Ajantasa 1/2007

TURUN KAUPPAKAMARIN JÄSENEXTRA 2006

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 1/2007

Turun kauppakamari 90 vuotta ................ 4 Turun kauppakamarin alueelle kolme uutta HTM-tilintarkastajaa.............13 Kauppakamarin hallitus ja valiokunnat valittu vuodelle 2007 ...........14 Kauppakamarin ansioristi Pekka Jousille ja Jarmo Helmiselle .........19

KAUPPAKAMARIASIAA

2

SISÄLTÖ

Turun kauppakamari

Pääkirjoitus

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Toimistosihteeri Aila Kedonperä Sihteeri Hannele Pesonen Toimistosihteeri Leena Rautanen Markkinointiassistentti Riikka Saarinen WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Turun kauppakamari 90 vuotta .................................................... 4

Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3423 (02)274 3426 (02)274 3428 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3411

Kamarissa tapahtuu (02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Anne-Maarit Itänen ISSN 1459-6776

Uusi tilintarkastuslaki ovella: maallikkotilintarkastus poistumassa ... 5 Osasairauspäiväraha .................................................................. 6 Laki tilaajayrityksen selvitysvastuusta .......................................... 7 Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut ..................................... 8 Rekrytointiprosessi ..................................................................... 9 Taloudellinen kehitys vuonna 2006 ............................................ 11 Telestrategiasta toteutukseen puolueettomasti ........................... 21

KUTSU: Tehokkaat liikenneväylät -keskustelutilaisuus 15.2.2007..

KUTSU: Tervetuloa yleisöksi Turku TV:n Viikon Viisastelijoihin 15.2.2007 ...............................

Turun kauppakamarin alueelle kolme uutta HTM-tilintarkastajaa ....

Turun kauppakamarin hallitus ja valiokunnat valittu vuodelle 2007 HTM-tutkintovalmennus Turussa ................................................

Kauppakamarin ansioristi Pekka Jousille ja Jarmo Helmiselle .......

Aamukahvit AKK:ssa 14.12.2006 ..............................................

10 12 13 14 18 19 20

Yritystietoa Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus ........................

Palkan ulosmittaukseen muutoksia vuoden alusta .......................

Vuoden 2007 tuloveroasteikko ja tuloverotuksen muutokset ........

Päätös vuoden 2007 luontoiseduista .........................................

Verovapaiden matkakustannusten korvaukset vuonna 2007 .........

Peruskorko nousee 3,75 prosenttiin ..........................................

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus yksityisalojen työeläkemaksusta ....................................................................

Perhevapaisiin muutoksia ..........................................................

Kaupparekisteri-ilmoitukset voi tehdä myös sähköisesti ...............

Miten Tekes auttaa yrittäjää? .....................................................

KHO: palkkatiedot ja työkorvaukset ovat liikesalaisuuksia ............

Työssäoloaikaa lasketaan rekisteröidyistä ansioista ....................

Kuluttajat edelleen hyvin luottavaisia joulukuussa ........................

22 22 23 23 23 23 23 24 24 25 25 25 25

Kansainvälistä 7. puiteohjelman haut ovat avautuneet .......................................

Ota kantaa työlainsäädännön uudistamiseen! ..............................

PRO-INNO Europe – innovaatiopolitiikan kokonaisuus ...................

Yritysten suhdanneodotukset kohentuneet Euroopassa ...............

Euroopan investointipankin rahoitusta Baltiaan ............................

Postipalvelut vapaasti kilpailtaviksi koko EU:ssa ..........................

Eurooppalaiseen tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen panostetaan ............................................................................

Komission näkemys EU:n sijoitusrahastomarkkinoiden nykyaikaistamisesta .................................................................

27 27 27 27 27 27 28 28

Kevään 2007 koulutuksia ................................... 26 Turun kauppakamarin jäsenten palveluhakemisto ..................................................... 30 Liikeyhteydet ............................................................... 29

3

KAUPPAKAMARIASIAA

○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

Turun, Salon ja Helsingin välisen rautatieliikenteen kehittäminen: kaksoisraide Turun ja Salon välille sekä oikorata Salon ja Helsingin välille.

○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

Maamme tärkeimmistä väylähankkeista saatiin jo esitys aikaiseksi viime vuonna ja siihen saimme runnottua läpi kaikki keskeisimmät tavoitteemme. Liikenneministeri ei kuitenkaan vahvistanut tätä runkoverkkoesitystä, joten asiaan joudutaan palaamaan vaalien jälkeen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Infrastruktuuriasioiden lisäksi esillä tänä vuonna toiminnassamme ovat mm. työvoiman saatavuus, koulutusasiat, energiapolitiikka, palvelurakenneuudistus, kustannustehokas toimintaympäristö, hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallit, teknisen koulutuksen kehittäminen ja lentoliikenneyhteydet.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Haluamme kehittää kauppakamarimme toimintaa ja kuulla teidän mielipiteenne siitä, mitä tulevaisuudelta odotetaan. Tammikuun lopulla lähestyimme teitä nettikyselyllä ja helmikuussa on vuorossa sen toinen vaihe.

Mielipiteenne on meille tärkeä, lämmin kiitos kaikille, jotka ehditte vastata. Kyselyn tulokset työstämme kevään aikana strategiaprosessissamme.

○

○

○

Edunvalvonnassa keskeisimpiä tavoitteitamme tulevina vuosina, nyt kun E -18 – moottoritie avataan ensi vuonna – on

○

○

○

Kauppakamarin tärkein tehtävä on sen jäsenten toiminnan edistäminen. Lisäksi meillä on lukuisia palveluita, koulutusta, neuvontaa ja viestintää sekä viranomaistehtäviä.

○

○

Maailmalla kauppakamareita on ollut paljon pitempään. Ensimmäinen kauppakamari perustettiin Ranskaan Marseillehin jo vuonna 1599. Suomen kauppakamarilaitoksenkin juuret ovat syvällä keskiajassa, kauppiasyhdistyksissä ja kiltalaitoksessa.

○

○

○

Kauppakamari perustettiin kolmisen viikkoa ennen kuin Suomi julistautui itsenäiseksi, marraskuussa vuonna 1917.

Yhteiskunnalliset olot olivat tuolloin sekavat ja epävakaat. Yritysmaailmassa kuitenkin nähtiin tärkeäksi koota voimia huolehtimaan yhteisistä asioista.

○

○

Tämä vuosi on juhlavuosi Turun kauppakamarissa, täytämme 90 vuotta. Toiminnassamme se tulee näkymään monin tavoin.

Juhlavuoden seminaarien teemana on työmarkkinajärjestelmien toimivuus kansallisesti ja kansainvälisesti sekä yritystemme kilpailukyvystä huolehtiminen.

○

Turun kauppakamari 90 vuotta

○

Kuva tulossa

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

Kauppakamarin tärkein tehtävä on sen jäsenten toiminnan edistäminen.

4

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri

Uusi tilintarkastuslaki ovella: maallikkotilintarkastus poistumassa

Yritysten ja yhteisöjen tilintarkastus Suomessa perustuu kaksitasoiseen tilintarkastajajärjestelmään. Kauppakamarien tilintarkastusvaliokuntien hyväksymistä HTM-tilintarkastajista valtaosa toimii pkt-yritysten parissa ja HTM-tilintarkastus on paikallisesti tärkeä elinkeinoelämän palvelumuoto.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy ja valvoo KHT-tilintarkastajia, joista suurin osa toimii ns. big four toimistojen ja muiden KHT-yhteisöjen palveluksessa. KHT-tilintarkastajat tarkastavat pääasiallisesti suuria ja keskisuuria yrityksiä.

Voimassaolevan lain mukaan tilintarkastajana voi toimia laissa säädetyt rajat alittavissa pienemmissä yhteisöissä myös ns. maallikkotilintarkastaja eli muu henkilö kuin hyväksytty tilintarkastaja. Maallikkotilintarkastajaltakin edellytetään laskentatoimen ja taloudellisten asioiden tuntemusta. Maallikkotilintarkastajan toimintaa ei valvota eikä heille voida asettaa toiminnan tasoa ylläpitäviä standardeja, toisin kuin hyväksytyille tilintarkastajille.

Tilintarkastajien hyväksyntää, valvontaaa ja toimintaa säätelee tilintarkastuslaki. Tätä kirjoittaessa eduskunnassa on käsiteltävänä ehdotus uudeksi tilintarkastuslaiksi. Talousvaliokunnan mietintöä odotetaan tammikuun aikana. Tilintarkastuslakiuudistuksen taustalla on kansainvälisen tilintarkastusta koskevan sääntelyn kiristyminen sekä EU:n tilintarkastusdirektiivin edellyttämät muutokset. Lakiehdotus sisältää jonkin verran tiukennusta tilintarkastajien valvontaan ja laadunvarmistukseen. Lisäksi lakiehdotuksessa tarkennetaan mm. tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä koskevaan säännöstöä.

Tilintarkastuslakiehdotuksessa esitetään, että ns. maallikkotilintarkastajat eivät voisi enää siirtymäajan jälkeen toimia tilintarkastajina. Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan, että pienimmät yritykset ja yhteisöt vapautettaisiin kokonaan tilintarkastuspakosta. Mikäli lainmuutos toteutuu, pienimmissä yhtiöissä voidaan päättää, onko tilintarkastus yhtiön kannalta tarpeellinen ja

tarvitseeko yritys yritystoiminnassaan tilintarkastajan antamaa informaatiota esim. sidosryhmiään varten. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajana voi toimia jatkossa vain hyväksytty HTMtai KHT-tilintarkastaja.

Alkuperäinen esitys koski myös yhdistyksiä ja asunto-osakeyhtiöitä, mutta näyttää siltä, että yhdistysten ja asuntoosakeyhtiöiden osalta muutos ei tapahtu alkuperäisen esityksen mukaan.

Tilintarkastus on tärkeä informaation lähde yritystoiminnan luotettavuuden kannalta. Yhtiöiden osakkeenomistajien, verotuksen, velkojien ja muiden yritysten sidosryhmien kannalta tilintarkastus antaa tärkeää tietoa yrityksen toiminnasta. Maallikkotilintarkastuksen poistamista koskeva esitys on perusteltu ja nostaa osaltaa tilintarkastuksen tasoa. Tilintarkastusta koskevan säätelyn lisääntyminen ja kansainvälistyminen johtaa siihen, että vain hyväksytyllä tilintarkastajalla on parhaat edellytykset suoritua tilintarkastustehtävästä luotettavuuden takaavalla tavalla.

■

5

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdeneuvoja MARITTA ANTOLA

Osasairauspäiväraha Vuoden 2007 alusta tulee voimaan ns. osasairauspäivärahajärjestelmä, jossa työntekijällä ja yrittäjällä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää eli noin kolme kuukautta kestäneen sairauden jälkeen.

Edellytyksenä sopimus osa-aikatyöstä Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työnantajansa kanssa sopimuksen työaikansa lyhentämisestä niin, että työtä tehdään vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia alan normaalista kokoaikaisen työntekijän työajasta. Myös yrittäjältä edellytetään, että työaika ja ansiot ovat alentuneet vastaavalla tavalla. Sairausvakuutuslaissa säädetään siten työajan lyhennyksen ja sitä vastaavan palkan alennuksen vähimmäis- ja enimmäismäärästä. Sairausvakuutuslaissa kuten myöskään työsopimuslaissa ei säädetä työajan lyhennystapaa. Täten on mahdollista lyhentää joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.

Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijä on kaksi päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla. Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että osa-aikatyötä koskeva sopimus tehdään vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden määräajaksi.

Osa-aikaisen sairausloman lähtökohtana on, että työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviä normaalia lyhyemmän ajan. Kun työtä tehdään osa-aikaisesti, mahdollista on, että työntekijä voi tehdä vain osaa normaaleista työtehtävistään. Myös työntekijän alentunut työkyky saattaa aiheuttaa sen, että työntekijä ei kykene tekemään sopimuksensa mukaisia tavan-

6

omaisia työtehtäviään. Näissä tapauksissa osa-aikaisen sairausloman aikaisista työtehtävistä on sovittava erikseen. Sopimusta osa-aikatyöstä sovelletaan osa-aikaisen sairausloman aikana.

