Ajantasa 2/2011

Kaavoituksen tuettava luontaista kehitystä ..........................................................4 Millainen on Turun kaupunkiseutu vuonna 2035 ? ................................................5 Yritysjuridiikka on luottamusbisnestä ...........9 Yrityskauppa – vai kaupan yritys? ............... 10 KUTSU: 13.4. Turun kauppakamarin kevätkokous .. 15

JÄSENLEHTI 2/2011

KEVĂ„Ă„N JĂ„SENTAPAHTUMIA KAUPPAKAMARISSA 0HU

NND

D M

R N

DOH

QWH

ULL

VL

22.3. Yritysturvallisuusiltapäivä, Loimaa RQNR \ULW\NVHVL YDUDXWXQXW ULVNHLKLQ"

29.3.

Yritysturvallisuusaamu, Uusikaupunki DYDLQKHQNLO|ULVNLW MD VDODVVDSLWRVRSLPXNVHW

31.3.

Aamukahvit asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

1.4.

5.4.

Energiatilaisuus HQHUJLD DVLRLWD KDOOLWXVRKMHOPDDQ

6.4.

Yritysturvallisuusaamu, Salo RQNR \ULW\NVHVL YDUDXWXQXW ULVNHLKLQ"

12.4.

Viisas Valitsee Verkkolaskun YDOWDNXQQDOOLQHQ NLHUWXH 7XUXVVD

13.4.

Kevätkokous VllQW|PllUlLQHQ NHYlWNRNRXV

5.5.

10.5.

2

HHJ-alumnilounas +\YlNV\WW\ +DOOLWXNVHQ -lVHQ NRXOXWXNVHQ VXRULWWDQHLOOH

ICT-Teemaseminaari ,&7 DODQ XXVLPPDW NXXOXPLVHW Aamukahvit Manpower YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

2 2 2

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

Turun kauppakamari

SISÄLTÖ

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

Pääkirjoitus Kaavoituksen tuettava luontaista kehitystä .................................. 4

Kuukauden artikkelit (02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Millainen on Turun kaupunkiseutu vuonna 2035 ? ......................... 5 Edustuskulua, mainoskulua vai suhdetoimintakulua ...................... 6 Työsopimuksen purkuperusteista ............................................... 7 Yritysjuridiikka on luottamusbisnestä .......................................... 9 Yrityskauppa – vai kaupan yritys? ...............................................10

Kamarissa tapahtuu Kuvasatoa alkuvuoden tapahtumista...........................................11 KUTSU: 13.4. Turun kauppakamarin kevätkokous .......................15

Yritystietoa Yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin ....16 Uusi yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista .................16 Yritysjohdon henkilötunnuksia on suojattava nykyistä paremmin ....16 Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille ...............16 Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla ....17 Verotulot kasvavat keskuksissa - reuna-alueet maltillisia velanotossa ...........................................17 Sivutoimisen yrittäjyyden käsitettä täsmennetty...........................17 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä jatketaan ..17 Yritysten talousodotukset ennätystasolla ....................................18

Kansainvälistä EU:lla on vielä opittavaa kierrätyksestä.......................................19 Resurssitehokas Eurooppa tähtää kestävään kehitykseen ............19 Suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kasvaneet edelleen...............19 Ulkopoliittisen instituutin julkaisu historian uustulkinnoista Kiinassa ............................................................20 Suomi kuuluu EU:n innovaatiojohtajiin .........................................20 Suomalaisyrityksille uusiutuvan energian l iiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa ..........................................20

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ...................21 Turun kauppakamari kouluttaa keväällä 2011 ................................................................23

ajantasa ajan tasa • 2/2011

3

Kaavoituksen tuettava luontaista kehitystä Kaavoitus on yhteisön tulevaisuutta merkittävästi ohjaava asia. Sillä on monenlaisia vaikutuksia ihmisten ja yritysten tulevaisuuteen. Parhaimmillaan se parantaa ihmisten viihtyvyyttä, helpottaa jokapäiväistä arkea, mahdollistaa olemassa olevien ja uusien yritysten kasvun, lisää alueen vetovoimaisuutta ja varmistaa koko yhteisön jatkuvan uudistumisen. Huonoimmillaan se ehkäisee kaikkien edellä mainittujen toteutumisen. Kaavoitus ei ole helppo ja yksinkertainen asia. Erilaisia intressejä ja tavoitteita on paljon. Kaavoituksella tulisi yhteen sovittaa nämä kaikki kestävällä, vuosikymmenten päähän ulottuvalla tavalla.

Sen toteuttaminen tulee olla taloudellisesti mahdollista jo tänään ja sen tulee vastata vuosikymmenten mukana tuleviin tarpeisiin.

Kaavoitukseen liittyvät asiat ovat kauppakamariosastomme painopistealue tänä vuonna. Tämä senkin takia, että Salon kaupungin keskustan osayleiskaava on parhaillaan valmistelun alla ja on tärkeätä, että elinkeinoelämän tarpeet tulevat siinä huomioon otetuiksi. Osayleiskaavan merkitys on siinäkin mielessä huomattava, että kaavaratkaisuja ja niihin liittyviä erityisselvityksiä voidaan käyttää perusteluina myös tarvittaville maakuntakaavamuutoksille (mm. kauppakeskusten sijoittaminen).

Kaavoituksen tulisi aina vastata tulevaisuuden tarpeisiin, olla aikaansa edellä, jopa tarpeita edellä. Hyvä esimerkki on uuden Salon kaupungin kaavoitus. Se, mikä kaavallisesti oli perusteltua vuosikymmen pari sitten, ei enää tänään ole kaikilta osin toteutettavissa. Salon nykyinen rakenne antaa hyvän lähtökohdan modernin tulevaisuuden kaupungin rakentumiseen. Meillä on tiivis ydinkeskusta ja siihen tiiviisti liittyvä teollisuusalue Meriniitty, joka yhä enemmän on myös erilaisten tilaa vievien palvelujen ja kaupan sijaintialuetta ja hyvä näin.

Kummankin alueen kehittymisestä on pidettävä huolta. Tiivis ydinkeskusta ei voi kehittyä ja säilyttää palveluvarustustaan ilman keskusta-asumista. Asukkaat luovat kysyntää ja lisäävät siten palveluntarjontaa. Kiinnostus keskusta-asumiseen on lisääntymässä.

Meidän ikärakenteemme tai oikeastaan sen tuleva muutos tarkoittaa sitä, että sellaisten ihmisten määrä, jotka haluavat asua aivan ydinkeskustassa, lisääntyy merkittävästi. Uusi kuntarakenne todennäköisesti tarkoittaa myös sitä, että Salon ydinkeskusta on vaihtoehto entisten kirkonkylien taajama-asumiseen.

Maaseudulta muutetaan Saloon.

4

Vaikka savimaa on Varsinais-Suomen vaurauden yksi tukijalka, rakentamiselle se asettaa haasteita. Perustukset on tehtävä kunnolla ja se maksaa. Myös kaavamääräykset edellyttävät tiettyä määrää autopaikkoja ja aivan ydinkeskustassa myös tiettyä määrää liiketilaa, joiden myyntihinnat Salossa ovat alle asuntojen neliöhintojen.

Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaiskustannukset on katettava asuntojen myynnillä.

Ja siitä seuraa se, että rakennusoikeutta tulee olla vähintäänkin sen verran, että rakentaminen on taloudellisesti järkevää.

Kaava ei toteudu, jos sen toteuttamisesta ei saada edes rakennuskustannuksia takaisin. Näin on asianlaita tällä hetkellä ja tällä hintatasolla osalla kaupungin ydinkeskustan tonteista.

Kaavan on myös seurattava muutosta. Kun vuosikymmen sitten kodinkonekauppaa tehtiin muutaman sadan neliön liikkeissä, alle tuhannen neliön kodinkonekauppoja ei edes suunnitella tänään. Kuluttaja haluaa laajan valikoiman vaihtoehtoja ostopäätöstä tehdessään.

Aivan ydinkeskustaan tällaiset kaupat varastoineen eivät yksinkertaisesti mahdu. Sama koskee muutakin tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Myös palveluiden ja teollisuuden välinen raja on hämärtynyt.

Osa teollisesta tuotannosta sisältää paljon palveluita. Tästä syystä aivan kaupungin kyljessä olevan teollisuusalueen luonne on merkittävästi muuttunut. Se on nykyisin yhtä paljon palveluiden kuin tuotannollisen toiminnan alue. Kaavankin tulisi tunnistaa se.

Kaavoitus on myös vuoropuhelua. Kaavoittajan ja kaavan toteuttajien, yrittäjien, on syytä istua samaan pöytään. Näin Salossa on tapahtunutkin. Kaupungin ylin virkamiesjohto ja kaavoituksesta vastaavat sekä Salon kauppakamariosaston hallitus pitivät yhteisen istunnon. Huomasimme, että kummallakin osapuolella on sama tavoite, varmistaa Salon kehittyminen ja vetovoima tulevaisuudessakin. Keskustelun tuloksena uskon, että kumpikin osapuoli ymmärtää hieman enemmän toisiansa ja toistensa tarpeita. Tulevaisuuden parhaaksi.

Jukka Hulkkonen 1. varapuheenjohtaja, Salon kauppakamariosasto toimitusjohtaja, Salon Osuuspankki

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Millainen on Turun kaupunkiseutu vuonna 2035 ?

Tätä kysymystä visioidaan parhaillaan Turun kaupunkiseudun kunnissa vireillä olevassa rakennemallityössä.

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 on PARAS -lain edellyttämän kaupunkisuunnitelman mukainen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva hanke. Rakennemallityö on tärkeä myös elinkeinoelämän kannalta, sillä rakennemallissa otetaan kantaa työpaikka-alueiden ja kaupan ja palveluiden sijoittumiseen.

Kaavoituksen ja alueen maankäytön suunnittelun onnistumisella on tärkeä merkitys alueen elinkeinoelämän kehittymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Myös alueen väestönkasvun hyvä kehittyminen voimistaa elinkeinoelämän menestymistä alueella. Kauppakamarin edustajat osallistuivat tammikuussa pidettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin vaihtoehtoisia malleja alueen kehittämiseksi ja toivat näin elinkeinoelämän näkemyksiä valmisteluun.

Rakennemallin ensimmäisessä hyväksytyssä väliraportissa on määritelty kaupunkiseudun kehittymisen tavoitteet vuoteen 2035 mennessä. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen on vahvasti esillä tavoitteissa.

Rakennemallissa varaudutaan 20.000 työpaikan lisäykseen painottuen palvelusektoriin. Väestönkasvun osalta varaudutaan 75.000 asukkaan lisäykseen. Kauppakamari kannatti omassa lausunnossaan työpaikkojen lisäyksen ja väestönkasvuennusteen mitoittamista suuremmaksi kuin mitä tavoiteluonnoksessa oli esitetty. Riittävän suuri väestönkasvu tuo alueelle dynamiikkaa ja turvaa myös työvoiman riittävyyden.

Asuntotarjonnan osalta rakennemallissa ennustetaan asuntojen tarjonnan lisääntyvän vuoteen 2035 mennessä 78.000 uudella asunnolla. Voimakas väestönkasvu edellyttää riittävää uudisasuntotuotantoa ja sen kohdentamisessa on otettava huomioon erilaiset

ajantasa ajan tasa • 2/2011

asumistarpeet eri väestö- ja ikäryhmillä.

Rakennemallia valmisteltaessa otetaan huomioon myös kestävän kehityksen vaatimukset ja tämä asettaakin liikennejärjestelyille ja yhdyskuntaja palvelurakenteen suunnitelmille haasteita. Tulevaisuudessa tavoitteena on matkapituuksien kasvun hillitseminen sekä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyvyn kasvattaminen. Elinkeinoelämän näkökulmasta ja erityisesti kaupan ja palveluelinkeinon kannalta saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Joukkoliikenteen palvelutason ja kattavuuden tulee merkittävästi parantua, jotta joukkoliikenne olisi kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa. Jotta rakennemalliehdotuksen kestävää kehitystä koskevat tavoitteet toteutuisivat, alueella tulee luoda edellytykset tehokkaalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle, jonka perusteena on nopeudeltaan ja tarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko.

