Ajantasa 3/2008

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 3/2008

Näin on väylät ......................................... 4 Asetus tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksista...................... 5 Aluehallintouudistus menossa pahasti pieleen ...................................... 6 Suhdemarkkinoinnin uusia tuulia .......... 7 Osakeyhtiölain säännökset................... 8 Merivoimien esikunnan siirto hyödyksi koko Varsinais-Suomelle ..... 12

AT_taitto_3-08.indd 1

8.5.2008 08:13:28

Autot vuokraa Avis – kaikkiin tarpeisiin Liiku huoletta Avis-autolla Avisilta autot liikematkustukseen, vapaa-ajalle, minileasing-vuokrauksiin tai sijaisautoksi.

Monipuolisesta autokalustostamme löydät mm. henkilö-, edustus- ja pakettiautot sekä minibussit. Maan kattavin 113 toimipisteen verkosto tarjoaa palvelut kaikkialla Suomessa.

Yritysasiakkaanamme saat käyttöösi myös räätälöidyt yrityspalvelut!

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä! Avis Turku, puh. 0207 991 220 / turku@avis.fi

Lisätietoja palveluistamme: www.avis.fi

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU puh.(02)274 3400, faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

2 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 2

8.5.2008 08:13:36

SISÄLTÖ

Turun kauppakamari

Pääkirjoitus

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutusassistentti Eija Nurmi Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Näin on väylät ............................................................................4

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Asetus tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksista ...........................5 Aluehallintouudistus menossa pahasti pieleen ...............................6 Suhdemarkkinoinnin uusia tuulia...................................................7 Osakeyhtiölain säännökset ..........................................................8 Erilaiset osakesarjat ja osinkotulo sekä verotus.............................9 Suoriteperuste kirjanpidossa .....................................................10 Merivoimien esikunnan siirto hyödyksi koko Varsinais-Suomelle ....12

Kamarissa tapahtuu Euroneuvontakeskukset ja innovaatiokeskukset Enterprise Europe Network verkostoksi ......................................13 Kauppavaliokunta vaalii kaupan saavutettavuutta .........................14 Vahva ote koulutustoiminnassa jatkuu.........................................15 Israel Business Seminar ............................................................15 Markku Suokas palkittiin ICT-alan edistämisestä ..........................16 Maailmanlaajuinen varausjärjestelmä palvelee autonvuokraajan asiakasta ........................................................17 Kevätkokous 23.4.2008 ...........................................................18 Aamukahvit HC TPS Turku ja Konica Minolta ...............................20 HTM-tilintarkastusinfo ................................................................21 Uusien jäsenten infotilaisuus ......................................................21

Yritystietoa Markkinointia koskevia säännöksiä uudistetaan ...........................22 Yrityksille jäi runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia ....................22 Ensimmäinen päästökauppakausi 2005-2007 päättyi vuodenvaihteessa ..........................................................22 Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa mallikelpoisesti ..............22 Telehinnat kääntyivät nousuun....................................................23 Kuluttajille ja yrityksille ehdotetaan korvausta kilpailuoikeuden rikkomisesta ....................................................23 Ulkomaankauppatietoja tullin uudesta nettipalvelusta ...................24 Suomalaiset jo pääosin tasaveron piirissä...................................24

Kansainvälistä Enterprise Europe Network/Yrityseurooppa tiedottaa ..................25 Suomalaisten EU-projektimenestys ylittänyt odotukset ................25 EIT:n verkkosivuilla voit vaikuttaa ...............................................25 Komissio kaipaa kommentteja ...................................................25 Rahoitusta PK-yrityksille CIP-ohjelmasta ......................................25 Eurokoodiesite päivitetty ...........................................................25 Anneli Paulista Euroopan komission tutkimuksen pääosaston varapääjohtaja ........................................................25

Liikeyhteydet Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun kauppakamarin kautta...............................................................26

3 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 3

8.5.2008 08:13:37

Näin on väylät Suurella mielenkiinnolla odotettu Liikennepoliittinen selonteko valmistui maaliskuussa. Esitys on vaikutuksiltaan merkittävä ja tulee linjaamaan Suomen väylähankkeita vuosiksi eteenpäin.

Esitys jakautuu kahteen osaan: lyhyeen listaan ja pitkään listaan. Lyhyemmässä listassa on lueteltu, budjetoitu ja aikataulutettu ne väylähankkeet, jotka toteutetaan tämän vaalikauden kuluessa. Pitkä lista on luettelo niistä väylähankkeista, jotka on tarkoitus toteuttaa joskus myöhemmin, vuoden 2011 jälkeen. Ajankohta ja rahoitus ovat kokonaan auki näitten osalta, niistä päättää seuraava hallitus.

Varsinais-Suomi ei saanut haluamiaan hankkeita lyhyelle listalle. Tämän vaalikauden aikana siis vt 8 ja vt 9 eivät tule saamaan kipeästi kaipaamiaan parannuksia, ei myöskään Toijalan rata. Asia on Länsi-Suomen kannalta huolestuttava.

Vuosi sitten saatiin kovan väännön jälkeen aikaiseksi Runkoverkkoesitys. Siinä oli listattuna kaikki Suomen tärkeimmät väylähankkeet. Tähän esitykseen saimme mukaan kaiken haluamamme, kasitien, ysitien ja Toijalan radan. Silloinen liikenneministeri jätti kuitenkin esityksen vahvistamatta, poliittisista syistä.

Liikennepoliittinen selonteko valmisteltiin salassa, siihen ei pystytty ulkopuolelta vaikuttamaan. Valmisteluun osallistuivat ministerityöryhmä ja muutamia liikenne-

ministeriön johtavia virkamiehiä. Lopputuloksessa tämä näkyy, valitettavasti.

Suomen talouselämän moottori on Helsinki – Turku – Tampere –kolmio.

Katsotaan sitten henkilöliikennettä tai tavaravirtoja niin havaitaan, että EteläSuomen kolmio työllistää ja tuottaa suurimman osan Suomen kansantaloudesta.

BKT:stä tällä alueella taotaan 60 %.

Tämän moottorin toimintaedellytyksistä on kannettava nykyistä suurempaa huolta.

On tavallaan ymmärrettävää, että metsäteollisuuden raaka-ainehankinnoista ollaan huolissaan juuri nyt, Venäjän puutulliuhan alla. Selonteossahan pyritään huolehtimaan erityisesti metsäteollisuuden väylätarpeista. Nähtäväksi jää mikä ylipäätään on metsäteollisuuden asema Suomessa pidemmällä tähtäimellä.

Yksi meille tärkeä väyläasia saadaan kuitenkin tänä vuonna valmiiksi: E 18. Sen merkitystä tuskin kukaan enää kiistää, vaikka aikoinaan edes omissa joukoissamme Varsinais-Suomessa väylään ei suhtauduttu yksimielisen positiivisesti.

Marraskuussa huristellaan moottoritietä Helsinkiin, nopeammin ja turvallisemmin.

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

4 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 4

8.5.2008 08:13:38

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Asetus tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksista tulee voimaan 1.5.2008 - askel tutkinnon kokonaisuudistukseen Joustavuutta hyväksymisvaatimuksiin Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksista on otettu huomioon uuden tilintarkastuslain ja tilintarkastusdirektiivin edellyttämät muutokset tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksiin.

Tavoitteena on ollut muuttaa vaatimuksia nykyistä joustavammiksi ja hakijaystävällisemmiksi.

Ongelmalliseksi on koettu pitkään alalla olleiden mahdollisuus hakeutua tutkintoon yksityiskohtaisten opintovaatimusten suhteen.

Nyt voimaantulevat muutokset ovat askel kohti perustutkintomallia.

Eduskunta edellytti tilintarkastuslain käsittelyn yhteydessä, että tilintarkastustutkinnon kokonaisuudistusta valmistellaan siten, että tilintarkastajille olisi tulevaisuudessa yhteinen perustutkinto, jonka suorittamisen jälkeen tilintarkastaja voisi erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot.

Opintovaatimuksissa opintokokonaisuudet Opintoja koskevia vaatimuksia uudistetaan siten, että opintoviikkokohtaisista vaatimuksista siirrytään opintokokonaisuuksien määrittelyyn.

HTM-tenttiin hakeutuvalla tulee olla seuraavanlaiset opinnot (suluissa mainittu KHT-tentin vaatimukset): 52op/35ov (KHT: 60 op/40 ov)tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot ainakin seuraavista aihealueista: 1. tilintarkastusta koskeva sääntely ja hyvä tilintarkastustapa 2. kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely, hyvä kirjanpitotapa ja tilinpäätöksen analysointi 3. johdon laskentatoimi 4. sisäinen valvonta 22 op/15 ov (KHT: 30 op/20 ov) oike-

ustieteen opinnot ainakin seuraavista aihealueista: 1. eri yhteisömuotoja ja arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely 2. yritysverotus, ennakkoperintä, arvonlisäverotus ja verotusmenettely 3. kauppa- ja varallisuusoikeus sekä maksukyvyttömyys – ja työlainsäädäntö HTM/KHT: 22 op/15 ov muita opintoja ainakin seuraavista asiakokonaisuuksista: 1. liiketaloustiede ja kansantaloustiede 2. yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat 3. talousmatematiikka ja tilastotiede 4. tietotekniikka ja tietojärjestelmät KHT-hakijalla riittävät jatkossa myös ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot.

Hakijan tulee pääsääntöisesti esittää korkeakoulun antama vastaavuustodistus siitä, että opinnot vastaavat asetusta. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta, KHT-hakijan osalta vastaavasti Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta, voi kuitenkin hyväksyä hakijan tutkintoon, vaikka hakijalla ei olisikaan vastaavuustodistusta, jos hakijan antaman selvityksen perusteella suoritetut opinnot laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat opintovaatimuksia.

Poikkeuksellisessa hyväksymisessä lisätehtävien suoritusmahdollisuus tentissä Henkilöllä, joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa on mahdollisuus hakeutua tilintarkastajatutkintoon pitkän työkokemuksen kautta. Tällöin osa yllämainituista opintovaatimuksista voidaan korvata KHT- tai HTMtutkinnon yhteydessä suoritettavilla lisätehtävillä. HTM-hyväksymistä hakeva voi korvata lisätehtävillä enintään

kuusi op/neljä ov tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja, kuusi op/neljä ov oikeustieteen opintoja ja kuusi op/neljä ov muita opintoja. Vastaavat määrät KHT-tutkintoon hakevalla ovat yhdeksän op/kuusi ov tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja sekä oikeustieteen opintoja ja kuusi op/neljä ov muita opintoja.

Ammattimaisina, laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävinä, jotka oikeuttavat poikkeukselliseen hyväksymiseen HTM-tutkintoon seitsemän tai 15 vuoden kokemuksella pidetään toimimista päätoimisesti liiketoimintaa harjoittavan yhteisön tai säätiön toimitusjohtajana, toimitusjohtajan sijaisena, talousjohtajana, sisäisenä tarkastajana tai muussa vastaavassa tehtävässä sekä toimimista JHTT-tilintarkastajana. Haettaessa poikkeuksellista hyväksymistä 15 vuoden kokemuksella hakijan ei tarvitse täyttää käytännön kokemusvaatimusta tilintarkastuksen ja laskentatoimen kokemuksen osalta.

Käytännön kokemusvaatimuksiin muutoksia KHT- tai HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalla on oltava vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksen ja laskentatoimen tehtävistä. Hakijalla tulee olla kokemusta tilinpäätösten tilintarkastuksesta tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta. Käytännön kokemuksesta vähintään kaksi vuotta tulee olla saatu KHT- tai HTM-tilintarkastajan ohjauksessa.

Käytännön kokemusta koskevia vaatimuksia uudistetaan siten, että KHT-hakijalla hyväksytään käytännön kokemukseksi myös HTM-tilintarkastajan ohjauksessa saatu kokemus.

Jatkossa myös käytännön kokemus

5 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 5

8.5.2008 08:13:40

kuukauden • artikkelit JHTT-tilintarkastajana luetaan hakijan hyväksi.

Muita tutkintomenettelyyn tulleita muutoksia Hakija, joka on suorittanut aiemmin HTM-tutkinnon, saa hyvitystä suorittamastaan tutkinnosta osallistuessaan KHT-tutkintoon. Hakija suorittaa tällöin 1-osan aihealueita koskevan täydennysosan sekä tutkinnon 2-osan.

Myös JHTT-tutkinnon suorittaneen HTM-hakijan tulee suorittaa ainoastaan 1-osa HTM-tutkinnosta. Osittain hyväksytyn tutkintosuorituksen voimassaoloa jatketaan viiteen vuoteen, eikä hylätyn osan uudelleen suorittamiskertoja ole enää rajoitettu.

Opintoja ja käytännön kokemusta koskevien vaatimusten tulee täyttyä jatkossa tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta voi antaa hakemuksesta ennakkotiedon siitä, täyttyvätkö hyväksymisen edellytykset HTMtutkintoon hakevan esittämien tietojen perusteella. Vastaavasti Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta voi antaa ennakkotiedon KHT-tutkintoon hakevalla.

