Ajantasa 2/2012

Kesätöitä tarvitseville ....................................4 Kauppakamarin Kasvajat –projekti on täydessä vauhdissa! .......................................6 Lassila & Tikanojan palvelu syntyy ihmisten teoista ............................................ 13 KUTSU: Kauppakamarin kevätkokous ja Kuntauudistus -seminaari 26.4. ................. 24

JÄSENLEHTI 2/2012

Asiakasomistajuus kannattaa!

Kun raha pyörii, pidetään huoli, että se pyörii oman kylän eduksi.

Turun Osuuskauppa – vastuullisesti Varsinais-Suomen asialla!

Meillä vastuullisuus on arjen tekoja asiakkaiden, henkilökunnan, oman toimialueen ja ympäristön hyväksi. www.tok.fi

OP-Pohjola-ryhmä ei ole vain suomalainen yritys, se on vielä enemmän. Sen osuuspankit ovat kuin oman paikkakuntansa asukkaita.

Ja siksi se jättää enemmän rahaa kotiseudulleen kuin useimmat kilpailijansa.

Ja samoin tekevät tuhannet muutkin osaavat ja ahkerat paikalliset yritykset.

Niin se vaan on, että mitä lähempänä se raha pyörii, sitä parempi se on meille kaikille.

Lue lisää www.op.fi

Yhdessä hyvä tulee.

2

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU vaihde (02) 274 3400 faksi (02) 274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki

SISÄLTÖ (02) 274 3410 (02) 274 3446 (02) 274 3427 (02) 274 3421 (02) 274 3447 (02) 274 3428 (02) 274 3426 (02) 274 3423 (02) 274 3411 (02) 274 3425 (02) 274 3445

WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU puh. (02) 281 3100, faksi (02) 281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio (02) 281 3111 mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala (02) 281 3100 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Vareliuksenkatu 2 b, 32200 LOIMAA puh. (02) 7611283, 040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1, PL 28, 24101 SALO puh. (02) 731 6886, 050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1, PL 120, 23501 UUSIKAUPUNKI puh. 040 546 4100 raimo.rantanen@ukipolis.fi Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Kesätöitä tarvitseville ..................................................................4

Kuukauden artikkelit Perhevapaat työnantajan näkökulmasta ........................................5 Kauppakamarin Kasvajat –projekti on täydessä vauhdissa! .............6 Intia kutsuu ................................................................................7 Opintovapaan pitäminen ja sen vaikutus työsuhde-etuihin ...............8 Hintasuositusten antaminen toimitus- ja jakelusopimuksissa ...........9 Työsopimuslakiin muutoksia koskien vuokratyöntekijöiden oikeuksia .................................................................................10 Työkyvyn arviointi 90 sairausrahapäivän jälkeen ..........................11 Ailos kouluttaa ja konsultoi ........................................................12 Lassila& Tikanojan palvelu syntyy ihmisten teoista .......................13

Kamarissa tapahtuu ...................................................15 KUTSU: kauppakamarin kevätkokous ja Kuntauudistus -seminaari 26.4...................................................24 KUTSU: ICT-TEEMA 2012 18.4. .................................................31 Vuoden 2012 HTM-tutkinto ........................................................31 KUTSU: Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivä 6.6. ...........................31

Yritystietoa Henkilöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2012 .........................18 Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä käyttöön ............18 Yritysten suhdannerahoitus jatkuu vuodella .................................18 Muutoksia työntekijän oleskeluluvan vireillepanoon ......................18 Kiinteistövälitysalalle 141 uutta välittäjää ....................................19 Kauppakamarit arvioivat taloustilannetta .....................................19 Jorma Ollila työryhmän puheenjohtajaksi.....................................19 Yritysturvallisuuskysely tulossa ..................................................20 Tutkimus: Työvoimapula uhkaa Suomea ......................................20 Selvitysmies Eloranta: Suomeen nopeasti lisää investointeja ........20 Uusi ohje osinkotulojen verotuksesta ..........................................21 TE-palvelut uudistetaan .............................................................21 Pk-yrityksille uusi ympäristöjärjestelmä .......................................21 Finnveralle 700 miljoonaa lainojen ja takausten rahoitukseen........21

Kansainvälistä Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä ....................................23 EURES auttaa yrityksiä työntekijän rekrytoinneissa Euroopasta .....23 Työpaikkoja ja kustannussäästöjä jätteen avulla...........................23 Jalkapallon MM-kisat Venäjällä 2018 – tietoa liiketoimintamahdollisuuksista .................................................................................23

Turun kauppakamari kouluttaa keväällä 2012 ................................................................25

ajantasa ajan tasa • 2/2012

3

Kesätöitä tarvitseville

Muistan ensimmäisen palkatun kesätyöni.

Tarkkaa ikääni en muista, mutta yläasteella olin kuitenkin. Paikallinen ruokakauppias oli bongannut minut partiotoiminnasta ja ajatellut, että tuo tyttö taitaisi sopia hyllytyshommiin. Itse työssä siis hyllytin tavaroita, opin mm. että uudemmalla päiväyksellä olevat tuotteet sijoitetaan taakse; siivosin varastotiloja ja keräsin kärryjä. Tuntipalkka oli muistaakseni 11 markkaa, ja palkka maksettiin ruskeassa kirjekuoressa. Ensimmäinen palkkani, vaikkei ollutkaan suuren suuri, riitti hienosti kustantamaan kesän lopuksi kunnan nuorisotoimen kesäreissun Tanskaan!

Seuraavat kesät sujuivatkin sitten siivotessa. Oli Kunnantaloa, Lämpökeskusta ja kerrostalojen portaikkoja ja saunoja. Saunat pestiin pääsääntöisesti kerran viikossa, paitsi nuohoojien käytössä ollut joka päivä. Ja voitte kuvitella, että se nuohoojien sauna oli musta, vaikka päivittäin se siivottiinkin. Lisäksi tietysti suvun ensimmäisenä lapsenlapsena pääsin / jouduin hoitamaan pienempiä serkuksiani jo ala-asteikäisenä, mutta sitä en nyt varsinaisesti työksi mieltänyt, pikemminkin runsaslapsisessa suvussa se oli ”luontaisetu”.

Kaikki nämä työni opettivat minulle jo hyvin varhain työn merkityksen. Työtä on tehtävä ja raha ansaittava. Se ei kasva puussa vaan tulee vastikkeena jostain suorituksesta.

4

Ja tämä suoritus on tehtävä mahdollisimman hyvin. *** On taas se aika vuodesta, jolloin eri alojen opiskelijat ja koululaiset etsivät kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Nämä työskentelymahdollisuudet ovat nuorelle paljon arvokkaampia kuin mitä itse työstä saatu palkka rahana merkitsee. Kesätyössä nuori oppii työn merkityksen sekä ottamaan vastuuta. Hän tutustuu erilaisiin organisaatioihin, eri ikäisiin ihmisiin ja näkee työnteon kautta yhteiskunnan sen monimuotoisuuden, jota ei välttämättä opi pyörimällä sosiaalisessa mediassa tai hengailemalla koulutovereiden kanssa.

Oppilaitoksissa opiskelevat nuoret saavat perusammatilliset valmiudet, mutta työn tekeminen opitaan vain työtä tekemällä.

Turun kauppakamari haastaa yritykset ja organisaatiot työllistämään sijaisia, apulaisia ja uusia työntekijöitä taas tänäkin kesänä!

Tarjotkaamme siis opiskelijoille ja muillekin nuorille näitä tilaisuuksia kasvaa sosiaalisesti, opetella työnteon arkea sekä parantaa ammatillisia valmiuksiaan.

Jaana Mäkikalli yhteyspäällikkö Turun kauppakamari

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

kuukauden • artikkelit

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Perhevapaat työnantajan näkökulmasta Työpaikan perhevapaita koskevat säännökset perustuvat työsopimuslain 4 lukuun sekä sairausvakuutuslakiin, jossa on määräykset vapaiden ajalta maksettavista etuuksista. Perhevapaat mahdollistavat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen pienten lasten vanhemmille. Työntekijällä onkin subjektiivinen oikeus pitää perhevapaita eikä työnantajalla ole oikeutta kieltää perhevapaan pitämistä muutamaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta. Työntekijän velvollisuutena on ilmoittaa työnantajalle perhevapaalle jäämisestä kahta kuukautta ennen ajanjakson alkamista. Työsopimuslain mukaisia perhevapaita ovat äitiysvapaa, erityisäitiysvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa ja hoitovapaa. Lisäksi osapäiväisen vapaan mahdollistavat osittainen ja tilapäinen hoitovapaa.

Poissaolo pakottavasta perhesyystä on mahdollinen myös muun seikan kuin lapsen hoitamisen johdosta, esim. perhettä kohdanneen äkillisen tai ennalta-arvaamattoman sairauden tai onnettomuuden johdosta.

Työntekijällä on oikeus jäädä äitiysvapaalle aikaisintaan 50 päivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus on kytketty sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan alkamiseen. Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää. Äitiysvapaalle jäämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen äitiysvapaan aloittamista. Käytännössä asiasta ilmoitetaan jo aikaisemmin ja se on myös työntekijän edunmukaista, koska erityinen raskauden aikainen irtisanomissuoja alkaa siitä kun työnantaja saa tiedon raskaudesta.

Työntekijällä on oikeus käydä ilman

ajantasa ajan tasa • 2/2012

palkanmenetystä työaikana synnytystä edeltävissä tutkimuksissa, kuten neuvolassa ja lääkärin tutkimuksissa, jos niitä ei ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella. Äitiysvapaalle jäämistä on mahdollista varhentaa terveydellisistä syistä ja toisaalta myöhentää, jos työntekijä pystyy vointinsa puolesta jatkamaan työntekoa. Työntekijä ei kuitenkaan saa työskennellä enää kahden viimeisen viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Äitiysvapaasäännökset ovat pakottavia, joten sopimus, jossa työntekijä luopuu oikeudestaan pitää äitiyslomaa, on mitätön eikä se sido työntekijää.

Työntekijän on mahdollista saada erityisäitiysrahaa ja –vapaata, jos hänen työtehtävänsä tai työolonsa vaarantavat sikiön terveyden eikä työntekijälle voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä eikä vaaratekijää saada poistetuksi. Vaaraa aiheuttavia tekijöitä voivat olla mm. kemikaalit, säteily tai tarttuvat taudit.

Oikeus erityisäitiysvapaaseen jatkuu niin kauan kuin on tarpeen, käytännössä äitiysvapaan alkamiseen asti.

Työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa äitiystai vanhempainvapaan ajalta, tosin useiden työehtosopimusten mukaan äitiysvapaan ajalta maksetaan palkkaa esim. kolmen kuukauden ajalta.

Mikäli työnantaja maksaa palkkaa, työnantajalla on oikeus hakea maksamansa palkkaa vastaava etuus Kelalta takaisin. Mahdollista on myös sopia osapuolten kesken äitiysloman palkallisuudesta joko kokonaan tai osittain. Koska työntekijälle kertyy vuosilomaa erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, ja

vanhempainvapaan ajalta, työnantaja saa Kelalta korvausta perhevapaiden ajalta työntekijälle kertyneestä vuosilomasta. Työnantaja voi hakea korvausta heti äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan päätyttyä, vaikka työnantaja ei olisikaan vielä maksanut lomapalkkaa tai korvausta. Äitiysvapaan jälkeen alkaa oikeus vanhempainvapaaseen, joka on enintään 158 arkipäivää ja jonka voi pitää joko isä tai äiti, jolloin vanhemmat voivat jakaa vanhempainvapaan keskenään. Vanhempainvapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle kaksi kuukautta etukäteen yli 12 päivää kestävästä jaksosta ja alle 12 päivää kestävästä jaksosta yksi kuukausi etukäteen. Ilmoitus vanhempainvapaan pitämisestä sitoo työntekijää, mutta työntekijä voi muuttaa vapaan ajankohtaa perustellusta syystä, esim. jos lapsen hoitoedellytyksissä on tapahtunut ennalta-arvaamaton ja olennainen muutos. Kokoaikaisen vanhempainvapaan vaihtoehtona on osittainen vanhempainvapaa, jolloin molemmat vanhemmat voivat olla samanaikaisesti osa-aikaisesti töissä ja hoitovapaalla.

Työnantaja voi kieltäytyä osittaisesta hoitovapaajärjestelystä, mikäli vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työjärjestelyillä.

Lapsen isällä on oikeus isyysvapaaseen 1-18 arkipäivää lapsen syntymän yhteydessä tai milloin tahansa äitiystai vanhempainrahakaudella enintään neljässä jaksossa. Tämän lisäksi isällä on oikeus ns. isäkuukauteen, mikäli isä käyttää vähintään 12 arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Lapsen äiti ei

5

kuukauden • artikkelit voi olla samanaikaisesti vanhempainvapaalla vaan hänen tulee palata töihin tai pitää vuosilomaa. Isyysvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisajankohtaa. Ajankohtaa on mahdollista muuttaa perustellusta syystä ilmoittamalla siitä kuukautta ennen aiottua muutosta.

Vanhempainrahakauden jälkeen työntekijällä on oikeus jäädä hoitovapaalle siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lapsen isä ja äiti voivat molemmat käyttää hoitovapaaoikeutta mutta eivät samanaikaisesti.

Kummallakin on oikeus pitää hoitovapaata enintään kaksi jaksoa ja kunkin jakson vähimmäispituus on yksi

kuukausi. Hoitovapaalle jäämisestä ja jakson pituudesta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista.