Sen päättymisen jälkeen työntekijä palaa hoitamaan vanhoja tehtäviään.

Työntekijän terveydentilan arviointi Työnantajan tulee aina harkita, onko työntekijä sellaisessa kunnossa, että hän kykenee suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille työntekijöille taikka työpaikalla oleville muille henkilöille. Työnantajan on siten huolehdittava työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon käyttö edellyttää aina konsultaatiota työterveyshuollon kanssa työntekijän työn tekemisen edellytyksistä. Osa-aikaiseen työhön paluu edellyttää arviota työntekijän terveydentilasta, toimintakyvystä sekä toipumisennustetta, jota peilataan työtehtävien ja työolosuhteiden asettamiin vaatimuksiin. Työkyvyttömyyden on jatkuttava koko osasairauspäivärahakauden. Osittaisesta työskentelystä huolimatta vakuutettua voidaan edelleen pitää sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvyttömänä, jos vakuutettu terveydentilansa perusteella ja muutoin täyttää sairausvakuutuslaissa työkyvyttömyydelle asetetut edellytykset.

Osasairauspäivärahan suuruus ja pituus Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta ja sitä voidaan maksaa 12—72 arkipäivää. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäiväraha-päivät kahden edeltäneen vuoden ajalta.

Muutokset tehtyyn sopimukseen Jos työntekijä ei sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikaisesta työstään, määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden. Tällöin työntekijä siirtyy takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle. Osa-aikatyötä koskevan määräaikaisen sopimuksen jatkamisedellytyksiä arvioitaessa huomioon on otettava toisaalta työntekijän arvio omista työntekoedellytyksistään ja toisaalta työnantajan arvio siitä, kykeneekö työntekijä suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille työpaikalla olijoille. Jos osapuolet kesken määräaikaisen sopimuksen päätyvät siihen, että työnteon edellytyksiä ei ole, määräaikaisen sopimuksen keskeyttämisestä tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle.

Työntekijän siirtyessä takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikaista sairauslomaa koskevalla säännöksellä ei muutetta työnantajan palkanmaksu-velvollisuutta. Jos työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on jo ennen osa-aikaiselle sairauslomalle jäämistä päättynyt ja kysymys on saman sairauden jatkumisesta, työnantajalla ei ole työntekijän kokoaikaiselle sairauslomalle siirtyessä enää palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos työntekijä osa-aikatyön aikana sen sijaan sairastuu tilapäisesti esimerkiksi tavanomaiseen nuhakuumeeseen, hänellä on määräaikaisen osa-aikatyösopimuksen kestäessä oikeus sairauslomaan. Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa määräytyy myös tällöin työsopimuslain tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

mukaan. Osa-aikatyön mukaisen palkan lisäksi työntekijällä on oikeus osasairauspäivärahaan.

Kokoaikaiseen työhön paluu Työntekijällä on oikeus palata osa-aikaisen sopimuksen päätyttyä noudattamaan normaalin työsopimuksensa eh-

toja. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päätyttyä työntekijällä on siten oikeus palata aikaisempaan työaikaansa.

Jos myös työtehtäviä on muutettu osaaikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on oikeus aiempiin tehtäviinsä.

Jos vakuutettu ei osasairauspäivärahalta kokoaikatyöhön palattuaan terve-

ydentilansa vuoksi kykenekään suoriutumaan kokoaikatyöstään, vakuutetulla on mahdollisuus palata kokoaikatyöstä yhden sairauspäivärahapäivän jälkeen takaisin osasairauspäivärahalle. Muutoin uuteen osasairauspäivärahakauteen vaaditaan aina sitä edeltävä vähintään 60 arkipäivää kestänyt sairauspäivärahajakso.

■

Johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Laki tilaajayrityksen selvitysvastuusta Laki tilaajayrityksen selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) tulee voimaan 1.1.2007. Tilaajalle tulee velvollisuus selvittää sellaisen sopimusosapuolen taustoja, jonka kanssa hän tekee sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä tai alihankintatyöstä. Selvitysvelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

Mihin toimintaan lakia sovelletaan ?

Lakia sovelletaan tilaajayritykseen joka käyttää Suomessa vuokrattua työvoimaa tai jonka työtiloissa tai työkohteessa Suomessa työskentelee alihankkijan työntekijä. Alihankintatyön on liityttävä tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai kuljetuksiin.

Sellainen alihankintatyö joka tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa ei kuulu lain soveltamisalan piiriin. Vuokratulla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää joka on tehnyt työsopimuksen Suomessa tai ulkomailla olevan työnantajan kanssa.

Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lakia sovelletaan mm. rakennuttajina toimiviin tilaajiin. Laki koskee siten yrityksiä jotka teettävät kiinteistönsä korjaus-, siivous- ja kunnossapitotöitä ulkopuolisilla yrityksillä tai vuokratyövoimalla. Hallituksen esityksen mukaan laki koskee myös asuntoosakeyhtiöiden teettämiä siivous- ja kor-

jaustehtäviä riippumatta siitä hankkiiko ne taloyhtiö itse vai isännöitsijätoimisto.

Myös isännöintipalvelujen hankinta kuuluu lain soveltamisen piiriin. Rakentamiseen liittyvässä toiminnassa lain soveltamisen piiriä on laajennettu koskemaan nk. yhteistä työpaikkaa eli työkohteen ei tarvitse olla tilaajan oma työkohde eikä tilaajan sopimuskumppanin työnantaja ollakseen selvitysvelvollisuuden piirissä.

Lain tarkoittamien tehtävien on siis liityttävä tilaajan toiminnassaan suorittamiin työtehtäviin. Selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät varsinaiseen toimintaan liittymättömät työtehtävät kuten esimerkiksi asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto-, vartiointi- ja pitopalvelujen alihankinta ellei yritys toimi itse näillä toimialoilla.

Selvitysvelvollisuuden sisältö Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyydettävä sopimuspuolelta: selvitys siitä onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kaupparekisteriote todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys verojen

maksusuunnitelman tekemisestä todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja maksujen suorittamisesta taikka selvitys maksusuunnitelmasta selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista Vastaavat tiedot olisi hankittava myös ulkomaisista yrityksistä siten että selvitysvelvollisuus olisi ulkomaiden lainsäädäntö huomioon ottaen yhtä laaja kuin Suomessa toimivista yrityksistä. Koska ulkomailla ei ole välttämättä käytössä samantyyppisiä rekistereitä kuin Suomessa tai samoja velvollisuuksiakaan, voidaan selvityksenä käyttää myös valaehtoista ilmoitusta taikka selvitystä tietojen tarpeettomuudesta (HE 114/2006 s.

25). Osalle ulkomaisia yrityksiä näiden tietojen hankinta voi olla tuttua, koska tilaajan vastuusäännöksiä on käytössä EU:n jäsenvaltioista mm. Saksassa, Itävallassa, Espanjassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Portugalissa sekä ETA-maista Norjassa. Tosin maiden järjestelmät eroavat toisistaan.

Tiedot olisi hankittava ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä. Vaihtoehtoisesti sopimukseen voidaan ottaa purkava ehto siltä varalta ettei tilaajan olisi tietojen perusteella tehnyt sopimusta. Tiedot ja selvitykset voidaan antaa alkuperäisinä tai kopioina eivätkä ne saa olla annettaessa yli 3 kuukautta vanhoja. Tilaajan on säilytettävä selvitykset vähin-

7

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tään 2 vuotta siitä kun sopimukseen perustuva työ on päättynyt. Jos sopimusosapuolten välillä tehty sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimuspuolen on toimitettava todistus verojen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta 12 kuukauden välein.

Poikkeukset selvitysvelvollisuuteen Selvitysvelvollisuus ei koske tilanteita, joissa vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen arvo alittaa 7.500 euroa. Useat peräkkäiset tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvat sopimukset lasketaan yhteen.

Tilaajan ei myöskään tarvitse pyytää selvityksiä jos toinen sopimuspuoli on valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, KELA, Suomen Pankki, julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos tai sen kokonaan omistama yhtiö, kunnan tai kuntayhtymän kokonaan omistama yksityisoikeudellinen yhteisö taikka vastaava ulkomainen yhteisö tai yritys.

Selvityksiä ei myöskään tarvitse pyytää jos on perusteltu syy luottaa sopi-

muspuolen täyttävän lakisääteiset velvollisuudet sillä perusteella että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Hallituksen esityksessä esitettiin vakiintuneen toiminnan rajaksi kolmea vuotta, mutta tämä poistettiin lain eduskuntakäsittelyssä laista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaan tilaajalla ei olisi kuitenkaan velvollisuutta selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä. Toiminta edellyttää tosiasiallista yritystoiminnan harjoittamista.

Selvitysvelvollisuutta ei myöskään ole jos tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Hallituksen esityksen mukaan sopimussuhdetta voitaisiin pitää vakiintuneena noin kahden vuoden yhteistyön jälkeen.

Seuraamukset Mikäli selvitystä ei ole tehty, tilaaja voidaan määrätä maksamaan erityinen laiminlyöntimaksu. Maksu on vähintään

1.500 euroa ja enintään 15.000 euroa ja sen suuruus vaihtelee laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Päätöksen maksusta tekee lakia valvova työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Se voidaan määrätä myös jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa. Liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä on julkinen Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri. Maksun määräämisestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen.

Tietojen luovuttaminen Lain mukaan tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.

Tilaaja ei saa ilmaista alihankkijaltaan saamiaan salassa pidettäviä tietoja kuten veroja ja eläkemaksuja koskevia tietoja eteenpäin.

■

Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies PEKKA VIRTAMO

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut Verohallituksen yhteydessä oleva keskusverolautakunta (KVL) voi antaa ennakkoratkaisun tuloveroa, rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa, korkotulon lähdeveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevassa asiassa.

Ennakkoratkaisu voidaan antaa, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada asia ratkaistuksi taikka jos siihen on muu erityisen painava syy. Keskusverolautakunnasta annetun lain (535/96) esitöiden mukaan on tarkoitus, että KVL keskittyisi yleiseltä kannalta merkittäviin ennakkopäätösluonteisiin asioihin. Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut myös, että laissa tarkoitetun muun erityisen painavan syyn har-

8

kinnassa olisi otettava huomioon ratkaisun taloudelliset vaikutukset yksittäisen hakijan kannalta. Jos ns. intressiperusteen katsotaan olevan olemassa hakijan olosuhteet huomioon ottaen, ennakkoratkaisu tulisi antaa, vaikka asialla ei olisikaan yleistä merkitystä.

Lain mukaan ennakkoratkaisua ei anneta, jos asia on jo ratkaistu veroviraston päätöksellä tai sitä koskeva hakemus on vireillä verovirastossa. Muutoin ennakkoratkaisun antaminen on KVL:n harkinnassa.

Hakijana voi olla verovelvollinen tai yhtymä (verotusmenettelylaki 84 §), verovelvollinen tai veron perimiseen velvollinen (lähdeverolaki 12 §), koronsaaja tai koronmaksaja (laki korkotulon lähdeverosta 8 §) taikka se,

jonka liiketoimesta on kysymys (arvonlisäverolaki 190 a §, laki vakuutusmaksuverosta 7 §). Tuloveroa koskeva ennakkoratkaisuhakemus on tehtävä ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa veroilmoitus on määrätty annettavaksi. Muissa edellä mainituissa säännöksissä ei ole annettu erityistä määräaikaa, mutta koska kyseessä on ennakkoratkaisu, hakemus on käytännössä tehtävä ennen kuin hakemuksen kohteena olevat verotukseen vaikuttavat toimenpiteet on suoritettu.

Ennakkoratkaisuhakemus tehdään kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, johon ratkaisua haetaan. Hakijan on esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys ja ilmoitettava ne verovuodet, joilta toimitetta-

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vassa verotuksessa ratkaisua halutaan sovellettavan.