Uusi asetus tulee voimaan 1.5.2008, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2008 tilintarkastajatutkintoihin. Siirtymäkaudella 2008-2012 sovelletaan vanhoja ja uusia vaatimuksia rinnakkain. Tilintarkastuksen käytännön kokemuksen voi siis siirtymäajan aikana saada vanhojen säännösten pe-

rusteella myös maallikkotilintarkastuksia tekemällä.

HTM- ja KHT-tutkinnot järjestetään elokuussa 30.-31.8.2008. Hakuaika päättyy 1.6.2008. Hakemukset HTM-tutkintoon osoitetaan kotipaikan kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle ja KHT-tutkintoon Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle.

■ Lisätietoja hakumenettelystä www.keskuskauppakamari.fi tutkinnot ja kokeet Lisätietoja: tilintarkastusvaliokunnan sihteeri Paula Heinonen, puh. 274 3421, paula.heinonen@turku.chamber.fi

T Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti a

JARKKO HEINONEN

Aluehallintouudistus menossa pahasti pieleen Onnistunut uudistaminen vaatii aina myös todellisia muutoksia. Muutosten toteuttaminen taas vaatii valmiutta luopua vanhoista rakenteista. Tämä puolestaan tuntuu erityisesti julkisessa hallinnossa olevan äärimmäisen vaikeaa, minkä vuoksi niin sanotut uudistukset tahtovat usein synnyttää vain entistä monimutkaisempia ja raskaampia hallinnollisia rakenteita. Näin on valitettavasti käymässä myös niin sanotulle aluehallintouudistukselle.

Kaikessa hallinnon uudistamisessa on ensisijaisesti pyrittävä hallintorakenteiden keventämiseen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvuun.

Toiseksi, aluehallinnon roolin kasvattaminen on tärkeää, jotta päätöksenteko siirtyisi lähemmäs sitä tasoa, joka parhaiten tuntee oman alueensa tarpeet ja olosuhteet. Kolmas tärkeä periaate tulee olla se, että etenkin alueellisessa päätöksenteossa on kyettävä rikkomaan eri hallintoviranomaisten reviirirajoja. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että mikään edellä mainituista

kolmesta periaatteesta ei aluehallintouudistuksessa toteudu. Päinvastoin nyt ollaan luomassa entistä raskaampaa hallinnollista kokonaisuutta, jota tiukasti johdetaan Helsingistä käsin eri ministeriöiden toimesta. Päätöksenteon ja suunnittelun alueellistamisesta tai hallintokuntien rajoja rikkovasta yhteistyöstä voitaneen vain haaveilla.

Aluehallinnon rakenneuudistuksessa on haettava alueille suurempaa itsemääräämisoikeutta ja vastuuta oman alueensa kehittämiseen. Julkishallinnolla on paitsi tärkeät viranomaistehtävänsä, niin myös merkittävä rooli alueen toimintaympäristön kehittämisessä. Erityisesti elinkeinopoliittisen toiminnan vaikuttavuutta on mahdollista tehostaa siirtämällä päätöksentekoa lähemmäs sitä tasoa, joka parhaiten tuntee oman alueensa tarpeet ja olosuhteet. Näin tehokkaampi hallinto vahvistaisi myös alueiden kilpailukykyä.

Eri hallinnonalojen ja alueviranomaisten sekä luonnollisesti myös

elinkeinoelämän yhteistyö on tärkeä alueen kehittämisen tehokkuuden voimavara. Rakentamalla vahva ja todellisia resursseja omaava alueellinen hallintoviranomainen olisi mahdollista murtaa eri hallinnonalojen rajoja.

Ministeriöiden haluttomuus irrottaa otettaan vallankahvasta kuitenkin tehokkaasti estää laajakantoisemman yhteistyön. Näin ollen jatkossakin käy valitettavan usein niin, että informaatio eri hankkeista ei välity automaattisesti viranomaiselta toiselle ja käytännössä alueen kannalta tärkeitä kehittämishankkeita suunnitellaan toisistaan tietämättä.

Hyvä esimerkki on ympäristöviranomainen, koska se on etunenässä ilmoittanut haluttomuutensa liittyä toiminnalliseksi osaksi yhtenäistä aluehallintoa ja koska yhteistyön puute nostaa juuri tällä sektorilla esille merkittäviä ongelmia. Ongelman ydin on siinä, että ympäristöviranomainen ei ole mukana valmistelutyössä ja tosiasiallisesti reagoi vasta sitten,

6 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 6

8.5.2008 08:13:42

kuukauden • artikkelit kun suunnitelmat ovat jo valmiina ja konkreettinen työ voisi alkaa. Tämä on ratkaisevasti hidastanut ja vaikeuttanut tärkeidenkin hankkeiden toteuttamista samalla kun se on moninkertaistanut tarvittavan työmäärän. Olisi kaikkien etujen mukaista, että alueellisia hankkeita valmisteltaisiin siten, että myös ympäristöviranomainen olisi alusta asti mukana kehittämistyössä. Näin vältyttäisiin monilta turhilta mutkilta samalla kun kaikessa työssä voitaisiin heti alusta asti ottaa selkeästi huomi-

oon myös tärkeät ympäristöarvot.

Nyt olisi aika puhaltaa peli poikki koko aluehallintouudistuksen osalta ja miettiä, mikä oikeasti on järkevää. Nykyiset kaavailut ovat selkeä askel huonompaan suuntaan. Ennemmin pitäydytään nykyisessä systeemissä, mikä sentään on pikku hiljaa alettu oppia.

Jos muutosta halutaan, mikä olisi kyllä hyvä asia, niin silloin homma pitää ajatella kokonaan uusiksi. Ensimmäiseksi pitää voida sopia siitä, että valtionhallintoa aidosti siirretään alueille ja sa-

malla kevennetään keskushallintoa.

Toiseksi, ministeriöiden suoraa ohjaus, ns. putkihallinto, suurimmaksi osaksi puretaan ja aluetasolle muodostetaan tehokas ja toimintakykyinen, varsin itsenäinen eri viranomaissektorit kattava hallinto, jonka riittävät toimintaresurssit valtiovallan taholta turvataan.

Kun näistä kahdesta asiasta päästään sopuun, voimme aloittaa aluehallintomallin suunnittelun järkevämmältä pohjalta ja odottaa myös onnistuneita ratkaisuja.

■

HARRI TERHO K KTM, ma. yliassistentti Turun kauppakorkeakoulu T

Suhdemarkkinoinnin uusia tuulia Suhdemarkkinointi on ollut yksi markkinoinnin keskustelluimmista aiheista aina 1990-luvun alusta lähtien. Keskeinen ajatus suhdemarkkinoinnissa on ollut, että yrityksen on halvempaa kehittää pitkäaikaisia asiakassuhteita kuin menettää paljon ja hankkia kalliilla rahalla samanaikaisesti uusia asiakkaita. Kuitenkin vielä 90-luvulla suhdemarkkinointi oli pikemminkin liiketoimintafilosofia kuin yritysten toimintaa ohjaava strateginen valinta.

Vuosien kuluessa suhdemarkkinointi on muuttunut yhä käytännöllisempään suuntaan ja useat tahot ovat kehittäneet erilaisia työkaluja sen toteuttamiseksi operatiivisella tasolla.

Tällä hetkellä suhdemarkkinoinnin keskeiseksi nimikkeeksi ja sen käytännön toteuttamisen välineeksi yrityksissä onkin tullut asiakassuhdejohtaminen tai sen englanninkielinen lyhenne CRM. Samalla suhdemarkkinoinnin tuloksellisuus on noussut taustalta sen toteuttamisen keskeiseksi kysymykseksi. Suhdejohtamisen lähtökohtana on kaksitahoinen arvonluonti – toisaalta arvon luonti asiakkaille ja toisaalta arvon luonti myyvälle yritykselle.

Asiakassuhteiden johtamisen tuloksellisuus on ollut keskeinen teema myös kesäkuussa tarkastettavassa väitöskirjassani, joka tutkii yhtä tämän hetken ajankohtaisimpia suhdemark-

kinoinnin teemoja asiakasportfoliojohtamista tai arkisemmin asiakassalkutusta yritysten välisillä markkinoilla.

Salkutuksella tarkoitetaan yrityksen koko asiakaskannan arvopohjaista johtamista. Ideana salkutuksessa on, että yrityksen ei ole järkevää pyrkiä kehittämään yksioikoisesti mahdollisimman tiiviitä suhteita, vaan pikemminkin jakaa sen rajalliset voimavarat suhteessa eri asiakkaiden arvoon sekä johtaa asiakaskannan suhteiden koko kirjoa aina yksittäisistä transaktioista aina tiiviisiin kumppanuuksiin asti. Useat tutkimukset ovatkin todistaneet, että yritysten asiakaskannan eri suhteiden kannattavuudessa on erittäin suurta vaihtelua ja eri asiakassuhteilla on myyvälle yrityksille erilaisia rooleja.

Nämä asiat luovat pohjan asiakassalkutuksen vankalle asemalle markkinoinnin nykykentässä.

Asiakaskannan suhteiden arvon tarkastelu on kuitenkin vaikeaa, sillä liikesuhteiden arvo muodostuu huomattavasta määrä erilaisia tekijöitä.

Pelkkä myyntivolyymien tai asiakaskannattavuuksien tarkastelu yksin ei ole järkevää, sillä asiakkaiden arvoon voi vaikuttaa esimerkiksi innovointi, referenssit, asiakkaan rooli myynnin kausivaihteluiden tasaamisessa tai vaikkapa asiakkaan rooli yrityksen riippuvuuden hajauttamissa. Asiakkai-

den tämänhetkinen arvo eroaa myös niiden tulevaisuuden potentiaalista.

Samoin suhteiden lujuus ja yhteistyön laatu voivat vaikuttaa asiakassuhteen tulevaisuuden tuloksiin. On tärkeää myös huomata, että olisi huomattavan vaarallista johtaa asiakassuhteita vain asiakkaiden arvon perusteella ottamatta huomioon asiakkaiden tarpeita tai arvonluontia asiakkaille. Näin ollen asiakaskannan suhteiden arvon analysoinnissa sekä suhteiden vertailussa, ryhmittelyssä ja priorisoinnissa tulisikin nähdä asiakkaiden arvo laajasti ja räätälöidä tämä toiminta tarkkaan omaan liikatoimintaan sopiviksi prosesseiksi.

Asiakassalkutuksessa on luonnollisesti pystyttävä myös toiminaan asiakastiedon pohjalta. Tässä toiminnassa korostuu toisaalta myynnin ja markkinoinnin resurssien jakaminen suhteessa eri asiakassuhteiden arvoon ja toisaalta asiakaskannan eri suhteiden ja sen rakenteen kehittäminen oikeaan suuntaan. Tämä voi olla positiivinen asia myös asiakkaille, sillä tutkimus näyttää, että asiakassalkutustoiminta on yhteydessä myös laajempaan asiakastuloksellisuuteen sisältäen asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden. Keskeistä on, että asiakassuhdejohtamisesta ei saa missään olosuhteissa tulla vain kustannusjohtamista, vaan asiakkaiden

7 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 7

8.5.2008 08:13:43

kuukauden • artikkelit erityispiirteet ja tarpeet on syytä ottaa vakavasti huomioon asiakaskannan johtamisen strategioissa ja resurssien jakamisessa asiakkaiden kesken.

Tutkimukseni kohteena olivat 500 suurinta yritysten välisillä markkinoilla toimivaa suomalaista yritystä. Tulosten valossa yritysten kannattaa todella panostaa asiakaskantansa asiakassuh-

teiden arvon analysointiin ja toimintansa mukauttamiseen eri asiakkaiden arvoon saadun tiedon perusteella.

Sekä asiakaskannan arvon arviointitoimet että toiminta ovat kummatkin yhteydessä asiakaskannattavuuteen ja yleiseen asiakastuloksellisuuteen sekä tietyin varauksin nämä toimet ovat kytköksissä jopa suoraan yritysten tulok-

seen. Markkinoinnin roolia yritysten tuloksen rakentajana on usein pidetty vaikeasti lähestyttävänä asiana. Asiakasportfoliojohtaminen tarjoaa konkreettisen esimerkin, kuinka suhdejohtamisella oikein toteutettuna voidaan vaikuttaa asiakastuloksellisuuteen ja tätä kautta koko yrityksen tulokseen.

■

TOMI MOISIO K KHT, JHTT PriceWaterhouseCoopers Oy P

Osakeyhtiölain säännökset yhtiön varojen vähentymisestä aiheutuvista toimenpiteistä muuttuivat vuodenvaihteessa Osakeyhtiölaki muuttui 31.12.2007.

Yksi tärkeimmistä muutoksista oli osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n muutos, jossa yksityisessä osakeyhtiössä luovuttiin yhtiökokouksen koolle kutsumisesta, mikäli yhtiön oma pääoma oli alle puolet osakepääomasta sekä muutettiin oman pääoman negatiivisuudesta johtuvia rekisteröintivaatimuksia.

