Ajantasa 3/2007 by Turun kauppakamari

TURUN KAUPPAKAMARIN JÄSENEXTRA 2006

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 3/2007

Miksi hallinto paisuu? Parkinsonin lait..... 4 Hankintalaki uudistuu – uusia hankintamenettelyjä käyttöön ................. 5 Rekrytointi ulkomailta välttämätöntä kotimaisen tuotannon kannalta ................ 7 Pk-yritykset EU:n uusien rahoitusohjelmien keskiössä ................. 12

KAUPPAKAMARIASIAA

Elisa tekee kaiken yhteydenpidon helpoksi.

Myymälät Turku: Yliopistonkatu 27 b, ma–pe 10–18, la 10–15. Paimio: Vistantie 19, ma–pe 9–17. Lieto: Hanhenkaari 3, ma–pe 9–17. Internet www.elisa.ﬁ

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Turun kauppakamari

Miksi hallinto paisuu? Parkinsonin lait .......................................... 4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Toimistosihteeri Aila Kedonperä Sihteeri Hannele Pesonen Toimistosihteeri Leena Rautanen Markkinointiassistentti Riikka Saarinen WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3423 (02)274 3426 (02)274 3428 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3411

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Anne-Maarit Itänen ISSN 1459-6776

Hankintalaki uudistuu – uusia hankintamenettelyjä käyttöön .......... 5 Rekrytointi ulkomailta välttämätöntä kotimaisen tuotannon kannalta 7 Takaisinsaannista ...................................................................... 8 Liikehuoneiston kunnossapitovastuu ........................................... 9 Irtisanomisjärjestys työsuhdetta päätettäessä ........................... 10 Työturvallisuusrikokset ja yhteisösakko ..................................... 11 Pk-yritykset EU:n uusien rahoitusohjelmien keskiössä ................. 12

Kamarissa tapahtuu Consular Workshop Yhdysvaltojen viisumikäytännöstä 23.4.2007 ............................ Israelin suurlähettiläs Shemi Tzur vieraili Turun kauppakamarissa 14.5.2007 .......................................... Kauppakamarin kevätkokous pidettiin 25.4.2007 ...................... Aamukahvit Trafomic Oy:ssä 16.3.2007 ................................... Aamukahvit Suomen Varamiespalvelu Oy:ssä 11.5.2007 ........... Telesten Rinnevaaralle ICT-teko -palkinto .................................... ENNAKKOKUTSU: Turun kauppakamarin 90-vuotisjuhlagaala 10.11.2007 .............................................. ENNAKKOKUTSU: Kaupan Aika 2007 26.10.2007 .................... KUTSU: Kauppakamarin aamukahvit syksyllä 2007 ....................

14 14 15 16 16 18 19 19 30

Yritystietoa Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä voimaan 1.5.2007 .................................................................. BKT kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia .................................... Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen ........................... Osaamiskeskukset tiivistävät yhteistyötään ............................... Lisää ennakoitavuutta sisäpiirisääntelyyn ................................... LVM helpottaisi kuljetusyritysten polttoaineen tuontia Venäjältä .... Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla Maksutelevisioon yhden kortin järjestelmä ................................. Uusi tilintarkastuslaki voimaan heinäkuun alussa ........................ HILMA uudistui ........................................................................ Jätelain muutos lisää jätteen tuottajien vastuuta ......................... Uudet hankintalait voimaan kesäkuun alussa .............................. Inflaatio kiihtyi maaliskuussa 2,6 prosenttiin ..............................

20 20 20 20 21 21 22 22 22 23 23 23 24

Kansainvälistä Komission toiminnan painopisteet vuonna 2008 ........................ Työtapaturmista 25 % pois vuoteen 2012 mennessä ................. Venäjän liiketoiminnan perusopas 2007 .................................... Ympäri Eurooppaa — uutisia jäsenvaltioista .............................. Siirtolupaa ei jatkossa vaadita ETA-maassa rekisteröidyltä ajoneuvolta ....................................................... EU:n 50-vuotisjuhlaraha ........................................................... EU:n tietoja viestintäteknologian palkinnot ............................... Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueille vapaampi pääsy EU:n markkinoille ........................................................... Komissiolta visio eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta Mobiili-TV:llä lupaavat kehitysnäkymät EU:ssa ............................ Vedonlyönti vapaammaksi? ....................................................... 116-ilmaisnumeroiden tarvetta kartoitetaan ...............................

Palveluhakemisto .................................................... Liikeyhteydet ..............................................................

24 24 25 25 25 25 25 26 26 26 26 27

28 29

KAUPPAKAMARIASIAA

Miksi hallinto paisuu?

○ ○ ○

○

ovat sitä varten, että työ ylipäätään tulee tehdyksi ja tämä pitää paikkansa.

○ ○ ○ ○ ○ ○

Kaksi seuraavaa lakia liittyvät läheisesti ensimmäiseen: ”Työ kasvaa suhteessa siihen määrään ihmisiä jotka on pantu sitä tekemään”. Eli organisaatio täyttää itse itsenä työllä, oli se sitten tarpeellista tai ei. ”Toimistotyöntekijöiden määrä kasvaa jokaisessa organisaatiossa viisi prosenttia vuodessa riippumatta tehdyn työn määrästä”.

○

Parkinson tutki byrokratisoitumista ja totesi, että sitä mukaa kuin siirtomaavaltiot itsenäistyivät, Britannian siirtomaahallinto vain kasvoi. Vaikutuksen olisi tietenkin kuvitellut olevan juuri päinvastaisen.

○

Professori Cyril Northcote Parkinson oli brittiläinen historioitsija, joka 1950 luvulla tutki maansa siirtomaiden itsenäistymistä ja sen vaikutusta IsonBritannian hallintokoneistoon. Hän teki ensi katsomalla häkellyttäviltä vaikuttavia havaintoja.

○

PARKINSONIN LAIT

○

Kuva tulossa

Lisää Parkinsonin laeista www.heretical.com/miscella/ parkinsl.html

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

tänäänkin? Katsokaapa julkisorganisaatioita vaikka Suomessa. Sama pätee kunnista aina hallitustasolle saakka. Otan vain yhden esimerkin. EU:hun liittymisen myötä voisi kuvitella työmäärän sekä eduskunnassa että valtioneuvostossa vähentyneen, vaan miten on niiden töiden hoitamiseen nykyään tarvittavien ihmisten määrän kanssa? Kasvussa on.

○

Ensimmäinen ja tunnetuin prof. Parkinsonin laeista kuuluu seuraavasti: ”työ venyy kaiken käytettävissä olevan ajan mittaiseksi”. Me kaikki omakohtaisestikin tunnemme takarajojen merkityksen. Sanotaan, että takarajat

○

Vastaukset löytyvät ihmisen itseään kohtaan rationaalisesta käyttäytymisestä, oman työn helpottamisesta ja oman aseman pönkittämisestä.

○

Parkinson työskenteli myös amiraliteetissa ja lähti tutkimaan vastaavaa kysymystä siellä. Britannian laivastoa vähennettiin viisikymmenluvulla, mutta amiraliteetti sen kuin paisui. Miten näin saattoi käydä?

○

Näiden lainalaisuuksien perusteella byrokraattinen organisaatio saattoi, jos se sai olla rauhassa, ”Työ venyy kaiken käytettävissä olevan paisua kuin pullataikina. ajan mittaiseksi.” Vaikuttaako tutulta vielä

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja, konsuli

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

HANKINTALAKI UUDISTUU – uusia hankintamenettelyjä käyttöön

Uudet hankintalait, laki julkisista hankinnoista sekä erityisalojen hankintalaki (energiahuolto, liikenne ja postipalvelut) tulevat voimaan 1.6.2007. Lakeja sovelletaan voimaantulon jälkeen aloitettuihin hankintamenettelyihin. Tässä arktikkelissa käsitellään lähinnä lakia julkisista hankinnoista. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion liikelaitosten ja muiden hankintayksiköiden tekemät rakennus-, tavara- ja palveluhankinnat (julkiset hankinnat) ovat merkittävä osa kansantaloutta. Hankintamenettelyn tarkoituksena on taata yrityksille tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ja samalla tehostaa julkisyhteisöjen hankintoja. Hankintamenettely pysyy uusien lakien myötä pääosin entisellään. Merkittävimmät uudistukset ovat kansallisten kynnysarvojen käyttöönotto, ilmoitusmenettelyn uudistaminen, uusien hankintamenettelyjen käyttöönottaminen, eräiden tarjoajien pakollinen poissulkeminen menettelystä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden tiukentuminen. Huomattavaa on, että hankintalakia sovelletaan paitsi valtion, kuntien ja kuntayhtymien, kirkon, valtion liikelaitosten hankinnoissa myös yksi-

tyisen yrityksen tai yleishyödyllisen yhdistyksen tekemiin hankintoihin, jos sen saama hankekohtainen julkinen tuki ylittää 50 % hankkeen arvosta. Hankintailmoitusten määrä kasvaa kansallisten kynnysarvojen myötä Yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa vireille tulevista julkisista hankinnoista, sillä lain myötä kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankkeet on ilmoitettava julkisesti. EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat on lisäksi julkaistava EU:n laajuisesti. Hankintailmoitusten määrä tulee moninkertaistumaan ja käytäntö tulee osoittamaan miten hyvin yritykset löytävät juuri oikeat hankintailmoitukset. On arvioitu, että hankintailmoituksia tulee olemaan vuodessa n. 40.000 kappaletta nykyisen 2.000 sijasta. Hankintailmoitus on tiedotus julkisen hankinnan avaamisesta ja se on pakollinen kaikissa hankintamenttelyissä paitsi suorahankinnassa. Hankintailmoitukset on julkaistava osoitteessa: www.hankintailmoitukset.fi (HILMA-kanava)

Kansalliset kynnysarvot: 15.000 € tavara- ja palveluhankinnat 50.000 € sosiaali- ja terveyspalvelut 100.000€ rakennusurakat EU:n kynnysarvot 137.000 € tavarat ja palvelut (valtio) 211.000 € tavarat ja palvelut (muut) 5,3 milj.€ rakennusurakat (kaikki) Kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja ei tarvitse ilmoittaa, mutta ne saa ilmoittaa, eikä niihin sovelleta hankintalakia. Uusia hankintamenettelyjä Avoin ja rajoitettu menettely ovat yleisimmät hankintamenettelyt. Avoin menettely soveltuu kaikkiin hankintoihin ja kaikki voivat osallistua ja jättää tarjouksia. Rajoitetussa menettelyssä vain sopivat, kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat saavat jättää tarjouksia. Rajoitettu menettely on aina käytettävissä ja vähintään 5 ehdokasta on valittava tarjouskilpailuun. Neuvottelumenettelyn käyttöala laajenee myös EU:n kynnysarvot alittaviin hankintoihin, alle 50.000 euron tavara- ja palveluhankintoihin sekä

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

alle 500.000 euron rakennusurakoihin. Lisäksi sitä on mahdollisuus käyttää erityisissä tilanteissa myös muissa EU:n kynnysarvot alittavissa hankinnoissa esim. hankinnassa, joka ei mahdollista etukäteishinnoittelua, joka edellyttää asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia tai valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitettävissä sosiaali- ja terveydenhuoltohankkeissa. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee osallistumisilmoituksista valitsemansa vähintään 3 ehdokkaan kanssa. Kilpailullinen neuvottelumenettely on uusi menettely, joka soveltuu poikkeuksellisen monimutkaisiin hankkeisiin, joissa hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti ennakolta määrittelemään hankinnan ehtoja. Kilpailullinen neuvottelumenettely sopii esim. suuriin infrastuktuurihankkeisiin ja korkean teknologian hankkeisiin. Hankintayksikkö neuvottelee hankintailmoituksen perusteella valittujen ehdokkaiden kanssa tarkoituksena löytää hankinnan toteuttamista koskeva yksi tai usempi ratkaisuvaihtoehto, joiden perusteella pyydetään tarjoukset. Hankintayksikkö voi maksaa raha- tai muita palkkioita kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn osallistujilta. Suorahankinnan käyttöala laajenee EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi. Puitejärjestely on uusi menettely, joka sopii usein toistuviin hankintoihin, joiden määrät ja ehdot voidaan vahvistaa etukäteen. Puitejärjestelyyn tulevat yritykset valitaan joko avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Varsinaiset tarjouspyynnöt pyydetään menettelyyn hyväksytyiltä myöhemmin. Puitejärjestelyyn on voidaan valita useampia kuin yksi toimittaja. Puitejärjestelyn kesto on vähintään 4 vuotta ja järjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia voimassaoloaikana.

Hankintamenettelyn vaiheet Laki korostaa hankintamenettelyn kaksivaiheisuutta muissa kuin avoimessa menettelyssä. Avoimessa menettelyssä kaikilla on mahdollisuus osallistua ja saada tarjouspyyntöasiakirjat, kun taas rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi rajata tarjouskilpailuun kutsuttavien ehdokkaiden määrää. Rajoitetussa menettelyssä kaikilla on mahdollisuus saada hankinta-asiakirjat mutta osallistujien joukosta valitaan soveltuvat tarjoajat, joille sitten lähetetään tarjouspyynnöt. Ensin valitaan soveltuvat tarjoajat ja sitten saatujen tarjousten perusteella tehdään tarjousvertailu. Hankintayksikkö voi päättää ne kriteerit, joilla tarjoajat valitaan. Valintakriteerit tähtäävät siihen, että yrityksellä olisi mahdollisuus toteuttaa hanke. Kriteerit voivat liittyä esim. liikevaihdon määrään, referensseihin tai tilinpäätöstietoihin. Valituille annetaan tarjouspyyntö, jonka tulee sisältää kaikki ne tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tarjouskilpailussa. Tarjoajan tulee näyttää toteen, että tarjous vastaa tarjouspyyntöä eli ohi tarjouksen ei saa vastata eikä mitään ylimääräistä saa esittää. Tarjouksen tulee sisältää pyydetyt asiakirjat. Jos tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä, hankintayksikön on hylättävä tarjous. Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin vertailuperusteiden mukaan tai se joka on hinnaltaan halvin. Valintaperuste on ilmoitettava tarjouspyynnössä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteena voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä tai toiminnallisia ominaisuuksia, kustannustehokkuutta, toimitusaikaa jne. Poissulkeminen tarjouskilpailusta Lain mukaan hankintayksikön on suljettava (pakollinen) ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos

tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja tai sen johtohenkilö tai päätösvaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikokseen, esimerkiksi lahjuksen antamiseen, veropetokseen tai rahanpesuun. Hankintayksikkö voi (harkinnanvarainen) lisäksi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on konkurssissa, purettavana, yrityssaneerauksessa tai vireillä on edellä mainittu menettely. Poissuljenta on mahdollinen myös mikäli tarjoaja on laiminlyönyt verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisen tai on syyllistynyt ammattitoiminnassa vakavaan virheeseen. Oikeuden käyntisäännöksiin tiukennus Hankintalain uudistuksen yhteydessä ei tule muutoksia oikeusturvakeinoihin. Tarjoajalla on mahdollisuus valittaa hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Myös päätöksestä sulkea tarjoaja tai ehdokas tarjouskilpailun ulkopuolelle voi valittaa markkinaoikeuteen. Vaihtoehtoisina mutta vähemmän käytettyinä oikeusturvakeinoina on vahingonkorvauskanne käräjäoikeuteen, kuntalain mukainen oikaisuvaatimus tai hallintovalitus. Uusi laki tiukentaa hieman oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta. Jos markkinaoikeushakemus hylätään, joutuu hakija lähtökohtaisesti korvaamaan myös hankintayksikön kulut. Tähän asti hakija on joutunut korvaamaan hankintayksikön kulut vain siinä tapauksessa, että vaatimukset ovat olleet ilmeisen perusteettomia. Jos hakijan hakemus hylätään, hakija joutuu korvaamaan tarjoajan oikeudenkäyntikulut kuten tähänkin asti. Nähtäväksi jää, vaikuttaako oikeudenkäyntikuluriskin muutos markkinaoikeuteen tulevien asioiden määrään. ■