Hakija vastaa esittämiensä tietojen oikeellisuudesta siten, että ennakkoratkaisu ei sido verotusta toimitettaessa, jos hakemuksessa annetut ja KVL:n päätöksessä mainitut tiedot havaitaan verotusta toimitettaessa virheellisiksi.

Verotuksen toimittaja voi tällöin jättää ennakkoratkaisun huomioon ottamatta.

Tuloveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevaa lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta sitovana noudatettava siinä verotuksessa, jota varten se on annettu. Rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa ja korkotulon lähdeve-

roa koskevaa ratkaisua on veron perimiseen velvollisen noudatettava saatuaan päätöksestä tiedon tai, kun hakijana on verovelvollinen, tämän vaadittua päätöksen noudattamista.

Ennakkoratkaisu on maksullinen julkisoikeudellinen suorite, joka maksaa asian laadusta ja tarvittavan selvitystyön laajuudesta riippuen 555-2.220 euroa. Jos ratkaisua ei anneta, hakemus jätetään tutkimatta tai asia jää sillensä, peritään 55 euron käsittelymaksu.

Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Ennakkoratkaisua koskeva valitus käsitel-

lään KHO:ssa kiireellisenä. Sellaiseen KVL:n päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tuloveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevan ennakkoratkaisun soveltaminen edellyttää ratkaisun lainvoimaisuutta, joten muutoksenhaku lykkää ratkaisun soveltamista. Korkotulon lähdeveroa ja rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa koskevaa ennakkoratkaisua on kuitenkin noudatettava valituksesta huolimatta, ja valituksen johdosta annettua KHO:n päätöstä on veron perimiseen velvollisen noudatettava saatuaan päätöksestä tiedon.

Helsingin seudun kauppakamarin lakimies HANNA SKURNIK-JÄRVINEN

Rekrytointiprosessi

Työnantajan velvoitteet ennen rekrytointiprosessin aloittamista Aloittaessaan rekrytointiprosessia ja julistaessaan avointa työpaikkaa haettavaksi työnantajan on ensin tarkistettava, voiko se palkata uusia työntekijöitä vai onko olemassa henkilöitä, joille työpaikkaa tulisi ensisijaisesti tarjota.

Tällaisia ryhmiä ovat ensinnäkin kaikki yrityksen palveluksessa olevat työntekijät. Nämä työntekijät voivat olla lomautettuja tai perhevapaalla tai he voivat työskennellä yrityksen palveluksessa osa-aikaisina työntekijöinä. Myös yrityksestä tuotannollisella tai taloudellisella syyllä irtisanotut työntekijät ovat etusijalla uusiin työntekijöihin nähden ja heitä koskee takaisinottovelvollisuus yhdeksän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä lukien.

Työnantajan on otettava nämä edellä mainitut ryhmät huomioon palkatessaan uusia vakituisia työntekijöitä. Poikkeuksen saattavat kuitenkin muodostaa hyvin tilapäiset työt, joihin palkataan työntekijä vain lyhyeksi ajaksi. Nämä tilanteet on harkittava tapauskohtaisesti.

Rekrytointi on myös YT-asia. Yhteistoimintamenettelyssä olisi käsiteltävä työhönoton periaatteet ja menetelmät sekä käytävä läpi työhönoton aikana kerättävät tiedot. Myös uusien työntekijöiden testaamisen periaatteet olisi käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä Työpaikasta ilmoittaminen Yksityinen työnantaja saa itse päättää, mitä työpaikkoja se julistaa haettaviksi.

Ilmoituksen sisällön suhteen kannattaa kuitenkin olla huolellinen. Kaikkia työnantajia koskee syrjintäkielto sekä työsuhteen aikana että työntekijöitä palkattaessa. Säännöksen mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa henkilöä eri asemaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai mielipiteidensä takia. Työhönotossa tämä tarkoittaa sitä, ettei työnantaja saa ilmoittaa työpaikkaa vain miesten tai naisten haettavaksi, eikä se saa asettaa haettavalle työntekijälle sellaisia vaatimuksia, että kyse on tosiasiallisesti syrjivistä kriteereistä.

Hyväksyttävän perusteen olemassaolo mahdollistaa kuitenkin yleisellä tasolla syrjivienkin valintakriteerien käy-

tön. Niinpä esimerkiksi poliittisen puolueen työntekijältä voidaan edellyttää tietynlaista puoluekantaa.

Rekrytoinnissa kerättävät tiedot Työnhakijasta saa rekrytoinnissa kerätä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia ja oikeita henkilötietoja.

Työnantajan on otettava tämä lainsäädännön vaatimus huomioon sekä hakulomakkeitaan laatiessaan että rekrytointihaastatteluissa. Jokaiseen tehtävään ole välttämättä perusteltua kerätä samoja tietoja, ja niinpä hakulomakkeen pitäisi olla erilaisissa tilanteissa erilainen. Tarpeellisuusvaatimus ei väisty edes silloin, kun työnhakija antaa suostumuksensa "turhien" tietojen keräämiseen.

Myöskään haastattelussa ei saa kerätä muita kuin työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Haastattelukysymysten on oltava asiallisia, eikä työntekijän henkilökohtaisista asioista saa kysyä, elleivät ne suoraan liity työtehtävään. Esimerkiksi perheenperustamissuunnitelmat ovat aina sellaisia henkilökohtaisia asioita, joita ei saa kysyä.

9

kuukauden • artikkelit

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Työnhakijan totuudessapysymisvelvollisuus koskee ainoastaan työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja.

Työhönottotilanteessa tarpeellisia tietoja ovat siis lähinnä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta osoittavat tiedot.

Tarpeellisuusvaatimusta miettiessään työnantaja voi pohtia, onko tiedoille todellista käyttöä työhönoton kannalta.

Ulkopuolista rekrytointiyritystä käytettäessä sama tarpeellisuusvaatimus koskee myös sitä.

Tiedot on kerättävä ensi sijassa työhakijalta itseltään. Jos tiedot kerätään muualta kuin työnhakijalta itseltään, on tietojen keräämiseen muualta pääsääntöisesti oltava työntekijän suostumus. Kerääminen ilman suostumusta on mahdollista vain poikkeuksellisesti laissa säädellyissä erityistapauksissa.

Kerättyjä tietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on välttämätöntä. Tiedot on niiden tarpeettomiksi muuttu-

misen jälkeen joko palautettava työntekijälle tai ne on tuhottava. Jos hakemus peruutetaan, tiedot on aina palautettava työnhakijalle. Valitsematta jätettyjen osalta tietoja ei saa säilyttää ainakaan pidempään kuin työnhakijalla on mahdollisuus nostaa kanne laittoman työhönoton johdosta.

Työnantajalla on vastuu siitä, että tiedot ovat oikeita ja ajanmukaisia. Virheelliset tiedot on korjattava oma-aloitteisesti tai huomautuksen jälkeen.

Tietosuojavaltuutettu valvoo tietojen keräämistä ja antaa lausuntoja sallituista ja kielletyistä menettelyistä. Aivan vasta (marraskuu 2006) tietosuojavaltuutettu lausui, ettei työnantaja saa ilman hakijan suostumusta kerätä tietoja Googlen kautta.

Soveltuvuustestit Soveltuvuusarviointitestejä voidaan tehdä osana työntekijöiden valintapro-

sessia. Työnantaja vastaa käytettävien testausmenetelmien luotettavuudesta ja testaajien ammattitaidosta. Kenenkään hakijan ei ole pakko osallistua testeihin, mutta työnantaja saa jättää testeistä kieltäytyneen hakijan valitsematta. Hakijalla on oikeus saada tehdyistä testeistä lausunto itselleen.

Työntekijän palkkaaminen Työsopimuksen tekeminen työntekijän kanssa muodostaa työsopimussuhteen, joka täydentyy työsuhteeksi, kun työnteko alkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsopimuksen tekemisen jälkeen työnantaja ei voi enää muuttaa mieltään hakijan suhteen, vaan työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen jo ennen työnteon aloittamista tarvitaan työsopimuslain mukaiset perusteet.

■

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

Tehokkaat liikenneväylät - Investointi (Varsinais-)Suomen kilpailukykyyn -tilaisuus 15.2.2007 Eduskuntavaalien lähestyessä Turun kauppakamarin kuljetusvaliokunta järjestää 15.2.2007 klo 9.00 - 11.30 Forum-Marinumissa (Daphne-kabinetti, Linnankatu 72) yleisen keskustelutilaisuuden valituille eduskuntavaaliehdokkaille aiheesta: Tehokkaat liikenneväylät -Investointi (Varsinais-)Suomen kilpailukykyyn Kuulemme tilaisuuden aluksi muutaman lyhyen elinkeinoelämän puheenvuoron, jonka jälkeen on paneelikeskustelu paikalla oleville kansanedustajaehdokkaille.

Toivomme teidän pääsevän mukaan kuuntelemaan sekä esittämään kysymyksiä ja näkökantojanne.

Ilmoittautuminen Turun kauppakamariin Satu Lehenbergille joko puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tilaisuus on maksuton.

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

10

JUKKA KERO Toimitusjohtaja/Managing Director Keskuskauppakamarin Palvelu Oy

TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA Suomen talous Huippusuhdanne jatkui 2006 myötätuulessa vuonna vuonna 2006 Maailmantalouden kasvuvauhti pysytteli erittäin korkeana vuonna 2006.

Suhdannehuippu kuitenkin ohitettiin kesällä 2006. Yhdysvalloissa suhdanneodotukset heikentyivät ja Aasian suhdanteet pysyivät ennallaan.

Suomen kannalta oli myönteistä, että Euroopan unionissa ja euroalueella teollisuuden suhdannenäkymät sen sijaan jatkoivat parantumista koko vuoden 2006 ajan. Keskimääräinen talouskasvu kiihtyi noin 2.5 prosenttiin euroalueella. Koko EU25-ryhmän yhteenlaskettu bkt kasvoi lähes kolme prosenttia edellisvuodesta.

Yhdysvalloissa talouden kasvunopeus hidastui kolmeen prosenttiin heinä-syyskuussa. Keskeisenä syynä tähän oli asuntoinvestointien kääntyminen voimakkaaseen laskuun. Vuonna 2006 muu talous jaksoi ripeää kasvuaan.

Aiempien vuosien tapaan kehittyvät taloudet Kiinan ja Intian johdolla jatkoivat voimakkaassa myötätuulessa.

Venäjän talouden kasvu jatkoi edellisvuosien kaltaisena.

EKP nosti korkoja – Yhdysvalloissa korot vakautuivat Yhdysvaltain keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan kesäkuun lopun jälkeen. Takaisinlainauskorko oli loppuvuoden 5.25 prosentissa. Euroopan keskuspankki jatkoi pienin askelin tapahtunutta rahapolitiikan kiristämistä.

Joulukuisen koronnoston jälkeen EKP:n ohjauskorko oli 3.50 prosentissa. Rahoitusmarkkinoiden perusodotusten mukaan Yhdysvaltain ohjauskorko ei enää nouse tämän suhdannevaiheen vallitessa, mutta EKP:n odotetaan lievästi nostavan korkoja vuonna 2007.

Inflaatiolukemat laskivat syksyllä selvästi kehittyneissä talouksissa. Raakaöljyn hinta laski alle 60 dollariin tyn-

nyriltä. Euroalueen inflaatiovauhti hidastui syys-lokakuussa alle kahteen prosenttiin oltuaan pitkään noin 2.5 prosentin tasolla. Koko vuoden keskimääräinen inflaatiolukema oli euroalueella runsaat kaksi prosenttia.

Pörssikurssit nousivat vuoden 2006 lopulla Maailman arvopaperimarkkinoilla vuosi 2006 oli monivivahteinen. Vuoden alussa esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi kohosi voimakkaasti aina toisen neljänneksen alkuun saakka. Kesään mennessä koko alkuvuoden kurssinousu kuitenkin suli pois. Loppukesästä lähtien kurssit kääntyivät uudelleen yleisesti nousuun ja Helsingin pörssin yleisindeksi oli vuoden lopussa noin viidenneksen vuoden takaista korkeammalla tasolla.

