjen käyttäminen riidanratkaisussa perustuu yleensä osapuolten sopimukseen. Välimiesmenettelyssä voidaan antaa yhtä lailla osapuolia sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia ratkaisuja kuin yleisissä tuomioistuimissakin. Välimiesmenettelystä sovittaessa paitsi valitaan käytettävä menettely, sitoudutaan myös hyväksymään valitun menettelyn lopputuloksena syntyvä välitystuomio.

Sopimukseen perustuvia välimiesmenettelyjä on erilaisia, ja osapuolet

voivat hyvin vapaasti sopia käytettävästä menettelystä. Välimiesmenettely voi esimerkiksi olla välimiesmenettelystä annetun lain mukainen, tai yhtä hyvin nk. institutionaalinen välimiesmenettely. Institutionaalinen välimiesmenettely on esimerkiksi Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukainen menettely. Kansainvälisiä riidanratkaisutilanteita varten on useita eri vaihtoehtoja valittavana, muun muassa edellä jo mainittu ICC. Kansainvälisissä riidoissa on huomionarvoista välitystuomioiden laaja täytäntöönpanokelpoisuus. Välitystuomio on lähtökohtaisesti salainen ja lopullinen, mutta menettelyn kustannukset tekevät menettelystä taloudellisesti mielekkään vasta merkittävämmän intressin kyseessä ollessa.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2010 noin 11000 laajaa riita-asiaa, ja niitä ratkaistiin reilut 10000. Vireille tulleiden laajojen riita-asioiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta 2007 lähtien. Nämä riita-asiat ovat usein tulkinnanvaraisia oikeudellisia kysymyksiä tai merkittäviä taloudellisia intressejä koskevia.

Erimielisyyksiin voidaan ennakolta tehokkaasti varautua. Ennen riidan kärjistymistä löytyy runsaasti käyttökelpoisia menettelyjä riidan ratkaisemiseksi. Vaikka jotkut asiat onkin tarkoituksenmukaista ja jopa välttämätöntä saattaa prosessissa ratkaistaviksi, tuottaa osaava ja hallittu riidanratkaisu varmasti lisäarvoa sekä ajallisesti että ■ taloudellisesti.

Veli Suortamo Senior Legal Counsel, varatuomari KPMG Oy Ab

13

kuukauden • artikkelit

Projektiässät ja Lähde –hankkeet vauhdittavat ja yritysten kohtaamist

14

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

de työelämään at opiskelijoiden sta

Usein kuulee sanottavan, että oppilaitokset, erityisesti korkeakoulut eivät ole tarpeeksi tekemisissä ympäröivän yhteiskunnan ja erityisesti yritysmaailman kanssa. –Oppilaitosten tarjontaa eikä valmistuvien opiskelijoiden osaamista tunneta. Korkeakoulut ovat kuitenkin vastanneet tähän erilaisten yhteistyötä lisäävien projektien ja hankkeiden kautta, kertoo suunnittelija Ari Koski Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta.

Projektiässät –hanke tarjoaa yrityksille ja organisaatioille 2-4 hengen monialaisia opiskelijaryhmiä, jotka tekevät toimeksiantajien määrittämiä kehittämistehtäviä. – Kehittämiskohteet voivat liittyä esimerkiksi markkinointiin, viestintään, logistiikkaan tai johonkin muuhun yrityksen liiketoimintaan liittyvään ongelmakohtaan, Koski kertoo. Projektiässien seuraava hakemuskierros syksyllä starttaaviin kehittämistehtäviin on käynnissä. –Minuun voi rohkeasti olla yhteydessä, jos yrityksessä herää kiinnostus olla kehittämiskohteena.

Namutehtaalla positiiviset kokemukset –Kun kuulin mahdollisuudesta saada akateemista tutkimusta oman liiketoimintamme avuksi, halusin tarttua tilaisuuteen nopeasti, kertoo mainostoimisto Namutehtaan toimitus-

ajantasa ajan tasa • 3/2012

johtaja Harri Laakso. Yritys halusi selvittää Facebookissa tehtyjä onnistuneita markkinointikampanjoita, ja tehtävään valikoitui kaksi Turun yliopiston opiskelijaa. –Molemmat olivat opintojensa loppuvaiheilla sekä heillä oli myös aiempaa työkokemusta, joten yhteistyö sujui oikein mallikkaasti, Laakso kehuu. – Opiskelijoiden työn tuloksista olemme kehittäneet kolmiulotteisen mallin, johon yritys voi asemoida tavoitteensa ja tavan, kuinka heidän kannattaa olla sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebookissa esillä.

Tähän mennessä kehittämistehtäviä on tehty tai on tekeillä reilut kaksikymmentä, ja toisen kierroksen toimeksiantojen hakuun voivat yritykset osallistua olemalla yhteydessä Ari Koskeen (ari.koski@utu.fi) ja Braheaan.

Korkeakouluosaajat.fi auttaa rekrytoimaan opiskelijoita Korkeakouluosaajat.fi on työnantajan tietopalvelu, joka tarjoaa vaivattomalla ja käytännönläheisellä tavalla vastauksia korkeakouluopiskelijoiden palkkaamiseen liittyviin kysymyksiin.

Tammikuussa 2012 julkaistun sivuston tavoitteena on auttaa työnantajaa opiskelijoiden rekrytoimisessa tarjoamalla tietoa korkeakoulujen palveluista. Yhteen osoitteeseen on koottu kaikkien ammattikorkeakoulujen ja

yliopistojen rekrytointikanavat ja työnantajapalvelut yhteystietoineen.

–Korkeakouluosaajat.fi on tehty työnantajalle, joka on kiinnostunut esimerkiksi harjoittelijan palkkaamisesta, mutta ei tiedä mistä lähtisi liikkeelle.

Sivusto tarjoaa alkupisteen yhteistyölle. Sen kautta tavoittaa kaikki korkeakoulut Suomessa. Palvelun tieto on tuotettu nimenomaan työnantajaa ajatellen - ilman korkeakouluslangia, palvelun päätoimittaja Jenni Iivonen toteaa.

Palvelussa on myös uudenlainen Osaajatutka-sovellus, joka näyttää millaisia koulutustaustoja eri tehtävissä työskentelevillä vastavalmistuneilla on. Tavoitteena on haastaa työnantajia rekrytoimaan osaajia uusilta aloilta.

Sovelluksen pohjana on korkeakoulujen keräämä valmistuneiden työelämään sijoittumista selvittävä aineisto.

Sivusto on tuotettu korkeakoulujen yhteistyönä ESR-osarahoitteisessa Lähde työelämään -hankkeessa. Palvelun suunnittelu ja toteutus on tehty Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Turun yliopiston yhteistyönä.