Tammikuun työpajassa käsiteltiin ryhmätöiden muodossa erilaisia vaihtoehtoja suunnata asutuksen ja työpaikkojen kasvua eri alueille ottaen huomioon väestön kasvusta johtuva rakentamistarve. Työpajassa oli esillä kolme eri mallia: ydinkaupunkiseutua painottava malli, monikeskusmalli sekä helminauhamalli. Työryhmien päätelmät mallien vahvuuksista ja heikkouksista ovat pohjana rakennemallin valmistelutyölle.

Ydinkaupunkiseutua painottava malli on jaettu vielä neljään alamalliin: City, Merikaupunki, Tähti ja Vyö. City-mallissa kehittämisen painopistealue on Turun, Raision ja Kaarinan muodostama tiivis ydinkaupunkialue ja väestönkasvu ja rakentaminen on sijoitettu tälle painopistealueelle.

Tarkoituksena on lisätä ydinkaupunkialueen vetovoimaa asuin- ja työpaikkaympäristönä. Palvelut sijoitetaan niin,

että lyhyitä kävelyetäisyyksiä voidaan lisätä. Liikennejärjestelmä perustuu vahvaan joukkoliikenteeseen.

Merikaupunki-, Tähti - ja Vyömallit ovat City-mallin muunnoksia.

Merikaupunkimallissa ydinkeskuksen lisäksi asuminen ja väestönkasvu sijoittuvat Naantalista Piikkiöön ulottuvalle ydinkaupunkialueen rantavyöhykkeelle. Vyö- ja tähtimallien tavoitteena on kasvattaa kaupunkiseudun laajentumat kiinni ydinkaupunkiseutuun joko sakaramaisesti tai vyömäisesti. Kaikille näille malleille on yhteistä vahva joukkoliikenne sekä työpaikka-alueiden sijoittuminen kasvavalle kaupunkialueelle ja väestönkasvun pääosan sijoittuminen ydinalueelle.

Monikeskusmalli painottaa ydinkaupunkiseudun lisäksi olemassa olevia taajamien sekä pikkukaupunkien merkitystä. Tarkoituksena on jakaa väestönkasvu tasaisesti ydinkaupunkiseutua ympäröiviin nykyisiin taajamiin ja pikkukaupunkeihin. Uudet työpaikat sijoittuvat taajamien lisäksi ohikulkutien ja pääteiden varteen. Joukkoliikenne perustuu nykyisen kaltaiseen linja-autojärjestelmään.

Helminauhamallissa pääosa väestön ja työpaikkojen kasvusta ohjataan joko nykyisille tai mahdollisille uusille asemanseuduille ja liikennejärjestelmä perustuu lähijunaan.

Tavoitteena on, että eri mallien pohjalta laadittu ehdotus loppuraportiksi ja toteuttamisohjelmaksi on valmis 31.10.2011. Sitä ennen pidetään vielä työpaja ja käydään lausuntokierrokset raporteista. Lopullinen rakennemalli hyväksytään kunnissa ja Varsinais-Suomen liitossa vuoden 2012 aikana.

■ Lähteet: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 –valmisteluaineisto Lisätietoja ja valmisteluaineisto löytyy osoitteesta: www.turku.fi / turku.info / kehittyvä kaupunki/PARAS

5

kuukauden • artikkelit

veroasiantuntija JUKKA KOIVUMÄKI Helsingin seudun kauppakamari

Edustuskulua, mainoskulua vai suhdetoimintakulua Elinkeinoverolain 7 §:ssä määritellään laajasti vähennyskelpoisiksi kaikki elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. EVL 8 §:ssä on esimerkkiluettelo näistä menoista. Siellä mainitaan vähennyskelpoisiksi mm. tavanomaisista ilmoittelusta, mainoslahjoista, mainostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot. Lisäksi vähennyskelpoisiksi luetellaan 50 % edustusmenojen määrästä.

Arvonlisäverolain 114 §:n mukaan edustusmenot ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia. Näiden vähennysrajoitusten johdosta on tärkeää oppia tuntemaan edustusmenojen ja muiden vähennyskelpoisten menojen käsiteiden erot.

Edustusmenojen luonne Edustusmenoina pidetään asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja, joilla elinkeinonharjoittaja pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten suhteiden säilyttämiseen sekä parantamiseen tai liiketoiminnan edistämiseen muutoin. Edustusmenot kohdistuvat yhtiön ulkopuolisiin tahoihin, joten omaan henkilökuntaan kohdistuvia menoja ei pidetä edustusmenoina.

Edustusmenojen on kuitenkin liityttävä yhtiön liiketoimintaan. Edustusmenoina ei voi siten vähentää henkilökunnan tai osakkaiden yksityismenoja. Tyypillisiä edustusmenoja ovat edustustilaisuudet, edustuslahjat ja edustusmatkat.

Edustusmenoihin luetaan kaikki edustustarkoituksessa syntyneet menoerät, joita ovat mm: ravintolamenot ja edustuslahjojen antamisesta aiheutuneet menot sekä edustusmatkoista aiheutuneet matka-

6

ja majoituskulut.

Edustustilaisuus/ mainostilaisuus/ suhdetoiminta Edustustilaisuus on yleensä suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietyt ennalta rajatut henkilöt. Tilaisuuden tarkoituksena on uusien liikesuhteiden luominen tai entisten säilyttäminen ja parantaminen sekä liikeneuvottelujen edistäminen. Tilaisuus sisältää usein vapaamuotoista ohjelmaa. Tapahtuma voi kuitenkin sisältää myös tuotteiden tai palveluiden esittelyä.

Mainostilaisuudet ovat luonteeltaan avoimia tilaisuuksia, joihin asiakkailla on vapaa pääsy. Osallistujajoukkoa ei ole etukäteen valikoitu. Messut ovat hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta. Mainostilaisuuden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tekeminen tunnetuksi. Mainostilaisuudessa voi olla vähän tarjoilua, jota ei pidetä edustamisena. Koululais-, eläkeläis- tms. ryhmän vierailu yrityksessä ja siihen liittyvät tarjoilut ovat lähinnä PR-kulujen luonteista ja siten vähennyskelpoista.

Sponsoroinnilla yritys pystyy hankkimaan julkisuutta ja tunnettavuutta.

Menot voidaan käsitellä markkinointi- ja mainosmenojen tavoin tulonhankkimiskuluina, mikäli yritys tulee riittävällä tavalla näkyviin sponsoroinnin kohteen toiminnassa tai toimintaympäristössä. Pelkkää kulttuuri- tai urheilutoiminnan rahalla tukemista ilman näkyvyyttä ei voida verotuksessa hyväksyä vähennyskelpoisuuden tuottavaksi sponsoroinniksi. Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteiseksi menoksi, joka on vähennyskelpoinen tuloverotuksessa.

Yritys saa vähentää edellä mainittuja

lahjoituksia enintään 850 € lahjoituksensaajaa kohti. Arvonlisäverotuksessa ei kuitenkaan vähennysoikeutta ole ja tavaralahjoituksen ollessa kyseessä tulee arvonlisävero tilittää oman käytön veron mukaan. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Edustusmeno/kokousmeno Kun asiakasneuvottelujen yhteydessä osoitetun vieraanvaraisuuden tarkoituksena on sopimus- tai liikeneuvotteluiden edistäminen, tarjoilusta aiheutuneet menot kuuluvat edustusmenoihin. Kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin voi sisältyä vain vähäisestä tavanomaisesta tarjoilusta, kuten asiakasneuvotteluissa tarjotuista virvokkeista tai liikkeen omassa ruokalassa tarjotusta lounaasta sekä tavanomaisesta ravintolatarjoilusta johtuvat kustannukset. Tavanomaisena tarjoiluna voidaan pitää päiväsaikaan tapahtuvaa ruokatarjoilua, joka sisältää korkeintaan ruokajuomana käytettävän alkoholin.

Ravintolatarjoilun on nimenomaan tapahduttava liikeneuvottelun yhteydessä.

Yrityksen sisäisistä palavereista tai hallintoelinten kokouksista johtuvat menot eivät siis kuulu rajoitetusti vähennyskelpoisten edustusmenojen joukkoon, vaan kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin. Myös tilintarkastajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot ovat luonteeltaan lähinnä neuvottelumenoiksi katsottavia kokonaan vähennyskelpoisia menoja. Neuvottelumenoja saattaa syntyä myös tapaamisista viranomaisten kanssa.

Edustuslahja/mainoslahja Tavanomaiset mainoslahjat ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Tällaisia

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

lakimies

HANNA SKURNIK-JÄRVINEN Helsingin seudun kauppakamari

Työsopimuksen purkuperusteista Viimeaikainen oikeuskäytäntö Tuoreessa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2011-17 käsiteltiin työsuhteen purkamista tilanteessa, jossa työntekijä oli vapaa-aikanaan esiintynyt television viihdeohjelmassa ja esittänyt siellä mielipiteitään. Helmikuun alussa julkaistun ratkaisun tapausseloste on seuraava: Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla

tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta. Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen.

Kyseinen tapaus on oikeuskäytännössä ensimmäinen, jossa otetaan kantaa purkuoikeuteen tämänkaltaisessa

tilanteessa. Aikaisemmissa tapauksissa on kyllä ollut kyse vapaa-ajan tapahtumien seurauksista, mutta kysymys niissä on ollut siitä, että työntekijä on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn tai epärehelliseen toimintaan työnantajaa kohtaan ja sen vuoksi menettänyt työnantajan luottamuksen. Siitä syystä kyseinen tapaus on merkittävä ja antaa lisää tietoa siitä, milloin purkuperusteet voivat täyttyä tilanteissa, jossa purkuun johtava toiminta ei tapahdu työssä.

ovat mm. yritysten tuotteiden näytelähetykset. Mainoslahja on arvoltaan vähäinen massalahja, joka annetaan samanlaisena ja usein samanaikaisesti useille vastaanottajille. Mainoslahjoihin on usein painettu yrityksen nimi ja liiketunnus.

Arvonlisäverotuksessa tavanomaisen mainoslahjan arvona verottaja on pitänyt maksimissaan 35,00 euron verollista ostohintaa.

Edustuslahja on valittu yksilöllisemmin vastaanottajaa silmällä pitäen. Edustuslahja annetaan yritykseen liikesuhteessa olevalle henkilölle esimerkiksi hänen merkkipäivänään.

Jos lahja on arvoltaan vähäinen ja sellainen, jota yritys muutoin jakaa mainostarkoituksessa, ei lahjan antaminen merkkipäivälahjana muuta sen hankintamenoa edustusmenoksi. Alkoholilahjojen on verotuskäytännössä

katsottu aina liittyvän edustamiseen.

pitää liiketoiminnan tai hallinnon ja tilintarkastuksen kannalta tarpeellisena, siitä aiheutuneet kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia muinakaan elinkeinotoiminnan menoina. Koska edustusmenojen on liityttävä tulon hankkimiseen elinkeinotoiminnassa, edustusmenoina ei voida vähentää yrittäjän, osakkaan tai heidän perheenjäsentensä yksityismatkoista aiheutuneita menoja.

ajantasa ajan tasa • 2/2011

Edustusmatkat Asiakkaille, tavarantoimittajille tai muille liiketuttaville järjestetyt virkistysluonteiset matkat ovat edustusmatkoja. Jos matkan pääasiallinen tarkoitus on edustaminen, matkakuluja käsitellään edustusmenoina myös siltä osin kuin ne johtuvat matkojen isännyydestä, eli yrityksen omien työntekijöiden osallistumisesta matkaan. Edustusmenoja ovat myös matkakulut esim. asiakasliikkeen juhlatilaisuuteen.