Vaikka pörssivuosi oli vahva, Helsingin pörssiin listautui vain kuusi uutta yritystä (5 yritystä vuonna 2005).

Sekä Tukholmassa että Kööpenhaminassa listautuneiden määrät kasvoivat alle 10:stä noin 20:een kummassakin.

Lyhyiden juoksuaikojen euriborkorot nousivat koko vuoden ajan. Kolmen kuukauden korko nousi vuoden alun noin 2.50 prosentista noin 3.70 prosenttiin vuoden 2006 lopulla. Vuoden euribor-korko puolestaan nousi runsaan prosenttiyksikön verran miltei neljään prosenttiin. Pitkät korot pysyttelivät varsin vakaina koko vuoden 2006 kehittyneissä talouksissa. Vuoden 2006 lopulla esimerkiksi Suomen valtion 10 vuoden joukkolainan tuotto oli neljässä prosentissa. Kehittyvissä talouksissa joukkolainamarkkinoiden likviditeetti jatkuu äärimmäisen suurena eläkerahastojen jatkuvan kasvun seurauksena. Tuottoerot valtioiden välillä on vähäinen euroalueen sisällä.

2006 Maailmantalouden voimakas kasvu tuki Suomen hyvää talouskehitystä vuonna 2006. Kaikki keskeiset kysyntäerät olivat nopeassa kasvussa. Kokonaistuotannon volyymi kasvoi ennakkotietojen mukaan runsaat viisi prosenttia edellisvuodesta. Lukemaa nosti kevään 2005 matalat vertailuluvut metsäteollisuudessa, mikä johtui alan työkiistasta. Talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden jonkin verran.

Vienti kasvoi määrältään noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta.

Tuonnin määrän kasvu sen sijaan jäi runsaaseen puoleen tästä. Yksityinen kulutus kasvoi ennakkotietojen mukaan noin 3.5 prosenttia. Investointien kasvu kiihtyi runsaaseen kuuteen prosenttiin, mikä oli nopeinta kasvu moneen vuoteen. Teollisuustuotanto kasvoi runsaat yhdeksän prosenttia. Palvelutoimialoilla kasvua oli noin neljä prosenttia.

Työllisyyden kasvu jatkui kohtalaisena – inflaatiopaineet yhä hillittyjä Tilastokeskuksen mukaan työllisen työvoiman määrä kasvoi vuonna 2006 noin 44 000 henkeä ja 1.6 prosenttia edellisvuodesta. Työllisyysaste nousi miltei prosenttiyksikön 68.8 prosenttiin. Työllisyyden kasvussa pääministeri Vanhasen hallitus miltei ylsi kaudellaan 100 000 hengen työllisyysparannukseen. Työn tuottavuus kasvoi ennakkotietojen mukaan runsaat neljä prosenttia. Työttömyysaste laski keskimäärin 7.8 prosenttiin vuonna 2006, kun edellisvuonna lukema oli 8.4 prosenttia.

Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi jonkin verran vuonna 2006, mutta keskimääräinen nousuvauhti jäi 1.6 prosenttiin. Kuluttajahintaindeksiä nosti polttoaineiden ja asumisen

11

kallistuminen sekä luottokorkojen nousu kiihdyttivät kokonaisindeksin nousua. Öljyn hinnan lasku vuoden lopulla kuitenkin alkoi hillitä kokonaisinflaation nousua.

Valtiontalous hyötyi noususuhdanteesta Suomen valtio hyötyi reaalitalouden nopeasta kasvusta ja valtion omaisuuden suotuisasta tuottokehityksestä. Verotuottojen kasvu jäi kuitenkin kahteen prosenttiin. Verotuotoissa nopein-

ta kasvua oli arvonlisäverossa, jossa lisäystä peräti 15 prosenttia edellisvuodesta. Tuloveron tuotto kasvoi kaksi prosenttia.

Valtion menot kasvoivat neljä prosenttia. Valtion velkaa kuitenkin pysyttiin lyhentämään, koska valtiontalous säilyi ylijäämäisenä ja valtion omaisuustuotot kasvoivat ripeästi. Valtiolla oli velkaa marraskuun lopulla 58.6 mrd. euroa, kun vuoden 2005 lopussa velkaa oli 60 mrd. euroa ja vuoden 2004 lopussa noin 64 mrd. euroa. Ko-

konaisveroaste laski arviolta runsaan prosenttiyksikön verran noin 42.5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Valtion talousarvio vuodelle 2007 rakennettiin kolmen prosentin talouskasvun oletukselle. Talousarvio oli eduskunnan käsittelyn jälkeen lievästi ylijäämäinen. Menojen kokonaismääräksi tuli 40.5 mrd. euroa. Ansiotuloverotusta kevennetään, mutta verotuotot nousevat budjettioletuksen mukaan edelleen lievästi.

■

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Kauppakamarin aamukahvit ovat saaneet suuren suosion: ne ovat mahdollistaneet niin vanhojen tuttujen kuin mielenkiintoisten uusien ihmisten tapaamisen rennosti, kahvikupin äärellä.

Siispä lämpimästi tervetuloa verkottumaan, tällä kertaa ILTAPÄIVÄKAHVIN merkeissä.

Kutsumme yhdessä Visicom Oy:n ja Turku TV:n kanssa jäseniämme

YLEISÖKSI TURKU TV:N VIIKON VIISASTELIJAT -OHJELMAAN TORSTAINA 15.2.2007 klo 14.30 – 16.00 (Kauppiaskatu 5, 20100 Turku) Ennen suoraa nauhoitusta Visicom Oy:n markkinointipäällikkö Jarmo Eerola kertoo Visicomin ja Turku TV:n toiminnasta.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 8.2.2007 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi

MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS KEVÄÄN 2007 MUUT VERKOTTUMISTILAISUUDET: pe 16.3.2007 klo 8.00 – 9.30 TRAFOMIC OY (Tuotekatu 15, Raisio) pe 11.5.2007 klo 8.00 – 9.30 SUOMEN VARAMIESPALVELU OY (Maariankatu 6 b, Turku)

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 12

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun kauppakamarin alueelle kolme uutta HTM-tilintarkastajaa Vuoden 2006 HTMtutkinnossa hyväksyttiin kolme uutta HTMtilintarkastajaa: Tradenomi Petra Bruun, tradenomi Hans Ekblad ja KTM Sinikka Niitynperä.

Turun kauppakamarissa 18.1.2007 pidetyssä tilaisuudessa uusille tilintarkastajille luovutettiin tutkintotodistukset, jotka jakoivat tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Jarkko Klemelä ja tilintarkastusvaliokunnan sihteeri Paula Heinonen.

Tilaisuudessa jaettiin myös HTM 70 –merkki Terttu Kalliolle. Merkki jaetaan tunnustuksena ja kiitoksena elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä HTM-tilintarkastajalle, joka toimii HTM-tilintarkastajana laissa säädettyyn enimmäisikään 70 vuotta asti.

Turun kauppakamari valvoo ja hyväksyy alueensa HTM-tilintarkastajia.

Turun kauppakamarin alueella Varsinais-Suomessa toimii tällä hetkellä 54 HTM-tilintarkastajaa, joilla on monipuolinen kokemus tilintarkastuksesta ja taloushallinnosta ja laskentatoimesta. Heidän osaamistaan voi hyödyntää yritystoimintaan liittyvissä taloushallinnon ja laskentatoimen kysymyksissä, kuten vero- ja kirjanpitokysymyksissä, taloushallinnon erityisasioissa sekä rahoitus – ja maksuvalmiuskysymyksissä. HTM-tilintarkastajat toimivat pääasiassa pienten ja keskisuurten yritysten parissa.

HTM-tilintarkastajiksi hyväksytään tilintarkastuslaissa säädetyt pätevyysvaatimukset täyttävä hakija, joilla on korkeakoulututkinto ja joka on suorittanut vaadittavat laskentatoimen, juridiikan ja muut kauppatietelliset opinnot ja jolla on tilintarkastuksen ja laskentatoimen käytännön kokemusta ja joka on suorittanut HTM-tutkinnon.

■

Terttu Kalliolle jaettiin tilaisuudessa HTM 70 -merkki

Turun kauppakamarissa 18.1.2007 pidetyssä tilaisuudessa luovutettiin uusille HTM-tilintarkastajille tutkintotodistukset sekä jaettiin HTM 70 merkki. Kuvassa vas. Jaakko Gävert, Tapio Laakso, Paula Heinonen, Jari Lähteenmäki, Jarkko Klemelä, HTM 70merkin saanut Terttu Kallio ja uudet HTM:t Sinikka Niitynperä, Hans Ekblad ja Petra Bruun.

13

TURUN KAUPPAKAMARIN HALLITU Turun kauppakamarin valtuusto valitsi vaalikokouksessaan 15.12.2006 kauppakamarin hallituksen ja valiokunnat vuodelle 2007.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin tuotantojohtaja Peter Essen Schering Oy:stä, aluejohtaja Jukka Holmroos DHL Express (Finland) Oy:stä sekä aluejohtaja Juha Immonen Siemens Osakeyhtiöstä. Kauppavaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Paula Palmroth Turun Kansallisesta Kirjakaupasta.

HALLITUS Turun kauppakamarin sääntöjen 7. pykälän mukaan kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, jonka on huolehdittava kauppakamarin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana kauppakamarin puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina kauppakamarin varapuheenjohtajat sekä vähintään viisi ja enintään neljätoista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Ruusunen Kari, toimitusjohtaja, puheenjohtaja 07 48;01 Aker Yards Cabins Oy, Piikkiö Ketonen Mikko, hallituksen puheenjohtaja I vpj 01 45;88 TSYhtymä Oy, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, II vpj 07 61;06 Teleste Oyj, Turku Essen Peter, tuotantojohtaja 56;07 Schering Oy, Turku Holmroos Jukka, aluejohtaja 50;07 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Immonen Juha, aluejohtaja 61;07 Siemens Osakeyhtiö, Turku Klemelä Jarkko, hallituksen puheenjohtaja 43;96 Audico Systems Oy, Turku Korpela Risto, toimitusjohtaja 49;92 Turun Seudun Osuuspankki, Turku Langh Hans, toimitusjohtaja 49;93 Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Nieminen, Jorma U, Corporate Advisor 42;05, Benefon Oyj, Salo

14

Palmroth Paula, toimitusjohtaja 61;98 Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja 54;06 Turun kaupunki, Turku Pylkkänen Heikki, aluejohtaja 52;06 Fujitsu Services Oy, Turku Sairanen Pekka, toimitusjohtaja 57;06 Domus-Yhtiöt Oy, Loimaa Vainio Lasse, toimitusjohtaja 57;03 Seger Oy, Uusikaupunki VALIOKUNNAT Turun kauppakamarin valiokunnat ovat tärkeä edunvalvonnan työväline.

Niissä valmistellaan yritysten etujen ajamiseksi tehdyt aloitteet ja lausunnot eri viranomaisille. Kauppakamarilla on yhdeksän valiokuntaa.

ELINKEINOPOLITIIKAN VALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän väliset suhteet sekä elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät asiat.

