Ajantasa 3/2010

Nousu taantumasta vaatii kilpailukykyä .......4 Tulisiko Kiinan markkinoilla huomioida myös poliittiset riskit ....................5

JÄSENLEHTI 3/2010

Maksukyky ja osakeyhtiön varojen jakaminen .........................................11 Oppia ikä kaikki............................................. 12

AT_taitto_3-10.indd 1

21.5.2010 11:05:53

Ole mukana tapahtumien keskipisteessä!

Syksyllä tapahtuu kauppakamarissa mm: * 5.-11.9 Shanghain maailmannäyttelymatka * 16.9. aamukahvit Canon Oy * 20.9. Kehdosta hautaan - Johda kaiken ikäisiä -seminaari * 7.10. Liikennepäivät * 14.10. aamukahvit Sandvik Mining and Construction Oy * 29.10. Osaava Nainen -kutsuseminaari * 24.11. Kauppakamarin syyskokous

Turun kauppakamari toivottaa mukavaa kesää!

MR NDD LVL N U 0H QWHUL NDOH

7XUXQ NDXSSDNDPDULQ

/,,.(11(3b,9b7

+RWHO 5DGLVVRQ %OX 0DULQD 3DODFH 7XUNX

2 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 2

21.5.2010 11:05:57

SISÄLTÖ Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Pääkirjoitus Nousu taantumasta vaatii kilpailukykyä ....................................... 4 (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

Kuukauden artikkelit Tulisiko Kiinan markkinoilla huomioida myös poliittiset riskit ......... 5 Liikavaikeus ............................................................................. 6 Tilinpäätöksen rekisteröinti ........................................................ 7 Päällekkäiset poissaolot ............................................................ 8 Työharjoittelusuhteista .............................................................. 9 Maksukyky ja osakeyhtiön varojen jakaminen ..............................11 Oppia ikä kaikki ........................................................................12

(02)281 3111 (02)281 3100

Kamarissa tapahtuu

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi

Kuvasatoa kevään tapahtumista............................................ 13-16

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi

Nyt avattu uusi palvelu – LakiUutiset! ..........................................10

UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Yritystietoa Työryhmä ehdottaa uutta lakia ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta .........................................................17 Autoverosta kannetun arvonlisäveron palauttaminen hakemuksesta 17 Listayhtiöiden annettava jatkossa enemmän tietoa johdon palkitsemisesta .............................................................17 Kymmenelle mainokselle huomautus vuonna 2009 ......................18 Selvitys: arvonlisäveron alennus siirtyi kuluttajahintoihin ...............18 Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä ......................18 Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle ...................19 Sosiaali- ja terveysaloille jopa 120 000 työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä ..........................................................19 Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa ......20 Uusiutuvan energian velvoitepaketti sovittiin ................................20 Uudet IT2010-sopimusehdot helpottavat IT-palvelujen hankkimista ..20 Hallitukselta periaatepäätös alylikenteestä ..................................21 Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin ...............21 Mainostajan on lunastettava antamansa ympäristölupaukset ........22 Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät ..............22

Kansainvälistä Yrittäjä, saa äänesi kuuluviin – liity eurooppalaiseen yrityspaneliin .23 Euroopassa tarvitaan enemmän innovointia ................................23 Uusi standardisoinnin tukipalvelu pk-yrityksille .............................23 Kampanjalla CE-merkintä tutuksi ................................................24 Pääomasijoitusten verokohtelu kaipaa yhtenäistämistä ................24

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta......24 Turun kauppakamari kouluttaa ............................26

3 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 3

21.5.2010 11:05:58

Nousu taantumasta vaatii kilpailukykyä Suomen kaltaiselle pienelle kansantaloudelle hyvinvoinnin välttämätön ehto on vientivetoinen ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen teollisuus. Suomalaisen työn hinta ja tuotannon kustannusrakenteet eivät mahdollista hinnalla kilpailua.

Kilpailukykymme onkin perustuttava korkeaan osaamiseen ja hyvään hinta/laatu -suhteeseen. Maailmanmarkkinoiden elpyessä Suomen nousu taantumasta ei tapahdu itsestään. Uusi kasvu on sidoksissa teollisuutemme kilpailukykyyn.

Yritykset ovat itse vastuussa kilpailukykynsä kehittämisestä ja ylläpitämisestä.

Strategian pitää olla selkeä ja sitä on määrätietoisesti toteutettava. On valittava omaan osaamiseen perustuvat liiketoiminta-alueet, joilla voidaan menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Tehokkuudesta on huolehdittava ja muistettava jatkuvan kehittämisen periaate. Myös yritysten toimintaympäristöön on panostettava. Ei riitä, että hiihtäjä on kovassa kunnossa, elleivät myös ladut ole hoidettu.

Muuten lahjakkaat hiihtäjät lähtevät muille laduille.

Yritysten on omassa tuotekehitystyössään toimittava yhdessä asiakkaiden kanssa ja vastattava näiden muuttuviin tarpeisiin hyödyntäen teknologian luomia uusia mahdollisuuksia. Julkishallinnon tehtävä on rakentaa toimintaympäristö, joka tukee mm. yritysten innovointi- ja tuotekehitysprosessia. Esimerkiksi TEKESin ja VTT:n panostukset tutkimustoimintaan ovat tärkeitä. Niitä pitää Varsinais-Suomessa voida paremmin hyödyntää, samoin kuin EU –projektien tarjoamia resursseja.

Suomen kansantalous on suurten haasteiden edessä. Valtion velka on nousemassa lähes 50 prosenttiin BKT:stä.

Budjettivaje ylittää jo nyt EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa määritellyn ylärajan.

Kuntatalous on valtiontalouttakin vakavammassa kriisissä. Turun kaupunki onnistui viime vuoden vaikeissa olosuhteissa kuitenkin aikaansaamaan ylijäämäisen tuloksen, mistä onnittelut koko kaupungin henkilöstölle.

Talouspolitiikan suunta on tässä tilanteessa ollut turhan epävarmaa. Nyt on tärkeintä pitää huolta yrittämisen ja työnteon kannustavuudesta. Yritys- ja ansio-

tuloverotuksen nostaminen ei tätä edistä.

Veronkorotukset vain nakertavat Suomen kilpailukykyä ja supistavat veropohjaa.

Julkisen talouden ahdinkoa on ensisijaisesti helpotettava hallinnon ja palvelutuotannon tehostamisen, ei veronkorostusten kautta.

Uuden kasvun haasteet ovat pitkälti samoja, on sitten kyseessä Turun seutu, Suomi tai jopa suurelta osin läntinen Eurooppa. Sen sijaan kehittyvien talouksien markkinat kasvavat nopeasti. Näillä alueilla osaaminen lisääntyy ja väestö on työhaluista, koska kaikilla on tarve parantaa elintasoaan. Kansainvälinen talouskriisikään ei ole iskenyt näihin markkinoihin vastaavalla voimalla kuin läntisiin markkinoihin.

Menestymisemme perusedellytys on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. PISAtutkimuksen mukaan peruskoulumme antaa erinomaisen pohjakoulutuksen.

Myös korkeamman asteen koulutus on oltava kansainvälisesti vertailukelpoista ja osin jopa kansainvälistä huippua. Siinä keskittäminen ei ole ratkaiseva tekijä.

Meiltä löytyy myös kooltaan pienempiä, mutta osaamiseltaan erikoistuneita kansainvälisiä huippuyksiköitä. Tärkeintä kaikille korkeakouluille on vahva yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Opetusministeriön työryhmän ehdotus, jossa valtaosa yliopistojen opiskelupaikoista jaettaisiin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella, heikentäisi osaamisresurssiemme hyödyntämistä. On täysin epärealistista olettaa, että kaikki tulevaisuuden potentiaaliset osaajat jo teini-ikäisinä ymmärtäisivät hoitaa koulutyönsä tavoitehakuisesti.

Kauppakamarijärjestöllä on yhä tärkeämpi tehtävä vapaan kaupankäynnin puolustajana ja yritysten toimintaympäristön kehittäjänä. Kauppakamareiden uusi strategia keskittyy juuri näihin asioihin.

Meidän tehtävämme on vahvistaa yritysten menestystä ja kilpailukykyä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Jukka Rinnevaara Turun kauppakamarin varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Teleste Oyj

4 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 4

21.5.2010 11:05:59

kuukauden • artikkelit

asiamies, ekonomisti

JARKKO HEINONEN Turun kauppakamari

Tulisiko Kiinan markkinoilla huomioida myös poliittiset riskit?

Kiinan talouden 80 – luvulla toteutetut talousuudistukset saivat käyntiin kehityksen, joka on rakentanut Kiinasta merkittävän markkina-alueen. Kiinan väkiluku vastaa 20% koko maailman väestöstä. Vapaan kaupan seurauksena ainakin periaatteessa tapahtuu talouksien konvergoituminen. Näin ollen Kiinan tulisi jollain aikavälillä vastata myös 20% maailman tuotannosta.

Tällä hetkellä Kiinalla on noin 8%:n siivu maailman teollisuustuotannosta, joten suurten markkinoiden voidaan olettaa edelleen merkittävästi kasvavan. Mielenkiintoista on, että Kiinan talouskasvu on saatu liikkeelle järjestelmällä joka perustuu yhtä aikaa sekä markkinatalouteen, että autoritarismiin. Perinteisestihän markkinatalouden on mielletty kuuluvan yhteen demokratian kanssa.

Kiinaan on talouskehityksen myötä syntynyt hyvin toimeen tuleva keskiluokka. Vastoin perinteisiä teorioita, uusi keskiluokka ei kuitenkaan näytä erityisesti haluavan muutoksia vallitsevaan poliittiseen järjestelmään. Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä esitti tähän syyn erinomaisessa esitelmässään jonka hän piti Turun kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä. Nykyinen järjestelmä on tuottanut merkittävää hyvinvointia ja toisaalta demokraattisessa järjestelmässä kaupunkien keskiluokka ei olisikaan enemmistönä. Suurin osa äänistä tulisi edelleen alkeelliselta maaseudulta. Hyvin toimeentuleva kaupunkiväestö siksi turhaan haikailee demokratian perään, se vain veisi siltä vallan.

Autoritäärinen yhteiskuntajärjestelmä yhdistettynä markkinatalouteen

on Kiinan esimerkissä kiistämättä osoittanut voimansa. Markkinat tuovat tuotantoon tehokkuutta ja oikeus omistamiseen kannustaa yrittämiseen.

Valtio haluaa ja suurilla resursseillaan myös kykenee tukemaan kiinalaisten yritysten kilpailu- ja vientiedellytyksiä. Hallintojärjestelmä mahdollistaa valtiovallan nopean päätöksenteon ja tehokkaan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Demokraattinen järjestelmämme näyttäisi hitaana ja jopa tehottomana hallintomuotona jäävän tässä vertailussa selvästi jälkeen. Erilaisia tavoitteita ja näkemyksiä on paljon ja siksi päätökset, kun niitä lopulta saadaan aikaan, ovat yleensä kaikkien hyväksyttävissä olevia kompromisseja. Toiminnan tehokkaan fokusoimisen edellytykset saattaa meiltä näin puuttua. Voidaan kysyä, olemmeko demokratiamme vuoksi tuomittuja häviämään ankaran kilpailun kansainvälisillä markkinoilla, joilla kansalliset tavoitteet saattavat joskus jopa pyhittää keinot?

Emme voi kuitenkaan ohittaa sitä tosiasiaa, että autoritääriseen järjestelmään kuuluu myös riskinsä. Maan sisäinen levottomuus ei yllättäen näyttäisikään kovin todennäköiseltä.

Päinvastoin, järjestelmä tuntuu jopa vakaammalta kuin ennen, joskaan kaikista levottomuuksista meillä ei varmasti ole edes tarkkaa tietoa. Toinen kysymys kuitenkin on, kuinka varmoja voimme olla siitä, että autoritäärisesti hallinnoitu kumppanimme toimii aina kansainvälisen liiketoiminnan kirjoitettujen ja kirjoittamattomien sääntöjen mukaisesti. Tärkeä kysymys mielestäni on, kuinka luotettavasti

voimme ennustaa Kiinan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset?

Valtiovallan sitoutuminen oman maan yritysten etujen ajamiseen ja toisaalta mahdollisuus tehokkaasti toteuttaa valittua toimintalinjaa voi tuoda myös ikäviä yllätyksiä. Lakeja, säädöksiä ja käytäntöjä voidaan nopeasti muuttaa vallalla olevien intressien mukaan. Voimme myös miettiä, onko länsimaisten yritysten toiminta Kiinassa maan taloudelle pitkällä aikavälillä niin tärkeää, että toimintaympäristö edes tulisi pitää niille suotuisana?

Jähmeä demokratiamme voi olla osin tehotonta, mutta se, että päätöksenteko on hidasta, läpinäkyvää ja siihen vaikuttaa monet eri näkemykset, luo myös varmuutta. Kaiken muuttumattomuus voidaan ottaa myös positiiviselta kannalta. Mitään merkittävää riskiä toimintaympäristön äkkinäisestä muutoksesta ei ole. Autoritäärisessä järjestelmässä tilanne on toinen. Kun on olemassa mahdollisuus radikaaleihin toimenpiteisiin, on olemassa myös poliittinen riski.