Edustusmatkaan voi liittyä myös sellaisia kokouksia, messuilla käyntejä yms., joiden kustannukset ovat vähennyskelpoisia muina liiketoiminnan menoina.

Yhtiön tilintarkastajille, hallintoelinten jäsenille tai luottamusmiehille järjestetyt matkat eivät ole edustusmatkoja. Jos tällaista matkaa ei voida

Purkuperusteet lain mukaan Työsopimuksen purkuperusteista säädetään työsopimuslain 8 luvun 1 pykälässä. Pykälän mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden

Vaatimukset tositteille Normaalien tositemerkintöjen lisäksi edustuskulujen tositteilla tulee näkyä henkilöiden nimet joita edustus on koskenut. Lisäksi tositteelta tulee ilmetä edustuksen luonne ja selvitys miten edustuskulu on liittynyt liiketoimintaan.

■

7

kuukauden • artikkelit niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Laki ei luetteloi syitä, joilla työsopimus voidaan purkaa. Purkuperusteen tulee aina olla painavampi kuin irtisanomisperusteen, eivätkä purun syynä saa olla tuotannolliset tai taloudelliset perusteet, vaan perusteena tulee olla työntekijän vakava sopimusrikkomus, laiminlyönti taikka epäasiallinen käytös tai menettely. Hallituksen esityksen mukaan työnantajalla voisi olla oikeus purkaa työsopimus silloin, kun työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttää siellä päihdyttäviä aineita. Purkamisperuste voisi täyttyä myös, jos työntekijä törkeällä tavalla rikkoo kilpailevan toiminnan kieltoa.

Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa – muun muassa kussakin työsuhteessa johtuvista erityispiirteistä riippuen – myös työsuhteen kannalta epäasianmukainen käyttäytyminen vapaa-aikana voisi merkitä purkamispe-

rusteen täyttymistä. Jos työntekijä syyllistyisi vapaa-aikanaan sellaiseen rikolliseen tekoon tai käyttäytymiseen, joka vakavalla tavalla heikentäisi osapuolten välistä luottamusta tai muutoin vaikuttaisi olennaisella tavalla työntekijän työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen, purkamisperuste voisi täyttyä.

Purkuperuste voi täyttyä myös työntekijän työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen alentumisen perusteella. Yleensä työsopimukset päätetään sairauden perusteella irtisanomalla, mutta hyväksyessään myös purun mahdollisuuden korkein oikeus perusteli kantaansa sillä, että jos sairaustapauksissa purkuoikeus rajattaisiin kokonaan pois, ei määräaikaisia työsuhteita koskaan voisi sairauden perusteella päättää.

Purkamisperusteen täyttymistä tulee pohtia kokonaisarviolla. Samalla tavalla kuin irtisanomisperusteiden kohdalla tilannetta tulee siis harkita kokonaisuutena, ja harkinnassa merkitystä on muun muassa rikkomuksen luonteella, työntekijän asemalla sekä myös yrityksen koolla ja toimialalla.

Näin ollen muun muassa teon yleinen moitittavuus, teon vaikutukset ja aiheu-

tunut vahinko vaikuttavat harkintaan.

Myös työnantajan toimiala ja työn erityisvaatimukset voivat kokonaisarviossa vaikuttaa. Edellä kerrotun tapauksen osalta merkitystä oli työnantajan yrityskuvalla ja sen vahingoittumisella sekä työnantajan yleisillä arvoilla, jotka se oli selvästi viestinyt myös työntekijöille ja joihin nämä olivat sitoutuneet.

Purkuoikeuden käyttäminen ja menettely työsuhdetta purettaessa Työnantajan tulee vedota purkuperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon purkuperusteen täyttymisestä. Olennaista on nimenomaan tiedonsaannin hetki, jonka jälkeen reagointi on tapahduttava määräajassa. Työntekijälle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi purun taustalla olevista perusteista ennen kuin työsopimus puretaan. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.

Purussa työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan työsuhteen päättyessä, ellei osapuolten välillä ole sovittu palkanmaksusta tavanomaisena palkanmaksupäivänä. ■

In Memoriam DI Lars-Petter tte er ( L Lasse) asse) G Godenhielm Suru-uutinen tavoitti meidät helmikuun yhdeksäntenä päivänä: kauppakamarin hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Lars-Petter Godenhielm oli menehtynyt edellisenä päivänä kotonaan Kauniaisissa. Lasse, niin kuin me kaikki häntä kutsuimme, oli syntynyt syyskuun 9. päivänä 1940 ja oli kuollessaan siis 70-vuotias. Siunaustilaisuus pidettiin Helsingin Vanhassa kirkossa 2.3.

Lassen opimme tuntemaan iloisena, aidosti ystävällisenä ja asialleen omistautuneena ihmisenä. Kauppakamarin hallitustyöskentelyyn hän osallistui kahdessa jaksossa, Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtajan roolissa. Lasse arvosti kauppakamarityötä, ja saimme pitää hänet siinä mukana aivan viimeiseen asti. Siitä olemme hänelle syvästi kiitollisia.

Vuosina 1968–79 Lasse toimi eri tehtävissä Wärtsilän Helsingin telakalla mm. projekti-insinöörinä ja piirustuskonttorin osastopäällikkönä. Vuonna 1979 hänet nimitettiin Wärtsilän Kot-

8

kan kan telakan tellakkan johtajaksi joh ht ajjakksii ja ht ja 1983 1983 Wärtsilä Wärttsil ilä ilä Dieselin Turun tehtaan johtajaksi. Turussa Lasse toimi vuoteen 1987, jolloin hän siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden apulaisjohtajaksi.

Fiskars-konserni palkkasi hänet vuonna 1990 johtamaan tamperelaista Bronto Skylift Oy:tä aluksi konsulttina ja myöhemmin toimitusjohtajana. Näinä vuosina Lasse paneutui henkilönostimiin ja niiden valmistukseen.

Lasse oli haaveillut kauan omasta yrityksestä. Haave toteutui vuonna 1997, jolloin hän osti Kurpan Konepajan Loimaalta. Yhtiö valmisti tuolloin salaojituskoneita, maatilakaivureita ja Dinomerkkisiä henkilönostimia.

Lasse keskittyi tuotannossa henkilönostimien valmistamiseen. Yhtiön nimeksi tuli Oy Dinolift Ab, joka kuvasti paremmin uutta fokusta. Uuden omistajan myötä yhtiö kasvoi yhdeksi maailman johtavista hinattavien henkilönostimien valmistajista.

Joitain vuosia sitten tyttäret tulivat mukaan yrityksen toimintaan. Hiljattain Karin nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi, ja Lassen oli tarkoitus jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Tyttäristä Eva on mukana yhtiön hallituksessa.

Lassea jäävät suremaan vaimo, tyttäret, vävyt, kuusi lastenlasta ja lukuisa joukko ystäviä, niin kuin myös me täällä ■ kauppakamarissa.

Jari Lähteenmäki

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

Yritysjuridiikka on luottamusbisnestä Krogerus on yksi Suomen johtavista liikejuridiikkaan erikoistuneista asianajotoimistoista. Yrityksen perusti 1990-luvun alussa Hannu Krogerus, joka oli tuolloin jo ehtinyt tehdä merkittävän uran yritysjuristina. Krogerus halusi perustaa asianajotoimiston, joka olisi aidosti asiakaslähtöinen, käytännönläheinen ja valtakunnallinen.

Turun seudulla yritys on toiminut vuodesta 2006, jolloin asianajotoimisto Ylönen & Co yhdistyi Krogerukseen.

Krogeruksen kasvu on ollut vahvaa koko 2000-luvun. Nykyään toimisto työllistää noin 150 henkeä, joista on lakimiehiä lähes 90. Turun toimistossa lakimiehiä on seitsemän ja henkilökuntaa on kaiken kaikkiaan kymmenkunta. –Olemme yksi viidestä suuresta asianajotoimistosta Suomessa.

Ja kaikki Turun toimiston juristimme ovat muuten valmistuneet Turun yliopistosta, kertoo partner Sami Laine, joka vastaa Turun toimipisteessä liikejuridiikkapalveluista. Laineen osakaskollega Turun toimistolla on Hannu Ylönen, joka on yksi johtavista maksukyvyttömyysjuridiikan erityisasiantuntijoista Suomessa.

Krogerus on täyden palvelun liikejuridiikkatalo. –Painopistealueitamme ovat transaktiot, riitojen ratkaisu, teknologia, kilpailuoikeus sekä energia- ja ympäristöjuridiikka, mutta palvelumme kattavat kaikki liikejuridiikan osaalueet Laine jatkaa. Yrityksen asiakaskunta on laaja, mikä juontaa osittain juurensa vahvaan paikalliseen läsnäoloon ja valtakunnallisuuteen. Krogeruksella on toimistot Helsingin ja Turun lisäksi Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Krogeruksen asemaa suomalaisessa toimijakentässä kuvaa se, että heidän asiakkainaan on noin kolmasosa Suomen sadasta merkittävimmästä yrityksestä. Asiakkaina on yritysten lisäksi myös laaja joukko julkisorganisaatioita.

Tämän päivän liikejuristi on syväosaaja Krogeruksen jokaisella juristilla on yksi tai kaksi erityisosaamisaluetta, joihin he erikoistuvat. – Meillä on ymmärretty, että nykyaikainen liikejuridiikka

ajantasa ajan tasa • 2/2011

Sami Laine, partner.

vaatii pitkälle menevää erikoistumista, syväosaamista, jotta myös ne kaikkein vaativimmat eteen tulevat kysymykset voidaan ratkaista asiantuntevasti ja tehokkaasti, kertoo Sami Laine. Krogerus toimii periaatteella, jonka mukaan koko toimiston asiantuntemus ja kokemus on saatavilla paikallisten toimistojen kautta. – Tyypillisesti asiakkaamme arvostavat sitä, että korkeatasoiset asiantuntijapalvelut ovat saatavissa heitä läheltä ja saman henkilön kautta.

Meillä asiasta vastaava osakas huolehtii tarvittaessa kaikkien asiaan liittyvien toimenpiteiden koordinoinnista siten, että asiakkaan käyttöön varataan aina kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat asiantuntijat valtakunnallisesta organisaatiostamme. Tämä koskee myös kansainvälisiin toimeksiantoihin liittyvien ulkomaan kontaktien hoitamista.

Krogeruksella ei ole omia toimistoja ulkomailla, mutta yrityksellä on keskeisillä markkina-alueilla pitkäaikaiseen yhteistyöhön perustuvat luottokumppanit, minkä lisäksi toimisto kuuluu useisiin kansainvälisiin globaaleihin juristiverkostoihin, joiden asiantuntemus ja resurssit ovat käytettävissä kaikenlaisissa kansainvälisissä toimeksiannoissa. – Näissä ulkomaisissa kumppaneissamme on erityyppisiä vaihtoehtoja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Pääasiassa kansainväliset toimeksiannot ovat keskittyneet maantieteellisesti pohjoismaiden ja Itämeren ympäristömaihin sekä kasvavassa

määrin Venäjälle ja Kiinaan. Lisäksi tietysti Lontoo on eurooppalainen yritysjuridiikan keskus, joka on aina ajankohtainen ja jossa haluamme olla vahvasti läsnä, Laine jatkaa.

Koko Krogeruksen toiminta rakentuu huippulaadun varaan. -Asiakkaillemme kelpaa vain tinkimättömällä ammattitaidolla tuotettu palvelu, josta asiakas saa aitoa lisäarvoa. Tätä sitoudumme kaikille asiakkaillemme tarjoamaan, Laine toteaa. Huippulaadun lisäksi erityisesti käytännönläheisyys ja ratkaisukeskeisyys ovat tekijöitä, jotka erottavat Krogeruksen muista asianajotoimistoista. – Tutkimme muun muassa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttämme, ja haluamme pitää tyytyväisyyden korkealla, Sami laine summaa.