kuukauden • artikkelit

Turun kauppakamarin asiamies JARKKO HEINONEN

Rekrytointi ulkomailta välttämätöntä kotimaisen tuotannon kannalta

Varsinais-Suomen teollisuus ja rakentaminen kärsivät osin jo merkittävistä työvoiman saatavuusongelmista. Aikaisemmin keskustelua käytiin pääasiassa vain erityisosaajien rekrytointitarpeesta myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille on edelleen kysyntää, mutta suurimmat rekrytointitarpeet kohdistuvat ammattihenkilöstöön erilaisissa metalli- ja koneteollisuuden tuotantotehtävissä. Kotimaisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan rakenteellisiin ongelmiin on erityisesti Turun seudulla tehokkaasti puututtu, mutta niin sanottu ”Turun malli” ei yksin tuo riittävää helpotusta nopeimmin kasvavien toimialojen työvoimatarpeeseen. Erityisesti ammattihenkilöstön saatavuusongelma on valtakunnallinen, joten maan sisäisen muuttoliikkeen kauttakaan merkittävää helpotusta rekrytointiongelmiin ei todennäköisesti ole saatavissa. Mikäli teollisuuden tuotannon kasvu jatkuu, näyttäisi näin ollen ainoa ratkaisu työvoimatarpeen tyydyttämiseen olevan ulkomaalaisten kasvava rekrytointi. Koko kansantalouden kannalta on joka tapauksessa parempi, että tarvittava työvoima saadaan tuotannon perässä tänne, kuin että tuotantoa siirretään

työvoimakapasiteetin perässä ulkomaille. Suurimmalle osalle yrityksistä on vaikea lähteä omatoimiseen suoraan rekrytointiin Suomen rajojen ulkopuolelle. Lisäksi on esimerkkejä siitä, kuinka lähialueilla toteutetut rekrytointikampanjat ovat tuottaneet yllättävänkin heikkoja tuloksia, vaikka rekrytoiva yritys olisi hyvin tunnettu ja resursointi kampanjointiin riittävää. Ulkomaisten välitysfirmojen hyödyntämisestä on toki saatu hyviä kokemuksia ja toisaalta ulkomaalaisen vuokratyön avulla on voitu helpottaa mahdollisuuksia hankkia työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Tuotannon pitkäntähtäimen tehokkuuden, osaamisen kumulatiivisen kasvun sekä tuotantovarmuuden kannalta vakinaiset työsuhteet ovat yrityksen kannalta parempia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueelle vakituisesti asettuminen pitäisi olla riittävän houkutteleva vaihtoehto. Rekrytoinnin esteet Suurimmat ongelmat liittyvät rekrytoinnin hallinnollisiin esteisiin, sekä siihen, että maahan/alueelle muuttoa ei yksinkertaisesti koeta houkuttelevak-

si. Alueen houkuttelevuuteen on vaikea puuttua lainsäädännön keinoin, mutta olisi hyvä selvittää niitä keskeisiä näkökantoja, jotka negatiivisesti vaikuttavat koko Suomen tai mahdollisesti Varsinais-Suomen alueen houkuttelevuuteen. Valitettavasti on selvästi havaittavissa, että muuttovalmius muihin pohjoismaihin on suurempi kuin Suomeen. Tämä asia olisi syytä ottaa erittäin vakavasti. Hallinnolliset esteet eivät tietenkään EU:n vapaan työvoiman liikkuvuusperiaatteen vuoksi koske suurta osaa Suomen lähialueista. Sen sijaan EU:n ulkopuolelta tehtävän rekrytoinnin osalta yritykset kokevat raskaan hallinnon ja lupamenettelyn usein rekrytoinnin esteeksi. Onkin erittäin hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite luopua pakollisesta työvoiman saatavuusarvioinnista EU:n ulkopuolisen työntekijän oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Potentiaaliset rekrytointialueet ja haasteet työvoiman hyvinvoinnin kannalta Lähialueet saatetaan usein mieltää helpoimmaksi ja luontevimmaksi koh-

kuukauden • artikkelit

dealueeksi rekrytoinnin kannalta. Kulttuurierot lähialueiden kesken ovat pienempiä ja jossain määrin tämä voi edesauttaa rekrytointimahdollisuuksia. Monet muut seikat, esimerkiksi työvoiman tarjontaan ja sen rakenteeseen liittyvät asiat, voivat kuitenkin korostaa kauempana sijaitsevien alueiden merkitystä rekrytoinnin kohdealueina. Olisi hyvä laaja-alaisesti selvittää teollisuuden rekrytointimahdollisuuksia lähtien liikkeelle työvoiman potentiaalisesta tarjonnasta sekä liikkumisvalmiuksista eri puolilla maailmaa. Monin paikoin esimerkiksi suomalainen palkkataso saattaa toimia hyvänä houkuttimena. Keskeinen osa ulkomaisen työvoiman rekrytointia, etenkin mitä maantieteellisesti kauempaa työvoimaa saadaan, on työntekijöiden etabloituminen uuteen elinympäristöön sekä työyhteisöön. Kyseessä on paitsi inhimillisesti, niin myös tuotannollisesti tärkeä asia. Selkeä haaste rekrytoinnin jälkeen on työn tuottavuuden ylläpitäminen. Työtehokkuuden ylläpitämiseksi tulisi tänne muuttavan työntekijän pystyä rakentamaan itselleen myös mielekäs vapaa-aika ja sosiaalinen elämä. Tämä voi olla suuri ongelma. On tär-

keää selvittää ongelmakohdat ja ennen kaikkea etsiä parhaita käytäntöjä etabloitumisen helpottamiseksi ja ongelmien välttämiseksi. Selvitystyölle on tilausta Turun kauppakamari yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa on aloittamassa selvitystä, jossa perusteellisesti käydään läpi ulkomaisen työvoiman tarve Varsinais-Suomen teollisuusyrityksissä, rekrytointimahdollisuudet sekä esteet. Kauppakamarin teollisuusvaliokunta on linjannut seuraavat kysymykset, joihin selvityksen tulee löytää vastaukset: - Mikä on todellinen ulkomaalaisten rekrytointitarve - Miten käytännössä haetaan työvoimaa ulkomailta - Mitkä ovat rekrytoinnin esteet - Millainen prosessi on saada ulkomaalainen opiskelija jäämään Suomeen (Työlupa ongelmat etc.) - Parhaat maat/alueet rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Pitää selvittää, onko lähialue paras vaihtoehto, vai pitääkö keskittyä enemmän työvoiman tarjontatekijöi-

hin, jolloin esimerkiksi Kiina saattaisi olla erittäin hyvä rekrytoinnin kohdealue. - Edellisen osalta tulee selvittää ainakin: Muuttohalukkuus eri alueilla, kulttuurien yhteen sopiminen, etabloitumisen helppous, työmotivaation mahdolliset alueelliset erot. - Etabloitumisen edistäminen ja perehdyttäminen työpaikkaan Tavoitteena on, että selvityksen loppupäätelmänä saadaan toimenpideohjelma, jolla voidaan merkittävästi edesauttaa todennetusta kotimaisen työvoiman tarjonnan puutteesta kärsivien yritysten mahdollisuuksia rekrytoida työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta. Usko, että tällaiselle selvitykselle on selkeä tilaus. Rekrytointi ulkomailta on välttämätöntä kotimaisen tuotannon kannalta jo nyt ja tulevaisuudessa tarve entisestään kasvaa. Nyt on tärkeää monin eri tavoin selkeyttää ja helpottaa rekrytointia sekä edistää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden etabloitumista yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Työvoimapulasta ei saa antaa muodostua Suomen talouskasvun pullonkaulaa. ■

Johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Takaisinsaannista Yritykselle tulee usein yllätyksenä konkurssiin menneen asiakkaan pesänhoitajan yhteydenotto ja vaatimus viime kuukausina saadun maksun takaisinsaannista. Takaisinsaannilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla konkurssiin tai saneeraukseen joutuneeseen yritykseen pyritään palauttamaan varoja. Takaisinsaantilaissa tarkoitettuja takaisinsaantiperusteita ja takaisinsaantiaikoja on useita. Normaalissa yritysten välisessä kaupankäynnissä kuitenkin takaisinsaantilain 10 § on yleisin takaisinsaantiperuste. Takaisinsaantilain 10 §:ssä todetaan seuraavaa: ”Velan maksu myö-

hemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin on pidettävä on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena”. Erikseen on vielä kiristetty lähipiirille (puoliso, sukulaiset jne.) suoritettua maksua, jossa takaisinsaantiaika on tämän pykälän tarkoittamassa tilanteessa kaksi vuotta. Epätavallinen maksuväline on silloin kyseessä kun velallinen antaa velkojalle vaikkapa käyttöomaisuuttaan velan maksuksi. Yleisesti ottaen kannattaa selvittää velallisen taloudellinen tilanne kun maksuksi tarjotaan

muuta omaisuutta kuin rahaa. Oikeuskäytännössä epätavalliseksi maksuvälineeksi on katsottu mm. kulkuneuvot, erilaiset käyttöomaisuuskoneet -ja työkalut sekä kauppaja tukkuliikkeiden varastostaan maksuksi antamat kauppatavarat. Toisaalta rakennusalan yrityksen velkojalleen suorittamaa maksua talletustodistuksilla ja joukkovelkakirjoilla ei pidetty epätavallisena maksuvälineenä, koska niitä käytettiin yleisesti maksuvälineinä rakennusalalla. Ennenaikaisesta maksusta on kyse kun maksu suoritetaan ennen alkuperäistä eräpäivää. Lainakin, vaikka se olisi irtisanottu lainaehtojen mukaisesti, on usein tässä merkityksessä ennenaikaisesti maksettu.

kuukauden • artikkelit

Pesän varoihin nähden huomattava suoritus on yleinen perustelu maksun takaisinsaannille ja samalla hyvin tulkinnanvarainen käsite. Lain hallituksen esityksessä viitataan Ruotsin oikeuskäytäntöön, jonka mukaan noin 10 % pesän varoista on huomattava määrä. Tältä pohjalta on Suomessakin katsottu mainittu määrä huomattavan suorituksen rajaksi. Tarkasteluajankohtana käytetään konkurssin alkamisajankohtaa (eikä siis maksuhetkeä). Pesän varoihin lasketaan pesän vapaat varat, eli pantattua omaisuutta ei lasketa mukaan. Myöskään sitä mitä muilla takaisinsaantikanteilla saadaan peräy-

tettyä pesään, ei lasketa mukaan erään korkeimman oikeuden tapauksen perusteella. Oikeuskäytännössä on lähdetty myös siitä että vaikka useat samaan velkojan saamat maksut olisivat vain yhdessä huomattavia, ne voidaan kaikki peräyttää. Pesänhoitajat selvittelevät näitä maksuja yleensä velallisyrityksen asiakirjoista ja velallisen taloushallinnon henkilöstöä haastattelemalla. Takaisinsaannin kohteeksi joutunut yritys voi yrittää vastustaa takaisinsaantivaatimusta vetoamalla 10 §:n kohtaan ”Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet

huomioon ottaen tavanomaisena”. Kuten edellä selostettiin, voitiin esimerkiksi rakennusalalla katsoa talletustodistukset ja joukkovelkakirjat tavanomaiseksi maksuvälineeksi. Muutaman päivän ennenaikaista maksua voi perustella velallisen omalla normaalilla maksukäytännöllä. ”Huomattava määrä pesän varoista” voi olla selitettävissä tavanomaiseksi maksuksi esimerkiksi sillä perusteella että ne ovat juoksevia maksuja; esimerkiksi vuokria, palkkoja tai veroja. Olennaista on siis korostaa maksujen tai käytännön tavanomaisuutta ja pitkäaikaisuutta yritysten välillä. ■

Lakimies JOHANNA AHO Helsingin seudun kauppakamari

Liikehuoneiston kunnossapitovastuu Laki liikehuoneiston vuokrauksesta antaa vuokrasopimuksen osapuolille hyvin väljät mahdollisuudet sopia vuokrattavan huoneiston ja muiden vuokralaisen käytössä olevien tilojen kunnosta ja kunnossapidosta. Siltä varalta, että huoneiston kunnosta tai kunnossapidosta ei ole sovittu osapuolten kesken, laissa liikehuoneiston vuokrauksesta säädetään, että huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa, kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen vastaavaan tarkoitukseen käytettyjen huoneistojen kunnon ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia. Liikehuoneistot poikkeavat kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin paljon toisistaan. Myös liikehuoneistoissa harjoitettava toiminta vaihtelee hyvin paljon. Toisissa vuokrasuhteissa osapuolten kannalta on tarkoituksenmukaista, että vuokranantaja huolehtii kokonaan tai osittain huoneiston kunnosta, kun taas toisissa on perusteltua, että vuokralainen ottaa huolehtiakseen koko huoneiston tai esimerkiksi koko vuokrauksen kohteena olevan rakennuksen kunnossapidosta. Liikehuoneisto voidaan vuokrata siinä kunnossa kuin se on sopimuksen

tekohetkellä. Huoneiston kuntoa koskevia säännöksiä on kuitenkin myös muualla lainsäädännössä. Esimerkiksi rakennus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelulainsäädäntö asettavat vaatimuksia, joita rakennusten tulee täyttää. Vuokranantaja ja vuokralainen eivät voi sopia, että huoneisto on edellä mainituissa laeissa säädettyä huonommassa kunnossa. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että vuokralainen kunnostaa edellä mainituissa laeissa määriteltyä tasoa huonokuntoisemman huoneiston omalla kustannuksellaan sopimuksen mukaiseen käyttöön. Vuokralainen voi ottaa vastuun paitsi huoneiston kunnosta vuokrasuhteen alkaessa myös kunnossapidosta vuokrasuhteen kestäessä. Voidaan sopia, että vuokralainen vastaa tilojen ja laitteiden kunnossapidosta. Osapuolten on syytä harkita, kuinka laajasta kunnossapitovastuusta sovitaan. Kuntoa ja kunnossapitoa koskevat ehdot vaikuttavat myös vuokran suuruuteen. Jos on sovittu, että vuokranantaja ei ole vastuussa huoneiston kunnossapidosta miltään osin, saattaa vuokralaisen korjausvastuun laajuus olla epäselvä. Mikäli huoneisto sijaitsee asuntotai kiinteistö-osakeyhtiössä, korjausvastuu voi kuulua yhtiölle asunto-osake-

yhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan. Tällöin vuokranantajan velvollisuutena vuokralaista kohtaan on huolehtia siitä, että asunto-osakeyhtiö täyttää korjausvelvoitteensa. Käytännössä vuokranantaja saattaa vedota sopimusehtoon, jonka mukaan hän ei ole vastuussa ja korjaustöiden mahdollinen viivästyminen voi haitata vuokralaisen liiketoimintaa. Vastuu tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, kuuluu lähtökohtaisesti vuokranantajalle. Huoneistosta perittävä vuokra on korvaus huoneiston käytöstä ja sisältää periaatteessa korvauksen tavanomaisesta kulumisesta. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu, että vuokralainen vastaa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta vuokrasuhteen aikana ja vuokrasuhteen päättyessä, vuokralaisen vastuu määräytyy sen mukaisesti. Jos huoneisto ei vuokrasuhteen alkaessa ole vaadittavassa tai sovitussa kunnossa, vuokralaiselle saattaa syntyä oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus myös silloin, kun huoneisto vuokrasuhteen kestäessä tulee puutteelliseen kuntoon. Purkuoikeuden edelly-