Teksti: Jaana Mäkikalli

15

Turvallista ja luotettavaa turkulaista henkilöstöpalvelua

www.citywork.fi Talotekniikkasuunnittelua vuodesta 1985

www.instojl.com

INSINÖÖRITOIMISTO JUHANI LEHTONEN OY Kauppiaskatu 5 B, 20100 Turku Puh. (02) 276 7600 ŏ www.instojl.com

16

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

kuukauden • artikkelit

Jos menestyt Ruotsissa, menestyt kaikkialla!

Ruotsi, Saksa ja Venäjä muodostavat Suomen ulkomaankaupan kärkikolmikon. Yritysten riskit toimia Ruotsissa ovat pienet verrattuna moneen muuhun maahan. Ruotsia pidetään luonnollisena maana aloittaa kansainvälistyminen. Ruotsi on silti monessa suhteessa erilainen kuin Suomi.

Suomen tullin tilastojen mukaan Ruotsi oli Suomen tärkein vientimaa lähes 12 prosentin osuudellaan vuonna 2011. Tuonnissa se oli kolmantena kuten edellisenäkin vuonna.

Ruotsin viennin osuus maan bkt:stä oli 50 prosenttia vuonna 2011.

Ruotsin suurimmat vientimaat olivat Saksa, Norja ja Iso-Britannia ja tuontimaat Saksa, Norja ja Tanska. Suomi on Ruotsin kuudenneksi tärkein vientimaa ja seitsemänneksi tärkein tuontimaa.

Ruotsissa vähittäiskaupan kasvun odotetaan pysyvän positiivisena vuonna 2012, mutta erityiskauppa kärsinee kuluttajien epävarmuudesta. Elintarvikealalla kuluttajat kiinnittävät erityistä huomiota lisäaineisiin. Terveystrendi on yhä vallitseva. Terveydenhuolto- ja hoiva-alalla uuden valinnanvapauslain soveltaminen ja ikääntyvien ruotsinsuomalaisten tarve saada palveluita omalla kielellään voisivat antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Rakennuspuolella riittää saneeraamista. Asuntokantojen keski-ikä on 40 – 60 vuotta. ICT on Ruotsin suurimpia toimialoja. Skype, Spotify ja Mindmark ovat tunnettuja nimiä. Lähivuosina Tukholmaan uskotaan nousevan uusi Euroopan ‘tech hub’. Valmistava teollisuus on Ruotsin selkäranka.

Juutinrauman silta sekä yhdistyneet Kööpenhaminan ja Malmön satamat liittävät toisiinsa kaksi metropolialuetta eli Kööpenhaminan ja Malmön ja muodostavat 3,8 miljoonan asukkaan markkina-alueen. Silta ja satama ovat vaikuttaneet voimakkaasti alueen positiiviseen taloudelliseen kehitykseen.

Malmöllä on hyvät mahdollisuudet tulla Itämeren alueen logistiseksi keskukseksi, jos suunnitelmat tehdään oikein ja infrastruktuuria kehitetään.

ajantasa ajan tasa • 3/2012

Ruotsin markkinat syytä analysoida tarkasti Ruotsi on yli 9 miljoonaan asukkaan markkina. Väestöstä miltei 20 prosenttia asuu Suur-Tukholman alueella.

Ruotsalaiset ovat tunnetusti hintatietoisia ja ostovoimaisia kuluttajia. Monet kulutustrendit rantautuvat Suomeen Ruotsin kautta. Suomalaisten ja ruotsalaisten arvostukset ja tottumukset saattavat olla kuitenkin hyvin erilaisia, samoin lait. Markkina on syytä analysoida tarkasti, sillä vain harvassa tapauksessa Ruotsi on kotimarkkinoiden jatke. Vaikka Ruotsissa on tarjolla kaikkea, voi oikealla strategialla ja taktiikalla sekä hyvällä viestinnällä vallata markkinaosuuksia ja kasvaa kannattavasti. Ja jos yritys onnistuu Ruotsin hyvin kilpailluilla markkinoilla, sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä kaikkialla.

Keskustele, kuuntele – ja ennen kaikkea myy Ruotsalaisia pidetään miellyttävinä, mutta pidättyväisinä ostajina. Ulkoiseen olemukseen kiinnitetään huomiota enemmän kuin Suomessa.

Ruotsalaiset pitävät keskustelusta ja varsinainen liikekeskustelu aloitetaan vasta, kun ruotsalainen antaa siihen signaalin. Asioista ei päätetä yhtä nopeasti kuin Suomessa. Neuvotteluihin on syytä valmistautua huolellisesti.

Ajan tasalla olevat ja mielellään ruotsinkieliset esitteet helpottavat asioiden esittämistä. Myös englanninkielinen internet-sivusto tai esite antavat vauhtia markkinoinnissa. Tärkeintä on kui-

tenkin osata myydä! Parasta on, jos saa ostajan innostumaan ja kyselemään tuotteesta tai palvelusta.

EVA Raportissa ”Heja, Sverige!

Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)?” todetaan, että Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa brändejä. Kun suomalaiset yritykset usein jäävät kotimarkkinoille, kasvavat ruotsalaiset yritykset kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Kun me ujostelemme, ajavat ruotsalaiset etuaan ja markkinoivat.

Ehkä nyt olisi aika muuttaa raportin käsitteitä ja aloittaa kansainvälistyminen tutustumalla Ruotsin markkinoihin ja niiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin!

FinnCham-verkosto yritysten apuna Ruotsin markkinoilla Helsingin seudun kauppakamari ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari sekä Ruotsin suurlähetystö Suomessa ja Enterprise Europe Network järjestivät yhteistyössä seminaarin Helsingissä Ruotsin tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille 6.3.2012. Tukholmassa Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, keväällä avattava Finpron toimipiste sekä Suomen suurlähetystö auttavat yrityksiä Ruotsin markkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja www.finncham.

■ fi.

Kirjoittaja: Asiantuntija Anne Hatanpää, FinnCham/ Keskuskauppakamari

17

kuukauden • artikkelit

SPR:n toiminta mahdollisimman lähellä ihmistä Suomen Punaisen Ristin VarsinaisSuomen Piiri juhli 75-vuotista taivaltaan joulukuussa vuonna 2010.

Toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen kertoo, että vuonna 1935 perustetun piirin toiminta-alueeksi tuli tällöin vanha Varsinais-Suomen maakunta, johon kuuluivat kaupungit Turku, Naantali ja Uusikaupunki, kauppalat Salo ja Loimaa sekä yhteensä 57 kuntaa. – Toiminta-alueemme on vuosien kuluessa pysynyt samana, vaikka matkan varrelle on mahtunut erilaisia kuntaliitoksia. Nykyään Punaisen ristin piirejä on Suomessa kaikkiaan 12, joissa on 553 osastoa.

Suomalaisilla edelleen vahva auttamisen halu SPR:n Varsinais-Suomen piirillä on

pari tuhatta vapaaehtoista, jotka on koulutettu auttamaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa. – Työ tapahtuu osastoissa, joita piirimme alueella on 53.