Nykyaikaisilla teknisillä ratkaisuilla helpotetaan myös asianajotoimistojen työskentelyä. –Krogeruksella on sekä yhteinen valtakunnallinen tietojärjestelmä että videoneuvottelujärjestelmä, jotka auttavat päivittäistä työskentelyämme ja mahdollistavat kaikkien resurssiemme joustavan käytön missä päin Suomea tahansa. Pyrimme myös toimimaan alan ”etujoukoissa”, ennakoimaan alan tulevia muutoksia etupainotteisesti, Laine toteaa. – Pystyimme ennakoimaan mm. taannoisen taantuman, ja aiomme olla etujoukoissa myös vastaisuudessa.

■ Teksti: Jaana Mäkikalli

9

kuukauden • artikkelit

Yrityskauppa – vai kaupan yritys?

Yrityskaupoista epäonnistuu karkein luvuin noin puolet. Joidenkin näkemysten mukaan varsinaisesti onnistuneita yrityskauppoja taas on kaupoista noin viidesosa. Varallisuusarvoltaan usein merkittävistäkin yrityskaupoista valtaosa enemmän tai vähemmän epäonnistuu. Mitkä seikat sitten saattavat vaikuttaa tai johtaa yrityskaupan epäonnistumiseen – tai joka viides kerta onnistumiseen?

Yrityskauppa prosessina Yrityskaupan prosessi on erilainen toisaalta myyjän ja toisaalta ostajan kannalta. Molempien intressinä on maksimoida yrityskaupasta saatava hyöty, joka ymmärrettävästi on myyjällä ja ostajalla erilainen. Myös keinot, joilla tavoite voidaan saavuttaa, ovat yrityskaupan osapuolilla hyvinkin erilaiset.

Epäonnistumisen riski on molemmilla osapuolilla. Yrityskauppaprosessin läpivieminen kestää tapauksesta riippuen kuukausia, jopa toista vuotta.

Huolellinen ja tilanteen mukainen valmistautuminen yrityskauppaan on molemmin puolen olennaista.

Valmistautuminen Molempien osapuolien – sekä yrityksen myyntiä että sellaisen hankintaa suunnittelevan - on valmistauduttava yrityskauppaan huolella. Ostajan on selvitettävä itselleen sekä strategiset että operatiiviset näkökulmat, hankinnan konkreettisesta hyödystä puhumattakaan.

Erityisen tärkeä elementti on oston rahoituksen suunnittelu ja varmistaminen. Rahoitus kulkee luonnollisesti hyvin läheisessä suhteessa oston toteutustavan suunnittelun ja järjestelyn rakenteistamisen kanssa. Valmistautumisesta toteutukseen siirryttäessä on ostajalla erityinen tarve tutustua kohteeseen, mikä on hoidettavissa erilaajuisten Due Diligence –tarkastusten avulla.

Myyjällä taas saattaa olla käsillä tilanne, jossa yrityksen kehitysvaihe mahdollistaisi tai jopa edellyttäisi yrityksen myyntiä. Yrityksen myynti

10

saattaa edellyttää ja käytännössä melkein aina edellyttääkin valmistelevia toimenpiteitä myytävässä yrityksessä.

Toimenpiteinä saattavat tulla kyseeseen esimerkiksi jakautuminen tai liiketoimintasiirto myytävän yrityksen taserakenteen keventämiseksi tai kohteen jäntevöittämiseksi.

Verotus Yrityskauppaan osallisia kiinnostaa luonnollisesti ja varsin perustellustikin toteutettavaksi aiotun järjestelyn verokohtelu. Ei liene liioittelua, jos väitän yrityskauppojen – ja erityisesti laajemmin yritysjärjestelyjen – rakenteistuvan liiketoimintatavoitteiden ohella hyvin vahvasti verotuksellisten näkökohtien ja tavoitteiden pohjalta.

Verotus saattaa jopa olla välttämätön syy toteutettavaan yrityskauppaan tai yritysjärjestelyyn.

Arvonmääritys On selvää, että yrityskaupassa kohteen oikea hinnoittelu on erittäin tärkeää.

Hinnoittelussa ongelmana on, että näitä oikeita hintoja on useita. Osapuolen asemasta, tavoitteista tai yrityksen arvon määrittelytavasta riippuen vaihtelevat näkemykset oikeasta hinnasta merkittävästi. Esimerkkinä vajaan sadan miljoonan liikevaihtoa lähes kymmenen prosentin liikevoitolla pyörittävän yrityksen arvoa määritettäessä yhdellä ja samalla menetelmällä, muutamia oletusarvoja muuttamalla saatiin yhtiön arvon vaihteluväliksi negatiivisesta arvosta yli sadan miljoonaan euron käypään arvoon.

Sitouttaminen Yksi olennaisimmista yrityksen haltuunoton ja onnistuneen yrityskaupan osatekijöistä on hankitun yrityksen avainhenkilöiden sitouttaminen liiketoimintaan yrityskaupan jälkeen. Vaikka yrityskaupan valmistelussa ja toteutuksessa numeroita murskaillessa asia helposti unohtuukin, osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat näiden kaikkien numeroiden takana ja takeena.

Henkilöstön sitouttamiseen on ole-

Veli Suortamo, KPMG Oy Ab, Legal Counsel, varatuomari.

massa useita tehokkaita ja toimivia tapoja, joista voidaan tilanteen mukaan valita soveltuvin järjestely. Sitouttamiseen kuuluu läheisesti yksilöiden sitouttamisen ohella myös yrityksen organisaation sitouttaminen yrityksen toimintaan. Yrityskauppatilanteessa haasteellista on erilaisten organisaatioja toimintakulttuurien yhteensovittaminen yhdeksi sitoutuneeksi ja motivoituneeksi organisaatioksi.

Yrityksen asiantuntijat Onnistuneen yrityskaupan toteuttaminen ilman asiantuntevia avustajia molemmin puolin on nykyään käytännössä mahdotonta. Tarvittavan asiantuntemuksen määrä luonnollisesti vaihtelee kaupan kohteen mukaisesti, henkilöinä yhdestä useisiin kymmeniin. Myös tarvittavan asiantuntemuksen ala vaihtelee, joidenkin alojen kuten verotus, arvonmääritys ja sopimusoikeus säännönmukaisesti liittyessä jokaiseen yrityskauppaan.

Ongelmallista yrityskaupan toteuttamisessa yhtä hyvin kuin asiantuntijoiden käyttämisessä on, ettei joidenkin osakokonaisuuksien huolellinen ja osaava toteuttaminen vielä takaa yrityskaupan onnistumista. Yksikin vajaalla asiantuntemuksella hoidettu tai muutoin epäonnistunut osa-alue saattaa romuttaa koko yrityskaupan tai aiheuttaa ei-toivottuja verotuksellisia, juridisia, tai taloudellisia seuraamuksia.

Ainoa yritys joka yrityskauppaan saa sisältyä on kaupan kohde – yritys ei saa olla sen hankkimiseksi toteutettava järjestely.

■

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

kamarissa • tapahtuu Uusien jäsenten infotilaisuudet

Uusien jäsenten infotilaisuus oli saanut salillisen kuulijoita liikkeelle Turussa.

Salon infotilaisuudessa kuultiin aimo annos kauppakamaritietoutta.

ajantasa ajan tasa • 2/2011

11

kamarissa • tapahtuu

HTM-kahvitilaisuudessa palkittiin 70-vuotis ansiomerkillä Juhani Vähäsalo (vas.) ja Leo Koski (toinen oikealta). Lisäksi HTM-tutkinnon olivat suorittaneet Riitta Mahlberg ja Juha-Matti Salminen.

Nuorkauppakamarikiltalaisia yhteiskuvassa: vasemmalta Päivi Kaijula, Marko Nieminen, Jussi Salo, Elina Kasi, Kimmo Arjasmaa sekä Matti Rossi.

12

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

Turun seudun osuuspankin kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa yritysten riidanratkaisuvaihtoehtoja esittelivät juristi Paula Paloranta Keskuskauppakamarista (toinen oikealta) sekä professori Raimo Immonen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, oikealla.

Aamukahvit petrea

Psykologi Maria Paasikivi piti esityksen stressinhallinnasta

Kevään ensimmäiset aamukahvit nautittiin Kuntoutuskeskus Petrean vieraina. .

ajantasa ajan tasa • 2/2011

13

kamarissa • tapahtuu

Kamarin kinkerit kokosi yhteen Turun kauppakamarin luottamushenkilöitä: valtuuston, valiokuntien sekä hallituksen jäseniä.

Kamarin Kinkerit

Turun Sanomien taloustoimituksen päällikkö Veijo Hyvönen kertoi hyvistä lehdistösuhteista.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori esitteli kansainvälistä kauppaa maailman myllerryksessä vuonna 2011.

14

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

Kinkerit kokoontuivat Naantalissa Kultaranta Golf & Resort tiloissa.

Turun kauppakamarin keskiviikkona 13.4.2011 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9 - 13, Turku

Vieraanamme Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen "Talouskasvu syntyy vain yritysten kasvusta"

Ilmoittautumiset: 6.4.2011 mennessä sähköposti: kauppakamari@turku.chamber.fi tai puhelin: (02) 274 3400

ajantasa ajan tasa • 2/2011

15

yritys • tietoa

16

Yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin

Uusi yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista

Valtioneuvosto on muuttanut suhdannerahoituksen ehtoja siten, että ne ottavat nykyistä paremmin huomioon taloudellisessa tilanteessa viime aikana tapahtuneet muutokset. Päätöksen mukaan suhdannelainan laina-aika ja suhdannetakauksella taattavan lainan tai muun vastuusitoumuksen aika pidentyy nykyisestä kuudesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Suhdannetakauksen käyttö laajentuu koskemaan lainojen lisäksi myös muut vastuusitoumukset.

Hallitus otti suhdannerahoituksen käyttöön maaliskuussa 2009 helpottamaan rahoituskriisiä yrityksissä, joilla oli vaikeuksia saada pankkirahoitusta äkillisesti alkaneen taantuman seurauksena.

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat vuoden 2011 aikana saada erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:ltä erityistä suhdannerahoitusta helpottamaan taantuman yrityksille aiheuttamia rahoitusongelmia. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia.

Suhdannerahoitusta voi vuonna 2011 saada yritys, jonka kannattavuus tai maksuvalmius heikentyi vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman seurauksena, mutta jolla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua.

Lisäehtona rahoituksen saamiselle on, että yritysten päärahoittajat ovat keskenään päässeet sopimukseen lisärahoituksesta tai yrityksen vastuiden vakauttamisesta. Yhtiön osuus suhdannelainasta voi olla enintään 50–70 prosenttia yrityksen rahoituksesta.

Valtioneuvoston arvion mukaan Finnvera Oyj jakaisi suhdannerahoitusta tämän vuoden aikana noin 119 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin yritykset voisivat vauhdittaa investointeja ja turvata erityisesti pk-sektorilla taantuman jälkihoidon ja yrityksen kasvumahdollisuudet.

Finnvera on tehnyt maaliskuusta 2009 vuoden 2010 loppuun mennessä myönteisiä suhdannerahoituspäätöksiä 819 yritykselle, yhteensä 325 miljoonaa euroa.

Lisätiedot: Neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen p. 050 431 6511

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta on antanut uuden yleisohjeen kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä ja kirjanpitoaineistojen säilyttämisestä. Yleisohje tarjoaa kirjanpitovelvollisille ja taloushallinnon palvelujen tuottajille käytännön ohjeistusta taloushallinnon järjestelmien ja prosessien kehittämiseen.

Ohjeessa on täsmennetty kirjanpidon kirjausketjun kuvausta, sekä selkeytetty ja kehitetty tositteita koskeva ohjeistus. Kirjausketju ulottuu liiketapahtumasta tositteeseen ja siitä kirjanpitomerkinnän tekemisen kautta pääkirjanpitoon, josta yhteys jatkuu tilinpäätöksen tuloslaskelmaan tai taseeseen. Kirjausketjun tulee myös toimia tilinpäätöksestä alaspäin siten, että tuloslaskelman ja taseen erien sisältö voidaan pääkirjatilien saldojen ja kirjausten perusteella selvittää. Ohjeessa on myös havainnollistettu kirjanpitoaineiston säilyttämistä koskevia vaatimuksia. Ohjeen liitteenä on esimerkkiyrityksen avulla avattu ohjeessa kuvattuja menettelyjä.