Osakeyhtiölain uudistuksesta johtuen yksityisten osakeyhtiöiden ei tarvitse kutsua yhtiökokousta koolle tilanteessa, jossa yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Aiemmin yhtiön hallituksen havaitessa, että yhtiön oma pääoma oli alle puolet osakepääomasta, hallituksen oli viipymättä laadittava tilinpäätös yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Mikäli oma pääoma oli tilinpäätöksen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen tuli kutsua yhtiökokous koolle päättämään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi.

Aiemmasta säännöksestä johtuen uuden vastaperustetun osakeyhtiön hallitus saattoi joutua kutsumaan yhtiökokouksen koolle jo pelkästään perustamismenojen vuoksi eikä säännöstä siksi pidetty kovinkaan mielekkäänä pienissä yksityisissä yhtiöissä.

Säännöksen tavoitteena oli lisätä osakkeenomistajien tiedonsaantia sellaisissa yhtiöissä, joissa omistus ja johto olivat eriytyneet. Pienille yhtiöille on kuitenkin ominaista, että johto ja omistus muodostuvat samoista henkilöistä, jolloin erillinen tiedonanto osakkeenomistajille ei ole kovinkaan tarkoituksenmukaista.

Vuonna 2006 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki vaati yhtiöiden hallituksia rekisteröimään oman pääoman negatiivisuuden kaupparekisteriin.

Säännös oli osa velkojainsuojamenettelyä ja sen tarkoituksena oli informoida mahdollisia velkojia yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Menettelyä pidettiin kuitenkin liian kaavamaisena ja ongelmallisena, koska yhtiön oman pääoman negatiivisuutta koskevissa arvioinneissa ja laskelmissa ei voitu ottaa huomioon yhtiön omaisuuden todellisia arvoja vaan vain kirjanpitoarvo. Tämän vuoksi sääntelyä päätettiin muuttaa siten, että oman pääoman negatiivisuutta laskettaessa voidaan toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa esitettävässä laskelmassa huomioida omaisuuden kirjanpitoarvon ylittävä todennäköinen luovutushinta. Muutos helpottaa varsinkin sellaisten yh-

tiöiden tilannetta, joilla on pitkään taseessa olleita omaisuuseriä, kuten kiinteistöjä, joiden kirjanpitoarvo ei vastaa todennäköistä luovutushintaa.

Laskelmassa voidaan huomioida poistoero ja vapaaehtoiset varaukset sekä omaisuuden kirjanpitoarvon ylittävät todennäköiset luovutushinnat, jos todennäköinen luovutushinta ylittää kirjanpitoarvon olennaisesti sekä muutoin kuin tilapäisesti. Laskelmassa on huomioitava lisättyihin eriin sisältyvät laskennalliset verot sekä omaisuuden mahdolliset myynnistä aiheutuvat kulut. Laskelman laatimisessa on lisäksi huomioitava, että omaisuuden arvostuksessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa, ellei hallitus muuten voi osoittaa kirjanpitoarvon ylittävää todennäköistä luovutushintaa.

Mikäli yhtiön oman pääoman menetys on jo rekisteröity aiempaan osakeyhtiölakikäytäntöön perustuen kaupparekisteriin, merkintä voidaan poistaa laatimalla tilintarkastettu tilinpäätös, joka sisältää aiemmin mainitun laskelman. Näin onkin syytä toimia, sillä merkintä kaupparekisterissä saattaa hankaloittaa tavallista kaupankäyntiä, jossa ei tavallisesti anneta vastapuolelle vakuuksia.

■

8 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 8

8.5.2008 08:13:44

kuukauden • artikkelit Lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Erilaiset osakesarjat ja osinkotulo sekä verotus Osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Osakkeet voivat poiketa toisistaan esimerkiksi tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan on jopa mahdollista jakaa osinkoa vain osalle osakesarjoista (KHO 1999:24).

Korkein hallinto-oikeus otti kantaa edellä esitetyn kaltaiseen asiaan päätöksessään KHO 2008:6. Tapaus tuli vireille ennakkoratkaisupyyntönä Keskusverolautakunnalle, jonka ratkaisuun veroasiamies haki muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Ennakkoratkaisun hakijoiden tarkoituksena oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta.

Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat useisiin kanta- ja vastaanottoosakesarjoihin. Jokaisella liiketoimintaan mukaan tulevalla lääkärillä olisi oma vastaanotto-osakesarja.

Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Toimintamallissa eri osakesarjojen osinko-oikeudet eroavat toisistaan, sillä osakkaat halusivat mahdollistaa pääsäännöstä poikkeavan varojenjaon johtuen siitä, että eri osakkaiden mahdollisuus vaikuttaa tuloksen syntymiseen on erilainen. Käytännössä eri osakesarjojen perusteella yhtiön tulos voitaisiin jakaa sen mukaan, miten kukin osakas on tuottamiensa palveluiden kautta myötävaikuttanut yhtiön tuloksen syntymi-

seen. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettaisiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettaisiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiössä otettaisiin käyttöön yksityiskohtainen kustannuslaskenta, jonka avulla kunkin lääkärin nettotuotto kohdistetaan kyseisen lääkärin kustannuspaikalle ja vastaanotto-osakesarjalle. Kunkin lääkärin osalta ylläpidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti kustannuslaskentaa ja kunkin lääkärin kustannuspaikalle kirjataan lääkärin vastaanottotoiminnasta saamat tulot sekä tähän toimintaan kohdistuvat kulut, kuten palkkakulut ja luontoiseduista sekä hallintopalveluista syntyneet kustannukset. Mikäli osakesarjalle kustannuspaikkakohtaisesti kohdistettua nettotuottoa ei jaeta osinkona, merkitään jäljelle jäävä osuus osakesarjakohtaisesta tuloksesta kyseisen kustannuspaikan rahastoiduksi toimintatulokseksi, jonka yhtiökokous hallituksen esityksestä voi päättää jakaa tulevina tilikausina osakeyhtiölain varojen jakamista koskevien säännösten mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa.

Järjestelyn lopputuloksena syntyy yhtiörakenne, jossa osakeyhtiölle muodostetaan useita osakesarjoja, jotka merkitsisi kunkin lääkäriosakkaan omistama holdingyhtiö. Osakeyhtiö jakaa kullekin osakesarjalle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisella tavalla osingon, joka vastaanotto-osakesarjojen osakkeiden osalta on enintään kustannuspaikan tulos vähennettynä kysymyksessä olevaan kustannuspaikkaan kohdistuvilla hallinnointipalkkioilla ja kanta-osakkeiden osalta enintään hallinto- ja sijoitustoiminnan kustannuspaikan tulos. Lääkäri voi liittyä mukaan toimintaan myös merkitsemällä perustettavan yhtiön tarjoamia osak-

keita suoraan ilman holdingyhtiötä.

Mikäli lääkäriosakas, joka on suoraan tai ostamansa holdingyhtiön kautta merkinnyt osakeyhtiön liikkeelle laskeman vastaanotto-osakesarjan, haluaa irtautua yhtiörakenteesta, yhtiö lunastaa tai hankkii osakeyhtiölain säännösten mukaisesti vastaanotto-osakesarjan osakkeet takaisin lääkäriltä tai lääkärin omistamalta holdingyhtiöltä. Osakkeiden lunastus- ja hankintahinta on rahastoidun toimintatuloksen määrä. Jos tällaista rahastoitua toimintatulosta ei ole jäljellä, on vastaanotto-osakesarjan osakkeiden hankinta tai lunastus vastikkeeton.

Ennakkoratkaisupyyntö koski sitä, verotetaanko osakeyhtiön yhtiökokouksen kunkin osakesarjan osakkeille jakamaksi päättämä osinko saajasta riippuen tuloverolain 33 b §:n tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n mukaisesti, mikäli yhtiöllä on erisarjaisia osakkeita hakemuksessa tarkemmin esitetyn yhtiöjärjestysmääräyksen mukaisesti?

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan, kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Ennakkoratkaisu verovuosille 2007–2008. Äänestys 3-1-1.

Tuloverolain 33 b §:n mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin

9 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 9

8.5.2008 08:15:24

kuukauden • artikkelit kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Edellä tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n mukaan listaamattomalta yhteisöltä saatu osinko on verovapaata tuloa. Yhteisöllä tarkoitetaan tuloverolain 3 §:n mukaan mm. osakeyhtiötä.

Mikäli käytetään ennakkoratkaisupyynnön mukaista holdingyhtiörakennetta, jossa lääkäri omistaa holdingyhtiön ja holdingyhtiö vastaanotto-osakkeita, on vastaanottoosakkeiden perusteella jaettava osinko holdingyhtiölle verovapaata tuloa. Sen sijaan, jos lääkäri omistaa suoraan vastaanotto-osakkeet, verotetaan häntä tuloverolain 33 b §:n mukaisesti vastaanotto-osakkeiden perusteella jaettavasta osingosta.

Jos holdingyhtiörakennetta käyttävä lääkäri haluaa osingot holdingyh-

tiöstä itselleen, verotetaan häntä tällöin tuloverolain 33 b §:n mukaisesti.

Matemaattisella arvolla tarkoitetaan nettovarallisuutta, joka saadaan vähentämällä yrityksen varoista yrityksen velat. Nettovarallisuus on vastaa yleensä yrityksen omaa pääomaa. Näin ollen, jotta lääkäri voisi nostaa holdingyhtiöstä verovapaasti 90 000 euroa eli suurimman mahdollisen verovapaan määrän, tulisi holdingyhtiön oman pääoman oltava miljoona euroa.

■

HANNELE LINDFORS k kirjanpidon asiantuntija Helsingin seudun kauppakamari H

Suoriteperuste kirjanpidossa Kirjausperuste Yrityksen toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa mahdollisimman tarkasti seurattaessa kirjanpito on järjestettävä niin, että jokaisen kuukauden tuloslaskelma ja tase sisältää kaikki asianomaiselle kaudelle kuuluvat olennaiset tulot ja menot. Tämä edellyttää suoriteperusteista kirjanpitoa.

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa kirjaus tapahtuu ajankohtana jolloin myynti tai osto on tosiasiallisesti tapahtunut. Meno syntyy kun yritys vastaanottaa tilaamansa tavaran tai palvelun.

Tulo syntyy kun myyty tavara tai palvelu on luovutettu ostajalle. Maksuajankohdalla ei ole merkitystä. Mikäli asiakas maksaa ostamansa tavaran vasta seuraavalla tilikaudella, yrityksellä on tilinpäätöksessä myyntisaaminen asiakkaalta. Ostot, jotka maksetaan seuraavan tilikauden puolella, näkyvät tilinpäätöksessä ostovelkoina. Maksuperusteisessa kirjanpidossa myynti tai osto kirjataan vasta maksun tapahduttua.

Kirjanpitolain mukaan tilikauden aikainen kirjanpito voidaan tehdä suoriteperusteisesti tai maksuperusteisesti.

Mikäli se tehdään maksuperusteisesti,

myyntisaamiset ja ostovelat on voitava jatkuvasti selvittää. Tilinpäätöksessä maksuperusteiset kirjaukset on kuitenkin vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta oikaistava suoriteperusteiseksi. Ainoastaan ammatinharjoittajille on annettu mahdollisuus laatia tilinpäätös maksuperusteisesti.

Arvonlisäverolaki edellyttää pääsääntöisesti suoriteperusteisuutta.

Tilikauden aikana on kuitenkin mahdollista käyttää laskutusperustetta, jossa kirjaus tapahtuu laskun päiväyksen mukaan. Tilinpäätös on myös arvonlisäverolain säännösten mukaan tehtävä suoriteperusteisesti. Ennakkomaksujen arvonlisävero tilitetään kuitenkin maksuajankohdan mukaan.

Ajallinen kohdistaminen Kirjanpitolautakunta on käsitellyt tilinpäätöksessä jaksotettavia eriä eri lausunnoissa. KILAn lausunto 1783/2006 käsittelee tuottojen jaksottamista vakuutusvälitystoiminnassa.

KILAn kannanotossa todetaan, että jos kirjanpitovelvollisen suoritteen luovuttaminen toteutuu kahden tai useamman tilikauden aikana, tulee tulo jaksottaa suorituksen luovutusta vas-

taavasti. Vakuutusvälitystoiminnassa suoriteperusteen mukainen luovutus toteutuu silloin, kun vakuutusmeklari on saamansa toimeksiannon mukaan solminut, muuttanut tai irtisanonut seuraavaa vakuutuskautta koskevan vakuutussopimuksen asiakkaan ohjeiden mukaisesti. Vakuutussopimuksen voimaantulon ajankohdalla ei ole merkitystä tulon kirjaamisen kannalta, koska vakuutusmeklarin myymä palvelu kohdistuu vakuutussopimukseen liittyviin toimenpiteisiin. Kyseisessä lausunnossa viitataan aikaisemman lausunnon 1295/1994 perusteluihin, jonka mukaan ostajaa ja myyjää on tarkasteltava samanaikaisesti suoriteperusteen toteutumisen kannalta. Yhden kirjanpitovelvollisen menoa tulee tämän vastaavuusperiaatteen mukaan vastata toisen kirjanpitovelvollisen tulo ja päinvastoin.

