Ajantasa 2/2007

TURUN KAUPPAKAMARIN JÄSENEXTRA 2006

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 2/2007

Suuret kiitokset ......................................... 4 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työntekijän yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden käsittelyssä ................ 5 Alueemme lentoyhteyksien kehittäminen on kaikkien yhteinen etu .......................... 7 Yhteistoimintalaki uudistuu ...................... 8 Perhevapaita koskevat muutokset ........ 10

KAUPPAKAMARIASIAA

NewPrint 1/1 ilmo

2

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Suuret kiitokset .......................................................................... 4 Turun kauppakamari

Kuukauden artikkelit

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Toimistosihteeri Aila Kedonperä Sihteeri Hannele Pesonen Toimistosihteeri Leena Rautanen Markkinointiassistentti Riikka Saarinen WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3423 (02)274 3426 (02)274 3428 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3411

Kamarissa tapahtuu (02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Anne-Maarit Itänen ISSN 1459-6776

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työntekijän yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden käsittelyssä ......................................... 5 Alueemme lentoyhteyksien kehittäminen on kaikkien yhteinen etu ... 7 Yhteistoimintalaki uudistuu .......................................................... 8 Perhevapaita koskevat muutokset ............................................. 10 Hyvä tilintarkastustapa ............................................................. 11 Koulutuksen ja tutkimuksen haasteet nopeasti kasvavassa matkailuteollisuudessa ............................................................. 12 Alueiden kilpailukyky 2007 -selvitys julkaistu ............................... 13 Sirukortin lukijan käyttö yleistymässä ......................................... 14 Sopimusosaamisesta strategista kilpailuetua .............................. 15

Tehokkaat liikenneväylät –keskustelutilaisuus 15.2.2007 .............

Aamukahvit Matkatoimisto Oy Areassa 26.1.2007 ......................

KUTSU: kauppakamarin kevätkokous 25.4.2007 ........................

KUTSU: kauppakamarin aamukahvit Suomen Varamiespalvelu Oy:ssä 11.5.2007 ..............................

Vuoden 2007 KHT- ja HTM-tutkinnot ...........................................

KUTSU: Teema 2007 –seminaari 16.4.2007 ..............................

Omistajanvaihdosmessut 14.4.2007 .........................................

16 17 18 18 18 19 20

Yritystietoa Liito-ohjelma tuo uutta osaamista liiketoimintaan .........................

Innovaatiotoimintaan vauhtia strategisen huippuosaamisen keskittymillä ............................................................................

Yrityspalveluja kehitetään pitkäjänteisesti ...................................

Yritykset aikeissa hankkia enemmän ulkoista rahoitusta ..............

Työvoimatoimiston palveluita ja tukia yrityksille ja työnantajille ......

TE-keskuksille yhteinen puhelinnumero .......................................

Pk-yrityksien menestystä varjostaa tietoturvariski ........................

Laajakaistastrategian seurantatyöryhmän loppuraportti ...............

Sähköiset maksutavat kiinnostavat ja pelottavat kuluttajia ............

Kuluttajat luottavat talouteen ja sijoittavat rahastoihin ..................

Kokonaistuotanto kasvoi marraskuussa .....................................

Tulli taisteluun tuoteväärennöksiä vastaan ..................................

22 22 22 23 23 23 23 24 24 25 25 25

Kansainvälistä Kaksi uutta jäsenvaltiota ........................................................... 27 Ilmastonmuutoksen torjuminen EU:n uuden energiapolitiikan tärkein anti ...................................................... 27 Euroopan komission vero- ja tulliuutiset ...................................... 27 Rooman sopimus 50 vuotta ...................................................... 27 Tasa-arvon teemavuosi 2007-03-16 ........................................... 27 Sloveniassa eurot käytössä ...................................................... 27 Pankkialalla vakavia kilpailuesteitä ............................................. 27 Euroopan meriturvallisuutta parannettava ................................... 28 Rautatieliikenne EU:ssa ............................................................. 28 EU:n työttömyys laskussa ......................................................... 28 Polttoaineiden päästönormeja tiukennetaan ................................ 28

Kevään 2007 koulutuksia ................................... 19 Palveluhakemisto ..................................................... 29 Liikeyhteydet ............................................................... 30

3

KAUPPAKAMARIASIAA

Kuva tulossa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vaikuttaisi siltä, että täällä oltaisiin tyytyväisiä nykymenoon, business as usual. Kilpailukyvystä ja sen säilyttämisestä ei meillä juurikaan kannettu huolta, päinvastoin kuin pääkaupunkiseudulla. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan saa tuudittautua eikä kilpailussa nukahdella.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Halusimme kartoittaa mitä kauppakamarin jäsenet pitävät tärkeinä yritystensä tulevaisuutta luovina menestystekijöinä. Vertailuna saimme tiedot vastaavasta kyselystä pääkaupunkiseudulta. Yhtäläisyyksiä vastauksissa oli, mutta myös eroja.

○

○

Kauppakamarissa toteutettiin helmikuun aikana jäsenkysely, johon saimme kaikkiaan neljäsataa vastausta. Suuret kiitokset teille kaikille, jotka ehditte vastaamaan tähän.

Saimme teiltä arvokasta tietoa.

○

Suuret kiitokset

Yrityksen kokoon suhteutettuna painotukset vaihtelivat siten, että pienissä yrityksissä ammattitaito ja yhteistyö kumppanien kanssa korostuivat. Keskisuurissa yrityksissä painotettiin asiakkaan tyytyväisyyttä ja suurissa yrityksissä kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja asiakkaita.

4

○ ○ ○ ○

○

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille.

Haluamme palvella jäsenistöämme yhä paremmin.

○ ○ ○

○

Sen sijaan meidän vastauksissa yllättävän vähän esille nousivat markkinoinnin ja myynnin merkitys, sekä kansainvälinen liiketoiminta. Yrityksen kasvua ei mielletty menestystekijäksi, kumma kyllä. Strategioista ja fokusoineista puhuttiin varsin vähän.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Varsinais-Suomessa yrityksen menestystekijöistä puhuttaessa kärkeen nousee osaava henkilöstö, pääkaupunkiseuKysyimme myös mitä kauppadulla henkilöstön saatavuus. Varsinais-Suomessa yrityksen Meillä kyse on siis laadusta, menestystekijöistä puhuttaessa kamarissa pitäisi muuttaa. kärkeen nousee osaava henki- Vastaukset keskittyivät lähinnä pääkaupunkiseudulla löstö, pääkaupunkiseudulla toimintamuotoihin, ei niinmäärästä. Tulkitsemme henkilöstön saatavuus. kään siihen, mitä toimia asian myös niin, että meillä meiltä odotetaan. Suurempaa työstä toiseen siirtyminen näkyvyyttä ja aktiivisempaa otetta kaivattiin. toimii joustavammin kuin pääkaupunkiseuMyös niitä oli monta, jotka ovat tyytyväisiä dulla. nykyiseen toimintaan.

Kilpailukyky, hyvät tuotteet ja yhteistyön Tulokset siirtyvät seuraavaksi strategiaprosesmerkitys mainittiin joitain kertoja. Asiakkaisiin, jonka käynnistämme näitä aikoja den näkökulmaa pidettiin meillä selvästi valiokuntien puheenjohtajien kanssa. tärkeämpänä kuin pääkaupunkiseudulla.

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

asiamies, varatuomari PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työntekijän yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden käsittelyssä Työsuhteen aikana työnantaja joutuu käsittelemään työntekijän yksityisyyteen liittyviä henkilö- ym. tietoja. Näitä tietoja ovat mm. terveyteen, yksityisluoteisiin viestintään, kameravalvontaan ja huumetestaukseen liittyvät asiat. Työntekijällä on työsuhteessa oikeus yksityisyyden suojaan mutta missä kulkee raja työnantajan ja työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen ja miten työnantajan tulee menetellä eri tilanteissa ?

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sisältää menettelytavat henkilöja terveystietojen käsittelyyn, sähköpostien avaamiseen, huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyyn sekä kameravalvonnan ja henkilö- ja soveltuvuusarviointien periaatteet.

Tässä artikkelissa käsitellään henkilö- ja terveystietojen käsittelyä, huumausaineiden käyttöä koskevan tiedon käsittelyä, työntekijän soveltuvuusarviontia sekä kameravalvontaa.

Miten työntekijän henkilötietoja voidaan käsitellä ?

Työnantajalla on oikeus käsitellä vain työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työtehtävistä riippuu, mitä nämä tarpeelliset henkilötiedot ovat.

Ainakin palkanmaksua, verotusta, sosiaaliturvamaksuja ja henkilöstöhallinnon tarpeita varten työnantajalla on tarve kerätä henkilötietoja. Edes työntekijän suostumuksella muita kuin tarpeellisia tietoja ei saa käsitellä.

Tiedot on kerättävä työntekijältä itseltään mutta työntekijän suostumuksella tietoja voidaan kysyä myös muualta. Poikkeuksena on kuitenkin henkilöluottotietojen tai rikosrekisteritietojen hankkiminen, joita tarvitaan työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.

Näiden hankkimiseen ei tarvitse kysyä työntekijän suostumusta silloin kun se on tarpeen luotettavuuden selvittämiseksi. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle etukäteen tietojen hankkimisesta.

Työantajan on arvioitava työhönottotilanteessa työtehtävästä riippuen, mitkä ovat niitä työtehtävän kannalta tarpeellisia tietoja, joita työhönottotilanteessa voidaan kerätä.

Henkilötietoja kerättäessä on syytä ottaa huomioon, että tietoja kerättäessä syntyy henkilörekisteri ja työnantaja on tällöin rekisterinpitäjä. Henkilötietolaki säätelee rekisterinpitämistä tarkemmin. Rekisteristä on laadittava rekisteriseloste. Vanhentuneita ja tarpeettomia tietoja ei saa säilyttää.

Työntekijästä työhönoton ja työ-

suhteen aikana kerättävät tiedot kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin uuden lain mukaan niissä yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Miten työntekijän terveystietoja voidaan käsitellä ?

Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia, joiden käsittelystä on laissa erikseen säädetty. Terveyttä koskevia tietoja saadaan käsitellä, jos ne on kerätty työntekijältä itseltään tai työntekijän kirjallisella suostumuksella muualta. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittelylle pitää olla peruste eli tietoja tarvitaan esim. sairausajanpalkan tai muiden etuuksien suorittamiseksi.

Työnantajalla on oikeus terveystietojen käsittelyyn myös sen seikan selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Työnantajalla on oikeus saada tietoonsa diagnoositieto, jonka perusteella työnantaja voi tehdä arvion siitä, onko työntekijä oikeutettu sairasajan palkkaan.

Työsopimuslaissa ja työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajan palkanmaksusta. Sairausajan palkkaa ei yleensä makseta, jos työnte-

5

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

kijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellaan. Lisäksi terveystietojen saaminen voi olla tärkeää sen selvittämiseksi, onko kysymyksessä sama sairaus sairausloman uusiutuessa, jolla voi olla vaikutusta sairausajan palkanmaksuun.

Työantajan on nimettävä henkilöt, joilla on oikeus käsitellä terveystietoja ja näiden henkilöiden tulee olla sellaisia, jotka valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä. Henkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joka jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Terveystiedot on sailytettävä erillään muusta aineistosta.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen käsittelyn pelisäännöt työnhakutilanteessa Lähtökohtana on, että työntekijä toimittaa itse huumausainetestiä koskevan todistuksen joko työnhakuvaiheessa tai työsuhteen aikana, mikäli tilanne täyttää lain vaatimukset. Huumausainetestiä koskeva tieto on arkaluonteinen terveydentilaa koskeva tieto.

Työhönottotilanteessa työnantaja voi pyytää huumausainetestausta koskevaa todistusta, mikäli työntekijä on pyrkimässä sellaiseen tehtävään, jossa edellytetään tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työtehtävän hoitamisesta huumeiden vaikutuksen alaisena tai riippuvaisena voi aiheutua ei-toivottuja vaikutuksia. Lisäksi edellytetään vaarantamisepäilyä: työtehtävän suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena vaarantaa henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta, maanpuolustusta, liikenneturvallisuutta, tietoturvallisuutta, liike- tai ammattisalaisuutta tai lisää ympäristövahingon riskiä.

Todistusta pyydetään vain siltä, joka valitaan tehtävään. Käytännössä valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes hakija toimittaa todistuksen. Mikäli hakija ei suostu toimittamaan todistusta, työnantajan ei tarvitse valita häntä tehtävään.

Pyrkiessään työhön, jossa työntekijä hoitaa tehtäviä, joihin kuuluu alaikäisten hoitoa, opetusta tai kasvatusta, työnantajalla on oikeus käsitellä työnantajan suostumuksella huumausainetestiä koskevaa todistusta. Tilanne on sama, jos työntekijällä on työtehtävässään pääsy huumausaineisiin tai lääkkeisiin, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin.

6

Mikäli työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen kestäessä niin, että em. edellytykset täyttyvät, työnantajalla on oikeus pyytää huumausainetestitodistusta. Työnantajan on ilmoitettava ennen ehtojen muuttamista, että kysymys on tehtävästä, jossa työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestitulosta.

Tämän vuoksi työnantajan on huolehdittava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testimenetelmiä ja niiden suorittajien tulee olla asiantuntevia. Laissa ei ole tarkemmin määritelty kriteerejä asiantuntemukselle.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada nähtäväksi lausunto henkilö- ja soveltuvuusarvioinnista.

Milloin työnantaja voi pyytää huumausainetestitodistusta työsuhteen aikana ?

Millä edellytyksillä työnantaja saa käytää kameravalvontaa työpaikalla ?

Työsuhteen kestäessä työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä. Näin voidaan toimia, kun on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijä on riippuvainen huumeista.

Lisäksi edellytetään, että työntekijä on sellaisessa työtehtävässä, jossa edellytetään erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään samaa vaarantamistaepäilyä kuin työhönottotilanteessakin.

Mikäli työnantajalla on työsuhteen aikana perusteet pyytää työntekijältä todistus huumausainetestistä ja työntekijä kieltäytyy, tilannetta on arvioitava työoikeudelliselta kannalta. Tällöin on arvioitava, täytyykö työsopimuslain mukainen työsuhteen irtisanomis- tai purkamiskynnys.

Yhteistoimintamenettelyssä on käytävä läpi ne tehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on velvollinen tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestausta koskevan todistuksen. Uudessa yt-laissa tämä ei kuitenkaan koske alle 30 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Kameravalvontaa saa käyttää työpisteessä työntekijöiden ja siellä olevien henkilöiden henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi tai vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Valvontaa ei saa kuitenkaan käyttää yksittäisen työntekijän työn valvomiseksi. Missään yksityisyydesuojaan liittyvässä paikassa, kuten käymälässä tai pukutiloissa, valvontaa ei saa suorittaa. Myöskään yksittäisen työntekijän huonetta ei saa valvoa, ellei em. kriteerit täyty.

Kameravalvontaa koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminamenettelyssä.

Uuden yt-lain mukaan velvollisuutta ei ole kuitenkaan alle 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Kameravalvonnan ja sen käytön periaatteiden tulee olla avointa ja työntekijöille on tiedotettava kameravalvonnan alkamisesta ja siinä noudatettavista käytännöistä.

Tallenteita saa käyttää vain siihten tarkoitukseen, jota varten tarkkailua on suoritettu. Tallenteita saa kuitenkin käyttää vastoin alkuperäistä tarkoitustaan työsuhteen päättämisen perusteen toteen näyttämiseen, tasa-arvolaissa tai työturvallisuuslaissa tarkoitetun häirinnän tai ahdistelun toteennäyttämiseen, jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän syyllistyneen tällaiseen käytökseeen. Lisäksi kameravalvontaa voi käyttää työtapaturmien selvittämiseen.

Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvällä tavalla. Tallenteet on hävitettävä heti, kun niitä ei enää tarvita kameravalvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi, kuitekin viimeistään vuoden kuluttua tallennuksen päättymisestä.

■

Henkilö- ja soveltuvuusarvioinnit Työantaja voi käyttää erilaisia henkilöja soveltuvuusarviointeja työntekijöiden persoonallisia ominaisuuksia ja tietoja ja taitoja mitatakseen. Työntekijää voidaan testata vain hänen suostumuksellaan. Testien tulosten tulee olla välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia. Testien tulee olla työntekijän kannalta virheettömiä, koska ne välittömästi vaikuttavat työntekijän asemaan.