Yleisohje ei ole sidoksissa kirjanpidon tiettyyn tekniseen toteuttamistapaan. Tätä kuvastaa mm. se, että paperitositetta ei enää ole asetettu ensisijaiseksi tositteen muodoksi.

Kirjanpitolautakunta on joulukuussa 2010 antanut asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan yleisohjeen. Tällä hetkellä voimassa on 16 kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ovat luettavissa osoitteessa: www.tem.fi/kirjanpito

Yritysjohdon henkilötunnuksia on suojattava nykyistä paremmin Nykyisin kauppa- ja muissa rekistereissä olevat vastuuhenkilöiden henkilötunnukset ja kotiosoitteet ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Identiteettivarkauksien uhkan kasvaessa on vietävä eteenpäin lakiesitys, jolla rajataan henkilötietojen vapaata saatavuutta,

sanoo johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

- Sisäasiainministeriön työryhmän raportin mukaan identiteettivarkauksien määrä kasvaa Suomessa. Nyt on viimeistään vietävä eduskunnan säädettäväksi laki, joka rajoittaa esimerkiksi kaupparekisterissä olevien henkilöiden henkilötunnusten ja kotiosoitteiden vapaata saatavuutta, painottaa Leena Linnainmaa.

Kansainvälisesti identiteettivarkaudet ovat muodostuneet vakavaksi ongelmaksi. Useat maat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin niiden estämiseksi.

- Vaikka yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa on Suomessa edistetty, yritysten johtohenkilöiden osalta laissa on edelleen merkittävä turvallisuusaukko, joka on pikaisesti tukittava, Linnainmaa jatkaa.

Lisätiedot: Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, puh. 050 356 1183.

Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla myönnettiin vuonna 2010 valtiontukia yhteensä 616 miljoonaa euroa. Tästä 97 miljoonaa euroa meni suurille, eli vähintään 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Näin todetaan valtiontukia arvioineen työryhmän raportissa, joka luovutettiin 1.2.2011 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Määrältään suurimmat tuet olivat Tekesin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan myöntämät 230 miljoonaa euroa ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten yrityksen kehittämisavustuksina myöntämät 136 miljoonaa euroa. Tekes-rahoituksesta suurille yrityksille suunnattiin 75 miljoonaa ja yritysten kehittämisavustuksista 3,8 miljoonaa euroa.

Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä käy raportissaan läpi jokaisen keskeisen TEM-tuen, joita myönnetään myös suuriin yrityksiin sekä esittää jokaisen kohdalla arvion siitä, mitä tulee ottaa huomioon, jos tukea vähennetään.

Työryhmän mukaan yritystukia myönnetään Suomessa vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopan komission vuonna 2009 julkaiseman raportissa todettiin, että Suomessa teollisuudelle ja palveluille myönnetyt

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

tuet olivat 0,47 % bruttokansantuotteesta. Koko EU:n keskiarvo oli 0,49 % ja eniten tukea maksaneissa Unkarissa, Portugalissa, Tanskassa ja Ruotsissa tuen osuus oli yli 0,8 % bruttokansantuotteesta.

Useisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin arvioihin perustuen Suomen valtiontukijärjestelmän voidaan työryhmän mukaan sanoa olevan EU:n ja OECD:n elinkeino-, teollisuus-, ja innovaatiopolitiikan suositusten mukainen sekä laadultaan että vaikuttavuudeltaan hyvän.

TEM:n tammikuussa 2011 asettaman työryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

Työryhmässä olivat edustettuina EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Teknologiateollisuus ja TEM. Sen tuli kartoittaa suurten yritysten yritystukien määrää ja arvioida niiden vähentämismahdollisuuksia. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut tehdä listaa yritystukien leikkauksista.

Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla Luottamus kuntien talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu, tiukempi velkakuri, kohentuneet työllisyysnäkymät sekä kasvaneet kaupan ja palveluiden sekä erityisesti asuntorakentamisen investointinäkymät. Tiedot käyvät ilmi työja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometri – tutkimuksesta, jonka on tehnyt Tilastokeskus.

Aluebarometrin luottamusluku on noussut taantuman aikaisista pakkaslukemista plussan puolelle vahvistuen koko ajan vuoden 2010 aikana. Kehitysnäkymät ovat parantuneet etenkin maakuntien keskusseuduilla, mutta myös monilla niiden ulkopuolisilla alueilla. Helsingin metropolialueella asuntorakentamisen luottamusluku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla 1991–2010.

Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiaikeet ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla kaikilla alueilla.

Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan nyt Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa.

ajantasa ajan tasa • 2/2011

Verotulot kasvavat keskuksissa - reunaalueet maltillisia velanotossa Verotulojen odotetaan kasvavan keskusalueilla vahvemmin kuin maakuntien reuna-alueilla. Sen sijaan velanottoon turvaudutaan keskuksissa jossain määrin muita kuntien enemmän. Kuntatalouden tasapainottamisen keinovalikoima − kuten tuloveroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korottaminen sekä investointien vähentäminen − on aikaisempaa selvästi maltillisemmin käytössä vuonna 2011.

Päättäjät arvioivat, että näihin keinoihin joudutaan turvautumaan jälleen laajemmin vuoden 2011 jälkeen.

Vuotta 2011 seuraavina 2–3 vuonna kunnista 160 arvioi edelleen korottavansa tuloveroprosenttiaan.

Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Päättäjät korostavat seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämään korostetaan aikaisempaa enemmän.

Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annetaan Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla.

Maakunnista Pohjois-Karjala, EteläPohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kainuu kuuluvat maakuntiin, joissa kuntayhteistyössä nähdään muita enemmän ongelmia.

Aluebarometrin avulla päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa on nyt seurattu yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Järjestyksessään 39. kyselyyn on vastannut noin tuhat päättäjää puolivuosittain. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta.

Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia.

Aluebarometri on löydettävissä osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut

Sivutoimisen yrittäjyyden käsitettä täsmennetty Työ- ja elinkeinoministeriö on täsmentänyt yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa ohjettaan sivutoimisen yrittäjyyden osalta. Sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina. Monet näistä yrittäjistä kokevat etenkin työttömyys-

turvaa koskevat säännöt vaikeina, eikä tulkinta ole aina helppoa viranomaisellekaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on täsmentänyt yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa ohjettaan sivutoimisen yrittäjyyden osalta. Sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina. Monet näistä yrittäjistä kokevat etenkin työttömyysturvaa koskevat säännöt vaikeina, eikä tulkinta ole aina helppoa viranomaisellekaan.

Nyt ohjeistuksessa on huomioitu työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ja yhdenmukaistettu soveltamiskäytäntöä. Täsmennetty ohjeistus lähtee siitä, että yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kuukautta), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Sivutoimisena yritystoimintana voidaan pitää myös alkavaa yritystoimintaa silloin, kun työn määrä on vähäistä.

Mahdollista on myös se, että päätoiminen yrittäjyys muuttuu sivutoimiseksi.

Vuonna 2008 Tilastokeskuksen tietojen mukaan yrityksistä 28 prosenttia oli sivutoimisia ja yhä useampi ihminen toimii työmarkkinoilla perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa.

Ohjeistuksen tarkoituksena on myös turhan raportoinnin karsiminen ja toistuvista selvityspyynnöistä luopuminen.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä jatketaan Yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittänyt työryhmä esittää, että seuraava hallitus käynnistäisi hankkeen yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseksi ja jatkotoimenpiteiden edistämiseksi. Toimintamalli voisi laajentaa yrittäjyyden mahdollisuuksia ja monipuolistaa julkista palvelutuotantoa. Aiheesta käynnistyy heti myös kansalaiskeskustelu osoitteessa: www. yritahyvaa.fi [http://www.yritahyvaa.fi] Liiketoimintamallin määrittelyssä työryhmä korostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen.

17

yritys • tietoa Toiminnan vaikuttimena on ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tässä tarkoituksessa yritys käyttää voitostaan yli puolet päämääriensä edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

Asiakas- ja yrityskentässä erottautumista ja toimintamallin tunnettuutta edistämään työryhmä ehdottaa yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävää merkkiä. Sen käyttöönottoon ja myöntämisprosessiin sekä käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmisteltaisiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistettävässä jatkotyössä.

Työryhmä arvioi, että niin yrittäjäksi aikovien kuin olemassa olevien yritysten ja järjestöjenkin piirissä on kiinnostusta ja tarvetta yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalliin. Työryhmä tunnistaa kolme yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävää yrittäjyyden toimintamallia: 1) eettistä arvoperustaa ja kestävää kehitystä voimakkaasti korostavat uuden sukupolven yrittäjät, 2) yhteiskunnallisin tavoitteita toteuttavien perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottajat sekä 3) yritykset, joiden on toiminta-ajatuksensa mukaan kohdennettava toimintansa tuotto yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja jotka toimivat eettisesti kestävällä tavalla.

Työryhmän mielestä yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukemaan ei tarvita uutta erillistä tukijärjestelmää, sillä kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä.

Julkisissa hankinnoissa noudatettavat vaatimukset palvelujen sisällölle vaikuttavat keskeisesti palvelujen ja palvelumarkkinoiden kehittymiseen ja toimijoiden mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa ei käytetä riittävästi hyväksi hankintalain mahdollisuuksia palvelujen laadun kehittämiseen. Hankintoja on tehty liian hintapainotteisesti järjestelyn kokonaistaloudellisuuden kustannuksella.

Kuntia tulisi kannustaa kehittämään hankintakriteerejään tukemaan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä, toimivien palvelumarkkinoiden synty-

18

mistä, tuottavuuden parantamista ja palvelujen hyvinvointi- ja aluetaloudellisten vaikutusten vahvistamista.

Kuntia pitäisi rohkaista myös pitkäjänteisten kehittämiskumppanuuksien rakentamiseen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa.

Työryhmän esitys on yksimielinen ja siihen sisältyy kaksi täydentävää lausumaa.

Yritysten talousodotukset ennätystasolla Yritysten usko maailmantalouden toipumiseen on vahva. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja saksalaisen tutkimuslaitos Ifon tuore World Economic Survey –suhdannekysely osoittaa talousodotusten olevan lähes vuoden 2007 ennätystasolla. Yllättävää ovat myönteiset talousarviot PohjoisAmerikassa ja Länsi-Euroopassa. Sen sijaan Aasiassa yritysten suhdannenäkymät ovat aavistuksen varauksellisempia. Raaka-aineiden ja ruoan hinnan odotetaan kallistuvan 3,4 prosentilla vuonna 2011, mikä ruokkii inflaatiokehitystä ja talouksien ylikuumenemista.

Vuoden 2010 lopun lievä notkahdus suhdanneodotuksissa on kääntynyt vahvaan uskoon talouden toipumisesta, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti, ICC Corporate Economist Advisory Groupin suomalaisjäsen Maarit Lindström.

– Hieman yllättävää ovat myönteiset suhdanneodotukset USA:ssa, jossa työttömyys ja maan talouden tila on edelleen haasteellinen. Euroopan talouskehitys on yhä selkeämmin jakautumassa nopeasti toipuvaan pohjoiseen kuten Saksa, Itävalta, Hollanti ja Suomi sekä talousahdingossa kamppailevaan etelään kuten Kreikka, Espanja ja Portugali. Britanniassa suhdanneodotukset ovat vain lievästi parantuneet uuden hallituksen aikana.

IFO:n maailmantalouden indikaattori

nousi vahvasti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Suhdanneindikaattorin arvo on nyt 106.8, kun se marraskuussa oli vain 98.6 pistettä (2005=100). Luku ylittää pitkän aikavälin (1995-2010) keskiarvon (96.9) ja on lähes vuoden 2007 lopun ennätystasolla.