Kiinan markkinat kasvavat nopeasti ja kuten mainittu, niiden potentiaali on valtava. Tässä kehityksessä on syytä olla mukana hakemassa omia kasvun mahdollisuuksiaan. Lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä tuskin kannattaa miettiä toimintaympäristön mahdollisia radikaaleja muutoksia. Yritysten pitkän tähtäimen päätöksenteossa ei mielestäni kuitenkaan ole viisasta olla ottamatta huomioon myös Kiinan markkinoiden poliittisia riskejä. Ainakin se perusviisaus kannattaa varmasti muistaa, että kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin.

■

5 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 5

21.5.2010 11:06:00

kuukauden • artikkelit johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Liikavaikeus

Kevään aikana tapahtuneet lakot ovat vaikeuttaneet tai estäneet toimituksia useiden yritysten kohdalla. Esille on noussut kysymys siitä milloin kyseessä on ylivoimainen este toimitukselle ja milloin sitä lievempi; ns. liikavaikeus.

Ylivoimainen este Ylivoimaisella esteellä eli force majeurella tarkoitetaan tapahtumia; - jotka sattuvat sopimuksen teon jälkeen - joihin osapuolet eivät voi vaikuttaa - jotka eivät olleet sopimusta tehtäessä ennakoitavissa - jotka estävät sopimuksen täyttämisen kokonaan tai osaksi Kaikkien neljän kohdan tulee täyttyä, jotta kyseessä olisi ylivoimainen este.

Myyjän on pystyttävä todistamaan, että perusteet suorituksesta vapautumiselle ovat olemassa. Jos este kohtaa myyjän alihankkijaa tai tavarantoimittajaa, on myyjän pystyttävä todistamaan näiden samojen perusteiden olemassaolo apulaistensa kohdalla. Myyjän on myös heti esteestä tiedon saatuaan ilmoitettava siitä ostajalle. Kun este lakkaa, ostaja voi vaatia suorituksen tekemistä.

Vaikka kauppalain 27-28 §:ssä on perusteet ylivoimaiselle esteelle, täydennetään niitä usein sopimuksiin otettavilla force majeure-lausekkeilla.

Näillä lausekkeilla voidaan hyvinkin yksityiskohtaisesti sopia siitä mitkä seikat ovat osapuolten välillä ylivoimaisia esteitä.

Liikavaikeus Liikavaikeus (hardship) on käsitteenä tuntemattomampi kuin ylivoimainen este. Kauppalain 23 §:ssä todetaan että ”myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen täyttämään sopimusta, jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen”.

Ajatus on siis se että ylivoimainen este estää sopimuksen täyttämisen, mutta liikavaikeuden tilanteessa sopimus voidaan sinänsä täyttää, mutta se tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Myyjä voi siten vapautua suoritusvelvollisuudesta jos etuvertailu, jossa sopimuksen täyttämisen myyjältä vaatimia uhrauksia verrataan sopimuksen täyttämisen merkitykseen ostajalle, osoittaa kohtuutonta epätasapainoa myyjän vahingoksi.

Liikavaikeuden puntarointi on aina tapauskohtaista. Jos myyjän suorituksella on ostajalle olennainen merkitys, koska ostaja ei voi hankkia tuotetta tai palvelua ilman suuria vaikeuksia muualta, johtaa se siihen että ostajalta

vaaditaan suurempia uhrauksia kuin jos tuote tai palvelu olisi mahdollista hankkia helposti muualta.

Onko sitten tehtävä tappiollinen kauppa ? Oikeuskirjallisuudessa on lähdetty siitä että pelkkä kaupan tappiollisuus myyjälle ei johda siihen että myyjä vapautuisi suoritusvelvollisuudestaan. Edellytyksenä liikavaikeudelle on että sopimuksen taloudellinen perusta on järkkynyt niin radikaalisti, että myyjältä vaadittavat uhraukset selvästi ylittävät sen, mitä sopijapuolet kohtuudella voivat edellyttää kyseisen kaltaisessa sopimuksessa.

Vastaavasti kuin ylivoimaisessa esteessä ohimenevä este ei vapauta myyjää suoritusvelvollisuudesta. Jos este lakkaa kohtuullisessa ajassa, ostaja saa vaatia suorituksen täyttämistä.

Liikavaikeus-tilanteista on myös mahdollista sopia sopimuksissa.

Tulkinnallisuuden vähentämiseksi voidaan käyttää numeraalisiakin kriteerejä. Velvoitteesta vapauttava (tai sopimuksen sisällön tarkistamiseen) johtava muutos voidaan määritellä esimerkiksi tietyksi prosentuaaliseksi muutokseksi sopimuksen täyttämiskustannuksissa tai tietyn raja-arvon (esim. raaka-ainepörssin noteeraustason) ylittämiseksi ■.

6 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 6

21.5.2010 11:06:01

kuukauden • artikkelit kirjanpidon asiantuntija HANNELE LINDFORS Helsingin seudun kauppakamari

Tilinpäätöksen rekisteröinti Rekisteröintivelvollisuus Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinnistä säädetään kirjanpitolain 3. luvun 9 pykälässä.

Velvollisuus toimittaa tilinpäätös ja toimintakertomus Patentti- ja rekisterihallituksen alaiseen kaupparekisteriin koskee seuraavia yhtiömuotoja: 1. osakeyhtiö 2. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö 3. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on edellisessä kohdassa tarkoitettu henkilöyhtiö 4. osuuskunta 5. keskinäinen vakuutusyhtiö 6. vakuutusyhdistys Tilinpäätöstietojen rekisteröiminen koskee myös liiketoimintaa harjoittavia kirjanpitovelvollisia, jotka ylittävät pienen kirjanpitovelvollisen rajat. Kysymyksessä on pieni kirjanpitovelvollinen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt: • liikevaihto tai vastaava tuotto 7 300 000 euroa • taseen loppusumma 3 650 000 euroa • palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Mikäli kysymyksessä on konserni, rajat määräytyvät konsernitilinpäätöksen perusteella.

Rekisteröitävät asiakirjat Osakeyhtiön ja osuuskunnan on toimitettava seuraavat asiakirjat rekisteröitäväksi: • tuloslaskelma • tase

• liitetiedot • toimintakertomus tai vastaavat tiedot tilinpäätöksen liitetietoina • tilintarkastuskertomus, jos yhtiöllä on oltava tilintarkastaja • hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja osakeyhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä, osuuskunnan osalta tieto ylijäämää tai tappiota koskevasta osuuskunnan kokouksen päätöksestä Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan on päivättävä ja allekirjoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskelman ja taseen vertailutiedot edelliseltä tilikaudelta. Tilintarkastajan on tehtävä merkintä suorittamastaan tilintarkastuksesta tilinpäätökseen, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen.

Tuloslaskelmassa on mainittava yhtiön Y-tunnus ja virallinen nimi.

Edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi julkisten osakeyhtiöiden ja pienten kirjanpitovelvollisten rajat ylittävien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on toimitettava rahoituslaskelma rekisteröitäväksi. Jos tilinpäätökseen sisältyy konsernitilinpäätös, se on myös rekisteröitävä samoin kuin konsernin tilintarkastuskertomus ja mahdollinen konsernin rahoituslaskelma.

Muiden rekisteröintivelvollisten on toimitettava vastaavat tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös ulkomaisten elinkeinonharjoittajien sivuliikkeitä.

Ilmoittamisaika Osakeyhtiön ja osuuskunnan on kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ilmoitettava tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi.

Muiden kirjanpitovelvollisten on ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Tietojen toimittaminen kaupparekisteriin Vuodesta 2008 osa kaupparekisteriin toimitettavista asiakirjoista on mennyt suoraan verohallinnosta Patentti- ja rekisterihallitukseen. Verohallinto toimittaa kaupparekisteriin veroilmoituksen liitteenä olevat, rekisteröitävät asiakirjat. Menettely koskee suurinta osaa yrityksistä (ei kuitenkaan ulkomaisten elinkeinonharjoittajien sivuliikkeitä), jotka antavat veroilmoituksensa osakeyhtiöiden ja osuuskuntien lomakkeella 6B. Veroilmoituksen mukana annettavia liitteitä ovat: • tuloslaskelma ja tase • tieto tilintarkastuksen suorittamisesta • tieto tilinpäätöksen vahvistamisesta • toimintakertomus, mikäli yhtiöllä on laatimisvelvollisuus • tilintarkastuskertomus, jos se sisältää tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja Jos veroilmoitusta ei anneta sähköisesti, ne rekisteröitävät tiedot, jotka eivät ole veroilmoituksen liitteenä, on edelleen toimitettava erikseen kaupparekisteriin. Erikseen toimitettavia tietoja ovat tilinpäätöksen liitetiedot, konsernitilinpäätös, yhtiökokouksen päätös voiton tai tappion käsittelystä ja tilintarkastuskertomus, joka ei sisällä kielteisiä lausuntoja. Tietojen mukana on ilmoitettava yrityksen ja tilikauden tunnistetiedot. Ne voidaan antaa vapaamuotoisella liitteellä tai käyttäen tilinpäätöslomaketta, joka löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta www.prh.fi.

7 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 7

21.5.2010 11:06:02

kuukauden • artikkelit Ne, joiden veroilmoituslomake on muu kuin 6B tai jotka eivät ollenkaan jätä veroilmoitusta, toimittavat kaikki rekisteröitävät tiedot suoraan Patentti- ja rekisterihallitukseen. Ulkomaiset sivuliikkeet ilmoittavat myös tiedot erikseen.

Uutta: Kaikki tilinpäätöstiedot kaupparekisteriin sähköisen veroilmoi-

tuksen liitteenä Vuonna 2009 tai sen jälkeen päättyneiden tilikausien osalta sähköisesti veroilmoituksensa antavalla on mahdollisuus toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle täydellinen tilinpäätös verohallinnon kautta. Verohallinto toimii pelkkänä tiedonvälittäjänä niiden tilinpäätöstietojen osalta, jotka eivät

liity itse veroilmoitukseen. Tällaisten tilinpäätöstietojen antaminen veroilmoittamisen yhteydessä on vapaaehtoista. Patentti- ja rekisterihallitukselle välitettävät tilinpäätösasiakirjat tunnistetaan liitteiden nimien perusteella.

Liitteiden nimeämisestä löytyy tietoa ohjeesta Sähköisen tuloveroilmoituksen sähköiset liitteet (www.vero.fi). ■

lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Päällekkäiset poissaolot Työntekijän työstä poissaolon syynä voi olla samanaikaisesti useampi syy, kuten esimerkiksi vuosiloma, sairausloma, perhevapaa, lomautus, lakko, palkaton vapaa ym. Mikäli poissaolo johtuu useasta eri syystä, poissaolojen keskinäinen järjestys ratkaistaan ns. aikaprioriteettiperiaatteen perusteella.

Sen mukaan ratkaisevaa on se syy, joka on alkanut ensin. Jos työntekijä on sairastunut ja sairausloman aikana hänet lomautetaan, pidetään poissaolon syynä sairautta, koska se on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista.

Mikäli ensimmäinen poissaolon syy lakkaa, mutta poissaolo jatkuu toisen syyn vuoksi, poissaoloa arvostellaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Kun edellä mainitun työntekijän sairausloma päättyy lomautuksen kestäessä, on poissaolon syy siitä lähtien lomautus.

Poissaolon syy vaikuttaa mm. työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen ja vuosilomien kertymiseen. Jos työntekijälle on ennen sairastumistaan annettu lomautusilmoitus, hänellä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan siltä osin kuin sairaus ja lomautus sattuvat samaan aikaan. Hänelle ei myöskään kerry vuosilomaa lomautuksen jatkuttua yli 30 työpäivän ajan. Mikäli tilanne onkin päinvastainen eli työntekijä on sairastunut ennen lomautusilmoi-

tuksen antamista, poissaoloa pidetään sairaudesta johtuvana niin kauan kuin sitä kestää, joten työnantajalla on lain tai työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus mahdollisesti myös ajalta, jolloin sairausloma ja lomautus ovat päällekkäin.

Myös vuosilomaa kertyy pidempään.

KKO 1997:121: Lomautus oli alkanut lomautusilmoituksen mukaisesti. Kun lomautusilmoitus oli annettu ennen työntekijän sairasloman alkamista, oli työnteon keskeytys lomautusaikana johtunut lomautuksesta eikä sairaudesta. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta sairausajan palkkaan.

Työnantajalla ei esimerkiksi ole työehtosopimuksen perusteella palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta, jos lomautettuna olleella työntekijällä alkaa äitiysvapaa. Työntekijä ei myöskään ansaitse vuosilomaa äitiys- ja vanhempainvapaan perusteella, koska poissaolon ensisijainen syy on lomautus. Mikäli lomautus päättyy kesken äitiys- tai vanhempainvapaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja vuosiloman ansainta alkavat lomautuksen päättymishetkellä.