Koska kysymyksessä on käyttäytymisen arviointi, virheettömyyttä ei voi täysin poissulkea, jolloin tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon testimenetelmät ja niiden luonne.

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun kauppakamarin asiamies JARKKO HEINONEN

Alueemme lentoyhteyksien kehittäminen on kaikkien yhteinen etu Liikenneyhteyksien merkitys tulee aina keskeisesti esille kysyttäessä yritysten toimintaan ja sijaintipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Erityiseksi puheenaiheeksi on viimeaikoina noussut lentoliikenne, eikä syyttä. Kauppakamarien kahden vuoden välein teettämissä kilpailukykyselvityksissä korostuu kerta toisensa jälkeen lentoliikenteen ja erityisesti suorien ulkomaanyhteyksien merkitys yrityselämän toimintaympäristötekijänä.

Helmikuussa julkaistun tuoreimman selvityksen tulosten perusteella Varsinais-Suomen suhteellinen asema muihin suuriin keskuksiin nähden näyttää vain huonontuneen. Peräti 21% yritysjohtajista katsoo, että lentoliikenteen kehittämiseen tulisi Varsinais-Suomessa panostaa erittäin paljon, kun vastaava luku Pirkanmaalla on 11% ja Uudellamaalla vain 3%. Selkeimmäksi ongelmaksi ajatellen Varsinais-Suomen vetovoimaisuutta kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten sijaintipaikkana onkin nyt selvästi noussut lentoliikenneyhteydet.

Erityisesti tarvetta olisi useammille suorille ulkomaanyhteyksille. Turun

lentoaseman yhteyksien parantaminen tulisikin ehdottomasti nostaa yhdeksi tärkeimmistä alueellisen edunvalvonnan kohteista.

Varsinais-Suomen alueen teollisuus on vientitilastojen valossa selvästi keskimääräistä vienti-intensiivisempää, sillä lähes 70% alueemme teollisuustuotannosta menee vientiin, kun vastaava osuus keskimäärin on 60%.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että Varsinais-Suomen alueella toimivien yritysten osalta lentoliikenteen kehittämiselle on asetettu erityisen paljon toiveita. Turun lentoasemaa ympäröivän talousalueen luonnollinen kysyntä sen sijaan riittäisi vielä nykyistäkin selvästi laajemman liikenneyhteysverkon ylläpitämiseen kannattavana liiketoimintana.

Perusedellytys lentoliikenneyhteyden säilymiseen on tietysti riittävä kysyntä ja toisaalta myös kysyntään nähden oikea palvelutaso. Elinkeinoelämällä onkin itsellään merkittävät mahdollisuudet turvata sille välttämättömät lentoliikennepalvelut. Työnantajat voivat esimerkiksi edistää lentoliikenteen käyttöä edellyttämällä työnte-

kijöidensä mahdollisimman hyvin hyödyntävän työmatkoillaan alueen omaa lentoasemaa Myös julkishallinolla on merkittävä rooli ja alueen kuntien tuleekin panostaa lentoliikenteen kehittämiseen osana alueellista elinkeinopolitiikkaa.

Lentoaseman saavutettavuuden parantaminen ja liikennevirtojen ohjaaminen luontevalle uralleen vaatii laajaa alueellista yhteistyötä paitsi VarsinaisSuomen sisällä niin myös muilla lähialueilla. On muistettava, että yhteinen etumme on kehittää oman alueemme keskeisiä palvelurakenteita.

Turun lentoasemaa ympäröivän talousalueen luonnollinen kysyntä riittäisi nykyistä selvästi laajemman liikenneyhteysverkon ylläpitämiseen kannattavana liiketoimintana. Nyt on vain aktiivisesti toimittava uusien yhteyksien saamiseksi ja toisaalta rakennettava yhteistyötä matkustajamäärien kasvattamiseksi.

■

7

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsingin seudun kauppakamarin lakimies KIRSI PARNILA

Yhteistoimintalaki uudistuu Uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan keväällä 2007. Se rakentuu pitkälti samojen perusperiaatteiden varaan kuin nykyinen laki, mutta sisältää kuitenkin merkittäviä muutoksia mm. lain soveltamisalaan ja lain rikkomisen seuraamuksiin. Lain tarkoituksessa korostetaan aikaisempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Lisäksi lakitekstiä selkeytetään ja yksinkertaistetaan.

Soveltamisala Soveltamisalaa laajennetaan siten, että laki koskee pääsääntöisesti sellaisia yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää aiemman 30 työntekijän rajan sijaan. Koska pienemmillä yrityksillä ei useinkaan ole erillistä henkilöstöasioihin perehtynyttä työntekijää, ehdotetaan pienemmille 20-29 työntekijää työllistäville yrityksille kevennettyä neuvottelumenettelyä. Näin ollen työhönotossa noudatettavien periaatteiden ja käytäntöjen käsittely, vuokratyövoiman käytön periaatteiden ja ilmoitusten käsittely ja jatkettu neuvottelumenettely, yrityksen sisäistä tiedottamista koskeva yhteistoimintamenettely sekä muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, kuten tasa-arvosuunnitelman, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely on toteutettava vasta, kun yrityksessä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Lisäksi 20-29 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstövähennysasioissa noudatetaan aina vain lyhyttä neuvotteluvelvoiteaikaa (5+14 päivää) ja hyvityksen määrää arvioitaessa, yrityksen pieni koko voi merkitä alempaa hyvitystä. Lisäksi laki tulee voimaan 6 kuukautta myöhemmin kuin 30 työntekijää työllistävissä yrityksissä.

Lakiin kirjataan selvästi, että se koskee kaikkia taloudellista toimintaa yksityissektorilla harjoittavia työnantajia siitä riippumatta, onko toiminta voittoa tavoittelevaa vai ei.

8

Yhteistoiminnan osapuolet

Edustajille annettavat tiedot

Yhteistoimintaneuvottelut käydään jatkossakin työntekijöiden tai heidän luottamusmiestensä ja työnantajan edustajien välillä. Yrityksiin ei siis tarvitse perustaa erityisiä yhteistoimintaelimiä. Asian laajuudesta riippuu, keiden välillä neuvottelu yksittäistapauksessa käydään. Jos kysymys on yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta, esimerkiksi siirrosta tehtävästä toiseen, yhteistoimintaneuvottelut käydään työntekijän itsensä ja hänen esimiehensä välillä.

Henkilöstöryhmiä koskevissa asioissa edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain nojalla valittu luottamusvaltuutettu. Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, henkilöstöryhmää voi edustaa työsuojeluvaltuutettu.

Jos jollain henkilöstöryhmällä ei ole luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, henkilöstöryhmä voi valita keskuudestaan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajan yhteistoimintaa varten. Jos henkilöstöryhmän jäsenistä yli puolet on järjestäytymättömiä, myös heillä on oikeus edustajan valitsemiseen vastaavaksi toimikaudeksi siitä huolimatta, että järjestäytynyt vähemmistö on valinnut itselleen luottamusmiehen. Yhteistoimintaedustaja voidaan valita myös yksittäiseen neuvottelutapahtumaan.

Tietyksi toimikaudeksi valitulla yhteistoimintaedustajalla (ei siis yksittäiseen neuvottelutapahtumaan valitulla) on sama työsuhdeturva häntä itseään koskevassa irtisanomistilanteessa kuin luottamusmiehellä ja –valtuutetulla eli myös kollektiivisuoja. Tämä on parannus nykylain mukaiseen suojaan.

Jatkossakin asioita voidaan käsitellä myös yhteisessä kokouksessa tai neuvottelukunnassa.

Työnantajan on annettava henkilöstön edustajille tiedot yrityksen tilinpäätöksestä ja sen lisäksi selvitys taloudellisesta tilasta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palkkatiedot on annettava alan työehtosopimuksen mukaisesti. Uutuutena on työnantajan velvollisuus antaa pyynnöstä neljännesvuosittain selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrästä.

Nykyistä lakia vastaavalla tavalla lakiehdotukseen sisältyy velvollisuus käsitellä yhteistoimintamenettelyssä vuokratyövoiman käytön periaatteet sekä käydä eräissä tapauksissa yhteistoimintaneuvottelut myös yksittäisistä vuokratyön käyttöä koskevista sopimuksista.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijöille pyynnöstä vuosittain selvitys alihankinnan käyttämisestä. Selvityksen osalta edellytetään, että kyse on työpalvelusta (ei tavaran hankinnasta) ja se toteutetaan tilaajan luona tai tilaajan työkohteessa. Lisäksi sen tulee liittyä tilaajan toimialaan tai tilaajan toiminnassa muutoin tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuspalveluihin tai tilojen uudistai korjausrakentamiseen. Selvityksestä tulisi käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjaksot, joina alihankintaa käytetään.

Yhteistoimintamenettelyn kannalta on tärkeää, että henkilöstöryhmien edustajat saavat edellä mainitut tiedot mahdollisimman ajallaan. Muutoin on vaarana, että heidän oikeutensa eivät toteudu laissa tarkoitetulla tavalla.

Tämän vuoksi henkilöstöryhmän edustaja voi esittää yleisessä tuomioistuimessa vaatimuksen työnantajan velvoittamisesta antamaan edellä tarkoitetut tiedot tuomioistuimen määräämässä ajassa ja asettamaan tämän vel-

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

voitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon, jotta henkilöstöryhmien edustajille annettavien tietojen saanti ei vaarannu.

Yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työnantajan on käsiteltävä yhteistoimintaneuvotteluissa työhönoton periaatteet, tietyt yksityisyyden suojaan liittyvät asiat, henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet sekä tasa-arvosuunnitelma.

Tarvittaessa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat työhönoton yleisiä periaatteita laajemmin myös työhönotossa noudatettavat menetelmät.

Työhönotossa käytettäviä menettelyjä ovat esimerkiksi sisäinen haku, työvoimatoimiston, lehti-ilmoitusten ja internetin käyttö. Tarkemmista työhönoton periaatteista neuvottelut voidaan käydä ottaen erityisesti huomioon työpaikan koko, sen toimialan laajuus, henkilöstöryhmittäiset erot ja muut vastaavat asiat.

Yhteistoimintaneuvotteluissa on niin ikään käsiteltävä työhön tulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot.

Neuvoteltavien asioiden piiriin kuuluvat lähinnä kysymykset, jotka koskevat yrityksen esittelyä ja työntekijälle tarpeellisia käytäntöjä työpaikan yleisistä toimintatavoista ja järjestelyistä sekä työterveyshuollon käytöstä, mahdollisesta työpaikkaruokailusta ja muista vastaavista kysymyksistä.

Yhteistoiminnassa on käsiteltävä myös yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt, mitä tietoja työntekijästä kerätään sekä työhönoton yhteydessä että työsuhteen aikana. Tämän kohdan osalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että yhteistoiminta ei rajoitu työhönoton yhteydessä kerättäviin tietoihin vaan koskee myös työsuhteessa jo olevista kerättäviä tietoja.

Näistä asioista käytävissä neuvotteluissa on otettava huomioon yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki, jossa säädetään tarkemmin, millaisia tietoja työnantaja saa työntekijöistä kerätä ja miten niitä käsitellä. Tämän kohdan mukaisia asioita ovat yleisten työntekijöistä kerättävien tietojen ohella esimerkiksi soveltuvuustestien käytön tarkoitus ja tarpeellisuus.

Yrityksessä on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmasta tulee

käydä ilmi ainakin yrityksen henkilöstön rakenne ja sen määrä sekä arvio näiden kehittymisestä. Arviossa voidaan ottaa huomioon myös ikärakenne ja siitä aiheutuvat tarpeet. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi myös periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä, kuten osa-aikaisten ja määräaikaisten käytön periaatteet.

Erityisesti koulutustavoitteisiin liittyen suunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista ja ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden perusteista. Lisäksi edellä mainittuihin arvioihin perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin. Käsiteltävinä olisivat lähinnä työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä vuosittainen toteuttamissuunnitelma.

Suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava yhteistoiminnassa.

Yritystoiminnan muutostilanteet Lakiehdotuksella ei puututa työnantajan liikkeenjohto-oikeuteen. Työnantajan ei tarvitse neuvotella työntekijöiden kanssa esimerkiksi kone- ja laitehankinnoista, yrityksen laajentamisesta tai supistamisesta tai vastaavista yritystoiminnan muutoksista. Jos liikkeenjohdollisista päätöksistä kuitenkin aiheutuu väistämättä olennaisia muutoksia työntekijöiden työtehtävissä, töiden järjestelyissä, siirtoja tehtävistä toisiin tai muita vastaavia henkilöstövaikutuksia, työnantajan pitää kuitenkin ennen henkilöstövaikutuksista päättämistä neuvotella niistä työntekijöiden kanssa.

Liikkeen luovutuksiin liittyvää neuvotteluvelvoitetta kevennetään siten, ettei ns. toteamisneuvotteluja enää tarvitse käydä, vaan sen sijaan korostetaan tiedotusvelvollisuutta.

Työvoiman vähentäminen Työnantajalla on jatkossakin nykylain mukaisesti velvollisuus käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen irtisanomisia, lomauttamisia tai osa-aikaistamisia koskevaa päätöstään. Neuvotteluja on käytävä tietty vähimmäisaika, joka on alle 10 työntekijän irtisanomisissa pidentynyt 14 päivään ja vähintään 10 työntekijän irtisanomisissa ennallaan kuudessa viikossa, jollei neuvotteluissa

toisin sovita. Neuvotteluesitys on molemmissa tilanteissa annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Pitkien neuvottelujen kaksivaiheisuus on poistettu, joten vaihtoehtojenkin käsittely voidaan alkaa heti neuvottelujen alussa. Neuvotteluaikojen laskemiseen tulee niin ikään pieni muutos.

Laskeminen lähtee heti ensimmäisestä neuvottelupäivästä. Esimerkiksi, jos 1. neuvottelu pidetään keskiviikkona, on viimeinen neuvottelupäivä kahden viikon päästä tiistaina ja työnantaja voi toimittaa irtisanomiset tms. toimenpiteet keskiviikkona.

Neuvottelujen päätyttyä, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä.

Sovittavat ja henkilöstön päätösvallassa olevat asiat Lakiehdotuksen mukaan työnantaja tekee edelleen pääsääntöisesti lopullisen päätöksen neuvoteltavista asioista.

Yhteistoimintakoulutuksesta, työsäännöistä, aloitetoiminnan säännöistä ja työsuhdeasuntojen jakamisen periaatteista pitää kuitenkin nykylain kaltaisesti sopia työnantajan ja henkilöstön kesken. Lisäksi tietyt yrityksen sosiaalitiloihin ja harrastustoimintaan liittyvät asiat kuuluvat edelleen henkilöstön päätösvallan piiriin työnantajan näihin tarkoituksiin osoittamien varojen puitteissa.

Seuraamukset Yhteistoimintalain rikkomisesta voi lakiehdotuksen mukaan seurata velvollisuus maksaa hyvitystä työntekijöille tai sakkorangaistus työnantajan edustajalle. Työnantaja voidaan myös eräissä tilanteissa velvoittaa sakon uhalla antamaan työntekijöille yhteistoimintalain mukaisia tietoja.

Hyvitys koskee vain työvoiman vähentämisneuvottelujen yhteydessä tehtyjä virheitä. Hyvityksen enimmäismäärä putoaa nykyisestä työntekijän 20 kuukauden palkkaa vastaavasta summasta 30 000 euroon. Hyvitys on tarkoitus säätää verottomaksi, mikäli tuloverolain muutosesitys hyväksytään.

■

9

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdeneuvoja MARITTA ANTOLA

Perhevapaita koskevat muutokset Perhevapaisiin ja niistä johtuviin päivärahamaksuihin tuli muutoksia vuoden 2007 alusta lukien. Näitä muutoksia sovelletaan sellaisiin perhevapaisiin, joissa äidin äitiys- tai erityisäitiysvapaa on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen.

myöskään synny kotihoidon tuen liikamaksua. Tämän vuoksi päivärahoja isäkuukaudelta tulee hakea kahta kuukautta ennen sitä päivää, josta alkaen etuutta halutaan saada.

Ottovanhemman vanhempainrahakausi

Isäkuukausi Vanhemmat voivat sopia siitä, että osa vanhempainrahakaudesta pidetään myöhemmin kuin välittömästi äitiysrahakauden jatkona. Siirrettyä vanhempainrahajaksoa voi käyttää vain isä.