Huolestuttavana voidaan pitää varauksellisia suhdanneodotuksia Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Markkinoiden ylikuumenemisen vaara on ilmeinen. Brasiliassa ja Venäjällä suhdanneodotukset nousivat vain lievästi.

Nousevien talouksien kasvumoottori yskähtelee – toistaiseksi lievästi.

Arabimaailman levottomuus tekee investoijat varovaisiksi Tunisian ja Egyptin tapahtumien johdosta arabimaailmassa lisääntynyt poliittinen epävakaus ei vielä näy suhdanneodotuksissa, arvioi tilannetta Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. Poliittiset levottomuudet kehittyvillä markkinoilla tekevät investoijat väistämättä varovaisemmiksi jatkossa. Arabimaiden levottomuudet voivat heijastua öljyn hintaan ja Suezin kanavan tilanne globaaleihin tavaravirtoihin Aasian ja Euroopan välillä. Riskit nostavat väistämättä kansainvälisen kaupan kustannuksia.

Kyselyyn vastanneet arvioivat maailmanlaajuisesti lievästi kasvavaa inflaatiota verrattuna viime vuoteen (3,4% vs. 3,1%). Lyhyiden ja pitkien korkojen ennakoidaan nousevan lähitulevaisuudessa.

Päävaluutoista euroa ja Japanin jeniä pidetään yliarvostettuina. Erityisesti Kiinan ja USA:n kesken orastavan valuuttasodan pelätään luovan maaperää kasvavalle kaupan protektionismille keskeisten markkinoiden kesken.

Lisätiedot: pääekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, 040 531 8262 maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, 050 553 5319

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

kansain • välistä EU:lla on vielä opittavaa kierrätyksestä Eräät EU-maat ovat edistyneet loistavasti jätteiden käsittelyssä, mutta EU ei ole silti vielä täysin saavuttanut pitkän aikavälin tavoitettaan kierrätysyhteiskunnasta, jossa ei ainoastaan vältetä jätteiden syntymistä vaan myös hyödynnetään niitä resurssina.

Tämä käy ilmi komission keskiviikkona julkaisemasta kertomuksesta, joka koskee EU-maiden edistymistä jätteiden syntymisen ehkäisemisessä ja niiden kierrättämisessä.

Huono uutinen on, että jätteiden kokonaistuotanto näyttäisi kasvavan edelleen (tai parhaassakin tapauksessa vain pysyvän samalla tasolla) useimmissa EU-maissa, mutta hyvä uutinen on, että kasvu on talouskasvua hitaampaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhdyskuntajätteen tuotanto on vakiintunut noin 524 kiloksi vuodessa henkeä kohti, vaikka kotitalouksien kulutus on samana aikana kasvanut noin 16 prosentilla.

EU-maiden välillä on valtavia eroja. Kierrätysaste vaihtelee muutamasta prosentista 70 prosenttiin. Eräissä jäsenvaltioissa on lähes kokonaan luovuttu kaatopaikalle sijoittamisesta, toisissa taas yli 90 prosenttia jätteestä haudataan yhä maahan.

Viime lokakuussa päivätyssä tutkimuksessa Suomi, Bulgaria ja Saksa mainitaan esimerkkeinä maista, joissa jätetuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Suomella on myös parantamisen varaa käytettyjen paristojen kierrättämisessä.

Jätteiden kokonaistuotannon vähentämiseksi on siis vielä tehtävissä paljon. Esimerkiksi 25 prosenttia kotitalouksien EU:ssa ostamista elintarvikkeista heitetään pois. Noin 60 prosenttia näin syntyvästä jätteestä voitaisiin välttää, mikä erään tutkimuksen mukaan merkitsisi samalla kotitalouksille noin 500 euron säästöä vuodessa.

Vielä on huomattavasti parantamisen varaa ennen kuin nykyiset jätteiden keräämistä ja kierrätystä koskevat EU:n vähimmäistavoitteet saavutetaan.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

ajantasa ajan tasa • 2/2011

Resurssitehokas Eurooppa tähtää kestävään kehitykseen Komissio on esittänyt näkemyksensä strategisista puitteista luonnonvarojen kestävämpää käyttöä ja Euroopan resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä varten.

Luonnonvarat kuten raaka-aineet, ruoka, vesi ja ilma sekä myös ekosysteemit ovat tärkeitä taloudelle ja elämänlaadulle. Näihin resursseihin kohdistuu kuitenkin entistä enemmän paineita maailmanlaajuisesti. EU:n taloudellisen ja ekologisen turvallisuuden kannalta on siksi tärkeää rakentaa resurssitehokkaampi Eurooppa.

Strategia on seitsemäs älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke.

Resurssitehokas Eurooppa -hankkeesta lisätään tietoa lippulaivahankkeista kertovalle verkkosivustolle.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kasvaneet edelleen Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuoreen Kiinan talousnäkymät 2/2010 -katsauksen mukaan Kiinan ulkomaankauppa on ennätyskorkealla tasolla ja suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kasvaneet edelleen. Katsaus on julkaistu CEMATin Talousnäkymät -internetsivustolla osoitteessa http://www.hse.fi/talousnakymat/china.

Kiinan vientivetoinen talous on elpynyt nopeasti ja vuoden 2010 talouskasvuksi kirjattaneen noin 10 %. Nousua on vauhdittanut ripeästi virinnyt ulkomaankauppa: marraskuussa sekä Kiinan vienti että tuonti nousivat historiallisen korkeisiin lukemiin. Vienti kasvoi erityisen nopeasti mm. Brasiliaan ja Venäjälle, mutta myös tärkeimmät vientimarkkinat EU, Yhdysvallat ja Japani vetivät jälleen. Tuonti puolestaan kiihtyi etenkin ASEAN-maista, joiden kanssa Kiinan vapaakauppasopimus astui voimaan vuonna 2010.

Vuonna 2011 ulkomaankaupan näkymiä himmentävät hieman maailmanlaajuisen elpymisen hauraus ja tärkeimpien vientimarkkinoiden mahdolliset ongelmat.

Toimialoista etenkin autoteollisuus, IT-sektori ja paperiteollisuus ovat laajentuneet vauhdilla. Kiina nousi maailman suurimmaksi automarkkinaksi jo vuonna 2009, mutta yhä pahenevien ruuhka- ja ilmanlaatuongelmien vuoksi viranomaiset ovat rajoittamassa autojen määrää mm.

Pekingissä. IT-teollisuus nousi edellisvuoden aallonpohjasta, ja paperiteollisuudessa puolestaan Kiina on noussut maailmanluokan peluriksi pitkälti valtion tukiaisten ansiosta. Kiinan nopean kasvun taustalla onkin osaltaan ollut hallituksen massiivinen elvytyspaketti, jolla on tuettu mm. suuria infrastruktuurihankkeita ja tärkeimpiä teollisuudenaloja. Tukipakettia on suunnattu alkuperäistä suunnitelmaa enemmän myös paikallisen kulutuskysynnän vahvistamiseen.

Investointitahti pysyi vuonna 2010 erittäin korkealla ja perustui elvytyksen lisäksi hyvin korkeaan säästämisasteeseen. Kotitalouksien pankkitalletukset Kiinassa ovat jo noin 4,5 biljoonaa dollaria eli enemmän kuin muiden BRIC-maiden bruttokansantuote yhteensä. Osa elvytyksestä näyttää kuitenkin valuneen kiinteistöspekulointiin, mikä on näkynyt sekä asuntojen että liikekiinteistöjen hintojen huimana nousuna etenkin suurissa kaupungeissa. Uhkaavan kiinteistökuplan lisäksi myös kuluttajahintainflaatio on viime kuukausina jälleen kiihtynyt.

Suorat ulkomaiset investoinnit Kiinaan pysyttelivät hyvällä tasolla koko kriisin ajan, ja vuonna 2010 ne ovat olleet jälleen kasvussa. Suomalaisyritysten Kiina-investointien arvioidaan ylittäneen jo 8 miljardia euroa ja ne perustuvat yhä useammin yritysten globaaleihin tuotantoketjuihin ja Kiinan kehittyvään alihankintaverkostoon.

Ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin raportoineet myös Kiinan kasvavasta protektionismista ja paikallisyritysten suosimisesta ulkomaisten kustannuksella. Lisäksi maan tuotantokustannusetu on hupenemassa. Varsinkin suurkaupungeissa hinnat ovat kohonneet ripeästi, ja vuonna 2010 mm. palkat ovat lähteneet jälleen nousuun. Osa yrityksistä on jo siirtänyt halpatuotantoaan alempien kustannusten maihin, kuten Vietnamiin.

Samaan aikaan kiinalaisyritykset ponnistavat ulkomaille. Kiinan maailmanvalloitus tähtää teknologian, osaamisen ja raaka-aineiden hankkimiseen. Strategian mukaisesti Kiina suuntaa investointejaan kehittyneiden teollisuusmaiden lisäksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan raaka-ainerik-

19

kansain • välistä kaisiin maihin. Sijoituksia ja niihin tähtääviä sopimuksia on tehty viime kuukausina mm. Brasiliassa, Argentiinassa, Intiassa ja Pakistanissa.

Lähde: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT)

Ulkopoliittisen instituutin julkaisu historian uustulkinnoista Kiinassa ”Kiina vaihtaa kommunismin kungfutselaisuuteen” Kiinasta on tullut enemmän kapitalistinen kuin kommunistinen yhteiskunta, ja sen arvot eivät enää perustu kommunismiin. Tämä heikentää kommunistisen puolueen oikeutusta valtaan. Poliittisen retoriikan muutokset ja niitä tukevien perinteiden elvyttäminen viittaavat siihen, että puolue on rakentamassa perinteestä ja historiasta, erityisesti kungfutselaisuudesta, uutta ”poliittista uskontoa” kommunismin tilalle. Perinne ja historia auttavat myös kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä.

Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut 1.2.2011 Jyrki Kallion kirjoittaman raportin historian uustulkinnoista Kiinassa. Kallio työskenteli erityisasiantuntijana Ulkopoliittisessa instituutissa syyskuusta 2009 elokuuhun 2010.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Leena Liukkonen, Ulkopoliittinen Instituutti, puh. (09) 432 7712.

Suomi kuuluu EU:n innovaatiojohtajiin EU:n komissio on julkaissut innovaatiounionin tulostaulun 2010. EU:n sisällä parhaimmat tulokset saa Ruot-

si, jonka jälkeen järjestyksessä tulevat Tanska, Suomi ja Saksa.

EU ei kokonaisuutena ole kuitenkaan pystynyt kuromaan umpeen innovaatioeroja suurimpiin kansainvälisiin kilpailijoihinsa eli Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Talouskriisistä huolimatta kehityssuunta on useimmissa EU:n jäsenvaltioissa lupaava, mutta edistyminen ei silti ole riittävän ripeää.

Voimakkaasti kehittyvistä talouksista EU:lla on yhä selkeä etumatka Intiaan ja Venäjään, Brasilia edistyy jatkuvasti ja Kiina saavuttaa EU:ta nopeasti.

Kyseessä on tulostaulun ensimmäinen painos. Se sisältyy innovaatiounioniin, ja sillä korvataan aiempi Euroopan innovaatioiden tulostaulu.

Tulostaulu antaa aineksia äskettäin julkaistua vuotuista kasvuselvitystä varten, jolla autetaan jäsenvaltioita nimeämään vahvuuksia ja heikkouksia ja parantamaan innovointituloksiaan Eurooppa 2020 -strategian kansallisten uudistusohjelmien avulla.

Vuoden 2010 tulostaulu pohjautuu 25 indikaattoriin, jotka liittyvät tutkimukseen ja innovointiin. Indikaattorit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat ”mahdollistajat” eli innovoinnin mahdolliseksi tekevät perusrakenteet, ”yritysten toiminta”, joka osoittaa, missä määrin Euroopan yritykset innovoivat ja ”tuotokset”, jotka osoittavat, miten edellä kuvatut tekijät muuntuvat koko talouden eduiksi.