Periaatetta noudatetaan lähes poikkeuksetta, myös lakkojen yhteydessä. Työneuvoston lausunnon mukaan vuosilomaa ei kuitenkaan voida määrätä alkavaksi lakon tai työsulun

aikana. Mutta mikäli työntekijä on vuosilomallaan lakon alkaessa, ei lakko automaattisesti keskeytä työntekijän lomaa.

Jos lakko alkaa sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut työntekijälle vuosiloman ajankohdan, mutta ennen loman alkamista, työntekijä ei ole vuosilomalla lakon aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että loma alkaa lakosta huolimatta alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti.

Mikäli lakko päättyy kesken vuosiloman, saa työntekijä pitää vuosilomana ajan, joka alkaa lakon päättymistä seuraavana päivänä ja loppuu alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti.

Vuosiloma tai sen osa, jota lakon vuoksi ei ole voitu pitää, annetaan myöhemmin työnantajan määräämänä ajankohtana noudattaen vuosiloman antamista koskevia määräyksiä.

Työehtosopimusten mukaan lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä usein on työhön paluu välittömästi vuosiloman päätyttyä. Jos työntekijän vuosiloma päättyy lakon aikana eikä hän palaa työhön, ei lomaltapaluurahaa tältä osin makseta. Lomarahan osalta tilanne voi olla toinen. Riippuen työehtosopimuksen määräyksestä lomaraha voi tulla maksettavaksi myös lakkotilanteessa.

■

8 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 8

21.5.2010 11:06:03

kuukauden • artikkelit lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Työharjoittelusuhteista Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan ja ilman ammattikoulutusta olevan nuoren sijoittumista työelämään. Työharjoitteluun voi osallistua alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva työtön.

Työelämävalmennus on tarkoitettu ammattikoulutetuille tai 25 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille.

Työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta tehdään TE-toimiston, yrityksen ja henkilön välinen sopimus, johon kirjataan mm. suoritusaika ja – paikka, kesto ja tehtävät. Sopimuksesta on ilmoitettava luottamusmiehelle tai muulle henkilöstön edustajalle. Osallistuja ei ole työsuhteessa järjestävään yritykseen eikä hänelle makseta palkkaa. Harjoittelu- ja valmennusaikaa ei oteta tämän vuoksi huomioon myöskään työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa laskettaessa.

Yritys vastaa osallistujan työturvallisuudesta, valvonnasta ja opastamisesta sekä antaa harjoittelusta todistuksen.

Työharjoittelija saa harjoittelun ajalta työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta. Erityisestä syystä työharjoittelusopimusten yhteiskesto voi olla 18 kuukautta. Työelämävalmennuksen ajalta maksetaan työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Henkilö voi saada korvausta tapaturmasta tai ammattitaudista ja hänelle on järjestetty ryhmävastuuvakuutus. Työharjoittelua tai työelämävalmennusta ei voida järjestää samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä, joista yritys on edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista syistä irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijöitä, jos harjoittelu tai valmennus johtaisi työntekijöiden irtisanomisiin tai lomauttamisiin tai heikentäisi heidän

työsuhteidensa ehtoja tai jos järjestäjä saisi siitä kilpailua vääristävää etua.

Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen ilman pätevää syytä saattaa keskeyttää oikeuden työttömyysetuuteen 60 päivän ajaksi.

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saantia. Koulutukseen liittyvän työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana opiskelija ei ole työsuhteessa sen järjestäjään eikä koulutuspalvelujen tuottajaan, elleivät opiskelija ja järjestäjä toisin sovi.

Ammatilliseen koulutukseen liittyvä työssäoppiminen Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, ellei erikseen sovita työsopimuksen tekemisestä. Oppilaitos vastaa opiskelijan tapaturmavakuuttamisesta työssäoppimisessa tapahtuvien tapaturmien varalta. Oppilaitos voi maksaa yritykselle koulutuskorvausta harjoittelun järjestämisestä ja ohjaamisesta.

Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavista ammatillisista opinnoista ja niitä täydentävästä tietopuolisesta koulutuksesta. Pääosin työpaikalla järjestettävä oppisopi-

muskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen, oppisopimukseen. Oppisopimukseen kirjataan sopimuksen voimassaoloaika, koeaika, tutkinto ja palkkauksen perusteet ja siihen liitetään opiskeluohjelma. Oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia tiettyjä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Näitä ovat muun muassa työsopimuksen muoto ja kesto, osittainen hoitovapaa ja työsopimuksen irtisanominen.

Opiskelijaan sovelletaan myös työntekijää koskevia säännöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta. Oppisopimusopiskelijat kuuluvat työnantajan pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Oppisopimus voidaan purkaa välittömästi opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan myös purkaa työsopimuksen irtisanomisperusteilla. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen, jos työnantaja ei noudata oppisopimusta koskevia laki- tai sopimusmääräyksiä.

Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja harkinnanvaraista palkkatukea, jos koulutukseen otetaan työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö.

Muihin opintoihin liittyvä työharjoittelu Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintojen työharjoittelua ei ole erikseen säädetty työsuhteen ulkopuolella tapahtuvaksi. Jos työsuhteen tunnusmerkit, kuten työn tekeminen vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, täyttyvät, kyseessä on työsuhde. Työharjoittelu voi tapahtua myös ilman työsuhdetta.

Työsuhteessa tapahtuvaan työharjoitteluun sovelletaan työlainsäädän-

9 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 9

21.5.2010 11:06:04

kuukauden • artikkelit nön ja työehtosopimusten määräyksiä. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä harjoittelijoiden palkoista.

Niiden mukaan harjoittelijan palkka on yleensä tietty prosenttiosuus vähimmäispalkasta. Oppilaitokset saattavat maksaa työnantajalle harjoittelutukea.

Opintoihin liittyvä työharjoittelu ja työnantajan takaisinottovelvollisuus Yhtenä työnantajan takaisinottovelvollisuuden edellytyksenä on lisätyövoiman tarve. Takaisinottovelvollisuus ei

suoraan estä työnantajaa järjestämästä harjoittelupaikkaa opiskelijalle. Työvoimapoliittisen työharjoittelun ja työelämävalmennuksen osalta on erikseen asetettu laissa rajoituksia, kuten edellä on todettu. Muuten kokonaisharkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä työsuhteessa tehtävä työ ja perustuuko harjoittelu ainoastaan opiskelijan intressiin saada harjoittelu suoritettua vai onko työnantajalla tarkoitus kouluttaa opiskelija työntekijäkseen samankaltaisiin työtehtäviin.

Tapauksessa KKO 1993:97 työn-

Nyt avattu uusi palvelu – LakiUutiset!

LakiUutiset on uudenlainen, kokonaisvaltainen lakipalvelu, joka pitää käyttäjänsä aina ajan tasalla juridiikan tapahtumista. Valitset vain haluamasi oikeudenalat – sen jälkeen asiantuntijat tekevät työn puolestasi ja seuraavat alan merkityksellisiä oikeuslähteitä ja poimivat sieltä tärkeimmät asiat viikoittain nähtäväksesi, halutessasi suoraan sähköpostiisi! Oikeuskäytäntö ja

ajantasainen lainsäädäntö ovat myös palvelussa kattavasti käyttäjän itse selattavissa. Palvelun edistykselliset haku-, selvitystyökalu- ja muistilapputoiminnot tekevät laajan aineiston hallinnasta helpompaa kuin koskaan aiemmin.

LakiUutisissa jokainen oikeudenala muodostaa oman, erikseen tilattavissa olevan tuotteen. Maksat vain siitä

antaja oli irtisanonut kolme vakinaista työntekijää ja osittain heidän irtisanomisaikojensa kuluessa ottanut palvelukseensa neljä opiskelijaa työharjoittelijoiksi lyhytaikaisiin työsuhteisiin.

Opiskelijoiden ottaminen työhön ei heidän palkkaamisensa tarkoitus ja heille sen mukaisesti annettujen työtehtävien laatu huomioon ottaen merkinnyt sitä, että työnantajan olisi tullut peruuttaa vakinaisten työntekijöiden irtisanominen tai tarjota heille työtä työvoimatoimiston välityksellä.

■

tiedosta mitä tarvitset. Tuotteita ovat * Yhtiö- ja immateriaalioikeus * Sopimus, vaihdanta ja vakuudet * Työoikeus * Rikos- ja prosessioikeus * Perhe- ja jäämistöoikeus * Julkiset hankinnat * Verotus.

Sisällön laadusta vastaavat juridiikan huippuasiantuntijat Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä yritysmaailmasta. Lue lisää palvelusta ja katso esittelyvideo osoitteessa www.lakiuutiset.fi

Koulutus- ja työvoimavaliokuntalaisia eduskuntavierailulla toukokuussa.

10 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 10

21.5.2010 11:06:05

kuukauden • artikkelit

Maksukyky ja osakeyhtiön varojen jakaminen Osakeyhtiön varojenjaon verokohtelua koskevat vireillä olevat muutoshankkeet saattavat tuottaa yhtiöille – ja erityisesti niiden omistajille – tarpeita yhtiön varojen jakamiseen tavanomaista vuotuista osingon määrää enemmän.

Varojenjakoa suunniteltaessa ja toteutettaessa ei pidä unohtaa, että osakeyhtiölain mukaan on käytännössä kaiken yhtiön varojen jakamisen edellytyksenä yhtiön maksukyvyn säilyminen.

Osakeyhtiön varojen laillinen jako Osakeyhtiön varojen jakamisen lailliset tavat säädetään osakeyhtiölaissa.

Niitä ovat voitonjako, vapaan oman pääoman muu palauttaminen, osakepääoman ja muun sidotun oman pääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen sekä yhtiön purkaminen tai rekisteristä poistaminen. Osakeyhtiön varojen jakamisen on perustuttava yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen.

Lisäksi voitonjaon edellytyksenä on jakokelpoinen vapaa oma pääoma, ja muun kuin purkamisen tai rekisteristä poistamisen kautta tapahtuvan varojen jakamisen osalta myös yhtiön maksukykyisyys ja sen säilyminen. Muu osakeyhtiön varojen jakaminen ilman liiketaloudellista perustetta on eräitä lahjoituksia lukuun ottamatta laitonta varojen jakoa.

Maksukyky varojen jaon edellytyksenä Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden (OYL 13:2). Vastaavaa säännöstä ei ollut aiemmassa osakeyhtiölaissa eikä sen soveltamisesta vielä ole julkaistua oikeuskäytäntöä.

Säännöksen sanamuodon mukaan ratkaiseva ajankohta on olemassa oleva tieto ja perustellut odotukset varojen jakamisesta päätettäessä. Sanamuoto ei ota kantaa yhtiön maksukyvyn mahdollisesti muuttuneeseen tilanteeseen

varojen jakoa myöhemmin täytäntöön pantaessa.

Osakeyhtiön johtoa sitoo osakeyhtiölain säätämä huolellisuusvelvoite.

Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on huolellisuusvelvoitteen sitomina huolehdittava mm. yhtiön maksukyvyn säilymisestä. Hallitus tai toimitusjohtaja eivät saa noudattaa yhtiökokouksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisesti säädetty, kenen velvollisuus on arvioida maksukykyä yhtiössä.

Yksiselitteistä ei ole, tuleeko yhtiön maksukyvyn olla olemassa ja säilyä myös siinä vaiheessa, kun aiempi päätös varojen jakamisesta pannaan täytäntöön – eli esimerkiksi osinko konkreettisesti maksetaan, jolla hetkellä yhtiön varallisuusasema tosiasiallisesti heikkenee. Jos näin on, saattaisi varojenjaosta päätettäessä maksukykyinen ja päätöksentekohetken tiedoin myös jaon jälkeen maksukykyisenä säilyvä yhtiö panna päätöksen myöhemmin osakeyhtiölain estämättä täytäntöön, vaikka yhtiö olisi jo tullut tai tulisi täytäntöönpanon johdosta maksukyvyttömäksi. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että osakeyhtiölain säätämä maksukykyisyysedellytys koskisi myös täytäntöönpanoajankohtaa. Tämä ei tunnu perustellulta, koska yhtiö voi ottaa myös lainaa osingonjaon rahoittamiseksi. Tällöin toki maksukykyisyysarvioinnin osana on arvioitava sitä, miten lainan rahoituskustannukset lyhennysaikatauluineen ja korkoehtoineen kokonaisuutena vaikuttavat yhtiön maksukykyyn yhdessä osingonjaon kanssa.

Maksukyvyttömyyden sisältöä ei ole tarkemmin määritelty osakeyhtiölaissa tai lain esitöissä. Maksukyvyttömyys on määritelty insolvenssioikeudessa, mistä on olemassa myös laajaa ja jatkuvasti karttuvaa oikeuskäytäntöä. Osakeyhtiölaissa maksukyvyttömyys ei kuitenkaan sisällöltään ole täysin sama. Tuleva oi-

Veli Suortamo

keuskäytäntö esimerkiksi osakeyhtiön johdon vahingonkorvausvastuuta koskevissa asioissa tullee täsmentämään osakeyhtiölain maksukyvyttömyyden sisältöä.