Immonen Juha, aluejohtaja pj 07 61;01 Siemens Osakeyhtiö, Turku Oksa Martti, aluejohtaja vpj 02 48;94 Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Alhopuro Sakari, lääkintöneuvos 45;01 Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Antila Jukka, toimitusjohtaja 58;07 Suomen Varamiespalvelu Oy, Turku Euro Kalle, elinkeinojohtaja 71;06 TAD-Centre, Turku Hakala Jussi, toimitusjohtaja 58;03 Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Hirvilammi Tero, apulaiskaupunginjohtaja 67;06 Turun kaupunki, Turku Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja 56;04 SSO-Yhtymä, Salo Koho Antti, johtaja 44;98 V-S TEkeskus, Turku Lahtinen Jarmo K, toimitusjohtaja 48;98 Vakka-Suomen Voima Oy, Laitila Lauttamäki Seppo, telakanjohtaja 50;01 Aker Yards Oy, Turku Levomäki Rikumatti, johtaja 73;05 Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salo

Okko Paavo, professori 44;92 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Pohjonen Arto, aluejohtaja 61;05 YITRakennus Oy Lounais-Suomen aluetoimisto, Turku Rasila Matti, kaupunginjohtaja 45;01 Salon kaupunki, Salo Salminen Pauli, toimitusjohtaja 53;04 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Loimaa Savo Juho, maakuntajohtaja 49;99 Varsinais-Suomen liitto, Turku Strandberg Hans, aluejohtaja 50;07 Tapiola-Yhtiöt, Turku Tähtinen Markku, aluejohtaja 46;07 Sato-Rakennuttaja Oy, Turku ICT-VALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat Varsinais-Suomen alueen ICT-alaan (information and communication technology) liittyvät asiat Pylkkänen Heikki, aluejohtaja pj 02 52;02 Fujitsu Services Oy, Turku Arponen Jyri, toimitusjohtaja vpj 07 63;02 Mainostoimisto Satumaa Oy, Turku Ikonen Ari, Turun tuotekehitysyksikön johtaja 55;02 Nokia Oyj, Turku Inberg Klaus, tietohallintojohtaja 60;07 Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Johansson Olavi, toimitusjohtaja 50;04 Lounet Oy, Turku Keinänen Marja-Leena, tj, päätoimittaja 51;06 Kaupunkilehti Turkulainen Oy, Turku Ketonen Heikki, kehitysjohtaja 71;07 Hansaprint Oy, Turku Kulmala Tatu, asianajaja 73;07 Asianajotoimisto Laakso Lukander & Ruohola Oy, Turku Kuosmanen Jaakko, toimitusjohtaja 58;04 ICT Turku Oy, Turku Leiva Harri, toimitusjohtaja 65;07 Audico Systems Oy, Turku Ruuhimäki Liisa, tietohallintojohtaja 65;03 TeliaSonera Finland Oyj, Turku Salanterä Samuli, myyntijohtaja 59;05 Aurajoen Puhelin Oy, Turku Salminen Renny, tietohallintojohtaja 48;05 Aker Yards Oy, Turku Seppänen Markku, palvelujohtaja 51;06, WM-data Oy, Turku Suomi Reima, professori 60;02 Turun kauppakorkeakoulu, Turku

S JA VALIOKUNNAT 2007 KAUPPAVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat Turun alueen kaupan ja palveluelinkeinojen toimintaedellytyksiin liittyvät asiat.

Palmroth Paula, toimitusjohtaja pj 07 61;91 Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Aho Aarne, toimitusjohtaja vpj 07 50;99 Burger-In Oy, Turku Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja 62;07 Mahile Ky, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja 53;92 Varsinais-Suomen AutoCenter Oy, Raisio Alho Janne, arviointiasiantuntija, DI 71;05, Catella Kiinteistökonsultointi Oy, Turku Harjanne Aila, dipl.kauppias 43;96 Kansalliskonsultti Oy, Turku Heinonen Jari, toimitusjohtaja 61;99 Lihaliike Reino Jokinen Ky, Turku Kjisik Leo, toimitusjohtaja 42;78 Kjisik Oy Ab, Turku Koponen Harri, toimitusjohtaja 64;05 Turun Osuuskauppa, Turku Meltovaara Kari, toimitusjohtaja 69;03 Leipomo Rosten Oy, Turku

Mikola Tapani, toimitusjohtaja 50;93 Lännen Puhelin Oy, Raisio Nenonen Maarit, toimitusjohtaja 63;07 Interdialogi Oy, Turku Oksanen Juha, tavaratalon johtaja 56;99 Stockmann Oyj Abp, Turku Rahkonen Timo, optikko 51;92 Optikko Rahkonen Ky, Turku Reponen Tapio, rehtori 47;93 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Setänen Olli, aluejohtaja 56;00 Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Vikkula Pertti, toimitusjohtaja 56;02 Kauppakeskus Mylly Oy, Raisio Virtanen Juha V., toimitusjohtaja 54;88 Virtanen Yhtiöt Oy, Turku KULJETUSVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat elinkeinoelämän kuljetuksia, liikennettä ja kuljetuselinkeinoa koskevat asiat.

Langh Hans, toimitusjohtaja pj 93 49;93 Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lindström Per-Erik, toimitusjohtaja vpj 05 46;91 Turun Vapaavarasto Oy, Turku Backman Christer, toimitusjohtaja 45;92 Finn-link Oy Ab, Naantali

Ervasalo Peter, depot general manager 70;07 TNT Suomi Oy, Turku Franck Thomas, toimialajohtaja 50;07 Rettig Group Ltd Bore, Turku Haaparanta Ismo, site operative manager 67;06 Kemira GrowHow, Uusikaupunki Hagström Mihael, johtaja 58;05 Schenker Oy, Turku Hellman Lars-Gustav, terminaalipäällikkö 47;94 Viking Line Abp, Turku Jokela Pekka, tiejohtaja 49;00 Tiehallinto Turun tiepiiri, Turku Kuosmanen Jukka, jakelukeskuksen päällikkö 59;94 Kesko Oy Turun jakelukeskus, Turku Laaksonen Satu, toimitusjohtaja 55;06 Kuljetusliike Honkanen Co, Turku Lindblad Johan, rahtiliikennejohtaja 47;07 Tallink Silja Oy, Helsinki Mäkinen Erkki, asiakaspalvelupäällikkö 47;00 VR Osakeyhtiö VR Cargo, Turku Mäkipere Markku, johtaja 67;03 Stevena Oy, Naantali

Vuorineuvos Simo Palokangas luennoi tilaisuudessa elintarviketeollisuuden näkymistä ja vastaanotti joululahjan toimitusjohtaja Lähteenmäeltä ja puheenjohtaja Jousilta.

15

TURUN KAUPPAKAMARIN HALLITU Ojala Lauri, professori 61;07 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja 55;02 Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja 58;05 Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Sigfrids Krister, executive director 60;07 SeaRail EEIG, Turku Vainiala Yrjö, satamajohtaja 58;05, Naantalin satama, Naantali Vainio Matti, toimitusjohtaja 62;05 J Vainion Liikenne Oy, Salo LAKIVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat lainsäädäntöön liittyvät asiat.

Ahnger Allan, HON, oik.lis. pj 93 49;81 Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, OTT vpj 94 49;89 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ahanen-Raitio Päivi, VT 59;01 Ernst & Young Oy, Turku Heikkinen Tuomas, VT 75;06, Turun kaupunki, Turku Hakkala Risto, OTK, KHT 44;92 Tilintarkastustoimisto Risto Hakkala, Turku Jalava Nina, palvelupäällikkö 65;06 IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Kankaanpää Jouni, VT 58;06 Nordea Pankki Suomi Oyj, Loimaa Korttila Mikko, lakiasiainjohtaja, VT 62;00 Raisio Oyj, Raisio Kulmala Juha-Matti, OTK 58;93 Asianajotoimisto Asanti & Co Oy, Turku Lukander Harri, asianajaja 55;99 Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku Manner Matti, asianajaja 53;92 Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Nelimarkka Tuomo, lakimies 73;07 Lounais-Suomen verovirasto, yritysverotoimisto, Turku Nikula Leena, VT 65;01 Turun Seudun Osuuspankki, Turku Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, OTT 46;92 Turun hovioikeus, Turku Penttilä Seppo, pankinjohtaja 60;03 Vakka-Suomen Osuuspankki, Uusikaupunki Salomaa Ari, pankkilakimies 59;01 Salon Seudun Osuuspankki, Salo

16

MATKAILUVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat matkailuelinkeinon edistämiseen liittyvät tehtävät.

Aaltonen Olli, myyntipäällikkö pj 67;05 Blue1 Oy, Turku Niemi Anne-Marget, matkailujohtaja vpj 01 54;96 Turun kaupungin matkailumarkkinointi, Turku Forssell Tryggve, toimitusjohtaja 45;94 Konfer Oy Ab, Turku Gorschelnik Christer, toimitusjohtaja 42;99 ChrisGo Consulting, Raisio Jokisuu Pekka, toimitusjohtaja 46;01 Muumimaailma Oy, Naantali Kallio Hannu, hallintojohtaja 55;06 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku Kangas Pentti Oskari, matkailuyrittäjä 43;01 Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka, Turku Kyttä Tuomas, toimitusjohtaja 51;91 Turun Messukeskus Oy, Turku Lehti Olli, toimitusjohtaja 48;04 Norino Oy, Perniö Lindgren Jaana, kongressipäällikkö 66;05 Turun yliopisto, kongressitoimisto, Turku Niemi Pekka, toimitusjohtaja 45;92 Kuntoutusyhtymä Rehab Group Oy, Turku Oksman Ahti, toimitusjohtaja 43;06 Aktiivi Optiot Oy/Bonk Centre, Uusikaupunki Puolimatka Rauno, hallituksen puheenjohtaja 57;01 Kongressi- ja Kylpylähotelli Caribia Oy, Turku Repo Alarik, toiminnanjohtaja 51;98 Turun Musiikkijuhlasäätiö, Turku Ruusumo Sari, kongressipäällikkö 68;03 Turku Convention Bureau, Turku Saari Sari, Turun alue- ja linjajohtaja 67;07 Tallink Silja Oy, Turku Suominen-Åkerlund Tuija, hotellinjohtaja 55;06 Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku Tritzschler Sirkka-Maija, myynninedistäjä 45;93 Suomen Matkatoimisto Oy, Turku Tunturi Tiina, toiminnanjohtaja 53;07 Naantalin Musiikkijuhlat, Naantali Vuorinen Jouni, markkinointipäällikkö 54;06 Strandbo Group, Parainen

TEOLLISUUSVALIOKUNTA Valiokunnan toimialaan kuuluvat teollisuuden toimintaedellytyksiin liittyvät asiat ja näihin liittyen yhteydenpito Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Essen Peter, tuotantojohtaja, pj 07 56;05 Schering Oy, Turku Nieminen Jorma U, Corporate Advisor, vpj 04 42;91 Benefon Oyj, Salo Godenhielm Lars-Petter, toimitusjohtaja 45;06 Dino Lift Oy, Loimaa Hagström Clas Göran, kauppaneuvos 49;90 Orkla Foods Fenno-Baltic, Turku Hartela Heikki toimitusjohtaja 70;01 Hartela Oy, Turku Hämäläinen Risto, tehtaanjohtaja 49;03 Orion-yhtymä Oyj, Turku Koivisto Mikko, toimitusjohtaja 73;07 Coreplast Laitila Oy, Laitila Korhonen Jukka, toimitusjohtaja 54;02 Huonekalutehdas Korhonen Oy, Littoinen Kylä-Kaila Teuvo, tehtaanjohtaja 45;04 Wärtsilä Finland Oy, Turku Kärnä Veikko, toimitusjohtaja 55;07 Vilakone Oy, Loimaa Lehmusvaara Jari, toimitusjohtaja 58;07 Ciba Specialty Chemicals Oy, Raisio Nurmi Kalevi, toimitusjohtaja 59;05 Multilift Oy, Raisio Paappa Juha, toimitusjohtaja 54;04 Fläkt Woods Oy, Turku Penttinen Mika, toimitusjohtaja 68;05 Konepaja Häkkinen Oy, Raisio Rantala Olavi, toimitusjohtaja 59;04 Hella Lighting Finland Oy, Salo Rantanen Olli, paikallisjohtaja 59;06 Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja 61;03 Teleste Oyj, Turku Sulin Kari, toimitusjohtaja 54;06 Tunturi Oy, Turku Suvinen Juhani, toimitusjohtaja 48;00 Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Taivalkoski Mauri, toimitusjohtaja 44;03 Auraprint Oy, Turku Tähtinen Rami, tehdaspäällikkö 71;07 Pilkington Automotive Finland Oy, Laitila

S JA VALIOKUNNAT 2007 Yhteysjäsenet Hanhiala Jorma, toimiston päällikkö 49;88 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turku Kettunen Juha, rehtori 56;01 Turun ammattikorkeakoulu, Turku Puolitaival Kimmo, osastopäällikkö 56;06 V-S TE-keskus, Turku ULKOMAANKAUPPA– VALIOKUNTA Valiokunta toimii Pilot Turku Oy:n Advisory Boardina ja sen toimialaan kuuluvat ulkomaankauppaan liittyvät asiat.