KILA on lausunnossaan 1320/1995 käsitellyt myös perintäpalkkioita ja todennut perintäpalkkion olevan tuloutettavissa vasta kun toimeksianto on saatettu loppuun eli saatava on peritty tai jatkoperinnästä on luovuttu. Useammalle tilikaudelle kohdistuvasta tilintarkastuksesta KILA totesi

10 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 10

8.5.2008 08:15:27

kuukauden • artikkelit lausunnossaan 1648/2001 vuositilintarkastuksen olevan kokonaissuorite, joka kirjataan suoriteperusteisesti sinä tilikautena, jolloin työ on kokonaisuudessaan vastaanotettu. Vastaanottohetkenä voidaan pitää tilintarkastuskertomuksen valmistumisen ajankohtaa.

Vuositilintarkastuksen menot voidaan kuitenkin jaksottaa kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana työ on tehty edellyttäen, että jaksotettavien menojen määrä on olennainen ja riittävän luotettavasti arvioitavissa.

matta siitä, oliko laskuja tehty vai ei.

Lausunnon mukaan laskuttamattomat erät esitetään taseessa luonteensa mukaisesti joko ostovelkoina tai myyntisaamisina. KILAn lausunto 1664/2001 käsittelee rajanvetoa ostovelkojen ja siirtovelkojen välillä. Lausunnossa todetaan ostovelkoina yleensä käsiteltävän velat, joita varten on avattu oma reskontratili. Koska laskuttamattomia eriä ei käytännössä yleensä viedä ostotai myyntireskontraan, ne merkitään taseessa siirtovelkoihin tai -saamisiin.

Laskuttamattomat tavaran ja palvelun luovutukset Suoriteperusteisessa tilinpäätöksessä kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot on kirjattu yrityksen kirjanpitoon. Viimeistään tilinpäätöksessä jaksotetaan myös ne tilikaudelle kuuluvat erät, joista ei ole tehty tai saatu laskuja.

KILAn lausunto 1731/2004 käsittelee kauttalaskutustilannetta, jossa yritys teki omissa nimissään sopimuksia asiakkaalle tehtävistä töistä, mutta teetti työn alihankkijalla. Lausunnon mukaan meno syntyi alihankintana tehdyn työn vastaanottajankohtana.

Tulo syntyi kun työ luovutettiin loppuasiakkaalle. Tilinpäätöksessä suoriteperusteiset kirjaukset oli tehtävä näiden ajankohtien mukaan riippu-

Ennakkomaksut Kirjanpitolautankunnan lausunto 1766/2005 käsittelee tilannetta, jossa yhtiö laskuttaa asiakkaitaan vuosisopimuksilla kuvien käyttöoikeuksista sopimusten jakautuessa kahdelle eri tilikaudelle. Vuosisopimustuotot on tilinpäätöksessä jaksotettava sopimuskauden mukaisesti. Asiakkaan maksusta seuraavalle tilikaudelle kuuluva osuus on kirjattava tilinpäätöksessä saatuihin ennakoihin, koska ennalta maksettu erä liittyy yhtiön varsinaiseen palvelumyyntiin. Mikäli etukäteen saadut maksut eivät liity varsinaiseen palvelu- tai tavaramyyntiin, kuten varsinaisen toiminnan ulkopuolisesta huoneistosta saatu vuokratuotto, saatu maksu kirjataan siirtovelkoihin.

Poikkeukset suoriteperusteesta Pitkän valmistusajan vaativista suoritteista (esimerkiksi rakennushankkeet ja pitkän valmistusajan vaativat suunnittelutyöt) syntyvä tulo voidaan kirjata tuotoksi valmistusasteen perusteella.

Valmistusasteen mukaista tuloutusta kutsutaan myös osatuloutukseksi. Osatuloutus on vaihtoehtoinen tulouttamistapa, pääsääntönä on luovutukseen perustuva tuloutus. Osatuloutus vaatii luotettavaa kustannuslaskentaa ja sitä on sovellettava johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti tuotoista on pakollisina varauksina tietyissä tapauksissa vähennettävä vasta seuraavilla tilikausilla realisoituvat menot ja menetykset. Nämä vastaiset menot ja menetykset kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen.

Niiden toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä. Niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Esimerkiksi käynnissä olevan verotarkastuksen perusteella maksettavaksi tulevat aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat jälkiverot muodostavat pakollisen verovarauksen.

Meno tai menetys kirjataan enintään sen todennäköiseen määrään.

■

11 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 11

8.5.2008 08:15:29

kuukauden • artikkelit

Merivoimien esikunnan siirto hyödyksi koko Varsinais-Suomelle Merivoimien esikunta muutti pääkaupunkiseudulta Turkuun viime joulukuussa. Muuton myötä Turun seudulle tuli paitsi huomattava määrä uusia työpaikkoja myös lisäys merivoimien hankintatoiminnan laajuuteen sekä hankintojen johto.

Esikunnan hankintatoiminta kuuluu organisatorisesti esikunnan kaupallisen sektorin alaisuuteen. Hankintapäällikkönä viime lokakuussa aloittanut KTM Tommi Isoniemi kertookin useista mahdollisuuksista, joissa paikalliset yrittäjät voivat toimia merivoimien toimittajana. Suuri osa merivoimien hankinnoista on jo aiemmin kanavoitunut Turun talousalueella merivoimien materiaalilaitoksen kautta.

Isoniemi on aiemmin toiminut vuosia Nokialla logistiikan kehitystehtävissä sekä vuonna 2006 suomalaisessa kriisinhallintajoukossa BosniaHertsegovinassa hankintaupseerina.

Hankintapäällikön alaisuudessa on kuusi henkilöä, joista kukin on erikoistunut eri hankintatoiminnan osaalueisiin - ryhmään kuuluu mm. oma sopimuslakimies. Isoniemi osallistuu myös itse hankkeisiin ja hankintoihin.

Hankintariveinä yli 90 % merivoimien esikunnan hankinnoista kohdistuu siviilitarvikkeisiin, esimerkiksi toimistotarvikkeisiin. Rahallisesti suurimmat panostukset ovat kuitenkin puolustusmateriaalihankinnoissa, joiden rahoitus tapahtuu eduskunnan myöntämien tilausvaltuuksien muodossa.

Haasteena määrärahat ja pitkäkestoiset hankkeet - Merivoimien hankintojen suuruus on keskimäärin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, mutta suuret hankkeet, esimerkiksi alustilaukset,

heilauttavat eri vuodet hyvinkin eri suuruisiksi, kertoo Isoniemi. Ja koska puolustusmateriaalien hinnat kohoavat koko ajan, joutuu myös merivoimien esikunta priorisoimaan hankkeitaan.

Suurin kehittämishanke tällä hetkellä ovat vuosina 2010-2012 toimitettavat kolme uutta miinantorjunta-alusta.

Merivoimat pyrkii tavarantoimittajien valinnassa mielellään pitkäaikaisiin sopimuksiin eli potentiaalisilta yrityskumppaneilta vaaditaan sitoutuneisuutta. – Uutta tavaraa kyllä löytyy, mutta vaikeampaa on löytää after sales -palvelua, toteaa Isoniemi. Puolustusvoimat pyrkii hankkeissaan huomioimaan hankinnan koko elinkaaren, puhutaan elinjaksohallinnasta, jolloin huoltoon, kunnossapitoon sekä myös kestävän kehityksen mukaiseen kaluston hävittämiseen kiinnitetään huomiota jo hankintavaiheessa. Paikallisten telakoiden lakkauttaminen olisi vakava haaste myös merivoimille.

Varsinaissuomalaisten yritysten

erinomaisia mahdollisuuksia koko puolustusvoimien hankinnoissa Isoniemi näkee esimerkiksi tutkatoimituksissa, erilaisten tietojärjestelmien integroinnissa sekä esimerkiksi alusten modernisoinnissa. – Tällä hetkellä on suunnittelussa tiettyjen alustemme peruskorjaushankkeita. Vaikka esimerkiksi alusten uushankinnat tehdäänkin ajoittain ulkomaisten toimittajien kautta, hyötyvät suomalaiset yritykset näistä mm. vastakauppavelvoitteiden muodossa, kertoo hankintapäällikkö.

Suurimpien hankkeiden osalta hankinnat ovat hyvin pitkäkestoisia. – Esimerkiksi tulevien miinantorjuntaalusten hankintasuunnittelu aloitettiin vuonna 2001, ja kun viimeinen alus toimitetaan vuonna 2012, on projektin pituus melkoinen, valottaa Isoniemi.

Tällä hetkellä esikunnassa työstetään vuoteen 2020 asti ulottuvia suorituskykyvaatimuksia, joiden perusteella tullaan suunnittelemaan tulevia hankkeita ja hankintoja.

■

Hankintapäällikkö Tommi Isoniemi

12 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 12

8.5.2008 08:15:29

kamarissa • tapahtuu

Euroneuvontakeskukset ja innovaatiokeskukset Enterprise Europe Network verkostoksi Vuoden 2008 alussa aloittanut Enterprise Europe Network (Yritys Eurooppa -verkosto) yhdistää kaksi laajaa verkostoa, jotka ovat erikoistuneet pkyritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Uusi verkosto muodostuu parikymmentä vuotta sitten perustetuista Euroneuvontakeskuksista (Euro Info Centres) ja 12 vuotta toimineista innovaatiokeskuksista (Innovation Relay Centres).

Uusi verkosto toimii lähes 40 maassa: 27 Euroopan Unionin jäsenvaltiossa sekä jäsenvaltioehdokasmaissa ja ETA-maissa. Lisäksi toimintaa on muissa kolmansissa maissa, esimerkiksi Armeniassa, Israelissa sekä Sveitsissä.

Suomessa toiminnan koordinoijana toimii Työ- ja elinkeinoministeriö, ja toiminta jakaantuu kolmeen sektoriin: pk-yritysten neuvontapalveluihin, teknologiapalveluihin sekä seitsemännen puiteohjelman viestintään. Rahoitus Enterprise Europe Networkille tulee puoleksi Euroopan komissiolta ja puoleksi jäsenvaltiolta itseltään. Rahoituskauden pituus on 2007-2013.

Verkoston neuvontapalveluiden päätehtävänä on Euroopan komission antamista, yrityselämää koskevista, direktiiveistä, asetuksista jne. tiedottaminen verkostomaissa. - Esimerkiksi tällä hetkellä on komissiosta tullut kemikaaliasetus REACH, jonka määräykset koskettavat monia suomalaisia pk-yrityksiä, kertoo projektipäällikkö Anna Rantasuo. Myös EU-rahoituksesta informointi sekä avustus partnerihaussa työllistävät neuvontaverkostoa.

Yritystreffit kustannustehokas tapa tutustua uusiin markkina-alueisiin Yritys Eurooppa-verkoston palvelut ovat yrityksille maksuttomia ja apuna on esimerkiksi verkoston kattava yrityskontaktitietokanta sekä intranet.

Projektipäällikkö Anna Rantasuon tavoittaa Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, Ratapihankadulta Turusta

– Hyvin tärkeä toimintamuotomme on myös kansainväliset yrityskontaktitapahtumat, eräänlaiset yritystreffit, joiden avulla haluamme auttaa suomalaisia yrityksiä etsimään ja löytämään liikekumppaneita verkostomaissa, sanoo Rantasuo. Seuraavat yritystapahtumat pidetään bioenergiaan liittyen huhtikuussa Tanskassa ja koneenrakennukseen liittyen toukokuussa Slovakiassa.

Enterprise Europe Networkin kaut-

ta kerätään myös komissiolle palautetta mahdollisista Euroopan unionin sisämarkkinoiden kaupan ja kilpailun esteistä. –Mikäli jokin direktiivi enemmän estää kuin mahdollistaa vapaata kilpailua, kannattaa siitä ilmoittaa meille ja me viemme palautetta eteenpäin komissiolle. Yrittäjän on turha jäädä sitä manailemaan itsekseen, kannustaa Anna Rantasuo. Tällä palautteella voi olla vaikutusta tulevaan lainsäädäntöön.

■

13 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 13

8.5.2008 08:15:31

kamarissa • tapahtuu

Kauppavaliokunta vaalii kaupan saavutettavuutta Turun kauppakamarin kauppavaliokunta on perustettu vuonna 1977, ja se viettikin viime vuonna 30-vuotisjuhlia Kaupan Aika –juhlaseminaarin merkeissä. Valiokunnan perustaminen osui Suomen taloushistorian vaikeaan laskusuhdanteen aikaan, mutta silti kauppakamarissa katsottiin, että tarvitaan oma valiokunta nimenomaan kaupan alan kysymyksiä käsittelemään ja etuja ajamaan.

Kauppavaliokunta on jo 30 vuoden ajan edistänyt Varsinais-Suomen kaupan alan elinkeinon toimintaedellytyksiä. Kaupan haasteet ovat mitä moninaisimmat ja viime vuodet ovat tuoneet todella isoja muutoksia alalle.