Ajankohtaa on mahdollista muuttaa perustellusta syystä, jolloin lapsen hoitoedellytyksissä on tapahtunut ennalta arvaamaton ja olennainen muutos, esim. sairaus, avioero ym. Pelkästään järjestelyn osoittautuminen epätaloudelliseksi ei ole korkeimman oikeuden mukaan syy muuttaa ajankohtaa.

Perhevapaisiin liittyy työsuhdeturva, jonka mukaan työntekijällä on oikeus ensisijaisesti palata entisiin tehtäviinsä entisillä työehdoilla.

Työnantaja voi kuitenkin järjestellä työtehtäviä perhevapaajakson aikana mutta järjestelyjä ei saa tehdä työhön-

paluusuojan kiertämiseksi. Mikäli järjestelyiden seurauksena paluu entisiin tehtäviin ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työtä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, hänelle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhevapaisiin.

Mikäli työnantaja kuitenkin irtisanoo työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta syystä.

■

asiamies TOMI VIRTANEN Turun kauppakamari

Kauppakamarin Kasvajat –projekti on täydessä vauhdissa!

Tammikuun hakemuskierroksen perusteella koottu ryhmä on aloittanut projektinsa. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestettiin kauppakamarissa helmikuun alussa. Tapaamisessa määriteltiin tavoitteita koulutukselle, luotiin alustava koulutusrunko ja sovittiin aikatauluista.

Ryhmään valikoituivat seuraavat yritykset: Oy Ailos Technology Ab, Amomatic Oy, DrawTech Oy, Ekoweb Oy, Hibox Systems Oy, Hydoring Oy, In Time Yachts Oy, Konepaja Sandell Oy ja Saides Raisio Oy. Edustettuna on monipuolisesti eri toimialoja ja tuotteita sekä palveluita.

Osalla yrityksistä kansainvälistyminen on alkutaipaleella kun samaan aikaan toisilla merkittävä osa liikevaihdosta tulee jo maan rajojen ulkopuolelta.

Kokoonpano on siis äärimmäisen mielenkiintoinen ja haastava.

6

Projektin ensimmäinen varsinainen koulutusmoduuli on Hyväksytty Hallituksen Jäsen –kurssi (HHJ), jonka pilottiryhmä käy läpi kevään 2012 aikana. Kurssi soveltuu erinomaisesti murrostilanteisiin liittyvien haasteiden hallintaan ja antaa eväitä hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Tällaisiksi murrostilanteiksi luetaan ilman muuta myös kasvaminen ja kansainvälistyminen. Kevään aikana järjestetään vielä johdolle suunnattu kasvu- ja kansainvälistymispainotteinen myynnin ja markkinoinnin koulutus. Idea tähänkin nousi pilottiryhmästä.

Syksylle 2012 ajoittuu suuri osa projektin kansainvälistymiskoulutuksista. Nämä pitävät sisällään mm. verkostopäivän, jossa erilaisia kasvu- ja kansainvälistymispalveluita tuottavat tahot esittelevät omaa toimintaansa ja palveluitaan. Keskitymme syksyllä myös kansainvälistymiseen liittyvään

sopimusjuridiikkaan, verotuskäytäntöihin ja kohdemaatuntemukseen.

Jokaisen koulutuspäivän päätteeksi keskustelemme siitä, vastaako koulutus tarvetta ja kuinka sitä tulisi kehittää vielä paremmin tarkoitusta vastaavaksi.

Monipuolisen ryhmämme kokoonpano varmistaa sen, että työ ei tule olemaan helppoa, mutta toisaalta myös sen, että saamme erilaisia mielipiteitä laajasti käyttöömme. Kaikki kouluttajamme ovat omien alojensa asiantuntijoita ja koulutuksen suunnittelijat – pilottiryhmän yritykset – oman liiketoimintansa ja tarpeidensa asiantuntijoita. Lähtökohdat ovat siis erinomaiset ja odotukset korkealla. Lopputuotoksena on toivottavasti valmis koulutustuote, jota voimme tarjota kasvu- ja kansainvälistymishalukkaille yrityksille.

■

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

Intia kutsuu Intia kutsuu suomalaisia yrityksiä. Monille suomalaisille yrityksille Intia on nopean kasvun markkina-alue lukuisine mahdollisuuksineen.

Intiaan suomalaisia yrityksiä houkuttelee maan valtava kotimarkkina.

Sen taustalla ovat nopea väestönkasvu ja väkirakenne sekä tulotason parantuminen. Vuoden 2010 väestöarvioiden mukaan Intiassa oli 43 miljoonakaupunkia. Vielä vuonna 2050 mediaaniiän uskotaan olevan 25 vuotta. McKinsey Global Instituten mukaan Intiasta tulee maailmaan viidenneksi suurin kuluttajamarkkina vuoteen 2050 mennessä ja 41 prosenttia väestöstä tulee kuulumaan keskiluokkaan.

Vuosittain Intian korkeakouluista valmistuu 570 000 insinööriä. Englantia puhutaan yleisesti. Tutkimus- ja kehitystyö on laadukasta. Työn hinta on murto-osa eurooppalaisesta hintatasosta.

Intia on hierarkkinen maa. Siellä yritysjohtoa ei kritisoida. Kasvulähtöisyys on yksiöiden ja yritysten DNA:ssa.

Työaikoja ei juuri kysellä. Ohjeita odotetaan ylhäältä. Työntekijöiden vaihtuvuuteen tulee varautua. Asioista on syytä sopia kirjallisesti. Yrityksen on oltava paikalla. Sähköposteihin ei välttämättä vastata.

Tärkeintä on löytää hyvä ja luotettava kumppani. Sen etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja rahaa. Yrityksen on sitouduttava toimimaan pitkäjänteisesti ja kerrottava se paikallisille kumppaniehdokkaille. Markkinat on syytä kartoittaa tarkasti. Kulttuurieroihin tutustuminen etukäteen on ensiarvoisen tärkeää.

Intia on laaja markkina ja riskit on laskettava sen mukaan. Vientitoimituksille on pystyttävä takaaman myös palveluja jatkossa. Uskonto ja perhe vaikuttavat arkiseen elämään ja yritystoimintaan enemmän kuin Suomessa.

Aikakäsitteet ovat erilaiset. Kaikki ei ehkä tapahdukaan hetkessä.

Liiketoiminta Intiassa ja yhteistyö intialaisten kanssa on helpottunut viime vuosien aikana Intian liiketoiminta- ja innovaatioympäristön kehittyessä nopeaa vauhtia. Verkottuminen

ajantasa ajan tasa • 2/2012

intialaisten osaajien kanssa voi avata suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla.

Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Intiassa. Mahdollisuuksien Intia tarjoaa yhteistyötä ja liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa ympäristöalalla, erityisesti vesisektorilla ja jätehuollossa. Energiapuolella mahdollisuuksia löytyy etenkin energiatehokkuudessa ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä.

Infrastruktuuri- ja logistiikka, tieto- ja informaatioteknologia ovat myös aloja, joille suomaisten kannattaa pyrkiä.

Palveluliiketoiminta on kasvussa. Koulutus ja oppiminen sekä terveys- ja hyvinvointiala voivat olla uusia avauksia menestykseen.

Ernst & Youngin tutkimuksen mukaan vuoden 2011 marraskuuhun mennessä suomalaisten yritysten Intiaan tekemät suorat investoinnit lisääntyivät 25 prosentilla verrattuna vuoteen 2010. Intia on suomalaisyritysten

neljänneksi suurin aasialainen kauppakumppani Kiinan, Japanin ja EteläKorean jälkeen. Noin 100 suomalaista yritystä toimii Intian-markkinoilla.

Suomalais-Intialainen kauppayhdistys verkottaa Suomen ja Intian välistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä.

Kauppayhdistys järjesti yhdessä FinnCham-verkoston, työ- ja elinkeinoministeriön, Finnode-verkoston ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa Intia kutsuu -seminaarin 24.1.2012 Helsingissä. Seminaarin video- ja esityskooste on tallennettu www.finnode. fi -sivuille kohtaan ajankohtaista. Vastaavanlainen seminaari järjestettiin myös Lahdessa 27.1.2012 http://www. cleantechcluster.fi ■ Lisätietoa kirjoittajilta: Anne Hatanpää, asiantuntija ja Hanna-Leena Harma, Keskuskauppakamari / FinnCham-verkosto

7

kuukauden • artikkelit lakimies MINNA

SALLI

Helsingin seudun kauppakamari

Opintovapaan pitäminen ja sen vaikutus työsuhdeetuihin Opintovapaan pituus ja jaksottaminen Työntekijällä on oikeus enintään kahden vuoden opintovapaaseen viiden vuoden aikana. Edellytyksenä on, että päätoiminen työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Työntekijä, joka ei ole ollut palveluksessa vuoden pituista aikaa, voi saada enintään viiden päivän mittaisen opintovapaan, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Viiden päivän jakso lasketaan mukaan kahden vuoden enimmäisaikaan. Kahden vuoden enimmäisajan täyttymisen jälkeen uutta opintovapaata voi saada viiden vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisesta lukien.

Opintovapaa on yleensä yhdenjaksoinen vapaa. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla, vaan työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että opintovapaa pidetään useassa osassa esimerkiksi siten, että työntekijä pitää opintovapaata tietyt päivät kuukaudessa tietyn ajanjakson aikana.

Työnantajan siirto-oikeus Työnantajalla ei ole oikeuttaa kieltäytyä opintovapaan myöntämisestä, mutta työnantaja voi siirtää opintovapaan ajankohtaa, jos sen järjestäminen haittaa tuntuvasti yrityksen toimintaa. Alle viiden hengen yrityksissä siirto-oikeutta ei ole rajoitettu, mutta vähintään viiden hengen yrityksissä työnantaja saa siirtää työntekijän opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Opintovapaata saa siirtää enintään kuusi kuukautta kerralla. Jos opintovapaata on haettu opintoihin, jotka toistuvat harvemmin kuin kuuden kuukauden välein, vapaata voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutustilaisuus järjestetään.

8

Mikäli työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, työnantaja voi siirtää opintovapaata, vaikka siitä ei aiheutuisikaan tuntuvaa haittaa. Tällaisessa tapauksessa siirto-oikeutta ei kuitenkaan ole, jos opintovapaalla saatetaan loppuun aiemmalla opintovapaalla aloitettu opiskelu tai koulutus.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole itsenäistä oikeutta jäädä opintovapaalle, jos työnantaja sen kieltää. Erimielisyystilanteessa työnantajalla on tulkintaetuoikeus siitä, onko työntekijällä oikeus opintovapaaseen haluamanaan aikana.

Työsuhde-etuudet opintovapaan aikana Opintovapaa-aika lasketaan mukaan työsuhteen kestoaikaan. Työsuhteen pituuden perusteella määräytyvät edut ja irtisanomisaika eivät opintovapaan vuoksi pienene tai lyhene. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle opintovapaan ajalta palkkaa.

Työntekijä ei myöskään ansaitse opintovapaan ajalta työeläkettä.

Työntekijälle ei myöskään tarvitse antaa luontoisetuja opintovapaan ajalta, koska työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos luontoisetujen käyttämisestä sovitaan palkattoman opintovapaan aikana, huomioidaan luontoisetujen ennakonpidätys työntekijän lopullisessa verotuksessa. Osapuolet voivat myös sopia luontoiseduista maksettavasta korvauksesta ja jos korvaus on vähintään verotusarvon suuruinen, ei työntekijälle synny verotettavaa etua.

Työnantaja voi rajata palkattomalla opintovapaalla olevat työntekijät henkilökuntaetuuksien (mm. työterveyshuolto) ulkopuolelle. Tällöin on

erittäin tärkeää, että kaikkia työpaikan työntekijöitä kohdellaan yhdenmukaisesti, jotta etuuksien rajoitus ei vaikuta niiden verottomuuteen. Työnantajan tuleekin henkilöstöpolitiikassaan määritellä, miten henkilöstöetuudet ovat voimassa pitkien poissaolojen aikana.

Opintovapaasta 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana on työssäolon veroisia päiviä. Jos työntekijä on 35 tunnin ansaintasäännön piirissä, työssäolon veroista aikaa on aika 42 kalenteripäivän pituiselta ajalta. Edellytyksenä työssäolon veroisen ajan laskemisessa on lisäksi, että työntekijä palaa työhön opintovapaan päättymisen jälkeen.

Työntekijän työsuhdetta ei saa päättää sen vuoksi, että hän käyttää tai hakee opintovapaata. Sen sijaan työsuhde on opintovapaan aikana päätettävissä samoin lain mukaisin päättämisperustein kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet eli työntekijä ei saa vahvennettua irtisanomissuojaa opintovapaan aikana.

Opintovapaalain kokonaisuudistus Työ- ja elinkeinoministeriö on syksyllä 2011 asettanut työryhmän valmistelemaan opintovapaalain kokonaisuudistusta, jotta lain säännökset vastaisivat muuttunutta tutkintojärjestelmää ja työelämän tarpeita. Työryhmän tehtävänä on mm. selvittää opintovapaalain toimivuutta ja uudistamistarvetta työntekijän, työnantajan ja työyhteisön kannalta. Erityisenä tavoitteena on säätää työstä poissaolo-oikeuden edellytyksiin ja poissaolijan oikeudelliseen asemaan liittyvistä kysymyksistä. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2012. ■

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Hintasuositusten antaminen toimitus- ja jakelusopimuksissa Toimitus- ja jakelusopimukset ovat eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välisen sopimuksia.