Vanhempainrahan maksupäiviä voidaan siirtää 12 arkipäivää. Nämä arkipäivät vähentävät niitä vanhempainrahan maksupäiviä, jotka perhe olisi voinut käyttää välittömästi äitiysrahakauden jatkoksi. Jos perhe ei siirrä vanhempainrahapäiviä, äitiysrahakauden jatkoksi maksetaan 158 vanhempainrahapäivää. Siirrettävän vanhempainrahapäivien kesto vastaa sitä määrää, mitä isälle tämän jatkoksi myönnettävien ylimääräisten isyysrahapäivien myöntäminen edellyttää.

Siirretty isäkuukausi tulee käyttää ennen kuin on kulunut 180 kalenteripäivää siitä päivästä, jona äitiysrahan jatkoksi maksettavan vanhempainrahan maksaminen päättyi. Viimeisen isälle suoritettavan isyysrahapäivän tulee siis olla viimeistään se päivä, jona mainittu 180 kalenteripäivän jakso täyttyy. Vanhempainrahan siirtäminen edellyttää kuitenkin aina myös sitä, että lapsen isä tai äiti on hoitanut lasta kotona koko isäkuukautta edeltävän jakson.

Isäkuukauden siirtäminen edellyttää ilmoitusta Kansaneläkelaitokselle riittävän varhaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään kaksi kuukautta aikaisemmin kuin vanhempainrahakausi muutoin päättyisi. Tämä on tarpeen, jotta kyseisiä päiviä ei maksettaisi äidille. Lisäksi isäkuukauden alkamisesta tulee olla tieto riittävän aikaisin, ettei

10

Ottovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään ja vanhempainrahaa maksetaan 200 arkipäivältä silloin, kun lapsi otetaan hoitoon myöhemmin kuin 54 arkipäivän kuluttua lapsen syntymästä.

Vanhempainraha rekisteröidyssä parisuhteessa Vanhan sairausvakuutuslain nojalla vanhempainpäivärahaa voitiin maksaa rekisteröidyssä parisuhteessa vain sille osapuolelle, joka on lapsen vanhempi.

Jatkossa myös sillä, joka ei ole lapsen vanhempi, on oikeus vanhempainrahaan. Muutos koskee sellaisia vakuutettuja, joiden parisuhde on rekisteröity siten kuin rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa säädetään. Etuutta voidaan maksaa sekä naiselle että miehelle. Säännöstä ei sovelleta sellaisiin pareihin, jotka jatkuvasti elävät yhdessä ilman, että he rekisteröivät parisuhdettaan.

Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella Äitiysrahan määrä on 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta 90 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 41 110 euroa vuoden 2004 tasossa. Tämän ylittävältä osalta vuosityötulo kartuttaa päivärahaa 32,5 prosentilla vuosityötulon kolmassadasosasta. Korotus maksetaan työnantajalle, mikäli äiti saa työnantajaltaan palkkaa tältä ajalta.

Äidille maksettavan vanhempainrahan määrä on 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta 75 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 41 110 euroa. Tämän ylittävästä osasta äidille maksettavan vanhempainrahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta.

Isälle maksettavan vanhempainrahan ja isäkuukauden isyysrahan määrä on 30 ensimmäisen isälle maksettavan arkipäivän ajalta 75 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 41 110 euroa. Tämän ylittävästä osasta isälle maksettavan vanhempainpäivärahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta.

Vuosilomakustannuskorvaus Vuosilomakustannuskorvauksen perusteena on jatkossa vakuutetun vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon kolmassadasosa korotettuna yksityisten alojen työnantajien lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen keskiarvolla.

Kertoimessa huomioidaan päivärahaetuutta määriteltäessä tehtävä työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun suuruinen vähennys sen suuruisena kuin vähennys on ollut vuonna 2006. Näiden maksujen tulevat muutokset eivät vaikuta kertoimen suuruuteen. Kertoimen suuruus on 1,26.

Korvauksen perusteena olevalla työtulolla tarkoitetaan sairausvakuutuslain perusteella määriteltyä vuosityötuloa, jossa on huomioitu vähennettävät tuloerät. Vähennettävillä tuloerillä tarkoitetaan tulonhankkimiskustannuksia ja työttömyys- ja työeläkevakuutusmaksujen osuutta. Kela saa tiedot vuosityötuloista ja vähennyksistä suoraan verottajalta.

■

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies PEKKA VIRTAMO

Hyvä tilintarkastustapa Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus koskee: - kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastusta, - toimintaa, joka laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön, - hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaa muuta kuin edellä mainittua toimintaa.

Tilintarkastajan tulee myös noudattaa yhtiömiesten sekä yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen, yhtiösopimuksen, kansainvälisten tilintarkastusstandardien, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa.

Käsitteellisesti hyvä tilintarkastustapa on esimerkiksi hyvään asianajotapaan ja hyvään kirjanpitotapaan rinnastuvaa tapaoikeutta eli huolellisten ammattihenkilöiden yleisesti noudattamaan ammatilliseen harkintaan perustuvaa käytäntöä, joka ohjaa tilintarkastustehtävän suorittamista.

Suomessa lainsäätäjä on jättänyt hyvän tilintarkastustavan kehittämisen lähinnä tilintarkastajien omien amma-

tillisten yhteenliittymien tehtäväksi.

Hyvän tilintarkastustavan on katsottu muodostuvan muun muassa KHT-yhdistyksen julkaisemista Tilintarkastusalan standardeista ja suosituksista, tuomioistuinten päätöksistä, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan ratkaisuista, ohjeista ja lausunnoista sekä tilintarkastusalan ammattikirjallisuudessa hyväksytyistä tulkinnoista.

Tilintarkastajan tulee tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa noudattaa yleisesti käytettyjä työmenetelmiä, ja hänen tulee toiminnassaan muutoinkin noudattaa ammatillisesti ja eettisesti hyväksyttäviä periaatteita.

Tilintarkastajan on perehdyttävä tarkastuskohteen tilikauden aikaisiin tapahtumiin ja tilinpäätökseen niin, että hän voi muodostaa perustellun käsityksensä siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Lisäksi tilintarkastajan on todettava, ovatko tilintarkastuslaissa tarkoitetut yhteisön tai säätiön toiminnasta vastuussa olevat henkilöt toimineet asianomaista yhteisöä koskevan lain, yhtiöjärjestyksen tai vastaavien määräysten edellyttämällä tavalla.

Tilintarkastajan on huomautettava

tilintarkastuskertomuksessa, jos edellä tarkoitetut henkilöt ovat syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet yhteisöä tai säätiötä koskevan lakia, yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä. Koska tilintarkastaja ei yleensä ole vastuu- tai korvauskysymysten erikoisasiantuntija, voidaan tilintarkastajan edellyttää esittävän kertomuksessaan muistutuksen vastuuvelvollisen menettelystä vain suhteellisen ilmeisissä tapauksissa. Lisäksi tilintarkastuksessa noudatettavasta olennaisuuden periaatteesta seuraa, ettei tilintarkastajan tulisi antaa muistutusta tilintarkastuskohteen kokoon ja muihin olosuhteisiin nähden vähäisistä rikkomuksista tai laiminlyönneistä.

Tilintarkastusalan standardit ja suositukset lähtevät siitä, että tilintarkastustehtävän suunnittelulla on oleellinen merkitys koko tarkastuksen kannalta. Tarkastuksen laajuuden ja painopisteen tulee määräytyä olennaisuuden periaatteen ja suhteellisen riskin mukaan. Muodostettuaan käsityksensä tarkastuskohteen laskentatoimen ja sisäisen tarkkailun tasosta tilintarkastajan tulisi suunnata tarkastustoimenpiteensä etupäässä alueille, joissa riski on olennainen, sekä seikkoihin, jotka ovat olennaisia tarkastuskohteen johtohenkilöiden vastuun arvioinnin kannalta.

■

11

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Matkailualan opetus- ja tutkimuskoordinaattori VENLA DEGERHOLM

Koulutuksen ja tutkimuksen haasteet nopeasti kasvavassa matkailuteollisuudessa Matkailuala on vaikeasti määriteltävä kokonaisuus. Matkailu hyödyntää hyvin monia eri toimialoja, joten on vaikea määritellä mikä oikeastaan on matkailuyritys. Matkailualaan sisältyvistä toimialoista ei ole olemassa mitään kansainvälisesti yksiselitteistä määritelmää. Ensisijaisesti matkailuelinkeinoon kuuluviksi lasketaan ne toimialat, jotka saavat välitöntä matkailutuloa, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne-, matkatoimisto-, kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalvelut sekä joukko muita palveluja, kuten ohjelmapalvelut ja autojen vuokraustoiminta. Matkailulle tyypillisten yritysten lukumäärä vuonna 2004 Suomessa oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 24 899 ja toimipaikkoja yhteensä 27 895.

Matkailuelinkeino on maailmanlaajuisestikin yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista.

Muutos- ja kehittymisedellytykset sekä joustavuus sopeutua uusiin tilanteisiin ovat tärkeitä tekijöitä, jotta yritys voisi menestyä kasvavilla ja kiristyvillä markkinoilla. Tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista sekä tietojen ja taitojen päivittämistä. Toiminnan pohjaksi tarvitaan lisäksi luotettavaa ja ajankohtaista tutkimustietoa mm. asiakkaiden ostokäyttäytymisestä, matkustusmotiiveista, tarpeista, odotuksista, asiakasvirtojen liikkumisesta jne. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat ja he ovat entistä laatu- ja hintatietoisempia. Nyt osataan vaatia palvelua, mutta hyvästä ammattitaidosta ja palvelusta ollaan myös valmiita maksamaan.

Matkailuelinkeino on hyvin työvoimavaltainen ala. Koulutukseen panostaminen tuo varmasti pitkällä aikavälillä säästöjä ja maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta aikaansaatu alan am-

12

mattimaistuminen on matkailun kehittymisen yksi keskeinen edellytys.

Alan toimijoiden tietoperustaa ja ammattitaitoa tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja tutkimusavusteinen kehitystoiminta tukee tätä tavoitetta. Opetuksen ja tutkimuksen tulee olla matkailun kehittämisen näkökulmasta ajantasaista ja merkityksellistä. Tässä korostuu oppilaitosten ja työelämän välinen toimiva yhteistyö.

On ymmärrettävää, että varsinkin pienten matkailuyritysten resurssit panostaa koulutukseen ja tutkimustiedon hankintaan ovat varsin rajalliset. Yhtenä ratkaisumallina tähän ongelmaan on toimiva yhteistyö oikein valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena tulee aina olla se, että kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Hyöty ei aina ole mitattavissa esim. rahassa, ja toinen voi hyötyä enemmän kuin toinen. Lisäksi yhteistyöverkossa ei olla kilpailijoita vaan kumppaneita. Hyödynnetään sitä, mitä kukin osaa parhaiten. Kaikkea ei kannata tai edes voi tehdä itse. Toimivasta yhteistyöstä on jo hyviä esimerkkejä esim. saaristomatkailuyritysten keskuudessa. On ymmärretty yhdessä kehittymisen ja kehittämisen merkitys.

Turun alueella toimii kolme tiedekorkeakoulua; Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu sekä Åbo Akademi. Myös Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Sydväst sekä Humak pitävät omalta osaltaan huolta laadukkaasta, monipuolisesta ja kaksikielisestä matkailualan koulutuksesta ja tutkimuksesta. Edellä mainitut tiede- ja ammattikorkeakoulut ovat myös huomanneet yhteistyön tärkeyden. Matkailualan koulutusta ja tutkimusta koordinoidaan ja kehitetään yhdessä vuonna 2004 toimintansa aloittaneen Turun Matkailuakatemian puitteissa.

Tavoitteena on saada toimintaan mukaan myös elinkeinoelämä entistä aktiivisemmin. Turun kauppakamarin matkailuvaliokunta tukee omalta osaltaan toimintaa ja tuo mukaan yritysten näkökulmaa. Yritykset ja oppilaitokset voisivat kuitenkin saada vielä paljon enemmän lisäarvoa yhteisestä toiminnasta. Yrityksiltä lähtevät tutkimusaiheet otetaan mielellään vastaan ja näin voidaan yhdistää teoria käytäntöön. Todellisesta tarpeesta lähtevät tutkimusaiheet hyödyntävät parhaiten yrityksiä, opiskelijoita ja matkailualan alueellista kehitystä. Oppilaitokset voivat tarjota myös tarvelähtöistä jatko- ja täydennyskoulutusta kunhan todelliset tarpeet tunnetaan. Tätä varten tarvitaan keskustelua ja vuorovaikutusta elinkeinon kanssa.

Turun alueen matkailun kärkituotteiden ja matkailuelinkeinon vahvistamiseksi on tarve kehittää myös matkailualan tutkimusta ja koulutusta sekä tehostaa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä matkailussa. Suomen merkittävimpiin matkailukaupunkeihin lukeutuva Turku lähiympäristöineen tarjoaa monia mahdollisuuksia eriasteiseen yhteistyöhön oppilaitosten ja matkailuelinkeinon välillä alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Lopulta yhteisenä tavoitteena on kuitenkin rakentaa kilpailukykyistä matkailuelinkeinoa sekä vahvistaa koko Varsinais-Suomen matkailuklusteria ja sen osaamista.

■ Yhteystiedot/lisätietoja: Venla Degerholm Matkailualan opetus- ja tutkimuskoordinaattori Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku p. (02) 481 4401 s-posti: venla.degerholm@tse.fi

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kauppakamarit selvittävät jäsenistönsä näkemyksiä tärkeimmistä yrityksen sijaintipäätöksiin vaikuttavista tekijöistä kahden vuolen välein toteutettavalla valtakunnallisella "Alueiden kilpailukyky" – kyselyllä.

Alueiden kilpailukyky 2007 -selvityksen mukaan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet sekä turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ovat tärkeimpiä sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä Varsinais-Suomessa.

Varsinaissuomalaisten yritysjohtajien mielestä alueen pitäisi ensisijaisesti panostaa liikenneyhteyksiin sekä infrastruktuuriin Nyt tehdyn kyselyn perusteella työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintipaikkaan vaikuttavaksi tekijäksi. Liikenneyhteyksien sekä asuinja elinympäristön merkitys korostuu kansainvälistä toimintaa harjoittavilla yrityksillä. Erityisesti kaupan ja palvelualan yrityksille tärkeää on myös markkinoiden läheisyys ja se, että sijaintialue on kasvukeskus. Merkittäviä alueellisia eroja ei sijaintipäätöksiin vaikuttavissa tekijöissä ole havaittavissa. Eroja syntyy lähinnä siitä, että painotukset kansainvälisillä markkinoilla toimivien ja kotimarkkinayritysten kohdalla poikkeavat jonkin verran toisistaan.

Työvoiman saatavuus, henkilöliikenne ja erityisesti lentoliikenneyhteydet selkeä ongelma, muuten asiat Varsinais-Suomessa melko hyvin Turun kauppakamari selvitti jäsenistölleen suunnatulla kyselyllä tärkeimpien sijoittumispäätökseen vaikuttavien tekijöiden toimivuutta Varsinais-Suomessa.

Sijoituspäätöksiin eniten vaikuttavista tekijöistä hyvän arvosanan alueellamme sai tavaraliikenneyhteydet sekä satamien tarjoamat palvelut. Kummassakin tapauksessa kyseisen tekijän "arvosana" vastasi sen merkitystä sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä. Erityisen hyvän arvion sai Varsinais-Suomen tarjoama elinympäristö. Erityisesti klusteripolitiikan kannalta merkittävää on myös se, että arviot yritysten välisen

Alueiden kilpailukyky 2007 -selvitys julkaistu

yhteistyön mahdollisuuksista sekä alihankkijoiden saatavuudesta olivat melko hyviä etenkin verrattuna niiden merkitykseen sijaintipäätöksiin vaikuttavana tekijänä.

Merkittävimmät ongelmakohdat ovat työvoiman saatavuus, henkilöliikenneyhteydet sekä erityisesti lentoliikenteen yhteystarjonta. Työvoiman saatavuus koetaan tällä hetkellä ongelmaksi käytännössä koko maassa ja erityisesti suurissa keskuksissa. Henkilöliikenneyhteydet eivät saa yritysjohtajilta erityisen huonoa arviota, mutta se jää kuitenkin alemmaksi kuin sen merkitys sijaintipäätöksen kannalta.

Tämän kyselyn pohjalta selkeimmäksi ongelmaksi ajatellen VarsinaisSuomen vetovoimaisuutta kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten sijaintipaikkana nousevat lentoliikenneyhteydet. Ne ovat yksi tärkeimmistä sijaintipäätökseen vaikuttavista tekijöistä, mutta yritysjohtajat arvioivat niiden toimivuuden Varsinais-Suomessa erittäin huonoiksi. Erityisesti tarvetta olisi useammille suorille ulkomaanyhteyksille. Turun lentoaseman yhteyksien parantaminen tulisikin ehdottomasti nostaa yhdeksi tärkeimmistä alueellisen edunvalvonnan kohteista.

"Turun malli" auttanut yrityksiä työvoiman saannissa Tulokset antavat viitteitä siitä, että havaittavasta työvoimapulasta huolimatta työvoiman saatavuusongelma ei Varsinais-Suomen alueella ole yhtä paha kuin muissa suurissa kasvukeskuksissa, pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

Tämä siitä huolimatta, että VarsinaisSuomen työttömyysprosentti on Uudenmaan tasolla ja selvästi Pirkanmaa-

ta pienempi. Tämä antaa varsin hyvän kuvan siitä, että niin sanottu Turun malli on toiminut. Tuotannon rakennemuutosten aiheuttamiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin on aktiivisesti puututtu. Työvoimamarkkinoiden tehostamisen kautta on menetetyn työpaikan tilalle ollut helpompi löytää työtä uudelta toimialalta ja samalla työvoimaansa lisäävien toimialojen rekrytointiongelmiin on helpommin löytynyt apua.

Varsinais-Suomen alueella korostuu liikenneyhteyksien kehittämisen tarve Selkeitä alueellisia eroja suurten kasvukeskusten välille syntyy kysyttäessä mihin alueella erityisesti tulisi panostaa yritysten kilpailukykyisyyden parantamiseksi.

Valtakunnallisesti tärkeimpänä kehittämiskohteena pidetään tietoliikenneyhteyksiä sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä.

Varsinais-Suomessa korostui muuta maata enemmän tarve maantie- ja satamayhteyksien kehittämiselle sekä erityisesti suorien kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien parantamiselle.

Tähän on löydettävissä kaksikin selittävää tekijää.

Liikenneyhteyksien merkitys korostuu kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kohdalla ja VarsinaisSuomen teollisuustuotannosta vientiin menee edelleen suurempi osuus kuin maassa keskimäärin. Toisaalta infrastruktuurin kehittäminen tällä alueella on jäänyt jälkeen muihin suuriin kasvukeskuksiin verrattuna.

Selvästi esille nouseva toive satamien yhteyksien kehittämisestä huoli-

13

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

matta siitä, että Turun kauppakamarin kyselyn mukaan satamien palvelu- ja yhteystarjontaan ollaan varsin tyytyväisiä, kertoo vienti- ja tuontitoiminnan laaja-alaisuudesta sekä meriliikenneyhteyksien suuresta merkityksestä alueen teollisuudelle. Maantieliikenneyhteyksien kehittämistarvetta nostaa erityisesti E18–tien keskeneräisyys yhteytenä aina Pietariin saakka sekä kasvavat paineet E8–tien kapasiteetin kasvattamiseksi.

Sekä vastaukset tärkeimmistä kehittämistarpeista että yritysten vapaat

kommentit tuovat selkeästi esille lentoliikenteen, erityisesti suorien ulkomaanyhteyksien puutteen tuoman ongelman yrityksille. Tulokset tuovat selkeästi esille sen, että nykyinen yhteystarjonta ei riittävästi palvele alueen yritysten tarpeita. Ongelmana nähdään sekä tärkeiden suorien yhteyksien puute sekä nykyisten yhteyksien osittain riittämätön kapasiteetti. Erityisesti äkkinäisille matkustustarpeille on vaikea löytää enää Turun kentältä lähteviä lentoja ja toisaalta lentojen hintataso nousee helposti korkeaksi.

■

Avoimissa vastauksissa tärkeimmiksi hankkeiksi yritykset listaavat: * Lentoliikenneyhteydet Turun lentoasemalta Eurooppaan / Suomeen * E18 Pietariin asti * E8 -tie * Oikorata Turku – Helsinki / Rautateiden henkilöliikenneyhteydet * Rautatieyhteys Turku-HelsinkiVenäjä-Kiina * Satamien laajennukset/Yhteydet Eurooppaan

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Turun kauppakamarin ja kaupunkikeskustan kehittämisprojektin kysely osoittaa

Sirukortin lukijan käyttö yleistymässä Suurin osa Turun keskustan pienistä liikkeistä ja palveluntarjoajista suunnittelee sirukortin lukijan käyttöönottoa. Turun kauppakamarin ja kaupunkikeskustan kehittämisprojektin yhteistyönä tekemä kysely selvitti sirukortin lukijan käyttöä. Kysely lähetettiin 200 Turun kaupunkikeskustan kauppa-, palvelu-, ja ravitsemusalan yritykselle ja vastausprosentti oli yli 30.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljännes on ottanut sirukortin lukijan käyttöön. Erityisesti pienillä kaupan ja ravintola-alan yrityksillä oli jo sirukortin lukijat. Suurimmalla osalla yrityksistä, joilla ei vielä ole lukijaa on kuitenkin jo suunnitelmat käyttöönotosta ja näistä yli puolet aikoo ottaa lukijan käyttöön kuluvan vuoden aikana. Kaikista kyselyyn vastanneista noin joka viides ilmoitti, ettei vielä ole tehnyt päätöstä käyttöönotosta.

Sirukorttijärjestelmään siirtymistä

14

ovat hidastaneet uusiin kassajärjestelmiin liittyvät investointikustannukset.

Sirukortin käyttöönotto koettiin kalliiksi ja tällä hetkellä myös tarpeettomaksi. Asiakkaat eivät ole kyselleet sirukorttivaihtoehtoa ja monet yrittäjät odottavatkin sirukortin yleistymistä ennen kuin tekevät investointipäätökset.

Sirukortin lukija hankitaan usein maksujärjestelmien uusimisen tai päivitysten yhteydessä. Erityisesti isojen ketjujen liikkeet siirtyvät uuteen maksujärjestelmään keskitetysti ja yrittäjät odottavat vielä ketjun päätöstä asiasta.

Osalla vastaajista taas laitetoimittaja ei ole vielä toimittanut sirukorttipäivityksiä. Erityisesti ravintola-alalla odotetaan kätevien mobiilimaksupäätteiden kehitystä.

Luottokunnan ilmoitus uudistetusta väärinkäyttötilanteiden vastuunjaosta ei näyttänyt vaikuttavan päätöksentekoon, mahdollinen luottotappion

riski koettiin pieneksi. Viime vuoden heinäkuusta alkaen vastuu kortin väärinkäytöstä on kauppiaalla, jolla ei ole sirumaksupäätettä jos väärinkäyttö ei olisi ollut mahdollinen sirukorttia käytettäessä.

Sirukorttilukijaa käyttävien yritysten kokemukset olivat enimmäkseen positiivisia. Useimmilla oli aluksi ollut hankaluuksia lukijan käytössä ja maksutapahtumaa hidastivat päivitykset, järjestelmäviat ja katkokset yhteyksissä.

Asiakkaille uusi maksukäytäntö on myös ollut vaikea omaksua eivätkä kaikki muista kortin tunnuslukua. Alkuhankaluuksien jälkeen monet kuitenkin pitivät sirukorttia vaivattomana ja nopeana käytössä. Tunnusluvun käyttöä pidettiin myös turvallisempana kuin allekirjoitusta.

■ Lisätietoja: Turku - kaikkien aikojen kauppapaikka Kaupunkikeskustan kehittämisprojekti Anu Varis Projektikoordinaattori puh. (02) 274 3438 gsm 0400 936 631 anu.varis@turku.chamber.fi www.kauppapaikkaturku.fi

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sopimusosaamisesta strategista kilpailuetua – Kansainvälinen konferenssi Turun ammattikorkeakoululla 13.-16.6.2007 - Commercial Contracting for Strategic Advantage – Potentials and Prospects Sopimusosaaminen ei ole pelkästään juristien asia. Sopimusosaamista tarvitaan yhä enemmän nykyajan verkottuneessa ja palvelujen tarjontaan keskittyneessä liiketoiminnassa. Tarve on havaittu niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Kesäkuun konferenssissa tarkastellaan sopimustoimintaa kokonaisvaltaisesti osana menestyksekästä liiketoimintaa. Hyvin hallittu sopimustoiminta tukee yrityksen toiminnan tavoitteiden saavuttamista, tulevaisuuden tuotto-odotusten toteutumista ja hyvien asiakassuhteiden hoitamista. Sopimusosaaminen organisaation tasolla tarkoittaa mm. selkeitä, yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita, ajan tasalla olevia sopimusmalleja, –ehtoja ja tarkistuslistoja, keskitettyä sopimusten hallintaa sekä usein myös uusinta tekniikkaa hyödyntäviä ohjelmistosovelluksia.

Hyvät työvälineet eivät kuitenkaan yksin riitä vaan tarvitaan henkilöitä, jotka osaavat välineitä käyttää. Sopimusosaaminen yksilötasolla merkitsee kunkin toimenkuvaan ja tehtäviin liittyvään osaamiseen panostamista. Ennakoivassa toiminnassa yrityksen liiketoiminnasta vastaavien markkinointi, taloushallinto, projektinjohto ja yritysjohdon

henkilöiden sopimusosaaminen korostuu. Parhaimmillaan sopimukset toimivat toiminnanohjauksen ja riskienhallinnan välineenä.

Konferenssissa pureudutaan kansainvälisessä toimintaympäristössä käytännössä hyväksi koettuihin sopimustoiminnan innovatiivisiin ratkaisuihin ja sopimusten käyttöön johtamisen välineenä. Puhujat ovat alansa kansainvälistä huippua, mm. emeritusprofessori Edward Dauer Denverin yliopistosta sekä professori Thomas Barton, Preventive law –yksikön johtaja San Diegosta, edustavat ennakoivan oikeuden uranuurtajia USA:sta, sopimusvalmentaja Helena Haapio puolestaan kansainvälistä ja suomalaista proactive law – suuntausta. Kansainvälisen sopimustoiminnan uusimpia trendejä työssään seuraava International Association for Contract and Commercial Management -yhdistyksen toimitusjohtaja Tim Cummins on yksi konferenssin avainpuhujista.

Konferenssissa kuullaan myös professori Soili Nysten-Haaralan johtaman Sopimusosaaminen liiketoiminnassa – tutkimushankkeen tuloksia.

Tekesin ja Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke on lajissaan ai-

nutlaatuinen – sopimusosaamisen roolia kilpailuedun lähteenä ei ole Suomessa näin perusteellisesti päästy aiemmin tutkimaan. Sopimusosaaminen liiketoiminnan tavoitteiden mahdollistajana on myös tutkimusrintamalla uutta. Suomalainen monitieteinen tutkijaryhmä on perehtynyt empiirisesti yritysten sopimustoiminnan arkeen kahdeksan case-yrityksen ja kansainvälisten tutkimusten valossa. Käytännön sopimustoimintaa edustavien puhujien ja tutkijoiden vuoropuhelun avulla konferenssi herättelee kuulijoitaan tunnistamaan oman organisaationsa sopimustoiminnan tilaa ja sopimusosaamisen mahdollisuuksia. Konferenssi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yritysten edustajien, korkeakoulututkijoiden ja kansainvälisten sopimusosaamisen huippujen keskinäisen vuorovaikutuksen tehostamiseen yhteisen kielen löytämiseksi. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta osoitteessa www.ccc-turku2007.org.

■ Kaisa Sorsa KTT, OTK Yliopettaja

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

15

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun kauppakamarin kuljetusvaliokunta järjesti 15.2.2007 Forum-Marinumissa keskustelutilaisuuden aiheesta:

TEHOKKAAT LIIKENNEVÄYLÄT - Investointi (Varsinais-)Suomen kilpailukykyyn Tilaisuuden aluksi kuultiin muutama lyhyt elinkeinoelämän puheenvuoro, jonka jälkeen oli paneelikeskustelu paikalla oleville varsinaissuomalaisille kansanedustajaehdokkaille.

16

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kauppakamarin aamukahveilla 26.1.2007 Mauno Koivisto –keskuksessa toimi isäntänä Matkatoimisto Oy Area.

Kauppakamarin uusi puheenjohtaja Kari Ruusunen toivotti osanottajat tervetulleiksi.

Tarja Rautiainen Matkatoimisto Oy Areasta kertoi yrityksensä toiminnasta.

17

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KUTSU Turun kauppakamarin KEVÄTKOKOUS

Turun kauppakamarin jäsenkyselyyn osallistuneiden kesken on arvottu maksuton osallistuminen kauppakamarin Talviseminaariin Levillä 22.– 25.3.2007 (matka, majoitus H1 ja luennot, arvo 1.420 E).

Onnetar arpoi valvotuissa olosuhteissa voittajaksi

pidetään keskiviikkona, 25.4.2007 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa, Messukentänkatu 9-13, Turku Tilaisuudessa on buffet-tarjoilu.

Lämpimästi tervetuloa niin uudet kuin vanhat jäsenet!

Ilmoittautumiset 18.4.2007 mennessä puh. (02) 274 3400 tai kauppakamari@turku.chamber.fi

VUODEN 2007 KHT- JA HTM-TUTKINNOT Vuoden 2007 KHT-tutkinto järjestetään 1.-2.9.2007 ja HTM-tutkinto 1.9.2007.

Tutkintopaikkana on Liiketalousopisto Helsinki-Malmi.

Hakuaika KHT- ja HTM-tutkintoon päättyy 1.6.2007. HTM-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevien tulee jättää hakemuksensa oman kotipaikkansa kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle. Hyväksymistä haetaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksen on oltava perillä 1.6.2007 (toimiston aukioloaikana 8-16) tai postitse tulevalla kuoressa on oltava 1.6.2007 tai aikaisemman päivän leima.

Jarmo K. Lahtisen Laitilasta

Vastaavasti KHT-tilintarkastajaksi hakevien on jätettävä hakemuksensa yllämainittuna ajankohtana Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle.

Onnittelumme voittajalle!

Vuoden 2007 yksityiskohtaiset hyväksymisvaatimukset sisältävät oppaat tutkintoon hakeville ja hakemuslomake on saatavilla osoitteessa: www.keskuskauppakamari.fi kohdassa Tutkinnot ja kokeet. Lisätietoja kauppakamarista: asiamies, varatuomari Paula Heinonen, puh. 274 3421, paula.heinonen@turku.chamber.fi

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ K U T S U Kauppakamarin aamukahvit ovat saaneet suuren suosion: ne ovat mahdollistaneet niin vanhojen tuttujen kuin mielenkiintoisten uusien ihmisten tapaamisen rennosti, kahvikupin äärellä.

Siispä lämpimästi tervetuloa verkottumaan, tällä kertaa

SUOMEN VARAMIESPALVELUUN PERJANTAINA 11.5.2007 klo 8.00 – 9.30 Aamukahvit järjestetään Suomen Varamiespalvelu Oy:n tiloissa osoitteessa Maariankatu 6 b, Turku.

Isäntäyhtiön esittelee lyhyesti toimitusjohtaja Jukka Antila, jonka jälkeen vapaamuotoista seurustelua.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset 7.5.2007 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi

18

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

kauppakamari•kouluttaa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2007 3.5.2007

MAALISKUU: 27.3.2007 28.3.2007 29.3.2007

Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut verotuksessa - tulo- ja arvonlisäverotuksen poikkeavat tulkinnat Matkakustannusten korvaaminen - verovapaan maksamisen edellytykset Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

8.5.2007 9.5.2007 11.5.2007 16.5.2007 22.5.2007 29.5.2007

HUHTIKUU: 11.4.2007 12.4.2007 18.4.2007 19.4.2007 24.4.2007 25.4.2007 26.4.2007

Arvonlisäverotuksen perusteet II Tietoisku työehtosopimuksista – velvoittaako yleissitova työehtosopimus yritystäsi?

Palkanlaskennan peruskurssi, osa 1: palkanlaskennan perustaidot Kirjanpidon ajankohtaispäivä Tietoisku henkilöstöeduista - missä kulkee raja verottoman edun ja palkan välillä?

Työlainsäädännön lyhyt oppimäärä Kansainvälisen ALV:n ajankohtaispäivä

Palkanlaskennan peruskurssi, osa 2: ennakonpidätys ja kustannusten korvaukset Uusi osakeyhtiölaki - keskeiset muutokset ja käytännön kokemukset Tietoisku sairauspoissaoloista ja perhevapaista Kauppakamarin verkottumisaamukahvit: Trafomic Oy (maksuton tilaisuus) Menesty johtamisessa - esimiestyön peruspilarit Kauppakamarin ALV-päivä Pauli Aalto-Setälä: PERKELE! Tunneosaamista esimiehille ja asiantuntijoille

ELOKUU: 23.–26.8.07 TURUN KAUPPAKAMARIN 90VUOTISJUHLASEMINAARI Johdon seminaari Edinburghissa, Skotlannissa LISÄTIEDOT, ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT OHJELMAT: www.turku.chamber.fi tai riikka.saarinen@turku.chamber.fi tai puh. 274 3411 (Riikka Saarinen).