kuukauden • artikkelit

tyksenä on, että vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta. Jos vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopineet, että vuokralainen huolehtii huoneiston kunnosta, vuokralainen on itse velvollinen ryhtymään huoneiston puutteellisuuden poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnossapidosta, vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneiston ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Vuokralaisella saattaa olla oikeus myös saada vahingonkorvausta. Edellytykset purkuoikeuden käyttämiseksi ovat, että vuokranantaja ei kehotuksen saatuaan huolehdi puutteellisuuden korjaamisesta viivytyksettä tai sovitussa ajassa. Lisäksi edellytetään, että puutteellisuudella on vuok-

ralaiselle olennainen merkitys. Huoneisto voi tulla puutteelliseen kuntoon monella eri tavalla. Esimerkiksi tapauksessa Helsingin HO 27.8.1986 A 1986/5 oli vuokrattu tanssisali, jonka pesutilat olivat puutteellisessa kunnossa (ilmastointi, luvattomat väliseinät). Rakennusvalvontaviranomaiset totesivat puutteet. Vuokralaisella katsottiin olevan oikeus irtisanoa sopimus heti ja saada vuokranalennusta. Puutteellisuus voi johtua esimerkiksi huoneiston rakenteesta, vesi-, viemäri-, sähkö- tai tiedonsiirtojohdoissa olevasta viasta. Jonkinasteisena puutteena on pidetty esimerkiksi sähkövirran katkeamista, vedentulon loppumista, katon vuotamista ja viemärin epäkuntoisuutta. Toisaalta vuokralaisen purkamisoikeus edellyttää olennaista puutetta, jota tilapäinen veden katkeaminen tuskin on. Tapauksessa Vaasan HO 22.5.1986 A/22 todettiin, että

vuokranantaja oli periaatteessa korvausvelvollinen, kun parturikampaamon vesijohto jäätyi. Vuokralainen ei kuitenkaan saanut korvauksia, koska hän ei ottanut vastaan vuokranantajan tarjoamaa uutta, parempaa liikehuoneistoa. Vuokranantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä korjaustoimiin vasta saatuaan kehotuksen vuokralaiselta. Kehotuksen minimisisältönä voidaan pitää ilmoitusta, jossa on kerrottu huoneiston puutteellisuudesta ja vaadittu vuokranantajaa poistamaan puutteellisuus. (Kanerva, Kuhanen: Laki liikehuoneiston vuokrauksesta, Kiinteistöalan kustannus, s. 103). Jos vuokranantaja laiminlyö tehdä hänelle kuuluvan korjauksen, vuokralainen saa vuokrasopimuksen purkamisen sijasta korjata puutteellisuuden vuokranantajan kustannuksella. ■

Työsuhdeneuvoja MARITTA ANTOLA Helsingin seudun kauppakamari

Irtisanomisjärjestys työsuhdetta päätettäessä Työsopimuslaissa ei ole suoranaisia määräyksiä siitä, millä kriteereillä työnantajan voi valita taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottavat työntekijät. Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus suorittaa valinta vapaasti. Työnantajan tulee kuitenkin ottaa huomioon laissa olevat syrjintäkieltoa ja tasapuolista kohtelua koskevat vaatimukset, jotka koskevat myös työsuhteen päättämistilanteita. Syrjintäkielto työsopimuslaissa Työsopimuslain syrjintäkielto on rakenteeltaan perustuslain syrjintäkiellon kaltainen. Säännöksessä kielletään työnantajaa asettamasta työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin

verrattavan seikan vuoksi, ellei menettelylle ole olemassa perusteltua syytä. Syrjintäperusteiden luettelo ei ole tyhjentävä, vaan työntekijöiden asettaminen ilman perusteltua syytä eri asemaan myös muun, luettelossa mainittuihin seikkoihin rinnastettavan seikan vuoksi, on kiellettyä syrjintää. Säännöksessä tarkoitettuja kiellettyjä syrjintäperusteita ovat muun muassa rotu, ihonväri, vammaisuus, yhteiskunnallinen alkuperä ja vakaumus. Poliittisen ja ammattiyhdistystoiminnan ohella kiellettyjä syrjintäperusteita ovat myös ammattiyhdistyksen jäsenyys ja poliittiset mielipiteet. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään erikseen tasa-arvolaissa. Näin ollen työvoimaa vähennettäessä tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanomisten kohdentamisen perusteena ei saa olla yksinomaan mikään yllämainituista perusteista. Korkeimman oikeuden ratkaisussa

2000:64 on otettu kantaa tapaukseen, jossa työntekijä oli irtisanottu sen vuoksi, että hänellä oli ikänsä perusteella mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle sen jälkeen, kun työttömyys oli kestänyt 500 päivää. Tästä voitiin päätellä, että ikää oli käytetty perusteena valittaessa irtisanottavia työntekijöitä. Kohdistaessaan irtisanomisen työntekijään pelkästään iän perusteella yhtiö oli rikkonut työsopimuslain 17 §:n 3 momentissa säädettyä kieltoa asettaa työntekijä perusteettomasti ikänsä puolesta eri asemaan kuin muut työntekijät. Työn vähenemisen edellytys Työsuhteen päättäminen edellyttää aina, että yrityksessä tarjolla oleva työ on vähentynyt. Säännös ei edellytä, että juuri irtisanottavan työntekijän aikaisemmin tekemät työtehtävät ovat alun perin vähentyneet. Säännöksen

kuukauden • artikkelit

mukaan työnantaja voi järjestellä työtehtäviä uudelleen ja irtisanoa sellaisen työntekijän, jonka tehtävät ovat järjestelyjen seurauksena hävinneet. Työnantaja ei voi kuitenkaan siirtää ketään toista tekemään irtisanotun työntekijän tehtäviä, vaan irtisanottavan tehtävät tulee esimerkiksi jakaa jäljelle jääneille työntekijöille niin, että he tekevät ne omien tehtäviensä lisäksi. Tällöin työn väheneminen perustuu työntekijälle tarjolla olevan työn vähenemiseen. Irtisanomissuojan piirissä olevat työntekijät Työsopimuslain mukaan eräillä ryhmillä on erityinen irtisanomissuoja. Tällaisia ryhmiä ovat mm. raskaana ja perhevapaalla olevat työntekijät. Myös luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu ja yhteistoimintalain mukaan valittu henkilöstön edustaja nauttivat erityissuojaa. Heidän irtisanomisensa on joko mahdotonta (perhevapaalla olevan henkilön irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä) taikka se vaatii erityis-

toimia ennen irtisanomista (esim. luottamusmiehen irtisanominen).

kuttaa heidän työsuhteensa kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä.

Työehtosopimuksissa olevat määräykset Teollisuudessa voimassa olevissa työehtosopimuksissa on otettu kantaa työvoiman vähentämisjärjestykseen. TT:n ja SAK:n vuonna 2001 solmitun irtisanomissuojasopimuksen mukaan työnantajan on taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Kyseisen säännöksen mukaan viimeisenä irtisanotaan tärkeät ammattityöntekijät ja osan työkyvystään saman työnantajan työssä menettäneet työntekijät. Muiden kohdalla valintaan vai-

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa mm. työnantaja tietoisuus menettelyn lainvastaisuudesta ja työsuhteen kestoaika. Mikäli työnantaja on rikkonut lisäksi syrjintäkieltoa voi hän joutua maksamaan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa ovat omat erityissäännöksensä luottamushenkilöiden lainvastaisiin irtisanomisiin liittyvistä korvauksista. Niiden mukaan sekä minimi- että enimmäiskorvaukset ovat suurempia kuin tavallisille työntekijöille tuomittavat korvaukset. Pelkästään työehtosopimuksessa olevasta irtisanomisjärjestyksen rikkomisesta tuomitaan hyvityssakko työntekijäliitolle. ■

Lakimies JOHANNA AHO Helsingin seudun kauppakamari

Työturvallisuusrikokset ja yhteisösakko Rikoslain 47 luvun 1 §:ssä on säädetty työturvallisuusrikoksesta. Työturvallisuusrikoksesta tuomittava rangaistus voi olla sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta. Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita myös yhteisösakko, joka määrätään yhtiölle tai muulle oikeushenkilölle. Yhteisösakon suuruus on minimissään 850 euroa ja maksimissaan 850 000 euroa. Yhteisösakosta säädetään rikoslain yhdeksännessä luvussa. Uudistus tuli voimaan vuonna 2003. Työturvallisuusrikoksissa tuomittavista yhteisösakoista on vielä hyvin niukalti käytäntöä ja sekin pääosin alioikeuksista. Tuomiot ovat olleet melko lieviä, ainakin osassa tapauksista. Lahden käräjäoikeus tuomitsi puunjalostusyrityksen 2 500 euron yhteisösakko-

rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta vuonna 2006. Tapaus oli ensimmäinen ns. anonyymiä syyllisyyttä koskeva tuomio, jossa työturvallisuusrikoksesta tuomitaan ainoastaan yhtiö, jonka toiminnassa rikos on tapahtunut. Ketään yhtiön edustajaa ei syytetty työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tapauksessa työntekijän käsi jäi puristuksiin hänen ollessaan purkamassa häiriötä koneeseen kuuluvassa pinontalaitteessa. Työympäristössä oli aiemmin sattunut tapaturmia, joiden syynä oli työntekijän toimenpide koneen tai laitteiston ollessa käynnissä. Käräjäoikeus katsoi, että mainitunlaisten poikkeustilanteiden estäminen on ollut mahdollista estää vaarakohteen suojaamisella kohtuullisin investoinnein ja että työnantaja on laiminlyönyt työolojen jatku-

van seurannan eikä ole puuttunut epäkohtiin. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei yhtiön toimintaa voida arvioida yleisesti piittaamattomana. Yhteisövastuuta koskevassa hallituksen esityksessä 53/2002 todetaan että työturvallisuusvelvoitteensa laiminlyönyt työnantaja ei voi vedota siihen, että työntekijä olisi voinut välttää vahingon toisenlaisella toiminnalla, sillä työturvallisuuslainsäädännöllä on nimenomainen tarkoitus suojata työntekijää myös tämän omalta riskinotolta muun muassa estämällä vääränlainen käyttäytyminen teknisin ratkaisuin. Työnantajan rikosoikeudellinen vastuu ei ylipäätään edellytä, että on sattunut onnettomuus. Työnantaja on määräämisvallassa ja vastuussa vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, työtiloista, ko-

kuukauden • artikkelit

neista ja työvälineistä, kun taas työntekijällä ei ole tähän mahdollisuuksia. Työnantajalla on työturvallisuuteen liittyvä tieto ja selonottovelvollisuus, minkä vuoksi vastuuta ei voida siirtää työntekijöille. Lahden käräjäoikeus on tuominnut työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoa myös vuonna 2007 käsittelemässään tapauksessa, jossa työntekijä työskenteli tehtaan puristimella, jonka hän asensi toimimaan jalkapolkimella. Kun hän korjasi kädellään työkappaleen asentoa, hän samalla vahingossa astui jalkapolkimelle. Käräjäoikeus piti laitetta erittäin vaarallisena ja katsoi, että puristimen vuosittainen tarkastus oli jäänyt tekemättä. Lisäksi oikeuden mukaan puristimen toimintatavan valintaa ei ollut estetty, koska ohjausyksikössä oli avain, jolla kuka tahansa pääsi muuttamaan puristimen hallintatavan. Oikeus katsoi, että valvonta ja perehdytys olivat erittäin puutteellisia ja tuomitsi autonosia valmistavan firman 2000 euron yhteisösakkoon. Yhteisösakko on tuomittu myös Toijalan käräjäoikeudessa tapauksessa, jossa työntekijä menetti sormensa lihamassan sekoitinta tyhjentäessään. Kone oli otettu käyttöön 1980-luvun lopulla eikä se vastannut voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Tuomittu sakko oli huomattavasti edellisiä korkeampi. Myös Konginkankaan liikenneonnettomuudessa tuomittiin kuljetusyhtiölle yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta. Edellä käsitellyistä tapauksista ei kannata vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska ne ovat alioikeuden ratkaisuja. Ensimmäisen kerran yhteisösakkoseuraamus tuomittiin työturvallisuus-

jutussa hovioikeustasolla 13.4.2007. Turun hovioikeus tuomitsi metallialan yritykselle 2000 euron yhteisösakon. Työntekijän oikea käsi jäi tapaturmassa puristuksiin ja kaksi sormea vammautui. Työturvallisuusmääräysten mukaan puristimissa tulee käyttää suojalaitteita, mutta työntekijä oli valinnut valintakytkimestä virheellisen yhden käden toiminnon. Hovioikeus katsoi, että toimitusjohtaja oli laiminlyönyt valvoa oikean työtavan noudattamista. Toimitusjohtaja ei myöskään ollut estänyt mahdollisuutta valita vaarallinen laukaisutapa, vaan työntekijä oli voinut harkintansa mukaan vaihtaa käyttötavan lukitsemattomassa kaapissa sijaitsevasta valintataulusta. Käräjäoikeudessa työturvallisuusrikosta koskenut syyte ja syyttäjän yhteisösakkovaatimus oli hylätty. Yhteisösakkoa koskevassa hallituksen esityksessä 53/2002 on lyhyesti käsitelty yhteisösakon puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja. ”Joissakin kannanotoissa on esitetty, että vastuun kohdentamiseen liittyvät ongelmat eivät perustele yhteisövastuun laajentamista, sillä vaikeus löytää vastuun kantaja laiminlyönnille aiheutuu yleensä epäselvistä tehtävä- ja toimivaltamäärittelyistä ja siksi vastuun on kohdistuttava tehtävien ja toimivaltuuksien määrittelijään eikä oikeushenkilöön. Oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamisella työturvallisuusrikoksiin kuitenkin pyrittäisiin estämään muun muassa juuri sitä, että työturvallisuusvastuuta voitaisiin paeta epäselvän vastuunjaon taakse. Epäselvät tehtävä- ja toimivaltamäärittelyt ovat tyypillisesti oikeushenkilön vastuupiiriin kuuluvia asioita, ja siksi sen voidaan katsoa mah-

dollistavan työturvallisuusriskien olemassaolon. Esimerkiksi usein ongelmia aiheuttavilla yhteisillä työmailla työnantajien vastuulla on selvittää, mitkä ovat kunkin työnantajan työturvallisuusvelvoitteet.” Lisäksi on esitetty, että yhteisövastuu olisi lainmukaisesti velvollisuuksiensa hoitavien yritysten etujen mukainen, koska se oikaisisi normien rikkomisen aiheuttamia vääristymiä kilpailutilanteessa. Pääosa vastustuksesta koskee yhteisövastuuta sinänsä eikä pelkästään työrikosten osalta. Luovutettu mietintö Työministeriön johdolla toiminut kolmikantainen työryhmä luovutti 7.3.2007 raporttinsa työministeriölle. Työryhmä esittää, että suomalaisen innovaatiokyvykkyyden vahvistamiseksi toteutetaan kansallinen ohjelma, jolla parannetaan tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaikaisesti. Ohjelmalla edistettäisiin pitkällä aikavälillä kestäviä yritys- ja työpaikkatasoisia uudistuksia ja vahvistetaan niitä tukevia yhteiskunnan palveluja. Ohjelma tulisi toteuttaa seuraavien hallituskausien aikana. Työryhmän mukaan on varmistettava, että eri työelämätoimijat sitoutuvat yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelmassa olisi myös kehitettävä organisaatiotasoista osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä tukevaa johtamista. Lisätietoja antavat pääsihteeri Pirjo Harjunen-Rosenholm, työministeriö, puh. 010 60 48007, johtaja Matti Salmenperä, työministeriö, puh. 010 60 48937 ja projektipäällikkö, dosentti Tuomo Alasoini, puh. 010 60 49292, työministeriö. Raporttia voi tiedustella em. henkilöiltä. ■