Koko Suomessa Punaisella ristillä on noin 90 000 jäsentä, joista meillä täällä vajaat 8 500. Jäsenet voivat olla henkilöjäseniä tai yrityskannatusjäseniä, Heikkinen kertoo. – Varsinais-Suomen piirin palveluksessa on toista sataa työntekijää, joista noin 70 työskentelee pakolaisten vastaanottokeskuksissa Turun Pansiossa sekä Punkalaitumella.

Suomalaisten vahva auttamishalu näkyy esimerkiksi katastrofien yhteydessä. – Vuoden 2004 tsunamin jälkeen toimistollamme oli jono ulos asti ihmisiä, jotka halusivat ryhtyä vapaaehtoisesti keräämään varoja vahingon uhreille. Tai jos televisiossa näytetään

ohjelmaa vanhusten kohtelusta, täyttyy ystäväkurssimme hyvin nopeasti, Heikkinen iloitsee.

Myös yrityspalvelua Varsinais-Suomen piiri kouluttaa vuodessa yli kolme tuhatta henkeä. – Ensiapukoulutukset ovatkin ehkä näkyvin toimintamuotomme esimerkiksi yritysten suuntaan, kertoo Heikkinen.

– Yrityksen henkilökunta voi osallistua meidän tiloissamme pidettyihin koulutuksiin tai sitten räätälöimme yrityksille aivan heidän tarpeisiinsa sopivan koulutuksen, jonka voimme pitää esimerkiksi työpaikalla. Näin pääsemme käsiksi yritysspesifeihin kysymyksiin ja tilanteisiin, jotka voivat tulla työpaikalla arkipäivässä vastaan.

SPR:n työn tukeminen on yrityk-

Jennifer Saalinki (vas.) ja Iina Karppinen tutustuvat Henna Luodemäen ja Anne Honkainmaan johdolla ensiapulaukun sisältöön.

18

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

sille oiva paikka kantaa yhteiskuntavastuuta. – Tällä hetkellä meidän piirimme tekee merkittävää yhteistyötä TOK-yhtymän, Tapiolan sekä Turku Energian kanssa, Pauli Heikkinen kertoo.

Suomen Punaisen Ristin toiminta on muuttunut vuosien myötä. – Myös meidän toimintamme täytyy elää yhteiskunnan muutosten mukana. Tällä hetkellä haluamme esimerkiksi olla mukana integroimassa maahanmuuttajia valtaväestön toimintaan.

Näemme, että innostamalla maahanmuuttajia vapaaehtoistoimintaamme muuttuvat he objekteista subjekteiksi, ja kotoutuminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sisälle pääseminen helpottuu, Heikkinen huomauttaa.

■ Teksti ja kuvat: Jaana Mäkikalli

Jari Lähteenmäki ojentaa kauppakamarikilven toiminnanjohtaja Pauli Heikkiselle.

TURUSSA OVAT TYYTYVÄISIÄ KORVAUSPALVELUUNSA.

Hy vää ei k annata muuttaa!

Me nimittäin todella tunnemme sekä paikallisen toimintaympäristön että eri toimialojen riskit, ja räätälöimme vakuutukset aina niiden mukaisesti. Ja koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), osaamme tarjota korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Soita meille, niin laitetaan sinunkin yrityksesi vakuutukset kuntoon.

Hienointa suomalaista silliã jo vuodesta 1949

if.fi

010 19 15 00 ajantasa ajan tasa • 3/2012

19

kamarissa • tapahtuu

Aamukahvilla Scandic Hotel Juliassa.

Canon Oy:n toimitusjohtaja Harry Nyström kertoi huippulounaalla yrityksen tiestä Laatukeskuksen Excellence-kilpailun voittajaksi.

20

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

Keskuskauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja EK:n yhteinen IPR-kiertue vieraili myös Turussa.

Vuoden 2012 ICT-teko –palkinto luovutettiin työryhmälle, joka järjesti Windows Phone Hakathon –tapahtuman. Kuvassa vasemmalta Mikko Pirilä, Sami Hyrynsalmi, Ville Viinikka sekä Ville Koskinen. Oikealla palkinnon luovuttaneet ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen sekä asiamies Tomi Virtanen.

ajantasa ajan tasa • 3/2012

21

kamarissa • tapahtuu Kuntaseminaari

Turun kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä pidettiin seminaari, joka pureutui kuntauudistuksen yritysvaikutuksiin. Seminaarin pääpuhujana kuultiin kuntaministeri Henna Virkkusta. Ministerin puheenvuoroon olivat kommenttipuheenvuorot valmistaneet kansanedustaja Eero Lehti, Turun yliopiston professori Matti Virén sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Turun kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen esitteli ensimmäisiä tuloksia uudesta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan kuntien kykyä tarjota yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö ja miten kuntarakenne tähän vaikuttaa.

Tutkimus liittyy hänen väitöskirjatyöhönsä.

Seminaarin päätti panelikeskustelu, jota puheenjohti Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio. Panelikeskusteluun osallistuivat Penttilän, Virénin sekä Lehden lisäksi kaupunginjohtajat Kari Koski Uudestakaupungista sekä Leo Haltsonen Somerolta.

Kuntaministeri Henna Virkkunen.

Turun kauppakamarin ja Turun Sanomien Kasvaja –palkinto myönnettiin tänä vuonna N-Clean Oy:lle. Palkinto annetaan yritykselle, joka on edellisenä vuonna eniten nostanut työntekijämääräänsä Varsinais-Suomen alueella. Palkinnon vastaanottivat toimitusjohtaja Rauno Nurmi sekä hallintojohtaja Suvi Kuusisto (oik.), ja sen luovuttivat taloustoimituksen päällikkö Veijo Hyvönen sekä toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

22

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio.

Paneliin osallistuivat Risto E.J. Penttilä, Kari Koski, Matti Virén, Leo Haltsonen sekä Eero Lehti.

ajantasa ajan tasa • 3/2012

23

yritys •tietoa TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä kootaan yhteen ELY-keskukset ovat koonneet työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) hallinnollisia tehtäviä yhteen perustamalla alueelleen yhden hallinnollisen TE-toimiston. Uudet alueelliset TEtoimistot aloittavat toimintansa vuoden 2013 alusta ja niillä on alaisuudessaan tarvittava määrä TE-toimipaikkoja.

Nykyiset TE-toimistot jatkavat pääosin TE-palvelujen toimipaikkoina vuoden 2013 alusta lukien. Alueelliset TE-toimistot ja niiden alaiset TE-toimipaikat muodostavat TE-palveluverkoston, jossa on myös työvoiman palvelukeskuksia, yhteispalvelupisteitä, seudullisia yrityspalveluja sekä muuta sidosryhmien kanssa toteutettavaa palveluyhteistyötä.