Holmroos Jukka, aluejohtaja pj 07 50;92 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Löyttyniemi Matti, markkinointipäällikkö vpj 05 55;93 Treston Oy, Turku Berger Hannu, liiketoiminnan kehitysjohtaja 48;02 Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Halme Hanna, toimitusjohtaja 55;03 PerkinElmer Wallac Oy, Turku Hemmi Pekka, toimitusjohtaja 53;02 Nordic Ventures Finland Oy, Turku Ketonen Timo, varatoimitusjohtaja 63;07 Hansaprint Oy, Turku Laukkanen Timo, toimitusjohtaja 62;01 Marli Oy Ab, Turku Lundén Hannu, kauppaneuvos 52;05 Lunden Oy, Turku Manner Olli, toimitusjohtaja 56;03 Elomatic Oy, Turku Mattila Harri, tuotepäällikkö 64;02 Multilift Oy, Raisio Palin Heikki, toimitusjohtaja 59;98 Palin Granit Oy, Turku Rastas Jari, toimitusjohtaja 64;96 Etacom, Turku Sumentola Juha, asianajaja 60;05 Asianajotoimisto Astrea Oy, Turku Suupohja Kimmo, toimitusjohtaja 63;03 Hella Lighting Finland Oy, Salo Vainio Ilari, apulaisjohtaja 51;03 Schering Oy, Turku Vainio Juhani, johtaja 45;96 Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turku Yhteysjäsen Ristimäki Turkka, vientiasiamies 49;96 V-S TE-keskus Kansainvälistymisyksikkö, Turku

TILINTARKASTUSVALIOKUNTA (2007 -2009) Valiokunnan toiminnasta on säädetty tilintarkastuslaissa.

Klemelä Jarkko, hallituksen puheenjohtaja pj 95 43;81 Audico Systems Oy, Turku Laakso Tapio, asianajaja vpj 98 49;95 Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy, Turku Aho Leena, talousjohtaja 54;95 Elomatic Oy, Turku Perkonoja Matti, talousjohtaja, varajäsen 49;05 HK Ruokatalo Group Oyj, Turku Laaksonen Leo, laamanni 45;93 Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy, Turku Virri Heikki, asianajaja, varajäsen 55;95 Asianajotoimisto Heikki Virri Oy, Turku Lehto Taru, KTM HTM 53;02 Tilitoimisto Lehto & Häkli Oy, Turku Vähätalo Ilkka, talouspäällikkö, KTM, varajäsen 52;02 Hartela Oy, Turku Paappa Jyrki, talousjohtaja 65;05 Raisio Oyj, Raisio Manner Asta, laskentatoimen lehtori, varajäsen 59;07 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Varanka Pirjo, lehtori 56;98 Turun Ammattikorkeakoulu, Turku Huovinen Rami, KTM HTM, varajäsen 64;01 PerkinElmer Wallac Oy, Turku Yli-Räisänen Ilkka, kauppat.lis. KHT 48;92 Tilintarkastustoimisto Lyran Oy BDO, Turku Malin Anne, KHT, varajäsen 68;07 PricewaterhouseCoopers Oy, Turku VÄLITYSLAUTAKUNTA Lautakunnan toiminnasta on säädetty sen omissa säännöissä.

Ahnger Allan, HON, oik.lis. 49;00 Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, OTT 49;00 Turun kauppakorkeakoulu, Turku Kulmala Juha-Matti, OTK 58;00, Asianajotoimisto Asanti & Co Oy, Turku Lukander Harri, asianajaja 55;02 Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku

Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, OTT 46;00 Turun hovioikeus, Turku Varajäsenet Korttila Mikko, lakiasiainjohtaja, VT 62;01 Raisio Oyj, Raisio Manner Matti, asianajaja 53;02 Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku LOGISTICS WEB SERVICES MAPLOG OY:N HALLITUS (ent. LOGISTICS TURKU REGION PORTAALIN JOHTORYHMÄ) Hallitus valvoo Logistics Turku Region portaalin toimintaa ja kehittämistä.

Hallitus valitaan portaalissa jäseninä mukana olevien yritysten/yhteisöjen edustajista kauppakamarin valtuuston esityksestä.

Portaalin jäsenyys ei edellytä Turun kauppakamarin jäsenyyttä.

Holmroos Jukka, aluejohtaja pj 03 50;03 DHL Freight (Finland) Oy, Turku Aaltonen Antti, logistiikkajohtaja 51;03 Suomen Logistiikkatalo Oy, Piispanristi Ekman Marcus, varatoimitusjohtaja 77;03 Yourway Oy, Turku Haroma Jukka, toimitusjohtaja 55;03 Lähettiykkönen Oy, Turku Hummelin-Uusilehto Seija, huolitsija 56;03 Saimabulk Oy, Turku Kajala Kai, aluejohtaja 73;07 DSV Road Oy, Turku Monnonen Markku, kiinteistötalousjohtaja 49;03 Pilot Turku Oy, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja 55;03 Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja 58;07 Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Saarinen Mika, toimitusjohtaja 66;07 General Logistics Systems Finland Oy, Turku Seppä Juhani, toimitusjohtaja 49;03 Turun KTK Oy, Turku Törnroos Teppo, branch manager 64;03 UPS SCS (Finland Oy), Turku

17

liiketalous

HTM-TUTKINTOVALMENNUS TURUSSA Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus järjestää keväällä 2007 valmennusohjelman HTM-tutkintoon tähtääville.

Valmennuksen tavoitteena on antaa valmiuksia HTM-tilintarkastajatutkinnon suorittamiseen, päivittää ja syventää alan tietoa tarvitsevien ammatillista osaamista.

Luennoitsijoina ovat alan kokeneet asiantuntijat.

Valmennuksen rakenne ja aikataulu Hallinto ja juridiikka, 4.4.2007 ja 19.4.2007 klo 13.00 – 18.15 Tavoite: Osallistujat hallitsevat tilintarkastajan kannalta oleellisen yhteisö- ja muun hallintoon liittyvän lainsäädännön.

Etäjakso: Itsenäistä työskentelyä aihealueen kirjallisuuden parissa, harjoitustehtäviä Kirjanpito ja tilinpäätös, 3.5.2007 ja 15.5.2007 klo 13.00 – 18.15 Tavoite: Osallistujat hallitsevat tilinpäätöskokonaisuuden tarkastajan näkökulmasta sekä havaitsevat ja tunnistavat tilinpäätökseen liittyviä ongelmakohtia.

Etäjakso: Itsenäistä työskentelyä aihealueen kirjallisuuden parissa, harjoitustehtäviä Tilintarkastustekniikka ja raportointi, 30.5.2007, 13.6.2007 ja 16.8.2007 klo 13.00 – 18.15 Tavoite: Osallistujat hallitsevat hyvän tilintarkastus- ja tilintarkastajatavan sekä osaavat raportoida alan säännösten edellyttämällä tavalla.

Etäjakso: Itsenäistä työskentelyä aihealueen kirjallisuuden parissa, harjoitustehtäviä Valmennuspäivä HTM-tutkintoon 23.8.2007 klo 13.00 – 18.15.

Valmennuspäivät järjestetään Turun ammatti-instituutin tiloissa Pitkämäenkatu 6, 3. krs, Turku.

Koko valmennuksen hinta on 1500 euroa (alv 0%) ja yksittäisen valmennuspäivän hinta on 250 euroa (alv 0%).

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.3.2007 mennessä: Turun ammatti-instituutti KTM Maija Niemelä, puh. 2633 3758, gsm 050 358 8412, sähköposti: maija.niemela@turkuai.fi.

18

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kauppakamarin ansioristi

Pekka Jousille ja Jarmo Helmiselle Turun kauppakamari myönsi 15.12.2006 Hj. Jousi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Jousille ja Rajala Camera Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Helmiselle kauppakamariristin tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Turun kauppakamarissa.

Jousilla ja Helmisellä on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta kauppakamaritoiminnasta. Pekka Jousi on toiminut Turun kauppakamarissa useissa luottamustehtävissä: puheenjohtajana

2001 – 2006, hallituksen ja valtuuston jäsenenä 1992 – 2006, ulkomaankauppavaliokunnan jäsenenä 1983 – 1987 ja teollisuusvaliokunnan jäsenenä 1988 – 1997.

Jarmo Helminen on toiminut kauppakamarin valtuuston ja hallituksen jäsenenä vuosina 1998 – 2006 sekä II varapuheenjohtajana vuonna 2006.

Hän on ollut myös kauppavaliokunnan puheenjohtaja 1998 – 2006 ja jäsen 1978 – 2006. HTT-tavarantarkasta-

jana Helminen on toiminut vuodesta 1984.

Keskuskauppakamari voi maan elinkeinoelämän tunnustuksena myöntää kauppakamarin ansioristin (kauppakamariristin) ansiokkaasta toiminnasta kauppakamarissa tai Keskuskauppakamarissa tai muutoin ansiokkaasta kauppakamarin toiminta-alueen tai koko maan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä. ■

Kuvassa ansioristin saaneet Pekka Jousi ja Jarmo Helminen sekä kauppakamarin uusi puheenjohtaja Kari Ruusunen (vas.) ja kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki (oik.).

19

kamarissa•tapahtuu

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kauppakamarin aamukahvi-isäntänä toimi 14.12.2006 Turun AKK. Rehtori Harri Seikola kertoi osanottajille AKK:n toiminnasta.

20

Televiestintäalan kehitys on hintojen laskiessa ollut hyvin kustannuspainotteista koko toiminta-aikamme. Absoluuttisten kustannusten pienentyessä, puhelinpalvelun merkityksen kasvaessa ja eri järjestelmävaihtoehtojen lisääntyessä on televiestinnän strategiselle kehittämiselle vuosiksi eteenpäin ollut viime aikoina selkeä tilaus. Monessa yrityksessä teleasiat koetaan pakollisena pahana ja ratkaisut niihin liittyen tehdään usein intuition perusteella viime hetkellä. Tämä ei missään nimessä ole pitkällä tähtäimellä oikea tapa toimia. Puhelinpalvelu, tavoitettavuus sekä koko järjestelmän ja liikenteen huomioiva kustannustehokkuus kärsivät ilman selkeää tulevaisuuteen tähtäävää strategiaa ja sen toteuttamista.

Neljä näkökulmaa yhdistämällä tekniikka ja inhimillisyys Televiestinnässä on Learnpointin mielestä tällä hetkellä neljä tärkeää näkökulmaa: tulevaisuus ja strategia, puhelinpalvelu ja tavoitettavuus, järjestelmäkokonaisuus sekä liikenne.

Tulevaisuutta varten on syytä suunnitella televiestinnän suunta, hankkeet, sopimukset ja kustannukset mahdollisimman tarkasti. Näin tehdyssä suunnitelmassa ei tule ylimääräisiä kustannuksia, ja huomioidaan kaikki mahdollisimman tarkasti.

Puhelinpalvelun ja tavoitettavuuden merkitys on vuosi vuodelta kasvanut. Hyvällä puhelinpalvelulla on helppo erottua kilpailijoista ja oikea puhelinkulttuuri alkaen vastaamisesta kertoo ajan hermolla olevasta yrityksestä. Puhelinkulttuurin valmentaminen yrityksen henkilöstölle puhelinpalvelututkimuksen perusteella on mainio tapa päästä suoraan kiinni oikeisiin inhimillisiin ja teknisiin kehityskohtei-

Learnpoint Oy Learnpoint Oy on tele- ja itkonsultointiin keskittynyt Turussa ja kolmella muulla paikkakunnalla toimiva puolueeton, operaattori- ja toimittajariippumaton konsultointiyritys. Yritys on perustettu vuonna 1999, vuoden 2006 liikevaihto oli 1.620.000 euroa. Learnpoint on palvellut seitsemän vuoden aikana yli 800 asiakasta, joista yli 200 julkiselta sektorilta.