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppatoimiston päällikkö KRISTA TAIPALE-SALMINEN

Pk-yritykset EU:n uusien rahoitusohjelmien keskiössä Monet pk-yritykset ovat saaneet EUhankkeen kautta selvää lisäarvoa liiketoimintaansa, luoneet uusia asiakkuuksia ja vahvistaneet yrityksen kansainvälisiä valmiuksia. EU:n uusissa rahoi-

tusohjelmissa pk-yritysten merkitys kilpailukyvylle on otettu aikaisempaa paremmin huomioon. Euroopan unionin kilpailukykytavoitteiden – niin sanotun Lissabonin

strategian – mukaisesti suurin osa EU-tuesta tulee käyttää taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantamiseen. EU:n rahoitusohjelmat ovatkin keskeinen väline edistettäessä Lissa-

kuukauden • artikkelit

bonin strategian tavoitteita. Pk-yritysten tärkeä merkitys EU:n kilpailukyvyn edistämisessä heijastuu myös unionin uusiin rahoitusohjelmiin, joissa pk-yrityksille on annettu suuri rooli. Euroopan unionin uudet rahoitusohjelmat kaudelle 2007-2013 ovat juuri alkaneet. Viimeisetkin ohjelmat pyörähtävät käyntiin viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. EU:n ohjelmien tuella voidaan rahoittaa monenlaisia hankkeita EU-ohjelmat tarjoavat pk-yrityksille lukuisia erilaisia hanketeemoja. Ohjelmien kautta tuetaan esimerkiksi tietoja viestintäteknologian hyödyntämistä pk-yrityksissä, uuden teknologian hyödyntämistä perinteisillä teollisuuden aloilla, luovien toimialojen pk-yritystoiminnan kehittämistä, henkilöstön osaamisen vahvistamista, ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittämistä, teknologian siirtoa, yritysten kansainvälistymisen edistämistä, innovaatioiden tuotteistamista, liiketoimintaosaamisen vahvistamista, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä, maaseutuyrittäjyyttä, matkailua... Pkyritys voi jopa palkata EU-rahoituksella harjoittelijan tai asiantuntijan yritykseensä määräajaksi. Pk-yritykset voivat osallistua useisiin EU:n rahoitusohjelmiin Pk-yrityksille soveltuvia rahoitusohjelmia on siis tarjolla useita. Sopivimman rahoitusohjelman valinta riippuukin suunnitteilla olevan kehittämishankkeen aihepiirisistä ja sisällöstä, hankkeen tavoitteista, yhteistyöosapuolista sekä hankkeen maantieteellisestä kattavuudesta. Oikean EU-ohjelman valinta tulee tehdä räätälöidysti siten, että se sopii mahdollisimman hyvin juuri kyseessä olevaan hankeideaan ja hankkeen tavoitteisiin. Parhaassa tapauksessa EUhankkeen avulla toteutettava kehittämistyö nivoutuu saumattomasti yhteen

yrityksen muun liiketoiminnan ja strategisten tavoitteiden kanssa sekä samaan aikaan edistää EU:n omia kilpailukyky- ja työllisyystavoitteita. Rahoitusohjelman valintaan vaikuttaa muun muassa se, halutaanko hanke toteuttaa Varsinais-Suomessa, rajat ylittävänä yhteistyönä (esim. Viro, Ruotsi, Latvia), Itämeren alueella tai EU-tason hankkeena, jolloin ohjelmaalue kattaa kaikki EU-maat. Euroopan unionilla on myös ulkosuhdeohjelmia, joiden avulla hankkeita voidaan toteuttaa EU:n ulkopuolella.

tä varata riittävästi aikaa ja resursseja, sillä ainoastaan parhaat hankehakemukset koko EU:n alueelta valitaan rahoitettaviksi. Tämän vuoksi on tärkeää hankkia tietoa ja asiantuntijatukea EU-hankkeen laatimiseen – aivan omin voimin ei hankesuunnitteluun kannata ryhtyä. Usein hyvä tapa aloittaa EU-hankeyhteistyö on osallistua hankkeeseen ensin kumppanina, jolloin hankkeen suunnittelun päävastuu ja koordinointi toteutetaan hankkeen pääorganisaattorin tai -koordinaattorin toimesta.

Milloin on syytä harkita EUohjelmarahoitusta? Pk-yritys voi saada tukea yksittäisen kehittämishankkeen toteuttamiseen useista erilaisista rahoituslähteistä, esimerkiksi kansallisista, alueellisista ja EU:n rahoitusohjelmista. Hankerahoitusta suunniteltaessa onkin tärkeää miettiä, mikä rahoituslähde on kyseessä olevan hankkeen aihepiirin, tavoitteiden ja toteuttamisen näkökulmasta käyttökelpoisin. Koska rahoitusohjelmien hankerahoituskriteerit ja rahoitukseen liittyvät menettelytavat ovat erilaisia, on myös niihin syytä perehtyä. EU-tason rahoitusohjelmaa on hyvä pohtia silloin, jos hankkeen aihepiiri on luonteeltaan sellainen, että EU-tason yhteistyö tuo hankkeeseen selkeän lisäarvon, eli hankkeessa on niin sanottu eurooppalainen ulottuvuus. Jos EU-tasoinen hanke tukee myös pk-yrityksen muuta liiketoimintaa ja kansainvälistymistavoitteita, on eurooppalainen hanke varmasti harkinnan arvoinen. EU-hanketta suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että hankkeen toteuttamiseen edellytetään usein myös omarahoitusta – tosin joissain ohjelmissa hankkeen EU-rahoituksen osuus voi olla hyvin merkittävä, jopa 75-100 prosenttia. Rahoituksen taso vaihtelee jonkin verran ohjelmittain. Useimmat EU-ohjelmat edellyttävät myös hankekumppaneita muista EU-maista. EU-hankkeen valmisteluun on syy-

EU:n tavoitteena pkyritysten osallistumisen lisääminen ja byrokratian vähentäminen Ohjelmakaudella 2007-2013 EU:n tavoitteena on lisätä voimakkaasti pk-yritysten osallistumista EU-hankkeisiin. EU:n komissio on ottanut vaarin pkyritysten esittämästä kritiikistä, joka liittyy liian raskaaseen byrokratiaan ja esimerkiksi hankemaksatusten viivästymiseen. Jää nähtäväksi, kuinka paljon hallinnollisia rasitteita voidaan keventää, mutta kehityssuunta on joka tapauksessa oikea. Pk-yrityksille on luvassa myös porkkanoita: joissain rahoitusohjelmissa pk-yrityksille myönnettävä EU-rahoitus on nostettu 50 prosentista 75 prosenttiin. Hankkeet, joissa hankekumppaneina on pk-yritys tai pk-yrityksiä, saavat myös lisäpisteitä hankkeiden arvioinnissa. Mistä löytää lisätietoa pkyrityksille soveltuvista EU:n rahoitusohjelmista Lisätietoa pk-yrityksille soveltuvista EU:n rahoitusohjelmista on saatavissa esimerkiksi Varsinais-Suomen TE-keskuksesta (www.te-keskus.fi), VarsinaisSuomen liitosta (www.varsinaissuomi.fi), Tekesin asiantuntijoilta ja EU-sihteeristöstä (www.tekes.fi), Finprosta (www.finpro.fi) sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistosta (www.turku.fi/eu-toimisto). ■

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun kauppakamari, Amcham Finland (American Chamber of Commerce in Finland) ja Yhdysvaltojen lähetystön konsuliosasto järjestivät yhteistyössä Consular Workshopin 23.4.2007. Kuvassa vasemmalta: Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, konsuli Pirkko Urli Yhdysvaltojen lähetystön konsulija viisumiosastolta sekä David O´Weger AmCham Finlandista.

sraelin suurlähettiläs Shemi Tzur vieraili Turussa 14.5.2007 ja tutustui myös Turun kauppakamarin toimintaan. Kuvassa oikealta: asiamies Paula Heinonen, Turun kauppakamari; kansainvälisten asioiden päällikkö Hannu Elo V-S liitto; suurlähettiläs Tzur; WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio, WTC Turku; toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari ja asiamies Jarkko Heinonen, Turun kauppakamari.

kamarissa•tapahtuu

Turun kauppakamarin kevätkokous pidettiin 25.4 2007 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa

Kokouksen yhteydessä kuultiin toimitusjohtaja Pasi Holmin, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, ajankohtaisesitelmä "Työmarkkinoiden toimivuus ja kehitystarpeet".

aamu•kahvit

16.3. Trafomic Oy

aamu•kahvit

11.5. Suomen Varamiespalvelu Oy

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Telesten Rinnevaaralle ICT-teko-palkinto

Kuvassa vasemmalta: professori Reima Suomi, ICT -valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, Uuden Teknologian Säätiön toiminnanjohtaja Kyösti Jääskeläinen ja toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Turun kauppakamarin ICT-valiokunta myönsi 16.4.2007 järjestetyn Teema 2007 -seminaarin yhteydessä turkulaisen teknologiayrityksen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaralle palkinnon vuoden ICT-teosta. Perusteena Rinnevaaran palkitsemiselle on hänen työnsä turkulaisen elektroniikkateollisuuden kehittämiseksi. Rinnevaara aloitti työnsä Teleste Oyj:n toimitusjohtajana vuonna 2002. Lähes kaikilla mittareilla mitaten Teleste on hänen johdossaan kehittynyt positiiviseen suuntaan. Yritys on pystynyt lisäämään henkilöstöään, ja sijoittaa huomattavan osan liikevaihdostaan tulevaisuutta rakentavaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Teleste on säilynyt turkulaisen tietoliikenneosaamisen lippulaivana, vaikka yritys on kasvanut voimakkaasti ulkomaille, valiokunta perustelee Rinnevaaran palkitsemista. Lukuisissa luottamustehtävissään Rinnevaaran katsotaan osallistuneen kiitettävästi turkulaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. ■

Teema 2007 – ICT of The Seas –seminaarissa kuultiin mm. maailman suurimman risteilyaluksen projektihallinnasta ja ICT-teknologiasta.

kamarissa•tapahtuu

○○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ENNAKKOKUTSU:

Turun kauppakamarin 90-vuotisjuhlagaala 10.11.2007 Turun kauppakamari täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuosi huipentuu lauantaina 10.11.2007 klo 18.00 Turun linnassa järjestettävään juhlagaalaan. Juhlan tarkempi ohjelma ja illalliskortin hinta ilmoitetaan myöhemmin. Toivomme, että mahdollisimman moni jäsenistämme pääsisi kanssamme juhlimaan kauppakamarimme 90-vuotista taivalta! Kutsu on avec.

KAUPAN AIKA 2007 HUIPPUSEMINAARI 26.10.2007 Turun kauppakamarin kauppavaliokunta järjestää kaupan alan huippuseminaarin 26.10.2007 klo 13-17 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Puhujina ovat mm. SOK:n tuleva pääjohtaja Arto Hiltunen sekä Stockmann Oyj:n toimitusjohtaja, Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Hannu Penttilä. Seminaarissa käsitellään kaupan alan merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälistymistä.

VARAA SEMINAARI JO NYT KALENTERIISI ! TARKEMPI KUTSU TULEE MYÖHEMMIN

yritys•tietoa

Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä voimaan 1.5.2007 Hallitus esitti yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain vahvistamista. Uutta lakia sovelletaan pääasiassa kauppaja teollisuusministeriön toimialalla toteutettavissa yrityksille suunnatuissa avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluissa. Laki tuli voimaan 1.5.2007. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalla on käytössä runsaasti yrittäjille ja yrityksille suunnattuja avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluja. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmällä tehostetaan eri viranomaisten ja viranomaisten palveluja tukevien organisaatioiden toimintaa sekä varmistetaan, että yritystä koskevat tiedot ovat ajan tasalla ja saatavilla siitä riippumatta, minkä palveluja tuottavan organisaation luona yrityksen edustaja asioi. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmää tulevat pääasiallisesti käyttämään työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset), joissa toimivat kauppaja teollisuusministeriön alaisuudessa yritysosastot ja teknologian kehittämisosastot, maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa maaseutuosastot sekä työministeriön alaisuudessa työvoimaosastot. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän avulla pystytään lisäksi olemaan yhteydessä sellaisiin muihin rekistereihin ja tietojärjestelmiin, jotka sisältävät tarpeellista tietoa asiakkaiden palvelemiseksi ja yritystukien valvomiseksi. Tietojärjestelmää tulevat hyödyntämään yrityspalveluissaan myös kauppaja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat Tekes ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj. Rajoitetumpi oikeus tietojärjestelmän käyttöön tulee valtion osittain rahoittamalle ja ohjaamalle Finpro ry:lle, jonka toiminta tukee ja täydentää viranomaisten yrityksille tuottamia yrityspalveluja. Lisätiedot: hallitussihteeri Mikko Ojala, KTM, puh. (09) 1606 3506 neuvotteleva virkamies Sirpa Alitalo, KTM, puh. (09) 1606 3680 BKT kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2006. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 168 miljar-

dia euroa. Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, jonka volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 5 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat yhteensä 2,3 prosenttia: yksityiset kulutusmenot lisääntyivät 3 prosenttia ja julkiset kulutusmenot noin prosentin. Kestokulutustavaroiden hankinnat kasvoivat noin 6 prosenttia, mutta lyhytikäisten tavaroiden ja palveluiden hankinnat noin 2 prosenttia. Kiinteät investoinnit lisääntyivät noin 5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä kasvoi 6 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia, ja muita talonrakennuksia pystytettiin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit kasvoivat 1,8 prosenttia ja yksityiset investoinnit 5,6 prosenttia. Jalostuselinkeinojen arvonlisäys kasvoi lähes 10 prosenttia edellisestä vuodesta, mihin vaikutti myös edellisen vuoden paperiteollisuuden työselkkaus. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys olikin 15 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi vajaat 13 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden vajaat 6 prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi vajaat 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelualojen arvonlisäys kasvoi vajaat 4 prosenttia. Nopeinta kasvu oli kaupassa, 6,5 prosenttia. Alkutuotannon arvonlisäys väheni 1,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 17 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 18 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2006 ja 4. neljännes. Tilastokeskus Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus.

Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen Uusi osakeyhtiölaki (624/2006) tuli voimaan 1.9.2006. Lakiuudistuksen tavoitteena on luoda joustava ja kilpailukykyinen osakeyhtiölaki. Osakeyhtiölain tavoitteena on myös lisätä suomalaisten osakeyhtiöiden toimintamahdollisuuksia ja parantaa yhtiöiden toimintaedellytyksiä. Tavoitteiden toteuttamiseksi mm. lain muotomääräyksiä on vähennetty ja kevennetty sekä säädetty kokonaan uusia menettelyjä. Osakeyhtiölakiuudistuksessa lähdettiin siitä, että lain vaikutukset verotukseen ratkaistaan muussa lainsäädännössä. Verohallituksen käsityksen mukaan verosäännöksiä tullaan muuttamaan uuden osakeyhtiölain johdosta. Tämän vuoksi Verohallitus ottaa kantaa vain yleisimmin esille tuleviin kysymyksiin. Verohallinnon www-sivuilta löytyy ohjekirje, jossa käsitellään uuden osakeyhtiölain voimaantulon synnyttämiä uusia soveltamistilanteita verovuonna 2006 voimassa olevien verosäännösten nojalla. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.vero.fi (->ajankohtaista) Osaamiskeskukset tiivistävät yhteistyötään Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on tukea alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelman uutena toimintamallina on osaamisklusteri, jolla tavoitellaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten välillä. Keskusten ja osaamisklusterien toimenpiteissä painotetaan toiminnan kansainvälisyyttä ja innovaatioympäristöjen vetovoimaisuutta sekä tietoon ja osaamiseen perustuvien pkyritysten kasvun vauhdittamista. Uuden teknologian rinnalla osaamiskeskuksia kannustetaan aiempaa markkinalähtöisemmin hyödyntämään kehittämistyössään myös muuta osaamista, esimerkiksi liiketoimintaosaamista ja muotoilua. Vuoden 2007 alusta käynnistynyttä uutta ohjelmakautta varten hallitus hyväksyi viime syksynä ohjelmaan 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria, joita alueilla toteuttavat 21 osaamiskeskusta. Jokaiseen osaamisklusteriin kuuluu neljästä seitsemään osaamiskeskusta. Ohjelma kytketään aiempaa tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan Hallituksen linjausten mukaisesti

yritys•tietoa

osaamiskeskusohjelman kohdentumista huippuosaamisen ja sen hyödyntämiseen on parannettu ja ohjelman yhteyksiä innovaatiopolitiikkaan on vahvistettu myös kansallisella tasolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi kauppaja teollisuusministeriön vastuuta uudessa ohjelmassa on laajennettu. Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ohjelman toteuttamiseen rahoittamalla osaamisklusterien välistä koordinaatiota. Osaamisklustereille on nimetty kansalliset vetovastuutahot ja koordinaattorit, joiden tehtävänä on löytää yhteistyön toimintamallit eri alueilla toimivien osaamiskeskusten välillä sekä hakea yhteistyön tuomaa synergiaetua myös muiden kansallisten klustereiden ja nyt valmisteilla olevien strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa. Alueiden vahvuuksiin pohjautuvat osaamisklusterit ja strategiset huippuosaamisen keskittymät muodostavat yhdessä nykyistä tehokkaamman yhteistoimintarakenteen yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien välille, jonka avulla luodaan pohjaa kansainvälisille menestystarinoille. Ohjelman hallinnoinnista vastaa kaudella 2007–2013 sisäasiainministeriö yhdessä kauppaja teollisuusministeriön kanssa. Kansallisella tasolla ohjelmaa kehittää ja koordinoi osaamiskeskustyöryhmä, jonka puheenjohtajana on vuodesta 1994 alkaen toiminut Nokian johtaja, professori Yrjö Neuvo. Lisätiedot: Osaamiskeskusohjelmasta ja osaamiskeskuksista: valtiosihteeri Anssi Paasivirta, KTM, puh. (09) 1606 2662 ylitarkastaja Pirjo Kutinlahti, KTM, puh. (09) 1606 3548 aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, SM, puh. (09) 1604 4506 neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen, SM, puh. (09) 1604 3497 Lisää ennakoitavuutta sisäpiirisääntelyyn Sisäpiirisäännöstö puhutti Keskuskauppakamarin Osakeyhtiöpäivässä Arvopaperimarkkinoita koskevien säännösten tulkinta ei ole Suomessa vakiintunutta, mikä aiheuttaa yrityksissä epävarmuutta. – Sisäpiirisäännösten ja ohjeiden tulee olla niin selkeät, ettei huolellisesti toimiva osakkeenomistaja joudu pelkäämään mittavaa julkisuutta laillisuuden tulkinnanvaraisuuden vuoksi, totesi Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto Osakeyhtiöpäivän avauspuheenvuo-

rossaan. Toivanen-Koivisto viittasi keskeneräisiin ja aiheettomiin epäilyihin, joista tieto on vuotanut julkisuuteen ennenaikaisesti. Sisäpiirijutut varallisuusarvoltaan vaatimattomia Suomessa Arvopaperimarkkinoiden laintasoinen sääntely on varsin nuorta, sillä arvopaperimarkkinalaki tuli Suomessa voimaan vasta vuonna 1989. Professori Matti J. Sillanpään mukaan sisäpiirintiedon väärinkäytön estämisessä on Suomessa kuitenkin onnistuttu hyvin, sillä merkittäviä sisäpiiririkoksia ei ole esiintynyt. Sen sijaan tavoitteessa säilyttää luottamus arvopaperimarkkinoiden toimintaan ei ole Sillanpään mukaan onnistuttu yhtä hyvin. – Useissa esillä olleissa tapauksissa on ollut kyse korkeintaan muutaman kymmenen tuhannen euron osakekaupoista ja siten vielä vähäisemmästä voitosta. Julkisuus ei erota rikosepäilyä ja tuomiota toisistaan, eikä osaa suhteuttaa suuria ja pieniä juttuja. Yritysjohto ei uskalla ostaa oman yrityksensä osakkeita Sillanpään mukaan tilanne on johtanut siihen, että yritysjohto ei uskalla sijoittaa yrityksensä osakkeisiin. Samalla heikkenee suomalainen omistajuus. Yritysjohdon ei kannata ottaa riskiä sisäpiiriepäilyistä, kun varat voi turvallisesti sijoittaa rahastoihin tai ulkomaisiin osakkeisiin. – Tämä on harmillista, sillä osakesijoitus sitouttaa aivan eri tavalla kuin optioiden kautta tapahtuva palkitseminen. Lisäksi johdon merkittävä osakeomistus lisäisi sijoittajien luottamusta yritykseen ja markkinoihin. Lisää valtuuksia Ratalle? Rahoitustarkastuksen osastopäällikkö Jarmo Parkkosen mukaan 35 % tutkintapyynnöistä on johtanut tuomioon sisäpiiriepäilyissä vuosina 1994-2004. Valvontaviranomaisten ja tuomioistuimen erilaiset tulkinnat ovat professori Sillanpään mukaan ymmärrettäviä, mutta julkisuuteen tullut rikosepäily heikentää yrityksen julkisuuskuvaa. Tilanne on myös yritysten johtotehtävissä toimivien henkilöiden oikeusturvan kannalta ongelmallinen. – Yritysjohdolla on aina monia asioita valmisteilla, eikä välttämättä kukaan voi tietää niiden etenemisestä. Sisäpiiritapaukset ja liike-elämän menettelytavat ovat usein tuomioistuimille outoja. Sillanpään mukaan ratkaisu voisi olla Rahoitustarkastuksen val-

tuuksien lisääminen rikosepäilyjen tutkinnassa. – Tällöin poliisitutkintaan ohjattaisiin ainoastaan kohtalaisen selvät rikostapaukset ja salassapito olisi varmempaa. Lisätiedot: Apulaisjohtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari GSM 050-356 1183 Professori Matti J Sillanpää, Turun kauppakorkeakoulu, GSM 0400-863434 LVM helpottaisi kuljetusyritysten polttoaineen tuontia Venäjältä Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että kuljetusyritykset saisivat tuoda Venäjältä Suomeen nykyistä enemmän polttoainetta ilman tullimaksuja. Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo valtiovarainministeriöltä tullilain muuttamista. Esityksen mukaan suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritysten ajoneuvoissa saisi tuoda polttoainetta ilman tullimaksuja enintään 800 litraa. Erikoiskonttien säiliöissä polttoainetta voisi tuoda tullitta enintään 200 litraa. Kuorma- ja linja-autojen polttoaine on pääosin vapautettu tullimaksuista Suomen ja Venäjän rajalla maiden välisellä sopimuksella. Vuonna 1999 voimaan tullut tullilain muutos kuitenkin rajoittaa suomalaisten ja muiden EU-jäsenmaiden ajoneuvojen polttoaineen tullittoman tuonnin Venäjältä Suomeen 400 litraan. Venäläisillä yrityksillä rajoituksia ei ole. Edellytyksenä on, että polttoaine tuodaan ajoneuvon normaalissa polttoainesäiliössä. Nykykäytännössä suomalaiset ja muiden EU-jäsenmaiden kuljetusyritykset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna venäläisiin yrityksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa valtiovarainministeriölle tilanteen nopeaksi ratkaisuksi tullilain muuttamista. Myöhemmin on mahdollista aloittaa neuvottelut venäläisten kanssa maantieliikennesopimuksen muuttamisesta niin, että venäläisten ajoneuvojen polttoaineen tuontia Suomeen rajoitettaisiin. Lisätietoja: liikennepolitiikan osaston päällikkö, ylijohtaja Harri Cavén, puh. (09) 160 28500 tai 0400 607 848

yritys•tietoa

Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla Vuonna 2003 uudistettu työturvallisuuslaki on laajentanut työturvallisuuden toimintakenttää ja kannustanut työpaikkoja tarttumaan uusiin työsuojelukysymyksiin. Lain uudet sisällöt ovat myös tuoneet palvelualoja ja julkisen sektorin työpaikkoja aiempaa tiiviimmin mukaan työturvallisuuslain piiriin. Uudistetun lain vaikutuksia työpaikkojen turvallisuustoimintaan selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä tutkimuksessa. Uudistetulla lailla pyrittiin selkeyttämään ja yksinkertaistamaan säännöksiä, vastaamaan paremmin muuttuvaan työelämään ja jatkuvasti muuttuviin työoloihin sekä tuomaan laajaalaisempaa näkökulmaa työsuojeluun. Laissa lähtökohtana oli työpaikan oma-aloitteinen, järjestelmällinen ja pitkäjänteinen turvallisuushallinta eli turvallisuusjohtamisen malli. Selvityksen mukaan lain toteutuminen työpaikoilla on eritasoista. Laki on toteutunut hyvin niissä organisaatioissa, joissa on tarvittavat resurssit ja turvallisuustyöhön ollaan sitoutuneita, vaikka osassa näistäkään turvallisuuden hallintaa ei oltu vielä sisäistetty. Joissain, pääosin pienissä työpaikoissa uudistetusta laista ei oltu edes tietoisia. Näiden työpaikkojen saaminen mukaan työturvallisuuslain noudattamiseen on edelleen suuri haaste. Työelämän muutokset on otettu huomioon uudessa työturvallisuuslaissa ja lakiin on kirjattu uusina asioina säännökset yhteisestä työpaikasta, yksintyöskentelystä, väkivallan uhasta ja häirinnästä. Silti perinteiset kuormitustekijät – väärät työasennot, yksipuolinen työ ja kohtuuton aikapaine koettiin merkittävimmin työntekijöiden terveyttä vaarantavina kuormitustekijöinä. Merkittävää oli se, että johdon ja työntekijöiden näkemykset kuormitustekijöiden huomioon ottamisesta poikkesivat huomattavasti toisistaan. Tutkimuksen mukaan väkivallan uhka on otettu työpaikoilla vakavasti. Kahdessa kolmasosassa työpaikoista esiintyy väkivallan uhkaa, ja nämä työpaikat ovat laatineet menettelytapaohjeet väkivaltaisten tilanteiden varalle. Tutkimukseen osallistuneet työpaikat kaipasivat lisätietoja ja tarkempia sovellusohjeita lain uusista säännöksistä, kuten yksintyöskentelystä, väkivallan uhasta, häirinnästä ja kuormituksen arvioinnista.

Selvitys uudistetun työturvallisuuslain vaikutuksista työpaikkojen turvallisuustoimintaan (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:4) on saatavilla ministeriön internetsivuilta www.stm.fi > Julkaisut > Selvitykset 2007. Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Hannu Alén puh. (09) 160 72459 ja vanhempi hallitussihteeri Antti Posio puh. (09) 160 72420. Maksutelevisioon yhden kortin järjestelmä Kaikkiin valtioneuvoston myöntämiin maksutelevisiotoimilupien ehtoihin sisällytetään vaatimus yhdestä kortista. Yhden kortin vaatimus koskee sekä voimassa olevia että uusia toimilupia. Valtioneuvosto päätti digitaalisen televisiotoimilupamääräysten muuttamisesta 21. maaliskuuta. Vastaava määräys on jo sisällytetty joulukuussa 2006 myönnettyihin uusiin, 1.9.2007 voimaan tuleviin toimilupiin. Useimmissa digi-tv-vastaanottimissa on vain yksi korttipaikka. Toimilupamuutoksella parannetaan kuluttajien mahdollisuuksia hankkia ja käyttää maksullisia televisiopalveluja. Kuluttaja ei enää joudu hankkimaan useita kortteja katsoakseen eri maksukanavia. Yhden kortin järjestelmä tarkoittaa sitä, että jos ohjelmistoluvanhaltija suojaa televisiolähetyksensä, suojaus tulee toteuttaa yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa niin, että kaikkien maanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten suojaus voidaan purkaa yhdellä salauskortilla. Määräys tulee voimaan 1.9.2007 alkaen, jolloin Suomessa on siirrytty kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin. Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Elina Normo, puh. (09) 160 28463, 040 765 7887 Uusi tilintarkastuslaki voimaan heinäkuun alussa Valtioneuvosto päätti 12.4.2007 uuden tilintarkastuslain ja siihen liittyvän lainsäädännön hyväksymisestä. Uudistuksilla saatetaan tilintarkastuslainsäädäntö eurooppalaiselle tasolle ja vahvistetaan näin tilinpäätösten luotettavuutta sekä edistetään tilintarkastuksen laatua. Tilintarkastuslain uudistamisesta aiheutuu muutoksia myös 25 muuhun lakiin, muun muassa kirjanpitolakiin ja osakeyhtiölakiin. Lait tulevat voimaan 1.7.2007. Uudella lailla saatetaan voimaan EU:n tilintarkastusdirektiivi (2006/43/

EY) sekä Euroopan komission antamat suositukset tilintarkastajan riippumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta. Tilintarkastuskertomusta uudistetaan kansainvälistä kehitystä vastaavasti. Tilintarkastuksessa on noudatettava EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Tavoitteena on varmistua siitä, että tilintarkastuksen sisältö ja raportointi ovat mahdollisimman yhdenmukaisia kaikkialla Euroopassa. Pienimmät yhteisöt yhdistyksiä lukuun ottamatta vapautuvat lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. Yhteisö voi päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos kahtena peräkkäisenä tilikautena enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, liikevaihto ylittää 200 000 euroa, palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Samalla luovutaan maallikkotilintarkastuksesta. Tilintarkastajaksi voidaan 31.12.2011 päättyvän siirtymäajan jälkeen valita ainoastaan auktorisoitu tilintarkastaja. Yhdistyksissä maallikkotilintarkastus kuitenkin säilyy toistaiseksi. Lain voimaantulo ei itsessään vielä poista tilintarkastusvelvollisuutta. Yhteisön, joka haluaa käyttää hyväkseen ehdotetun oikeuden olla valitsematta tilintarkastajaa, tulee muuttaa yhtiöjärjestystään, yhtiösopimustaan tai sääntöjään poistamalla tilintarkastajan valintaa koskevan määräyksen. Julkisesti noteerattujen yritysten sekä luotto- ja vakuutuslaitosten tilintarkastukselle ja tilintarkastajille asetetaan muun muassa avoimuutta ja riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia. Tällaisten yritysten päävastuullista tilintarkastajaa on vaihdettava seitsemän vuoden välein ja tilintarkastaja on tiukemman laadunvalvonnan kohteena. Laki lisää mahdollisuuksia tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen rajat ylittävään toimintaan sekä luo perustan kansainväliselle valvontaviranomaisten väliselle yhteistyölle. Hyväksyessään lait eduskunta antoi myös kuusi lausumaa liittyen muun muassa uudistuksen vaikutusten seuraamiseen, yhdistysten ja asunto-osakeyhtiöiden tarkastukseen sekä tilintarkastajatutkintojen kehittämiseen. Lisätietoja tilintarkastuslain voimaantuloon liittyvistä kysymyksistä löytyy kauppaja teollisuusministeriön internet-sivuilta www.ktm.fi > yritykset > tilintarkastus > tilintarkastuslain koko-

yritys•tietoa

naisuudistus tai suoraan www.ktm.fi/tilintarkastus Lisätiedot: Hallitussihteeri Sanna Alakare, puh. (09) 1606 3610

teeseen Edita Publishing Oy, Julkiset hankinnat, Kirsi Pajarinen, p. 020 450 2283. Lisätietoja hallitussihteeri Johanna Lähde, KTM, puh. (09) 1606 4694.