Tulostaulu jakaa jäsenvaltiot neljään maaryhmään, joita ovat innovaatiojohtajat (Tanska, Suomi, Saksa, Ruotsi), innovaatioseuraajat (Itävalta, Belgia, Kypros, Viro, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta), kohtuulliset innovoijat (Kroatia, Tšekki, Kreikka, Unkari, Italia, Malta, Puola, Portugali, Slovakia ja Espanja) sekä vähäiset innovoijat (Bulgaria, Latvia, Liettua ja Romania).

Suomalaisyrityksille uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa Tekesin Groove – Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelman vuosiseminaarin 15.2.2011 aiheena oli uusiutuva energia ja sen suomalaisille yrityksille tuomat liiketoimintamahdollisuudet Kiinassa.

Tilaisuuden pääpuhujana toimi Jari Vepsäläinen, joka on juuri valittu johtamaan Kiinan ulkomaisten energiainvestointien komissiota.

Jari Vepsäläinen korosti Kiinan mittavia investointeja infrastruktuuriinsa sekä sen rakentamisen myötä kasvaneisiin ympäristöteknologia- ja energiatarpeisiin. ”Kiinassa uusiutuva energia on juuri nyt yksi tärkeimmistä strategisista sektoreista. Kiinaan perustettu ulkomaisten energiainvestointien komission päätehtävänä on avustaa Kiinan markkinoille pyrkiviä energiayrityksiä.

Kauttamme suomalaisyrityksille avautuu mahdollisuus päästä mukaan Kiinan erittäin suuriin energiainvestointeihin”, Vepsäläinen sanoi.

Tekesin Groove – Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelmalla kehitetään suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa yhdistetään toimiala- ja liiketoimintaosaamista uusilla tavoilla katsomalla teknologioita, palveluita ja niiden toimijoita arvoketjunäkökulmasta.

Ohjelma on suunnattu kasvuhaluisille pienille ja keskisuurille yrityksille.

Suuret yritykset voivat osallistua ohjelmaan pääasiassa toimiessaan aktiivisesti verkoston vetäjinä ja yhteistyössä pkyritysten kanssa. Yritykset voivat hakea ohjelmasta rahoitusta jatkuvasti.

Lisätietoa Groove-ohjelmasta: http://www.tekes.fi/ohjelmat/Groove

Vuokrattavana toimitilaa Kauppakamaritalossa,

Tarkemmat tiedot molemmista kohteista:

Puolalankatu 1, 4. krs, 180 m2. Vapautuu 1.5.2011 tai sopimuksen mukaan.

Turun kauppakamari/Paula Heinonen,

Tarvitsetko asuntoa esim. työsuhdeasunnoksi?

Vuokrattavana huoneisto 3 h+ k, 72 m2 ydinkeskustassa, Kristiinankatu 10, vapautuu 1.4.2011.

20

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA India

USA

B Dembla Valves Ltd. an ISO 9001:2008 certified leading valve (Globe Control Valves, High Performance Double offset Butterfly Valves, High Performance TRIPLE offset Butterfly Valves and Ball Valves) manufacturer & exporter in India. Their customers are wide spread in countries like Germany, Netherlands, Spain, U.K., France, U.S.A., Canada, South Africa, Australia, Taiwan, U.A.E., Kuwait, Malaysia, Singapore and other far-east Asian countries. They are looking for Distributors / Suppliers / Agents.

WTC Delaware, Member Companies

Poland WTC Poznan, Member Company B WTC Member Company Polindus sp .z o.o –Bistyp, has extended its activity in the fields of: corrosion protection works using product called “Cynk Protektor” – galvanizing; production and assembling of light and heavy steel constructions; installation of industrial strings (pipelines, tanks, silos, pumps, etc.); assembly of appliances and machinery to furnish new manufacturing plants.

They are looking for new customers, especially in construction, rail industry, energetic and road construction.

Slovenia B Diamet Branko Dragan s.p. is the leading manufacturer of electroplated tools in Slovenia.

There main activity is production of diamond and CBN electro plated tools in different forms and shapes for treatment polyester, carbon and other reinforced plastics. There products can be used successfully on the following materials and in the following industries.

Fiber-reinforced composites with polyester resin: sailing yachts, motor boats, swimming pool, gli Industry of composite materials – carbon: sailing yachts, motor boats (Marine industry), rubber industry,footwear industry, bathroom interiors, tobacco industry, skiing industry,veterinary science, marble, graphite, ferrites, glass, surf board, bathtubs, shower cabins and furniture.

ajantasa ajan tasa • 2/2011

A, B For sale to end-users and to buy from distributors.

Product type: Commercial aircraft wheels & brakes Details: Wheels & brakes for Boeing & Airbus aircraft, manufactured by Goodrich, Bendix (Honeywell), Dunlop, Aircraft braking systems (ABS) and Messier-Bugatti. New, overhauled and repairable units bought and sold. Exchange contracts available.

B For sale to agents, sales representatives and end-users.

Product type: Conformity Assessment Details: Proprietary conformity assessment programs and processes are based primarily on selected recognized codes, standards and recommended practices and uniquely result in the uniform application of these standards of care around the world. Compliance with requirements results in Certification or Accreditation. There Accreditation demonstrates a facility’s attention to all of three technical disciplines - security, fire protection and life safety. There certification programs are a unique offering, exclusive to a single discipline such as emergency preparedness, fire or security.

Conformity assessment is the process of evaluation that verifies compliance with relevant requirements in voluntary or mandatory codes, standards and regulations.

B For sale to agents, end-users and distributors.

Product type: Synthetic fibers (polyester, nylon) - polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements - nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements - synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control B For sale to end-users and distributors.

Product type: Prepare systems integ-

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

ration for bulk, pneumatic conveying systems Details: Prepare systems integration for bulk, pneumatic conveying systems.

Railcar unloading, bulk bag unloading and filling, ingredient weighing and batching, silos, vacuum conveying systems, weighing systems.

B A member of WTC Delaware offers logistics and transportation services.

Product type: Logistics and transportation Details: third party logistics company specializing in every aspect of the transportation industry. In business for over 100 years, it has strong relationships worldwide to offer a full range of international trade capabilities.

B For sale to end-users, distributors and importers/buyers.

Product type: Travel size personal care products.

Detailes: 3402905010: Waterless hand sanitizer> Infectiguard 15ml bottle, 500/ case 330710: shave cream> 56g, Gillette Foamy 48/cs, 821210: razors> Gillette Good News and Sensor3 Bulk Pack, 330610: tooth paste> Crest 24g 240/ cs, 330610-90: Mouthwash> Scope 44ml 180/cs, 330720: Deodorant> Old Spice and Secret 14g 24/cs, 330510: Shampoo and conditioner> Pantene 51 ml.

B For sale to sales representatives, distributors, agents, direct sale to end-users and importers/buyers.

Product type: International Property & Casualty Insurance Details: Insurance products for multinationals/importers/exporters including property, liability, auto, workers’ compensation, products liability, marine cargo and professional liability.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

21

Viisas valitsee

verkkolaskun 12.4.2011 Turku Viisas valitsee verkkolaskun –kiertue Viisas valitsee verkkolaskun –kiertue vastaa käytännönläheisesti ja konkreettisesti kysymyksiin, miksi ja miten kannattaa nyt siirtyä verkkolaskuihin. Kuulet, mitä eri vaihtoehtoja markkinoilla on tänä päivänä tarjolla verkkolaskun muodostamiseksi. Kuulet myös tutkimustuloksista, miten organisaatiot ovat siirtyneet verkkolaskuihin ja mitä esteitä on kehityksen tiellä.

Ohjelma 8:30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9:00 Tilaisuuden avaus 9:15 Miksi viisas valitsee verkkolaskun?

9:30 Konkreettisia vaihtoehtoja verkkolaskuihin siirtymiselle 10:00 Verkkolasku osaksi päivittäistä pankkiasiointia ja maksuliikennettä 10:30 Olethan jo valmis SEPAan? 10.45 Hyötyykö pieni yritys verkkolaskutuksesta? Mittarina eurot.

11:15 Tilaisuus päättyy

Aika ja Paikka:

12.4.2011 klo 8.30-11.15, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Turku Ilmoittautumiset: ǤƤȀ Tilaisuus on maksuton

Yhteistyössä

aja

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Keväällä 2011

Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!

Tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan kevään koulutuksiin!

Lisätietoja koulutuksista: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi

Olemme mukana tukemassa Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.

Arvomme tänä vuonna jokaiseen koulutustilaisuuteen osallistuneiden kesken lippuja kulttuuritapahtumiin

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

ajantasa ajan tasa • 2/2011

23

MAALISKUU 23.3.2011 28.3.2011

Matkalaskut Excelin hyötykäyttö 1. osa (2. osa 4.4.) I Kurssi 29.-31.3.2011 Hankkeet hanskaan käytännönläheisellä projektinhallinnalla

HUHTIKUU 5.4.2011 6.4.2011 7.4.2011 13.4.2011 15.4. 2011 19.4.2011 27.4.2011 28.4.2011

Sallitun ja kielletyn raja mainonnassa HHJ 1. jakso (lisäksi 11.4.,4.5. ja 11.5.)

Miksi toisen markkinointi toimii, toisen ei? osa 1. (osa 2. 14.4.)

Tulli- ja arvonlisäverokoulutus Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Työpaikan poissaolot Remburssit ja Trade Finance - tunnista riskit, hyödynnä mahdollisuudet Intrastat – sisäkaupan tilastoinnin perusteet

TOUKOKUU 3.5.2011 9.5.2011 10.5. 2011 17.5.2011

24

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Excelin hyötykäyttö 1. osa (2. osa 16.5.) II Kurssi Yritysverotuksen intensiivikurssi Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Perjantaina 15.4.2011 klo 9-16, Sokos Hotel Hamburger Börs Koulutuspäivän aikana käsiteltäviä aiheita; verosuunnittelun rajat, peitelty osinko, osakas työntekijänä, yhtiön varojen siirto osakkaille sekä yritysjärjestelyt verosuunnittelun keinona.

Luennoitsijoina lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja Senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 23%, normaalihinta 420 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 8.4.2011 mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Tiistaina 3.5.2011 klo 10-15, Radisson Blu Marina Palace Päivän aikana tutustutaan viimeaikaisiin lainsäädännön muutoksiin, viimeisimpään oikeuskäytäntöön ja uusiin ALV-ohjeisiin, tulossa oleviin lainsäädännön muutoksiin, rakentamispalvelujen käännettyyn verovelvollisuuteen sekä vähennysoikeuden rajoituksiin liittyviä ongelmatilanteita.

Luennoitsijana arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%, normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 26.4.2011 mennessä YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Tiistaina 10.5.2011 klo 9-16, Radisson Blu Marina Palace Koulutustilaisuudessa käydään läpi seuraavia asioita; osingonjaon verotus tulevaisuudessa, pääoman palautus, tappiot verotuksessa, yrittäjä työntekijänä, henkilöyhtiön verokysymyksiä ja toiminimen verokysymyksiä.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 370 € + alv 23%, normaalihinta 420 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 3.5.2011 mennessä

ajantasa ajan tasa • 2/2011

KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Tiistaina 17.5.2011 kello 9-15, Turun kauppakamari Koulutuspäivän aikana käsitellään kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan säännöksiä. Koulutuksessa käydään läpi kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteita ja selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita esimerkkien avulla.

Kurssipäivän aikana luodaan myös katsaus käännetyn verovelvollisuuden soveltamistilanteisiin ja selvitetään ulkomaan veron palautusmenettelyä pääpiirteissään.

Luennoitsijana arvonlisäveroasiantuntija OTK, Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%, normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 10.5.2011 mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN TULLI- JA ARVONLISÄVEROKOULUTUS Hallitaanko yrityksessäsi tulliselvitysmuodot ja -menettelyt sekä vaatimukset arvonlisäverottomalle vientikaupalle?