TOUKOKUU:

TEEMA 2007 ICT OF THE SEAS Maanantai 16.4.2007, Merikeskus Forum Marinum, auditorio, Linnankatu 72, Turku Turun kauppakamarin ICT -valiokunta tarjoaa vuosittaisissa Teema-seminaareissaan ajankohtaisia näkemyksiä tietotekniikan uudenlaisesta hyödyntämisestä. Tämän vuoden seminaarissa käsittelemme projektinhallintaa, joka on yhä tärkeämpää myös organisaatioiden johdolle.

Malliesimerkkinä onnistuneesta projektinhallinnasta toimii maailman suurin loistoristeilijä, Liberty of The Seas mielenkiintoisine ICT-ratkaisuineen.

Maailman merien tähän mennessä suurin risteilijä luovutetaan tilaajalle kaksi päivää Teema 2007 seminaarin jälkeen. Seminaariosuuden päätyttyä tarjoamme Sinulle ainutkertaisen tilaisuuden tutustua alukseen paikan päällä Aker Yardsin Turun telakalla.

Seminaarin hinta 100E (+ alv 22 %) sisältää seminaarin ohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvin, edestakaiset bussikuljetukset telakalle ja kierroksen Liberty of The Seas -loistoristeilijällä.

Sitovat ilmoittautumiset 5.4.2007 mennessä WTC Turun toimistoon, puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

Ohjelma: 12.30

Lounas Café-Ravintola Daphnessa

13.10

Tilaisuuden avaus Hallituksen puheenjohtaja Kari Ruusunen, Turun kauppakamari

13.15

Katsaus älykkään liikenteen ratkaisuihin Kulkuneuvot monimutkaistuvat - tuleeko liikkuminen yksinkertaisemmaksi?

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Markku Luoto, VM-data a LogicaCMG company

13.45

Miljardilaivan projektinhallinta Projektipäällikkö Tom Degerman, Aker Yards Oy

14.30

Tauko

14.45

Millaista ICT-teknologiaa loistoristeilijä Liberty of The Seas pitää sisällään?

Projekti-insinööri Berndt Lönnberg, Aker Yards Oy

15.45

Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan myöntämän Vuoden ICT -teko -palkinnon luovutus

16.00

Lähtö Aker Yardsin Turun telakalle tutustumaan Liberty of The Seas - loistoristeilijään

n.18.00

Paluu Forum Marinumiin

19

VALMISTAUDU HYVISSÄ AJOIN OMISTAJANVAIHDOKSEEN Yrityksen omistajanvaihdokseen liittyvät toimenpiteet, kuten arvonmääritys, rahoitus ja verotus, kannattaa suunnitella huolellisesti ja hyvissä ajoin yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen TE-keskus järjestävät yhteistyössä Turun Seudun Osuuspankin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa

OMISTAJANVAIHDOSMESSUT Aika:

Lauantaina 14.4.2007 klo 9.30 – 15.30

Paikka:

Turun ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, Turku

Hinta:

20 euroa / osallistuja sis. luentomateriaalin, aamukahvin, keittolounaan ja buffet-tarjoilun.

Ilmoittautumiset 5.4. mennessä Yrittäjäkeskukseen Eija Lähteenmäki puh. (02) 2757 160 tai sähköposti eija.lahteenmaki@yrittajat.fi

20

MESSUILLA TAPAHTUU… 9.30 – 10.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 – 10.10

Messujen avaus Osastopäällikkö Kimmo Puolitaival, Varsinais-Suomen TE-keskus

10.10 – 10.30

Miten hoidan omistajanvaihdoksen hallitusti?

ViestinVaihto-konsultti Hannu Oivanen, Yrityspalvelu Aboa Oy

10.30 – 11.00

Mitä yritys maksaa?

Ekonomi Pekka Manelius, Financial Solutions Oy

11.00 – 11.50

Verotus omistajanvaihdoksessa Johtava veroasiantuntija Petri Juujärvi, Lounais-Suomen verovirasto Johtava veroasiantuntija Martti Henttula, Lounais-Suomen verovirasto

11.50 – 12.50

Lounas ja tutustuminen messuosastoihin

12.50 – 13.20

Omistusjärjestelyjen toteuttamistavat Varatuomari Ulla-Maija Moisio, Ernst & Young Oy

13.20 – 13.40

Omistajanvaihdoksen rahoitus Rahoitusjohtaja Juha Penttilä, Turun Seudun Osuuspankki

13.40 – 14.00

Finnvera yrityskaupan rahoittajana Aluejohtaja Markku Laineenoja, Finnvera Oyj

14.00 – 15.30

Buffet Keskustelua, verkostoitumista ja tutustuminen messuosastoihin

Puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Henri Wibom, Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Mukana myös Lounais-Suomen verovirasto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

21

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Liito-ohjelma tuo uutta osaamista liiketoimintaan Teknologia, tuote tai prosessi ei enää yksin riitä kansainvälisen kilpailukyvyn luomiseen ja säilyttämiseen. Yrityksen menestykseen tarvitaan myös uutta liiketoimintaosaamista ja uusia toimintatapoja, esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden tehokkaaseen kaupallistamiseen.

Liito rohkaisee yrityksiä katsomaan kriittisesti omaa liiketoimintaansa ja kehittämään sitä. Ohjelma rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä kehitysprojekteja, jotka tuottavat tutkimuksen avulla uutta tietoa ja uusia toimintatapoja.

Yrityksen kokonaisvaltainen johtaminen vaatii uusia toimintatapoja monilla osa-alueilla. Kilpailukyvyn parantamiseksi uusia menetelmiä voidaan kehittää esimerkiksi markkinoinnin prosessien hallintaan, asiakkuuksien johtamiseen, innovaatioiden luomiseen, verkostojen ja kumppanuuksien hoitoon sekä osaamisen johtamiseen.

Liito lisää tasokasta soveltavaa liiketoimintatutkimusta Suomessa ja keskittää sisällöllisesti hajautunutta liiketoimintatutkimusta yritysten kannalta oleellisiin aiheisiin. Se myös tiivistää tutkijoiden välistä sekä tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tietojen vaihtaminen ja jakaminen antaa kehitykseen tuoreita näkökulmia.

Liidon budjetti 2006–2010 on noin 80 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusta on puolet. Ohjelma on tarkoitettu • maailmanlaajuisilla markkinoilla toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille • kauppakorkeakouluille, teknillisten yliopistojen ja korkeakoulujen tuotantotalouden osastoille sekä yliopistojen soveltuville tiedekunnille Liito-ohjelmassa rahoitettavien projektien tuloksilla pitää olla uutuusarvoa Suomessa tai niiden on oltava kansainvälisesti kiinnostavia. Projektille on eduksi, jos sen tuloksia voidaan hyödyntää muidenkin Suomessa toimivien yritysten liiketoiminnassa.

Yritykset voivat hakea rahoitusta kehitysprojekteihinsa jatkuvasti. Yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille on määritelty vuosittaiset hakuajat. Rahoituksesta ja ohjelmaan hakemisesta on lisätietoa Liito-ohjelman kotisivuilla www.tekes.fi/liito. Rahoitusta voi hakea kotisivuilla sijaitsevalla lomakkeella www.tekes.fi/rahoitus/lomakkeet.

22

Lisätietoa: Ohjelman päällikkö Ilpo Ihanamäki, puh. 010 605 5645, faksi 010 605 5908, ilpo.ihanamaki@tekes.fi Ohjelman koordinaattori Hanna Lehtimäki, puh. 040 70 88872, hanna.lehtimaki@lifeworksconsulting.net Innovaatiotoimintaan vauhtia strategisen huippuosaamisen keskittymillä Suomen innovaatiojärjestelmässä tapahtuu muutaman vuoden sisällä suuri muutos, kun julkisia tutkimusresursseja kohdennetaan entistä valikoidummin strategisen huippuosaamisen keskittymiin. Keskittymiä perustetaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisalueille.

Osaamisen keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Yritykset saavat keskittymissä käyttöönsä entistä helpommin monialaista osaamista ja tie tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi nopeutuu. Samalla Suomen mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa paranevat.

Tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt vuosille 400 miljoonan euron lisäystä valtion tutkimus- ja kehityspanostuksiin vuosille 2007 - 2011. Tästä suurin yksittäinen rahaerä 130 miljoonaa euroa on tarkoitettu strategisen huippuosaamisen keskittymille. Lisärahoituksen ohella keskittymiin suunnataan myös nykyistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

Ensivaiheessa viisi keskittymää Strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä päätti tiede- ja teknologianeuvosto kesäkuussa 2006. Sen linjauksen mukaan ensi vaiheessa keskittymiä käynnistetään ensivaiheessa seuraaville aihealueille: • energia ja ympäristö • metallituotteet ja koneenrakennus • metsäklusteri • terveys ja hyvinvointi • tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymiä voidaan perustaa myöhemmin muillekin aloille, jotka ovat Suomen kansantaloudelle tai yhteiskunnan kehittämiselle tärkeitä, ja joilta löytyy riittävä määrä korkeatasoista osaamista. Perustamisen edellytyksenä on myös muiden tiede- ja teknologia-

neuvoston määrittämien kriteerien täyttäminen.

Keskittymien valmisteluvastuussa on Tekes, joka tekee työtä yhdessä Suomen Akatemian kanssa. Ne aloittivat syksyllä 2006 keskustelut keskittymien rakentamisesta elinkeinoelämän ja tutkimusmaailman kanssa. Vuoden 2007 aikana osa ensimmäisistä keskittymistä saanee muotonsa.

Lisätietoja: www.tekes.fi/osaamisenkeskittymat Johtaja Jussi Kivikoski, Tekes puh. 010 60 55828 Yrityspalveluja kehitetään pitkäjänteisesti Kauppa- ja teollisuusministeriön käynnistämä yrityspalvelujen uudistamistyö jatkuu. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa suomalaisesta yrityspalvelujärjestelmästä kokonaisuus, jossa asiakkaan ei tarvitse tuntea palvelutuotannon taustalla olevaa organisaatioiden verkostoa. Sen sijaan julkishallinnon tulee osata entistä paremmin tunnistaa yritysten nykyiset tarpeet, ennakoida tulevia ja ohjata yrityksiä tarvetta vastaavien yrityspalvelujen ääreen.

Yrityspalvelujen kehitystyössä edetään laajalla rintamalla. Eri toimijoiden yhteistyöllä pyritään edistämään julkisten yrityspalvelujen löydettävyyttä, laatua ja palvelujen saatavuutta.

Uudistuksen kulmakivinä ovat verkostomainen palvelutuotanto ja asiakkaan näkökulmasta saumattomat palveluketjut. www.yrityssuomi.fi -palvelusta saa jo nyt yrittämiseen liittyvää ajantasaista tietoa ja yrityspalveluja nopeasti ajasta, paikasta tai yrityksen elinkaaren vaiheesta riippumatta. Uudistuksen tuloksena yrityspalveluja tarjotaan Internetissä entistä helppokäyttöisemmin, kattavammin ja sähköisen asioinnin mahdollistaen.

Asiakas saa halutessaan palvelua myös kasvokkain tai puhelimitse. Rahoitusta tai kasvuosaamista vaativissa tilanteissa yritys saa ’tiimikaverin’ kasvutilanteisiin erikoistuneista asiantuntijoista, ja innovaatioiden kaupallistamisen asiantuntijat tulevat tueksi näitä palveluja kaipaaville asiakkaille.

Yrityspalvelujen kehitystyötä ohjaa kansliapäällikkö Erkki Virtasen vetämä johtoryhmä. Uudistusta toteuttamaan asetetut työryhmät käsittelevät neljää palvelukokonaisuutta ja niiden kehitysmahdollisuuksia. Kokonaisuudet ovat: - seudulliset yrityspalvelut - kasvuyrityspalvelut - innovaatiopalvelut

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

- Yritys-Suomi-verkko- ja puhelinpalvelu.

Työryhmät työskentelevät vuoden 2008 loppuun. Lisäksi yrityspalveluuudistusta vauhdittavat TE-keskusvetoiset alueelliset ohjausryhmät, joiden tehtävänä on sovittaa yhteen ja kehittää yrityspalveluja yhteisesti sovittavien periaatteiden pohjalta.

Yrityspalvelujen uudistustyö perustuu valtioneuvoston 18.5.2006 tekemään yrityspalvelujen uudistusta koskevaan periaatepäätökseen valtakunnallisen Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän toimeenpanosta vuosina 2006– 2008. Periaatepäätös asettaa puitteet julkisen hallinnon kokonaan tai pääosin rahoittamien organisaatioiden yrityspalvelujen tuottamiselle yhteistyössä ja asiakaslähtöisesti.

Lisätiedot: kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puh. (09) 1606 3502 neuvotteleva virkamies Sirpa Alitalo, puh. (09) 1606 3680 Yritykset aikeissa hankkia enemmän ulkoista rahoitusta Entistä useampi yritys hankki viime vuonna uutta ulkoista rahoitusta.

Myös uuden rahoituksen hankintaa suunnittelevia oli enemmän kuin edellisvuonna, jolloin yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan oli poikkeuksellisen vaisua. Erityisesti teollisuusyritysten rahoituksen hankinta piristyi. Tiedot ilmenevät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Suomen Pankin yhteisen rahoituskyselyn tuloksista.

Pankkien asema yritysrahoituksessa vahvistuu edelleen.

Ensisijaisesti pankeilta rahoitusta hankkivien yritysten osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti jo useita vuosia. Vastoin yleistä käsitystä pankit eivät ole menettäneet asemiaan yritysten rahoituksessa suoraan markkinoilta hankittavalle rahoitukselle.

Yritysten pääomasijoitusrahoituksen kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Pääomasijoitusrahoituksen käytöstä kiinnostuneiden yritysten – erityisesti mikroyritysten – osuus on paljon suurempi kuin pääomasijoitusrahoitusta todellisuudessa hankkineiden yritysten osuus. Pääomasijoittajat ovat oma-aloitteisesti tarjonneet palveluitaan suhteellisen pienelle osalle mikroyrityksistä.

Pankkipalveluiden hinnat ja va-

kiintunut pankkisuhde ovat yrityksille entistä tärkeämpiä.

Perusteet, joilla yritykset valitsevat pääasiallisesti käyttämänsä pankin, ovat 2000-luvun aikana merkittävästi muuttuneet. Vain pieni osa yrityksistä valitsi vielä 2000-luvun alussa pankin sen palveluiden hinnan perusteella.

Nyt se on yksi tärkeimmistä valintaperusteista erityisesti suurille yrityksille.

Vakiintuneen asiakassuhteen merkitys pankin valintaperusteena on kasvanut kyselyn kaikissa yrityskoko- ja päätoimialaluokissa.

Yritykset tuntevat huonosti rahoitusmarkkinoiden keskeiset sääntely- ja infrastruktuurihankkeet.

Varsin pieni osuus yrityksistä on tietoisia käynnissä olevasta pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistuksesta sekä tulevasta yhtenäisestä euromaksualueesta SEPAsta.

Yritykset uskovat yhtenäisen euromaksualueen parantavan ulkomaan maksupalveluita.

Lähes puolet niistä yrityksistä, jotka olivat tietoisia yhtenäisestä euromaksualueesta ja käyttivät ulkomaan maksupalveluita, arvioi yhtenäisen euromaksualueen parantavan yrityksen käyttämien ulkomaan maksupalveluiden laatua. Lähes kolmannes yrityksistä uskoo laadun pysyvän ennallaan. Vain muutama prosentti yrityksistä arvelee laadun heikentyvän.

Rahoituskysely on kattava yleiskatsaus yritysten rahoitustilanteesta. Tilastokeskus toteutti kyselyn syys-lokakuussa 2006, ja siihen vastasi 682 palveluja 317 teollisuusyritystä useista toimialaluokista ja eri puolilta Suomea. Kyselyä on tehty vuodesta 1994 lähtien, ja siinä on selvitetty palvelu- ja teollisuusyritysten rahoitustarpeita sekä rahoituksen saatavuutta ja hintaa.

Teollisuus- ja palveluyritysten rahoituskysely 2006 on saatavissa Elinkeinoelämän keskusliiton, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Pankin kotisivuilta osoitteista www.ek.fi, www.ktm.fi ja www.bof.fi.

Lisätietoja: Ekonomisti Jukka Vauhkonen, Suomen Pankki, jukka.vauhkonen@bof.fi, p. 010 831 2111 Työvoimatoimiston palveluita ja tukia yrityksille ja työnantajille • Työntekijän löytämiseen (rekrytointiin): www.mol.fi , työnantajapalveluyksiköt, cv-netti, työelämävalmennus, yhteishankinta- ja muu työvoimakou-

lutus • Palkkaukseen: palkkatuki (palkattaessa >6 kk työtön henkilö) • Koulutukseen: yhteishankintakoulutus (työntekijöiden rekrytointiin, sopeuttamisiin, osaamisen ajantasaistamiseen ym. työelämässä pysymisen edistämiseen) • Työsuhde- ja muuhun työelämätietouteen: www.mol.fi/tyonantajapalvelut • Yrityskohtaiseen neuvontaan: pääkaupunkiseudun työvoimatoimistojen työnantajapalveluyksiköt Työvoimatoimistojen yhteystiedot: www.mol.fi -> Työvoimatoimistojen sivut Puhelin, vaihde/soittajalle edullisempi vaihtoehto soitettaessa: mobiilista 010 19 4100 tai langasta 010 60 40100 TE-keskuksille yhteinen puhelinnumero TE-keskukset ottavat käyttöön yhteisen puhelinnumeron 010 19 1450. Lisäksi TE-keskusten palkkaturvayksiköillä on uusi yhteinen puhelinnumero 010 19 1451. Molemmat numerot ovat käytössä 31.1.2007 lähtien.

Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen maksaa asiakkaalle lankapuhelimesta paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun verran. Puhelut ohjautuvat aina ensin Kemijärvellä sijaitsevaan puhelinvaihteeseen, josta ne välitetään TE-keskuksiin.

Yhteisten puhelinnumeroiden lisäksi TE-keskusten henkilöstön tavoittaa käyttämällä nykyisiä numeroita tai soittamalla matkapuhelinnumeroihin.

Yhteystiedot löytyvät osoitteessa www.te-keskus.fi.

Pk-yrityksien menestystä varjostaa tietoturvariski Suomalaiset pk-yritykset ovat hoitaneet parhaiten teknisen tietoturvan.

Huonoiten yrityksissä oli hoidettu hallinnollinen tietoturva. Vain joka seitsemännellä yrityksellä on kirjallisesti laadittuna tietoturvasuunnitelma ja viidesosalla tietoturvapolitiikka. Yritykset ovat myös varautuneet huonosti tietoturvariskeihin. Vain joka toisessa yrityksessä on arvioitu luottamuksellisiin tietoihin liittyvät riskit ja vain joka toinen yritys on arvioinut menetykset, joita tietojärjestelmien toimimattomuus tai häiriötilanteet aiheuttavat. Pk-yrityksissä on tarvetta tietoturvan kohentamiseen yrityksen ydintoimintojen ja strategisesti tärkeän tiedon suojaamisessa.

23

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tämä käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin pk-yritysten tietoturvan tasoa, teknistä tietoturvaa, hallinnollista tietoturvaa sekä tietojärjestelmien riskienhallintaa. Lisäksi selvitettiin sitä, miten riippuvaista pk-yritysten liiketoiminta on tietoteknisistä ratkaisuista. Tutkimuksen teki Tietoykkönen Oy 3 500 pk-yritykselle puhelinhaastatteluina touko-kesäkuussa 2006.

Laajan kyselyn tulokset kertovat, että Suomi on tietoteknistynyt merkittävästi. Pienimmistäkin yrityksistä lähes puolet ilmoitti olevansa erittäin paljon tai paljon riippuvaisia tavallisimmista tietoteknisistä ratkaisuista.

Tosin pk-yritykset eivät hyödynnä tietotekniikkaa liiketoiminnassaan kovin syvällisesti. Niiden liiketoiminta oli eniten riippuvaista Internetistä tietolähteenä, sähköpostista ja tekstinkäsittelystä.

Selvityksen päätulokset vahvistavat ennakkonäkemystä pk-yritysten tietoturvan hoidosta. Parhaiten yrityksissä oli hoidettu tekninen tietoturva. Haastatelluista yrityksistä lähes kaikilla internetyhteys oli suojattu palomuurilla sekä automaattisesti päivittyvillä virustentorjuntaohjelmistoilla.

Yritysten tietoturvatietoisuuden lisäämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on työn alla hanke, jonka tavoitteena on rakentaa pienemmille yrityksille tarkoitettu tietoturvan parantamisen asiasiantuntijapalvelu. Tietoturva on ajankohtainen myös tänään vietettävänä kansallisena tietoturvapäivänä, jonka merkittävä kohderyhmä ovat pk-yritykset. Yhteistyössä tietoturvapäivän toimijoiden kanssa tarjotaan maaliskuusta lähtien pk-yrityksille tietoturvatilaisuuksia teemalla Tiedon turvaamisella menestykseen.

Koko selvitys ja sen yhteenveto ovat luettavissa osoitteessa: http://192.49.80.215/ktm_jur/ ktmjur.nsf/sarjoittain/E54 6D8A775141F0AC225727B003E0A E9?opendocument Lisätiedot: ylitarkastaja Jaana Lappi, KTM, puh. (09) 1606 2658, jaana.lappi@ktm.fi Laajakaistastrategian seurantatyöryhmän loppuraportti Kilpailun edistämisellä on saatu alennettua laajakaistayhteyksien hintoja ja parannettua niiden saatavuutta. Kilpailun toimivuudesta on edelleen

24

huolehdittava, jotta myös nopeimpien yhteyksien tarjonta lisääntyisi. Toimiva kilpailuympäristö lisäisi teleyritysten valmiutta investoida viestintäverkkojen kehittämiseen, katsoo loppuraporttinsa julkaissut kansallisen laajakaistastrategian seurantaryhmä.

Valtioneuvoston vuoden 2004 alussa hyväksymä laajakaistastrategia on loppuraportin mukaan onnistunut erityisesti laajakaistayhteyksien määrän kasvattamisessa, hintojen laskemisessa ja alueellisen saatavuuden parantamisessa.

Seurantaryhmän mielestä toimia tulisi jatkossa suunnata käyttäjien mielenkiinnon ylläpitämiseen ja käyttötottumuksen luomiseen. Jos tietoyhteydet otetaan tehokkaasti käyttöön, Suomella on mahdollisuus olla eturivin sovellusten tuottaja ja hyödyntäjä.

- Tietoyhteyksien käyttö henkilöiden väliseen viestintään, monipuolinen viihdekäyttö sekä verkkoyhteisöjen vuorovaikutus ja sisällöntuotanto vahvistavat osaamista ja edistävät tietoyhteiskuntakehitystä, raportissa todetaan.

Suomessa on maailman seitsemänneksi eniten laajakaistaisia internetyhteyksiä väkimäärään nähden. Kolme vuotta sitten Suomi oli sijalla 15. Euroopan unionissa Suomi on noussut kuudennesta kolmanneksi.

Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ovat osaltaan edistäneet kuntien ja maakuntien alueelliset strategiat. Laajakaistayhteyden voi nyt halutessaan saada yli 96 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Loput kotitaloudet saadaan lähivuosina laajakaistan piiriin langattomilla yhteyksillä.

Uudet tekniikat lisäävät käyttäjien valinnanmahdollisuuksia myös harvaanasutuilla alueilla.

Kansallinen laajakaistastrategia, loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 03/2007 löytyy ministeriön verkkosivuilta www.mintc.fi/ julkaisujasarja.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389 viestintäneuvos Antti Kohtala puh. (09) 160 28392, 0500 812 505 neuvotteleva virkamies Tatu Tuominen, puh. (09) 160 28585, 050 341 7607 Sähköiset maksutavat kiinnostavat ja pelottavat kuluttajia Kuluttajat ovat kiinnostuneita uusista sähköisistä maksutavoista, mutta arkailevat niiden käyttöönottoa. Käteisos-

tokset ja laskujen maksaminen pankissa vähenevät edelleen. Vastaavasti sähköinen maksaminen sekä korttien ja matkapuhelimen käyttö maksamisessa lisääntyvät. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin ja Helsingin kauppakorkeakoulun kyselytutkimuksesta, johon osallistui liki tuhat vastaajaa. Professori Tomi Dahlbergin ja yliassistentti, KTT Anssi Öörnin tekemä tutkimus oli osa Suomen Pankin “Suomalaiset maksutavat 2010”-hanketta.

Verkkolaskutus ja sähköinen arkistointi kiinnostavat.

Vaikka ostosten maksaminen pankkikortilla tai käteisellä sekä laskujen maksaminen verkkopankissa säilyvät lähivuosina yleisimpinä maksutapoina, muiden maksutapojen käyttö kasvaa suhteellisesti nopeammin. Visa Electronin, luottokorttien, verkko-ostamisen ja suoraveloituksen suhteellinen suosio kasvaa. Kiinnostuneimpia kuluttajat ovat vielä harvinaisista maksutavoista, kuten sähköisestä laskusta ja matkapuhelimella maksamisesta.

Kiinnostuksen syitä ovat odotukset helppokäyttöisyydestä ja kätevästä tavasta arkistoida laskujen tietoja.

Tilinumeron siirrettävyys toiveissa.

Matkapuhelimen numeron siirrettävyyden kaltaista tilinumeroiden siirrettävyyttä pankista toiseen on ehdotettu keinoksi lisätä rahoituspalvelujen kilpailua euroalueella. Suomalaiset kuluttajat toivovat kilpailun lisäämistä ja ovat kiinnostuneita tilinumeroiden siirrettävyydestä. Toisaalta he ovat tottuneet suomalaiseen käytäntöön ja toivovat sen säilyvän muuttumattomana, jos euroalueen tilitunnisteet yhdenmukaistetaan.

Hinnoittelu vaikuttaa odotettua vähemmän.

Maksamisen hinta vaikuttaa odotettua vähemmän kuluttajien valintoihin.

Syy on ilmeisesti siinä, että vaikka tietty maksutapa olisi edullisempi, yksittäisen maksun yhteydessä näkyvä hintaetu jää pieneksi. Tämä hidastaa tehokkaampien maksutapojen leviämistä, vaikka kokonaisvaikutukset olisivat merkittäviä. Esimerkiksi sähköiseen laskuun siirtyminen säästäisi vuosittain miljardeja euroja koko kansantalouden tasolla.

Turvallisuus ratkaisee maksutavan valinnan.

Turvallisuus ja luotettavuus ovat maksuvälineiden tärkeimmät ominaisuudet. Sekä maksutapojaan muuttavat

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

että muuttamattomat kuluttajat arvioivat luotettavuuden merkityksen samoin. Jos jokin maksutapa muuttuisi kuluttajien mielikuvissa turvattomaksi ja epäluotettavaksi, sen käyttö vähenisi hyvin nopeasti. Tämä on haaste osalle Internet-maksupalveluista.

Mielipiteet jakautuvat kahtia.

“Kuluttajien mielipiteet jakaantuvat selvästi kahtia”, professori Dahlberg toteaa. “Suurin osa vastaajista toivoo sähköisen maksamisen kehittämistä. Toisaalta noin kolmannes vastaajista on huolissaan sähköistymisestä ja pankkikonttorien määrän vähenemisestä.

Maksupalvelujen kehittäjien haasteena onkin vastata kuluttajien tarpeisiin ja kertoa palveluista kuluttajaa koskettavalla tavalla maksuteknisten näkökohtien sijasta.”

Keskustelualoite suomeksi: http:// www.bof.fi/fin/6_julkaisut/ 6.1_SPn_julkaisut/index.stm.

Lisätietoja antavat johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen Suomen Pankista, puh. 010 831 2112, ja professori Tomi Dahlberg Helsingin kauppakorkeakoulusta, puh. 050 550 5718.

Kuluttajat luottavat talouteen ja sijoittavat rahastoihin Kuluttajien luottamus talouteen oli tammikuussa ennallaan joulukuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattori oli 18,3. Luottamus talouteen oli tammikuussa vahvempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin ja samalla vahvinta sitten vuoden 2001 tammikuun.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2. – 19. tammikuuta 1 584 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta taloudesta ja työttömyydestä paranivat tammikuussa hieman edelliskuuhun verrattuna. Kuluttajien arvio Suomen taloudesta pysyi ennallaan ja näkemys säästämismahdollisuuksista heikkeni vähän. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna varsinkin usko työttömyyden vähenemiseen kohentui selvästi. Lisäksi kuluttajat pitivät tammikuussa säästämistä hyvin kannattavana, ja varsinkin rahastosijoittaminen yleistyi entisestään. Sen sijaan lainanoton houkuttavuus hiipui edelleen.

Tammikuussa 26 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajista 17 prosenttia puolestaan

arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 32 prosenttia kuluttajista ja vain 10 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Tammikuussa 73 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Vuosi sitten näin ajatteli 60 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 65 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 79 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Eniten säästetään edelleen pahan päivän varalle. Tammikuussa jo 30 prosenttia kotitalouksista oli sijoittanut rahaa sijoitusrahastoihin. Erilaisiin arvopapereihin yleensä oli sijoittanut 36 prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 26 prosentilla oli vakuutussäästöjä.

Lainan ottamisen arvioi tammikuussa kannattavaksi enää 60 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli joulukuussa 64 prosenttia ja vuosi sitten 71 prosenttia. Kotitalouksista 13 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Lähde: Kuluttajabarometri 2007, tammikuu. Tilastokeskus.

Kokonaistuotanto kasvoi marraskuussa Kokonaistuotannon määrä kasvoi 0,9 prosenttia marraskuussa edelliskuukaudesta Tilastokeskuksen kokonaistuotannon kuukausikuvaajan kausitasoitetun sarjan mukaan.

Kokonaistuotannon määrä kasvoi 3,7 prosenttia vuoden 2006 marraskuussa edellisvuoden marraskuuhun verrattuna. Kuukausikuvaajan kuudesta päätoimialasta ainoastaan alkutuotanto laski.

Teollisuustuotanto kasvoi alkuperäisten sarjojen mukaan 4,6 prosenttia vuoden 2005 marraskuusta. Koko metalliteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat 6 prosenttia ja sen alatoimiala elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus prosentin. Energiahuolto kasvoi 19 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden tuotantomäärät 4 prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto laski 4 prosenttia vuoden 2005 marraskuusta.

Kaupan myyntimäärät lisääntyivät 6 prosenttia. Autokauppa kasvoi 2 prosenttia, tukkukauppa 7 ja vähittäiskauppa 5 prosenttia.

Liikenne lisääntyi 5 prosenttia, rakentaminen prosentin ja muiden palvelutoimialojen tuotanto 3 prosenttia. Alkutuotanto laski 7 prosenttia edellisvuoden vastinkuukaudestaan.

Lähde: Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja 2006, marraskuu. Tilastokeskus.

Tulli taisteluun tuoteväärennöksiä vastaan Tuotteiden väärentäminen ei ole mitään harmitonta pikku puuhastelua.

Tuoteväärennösten ja laittomien kopioiden määrä kasvaa jatkuvasti. Nykyään yli kymmenesosa maailmalla kaupattavista tavaroista on väärennettyjä tai luvatta kopioituja.

Tuoteväärennösten aiheuttamat haitat ovat suuria ja vakavia. Väärennetyt lääkkeet ja ajoneuvojen varaosat tappavat tai vammauttavat. Tuoteväärennösten kauppa haittaa laillisten yritysten toimintaa ja pakottaa ne vähentämään työpaikkoja. Väärentäjät eivät maksa veroja, ja yhteiskunta jää vaille tuloja. Tuoteväärennösten taustalla on usein järjestäytynyt rikollisuus.

Siksi EU on tehostanut taisteluaan tuoteväärennöksiä vastaan. Tulli on keskeinen tekijä, kun estetään väärennettyjen tuotteiden kauppaa maasta toiseen. Tärkeää on kuitenkin saada tavalliset kansalaiset tiedostamaan, että tuoteväärennösten tuonti on kiellettyä, ja että esim. väärennettyjen lääkkeiden, musiikkitallenteiden, elektroniikan ja vaatteiden ostaminen aiheuttaa monenlaista vakavaa haittaa.