HILMA uudistui Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköinen hankintojen ilmoitusjärjestelmä HILMA uudistui. Muutoksia tehtiin järjestelmän sisältöön, toimintoihin ja ulkoasuun. HILMAssa otettiin käyttöön 20.4.2007 uudistettu kansallinen hankintailmoituslomake. Uudessa lomakkeessa on vähennetty täytettäviä kenttiä ja käyttäjää avustavia toimintoja on lisätty. Lomaketta uudistettaessa on pyritty ottamaan huomioon aiemmasta lomakkeesta saatu käyttäjäpalaute. Kesäkuun alussa voimaan tuleva hankintalaki (348/2007) velvoittaa ilmoittamaan lain 15 §:n kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. Ilmoitusvelvollisuus koskee 1.6.2007 ja sen jälkeen tehtyjä hankintoja. Ennen 20.4.2007 HILMAssa julkaistut voimassaolevat hankintailmoitukset siirretään uuteen järjestelmään automaattisesti. Näitä ilmoituksia on mahdollista selata HILMAssa ilmoituksien voimassaolon ajan. Kansallisten kynnysarvojen alle jääviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, joten näiden ns. pienhankintojen ilmoittaminen HILMAssa on hankintayksikön harkinnassa. EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan HILMAssa 1.6.2007 lukien. Toukokuun loppuun saakka EUkynnysarvot ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan nykyiseen tapaan vakiolomakkeilla Creditassa, josta Edita Publishing Oy toimittaa ilmoitukset julkaistaviksi EY:n virallisen lehden täydennysosassa ja TED-tietokannassa. 1.6.2007 alkaen HILMAssa täytetään seuraavat EU-lomakkeet: - ennakkoilmoitus - EU-hankintailmoitus - EU-hankintailmoitus, erityisalat - jälki-ilmoitus - jälki-ilmoitus, erityisalat

Jätelain muutos lisää jätteen tuottajien vastuuta Vastuu kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta jätteen tuottajille. Kesäkuun alusta alkaen kunta vastaa vain asumisessa syntyvästä jätteestä sekä sellaisesta julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jätteestä, joka rinnastetaan ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään asumisessa syntyvään jätteeseen. Muutoksen jälkeen kunta ei enää vastaa asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavasta teollisuuden, kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätteestä. Jätehuollosta vastaavat kunnan sijasta jätealan yritykset tai sopimuksen mukaan kuntien jätelaitokset. Tämä lisää kilpailua ja edistää yksityisten jätehuoltopalveluiden kehittymistä. Lisäksi kunta voi määrätä, että asumisessa syntyvät jätteet sekä niihin rinnastettavat jätteet pitää toimittaa kunnan osoittamaan paikkaan joko hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Muut EU-ilmoitukset tehdään Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston ylläpitämillä Simap-verkkosivuilla osoitteessa www.simap. europa.eu. HILMAssa on tarkempaa ohjeistusta hankintojen ilmoitusmenettelystä ja lomakkeiden täyttämisestä. Lomakkeiden täyttöön liittyvissä ongelmissa kysymykset pyydetään lähettämään osoit-

Jäteverotusta aletaan uudistaa Hallituksen esitys jätelain muutokseksi hyväksyttiin valtioneuvostossa marraskuussa 2006. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen äänestyksen jälkeen helmikuussa 2007. Vastauksessaan eduskunta edellyttää, että hallitus esittää jäteverolain muuttamista siten, että yksityisille ja kunnallisille kaatopaikoille toimitettuja yhdyskuntajätteitä verotetaan samalla tavalla. Nykyisin jäteveroa peritään kunnallisille kaatopaikoille sijoitettavasta jätteestä. Yksityisiä tai teollisuuden ylläpitämiä kaatopaikkoja ei veroteta, ellei niihin sijoiteta pääasiassa toisten tuottamia jätteitä. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat ryhtyneet valmistelemaan jäteverolain muuttamista. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää viipymättä jätelain kokonaisuudistuksen. Ympäristöministeriön tarkoituksena on asettaa syksyllä toimikunta valmistelemaan jätelainsäädännön kokonaisuudistusta. Lisätietoja: Ympäristöneuvos Olli Pahkala, ympäristöministeriö, puh. 020 490 7330, 050 525 089.

Uudet hankintalait voimaan kesäkuun alussa Uudet hankintalait tulevat voimaan 1.6.2007 ja niitä sovelletaan voimaantulon jälkeen alkaviin hankintamenettelyihin. Laissa julkisista hankinnoista (hankintalaki) säädetään julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Vastaavat säännökset sisältyvät lakiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki). Laeilla saatetaan voimaan 31.3.2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. hankintadirektiivi 2004/18/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. erityisalojen hankintadirektiivi 2004/17/EY. Lakien sisältö vastaa pääosin jo voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä. Direktiiveistä johtuvat keskeisimmät muutokset koskevat yhteishankintayksikön asemaa, eräisiin vakaviin rikoksiin syyllistyneiden tarjoajien pakollista poissulkemista, uusia kilpailuttamismenettelyjä ja ilmoituskanavia sekä tarjousten vertailuperusteiden pakollista painottamista. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa 211 000 euroa ja rakennusurakoissa 5 278 000 euroa. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan direktiivien mukaisia yksityiskohtaisia kilpailuttamismenettelyjä. EU-kynnysarvot ylittävistä hankinnoista on muun muassa nykyisen käytännön tapaan julkaistava ilmoitus EU:n laajuisesti EU:n virallisessa lehdessä. Keskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna uudessa hankintalaissa otetaan käyttöön kansalliset kynnysarvot. Kansalliset kynnysarvot tavara- ja palveluhankinnoissa ovat 15 000 euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tarjoajan ja tarjouksen valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissakin. Uutta on myös se, että pakollinen ilmoitusvelvoite tulee koskemaan kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Sähköisen, maksuttoman ilmoitusjärjestelmän ylläpidosta vastaa Suomessa kauppaja teollisuusministeriö. Kansallisia hankintailmoituksia

yritys•tietoa

arvioidaan olevan vuodessa noin 40 000. Tähän saakka, kun ilmoitusvelvoite muissa kuin EU-hankinnoissa ei ole pakollista, kansallisia ilmoituksia on ollut vuodessa noin 2 000. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta. Näihin hankintayksiköt voivat soveltaa omia ohjeitaan. Ohjeiden on kuitenkin täytettävä EY:n perustamissopimuksen vaatimukset avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Erityisalojen hankintalaki koskee pelkästään EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja eli tavaroita ja palveluja koskevia yli 422 000 euron ja rakennusurakoita koskevia yli 5 278 000 euron hankintasopimuksia. Erityisaloja koskeva laki vastaa pääpiirteissään hankintalakia. Hankintamenettelyt ovat kuitenkin joustavammat. Taloudellisilta vaikutuksiltaan tärkeimmät ovat hankintalakiin sisältyvät ehdotukset kansallisten kynnysarvojen sääntelystä johtuva rajaus soveltamisalaan ja ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen koskemaan kaikkia kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Lukumääräisesti suurin osa hankintapäätöksistä jää hankintalainsäädännön ulkopuolelle, jolloin kilpailuttamis-

kustannuksissa säästetään. Ilmoitusvelvollisuus puolestaan lisää jonkin verran kilpailuttamiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Kynnysarvosääntely merkitsee myös sitä, että yrityksillä ei enää ole mahdollisuutta valittaa kansallisten kynnysarvojen alle jäävistä hankintapäätöksistä markkinaoikeuteen. Julkisten hankintojen arvo on varsin merkittävä. Suomessa arvioidaan tehtävän julkisia hankintoja noin 22,5 miljardilla eurolla vuodessa, mikä merkitsee noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hankintasääntelyn piirissä tästä arvioidaan olevan hankintoja noin 13,6 miljardin euron arvosta. Loput ovat muun muassa puolustusteollisuuden hankintoja tai muutoin salassa pidettäviä hankintoja sekä kansallisten kynnysarvojen piiriin kuulumattomia hankintoja. Lisätiedot: ylijohtaja Raimo Luoma, KTM, puh. (09) 1606 6321. Inflaatio kiihtyi maaliskuussa 2,6 prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli

maaliskuussa 2,6 prosenttia. Helmikuussa se oli 2,2 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti erityisesti polttonesteiden ja puhelumaksujen kallistuminen. Kuluttajahintoja kohotti vuodessa eniten asumisen kallistuminen. Asumisen hintoja nostivat ennen kaikkea asuntolainojen korkojen nousu, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen, vuokrankorotukset sekä sähkön hinnannousu. Kulutusluottojen korkojen nousu sekä elintarvikkeiden, ja puhelumaksujen kallistuminen vaikuttivat myös inflaatioon. Kuluttajahintojen nousua hillitsi maaliskuussa eniten viihde-elektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden sekä korvattavien reseptilääkkeiden ja käytettyjen henkilöautojen halpeneminen viime vuodesta. Helmikuusta maaliskuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,8 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatteiden ja jalkineiden sekä polttonesteiden kallistumisesta. Elinkustannusindeksin pisteluku oli maaliskuussa 2007 Tilastokeskuksen mukaan 1655. Indeksi nousi vuoden 2006 maaliskuusta 2,7 prosenttia. Lähde: Kuluttajahintaindeksi 2007, maaliskuu. Tilastokeskus.

kansain•välistä

Komission toiminnan painopisteet vuonna 2008 Komissio on esittänyt vuotuisen toimintastrategiansa. Siinä asetetaan vuoden 2008 tavoitteet neljällä strategisella toiminta-alueella, jotka ovat vauraus, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus sekä EU:n roolin vahvistaminen muuttuvassa maailmassa. Toimintastrategia perustuu komission näkemykseen vuoden 2008 aikana edistettävistä keskeisistä aloitteista. Se sisältää myös ehdotuksen henkilöresurssien kohdentamisesta siten, että komissio pystyy suoriutumaan ensisijaisista tehtävistään. Vuosi 2008 on ratkaiseva Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun kannalta. Komissio toivoo, että perussopimusten toimielinmääräyksiä koskevista muutoksista päästään yhteisymmärrykseen vuoden aikana. Kasvu ja työllisyys ovat edelleen EU:n toiminnan painopisteitä. Niiden rinnalle nousee ilmastonmuutoksen torjuminen, unionin energiatarpeen tyydyttäminen ja siirtolaisuuden hallinta. Näitä kysymyksiä on käsiteltävä sekä EU:n sisäisesti että maailmanlaa-

juisesti. Komissio esittää vuoden 2008 aikana katsauksen EMU:n ensimmäisestä vuosikymmenestä ja jatkaa lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon parantamiseen tähtäävän ohjelmansa toteuttamista. Se edistää uusien jäsenvaltioiden liittymistä Schengen- ja euroalueisiin laajentumisen etujen konkretisoimiseksi. Komissio laatii uusia ehdotuksia yhtenäismarkkinoiden tarkastelun ja EU:n yhteiskunnallisen todellisuuden kartoittamisen sekä niitä koskevien kuulemisten pohjalta. Lisäksi se valmistelee EU:n talousarvion kokonaisuudistusta ja julkaisee tätä koskevan ehdotuksen vuonna 2008 tai 2009. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/atwork/programmes/index_en.htm Työtapaturmista 25 % pois vuoteen 2012 mennessä Työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia olisi vähennettävä neljänneksellä koko EU:ssa. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on vuodesta 2002

jo vähentynyt 17 % ja yli kolmen päivän poissaolon aiheuttaneiden tapaturmien määrä 23 %. Edistyminen on kuitenkin vaihdellut maittain, toimialoittain, yrityskohtaisesti ja työntekijäryhmittäin. Työelämän muutokset aiheuttavat uusia ammatillisia riskejä, ja tietyt työpaikan sairaudet ovat lisääntymässä. Komissio haluaa nyt tarttua näihin ongelmiin ja on hyväksynyt uuden strategian niiden ratkaisemiseksi. Ammattitaudit ja työtapaturmat ovat valtava rasite sekä Euroopan työntekijöille että työnantajille. Joka vuosi sattuu 4 miljoonaa työtapaturmaa, joiden kustannukset Euroopan taloudelle on arvioitu 2-3 prosentiksi BKT:sta. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantaminen on avainkysymys EU:n kasvu- ja työllisyysohjelmassa. Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannukset eivät jakaudu tasan. Poissaolot työstä aiheuttavat Euroopan työntekijöille vuosittain noin miljardin euron kustannukset tulonmenetyksinä. Työnantajille koituu sairausajan palkkaan, sijaisiin sekä tuottavuuden menetykseen liittyviä kustan-

kansain•välistä

nuksia. Ongelma koskettaa erityisesti pk-yrityksiä, joissa sattuu 82 % kaikista työtapaturmista ja 90 % kuolemaan johtaneista tapaturmista. Rakentaminen, maatalous, liikenne ja terveydenhuolto ovat esimerkkejä toimialoista, joilla työtapaturmien riski on keskimääräistä suurempi, ja toisaalta riski on suurempi myös nuorten, siirtotyöläisten ja ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. Vuosia 2007-2012 koskevan komission strategian tavoitteena on kehittää ja yksinkertaistaa nykylainsäädäntöä sekä tehostaa sen täytäntöönpanoa. Työterveys ja -turvallisuus olisi otettava huomioon myös muilla politiikan aloilla (koulutus, kansanterveys, tutkimus), ja potentiaaliset uudet riskit olisi tunnistettava ja arvioitava nykyistä paremmin. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/ employment_social/health_safety/ index_en.htm Venäjän liiketoiminnan perusopas 2007 Somalais-Venäläinen kauppakamari on julkaisut uuden Venäjän liiketoiminnan perusoppaan, joka on tarkoitettu kaikille Venäjä-kaupassa mukana oleville tai siihen aikoville. Kirjailijat ovat sekä suomalaisia että venäläisiä alansa asiantuntijoita, jotka ovat kirjoittaneet liike-elämän kaikkein pulmallisimmista asioista Venäjällä. Kirjaan on koottu seuraavia aiheita: -Venäjän federaation hallinto ja talous -Venäjä markkinakohteena -Markkinointi ja myynti Venäjällä -Venäjän yritys- ja tapakulttuuri -Vienti Venäjällä -Tullaus -Pankkitoiminta, rahoitus ja saatavien perintä -Sopimukset Venäjän-kaupassa -Yritystoiminta Venäjällä -Taloushallinto Venäjällä Hinta SVKK:n jäsenille 53 € + alv 8%, muille 66 € + alv 8%. Tilaukset: annika.peitsara@finrusccfi tai inga.kairo@finruscc.fi Ympäri Eurooppaa — uutisia jäsenvaltioista Tutustu komission kotisivujen viikoittain vaihtuviin paikallisuutisiin: ”Ympäri Eurooppaa — uutisia jäsenvaltioista”. Eri kieliversioita valitsemalla voit tutustua eri maiden uutisiin. http://ec.europa.eu/index_fi.htm