Yritys toimii Turussa WTC:n rakennuksessa Veistämönaukiolla, jossa myös yhtiön toimitusjohtajan, Jussi Kivimäen työpiste. Turussa toimivat toimitusjohtajan lisäksi konsultti Lotta Lax sekä asiakasyhteyshenkilöt Anne Raunio ja Sanna Lappalainen.

Merkittäviä yritysasiakkaita Turun seudulla ovat mm. Raisio Oyj, Wallac Oy, Lindorff Oy ja Pukkila Oy Ab.

Telestrategiasta toteutukseen puolueettomasti siin. Näin parannetaan palvelua kaikille sidosryhmille.

Puhelinjärjestelmäkokonaisuuden vaihtoehdot ovat vuosien varrella lisääntyneet merkittävästi. Perinteisen lankaverkon lisäksi puhelujen välittäminen dataverkossa ja mobiilivaihdepalvelut ovat lisänneet mahdollisuuksia parantaa palvelua, tavoitettavuutta ja kustannustehokkuutta. Uusien jär-

jestelmien hankinnassa joustavuus sekä kustannustehokas puhelunvälitys oikeilla ominaisuuksilla ovat tekniikasta riippumatta asiakkaidemme mielestä tärkeimmät kriteerit.

Teleliikenteen vapautunut kilpailu sekä numeroiden siirrettävyys on lisännyt tarjontaa ja mahdollisuuksia myös liikennepuolella. Vaikka kovin hintakilpailu on ohi ja myös yritysliittymissä on odotettavissa pitkällä aikavälillä kustannusten nousua, on edelleen hyödyllistä käyttää aikaa tai asiantuntijaa teleliikenteen kehittämisessä. Näin tulee koko liikenne optimoiduksi kustannusten ja palvelujen osalta oikeassa suhteessa. Lisääntyvä mobiilidatakäyttö tuo uusia kustannuksia, joihin harvoin kiinnitetään huomiota.

Tulevaisuudessa puhelinasioista tulee yksi osa IT:tä. Tämä on selkeästi havaittavissa siinä, että useissa yrityksissä siirretään puhelinasioita talous- tai yleishallinnon alaisuudesta tietohallinnon alaisuuteen. Muistakaamme puhelinkokonaisuutta miettiessämme tärkeä sääntö: mikään tekniikka ei korvaa hyvää inhimillistä puhelinkulttuuria!

■

21

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus Menettelyohjeet työntekijälle, työnantajalle ja työn teettäjälle Vuoden 2007 alusta voimaantulleen lakimuutoksen perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.

Vuokratyöntekijän työnantajana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole perustanut tänne tytäryritystä tai muuta yhtiötä. Tällöin yritys ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Tämän vuoksi vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta.

Ohjetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa, yritys on perustanut Suomeen tytäryrityksen tai muun yhtiön, tai työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta.

Ohjeet ulkomailta tulevalle vuokratyöntekijälle Henkilötunnuksen ja ennakkoveron hakeminen Vuokratyöntekijä, joka tulee Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta tai Virosta tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, maksaa Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona. Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Asuinvaltioon annettu todistus Suomeen maksetusta verosta Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suo-

22

meen maksetusta ennakkoverosta.

Työntekijän tulee toimittaa tämä todistus asuinvaltionsa veroviranomaiselle, jotta tulosta täällä maksetut verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.

Seuraamus ennakkoveron hakematta jättämisestä Jos työntekijä jättää hakematta ennakkoveroa tai hakee sitä myöhässä, hänelle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen veronkorotus.

Ohje kokonaisuudessaan löytyy verohallinnon kotisivuilta www.vero.fi Palkan ulosmittaukseen muutoksia vuoden alusta Vuoden 2007 alusta tulivat voimaan ulosmittausta koskevat uudet säännökset, jotka sisältyvät laajaan, ulosottolain uudistuksen ns. kolmanteen vaiheeseen.

Palkasta ulosottoon pidätettävän määrän laskentaperusteet muuttuvat, mikä merkitsee sitä, että työnantajien on päivitettävä palkanlaskentaohjelmansa. Ulosoton tietojärjestelmästä lähetetään vuodenvaihteessa työnantajille ulosotossa olevien työntekijöiden (velallisten) palkkoja koskevat uudistetut maksukiellot. Niiden työnantajien avuksi, joilla ei ole käytössään omia laskentaohjelmia, oikeusministeriö avaa verkkopalvelussa www.oikeus.fi laskurin, jolla ulosmitattavan määrän voi laskea.

Tietoa palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosmittauksesta 1.1.2007 alkaen löytyy verkkosivulta www.oikeus.fi/5620.htm. Mukana on myös laskuesimerkkejä.

Pienituloisten ulosmittaukseen lievennyksiä Uudet säännökset tuovat jonkin verran lievennyksiä erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleville velallisille.

Ulosoton ns. suojaosuutta korotetaan 567 eurosta 585 euroon kuukaudessa velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä. Jos hänellä on kaksi huollettavaa, suojaosuus nousee 980,40 eurosta 1 005 euroon.

Velalliselle on palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä säädetty suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuuden lisäksi velalliselle on nykyisin jätettävä neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Kun nettopalkka ylittää tietyn tulorajan, ulosmitataan koko

nettopalkasta yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa. Tuloraja saadaan kussakin tapauksessa kertomalla suojaosuus kahdella.

Yleinen ulosmittauksen määrä on jatkossakin edelleen kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten suoja paranee jonkin verran niin, että mainittua ”kolmasosa nettotulosta” –sääntöä lievempää ulosmittausta sovelletaan jatkossa nykyistä laajemmin. Velalliselle on jätettävä suojaosuuden lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta.

Suojaosuudessa otetaan vuoden 2007 alusta huomioon myös velallisen elatuksen varassa oleva avopuoliso. Lisäksi perheenjäsenen elatuksenvaraisuuden edellytystä väljennetään nykykäytäntöön nähden.

Erittäin hyvätuloisten ulosmittaukseen ulosottolain uudet säännökset ovat sen sijaan tuomassa tiukennuksia vuoden 2009 alusta. Velalliselle jää kuitenkin aina vähintään puolet nettopalkasta.

Vapaakuukausia nykyistä automaattisemmin, ulosottomaksuihin helpotuksia Pienituloinen velallinen saa ensi vuodesta alkaen automaattisesti vuosittain kaksi vapaakuukautta eli keskeytystä ulosottoon. Muutoin velallisella on oikeus nykyiseen tapaan yhdestä kolmeen vapaakuukauteen vuodessa. Oikeus vapaakuukausiin alkaa vuoden jatkuneen toistuvaistulon ulosmittauksen jälkeen. Tämä vuoden aika on voinut kulua jo ennen tämän lainmuutoksen voimaantuloa.

Velallisen maksettavaksi kuuluva ulosottomaksu on tähän asti peritty jokaisesta kertyneestä maksuerästä. Ensi vuoden alusta alkaen näiden ns. taulukkomaksujen perintä lakkaa, kun ulosmittaus on kestänyt kaksi vuotta ja velallinen on sinä aikana suorittanut määrätyn määrän maksuja.

Pienten saatavien ulosottokertymien ja ulosottomaksujen suhteen pitämiseksi kohtuullisena otetaan käyttöön nykyistä alempia maksuluokkia. Näin entistä suurempi määrä kertymästä menee velan lyhennyksiin. Velkojan suoritettavaa tilitysmaksua korotetaan.

Tietoa vuoden 2007 alusta voimaan tulleista ulosottomaksuista on sivulla www.oikeus.fi/6553.htm.

Lisätietoja: ulosottojohtaja Juhani Toukola, OM, puh. (09) 1606 7773, ja lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, OM, puh. (09) 1606 7678.

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vuoden 2007 tuloveroasteikko ja tuloverotuksen muutokset Ansiotulojen verotusta kevennetään 655 miljoonalla eurolla. Tuloveroasteikkoa on vuoden 2006 asteikkoon verrattuna lievennetty alentamalla toiseksi ylintä tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä ja ylintä tuloveroprosenttia on alennettu puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon toinen tuloluokka poistettiin kokonaan ja asteikon ylintä tulorajaa korotettiin 1 400 eurolla. Asteikon tulorajoihin on tehty kahden prosentin inflaatiotarkistus.

Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää on korotettu 157 eurosta 400 euroon, vähennyksen kertymäprosentti on korotettu 1,5 prosentista 3,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia 0,45 prosentista 0,9 prosenttiin.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennyskelpoista enimmäismäärää on korotettu 4 700 eurosta 7 000 euroon. Urheilutulon käsite laajennettiin koskemaan myös ulkomailta saatuja urheilutuloja. Tuloverotuksessa yliopistorahastoa käsitellään yhteisönä.

Kotitalousvähennys voidaan myöntää, vaikka kotitalous on saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten energia-avustusta. Luonnonsuojelulain perusteella maksettavien korvausten verokohtelua koskevat tuloverolain säännökset uudistettiin vastaamaan luonnonsuojelulaissa tapahtuneita muutoksia.

Vuosille 2005 - 2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista aikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan kunnille pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että kuntien verotulot kasvavat kustannustenjaon viimeistä erää vastaavasti 185 miljoonalla eurolla.

Valtionverotusta kevennetään vastaavasti siten, että verovelvollisten asema ei merkittävästi muutu. Myös veronkevennyksestä ja matkakuluvähennyksen korottamisesta aiheutuvat verotuottomenetykset kunnille korvataan pienentämällä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

Seurakuntien yhteisöveron jakoosuutta on alennettu 1,94 prosentista 1,75 prosenttiin ja valtion jako-osuutta korotettu vastaavasti 76,03 prosentista 76,22 prosenttiin.

Päätös vuoden 2007 luontoiseduista Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virka-

suhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet.

Autoetu Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun uushankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin.

Autoedun arvot ovat vuonna 2007 vapaa käyttöautoetu/kk etu/kk ikär. A 1,4 %+255E 1,4 %+ 90E ikär. B 1,2 %+270E 1,2 %+100E Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa.

Matkapuhelinedun arvo kattaa myös multimediaviestit.

Asuntoetujen arvot nousevat Asuntoetujen arvot nousevat lähes kautta linjan. Uutena päätökseen on kirjattu matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa olevan palkansaajan asuntoedun arvo.

Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,00 E (korotus 10 senttiä) silloin kun välittömät kustannukset ovat enintään 8,40 E aterialta (korotus 20 senttiä).

Lisätietoja: www.vero.fi Verovapaiden matkakustannusten korvaukset vuonna 2007 Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti.

Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan.

Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai, jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa.

Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus kokopäiväraha 31,00 euroa osapäiväraha 14,00 euroa ateriakorvaus 7,75 euroa Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä on 43 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on 12 senttiä kilometriltä.

Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 210 maalle tai alueelle.

Lisätietoja: www.vero.fi Peruskorko nousee 3,75 prosenttiin Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,75 prosenttia 1.1.2007 alkaen vuoden 2007 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.7.2006 alkaen ollut 3,25 prosenttia.

Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus yksityisalojen työeläkemaksusta vuodesta 2007 Vuonna 2007 keskimääräinen TyELmaksu on sama kuin vuoden 2006 keskimääräinen TEL-maksu, 21,6 % palkoista. Luottovakuutuksen päättymisestä ja vuoden 2007 alusta voimaan tulevasta työeläkelakien yhdistämisestä johtuu pieni alenema työnantajien keskimääräiseen maksuun. Vuonna 2008 TyEL-kokonaismaksua korotetaan 0,2 %-yksiköllä, jolloin se on keskimäärin 21,8 % palkoista.