Sijainti, valikoima, palveluprosessi, hinnoittelu, logistiikka, tietojärjestelmät ja sähköinen kauppa ovat olleet muutoksen alla. Kaupan ala monipuolisine palveluineen on keskeinen tekijä yhteiskunnassa ja sen merkitys työllistäjänä Varsinais-Suomessakin on merkittävä.

Nykyinen kauppavaliokunta ei nimestään huolimatta keskity vain kaupan alan asioiden ajamiseen vaan valiokunnan toimialaan kuuluu myös palvelualojen etujen ajaminen. Valiokunnassa on edustettuina niin palvelualan toimijoita, kiinteistönomistajia kuin alan koulutuksesta vastaavia tahojakin. Se toimii siis ainoana riippumattomana foorumina, jossa mm. eri keskusliikkeiden edustajat pohtivat yhteisen pöydän ääressä alan ajankohtaisia kysymyksiä. Valiokunnan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Turun Kansallisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth.

mat alan hankkeet.

- Kauppavaliokunta ottaa kantaa lähinnä paikoitus-, kaavoitus- ja liikennekysymyksiin. Näihin asioihinhan on helpompi vaikuttaa yhdessä kuin yksittäisenä yrityksenä. Kaupan saavutettavuudelle on tärkeää esimerkiksi liikenneyhteyksien kaavoittaminen yli kuntarajojen, toteaa puheenjohtaja Palmroth.

Tämän vuoden tärkeänä teemana on yrityksen yhteiskuntavastuu ja vastuullinen toiminta. Kaupan toimiala on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota vastuulliseen kaupankäyntiin ekologiselta kannalta sekä vastuullisen tuontikaupan kannalta.

Kauppavaliokunta järjestää joka toinen vuosi Kaupan Aika -seminaarin, joka pureutuu tärkeisiin ajankohtaisiin kaupan alaan liittyviin aiheisiin. Viime syksynä järjestettävän seminaarin kuulijakunnassa oli edustettuna runsaasti Turun kauppakorkeakoulun kaupan maisteri –ohjelman opiskelijoita. Valiokunta haluaakin edistää alan opiskelijoiden ja elinkeinoelämän yhteyksiä. Myös kaupan alan koulutus ja sen vastaavuus työelämän haasteisiin on ollut kauppavaliokunnan toiminnassa keskeisenä teemana mukana.

■ Kauppavaliokunnan kokoonpano 2008: Palmroth Paula (pj), toimitusjohtaja, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku (kuvassa) Aho Aarne, (vpj), toimitusjohtaja, Burger-In Oy, Turku Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja, Mahile Ky, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio

Alho Janne, arviointiasiantuntija, Catella Property Oy, Turku Harjanne Aila, dipl.kauppias, Kansalliskonsultti Oy, Turku Harkka Mervi, toimitusjohtaja, Turun Lukko Oy Heinonen Jari, toimitusjohtaja, Lihaliike Reino Jokinen Ky, Turku Koponen Harri, toimitusjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku Meltovaara Kari, toimitusjohtaja, Leipomo Rosten Oy, Turku Murtonen Ari, aluejohtaja, Itella Oyj, myynti- ja markkinointi, Turku Nenonen Maarit, toimitusjohtaja, Interdialogi Oy, Turku Oksanen Juha, tavaratalon johtaja, Stockmann Oyj Abp, Turku Rahkonen Timo, optikko, Optikko Rahkonen Ky, Turku Reponen Tapio, rehtori, Turun kauppakorkeakoulu, Turku Setänen Olli, aluejohtaja, Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Vikkula Pertti, toimitusjohtaja, Kauppakeskus Mylly Oy, Raisio Virtanen Juha V., toimitusjohtaja, Virtanen Yhtiöt Oy, Turku kauppavaliokunnan sihteeri, asiamies Paula Heinonen

Toriparkki tarvitaan turvaamaan Turun kaupallisen keskustan elinvoimaisuus Kaupan alalla on hieman vaikea määritellä yksittäisiä hankkeita, joiden takana kaikki toimijat olisivat. Turun keskustan toriparkkikysymys on kuitenkin sellainen, jota puoltavan lausunnon kauppavaliokunta antoi vuonna 2007.

Valiokunta tarjoaakin jäsenilleen nimenomaan kommentti- ja keskustelukentän, jossa yleensä esitellään uusim-

14 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 14

8.5.2008 08:15:34

kamarissa • tapahtuu

Vahva ote koulutustoiminnassa jatkuu Turun kauppakamarin koulutuspäällikkönä aloitti huhtikuussa VTM Maria Lindbom. Maria siirtyi tehtävään Turun Messu- ja Kongressikeskuksen kehityspäällikön toimesta, jossa kuuden vuoden aikana hänelle ehti syntyä kattava yrityskontaktiverkosto Varsinais-Suomen alueella. Heidekenillä syntynyt perusturkulainen Maria on opiskellut Turun yliopistossa, ja toiminut erilaisissa tutkija-, kouluttajaja koulutussuunnittelutehtävissä mm.

Turun kauppakorkeakoulussa ja Turun yliopistossa. Lukuun ottamatta lyhyttä työjaksoa Sisäasiainministeriössä hän on viihtynyt koko ikänsä Turussa.

Kahden teini-ikäisen lapsen vanhempana aika on tähän mennessä kulunut lähinnä harrastuksiin kuskaajana, mutta lasten itsenäistymisen myötä myös omille harrastuksille on luvassa aikaa tulevaisuudessa. ”Sukulaismiehen innoittamana suoritin muutama

vuosi sitten metsästyskortin ja olen ollut mukana hirvimetsällä. Ensi syksynä tavoitteena on suorittaa ampumakoe, jonka jälkeen pääsen metsällä tositoimiin”, innostuu Lindbom. Aivan uutena ajanvietteenä kuvaan on astunut myös ratsastus. ”Kauppakamarin koulutustoiminta jatkuu myötäni edelleen vireänä”, toteaa uusi koulutuspäällikkö. ”Tulemme varmasti myös kehittämään tarjontaamme entistä monipuolisemmin liiketoimintaosaamisen eri osa-alueille unohtamatta kuitenkaan vahvaa taloushallinnan koulutustarjontaamme”, summaa Maria.

■ Marian tavoittaa: Puolalankatu 1 20100 Turku Puh. (02) 274 3423 GSM 050 573 0370 maria.lindbom@turku.chamber.fi

Israel Business Seminar

WTC:n, Turun kauppakamarin, Turku Science Parkin sekä Israelin suurlähetystön järjestämä Israel Business Seminar antoi ajankohtaista tietoa mm. Israelin talouselämästä sekä teknologia- ja tutkimusyhteistyöstä maidemme välillä

15 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 15

8.5.2008 08:15:39

kamarissa • tapahtuu

Markku Suokas palkittiin ICT-alan edistämisestä Turun kauppakamarin ICT -valiokunnan ja Uuden Teknologian Säätiön palkinnon varsinaissuomalaisesta teosta ICT -alan kehityksen edistämiseksi vuodelta 2007 sai terveystoimen johtaja Markku Suokas Turun kaupungin terveystoimesta.

Suokas on toiminut lukuisissa terveydenhuollon johtotehtävissä Turun seudulla, ja on samalla arvostettu terveydenhuollon johtamisen ja järjestelmien kansallisen tason asiantuntija.

Vaativan terveydenhuollon yleisjohtotehtävänsä ohella hän on ehtinyt syvällisesti paneutua terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisuihin, ja hän on omalla henkilökohtaisella panoksellaan ollut merkittävästi edistämässä monia terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa myös tavalliselle kansalaiselle.

Markku Suokkaan kyky nähdä kokonaisuuksia ja ottaa eri tahojen intressit huomioon vaativissa järjestelmäratkaisuissa, on palkintoraadin mukaan erinomainen. Koko uransa ajan hän on sekä henkilökohtaisesti että edustamiensa organisaatioiden kautta panostanut tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämiseen ja hyödyntämiseen. ■

Kuvassa palkittu Markku Suokas (oik.) ja kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen

ICT-palkinto jaettiin Teema 2008 - INNOHEALTH -seminaarissa torstaina 17.4.2008

16 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 16

8.5.2008 08:15:46

kamarissa • tapahtuu

Maailmanlaajuinen varausjärjestelmä palvelee autonvuokraajan asiakasta Kaikilla autonvuokraustoimintaa suorittavilla yrityksillä Suomessa on yhteinen haaste: opettaa suomalainen käyttämään vuokra-autoa. Turussa ovat edustettuina kaikki Euroopan suurimmat autonvuokraajat eli Hertz, AVIS ja Europcar. Lisäksi täällä toimivat mm.

Sixt sekä kotimainen Scandia Rent.

Turkulainen yrittäjä Kari Mäenpää vetää AVIS-autovuokraamoa jo kolmatta vuotta Turussa. Yritys toimii rautatieaseman kiinteistössä, mutta luonnollisesti toimittaa autoja tarvittaessa ympäri Varsinais-Suomen. Autonvuokrausalalla Mäenpää on toiminut jo pitempään vaihtaen muutama vuosi sitten päämiestä.

- Kansainvälinen trendi autonvuok-

rausalalla on se, että globaalit toimijat valtaavat markkinoita ostamalla pieniä paikallisia toimistoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että paikallisilla yksityisillä autonvuokraajilla ei olisi liiketoimintamahdollisuuksia: aina löytyy nichejä, paikallisia markkinarakoja, joita ylikansalliset yritykset eivät voi hoitaa. Tämä antaa tilaa myös alueen omille yrityksille, sanoo Mäenpää.

Vuokra-auto varteenotettava vaihtoehto Kustannustietoisissa yrityksissä on ryhdytty etsimään erilaisia vaihtoehtoja työntekijöiden oman auton käytöstä maksettaville kilometrikorvauksille.

– Vuokra-auto saattaa hyvinkin tulla

yritykselle halvemmaksi tietyissä tilanteissa, toteaa Kari Mäenpää. Lisäksi työmatkalainen saa aina allensa uuden, huolletun ja sitä kautta turvallisen auton.

Vuokra-auto voi olla joillekin yrityksille myös vaihtoehto auton omistamiselle: autosta ei tule huolto- tai ylläpitokuluja, ainoastaan ajokustannuksia. – Esimerkiksi meiltä vuokrattaessa saa yritysjohto tarkkoja raportteja ajetuista kilometreistä, jolloin matkakuluja ja –budjetointia voidaan seurata hyvinkin tarkasti. Myös tämän hetkinen talouden hienoinen varovaisuus on lisännyt yritysten vuokra-autojen kysyntää, kertoo Mäenpää.

Yhdysvaltalainen Warren Avis oli ensimmäinen yrittäjä maailmassa, joka ryhtyi vuokraamaan autoja lentokentillä vuonna 1946. Nykyään pääkonttori sijaitsee New Jerseyssä ja työntekijämäärä maailmanlaajuisesti on yli 14.000 henkeä. AVIS on määrätietoisesti rakentanut myös autonvuokrauksen maailmanlaajuista tietojärjestelmää, jonka avulla mistä tahansa toimipisteestä voidaan nähdä autojen varaustilanne toisella paikkakunnalla, tai vaikkapa toisella puolella maapalloa. – Tämä on meille selkeä kilpailuetu, kuten myös sekin, että mikäli vuokrauksesta tulee asiakkaalle jälkeenpäin reklamaation aihetta, hän voi sen suorittaa kotimaassaan ja omalla kielellä vaikka olisi auton vuokrannut ulkomailla, toteaa Kari Mäenpää.

Myös autonvuokrausyrityksille on tärkeää, että Turun lentokenttä säilyy elinvoimaisena ja että sinne saadaan uusia yhteyksiä ja lentoja. – Jään mielenkiinnolla odottamaan kuinka uusi Gdansk-yhteys vaikuttaa meidän liiketoimintaamme, sanoo Mäenpää.

■

17 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 17

8.5.2008 08:16:51

kamarissa • tapahtuu

Kevätkokous 23.4.

Maakaasuputken rakentamisella positiivisia vaikutuksia Turun talousalueelle Gasum Oy:n toimitusjohtaja Antero Jännes arvioi Naantaliin ja Turkuun suunnitellun maakaasuputken vaikutuksia 23.4. Turun kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä pitämässään puheessa aiheesta ”Maakaasun mahdollisuudet alueen elinkeinoelämälle”.

Jännes totesi puheessaan, että maakaasulla ja maakaasuputken rakentamisella olisi runsaasti positiivisia vaikutuksia Turun elinkeinoelämälle.

Esimerkiksi maakaasuputken rakentamisen työllistämisvaikutus on noin

950 henkilötyövuotta, maakaasua käyttävien laitosten rakentamisen yhteensä noin 5000 henkilötyövuotta.