Uudistus ei heikennä palvelujen saatavuutta, sillä kaikkien ELY-keskusten alueille taataan lainsäädännön mukaiset TE-palvelut. TE-toimistoverkkouudistus on osa laajaa TEpalvelujen uudistamishanketta, jossa kehitetään palvelujen tarjontaa, palvelukokonaisuuksia ja verkkoasiointia.

ELY-keskukset laativat toukokuun loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelmat TEpalvelujen järjestämisestä sekä TEtoimipaikkojen määrästä alueellaan.

ELY-keskukset kuulevat tässä työssä alueensa kuntia ja maakuntien liittoja.

Päätökset TE-palvelujen järjestämisestä tehdään syksyn aikana.

Uudistettujen TE-toimistojen johtajat valitaan toukokuussa 2012. TEtoimistojen nimet muodostetaan ELYkeskuksen nimen mukaan.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat vuoden 2013 alusta lukien: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, KaakkoisSuomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, PohjoisPohjanmaan, Kainuun, ja Lapin TEtoimisto.

Tilaajan vastuu rakentamistoiminnassa laajenee Hallitus esittää rakentamistoimintaa koskevia muutoksia tilaajavastuulakiin ja hankintalakiin. Ne tarjoavat tilaajalle ja hankintayksiköille paremmat mahdollisuudet varmistaa, että sopimuskumppanit ovat luotettavia ja

24

noudattavat työehtoja. Muutokset tehostaisivat harmaan talouden torjuntaa. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2012.

Tilaajavastuulakia koskevan esityksen mukaisesti tilaajan on rakentamistoiminnassa jatkossa useimmissa tilanteissa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen liittyvät tiedot. Uutena asiana myös tapaturmavakuutuksen täytyy kuulua selvitettäviin asioihin.

Selvitykset olisi pyydettävä myös sellaisilta yrityksiltä, joiden toiminta on vakiintunutta ja vaikka tilaajan tai alihankkijan sopimussuhde on vakiintunut. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan todistuksia ei tarvitse pyytää tällaisissa tapauksissa. Poikkeusta on pidetty rakennusalalla ongelmallisena, koska vakiintuneisuuden selvittäminen on vaikeaa ja siihen on jälkikäteen helppo vedota.

Lain noudattamista tehostetaan rakentamistoimintaa koskevalla korotetulla laiminlyöntimaksulla. Maksu olisi vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa. Se voitaisiin määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

Julkisista hankinnoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kaikkien lain tarkoittamien hankintayksiköiden olisi urakkasopimuksessa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista.

Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin.

Lakiesitykset ovat osa hallituksen harmaan talouden ja talousrikostorjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015. Ohjelmalla tavoitellaan hallituskauden aikana 300–400 miljoonan euron vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä.

Keskuskauppakamari kehottaa yrityksiä arvioimaan palkitsemisjärjestelmänsä Keskuskauppakamari kehottaa kaikkia suomalaisia pörssiyhtiöitä käymään

läpi palkitsemisjärjestelmänsä ja varmistamaan, että ne ovat hyvän hallinnointitavan mukaisia. Yhtiöiden on huolehdittava, että palkitsemisesta annetaan julkisuuteen asianmukaiset tiedot.

Listayhtiöiden hallinnointikoodi edellyttää, että yhtiö antaa verkkosivuillaan palkka- ja palkkioselvityksen, jossa kuvataan toimitusjohtajan palkka ja muut taloudelliset etuudet sekä muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet. Koodi sitoo listayhtiöitä pörssin sääntelyn osana, ja pörssi valvoo koodin noudattamista.

– Keskuskauppakamari on aktiivisesti mukana kehittämässä pörssiyhtiöiden hyvää hallinnointitapaa.

Listayhtiöiden hallinnointikoodi on viimeksi päivitetty vuonna 2010, jolloin palkka- ja palkkioselvityksen sisältövaatimuksia kiristettiin. Yhtiöille on koodissa asetettu tiukat avoimuusvaatimukset. Nyt on kysymys siitä, että koodia noudatetaan, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka perustuu elinkeinoelämän itsesääntelyyn, takaa sijoittajille ja medialle mahdollisuuden saada tietoa palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Palkka- ja palkkioselvitys on julkaistava yhtiön verkkosivuilla ja päivitettävä säännöllisesti. Palkitsemisjärjestelmät on rakennettava edistämään yhtiön pitkän aikavälin tulosta.

Yritysten itsesääntely kuuluu Keskuskauppakamarin tehtäviin. Siitä vastaa varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, joka mielellään vastaa asiaan liittyviin kysymyksiin.

Lisätietoa listayhtiöiden hallinnoinnista: Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, puh. 09 4242 6213 / 050 356 1183 Listayhtiöiden hallinnointikoodi: www.cgfinland.fi

Selvitys: Internetin osuus lähes kymmenesosa Suomen bkt:sta Liikenne- ja viestintäministeriö on selvityttänyt internetin merkitystä Suomen kansantaloudessa. Etlatieto Oy:n selvityksen mukaan internetin osuus Suomen taloudesta on yhdeksän prosenttia.

Kahdeksan maan vertailussa Suomi sijoittui korkeimmalle. Tutkituissa maissa internetin osuus bruttokansantuotteesta oli 4-9 prosenttia. Suomen

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

ero toiseksi sijoittuneeseen Ruotsiin ja kolmannella tilalla olevaan Yhdysvaltoihin oli selvä.

Vertailun maat olivat Alankomaat, Iso-Britannia, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdysvallat.

Suomen asemaa vertailussa pönkittivät tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) liittyvien tavaroiden ja erityisesti palvelujen ylijäämäinen ulkomaankauppa. Tehdyn vertailun valossa Suomi kunnostautuu pikemminkin ICT:n tarjoajana kuin sen käyttäjänä.

Globaalin tietoverkon käsite pitää sisällään fyysisen verkkoinfrastruktuurin ja päätelaitteet sekä digitaaliset ohjelmistot, palvelut ja sisällöt eri tasoilla ja muodoissa. Viimeaikaisen yhdentymiskehityksen myötä internet on enenevässä määrin sama asia kuin kaikki ICT:tä sivuava tarjonta ja kulutus, selvityksessä todetaan.

Tutkijoiden mukaan on vaikea keksiä mitään taloudellista tai muuta yhteiskunnallista ulottuvuutta, johon internetillä ei olisi vaikutusta. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että toisaalta myös kaiken leimaaminen internettaloudeksi on liioittelua.

Välttämättömät perusedellytykset internetin laajamittaiselle huvi- ja hyötykäytölle ovat olemassa, mutta toistaiseksi internetin mahdollisuuksista on nähty tai hyödynnetty vain murusia.

Internetin ja ICT:n potentiaali liittyy jo tunnettuihin mahdollisuuksiin sekä niihin, jotka paljastuvat vasta innovoinnin kautta.