Siirtolupaa ei jatkossa vaadita ETAmaassa rekisteröidyltä ajoneuvolta Myös Suomessa vakituisesti asuva kuljettaja saa jatkossa tuoda ETA-maassa rekisteröidyn ajoneuvon maahan ilman siirtolupaa. Menettely tuli voimaan 2. huhtikuuta alkaen. Nykyään Suomeen tuotavaan ulkomailla rekisteröityyn autoon on pitänyt hakea siirtolupa rajalla, jos auton omistaja asuu vakituisesti Suomessa. Autolla on voinut ajaa ns. siirtotarrojen kanssa enimmillään kolme kuukautta ilman rekisteröintiä ja autoveroa. Siirtolupaa ei ole tarvittu, jos auton omistaja ei asu vakinaisesti Suomessa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi 15. maaliskuuta, että Suomi rikkoo käytännöllä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia määräyksiä. Tuomistuin vaati tuomiossaan, että toisessa ETA-maassa rekisterissä olevan auton suomalaiselta kuljettajalta ei saa vaatia rajalla siirtolupaa. Ajoneuvolain mukaan Suomessa käytettäväksi tarkoitettu ajoneuvo on jatkossakin rekisteröitävä Suomeen mahdollisimman nopeasti. Autoverollisten autojen rekisteröinnin edellytyksenä on autoveron maksaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan autoverovelvolliset ajoneuvot tulisi rekisteröidä mahdollisimman nopeasti autoverotuspäätöksen tekemisestä. Jos ajoneuvosta ei tarvitse maksaa autoveroa Suomeen, ajoneuvo tulisi rekisteröidä 30 päivän kuluessa ajoneuvon käyttöönotosta Suomessa. Kuljettajan tulee tarvittaessa osoittaa ajoneuvon käyttöönottoaika Tullin vahvistamalla käyttöönottoilmoituksella. Siirtoluvan saa jatkossakin, jos se halutaan ottaa ajoneuvolle esimerkiksi vakuutusturvan varmistamiseksi. Siirtolupa vaaditaan pääsääntöisesti edelleen, jos ajoneuvo tuodaan muusta kuin ETA-maasta tai sitä ei ole rekisteröity missään maassa. Lisätietoja: liikenneneuvos Kari Saari, puh. (09) 160 28557 tai 050 558 7461 liikenneturvallisuusyksikön päällikkö Matti Roine, puh. (09) 160 28568 tai 040 823 2109 EU:n 50-vuotisjuhlaraha Euroalueen 13 maata ovat laskeneet liikkeeseen maaliskuun lopusta lähtien yhteensä lähes 90 miljoonaa kahden euron kolikkoa juhlistaakseen Euroopan unionin 50-vuotispäivää. Kolikon kuva-aiheena on avoin kirja — perustamissopimus — Rooman Piazza del Campidogliolla, jossa perustamis-

sopimus allekirjoitettiin 25. maaliskuuta 1957. Pienten yksityiskohtien kuten rahapajan leiman ja syrjän kaiverruksen lisäksi liikkeeseen laskevan maan voi tunnistaa ainoastaan kolikon yläreunassa ja keskellä olevista erikielisistä ilmaisuista ’Rooman sopimus — 50 vuotta’ ja ’Eurooppa’ sekä liikkeeseen laskevan maan nimestä kolikon alaosassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun kaikki euroalueen maat laskevat liikkeeseen kahden euron kolikon, jossa on sama aihe. Tavallisesti euron kolikoissa on kaikissa maissa yhteinen eurooppalainen puoli, jossa on niiden arvo ja tyylitelty Euroopan kartta, sekä kansallinen puoli, jossa on kyseiselle maalle ominainen kuva-aihe, esimerkiksi hallitseva monarkki taikka jokin kansallinen symboli (lakat suomalaisessa kolikossa) tai merkkihenkilö, jonka ympärillä on Euroopan lipun 12 tähteä. Myös Kypros, Unkari ja Romania laskevat juhlan kunniaksi omassa valuutassaan liikkeeseen kolikon, jossa on sama kuva-aihe. Yksittäiset maat ovat laskeneet liikkeeseen useita juhlarahoja. Kreikka juhlisti näin Ateenassa vuonna 2004 pidettyjä olympialaisia. Espanja laski liikkeeseen juhlarahan Don Quijoten ensimmäisen painoksen 400-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2005 ja Suomi miesten ja naisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2006. Juhlarahat ovat aina arvoltaan kaksi euroa, ja ne on tarkoitettu liikkeeseen koko euroalueella, vaikkakin rahankeräilijät ovat niistä yleensä hyvin kiinnostuneita. Komission euro-sivustolla voi tutustua Rooman sopimuksen juhlarahaan, kunkin maan liikkeeseen laskemien kolikoiden määrään ja aikaisemmin liikkeeseen laskettuihin juhlarahoihin http://ec.europa.eu/ economy_finance/euro/ notes_and_coins/ commemorative_coins_en.htm EU:n tietoja viestintäteknologian palkinnot Euroopan unionin tietoja viestintäteknologian palkinnot eli ICT-palkinnot on jaettu. Kolme 200 000 euron pääpalkintoa menivät brittiläiselle, ruotsalaiselle ja itävaltalaiselle yritykselle. Komissio valitsi parhaiksi innovaatioiksi viestintäratkaisun, joka tarjoaa yrityksille kiinteän verkon puhelinpalvelut milloin ja missä tahansa, automaattisen skannerin, joka digitoi kirjo-

kansain•välistä

ja muutamassa minuutissa sekä ohjelmistomuuntajan, joka tekee uudelleenohjelmoinnin tarpeettomaksi. Suomalainen Leici Focus http:// www.leiki.com/ sai 5 000 euron tunnustuspalkinnon automaattisesta sisällön haku- ja personointiohjelmasta, jonka avulla haetaan olennaisia tietoja digitaalisista tietolähteistä. Palkinnonsaajat valitsi komissio ennätysmäisestä 450 hakijan joukosta 30 maasta. Lisätietoja voittajista ja palkinnoista: http://www.ict-prize.org/ Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueille vapaampi pääsy EU:n markkinoille Kaikki jäljellä olevat, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin sovellettavat EU-markkinoille pääsyä koskevat kiintiöt ja tariffirajoitukset aiotaan poistaa. EU neuvottelee parhaillaan uudesta sopimuksesta, jonka myötä näiden alueiden maat voivat myydä tuotteitaan – myös maataloustuotteita kuten naudanlihaa, maitotuotteita, viljoja sekä hedelmiä ja vihanneksia – yhteismarkkinoilla rajoituksetta. Riisin ja sokerin tullit poistetaan kuitenkin asteittain siirtymäaikana. Poikkeuksena on Etelä-Afrikka, jonka useista tuotteista maksetaan edelleen tuontitulleja. AKT-maiden ei tarvitse vapauttaa omia markkinoitaan vastaavalla tavalla EU-maille välittömästi, vaan tavoitteena on markkinoiden vapauttaminen asteittain usean vuoden kuluessa. Kauppaa ja kehitystä koskevalla sopimuksella korvataan EU:n ja AKTmaiden välillä vuonna 2000 tehdyn Cotonoun sopimuksen kauppamääräykset. Sopimuksen päätavoitteena on saada jokainen talouskumppanuusalue yhtenäisen kauppajärjestelmän piiriin. Näin halutaan antaa AKTmaille mahdollisuus lisätä kaupan määrää ja monimuotoisuutta sekä rohkaista alueellista integroitumista, alueellisten markkinoiden kasvua ja alueellisten toimitusketjujen luomista. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/trade/issues/ bilateral/regions/acp/ pr040407_en.htm Komissiolta visio eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta Euroopan komissio aikoo luoda eurooppalaisen tutkimusalueen, jolla hyödynnetään Euroopan koko osaamispotentiaali ja saadaan tietämys tii-

viisti yhteiskunnallisen kehityksen ytimeen. Tämä käy ilmi eurooppalaisen tutkimusalueen uusia näkymiä käsittelevästä vihreästä kirjasta. Siinä todetaan, että riittämättömät tutkimusinvestoinnit ja tutkimuksen hajanaisuus aiheuttavat ongelmia EU:ssa varsinkin siksi, että tiede ja teknologia globalisoituvat jatkuvasti. Tietämyksen luomisprosesseja ja käyttöä on ehdottomasti tehostettava, jos EU:ssa halutaan päästä Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin. Ajatus eurooppalaisesta tutkimusalueesta esitettiin ensimmäisen kerran Lissabonin Eurooppa-neuvostossa vuonna 2000. Sen jälkeen on luotu Euroopan tutkimusneuvosto, annettu ehdotus Euroopan teknologiainstituutista, parannettu koordinointia eurooppalaisten teknologiayhteisöjen ja ERANetin kautta ja asetettu kansallisia määrällisiä t&k-tavoitteita. Tutkijat kohtaavat kuitenkin vieläkin esteitä, jotka haittaavat urakehitystä tai estävät kokonaan tutkimustyön tekemisen jossain muussa maassa EU:ssa. Yritysten on vaikeaa luoda kumppanuuksia korkeakoulujen kanssa erityisesti maiden rajojen yli. Tutkimustulosten hyödyntämistä voitaisiinkin parantaa huomattavasti. Asiasta kiinnostuneet voivat elokuuhun 2007 saakka esittää Internetissä näkemyksensä vihreän kirjan kysymyksistä: http://ec.europa.eu/research/ era/index_en.html Lausunnonjättömahdollisuus on avautunut 1. toukokuuta. Näkemysten perusteella määritellään konkreettiset toimenpiteet eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseksi. Ensimmäiset toimenpide-ehdotukset on tarkoitus antaa vuoden 2008 kuluessa. Lisäksi asiasta voi käydä epävirallista keskustelua komissaari Poto_nikin sivuilla: http://blogs.ec.europa.eu/ blog_potocnik/page/potocnik Mobiili-TV:llä lupaavat kehitysnäkymät EU:ssa Mobiili-TV:n maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 11,4 miljardiin euroon vuoteen 2009 mennessä. Ala tarjoaa Euroopalle hyödyntää monipuolista audiovisuaaliosaamistaan ja vahvuuksiaan matkaviestinnän alalla. Tällä jakelukanavalla on hyvät mahdollisuudet luoda sisällöntuottajille ja palveluntarjoajille liiketoimintamahdollisuuksia, tuoda kansalaisten ulottuville uusia palveluja ja synnyttää Eurooppaan työpaikkoja.

Tavoitteena on viedä eurooppalainen mobiili-TV-malli maailmalle samalla tavoin kuin onnistuttiin viemään matkapuhelinten GSM-standardi. Tällä hetkellä kukin EU-maa kehittää lähinnä omia mobiilitelevisiomarkkinoitaan. Komissio valmistelee asiasta parhaillaan tiedonantoa, jossa korostetaan tarvetta laatia EU:lle aktiivinen yhteinen strategia. Mobiili-TV:n kysynnän kehittäminen edellyttää kiinnostavia palveluja, laitteiden yhteentoimivuutta, radiotaajuuksien saatavuutta, kevyitä lupamenettelyitä ja lainsäädännöllisten esteiden poistamista. Euroopan laajuisen standardin laatiminen tuottaisi huomattavia mittakaavaetuja, mutta alan toimijoilla on vaikeuksia päästä asiasta sopimukseen. Käyttäjätestit osoittavat, että eurooppalaiset kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita mobiili-TV:stä. Suomessa ja Italiassa on jo käynnistetty ensimmäiset kaupalliset palvelut. Saksassa palveluja testattiin vuoden 2006 jalkapallon MM-kisoissa. Lisätietoja komission audiovisuaaliportaalista: http://ec.europa.eu/ information_society/newsroom/cf/ news.cfm Vedonlyönti vapaammaksi? Komissio on pyytänyt Ruotsia, Suomea, Tanskaa ja Unkaria muuttamaan lainsäädäntöään urheiluvedonlyöntipalvelujen vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi. Sen mielestä maiden asettamat rajoitukset eivät ole voimassa olevan EU-lainsäädännön mukaisia, eivätkä maat ole osoittaneet toimiensa olevan tarpeellisia, oikeasuhtaisia ja syrjimättömiä. Ei myöskään voida katsoa, että kyseisten maiden vedonlyöntialan toimijat pyrkivät yleishyödylliseen tarkoitukseen, koska niille on asetettu tiukkoja vuosittaisia tulotavoitteita ja ne markkinoivat uhkapelipalvelujaan usein yksityisten jälleenmyyjien kautta. Päätös tarkastella rajoitusten yhdenmukaisuutta EU-lainsäädännön kanssa perustuu muutamien palveluntarjoajien esittämiin valituksiin ja komission keräämiin tietoihin. Valitukset koskevat urheiluvedonlyöntipalvelujen tarjoamisen rajoittamista ja erityisesti sitä, ettei riitä, että palveluntarjoaja on jo valtuutettu yhdessä jäsenvaltiossa. Jotkin rajoitukset koskevat myös palvelujen mainostamista ja kyseisen jäsenvaltion kansalaisten osallistumista peleihin. Yhteisön tuomioistuin on aiemmin

kansain•välistä

todennut, että vedonlyöntitoiminnan rajoitusten, joilla pyritään yleiseen etuun liittyviin tavoitteisiin (esimerkiksi suojaamaan kuluttajia), on oltava johdonmukaisia ja järjestelmällisiä. Jäsenvaltio ei voi vedota tarpeeseen rajoittaa vedonlyöntipalvelujen tarjontaa kansalaisilleen, jos se samalla houkuttelee kansalaisia osallistumaan valtion kassaa kartuttaviin arpajaisiin, uhkapeleihin tai vedonlyöntipalveluihin. Tietoa jäsenvaltioita koskevista rikkomismenettelyistä: http://ec.europa.eu/community_law/ eulaw/index_en.htm

116-ilmaisnumeroiden tarvetta kartoitetaan EU:ssa on tarkoitus ottaa käyttöön yhteisiä 116-alkuisia maksuttomia palvelunumeroita yhteiskunnan kannalta merkittäviä palveluja varten. Ensimmäinen tällainen numero, 116 000, on jo varattu kadonneita lapsia koskevalle vihjepuhelimelle. Myös lasten auttavalle puhelimelle on tarkoitus varata 116-alkuinen numero. Komissio järjestää asiaa koskevan julkisen kuulemisen. Tavoitteena on osoittaa muut palvelut, joissa olisi hyvä käyttää yhtä Euroopan laajuista numeroa. Näillä palveluilla autetaan vaike-

uksiin joutuneita kansalaisia tai tuetaan heidän hyvinvointiaan tai turvallisuuttaan. Komissio päättää, mitkä numerot olisi varattava millekin palveluille, minkä jälkeen jäsenvaltiot antavat omalla alueellaan numeroiden käyttöoikeudet järjestöille tai muille organisaatioille. Kuuleminen jatkuu 20. toukokuuta 2007 saakka. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/ information_society/policy/ecomm/ info_ centre/documentation/ public_consult/index_en.htm

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Lähde mukaan juhlimaan 25-vuotiasta Cantus Mercurialis –kuoroa! Cantus Mercurialis on Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoro. Neljännesvuosisadan ajan kuoro on esiintynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla luoden iloa ja herkkiä hetkiä kuulijoilleen. Vuonna 1982 lauletuista ensimmäisistä Iltalaulun tahdeista lähtien kokoonpanon johtajana on toiminut Turun konservatorion rehtori Hannu Wuorela.