Gasum arvioi tällä hetkellä, että yhtiö investoi Turun maakaasuputkeen noin 150 miljoonaa euroa. - Asiakkaamme selvittävät parhaillaan omien hankkeidensa kustannuksia. Jo nyt on selvää, että kun kaikkien osapuolten investoinnit lasketaan yhteen, puhutaan jopa miljardista eurosta, arvioi Antero Jännes. Hän muistutti myös maakaasun monipuolisista hyödyntämismahdollisuuksista. - Maakaasua Toimitusjohtaja Antero Jännes

Turun kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

18 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 18

8.5.2008 08:16:54

kamarissa • tapahtuu

Kevätkokousta edeltävässä Turun kauppakamarin valtuuston kokouksessa oli puhujavieraana kansanedustaja Ilkka Kanerva, joka valotti suunniteltua aluehallintouudistusta

voivat käyttää pienet, keskisuuret ja suuret yritykset, ja myös kotitaloudet.

Maakaasun hyödyntäminen ajoneuvojen polttoaineena niin maalla kuin merelläkin tarjoaa Turulle erinomaisen tavat profiloitua edistyksellisenä, ympäristöystävällisenä kaupunkina.

ValiokuntaValio Kevätkokouksessa jaettiin ensimmäistä kertaa tunnustus vuoden valiokunnalle. Tunnustuspalkinto myönnetään

vuosittain erityisen aktiiviselle valiokunnalle. Tällä kertaa tunnustuksen sai ICT-valiokunta aktiivisesta ja monipuolisesta työstään ICT-alan hyödyksi.

ICT-valiokunta on toteuttanut mm.

Teema-seminaareja jo kymmenen vuoden ajan. Lisäksi valiokunta kokosi vuonna 2006 yli 650 kesätyöpaikkaa ICT-alan opiskelijoille. Myös viime kesän ensimmäistä kertaa purjehditun Kauppakamariregatan pääjärjestelijänä toimi valiokunta.

■

ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen vastaanotti valiokunnan tunnustuksen

Kauppakamarin pitkäaikainen kirjanpitäjä Leena Rautanen (vas.) palkittiin 25-vuotisansiomerkillä.

Merkkiä luovuttamassa asiamies Paula Heinonen, toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki sekä kauppakamarin puheenjohtaja Kari Ruusunen

19 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 19

8.5.2008 08:17:06

Aamukahvit

kamarissa • tapahtuu

HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sutela kertoi seuran ensi vuoden tavoitteista

Aamukahvit nautittiin 7.3.

Turkuhallin Business Clubilla

Konica Minolta Business Solutions Finland Oy:n aluejohtaja Jarkko Salminen kollegoineen tarjosi aamukahvit 9.4. yrityksen Turun toimipisteessä

20 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 20

8.5.2008 08:17:13

kamarissa • tapahtuu HTMtilintarkastusinfo

Kiinnostuneita kuulijoita kuuntelemassa HTM-tilintarkastajatutkinnon muuttuneista vaatimuksista 14.4. Turun kauppakamarin tiloissa

Uusien jäsenten infotilaisuus

15.4. pidetyssä uusien jäsenten infotilaisuudessa kerrottiin mm. syksyn tulevista koulutuksista sekä maksuttomasta lakiasiain neuvonnasta

21 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 21

8.5.2008 08:17:22

yritys • tietoa Markkinointia koskevia säännöksiä uudistetaan Kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia koskevia säännöksiä aiotaan täsmentää. Sopimaton menettely kiellettäisiin markkinoinnin lisäksi laajemminkin asiakassuhteessa, esimerkiksi asiakasvalitusten käsittelyssä. Hallitus päätti asiaa koskevan esityksen sisällöstä 3. huhtikuuta.

Esityksellä pannaan täytäntöön sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva EU-direktiivi. Muutokset vastaavat periaatteiltaan voimassa olevan kuluttajansuojalain säännöksiä mutta ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat.

Lakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset siitä, milloin menettelyn markkinoinnissa tai asiakassuhteessa katsotaan olevan sopimatonta. Lisäksi täsmennettäisiin säännöksiä, jotka koskevat kieltoa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja kuluttajalle taikka kieltoa laiminlyödä kuluttajalle olennaisten tietojen antaminen.

Lakiin lisättäisiin myös säädökset tiedoista, jotka on annettava tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan. Lisäksi laissa nimenomaisesti kiellettäisiin aggressiivisten menettelyjen käyttäminen markkinoinnissa tai asiakassuhteessa.

Lakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset siitä, milloin markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena.

Hyvän tavan vastaisuudessa on kyse yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen eettisten säännösten rikkomisesta. Hyvän tavan vastaista olisi esimerkiksi ihmisarvoa taikka poliittista tai uskonnollista vakaumusta loukkaava markkinointi. Esityksen perustelujen mukaan hyvän tavan vastaisena voidaan pitää esimerkiksi naisen tai miehen käyttämistä markkinoinnissa seksiobjektina tai pelkkänä katseenvangitsijana, jos esityksellä ei ole yhteyttä markkinoitavaan tuotteeseen.

Hyvää tapaa koskeva sääntely ei sisälly EU-direktiiviin vaan on puhtaasti kansallista. Tältäkin osin sääntely vastaa periaatteiltaan voimassa olevaa lakia, mutta se on huomattavasti yksityiskohtaisempaa.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen, puh. (09) 1606 7514 lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma, puh. (09) 1606 7672 Yrityksille jäi runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia EU:n päästökauppaan kuuluvien suo-

malaisten laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 42,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Laitoksille ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet riittivät kattamaan nämä päästöt. Ylimääräisiä päästöoikeuksia laitoksille jäi runsaalle 3,3 miljoonalle päästötonnille.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville suomalaisille yrityksille jaettiin päästöoikeuksia viime vuonna 45,9 miljoonalle päästötonnille. Yritysten tuli ilmoittaa maaliskuun 31. päivään mennessä laitostensa hiilidioksidipäästöt Energiamarkkinaviraston ylläpitämään päästökaupparekisteriin.

Vuonna 2007 päästöoikeudet riittivät kattamaan lähes kaikkien toimialojen päästöt, ainoastaan öljynjalostuksessa päästöoikeudet eivät riittäneet syntyneisiin päästöihin vajeen ollessa noin 100 000 päästöoikeutta. Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille erityisesti lämmön- ja energian tuotannossa, massa- ja paperiteollisuudessa sekä terästeollisuudessa ylimäärän ollessa kullekin toimialalle noin miljoona päästöoikeutta.

Ensimmäinen päästökauppakausi 2005–2007 päättyi vuodenvaihteessa.

Uudet EU-jäsenmaat voivat kilpailla rajoitetusti Suomen kuljetusmarkkinoista Suomen sisäistä tavaraliikennettä voivat jatkossa hoitaa rajoitetusti kuorma-autot myös EU:n uusista jäsenmaista. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt, ettei näiden maiden kabotaasikiellon siirtymäaikaa jatketa.

Vapun jälkeen Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin liikenteenharjoittajat voivat toimia Suomen sisäisillä kuljetusmarkkinoilla tasavertaisina suomalaisyritysten kanssa Suomen säädöksiä noudattaen. Asiaa koskevan EU-säädöksen mukaan kabotaasi on sallittu vain väliaikaisesti ja pysyvät kuljetussopimukset ovat kiellettyjä.

Näin ollen liikenne- ja viestintäministeriö ei odota ulkomailta suurta ryntäystä Suomen kuljetusmarkkinoille.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan siirtymäkautta ei ole syytä jatkaa, koska Suomen kuljetusmarkkinoille ei aiheudu tilanteesta liittymissopimuksen edellyttämää vakavaa uhkaa. Kilpailutilanteesta ovat olleet huolissaan erityisesti suomalaiset kuljetusyrittäjät, joiden mukaan EU:n uusissa jäsenmaissa kuljetuspalvelut maksavat alhaisempien palkkakustannusten vuoksi edelleen huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

Tavaraliikenteen kabotaasi tarkoittaa maan sisäisiä tilapäisiä kuljetuksia vieraan maan rekisterissä olevalla kuorma-autolla.

Ministeriössä on tekeillä selvitys kabotaasin vaikutuksista Suomessa.

Epätervettä kilpailua saattaa ministeriön mukaan syntyä, ellei kuljetuksissa noudateta Suomen lakien ja EU-säännösten velvoitteita. Tämän vuoksi ministeriö katsookin, että pitäisi selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön ulkomaan kuljetuksissa jo nyt pakollinen rahtikirja tai muu vastaavan tyyppinen asiakirja myös kabotaasikuljetuksissa.

EU:ssa on valmisteilla asetus, jossa annettaisiin yhteiset säännöt maanteiden kabotaasille. Kabotaasi olisi sallittava kolmelle kuljetukselle viikon kuluessa maahan saapumisesta. Asetus on esillä EU:n liikenneministerien kokouksessa 7. huhtikuuta osana laajempaa tieliikennepakettia. Se saataneen voimaan aikaisintaan vuonna 2009 Suomi on ollut mukana EU:n sisäisessä kabotaasijärjestelmässä vuodesta 1995. EU:n uusien jäsenmaiden kabotaasille asetettiin kilpailusyistä kuitenkin siirtymäajat.

Lisätietoja: Erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325,0440 581 030 Ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, 050 552 7260 Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, puh. (09) 160 28503, 050 561 2488 Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa mallikelpoisesti Suomen energiapolitiikka saa runsaasti kiitosta kansainvälisen energiajärjestö IEA:n maa-arvioinnissa, joka julkistettiin 26.3. Helsingissä. Kansainvälisen arviointiryhmän työhön pohjaava raportti toteaa Suomen hoitaneen energiapolitiikkaansa hyvin ja edistyneen politiikkatoimissa edellisen, vuonna 2004 valmistuneen maatutkinnan jälkeen. Raportin luovutti elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle IEA:n pääjohtaja Nobuo Tanaka.

– IEA:n raportti Suomen energiapolitiikan maa-arvioinniksi on positiivista luettavaa. Järjestön suositukset ovat sopusoinnussa valmistuvan energia- ja ilmastostrategian keskeisen sanoman kanssa, totesi ministeri Pekkarinen.

– Suomi on jo lisännyt tuntuvasti varoja energia- ja ilmastotutkimukseen ja -teknologiaan. Tätä suuntaa on tarkoitus vahvistaa lähivuosina monilla eri tavoilla. Aivan lähiaikoina tulemme julkistamaan energia- ja ympäristötek-

22 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 22

8.5.2008 08:17:29

yritys • tietoa nologian strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK).

– Suomen ilmasto- ja energiavelvoitteista selviytymisen kannalta kaikista tärkeintä on kuitenkin energian säästön ja -tehokkuuden parantaminen.

Alustavat arviot kertovat, että energian säästötarve vuoteen 2020 mennessä olisi jopa yli 50 tWh vuodessa.

Suomi on raportin mukaan onnistunut löytämään hyviä käytännön ratkaisuja, joilla edistetään energiaturvallisuusnäkökohtia, kestävyyttä ympäristön kannalta ja taloudellista tehokkuutta. Raportissa kiiteltiin myös kotimaisen energiantuotannon monimuotoisuutta ja nojautumista moniin energialähteisiin, joista esille nostetaan erityisesti ydinvoima, biomassa ja vesivoima.

Suomea luonnehditaan raportissa johtavaksi maaksi energiateknologian tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Myönteistä palautetta saatiin myös pragmaattisesta lähestymistavasta kansainvälisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristönäkökulmat on pystytty yhdistämään varsin onnistuneesti energiasektorin päätöksentekoon.

Tämänkertaisen maa-arvioinnin painopisteenä oli energiateknologia.

Menestyksemme avaintekijöiksi tällä saralla nostettiin esiin onnistunut päätöksenteko, vakaa rahoitus, vahvat kansalliset ja alueelliset tutkimusorganisaatiot, aktiivinen kansainvälinen yhteistyö sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminta. Pitkän aikavälin toimenpiteitä olisi IEA:n mukaan kuitenkin mahdollista edelleen vahvistaa.

Jatkossa enemmän huomiota tulisi kiinnittää energiatehokkuuteen tähtäävien pitkän aikavälin politiikkatoimien vahvistamiseen. Lisäksi suositellaan, että Suomi jatkaisi energiaturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja keskittyisi tuontienergian toimitusvarmuuden lisäksi kotimaisen energiantuotannon monimuotoisuuteen ja uusiin uusiutuviin energialähteisiin.

IEA:n arviointiryhmä vieraili Suomessa viime toukokuussa. Arvioijat tapasivat suomalaisia viranomaisia ja teollisuuden, energiatuottajien ja -loppukäyttäjien sekä ympäristöjärjestöjen edustajia. Raportti perustuu näihin keskusteluihin sekä suomalaisten toimittamaan aineistoon. Työryhmän puheenjohtajana toimi Peter Rohlin Ruotsin energiamarkkinavirastosta.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on 27 OECD-maan energiajärjestö. Järjestön tehtäviä ovat öljymark-

kinoiden seuranta, jäsenvaltioiden yhteistoiminta öljyn saatavuuden häiriötilanteissa sekä laaja muu energiapoliittinen yhteistyö. Jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteisiin energiapoliittisiin tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden pohjalta IEA laatii joka neljäs vuosi arvion kunkin jäsenmaan energiapolitiikasta.