Isot rahat pelissä Tuoteväärennös on tuote, jonka myyntiarvoa pyritään lisäämään esimerkiksi käyttämällä luvattomasti jonkin tunnetun ja arvostetun tuotteen tuotemerkkiä tai sen jäljitelmää, tai matkimalla joitakin tuotteen yleisesti tunnettuja ominaisuuksia. Laiton kopio puolestaan on musiikkiesitys, elokuva, tietokoneohjelma tai -peli, tai muu tallenne, joka on valmistettu ilman tekijänoikeuden omistajan lupaa.

Suomessa takavarikoitiin vuonna 2005 väärennettyjä tuotteita 25 - 30 miljoonan euron edestä. Viime vuonna määrä oli pienempi, mutta se johtuu kuljetusten siirtymisestä vähemmän tiukan valvonnan reiteille, ei siitä, että väärennösten määrä maailmalla olisi pienentynyt. Väärennösten määrä päinvastoin kasvaa koko ajan.

Väärentäjille ei mikään ole vierasta Monille tulee tuoteväärennöksistä ensimmäiseksi mieleen ylellisyystuotteet ja huippumuoti. Ne ovatkin suosittuja väärennöskohteita, mutta myös arkisempia tuotteita väärennetään. Vaatteiden, laukkujen ja jalkineiden lisäksi Tulli on löytänyt väärennettyjä elintar-

25

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vikkeita, hehkulamppuja, elektroniikkatuotteita ja niiden komponentteja, lääkkeitä, kosmetiikkaa, savukkeita, minimopoja, leluja ... lista on loputon.

Esimerkiksi lokakuussa 2006 Kotkan tulli takavarikoi suuren erän suomalaisten Ahti -kalaverkkojen piraattiversioita, jotka olivat matkalla Kiinasta Venäjälle.

Tulli lisää iskukykyään koko ajan Tullin valvontahenkilöstö parantaa jatkuvasti valmiuksiaan tunnistaa väärennettyjä tuotteita osallistumalla koulutuksiin, joita järjestävät sekä viranomaiset että oikeudenomistajat. Yhteistyö eri maiden tullien välillä on myös hyvä keino lisätä iskukykyä.

Tuotteisiin on alettu lisätä hologrammeja ja älytarroja, joiden perusteella tuotteen aitous voidaan todistaa.

Ne ovat usein myös halpoja käyttää.

Hyvin suunniteltu hologrammi on melko luotettava aitouden todistaja, mutta valitettavasti niitäkin pystytään väärentämään.

Tullin löytämiä, selvästi epäaitoja tuotteita ei välttämättä takavarikoida.

Asian päättää viime kädessä oikeudenomistaja, joka saattaa pitää tuotteiden markkinoille pääsyn aiheuttamaa haittaa pienenä.

Mitä pahaa väärennöksissä Taloudelliset vahingot ovat selkeimmin mitattavissa. Oikeudenomistajalta jää saamatta myyntituloja, yhteiskunnalta tulleja ja veroja. Suomen Antipiratismiyhdistyksen mukaan Euroopassa menetetään arviolta 100 000 työpaikkaa vuodessa piratismin vuoksi jos Kiinassa halvalla tehty väärennös menee täydestä, ei aidon tuotteen tekijälle riitä työtä. Musiikkitallenteiden, tietokoneohjelmien, elokuvien ja muiden vastaavien tuotteiden piraattikopioiden myynti riistää tekijöiden työtuloja.

Henki voi mennä Kaikki kuluttajat eivät välitä ostostensa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tuoteväärennöksen ostaminen käy silti hänenkin kukkarolleen, sillä väärennetylle tuotteelle ei ole takuuta, eikä vastuunkantajaa löydy, kun tuote menee rikki tai aiheuttaa vahinkoa.

Väärennetyistä tuotteista ei ole luotettavaa, tutkittua tietoa, ja siksi esimerkiksi vaate voi syttyä helposti palamaan tai aiheuttaa allergiaa, leluista voi erittyä haitallisia aineita tai irrota osia. Väärennetyt ajoneuvon varaosat voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, väärennetty elekt-

roniikka oikosulkuja. Kaikkein vaarallisimpia ovat piraattilääkkeet. Väärennetty lääke voi viedä hengen tai aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.

Haluatko tukea rikollisuutta?

Tuotteiden väärentäminen on sinänsä jo rikos, mutta vastuulliset eivät ole useinkaan mitään pikkurikollisia. Järjestäytynyt rikollisuus on ottanut tuoteväärennösbisneksen vahvasti haltuunsa. Ostaessasi “edullisen” kopion arvostetusta muotituotteesta tai laittomasti kopioidun musiikkitallenteen autat järjestäytynyttä rikollisuutta rahoittamaan toimintaansa.

Lähteitä ja lisätiedon antajia: Suomen Anti-piratismiyhdistys ry (http://www.facg.fi) Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO, World Intellectual Property Organization (http://www.wipo.int) IPR University Center - Immateriaalioikeusinstituutti (http:// www.iprinfo.com) International Federation of the Phonographic Industry IFPI (http://www.ifpi.fi)

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

TURUN KAUPPAKAMARIN 90-VUOTISJUHLASEMINAARI Johdon seminaari 23.8. – 26.8.2007 Edinburghissa Skotlannissa Vielä muutama paikka vapaana!

Turun kauppakamari järjestää 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yritysten johdolle ja omistajille suunnatun seminaarimatkan 23.8. – 26.8.2007 Edinburghiin Skotlantiin.

Edinburgh on kosmopoliittinen ja nykyaikainen kaupunki, jonka keskustassa on keskiaikainen Vanha Kaupunki, 1100-luvun linna ja kaunis 1700-luvun Yrjöjen aikakauden Uusi Kaupunki.

Seminaarimme sijoittuu Edinburghin Festivaaliaikaan, jolloin kaupunkiin tulee teatteri- ja musiikkiryhmiä joka puolelta maailmaa, kansainvälisestä teatterista oopperaan, katutaiteilijoista komediaan, jazziin ja elokuviin – tarjonta on rajoittamaton.

Seminaarimme huippuasiantuntijoina toimivat johtamisen ja organisoinnin professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta ja veroasiantuntija, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Keskuskauppakamarista. Seminaarin aiheita on mm. hallituksen ja toimitusjohtajan välinen suhde sekä uuden hallituksen veropoliittinen ohjelma ja sen merkitys yritysten johdolle ja omistajille.

ILMOITTAUTUMINEN: Sitovat ilmoittautumiset Turun kauppakamarin toimistoon Riikka Saariselle puhelimitse (02) 274 3411 tai sähköpostilla riikka.saarinen@turku.chamber.fi. Myös tarkemman seminaariohjelman voi tilata Riikalta.

OSALLISTUMISMAKSU: E 2450 / henkilö / 2-h huoneessa Hintaan sisältyy: • lennot Turku-Tukholma-Edinburgh-Tukholma-Turku • ohjelman mukaiset bussikuljetukset • suomea puhuvan oppaan palvelut koko matkan ajan • 2 ruokalajin lounas Doric Tavern • vierailu Edinburghin linnassa • illallinen Royal Terrace (3 ruokalajia ja kahvi), illallinen Guildford Arms (3 ruokalajia ja kahvi), illallinen Stac Polly + säkkipillinsoittajan tervehdys sekä • luentopaketti (sisältää luennot, kirjallisen kurssimateriaalin sekä lounaat seminaaripäivinä) • Lisämaksu yhden hengen huoneesta E 138.00

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

26

kansain•välistä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kaksi uutta jäsenvaltiota Euroopan unioni laajeni 1. tammikuuta 2007, kun Bulgariasta ja Romaniasta tuli jäsenvaltioita. Laajentumisen tuloksena unionin väkiluku kasvoi 30 miljoonaa ja on nyt lähes 500 miljoonaa.

Laajentumiskomissaari Olli Rehn kävi uusissa jäsenvaltioissa vuodenvaihteessa ja totesi, että laajentuminen tuo selviä etuja näiden maiden kansalaisille muun muassa elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden aloilla.

Bulgaria ja Romania hakivat EU:n jäsenyyttä vuonna 1995. Neuvottelut niiden liittymisestä unioniin aloitettiin vuonna 2000 ja liittymissopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2005. Komissio esitti viimeisen seurantakertomuksen liittymisvalmisteluista syyskuussa 2006. Siinä todettiin, että molemmat maat ovat pääosin valmiit täyttämään EU:n jäsenyyteen liittyvät velvoitteet.

Koska joillakin aloilla on kuitenkin vielä kehittämisen varaa, EU päätti vaatia näitä maita toteuttamaan täydentäviä toimenpiteitä.

Laajentumisen seurauksena komissioon on nimitetty kaksi uutta jäsentä.

Meglena Kuneva (Bulgaria) vastaa kuluttajansuoja-asioista ja Leonard Orban (Romania) EU:n monikielisyyspolitiikasta.

Lisätietoa uusista jäsenvaltioista ja niiden liittymisprosessista: http://ec.europa.eu/enlargement/ index_fi.htm Ilmastonmuutoksen torjuminen EU:n uuden energiapolitiikan tärkein anti Komissio esittää EU:lle uutta energiapolitiikkaa, jonka tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta vähentämällä hiilidioksidipäästöjä sekä parantaa energiahuollon varmuutta ja unionin kilpailukykyä. Tavoite voidaan saavuttaa kehittämällä energian sisämarkkinoita, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla alan sääntelyä. Lisäksi olisi tehtävä kansainvälinen sopimus teollisuusmaiden päästöjen vähentämisestä 30 prosenttia vuosien 2012 - 2020 välisenä aikana. EU sitoutuu jo nyt yksipuolisesti supistamaan kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Samalla komissio on julkistanut energia-alan kilpailutilanteesta teke-

mänsä selvityksen, jossa moititaan EU:n kaasu- ja sähkömarkkinoiden tehottomuutta ja kalleutta. Markkinat ovat liian keskittyneet, niiden rakenne on vääristynyt, eikä infrastruktuuriin panosteta riittävästi. Sääntelyä on kehitettävä, jotta markkinat vapautuisivat ja energiankuluttajat saisivat tästä mahdollisimman suuren hyödyn toimitusvarmuuden paranemisen, kilpailukykyisten hintojen ja kestävän energiahuollon ansiosta.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/energy/ energy_policy/index_en.htm Euroopan komission veroja tulliuutiset Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston uutispalvelun kautta voit tilata sähköpostilla lähetettävän uutiskirjeen. Uutiskirjeen avulla saat aina säännöllisesti tietoa Euroopan unionin vero- ja tullialalla tekemistä aloitteista, uusista tutkimuksista, kertomuksista tai jäsenvaltioiden arvonlisäja valmisteverokantoihin tehtävistä muutoksista.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ taxation_customs/index_en.htm Rooman sopimus 50 vuotta Eurooppalaisen yhteistyön perusta luotiin vuonna 1957, kun Rooman sopimus allekirjoitettiin. Nyt 50 vuotta myöhemmin EU-maat ovat vieläkin lähempänä toisiaan. Vaikka kulttuurimme, kielemme ja perinteemme ovat erilaisia, olemme kuitenkin yhtenäisiä yhteisten arvojemme – vapauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja tasaarvon – takia.

Merkkivuoden kunniaksi on luotu verkkosivut, joilla on monipuolista tietoa EU:n historiasta, tämän päivän EU:sta sekä jäsenmaissa järjestettävistä juhlavuoden tapahtumista. Sivuilla on saatavilla myös monia julkaisuja.

Lisätietoa: http://europa.eu/50/ index_fi.htm Tasa-arvon teemavuosi 2007 Suuri osa eurooppalaisista uskoo, että etninen alkuperä, uskonto, vamma tai ikä voi haitata työnsaantia. Naisille maksetaan keskimäärin 15 % vähemmän palkkaa kuin miehille samasta työstä. Yli puolet seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvista kohtaa syrjintää koulussa tai perheensä sisällä.

Kaikilla eurooppalaisilla on kuitenkin oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset tietäisivät tämän.

Teemavuoden aikana korostetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjoavan yhteiskunnan etuja ja torjutaan syrjintää, jota ihmiset joutuvat kokemaan rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai vammaisuuden takia.

Teemavuosi käynnistetään virallisesti Brysselissä 23.1. Suomessa teemavuoden tapahtumista vastaa työministeriö.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ employment_social/index.html Sloveniassa eurot käytössä Slovenia on uusin tulokas euroalueeseen 1.1.2007 alkaen. Slovenia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1.5.2004, ja otti ensimmäisenä niistä käyttöön euron. Näin ollen euroalueella on tällä hetkellä 13 jäsentä.

Lisätietoa: http://www.evro.si/en/ Pankkialalla vakavia kilpailuesteitä Vähittäispankkitoiminnan kilpailutilannetta käsittelevässä komission tutkimuksessa havaittiin useita kilpailuongelmia maksukorttien ja -järjestelmien sekä vähittäispankkitoiminnan tuotteiden markkinoilla.

Tutkimus paljasti laajalle levinneitä kilpailuesteitä, jotka nostavat tarpeettomasti vähittäispankkipalveluista eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille aiheutuvia kuluja. Kuluttajat suorittavat eurooppalaisten maksukorttijärjestelmien välityksellä maksuja vuosittain yhteensä 1 350 miljardin euron arvosta. Pankit puolestaan perivät vuosittain eurooppalaisilta yrityksiltä näistä maksuista arviolta 25 miljardin euron palkkiot. Tutkimuksen mukaan huolestuttavaa on muun muassa se, että maksukorttitapahtumien vastaanottoa koskevat markkinat ovat liian keskittyneet useissa jäsenvaltioissa, palvelu- ja toimituspalkkiot vaihtelevat suuresti ja pankkien säännöt ja käytännöt voivat heikentää vähittäiskaupan kilpailua.

Tutkimuksessa todetaan myös, että vähittäispankkituotteiden markkinat

27

kansain•välistä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ovat yleensä jakautuneet maiden rajojen mukaan: jakautumista edistävät kilpailuesteet sekä sääntely-, lainsäädäntö- ja kulttuurierot. Vähittäispankkialan tutkimuksessa löytyi viitteitä kilpailuongelmista, jotka koskettavat useita aloja. Näitä ovat muun muassa eräät pankkien välisen yhteistyön muodot ja kytkykauppa. EU:n vähittäispankkialan vuotuinen kokonaistuotto on 250–275 miljardia euroa, joka on 2 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon.

Pankkikortteja ja –järjestelmiä koskevan väliraportin julkaisemisen jälkeen useat pankit ovat toteuttaneet parannuksia oma-aloitteisesti Suomessa ja useissa muissa jäsenvaltioissa. Eurooppalaiset pankit pyrkivät kehittämään komission ja Euroopan keskuspankin tuella yhtenäisen euromaksualueen, jonka tavoitteena on vähittäismaksuliikenteen tehostaminen ja maksuista aiheutuvien kustannusten alentaminen.

Komissio aikoo käyttää kilpailusääntöihin perustuvia valtuuksiaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten kanssa lopettaakseen kaikki vakavat väärinkäytökset.

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid Euroopan meriturvallisuutta parannettava Etelä-Englannin ja Italian rannikoilla tapahtuneet onnettomuudet osoittavat, että meriturvallisuuden parantamiseen tähtäävien Euroopan komission ehdotusten käsittelyä on nopeutettava. Komissio teki varapuheenjohtaja Jacques Barrot’n aloitteesta jo marraskuussa 2005 lainsäädäntöehdotuksen, jonka tavoitteena on tehostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja onnettomuuksien seurausten hallintaa.

Ehdotuksella pyritään tiukentamaan alusliikenteen seurantaa koskevan direktiivin vaatimuksia, jotta merihätään joutuneiden alusten vastaanottamista suojapaikkoihin voidaan parantaa. Tavoitteena on jäsenvaltioiden rannikkoalueiden saastumisriskin pienentäminen. Ehdotetut toimenpiteet koskevat myös muun muassa vahinkojen korvaamista matkustajille ja onnettomuuden jälkeistä tutkintaa.

28

Komissio korostaa, että nyt sattuneisiin onnettomuuksiin vaikuttaneet tekijät on kartoitettava. Se luottaa puheenjohtajavaltio Saksan ja jäsenvaltioiden tukeen säädösehdotusten käsittelyssä.

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid Rautatieliikenne EU:ssa Rautateiden matkustajaliikenne on kasvussa EU:ssa Eurostatin viimeisimpien selvitysten mukaan. Matkustajaliikenteen osuus koko EU:n rautatiekuljetuksista vuonna 2004 oli lähes 80 %. Vuonna 2005 matkustajaliikenteen määrä kasvoi vielä 2,2 % yhteensä 357 miljardiin henkilökilometriin. Junalla matkustaminen on lisääntynyt eniten Virossa, Irlannissa, Kreikassa ja Latviassa. Suomessa matkustajaliikenteen kasvu vuonna 2005 oli 122 miljoonaa henkilökilometriä. Yhden junan keskimääräinen matkustajaluku vuonna 2004 koko EU:n alueella oli 122 ja Suomessa 106,9.

Tavaraliikenteen määrä rautateillä ei juurikaan muuttunut tarkasteluajanjaksona. Tavarakuljetukset tosin lisääntyivät erityisesti Liettuassa, Latviassa ja Portugalissa, mutta esimerkiksi Suomessa ne vähenivät 399 miljoonaa tonnikilometriä vuonna 2005. Koska raideliikenne on ympäristöä säästävä ja turvallinen liikennemuoto, komissio haluaisi kuitenkin lisätä rautateiden osuutta kuljetusmarkkinoista. Rautateitse tapahtuvien tavarakuljetusten markkinat vapautettiin 1.1.2007 kilpailun lisäämiseksi. EU on tukenut rautatieinfrastruktuurin parantamista myös taloudellisesti.

Lisätietoa: http://ec.europa.eu/ transport/index_fi.html EU:n työttömyys laskussa Suomessa työttömyys edelleen alle unionin keskiarvon EU:n työttömyys on supistunut melkein prosenttiyksikön vuoden aikana.

Joulukuun 2006 keskiarvo oli 7,6 %, kun se oli 8,5 % vuotta aikaisemmin.

Suomi on pysynyt hyvin mukana kehityksessä: joulukuussa 2006 työttömiä oli 7,3 % työikäisestä väestöstä (8,3 % joulukuussa 2005). Euroalueen 12 jäsenvaltion vastaavat luvut olivat 7,5 %

ja 8,4 %. Euroaluetta koskevissa tilastoissa ei ole otettu huomioon Sloveniaa, joka otti euron käyttöön 1.1.2007.

Työttömyys väheni tarkastelujaksolla eniten Virossa (7,0 %:sta 4,3 %:iin) ja Puolassa (16,9 %:sta 12,8 %:iin). Työttömyys kasvoi hitusen ainoastaan kolmessa maassa (Britannia, Luxemburg ja Unkari). Kaikkein vähiten työttömiä oli Tanskassa, jossa työttömyys väheni 4,1 %:sta 3,2 %:iin.

Työttömyysluvut sisältyvät Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston uusimpiin tilastoihin. Luvuista on tasoitettu kausivaihtelut.

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid Polttoaineiden päästönormeja tiukennetaan Komissio haluaa vähentää polttoaineiden päästöjä 500 miljoonaa tonnia vuodessa eli 10 % vuosien 2011 ja 2020 välillä. Määrä on kymmenisen prosenttia EU:n kokonaispäästöistä ja vastaa Suomen kokonaispäästöjä 5-6 vuoden aikana. Tätä varten komissio on ehdottanut uusia normeja, joilla vähennettäisiin polttoainepäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmaston muutokseen. Normit helpottaisivat myös nykyistä vähäpäästöisempien ajoneuvojen ja työkoneiden kehittämistä.

Valmistajien edellytetään vähentävän polttoaineiden kasvihuonepäästöjä, jotka aiheutuvat niiden koko elinkaaren aikana eli tuotannon, kuljetuksen ja käytön yhteydessä.

Päästönormien tiukentamisella edistetään uusien ns. toisen sukupolven biopolttoaineiden ja muiden vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden kehittämistä. Lisäksi torjutaan terveyshaittoja vähentämällä dieselöljyyn lisättävien rikkiyhdisteiden ja polyaromaattisten hiilivetyjen päästöjä sekä hiukkaspäästöjä.

Komissio aikoo esittää tämän vuoden aikana myös ehdotuksen pakollisesta höyryn talteenotosta huoltoasemilla. Näin vähennetään haihtuvista orgaanisista yhdisteistä aiheutuvia otsonipäästöjä, jotka voivat olla hengenvaarallisia hengitysvaikeuksista ja sydänvaivoista kärsiville.

Lisätietoja: http://europa.eu/rapid

palvelu•hakemisto

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

Tilinova Leena Kantola Oy Ab

○ ○

○

TILINTARKASTUSPALVELUA

Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku

○

PricewaterhouseCoopers Oy

○ ○

leena.kantola@tilinova.net

○

www.pwc.com

Tiliteho Martin & Törnroth Oy Ab

○

etunimi.sukunimi@fi.pwc.com

Kaskenkatu 6 a A 3, 20700 Turku

○

Puhelin (02) 274 2900, faksi (02) 274 2910

○

TILITOIMISTOJA

www.tiliteho.fi

○

Linnankatu 8 E, 20100 Turku

tiliteho@tiliteho.fi

○

Puhelin (02) 233 7740,

○

○

Läntinen Pitkäkatu 23 E, 20100 Turku

○

○

○

○

Puhelin (02) 233 4488,

○

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

Tilitiima Oy

○

faksi (02) 250 0456

○

○ ○ ○ ○ ○ ○

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky Hiirakkokatu 4, 20380 Turku

○ ○

○

(02) 4544 830, fax (02) 4581 655

Puhelin (02) 5369 750,

○ ○ ○

○

(02) 4787 100, fax (02) 4787 129 mpt@mpt-consulting.fi

○

○

faksi (02) 238 2880

○

Vårdgränd / Vartiokuja 1 C 20, 20700 Åbo / Turku

tilitsto.heikkinen@saunalahti.fi

Puhelin (02) 231 9974,

○ ○ ○

faksi (02) 233 9394

○ ○

AUKTORISOITU TILITOIMISTO.

○

○

Tili-Avekki Oy

○

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku

○ ○

Puhelin (02) 253 4200, Gsm 0400 821702

○

Ekonomi HTM Markku Westerlund

○ ○

markku.westerlund@kolumbus.fi

○

○

Tilimaailma Oy

○

○

Käsityöläiskatu 9, 20100 TURKU

○ ○ ○ ○

tilimaa@saunalahti.fi

○

faksi (02) 275 5777

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Puhelin (02) 275 5755,

○

○

newprint@newprint.fi

○

○

www.newprint.fi

○

○

faksi (02) 438 9994

Korkeavuorenkatu 2, 20100 TURKU

○ ○

Puhelin (02) 437 4500,

Tili-Westerlund Ky

○

www.avekki.fi

○

Tuijussuontie 1, 21280 Raisio

○

○

etunimi.sukunimi@avekki.fi

○

faksi (02) 469 1880

○

Puhelin (02) 469 1810,

○

○ ○

Newprint Oy

○

PAINOPALVELUITA

○

○

○

www.forsblom.fi

○

○

○

faksi (02) 438 4610

Yliopistonkatu 12 a B 30, 20100 Turku

○ ○

Puhelin (02) 438 4600,

Tilitoimisto Vallunen Ky

○

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

○

PL 73, 21201 Raisio

○

○

MEDLEM AV BOKFÖRINGSBYRÅERNAS FÖRBUND /

○

○ ○

Talotekniikka Forsblom Oy

○

LVI-ALAN PALVELUJA

○

○

○

○

www.turunvuokra-asunnot.fi

harmala.haverinen@tilitiima.inet.fi

○ ○

Köpmansgatan / Kauppiaskatu 24, 21600 Pargas / Parainen

○

faksi (02) 277 6080

Bokföringsbyrå Oy MPT-Consulting Ab Tilitoimisto

○

Puhelin (02) 232 4040,

○

Yliopistonkatu 32, 20100 Turku

○

Turun Vuokra-asunnot Oy

○

○

VUOKRA-ASUNTOVÄLITYS

○

○

○

○

KAUKOLÄMPÖÄ JA KAUKOKYLMÄÄ.

apsaudit@apsaudit.fi

○

○

www.turkuenergia.fi

faksi (02) 278 8150

○

○

Puhelin (02) 262 8111, faksi (02) 230 4437

○

○

PL 105 (Linnankatu 65), 20101 Turku

○

○

○

Turku Energia Oy – Åbo Energi Ab

○

○

APS-Audit Oy

○

○ ○ ○

ENERGIAN MYYNTIÄ JA JAKELUA

○

○

○

○

○

SONET-YRITYSOHJELMISTOT.

○

○

○

matti.makila@turunoptimi-palvelut.fi

○

○

faksi (02) 251 8323

○

Puhelin (02) 274 100,

○

Läntinen Rantakatu 7, 20100 Turku

Puhelin (02) 244 8600, faksi (02) 244 8603

○

○ ○ ○

www.turunoptimi-palvelut.fi

○

Puhelin (02) 468 811, faksi (02) 468 8200

○

○

Mustionkatu 8, 20750 Turku

○

○

○

Turun Optimi-Palvelut Oy

○

ATK-OHJELMIA

○

○

○

Turun kauppakamarin jäsenten palveluhakemisto

29

liikeyhteyksiä•etsitään

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

30

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Italy C World Trade Center Pescara Nicola Di Mascio WTC Pescara-Chieti invites you to the "Italy-India Business Forum: a markets…trade; meeting", April 23–24, 2007.

23rd April Day program: Training seminar about the Indian marketplace with sector expertise at the Hotel Serena Majestic, Montesilvano (PE) Evening Program: Business dinner at the Hotel Ristorante Lago Verde, S.Omero (TE) 24th April Morning program: Inspection to Italian companies (visit to industrial plants and SME – sectors of your choise) Afternoon Program: One-to-one matcmakings between companies in private meeting rooms If you have any queries and you intent to participate please do not hesitate to contact them.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

C World Trade Center Ekaterinburg Tatyana Trofimova Arranging business events in Russia Special offer from the leading tour operator company in Russia They organize - Events up to 1000 pax - Conferences, congresses, business meetings and other interregional events - Hotel reservation from 3* to 5* - Conference halls in Moscow and suburb, Saint-Petersburg, Ekaterinburg, Sochi - Russian entry tourist visa support free of charge in case of booking accommodation through "Reisebuero WELT" - Transport services & excursion programs They take care of all the logistics and operational matters and provide you with the assistance of your personal manager for the whole period of the event.

○

○

Russia

○ ○ ○

B World Trade Centers Association Anthony Russo They have a client who is looking for 100% Polypropylene, Spunbond on a 3" Core 100 GSM 2.95 oz 82" Beige R2 - US$ per ln/yard CIF Charleston, SC, USA Full 40' loads, about 54,000 lyds - 250 yard roll sizes Production lead time: Two weeks from approval of order

○

USA

Offer is given for volume commitment of 2 containers a month.

This will be a long-term relationship, and could grow to as much as 4 containers per month depending on pricing. Pricing must be given per linear yard.

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

B World Trade Center Pescara Nicola Di Mascio They have a client who is looking for an offer for the purchase of the following: - Hexagonal nut UNI 5588 DIN 984 - TE screws UNI 5739 DIN 558 M8x15 class 4.8 - 1 meter threaded bars DIN 975 All pieces have to be white zinc plated.

Furthermore, the material must be certified and branded.

The packages should be either in small boxes or made by industrial packages, and this should be free (pallets included).

The client would like to know the lead time.

○

○

Italy

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

prices are FOB the nearest port.

Continuous supply is available. The lots will consist of a mixture of firsts and seconds. The fabrics are high quality and used in some of the largest name brands worldwide.

Located in Thailand Approx. 200,000 Yards of Upholstery .80 USD Per Yard Approx. 205,000 Yards of Footwear Fabrics .55 USD Per Yard Approx. 75,000 Yards of Outdoor Upholstery Located in the USA Approx. 60,000 Yards of Greige Goods .35 USD Per Yard Approx. 22,000 Yards of Lycra Fabric (Four Colors) 2.10 Per Yard Available for Continuous Supply Located in the USA 50,000 Seconds Yards/Week .40 USD per Yard 10,000 Lbs/Week of Rags .07 USD per Lb. 40,000 Yards/Week Seconds Upholstery .85 USD per Yard 10,000 Yards/Week of Remnants Upholstery .35 USD Per Yard 2,000 Lbs./Week Bagged Remnants Upholstery .07 USD Per Lbs.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A World Trade Centers Association Anthony Russo They have a client who has high-end textiles for sale. The following product is immediately available for export. All

○

○

○

A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware's members wants to sell plastics/industrial laminates to end-users and manufacturers.

Details: Provides custom fabrication to customer specifications of all thermoplastic and thermoset laminate products. Applications include: welding tips, transformer insulation, switchgear insulations, rotor vanes, fuse tubes, transit & railway insulation, cryogenic insulation, arc furnace insulation and high voltage insulation Minimum Order: US$ 250 One of WTC Delaware's members wants to sell natural gas heat pumps to endusers and distributors.

Details: Gas heat pump (GHP) uses clean, economical gas energy which is easy on the environment, and uses a new refrigerant which has an ozone destruction coefficient of zero. Not only made to provide heat but also a highly efficient gas heat pump that also provides air conditioning.

A member of WTC Delaware has air loadmoving tools for sale to end-users and distributors.

Details: Manufacture low-pressure air-film products to lift wide range of heavy loads. Standard systems move up to 1400 lbs (635 Kgs) and custom systems are designed for heavier or more difficult loads. Utilized in varied applications such as: appliances, vending machines, aeronautics, medical and industrial equipment.

○

USA

○

○

○

A,B Irma Rinkeviciute Kaunas Chamber of Commerce, Industry and Crafts JSC RESNA, a wholesaler from Lithuania, offers the following services: various product sale, distribution and representation in Lithuania and EU. The company is interested in clothing and footwear, building materials, chemicals and cleaners, different kinds of mechanisms, equipements, tools at most. The company is waiting for the offers to distribute other competitive goods too. JSC RESNA would like to contact with companies, which think their products are competitive in Lithuanien market and EU.

○

○

Lithuania

○

A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

Tilaukset ja lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100.

J

”Johtamisen perustehtävänä on johtaa keskustelua ja yhteisön tunnetilaa pyrkimällä tietoisesti herättämään ihmisissä myönteistä resonointia riitasointujen sijaan.”

Pauli Aalto-Setälä:

"PERKELE! Tunneosaamista esimiehille ja asiantuntijoille"

Tiistaina 29.5.2007, klo 14.30 – 16.00 ALVARIUM, Puutarhakatu 8 B, Turku Suosittu luennoitsija ja toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä käsittelee luennollaan Turussa tunneosaamista. AaltoSetälä väittää, että tunneosaavan esimiehen työyhteisö paitsi voi paremmin myös menestyy paremmin.

Esitys sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä yrityksistä ja johtajista sekä selkeitä ohjeita oman tunneosaamisen kehittämiseen.

Luennon pohja perustuu tuoreeseen Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjoittamaan kirjaan "Perkele! Tunneosaamisen käsikirja esimiehille" (Kirjapaja 2007). Kirjan tieteellinen pohja ja tutkimustyö perustuvat Mikael Saarisen aihetta koskevaan väitöskirjaan, jonka haastattelut kirjoittajat tekivät yhdessä.

Kyse ei ole siitä, että esimiehen olisi oltava aina mukava ja emotionaalinen tyyppi, joka ei tee koskaan päätöksiä, joilla olisi myös ikäviä vaikutuksia tunnereaktioiden pelossa. Esimiehiltä odotetaan nyt paitsi demokraattisuutta, myös joukkojensa kanssa myötäelämistä, tunneenergian valjastamista ja oman persoonan likoon laittamista.

Kvartaalitalouden pätkäsuhteissa vaaditaan esimiehiltä enemmän kuin koskaan. Tunnetasolla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pieninkään asia ei ole merkityksetön. Aalto-

Setälän mukaan johtamisen perustehtävänä on johtaa keskustelua ja yhteisön tunnetilaa pyrkimällä tietoisesti herättämään ihmisissä myönteistä resonointia riitasointujen sijaan.

Keskeisenä työvälineenä tässä tunneälyosaavassa johtamisessa on esimiehen oma itsetuntemus ja tunneelämä, jonka täytyy olla valjastettu myös arkiseen johtamistyöhön. Esimiestyö on emotionaalista työtä, jossa toisten ihmisten tunteisiin vaikutetaan omalla käyttäytymisellä ja tunnetasapainoisuudella.

Luennoitsijana ja juontajana Pauli Aalto-Setälä on nokkela, hauska ja äärimmäisen asiantunteva. Hän pitää yleisön kuin yleisön tiukasti otteessaan.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 125 E + alv 22 %.

Normaalihinta 185 E + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 22.5.2007 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Riikka Saarinen), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla riikka.saarinen@turku.chamber.fi

31