Kuoron juhlavuosi 2007 sisältää lukuisia tapahtumia huipentuen 10. marraskuuta Sigyn-salissa pidettävään juhlakonserttiin. Toivotamme Turun kauppakamarin jäsenet tervetulleiksi nauttimaan korkeatasoisesta kuoromusiikista klo 15.30 alkaen. Juhlavuoden kunniaksi kerätään myös peruspääomaa rahastoon, jonka tuotoilla kuoron toiminnan jatkuvuus

taataan. Rahastoa voi kartuttaa lahjoituksella tai juhlavuosimatrikkeliin tulevalla ilmoituksella tai tervehdyksellä. Pankkiyhteys: ÅAB Turku 6601001205749, viestiksi "CM-25 ja lahjoittajan nimi" Yhteydenotot: cantus.mercurialis@tse.fi 0400 828 959 / Kaarle Kaleva. www.cantusmercurialis.fi

palvelu•hakemisto

○

Tilinova Leena Kantola Oy Ab

○ ○

○

TILINTARKASTUSPALVELUA

Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku

○

PricewaterhouseCoopers Oy

○ ○

leena.kantola@tilinova.net

○

www.pwc.com

Tiliteho Martin & Törnroth Oy Ab

○

etunimi.sukunimi@fi.pwc.com

Kaskenkatu 6 a A 3, 20700 Turku

www.tiliteho.fi

○ ○

Linnankatu 8 E, 20100 Turku

tiliteho@tiliteho.fi

○

Puhelin (02) 233 7740,

○

Läntinen Pitkäkatu 23 E, 20100 Turku

○

Puhelin (02) 233 4488,

○

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

Tilitiima Oy

○

faksi (02) 250 0456

○

○ ○ ○ ○ ○ ○

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky Hiirakkokatu 4, 20380 Turku

○ ○

○

(02) 4544 830, fax (02) 4581 655

Puhelin (02) 5369 750,

○ ○ ○

○

(02) 4787 100, fax (02) 4787 129 mpt@mpt-consulting.fi

○

faksi (02) 238 2880

○

Vårdgränd / Vartiokuja 1 C 20, 20700 Åbo / Turku

tilitsto.heikkinen@saunalahti.fi

Puhelin (02) 231 9974,

○ ○ ○

faksi (02) 233 9394

○ ○

AUKTORISOITU TILITOIMISTO

○

Tili-Avekki Oy

○

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku

○ ○ ○ ○ ○

○

Puhelin (02) 275 5755,

○

Käsityöläiskatu 9, 20100 TURKU

○ ○ ○

tilimaa@saunalahti.fi

○

faksi (02) 275 5777

○

newprint@newprint.fi

○

www.newprint.fi

Puhelin (02) 253 4200, Gsm 0400 821702 Ekonomi HTM Markku Westerlund

○ ○ ○

○

Tilimaailma Oy

○

faksi (02) 438 9994

Korkeavuorenkatu 2, 20100 TURKU

○ ○

Puhelin (02) 437 4500,

Tili-Westerlund Ky

○

www.avekki.fi

○

Tuijussuontie 1, 21280 Raisio

○

etunimi.sukunimi@avekki.fi

○

faksi (02) 469 1880

○

Puhelin (02) 469 1810,

○

○ ○

Newprint Oy

○

PAINOPALVELUITA

○

www.forsblom.fi

○

faksi (02) 438 4610

Yliopistonkatu 12 a B 30, 20100 Turku

○ ○

Puhelin (02) 438 4600,

Tilitoimisto Vallunen Ky

○

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

○

PL 73, 21201 Raisio

○

MEDLEM AV BOKFÖRINGSBYRÅERNAS FÖRBUND /

○

○ ○

Talotekniikka Forsblom Oy

○

LVI-ALAN PALVELUJA

○

www.turunvuokra-asunnot.fi

harmala.haverinen@tilitiima.inet.fi

○ ○

Köpmansgatan / Kauppiaskatu 24, 21600 Pargas / Parainen

○

faksi (02) 277 6080

Bokföringsbyrå Oy MPT-Consulting Ab Tilitoimisto

○

Puhelin (02) 232 4040,

○

Yliopistonkatu 32, 20100 Turku

○

Turun Vuokra-asunnot Oy

○

VUOKRA-ASUNTOVÄLITYS

○

KAUKOLÄMPÖÄ JA KAUKOKYLMÄÄ

apsaudit@apsaudit.fi

○

www.turkuenergia.fi

faksi (02) 278 8150

○

Puhelin (02) 262 8111, faksi (02) 230 4437

○

PL 105 (Linnankatu 65), 20101 Turku

○

Turku Energia Oy – Åbo Energi Ab

○

APS-Audit Oy

Puhelin (02) 274 2900, faksi (02) 274 2910

○

TILITOIMISTOJA

○

○ ○ ○

ENERGIAN MYYNTIÄ JA JAKELUA

○

SONET-YRITYSOHJELMISTOT

○

matti.makila@turunoptimi-palvelut.fi

○

faksi (02) 251 8323

○

Puhelin (02) 274 100,

○

Läntinen Rantakatu 7, 20100 Turku

Puhelin (02) 244 8600, faksi (02) 244 8603

○

○ ○ ○

www.turunoptimi-palvelut.fi

○

Puhelin (02) 468 811, faksi (02) 468 8200

○

Mustionkatu 8, 20750 Turku

○

Turun Optimi-Palvelut Oy

○

ATK-OHJELMIA

○

Turun kauppakamarin jäsenten palveluhakemisto

markku.westerlund@kolumbus.fi

liikeyhteyksiä•etsitään

A=TUONTI

B=VIENTI

C=MUU

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

SAN MARINO B World Trade Center San Marino Valeria Terenzi One of the WTC Members working in the electronic field as distributor is looking for - Play Station 3 (PS3) with console table in PAL VERSION with European assistance. Hard Disk from 60 Gigabyte 220 V or 110 V ( with current transformer included ) - TVC Plasma LCD in PAL Version

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware's clients wishes to sell diamond tools to distributors and end-users. Product details: The diamond tool is used for precision scribing of semiconductor wafers. The tool fits Dynatex and Loomis scribe and break machines and is ideal for III/V materials as well as sapphire wafer scribing.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A WTC Delaware member company has thin layer chromatoghraphy for sale to distributors and manufacturers. Product details: 902720 TLC Plates, glass-backed, plastic & aluminium backed 902780 TLC Accesories including developing tanks, spotting and spraying equipment and storage 902720 Cyclograph centrifugal chromatography systems

B World Trade Center San Marino Valeria Terenzi A WTC Member working in the field of raw materials is looking for suppliers of tin used in electric welding. B World Trade Center San Marino Valeria Terenzi AWTC San Marino member company is looking for suppliers of silicon in ingots and chunks. Details: Characteristics of Silicon Ingots - Solar Grade Item: Silicon Ingots Purity: 99,999 for 5N; 99,9999 for 6N ;99.99999% for 7N Dopant: P/Boron Oxygen content: <1 x 10/18 atoms/ cm3 Carbon content: < 5 x 10/16 atoms/ cm3 Resistivity: 0.5 - 3,0 Ohm//cm Lifetime: > 10 micro seconds Diameter: 156mm or 205mm Origin: All over the world Characteristics of Polysilicon Granules or Chunk Item: Poly Silicon Granules or Chunk Purity: 99,99 (4N) 99,999 (5N) 99,9999 (6N); 99,99999 7(N) Grade: Solar Grade

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has cocoa for sale to distributors and manufacturers. The minimum order is one container load. Product details: -Cocoa Liqour, Mass: natural and alkalized -Cocoa Butter: natural -Cocoa Cake: natural and alkalized -Cocoa Powder: natural and alkalized

○

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware wishes to sell scientific instruments to manufacturers, distributors and endusers. Detailed product description: -902780 Ph Meters - 10 models -903089 Conductivity Meters- 4 models -902780 Oxygen meters - 2 models -903281 Oxygen controllers - 4 models -902680 Turbidity meters - 2 models A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has laser and spectrometers for sale to manufacturers, distributors and endusers. The company develops many

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has high rise escape devices for sale to end users. Product details: The high rise escape is a unique device that permits rapid mass evacuation from high-rise structures during lifethreatening emergencies such as fire, earthquake and terrorism. The core of the high rise escape is a tubular net constructed with 66 load-bearing cords of heavy duty, braided DuPont Nylon.

○

USA

custom design lasers & spectrometers for OEM customers. Detailed product description: -DNA & Protein Chip Scanners -Raman and Fluorescence Spectrometry -Opthalmology - Photodynamic Therapy -UV/VIS/NIR Lasers -Cell manipulation & Nano trapping -Dental / Aesthetic lasers -Micro-Cytometers for Genomics & Proteomics -Mini Spectometers

○

A World Trade Center Ekaterinburg VostokHimSyntez Ltd A WTC Ekaterinburg member company, VostokHimSyntez Ltd., is looking for buyers of the following products: 1) Copper powder (Cu) (nonradioactive, ultrafine, type PMU): - particle size - less than 7 micron; - particle shape - spherical; - chemical purity - min 99.993%; - average oxygen grade (% of amount) 0.06; - specific radioactivity - 1.10 (-0.11); - total content of isotopes - CU6369.09%(+/-0.05), CU65-30.91%(+/0.03) 2) Bronze powder (ultrafine, Technical specification TU 1793-001-5031607999) Characteristics: - chemical compound: total content of copper (Cu, metal) 92%; total content of stannum (Sn, tin metal) 8%; - particle size - less than 7 micron; - particle shape - spherical; - bulk density 0.4-1.0 grams per cm3; - packed in PET-containers 0.2 - 5.0 kg. They are able to supply 1000kg monthly. 3) Zinc powder (superfine, Technical specification TU 1721-005-503160792002). Characteristics: - particle size - 1-12 micron; - particle shape - spherical; - bulk density 1.7-2.5 grams per cm3 ; - packed in vacuum-sealed bags weight 25kg. Weight and packing are negotiable. They are able to supply 12 000kg monthly.

○

RUSSIA

○

LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

liikeyhteyksiä•etsitään

Size: 1 to 2mm in diameter for Granules; 150mm for Chunks Origin: All over the world Boron content: less than (<) 1 ppba Phosphorus content: less than (<) 0.6 ppba Carbon content: less than(<) 0.5 ppma Oxygen content: less than (<) 10 ppm Lifetime: more than (>) 10 micro seconds

realizing a 29 apartments project at Lake Balaton in the leisure district of Siófok. The construction is in full progress and they plan to start delivery at the beginning of June. Sales activities are on the way and at the moment they are seeking real estate sales agents in Finland with a dominant market presence and a strong position to address the potential in Finland.

HUNGARY

USA

C World Trade Center Budabest Ákos Gyömbér Luga International Ltd is seeking real estate agents in Finland. The company is a real estate development company and at the moment their Budapest office is

C World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A WTC Delaware client is looking for logistics / shipping services Detailed description:

A leading company able to ship anything anywhere in the world. A leading shipper of used vehicles from United States to Central America. Additional Services for Cargo / Transportation needs: -Full Chartering Service for both Cargo and Vessel needs -Warehouse Space / Land Storage available -Full Logistics Service for Door to Door or Port to Port Cargo Contracts or Affreightments (COA) -Bulk Material Management -Trade Development -Maritime Consultants -Intermodal Services

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ VAIKUTA JA VERKOSTOIDU! KAUPPAKAMARIN AAMUKAHVITILAISUUDET SYKSYLLÄ 2007 Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ovat saaneet erittäin hyvää palautetta: osanottajat ovat kokeneet ne erinomaisiksi tilaisuuksiksi laajentaa kontaktiverkostoaan. Jos siis haluat tutustua mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin & yrityksiiin ja verkottua kahvikupin äärellä, olet lämpimästi tervetullut syksyn 2007 ensimmäiseen aamukahvitilaisuuteen

PERJANTAINA 21.9.2007 KLO 8.00 – 9.30 Tilaisuuden isäntänä toimii CATELLA PROPERTY OY (Kauppiaskatu 11 C, Turku), jonka toiminnasta kertoo arviointiasiantuntija Janne Alho. Ilmoittautumiset 14.9.2007 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tapaamisiin syksyllä, mutta sitä ennen – rentouttavaa kesää kaikille jäsenillemme! MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS TULEVAT SYKSYN MUUT AAMUKAHVITILAISUUDET: 19.10.2007 klo 8.30 – 9.30 16.11.2007 klo 8.00 – 9.30 13.12.2007 klo 8.00 – 9.30

VIESTINTÄMANIA OY ERNST & YOUNG OY BRIIFFI OY

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

TURUN KAUPPAKAMARIN 90-VUOTISJUHLASEMINAARI Johdon seminaari 23.8. – 26.8.2007 Edinburghissa Skotlannissa Vielä muutama paikka vapaana! Turun kauppakamari järjestää 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yritysten johdolle ja omistajille suunnatun seminaarimatkan 23.8. – 26.8.2007 Edinburghiin Skotlantiin.

Edinburgh on kosmopoliittinen ja nykyaikainen kaupunki, jonka keskustassa on keskiaikainen Vanha Kaupunki, 1100-luvun linna ja kaunis 1700-luvun Yrjöjen aikakauden Uusi Kaupunki. Seminaarimme sijoittuu Edinburghin Festivaaliaikaan, jolloin kaupunkiin tulee teatteri- ja musiikkiryhmiä joka puolelta maailmaa, kansainvälisestä teatterista oopperaan, katutaiteilijoista komediaan, jazziin ja elokuviin – tarjonta on rajoittamaton. Seminaarimme huippuasiantuntijoina toimivat johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja veroasiantuntija, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Keskuskauppakamarista. Seminaarin aiheita on mm. hallituksen ja toimitusjohtajan välinen suhde sekä uuden hallituksen veropoliittinen ohjelma ja sen merkitys yritysten johdolle ja omistajille.

ILMOITTAUTUMINEN: Sitovat ilmoittautumiset Turun kauppakamarin toimistoon Riikka Saariselle puhelimitse (02) 274 3411 tai sähköpostilla riikka.saarinen@turku.chamber.fi. OSALLISTUMISMAKSU: 2450 E/ henkilö / 2-h huoneessa Hintaan sisältyy: • lennot Turku-Tukholma-Edinburgh-Tukholma-Turku • majoitus 2 hengen huoneissa upeassa skottilaisessa kartanossa Barony Castlessa Edinburghin ulkopuolella Barony Castle Hotel on 10 hehtaarin puiston ja metsikön ympäröimä ja sieltä on upeat näköalat ympärillä olevaan maaseutuun. Kokoustilat ovat ainutlaatuiset, samoin hotellin oma ravintola. Barony Castlessa on vapaa-ajankeskus, jossa on uima-allas, sauna, poreallas ja kuntosali. Makuuhuoneet ovat kookkaita ja miellyttävästi sisustettuja. • ohjelman mukaiset bussikuljetukset • suomea puhuvan oppaan palvelut koko matkan ajan • 2 ruokalajin lounas Doric Tavern, illallinen Royal Terrace (3 ruokalajia ja kahvi), illallinen Guildford Arms (3 ruokalajia ja kahvi), illallinen Stac Polly + säkkipillinsoittajan tervehdys • vierailu Edinburghin linnassa • luentopaketti (sisältää luennot, kirjallisen kurssimateriaalin sekä lounaat seminaaripäivinä) • Lisämaksusta yhden hengen huone 138.00 E