Lisätiedot: Ylijohtaja Taisto Turunen, TEM, puh. 010 606 4700 Ylitarkastaja Kim Fyhr, TEM, puh. 010 606 4024 Telehinnat kääntyivät nousuun Telepalveluiden hinnat kääntyivät viime vuonna selvään nousuun. Eniten kallistuivat kaukopuhelut ja matkaviestintä.

Matkapuhelujen hinnat nousivat ensimmäistä kertaa 12 vuoteen.

Sen sijaan laajakaistapalveluiden hinnat laskivat jälleen edellisvuoden hintapiikin jälkeen. Ulkomaanpuheluiden hinnat pysyivät ennallaan.

Telemaksujen ja laajakaistayhteyksien hintatasoa selvitettiin liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa vuosittaisessa tutkimuksessa. Maksuja tutkittiin tämän vuoden alun tilanteen ja viime vuoden kehityksen perusteella.

Tavallisen käyttäjän kannalta merkittävimmän palvelun eli matkaviestinnän hinnat nousivat edellisvuodesta 5,3 prosenttia. Hintojen nousuun on useita syitä.

Ulkomaanpuhelujen listahinnat eivät juuri muuttuneet. Isot teleyritykset ovat edelleen selvästi kalliimpia kuin pienet tai niin sanottuja IP- puheluita internetissä tarjoavat kilpailijat. Kotimaan kaukopuheluiden kokonaishinta nousi 6,5 prosenttia, kun hintaan vaikuttava paikallisverkkomaksu kohosi edellisvuodesta 16,6 prosenttia.

Paikallispuheluiden perusmaksut kallistuivat viime vuonna 2,7 prosenttia. Peräti 16 yhtiötä korotti paikallispuhelumaksujaan vuoden 2007 aikana.

Laajakaistaisten internetyhteyksien hinnat kääntyivät viime vuonna uudelleen laskuun ja olivat keskimäärin 3,7 prosenttia halvempia kuin vuotta aikaisemmin.

Vain kaikkein hitaimpien eli 256 kbit/s-yhteyksien hinnat nousivat hieman edellisvuodesta. Keskimäärin eniten laskivat 2 Mbit/s-yhteyksien hinnat, jotka olivat 6,8 prosenttia alemmat kuin vuotta aikaisemmin.

Yleisimpien yhteyksien keskimääräiset hinnat vuodenvaihteessa olivat

hitaimmalla 256 kbit/s-yhteydellä 23 euroa kuukaudessa, nopeudella 512 kbit/s 25 euroa, 1 Mbit/s 28 euroa, 2 Mbit/s 37 euroa ja 8 Mbit/s-yhteydellä 45 euroa kuukaudessa.

Kaapeliverkon kautta tarjottavat yhteydet olivat joko samanhintaisia tai halvempia kuin edellisvuonna. Osalla hinta laski jopa viidenneksen. Keskimäärin laajakaistayhteydet ovat kaapeliverkossa halvempia kuin ADSLliittymät.

Viestintäministeri Suvi Lindén aikoo asettaa työryhmän seuraamaan viestintäpalveluiden hinnoittelua ja vähittäishintoja. Ryhmä tarkastelee myös, kuinka hinnoittelurakenteet vaikuttavat sekä viestintäpalveluiden yleisiin että eri käyttäjäryhmille suunnattujen palvelujen hintoihin.

Vuoden 2010 loppuun työskentelevä ryhmä raportoi näkemyksistään viestintäministerille vähintään kerran vuodessa.

Lisätietoja: Suomen telemaksujen hintataso 2007. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2008. Julkaisu on ministeriön sivuilla www.mintc.fi/ julkaisujasarja. neuvotteleva virkamies Rainer Salonen, LVM, puh. (09) 160 28395, 0400 812 508.

Kuluttajille ja yrityksille ehdotetaan korvausta kilpailuoikeuden rikkomisesta Euroopan komissio on esitellyt uudessa valkoisessa kirjassaan mallin, jonka avulla kuluttajilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada korvausta EY:n kilpailuoikeuden rikkomisesta. Tällaisessa toiminnassa ei noudateta EY:n perustamissopimuksen sääntöjä, jotka koskevat rajoittavia liiketapoja ja johtavan markkina-aseman väärinkäyttöä.

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on kuitenkin esteitä kuluttajien ja yritysten nostamille yksityisoikeudellisille vahingonkorvauskanteille, joilla korvauksia voidaan hakea oikeusteitse.

Valkoiseen kirjaan sisältyy ehdotuksia siitä, miten tällaisten kanteiden nostamista voitaisiin helpottaa Euroopan oikeusjärjestelmiä ja perinteitä kunnioittaen. Komission hahmottelema malli perustuu kertaluonteiseen vahingonkorvaukseen. Muut valkoisen kirjan ehdotukset koskevat ryhmäkanteita, todisteiden käyttöön antamista ja kilpailuviranomaisten lopullisten päätösten vaikutusta myöhempiin vahingonkorvauskanteisiin. Ehdotuksissa pyritään tasapainottamaan sekä

23 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 23

8.5.2008 08:17:30

yritys • tietoa kantajan että vastaajan oikeuksia ja velvollisuuksia ja estämään oikeudenkäyntien väärinkäyttö. Ehdotuksia voi kommentoida 15. heinäkuuta 2008 asti, minkä jälkeen komissio harkitsee kommenttien perusteella konkreettisia toimenpiteitä.

Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan valkoisella kirjalla puolustetaan kansalaisia ja yrityksiä, jotka menettävät joka vuosi miljardeja euroja EU:n kilpailuoikeuden rikkomisen vuoksi. Vahinkoa kärsineillä on oikeus tehokkaaseen julkista valvontaa täydentävään korvausjärjestelmään, jossa kuitenkin pyritään välttämään yhdysvaltalaisen järjestelmän kaltaiset ylilyönnit.

EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa kielletään rajoittavat liiketavat ja määräävän aseman väärinkäyttö. Näiden sääntöjen noudattamisen tehokas valvonta edellyttää, että kilpailuoikeuden rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineillä – niin kuluttajilla kuin yrityksilläkin – on oikeus korvaukseen kärsimästään haitasta.

Kilpailuoikeuden rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineiden tehokas oikeussuoja edellyttää toimia sekä EU:lta että jäsenvaltioilta.

Valkoisen kirjan suosituksilla pyritään varmistamaan, että vahinkoa kärsineillä on ulottuvillaan aidosti tehokkaat välineet täyden korvauksen hakemiseksi. Suosituksilla haetaan tasapainoa nykyään sovellettavien, usein tehottomien korvausjärjestelmien ja joillekin Euroopan ulkopuolisille maille tyypillisten liiallisiin korvauksiin ja oikeudenkäynteihin perustuvan järjestelmän välille.

Valkoisen kirja löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/comm/competition/antitrust/actionsdamages/documents.html Lähde: Edilex Ulkomaankauppatietoja Tullin uudesta nettipalvelusta Tulli haluaa edistää Suomessa toimivien yritysten ulkomaankauppaa tarjoamalla ilmaiseksi tavaroiden ulkomaankauppaa koskevia tietoja uudessa Internet-palvelussaan (ULJAS), joka avattiin asiakkaille 3.4.2008.

Uljas on järjestelmä, josta käyttäjä voi poimia maittaisia tuonti- ja vientitilastoja. Näin uusien kaupankäyntialueiden kartoittaminen helpottuu, koska koko aineisto on selailtavissa ilman maksua. Myös tutkijat ja päätöksentekijät saavat palvelusta tarvitsemansa ulkomaankauppatilastot.

Uudella järjestelmällä korvataan nykyinen lähes kymmenen vuotta käytössä ollut maksullinen tietokanta Ultika, joka on Tullihallituksen ja Kauppalehden yhteinen palvelu.

Ultikan maksullisuus on estänyt sen laajamittaista hyödyntämistä. Ultikaa pidetään yllä siirtymäkauden ajan eli syyskuun loppuun asti. Sinne viedään viimeisimpänä päivityksenä kesäkuun 2008 tilastot 1.9.2008.

Tavaratasoista tietoa ns. CN-luokituksen mukaan on aluksi tarjolla ULJAS-palvelussa vuodesta 2002 lähtien, samoin kuin kansainvälisen kaupanalojen luokittelun ns. SITC rev4luokituksen tasoista tietoa. Tietojen määrää lisätään asteittain vuoden 2008 aikana.

Uljas löytyy osoitteesta: uljas.tulli. fi. Palvelun kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Tullin Internet-sivuilta (www.tulli. fi) kohdasta Ulkomaankauppatilastot löytyy lisätietoja tavaroiden ulkomaankaupan tilastoinnista, mm. käsikirja, laatuselosteet ja tilastokuvaukset. Lisäksi sivuilta löytyvät kaikki Tullihallituksen julkaisemat ulkomaankaupan katsaukset, tilastotietoa, tilastografiikkaa sekä julkaisuaikataulu.

Tullihallituksen julkaisemat ulkomaankauppatilastot ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT).

Lisätietoja: tulliylitarkastaja Jaana Lehtilä, puh. 020 492 1894.

Tasavero kannustaisi keskituloisia Kaikissa tasaveromaissa pienet tulot on vapautettu kokonaan verosta perusvähennyksen avulla. Keskuskauppakamarin VATT:lta tilaaman selvityksen mukaan nykyinen tuloverotuotto voitaisiin kerätä 32,5 %:n tasaverolla, jos perusvähennys olisi 5 000 euroa. Mikäli perusvähennys olisi 7 500 euroa, tasaveroprosentti tulisi korottaa 36,7 %:iin ja 10 000 euron suuruisella perusvähennyksellä prosentti olisi jo 41,5 %.

- Tulonjakovaikutukset määräytyvät perusvähennyksen suuruuden mukaan. Korkea perusvähennys suosii pienituloisia ja matala vähennys puolestaan suurituloisia. Eri vaihtoehdoissa keskituloisten veroasteen muutokset jäävät pienehköiksi, mutta heidän osaltaan merkittävä muutos olisi marginaaliverotuksen tuntuva alentuminen, millä olisi selvä kannustava vaikutus, painottaa Ranta-Lassila.

Suomalaiset jo pääosin tasaveron piirissä Suomi on jo hyvin pitkälle tasaveromaa. Nyt tulisi ennakkoluulottomasti selvittää, onko riittäviä perusteita säilyttää yksi tuloverotuksen lohko, valtiolle ansiotuloista maksettava vero, täysin erilaisen verotuksen piirissä.

Tasaveromalli eroaa progressiivisesta verotuksesta siinä, että kaikkia tuloja verotetaan kiinteällä verokannalla tulojen määrästä riippumatta.

Tätä periaatetta sovelletaan Suomessa tällä hetkellä valtaosaan luonnollisten henkilöiden saamista tuloista. Kiinteä verokanta on käytössä kunnallisverotuksessa, ansiotuloista perittävissä sosiaaliturvamaksuissa ja kaikissa pääomatuloissa. Yritykset maksavat veronsa vain yhden verokannan mukaan.

- Ainoa progressiivinen tulovero on valtiolle ansiotuloista maksettava vero, joka on vain noin neljäsosa kaikista suomalaisten tulon perusteella maksamista veroista, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtaja Hannele Ranta-Lassila.

Tasaveromalli kansainvälisessä vertailussa Noin 20 maassa tuloja verotetaan tasaveromallin mukaisesti. Jokaisen maan malli poikkeaa enemmän tai vähemmän toisistaan. Ainoa yhtenäinen piirre on kaikkien tulojen verottaminen niiden määrästä riippumatta kiinteällä verokannalla.

Tasaveromallin omaksuneet maat ovat yleensä entisiä sosialistisia valtioita ja kooltaan pieniä tai enintään keskisuuria maita. Ainoa iso kansantalous, jossa tasaveromallia sovelletaan, on Venäjä. Ainoa taustaltaan ei-sosialistinen maa on Islanti. Tyypillinen piirre tasaveromaille on niiden suhteellisen pieni julkinen sektori, jonka rahoittamiseen verotuloja ei tarvita runsaasti.

Tuloverojärjestelmä on voitu näissä maissa luoda puhtaalta pöydältä.

Tämä on edesauttanut tasaveromallin omaksumista.

Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari, puh. 0500 435 702.

Tasavero vaikuttaisi valtion ja kuntien väliseen tulonjakoon Kuntien itsehallintoon liittyy oikeus verottaa kuntalaisia ja määrätä itsenäisesti kunnassa sovellettavan verokannan taso. Tasaveromallin ehkä merkittävin ongelma liittyy siihen, miten kuntien itsehallinto-oikeus voidaan turvata järjestelmässä, jossa koko valtakunnassa on yhteinen verokanta.

Ongelman ratkaiseminen vaatisi luovuutta ja uudenlaista ajattelua valtion ja kuntien väliseen tulonjakoon.