Joka tapauksessa on olennaista dokumentoida varojenjaon edellytykset esimerkiksi varojen jakoa koskeviin päätöspöytäkirjoihin tai niiden liitteisiin. Hallituksen on varojenjakoesityksessään otettava huomioon paitsi päätöksentekohetken tilanne, riittävästi myös odotettavissa oleva kehitys.

Uudistushankkeista Oikeusministeriön virkatyönä laaditussa ehdotuksessa (2009:13) esitettiin muun muassa maksukyvyttömyyttä koskevan arvioinnin vastuun ja ajankohdan selventämistä. Osakeyhtiölakiin ehdotettiin lisättäväksi säännös hallituksen velvollisuudesta arvioida ja dokumentoida maksukyvyn olemassaolo sekä päätöksentekohetkellä että päätöstä täytäntöön pantaessa. Säännöksellä olisi selkeytetty sekä yhtiön toimielinten toimivaltaa ja vastuuta maksukykyisyyden arvioinnissa että maksukykyarvioinnin ajankohtaa.

Esityksestä järjestettiin lausuntokierros, minkä jälkeen hallituksen esitystä osakeyhtiölain muuttamisesta tältä osin ei kuitenkaan annettu. Täsmällisemmät tulkinnat maksukykyarvioinnin vastuusuhteista, ajankohdasta ja maksukyvyttömyyden sisällöstä jäävät myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikäli lainsäädäntötoimia ei niitä ennen saada toteutetuksi.

■ Veli Suortamo KPMG Oy Ab Legal Counsel, varatuomari

11 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 11

21.5.2010 11:06:05

kuukauden • artikkelit

Oppia ikä kaikki Turun kauppakamarin koulutustarjonta on parin viimeisen vuoden aikana ollut laajempaa kuin koskaan.

– Olemme panostaneet aiemmin vahvan taloushallinnon koulutuksen lisäksi myös muiden liiketoiminta-alueiden koulutuksiin, kuten viestintä- ja markkinointikoulutukseen sekä henkilöstöhallinnon koulutukseen, kertoo koulutuspäällikkö Maria Lindbom.

- Käyttämämme kouluttajat saavat lähes poikkeuksetta parhaimpia pisteitä, kun osallistujat arvioijat koulutuksen onnistuneisuutta koulutussessioiden päätteeksi, Lindbom toteaa.

– Käytämmekin aina alansa parhaita asiantuntijoita, joilla on sekä uusin tietämys että kyky esittää asiat ymmärrettävästi ja innostavasti.

Myyntikoulutuksia tekevä Petri Kiikkinen on saanut oivallista palau-

tetta pitämistään myyntivalmennuksista. – Koen itseni juuri valmentajaksi, hän toteaa. – Monesti myyntityössä saadaan pienellä muutoksella omassa tekemisessä suuri merkitys myyntiin, ja olen mielelläni mukana auttamassa ihmisiä noiden pienten muutosten tekemisessä ja huomaamisessa, Kiikkinen jatkaa.

Myyntivalment ajaksi Petri Kiikkinen on kulkenut tennisvalmennuksen kautta. Hän siirtyi pelaajas- Kelly Raita ta valmentajaksi 15-vuotiaana, ja on toiminut päätoimisena tennisvalmentajana kahdeksan vuotta. Liike-elämässä hän on tehnyt uraa Mercuri Internationalin palve-

Koulutuksiin osallistunut Jouni Oksanen sekä kouluttaja Petri Kiikkinen

luksessa, kunnes lähti itsenäiseksi yrittäjäksi. Vuodesta 2008 hän on toiminut kumppanina TJ Consulting Oy:ssä.

Millainen on hyvä myyjä?

- Totta kai on olemassa ”syntymämyyjiä”, heitä, jotka ovat selkeitä lahjakkuuksia myynnin saralla, mutta kyllä sanoisin, että hyväksi myyjäksi tullakseen tarvitaan myös kovaa työtä, Kiikkinen kertoo. – Jos ajatellaan urheilua, niin esimerkiksi Teemu Selänteessä yhdistyvät selkeästi sekä lahjakkuus valitsemassaan lajissa että valtava treenimäärä, joka on tehnyt hänestä kiekkolegendan.

– Aivan samoin on siis myyntityössä: hyvät ominaisuudet auttavat, mutta työtä on tehtävä, Petri Kiikkinen kertoo. Hänen mielestään hyvä myyjä on ennen kaikkea hyvä kuuntelija. – Myyjän on oltava aidosti kiinnostunut asiakkaan ongelmista ja tavoitteesta, jotta voi tarjota tälle oikean ratkaisun tai lisäarvon. Vaikka hyviä myyjiä ei voikaan kategorisesti luokitella sukupuolen perusteella, on Kiikkisen mukaan monesti naisia pidetty juuri hyvinä kuuntelijoina ja täten myös onnistujina myyntityössä. – Tätä ei kuitenkaan voida yleistää, koska kaikki niin hyvät

12 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 12

21.5.2010 11:06:06

kamarissa • tapahtuu

Kevään Hyväksytty Hallituksen Jäsen –koulutuksen iloisia suorittajia.

kuin huonotkin myyjät ovat yksilöitä, Kiikkinen painottaa.

Kielikoulutuksella tehoa yritystoimintaan Yksi innostavuudestaan erityisesti kehuja saanut kouluttaja on myös Kelly Raita. Hän on irlantilais-englantilainen kieltenopettaja, joka on toiminut vuosia kouluttajana niin yksityisellä sektorilla kuin oppilaitoksessakin.

Kauppakamarilla Kelly Raita veti viime syksynä Business Communication Skills -kokonaisuutta saaden opetuksestaan erinomaiset palautteet. – Räätälöin oppituntini aina kuulijoiden mukaan. Päiväni ovatkin hyvin mielenkiintoisen haastavia: aamulla saatan opettaa juristeille lakiterminologiaa englanniksi, päivällä yritysedustajille vaikkapa raaka-ainemarkkinoiden sanastoa ja illalla aloittelijoille sähköpostienglantia, Raita kuvaa.

Opettamisen ohella kahden lapsen äiti viimeistelee kasvatustieteen maisterin opintojaan. Kyseessä on hänen toinen tutkintonsa: hän on suorittanut sekä Bachelor –tason tutkinnon (Social Sciencies) sekä EFL (English as Foreign Language) opettajatutkinnon – Pidän opettamisesta sekä täällä Turun ammattikorkeakoulussa että yrityselämälle. Molemmilla ryhmillä on omat tavoitteensa, Kelly Raita kertoo. Hänen mukaansa yritysasiakkaille opettaminen on omalla tavallaan erityisen palkitsevaa. – Ryhmillä on usein hyvin spesifiset tarpeet ja tavoitteet, jotka koetan opetuksellani täyttää. Opin samalla myös paljon liike-elämästä.

Suomalaiset eivät ole yksin kokiessaan vaikeita small talk-tilanteita. – Ollessani viisivuotias istuin bussissa vieraan ihmisen vieressä ja aloitin iloisen juttelun (äitini kauhuksi): ”My Dad is a Catholic but my Mum a prostitute”

- Tarkoitin tietysti sanoa ”a protestant”, mutta lapsella termit eivät olleet ihan hallussa tuossa iässä, Kelly nauraa. – Opin myös vähän aikaa sitten mieheltäni, että kun juttelen vieraille ihmisille hississä ja heidän silmänsä ovat auki ymmyrkäisenä, se ei olekaan osoitus kiinnostuksesta, vaan - pelosta!

Syksyn koulutustarjonta jälleen runsas - Viimevuotiset menestyksekkäät kielikoulutuksemme saavat tulevana syksynä taas jatkoa, kun Kelly on lupautunut vetämään meillä sekä Presentations Skills-koulutuksen sekä sähköpostiviestintään keskittyvän koulutuksen, kertoo Maria Lindbom. Lisäksi ohjelmassa on mm. kansainvälisen arvonlisäveron kysymyksiä sekä yrityksen pakolliset henkilöstösuunnitelmat –koulutus. ■ Teksti: Jaana Mäkikalli

13 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 13

21.5.2010 11:06:09

kamarissa • tapahtuu

ICT Teema 2010 Teema 2010 –seminaarissa 14.4. jaettiin palkinto vuoden ICT-teosta. Palkinto myönnettiin IKITIKkonsortiolle, joka työskentelee parantaakseen tiedonkulkua Suomen terveydenhuollossa. Palkinnon vastaanottivat Janne Lahtiranta, Turku Science Park; Heikki Korvenranta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; Juhani Reiman, Lingsoft Oy sekä Tapio Salakoski, Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos.

SITRA:n Strategisen uusiutumisen osaston johtaja Jari Pasanen esitteli mm. SITRA:n toimia sähköisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén ja sähköisen liiketoiminnan tulevaisuus.

Professori Saara Taalas Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulusta herätteli kuulijoita uudenlaiseen tapaan ajatella yritystoimintaa.

Toimitusjohtaja Teemu Kiiski Finnish Design Shop Oy:stä esitteli yrityksensä ratkaisuja sähköisen kaupankäynnin saralla.

Yleisö pystyi seuraamaan seminaaria paitsi paikanpäällä myös netin välityksellä.

14 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 14

21.5.2010 11:06:11

kamarissa • tapahtuu

Kevätkokous 27.4. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Kauppakamarin sääntömääräisen kevätkokouksen vierailevana puhujana toimi Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä (vas.). Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen esitteli kokouksessa yliopiston varainhankinnan tilannetta.

Turun kauppakamarin omistaman Turun Viestintäkamari Oy:n antama 100.000 euron lahjoitus Turun yliopiston varainkeruuseen luovutettiin vararehtori Reposelle. Luovuttajina puheenjohtaja Kari Ruusunen sekä toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Kevätkokouksen yhteydessä palkittiin Turun kauppakamarin ja Turun Sanomien työllistämisselvityksessä ansioituneet yritykset. Kuvassa yritysten edustajat vasemmalta: myyntijohtaja Kalle Riitahaara Vahinkovakuutusyhtiö Tryggvästa, maajohtaja Tapio Vuojärvi ja henkilöstöjohtaja Anette Töyry Lindorff Oy:stä sekä Turun Sanomien taloustoimituksen päällikkö Veijo Hyvönen.

15 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 15

21.5.2010 11:16:50

kamarissa • tapahtuu

RFIDseminaari

Turun kauppakamarin ja RFId Lab Finland ry:n yhteinen seminaari keräsi satapäisen yleisön kuulemaan RFID-teknologian tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnassa.

Seminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun ICT-talon tiloissa.

Loimaan seudun kehittämiskeskus 15 vuotta Loimaan seudun kehittämiskeskus juhli 15-vuotista taivaltaan Loimaan Heimolinnassa.

Puhevuorossa toimitusjohtaja Pauli Salminen.

Huhtikuiset aamukahvit Legistum Oy:n vieraina.

16 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 16

21.5.2010 11:16:54

yritys • tietoa Työryhmä ehdottaa uutta lakia ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta Ulkomaalaisomistusta koskevan lainsäädännön ajanmukaisuutta ja mahdollisia muutostarpeita selvittänyt työryhmä on luovuttanut mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että nykyinen laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta korvaan uudella lailla.

Avoin suhtautuminen kansainvälisiin investointeihin ja maailmankaupan vapauttamiseen on eräs Suomen taloudellisen menestyksen perustekijöistä tulevaisuudessakin. Uusi laki parantaisi valtioneuvoston viimekätisiä mahdollisuuksia puuttua suunniteltuun yritysostoon kun erittäin tärkeä kansallisen etu niin vaatii. Työryhmä katsoo, että sen ehdotus on sopusoinnussa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Työryhmä ehdottaa, että yritysostojen valvonta keskitetään työ- ja elinkeinoministeriöön. Nykyisin puolustusteollisuutta koskevia yritysostoja valvoo puolustusministeriö. TEM:llä olisi oikeus esittää valtioneuvostolle, että se kieltäisi suunnitellun yritysoston, jos laissa tarkoitettu erittäin tärkeä kansallinen etu vaarantuisi. Vain puolustusvälineteollisuutta koskevat yritysostot olisi ilmoitettava aina etukäteen ministeriölle. Muut yritysostot olisivat ilmoituksenvaraisia silloin, kun ulkomainen omistaja saa omistukseensa vähintään yhden kymmenesosan osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan muussa seurannan kohteena olevassa yhteisössä tai liikkeessä.

Ministeriön olisi käsiteltävä ilmoitukset enintään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut riittävät tiedot yritysostosta.

Puolustusvälineteollisuuden osalta valvonta koskisi kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilta osin valvonta koskisi vain ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka Euroopan Unionin jäsenvaltioiden tai Euroopan vapaakauppaliitto EFTAan kuuluvien valtioiden ulkopuolella.

Työryhmän mietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Työryhmässä on ollut edustus TEM:stä, valtioneuvoston kansliasta, ulkoasiainministeriöstä, puolustusministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Elinkei-

noelämän Keskusliitosta sekä Keskuskauppakamarista. Työryhmän mietintö on yksimielinen.

Nykyinen laki tuli voimaan vuonna 1993.

Työryhmän esitys on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut Lisätiedot: ylijohtaja Raimo Luoma, TEM, p. 0106063621

Autoverosta kannetun arvonlisäveron palauttaminen hakemuksesta yrityksille ja yhteisöille Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 19. maaliskuuta 2009 tuomion Suomen autoverotusta koskevassa kanneasiassa C-10/08. Tuomiolla oli takautuvia vaikutuksia autoverotuksiin, jotka on tehty vuosina 2006-2009.

Yksityishenkilöille arvonlisävero on palautettu viran puolesta.

Autoverosta kannettu arvonlisävero palautetaan yritys- ja yhteisötunnuksella (y-tunnus) verotettavaksi ilmoitetuista ajoneuvoista ainoastaan niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole voinut veroa vähentää veroa arvonlisäverotuksessa. Yrityksille ja yhteisöille vero palautetaan ainoastaan verovelvollisen hakemuksesta.

Lue lisää tullin tiedotteesta osoitteesta http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ asiakastiedotteet/yhteiset/as_tiedote_20100315/

Listayhtiöiden annettava jatkossa enemmän tietoa johdon palkitsemisesta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) ollaan uudistamassa. Suurimmat muutokset lokakuussa 2008 annettuun koodiin nähden koskevat johdon palkitsemista.

Koodiehdotuksen mukaan palkitsemisjärjestelmät on laadittava siten, että niiden tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Palkitsemisjärjestelmien on perustuttava ennalta määrättyihin suoritus- ja tuloskriteereihin.

Arvopaperimarkkinayhdistys on julkistanut ehdotuksen päivitetyksi

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiksi. Koodiehdotuksesta on käynnistynyt lausuntokierros, joka päättyy 12.4.2010. Päivitetty koodi, joka korvaa vuoden 2008 koodin, on tarkoitus antaa kesäkuun puolivälissä. Uuden koodin suunnitellaan tulevan voimaan 1.9.2010.

Suurimmat muutokset koskevat johdon palkitsemista. Koodiehdotuksen mukaan palkitsemisjärjestelmät on laadittava siten, että niiden tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä.

Lisäksi palkitsemisjärjestelmien on perustuttava ennalta määrättyihin suoritus- ja tuloskriteereihin. Muutosten taustalla on kansainvälisen sääntelyn kehitys, erityisesti Euroopan komission 30.4.2009 antama suositus listayhtiöiden johdon palkkioista.

Avoimuus auttaa ehkäisemään palkitsemisen ylilyöntejä - Finanssikriisin taustalla oli amerikkalaisissa finanssialan yrityksissä käytetyt palkitsemisjärjestelmät, joissa ei riskienhallinnan näkökulmaa ja yrityksen pitkän aikavälin tuloksentekoa otettu riittävästi huomioon, toteaa koodiehdotusta valmistelleen työryhmän jäsenenä toiminut johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista. - Tämän vuoksi kansainvälisessä sääntelyssä on ryhdytty painottamaan yritysten pitkän aikavälin menestystä palkkiokriteereissä, mikä näkyy nyt julkistetussa koodiehdotuksessakin, vaikka Suomessa ei vastaavia ylilyöntejä ole esiintynyt, Linnainmaa jatkaa.

Palkitsemisesta yhtenäinen kuvaus yhtiön Internet-sivuille Koodiehdotuksen mukaan listayhtiöiden on annettava palkka- ja palkkioselvitys. Yhtiön Internet-sivuille asetettava selvitys on yhtenäinen kuvaus palkitsemisesta yhtiössä. Siinä on kerrottava yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan kaikki etuudet. Lisäksi toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet selostetaan. Listayhtiön on jatkossa kuvattava palkka- ja palkkioselvityksessä, miten palkkiot jakautuvat kiinteään ja muuttuvaan osaan sekä pitkän ja lyhyen aikavälin palkitsemiseen. Myös muuttuville palkkion osille asetetuista enimmäisrajoista sekä palkkioihin sovellettavista ansainta- ja sitouttamisjaksoista annetaan tiedot palkka- ja palkkioselvityksessä. Palkkioiden määräytymisessä käytettävistä suoritus- ja

17 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 17

21.5.2010 11:16:59

yritys • tietoa tuloskriteereistä on kerrottava, samoin tiedot lisäeläkkeistä.

- Jatkossa osakkeenomistajat saavat nykyistä enemmän tietoa listayhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. Avoimuus voi myös ehkäistä ennalta ylilyöntejä palkitsemisessa, johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista toteaa. Laajempien tietojen nojalla osakkeenomistajat voivat tarvittaessa käyttää kyselyoikeuttaan yhtiökokouksessa, Linnainmaa jatkaa.

Lisätietoja: Johtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari, puh. 09 4242 6213, 050 356 1183 Arvopaperimarkkinayhdistys on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n, Keskuskauppakamarin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n perustama yhteistyöelin.

Yhdistyksen tavoitteena on itsesääntelyä tehostamalla varmistaa, että arvopaperimarkkinoilla toimivien yritysten toimintamallit ja pelisäännöt ovat yhdenmukaiset. Yhdistys osallistuu itsesääntelynormien laadintaan ja tarvittaessa tulkitsee niitä.

Kymmenelle mainokselle huomautus vuonna 2009 Vuonna 2009 mainonnan eettinen neuvosto (MEN) huomautti kymmentä mainostajaa. Kahdeksan mainoksista oli lapsille sopimattomia. Eniten neuvosto sai lausuntopyyntöjä tv-mainoksista, 28 %. Vuonna 2010 yksi kampanja on saanut huomautuksen.

Vuonna 2009 mainonnan eettiseen neuvostoon otettiin yhteyttä 65 (vuonna 2008: 80) eri mainoksesta ja neuvosto sai yhteensä noin 150 yksittäistä lausuntopyyntöä. Lausuntoja annettiin 31 (vuonna 2008: 26). Suuri osa lausuntopyynnöistä ei antanut aihetta enempään käsittelyyn. Valtaosassa annetuista lausunnoista todettiin, ettei mainos ollut hyvän tavan vastainen.

Eniten lausuntopyyntöjä tuli tvmainoksista, 28 % (vuonna 2008: 26 %). Toiseksi eniten lausuntopyyntöjä tuli sanoma- ja aikakauslehtimainoksista, 12 % (vuonna 2008: 24 %).

Kymmenen mainosta sai huomautuksen (vuonna 2008: 9). Huomautuksen saaneista mainoksista neljä oli ulkomainoksia (2008: 3), kaksi verkkosivuilla julkaistua mainosta, kaksi radiomainosta, yksi sanomalehtimainos ja yksi tv-mainos (2008: 5). Kahdeksan

mainosta sai huomautuksen sillä perusteella, että mainos oli lapsille sopimaton. Kaksi huomautusta annettiin sillä perusteella, että mainos oli syrjivä.

Mediavalinnalla ja tyylilajilla on merkitystä mainosta arvioitaessa Mainonnan eettinen neuvosto arvioi mainoksia ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin perussäännöt ja neuvoston omat hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet. Lisäksi merkitystä saattaa olla mediavalinnalla, mainoksen esitysajalla, mainoksen tyylillä ja toteutustavalla. Verkkomainosten osalta merkitystä voi olla myös sillä, millaisella sivustolla mainos on ollut tai sillä, onko mainos kenties syvemmällä sivustolla monen klikkauksen päässä.

Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana 70 prosenttia huomautuksista (13 kpl) on annettu sillä perusteella, että mainos on lapsille sopimaton.

Alkuvuodesta 2010 MEN on antanut yhden huomautuksen Mainonnan eettinen neuvosto on antanut yhden huomautuksen (MEN 2/2010) alkuvuonna 2010. Huomautus annettiin ennen joulua esitetylle Suomalaisen Työn Liiton kampanjalle, jonka tarkoituksena oli muistuttaa kuluttajia suomalaista tuotteista ja palveluista. Neuvosto katsoi, että radiokampanjassa suhtauduttiin venäläisiin halventavalla tavalla, minkä vuoksi Suomalaisen työn liitto sai huomautuksen.

Lisätietoja: Neuvoston lakimiessihteeri Paula Paloranta, Keskuskauppakamari, puh. 050 548 0236

Selvitys: arvonlisäveron alennus siirtyi kuluttajahintoihin Arvonlisäveroa alennettiin lokakuun alusta 2009 viidellä prosenttiyksiköllä. Alennus siirtyi kuluttajahintoihin, mutta tuoteryhmittäin oli eroja. Valmisaterioiden hinnat nousivat aina arvonlisäveron alentamiseen saakka. Puolivalmisteiden ja raaka-aineiden hinnat olivat laskusuunnassa jo aiemmin.

Tämä ilmenee Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemästä hintaseurannasta.

Tutkitulta ajalta ei saatu tukea

väitteelle, että kauppa olisi nostanut hintoja ennen alennusta ja korvannut tämän hintojen nostamisen veron alennuksella. Hinnat lähtivät laskuun jo ennen veron alennusta.

Hintaseurannan tulosten mukaan elintarvikkeiden hinta laski veronalennuksen tultua voimaan syyskuusta lokakuuhun 2009 keskimäärin 5,7 prosenttia. Mikäli elintarvikkeiden hintakehitystä tarkastellaan ilman tuoreita vihanneksia, elintarvikkeet olivat lokakuussa 2009 keskimäärin 5,2 prosenttia halvempia kuin syyskuussa 2009.

Arvonlisäveron alentamista seuranneina kuukausina elintarvikkeiden hinnat nousivat hieman. Vuoden 2010 tammikuussa elintarvikkeet maksoivat keskimäärin 1,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2009 lokakuussa.

Erityyppisten myymälöiden välillä erot elintarvikkeiden hintakehityksissä ovat suhteellisen pieniä. Isojen ja keskikokoisten myymälöiden hinnat ovat keskimäärin laskeneet hieman enemmän kuin pienten myymälöiden. Alueelliset erot hintojen muutoksissa eivät myöskään ole kovin suuria.

Ruokakori maksoi vähiten Lidlin kaupoissa ja kotimaisista kaupparyhmittymistä ruokakorin sai mukaansa edullisimmin S-ryhmän kaupoista.

Vuoden aikana eniten alentui Stockmannin ruokakorin hinta. Erot kaupparyhmittymien välillä ruokakorien keskihinnoissa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Havaintoaineisto koottiin 81 myymälästä eri puolella Suomea vuoden 2008 lokakuun ja vuoden 2010 tammikuun välisenä ajanjaksona. Hintaseurantaan valitut tuotteet ja tuotemerkit ovat yleisesti tunnettuja ja ne kuuluvat eniten myytyjen elintarvikkeiden ja nonfood -tuotteiden joukkoon.

Tutkimuksen sähköinen versio on luettavissa osoitteessa www.kuluttajatutkimuskeskus.fi Lisätiedot: Erikoistutkija Ari Peltoniemi, Kuluttajatutkimuskeskus puh. 010 605 9021 Erikoistutkija Johanna Varjonen, Kuluttajatutkimuskeskus puh. 010 605 9036 hallitusneuvos Antti Riivari, TEM, puh. 010 606 3742

Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Hallitus esittää, että henkilöstörahastolakia uudistetaan. Ehdotukseen sisäl-

18 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 18

21.5.2010 11:17:00

yritys • tietoa tyy kolme keskeistä muutosta. Henkilöstörahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahastoosuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisen alaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä kymmenen työntekijän yritykseen.

– Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole tai voi olla, toteaa työministeri Anni Sinnemäki.

Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä.

Voimassa olevan lain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon.

Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa olevia saatetaan lakkauttaa.

Siksi hallitus esittää, että myös tulospalkkiot sisällytettään lain piiriin muidenkin kuin valtion osalta.

Palkkiojärjestelmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustavuus ja sitouttaminen. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistä saa osuutensa rahastosta työsuhteensa päättyessä. Ehdotuksen mukaan työntekijän rahasto-osuudesta siirrettäisiin nostettavissa olevaan osaan vuosittain enintään 15 prosenttia, kuten voimassaolevan lainkin mukaan, mutta viiden vuoden odotusaika poistettaisiin.

Lisäksi hallitus esittää, että henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voisivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena.

Esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän ehdotuksiin.

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 60 49835 tai

050 396 0201 hallitussihteeri Jan Hjelt, puh. 010 60 48940

Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoimintaasiamiehelle Työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta siirtyy yhteistoimintaasiamiehelle, kun asiaa koskeva laki tulee voimaan 1.7.2010. Lailla perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen erillinen viranomainen, yhteistoiminta-asiamies.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijainen tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa.

Asiamiehellä on valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyvät myös yhteistoimintaasiamiehen tehtäviksi.

Uuden lain myötä valvonta tehostuu ja yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yhteistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Tällä on merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja kasvuyrityksille. Yhteistoimintalain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.

Yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuuluu nykyisin työ- ja elinkeinoministeriölle ja on kiinteä osa ministeriön tavanomaista toimintaa. Tästä syystä laillisuusvalvonta on katsottu järjestetyn epätyydyttävästi. Uusi laki turvaa valvonnan riippumattomuuden ja erillisyyden.