Keskiviikkona 13.4.2011 klo 9-16, Turun kauppakamari Mitä säästö- ja suunnittelumahdollisuuksia tavaran tullimenettelyihin maahantuonnissa voi sisältyä ja mitä on huomioitava maahantuonnissa arvonlisäveron osalta? Miten yrityksesi osaa tunnistaa arvonlisäverotukseen liittyvät sudenkuopat kansainvälisessä tavarakaupassa?

Tehokkaalla tulli- ja arvonlisäverosuunnittelulla voidaan säästää merkittävästi rahaa ja aikaa. Suunnittelulla voidaan välttää tarpeettomia ikäviä yllätyksiä ja varmistua siitä, että tavara liikkuu mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti verorajojen yli.

25

Koulutuspäivän jälkeen hallitset perusteet tavaran maahantuonnista, viennistä ja näihin liittyvästä arvonlisäverotuksesta.

Asiantuntijoina Senior Tax Consultant, Tulliasiantuntija Paavo Österberg ja Senior Tax Manager Pekka Hyttinen PricewaterHouseCoopers Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%, normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 6.4.2011 mennessä

REMBURSSIT JA TRADE FINANCE - tunnista riskit, hyödynnä mahdollisuudet Keskiviikkona 27.4.2011 klo 9-16, Turun kauppakamari Päivän aikana tutustutaan käytännön esimerkkien avittamina ratkaisuihin, joilla voidaan suojautua ulkomaankaupan maa, pankki-, ja vastapuoliriskeiltä. Suojaustavoista esillä tärkeimpänä remburssit, lisäksi käsittelemme pankkitakauksia ja Standby–rembursseja sekä näiden soveltamista käytäntöön.

Perinteisesti yllä mainittuja Trade Finance – instrumentteja, kuten rembursseja, käytetään ulkomaankaupan riskeiltä suojautumiseen, mutta viime vuosien aikana on ymmärretty myös eri rahoitusmahdollisuuksien sekä maksuaikajärjestelyjen tuoma lisäarvo ja kilpailuvaltti kaupankäynnille.

Luennoitsijana Jukka Kuusala, Head of Trade & Export Finance, Handelsbanken.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%, normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 20.4.2011 mennessä INTRASTAT - SISÄKAUPAN TILASTOINNIN PERUSTEET Torstaina 28.4.2011 klo 9-16, Turun kauppakamari Tilaisuudessa käydään läpi kaikki Intrastat -tilastoinnin keskeiset kohdat ja lomakkeella ilmoitettavat tiedot. Luvassa on runsaasti käytännön esimerkkejä sekä tietoa siitä, miten sähköiset ilmoitustavat helpottavat tilastoilmoituksen tekoa.

Mitkä ovat tiedonantovelvollisuuden yleiset edellytykset? Mitä ongelmakohtia esiintyy?

Tervetuloa mukaan oppimaan Intrastat -sisäkaupan tilastoinnin perusteet!

Asiantuntijana toimii tulliylitarkastaja Sari Tuhkanen, Eteläinen tullipiiri Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%.

Normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 21.4.2011 mennessä

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Koulutus soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja tehostamiseen jo hallitustyötä tekeville tai sitä harkitseville.

Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin. Luennoitsijoina huippuasiantuntijat. Koulutus on saavuttanut suursuosion koko Suomessa!

AIKATAULU Kevään 2. HHJ – kurssi 1. jakso 6.4.2011 klo 13 – 17.15 2. jakso 11.4.2011 klo 13 – 17.15

26

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

3. jakso 4.5.2011 klo 13 – 17.15 4. jakso 11.5.2011 klo 13 – 19 Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 1100 € +alv. 23 %, normaalihinta 1500 € + alv. 23 %.

Ilmoittautuminen: maria.lindbom@turku.chamber.fi, puh. 02-274 3423

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET MATKALASKUT Keskiviikkona 23.3.2011 klo 9-13, Turun kauppakamari Matkakustannusten korvaaminen ja muut matkustamiseen liittyvät erityissäännökset ovat aina verottajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijälle aiheutuu työmatkan johdosta. Mistä matkoista korvauksia voidaan maksaa ja miten päivärahat maksetaan?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat aamupäivän aikana vastauksia.

Asiantuntijana toimii lakimies Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 16.3.2011 mennessä

MYYNTI JA MARKKINOINTI SALLITUN JA KIELLETYN RAJA MAINONNASSA Tiistaina 5.4.2011 klo 9-15, Turun kauppakamari Mainonnan eettinen neuvosto arvioi mainoksia – mutta miten? Joskus neuvoston mainokselle antama huomautus yllättää mainostajan. Tiedätkö, mihin asioihin mainostajan ja mainonnan tekijöiden on syytä kiinnittää huomiota mainontaa suunniteltaessa?

Opi mainonnasta lukuisten käytännön esimerkkien avulla. Päivän aikana saat selkokielisen ohjeistuksen mm. siitä miten mainoksen hyvän tavan mukaisuutta arvioidaan.

Kouluttajina toimivat varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Paula Paloranta Keskuskauppakamarista sekä varatuomari, partner Markus Myhrberg Lexia Oy:stä Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 29.3.2011 mennessä

MIKSI TOISEN MARKKINOINTI TOIMII, TOISEN EI? Torstaina 7.4. ja 14.4.2011 klo 9-12, Turun kauppakamari Jos yrityksesi markkinointi ei pure, tervetuloa kurssille. Jos taas luulet kaiken olevan hyvin, sitä lämpimämmin tervetuloa!

3+3 tuntia erittäin käytännönläheistä opetusta ja yhdessä pohtimista markkinoinnin ydinasioista.

Tämä koulutus päivittää markkinoinnin perusteet ja tarjoaa konkreettisia toimintamalleja oman yrityksesi markkinoinnin kehittämiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Erityisenä painopisteenä on madaltaa kynnystä tulokselliseen markkinointityöhön, jossa tärkeintä ei ole yrityksen tai panosten koko, vaan systemaattisuus ja todellinen asiakasnäkökulma.

Kouluttajana Ville Räike (KTM, yrittäjä), Hungry Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23%, normaalihinta 480 € + alv 23%.

Ilmoittautuminen: 31.3.2011 mennessä

TYÖPAIKAN POISSAOLOT Tiistaina 19.4.2011 klo 9-16, Turun kauppakamari Koulutuspäivään on koottu tehokas paketti poissaoloista. Tilaisuudesta hyötyvät niin esimiehet kuin henkilöstöhallinnossa työskentelevätkin. Vastauksia annetaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Milloin työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus? Milloin sitä ei ole? Missä tilanteissa sairaus voi olla työsuhteen päättämisperuste? Miten vuosilomien kanssa menetellään perhevapaiden aikana? Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet perhevapaista ilmoittamisien suhteen? Millä perusteilla työntekijällä on oikeus päästä opintovapaalle?

Luennoitsijoina lakinaiset Hanna Skurnik-Järvinen sekä Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.4.2011 mennessä

ajantasa ajan tasa • 2/2011

27

MUU KOULUTUS EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Suuren suosion vuoksi järjestämme keväällä 2011 kaksi samansisältöistä Excel -kurssia Maanantait 28.3. ja 4.4.2011, klo 14 - 18, Turun kauppakorkeakoulu, SEKÄ Maanantait 9.5. ja 16.5.2011, klo 14 - 18, Turun kauppakorkeakoulu Kaikki käyttävät Exceliä. Hyvin harva osaa. Työkaluohjelmien käytössä tärkeintä on osata usein toistuvat perusasiat hyvin. Jo muutaman perusniksin paremmalla hallinnalla säästät työaikaasi merkittävästi. Kurssin ensimmäisenä päivänä opimme terveet käytännöt Excelin perustoimintoihin kuten tiedon syöttö ja asemointi, ulkoasumuotoilut, laskentakaavojen ja diagrammien luonti.

Toisena päivänä tutustumme Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa. Opimme tehokkaita tapoja ratkaista suunnitteluongelmia (budjetti, investointivertailu, töiden allokointi tms.) ja jalostaa raportteja laajasta data-aineistosta (myyntitilastot, palkkakirjanpidon tiedot).

Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 21.3.2011 mennessä (1. kurssi), 2.5.2011 (2. kurssi)

28

HANKKEET HANSKAAN KÄYTÄNNÖNLÄHEISELLÄ PROJEKTINHALLINNALLA Tiistaina 29.3., keskiviikkona 30.3. ja torstaina 31.3.2011 klo 8.30-17.00 Turun kauppakamari Kolmipäiväisellä kurssilla opetetaan käytännönläheisiä projektinhallintamenetelmiä, jotka kurssilaiset voivat välittömästi ottaa käyttöön omissa projekteissaan.

Niiden avulla projektit saadaan aloitettua tehokkaasti ja luotettavasti sekä luontevasti hallittua: yhä suurempi osa projekteista saadaan valmiiksi ajallaan ja etukäteen suunnitelluilla kustannuksilla.

Kurssilla neuvotaan, miten projekteissa vältetään tyypilliset ongelmatilanteet ja miten niiden yli päästään sekä miten kommunikaation projektiorganisaation ja muiden sidosryhmien välillä on hyvä toimia. Tavoiteasetantaan ja muutosten hallintaan kiinnitetään runsaasti huomiota.

Kurssin tärkein anti on opin välitön käyttömahdollisuus kurssilaisten omissa projekteissa. Koulutuksen lähtökohtana on käytännönläheisyys ja yksinkertaisuus, ja opittavaa metodiikkaa ja työkaluja voidaan soveltaa mihin tahansa projekteihin. Kurssilaiset toimivat itse aktiivisesti koko kurssin ajan erilaisissa harjoitustehtävissä, ryhmätöissä ja keskusteluissa, ja niissä voidaan soveltuvin osin käyttää osallistujien todellisia projekteja.

Kouluttajana toimii DI Mika Holmström, Collex Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 1390 € + alv 23 %, normaalihinta 1500 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 22.3.2011 mennessä

MATKASEMINAARIT yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa 23.-25.3. Palkanlaskenta 2011 -laivaseminaari 24.-27.3. Talviseminaari 2011 Yrityksen työsuhde- ja veropäivät Levillä 13.-15.4. Henkilöstöpäivät-laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) 14.-15.4 Arvonlisäverotusta Tallinnassa 4.-6.5.

Sihteeri- ja Assistentti 2011–laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) 26.-28.5. Kirjanpito- laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki ) 12.-15.5. Menestystä yhteistyötaidoilla/ Etelä-Ranska Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.kauppakamarikauppa.fi CHAMBER NET – VERKKOKURSSIT Verkkokursseja voit suorittaa joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta internetin kautta. Kurssit koostuvat äänitetyistä asiantuntijaluennoista sekä omaehtoisista harjoitustehtävistä.

Kielikurssilla voit harjoitella puhumista, kirjoittamista, luetunymmärtämistä ja kuullunymmärtämistä. Tunnukset kursseille ovat voimassa 6 tai 12 kuukautta.

Lisätietoja kurssien sisällöistä ja hinnoista osoitteesta: www.helsinki.chamber.fi/ verkkokurssit ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan aina jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista

ajantasa ajan tasa • 2/2011

kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle. Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali

jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

29

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

30

ajantasa ajan tasa • 2/2011

aja

Yliopistojen varainhankinta jatkuu erityisehdoin 30.6.2011 asti

LAHJOITA

NYT Turun yliopistolla on jo lähes 8 000 tukijaa, ole mukana ylittämässä 10 000 lahjoittajan rajaa!

Tapio Reponen vararehtori

www.utu.fi/varainhankinta Tee lahjoitus tilille:

ajantasa ajan tasa • 2/2011

Liedon Säästöpankki IBAN FI50 4309 0010 0735 59

Sampo Pankki IBAN FI13 8200 2710 0376 46

Nordea IBAN FI09 1590 3000 1893 63

Turun seudun Osuuspankki IBAN FI92 5711 1320 0883 36

31

M Itella Posti Oy

Kiitä

ansiomerkillä!

Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta.

Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi

Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi.