Ajantasa 2/2008

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 2/2008

Jäsenyys kannattaa .............................. 4 Miten yrityksen tulee varautua SEPA:n 5 Koneteknologiakeskus tärkeä osa teollisuuden toimintaedellytysten kehittämistä ........................................... 6 Miten liikesuhteiden alkamista voi edistää olemassa olevia kontakteja hyödyntämällä ........................................ 7 Turun kauppakamarin hallitus ja valiokunnat 2008 .............................17

Tule kuulemaan uusinta uutta tietotekniikan hyödyntämisestä terveydenhuollon organisaatioissa!

TEEMA2008 – INNOHEALTH TERVEYS.TIETO.TEKNIIKKA TERVETULOA Turun kauppakamarin ICT -valiokunnalla on jälleen kerran ilo tarjota Teille huippumahdollisuus kuulla ajankohtaisia ja mielenkiintoisia esityksiä tietotekniikan hyödyntämisestä nykyaikaisissa ja menestyvissä terveydenhuollon organisaatioissa. Niiden sijainnista, koosta ja omistuspohjasta riippumatta on tietotekniikalla oma merkityksensä sekä toiminnan kehittämisessä että uusien toimintojen mahdollistajana. Tämän vuoden ajankohtaisena aiheena on tietotekniikan merkitys tässä ympäristössä tilanteessa, jossa hoidettavien määrät kasvavat ja vastaavasti hoitohenkilökunnan saatavuus on rajallinen.

Mitä kansallisia hankkeita on menossa, miten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Pulssi käyttävät ICT -teknologiaa hyväkseen ja mitä odotuksia on olemassa?

Esitysten lopuksi paneelikeskustelussa vielä jatketaan tulevaisuuden mahdollisuuksien arviointia. Samalla toivottavasti myös kuulemme miten paikallinen yritysmaailma voisi olla mukana näissä hankkeissa joko palveluiden tai materiaalin toimittajana.

Heikki Pylkkänen Turun kauppakamarin ICT -valiokunnan puheenjohtaja, seminaarin puheenjohtaja

Torstaina 17.4.2008 Merikeskus Forum Marinum Café-Ravintola Daphne & Auditorio Linnankatu 72, Turku

Seminaarin hinta on 100 € (+alv) ja se sisältää seminaarin ohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvin.

Sitovat ilmoittautumiset 2.4.2008 mennessä WTC Turun toimistoon, puh (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi.

OHJELMA Merikeskus ForumMarinum, Linnankatu 72, Turku 11.30 Lounas Café-Ravintola Daphnessa 12.30 Tilaisuuden avaus Auditorio Aluejohtaja Heikki Pylkkänen, Fujitsu Services Oy 12.40 eResepti - eArkisto - eKatselu - kansallisen terveyshankkeen eteneminen Kehittämispäällikkö Erkki Aaltonen, KELA 13.00 Tietoliikenneteknologian uudet innovaatiot sairaalainfran toteuttamisessa Teknillinen johtaja Juha Rantasalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Potilastieto sähköiseen muotoon Tietohallintopäällikkö Yrjö Koivusalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 14.15 Kahvitauko 14.45 Sähköinen asiointi terveydenhuollossa Terveystoimen johtaja Markku Suokas, Turun kaupungin terveystoimi 15.15 Tietojärjestelmien kehittämishaasteet yksityisessä terveydenhuollossa Sairaalajohtaja Hannu Lähteenmäki, Sairaala Pulssi 15.45 Paneelikeskustelu Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari 16.15 Turun kauppakamarin ICT -valiokunnan myöntämän ICT -palkinnon luovutus

2 ajantasa ajan tasa • 2/2008

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Jäsenyys kannattaa ....................................................................4

Turun kauppakamari

Kuukauden artikkelit

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutusassistentti Eija Nurmi Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

Miten yrityksen tulee varautua SEPA:n ..........................................5 Koneteknologiakeskus tärkeä osa teollisuuden toimintaedellytysten kehittämistä .................................................6 Miten liikesuhteiden alkamista voi edistää olemassa olevia kontakteja hyödyntämällä ? .................................7 Työhönottotilanteessa kerättävät henkilötiedot ..............................8 Tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kaupparekisteriin ...................9 Luontoisedut lomakorvauksessa työsuhteen päättyessä ..............11

Kamarissa tapahtuu

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

KUTSU: Keskuskauppakamarin lautakunnat esittäytyvät Turussa 8.5.2008 ....................................................................12 Kuljetusvaliokunta – Infrastruktuurin etuvartiossa.........................13 Tuuligeneraattori kotikäyttöön....................................................15 Soitatko itse Ouagadougouhun – vai jätätkö sen Finpron huoleksi...............................................16 Turun kauppakamarin hallitus ja valiokunnat 2008 .......................17 KUTSU: Tervetuloa aamukahveille, Konica Minolta 9.4.2008 ........20 Helmikuun aamukahvit Itellassa .................................................21 KUTSU: Uusi jäsen Turun kauppakamarissa? 15.4.2008 .............30 KUTSU: Israel Business Seminar and Reception 22.4.2008 .........30 KUTSU: Kiinnostaako HTM-tilintarkastajan ura? 14.4.2008 ...........31 KUTSU: Turun kauppakamarin kevätkokous 23.4.2008 ...............31 Vuoden 2008 HTM- ja KHT-tutkinnot ...........................................31

Yritystietoa Yritysten aika herätä REACH- asetuksen esirekisteröintiin .............22 ”Kerro kaverille” –markkinointiin pelisäännöt ...............................22 Yritysnumeroiden hinnat kerrottava selvästi ................................22 Päästövähennyksiä tavarankuljetuksiin........................................23 Selvitys työsuhteen ehdoista sanktioitu ......................................23 Uusia lakiesityksiä ....................................................................23 Yritys markkinoi epätavallisesti verkkotunnuksia ..........................23 Sijoittajien tiedonsaanti listayhtiöiden hallinnoinnista paranee ........24 Uusi rahoitus nuorille yrityksille nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen .............................................................24

Kansainvälistä Kypros ja Malta euroaikaan .......................................................25 Stavanger ja Liverpool vuoden 2008 kulttuuripääkaupungit ..........25 Ehdotus yhtenäisestä yhtiöveropohjasta valmistumassa mahdollisesti jo syksyksi ...........................................................25 Eläkedirektiivistä tukea työntekijöiden liikkuvuuteen .....................25

Liikeyhteydet Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun kauppakamarin kautta ......................................................26

Turun kauppakamari kouluttaa Kevään 2008 koulutukset..........................................................27

3 2/2008 • ajan ajantasa tasa

Jäsenyys kannattaa Kauppakamarin jäsenenä yrityksesi saa mahdollisuuden vaikuttaa alueemme päätöksentekoon elinkeinoelämän näkökulmasta sekä laajan kontaktiverkoston.

Lisäksi kuulumalla kauppakamariin saat maksutonta juridista neuvontaa sekä mahdollisuuden kouluttaa yrityksesi henkilökuntaa laadukkaissa ja jäsenille edullisissa koulutustilaisuuksissamme.

Jäsenenä hyödyt myös siitä, että kauppakamari hyväksyy ja valvoo alueensa HTM-tilintarkastajia Keskuskauppakamarin hyväksyessä KHT-tilintarkastajia.

Kauppakamarin kautta löydät tavarantarkastajat ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat. Lisäksi saat esimerkiksi tietoa välimiesmenettelystä yritysten välisten riitojen ratkaisussa.

Kehitämme tänä vuonna jäsenhallintaamme uuden jäsen- ja asiakkuudenhallintaohjelmiston avulla. Tämä uusi työkalu mahdollistaa yhä yksilöidymmän viestinnän kauppakamarin ja jäsenistön välillä. Esimerkiksi voimme viestiä uusista koulutustapahtumista juuri sen alan koulutuksista kiinnostuneille.

Emme ole ajatustenlukijoita. Kerro meille, kuinka mielestäsi voisimme yhä paremmin palvella jäseniämme. Ensi syksyn aikana tehdään taas valtakunnallinen kauppakamarin jäsentyytyväisyyskysely, johon toivomme teidän jäsenten vastaavan aktiivisesti. Vastauksista saamme arvokasta tietoa toimintamme kehittämiseksi. Ja aina voi soittaa. Vastaamme mielellämme kysymyksiin sekä otamme vastaan toimintaamme eteenpäin vievää palautetta.

Muista osallistua. Parhaiten yrityksesi hyötyy Turun kauppakamarin jäsenyydestä osallistumalla aktiivisesti tilaisuuksiimme ja tapahtumiimme. Esimerkiksi suosittuja aamukahvitilaisuuksia järjestetään keskimäärin kerran kuussa. Isäntinä toimivat yritykset edustavat monipuolisesti jäsenkuntaamme, joka koostuu hyvin erikokoisista, ja –näköisistäkin, yrityksistä ja organisaatioista.

Kevät- ja syyskokoukset sekä erilaiset järjestämämme tapahtumat ja foorumit ovat oivallisia verkostoitumistilaisuuksia.

Edunvalvonnan ytimen muodostamaan valiokuntatyöskentelyyn ovat myös aina tervetulleita aktiiviset uudet henkilöt.

Valiokuntien kokoonpanot vahvistuvat syksyisin ennen vuodenvaihdetta, mutta kiinnostuksenkohteet voi toki ilmaista pitkin vuottakin. Parhaiten se käy ottamalla yhteyttä asiamiehiimme.

Mieluusti kuulemme myös, mitä yrityksellesi kuuluu. Oletteko tehneet uusia aluevaltauksia tai kehittäneet tuoreita toimintatapoja? Otamme mielellämme vastaan vaikkapa lehdistötiedotteitanne, ja kerromme kiinnostavimmista uutuuksista myös tämän Ajantasan sivuilla.

Tiedotteet voi laittaa osoitteeseen jaana. makikalli@turku.chamber.fi.

Käytä jäsenetuja koko organisaatiosi hyödyksi ja tule rohkeasti mukaan!

Jaana Mäkikalli yhteyspäällikkö

4 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Miten yrityksen tulee varautua SEPA:n eli yhtenäisen euromaksualueen käyttöönottoon?

Tavoitteena yhtenäinen maksualue SEPA (Single Euro Payments Area) eli yhtenäisen euromaksualueen yhtenäistyminen alkoi vuoden 2008 alussa.

Tavoitteena on luoda 31 maan yhteinen maksuliikennealue vuoteen 2010 mennessä.

Yhtenäisen maksualueen tarkoituksena on tuoda tehokkuutta ja kustannussäästöjä maksuliikenteessä. Toisaalta haittapuolena on järjestelmän käyttöönoton kustannusten nousu ja joidenkin suomalaisten maksukäytäntöjen poistuminen käytöstä.

SEPA-tilisiirto korvaa vanhan tilisiirron ja tilinumerot muuttuvat SEPA-tilisiirto on otettu käyttöön 28.1.2008 ja se tulee asteittain korvaamaan nykyiset palvelut vuoteen 2010 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tulee sopeuttaa taloushallinnon ohjelmansa uuden standardin mukaisesti. Kannattaa ottaa selvää omalta laitetoimittajalta, miten taloushallinnon ohjelmistojen muutokset tehdään omiin ohjelmistoihin.

Muut kuin euromääräiset maksut ja euromaksualueen ulkopuoliset maksut ovat jatkossa ulkomaan maksuja.

SEPA-tilisiirron myötä tulee käyttöön uusi tilisiirtolomake, tosin siirtymäajan aikana myös vanhat käyvät.

Tilisiirtolomakkeessa näkyvät IBAN (International Bank Account Number = 18 merkkiä pitkä) ja BIC-numerot (Bank Identifier Code = SWIFT-code).

Tilinumerot muuttuvat, sillä kansalliset tilinumerot korvataan IBAN-muotoisella tilinumerolla. Laskulomakkei-

siin tulee sisällyttää uuden muotoinen tilinumero ja BIC-numero, siirtymäaikana käy myös nykyinen muoto.

Suositeltavaa onkin, että siirtymäaikana laskulomakkeilla näkyy molemmat muodot.

IBAN-laskureita, joilla voi muuntaa tilinumeron, löytyy pankkien sivuilta.

teja vastaanottaviksi.

Kansallisen pankkikorttijärjestelmän jatko on tällä hetkellä avoinna ja kysymys ratkaistaan myöhemmin kun maksualueen yhtenäistäminen etenee.

Syynä on Euroopan komission ja kilpailuviraston huoli kilpailun heikkenemisestä korttimaksamisessa.

Suoraveloituskäytäntö muuttuu SEPA-suoraveloitus ei ole tullut vielä käyttöön, mutta käyttöön tullessaan se poikkeaa suomalaisesta käytännöstä.

Hyvä suomalainen suoraveloituskäytäntö tulee jäämään pois käytöstä.

SEPA suoraveloituksessa maksaja voi pyytää maksun peruutusta 8 viikkoa maksamisen jälkeen, koska maksajan pankille ei tule valtakirjaa. Käytännössä pankeissa arvellaan, että sähköinen laskutus tulee syrjäyttämään suoraveloituksen.

Maksuliikennedirektiivi yhtenäistää maksuliikennettä koskevan lainsäädännön Maksupalveludirektiivi hyväksyttiin vuonna 2007 EU-parlamentissa ja direktiivin pohjalta valmistellaan uusi maksupalvelulaki. Direktiivillä luodaan lainsäädännöllinen pohja yhtenäiselle maksupalvelualueelle. Laki tulee sisältämään säännökset tilisiirroista, suoraveloituksista ja korttimaksuista ja se yhtenäistää maksujen ehdot EU-alueella. Laki tulee sääntelemään mm. toimitusaikaa, arvopäiväkäytäntöä sekä vastuita ja velvollisuuksia. Direktiivi on saatettava voimaan 1.11.2009 mennessä.

Maksujen toimitusaika on siirtymäajan vuoden 2011 loppuun toimeksiantopäivä plus kolme pankkipäivää.

Siirtymäajan jälkeen maksu on oltava perillä toimeksiantopäivän jälkeisenä päivänä.

Direktiivin myötä maksajan pankin vastuu maksusta jatkuu aina saajan tilille asti.

■

Maksualueelle yhtenäinen maksukortti SEPA tuo mukanaan kansainvälisen sirukortin, jolla voi maksaa samalla tavalla koko alueella.

Maksu varmistetaan tunnusluvulla eikä allekirjoituksella. Uusien maksukorttien myötä turvallisuus paranee ja kortin väärinkäytösten mahdollisuudet pienenevät. Käteisen käsittely vähenee. Huonoja puolia on todennäköinen korttimaksujen hintojen nousu sekä päivittämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. SEPA-kortteja ovat Visa ja MasterCard sekä Visa Electron. Maksukortteja vastaanottavien yritysten tuleekin vaihtaa maksupäätteet sirukort-

Lisätietoja SEPA:sta löytyy mm. pankkien kotisivuilta sekä Finanssialan Keskusliiton sivuilta www.fkl.fi.

5 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit T Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti a

JARKKO HEINONEN

Koneteknologiakeskus tärkeä osa teollisuuden toimintaedellytysten kehittämistä Koneteknologiakeskus Turku Oy perustettiin kolme vuotta sitten alueen oppilaitosten ja yritysten yhteiseksi koulutus- ja kehittämiskeskukseksi.

Keskuksen perustamista oli teollisuuden taholta ajettu jo pitkään ja sille oli selkeä tarve. Se tarjoaa yrityksille ja oppilaitoksille ajanmukaisen oppimisympäristön sekä puitteet työharjoittelulle ja ammatilliselle erikoistumiselle yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Koneteknologiakeskuksen toiminnan kautta voidaan oppilaitosten laitehankinnat hoitaa yhteisvoimin keskitetysti ja näin mahdollistaa uusimman teknologian hyödyntäminen kaikessa opetuksessa. Modernia konekantaa voidaan hyödyntää myös alueen teollisuuden tarpeisiin. Ne voivat ostopalveluina saada käyttöönsä uusinta tuotantoteknologiaa myös silloin, kun niiden omat volyymit eivät ole riittävän suuria, jotta konehankinnat olisivat taloudellisesti kannattavia. Yhteistyö alueen teollisuuden kanssa onkin keskeinen ydin koko Koneteknologiakeskuksen toiminnassa. Se tarjoaa innovatiivisen mallin, jolla turvataan Varsinais-Suomen alueen teknologiateollisuuden yritysten osaamisen saatavuus ja kehittyminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Koneteknologiakeskuksen toimin-

ta on sen alkuvaiheessa vaatinut suunniteltua suurempaa Turun kaupungin rahoitusta. Tähän on kaupungin taholta kiinnitetty huomiota, kuten kuuluukin. On kuitenkin tärkeää, että Koneteknologiakeskuksen toiminta erillisenä yksikkönä voidaan turvata.

On myös hyvä huomioida, että alueen teollisuus on jo nyt vahvasti sitoutunut yhteistyöhön. Teollisuudelta on jo ilman suoraa vastinetta saatu merkittäviä panostuksia pelkästään toiminnan aloittamiseen. Keskuksen tuleva merkitys on yrityksissä näin ollen ymmärretty ja sen toteuttaminen haluttu varmistaa. Lisäksi yritysten ostamien valmistuspalveluiden tuottamat tulot keskukselle ovat jo nyt huomattavan suuria, vaikka Koneteknologiakeskuksen varsinainen tuotannollinen toiminta on vasta alkutekijöissään.

Koneteknologiakeskuksen toiminnan tukemiseen käytetyt varat on nähtävä elinkeinopoliittiseksi panostukseksi, jonka hyödyt ovat huomattavasti kustannuksia suuremmat. Lisäksi on huomioitava, että keskeinen tavoite, eli toimiminen uutta teknologiaa hyödyntävänä oppimis- ja kehityskeskuksena on edennyt hyvin. Konekapasiteetti on hyvässä käytössä, mutta sen sijaan olisi hyvä tarkemmin miettiä, ovatko asetetut hinnoitteluperusteet Konetek-

nologiakeskuksen kannalta oikeudenmukaiset.

Koneteknologiakeskuksella on suuri merkitys oppilaitosten sekä alueen yritysten yhteisenä koulutus- ja kehittämiskeskuksena. Samalla se on tärkeä osa alueen innovaatioympäristön kehittämistä, mikä rooli entisestään korostuu kun yhteistyö Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa käytännön tasolla lähtee liikkeelle.

Koneteknologiakeskuksen tehtävän kannalta on tärkeää miettiä myös sen toiminnallista statusta. Olisi hyvä, jos se voitaisiin mieltää selkeäksi osaksi Turku Science Parkin toimintaa.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on erittäin ratkaiseva tekijä teollisuustoiminnan sijoittumisen ja kasvun kannalta. Teollisuustyö on tehtävä nuorille kiinnostavammaksi ja tähän päästään luomalla aivan uuden tyyppisiä oppimiskeskuksia. Koneteknologiakeskus on tässä työssä keskeinen toimija. Se muodostaa tarpeellisen ja tärkeän linkin teollisuusyritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten välille.

Paitsi koulutuksen laatuun, on panostettava myös sen vetovoimaisuuteen.

Tässä työssä Koneteknologiakeskus antaa paljon mahdollisuuksia.

■

6 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kuukauden • artikkelit Tutkija, KTM, FM LEENA AARIKKA-STENROOS Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Miten liikesuhteiden alkamista voi edistää

olemassa olevia kontakteja hyödyntämällä?

Kun uusi liikesuhde myyjän ja ostajan välillä alkaa, kysyntä ja tarjonta on löytänyt toisensa. Ennen tätä onnellista hetkeä on kuitenkin ollut erilaisia haasteita ylitettävänä. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten ja miksi yritykset luovat uusia liikesuhteita aiempia asiakassuhteita tai muita kontakteja hyödyntämällä.

Kumpikaan osapuoli ei heittäydy liikesuhteeseen kenen kanssa tahansa: myyjän intressissä on tehdä kauppaa tietynlaisten asiakkaiden kanssa, jotka sopivat yrityksen strategiaan. Ostaja puolestaan pyrkii löytämään luotettavan myyjän, joka tyydyttää tarpeen optimaalisesti niin, että pienimmällä rahallisella, ajallisella ja psyykkisellä uhrauksella saadaan mahdollisimman iso hyöty. Osapuolet saattavat hakea myös samaa sitoutumisen astetta: kaikki eivät edes halua pitkä tai syviä liikesuhteita. Osa suhteista on pitkiä, osa perustuu kertakauppoihin, ja osassa toistuvat projektit tai tilaukset seuraavat toinen toistaan ajoittain ja välissä osapuolet arvioivat toinen toistaan.

Toisen osapuolen etsiminen muistuttaakin hieman parinvalintaa: etsitään sitä sopivaa; joko pitkäaikaista kumppania tai ”yhden yön juttua”, joka täyttää senhetkisen tarpeen.

Jos tarkastellaan tätä parinvalintaa tarkemmin, huomataan miten paljon epävarmuutta tilanteeseen voi sisältyä.

Asiakkaan voi olla vaikea arvioida kustannusten ja hyödyn suhdetta, tai palvelu tai tuote voi olla monimutkainen, mikä hankaloittaa asiakkaan päätöksentekoa. Myös asiakkaan odotukset voivat olla jäsentymättömiä. Erityisesti kun kyseessä on uusi orastava liikesuhde, asiakas ei voi nojata aiempiin kokemuksiinsa, joten hän ei voi olla var-

ma itse tarjoomasta tai myyjäyrityksen luotettavuudesta, ja tämä epävarmuus voi olla kitkana vaihdannassa. Riskin vuoksi asiakas usein tarvitsee varsinkin etukäteen konkretisoinnin siitä, mitä on ostamassa ja miten myyjäyritys on aiemmin suoriutunut vastaavista kaupoista. Riskiä pienentääkseen asiakas voi käyttää erilaisia strategioita: asiakas voi pitäytyä vanhassa asiakassuhteessa ja olla tietylle merkille tai yritykselle uskollinen tai uutta myyjäosapuolta harkitseva asiakas voi käyttää useita tietolähteitä, hakea ostopäätökselle laajempaa tukea ja hyödyntää objektiivisiksi ja luotettaviksi koettuja tiedonlähteitä, kuten muiden vertaisten ja samassa päätöstilanteessa olevien tai eksperttien mielipiteitä. Vanhoissa asiakassuhteissa pitäytyminen on haaste uudelle potentiaaliselle myyjäosapuolelle, sillä sen on tällöin pystyttävä osoittamaan sekä oma luotettavuutensa että suurempi lisäarvo. Tämän vuoksi myyjäosapuolen haasteena on osoittaa luotettavuuttaan asiakkaille.

Yritysmarkkinoilla ammattiostaja on toki kuluttajaostajaa ammattimaisempi, ja ekspertin on helpompi arvioida palvelua ja tehdä päätöksiä, mutta tarjoomat ovat usein niin erikoistuneita tai räätälöityjä, että loppujen lopuksi ostaja kuitenkin kokee jonkinasteista epävarmuutta. Vaikka ostotilanteet voivat olla toistuvia ja rutiininomaisia, ostotilanteen toistuvuus ei välttämättä aina vaikuta riskin kokemiseen, sillä investoinnin koko tai ostamisen muu tärkeys voi tehdä uuden liikesuhteen aloittamisesta haastavan.

Ostaja käy läpi vaiheet tarpeen havaitsemisesta vaihtoehtojen harkintaan, arviointiin ja lopulliseen valintaan. Valintaan tyypillisesti vaikutta-

vat myyjän taidot ja resurssit, hyödyn konkretisoituminen, kokemus ja erityisesti kokemus samanlaisista projekteista sekä maine, hinta, toimitusvarmuus ja aikataulut. Myös subjektiiviset tekijät, kuten henkilökemia, vaikuttavat, vaikka sitä olisi ammattilaisen vaikea myöntää.

Uusia liikesuhteita luotaessa myyjän puolestaan on saatava access uuteen asiakkaaseen. Yrityksen on oltava tunnettu, jotta se pääsee tarjouskilpailuihin ja herätettävä luottamusta päästäkseen harkintalistalle. Ne yritykset, jotka tuntevat jossain määrin potentiaalisen asiakkaansa ja joilla on tieto asiakkaan kokemista riskeistä ja valintakriteereistä ja jotka osaavat oikeilla toimilla oikeaan aikaan pienentää riskejä ja osoittaa lisäarvonsa, saavat kilpailuetua.

Yritykset panostavat markkinoinnissaan enemmän tai vähemmän maksettuihin keinoihin ja kanaviin, kuten kylmäsoittoihin, tarjouskilpailuihin vastaamiseen, mainoksiin, tiedotteisiin ja www-sivuihin, mutta suositukset ja ”puskaradio” ovat kuitenkin useiden tutkimusten mukaan tärkeä uusien asiakkuuksien lähde. Suositukset ovat tehokasta markkinointiviestintää, koska ne tulevat suoraan ulkopuoliselta osapuolelta ilman, että ne suodattuvat myyjäyrityksen tai sen myyntihenkilöstön kautta. Olemassa oleva suhde voi olla arvokas, koska se varmistaa palvelun uskottavuutta. Ostajayrityksen näkökulmasta tarkasteltuna suositus tai referenssi voi avata ovia ja muuttaa myynnin ilmapiiriä. Olennaista onkin se, miten uusia liikesuhteita luodessaan myyjäyritys voi hyödyntää asiakkaiden tai muiden osapuolten hyviä kokemuksia itsestä ja siten konkretisoi-

7 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit da ja vahvistaa luotettavuutensa. Tässä esimerkiksi referensseillä, maineella, suosituksilla ja esittelyillä on iso merkitys. Tällöin tarkastellaan tilannetta, liikesuhteen alkamisessa on tavalla tai toisella mukana ainakin kolme toimijaa: myyjäyritys, uusi potentiaalinen asiakasyritys sekä kolmas osapuoli, kuten aiempi asiakas tai yhteinen tuttava.

Verkostossa etenevät suositukset ja referenssit ovat varsinkin pk-yrityksille ja myös aloittaville yrityksille tärkeitä uusien liikesuhteiden luomisessa. Koska pk-yritys on yleensä riippuvainen suhteellisen pienestä asiakaskunnasta ja markkinat ovat yleensä paikalliset tai alueelliset, asiakaskontaktit ovat läheisiä ja monet tuntevat asiakkaat hyvin.

Tämän vuoksi pk-yritysten johtajilla ja työntekijöillä on usein suora kontakti asiakkaaseen ja muihin markkinoilla oleviin toimijoihin. Siinä missä suuret yritykset joutuvat nojautumaan massamarkkinointiin ja markkinatutkimuksiin, pk-yritys tuntee asiakkaansa, kilpailijansa ja erilaiset kumppaninsa jopa henkilökohtaisesti, ja samalla ne saattavat saada tietoa potentiaalisista asiakkaista. Tämän vuoksi pienten paikallisten tai alueellisten yritysten kannattaa panostaa erilaisten suhteiden rakentamiseen uusien liikesuhteiden luomista pohjustamaan. Uusia liikesuhteita synnyttävien verkostojen jäsenet voivat olla asiakkaita, yhteistyökumppaneita, kollegoita, työntekijöitä, tuttuja, asiantuntijoita tai jopa

kilpailijoita. Ympäristö ja organisaatiot muuttuvat, mutta esimerkiksi henkilökohtaiset suhteet ja saavutetut referenssityöt pysyvät.

On hyvä myös huomata, että liikesuhteet alkavat hitaasti: epämuodollinen ja satunnainen viestintäkin voi olla hedelmällistä, jotta asiakassuhde todella alkaa. Ensikontaktien jälkeen voi vierähtää tovi, ennen kuin mitään konkreettista tai rahanarvoista tapahtuu. Maltti on valttia tässäkin. Suositukset ja referenssit, sosiaaliset suhteet toimivat usein kasvualustana, jonka pohjalta voi kasvaa uusi liikesuhde, ja ne voivat siis käynnistää liikesuhteen vasta ajan kuluttua kontaktista tai tapahtumasta.

■

HR-asiantuntija MARITTA ANTOLA Helsingin seudun kauppakamari

Työhönottotilanteessa kerättävät henkilötiedot Työnantajalla on oikeus kerätä työntekijältä ja työnhakijalta työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes henkilön suostumuksella. Tämän vuoksi työnantaja joutuu arvioimaan tapauskohtaisesti mitkä tiedot ovat tarpeellisia juuri kyseisessä tehtävässä. Valintaprosessin loppuvaiheessa olevilta hakijoista, voidaan usein kysyä yksityiskohtaisempia tietoja, koska tarpeellisuusvaatimus täyttyy tällöin helpommin.

Pääsääntöisesti tiedot tulee kerätä työnhakijalta itseltään mutta hänen suostumuksellaan tietoja voidaan hankkia muualtakin kuten entisiltä työnantajilta. Muualta hankitusta tiedoista on kerrottava työntekijälle ennen kuin niitä voidaan käyttää häntä koskevassa päätöksenteossa.

Työnhakija ei saa vastata totuudenvastaisesti työsuhteen kannalta tarpeellisiin kysymyksiin. Sen sijaan hän saa antaa puutteellisen tai jopa harhaan-

johtavan vastauksen sellaiseen kysymykseen, joka ei liity välittömästi työsuhteeseen. Mikäli tämä ”virheellinen vastaus” käy ilmi myöhemmin, ei se saa johtaa hakijan kannaltaan kielteisiin seuraamuksiin kuten esimerkiksi jo solmitun työsuhteen päättämiseen.

Työnantajan tulee itse arvioida työhaastattelussa kysyttyjen kysymysten tarpeellisuus. Yksityiskohtaiset kysymykset työnhakijan taustasta, perheestä ja harrastuksista eivät yleensä ole tarpeellisia työsuhteen kannalta.

Mikäli työnantaja pystyy perustelemaan tarpeellisuuden työtehtävien erityisluonteen vuoksi, voidaan esim. perhesuhteita kysyä. Tämän kaltainen tilanne voi syntyä, mikäli työntekijä on velvollinen työnsä puolesta matkustamaan tai olemaan töissä viikonloppuisin. Työnantaja on velvollinen muotoilemaan kysymyksen niin, että työnhakijakin ymmärtää miten kysymys liittyy työtehtäviin taikka työsuhteen hoitamiseen.

Tietojen oikeellisuuden varmistaminen Työnantajan on syytä työhönhakutilanteissa varmistaa työnhakijan itsestään antamien tietojen oikeellisuus.

Tyypillisesti työnantaja selvittää näitä tietoja entisiltä työnantajilta. On esitetty eriäviä käsityksiä siitä, onko kyse laissa tarkoitetusta henkilötietojen käsittelystä tilanteissa, joissa entiseltä työnantajalta puhelimessa kysellään muistikuvia työnhakijasta tallentamatta näitä arvioita mitenkään. Suositeltavaa on tämän vuoksi näissäkin tilanteissa kysyä työnhakijan suostumus siihen, että vanhaan työnantajaan otetaan yhteyttä. Suostumus voidaan antaa myös suullisesti. Työnhakija on antanut suostumuksensa tietojen keräämiseen, silloin kun hän itse nimeää lisätietoja tai suosituksia antavan henkilön.

Luottotietorekisteri Työnantajalla on oikeus saada luotto-

8 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kuukauden • artikkelit tiedot sellaisesta työnhakijasta, joka tehtävät edellyttävät välitöntä taloudellista vastuuta työnantajan omaisuudesta tai työsuhde muutoin vaatii erityistä luottamusta. Ellei työsuhde edellytä taloudellista vastuuta, ei tietoja saa luovuttaa. Työnantajan on ilmoitettava etukäteen sekä näiden tietojen hankkimisesta ja että saamistaan tiedoista ennen kun niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa.

Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Mikäli yrityksessä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden määrä on vähintään 30, tulee henkilötietojen keräämisen yleiset periaatteet ja käytännöt käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Tämä ei edellytä, että neuvotteluissa käsiteltäisiin yksityiskohtainen lista kerättävistä tiedoista vaan kyseiset tiedot käsitellään yleisellä tasolla ammattiryhmittäin.

Rekrytoinnin yhteydessä saatujen tietojen säilyttäminen Työnantaja saa säilyttää vain työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja.

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että sellaiset tiedot, jotka eivät enää ole tarpeellisia, hävitetään. Valitsematta jääneen työntekijän osalta rekrytoinnin yhteydessä saadut tiedot eivät ole enää tarpeellisia sen jälkeen kun rekrytointiprosessia ei voi riitauttaa.

Valitsematta jäänyt työnhakija voi teoriassa riitauttaa valintaprosessin sekä työsopimuslain että tasa-arvolain mukaisten syrjintäkieltojen perusteella. Tämän vuoksi työnantajan tulee tarvittaessa voida näyttää, että valinta on perustunut siihen, että valittu on ollut ansioituneempi kuin valitsematta jäänyt tai valintaan on ollut joku muu hyväksyttävä syy. Näiden seikkojen toteen näyttäminen on vaikeaa, silloin kun työnantaja on jo hävittänyt kaiken

sen materiaalin, johon rekrytointi on perustunut.

Tasa-arvolain kiellettyjen perusteiden mukaan valitsematta jäänyt työhakija voi vaatia hyvitystä vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Työhönottotilanteessa kyseinen hyvitys on enimmillään 15 000 euroa.

Työnantaja on vahingonkorvausvelvollinen, mikäli hän rikkoo työsopimuslain mukaista syrjintäkieltoa. Tämä syrjintäkielto koskee myös työhönottotilanteita. Työsopimuslain mukaista syrjintäkieltoa rikkonut työnantajan edustaja voidaan myös henkilökohtaisesti tuomita rangaistukseen työsyrjinnästä. Rikoslain mukaan vanhenemisaika on tällöin normaalitapauksessa kaksi vuotta.

Työnantajan tulisi tämän vuoksi säilyttää rekrytoinnin yhteydessä hankittuja tietoja kaksi vuotta, jotta mahdollisessa riitatilanteessa työnantaja pystyy näyttämään rekrytoinnin perustuneen hyväksyttäviin kriteereihin. ■

Veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin kauppakamari

Tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kaupparekisteriin Osakeyhtiö Kaikilla osakeyhtiöillä kokoon katsomatta on velvollisuus ilmoittaa tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Ilmoitukseen tulee liittää toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voittoa tai tappiota koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä.

Rekisteröitäväksi toimitetaan seuraavat asiakirjat: tuloslaskelma ja tase (myös edelliseltä tilikaudelta), liitetiedot, toimintakertomus (julkiset osakeyhtiöt ja ne muut osakeyhtiöt, joilla kaksi kolmesta KPL 3 luvun 9.2 §:ssä mainitusta kokorajasta täyttyy) ja tilin-

tarkastuskertomus, jos tilintarkastus on suoritettu tilintarkastuslain mukaisesti.. Toimintakertomuksen laatimisvelvollisuudesta ks. tarkemmin KPL 3:1.4-6 ja OYL 8:5-8). Emoyhtiön on lisäksi toimitettava konsernitilinpäätös ml. konsernin rahoituslaskelma ja konsernitilintarkastuskertomus, jos sillä on konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus (KPL 6:1, OYL 8:9). Rahoituslaskelman toimittavat ne yhtiöt, joiden on se laadittava (KPL 3:1.3).

Jos asiakirjoja ei ole toimitettu vapaaehtoisesti eikä eri kehotuksestakaan, ne voidaan velvoittaa toimittamaan uhkasakon uhalla. Jos tilinpäätösasiakirjoja ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoitettu re-

kisteröitäväksi yhden vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, rekisteriviranomainen määrää osakeyhtiön selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi.

Asiakirjojen toimittamisvelvollisuus ei koske asunto-osakeyhtiöitä, ns. keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, asunto-osuuskuntia eikä asumisoikeusyhdistyksiä. Niillä on kuitenkin velvollisuus antaa kenelle tahansa jäljennös tilinpäätöksestään kahden viikon kuluessa sitä koskevan pyynnön esittämisestä, paitsi jos tilinpäätös on vapaaehtoisesti ilmoitettu rekisteröitäväksi. Jäljennöksestä saa periä saman suuruisen maksun kuin rekisteriviranomainen perii vastaavasta jäljennöksestä.

9 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit Osuuskunta Kaikilla osuuskunnilla (pl. asuntoosuuskunnat) on kokoon katsomatta velvollisuus ilmoittaa tilinpäätöksenä rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta (OKL 6:9, KPL 3:9). Ilmoitukseen tulee liittää osuuskunnan hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja osuuskunnan kokouksen päätöksestä.

Rekisteröitäväksi toimitetaan tuloslaskelma ja tase (myös edelliseltä tilikaudelta), liitetiedot, toimintakertomus (jos velvollisuus laatia, KPL 3:1.4-6 ja 3:9 sekä OKL 6:7) ja tilintarkastuskertomus sekä myös konsernitilinpäätös ja konsernitilintarkastuskertomus, jos emo-osuuskunnan on laadittava konsernitilinpäätös (KPL 6:1, OKL 6:8). Rahoituslaskelman toimittavat ne osuuskunnat, joiden on se laadittava (KPL 3:1.3).

Jos tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen laiminlyödään sitä koskevan eri kehotuksen jälkeenkin, ne voidaan velvoittaa toimittamaan uhkasakon uhalla. Jos tilinpäätösasiakirjoja ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoitettu rekisteröitäväksi yhden vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, rekisteriviranomainen määrää osuuskunnan selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Tilinpäätös on aina ilmoitettava rekisteröitäväksi, kun 1) avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö, taikka 2) avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä on 1-kohdassa tarkoitettu avoin tai kommandiittiyhtiö.

Tilinpäätös on myös ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt kaksi kolmesta KPL 3 luvun 9.2 §:ssä mainitusta kokorajasta.

Määräaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.

Rekisteröitäväksi toimitetaan seuraavat asiakirjat: tuloslaskelma ja tase (myös edelliseltä tilikaudelta), avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 9 luvun 3 §:n mukaiset liitetiedot, toimintakertomus (ne yhtiöt, joilla kaksi kolmesta KPL 3 luvun

9 §:ssä mainitusta kokorajasta täyttyy) ja tilintarkastuskertomus (jos tilintarkastus on suoritettu) sekä konsernitilinpäätös, jos sen laatimisvelvollisuus KPL 6:1 mukaan on olemassa.

Jos asiakirjoja ei ole toimitettu vapaaehtoisesti eikä eri kehotuksestakaan, ne voidaan velvoittaa toimittamaan uhkasakon uhalla.

Muu liiketoimintaa harjoittava kirjanpitovelvollinen Tilinpäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos sekä päättyneellä tilikaudella että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: - liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7 300 000 euroa - taseen loppusumma 3 650 000 euroa - palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Jos kirjanpitovelvollisen tulee laatia konsernitilinpäätös (KPL 6:1), tarkastellaan edellä mainittuja rajoja konsernitilinpäätöksen perusteella.

Rekisteröitäväksi toimitetaan tuloslaskelma ja tase (myös edelliseltä tilikaudelta), liitetiedot sekä toimintakertomus (ne kirjanpitovelvolliset, joilla kaksi kolmesta KPL 3 luvun 9.2 §:ssä mainitusta kokorajasta täyttyy).

Määräaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Jos asiakirjoja ei toimiteta eri kehotuksestakaan, ne voidaan velvoittaa toimittamaan uhkasakon uhalla.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Kaupparekisterilain 17 a §:n mukaan tulee sivuliikkeen perustaneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tilinpäätösasiakirjat ilmoittaa rekisteröitäviksi sellaisina kuin ne on laadittu, tarkastettu ja julkistettu noudattaen sen valtion lainsäädäntöä, jonka alainen elinkeinonharjoittaja on. Määräaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä, ellei Euroopan talousalueella olevassa elinkeinonharjoittajan kotivaltiossa ole säädetty pitempää aikaa.

Mukaan tulee liittää selvitys tilinpäätöksen vahvistamisesta, hyväksymisestä tai vastaavasta valmistumisesta.

Jos ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tilinpäätösasiakirjoja ei ole laadittu, tarkastettu ja julkistettu Euroopan yhteisön säädösten mukaisesti tai vastaavalla tavalla, on Suomen kirjanpitolain mukaisesti laadittu ja

tilintarkastuslain mukaisesti tarkastettu sivuliikkeen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Asiakirjat tulee toimittaa suomentai ruotsinkielisinä jäljennöksinä tai laillisesti pätevinä käännöksinä.

Muunkielisten asiakirjojen toimittaminen edellyttää rekisteriviranomaisen suostumusta.

Tilinpäätösasiakirjojen rekisteröintivelvollisuus ei koske ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen sivukonttoria eikä ulkomaisen vakuutusyhtiön edustustoa.

Muut yritysmuodot Muiden yritysmuotojen osalta julkistamisvelvollisuudesta: http://www.prh.fi/fi/tilinpaatokset/velvolliset.html Asiakirjojen toimittaminen käytännössä Asiakirjajäljennökset toimitetaan yhtenä kappaleena joko postitse osoitteella Patentti- ja rekisterihallitus, Tilinpäätösasiat, PL 1150, 00101 HKI tai viemällä ne suoraan viranomaiselle osoitteeseen Arkadiankatu 6 A, Helsinki.

Asiakirjojen käsittelyn nopeuttamiseksi tilinpäätökseen tulee olla merkittynä yrityksen Y-tunnus ja täydellinen rekisteröity toiminimi. Jäljennösten tulee olla A4-kokoa yksipuolisina ja niin selkeitä, että ne voidaan lukea koneellisesti ja mikrofilmata. Niittejä tai sidontaa ei tule käyttää.

Patentti- ja rekisterihallitus on laatinut erityisen lomakkeen tilinpäätösasiakirjojen ilmoittamista varten. Lomakkeen käyttö on vapaaehtoista ja se on ladattavissa PRH:n lomakesivulta internetistä.

Toimitetut asiakirjat käsitellään PRH:n tilinpäätösasiat-yksikössä. Viranomainen tarkistaa, että kaikki vaadittavat asiakirjat ovat mukana, mutta tilinpäätöksen sisältöä ei tutkita. Asiakirjat tallennetaan sähköiseen arkistoon ja mikrofilmataan. Ne ovat julkisia ja kenen tahansa saatavissa. Niihin voi tutustua PRH:n asiakaspalvelussa sekä ottaa itse tai tilata niistä jäljennöksiä.

■

10 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kuukauden • artikkelit Avustava lakimies JAAKKO SAINIO Helsingin seudun kauppakamari

Luontoisedut lomakorvauksessa työsuhteen päättyessä Työneuvosto käsitteli lausunnossaan TN 1425-07 luontoisetujen huomioonottamista lomakorvausta laskettaessa työsuhteen päättyessä. Työneuvosto varasi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:lle sekä Toimihenkilöjärjestö STTK ry:lle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa.

EK totesi, että vuosilomalaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, kuinka luontoisetuihin tulisi suhtautua laskettaessa lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Tällaista säännöstä ei ollut myöskään vuoden 1973 vuosilomalaissa. Voimassa olevan lain 17 §:n 3 momentin mukaan lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin mitä 9-12 §:ssä säädetään vuosilomapalkasta. Lomakorvaus lasketaan soveltuvin osin kuten lomapalkka. Sekä vuoden 1973 vuosilomalaissa että voimassa olevassa laissa on lomapalkkaan laskettavien luontoisetujen osalta edellytetty sitä, että ne eivät ole työntekijän käytettävissä hänen vuosilomansa aikana. Pelkästään lain sanamuodon mukaan ei voi päätellä, että käytäntö luontoisetujen korvaamisen suhteen olisi tarkoitettu muutettavaksi. EK:n mukaan sellainen tulkinta, että voimassaolevaa lakia tulkittaisiin siten, että ateriaedun lisäksi myös muut luontoisedut tulisi korvata rahana työsuhteen päättyessä, on vakiintuneen käytännön vastainen eikä siihen löydy perusteluja voimassa olevasta vuosilomalaista tai sen esitöistä.

EK katsoi työneuvoston lausuntojen TN 550-59 ja TN 1663-64 luoneen vakiintuneen käytännön luontoisetujen palkkahallinnolliselle käsittelylle työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus maksetaan pitämättömiltä lomapäiviltä, ja lomakorvauksen määrä lasketaan kuten vuosilomapalkka. Ateriaetu otetaan huomioon lomakorvausta laskettaessa, jos se on korvattu rahalla

vuosilomapalkassa. Jos luontoisetuja ei korvata lomakorvauksen yhteydessä, työntekijä on samassa asemassa riippumatta siitä, pitääkö lomapäivät lomana työsuhteen aikana vai saako hän lomakorvauksen. Työsuhde päättyy määrättynä päivänä ja lomakorvaus lasketaan samalla tavalla kuin, jos lomapäivät olisi pidetty työsuhteen aikana. Luontoisedut ovat käytössä työsuhteen päättymiseen asti eikä niitä pidä korvata.

Jos luontoisedut korvattaisiin rahana, lomapäivät ikään kuin jatkaisivat työsuhdetta. Työnantaja järjestää luontoisedut yleensä tekemällä edun toimittamisesta sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa. Työntekijää verotetaan edulle määrätystä käyttöarvosta.

Tulkinta, jonka mukaan luontoisetu, jota ei ole enää olemassakaan, tuli pääomitettavaksi ja työntekijää verotettaisiin siltä osin työsuhteen päättymisen jälkeen, olisi epäjohdonmukainen.

Tulkinnan muuttaminen tältä osin aiheuttaisi myös merkittäviä muutoksia työttömyysturvan jaksotuskysymyksiin, mitä ei ole voimassa olevan vuosilomalain säätämisen yhteydessä tarkoitettu.

Jos vuoden 1973 lain aikana vakiintunutta, oikeuskirjallisuudessa ja työneuvoston lausuntokäytännössä vahvistettua tulkintaa olisi haluttu muuttaa olisi tästä tullut ottaa lakiin selvä säännös, jonka mukaan lomakorvaukseen työsuhteen päättyessä lasketaan myös sellaiset luontoisedut, joita ei huomioida vuosilomapalkassa.

STTK ry ilmoitti käsityksenään, että luontoisedut tulee ottaa huomioon laskettaessa työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta. Asiaa koskeva vuosilomalain 17 §:n 3 momentti velvoittaa laskemaan lomakorvauksen samoin kuin vuosilomapalkka olisi työsuhteen jatkuessa laskettu. Koska eri palkkausjärjestelmiin joudutaan soveltamaan erilaisia 10–12 §:ssä

mainittuja vuosilomapalkan laskentasääntöjä, on 9–12 §:iin viitattaessa käytetty termiä ”soveltuvin osin”. Tätä laajempaa soveltuvuuden arviointia säännös ei edellytä eikä oikeuta. Lain 9 §:n pääsääntöä on sovellettava kaikissa palkkausjärjestelmissä. Hallituksen esityksen (238/2004) 9 §:ää koskevissa perusteluissa todetaan paitsi ILO:n sopimukseen nro 132 perustuva pääsääntö työntekijän oikeudesta normaaliin palkkaansa vuosiloman ajalta, myös sen tulkinnallinen merkitys koko vuosilomapalkkaa koskevalle säännöstölle.

Pykälän 2 momentin luontoisetuja koskeva sanamuoto on sekin hyvin selkeä. Perusteluissa on vielä erikseen selväsanaisesti todettu, että luontoisedut ovat säännölliseen palkkaan kuuluvia eriä ja siten ne annetaan työntekijälle myös vuosiloman ajalta tai korvataan vuosilomapalkkaan sisältyvällä rahaerällä. Jo lakiehdotusta valmistelleen komitean keskusteluissa todettiin luontoisetujen olevan paitsi hyvin monimuotoisia ja yrityskohtaisia myös jatkuvasti kehittyviä. Tästä syystä lain perusteluissakin on luontoiseduista mainittu vain muutamia esimerkkejä.

Tulkinnallista merkitystä voitaneen antaa myös lain 9 §:n 1 momentin ja 10 §:n perusteluilla. Viime mainitun mukaan kuukausipalkan lisäksi maksettu muu kuin tilapäisiin olosuhteisiin perustuva palkka on otettava huomioon vuosilomapalkassa, kun taas huomioimatta jäävät erät on sekä 9 että 10 §:n perusteluissa erikseen lueteltu.

Työneuvosto totesi, että vuosilomalain 17 §:n 3 momentin perusteluissa (HE 238/2004) ei käsitellä luontoisetujen huomioon ottamista lomakorvausta laskettaessa. Myöskään aikaisemman lain sisältöä ei tältä osin selosteta lain yleisperusteluissa. Sitä vastoin lain 9 §:n 2 momentin erityisperusteluissa

11 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit todetaan, että ”työntekijällä olisi oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman aikana. Säännös ilmaisee periaatteen siitä, että luontoisedut ovat säännölliseen palkkaan kuuluvia eriä ja siten ne annetaan työntekijälle myös vuosiloman ajalta.

Tällaisia vuosiloman aikana työntekijän käytettävissä olevia luontoisetuja ovat muun muassa asunto-, auto- ja puhelinedut. Siltä osin kuin luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana – kuten esimerkiksi työnantajan tarjoama ruoka – ne olisi korvattava vuosilomapalkkaan sisältyvällä rahaerällä. Voimassa olevan lain tapaan luontoisedun arvo laskettaisiin ennakonpidätystä varten vahvistetun raha-arvon mukaan, ellei suuremmasta rahakorvauksesta olisi osapuolten välillä sovittu.” Vastaavanlainen teksti on vuosilomalakikomitea 2001:n mietinnössä (Kom. 2004:1, s. 86).

Vuoden 1973 vuosilomalakia koskeneen vakiintuneen tulkinnan mukaan luontoiseduista vain ateriaetu otettiin huomioon laskettaessa työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta.

Voimassa olevan lain esitöissä asiaa ei ole lainkaan käsitelty. Tällä perusteella voitaisiin puoltaa aiemman lain mukaista tulkintaa myös voimassa olevaa lakia sovellettaessa, kuten oikeuskirjallisuudessa on tehtykin. Asiallisesti tämä tarkoittaa sitä, että työntekijälle annettava rahallinen korvaus on sama, maksettiin se sitten vuosilomapalkkana työsuhteen kestäessä tai lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

Toisaalta voimassa olevan vuosilomalain säännökset ovat joiltakin osin muuttuneet kumottuun lakiin nähden. Kokonaan uutena säännöksenä

vuosilomalaissa on 9 §:n 1 momentin yleislauseke, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin laissa tarkemmin säädetään. Hallituksen esityksen (HE 238/2004) mukaan säännös vastaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusta n:o 132 ja on tarkoitettu muun ohella ohjaamaan tulkintaa lain muita säännöksiä sovellettaessa.

Toinen muutos on vuosilomalain 9 §:n 2 momentissa. Sen mukaan kaikki ne luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana, on otettava huomioon vuosilomapalkkaa maksettaessa, kun taas vuoden 1973 vuosilomalain mukaan korvattavaksi tuli vain ateriaetu. Enää ei ole sellaisia luontoisetuja, jotka voisivat jäädä vuosiloman aikana antamatta tai korvaamatta vuosilomapalkassa. Vastaavasti myös lomakorvausta maksettaessa työntekijälle on työneuvoston käsityksen mukaan joka tapauksessa hyvitettävä ateriaedun ohella muutkin luontoisedut, jotka eivät olisi olleet hänen käytettävissään vuosiloman aikana. Avoimeksi jää vielä kysymys niiden luontoisetujen korvaamisesta, jotka työsuhteen kestäessä ja myös vuosiloman aikana normaalisti ovat työntekijän käytettävissä. Saatetaan pohtia, onko näitä luontoisetuja perusteltua käsitellä työsuhteen päättyessä eri tavoin kuin muita luontoisetuja.

Vuosilomalain 9 §:n 2 momentin mukaan luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa, ja vuosiloman aikana ne on annettava työntekijälle sellaisenaan tai korvattava rahalla. Samaa periaatetta on lain 17 §:n 3 momentin

mukaan noudatettava soveltuvin osin, kun työntekijälle maksetaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Jotta työntekijä tällöin saisi vuosilomalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun täyden säännönmukaisen palkkansa, hänelle tulisi maksaa lomakorvaus, jonka perusteena ovat työntekijälle maksettu rahapalkka ja kaikki hänelle suoritetut luontoisedut. Näin työntekijä pääsisi työsuhteen päättyessä kokonaisuutena ottaen samaan taloudelliseen asemaan kuin jos työsuhde olisi jatkunut ja hän olisi saanut vuosiloman työsuhteen kestäessä.

Erilaiset luontoisedut ovat yleistyneet ja niiden merkitys on kasvanut verrattuna vuoden 1973 vuosilomalain säätämisen ajankohtaan. Esimerkiksi autoetu on sellainen taloudelliselta merkitykseltään huomattava luontoisetu, jota ei työsuhteen päättyessä korvattaisi, jos siihen sovellettaisiin kumotun lain aikana omaksuttua tulkintaa. Tästä seuraisi myös, että työntekijät voisivat joutua keskenään eriarvoiseen asemaan sen mukaan, maksetaanko heille palkka kokonaan rahana vai osaksi myös luontoisetuina.

Työneuvoston mielestä tällaista lopputulosta ei voida pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon vuosilomalain 9 § sekä myös samapalkkaisuutta ja työntekijöiden tasaveroista kohtelua koskevat säännöt.

Edellä esitetyillä perusteilla työneuvosto katsoi lausuntonaan, että lomakorvaus työsuhteen päättyessä on laskettava siten, että siinä otetaan huomioon kaikki työntekijän työsuhteen aikaiset luontoisedut. Asiasta äänestettiin luvuin 6-3.

■

Keskuskauppakamarin lautakunnat esittäytyvät Turussa to 8.5. klo 13-15, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1, Turku Keskuskauppakamarin yhteydessä toimii monia elinkeinoelämän toimintaa tukevia asiantuntijaelimiä.

Tule kuulemaan mitä tekee mainonnan eettinen neuvosto tai liiketapalautakunta ja kuinka asioita käsitellään esimerkiksi välitys- tai lunastuslautakunnissa.

Lisäksi esitellään viime vuonna perustetun immateriaalioikeudellisiin asioihin keskittyvän IPR-valiokunnan toimintaa.

Asiantuntijana on lakimies Paula Paloranta Keskuskauppakamarista.

Ilmoitathan tulostasi 5.5. mennessä Riitta Vesamäki p. 274 3445 tai riitta.vesamaki@turku.chamber.fi

Kahvitarjoilu

Tervetuloa

12 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kamarissa • tapahtuu

Kuljetusvaliokunta - Infrastruktuurin etuvartiossa Turun kauppakamarin kuljetusvaliokunta koostuu yli kahdestakymmenestä kuljetus- ja logistiikka-alan varsinaissuomalaisesta vaikuttajasta.

Valiokunnan toimialaan kuuluvat elinkeinoelämän kuljetuksia, liikennettä ja kuljetuselinkeinoa koskevat asiat.

-Valiokunta on vuosien mittaan ottanut kantaa hyvin monenlaisiin kysymyksiin, viimeksi viime syksynä Turun ja Naantalin satamien kaavoitukseen, kertoo valiokunnan puheenjohtaja toimitusjohtaja Hans Langh Oy Langh Ship Ab:sta.

Tämän vuoden painopisteitä työskentelyssä ovat mm. valtatie 8 kehittäminen, Turku-Toijala –rata sekä Liikennepoliittiseen selvitykseen vaikuttaminen. - Turun kauppakamarin keskeisenä tavoitteena on puolustaa niitä aiemmin tehdyn runkoverkkoesityksen linjauksia, jotka keskeisesti koskettavat Varsinais-Suomea. Runkoverkkoesityksessä tehtyjen priorisointien tulee näkyä myös liikennepoliittisessa selvityksessä, toteaa Langh.

Valtatie 8 tärkeä tavarankuljetusväylä Valtatie 8 muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenneväylän LänsiSuomen eri alueiden välillä, joissa syntyy yli kolmasosa koko Suomen

teollisuustuotannon arvosta. Sen liikennemäärä on selvässä kasvussa ja E18 -tien valmistumisen ennustetaan lisäävän myös valtatie 8:n käyttöä Satakunnan alueen yhteytenä pääkaupunkiseudulle.

Tiepiirin tavoitteena on valtatie 8 välityskyvyn merkittävä kasvattaminen.

Rahoitusta ei suunnitelluille toimenpiteille vielä ole saatu. Tien välityskyvyn nostaminen elinkeinoelämän tarpeiden mukaiselle tasolle Turun ja Porin välisellä osuudella vaatii merkittäviä investointeja. Jo laadittujen suunnitelmien toteuttaminen edellyttää 140 miljoonan euron rahoitusta. Turun kauppakamari painottaa, että investoinnin toteuttamiseen on nyt panostettava ja samalla maakuntakaavoissa on jo varauduttava tien nelikaistaistamiseen.

Turku – Toijala –radan kantokyvyn parantaminen Turku – Toijala rata on Varsinais-Suomen ainoa rautateiden tavaraliikenteen yhteys. Kyseisen välin akselipainon nosto 25 tonniin samassa tahdissa muun keskeisen runkoverkon kanssa, eli vuoteen 2015 mennessä, on välttämätöntä. Alueellisen edunvalvonnan kannalta ongelmallista on se, että maakunnan liitto ei toistaiseksi ole asi-

assa samalla kannalla. Erityisen ongelmallista on se, että Ratahallintokeskus ei ole varma edes akselipainojen nostamisen välttämättömyydestä Turku – Toijala radalla.

-Turku – Toijala radan merkitystä Suomen logistisen toimivuuden kannalta sekä yhteysvälin akselipainojen noston välttämättömyyttä on aktiivisesti pidettävä esillä, muistuttaa asimies Jarkko Heinonen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on mukaan saatava myös merkittäviä radan käyttäjiä, jotta asian merkitys herkemmin otettaisiin huomioon myös virkamiestasolla.

Turun seudun satamien kehitysmahdollisuudet on turvattava Turun ja Naantalin satamat muodostavat millä tahansa mittareilla mitattuna koko Suomen kannalta merkittävän ulkomaan vienti- ja tuontikuljetusten liikennekeskittymän. Voidaan aiheellisesti sanoa Turun ja Naantalin satamilla olevan keskeinen rooli koko Suomen logistisen tehokkuuden kannalta.

Niiden toiminta varmistaa tuotannolle ja vientikaupalle tärkeiden joustaviin ja nopeasyklisiin kappaletavarakuljetuksiin perustuvan palvelurakenteen.

Satamien ”ongelmana” on se, että ne sijaitsevat meren rannalla. Kaupun-

13 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu kien kasvaessa kiinni alun perin kauas keskustasta rakennettuihin satamiin on syntynyt halu hyödyntää satamia ja niiden lähialueita myös asuntorakentamiseen.

Tämä kehitys tulisi selkeästi pysäyttää ja taata satamille riittävät tilat paitsi nykyiselle toiminnalle myös volyymien merkittävälle kasvulle. Satamat luovat perusrakenteet, mutta käytännön monimuotoisesta satamaliikennetoiminnasta ja logistisen palvelurakenteen synnyttämisestä huolehtivat alueella toimivat yritykset.

Kuljetusvaliokunnan edustus valtakunnallisessa tiemaksukokeilutyöryhmässä Turun kauppakamarin edustaja on mukana valtakunnallisessa työryhmässä, joka valmistelee tiemaksukokeilun teknistä toteutusta. Kauppakamarit ovat perinteisesti vastustaneet erillisiä tiemaksuja vetoamalla raskaan liikenteen jo nykyiseen korkeaan verotukseen.

- Tiemaksukokeilun toteuttamiseen vuonna 2008 on vahvat poliittiset paineet. On kuitenkin tarkkaan mietittävä sitä, millä periaatteilla ja minkälaisella teknisellä toteutuksella se olisi kannattavaa tehdä, toteaa Heinonen.

Kokeilusuunnitelma valmistuu vuo-

den 2008 aikana ja toteutus on ministeriön taholta tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 aikana.

Kuljetusvaliokunnan mukaan uudistuksen tavoitteena pitäisi olla halpa järjestelmä, jotta kerätyistä varoista mahdollisimman suuri osuus jäisi hyödynnettäväksi infrastruktuurin ylläpitoon. Kertaluonteinen maksu olisi paras ja toisaalta se on yksinkertaisin kerätä.

Tienkäyttömaksu on itsessäänkin huono, koska sillä rasitetaan jo nyt huomattavan paljon erityyppisiä veroja maksavia kuljetusyrityksiä. Mikäli maksut voidaan palauttaa suomalaisille yrityksille, niin maksu olisi ihan hyvä ajatus. Valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat kuitenkin selkeästi tuoneet esille, että käytännössä palautus on riittävällä kohdennettavuudella mahdotonta.

Turun Liikennepäivät verkottavat asiantuntijoita Elokuussa 2008 järjestettävät Turun Liikennepäivät tulevat jälleen kerran kokoamaan yhteen varsinaissuomalaiset logistiikka-alan toimijat. Päivien aikana kuullaan alan ajankohtaisimmat kuulumiset, erityisvieraana on liikenneministeri Anu Vehviläinen.

Kuljetusvaliokunnan kokoonpano 2008: Langh Hans, pj, toimitusjohtaja Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lindström Per-Erik, vpj, toimitusjohtaja Turun Vapaavarasto Oy, Turku Backman Christer, toimitusjohtaja Finnlink Oy Ab, Naantali Ervasalo Peter, depot general manager Suomi Oy, TNT Suomi Oy, Turku Haaparanta Ismo, site operative manager Kemira GrowHow, Uusikaupunki Hagström Mihael, johtaja Schenker Oy, Turku Helanto Timo, general manager Mannliness Oy, Turku Hellman Lars-Gustav, terminaalipäällikkö Viking Line Abp, Turku Jokela Pekka, tiejohtaja Tiehallinto Turun tiepiiri, Turku Koskinen Matti-Mikael, toimitusjohtaja Meriaura Oy, Turku Kuosmanen Jukka, jakelukeskuksen päällikkö Kesko Oy Turun jakelukeskus, Turku Laaksonen Satu, toimitusjohtaja Kuljetusliike Honkanen Co, Turku Mäkinen Erkki, asiakaspalvelupäällikkö VR Osakeyhtiö VR Cargo, Turku Mäkipere Markku, johtaja Stevena Oy, Naantali Ojala Lauri, professori Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Sigfrids Krister, executive director SeaRail EEIG, Turku Vainiala Yrjö, satamajohtaja Naantalin satama, Naantali Vainio Matti, toimitusjohtaja J Vainion Liikenne Oy, Salo Jouni Nurminen, toimitusjohtaja Ofa Oy, Loimaa yhteysjäsen: Ari Niemelä, toimitusjohtaja, Pilot Oy, Turku ■

14 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kamarissa • tapahtuu Kaarinalainen Sunwind Oy on toimittanut jo vuosia suomalaisille kesämökeille ja veneisiin aurinkovoimaan perustuvia energiaratkaisuja, mm. aurinkopaneeleita, mutta on nyt tuomassa markkinoille uutta kotikäyttöön tarkoitettua tuulivoimalaa.

- Kyseessä on englantilaisen Ampairin kehittämä 230 voltin tuuligeneraattori, joka on liitettävissä suoraan sähköverkkoon, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jari Holmberg. Laitteen ominaisuuksiin kuuluu se, että jos energiaa valmistuu yli oman tarpeen, siinä on valmiina mahdollisuus, jolla sähkömittari pyörii ”väärin päin”. Eli periaatteessa kotigeneraattorin omistaja voisi myydä valmistamansa sähkön energiayhtiöille.

- Tämä on jo Suomessa teknisesti mahdollista, mutta siitä täytyy aina sopia erikseen sähköyhtiön kanssa. Esimerkiksi Saksassa tämä on jo arkipäi-

Uusiutuvaa energiaa

Tuuligeneraattori kotikäyttöön

vää eli siellä sähkölaitos on velvoitettu ostamaan ylimääräisen sähkön yksityisiltä korkeampaan hintaan, kuin mitä se itse myy kuluttajille, kertoo Holmberg.

Tuuligeneraattori soveltuu paikkoihin, joissa on ns. puhdasta tuulta. Se sopii siis ylipäätään aukeille paikoille sekä sellaiseen maastoon, jossa ei ole turbulenssia. Sitä ei kannata pystyttää esimerkiksi metsän keskelle, koska puut saavat tuulessa aina aikaan pyörteitä. Tuuligeneraattori toimii jo 3 m/s tuulessa.

Vaihtovirtaperiaatteella toimiva tuuligeneraattori on tuotteena niin uusi, että sillä on vasta kokeilukäyttäjiä, mutta näiden onnistuneiden esimerkkien myötä Sunwind on aloittanut laitteen täysipainoisen markkinoinnin.

– Visioissani olisi pilotoida tuuligeneraattoria myös muussa kuin yksityiskäytössä, sanoo toimitusjohtaja Holmberg. Esimerkiksi laite voisi soveltua vaikkapa Turun vierasvenesataman lisäenergianlähteeksi. – Satamaan saapuvilla veneilijöillä on monesti paljon ladattavia elektronisia laitteita, joihin tuulivoimaa voisi hyödyntää.

Uusiutuvien energiamuotojen kotikäyttö tulee tulevaisuudessa tarjoamaan haasteen myös energiayhtiöille.

-Tähän mennessä näiden suhtautuminen on ollut hieman kaksijakoista: osa yrityksistä ei halua keskustella lainkaan tällaisista yksityisistä energialähteistä, kun taas toiset näkevät tämän mielenkiintoisena tulevaisuuden ja kestävän kehityksen mukaisena mahdollisuutena, Holmberg sanoo. - Tällainen myönteinen keskustelukumppani on ollut esimerkiksi Turku Energia, hän jatkaa.

Sunwind Oy on erikoistunut mukavuustuotteisiin mökeille, asuntoautoihin ja veneisiin. Se on aloittanut toimintansa Suomessa vuonna 1999 ja kuuluu ruotsalaiseen Gylling yhtymään, joka on perustettu jo vuonna 1912. Yrityksen päätuotteita ovat vaihtoehtoisilla energialähteillä, esimerkiksi aurinkopaneeleilla, toimivat lämmönlähteet, keittiökoneet, käymäläjärjestelmät jne. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Espoossa ja Kaarinassa, jossa pääkonttorissa on neljä henkeä.

Tuotteiden jälleenmyyjäverkosto kattaa koko Suomen.

■

15 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Soitatko itse Ouagadougouhun – vai jätätkö sen Finpron huoleksi?

Potentiaalisten kansainvälisten asiakkaiden etsiminen voi olla PK-yritykselle haasteellista. Ei tiedä minne ottaa yhteyttä, mitä kieltä vastaaja puhuu tai mistä saa oikeaa tietoa markkinoista. – Tällaisessa tilanteessa kannattaa aloittaa Finpron alueellisesta toimistosta täältä Suomesta, sanoo Turun aluetoimiston johtava konsultti Esa Wrang.

–Me kartoitamme yrityksen kansainvälistymistavoitteet ja voimme valjastaa hänen käyttöönsä Finpron asiantuntemuksen lähes miltä maailman kolkalta tahansa.

Esa Wrang on toiminut Finpron Turun aluetoimistossa noin vuoden ajan auttaen lounaissuomalaisia yrityksiä kansainvälistymis- ja vientiponnisteluissaan. Wrang tietää mistä puhuu: hänellä on takanaan mittava 20-vuoden kansainvälinen ura pääasiassa elin-

tarviketeollisuudessa. Tästä ajasta hän on toiminut 15 vuotta vientipäällikkönä tai –johtajana. Markkina-aluekokemusta hänellä on pariltakymmeneltä alueelta, erityisesti Venäjältä ja Baltiasta, joissa hän on toiminut paikallisten tytäryritysten toimitusjohtajana.

Finpron ja sen asiantuntijoiden tehtävänä on sparrata maailmalle aikovaa PK-yritystä. Palvelut kattavat kansainvälistymisen kaikki eri vaiheet maksuttomasta neuvonnasta aina strategiseen konsultointiin saakka. Maksullisia palveluja ja konsultointia ovat esimerkiksi markkinatutkimukset, erilaiset kilpailutilanne- ja jakelukanavaanalyysit sekä asiakas- ja partnerihaut.

Vientikeskuksia Finprolla on yli 40 maassa, uusin avataan ensi syksynä Tunisiaan. –Toiminnassamme yhdistyvät sekä toimiala- että markkina-alueosaa-

minen. Jokainen Finprohon rekrytoitu asiantuntija edustaa joko tiettyä toimialaosaamista tai sitten omaa vahvan paikallistuntemuksen tietyllä markkina-alueella, kertoo Esa Wrang.

Turku edelläkävijänä Suomalaisen viennin edistämisellä on vahvat juuret Turussa: vuonna 1919 perustettiin turkulaisen kenkäkaupan takahuoneessa Suomen Vientiyhdistys, jonka tavoitteena oli kenkien viennin tehostaminen ulkomaille. Sittemmin Vientiyhdistyksen siirryttyä Helsinkiin, se ryhtyi edistämään myös muiden tuotteiden vientiä luoden maailmalle kaupallisten edustajiensa verkostoa. Vuonna 1938 yhdistyksen nimi muutettiin Suomen Ulkomaankauppaliitoksi.

Ulkomaankauppaliitto muutti ilmeensä ja nimensä Finproksi vuonna 1999. Kotimainen alueellinen organisaatio luotiin vasta pari vuotta sitten ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi asiakkaiden näkökulmasta: paikalliseen edustajaan on helppo ottaa yhteyttä ja hänellä on sitten käytössään koko Finpron yli 300 henkeä käsittävä organisaatio.

Mahdollisuus osallistua Lontoon olympialaisten 2012 rakentamiseen!

Yksi Finpron tehtävistä on haarukoida maailmalla olevia liiketoimintamahdollisuuksia ja –projekteja sekä tiedottaa niistä suomalaisille yrityksille.

Finpro voi myös olla avuksi mm. tarjouskilpailuvaiheessa. Tällainen kohde on esimerkiksi vuonna 2012 pidettävien Lontoon kesäolympialaisten rakennusprojekti. Näiden olympialaisten kokonaisinvestoinnit tulevat olemaan huimaavat 30 miljardia puntaa eli noin 40 miljardia euroa, josta 1,5 miljardia puntaa käytetään kisojen ns. juokseviin menoihin ja loput, noin 28,5 miljardia puntaa, rakennus-, infrastruktuuri- ym. menoihin.

Tämä avaa myös lounaissuomalaisille yrityksille mahdollisuuksia vaikkapa alihankintatöinä. Lontoon kisoissa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöseikkoihin sekä kestävään kehitykseen. Lisäksi turvallisuuteen ja turvallisuustekniikkaan panostetaan kisoissa erityisen paljon. Yritykselle, jolla on uusinta teknologiaa tai tuotteita esimerkiksi turvalaitteissa tai -järjestelmissä, jätteiden käsittelyssä, päästöjen vähentämisessä tai energiaystävällisessä rakentamisessa, tämä tarjoaa oivan kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden.

■

16 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kamarissa • tapahtuu

Turun kauppakamarin hallitus ja valiokunnat HALLITUS

VALIOKUNNAT

Turun kauppakamarin sääntöjen mukaan kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, jonka on huolehdittava kauppakamarin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana kauppakamarin puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina kauppakamarin varapuheenjohtajat sekä vähintään viisi ja enintään neljätoista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Turun kauppakamarin valiokunnat ovat tärkeä edunvalvonnan työväline.

Niissä valmistellaan yritysten etujen ajamiseksi tehdyt aloitteet ja lausunnot eri viranomaisille. Kauppakamarilla on yhdeksän eri valiokuntaa.

Ruusunen Kari, teollisuusneuvos, puheenjohtaja 07 48;01 Aker Yards Cabins Oy, Piikkiö Ketonen Mikko, hallituksen puheenjohtaja I vpj 01 45;88 TS-Yhtymä Oy, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, II vpj 07 61;06 Teleste Oyj, Turku Essen Peter, varatoimitusjohtaja 56;07 Bayer Schering Pharma Oy, Turku Godenhielm Lars-Petter, hallituksen puheenjohtaja 45;06 Dino Lift Oy, Loimaa Holmroos Jukka, aluejohtaja 50;07 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Immonen Juha, aluejohtaja 61;07 Siemens Osakeyhtiö, Turku Kirjonen Kirsti, toimitusjohtaja 55;08 Salon Seudun Sanomat, Salo Klemelä Jarkko, hallituksen puheenjohtaja 43;96 Audico Systems Oy, Turku Korpela Risto, kauppaneuvos 49;92 Turun Seudun Osuuspankki, Turku Langh Hans, toimitusjohtaja 49;93 Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Palmroth Paula, toimitusjohtaja 61;98 Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Parkkonen Jouni, toimitusjohtaja, 64;08 Laitilan Puhelin Osk, Laitila Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja 54;06 Turun kaupunki, Turku Pylkkänen Heikki, aluejohtaja 52;06 Fujitsu Services Oy, Turku

Immonen Juha, aluejohtaja pj 07 61;01 Siemens Osakeyhtiö, Turku Oksa Martti, aluejohtaja vpj 02 48;94 Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Alhopuro Sakari, lääkintöneuvos 45;01 Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Antila Jukka, toimitusjohtaja 58;07 Suomen Varamiespalvelu Oy, Turku Euro Kalle, elinkeinojohtaja 71;06 TSeK, Turku Hakala Jussi, toimitusjohtaja 58;03 Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja 56;04 SSO-Yhtymä, Salo Karppinen Lassi, toimitusjohtaja 60;08 Lindorff Oy, Turku Lahtinen Jarmo K, toimitusjohtaja 48;98 Vakka-Suomen Voima Oy, Laitila Lauttamäki Seppo, senior vice president 50;01 Aker Yards Oy, Turku Levomäki Rikumatti, johtaja 73;05 Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salo Narvanmaa Taru, toimitusjohtaja 63;08 Veritas Henkivakuutus Oy, Turku Pakkala Marja-Liisa, toimitusjohtaja 57;08 Myllykoti Oy, Turku Rasila Matti, kaupunginjohtaja 45;01 Salon kaupunki, Salo Salminen Pauli, toimitusjohtaja 53;04 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Loimaa

ELINKEINOPOLITIIKAN VALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän väliset suhteet sekä elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät asiat.

2008

Savo Juho, maakuntajohtaja 49;99 Varsinais-Suomen liitto, Turku Strandberg Hans, aluejohtaja 50;07 Tapiola-Yhtiöt, Turku Sundman Pekka, johtaja 59;08 V-S TE-keskus, Turku Tähtinen Markku, aluejohtaja 46;07 Sato-Rakennuttaja Oy, Turku ICT-VALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat Varsinais-Suomen alueen ICT-alaan (information and communication technology) liittyvät asiat Pylkkänen Heikki, aluejohtaja pj 02 52;02 Fujitsu Services Oy, Turku Arponen Jyri, toimitusjohtaja vpj 07 63;02 Mainostoimisto Satumaa Oy, Turku Ikonen Ari, senior technology manager 55;02 Nokia Oyj, Turku Inberg Klaus, tietohallintojohtaja 60;07 Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Ketonen Heikki, kehitysjohtaja 71;07 Hansaprint Oy, Turku Kulmala Tatu, asianajaja 73;07 Asianajotoimisto Laakso Lukander & Ruohola Oy, Turku Kuusela Jyri, aluejohtaja 68;08 DNA Oy, Turku Leiva Harri, toimitusjohtaja 65;07 Audico Systems Oy, Turku Salanterä Samuli, johtaja 59;05 Turun Kaapelitelevisio Oy, Turku Salo Harri, aluejohtaja 70;08 Elisa Oyj Länsi-Suomi, Turku Salminen Renny, tietohallintojohtaja 48;05 Aker Yards Oy, Turku Seppänen Markku, palvelujohtaja 51;06, Logica Suomi Oy, Turku Sulin Kimmo, aluejohtaja 66;08 TeliaSonera Finland Oyj, Turku Suomi Reima, professori 60;02 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Wallenlind Katja, viestintäjohtaja 63;08 Turku Science Park Oy, Turku KAUPPAVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat Turun alueen kaupan ja palveluelinkei-

17 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu nojen toimintaedellytyksiin liittyvät asiat.

Palmroth Paula, toimitusjohtaja pj 07 61;91 Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Aho Aarne, toimitusjohtaja vpj 07 50;99 Burger-In Oy, Turku Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja 62;07 Mahile Ky, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja 53;92 Varsinais-Suomen AutoCenter Oy, Raisio Alho Janne, arviointiasiantuntija, DI 71;05, Catella Kiinteistökonsultointi Oy, Turku Harjanne Aila, dipl.kauppias 43;96 Kansalliskonsultti Oy, Turku Harkka Mervi, toimitusjohtaja 71;08 Turun Lukko Oy Heinonen Jari, toimitusjohtaja 61;99 Lihaliike Reino Jokinen Ky, Turku Koponen Harri, toimitusjohtaja 64;05 Turun Osuuskauppa, Turku Meltovaara Kari, toimitusjohtaja 69;03 Leipomo Rosten Oy, Turku Murtonen Ari, aluejohtaja, 60;08, Itella Oyj, myynti- ja markkinointi, Turku Nenonen Maarit, toimitusjohtaja 63;07 Interdialogi Oy, Turku Oksanen Juha, tavaratalon johtaja 56;99 Stockmann Oyj Abp, Turku Rahkonen Timo, optikko 51;92 Optikko Rahkonen Ky, Turku Reponen Tapio, rehtori 47;93 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Setänen Olli, aluejohtaja 56;00 Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Vikkula Pertti, toimitusjohtaja 56;02 Kauppakeskus Mylly Oy, Raisio Virtanen Juha V., toimitusjohtaja 54;88 Virtanen Yhtiöt Oy, Turku

KULJETUSVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat elinkeinoelämän kuljetuksia, liikennettä ja kuljetuselinkeinoa koskevat asiat.

Langh Hans, toimitusjohtaja pj 93 49;93 Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lindström Per-Erik, toimitusjohtaja vpj 05 46;91 Turun Vapaavarasto Oy, Turku Backman Christer, toimitusjohtaja 45;92 Finnlink Oy Ab, Naantali Ervasalo Peter, depot general manager 70;07 TNT Suomi Oy, Turku Haaparanta Ismo, site operative manager 67;06 Kemira GrowHow, Uusikaupunki

Hagström Mihael, johtaja 58;05 Schenker Oy, Turku Helanto Timo, general manager 59;08 Mannliness Oy, Turku Hellman Lars-Gustav, terminaalipäällikkö 47;94 Viking Line Abp, Turku Jokela Pekka, tiejohtaja 49;00 Tiehallinto Turun tiepiiri, Turku Koskinen Matti-Mikael, toimitusjohtaja 72;08 Meriaura Oy, Turku Kuosmanen Jukka, jakelukeskuksen päällikkö 59;94 Kesko Oy Turun jakelukeskus, Turku Laaksonen Satu, toimitusjohtaja 55;06 Kuljetusliike Honkanen Co, Turku Mäkinen Erkki, asiakaspalvelupäällikkö 47;00 VR Osakeyhtiö VR Cargo, Turku Mäkipere Markku, johtaja 67;03 Stevena Oy, Naantali Ojala Lauri, professori 61;07 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja 55;02 Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja 58;05 Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Sigfrids Krister, executive director 60;07 SeaRail EEIG, Turku Vainiala Yrjö, satamajohtaja 58;05, Naantalin satama, Naantali Vainio Matti, toimitusjohtaja 62;05 J Vainion Liikenne Oy, Salo Jouni Nurminen, toimitusjohtaja 61;08 Ofa Oy, Loimaa yhteysjäsen Ari Niemelä, toimitusjohtaja, 60;08 Pilot Oy, Turku LAKIVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat lainsäädäntöön liittyvät asiat.

Ahnger Allan, HON, oik.lis. pj 93 49;81 Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, OTT vpj 94 49;89 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ahanen-Raitio Päivi, VT 59;01 Ernst & Young Oy, Turku Heikkinen Tuomas, VT 75;06, Turun kaupunki, Turku Hakkala Risto, OTK, KHT 44;92 Tilintarkastustoimisto Risto Hakkala, Turku Jalava Nina, palvelupäällikkö 65;06 IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Kulmala Juha-Matti, asianajaja 58;93 Asianajotoimisto J-M Kulmala Oy, Turku

Lukander Harri, asianajaja 55;99 Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku Manner Matti, asianajaja 53;92 Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Nelimarkka Tuomo, lakimies 73;07 Lounais-Suomen verovirasto, yritysverotoimisto, Turku Nikula Leena, VT, yksikön johtaja, 65;01 Turun Seudun Osuuspankki, Turku Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, OTT 46;92 Turun hovioikeus, Turku Penttilä Seppo, pankinjohtaja 60;03 Vakka-Suomen Osuuspankki, Uusikaupunki Pullinen Juha, toimitusjohtaja 63;08 Loimaan Seudun Osuuspankki, Loimaa Salomaa Ari, pankkilakimies 59;01 Salon Seudun Osuuspankki, Salo Swanljung Kirsi, lakiasiainjohtaja 62;08 Raisio Oyj, Raisio

MATKAILUVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat matkailuelinkeinon edistämiseen liittyvät tehtävät.

Aaltonen Olli, myyntipäällikkö pj 67;05 Blue1 Oy, Turku Niemi Anne-Marget, matkailujohtaja vpj 01 54;96 Turun kaupungin matkailumarkkinointi, Turku Forssell Tryggve, toimitusjohtaja 45;94 Konfer Oy Ab, Turku Jokisuu Pekka, hallituksen puheenjohtaja 46;01 Muumimaailma Oy, Naantali Kallio Hannu, hallintojohtaja 55;06 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku Kangas Pentti Oskari, matkailuyrittäjä 43;01 Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka, Turku Kurki Eija, toiminnanjohtaja 63;08 Turun Musiikkijuhlasäätiö, Turku Kyttä Tuomas, toimitusjohtaja 51;91 Turun Messukeskus Oy, Turku Laamanen Armi, myyntipäällikkö 59;08 Finnair Oy, Turku Lehti Olli, toimitusjohtaja 48;04 Norino Oy, Perniö Lindgren Jaana, kongressipäällikkö 66;05 Turun yliopisto, kongressitoimisto, Turku Niemi Pekka, toimitusjohtaja 45;92 Sunborn Oy, Turku Puolimatka Rauno, hallituksen puheenjohtaja 57;01 Kongressi- ja Kylpylähotelli Caribia Oy, Turku

18 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kamarissa • tapahtuu Repo Alarik, manageri 51;98 AlarikRepo Management, Nauvo Ruusumo Sari, kongressipäällikkö 68;03 Turku Convention Bureau, Turku Suominen-Åkerlund Tuija, hotellinjohtaja 55;06 Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku Söderström Kim, vt. aluejohtaja 70;08 Tallink Silja Oy, Turku Tunturi Tiina, toiminnanjohtaja 53;07 Naantalin Musiikkijuhlat, Naantali Vuorinen Jouni, 54;06, Aura Consulting Oy, Turku

TEOLLISUUSVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat teollisuuden toimintaedellytyksiin liittyvät asiat ja näihin liittyen yhteydenpito Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Essen Peter, varatoimitusjohtaja, pj 07 56;05 Bayer Schering Pharma Oy, Turku Korhonen Jukka, toimitusjohtaja, vpj 54;02 Huonekalutehdas Korhonen Oy, Littoinen Ajanko Heikki, toimitusjohtaja 52;08 Hihra Oy, Turku Godenhielm Lars-Petter, toimitusjohtaja 45;06 Dino Lift Oy, Loimaa Hartela Heikki toimitusjohtaja 70;01 Hartela Oy, Turku Hämäläinen Risto, tehtaanjohtaja 49;03 Orion-yhtymä Oyj, Turku Isotalo Kalle, toimitusjohtaja 70;08 Antti-Teollisuus Oy, Kanunki Koivisto Mikko, toimitusjohtaja 73;07 Coreplast Laitila Oy, Laitila Kurula Vesa, tuotantojohtaja 56;08 Raisio Oyj, Raisio Kylä-Kaila Teuvo, tehtaanjohtaja 45;04 Wärtsilä Finland Oy, Turku Likitalo Antti, johtaja 55;08 Ciba Specialty Chemicals Oy, Raisio Nurmi Kalevi, toimitusjohtaja 59;05 Multilift Oy, Raisio Paappa Juha, toimitusjohtaja 54;04 Fläkt Woods Oy, Turku Penttinen Mika, toimitusjohtaja 68;05 Konepaja Häkkinen Oy, Raisio Raikko Timo, toimitusjohtaja 55;08 Hydoring Oy, Kyrö Rantanen Olli, paikallisjohtaja 59;06 Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja 61;03 Teleste Oyj, Turku Suvinen Juhani, toimitusjohtaja 48;00 Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki

Taivalkoski Mauri, toimitusjohtaja 44;03 Auraprint Oy, Turku Tähtinen Rami, tehdaspäällikkö 71;07 Pilkington Automotive Finland Oy, Laitila Wikström Rabbe, toimitusjohtaja 57;08 Felix Abba Oy, Turku Yhteysjäsenet Hanhiala Jorma, toimiston päällikkö 49;88 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turku Kettunen Juha, rehtori 56;01 Turun ammattikorkeakoulu, Turku Puolitaival Kimmo, osastopäällikkö 56;06 V-S TE-keskus, Turku

ULKOMAANKAUPPAVALIOKUNTA Valiokunta toimii Pilot Turku Oy:n Advisory Boardina ja sen toimialaan kuuluvat ulkomaankauppaan liittyvät asiat.

Holmroos Jukka, aluejohtaja pj 07 50;92 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Löyttyniemi Matti, markkinointipäällikkö vpj 05 55;93 Treston Oy, Turku Berger Hannu, liiketoiminnan kehitysjohtaja 48;02 Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Halme Hanna, toimitusjohtaja 55;03 PerkinElmer Wallac Oy, Turku Hemmi Pekka, toimitusjohtaja 53;02 Nordic Ventures Finland Oy, Turku Ketonen Timo, toimitusjohtaja 63;07 Hansaprint Oy, Turku Lundén Hannu, kauppaneuvos 52;05 Lunden Oy, Turku Manner Olli, toimitusjohtaja 56;03 Elomatic Oy, Turku Mattila Harri, tuotepäällikkö 64;02 Multilift Oy, Raisio Palin Heikki, toimitusjohtaja 59;98 Palin Granit Oy, Turku Rastas Jari, toimitusjohtaja 64;96 Etacom, Turku Sumentola Juha, asianajaja 60;05 Asianajotoimisto Astrea Oy, Turku Suupohja Kimmo, toimitusjohtaja 63;03 Hella Lighting Finland Oy, Salo Vainio Ilari, apulaisjohtaja 51;03 Bayer Schering Pharma Oy, Turku Vainio Juhani, johtaja 45;96 Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turku

Yhteysjäsenet Ristimäki Turkka, vientiasiamies 49;96 V-S TE-keskus Kansainvälistymisyksikkö, Turku Wrang Esa, johtava konsultti 60;08 Finpro ry, Turku TILINTARKASTUSVALIOKUNTA (2007 -2009) Valiokunnan toiminnasta on säädetty tilintarkastuslaissa.

Klemelä Jarkko, hallituksen puheenjohtaja pj 95 43;81 Audico Systems Oy, Turku Laakso Tapio, asianajaja vpj 98 49;95 Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy, Turku Aho Leena, talousjohtaja 54;95 Elomatic Oy, Turku Perkonoja Matti, talousjohtaja, varajäsen 49;05 HK Ruokatalo Group Oyj, Turku Laaksonen Leo, laamanni 45;93 Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy, Turku Virri Heikki, asianajaja, varajäsen 55;95 Asianajotoimisto Heikki Virri Oy, Turku Lehto Taru, KTM HTM 53;02 Tilitoimisto Lehto & Häkli Oy, Turku Vähätalo Ilkka, talouspäällikkö, KTM, varajäsen 52;02 Hartela Oy, Turku Paappa Jyrki, talousjohtaja 65;05 Raisio Oyj, Raisio Manner Asta, laskentatoimen lehtori, varajäsen 59;07 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Varanka Pirjo, lehtori 56;98 Turun Ammattikorkeakoulu, Turku Huovinen Rami, KTM HTM, varajäsen 64;01 PerkinElmer Wallac Oy, Turku Yli-Räisänen Ilkka, kauppat.lis. KHT 48;92 Tilintarkastustoimisto Lyran Oy BDO, Turku Malin Anne, KHT, varajäsen 68;07 PricewaterhouseCoopers Oy, Turku VÄLITYSLAUTAKUNTA Lautakunnan toiminnasta on säädetty sen omissa säännöissä.

Ahnger Allan, HON, pj, oik.lis. 49;00 Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, vpj, OTT 49;00 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Kulmala Juha-Matti, asianajaja 58;00, Asianajotoimisto J-M Kulmala Oy, Turku

19 2/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu Lukander Harri, asianajaja 55;02 Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, OTT 46;00 Turun hovioikeus, Turku Varajäsenet Manner Matti, asianajaja 53;02 Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Swanljung Kirsi, lakiasiainjohtaja 62;08 Raisio Oyj, Raisio

tä. Hallitus valitaan portaalissa jäseninä mukana olevien yritysten/yhteisöjen edustajista kauppakamarin valtuuston esityksestä. Portaalin jäsenyys ei edellytä Turun kauppakamarin jäsenyyttä.

LOGISTICS WEB SERVICES MAPLOG OY:N HALLITUS (ent. LOGISTICS TURKU REGION PORTAALIN JOHTORYHMÄ)

Hallitus valvoo Logistics Turku Region portaalin toimintaa ja kehittämis-

Holmroos Jukka, aluejohtaja pj 03 50;03 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Aaltonen Antti, logistiikkajohtaja 51;03 Suomen Logistiikkatalo Oy, Piispanristi Ekman Marcus, varatoimitusjohtaja 77;03 Yourway Oy, Turku Haroma Jukka, toimitusjohtaja 55;03 Lähettiykkönen Oy, Turku Hummelin-Uusilehto Seija, Osastopäällikkö 56;03 Nurminen Logistics Oyj, Turku Kajala Kai, aluejohtaja 73;07 DSV Road Oy, Turku

Monnonen Markku, kiinteistötalousjohtaja 49;03 Pilot Turku Oy, Turku Nurmi Petteri, tuotantojohtaja 69;08 Schenker Cargo Oy, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja 55;03 Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja 58;07 Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Saarinen Mika, toimitusjohtaja 66;07 General Logistics Systems Finland Oy, Turku Törnroos Teppo, Area Director 64;03 Stella Logistics Oy, Turku

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU!

Tervetuloa aamukahveille Konica Minolta 9.4.2008 klo 8.00-9.30 Aamun isäntänä toimii aluejohtaja Jarkko Salminen ja kuulemme mm. toimiston tulostusympäristön analysoinnilla saatavista kustannushyödyistä.

Yritys sijaitsee osoitteessa Apilakatu 10, TURKU. Ilmoittautumiset 3.4.2008 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tapaamisiin jälleen aamukahvien merkeissä!

MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS KEVÄÄN VIIMEISEN AAMUKAHVITILAISUUDEN: 14.5.2008 Mandatum

20 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kamarissa • tapahtuu Helmikuun aamukahvit nautittiin Turun Postikeskuksessa, jossa Itella Oyj:n vieraina tutustuttiin mm. jakelukeskuksen toimintaan

Asiakkuusjohtaja Ari Murtonen (vas) ja aluejohtaja Juha Aro valottivat Itellan liiketoimintaa.

Aluepäällikkö, postikeskuksen johtaja Martti Väisäsen opastuksella tehtiin kiertokävely postikeskuksen tuotantotiloissa.

21 2/2008 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa Yritysten aika herätä REACHasetuksen esirekisteröintiin Yrityksen on tehtävä esirekisteröinti kemikaaleista, jos se tuo niitä EU-alueelle tai valmistaa niitä vähintään tonnin vuodessa, muistuttavat Suomen ympäristökeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Niiden mukaan Suomessa on hyvin todennäköisesti kemikaaleja tai niitä sisältäviä tuotteita valmistavia tai maahantuovia yrityksiä, jotka eivät vielä ole tietoisia EU:n uuden kemikaaliasetuksen (REACH) voimassaolosta eivätkä sen tuomista velvoitteista toiminnalleen.

Useat yritykset ovat vasta viime aikoina ryhtyneet selvittämään omia velvoitteitaan ja tarvettaan esirekisteröidä valmistamiaan tai maahantuomiaan kemikaaleja.

REACH-asetuksen mukaan kaikkien kemikaaleja EU-alueelle maahantuovien tai niitä valmistavien yritysten on syytä varautua tekemään kemikaaleistaan esirekisteröinti 1.6.-1.12.2008 Euroopan kemikaalivirastoon. Esirekisteröinnin avulla yritykset saavat siirtymäaikaa varsinaisen rekisteröinnin tekemiseen. Jos yritys ei tee esirekisteröintiä, se joutuu rekisteröimään aineensa heti esirekisteröintiajan päätyttyä. Yritysten kannattaa siten harkita esirekisteröinnin tekemistä, vaikka se ei tietäisikään varmasti, aikooko rekisteröidä kemikaalinsa myöhemmin.

Esirekisteröimällä maahantuomansa tai valmistamansa kemikaalin yritys pystyy hyödyntämään rekisteröinnin siirtymäajat.

Yritys tekee esirekisteröinnin jo käytössään olevista kemikaaleista, jos se tuo niitä EU-alueelle tai valmistaa niitä EU-alueella vähintään tonnin vuodessa. Esimerkiksi Venäjältä tai Yhdysvalloista Suomeen tuotavat kemikaalit esirekisteröidään, tuodaanpa ne sitten sellaisenaan tai osana jotain seosta, esim. maalia tai puhdistusainetta. Myös koneissa, laitteissa tai missä tahansa kulutustavaroissa tai esineissä EU-alueelle maahantuotavat aineet esirekisteröidään, jos ainetta on tuotteessa yli 1 tonni/maahantuoja/ vuosi, ja aineen on tarkoitus vapautua esineestä.

Esirekisteröinti tehdään kemikaalivirastoon Esirekisteröinti tehdään sähköisesti suoraan Euroopan kemikaaliviraston nettisivuille. Kemikaalista tulee antaa tunnistetiedot ja vuotuiset valmistus- ja maahantuontimäärät, rekisteröinnin määräaika ja rekisteröijän yhteystiedot.

Apunaan yritys voi käyttää tietokone-

ohjelmaa, joka on ladattavissa ilmaiseksi internetistä. Myös esirekisteröinti on ilmaista.

Esirekisteröintiä seuraa rekisteröinti. Rekisteröintiajankohta ja toimitettavien rekisteröintiasiakirjojen laajuus on sidoksissa kemikaalin valmistus- ja/ tai maahantuontimääriin ja kemikaalin ominaisuuksiin: mitä suurempi on valmistus- tai maahantuontimäärä, ja mitä haitallisempi kemikaali on, sitä aiemmin rekisteröinti tulee tehdä. Ensimmäiset käytössä olevat aineet tulee rekisteröidä ennen 1.12.2010, seuraavat ennen 1.6.2013 ja viimeiset ennen 1.6.2018. Jos aineen rekisteröintiä ei tehdä ajallaan, aineen valmistus ja markkinoille toimittaminen on lopetettava heti rekisteröinnin määräajan umpeuduttua.

Neuvontapalvelu jakaa tietoa REACH-asetuksesta verkkosivuillaan (www.reachneuvonta.fi), vastaa kysymyksiin verkkosivujen kysymyspalvelun kautta ja puhelimitse (040 590 4141, arkisin klo 9.00-12.00 sekä 0400 393 033, arkisin virka-aikana).

Lisätietoja: ylitarkastaja Kirsi Sihvonen, STTV, puh. (09) 3967 2776, 050 341 7604 ylitarkastaja Jaana Heiskanen, SYKE, puh. 040 528 7128. ”Kerro kaverille” –markkinointiin pelisäännöt Markkinoinnissa ovat yleistyneet erilaiset markkinointimuodot, joissa kuluttaja osallistuu omilla toimillaan yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Tyypillinen esimerkki on ns. kerro kaverille –menetelmä, jossa kuluttajat välittävät tuotevinkkejä, tutustumistarjouksia, kilpailukutsuja tai muita vastaavia markkinointiviestejä tutuilleen sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Lainsäädännössä on haluttu suojata kuluttajien yksityisyyttä ja mahdollisuutta määritellä itse sen rajat. Siksi on pidetty tarpeellisena erottaa teksti- ja sähköpostiviestit muista markkinointikanavista. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki edellyttää, että sähköiseen suoramarkkinointiin on pääsääntöisesti ensin pyydettävä lupa viestin vastaanottajalta. Jos sähköistä suoramarkkinointia lähetetään ilman etukäteistä suostumusta, markkinointia on perinteisesti pidetty kuluttajansuojalain nojalla sopimattomana.

Kerro kavereille –menetelmää on käytetty kiertämään sähköistä suoramarkkinointia koskevia säännöksiä.

Kun yritykset valjastavat yksityishen-

kilöitä lähettelemään markkinointiviestejä kavereilleen, ne katsovat, että viestin lähettäjä ei silloin ole yritys eikä kuluttajalta tarvitse pyytää viestien lähettämiseen etukäteen lupaa.

Suoramarkkinointia valvovat viranomaiset, tietosuojavaltuutettu ja Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies ovat nyt yhdessä linjanneet sitä, milloin kerro kaverille –markkinoinnille on saatava vastaanottajalta etukäteen suostumus ja milloin sitä ei tarvita.

Ennakkosuostumusta ei tarvita silloin, kun kerro kaverille -palvelun pääasiallisena sisältönä on yksityishenkilöiden keskinäinen viestintä ja mielipiteiden vaihto. Jos kyse on yrityksen valmiiksi laatimasta viestistä, jonka kaveri vain välittää eteenpäin, suostumus on aina hankittava. Myös viestin lähettäjätietojen ja otsikon on oltava sellaisia, että niiden perusteella viesti näyttää kahden yksityishenkilön väliseltä yhteydenpidolta.

Jotta yrityksen ei tarvitsisi pyytää ennakkosuostumusta, se ei voi myöskään luvata viestin lähettämisestä mitään palkintoa tai etua, kuten mahdollisuutta osallistua arvontaan tai parantaa omia voittomahdollisuuksia.

Viestin lähettämisestä tai lähettämättä jättämisestä ei ylipäänsä saa aiheutua kuluttajalle mitään seurauksia. Lisäksi viestin lähettävän henkilön on saatava tietää lähettämänsä viestin sisältö.

Tietosuojavaltuutettu on koonnut periaatteet linjaukseen, jonka perusteella se tulee arvioimaan kerro kaverille –markkinointia tapauskohtaisesti viestin vastaanottajan näkökulmasta.

Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies on puolestaan soveltanut samoja periaatteita omassa kerro kaverille –markkinointia koskevassa linjaratkaisussaan.

Molemmat viranomaiset toivovat, että elinkeinoelämä osoittaa vastuullisuutensa ja ottaa linjaukset huomioon toiminnassaan.

Tietosuojavaltuutetun linjaus http://www.tietosuoja.fi/42170.htm Kuluttajaviraston/kuluttaja-asiamiehen linjaratkaisu http://www.kuluttajavirasto.fi/File/fa76b6ba-26c3-4f9b8fdb-062a64f3b85f/080115kannanotto. pdf Lisätietoja: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio puh. 040 520 7068, Kuluttajavirasto, johtaja Anja Peltonen puh. (09) 7726 7804.

Yritysnumeroiden hinnat kerrottava selvästi Kuluttajavirastoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja yritysnumeroista.

Kuluttajat ovat ärsyyntyneet siitä, että

22 ajantasa ajan tasa • 2/2008

yritys • tietoa yritysnumeron yhteydessä ei kerrota puhelun hintaa.

Kuluttajavirasto muistuttaa, että yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa hinta. Siksi mainoksissa ja asiakaspostissa on numeron yhteydessä aina kerrottava, mitä puhelu maksaa.

Yritysnumeroihin soitettavien puheluiden hinnat ovat juuri hieman laskeneet. Se ei silti vähennä kuluttajan tarvetta tietää, mitä puhelu maksaa.

Puhelut ovat edelleen yleisesti normaaleja matkapuheluita kalliimpia ja jonotuksesta joutuu maksamaan erikseen. Yritysnumeroihin soitettavat puhelut eivät myöskään yleensä sisälly liittymien puhepaketteihin.

Silloin kun yrityksen palvelussa on virhe, siitä ilmoittaminen ei saa aiheuttaa kuluttajalle mitään maksuja. Siksi maksullista ja tavanomaisia puheluita kalliimpaa yritysnumeroa ei suositella kuluttajien valituskanavaksi.

Jos yrityksellä ei ole maksutonta valitusnumeroa, sen on korvattava kuluttajalle aiheellisen valituksen tekemisestä aiheutuneet kulut. Lisätietoa www.kuluttajavirasto.fi.

Päästövähennyksiä tavarankuljetuksiin Tavarankuljetus- ja logistiikka-alalla tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä.

Asia on linjattu alan energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksen allekirjoittivat 24. tammikuuta liikenneministeri Anu Vehviläinen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia tavaraliikenteen yrityksistä tai rekisteröidyistä ajoneuvoista saataisiin noudattamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sopimusta. Sopimus koskee myös rautatiekuljetuksia.

Nyt sovittujen tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kehitetyn Emistra-tietopankin avulla. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat tietopankkiin energiankulutuksestaan ja toteuttamistaan energiatehokkuustoimenpiteistä. Tietopankin avulla saadaan kokonaiskuva siitä, miten alan säästötavoitteet ovat toteutuneet.

Sopimus on laadittu EU:n energiapalveludirektiivin tavoitteiden mukaisesti. Se vastaa osaltaan Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Lisätietoja: Liikenneneuvos Risto Saari, liikenne- ja viestintäministeriö,

puh. (09) 160 28878, 040 840 7160 Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö, puh. 020 490 7364.

Selvitys työsuhteen ehdoista sanktioitu Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan kirjallisesti selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Tämä koskee myös määräaikaisia työsopimuksia silloin kun vähintään kuukauden ajaksi tehtyä määräaikaista työsopimusta ei tehdä kirjallisesti tai työsuhteen keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Kyseinen selvitys sisältää myös määräaikaisen sopimuksen perustetta koskevan tiedon.

Jatkossa työnantaja on velvollinen täyttämään selvityksenantovelvollisuutensa sakkorangaistuksen uhalla. Lain rangaistavuuden piiriin kuuluu jatkossa kaikki TSL 2 luvun 4 §:ssä luetellut työsuhteen keskeiset ehdot. Tällä korostetaan työnantajan velvollisuutta huolehtia siitä, että työntekijä saa tiedot kaikista niistä keskeisistä työsuhteen ehdoista, joista ei ole sovittu kirjallisella työsopimuksella.

Työsuojeluviranomaisilla on oikeus pyynnöstä saada työnantajalta jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista. Lain muutos ei kuitenkaan tuo työsuojeluviranomaiselle oikeutta arvioida sitovasti määräaikaisuuden perustetta, vaan sen asian lopullinen arviointi kuuluu edelleen tuomioistuimelle.

Muutoksen tavoitteena on ollut, että työsopimukset solmitaan määräaikaisina vain silloin, kun sille on laissa tarkoitetut perusteet.

Uusia lakiesityksiä Laki työsopimuslain 13 luvun 11 §:n muuttamisesta ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta Työnantajalle säädetyn työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Lisäksi työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia muutetaan siten, että työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen sen varmistamiseksi, että työnantaja täyttää velvollisuutensa antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Lait tulevat voimaan 1.1.2008.

(TM lainsäädäntöjohtaja Tarja Kröger puh. 010 60 48932) Esitys (HE 178/2007 vp) laeiksi

yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain ja velan vanhentumisesta annetun lain muuttamisesta Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia ja velan vanhentumisesta annettua lakia muutetaan.

Muutokset koskevat ulosottokaaren mukaisen ulosottoperusteen määräajan päättymisen ja velan vanhentumisen vaikutuksia velkajärjestelyssä sekä velkojan velvollisuutta katkaista velan vanhentuminen lakannutta yhteisöä ja varatonta kuolinpesää kohtaan.

Muutokset koskevat ennen muuta siirtymäkauden sääntelyä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2008.

(OM lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen, puh. 160 67722) Yritys markkinoi epätavallisesti verkkotunnuksia fiverkkotunnusten haltijoille Viestintävirasto on saanut asiakkailtaan runsaasti yhteydenottoja yrityksistä, jotka tarjoavat puhelimitse, sähköpostitse tai faksilla yritysten toiminimien mukaisia esim. .com- tai .eu-verkkotunnuksia. Näissä tapauksissa verkkotunnuksia tarjoava yritys kertoo, että joku aikoo juuri rekisteröidä kyseisen verkkotunnuksen ja nyt asiakkaalla on mahdollisuus saada itse rekisteröityä verkkotunnus, jos hän toimii nopeasti.

Hinnat ovat usein huomattavan korkeita.

Vastaavaa toimintaa on harjoitettu myös Ruotsissa. Ruotsalaisen se-verkkotunnusrekisterin ylläpitäjä varoittaa toiminnasta www.iis.se/support/businessmethods.

Tarjottuja verkkotunnuksia ei ole pääsääntöisesti rekisteröity kenellekään, vaikka yhteydenoton vastaanottaja ei olisikaan hyväksynyt tarjousta.

Verkkotunnusten mahdollisia rekisteröintejä voi seurata internetissä whois –palveluissa, esimerkiksi osoitteissa http://www.allwhois.com/ ja http:// www.internic.net/whois.html Viestintävirasto muistuttaa tällaisen tarjouksen saaneita siitä, että fiverkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin, eli esimerkiksi toiminimeen. Jos verkkotunnuksen hakee joku toinen taho, Viestintävirasto voi sulkea tai peruuttaa verkkotunnuksen suojatun nimen tai merkin haltijan vaatimuksesta.

Verkkotunnus voidaan peruuttaa myös, jos verkkotunnushakemuksessa on ilmoitettu olennaisesti puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Viestintävirasto

23 2/2008 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa hallinnoi ainoastaan fi-maatunnusta ja valvoo sitä koskevaa verkkotunnuslakia eikä sillä ole toimivaltaa puuttua esimerkiksi com-verkkotunnusten markkinointiin tai rekisteröintiin.

Com-verkkotunnuksia hallinnoi yhdysvaltalainen VeriSign Inc. Mikäli tarjouksen vastaanottaja epäilee, että verkkotunnusten markkinoinnissa on kyse rikollisesta toiminnasta, asiasta voi ottaa yhteyttä poliisiin.

Sijoittajien tiedonsaanti listayhtiöiden hallinnoinnista paranee Listayhtiöiden on pian koottava verkkosivuilleen oma osio yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.

Verolainsäädäntöä on uudistettava pikaisesti, jotta yritysten oikeussuoja säilyy. Tällä hetkellä verolainsäädäntö ja osakeyhtiölaki kulkevat eri tahtia.

Avoimuus on keskeinen asia listayhtiöiden hyvää hallinnointia kehittävässä Corporate Governance –suosituksessa. Riittävä tietojen saanti vahvistaa sijoittajien luottamusta arvopaperimarkkinoita kohtaan. Listayhtiöiden Corporate Governance -suositus edellyttää jo nyt, että yhtiö antaa hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästään selvityksen Internet-sivuillaan.

– Vaikka suositus on ollut voimassa vuodesta 2004 lukien ja on listayhtiöitä sitova, menettely yrityksissä on varsin kirjavaa, toteaa johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Vaadittava tietosisältö on varsin laaja kattaen tiedot yhtiön hallituksesta johdon palkkioihin ja riskienhallinnan periaatteisiin. Monien yhtiöiden nettisivuilta tietoja saa etsiä, koska asioita ei ole koottu yhteen.

EU:n tilinpäätösdirektiivien muutosten myötä listayhtiöt joutuvat kiinnittämään tietojen antamiseen entistä enemmän huomiota. Direktiivin täytäntöönpano on Suomessa vireillä.

Jatkossa listayhtiöiden on annettava hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästään selvitys nettisivuillaan niin, että selvitys muodostaa kokonaisuuden.

- Listayhtiöiden kannattaa käynnis-

tää nettisivujensa kehittämisprojekti pikaisesti, sillä uudet säännökset on suunniteltu tulemaan voimaan jo heinäkuun alussa 2008, Leena Linnainmaa painottaa.

Veromuutoksilla on kiire Kohta puolitoista vuotta voimassa ollut osakeyhtiölaki tarjoaa useita uusia toimintavaihtoehtoja yrityksille. Säännökset muun muassa monipuolistavat yritysten tapoja hankkia pääomia.

Moni uusi ilmiö on täysin tuntematon verolainsäädännölle. Jos yritys hyödyntää uusia toimintavaihtoehtoja, yritys ottaa suuren veroriskin, koska ei ole selvää, miten uudet ilmiöt arvioidaan verotuksessa. Tämä epätietoisuus estää käytännössä yrityksiä käyttämästä hyödykseen uusia osakeyhtiölain tarjoamia vaihtoehtoja. Verohallituksen tässä asiassa vajaa vuosi sitten antama ohje on hyvä, mutta ei riittävä oikeussuojan tae.

- Elinkeinoelämä odottaa, että edellä mainittu epäkohta korjataan mahdollisimman nopeasti lakeja täsmentämällä. Kysymys ei ole verotuksen kiristämisestä tai keventämisestä, vaan ennustettavuudesta. Yritysten on voitava tietää, miten niitä verotetaan uusien toimintavaihtoehtojen yhteydessä. Tarvittavat veromuutosesitykset tulee saada eduskunnan käsittelyyn jo kuluvan kevätistuntokauden aikana, vaatii varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila.

Lisätiedot: Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, GSM 0500-435702 Johtaja Leena Linnainmaa, GSM 050-356 1183 Uusi rahoitus nuorille yrityksille nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen Tekes on aloittanut uuden rahoituksen nuorille innovatiivisille yrityksille.

Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Suomessa syntyy kansainvälisesti verrattuna paljon yrityksiä, mutta yritysten kasvuvauhdissa ja kansainvälistymisessä emme yllä kärkivauhtiin.

”Tarvitsemme Suomeen lisää useita kansainvälisiä menestystarinoita.

Meillä on tarve vauhdittaa innovatiivisimpien yritysten mahdollisuuksia nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen”, linjaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Tekes vahvistaa uudella rahoitusmuodolla nuorten innovatiivisten yritysten mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa entistä kokonaisvaltaisemmin.

Rahoitusta voi saada enimmillään noin miljoona euroa. Sitä myönnetään vaiheittain. Eteneminen edellyttää edellisen vaiheen vaativien tavoitteiden saavuttamista. ”Esivaiheeseen, jossa rahoitus on enimmillään 50 000 euroa, pääsee vuosittain pari sataa yritystä. Näistä parhaimmat nousevat seuraavaan vaiheeseen, jossa rahoitusta voi saada 250 000 euroa. Ylimmällä tasolla rahoitus on enimmillään 750 000 euroa, ja sille yltänee vuosittain kymmenkunta yritystä, joilla on erinomaiset edellytykset nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen”, arvioi johtaja Jari Romanainen Tekesistä.

Nuorille ja innovatiivisille Rahoituksen piiriin voivat hakeutua pienet alle viisivuotiaat Suomeen rekisteröidyt yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamiseen perustuva liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseen. Myös perustettavat ja vastaperustetut yritykset voivat hakea rahoitusta, mikäli liikeideaa on jalostettu riittävän pitkälle osaavan asiantuntijan kuten Keksintösäätiön, TE-keskuksen, Tekesin Tuli-ohjelman tai hautomon kanssa tai muussa vastaavassa toiminnassa. Rahoitus päättyy viimeistään silloin, kun yritys täyttää kahdeksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää pk-yrityksenä.

Lisätietoja www.tekes.fi/rahoitus/ uusi_rahoitus Jari Romanainen, johtaja, Tekes, puh. 050 5577 703 tai jari.romanainen@tekes.fi.

24 ajantasa ajan tasa • 2/2008

kansain • välistä Kypros ja Malta euroaikaan Kyproslaiset ja maltalaiset ovat käyttäneet euroja vuoden alusta lähtien. Siirtyminen euroon on sujunut juohevasti, eikä merkittäviä ongelmia ole esiintynyt. Tammikuun ensimmäisen viikon loppupuolella kolme neljästä käteisostoksesta maksettiin jo euroilla. Maiden entiset valuutat ovat rinnakkaiskäytössä euron kanssa tammikuun loppuun.

Vuoden ensimmäisinä päivinä varsinkin maltalaisissa pankeissa ja kaupoissa nähtiin jonkin verran jonoja, koska talvialennusmyynnit alkoivat samaan aikaan euron käyttöönoton kanssa. Nyt tilanne on kuitenkin jo normalisoitunut. Euron sujuvasta käyttöönotosta voidaan kiittää hyviä etukäteisvalmisteluja uusissa euromaissa.

Hintojen muuntaminen euroiksi on sekin sujunut hyvin muutamia ongelmatapauksia lukuun ottamatta.

Molemmissa maissa on todettu perusteettomia hinnannousuja esimerkiksi pysäköintimaksuissa, elokuvalipuissa ja lääkärinpalkkioissa. Viranomaiset tutkivat näitä tapauksia ja kehottavat tarvittaessa asianosaisia alentamaan hintojaan aiemmalle tasolle. Kuluttajien kannattaa kuitenkin olla tarkkoina ja ilmoittaa perusteettomista hintamuutoksista viranomaisille ja kuluttajajärjestöille.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ economy_finance/thematic_articles/ article10547_en.htm Stavanger ja Liverpool vuoden 2008 kulttuuripääkaupungit Euroopan kulttuuripääkaupunkeina on nyt kaksi satamakaupunkia: Norjan Stavanger ja Britannian Liverpool. Molemmat panostavat vuoden 2008 aikana lähiseutuyhteistyöhön ja monipuoliseen kulttuuritarjontaan.

Paremmin Pohjanmeren öljykeskuksena kuin kulttuurikaupunkina tunnetun Stavangerin ohjelmassa on konsertteja, taidenäyttelyjä, teatteri- ja tanssiesityksiä, kirjailijakohtaamisia, elokuvanäytäntöjä, kongresseja ja seminaareja. Erityisesti pyritään tavoittamaan ne ihmiset, jotka eivät yleensä käy taidetapahtumissa.

Useita kulttuurivuoden tapahtumia järjestetään Stavangerin naapurikaupungissa Sandnesissa ja muissa lähiseudun kunnissa. Avajaistapahtumaan 12. tammikuuta osallistuvat jopa Norjan kaikki kunnat. Esitysten teemoina ovat rytmi, sanat ja musiikki sekä valo ja luonto.

Liverpool puolestaan tunnetaan paremmin rosoisena satamakaupunkina ja brittiläisen popmusiikin keskuksena kuin korkeakulttuurin kehtona.

Kulttuurivuoden yhtenä kohokohtana onkin mm. yli 10 000-paikkaisen areenan avajaisia juhlistava musikaaliesitys Liverpool — The Musical, jonka päätähtenä on Ringo Starr. 1. kesäkuuta pidettävän stadionkonsertin päätähti on puolestaan Paul McCartney.

Liverpoolin kulttuurivuoden ohjelmassa on myös mm. katuteatteria ja urheilua. Perinteen ystäville on tarjolla lukuisia taide- ja arkkitehtuurinäyttelyitä. Ilmaistapahtumia on runsaasti.

EU:n neuvosto nimeää joka vuodeksi yhden tai useampia kulttuuripääkaupunkeja. Tavoitteena on tuoda esiin yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätä kulttuurivaihtoa.

Lisätietoa: http://www.stavanger2008.no/ http://www.liverpool08.com/index.asp Ehdotus yhtenäisestä yhtiöveropohjasta valmistumassa mahdollisesti jo syksyksi Komission asettamassa työryhmässä on yli kolmen vuoden ajan valmisteltu ratkaisumalleja yhtenäisen yhtiöveropohjan (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) rakentamiseksi.

EU:n verotus- ja tulliasioista vastaavan komissaarin László Kovácsin mukaan CCCTB:n tekninen valmistelutyö on edennyt hyvin ja säädösehdotukset on tarkoitus antaa kesätauon jälkeen Ranskan puheenjohtajakauden alkupuolella.

Yhtenäisen yhtiöveropohjan avulla pyritään poistamaan rajat ylittäviä veroesteitä, jotka ovat verokomissaarin mukaan keskeisimpiä syitä siihen, että eurooppayhtiöitä on syntynyt marginaalisen vähän. Tavoitteena on myös oikeusvarmuuden takaaminen yrityksille sekä yleisemmin sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen globaaliin kehitykseen ja kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi.

Teknisten toteutusmallien valmistelun lähtökohtana on ollut se, että CCCTB olisi yrityksille valinnainen ja täysin vapaaehtoinen järjestelmä. Yritys voisi siten valita sovellettavakseen yhtenäisen veropohjan koko EU:ssa.

Komissio on jatkuvasti korostanut, että se ei ole puuttumassa verokantoihin eli jäsenvaltioiden veroasteisiin.

Kovácsin mukaan CCCTB-hankkeella on nyt takanaan EU:n keskeisten toimielinten ja useiden jäsenvaltioiden tuki. Myös eurooppalaisen elinkeinoelämän piirissä hanketta on pidetty lähtökohtaisesti kannatettavana. Luonnollisesti lopullisten kantojen muodostaminen on mahdollista vasta, kun komission ehdotus on kokonaisuudessaan

tiedossa.

Selvää on, että komission ehdotuksen käsittely tulee olemaan perusteellista ja poliittisesti hyvin herkkää.

Eläkedirektiivistä tukea työntekijöiden liikkuvuuteen Lisäeläkejärjestelmät vaikeuttavat työntekijöiden liikkumista Euroopassa.

Tämä käy ilmi kahdesta riippumattomasta tutkimuksesta, jotka komissio esitteli tällä viikolla.

Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan lisäeläkejärjestelmiä suurissa organisaatioissa yhdeksässä eri EUmaassa. Keskeinen tulos on, että monet eläkejärjestelmät eivät vaadi odotusaikaa ennen kuin oikeus eläkkeeseen muodostuu, vaikka kolmannes järjestelmistä edellyttää, että työntekijän on maksettava eläkevakuutusmaksuja järjestelmään vähintään kahden vuoden ajan saadakseen oikeuden eläkkeeseen.

Toisessa tutkimuksessa tarkastellaan Eurobarometrista saatuja tietoja siitä, kuinka pitkään työntekijät pysyvät yhdessä työpaikassa, milloin he aikovat vaihtaa työpaikkaa ja kuinka pitkiä heidän työuransa ovat. Tutkimuksen mukaan keskimäärin lähes 40 prosenttia nykyisistä työntekijöistä vaihtaa työpaikkaa viiden vuoden kuluessa ja voi näin ollen joutua kärsimään lisäeläkejärjestelmissä sovellettavista pitkistä odotusajoista. Työntekijöiden odotettavissa olevaa työliikkuvuutta koskevat luvut ovat samansuuntaisia. Jäsenmaiden väliset erot osoittavat, että työliikkuvuus on vähäistä maissa, joissa oikeuksien kertymisajat ovat suhteelliset pitkiä.

EU:n on parannettava työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä eri EU-maissa menettämättä eläke-etuuksia. Tämän vuoksi tarvitaan direktiivi, joka parantaisi liikkuvien työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää lisäeläkeoikeuksia ja suojelisi eläkeoikeuksia työsuhteen päättymisen ja eläkeiän välillä kuluvina vuosina. Komission lokakuussa 2007 esittämä direktiiviehdotus tarjoaa sekä oikeasuhtaisen että toimivan tavan poistaa joissakin lisäeläkejärjestelmissä havaittuja esteitä työntekijöiden liikkuvuudelle.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/employment_social/spsi/docs/social_protection/2007/ ec_report_final_nov_2007_en.pdf http://ec.europa.eu/employment_social/spsi/docs/social_protection/2007/ ec_portability_pension_rights_eb_mobility_en.pdf http://ec.europa.eu/employment_social/spsi/docs/social_protection/2007/ com_2007_0603_fi.pdf

25 2/2008 • ajan ajantasa tasa

liikeyhteyksiä • etsitään A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

USA World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware’s members offers Copper-to-fiber connectivity products to sales representatives, distributors or direct sale to end-users.

Details: Company designs and manufactures copper-to-fiber connectivity products such as fiber optic modems, media converters, isolators, switches, and multiplexers. These products are used for data, voice and video applications. Multimode and single-mode fiber is supported as well as numerous communications interfaces.

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has synthetic fibers (polyester, nylon) for sale to agents, end-users and distributors.

Details: Polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements Nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements Synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control.

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has wellness products for sale to end-users, agents, sales representatives and distributors.

Details: Wellness products, herbal skin care for men and women, sport nutrition, green-non toxic cleaning and laundry products, air water purification.

A,B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has Commercial aircraft wheels & brakes for sale

to end-users and they wish to buy from distributors.

Details: Wheels & brakes for Boeing & Airbus aircraft, manufactured by Goodrich, Bendix (Honeywell), Dunlop, Aircraft braking systems (ABS) and Messier- Bugatti. New, overhauled and repairable units bought and sold.

B World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware would like to buy jewellery from manufacturers, distributors, exporters.

Details: U.S. company is looking for jewellery suppliers around the world.

Custom and/or handmade jewellery, semi- precious jewellery.

C World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware`s members offers management consulting and investing banking services.

Detailed Product Description: The company is a management consulting and investing banking firm that uses a proven 3-phase approach to help European firms expand their operations & increase sales in the U.S. Types of support include market entry planning, marketing and/or sales planning, financial analysis & budgeting, organizational design, partnership plans, acquisitions and joint ventures, capital formation and more.

Germany C World Trade Center Koeln Wolfgang Ertel, Director Trade & Member Services One of their members is the buyer for a big real estate fund located in Germany.

This member is interested in buying office buildings and hotels, or a combination out of this. This fund also owns some WTC buildings worldwide. They are looking for partners, who are in this kind of business, selling real estate.

Russia C World Trade Center Ekaterinburg Elena Buryako, Project manager In 2005 World Trade Center Ekaterinburg (WTCE) has set up its own exhibition activity that is one of the most popular modern trends all over the world. Today WTCE cooperates with major exhibition operators from Russia and abroad.

In April, 28-29 2008 WTC Ekaterinburg holds an essential event in the Urals: II Specialized Exhibition-Fair «InterOptica».

«InterOptica» is exhibition event with business program which allows the specialists, businessmen and trading company’s representatives to have a closer look at the optic’s novelties and to accomplish wholesale purchase. «InterOptica» is a major important specialized presentation of eye optics and ophthalmology. This project is the most significant in optic and ophthalmology industry of both Ural region and Russia. Its international status provides an excellent opportunity to raise project efficiency and attract leading foreign companies.

Organizing committee of II Specialized Exhibition-Fair «InterOptica» would like to have a new impact on ophthalmology market development. In 2008 they plan to make the exhibition an international project attracting companies from Russia along with foreign leaders of optic and ophthalmology industry.

Russian optics market: In Russia is more than 30 400 eye doctors, 25 060 optics shops, about 700 suppliers of spectacle frames, 620 suppliers of glass lenses, 500 suppliers of contact lenses.

They would like to attract companies as exhibitors of the Exhibition-Fair «InterOptica»

Lisätiedot WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100.

26 ajantasa ajan tasa • 2/2008

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2008 MAALISKUU:

22.4.2008

Mikko Kuustonen: Selviytymistarinoita mahdottomasta maailmasta

27.3.2008

Vuosilomalaki käytännönläheisesti

23.4.2008

27.3.2008

Työaika ja siihen liittyvät korvaukset käytännönläheisesti

Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot ja niiden verotus

24.4.2008

Uusi tilaajavastuulaki – tietoisku alihankintaa tai vuokratyövoimaa käyttäville

28.4.2008

Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

HUHTIKUU: 2.4.2008

Kirjanpidon valmennuskokonaisuus: Kirjanpidon peruskurssi, osa 1

3.4.2008

ALV:n peruskurssi

8.4.2008

Kiinteistöjen arvonlisäverotus uudistunut

9.4.2008

Talouden ennustaminen, raportointi ja suoritusmittaus (BSC)

16.4.2008

Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot

16.4.2008

Perhevapaat käytännönläheisesti

17.4.2008

Kehityskeskusteluilla tuloksia

22.4.2008

Incoterms - ulkomaankaupan toimitusehdot käytännössä

HENKILÖSTÖHALLINNON SEMINAARIT Työaika ja siihen liittyvät korvaukset Torstaina 27.3.2008 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tiiviissä ja käytännönläheisessä tilaisuudessa käsitellään työaikalain keskeisiä kohtia, työajan käsitettä, säännöllistä työaikaa ja miten sijoittaa työajat lain mukaisesti. Asiantuntijana tilaisuudessa toimii HR-asiantuntija Maritta Antola, Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 245 € + alv 22 %.

Vuosilomalaki käytännönläheisesti Torstaina 27.3.2008 klo 13.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käsitellään monipuolisesti uuden vuosilomalain soveltamista. Sisällölliset muutokset kohdistuvat erityisesti määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Asiantuntijana on lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 215 € + alv 22 %.

TOUKOKUU: 7.5.2008

Kauppakamarin ALV-päivä – ajankohtaista muuttuvasta arvonlisäverotuksesta

8.5.2008

Yritysverotuksen intensiivikurssi

14.5.2008

Kiinteistöinvestointien ALV-uudistus käytännössä

Lisätiedot koulutuksista: Riitta Vesamäki puh. (02) 274 3445, riitta.vesamaki@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

Perhevapaat käytännönläheisesti Keskiviikkona 16.4.2008 klo 13.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käsitellään laajasti erilaiset perhevapaat, oikeudet vapaiden pitämiseen sekä perhevapaiden vaikutuksesta työsuhdeturvaan, palkanmaksuun ja vuosiloman ansaintaan. Seminaarin asiantuntijana kuullaan HR-asiantuntija Maritta Antolaa Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 215 € + alv 22 %.

Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot Keskiviikkona 16.4.2008 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Sairauspoissaolot ovat työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden kannalta merkittävin poissaoloryhmä. Tilaisuudessa käsitellään työnantajan palkanmaksuvelvoitetta, osa-aikaista sairauspoissaoloa ja myös muita tilapäisiä poissaoloja sekä uusinta aiheisiin liittyvää oikeuskäytäntöä. Tilaisuuden asiantuntijana toimii HRasiantuntija Maritta Antola Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 245 € + alv 22 %. *************************

27 2/2008 • ajan ajantasa tasa

Kirjanpidon valmennuskokonaisuus: kirjanpidon peruskurssi

Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

6 opetusjaksoa ja loppuharjoitus, aloitus keskiviikkona 2.4.2008 klo 9.00, Turun kauppakamarin kokoustila, Puolalankatu 1 Turun kauppakamarin kirjanpidon valmennuskokonaisuudessa käydään läpi kirjanpidon ja tilinpäätökseen keskeisimmät asiat. Kurssilla tehdään runsaasti etäharjoitustehtäviä, joissa perehdytään käytännössä yrityksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimiseen.

Koulutus antaa hyvät valmiudet peruskirjanpidon hoitamiseen esim. tilitoimistoa varten sekä riittävät tiedot kirjanpidon antaman informaation hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Käytännönläheinen valmennuskokonaisuus antaa myös hyvän kokonaiskuvan tilinpäätöksen sisällöstä sekä valmiudet tilinpäätöksen analysointiin ja hyödyntämiseen tehokkaasti.

Seminaarin asiantuntijana toimii erinomaista palautetta aikaisemmista koulutuksistaan saanut laskentatoimen lehtori, KTL Asta Manner Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 875 € + alv 22 %. Valmennuskokonaisuuden hintaan sisältyy myös Kirjanpidon online-kansion tunnukset vuodeksi (ovh 57 e + alv 22 %).

Maanantaina 28.4.2008 klo 9.00 – 15.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyy usein odottamattomia ongelmia ja riskejä. Päivän aikana käsitellään ajankohtaisia kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä.

Tule päivittämään tietosi!

Seminaarin asiantuntijana toimii Suomen eturivin arvonlisäveroasiantuntijoihin lukeutuva OTK, KTM Petri Salomaa Deloitte & Touche Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 280 € + alv 22 %.

ARVONLISÄ ARVONLISÄVEROTUSSEMINAARIT Arvonlisäverotuksen peruskurssi Torstaina 3.4.2008 klo 9 – 16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kurssipäivän aikana käydään läpi arvonlisäveron peruskäsitteet, arvonlisävelvollisuus, veron laskenta, vähennysjärjestelmä, laskutusmenettely, kotimaan erityisjärjestelmiä ja ulkomaankaupan perusteet sekä verotusmenettely. Kurssi soveltuu sekä perustietojen hankkimiseen että tietojen päivittämiseen ja kertaukseen.

ALV-asiantuntijana toimii Tax Manager Pekka Hyttinen, Ernst & Young Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22 %.

Kiinteistöjen arvonlisäverotus uudistunut Tiistaina 8.4.2008 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kiinteistöjen arvonlisäverotus on muuttunut merkittävästi 1.1.2008 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä. Koulutustilaisuudessa käydään läpi lainmuutokseen johtaneet syyt ja uudistuneen kiinteistöjen arvonlisäverotuskäsittelyn perusperiaatteet sekä verohallituksen antamaa ohjeistusta. Verotuskäytännön ja lainsäädännön muutoksia tarkastellaan myös käytännön esimerkkien avulla.

Päivän asiantuntijana toimii Tax Manager Pekka Hyttinen, Ernst & Young Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 245 € + alv 22 %.

Kauppakamarin ALV-päivä - ajankohtaista muuttuvasta arvonlisäverotuksesta Keskiviikkona 7.5.2008 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tervetuloa kauppakamarin ALV-päivään kuulemaan arvonlisäverotuksen muutoksista, mm. kiinteistöinvestointien uudesta alvkohtelusta ja uudesta arvonlisäverodirektiivistä. Käytännönläheisessä arvonlisäverotuksen ajankohtaisseminaarissa käsitellään muutosten lisäksi mm. ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä uusinta oikeuskäytäntöä ja ohjeita.

Seminaarin asiantuntijana toimii Senior Tax Manager Maritta Virtanen Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 280 € + alv 22 %.

Kiinteistöinvestointien alv-uudistus käytännössä Keskiviikkona 14.5.2008 klo 9.00 – 16.00, Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Kurssin tavoitteena on antaa taloushallinnon ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille riittävät työkalut selvitä käytännössä niistä vaatimuksista, jotka kiinteistöinvestointien arvonlisäverouudistus aiheuttaa veron laskennalle ja kirjanpidolle. Kurssilla käydään läpi runsaasti erilaisia soveltamistilanteita laskentaesimerkkien avulla.

Luennoitsija toimii työssään kiinteistöjen arvonlisäverotukseen perehtynyt asianajaja, OTT Mikko Pikkujämsä, PPV Lex Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22 %.

YRITYSJOHDON SEMINAARIT Talouden ennustaminen, raportointi ja suoritusmittaus (BSC) Keskiviikkona 9.4.2008 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Koulutustilaisuudessa käsitellään erilaisia yrityksen talouden tavoitteita, talouden johtamista ja budjetointia sekä tapoja hyödyntää liiketoiminnan johtamisen ja ohjaamisen tukena erilaisia taloudellisia raportteja, kuten eroanalyysejä, tuloskortteja, rullaavia ennusteita ja näiden yhdistelmiä. Tule kuuntelemaan käytännönläheistä taloudellisen raportoinnin seminaaripäivää!

Asiantuntija: VTM, toimitusjohtaja Ilari Salmi, Present K&S Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 275 € + alv 22 %.

28 ajantasa ajan tasa • 2/2008

Kehityskeskusteluilla tuloksia Torstaina 17.4.2008 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kehityskeskustelut ovat osa yrityksen johtamisjärjestelmää.

Kehityskeskusteluiden avulla esimies konkreettisesti johtaa työyhteisöä - ohjaa alaistensa toimintaa kohti asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on liittää yrityksen visio päivittäiseen työhön. Valmennuksessa käydään läpi koko kehityskeskusteluprosessi suunnittelusta toteutukseen ja jälkihoitoon. Valmennuksen jälkeen osallistuja pystyy toteuttamaan menestyksellisesti kaikki kehityskeskustelun osa-alueet: tavoite-, tulos- ja kehittymiskeskustelun.

Seminaarin asiantuntijana kuullaan YTM Henrietta Aarnikoivua ProTulos Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 280 € + alv 22 %.

Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot ja niiden verotus Keskiviikkona 23.4.2008 klo 12.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Lahja- ja perintöverolakia ollaan muuttamassa 2008 siten, että yritysvarallisuudesta nykyisin myönnettävä 60 %:n huojennus nousee 80 %:iin. Tilaisuudessa käsitellään lainmuutoksen vaikutukset sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen sekä käsitellään niitä edellytyksiä, joita yritystoiminnalle ja jatkajalle asetetaan huojennuksen saamisen edellytyksenä. Lisäksi käymme lävitse vaihtoehtoja, joilla yritysrakennetta voi muokata tulevaa sukupolvenvaihdosta varten siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin niin luopujan kuin jatkajankin tarpeita.

Tilaisuuden asiantuntijana toimii varatuomari, Senior Tax Manager Päivi Ahanen-Raitio Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 245 € + alv 22 %. *************************

INCOTERMS - ulkomaankaupan toimitusehdot käytännössä Keskiviikkona 22.4.2008 klo 13.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Koulutustilaisuudessa selvitetään ulkomaankaupan toimitusten ja kuljetusketjujen hallintaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

Iltapäivän aikana käsitellään mm. oikean Incoterms-toimitusehdon valinnan vaikutukset, riskin siirtyminen sekä osapuolten toimenpidevelvoitteet.

Asiantuntijana toimii VTM, Asko Räty, Manager, Trade Procedures, Stora Enso Oyj, Member of International Panel of Incoterms Experts.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 215 € + alv 22 %. *************************

Uusi tilaajavastuulaki - Tietoisku alihankintaa tai vuokratyövoimaa käyttäville Torstaina 24.4.2008 klo 9.00 – 11.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007. Lain johdosta alihankintaa ja vuokratyövoimaa käyttävät yritykset valvovat osaltaan mahdollisten sopimuskumppaneidensa verojen maksua ja työnantajavelvoitteiden noudattamista. Selvitysvelvollisuus koskee suurta osaa alihankintasuhteista, mutta ei kaikkia, joten lain säännösten tunteminen on tärkeää jokaiselle yritykselle.

Seminaarin alustajana toimii varatuomari Janne Röytiö Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 240 € + alv 22 %. *************************

Yritysverotuksen intensiivikurssi Torstaina 8.5.2008 klo 9.00 – 16.00, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Tule kuuntelemaan päivän tietopaketti seuraavista aihealueista: erisarjaiset osakkeet verosuunnittelussa, osingonjako kuluvalta tilikaudelta, oman pääoman alentaminen ja arvopapereiden tulolähde verotuksessa, verotuspäätöksen muuttaminen, toimitilojen omistukseen liittyviä verosuunnittelutilanteita sekä sukupolvenvaihdos ja matkat verotuksessa.

Seminaarin luennoitsijoina toimivat johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajain Keskusliitosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22 %. *************************

Mikko Kuustonen: Selviytymistarinoita mahdottomasta maailmasta Tiistaina 22.4.2008 klo 14.30 – 16.00, Alvarium, Puutarhakatu 8B, Turku Mikko Kuustonen ei juuri esittelyjä kaipaa: hän on säveltäjä, sanoittaja, esiintyvä artisti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän on niittänyt mainetta myös toimiessaan kehitysmaa-asiantuntijana sekä aktiivisena kansalaiskeskustelijana.

Mikko Kuustosen luento keskittyy matkan varrelta poimittuiin selviytymistarinoihin ja elämän merkitykseen. Mikon kokemukset kriisialueilta tuovat meille hyvinvointivaltion edustajille oman värikkään näkemyksen siitä, mikä elämässä on olennaista ja arvokasta. Hänellä on vankka asiantuntemus ja kyky saattaa kipeätkin asiat rakentavasti ihmisten tietoisuuteen ja nähdä myös myönteiset puolet. Mikon tapa luennoida on vangitseva ja ajatuksia herättävä.

Tervetuloa mukaan porukalla: 5 osallistuu – 4 maksaa!

Tarjoamme viidennen koulutuksen ilmaiseksi, kun yrityksestä ilmoittautuu kerralla 5 henkilöä koulutustilaisuuteen.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 85 € + alv 22 %.

Katso kurssien tarkemmat tiedot internetsivuiltamme: www.turku.chamber.fi > koulutus > Koulutuskalenteri kevät 2008 Kursseille ilmoittautuminen: viimeistään viikko ennen

kurssia puhelimitse (02) 274 3411 (Eija Nurmi), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla eija.nurmi@turku.chamber.fi.

Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kurssipaikoista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. p

29 2/2008 • ajan ajantasa tasa

Uusi jäsen Turun kauppakamarissa?

Tule tutustumaan kauppakamarin toimitiloihin sekä kuulemaan lisää palveluistamme ti 15.4. klo 9.00-11.00, Puolalankatu 1 Ohjelmassa:

Kauppakamari tutuksi Jari Lähteenmäki, toimitusjohtaja Juridiset neuvontapalvelut Paula Heinonen, asiamies, juristi Ajankohtaista edunvalvonnasta Jarkko Heinonen, asiamies, ekonomisti Koulutukset jäsenhintaan Maria Lindbom, koulutuspäällikkö Ilmoitathan tulostasi 10.4. mennessä Jaana Mäkikalli, p. 274 3447 tai jaana.makikalli@turku.chamber.fi

Kahvitarjoilu

TERVETULOA

Embassy of Israel

ISRAEL BUSINESS SEMINAR AND RECEPTION Experience Israel as your next business partner. Finland - Israel Technology Cooperation Program offers funding possibilities to Finnish and Israeli companies in the field of innovative technologies and applications through joint R & D Projects. Welcome to learn more!

TIME Tuesday, April 22nd 2008 starting at 2 pm PLACE Turku City Council Hall, Aurakatu 2, Turku HOST Pauliina de Anna, Vice Chairman of the City Board MODERATOR Jari Lähteenmäki, Managing Director, Turku Chamber of Commerce

PROGRAM 14.00

Welcoming Words from the City of Turku Pauliina de ANNA, Vice Chairman

14.05

Welcoming Address H.E. Avi GRANOT, Israeli Ambassador to Finland and Estonia

14.15

Israel Economy and Industry at a Glance Mordechai ISH-SHALOM, Minister, Economic Affairs to Sweden, Finland and Norway

14.45

Tekes Funding to Finnish-Israeli R & D Projects Kirsi VÄHÄ-PIETILÄ, Head of Finnish Eureka Office, Tekes

15.15

Climate Change, Cleantech and Venture Capital Heikki OJANPERÄ, Senior Partner, Provider Cleantech Partners

15.45

Case Study in a Successful Cooperation: Hamutal MEIRI, Managing Director, Diagnostic Technologies Ltd: Preeclampsia - a healthcare challenge to prenatal diagnostics Rami HUOVINEN, Vice President, CFO, Genetic Screening, Perkin Elmer Life Sciencies Ltd: Development the business model for successful cooperation in preeclampsia between Finland and Israel

16.15

Cocktails and Light Buffet

The seminar will be free of charge. For further information please contact Mirja Kärkäs-Lainio, phone: +358-2-281 3100 or by e-mail mirja.lainio@wtc-turku.fi.

Please sign up at the latest on April 15 to the WTC Turku office to abm phone or by e-mail: chamber@wtc-turku.fi.

30 ajantasa ajan tasa • 2/2008

Kiinnostaako HTM-tilintarkastajan ura?

Turun kauppakamarin

kevätkokous ke 23.4.2008 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9-13, Turku

HTM-TILINTARKASTAJATUTKINNON HYVÄKSYMISVAATIMUKSET MUUTTUVAT

Ajankohtaisesitelmä ”Maakaasun mahdollisuudet alueen elinkeinoelämälle” toimitusjohtaja Antero Jännes, Gasum Oy

Tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksia ollaan parhaillaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriön asetus annettaneen maaliskuussa.

Buffet-tarjoilu

Hyväksymisvaatimusten uudistamisen tavoitteena on edesauttaa osaavien, tilintarkastuksesta kiinnostuneiden henkilöiden osallistumista KHT- ja HTM-tutkintoihin ja siten turvata tilintarkastajien riittävyys Suomessa.

Tähän pyritään karsimalla tarpeettoman yksityiskohtaisia vaatimuksia ja toisaalta luomalla nykyistä joustavampia säännöksiä liittyen mm. opintovaatimuksiin ja hyväksymismenettelyyn. Uudistamisen tavoitteena on toisaalta kuitenkin varmistua siitä, että tilintarkastajaksi hyväksymisen edellytykset vastaavat nykyistä vaatimustasoa ja osaltaan takaavat tilintarkastajien ammattitaidon riittävyyden ja tilintarkastuksen korkean laadun.

TERVETULOA!

VUODEN 2008 HTMJA KHT-TUTKINNOT

Uudistuksen tavoitteena on myös mahdollistaa JHTTtutkinnon nykyistä joustavampi täydentäminen HTMtutkinnoksi ja KHT-tutkinnoksi.

Tule kuulemaan, miten tutkintovaatimukset muuttuvat ja mitä käytännössä vaaditaan HTM-tilintarkastajatutkintoon pääsemiseksi.

INFOTILAISUUTEEN Ma 14.4.2008 klo 10-11 kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1, TURKU Ohjelma: Uudet hyväksymisvaatimukset, Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri Paula Heinonen Tilintarkastusalan tulevaisuuden näkymät, HTM Jaakko Gävert

Ilmoittautumiset 9.4.2008 mennessä: riitta.vesamaki@turku.chamber.fi, 02 274 3445.

Kahvitarjoilu

Tämän vuoden HTM- tutkinto järjestetään Helsingissä 30.8.2008. KHT-tutkinto järjestetään 30.-31.8.2008. Hakemus on jätettävä viimeistään 2.6.2008 kotipaikan kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle tai postitse toimitettuna kuoressa on oltava 2.6.2008 tai aikaisemman päivän postileima. Hakemus KHT-tutkintoon vastaavasti jätettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle.

Hyväksyttäessä hakijoita vuoden 2008 tutkintoihin tullaan soveltamaan uutta, tulevaa työ- ja elinkeinoministeriön asetusta tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksista. Asetusluonnoksen siirtymäsäännösten mukaisesti vuoden 2008 tutkintoon hyväksytään osallistumaan myös ne hakijat, joiden osalta täyttyvät vuoden 2007 tutkintoja koskevat hyväksymisvaatimukset.

Lisätietoja tutkinnosta ja hakuohjeet: www.keskuskauppakamari.fi – tutkinnot ja kokeet tilintarkastusvaliokunnan sihteeri, Paula Heinonen, puh 274 3421, paula.heinonen@turku.chamber.fi

Tervetuloa!

31 2/2008 • ajan ajantasa tasa