Lakiehdotus oli valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina ministeriön lisäksi palkansaajia edustavat keskeiset työmarkkinakeskusjärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ry. Ehdotus oli yksimielinen.

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, TEM, puh. 010 60 48935 tai 050 396 0201 ylitarkastaja Jan Hjelt, TEM, puh. 010 604 8940 tai 050 396 0199

Sosiaali- ja terveysaloille jopa 120 000 työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä Sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan 120 000 työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä. Teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä. Näin arvioidaan VATT:n neljälle ministeriölle tekemässä raportissa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010–2025, joka julkistettiin 6.4.2010.

Suomen talous kohtaa lähitulevaisuudessa monia haasteita. Finanssikriisin jälkeisen taantuman myötä työttömyys on kohonnut nopeasti erityisesti teollisuudessa, eikä kovin nopeaa toipumista taantumasta ole odotettavissa.

Väestökehityksen vaikutukset alkavat lähitulevaisuudessa näkyä kansantalouden suorituskyvyssä, kun työikäisen väestön määrä laskee ja ikääntyneiden määrä kasvaa Tämä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla. Työvoiman kysyntärakenne muuttuu tulevaisuudessa voimakkaasti.

Palvelualoilla työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Seuraavan neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarve kasvaa laskelmien mukaan 35 000 hengellä, joka jakautuisi likimain puoliksi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Vuoteen 2025 mennessä näiden alojen kasvu vuodesta 2009 olisi peräti 120 000 henkilöä.

Palveluvaltaistuminen vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin keskeisesti. Useiden palvelutoimialojen ja julkisen sektorin tuottavuuskehityksen hitaus voi muodostua kansantaloudelle haasteeksi varsinkin, jos julkisten palvelujen kysyntä kasvaa ennustettua nopeaa vauhtia.

Teollisuuden tuottavuuskehityksen jatkuessa muuta taloutta selvästi nopeampana, voi teollisuuden arvonlisäys kasvaa suhteellisen nopeasti, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä, koska kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen monilla toimialoilla. Lisäksi eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jäänee finanssikriisiä seuranneen taantuman jälkeen aiempaa alemmalle tasolle.

Talouden rakenteen kehitykseen vaikuttaa myös talouden lisääntynyt avoimuus. Tuonnin osuuden kasvusta huolimatta Suomen kauppatase on

19 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 19

21.5.2010 11:17:00

yritys • tietoa pysynyt selvästi ylijäämäisenä viime vuosiin asti. Tulevaisuudessa tuonnin odotetaan kasvavan vientiä nopeammin, mikä vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouden kehitykseen.

Neljä ministeriötä eli työ- ja elinkeino-, valtionvarain-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat uudistaneet yhteisesti pitkän aikavälin tuotannon ja työvoiman kehitysskenaarionsa. Ennakointityön tuottajaksi valittiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja työtä ohjaa ministeriöiden yhteinen tilaajakonsortio.

Juha Honkatukian, Jussi Ahokkaan ja Kimmo Marttilan raportin sähköinen versio on luettavissa osoitteessa www.vatt.fi Lisätiedot: yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT, puh. 040 304 5561 tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, puh. 050 396 3658 neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, OPM, puh. (09) 160 77098

Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa Tasavallan presidentti vahvisti 30.4.2010 julkisten hankintojen uudet kansalliset kynnysarvot. Muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuvat.

Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa nostetaanin100 000 eurosta 150 000 euroon. Muutokset tulevat voimaan kesäkuun alussa.

Kesäkuusta lähtien kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 30 00 euroa.

Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 100 000 ja rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 150 000 euroa.

Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta.

Markkinaoikeudelle uusia välineitä hankintojen valvontaan Julkisten hankintojen valvonta muuttuu myös siten, että markkinaoikeus saa käyttöönsä uusia seuraamuksia: hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen.

Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankinto-

jen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa.

Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava sakon kaltainen seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.

Hankintayksikkö voi myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.

Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Johanna Lähde, TEM, p. 010 606 4694

Uusiutuvan energian velvoitepaketti sovittiin Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi 20.4.2010 yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä.

EU-velvoitteen mukaisesti Suomen on käytännössä lisättävä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa energiantuotantoa vuoteen 2020 mennessä yhteensä 38 terawattitunnilla.

Hallitus on arvioinut energian loppukulutuksen olevan Suomessa vuonna 2020 yhteensä 327 TWh. Tästä uusiutuvista energialähteistä saadun energian määrä tulee olla 124 TWh, jotta Suomi täyttäisi velvoitteensa nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuonna 2020.

Ministerityöryhmän nyt hahmottelema uusiutuvan energian paketti on selkeä suunnanmuutos kohti päästötöntä energiantuotantoa. Uusiutuvan energian haastavaan lisäystavoitteeseen päästään edistämällä erityisesti metsähakkeen ja muun puuenergian käyttöä, tuulivoimaa, liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sekä lisäämällä lämpöpumppujen käyttöä.

Uusiutuvan energian edistämistoimin hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön vähentäminen laskisi CO2-päästöjä vielä noin 2 miljoonaa tonnia.

Mittavien investointi- ja työlli-

syysvaikutusten lisäksi uusiutuvan energian käytön lisääminen parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa Suomen nousun ilmasto- ja energiaosaamisen edelläkävijämarkkinaksi, mikä edistää alan uuden teknologian vientiä. Samalla päästään hyvää alkuun kivihiilen käyttöön pohjautuvan energiatuotannon alasajossa.

Uusiutuvalle energialle maksettaisiin vuonna 2020 tukea noin 327 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä huomattava osa muodostaisi tuulivoiman ja biokaasun sekä pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon syöttötariffi. Muita tukimuotoja olisivat pienpuun energiatuki sekä sähköntuotantotuet.

Kaiken kaikkiaan tukien avulla voitaisiin auttaa toteutumaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian tuotantomuotoihin Suomessa.

Uudet IT2010sopimusehdot helpottavat IT-palvelujen hankkimista Uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan 19.5.2010. Yhteiset pelisäännöt helpottavat IT-palvelujen toimittamista ja hankkimista. IT2010-sopimusehdoissa on muun muassa kokonaan uudet SaaS-palvelujen toimittamiseen soveltuvat erityisehdot.

IT2010-sopimusehdot on laadittu käytettäväksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Valtaosa ehtojen käyttäjistä on pieniä ja keskisuuria ITalan yrityksiä.

- Kummankin osapuolen edut kohtuullisessa määrin huomioivat sopimusehdot voidaan hyväksyä molemmilla puolilla neuvottelupöytää.

Sujuva sopimusneuvottelu säästää sekä IT-toimittajien että asiakkaiden aikaa ja alentaa sopimusneuvotteluista aiheutuvia niin sanottuja transaktiokustannuksia, sanoo sopimusehtojen uudistustyötä hallinnoineen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Mika Hemmo.

Merkittävimpinä muutoksina SaaS-palvelut, avoin lähdekoodi ja tietojärjestelmätoimitukset - Uusia elementtejä ovat eritysehdot SaaS-palveluista sekä palvelutasokuvauksen (SLA) malli, kertoo sopimusehdot laatineen työryhmän puheenjohtaja, lakimies Jaakko Turunen.

20 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 20

21.5.2010 11:17:01

yritys • tietoa SaaS (Software as a Service) tarkoittaa palvelua, jossa ohjelmisto tai sovelluskokonaisuus on toimittajan palvelimella ja valvonnassa. Asiakas käyttää palvelua Internetin välityksellä.

- Sopimusehdoissa on huomioitu myös tietojärjestelmätoimitukset ja avoin lähdekoodi sekä tehty lukuisia muita markkinakäytännön kehittymisestä johtuvia uudistuksia, sanoo Jaakko Turunen.

Sopimusehdot on uudistettu Keskuskauppakamarin, Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Tietotekniikan liitto ry:n maaliskuussa 2009 käynnistyneessä projektissa yhteistyössä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa. Projektissa syntyneet uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan 19.5.2010. Sopimusehtojen myynti ja koulutukset alkavat 20.5.2010.

Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663

Hallitukselta periaatepäätös älyliikenteestä Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, jolla vahvistetaan kansallisen älyliikenteen strategian mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tarkoituksena on kytkeä älyliikenteen tarjoamat mahdollisuudet tiiviisti liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Älyliikenteen laajamittaisella käytöllä valtio ja kunnat saavuttavat huomattavia tuottavuus- ja muita hyötyjä.

Pelkästään liikenneturvallisuuden parantumisen tuoma hyöty on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Väylänpidon tuottavuuden on arvioitu strategian toimenpiteiden ansioista kasvavan 10 prosenttia yleistä talouskehitystä enemmän.

Kansallisen älyliikenteen strategian tavoitteena on nostaa Suomi merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden tuottajaksi ja viejäksi.

Lisäksi innovaatioiden laajamittaista käyttöä edistetään sekä turvataan älyliikenteelle kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri.

Liikennepolitiikan uudistamisessa käytetään keskeisenä keinona tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on kasvattaa liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, parantaa liikenneturvallisuutta, lisätä

joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Toimialan aktiivista kansainvälistämistä ja osallistumista kansainväliseen toimintaan edistetään. Lisäksi turvataan julkisen tiedon helppo ja edullinen saatavuus älyliikenteen palveluille.

Periaatepäätöksen mukaisesti toteutetaan kärkihankkeita, joiden kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina 2010–2015.

Valtiolle aiheutuvat menot ovat noin 325 miljoonaa euroa. Tästä yli 200 miljoonaa euroa käytetään myöhemmin täsmentyviin hankkeisiin, joiden tarvitsema rahoitus sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan talousarvioon vuodelle 2010 ja valtiontalouden vahvistettuihin kehyksiin vuosille 2011–2014.

Loppuosan eli noin 100 miljoonan euron rahoituksesta päätetään seuraavalla hallituskaudella.

Kärkihankkeiden toteutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia kunnille 20 miljoonaa euroa, yrityksille 20 miljoonaa euroa sekä käyttäjille 35 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: liikennepalveluyksikön päällikkö Silja Ruokola, puh. (09) 160 28367

Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin Keskuskauppakamarin hallitus näkee verouudistusten tärkeimpänä tavoitteena talouskasvun vahvistamisen. Julkistalouden ahdinko johtuu lyhyellä aikavälillä lähinnä verotulojen romahduksesta. Noin 90 prosenttia verotulojen pienentymisestä johtuu talouden hyytymisestä ja vain noin 10 prosenttia toteutetuista veronkevennyksistä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä tilanteessa olisi paha virhe, koska kiristäminen heikentäisi talouskasvun edellytyksiä.

Keskuskauppakamarin hallitus hyväksyi 21.4.2010 veropoliittisen ohjelman tulevalle vaalikaudelle 2012 – 2015. Keskuskauppakamarin hallitus teki seuraavat linjaukset: • Edessä olevien veroratkaisujen tulee tukea talouskasvua, koska vain kasvu mahdollistaa riittävän suuret verotulot pitkällä aikavälillä. Veronalennukset tukevat talouskasvua. Veronkiristykset hillitsevät sitä. Verotuksen voimakas

kiristäminen tässä vaiheessa olisi paha virhe • Ansiotulojen verotuksen keventämistä tulee jatkaa.

• Yritysten verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia.

• Kunnallisveron kiristyskierre tulee torjua.

• Pääomatulojen verotusta ei tule kiristää.

• Osinkojen kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos nykyjärjestelmää uudistetaan, se tulee tehdä nykyistä järjestelmää kehittäen.

Tuottavuutta parannettava ja menoja tarkasteltava kriittisesti Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava. Kaikki menot on otettava tarkastelun kohteeksi, jolloin ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan perustan kannalta tärkeimpien toimintojen rahoitus on kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava. Uusien ja etenkin pysyvien menojen syntymistä on varottava. Pidemmällä aikavälillä menopaineiden ehkäisemisessä keskeisellä sijalla ovat työurien pidentämiset. Pidentämistä tulee aktiivisesti etsiä myös työurien alkupäästä ja sisältä.

Ansiotulojen verotuksen keventämistä on jatkettava Suomessa tehdyn työn verotus on edelleen kansainvälisesti tarkastellen kireää. Työ on tärkein tuotannontekijämme, minkä vuoksi verotuksen tulee kannustaa työntekoa ja siihen rinnastettavaa yrittäjyyttä. Marginaaliveroja tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Ansiotason nousu ja palkan sivukulujen kasvu uhkaavat kiristää palkan kokonaisverotuksen tasoa. Vähintäänkin näistä aiheutuvat kiristymiset on torjuttava lähivuosina, vaikka varsinaiset kevennystoimet jäisivät vielä odottamaan parempia aikoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei kunnallisverotus pääse hallitsemattomasti kiristymään.

Yritysverotuksen kilpailukyky palautettava Kiristyvä kansainvälinen verokilpailu edellyttää Suomelta yhteisöverokannan alentamista. Olemme menettäneet viime vuosina kilpailukykymme tässä suhteessa. Verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kohtuullinen verokanta mahdollistaa veropohjan pitämisen laajana. Kilpailukykyinen verokanta

21 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 21

21.5.2010 11:17:01

yritys • tietoa on tärkeä tekijä pyrittäessä turvaamaan veropohjan säilyvyys Suomessa.

Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

Pääomatulojen verotus jo nyt riittävällä tasolla Herkkäliikkeinen pääoma on altis kansainväliselle verokilpailulle. Suomen monia muita maita kattavampi pääomatulojen verotus huomioon ottaen nykyinen 28 prosentin verokanta on jo riittävän korkea, minkä vuoksi verokantaa ei tule nostaa. Perustelut pääomatulojen verotuksen muuttamisesta progressiiviseksi eivät ole vakuuttavia.

Ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi ei tapahdu siinä laajuudessa, että asialla olisi todellista merkitystä verotulokertymän kannalta. Verokantaeroa ansiotulojen ja pääomatulojen välillä tulee supistaa ylimpien marginaaliverojen alentamisella.

Osinkoverotuksen mahdollinen uudistaminen ei saa vaarantaa yrittäjyyteen kannustavuutta. Osingon verottamisessa on otettava riittävästi huomioon se usein unohdettu tosiasia, että osinkona jaettuun voittoon kohdistuu jo yhtiön tasolla toteutettu yhtiön verotus (26 %). Laajaa kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos osinkoverotus uudistetaan, uudistaminen tulee perustaa nykyjärjestelmän tarkistamiseen. Verotuksen pitää tukea vahvaa omaa pääomaa taseessa, minkä vuoksi nettovarallisuus tulee ottaa riittävästi huomioon osinkoverotukseen vaikuttavana tekijänä.

Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari puh. 0500 435 702 ja osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari puh 045 7731 2025

Mainostajan on lunastettava antamansa ympäristölupaukset Ympäristöystävällisyys on myyntivaltti, joka vaikuttaa yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Vaikka markkinoinnin pahimmat ylilyönnit ovat vähentyneet, Kuluttajavirasto on joutunut puuttumaan mainoksiin, joissa liioitellaan kuluttajien ostopäätösten vaikutusta ympäristön tilaan.

Kuluttajavirasto on seurannut ympäristöväitteiden käyttöä markkinoinnissa jo 90-luvulta lähtien. Ensimmäisissä ympäristöteemaa korostavissa

mainoksissa vihreys oli usein päälle liimattua ja vailla todellisuuspohjaa.

Tilanteen korjaamiseksi virasto laati yrityksille ympäristömarkkinoinnin periaatteista linjauksen, joka perustuu kuluttajansuojalakiin.

Linjauksessa korostetaan, että mainoksissa esitettyjen väitteiden on oltava asiallisia ja täsmällisiä. Väitteet on myös pystyttävä todistamaan oikeiksi.

Jotta tuotetta voisi sanoa ympäristöystävälliseksi, sen on kuormitettava ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin muut samantyyppiset tuotteet.

Ympäristömarkkinointi nousi uudestaan esiin vuoden 2007 tienoilla, samaan aikaan ilmastonmuutosta koskevan keskustelun kanssa. Monet yritykset olivat muuttaneet toimintatapojaan ja tuotteitaan ympäristöystävällisemmiksi, mutta kertoivat siitä mainoksissaan liian pitkälle menevillä väitteillä. Kuluttajavirasto puuttui muun muassa mainoksiin, joissa biopolttoaineen luvattiin vievän ”litra litralta kohti puhtaampaa maailmaa” ja vesihanan vaihtamisen ”puolittavan vedenkulutuksen ja säästävän rahaa, energiaa ja ympäristöä”.

Tällä hetkellä vihreyteen viitataan muun muassa kosmetiikan, pesuaineiden, huonekalujen, autojen, rakennustuotteiden, energian ja elintarvikkeiden markkinoinnissa. Liioittelu on vähentynyt, mutta mainoksissa tehdään edelleen liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuluttajien valintojen vaikutuksista.

Ympäristömarkkinointi on ollut viranomaisten huomion kohteena Suomen lisäksi muissakin OECD-maissa.

OECD on muistuttanut, että epämääräiset ja yliampuvat ympäristöväitteet saattavat vähentää kuluttajien kiinnostusta ja luottamusta ympäristöystävällisiin tuotteisiin. Viime kädessä harhaanjohtavalla markkinoinnilla on haitallisia vaikutuksia paitsi kuluttajille ja lakia noudattaville yrityksille, myös ympäristölle.

Lisätietoja: lakimies Mika Hakamäki, Kuluttajavirasto, p. 010 19 4700.

Enterprise Europe Networkin johtava EU-neuvoja Janne Koivisto

Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät

neuvoston asetuksella ympäristönsuojeluvaatimuksia tarkennetaan sekä asetusten soveltamisalan että sisällön suhteen. Asetuksella säädettävien ympäristönsuojeluvaatimusten tulisi myös vastedes vastata samaa tasoa, jota laissa edellytetään ympäristöluvanvaraisilta laitoksilta.

Ympäristölupaa ei siis enää tarvita, mikäli toiminnosta on säädetty ympäristönsuojelulain 12 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Tähän liittyen on tulossa voimaan mm. asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (JANO-asetus) sekä asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (PINO-asetus).

Mikäli luvanvaraisuudesta on edellä kuvatusti poikettu, tulee toiminta lähtökohtaisesti rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoitus rekisteröintiä varten tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai, tietyissä tapauksissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Aiemmin rekisteröinti-ilmoitus on pääsääntöisesti tullut tehdä nyt jo historiaan jääneelle alueelliselle ympäristökeskukselle.

Ympäristönsuojelulain säännöstä, joka koskee poikkeusta luvanvaraisuudesta, on täsmennetty siten, että poikkeaminen perustuu suoraan lain säännökseen, eikä poikkeusharkintaa enää tehdä asetuksen nojalla. Samalla on laajennettu luetteloa tilanteista, joissa poikkeusmahdollisuudesta huolimatta toiminta aina vaatii ympäristölupaa.

Säännöstä on täydennetty siten, että jatkossa myös seuraavat toiminnot ovat aina luvanvaraisia: 1) toiminnat, jotka sijaitsevat tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, 2) toiminnat, jotka todennäköisesti aiheuttavat luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, eli Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvojen heikentymistä; ja 3) toiminnat, jotka ovat osa muutoin luvanvaraista toimintaa.

Säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka lain 12 §:ssä tarkoitetut tietyt laitokset siirtyvät luvanvaraisuudesta rekisteröitäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ei siirto kuitenkaan koske niitä yksittäisiä laitoksia, joiden toiminta olisi edellä esitetyssä luettelossa tarkoitettua.

■

Ympäristönsuojelulain muutos (253/2010) astuu voimaan kesäkuun alussa. Lain valtuussäännöstä antaa laissa mainituille toimialoille valtio-

22 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 22

21.5.2010 11:17:01

kansain • välistä Yrittäjä, saa äänesi kuuluviin – liity Eurooppalaiseen yrityspaneeliin Eurooppalaisen yrityspaneelin (European Business Test Panel, EBTP) kyselyissä kerätään yrityksiltä suoraa palautetta EU-lainsäädäntöehdotuksista tai muista aloitteista, joilla on vaikutusta yritystoimintaan.

Yrityspaneelin kautta yrityksellä on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda esiin näkemyksensä EU:n uusien ehdotusten mahdollisista myönteisistä ja kielteisistä puolista.

Eurooppalaisen yrityspaneelin kautta sen jäsenyritykset saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa keskeisistä poliittisista kysymyksistä, joista keskustellaan EU:n tasolla ja jotka voivat vaikuttaa yritysten toimintaan.

Paneelin jäsenille lähetetään vuodessa enintään 8 sähköistä online-kyselylomaketta, joihin vastaaminen kestää 15–20 minuuttia. Kyselyjen teemoina ovat olleet muun muassa yritysten hallinnollinen taakka, pankkiluottojen saatavuus ja ryhmävaateet. Kyselyn tuloksista koostetaan raportti. Tuloksia hyödynnetään poliittisessa päätöksentekoprosessissa ja lainsäädännön valmistelussa.

Rekisteröinti on helppoa Yrityspaneeliin rekisteröidytään Eurooppalaisen yrityspaneelin verkkosivuilla, jonne on koottu tarkempia tietoja paneelista http://ec.europa. eu/yourvoice/ebtp/ . Yritys voi vastata kyselyyn suomeksi tai millä tahansa EU:n virallisilla kielillä.

Paneelin jäsenille ilmoitetaan henkilökohtaisesti seuraavasta kyselystä suoraan sähköpostiviestillä, jossa olevan linkin kautta yritys pääsee vastaamaan kyselyyn. Yritystiedot ovat täysin luottamuksellisia, ja niitä käytetään ainoastaan Eurooppalaisen yrityspaneelin kuulemisissa ja palautteessa. Kyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista ja paneelista voi irtisanoutua koska tahansa.

Liity Eurooppalaisen yrityspaneelin jäsenyritykseksi! http://ec.europa.eu/yourvoice/ebtp/ www.tem.fi/yrityspaneeli Lisätiedot: Niina Hannonen, Eurooppalaisen yrityspaneelin kansallinen koordinaattori Työ- ja elinkeinoministeriö p. 010 604 7007, etunimi.sukunimi@ tem.fi Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Euroopassa tarvitaan enemmän innovointia Innovaatioiden tuotanto lisääntyi useimmissa EU-maissa tasaisesti vuoteen 2008 saakka, osoittaa julkaistu Euroopan innovaatioiden tulostaulu.

Viime aikojen talouskriisi jarruttaa kuitenkin kehitystä, vaikka sen vaikutukset eivät vielä näykään tulostaulussa kokonaisuudessaan. Alustavien tietojen mukaan voidaan päätellä, että eniten kriisistä ovat kärsineet ne maat, joissa innovaatioiden tuotanto oli heikompaa jo ennen taantumaa.

Ruotsi, Suomi, Saksa, Iso-Britannia ja Tanska ovat aiempien vuosien tapaan edelleen EU:n innovaatiojohtajia. Näistä maista Suomi ja Saksa ovat lisänneet innovointivauhtiaan nopeimmin, kun taas Iso-Britanniassa ja Tanskassa kehitys on jäänyt polkemaan paikalleen. Innovaatiojohtajilla tarkoitetaan tulostaulussa maita, joiden innovaatiovauhti ylittää selvästi arvioinnissa mukana olevien maiden keskiarvon.

Tulostaulussa heikoimmin pärjäävät puolestaan Bulgaria, Latvia ja Romania, jotka panostavat innovointiin muita EU-maita selvästi vähemmän.

Ne ovat viime vuosina pyrkineet ottaman muiden etumatkaa kiinni, mutta talouskriisi on hidastanut niiden edistymistä.

Uusimpien tilastojen perusteella voidaan myös todeta, että EU:lla on vaikeuksia USA:n innovaatioetumatkan kuromisessa umpeen, vaikka se jättääkin innovaatiovauhdissa vielä selvästi taakseen Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan nousevat taloudet.

Vuosittain julkaistavassa innovaatioiden tulostaulussa arvioidaan kaikkien EU-maiden sekä Kroatian, Serbian, Turkin, Islannin, Norjan ja Sveitsin innovaatiovauhtia. Innovointia arvioidaan viiden vuoden ajanjaksolla 29 indikaattorin perusteella. Tarkasteltaviin indikaattoreihin kuuluvat mm. henkilöresurssit, rahoitus ja tuet, investoinnit, yrittäjyys, tulokset ja taloudelliset vaikutukset.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Uusi standardisoinnin tukipalvelu pkyrityksille Pienille ja keskisuurille yrityksille on avattu uusi tukipalvelu, joka käsittää tietoa standardisoinnista sekä

linkkejä esitteisiin ja erillisiin tiedotusmateriaaleihin. Asiantuntijat antavat tukipalvelun kautta sähköpostitse ohjausta standardisointiasioista.

Lisäksi järjestetään koulutusta ja opastusta sellaisille eurooppalaisille pk-yrityksille, jotka haluavat syvällisempää ja laajempaa tietoa sekä olla mukana standardien valmistelussa.

Tukipalvelu on käyttäjilleen maksuton ja palvelua voi käyttää verkon välitykselle tai puhelimitse. Uuden tukipalvelun tarkoitus on madaltaa pk-yritysten kynnystä osallistua eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen CENin ja CENELECin järjestelmiin.

Lisätietoa Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Kampanjalla CEmerkintä tutuksi Komissio on käynnistänyt tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on tehdä CE-merkintä tutuksi. CE-merkintä antaa tietoa kuluttajille ja sujuvoittaa EU:n sisämarkkinoita. Kun tuote tai sen pakkaus on varustettu CE-merkinnällä, sen valmistaja vastaa siitä, että tuote on EU:n terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukainen.

Vaikka CE-merkintä on ollut käytössä jo yli 15 vuotta, se käsitetään usein väärin. Monet kuluttajat uskovat sen tarkoittavan, että tuote olisi valmistettu EU:ssa. CE-merkintä ei kuitenkaan osoita valmistusmaata vaan ainoastaan sen, että tuote täyttää EUlainsäädännön vaatimukset.

Tiedotuskampanja on suunnattu kuluttajien lisäksi myös yrityksille.

Merkinnällä ei nimittäin pyritä ainoastaan suojaamaan kuluttajia, vaan sen tarkoitus on myös helpottaa tuotteiden liikkumista EU:n sisämarkkinoilla.

CE-merkinnällä varustettu tuote voi liikkua vapaasti Euroopan talousalueella, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja, ja tämä vähentää paperisotaa ja kustannuksia.

Joitakin tuotteita ei saa myydä EU:n alueella ilman CE-merkintää.

Tällaisia tuotteita ovat tietokoneet, lelut, sähkötarvikkeet ja kodinkoneet sekä lääketieteelliset laitteet. Yhteensä näiden tuoteryhmien osuus on 30 prosenttia EU:n teollisuustuotteista.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

23 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 23

21.5.2010 11:17:02

yritys • tietoa

Pääomasijoitusten verokohtelu kaipaa yhtenäistämistä Pääomasijoitusrahastojen verokohtelu saattaa vaihdella hyvin paljon eri EU-maissa. Näin todetaan komission julkaisemassa raportissa, jossa käsitellään maiden rajojen yli tapahtuvien pääomasijoitusten kaksinkertaiseen verotukseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja.

Raportissa tuodaan esille kaksi keskeistä ongelmaa. Niistä ensimmäinen liittyy pääomasijoitusrahastojen verokohtelun eroihin eri EU-maissa.

Tämän vuoksi raportissa suositellaan, että EU-maiden olisi sovittava pääomasijoitusrahastojen veroluokittelun keskinäisestä tunnustamisesta.

Toinen ongelma koskee verotuksellista kotipaikkaa. Pääomasijoituksen kohdemaahan sijoittautuneen pääomarahaston hoitajan kotipaikkaa saatetaan kohdella rahaston tai sijoittajien verotuksellisena kotipaikkana (kiinteänä toimipaikkana) kyseisessä maassa. Tämä saattaa johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jos sijoitusten tuotosta kannetaan vero rahaston tai sijoittajien sijaintimaassa tai -maissa.

Ratkaisuna ehdotetaan, että pääomasijoitusrahaston hoitajan ei saisi katsoa muodostavan rahaston tai sijoittajien verotuksellista kotipaikkaa siinä EUmaassa, johon sijoitus tehdään. Tämä vähentäisi rajojen yli tapahtuviin pääomasijoituksiin liittyviä kaksinkertaisen verotuksen ongelmia.

Raportin on laatinut komission perustama riippumattomien veroasiantuntijoiden ryhmä. Ryhmän tehtävänä oli tarkastella, kuinka voitaisiin poistaa suurimmat veroesteet rajojen yli tapahtuvilta pääomasijoituksilta.

Aihe on tärkeä, koska pääomasijoitukset ovat keskeinen pk-yritysten kasvua tukeva tekijä.

Komissio aikoo seuraavaksi tarkastella, millaisia jatkotoimia sen kannattaa toteuttaa ryhmän suositusten pohjalta. Raportti esitellään myös EUmaiden veroviranomaisille, jotta ne voivat antaa oman panoksensa käynnissä olevaan keskusteluun, jolla pyritään löytämään keinoja sisämarkkinoiden parantamiseksi pk-yritysten kannalta.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto ■

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Algeria WTC Alger A One of their members is seeking a machine that purifies oil pipes by absorbing polluted sands.

B One of their members is seeking a partner willing to invest in producing locally resin products.

Poland WTC Poznan A&B Purchase announcement Product details: -Wheat (10.5% Protein minimum and 11.5% Protein minimum) -Sugar (Refined and Raw), Rice-Edible Oil and Oil Seeds, Red Lentils, Chickpeas -Heavy metal Scraps -Iron Ore -Fertilizers -Cement, Clinker -Raw Materials for Industrial Use -Medical Equipment -Electric home Appliances -Liquid Natural Gas and Petroleum/Petroleum Products -Products and Services from the Energy Sector All of the above products/materials/ services have significant demand in Bangladesh.

For sale: Bangladeshi products: -Garments -Seafood (Black Tiger Shrimp and Prawns) -Jute and Jute Products -Leather -Coir (Coconut fiber) -Pharmaceuticals -Bangladeshi Work Force to Work Abroad B WTC Poznan member has extended its activity in the fields of: 1. Production and assembling of light and heavy steel constructions

24 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 24

21.5.2010 11:17:02

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA 2. Installation of industrial strings (pipelines, tanks, silos, pumps, etc.)

3. Assembly of appliances and machinery to furnish new manufacturing plants Production, service and assembling in Poland, Europe and Africa.

B The company is a distributor of construction - decoration materials such as decorative, industrial and protective coatings, films, primers, varnishes and accessories.

Company is looking for new clients and partners in Eastern and Middle Europe.

B Activity of the company is focused on trading of meat and meat products (processed pork: sausages, hams).

The company imports products and semi-finished products for needs of market. Import includes: piglets and slaughterpigs, porksides and elements of meat.

The company is looking for new markets, customers for piglets, meat and is open for new challenges and cooperation.

B The company is producing metal wares based on client’s specification.

It specializes in welding – it owns robot welding stations of Panasonic brand, 12 stands for manual welding MIG, TIG,MAG, a specialist equipment for pipes and profiles processing, bending machines, cut-off machines, presses, specialist drilling machines, grinding machines for pipes and flat surfaces processing.

The company cooperates with the following businesses permanently: AGD, Medical, Automotive and Furniture.

USA WTC Delaware B To sales representatives, distributors, direct sale to end-users

Product type: Water activated gummed tapes Detailed Product Description: Plain and reinforced gummed tapes could be printed.

Cro-nel foam laminated to film or kraft and cohesively coated.

Nyvel cohesively coated kraft.

B To sales representatives, import/export trading/management companies, distributors, direct sale to end- users.

Product type: Solar Street Light Detailed Product Description: This company has developed a proprietary technology for converting existing parking lot light and street light into solar light with reduced cost and improved efficiency. They market the whole solar street light system as well as just the new generation LED street lights, in both DC and AC modes.

B To sales representatives, distributors, direct sale to end-users Product type: Fiber optic connectivity products Detailed Product Description: Design and manufacture communications hardware that provides copper to fiber connectivity solutions for data, voice, and video applications.

Products include fiber optic modems, media converters, switches, insolators, multi plexers etc. Products support LAN applications and CCTV applications plus traditional datacom.

B Service provider.

Product type: Management Consulting and Investment Banking Detailed Product Description: The Company is a management consulting and investment banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms and others outside of the U.S. expand their operations & increase sales in the US. Types of support include, but are not limited to; market entry planning; marketing and/or sales planning; financial analysis & budgeting; organizational design; partnership plans; acquisitions and joint ventures; capital formation; and more.

B To agents, sales representatives, direct sale to end-users Product type: Risk Analysis and Mitigation Strategies Detailed Product Description: Unique and powerful all-hazard risk analysis and mitigation process used to systematically identify, mitigate and manage risk. Services also include documentation, education, program development, implementation assistance and certification.

B To distributors, direct sale to end- users Product type: Material Handling Solutions Detailed Product Description: We are the inventor and commercial provider of Optical Real-Time Location Systems for tracking goods, vehicles and guiding autonomous vehicles in any size facility. Our revolutionary location tracking and automatic data collection systems are designed for indoor industrial vehicles, primarily in warehouses.

Applications employing Optical RTLS are economical and practical to deploy, allowing warehouse professionals to substantially increase safety and improve warehouse efficiency. The results are fewer safety incidents, much lower operating costs, improved inventory accuracy, and greater throughout.

B To sales representatives, distributors, agents, importers, direct sale to endusers Product type: NEB Fertilizer Additives Detailed Product Description: By using any of our four NEB fertilizer additives in combination with any fertilizer you: Decrease fertilizer usage by 50% Create more yield and better quality is guaranteed Save costs and increase profit

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

25 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 25

21.5.2010 11:17:04

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Kiitos kaikille kuluneesta keväästä ja aktiivisesta osallistumisesta koulutuksiin!

Syksyllä jatkamme taas uusin monipuolisin teemoin. Tulossa on mm. seuraavia aiheita: • Menesty verkkokaupalla - sanoista tekoihin!

• Excelin hyötykäyttö • Tehokas myyntityö • Myynnin valmentava johtaminen • Osinkoverotuksen uudistukset • Työaikalaki käytännönläheisesti • Työhönoton pelisäännöt • Presentation Skills • Writing good emails • Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille • Incoterms • Sepa • Tilinpäätöksen perusteet • Tehoa asiakaspalveluun • Kirjanpidon peruskurssi • ALV:n ajankohtaispäivä • Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) Koulutuskalenterimme ilmestyy elokuussa ja se postitetaan kaikkiin Turun kauppakamarin jäsenyrityksiin. Samaan aikaan koulutustarjontamme lisätään myös nettisivuille www.turku. chamber.fi /koulutus.

Aurinkoista kesää kaikille - nähdään syksyn koulutustilaisuuksissa!

Terveisin

Maria ja Elina

Lisätietoja koulutuksista: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi ja koulutussihteeri Elina Virta, puh. 274 3411, elina.virta@turku.chamber.fi * Kauppakamarin koulutustilaisuuksien korkea laatu, huippuasiantuntijat sekä käytännönläheinen näkökulma yhdistettynä reilusti (30 – 40 %) normaalia markkinahintaa edullisempaan hintaan, on jäsenistölle merkittävä etu. * Erinomaiset verkostointimahdollisuudet * Otamme myös vastaan koulutusideoita - ota yhteyttä ja kerro yrityksesi kouluttautumistarpeista!

Ajankohtaisin tieto koulutuksista netissä: www.turku.chamber.fi > koulutus

26 ajantasa ajan tasa • 3/2010

AT_taitto_3-10.indd 26

21.5.2010 11:17:04

TOIMISTO TURUN ARVOSTETUIMMASSA OSOITTEESSA WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, Aurajoen länsirannalla World Trade Center Turku on arvostettu osoite Aurajoen länsirannalla. Se kokoaa samaan kiinteistöön kolmisenkymmentä kansainvälisessä kaupassa ja sitä tukevien palveluiden piirissä toimivaa yritystä.

Turussa WTC -lisenssin omistaa Turun kauppakamari. Paikallisten yrityskeskittymien lisäksi WTC verkostoon kuuluu noin 750 000 yritystä eri puolilla maailmaa lähes sadassa maassa.

Merkittävä osa World Trade Center Turun toimintaa on toimistotilojen tarjoaminen yritysten käyttöön. Kiinteistön omistaa Kuntien Eläkevakuutus.

Tunnettu ja maailmanlaajuisesti arvostettu osoite jo sellaisenaan antaa lisäarvoa yrityksen toiminnalle.

Räätälöimme jokaisen yrityksen tarpeisiin sopivat toimitilat. Pyydä tarjous, toimistotilaa alkaen 22,0 m2.

Vuokraan sisältyvät peruspalvelut: WTC vastaanotto (WTC Reception), 8.30 – 16.30 (pe 16.00), sis. puhelinvaihteen Kulunvalvonta Huonekohtainen ilmastointi Yleisten ja yhteisten tilojen siivous Kerrosten pienoiskeittiöt yhteiskäytössä Muita etuja: World Trade Center Turku postipalveluosoitteena on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu Kansainvälinen työympäristö Yrityskohtaiset joustavat tilaratkaisut Kokoustilat samasta kiinteistöstä, edulliseen hintaan WTC:n jäsenille Ravintola Vellamo, palvelut myös toimistoihin Saman katon alta saatavilla liiketoimintaa tukevia palveluja: sihteeri-, kopiointi- ja postipalvelut, catering ym.

Parkkihalli 1äkyvyys WTC Turun kotisivuilla ZZZ.Ztc-turku.¿ Muut WTC -verkoston edut

Lisätietoja: Isännöitsijä Ritva Toivonen (02) 281 3700 e-mail ritva.toivonen#ristotoivonenoy.¿ WTC -päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3100 e-mail mirja.lainio#Ztc-turku.¿ Myös osoitteessa ZZZ.Ztc-turku.¿

27 3/2010 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-10.indd 27

21.5.2010 11:17:08

+IITOS¬TYÚN¬TEKIJËLLE +IITˬANSIOMERKILLË ¬(AASTEELLINEN¬TYÚELËMˬON¬TËYNNˬANSIOMERKIN¬ARVOISIA¬SUORITUKSIA ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIOMERKEILLˬYRITYS¬ARVOSTAA¬JA¬KUNNIOITTAA¬TYÚN¬T EKIJËN¬KOKEMUSTA¬JA¬SITOUTUMISTA !RVOSTA¬TEKIJËË

,ISËTIETOJA¬PUH ¬ ¬ ¬ ¬ WWW KESKUSKAUPPAKAMARI FI

!KTIIVISTA¬TYÚTˬSUOMALAISTEN¬YRITYSTEN¬HYVËKSI

AT_taitto_3-10.indd 28

21.5.2010 11:17:10