Selvityksessä todetaan, että julkisella vallalla on sekä suora että epäsuora rooli internetin hyötykäytön edistäjänä. Suoraan internetin infrastruktuuriin ja sisältöön liittyvien kysymysten ohella esimerkiksi aineettomien oikeuksien suoja ja julkisesti tuotetun tiedon avoimuus vaikuttavat olennaisesti internetistä lopulta koituvaan hyötyyn.

IPR-tuomioistuin perustetaan Hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen immateriaalioikeusasioiden siirtämisestä markkinaoikeuden yhteyteen.

Immateriaalioikeusasiat ja niitä koskevat turvaamistoimet siirtyvät markkinaoikeuteen vuoden 2013 syksyllä. Tätä ennen vireille tulleet asiat eivät siirtyisi markkinaoikeuteen.

Keskuskauppakamari on ajanut IPR-tuomioistuimen perustamista jo kymmenen vuoden ajan. Tuomioistuimen uskotaan lisäävän kilpailukykyä.

ajantasa ajan tasa • 3/2012

”Asiantuntemuksen keskittäminen parantaa ratkaisujen laatua ja vähentää muutoksenhakutarvetta sekä kokonaiskustannuksia. Näillä seikoilla on oleellista merkitystä yritysten todelliseen oikeusturvaan”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen. ”On Suomen kannalta erinomainen asia, että ratkaisu on vihdoin tehty.

Kun IPR-asioiden merkitys jatkuvasti kasvaa yritysten liiketoiminnassa, kustannustehokkaalla, nopealla ja asiantuntevalla käsittelyllä on suuri vaikutus suomalaisten yritysten kilpailukykyyn.

Erityisesti PK-yritysten kannalta on keskeistä, että koko prosessi hoidetaan samassa tuomioistuimessa”, sanoo Keskuskauppakamarin IPR-valiokunnan puheenjohtaja ja Sanoma Oyj:n lakiasiainjohtaja Merja Karhapää.

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta voimaan 1.6.2012 Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tulee voimaan 1.6.2012. Laki helpottaa ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa. Uudella lailla korvataan nykyinen, vuodelta 1992 oleva laki.

Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisomistukseen. Viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä.

Puolustus- ja kaksikäyttötuotesektorin yritysostot edellyttävät aina hakemuksesta etukäteen tapahtuvaa viranomaisen vahvistusta. Kaksikäyttötuote on hyödyke, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

Siviilipuolella seurannan kohteena ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Siviilisektorin yritysostot ovat ilmoituksenvaraisia.

Puolustusvälineteollisuuden osalta seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilta osin seuranta koskee vain ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EU- ja EFTA-valtioiden ulkopuolella.

Yritysostolla tarkoitetaan toimintaa, jonka johdosta ulkomainen omistaja saa osakeyhtiössä omistukseensa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vai-

kutusvallan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä tai liikkeessä.

Yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat viranomaisasiat käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö. Jos yritysosto voi aiheuttaa erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumisen, vahvistamista koskeva asia käsitellään valtioneuvostossa.

Johtajuus kiinnostaa naisia 40 huippunaista valittiin Keskuskauppakamarin mentorointiohjelmaan, johon saapui yhteensä 218 hakemusta.

Toukokuussa käynnistyvän ohjelman tavoitteena on vauhdittaa osaavien ja kannuksensa hankkineiden naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin.

– Hakemusten taso oli erinomainen. Enää ei voida sanoa, etteivätkö naiset haluaisi edetä urallaan. Olisimme voineet valita heistä jokaisen. Ryhmäkoon rajoitteiden vuoksi jouduimme käyttämään äärimmäisen tiukkaa seulaa. Kriteereinä olivat jo annetut näytöt ja kokemus esimiestyöstä sekä osoitus potentiaalista tulevaisuuden johtajana. Kaikki valitut toimivat jo nyt johtavassa asemassa, iloitsee Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Eroon lasikatosta Mentorointiohjelman tavoitteena on antaa tulevaisuuden naisjohtajille valmiuksia työskennellä yritysten liiketoimintajohdossa sekä aikanaan toimitusjohtajina ja pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tarkoitus on korjata merkittävä epäkohta. Viimeisimmän selvityksen mukaan Suomessa on pörssiyritysten johtoryhmien 900 jäsenestä 26 naisella liiketoimintavastuuta.

– Hakijoiden joukossa oli erityisen paljon 60–70-luvuilla syntyneitä, ja mukaan valittujen ikähaitari on 20 vuotta. Koulutustaso oli erinomainen.

Joukossa on juristeja, kauppatieteilijöitä, insinöörejä etenkin tuotantotalouden alalta ja kaksoistutkinnon haltijoita. Monet työskentelevät teollisuudessa, usein miesvaltaisilla aloilla.

Halusimme varmistaa, että mukaan valitaan osallistujia mahdollisimman monelta toimialalta, kertoo ohjelman toteutuksesta vastaava lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.

Seuraavassa vaiheessa osallistujille nimetään mentoreita kunkin osaamisen, taustan ja tavoitteiden mukaises-

25

yritys •tietoa ti, jotta voidaan varmistaa edellytykset mahdollisimman hyvälle yhteistyölle.

Tähän mennessä mentoreiksi on lupautunut joukko huippujohtajia, joihin kuuluvat Anne Berner, Arto Herranen, Jukka Hienonen, Mårten Mickos, Timo Ritakallio, Maarit Toivanen-Koivisto ja Pekka Viljakainen.

Kampanja neuvoo harmaan talouden torjunnassa Harmaan talouden vastainen Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja

käynnistyy huhtikuussa. Kampanja on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa.

Kampanja kertoo harmaan talouden yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Lisäksi halutaan muistuttaa seurauksista, joita harmaalla taloudella on yksittäisten ihmisten elämään. Kampanja herättelee etenkin nuoria pohtimaan, miten harmaata taloutta voi yksinkertaisin keinoin torjua omassa arjessa.

Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti työelämään siirtymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset.

Nuoria muistutetaan kirjallisen

Sisustaa läpi elämän Kotiin

työsopimuksen, verokortin sekä palkkalaskelman tärkeydestä. Yrittäjiä kehotetaan huolehtimaan veroista sekä eläke- ja tapaturmavakuutuksista.

Kampanjassa ovat mukana harmaan talouden torjuntaan osallistuvat viranomaiset, sidosryhmät sekä elinkeinoelämän ja ammattijärjestöjen edustajat.

Kampanjan verkkosivut: www.mustatulevaisuus.fi

Yhteistyössä Iskun kanssa,

Niemi Palvelut Oy

Työpaikalle

Keittiöön

Niemi Palvelut Oy Satakunnantie 162 20320 TURKU puh. 03 233 0110 www.niemi.fi

26

Isku, Turku Satakunnantie 162 20320 TURKU Koti puh. 029 086 4400 Interior puh. 029 086 4400 www.isku.fi

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

kansain • välistä Jätteet energiaksi standardien avulla Energiakäyttö on yksi jätteen hyötykäytön vaihtoehto. Polttokelpoisesta jätteestä voidaan valmistaa teollisesti kierrätyspolttoainetta ja näin vähentää kaatopaikalle joutuvaa jätettä. Suomen aloitteesta on kiinteistä kierrätyspolttoaineista valmistunut eurooppalainen standardisarja. Sen keskeisin standardi, vaatimuksia ja luokkia käsittelevä SFSEN 15359 julkistettiin 16. helmikuuta.

Standardissa SFS-EN 15359 esitetään kiinteiden kierrätyspolttoaineiden luokitusjärjestelmä ja vaatimukset kierrätyspolttoaineesta esitettävistä ominaisuuksista tietyn mallipohjan mukaisesti.

Lisäksi siinä on mallipohja vaatimustenmukaisuusvakuutukselle. Standardissa annetaan myös esimerkkejä kiinteän kierrätyspolttoaineen luokituksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta.

Standardin on tarkoitus toimia työkaluna, joka mahdollistaa kiinteiden kierrätyspolttoaineiden tehokkaan kaupan ja edistää niiden hyväksymistä polttoainemarkkinoilla. Standardi edistää myyjän ja ostajan välistä yhteisymmärrystä ja helpottaa polttoaineen hankintaa, kuljetusta rajan yli, käyttöä ja valvontaa sekä hyvää yhteydenpitoa laitevalmistajien kanssa.

Standardissa esitetään vaatimustenmukaisuussäännöt, jotka kiinteän kierrätyspolttoaineen on täytettävä, jotta se voidaan luokitella luokitusjärjestelmän mukaisesti. Kiinteän kierrätyspolttoaineen luokitus perustuu polttoaineen kolmen tärkeän ominaisuuden: tehollisen lämpöarvon, klooripitoisuuden ja elohopeapitoisuuden raja-arvoihin. Kukin ominaisuus on jaettu viiteen luokkaan.

Suomessa on vuodesta 2000 ollut käytössä kierrätyspolttoaineista standardi SFS 5875. Tämä standardi on nyt kumottu ja korvattu uusilla eurooppalaisilla standardeilla. Eurooppalaiset standardit laatineen teknisen komitean CEN/TC 343 puheenjohtajana on Martin Frankenhaeuser Suomesta. Komitean sihteerinä toimii Eija Mäkinen SFS:stä. Suomessa kierrätyspolttoaineiden standardisoinnista vastaa Yleinen Teollisuusliitto SFS:n toimialayhteisönä.

Standardissa SFS-EN 15359 on 41 sivua. Se sisältää tekstin suomeksi ja englanniksi. Standardia myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, www.sfs.fi, puh. 09 1499 3353, sähköposti sales@ sfs.fi.

Lähde: Suomen Standardisoimisliitto

ajantasa ajan tasa • 3/2012

Sosiaalinen media on tärkeä työkalu venäläiselle oppositiolle Sosiaalisella medialla oli merkittävä asema Moskovassa joulukuussa 2011 järjestetyissä opposition mielenosoituksissa. Sitä käytettiin sekä työkaluna protestien järjestämisessä että vaihtoehtoisena julkisen keskustelun foorumina.

Jo ennen joulukuisia duumanvaaleja sosiaalisessa mediassa käytiin aktiivisesti poliittista keskustelua, jossa kritisoitiin valtapuolue Yhtenäistä Venäjää ja pääministeri Vladimir Putinia. Samalla sosiaalinen media auttoi mielenosoittajia verkostoitumaan ja rakentamaan yhteistä identiteettiä.

Venäjän valtio tuskin ryhtyy internetin tiukkaan valvontaan, sillä venäläinen keskiluokka on tottunut käyttämään verkkoa tiedonhakuun ja itseilmaisuun.

Tämän vapauden rajoittaminen vahvistaisi hallituksenvastaista mielialaa ja johtaisi entistäkin voimakkaampiin protesteihin.

Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut Markku Lonkilan kirjoittaman Briefing Paperin, joka tarkastelee sosiaalisen median merkitystä Venäjän joulukuisia duumanvaaleja seuranneissa protesteissa. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on tutkimusryhmän ”Helsinki Research Group for Political Sociology” johtaja sekä Venäjän tutkimuksen huippuyksikön ”Venäjän modernisaation valinnat” jäsen.

Julkaisun voi ladata instituutin verkkosivuilla: http://www.fiia.fi. Julkaisu on englanninkielinen. Verkkosivuilla on lisäksi saatavilla suomenkielinen tiivistelmä.

Lisätietoja aiheesta saa kirjoittajalta: markku.lonkila@helsinki.fi, puh. (09) 1912 3962

Finpro avaa vientikeskukset Ruotsiin ja Norjaan Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja haastava taloustilanne ovat lisänneet suomalaisten yritysten kiinnostusta Pohjolan markkinoille. Finpro avaa kevään aikana uudet vientikeskukset Tukholmaan ja Osloon.

– Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kiinnostus Ruotsin ja Norjan markkinoihin on kasvanut viime vuosien aikana. Toimeksiantojemme määrä näihin maihin on yli kaksin-

kertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana, kertoo Finpron kansainvälisen verkoston johtaja Jukka Salo.

Finpron vuosittain toteuttamassa yrityskyselyssä Ruotsin ja Norjan kiinnostavuus markkinoina on kasvanut selvästi. Salo uskoo tämän johtuvan osittain kiristyvästä kansainvälisestä kilpailusta ja haastavasta taloustilanteesta.

Nämä markkinat tarjoavat erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

– Finpro vastaa kasvaneeseen kysyntään avaamalla maaliskuussa vientikeskuksen Osloon ja myöhemmin kevään aikana Tukholmaan. Aiemmin on ehkä ajateltu, että naapurimaissa pärjätään omin avuin. Yrityksillä on kuitenkin selvä tarve saada tukea kansainvälistymiseen myös Pohjolassa. Eri toimialojen käytännöt vaihtelevat myös lähialueilla, Salo sanoo.

Lähimarkkinoilla suuria mahdollisuuksia – Norjassa merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät energia- ja öljyalaan.

Myös telakkateollisuudella on hyviä mahdollisuuksia. Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani ja siellä on ollut kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille kautta aikojen, Salo toteaa.

Ruotsissa ja Norjassa on jo useita vakiintuneita ja hyvin toimivia suomalaisia yrittäjyyttä tukevia toimijoita, kuten ulkoministeriön edustustot ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari. Finpro jatkaa yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa.

– Palvelumme täydentävät muiden suomalaisten toimijoiden tarjontaa. Yhteistyössä mahdollistamme vielä paremmin yritysten menestymisen Ruotsissa sekä Norjassa, Salo jatkaa.

Tällä hetkellä Ruotsissa toimii yli 600 suomalaista yritystä ja Norjassa yli 200.

Lisätietoja: Jukka Salo, johtaja, kansainvälinen verkosto, Finpro, +358 400 345 827, jukka.salo@finpro.fi Outi Torniainen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Finpro, +358 40 512 1375, outi.torniainen@finpro.fi Lähde: Finpro

Komissio haluaa parantaa arvopaperikauppojen luotettavuutta ja tehokkuutta Euroopan komissio on ehdottanut, että

27

kansain • välistä luotaisiin yhteinen eurooppalainen sääntelykehys arvopaperikeskuksille eli arvopaperikauppojen toimituksesta vastaaville laitoksille. Ehdotus kuuluu komission toimenpiteisiin, joilla se pyrkii vakauttamaan rahoitusjärjestelmää.

Ehdotuksella parannetaan arvopaperikauppojen toimituksen luotettavuutta ja tehokkuutta Euroopassa. Sillä myös pyritään lyhentämään aikaa, joka arvopaperikauppojen toimitukseen kuluu, ja minimoimaan toimituspuutteet.

Ehdotuksella toimitusajat yhdenmukaistetaan. Toimitusajaksi vahvistetaan enintään kaksi päivää kaupankäyntipäivän jälkeen arvopapereille, joilla käydään kauppaa pörssissä tai muilla säännellyillä markkinoilla. Nykyisin arvopaperikauppojen toimitus kestää Euroopassa yleensä 2–3 päivää.

Jos markkinatoimijat eivät luovuta arvopapereita sovittuna toimituspäivänä, ne joutuvat maksamaan sakkoja ja niiden on ostettava kyseiset arvopaperit markkinoilta ja luovutettava vastapuolilleen.

Liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien on pidettävä sähköistä rekisteriä lähes kaikista arvopapereista sekä kirjattava arvopaperit arvopaperikeskuksissa, jos arvopapereilla käydään kauppaa pörsseissä tai muilla säännellyillä markkinoilla.

Arvopaperikeskusten on noudatettava tiukkoja toiminnan järjestämistä, liiketoiminnan harjoittamista ja toiminnan vakautta koskevia vaatimuksia.

Näin varmistetaan niiden elinkelpoisuus ja suojellaan käyttäjiä. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä arvopaperikeskuksille toimilupa ja valvottava niitä.

EU:ssa sijaitsevat arvopaperikeskukset saavat pääsyn muihin arvopaperikeskuksiin tai muihin markkinainfrastruktuureihin, kuten kauppapaikat tai keskusvastapuolet, riippumatta siitä, missä nämä sijaitsevat.

Ehdotus toimitetaan nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäsenvaltioille) käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Lue koko lehdistötiedote.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Tiekartta vallanvaihdokseen – Kiinan monoliitti pirstoutuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut analyysin Kiinan tulevasta vallanjaosta.

Kiinassa valmistaudutaan poikkeuksellisen laajaan vallanvaihtoon.

28

Kommunistisen puolueen sisällä vaihtuu vuoden kuluessa jopa 60 prosenttia keskeisestä johdosta eri hallintotasoilla.

Näiden nimitysten jälkeen sukupolvenvaihdos etenee muualle valtiokoneistoon, kuten valtionyrityksiin. Näin kertoo tänään julkaistu EVA Analyysi ”Tiekartta vallanvaihdokseen – Kiinan monoliitti pirstoutuu”. Analyysin on kirjoittanut tutkijatohtori Matti Nojonen.

Kiinan uusi johto saa ratkaistavakseen huomattavia talouspoliittisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Keskeistä suomalaisten yritysten Kiinassa toiminnan kannalta on, minkä talouspoliittisen linjan uusi johto valitsee ja kuinka talouden rakenneuudistusta jatketaan.

Analyysi esittää, että globaalin talouskasvun ja kilpailun kannalta on ratkaisevaa, miten Kiina onnistuu vähentämään riippuvuuttaan maailmanmarkkinoista, lisäämään kotimaista kysyntää ja siirtymään määrällisestä kasvusta laadulliseen ja kestävään kasvuun.

Tämän prosessin aikana puoluejohdon on myös määriteltävä uudelleen puolueen ja markkinoiden välinen suhde.

Analyysi kertoo, että kommunistisen puolueen ja myöhemmin valtion johtoon nousee todennäköisesti kaksi täysin vastakkaisista kokemusmaailmoista tulevaa johtajaa: kehittyneet rannikkomaakunnat tunteva Xi Jinping ja sisämaan olosuhteet ymmärtävä Li Keqiang. Enää puolueella ei tule olemaan yhtä selkeää linjaa, yhtä karismaattista johtajaa vaan Kiinan monoliitti tulee pirstoutumaan monimuotoisemmaksi järjestelmäksi.

Vallanvaihdon aikana Kiinan suljettu poliittinen järjestelmä avautuu hetkeksi. Analyysin mukaan suomalaisyritykset voivat hyödyntää tämän hetken: vallanvaihdon edetessä saadaan selville, miten puolue muuttaa strategisia painotuksiaan, ratkaisee kehitysmallin ongelmia sekä uudistaa talouspoliittista linjaa.

Matti Nojosen analyysi tarkastelee Kiinan tulevan vallanvaihdon prosessia ja valtaan todennäköisesti nousevia henkilöitä. Analyysi esittelee myös neljän Kiinan provinssin talousmallit ja arvioi, kuinka niiden kehitysresepteistä saattaa löytyä ratkaisuja sovellettavaksi koko maan uudistusstrategiassa.

Lähde: EVA

kiinnostava kumppani liiketoiminnan sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön kehittämisessä monella eri alalla. Uusi opas tuo esiin Intian mahdollisuudet suomalaisille ICT-alan yrityksille.

Finpro, Tekes ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat yhdessä selvittäneet Intian liiketoiminta- ja muita mahdollisuuksia, jotka tukevat suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Käytännön esimerkki työstä oli FinNode-innovaatioverkoston toiminnan käynnistäminen Intiassa vuonna 2011.

Intia on globaalisti haluttu yhteistyötaho. Suomella on Intiassa hyvä maine ja yhteydet eri ministeriöiden päättäjiin. Intia ja Suomi ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 tieteellis-teknologisen yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomi on valittu yhdeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön kohdemaaksi.

India Runway: Guide for understanding ICT -käsikirjaa kannattaa käyttää oppaana Intian ymmärtämiseen ennen kaikkea innovaatioekosysteemitasolla; miksi, miten ja missä innovaatiot syntyvät, millaisia mahdollisuuksia ne avaavat ja miten ne jalostetaan palveluiksi ja liiketoiminnaksi.

Lisäksi oppaassa kuvataan pääpiirteitä liiketoiminta- ja innovaatiopotentiaalista valtavassa, nopeasti kasvavassa ja kehittyvässä maassa.

Intiaa ei ole helppoa ymmärtää saati valloittaa. Markkinat ovat kuitenkin terveet, niillä on kysyntää ja kilpailua, ja ennen kaikkea globaalin tason ylittävää kasvua. Selvitäkseen uudessa maailmantaloudessa yritykset joutuvat pohtimaan rooliaan ja suhtautumistaan voimakkaasti nouseviin Intiaan ja Kiinaan, eivät ainoastaan perinteisiin kohdemarkkinoihin Yhdysvaltoihin ja EU:hun.

Kulttuurin ja yhteiskunnan erilaisuus mielessä pitäen Intia kannattaa muistaa markkinana ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän myös innovaatioiden tuottajana.

Lisätietoja Hanna Marttinen-Deakins Head of Industry, Software and Digital Media Finpro puh. 040 343 3348, e-mail hanna. marttinen-deakins(at)finpro.fi

Intian ICT-mahdollisuudet selville Nopeasti kasvavan talouden ansiosta Intia on erittäin potentiaalinen ja

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Greece

Poland

USA

The embassy of Greece in Finland

WTC Poznan, Member Companies

WTC Delaware, Member Companies

A Ready-to-wear textile export agency PerAlta Ltd is looking for Finnish companies to represent in Greece. The company specializes in knitwear and sportswear for women, men and children. This company has over twenty years’ experience in representing companies based in Germany, Italy, Sweden, Holland and France.

B The Buda Ltd. started its activity in 2004 by producing wooden gallantry and providing services related to wood.

Their services: - Planning and milling squares and friezes - Optimization of the desired size - CNC Drilling - Grinding of squares, profiles, surfaces countertops, steps and risers - Milling and grinding of curved elements on milling line (WIGO brand) - Varnishing of milled turned, and planes parts - CNC Engraving - Drying of sawn timber They offer: - Square timber - Sawn timber - Furniture boards and exotic wood Wood species: beech, oak, birch, ash, cherry, walnut (Eu / Am), maple, pear, poplar, sapelli, iroko, ipe, meranti, merbau, samba, padouk, sipo, bilinga, jatoba, tali, wenge and many others. There is also the possibility of making furniture components ex. feet, legs.

The company wants to get in touch with furniture producers, wood suppliers and distributors of wooden gallantry.

B For sale to end-users and distributors: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems. Railcar unloading, bulk bag unloading and filling, ingredient weighing and batching, silos, vacuum conveying systems, weighing systems.

B Format Sp. z o.o. Limited Liability Company has been processing metal since 1998. They manufacture metal components made of inox, acid resistant, and black steel sheets as well as tubes/ pipes of various kinds. The company is looking for new customers from companies dealing in household goods, automotive, construction, road construction, and furniture industries.

B For sale to distributors and end- users: Diamond tools, cleavers and knives - Diamond tools for precession scribing of semi-conductor wafers - Diamond cleavers for fiber optic cleaving - Diamond knives for cutting thin sections

Lithuania Kaunas Chamber of Commerce, Member Company B PlaMeGa is a company operating in the fields of metal, plastic and foam, as well tooling (stamps, moulds) subcontracting since 1963. They are looking for new international partners.

Their products and services include: - CNC milling - CNC turning - CNC bending, punching and stamping - TIG welding - MIG/MAG welding - Point welding - Tube bending - CNC plasma - laser cutting - Other mechanical processing - Injection moulding - Foaming - Powder painting - Assembling - Tool production and maintenance - Non-standard metal, plastic and foam products - Components for home appliances (television, washers, pumps, etc.)

- Other electronics, furniture, machine production - Building and other industries

ajantasa ajan tasa • 3/2012

B Offer to Sell: Chromatography (TLC, HPLC, SPE) - TLC plates, glass-backed, plastic & aluminum backed - TLC accessories: developing tanks, spotting and spraying equipment and storage - Centrifugal Chromatography System - Bulk Silica Gel B For sale to import trading/management companies, agents and end-users: Safety FootwearVarious brands of Safety Footwear: Lehigh, Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland, Converse, Harely Davidson, Dr. Martens, Georgia Boot, Lugz, Nautilus, Durango, Durham, Slip Grips.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@ wtc-turku.fi

29

30

ajantasa ajan tasa • 3/2012

aja

LOGISTIIKAN JA INFRAN AMMATTILAISKETJU

Kuljetukset Logistiikka- ja varastointipalvelut Maa-ainekset Maarakentaminen TURKU LAHTI TAMPERE PORI SALO VAMMALA PARKANO MARTTILA LAPPEENRANTA IMATRA

p. 0201 224 200, www.laaninkuljetus.fi

ajantasa ajan tasa • 3/2012

31

M Itella Posti Oy Itella Green

Kokousmatka maistuu nyt entistäkin paremmalle!

ivalikoima ja to travintoloiden ffe ja t bu n ffe ne bu Li tu Silja usit uudistunut. U minta-ajatus on pisteisiin, joista haluamiaan eri assaan järjeskautuu useisiin ia itse valitsem im po i ikoivo ja ku herk n ruokalajival en ajan buffeti sia, uk tu uu ää tyksessä. Uud lt empi ja sisä aj la in äk st ti ma on en alua!

Hyvää ruokah kuten sushia.

SISÄLTÄÄ 3 ATERIAA/HLÖ!

Päivä Saaristossa -kokousristeily Turusta esim. 43,50 €/hlö

SISÄLTÄÄ BUFFET-LOUNAAN!

meno Silja Galaxylla, paluu Silja Europalla Hinta sis.: risteily B-luokan neljän henkilön hytissä tai kansipaikoin, buffet-lounas ruokajuomineen, kokouskahvibuffet sekä kokoustila (6 h). Hinta voimassa ma–pe-lähdöillä 12.6.2012 asti sekä 15.8.– 14.11.2012, kun ryhmässä vähintään 10 henkilöä. Ajalla 15.11.–26.12.2012 tarjolla joulubuffet, jolloin lisämaksu 6 €/hlö.

23 h -kokousristeily Turusta esim. 101 €/hlö Silja Europalla

Hinta sis.: risteily kahden henkilön B-luokan hytissä, tervetulomalja, kolmen ruokalajin ryhmämenu, meriaamiainen, buffet-lounas ruokajuomineen, kahvibuffet kokousosastolla ja kokoustila (4 h). Hinta voimassa vihreillä su–ke-lähdöillä 9.1.–12.6. & 15.–31.8.2012, kun ryhmässä vähintään 10 henkilöä. Ajalla 1.9.–14.11.2012 paketin hinta esim. 103 €/hlö.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123 (ma–pe 8–17) 010-puhelut: Kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt/min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min.

Paikkoja rajoitetusti, koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

www.silja.fi/kokous