Niitä kutsutaan myös vertikaalisiksi sopimuksiksi. Tyypillisiä vertikaalisia sopimuksia ovat valmistajien ja vähittäismyyjien tai valmistajien ja tukkukauppiaiden väliset sopimukset. Näitäkin sopimuksia koskee sekä EU:n kilpailuoikeus että kansallinen kilpailulainsäädäntö. Toimitus- ja jakelusopimuksiin liittyviä kilpailunrajoituksia koskee kansallisesti kilpailulain 5 § ja EU:n kilpailuoikeudessa SEUT:n (sopimus Euroopan Unionin toiminnasta) 101 artikla, jotka ovat sisällöltään samanlaisia.

Edellä mainitussa kilpailulainsäädännössä ja sen perusteella annetuissa ohjeissa kielletään suoraan tai välillisesti tapahtuva jälleenmyyntihinnan määrääminen (laissa käytetään termejä osto- ja myyntihinnat).

Eli kielletään tietyn vähimmäishintatason asettaminen, jota seuraavan kaupan portaan on noudatettava.

Myös muut sopimusehdot joilla pyritään vähimmäishintason sääntelyyn ovat kiellettyjä. Tällaisia ehtoja sopimuksissa voivat olla jakelijoiden

ajantasa ajan tasa • 2/2012

katteen asettaminen tai annettavien alennusten sitominen tiettyyn hintatasoon. Oikeuskäytännössä on myös katsottu kielletyksi ehdot joissa alennusten tai markkinointirahan saaminen edellyttää tietyn hintatason noudattamista.

Jälleenmyyjien hintatasoa voidaan pyrkiä sääntelemään myös muilla keinoin kuin suorilla sopimusehdoilla. Huomattava on että vapaamuotoisempikin toiminta jolla pyritään yhdenmukaistamaan myyntihintoja on kiellettyä. Näin ollen kiellettyä on esimerkiksi asialla uhkailu, pelottelu ja toimituskielto tms. jos ei noudata tiettyä hintatasoa.

Myös toimittajan markkina-asemalla on merkitystä. Mitä vahvempi markkina-asema kyseisten tuotteiden tai palveluluiden toimittajalla on sitä varovaisempi on oltava hintaohjeistuksen antamisessa. Tällöin on todennäköistä että useimmat tai kaikki jakelijat noudattavat annettuja hintoja.

Suositushintoja (ohjevähittäishinta) tai enimmäishintoja on katsottu olevan mahdollista antaa, mutta niidenkin antamisessa kannattaa olla varovainen. Jakelijalle ei saisi syntyä sel-

laista tilannetta että se kokisi olevansa velvoitettu noudattamaan suositusta.

Tällöin ollaan taas kielletyn hinnan määräämisen puolella.

Jos jakelujärjestelmä on perustettu itsenäisten kauppa-agenttien eli kauppaedustajien avulla, ei hinnan määräämiskielto koske tällaista jakelua. Tämä johtuu siitä että kauppaedustaja vain välittää kauppoja päämiehelle (tehdas tms.) ja sitova kauppa syntyy loppuasiakkaan ja päämiehen välille. Agentti ei siten omista tavaroita kuten tapahtuu jälleenmyyjäsuhteessa.

Kilpailulainsäädäntöä rikkovalle voi seurauksena syntyä kilpailunrikkomusmaksu, joka voi enimmillään olla 10 prosenttia konsernitason maailmanlaajuisesta liikevaihdosta eli hyvinkin huomattava. Tämän ohella kilpailurikkomuksista kärsineet voivat vaatia vahingonkorvausta yleisessä alioikeudessa. Esimerkiksi kartellitapauksissa (asfaltti- ja puukartellit) on alkamassa vahingonkorvausoikeudenkäyntejä.

■

9

kuukauden • artikkelit lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Työsopimuslakiin muutoksia koskien vuokratyöntekijöiden oikeuksia 1.3.2012 alkaen Lailla 10/2012 tehtyjen työsopimuslain (55/2001) muutosten myötä työnantajan ilmoitusvelvollisuutta vapautuvista työpaikoista laajennettiin koskemaan myös vuokratyöntekijöitä osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden ohella. Samalla muutettiin vuokrattujen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevia normeja.

Vapautuvista työpaikoista ilmoittelu Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Kyseinen velvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työnantajan täytyy tiedottaa kaikista avautuvista työpaikoista, mutta jos työpaikalla on käytäntö, jonka mukaan avautuvista työpaikoista tiedotetaan, ei menettely saa olla syrjivä, vaan tiedottamisen tulee kohdistua kaikkiin työntekijäryhmiin tasapuolisesti. Ilmoittelun tai tiedottamisen on siis oltava sellaista, että se saavuttaa kaikki työntekijät työsopimuksen kestoajasta tai työsuhteessa noudatettavasta työajasta riippumatta. Lakimuutoksen myötä vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen (käyttäjäyritys) on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.

Työsuhteen ehtojen määräytyminen Työvoimaa vuokraava yrityksen työntekijöiden työsuhteen ehdot voivat

10

määräytyä monella eri tavalla. Mikäli työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön eikä työntekijän vuokrannut yritys ole sidottu työsopimuslain 2:7.3:ssa tarkoitettuun normaalisitovaan työehtosopimukseen eikä se ole velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteissa noudatettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan työsopimuslain 2:7.3:ssa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

On kuitenkin tilanteita, jolloin työsuhteessa ei tule noudatettavaksi mikään työehtosopimus edellä mainitulla tavalla. 1.3.2012 voimaantulevan muutoksen myötä näissä tapauksissa vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset.

Vuokratun työntekijän oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin Työsopimuslain 2 lukuun lisättiin lakimuutoksella myös pykälä koskien vuokratun työntekijän oikeutta käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin. Vuokratulla työntekijällä on lakimuutoksen myötä oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivista syistä.

Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudellisesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä.

Pykälässä ei säädetä vuokratyöntekijän työsuhde-eduista, vaan hänen

oikeudestaan käyttää käyttäjäyrityksen ruokalapalveluita, kuljetusjärjestelyjä ja näihin rinnastettavia muita palveluita tai yhteisiä järjestelyjä. Toisaalta pykälässä säädetään käyttäjäyrityksen velvollisuudesta mahdollistaa olemassa olevien palveluiden käyttö vuokratyöntekijälle samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen omille työntekijöille.

Käyttäjäyritys ei siten saa asettaa palvelujen käytölle erilaisia edellytyksiä sen mukaan, käyttääkö palveluita tai järjestelyitä oma työntekijä vai vuokratyöntekijä. Vaatimus palvelun tarjoamisesta samoin ehdoin ei kuitenkaan estä sitä, että käyttäjäyritys osana palkkaa tukee taloudellisesti esimerkiksi vain omien työntekijöidensä työpaikkaruokailua.

Koska käyttäjäyritys ei maksa vuokratyöntekijälle palkkaa, sillä ei myöskään ole velvollisuutta palkkaan verrattavin tavoin tukea taloudellisesti palvelujen ja järjestelyjen käyttöä. Käyttäjäyritys voi kieltäytyä tarjoamasta vuokratyöntekijälle palveluja tai yhteisiä järjestelyjä vain silloin, kun erilainen kohtelu on perusteltua objektiivisista syistä.

Yksinomaan taloudelliset syyt eivät ole säännöksessä tarkoitettuja perusteltuja syitä. Palvelujen saatavuuskriteerien tulee olla yhdenmukaiset sekä omille työntekijöille että vuokratyöntekijöille. Se, milloin erilaiselle kohtelulle on riittävät perusteet, on ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa palvelun ja järjestelyn laatu.

■

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Työkyvyn arviointi 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Sairausvakuutuslakia ja työterveyshuoltolakia muutetaan siten, että pitkittyviin työkyvyttömyystapauksiin voidaan puuttua riittävän ajoissa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.6.2012.

Sairausvakuutuslakiin lisättävän 8:5a §:n mukaan työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä.

Jäljellä olevan työkyvyn pitäisi olla arvioituna ja työhön paluun tukemiseksi työpaikalla tarvittavien toimenpiteiden pitäisi olla selvitettyinä viimeistään silloin, kun työntekijälle on myönnetty sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. Näihin 90 päivään ei sisälly osasairauspäivärahapäiviä, koska silloin työntekijä on osittain työssä ja hänen työssä jatkamismahdollisuutensa on selvitetty jo siinä vaiheessa, kun osapäivätyöstä on sovittu. 90 sairauspäivärahapäivää voi kertyä yhtäjaksoisesti tai lyhyinä jaksoina kahden kalenterivuoden aikana. Työterveyslääkärin tehtävä on arvioida, laaditaanko lausunto jo aikaisemmin. Jos kyseessä ei ole yhtäjaksoinen sairauspoissaolo, lausunnon laatimisajankohta arvioidaan sairauden laadun ja ennusteen perusteella ja lausunto laaditaan, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä.

Työterveyshuollon tehtävänä on toimia yhteistyön koordinoijana ja järjestää neuvottelu työnantajan ja työntekijän kanssa. Neuvottelussa selvitetään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä vastaavan työn järjestämismahdollisuudet työpaikalla sekä työhön

ajantasa ajan tasa • 2/2012

paluun mahdollistamiseksi tarvittavat tukitoimet ja ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä palaa työhönsä tai muuhun työhön työnantajan palveluksessa. Tarvittavia tukitoimia voivat olla työ- ja työaikajärjestelyt työpaikalla sekä työn muokkaaminen sellaiseksi, että työntekijä voi palata työhön terveyttään vaarantamatta. Työterveyslääkäri kuvaa lausunnossaan työntekijän jäljellä olevan työkyvyn, arvioi työhön paluun mahdollisuuden, esittää arvion työhön paluun ajankohdasta ja laatii johtopäätökset neuvotteluista.

Työntekijän vastuulla on toimittaa lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90. Lausunnon tulee olla Kelassa tässä määräajassa ja jos sitä ei toimiteta määräajassa, maksaminen keskeytetään. Maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muuten ilmeisen kohtuutonta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos työntekijän terveydentila on niin heikko, että hän ei pysty itse huolehtimaan asiasta ja työnantaja ja työterveyshuolto eivät ole huolehtineet lausunnosta työntekijän puolesta. Pelkästään työntekijän taloudelliseen asemaan liittyvät seikat eivät ole kohtuuttomuusarvioinnin perusteena. Jos maksaminen on keskeytetty mutta lausunto toimitetaan Kelaan myöhemmin, maksamista on mahdollista jatkaa takautuvasti. Kelan tulee tarvittaessa varmistaa, että työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty ajoissa. Kelan työkykyneuvoja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä työntekijään, työnantajaan tai työterveyshuollon lausunnon saamisen varmistamiseksi. Työkykyneuvonta on Kelan uusi palvelu sairauspäivärahan

saajille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työhön paluuseen.

Jotta Kela saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista, sairauspäivärahaa on jatkossa haettava neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Osasairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada.

Myös työterveyshuoltolakiin lisätään uusia säännöksiä. Uuden 10a §:n mukaan työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Sairauspoissaolojen seuraaminen on työnantajan vastuulla. Kuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta. Poissaolosta voidaan ilmoittaa jo aikaisemmin varsinkin, jos poissaolon voidaan arvioida kestävän pitemmän ajan. Hallituksen esityksen mukaan ilmoitus on syytä tehdä myös silloin, kun työntekijällä on useita lyhyitä poissaolojaksoja peräkkäin.

Työterveyshuoltolakiin lisätään myös säännös siitä, että työterveyshuollon lausunnon laatiminen on lakisääteinen, työterveyshuoltoon kuuluva tehtävä. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että työntekijä saa lausunnon maksutta työterveyshuoltoon kuuluvana etuna. Lausunto ja siihen liittyvät toimet ovat osa niitä työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea koskevia toimenpiteitä, jotka ovat edellytyksenä työterveyshuollon kustannusten 60 prosentin suuruiselle korvaukselle.

■

11

kuukauden • artikkelit

Ailos kouluttaa ja konsultoi Ailos Technologyn perustaja ja kehityspäällikkö Kristiina Sunell varoittaa koskemasta toimiston seiniin. – Muutimme juuri näihin uusiin isompiin tiloihin, ja seinästä saattaa irrota maalia, hän kertoo. – Yrityksemme on kasvanut viime vuosina voimakkaasti emmekä enää mahtuneet edellisiin toimitiloihimme. Uudet sopivat tilat löytyivät täältä Läntiseltä Pitkältäkadulta.

Vuonna 2007 perustettu Ailos on erikoistunut korkean teknologian koulutus- ja asiantuntijapalveluihin.

Yrityksen asiakkaita ovat IT-alan, elektroniikan sekä ylipäänsä korkean teknologian yrityksiä ja organisaatioita sekä niitä liiketoiminnassaan käyttäviä organisaatioita – Ryhdyimme noin vuosi sitten myös kehittämään omaa ohjelmistokokonaisuutta, joka tulee pilottivaiheeseen tämän kevään aikana, Kristiina Sunell iloitsee, - eli teemme myös sitä mitä opetamme. Yrityksen erityisosaamisalueita ovat liiketoimintasuunnittelu ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen sekä tuotteistaminen ja tuotekehitys. – Lisäksi koulutamme ja konsultoimme asiakkaitamme projektijohtamisen ja projektinhallinnan menetelmissä. Autamme asiakasyrityksiämme hankkimaan parhaat ja tarkoituksenmukaisimmat ohjelmistot liiketoimintansa tueksi, joka on erityisen tärkeää muille kuin IT-alalla toimiville yrityksille. Käyttäjän tarpeista kustannustehokkaaseen toteutukseen, kiteyttää Kristiina Sunell.

Yritys on vahvasti mukana VarsinaisSuomen Protomon toiminnassa. Vuodesta 2010 Ailos on toiminut Protomon pääkouluttajana. - Syksystä 2011 olemme kouluttaneet myös tuotekehitystä, projektinhallintaa sekä talouden teemapäiviä Pirkanmaan Protomossa.

Protomo on monialainen ja yhteisöllinen innovaatio- ja yrittäjäympäristö, joka tarjoaa yrittäjäurasta kiinnostuneille osaajille maksuttomat fasiliteetit, täydentävää osaamista, yhteisön tuen ja asiantuntijoiden sparrausta uusien tuotteiden ja palvelujen markkinoille viemisen tueksi. Protomossa luodaan uutta liiketoimintaa ja jalostetaan hyviä aihioita toimiviksi, uusiksi

12

yrityksiksi. Varsinais-Suomen Protomo on tässä toiminnassa ehdottomasti kärjessä, sillä Turku Science Park ja Yrityssalo ovat yhdistäneet voimansa koko alueen muutosvoimien veturiksi.

Kasvajissa viehättää alojen monipuolinen kirjo Ailos Technology on yksi Kauppakamarin Kasvajat –kehitysohjelmassa mukana olevista yrityksistä. – Mielestäni kasvaminen ei saa olla yritykselle itsetarkoitus, Sunell perustelee. - Olen nähnyt yrityksiä, joissa toiminta alkaa tökkiä, kun henkilökuntaa on noin tu-

sinan verran. Siinä kohdassa yritys alkaa tarvita prosesseja ja rakenteita, joiden rakentamiseen sillä ei välttämättä ole osaamista. – Kun lähdetään kasvamaan, se kannattaa tehdä kunnolla ja tahdolla.

Ailos on kasvanut parissa vuodessa kahden hengen yrityksestä kahdeksan hengen asiantuntijaorganisaatioksi.

Uusimpia rekrytointeja on käyttöliittymäsuunnittelija Jonne Kinttala, jolla nuoresta iästään huolimatta on kertynyt jo yrittäjäkokemusta. – Perustin ensimmäisen yritykseni lukioiässä, kertoo Jonne. – Meidän kaikilla työntekijöillämme on joko yrittäjätaustaa tai –koulutusta. Tämä sisäinen yrittäjyys on mielestäni erittäin tärkeää, erityisesti kun toimitaan tällaisella uutta luovalla alalla, painottaa Kristiina Sunell.

■ Teksti: Jaana Mäkikalli

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

Lassila & Tikanojan palvelu syntyy ihmisten teoista Lassila & Tikanoja on yritys, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Liiketoimintajohtaja Pasi Hurmeella Varsinais-Suomen Turun toimipisteestä on pitkä kokemus yrityksen palveluksessa. – Tulin taloon vuonna 1990 työnjohtotehtäviin. Tästä neljän kuukauden kuluttua olin edennyt jo muihin tehtäviin, mikä kuvaa hyvin yritystämme ja toimintatapaamme.

Isona talona vastaan tulee aina sopivia haasteita ja uusia tehtäviä, joihin on mielenkiintoista tarttua, hän kuvailee.

Valtakunnallinen yritys toimii pääasiassa neljällä eri liiketoimintaalalla. Nämä ovat ympäristöpalvelut, siivous- ja käyttäjäpalvelut, uusiutuvat energialähteet sekä kiinteistönhoito. – Valtakunnallisesti ympäristöpalvelut ovat suurin toimialamme kattaen lähes puolet volyymista, Hurme kertoo.

– Esimerkiksi jätepalvelut ja kierrätyspalvelut kuuluvat tähän toimialaan.

Näitä palveluita tarjoamme niin kotitalouksille kuin yrityksille ja julkisen sektorin tarpeisiin. – Merkittävää toimintaamme ovat myös siivouspalvelut sekä kiinteistönhoito. Esimerkiksi taannoisessa TYKS:in palossa vahinkosaneerausyksikkömme teki mittavan urakan tilojen puhdistamisessa, hän jatkaa.

Yhtiö on myös merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä ja työllistää yhteensä 9 500 henkilöä. Kokonaisliikevaihto vuonna 2011 oli 652 miljoonaa euroa.

Yritys on lähtenyt liikkeelle vuonna 1905 Vaasaan perustetusta tukkukaupasta. Tästä muotoutui sittemmin monialainen konserni, johon kuuluivat mm. J. W Suominen ja Amerplast.

Vuonna 1967 perustettu Säkkiväline Oy tuli konserniin mukaan 1960-luvun lopussa. - Historian saatossa konserniin on kuulunut myös vaatetus- ja kenkäteollisuutta, mutta näistä luovuttiin 1990-luvun alkupuolella. Nykyisen muotonsa yritys sai, kun 2000-luvun alussa silloinen Lassila & Tikanoja Oyj jaettiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi: Lassila & Tikanoja Oyj:ksi sekä Suominen yhtymä Oyj:ksi, valaisee Hurme historiaa.

Nykypäivänä yritys on vahva toimija kaikilla edustamillaan toimialoilla

niin Suomessa kuin Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. Yritys on myös haluttu työpaikka, jossa esimerkiksi työntekijöiden ikähaitari on hyvin laaja. L&T on saanut myös nostettua yrityksen keskimääräistä ikää lähes kahdella vuodella erityisen Sirius-hankkeen avulla.

- Suomessa toteutettu Sirius-ohjelma on edistänyt henkilöstön jaksamista ja sitoutumista työuran eri vaiheissa ja avannut monille mahdollisuuden pysyä pidempään työelämässä, mikä on hyvin merkityksellinen ja tavoiteltava asia nyky-yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamisessa, kertoo Pasi Hurme. ■ Teksti: Jaana Mäkikalli

Asiakaskokemus keskiössä Lassila & Tikanojassa panostetaan erityisesti alan parhaan asiakaskokemuksen luomiseksi. – Meillä on meneillään ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää asiakaspalveluamme ja asiakaskohtaamisiamme yhä laadukkaammiksi.

Tähän pyritään mm. työntekijöiden osaamisen ja johtamisen kehittämisen keinoin, kertoo Pasi Hurme.

ajantasa ajan tasa • 2/2012

13

Täällä on tontti.

YRITYSTONTTI SUOMEN YRITYSMYÖNTEISIMMÄSTÄ KUNNASTA Merkittäväksi Logistiikan ja raskaan liikenteen keskittymäksi nousseella Avantin alueella tarjolla 25 hehtaaria vapaata tonttimaata Turun kehäväylän varrella.

Pohjois-Tuulissuon alueella tarjolla 6 hehtaaria vapaata tonttimaata erilaiseen tuotanto- ja palvelurakentamiseen. www.lieto.fi > Asuminen ja ympäristÜ > Tontit > Yritystontit

www.nybrok.com

Kaavoitusjohtaja Markku Niemi puh. (02) 4873 3337 050 67757

Raision teiden varsilla tavataan Raision Portti vt8:n virrassa ja paljon muita mahdollisuuksia Ota yhteyttä: Kaupunginjohtaja Ari Korhonen puh. 044 797 1550 MaankäyttĂśpäällikkĂś Outi Pekkala puh. 044 797 1707 etunimi.sukunimi@raisio.ďŹ

Kunnanjohtaja Terhi Isotalo puh. (02) 4873 3243 050 5540832

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?

Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

Lisätietoja www.ďŹ nnvera.ďŹ ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Turun aluekonttori Eerikinkatu 2, 20100 Turku

�KOTI POISSA KOTOA�

Edustava Jugendtalo keskellä Turkua Tutustu huoneisiin www.parkhotelturku.fi ja varaa omasi

R5Č Č€53%-#&ÄŒ&&#-.ä5"/)( ..

R50 ,.#)# /.5 7* #% .5*#" &&

Protopaja Oy Simo Rouvali Patenttikatu 1 21100 NAANTALI Tel. 02-436 0249 Fax. 02-436 0210

kauppakamarin jäsenyrityksille tarjoamme vuoden 2012 aikana

-20%

normaalihinnoista.

/" (% ./5Č€65 Č ÇżČ€ÇżÇż5 /,%/65 #(& (

14

/"8‘ &85‰ȂȄȇ5BÇżCČ 5Č Č†Č‚5Č Č„Č„Č„ 25‰ȂȄȇ5BÇżCČ 5Č Č„Č€5ČˆČ…ČˆČ…

#( )H* ,%"). &./,%/8Ĺ€ 1118* ,%"). &./,%/8Ĺ€

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

kamarissa • tapahtuu Vientipalkinto

Turun kauppakamarin vientipalkinnon sai tällä kertaa Trafotek Oy. Palkinnon luovutti ulkomaankauppavaliokunnan puheenjohtaja Hannu Lundén ja sen vastaanottivat toimitusjohtaja Pertti Arvonen sekä myyntijohtaja Timo Heikkinen.

Aamukahvit Eilakaisla

Vuoden jäsenaamukahvit aloitti Eilakaisla. Muutoksen mahdollisuudesta piti esityksen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Lehti.

ajantasa ajan tasa • 2/2012

15

kamarissa • tapahtuu HTM-tutkinnon suorittajia Tutkinnon suoritti myös Riitta Ekuri (vas.).

Vieressä Paula Heinonen tilintarkastusvaliokunnan sihteeri kauppakamarista.

HTM-tutkinnonsuorittajia aamukahvitilaisuudessa: Samuli Hakala (oik.), Tuomo Rinne ja Andreas Holmgård.

Vasemmalla tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Laakso.

Kamarin Kinkerit

Kauppakamarin luottamushenkilöille pidettävät jokavuotiset Kinkerit pidettiin kulttuurikartano Marjaniemessä. Iltapäivän aikana kuultiin mm. Keskuskauppakamarin ajankohtaisia teemoja vuodelle 2012 sekä nuorkauppakamaritoiminnan esittely.

16

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

HR12 seminaari 14.2.

Turun ja Rauman kauppakamareiden yhteinen HR 2012 –seminaari keräsi kokoon sankan joukon henkilöstöalan ammattilaisia. Ystävänpäivänä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa pidetty seminaari pureutui HR-kysymyksiin työsuhteen elinkaaren eri vaiheissa. Aiheesta alusti Eija Kesti Yara Suomesta.

Päivän aloitti futuristisella näkemyksellä Niko Herlin Finpron ennakointiyksiköstä. Herlinin heittämät aja-

tukset antoivat kuulijoille ajatuksen aihetta koko päiväksi. Päivi SalminenKultanen T-Mediasta kertoi työnantajakuvasta osana rekrytointia peilaten aihetta yrityksen tekemiin tutkimuksiin.

Teemaa rekrytoinnista sosiaalisessa mediassa avasi Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Ann-Christine Wahl, joka kertoi Jobi!Jobi!- sosiaalisen median palve-

lusta. Mentäessä työsuhteen elinkaarella eteenpäin kuultiin perehdyttämisestä sekä teoriassa (Hannu U. Ketola Hollming Oy) sekä käytännössä (Soili Vaimala TVO). Merja Helkelä Euroports Oy:stä pohdiskeli puheenvuorossaan HR:n merkitystä muutoksessa, ja päivän päätti juristipuheenvuoro työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Sen piti Heikki Tommila asianajotoimisto Lukander & Ruohola Oy:stä.

Niko Herlin maalaili kuvaa tulevaisuuden työstä.

Päivi SalminenKultanen T-Mediasta.

ajantasa ajan tasa • 2/2012

17

yritys •tietoa Henkilöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2012

Yritysten suhdannerahoitus jatkuu vuodella

Verohallinto on julkaissut verkkosivuillaan ohjeen Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2012.

Ohje sisältää muun muassa tiedot uudesta tuloveroasteikosta, kunnallis- ja kirkollisveroprosenteista sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksusta vuodelle 2012. Samoin huomioidaan mm. uudet pääomatulo- ja osinkoverotussäännökset sekä muutokset moniin verovähennyksiin.

Pienten ja keskisuurten yritysten erityisrahoitusyhtiö Finnveralta saama suhdannerahoitus jatkuu vuodella.

Syy tähän on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut taloudellisen ilmapiirin heikentyminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä. Hallitus päätti asiasta 21.12.2011.

Lisäksi järjestelmää kehitetään siten, että myönnettyjen lainojen ja takausten enimmäisaikaa voidaan jatkaa kymmeneen vuoteen kuuden vuoden enimmäisajan sijaan. Finnvera myöntää suhdannerahoitusta yrityksille, jotta taantumaan aiheuttamat rahoitusongelmat helpottuisivat. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia.

Suhdannerahoitusta arvioidaan myönnettävän 200 miljoonaa euroa vuonna 2012. Suhdannerahoitusta on myönnetty sen käyttöön otosta vuodesta 2009 lähtien elokuun loppuun 2012 mennessä yhteensä 1100 yritykselle ja rahamääräisesti noin 460 miljoonaa euroa.

Toimialoista suhdannerahoitusta on myönnetty eniten metalli-, puuja kemianteollisuuden yrityksille.

OECD:n tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suhdannerahoitusta saaneista yrityksistä ilmoitti suhdannerahoituksen pelastaneen yrityksen konkurssilta.

Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä käyttöön vuoden alusta Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä, joka parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, tuli voimaan vuoden 2012 alusta.

Finnvera-konserniin kuuluva Suomen Vientiluotto Oy voi korontasaustoiminnan ohella myöntää vienti- ja alusluottoja enintään 3 miljardia euron arvosta. Finnvera Oyj huolehtii valtion takaamien vienti- ja alusluottojen varainhankinnasta.

Pankit ovat rahoitusmallissa edelleen keskeisessä roolissa: niiden maailmanlaajuista palveluverkostoa sekä vienninrahoitusosaamista hyödynnetään. Luottomuotoisen vienninrahoituksen varainhankinta perustuu Finnveran pääosin pääomamarkkinoilta hankkimaan rahoitukseen. Järjestelmässä Vientiluotto rahoittaa kaupallisen pankin vientikaupan ostajalle myöntämän ostajaluoton.

Niin kutsutun ”suomalaisen intressin” käyttöönotto tuo lisää elinkeinoelämän toivomaa joustavuutta vienti- ja alusluottojen myöntämiseen.

Suomalaisen intressin voidaan katsoa olevan merkittävä muun muassa, mikäli kotimaisuusaste on vähintään kolmasosa korontasausluoton määrästä.

Uuden vientiluottojärjestelmän merkitys on viejille tärkeä erityisesti vallitsevassa markkinatilanteessa, jossa pitkien erityisesti Yhdysvaltain dollarimääräisten vientiluottojen saaminen markkinoilta voi olla hyvin vaikeaa.

18

Muutoksia työntekijän oleskeluluvan vireillepanoon Uudenmaan, Tampereen ja Lappeenrannan TE-toimistojen työlupayksiköiden käytännöt muuttuivat vuoden 2012 alusta lukien. Muutokset johtuvat laista, jonka perusteella Suomessa otetaan käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Niihin liitetään muun muassa sormenjäljet. Työlupayksiköt eivät tämän johdosta enää 1.1.2012 alkaen ota vastaan työntekijän oleskelulupahakemuksia. Hakemusten käsittely saattaa muutoksesta johtuen ruuhkautua alkuvuonna. Työlupayksiköt antavat vuodenvaihteen jälkeenkin työnantajille neuvontaa liittyen työntekijän oleskelulupa-asioihin.

Ulkomaalainen työntekijä vastaa hakemuksen vireillepanosta itse Ulkomaalaisen työntekijän on vuoden 2012 alusta lukien itse laitettava vireille oleskelulupaansa koskeva hakemus.

Työnantaja ei voi enää hoitaa asiaa työntekijänsä puolesta, kuten tähän asti. Työntekijän on toimitettava oleskelulupahakemus vastedes lähimpään Suomen edustustoon tai Suomessa poliisin toimipisteeseen. TE-toimistojen työlupayksiköt eivät enää ota vastaan hakemuksia.

Työlupayksiköt antavat vuodenvaihteen jälkeenkin työnantajille neuvontaa liittyen työntekijän oleskelulupa-asioihin. Työnantaja saa tarvitessaan työlupayksiköstä myös kirjallisen ennakkotiedon työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Ulkomaalaiselle työntekijälle työlupayksiköt antavat edelleen osapäätöksiä osana oleskelulupahakemuksen käsittelyä.

Oleskelulupaa koskeva hakemus Suomessa aina poliisille Ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa on entiseen tapaan haettava pääsääntöisesti ulkomailla Suomen edustustossa. Jatkoluvan oleskelulupaan työntekijä voi panna vireille Suomessa vain poliisin toimipisteessä. Vaikka hakemuksen vireillepanopaikka muuttuu, on hakemukseen liitettävä entiseen tapaan työn- tai toimeksiantajan allekirjoittama TE-toimiston lomake, jossa vakuutetaan mm. keskeiset työehdot.

Vuoden alusta käyttöön tulevaa biometristä oleskelulupakorttia varten myös oleskelulupaa hakevilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä otetaan sormenjäljet ja ne tallennetaan ulkomaalaisrekisteriin. Jatkolupaa ja pysyvää oleskelulupaa haettaessa sormenjäljet otetaan uudelleen.

Työntekijän täydennettävä Suomessa oleskelulupahakemusta Jos ulkomaalainen on jättänyt työntekijän oleskelulupahakemuksensa Suomessa ennen 1.1.2012, mutta ei ehdi saada päätöstä hakemukseensa ennen vuodenvaihdetta, hänen on käytävä täydentämässä hakemuksensa poliisin toimipisteessä. Siellä häneltä otetaan sormenjäljet biometristä oleskelulupaa varten. Sen sijaan Suomen ulkomaan edustustoihin ennen 1.1.2012 jätettyjä hakemuksia ei tarvitse täydentää, vaikka päätös ei ehtisi valmistua ennen vuodenvaihdetta.

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

Kiinteistönvälitysalalle 141 uutta välittäjää Helsingissä ja Oulussa 19.11.2011 järjestettyyn laillistettu kiinteistövälittäjä (LKV) -kokeeseen osallistui 362 henkilöä, joista sen suoritti hyväksytysti 129 henkeä. Laillistettu vuokrahuoneistonvälittäjä (LVV) -kokeeseen osallistui 15 henkilöä, joista sen suoritti hyväksytysti 12. ”Kiinteistönvälittäjäkoe oli tänä vuonna suositumpi kuin koskaan.

Jatkossa koe järjestetään Helsingin ja Oulun lisäksi myös Tampereella. Iloitsemme suosion kasvusta, sillä on koko kiinteistöalan edun mukaista, että koulutukseen ja ammattipätevyyden hankkimiseen panostetaan”, sanoo lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.

Elämän tärkein kauppa ”Asunnon ostaminen on usein yksityishenkilön elämän tärkein kauppa, jossa alan osaavan ammattilaisen tuki on tärkeätä. Iloksemme koe kiinnostaa jatkuvasti yhä laajemmin. Välittäjien ammattitaidossa on aiemmin ollut kirjavuutta. Koe ei keskity myyntitaidon opettamiseen, vaan sen suorittaminen on osoitus ammattipätevyydestä”, sanoo Horttanainen.

Lain mukaan ammattimaista kiinteistönvälitystä saa harjoittaa ammattipätevyyden omaava henkilö. Käytännössä on riittänyt, kun välitysliikkeessä on vähintään yhdellä henkilöllä LKVpätevyys. Myyntineuvottelijat ovat usein vastanneet esittelyistä ja myyntityöstä ja LKV-kokeen suorittanut välittäjä kauppojen oikeellisuudesta.

Kokeen lisätessä suosiotaan yhtä useammalla myyntityötä tekevällä on alan laajempi osaaminen, joka on sekä asiakkaan että kiinteistönvälitystoimiston etu.

Vain LKV-kokeen hyväksytysti suorittanut saa käyttää kiinteistönvälittäjä-nimikettä tai LKV-lyhennystä.

Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnon välittäjä saa käyttää vain LKV- tai LVV-kokeen suorittanut henkilö.

Kokeissa hyväksyttyjen nimet, asuinpaikkakunnat, koesisältö sekä arvosteluperusteet ovat nähtävillä www. keskuskauppakamari.fi . Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta järjestää välittäjäkokeet kahdesti vuodessa. Seuraavat kokeet järjestetään 12.5.2012.

ajantasa ajan tasa • 2/2012

Kauppakamarit arvioivat taloustilannetta: Ei niin synkeää kuin voisi luulla Kauppakamarien toimitusjohtajat arvioivat alueidensa talousnäkymien pysyneen pääosin ennallaan viime kuukausien ajan. Alueiden kuulumisten perusteella taloudella ei ehkä mene niin huonosti kuin viime aikojen synkistä uutisista voisi päätellä.

19 kauppakamarista neljä kertoo nyt parantuneista näkymistä, neljä huonontuneista ja 11 tilanteen pysymisestä ennallaan.

Kauppakamarien Alueiden ilmapuntari –kysely toteutetaan neljästi vuodessa, ja viimeisimmät tulokset saatiin helmikuun alussa. Niissä kauppakamarijohtajat arvioivat seuraavan kuuden kuukauden talousnäkymiä alueillaan keskimäärin kouluarvosanalla 7,8. Pudotus vuoden verran yli kahdeksassa pysytelleistä lukemista tuli jo viime marraskuussa (ka. 7,9), jonka jälkeen ratkaisevia muutoksia ei ole tapahtunut.

Parhaiten taloudella menee kyselyn perusteella Lapissa, jossa näkymät saivat kouluarvosanan 9+. ”Matkailutalvi on ollut toistaiseksi positiivinen yllätys”, kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki. Lisäksi kaivosteollisuus on tuonut ”kaivattua positiivista värinää Itä-Lappiin”. Vahvoihin alueisiin kuuluvat arvosanalla 8,5 myös Kuopio, Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Tampere. Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Tiina Tolvanen kuvaa tunnelmia maakunnassa: ”Osalla yrityksistä menee erittäin hyvin, osalla ’yskii’. Kaiken kaikkiaan menee paremmin kuin syksyllä näytti.” Tampereen kauppakamarin Tommi Rasilalla on vielä myönteisempi käsitys: ”Isot vientiveturit tekevät töitä tauotta ja reaalitalous on muutenkin paljon paremmassa kunnossa kuin tiedotusvälineistä voisi ymmärtää. ’Kriisi’ on enemmän julkisen talouden ja politiikan puolella kuin yrityksissä, jonne se kuitenkin myös kulkeutuu, ellei sitä pystytä selättämään siellä, missä se on päällä.”

Heikoimman arvosanan 7- puolestaan antaa Kymenlaakson kauppakamari. Arvosanaa selittävät suuret menetykset perusteollisuudessa. Varsinkin metsäteollisuudessa rakennemuutos jatkuu yhä kovana. Toivoa toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta näkee kuitenkin tuulivoimateollisuudessa:

”Kotka-Hamina –seudulle suunnitellut sata uutta tuulivoimalaa vuoteen 2015 mennessä toisivat onnistuessaan tuhat uutta työpaikkaa.” Näkymät ovat vain tyydyttävät (arvosana 7) myös Ahvenanmaalla, Helsingin seudulla ja Keski-Suomessa. Helsingin seudulla vientimarkkinoiden hiipuminen näkyy nopeasti, ja ict-sektorin rakennejärjestelyt tuntuvat muuta maata voimakkaammin. Ahvenanmaalla ongelmia selittävät mm. rahtauksen hankalat ajat, Keski-Suomessa kerrotaan varovaisuudesta investoinneissa.

Kauppakamarijohtajat lähettävät terveisiä talouspolitiikan päättäjille.

Useissa vastauksissa peräänkuulutetaan hallinnon rakennemuutoksia, erityisesti kuntauudistusta. Samalla toivotaan, ettei investointeja pantaisi jäihin ja että kasvuyritysten tukemiseen panostettaisiin rohkeasti.

Jorma Ollila oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävän työryhmän puheenjohtajaksi Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten päästään kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtaja on Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Työryhmä selvittää muun muassa, miten Suomen tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa ovat tiemaksujen tekniset, liikenteelliset, taloudelliset ja lainsäädännölliset kysymykset.

Ollilan vetämä työryhmä lähtee työhön pohtimalla periaatteellisia asioita; tiemaksujen tavoitteita, vaikutuksia ja mahdollisuuksia liikennejärjestelmän ohjaajana ja tehostajana. Myös yksityisyydensuojan varmistaminen on tärkeä osa selvitystyötä.

- Lähdemme tekemään selvitystä avoimin mielin. Keskeisin kysymys on selvittää, mitkä ovat tiemaksuille asetettavat tavoitteet eli mitä niillä pyritään saavuttamaan. Onko tavoitteena liikenteen sujuvoittaminen, päästöjen vähentäminen, liikenneväylien rahoittaminen vaiko jokin muu tavoite.

Liikenteen hinnoittelu ja palvelut ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä asioita, joiden selvittämistä pidän todella mielenkiintoisena tehtävänä, sanoo Jorma Ollila.

Liikenteen hinnoittelu eli erilaiset liikenteeltä perittävät maksut, kuten

19

yritys •tietoa tiemaksut ovat yleistyneet viime vuosina. Lähes kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja muualla kehittyneissä maissa on käytössä erilaisia tienkäyttömaksuja. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa.

Työryhmän jäseninä on liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan virastojen sekä valtiovarainministeriön ylintä johtoa. Lisäksi työryhmään kuuluu tutkimus- ja tiedemaailman edustajia.

Työryhmän toimikausi on 3.2.2012-31.12.2013.

Yritysturvallisuuskysely tulossa!

Kauppakamareiden kolmas valtakunnallinen yritysturvallisuustutkimus on käynnistymässä. Kyselyn avulla selvitämme yritysten riskienhallintaa ja yritysturvallisuuden tilaa Suomessa.

Tämä kansallinen tutkimus on toteutettu jo kaksi kertaa vuodesta 2005 alkaen ja on ainoa alan tutkimus josta saadaan vertailutietoa turvallisuustietoisuuden parantamiseksi. Tutkimuksen kyselyosuuden toteuttaa Taloustutkimus yhteistyössä kauppakamarien kanssa.

Vastaamalla autatte kauppakamareita ja viranomaisia parantamaan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä. Kyselyyn vastaaminen auttaa myös kartoittamaan yrityksenne turvallisuustilannetta.

Valtakunnallisen kyselyn tulokset julkistetaan keväällä 2012 osoitteessa www.chamber.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kauppakamarin jäsenyrityksen Mobile SPA:n lahjoittama upouusi Windows-puhelin Nokia Lumia 800. Kun saat kyselyn sähköpostiisi, muista vastata!

Lisätietoa kyselystä antavat Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari Niklander, p. 09 758 511, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario, p.

09 4242 6226 sekä Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Panu Vesterinen , p. 050 590 5196.

Tutkimus: Työvoimapula uhkaa koko Suomea Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät

20

eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa. Siksi työttömiä, maahanmuuttajia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia täytyy työllistää entistä tehokkaammin ja työuria pidentää. Tiedot selviävät 1.2.2012 julkaistusta alueellisten työmarkkinoiden muutosta selvittäneestä tutkimuksesta.

Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin.

Tällä hetkellä kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä.

Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä. Heikoimmilla alueilla työuraansa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvistä. Suurinta työvoiman vaje on Satakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Työpaikat ja työntekijät keskittyvät yliopistoseuduille Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat yhä useammin viiteen merkittävimpään yliopistomaakuntaan: Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille. Muuttoliikkeen lisäksi näiden seutujen oma väestönkasvu on maan nopeinta. Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti näille alueille.

Toisaalta samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat. Jopa kolmannes kaikista työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Ainakin tähän saakka työmarkkinat ovat siis toimineet, koska työntekijät ovat olleet työmatkansa suhteen joustavia.

Työurat jo pitenemässä Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla: miehillä se on tällä hetkellä noin 38 vuotta ja naisilla 36 vuotta. Perusasteen koulutuksen käyneillä työura on alle 25 vuotta.

Työurat pitenevät myös alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista lähes yhtä suuri osa käy töissä kuin työikäisestä väestöstä.

Maahanmuuttajat paremmin työelämään Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian

maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin.

Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.

Tutkimuksen on laatinut kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa.

Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Selvitysmies Eloranta: Suomeen nopeasti lisää investointeja Suomen talouden rakenteellinen heikkeneminen on käynnissä, vaikka se julkisessa keskustelussa jää heikon taloussuhdanteen ja Euroopan talouden vakavien ongelmien varjoon. Erityisesti teollisuuden kiinteät investoinnit ovat supistuneet muita EU-maita nopeammin. Myös T&K-investointien osuuden BKT:sta ennustetaan laskevan voimakkaasti lähivuosina.

Yritysten investoinnit ovat kuitenkin elintärkeitä Suomen talouden suorituskyvyn kannalta. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita ja määrätietoisia toimia Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi investointeja tekevien yritysten kannalta.

Selvitysmies Jorma Eloranta esitteli 15.2.2012 julkaistussa raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen.

Raportti sisältää viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpide-ehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi. − Pyydetty esitys strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena on nyt tehty. Jos halutaan, ehdotus voidaan toteuttaa sellaisenaan. Kysymys onkin nyt tahdosta tehdä päätöksiä, korosti vuorineuvos Eloranta.

Elorannan ensimmäisen teesin mukaan investointien saaminen onkin tahdon asia. Hallituksen tulisi asettaa keskeisimmiksi tavoitteikseen kestävä talouskasvu, koti- ja ulkomaisten yritysten investointiedellytysten edistäminen ja 200 000 nettotyöpaikan luominen Suomeen yksityisrahoitteiselle sektorille vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hallituksen tulisi jo helmi-maaliskuun strategiatarkastelussaan ja kehysriihessään määritellä suhtautumisensa

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

raportin keskeisiin ehdotuksiin. Jos suhtautuminen on myönteinen, tulisi hallituksen valmistella viimeistään kesäkuussa 2012 hyväksyttävä valtioneuvoston periaatepäätös toimista Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten investoinneille. Sitä tukemaan laadittaisiin kansallinen kehitysohjelma vuoteen 2020 asti.

Investointipäätöksiin vaikuttavat perusasiat on laitettava kuntoon.

Tämä tarkoittaa muun muassa julkisen talouden tasapainottamista, verotuksen muuttamista yrittämistä ja investointeja kannustavaksi, rahoituksen saatavuuden ja sen kilpailukykyisten ehtojen turvaamista, työmarkkinoiden toimivuuden parantamista sekä energian, infrastruktuurin ja logistiikan kilpailukyvyn pistämistä kuntoon. Tähän liittyy myös energiaveroratkaisut ja väylähankkeiden toteuttaminen.

Yritysten toimintaan liittyviä valtion ja kuntien prosesseja täytyisi myös tehostaa. Eri lupa- ja ilmoitusprosesseja tulisi yhdistää. Lupaaville investointihankkeille tulisi luoda ”ohituskaista”, jonka avulla ne voitaisiin toteuttaa ripeämmin.

Vahvuuksiamme pitää edelleen vahvistaa. Suomen luonnonvarat, vahva osaaminen etenkin ICT-, metsä-, energia-, mineraali- ja vesialoilla, avoin yhteiskunta, yhteistyökulttuuri, ratkaisuhakuisuus ja puolueeton kansainvälinen asema ovat jatkossakin vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa. Osaamista on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä. Suomeen tulee synnyttää vahvoja osaamiskeskittymiä, elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän yhteistyötä lisättävä, yliopistojen ja tutkimusryhmien kansainvälistymistä parannettava ja kielitaitoa monipuolistettava. Myös metsä- ja mineraalivarantojamme voidaan hyödyntää tehokkaammin, mutta edelleen kestävällä tavalla.

Osasta heikkouksistamme voidaan rakentaa vahvuuksia. Suomen heikkouksien, kuten pienen kotimarkkinan, syrjäisen sijainnin, kielen ja kustannustason merkitystä täytyy vähentää tai kääntää niitä vahvuuksiksi. Pieni markkina voi olla houkutteleva dynaamisena edelläkävijänä, julkiset hankinnat edistää ympäristöteknologiaa ja uutta tekniikkaa, Venäjän ja Pietarin läheisyyttä voidaan hyödyntää taloudellisessa yhteistyössä. Myös arktisten alueiden taloudellinen nousu lupaa mahdollisuuksia.

Ulkomaiset investoinnit edellyttävät aktiivista myyntityötä. Suomeen tulisi synnyttää riittävillä valtuuksilla

ajantasa ajan tasa • 2/2012

varustettu myyntiorganisaatio ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Sen toteuttamiseksi tarvitaan jo alkuvuoden 2012 aikana ulkomaisten investointien strategia ulkomaisten investointien ja pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. Kesällä yhdistettävään Invest in Finlandiin ja Finprohon ehdotetaan toteutettavaksi aggressiivinen myyntiorganisaatio Investment Promotion Agency, jonka työn apuna käytettäisiin koko valtionhallintoa Tasavallan presidentistä ministereihin ja edustustoihin saakka.

Uusi ohje osinkotulojen verotuksesta Uudessa verohallinnon ohjeessa on huomioitu 1.1.2012 voimaan tulleet lainsäädäntömuutokset koskien osinkotulojen verotusta.

Ohjeet löytyvät osoitteesta http:// www.vero.fi

Työ- ja elinkeinotoimistojen työvoima- ja yrityspalvelut (TEpalvelut) uudistetaan vuoteen 2013 mennessä.

Uudistus tarjoaa nykyistä selkeämmän palveluvalikoiman, tehokkaat palvelujen tuottamistavat sekä kaikille kansalaisille tasapuolisen palveluverkoston.

Yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palveluja lisätään. Asiointia TE-toimistossa helpotetaan ja nopeutetaan nykyistä kattavampien verkkoasiointimahdollisuuksien avulla.

TE-toimiston keskeisenä työnä on jatkossakin työnvälitys: työnhakija saa nopeasti sopivaa työtä ja työnantaja osaavaa työvoimaa. Tämän perustehtävän lisäksi TE-toimiston palvelulinjoilla erikoistutaan osaamisen kehittämispalvelujen sekä erilaisten työllistymistä tukevien palvelujen tarjontaan. Asiakkaat saavat oikeata palvelua heti asiakassuhteen alussa.

TE-toimiston palveluvalikoimaa uudistetaan siten, että se tukee nykyistä paremmin työllistymistä ja työvoiman saantia sekä yritystoiminnan käynnistymistä ja kehittämistä.

TE-toimistoverkosto uusitaan vuoteen 2013 mennessä. Uudistus ei heikennä alueiden tai asiakkaiden palvelujen saatavuutta. ELY-keskukset vastaavat siitä, että niiden toimialueella on tarjolla lainsäädännön mukaiset

TE-palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille.

Asiakkaan näkökulmasta konkreettisin muutos on verkkoasiointimahdollisuuksien lisääntyminen. Tavoitteena on, että asiakas voi verkkopalvelu mol. fi:n palvelukanavilla hoitaa suurimman osan asioistaan. Verkkopalveluiden lisäksi asiakkaat voivat käyttää valtakunnallisia puhelinpalveluja.

Pk-yrityksille uusi ympäristöjärjestelmä Pk-yrityksille on kehitetty kevennetty EcoStart-ympäristöjärjestelmä, joka tähtää yrityksen toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

Ympäristöjärjestelmä on saatavissa konsultointipalveluna ELY-keskuksista.

Pk-yrityksille on kehitetty kevennetty EcoStart-ympäristöjärjestelmä, joka tähtää yrityksen toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.

Ympäristöjärjestelmä on saatavissa konsultointipalveluna ELY-keskuksista.

Yritykselle laaditun ympäristöohjelman avulla pyritään lisäämään ekotehokkuutta ja luomaan säästöjä. Kokemukset osoittavat, että yrityksissä on varsin pienillä rahallisilla panostuksilla saavutettavissa merkittäviä säästöjä erityisesti energia-, vesi- ja jätehuoltokustannusten osalta.

EcoStart-ympäristöjärjestelmää toteutetaan yrityksen ja asiantuntijoiden yhteistyönä.

Ympäristöjärjestelmää laadittaessa yritys käy konsultin kanssa systemaattisesti läpi yrityksen toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat, jonka pohjalta laaditaan tavoitteellinen ympäristöohjelma.

EcoStart-ympäristöjärjestelmää kehitetään osana Etelä-Savon ELY-keskuksen Yritysten ja liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelmaa, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta sekä ELY-keskuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu kehittämistyöhön. www.ecostart.fi

Finnveralle 700 miljoonaa lainojen ja takausten rahoitukseen Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveralla on valtuudet myöntää tänä vuonna

21

yritys •tietoa yhteensä 700 miljoonaa euroa korkotuettomia investointi- ja käyttöpääomalainoja ja takauksia suomalaisille yrityksille.

Myöntämisvaltuus on samansuuruinen kuin vuodelle 2011 myönnetyn korkotuettomien lainojen ja takausten määrä. Myöntämisvaltuuden määrässä on otettu huomioon vuoden 2012 rahoituksen kysyntään vaikuttavat seikat, kuten heikko talouskehitys.

Pk-yritysten rahoituksen saatavuus on edelleen osin haasteellista, joten Finnvera Oyj:n rahoitusta tarvitaan täydentämään rahoitusmarkkinoita.

Lisäksi Finnvera Oyj:n strategian mukainen riskinoton hallittu lisäämi-

nen aloittavien yritysten ja kasvuyritysten rahoituksessa lisää myönnettävää rahoitusta.

Yrittäjäsukupolvenvaihdosten ja muiden yritysjärjestelyjen vilkastuminen lisää rahoituksen kysyntää. Myös työllisyyden turvaaminen äkillisillä rakennemuutosalueilla ja -toimialoilla vaikuttaa rahoituksen kysyntään.

Valtion vuoden 2012 talousarviossa on jo erikseen päätetty, että Finnvera Oyj saa myöntää vuonna 2012 alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luottoja enintään 128 330 000 euroa sekä elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä

Delivering solutions.

enintään 134 314 000 euroa.

Valtion talousarviossa vuodelle 2012 on arvioitu, että valtiolle aiheutuu maksettavaa luotto- ja takaustappioina tänä vuonna noin 32,8 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Finnvera myönsi korkotuettomia investointi- ja käyttöpääomalainoja ja takauksia yhteensä noin 667 miljoonaa euroa. Näistä 341,4 miljoonaa euroa käytettiin korkotuettomiin investointi- ja käyttöpääomalainoihin ja 449 miljoonaa euroa takauksiin.

Hyvä paikka elää ja yrittää

DB Schenker on suomeksi perillä

Saat yhdestä osoitteesta markkinoiden laajimman palveluvalikoiman, joka joustaa innovatiivisiin ratkaisuihin – olipa kyse varastoinnista Turun logistiikkakeskuksessamme tai Ärräexpressin noutopistepalvelusta. Helppoutta ja nopeutta tuovat alan edistyksellisimmät verkkopalvelut. www.dbschenker.com/fi | www.kiitolinja.fi

Ota yhteyttä: Turun Seudun Kehittämiskeskus www.turunseutu.fi puh. 02 330 000 Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri www.potkuri.fi puh. 040 488 2000 www.turku.fi

22

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

kansain • välistä Suomi hyötyy Venäjän WTOjäsenyydestä Venäjä näyttää vihdoin liittyvän Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi ensi vuonna. Välittömän vaikutuksen arvellaan jäävän vähäiseksi, mutta pidemmällä aikavälillä WTO-jäsenyydellä arvioidaan yleisesti olevan myönteinen vaikutus Venäjän talouteen erityisesti suorien ulkomaisten sijoitusten kasvun vaikutuksesta.

Venäjän kokonaistuotannon taso voi nousta keskipitkällä aikavälillä 3,3 prosentilla jäsenyyden myötä. Venäjän WTO-jäsenyydestä on hyötyä myös Suomen taloudelle. Suomen kokonaistuotannon taso voi lisääntyä kasvaneen viennin myötä 0,1–0,2 %. Tämä merkitsisi noin 200–300 miljoonan euron lisäystä kokonaistuotannossa ja 4500–6500 henkilön lisäystä työllisyydessä.

Lisäksi Venäjän WTO-jäsenyydestä voi olla hyötyä Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille sekä transitokuljetuksiin liittyvälle liiketoiminnalle markkinan kasvaessa. Maailmantalouden epävarma tilanne voi viivästyttää positiivisia vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä Venäjän WTO-jäsenyys on kuitenkin suotuisa tekijä niin Venäjän kuin Suomenkin talouskehityksen kannalta, koska se vähentää esteitä maiden välisissä taloussuhteissa ja edistää Venäjän liiketoimintaympäristön kohenemista.

Lähde: Suomen Pankki

EURES auttaa yrityksiä työntekijän rekrytoinneissa Euroopasta EURES-verkoston avulla voit hakea ja rekrytoida työntekijöitä EU/ETAalueelta. Verkoston 800 neuvojaa kaikkialla Euroopassa palvelevat sekä työnantajia että -hakijoita. EURESin palvelut ovat maksuttomia.

EURES-neuvojan kanssa voit suunnitella työntekijän palkkaamiseen liittyviä käytäntöjä: - miten ja missä avoimesta paikasta ilmoitellaan, - kuka vastaa avoimeen paikkaan liittyviin tiedusteluihin ja ottaa vastaan hakemukset, - miten haastattelut hoidetaan?

EURES-neuvojat tuntevat eurooppalaiset työmarkkinat ja toimivat apunasi rekrytoinnissa. He auttavat

ajantasa ajan tasa • 2/2012

rekrytoinnin käynnistämisessä, etsivät paikallisen yhteistyökumppanin, tarvittaessa vastaavat tiedusteluihin ja ottavat hakemukset vastaan. Neuvojat opastavat ulkomaisia työntekijöitä suomalaiseen työelämään liittyvissä kysymyksissä.

EURES-verkosto järjestää myös rekrytointimessuja useissa Euroopan maissa. Työnantajat voivat tulla itse messuille mukaan tai jättää työpaikkailmoituksensa EURES-neuvojalle markkinoitavaksi. EURES-verkoston avulla voidaan järjestää myös yksittäisen työnantajan tarpeisiin räätälöityjä rekrytointitapahtumia.

Ota yhteys EURES-neuvojaan lähimmässä TE-toimistossa.

Myös työnantajapalvelujen virkailijat ja Työlinja-.puhelinpalvelu neuvovat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä.

EURES-portaali (Euroopan komissio)

Työpaikkoja ja kustannussäästöjä jätteen avulla EU:n jätelainsäädännön täydellinen täytäntöönpano toisi vuosittain 72 miljardin euron säästöt, kasvattaisi EU:n jätehuolto- ja kierrätyssektorin vuosittaista liikevaihtoa 42 miljardilla eurolla ja loisi vuoteen 2020 mennessä 400 000 työpaikkaa. Tämä käy ilmi tuoreesta EU:n komission tutkimuksesta.

EU:n jätehuolto- ja kierrätyssektori on hyvin dynaaminen, mutta sen taloudellisia mahdollisuuksia voitaisiin vielä laajentaa huomattavasti. Vuonna 2008 sektorin 145 miljardin euron liikevaihto oli noin 1 prosentti EU:n BKT:sta ja sektorilla oli kaksi miljoonaa työpaikkaa. EU:n toimintapolitiikan noudattaminen auttaisi luomaan sektorille 2,4 miljoonaa työpaikkaa ja nostamaan sen vuosittaisen liikevaihdon 187 miljardiin euroon.

Jätteiden laiton käsittely estää nykyisellään hyödyntämästä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia. Kansallisen valvonnan tehostaminen ja tietämyksen lisääminen jätehuollosta parantaisivat tilannetta kuitenkin huomattavasti. Ongelmallista on kuitenkin se, että useimmat hinnat eivät sisällä tavaroiden loppukäsittelyn todellisia kustannuksia. Jos ne sisältäisivät, voitaisiin helpommin ehkäistä jätteen syntymistä. Lisäksi monilta EU-mailta puuttuu edelleen erilliskeräykseen, kierrätykseen ja jätteen hyö-

dyntämiseen soveltuva infrastruktuuri.

Ongelmia aiheuttavat myös järjestelmällisten tarkastusten ja säännösten noudattamisen valvontamekanismien sekä jätehuoltoa koskevien luotettavien tietojen puuttuminen.

EU:n taloudessa kulutetaan vuosittain 16 tonnia materiaaleja henkeä kohden. Tästä määrästä kuusi tonnia muuttuu jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikalle. Useissa EU-maissa suosituin jätehuoltovaihtoehto on kaatopaikalle sijoittaminen. Tämä käytäntö jatkuu edelleen huolimatta voimassa olevasta EU:n jätelainsäädännöstä, vaikka se on ympäristön kannalta kestämätöntä.

Katso vertailevia tilastotietoja EUmaiden jätehuoltotoiminnoista täältä.

Katso vuonna 2011 annettu kertomus edistymisestä jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevan teemakohtaisen strategian täytäntöönpanossa täältä.

Lue koko lehdistötiedote.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Jalkapallon MMkisat Venäjällä 2018 – tietoa liiketoimintamahdollisuuksista … ÄLÄ JÄÄ PAITSIOON! Venäjä valmistautuu vuonna 2018 pidettäviin jalkapallon MM-kisoihin.

Edessä on mittavat investoinnit useissa eri kaupungeissa, jotta FIFA:n asettamat ehdot täyttyvät. Kisakaupungiksi on hakenut 13 venäläistä kaupunkia, joiden välillä valinnan tekee Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA vuoden 2012 lokakuussa. Kisaa tavoittelevien kaupunkien joukossa ovat Donin Rostov, Jaroslavl, Jekaterinburg, Kazan, Kaliningrad, Krasnodar, Moskova, Nižni Novgorod, Pietari, Samara, Saransk, Sotši ja Volgograd. Kisat tullaan järjestämään 12 stadionilla.

Järjestelyt vaativat merkittäviä investointeja infrastruktuuriin, mm. liikenneyhteyksiin, matkailupalveluihin, urheiluinfrastruktuuriin, turvallisuuteen ja terveydenhoitoon. Kisoja varten tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen alustava budjetti on 10 mrd.

USD. Rahoitukseen tarvitaan sekä valtion että alueiden budjettivaroja että yksityisiä investointeja.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kokoaa yhteen suomalaisia yrityksiä, antaa ajankohtaista markkinatietoa kisoihin liittyen sekä

23

kansain • välistä tukee yritysten avointa yhteistoimintaa ja pääsyä jalkapallon MM-kisojen projekteihin oikeiden kontaktien ja ovien avausten kautta.

Mikäli olet kiinnostunut MM-kisojen tarjoamista mahdollisuuksista, pyydämme täyttämään kyselylomakkeen, joka löytyy alla olevan linkin

kautta. Kyselyn ja yritysten antamien vastausten perusteella muokataan toimintasuunnitelma vastaamaan yritysten tarpeita ja kartoitaan rahoitusmalleja.

Kiinnostuneisiin yrityksiin tullaan ottamaan yhteyttä kevään 2012 aikana. www.svkk.fi/jalkapallo.

Vastaukset 16.3.2012 mennessä.

Lisätietoa: Jaana Rekolainen Johtaja, markkinapalvelut ja kansainvälistyminen Email. jaana.rekolainen@svkk.fi Puh. 010 439 1161 / 0400 457 743

78581 .$833$.$0$5,1 HAUSSA 5.3.–3.4.2012

.(9b7.2.286 WR NOR 7XUXQ 0HVVX MD .RQJUHVVLNHVNXV

YLEMPI AMK-TUTKINTO HYVINVOINTITEKNOLOGIA Insinööri (ylempi AMK) | Pori Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | Pori

YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Tradenomi (ylempi AMK) | Pori

Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk

AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA KUVATAIDE (kalligrafia) | Kuvataiteilija (AMK) | Kankaanpää LIIKETALOUS | Tradenomi | Huittinen Julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka ja/tai liiketoimintaosaaminen

TEKNIKOSTA INSINÖÖRIKSI | Insinööri (AMK) | Pori

Lisätietoja: www.samk.fi/aikuiskoulutus

.817$8 8' , 6 78 6 VHPLQDDUL NOR 7XUXQ 0HVVX MD .RQJUHVVLNHVNXV 0XNDQD PP NXQWDPLQLVWHUL +HQQD 9LUNNXQHQ NDQVDQHGXVWDMD (HUR /HKWL SURIHVVRUL 0DWWL 9LUpQ SllWRLPLWWDMD .DUL 9DLQLR NDXSXQJLQMRKWDMDW /HR +DOWVRQHQ MD .DUL .RVNL

Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi

24

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2012

Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!

Kevään 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta: taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi… Olitpa minkä tahansa aihealueen osaaja tai oppija, tarjonnastamme löytyy runsaasti vaihtoehtoja.

Koulutuksissamme on – eri alojen huippuasiantuntijoita – viimeisimmät, päivitetyt tiedot – käytännönläheinen näkökulma – tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille – monipuolinen tarjonta – erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet

Turun kauppakamari järjestää vuosittain 80 ajankohtaiskoulutusta, joihin osallistuu noin 2000 eri alojen edustajaa. Ole sinäkin mukana!

Otamme mielellämme vastaan koulutustoiveita – ota rohkeasti yhteyttä!

Lämpimästi tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan kevään koulutuksiin!

Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

ajantasa ajan tasa • 2/2012

25

MAALISKUU 22.3.

29.3.

Pörssi-ilta Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisävero

HUHTIKUU 3.4.

4.4.

12.4.

13.4.

17.4.

18.4.

19.4.

25.4.

26.4.

27.4.

Excelin perusteet (2. osa 10.4.)

Monikulttuurinen työyhteisö Ajankohtaista rakennusalan veronumerosta sekä tilaajavastuulaista Kirjanpidon peruskurssi (20.4., 4.5. ja 14.5.)

Esityksiä Powerpointilla Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ (24.4., 3.5. ja 9.5.)

Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Verosuunnittelun rajat 2012 Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Myynnin ja markkinoinnin kannattavuus

TOUKOKUU 7.5.

8.5.

Osakeyhtiön verokurssi 2012 Excelin hyötykäyttö (22.5.)

15.5.

Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

29.5.

Velkojan asema ja toiminta maksukyvyttömyystilanteissa

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET RAKENTAMISPALVELUJEN KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS Torstaina 29.3.2012 klo 13-16, Turun kauppakamari Koulutuspäivän aikana käydään läpi huhtikuun alussa 2011 voimaan tulleen ja nyt jo lähes vuoden sovelletun rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden perusperiaatteita ja menettelyn soveltamiseen vaikuttavaa kiinteistön käsitteen määrittelyä arvonlisäverotuksessa. Päivän aikana tutustutaan arvonlisäverolain rakentamispalvelujen

26

linjauksiin sekä selvitetään käännetyn verovelvollisuuden soveltumisedellytysten täyttymistä myydyn palvelun ja palvelun ostajan osalta. Koulutuksen aikana selvitetään lisäksi verohallinnon antaman ohjeistuksen sisältöä ja niissä esitettyjä rajanvetoja. Koulutuksessa käydään läpi käännetyn verovelvollisuuden menettelyn soveltamistilanteita erilaisten käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi perehdytään käännettyä verovelvollisuutta koskeviin laskumerkintöihin ja menettelyn raportointiin kausiveroilmoituksella.

Päivän luennoitsijana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.3.2012 mennessä

AJANKOHTAISTA RAKENNUSALAN VERONUMEROSTA SEKÄ TILAAJAVASTUULAISTA Torstaina 12.4.2012 klo 9-14, Turun kauppakamari Vuoden 2012 aikana rakennusalan työntekijöille otetaan käyttöön harmaata taloutta estävä pakollinen veronumero.

Veronumero auttaa karsimaan pimeää työtä rakennustyömailta. Lain tultua voimaan jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava veronumero merkittynä kuvalliseen henkilötunnistekorttiin. Rakennusalan työntekijät merkitään julkiseen veronumerorekisteriin, josta voi käydä helposti tarkistamassa, onko työmaalla työskentelevä henkilö verottajan tiedossa. Veronumeron avulla verottaja pystyy seuraamaan myös

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

ulkomaisten työntekijöiden Suomessa oleskelua ja verosäännösten noudattamista.

Myös vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki pyrkii vähentämään harmaata taloutta. Laki velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Tilaajavastuulakia esitetään kiristettäväksi 1.7.2012 alkaen rakennustoiminnassa. Tilaajan on vaadittava selvitys tapaturmavakuutuksen ottamisesta, kaikki selvitykset on vaadittava myös vakiintuneilta yrityksiltä ja vakiintuneissa sopimussuhteissa.

Lisäksi rakennustoiminnassa otetaan käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu tapauksissa, joissa tilaaja on tietoisesti käyttänyt huijariyritystä.

Veronumeron käyttöönotosta kertoo ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta ja tilaajavastuulaista puolestaan työmarkkinajohtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 5.4.2012 mennessä KIRJANPIDON PERUSKURSSI 13.4., 20.4., 4.5. ja 14.5. klo 9-12.30, Turun kauppakamari Kirjanpidon peruskurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä, mitä yrityksen juokseva kirjanpito on. Peruskurssille voi osallistua vaikka yrityksen kirjanpidosta ei olisi aikaisempaa kokemusta tai tietoa.

Kurssi soveltuu myös henkilöille, jotka hoitavat työkseen esimerkiksi yrityksen myynti- tai ostoreskontraa. Kurssilla on käytännönläheisiä luentoja, harjoituksia ja etätehtäviä.

Luennoitsijana toimii erittäin pidetty asiantuntija KTL, toimistopäällikkö Asta Manner Visma Services Teemuaho Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 965 € + alv 23 %.

Normaalihinta 1400 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 30.3.2012 mennessä VEROSUUNNITTELUN RAJAT 2012 Keskiviikkona 25.4.2012 klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Luennoitsijoina lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab. Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita: palkkaa vai työkorvausta, sama omaisuus yhtiön ja osakkaan käytössä, osakas työntekijänä, yhtiön varojen siirto osakkaille, mitä vaikutuksia vuoden 2012 verouudistuksilla on

ajantasa ajan tasa • 2/2012

verosuunnitteluun sekä yritysjärjestelyt verosuunnittelun keinona.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.4.2012 mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Torstaina 26.4.2012 klo 10-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Koulutuspäivän aikana käydään läpi kaikki arvonlisäverotuksen ajankohtaiset asiat, mm. uusin oikeuskäytäntö ja kaikki viimeaikaiset ja tulossa olevat lain muutokset sekä niiden käytännön vaikutukset. Käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat mm. kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen tarkentuvat säännökset ja käytännöt, rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden käytännön tulkinnat ja tulossa olevat laskutussääntöjen muutokset. Käsiteltäviä asioita havainnollistetaan tuttuun tapaan runsain esimerkein tyypillisistä soveltamis- ja tulkintatilanteista.

Päivän asiantuntijana toimii arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 19.4.2012 mennessä MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KANNATTAVUUS Perjantaina 27.4.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat laskelmia myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi. Näin ollen koulutus sopii sekä myynnin että talouden ammattilaisille.

Koulutus lähtee liikkeelle siitä, että varmistetaan talousraportoinnin kyky tuottaa luotettavaa tietoa myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi. Lisäksi koulutuksessa mm. paneudutaan joihinkin sudenkuoppiin, joihin helposti astumme esimerkiksi hinnoittelupäätöksissä. Lopuksi, koulutuksessa käsitellään joitakin myynnin ja markkinoinnin argumentteja, joilla varmistamme, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan yrityksen asiakkaalle tuottamasta lisäarvosta.

Päivän asiantuntijana toimii kauppatieteiden tohtori, diplomi-insinööri Toivo Koski Tulosakatemiasta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 20.4.2012 mennessä

27

OSAKEYHTIÖN VEROKURSSI 2012 - Tiivis tietopaketti osakkaille ja kirjanpitäjille Maanantaina 7.5.2012 klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Luennoitsijoina lakiasiain johtaja Vesa Korpela, johtavat lakimiehet Päivi Kaari ja Juha Koponen sekä lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat.

Päivän aikana käytäviä aiheita: osingonjaon verotus, yhtiössä työskentelevä osakas, varojen nosto yhtiö myymällä tai purkamalla, yhtiön rahoittaminen ja omaisuuden siirto yhtiöstä Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenetuhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 30.4.2012 mennessä

VELKOJAN ASEMA JA TOIMINTA MAKSUKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA Tiistaina 29.5.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Päivän aikana käydään läpi kuvitteellisen Firma Oy:n elinkaari velallisena ja perehdytään erityisesti luotonvalvonnan näkökulmasta olennaisiin vaiheisiin sekä asiakirjoihin. Käytännönläheinen koulutus antaa konkreettiset työvälineet maksukyvyttömyystilanteita varten.

Koulutuksen tarkoituksena on vastata jokapäiväisessä työssä eteen tuleviin kysymyksiin, joten osallistujien toivotaan lähettävän luennoitsijalle etukäteen kuvauksia asiaan liittyvistä ongelmatilanteista.

Päivän luennoitsijana toimii lakipalvelupäällikkö, varatuomari Jukka Salmela Duetto Group Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.5.2012 mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tiistaina 15.5.2012 kello 10-16, Radisson Blu Marina Palace Koulutuspäivän aikana käsitellään kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan

28

säännöksiä. Koulutuksessa käydään läpi kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteita ja selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita esimerkkien avulla. Lisäksi perehdytään kansainvälisiä palvelumyyntejä ja -ostoja koskeviin säännöksiin ja palvelumyyntejä ja ostoja koskevaan raportointiin kausiveroilmoituksella sekä tiettyjen palvelumyyntien raportointiin yhteenvetoilmoituksella. Palvelukaupan säännöksiä käydään läpi arvolisäverolain nykyisten säännösten pohjalta sekä useiden esimerkkien avulla. Kurssipäivän aikana luodaan myös katsaus käännetyn verovelvollisuuden soveltamistilanteisiin sekä selvitetään ulkomaan arvonlisäveron palautusmenettelyä pääpiirteissään.

Päivän luennoitsijana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 8.5.2012 mennessä

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Koulutus soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja tehostamiseen jo hallitustyötä tekeville tai sitä harkitseville.

Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin. Luennoitsijoina huippuasiantuntijat. Koulutus on saavuttanut suursuosion koko Suomessa!

AIKATAULU Kevään 2. HHJ – kurssi 1. jakso 18.4.2012 klo 13 – 17.15 2. jakso 24.4.2012 klo 13 – 17.15 3. jakso 3.5.2012 klo 13 – 17.15 4. jakso 9.5.2012 klo 13 – 19 Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 1100 € +alv. 23 %, normaalihinta 1500 € + alv. 23 %.

Ilmoittautuminen: maria.lindbom@ turku.chamber.fi, puh. 02-274 3423

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET IMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ – JOHTAMINEN JA TYÖSKENTELY TEHOKKAAKSI Keskiviikko 4.4.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Moninaisuus on tätä päivää. Aihe on kuuma politiikassa ja viestimissä, mutta mitä se tarkoittaa käytännön elämässä? Miten toimii hyvä monimuotoinen ja monikulttuurinen työyhteisö?

Miten moninaisuuden johtaminen liittyy yrityksen kilpailukykyyn?

Päivän aikana tutkimme tätä kokonaisuutta uudenlaisesta näkökulmasta: työn tuottavuuden, vuorovaikutuksen ja työyhteisön tasapainon kautta. Opettelemme moninaisuuteen liittyviä käsitteitä. Pohdimme miten monikulttuurista työyhteisöä voidaan johtaa tyytyväiseksi ja menestyväksi. Mietimme miten kulttuurierot ja näille antamamme merkitykset vaikuttavat yhteistyöhön. Entä mitä on nykyajan globaali ammattilaisuus ja miten siinä onnistua? Avoin ja välitön keskustelu, ryhmätyöt ja käytännön esimerkit avaavat monikulttuurisuutta luovalla, ammattitaitoa kriittiseen suuntaan kehittävällä tavalla. Opetuksen tavoite on herättää arkeensopivia oivalluksia.

Valmennus soveltuu operatiiviselle johdolle, ryhmänesimiehille ja kansainvälisessä työyhteisössä toimiville asiantuntijoille Luennoitsijana toimii KTT Ella Roininen, CRnet Verkosto.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 28.3.2012 mennessä TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Torstaina 19.4.2012 klo 9-16, Turun kauppakamari Tiedätkö, mitä henkilöstöön liittyviä suunnitelmia työpaikalla tulee laatia? Mitä sisältövaatimuksia suunnitelmilla on?

Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnittelu-velvoitteita ja tarkastellaan suunnitteluvelvollisuuksien taustalla olevia lainsäännöksiä. Tilaisuus kokoaa yhteen eri laeista löytyvät velvoitteet, jotka esitellään kuulijoille selkeästi ja käytännönläheisesti. Tavoitteena kurssilla on, että osallistujat saavat työpaikalleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin. Kurssimateriaali sisältää malleja erilaisista suunnitelmista.

Kouluttajana toimii lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppaka-

ajantasa ajan tasa • 2/2012

marin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.4.2012 mennessä

MUU KOULUTUS

PÖRSSI-ILTA Tiistaina 22.3.2012 klo 17-20, Mauno Koivisto –keskus, Bio City Ilta on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille. Illan aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin. Tilaisuus on maksuton!

Ilmoittautuminen: 15.3.2012 mennessä EXCELIN PERUSTEET Tiistaina 3.4. ja 10.4.2012 klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu Kaikki käyttävät Exceliä. Hyvin harva osaa.

Työkaluohjelmien käytössä tärkeintä on osata usein toistuvat perusasiat hyvin.

Jo muutaman perusniksin paremmalla hallinnalla säästät työaikaasi merkittävästi. Excelin perusteet -kurssilla opimme terveet käytännöt Excelin perustoimintoihin: tiedon syöttö ja asemointi, ulkoasumuotoilut, laskentakaavojen ja diagrammien luonti, kaavojen kopiointi.

Kurssi sopii vasta-alkajille tai perustaitojaan kohentaville. Etenemme rauhalliseen tahtiin ja tehostamme oppimista lukuisilla harjoituksilla.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.3.2012 mennessä ESITYKSIÄ POWERPOINTILLA Tiistaina 17.4.2012. klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu PowerPoint on melko helppo ohjelma, siksi sen opiskelu on usein laiminlyöty.

Muutamien perusasioiden osaaminen säästää esitysten työstämiseen kuluvaa aikaa ja parantaa esityksen laatua.

Kurssilla opitaan esityksen laatimisen valmistelevat toimet, tekstin työstämisen taidot, lisäämään esitykseen kuvia, piirroksia, ääntä ja videoita, sekä laatimaan vaiheittain etenevä kalvoshow. Tavoitteena on kuulijalle suunnattu selkeä esitys, jossa ei keikaroida hienouksilla.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 10.4.2012 mennessä EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Tiistaina 8.5. ja 22.5.2012, klo 14-18, Turun kauppakorkeakoulu Excelin hyötykäyttö -kurssilla tutustumme Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa. Opimme tehokkaita tapoja ratkaista suunnitteluongelmia (budjetti, investointivertailu,

29

töiden allokointi tms.), jalostaa raportteja laajasta data-aineistosta (myyntitilastot, palkkakirjanpidon tiedot tms.), ja laatia käyttäjäystävällisiä lomakkeita ja laskentamalleja. Osallistujilla oletetaan olevan kokemusta Excelin käytöstä.

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 30.4.2012 mennessä

YHTEISTYÖSSÄ HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARIN KANSSA 21.-23.3. Palkanlaskenta 2012 –laivaseminaari 24.-27.3. Talviseminaari 2012 Yrityksen työsuhde- ja veropäivät Levillä 24.-26.4. Henkilöstöpäivät 2012 –laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) 19.-20.4. Arvonlisäverotusta Tallinnassa 9.-11.5. Sihteeri- ja Assistentti 2012 – laivaseminaari 30.5.-1.6.Kirjanpito 2012 –laivaseminaari 3.-9.6. Aasian seminaarisarja: Hongkong

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan aina jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

30

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle.

Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

ANTOISIA KOULUTUKSIA!

ajantasa ajan tasa • 2/2012

aja

Y X MXKOD RWLV VHP LQDD U

L

,&7 7((0$

02%,,/, NH NOR )RUXP 0DULQXP +XLPDVVD NDVYXYDXKGLVVD ROHYD PRELLOLWHROOL VXXV RQ OLLNHYDLKGROOD PLWDWWXQD YLLPHLVHQ YXRGHQ DLNDQD QHOLQNHUWDLVWXQXW 7lQllQ VH NXX OXX WHROOLVXXGHQDORMHQ ELOMRRQDNHUKRRQ KDDVWD HQ MRSD DXWRWHROOLVXXGHQ 6HPLQDDULVVD NlVLWWHOHPPH DLKHWWD \ULW\VWHQ Ql N|NXOPDVWD 3HUHKG\PPH Nl\WlQQ|QOlKHLVWHQ HVLPHUNNLHQ DYXOOD PP VLLKHQ NXLQND SN \UL W\NVHW YRLYDW NHKLWWll LQQRYDWLLYLVWHQ PRELLOLUDW NDLVXMHQ DYXOOD RPDD OLLNHWRLPLQWDDQVD

0(5..$$ -2 .$/(17(5,,6, 6HPLQDDULQ KLQWD H DOY VLVlOWlHQ DDPXSDODQ MD ORXQDDQ

ENNAKKOKUTSU Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivä Logomossa ke 6.6. klo 12 alkaen Varaa päivä jo kalenteriisi!

Luvassa on monipuolista ohjelmaa Turun seudun yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille; mm yritystarinoita ja Round Table -keskusteluja.

Vuonna 2012 teemana on �Kohtaamisia EDE:ssä� ja pääpuhujana Duudsonien Jarno Laasala.

Tilaisuuden ohjelma päivittyy tapahtuman kotisivuille: www.edeturku.fi Tapahtuman järjestää Turun Seudun Kehittämiskeskus

ajantasa ajan tasa • 2/2012

31

M Itella Posti Oy Itella Green