24 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 24

8.5.2008 08:17:31

kansain • välistä ENTERPRISE EUROPE NETWORK / YRITYSEUROOPPA TIEDOTTAA European Energy Policy -seminaari 1.6.2008 Eurooppalainen Suomi järjestää yhteistyössä EK:n, SAK:n, STTK:n, Akavan ja MTK:n kanssa perjantaina 1.6. klo 9:00 - 11:30 englanninkielisen seminaarin ilmastonmuutoksen torjumisesta Euroopan energiapolitiikan avulla. Puhujina toimivat energiaasioista vastaava Euroopan komission jäsen Andris Piebalgs, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sekä kansanedustaja ja Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri.

Seminaari pidetään Kansallismuseon auditoriossa, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Seminaari on yleisölle avoin, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/finland/news/ agenda/other/piebalgs_fi.htm Suomalaisten EUprojektimenestys ylittänyt odotukset Suomalaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden onnistuminen EU:n seitsemännen puiteohjelman ensimmäisissä hauissa tuo Suomi-kassaan 96 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut noin 10 prosenttia menneiden vuosien tasoon verrattuna. Myös osallistujien määrä on kasvanut edelliseen puiteohjelmaan verrattuna, ja suomalaiskoordinaattoreiden onnistumisprosentti on parantunut huomattavasti.

Seitsemäs puiteohjelma on EU:n tärkein väline, jolla ohjataan tutkimusja kehitystoimintaa. Se on unionin budjettilinjoista kolmanneksi suurin maataloustukien ja aluerahojen jälkeen. "Puiteohjelma on portti laajoihin kansainvälisiin yhteistyökuvioihin.

Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat selvästi sisäistäneet ohjelman tarjoamat mahdollisuudet ja panostavat osallistumiseen", kiteyttää Suomen EU-T&K-sihteeristön päällikkö Marja-Leena Tolonen.

Lisätietoa: http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutinen.asp?id=495 EIT:n verkkosivuilla voit vaikuttaa Euroopan innovaatio- ja teknologi-

ainstituutti EIT on saanut oman verkkosivuston. Ajankohtaista sivustolla on komission julkaisema avoin konsultaatio, jossa haetaan pääkriteereitä EIT:n johtoryhmän jäsenten valintaan.

Asiantuntevia lausuntoja pyydetään sekä EIT:n kanssa toimivilta että myös laajemmalta yleisöltä. Kommentit toimitetaan sähköisellä lomakkeella 28.11.2008 mennessä.

Lisätietoa: Avoin konsultaatio: http://ec.europa.eu/eit/news_en.htm EIT:n verkkosivut: http://ec.europa.eu/eit/index_en.htm Komissio kaipaa kommentteja EU rahoittaa tutkimusta ja innovaatioita lähinnä tutkimuksen puiteohjelmasta, Kilpailukyky- ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP) ja rakennerahastoista. Komissio hakee lisää synergiaa näiden ohjelmien välillä ja pohtii ohjelmien yhdistämistä. Onko se mahdollista? Komission kokoama opas "Practical Guide to EU funding for research, development and innovation" pyrkii vastaamaan kysymykseen ja antaa käytännön tietoa eri rahoitusmuotojen yhdistämisestä. Lisäksi siinä esitellään jokaista rahoitusinstrumenttia erikseen ja annetaan vinkkejä päättäjille mahdollisista kehityssuunnista.

Oppaan on tarkoitus opastaa rahoitusmahdollisuuksissa hankkeen kaikissa vaiheissa.

Komissio antaa rahoituksen hakijoille mahdollisuuden kommentoida vielä luonnosvaiheessa olevaa opasta.

Kommentteja voi lähettää huhtikuun loppuun asti sähköpostitse osoitteeseen: RTD-PRACTICAL-GUIDE@ EC.EUROPA.EU. Tutustu oppaan luonnokseen täällä: http://cordis.europa.eu/fp7/consultation_en.html Rahoitusta pk-yrityksille CIPohjelmasta EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP) aukeaa 21. huhtikuuta haku ekoinnovaatioiden edistämiseen. Haku, joka on osa CIPohjelman Yrittäjyys ja innovointialaohjelmaa, sulkeutuu 11. syyskuuta 2008. CIP-ohjelman 3,62 miljardia euron kokonaisbudjetista (vuosille 2007 – 2013) on varattu 430 miljoonaa ekoinnovaatioihin.

Tällä hetkellä CIP-ohjelmasta on avoinna myös Älykäs energia -ohjelman haku, joka sulkeutuu 26. kesä-

kuuta 2008.

CIP-ohjelma tähtää erityisesti alle 250 henkilöä työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten kehitysinvestointien rahoittamiseen. Erityiskohteina ovat voimakkaasti kasvavat pk-yritykset, samoin kuin mikro- ja perheyritykset.

Tavoitteina ovat kestävä talouskasvu ja kehitys, uusien työpaikkojen luominen, tietoyhteiskunnan kehittäminen sekä EU:n kilpailu- ja innovointikyvyn parantaminen.

Lisätietoja: CIP-portaali: http://ec.europa.eu/cip/index_en.htm Ohjelman kansalliset yhteyshenkilöt sihteeristön sivuilla: http://www.tekes.fi/eu/fin/pkyrityksille/index.html Eurokoodiesite päivitetty SFS:n eurokoodeista vuonna 2007 tekemästä 12-sivuisesta esitteestä on ilmestynyt päivitetty versio. Esitteen tiedot on saatettu ajan tasalle. Nyt kaikki eurokoodit on vahvistettu SFSstandardeiksi. Esitteessä on nyt myös tietoja SFS:n eurokoodikäsikirjoista.

Esitteen pdf-versio on SFS:n www-sivuilla ja saatavissa painettuna SFS:stä huhtikuun alussa. Esite kertoo, mitä eurokoodit ovat, kuinka niiden käyttöönotto tapahtuu ja mistä saa vastauksia niitä koskeviin kysymyksiin.

Siirtyminen eurokoodien käyttöön kantavien rakenteiden suunnittelussa alkoi 1.11.2007, kun eurokoodien käyttö tuli ensimmäisenä mahdolliseksi talonrakennuksessa.

Lisätietoa: http://www.sfs.fi/files/sfseurokoodiesite.pdf Anneli Paulista Euroopan komission tutkimuksen pääosaston varapääjohtaja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen Joint Research Centerin varapääjohtaja Anneli Pauli on nimitetty Euroopan komission tutkimuksesta vastaavan pääosaston varapääjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässä 16. huhtikuuta 2008. Kyse on komission sisäisestä siirrosta.

MMT Anneli Pauli toimi Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana tammikuun alusta 2001 maaliskuun loppuun 2007.

25 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 25

8.5.2008 08:17:31

liikeyhteyksiä • etsitään A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

China World Trade Center Quanzhou Shellon A For sale to manufacturers, distributors and end-users: Ca3 ( SiO3 4 ) - Calcium silicate minerals that is an emerging industrial mineral material.

Characteristics: ·Buildup capability ·Low water absorbency ·Good heat stability ·Strong conductibility ·Pureness capability Functions: Currently it is mainly used for ceramic industry, secondly used as the protection of metallurgy, paints and dope. It also can be used as protection of electric welding, asbestos substitutes, abrasive adhesive, glass ingredients and the stuffing of rubber, plastic, insulation materials, paper. Some also can be the building decorative materials or ingredients of white cement.

Poland World Trade Center Poznan Paulina Molska A A member of WTC Poznan has a big amount of cement for sale to an international market. They are interested in contacting a number of prominent buyers, who would like to purchase their product.

Cement: quantity: 2.000.000 MT quality: 42,5 N/R origin: Germany price: CIF, DES A TAP POLAND is specialized in logistics, storage and environment protection.

In their offer you can find metal products; rails, racking system protection, containers, retention baths and platform, metal trolleys and many products from PEHD. They are looking for new satisfied clients.

A STALKONSTRUKCJA Sp. z o.o. was established in April 2005, following a transformation from Z.R.M.K i U.S. Katowice.

The company’s core business activities include: -manufacturing components for wrought iron fences -producing a range of metal accessories to the company’s own designs and made-to-order at the customers’ request, -fitting, renovating and modernising water and sewerage networks, heating and fire safety installations, -trading in iron silicides and their derivatives.

Company is interested in contact with construction and metal treatment companies as well as in investing in ecology (plastic recycling)

USA World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A For sale to manufacturers, distributors and end-users: Scientific instruments Details: 902780 Ph Meters - 10 models 903089 Conductivity Meters- 4 models 902780 Oxygen meters - 2 models 903281 Oxygen controllers - 4 models 902680 Turbidity meters - 2 models A For sale to manufacturers, distributors and end-users: Laser & Spectrometers Details: The company develops many custom design lasers & spectrometers for OEM customers, including: - DNA & Protein Chip Scanners - Raman and Fluorescence Spectrometry - Opthalmology - Photodynamic Therapy - UV/VIS/NIR Lasers - Cell manipulation & Nano trapping - Dental / Aesthetic lasers - Micro-Cytometers for Genomics & Proteomics - Mini Spectrometers Certification(s): ISO 13485, ISO 9001 A For sale to distributors, manufacturers: Thin layer chromatography Details: 902720 TLC Plates, glassbacked, plastic & aluminium backed - 902780 TLC Accesories including developing tanks, spotting and spraying equipment and storage - 902720 Cyclograph centrifugal chromatography systems A For sale to manufacturers, distributors: Cocoa Details: - Cocoa Liqour, Mass: natural and alkalized - Cocoa Butter: natural - Cocoa Cake: natural and alkalized - Cocoa Powder: natural and alkalized A, B For sale to sales representatives, distributors, export trading/management companies, agents, direct sales to endusers, and importers/buyers Buy from manufacturers: Video Surveillance on Cell Details: A software product that enables access to video cameras using a cell phone.

Small system for 4 cameras, larger

system accesses 16 cameras. Check the camera from anywhere there is cell phone connectivity.

C One of WTC Delaware's members proposes Market Entry Consulting to end-users.

Details: They are an expert organization with the passion for helping firms increase their international value and establishing new revenue through successful market entry, penetration, expansion and product development in Brazil and the U.S. C A member of WTC Delaware offers corporate real estate advisors to endusers and export trading/management companies.

Details: Their company offers an all-in-one package for corporate real estate needs. By applying strategies to real state they are able to convert large operating expenses into a number one cost-saving opportunity. They determine needs with building evaluations, space requirements, workplace standards and workflow engineering. Global companies rely on their world wide organization of 3,600 dedicated professionals on four continents.

Their services include: - Need assessment - Lease management - Process development - Software selection - Database population - Lease expense audits - Information change management - Site selection through research and negotiation - Expansion project for existing real estate - Facilities consulting to reduce costs - Relocation and planning management C For sale to sales representatives, agents, direct sale to end-users: Passport/Visa Service Details: International and multilingual services for both individual and corporate clients in the domestic and international spheres. These services include expedient assistance with passports, visas, and a wide range of international travel and business documents.

C A member of WTC Delaware proposes Business Research Services to endusers: Details: Industry, market, supplier, customer, and competitor research and analysis.

Online, phone, and fee-based resources used. Ethical and confidential researcher.

26 ajantasa ajan tasa • 3/2008

AT_taitto_3-08.indd 26

8.5.2008 08:17:32

Varaa jo kalenteriisi 14.8.2008!

TURUN LIIKENNEPÄIVÄT 2008 Mukana mm.

• liikenneministeri Anu Vehviläinen • professori Lauri Ojala, Turun kauppakorkeakoulu • kansanedustaja Anne-Mari Virolainen • konsernijohtaja Hans Ahola, Ahola Transport • kaupunginjohtaja Matti Rasila, Salon kaupunki

27 3/2008 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-08.indd 27

8.5.2008 08:17:32

3ITOUTUNEET¬IHMISET¬OVAT¬YRITYKSEN¬VOIMAVARA¬JA¬MENESTYS¬TEKIJË ¬4ARVITAAN¬YRITYSKULTTUURI ¬JONKA¬PËˬO SASSA¬ON¬IHMINEN ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIO MERKEILLˬYRITYS¬VOI¬KIITTËˬHYVIˬIHMISIˬARVOSTETULLATAVALLA ¬.E¬VIESTIVËT¬SAAJALLEEN ¬ETTˬHËN¬ON¬YRITYKSELLE¬TËRKEË ¬/LIPA¬KYSYMYS¬TYÚVUOSISTA MERKITTËVËSTˬPANOKSESTA¬YHTEISÚN¬HYVËKSI¬TAI¬PITKËSTˬELËMËNTYÚSTË -ILLAINEN¬YRITYSKULTTUURI¬TEILLˬON

,ISËTIETOA¬PUH ¬ ¬ ¬WWW CHAMBER FI

+ESKUSKAUPPAKAMARI¬HUOLEHTII¬SIITË ¬ETTËSUOMALAISILLA¬YRITYKSILLˬON¬MAHDOLLISIMMANHYVËT¬EDELLYTYKSET¬TOIMIA¬JA¬MENESTYË

AT_taitto_3-08.indd 28

8.5.2008 08:17:36