Toteutuneeseen työkyvyttömyyseläkemenoon nähden tarpeettoman korkeana perityn työkyvyttömyysmaksun palauttamista jatketaan vielä vuosina 2007–2009 maksuun annettavien tilapäisten alennusten kautta. Vuonna 2007 alennus on samansuuruinen kuin vuonna 2006 eli 0,6 % tariffimaksun piirissä olevista palkoista. Se kohdistetaan vuoden 2006 tilapäisen alennuksen tavoin niille työnantajaryhmille ja työntekijöille, joilta vastaava maksu on peritty. Vuosina 2008 ja 2009 palautetaan loppuosa. Alennuksen täsmällinen taso sovitaan palautettavan määrän tarkentuessa syksyllä 2007.

Työttömyyseläkkeisiin mahdollisesti liittyvän vastaavan ylijäämän palauttamisesta sovitaan vuonna 2009.

23

yritys•tietoa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○○ ○

Tavoitteena on pyrkiminen maksujen mahdollisimman tasaiseen ja ennustettavaan kehitykseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimusten perusteella on toteutettu vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläke-etuuksia koskeva uudistus, joka hillitsee eläkemenojen kasvua pitkällä aikavälillä, ja vuoden 2007 alusta voimaan tuleva työeläkesijoittamisen reunaehtojen uudistus, jonka odotetaan parantavan työeläkevaroille saatavaa sijoitustuottoa. Näiden uudistusten jälkeen työeläkemaksussa arvioidaan olevan yhteensä 5–6 %-yksikön nousupaine seuraavan 25–30 vuoden aikana. Tämä merkitsisi noin 0,2 %-yksikön vuosittaista nousupainetta. Toteutuva työeläkemaksun noston tarve riippuu eläkkeellesiirtymisiän noususta, työllisyyden kehityksestä, työeläkevarojen sijoituksille saatavasta tuotosta ja kansantalouden yleisestä kehityksestä sekä rahastoinnin tasoa koskevista päätöksistä.

Keskeisten työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiempiin sopimuksiin sisältyi vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettava lisärahastointi, jota on tekemättä 4,2 % palkkasummasta.

Vuoden 2006 lopussa tästä siirretään vanhuuseläkerahastoihin 1,5 %-yksikköä. Siirto kohdistetaan yli 54-vuotiaille, jolloin se purkautuu nopeammin kuin vanhuuseläkerahastot keskimäärin. Jäljelle jäävien 2,7 %-yksikön siirtämisajankohdasta sovitaan erikseen.

Järjestöt ehdottavat valtiovallalle, että työeläkemaksun muutoksen vaikutukset huomioidaan päätettäessä työnantajan kansaneläkemaksusta ja palkansaajien tuloverotuksesta.

AKAVA ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Perhevapaisiin muutoksia Isäkuukauden pitäminen tuli nykyistä joustavammaksi ja äitiysrahaan sekä vanhempainrahaan tuli korotuksia 1.1.2007 voimaan tulleen lain seurauksena.

Vanhemmat voivat jatkossa ajoittaa isäkuukauden nykyistä joustavammin oman elämäntilanteensa mukaan. Isäkuukausi tulee kuitenkin käyttää viimeistään ennen kuin lapsi on noin 14 kuukauden ikäinen. Määräajan laskeminen on aina yksilöllistä ja riippuu siitä, milloin äitiysrahanmaksaminen on alkanut. Jotta isät voisivat joustavasti pitää isäkuukauden, muutetaan myös lasten kotihoidon ja yksityisen

24

hoidon tuesta annettua lakia sekä lasten päivähoidosta annettua lakia. Isäkuukauden joustavampi käyttö ja vanhempainrahan korotus kannustavat isiä käyttämään vanhempainvapaata nykyistä enemmän. Isäkuukauden joustava käyttäminen edellyttää, että lasta on hoidettu välissä kotona. Äitiysrahaa korotetaan sen 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli reilulta yhdeksältä viikolta. Päiväraha nousee 70 prosentista 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron (vuoden 2007 tasossa) tulorajaan asti, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia.

Vanhempainraha ja päiväraha isäkuukaudelta nousevat Vanhempainraha nousee 70 prosentista 75 prosenttiin työtuloista 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta eli noin viideltä viikolta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron vuosituloon saakka, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosenttia. Myös isäkuukaudelta maksettava isyysraha voi olla korotettu.

Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata ja hakevat vanhempainrahaa, saavat kumpikin korotetun päivärahan enintään 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vanhemmilla on jo nykyisin oikeus keskenään sopia siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempainvapaan, ja vanhempainvapaa voidaan jakaa vanhempien kesken.

Myös jatkossa perhe päättää, käyttääkö isä vanhempainvapaaoikeuttaan, ja jos käyttää, mistä ajankohdasta lukien.

Päivärahan korottaminen parantaa lisäksi korvausta, jota maksetaan työnantajalle äitiysvapaan palkan korvaukseksi. Myös työnantajien maksamat vuosilomapalkat korvataan jatkossa nykyistä paremmin. Muutoksilla tasataan yksittäisille työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia konkreettisia palkkakustannuksia ja tuetaan vanhempainvapaiden nykyistä tasaisempaa jakamista vanhempien kesken.

Rahoitus, lain voimaantulo ja soveltaminen Koska työnantajakustannuksia korvataan vanhempainpäivärahajärjestelmän kautta, jo nykyisin kaikki työnantajat osallistuvat korvausten rahoittamiseen. Tämä periaate säilyy uudistuksessa. Vanhempainvapaista aiheutuva päiväraha- ja korvausmeno rahoitetaan jatkossakin laajalla yhteisvastuulla riippumatta siitä, toimiiko työnantaja mies- vai naisvaltaisella alalla.

Lait tulivat voimaan 1.1.2007. Uudistuksia sovelletaan silloin, kun en-

simmäinen syntyvän lapsen taikka ottolapsen hoitoon ottamisen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on 1. päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Korotetun päivärahan edellytyksenä on, että se määräytyy äidin tai isän työ- tai virkasuhteesta taikka yritystoiminnasta saaman työtulon perusteella.

Uudistus pähkinänkuoressa - Äitiysrahan määrä nousee 56 ensimmäiseltä maksupäivältä.

- Äidille maksettava vanhempainraha ja isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta nousee 30 ensimmäiseltä maksupäivältä, eli yhteensä enintään 60 päivältä.

- Työnantajan palkkakustannukset alenevat palkallisen äitiysvapaan ajalta.

- Työnantajan palkkakustannukset alenevat myös äitiysvapaan ja vanhempainvapaan ajalta kertyneen vuosiloman ajalta.

- Vanhemmat voivat sopia isäkuukauden ajoittamisesta aikaisempaa joustavammin.

- Isäkuukausi tulee käyttää ennen kuin on kulunut 180 päivää äitiysrahaa seuranneen vanhempainrahan viimeisestä maksupäivästä.

- Ottovanhemmille maksettavaa vanhempainrahakautta pidennetään 200 päivään.

- Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta.

Kaupparekisteri-ilmoitukset voi tehdä myös sähköisesti Vuoden 2007 alusta kaupparekisteri-ilmoituksen voi jättää myös sähköisesti.

Mahdollisuus koskee kaikkia kaupparekisteriin tehtäviä ilmoituksia, kuten YTJ:n kautta jätettäviä kaupparekisterin ja verohallinnon yhteisiä ilmoituksia ja kaupparekisteriin toimitettavia tilinpäätöksiä.

Ilmoituksen lähettäjällä on oltava Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne, jonka avulla henkilö voidaan luotettavasti tunnistaa sähköisessä asioinnissa. Tällä hetkellä kansalaisvarmenteen saa mm. poliisin myöntämään henkilökorttiin (ns. HST-kortti).

Tässä vaiheessa voi ainoastaan jättää ilmoituksen sähköisesti. Viraston aukiolopäivänä ennen klo 20.00 toimitetut ilmoitukset katsotaan saapuneiksi samana päivänä. Myöhemmin toimitettu ilmoitus tulee vireille seuraavana aukiolopäivänä. Kirjaamisen jälkeen ilmoitukset käsitellään samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin paperilla saapuneet. Esimerkiksi uudet yritykset

yritys•tietoa

○○ ○○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

saavat y-tunnuksen viimeistään ilmoituksen saapumista seuraavana työpäivänä, jolloin tieto on saatavilla YTJ-tietopalvelusta. Tieto päätöksestä ja mahdolliset korjauskehotukset tulevat edelleen entisellä tavalla postitse.

Tarkemmat ohjeet osoitteesta: www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yleista/ sahkoinenilmoittaminen.html #tekninenohje Miten Tekes auttaa yrittäjää?

Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, joka auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa.

Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille. Kaikki projekteihin liittyvät asiat käsitellään luottamuksellisesti.

Rahoitus - kasvuun pyrkivän yritysten suurimpia haasteita Yrityksen kehitystyö on pitkäjänteistä ja se vaatii kumppaneita sekä rahoitusta. Tekes voi olla apuna jakamassa yrityksen kehitystyön riskiä. ”Avullamme yritys pystyy uudistamaan liiketoimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään”, kertoo toimialajohtaja Risto Setälä Tekesistä.

Tekes rahoittaa osan projektin kustannuksista eli yrityksen pitää myös itse osallistua kehittämisen kustannuksiin. ”Sparraamme yrityksiä kehittämään uusia tai parantamaan nykyisiä tuotteita, palveluja, prosesseja tai menetelmiä. Jo projektia suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteyttä Tekesiin”, kehottaa Setälä.

Jokaiselle yritykselle valitsemme sopivimmat tuotteet tai tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppanin luo lisäsparrausta varten.

Testaa ideasi Tekesin nettisivuilla on helppo ja nopea tapa testata kehittämisidean rahoitusmahdollisuuksia. Vastauksen etenemisestä saa viikossa. www.tekes.fi/tunnustelu Vuosittain Tekesin rahoituksella käynnistyy runsaat 2000 tutkimus- ja kehitysprojektia. Tekesin asiakkaina on vuosittain noin 3000 yritystä ja noin 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Tekes rahoitti tutkimus- ja kehitysprojekteja yli 460 miljoonalla eurolla vuonna 2006.

Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla.

Eri puolilla Suomea sijaitsevat TE-kes-

kusten teknologian kehittämisosastot tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus vaihde puh. 010 60 55000 asiakasneuvonta puh. 010 60 55050 www.tekes.fi KHO: Palkkatiedot ja työkorvaukset ovat liikesalaisuuksia Korkein hallinto-oikeus katsoo tuoreessa ratkaisussaan, että yrityksen työntekijälle maksamat palkat ja vuokratyökorvaukset kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin. Julkisuuslain mukaan tällaiset salaisuudet ovat salassa pidettäviä. Näitä tietoja ei siten voida luovuttaa esimerkiksi esitutkintapöytäkirjojen muodossa tutkinnassa mukana olleelle toiselle osapuolelle.

Lentoyhtiö oli vuokrannut ulkomaisilta sopimuskumppaneilta matkustamohenkilökuntaa tietyille ulkomaanreiteille. Suomalaisen matkustamohenkilökunnan edunvalvontayhdistys oli tehnyt rikosilmoituksen, jonka mukaan lentoyhtiö oli syyllistynyt muun muassa työsyrjintään.

Rikosilmoituksen johdosta oli toimitettu esitutkinta, jossa työntekijöistä maksetun korvauksen ja työntekijöille maksettujen palkkojen määriä oli selvitetty. Virallisen syyttäjän tehtyä päätöksen syyttämättä jättämisestä yhdistys oli pyytänyt tiedokseen esitutkintapöytäkirjan liitteineen.

Poliisilaitos oli, kuultuaan lentoyhtiötä, hylännyt pyynnön sellaisten esitutkintapöytäkirjan osien osalta, jotka sisälsivät tietoja ulkomaalaisille yhtiöille maksetuista korvauksista ja vuokratyöntekijöiden palkoista pitäen näitä tietoja yhtiöiden liikesalaisuuksina.

Hallinto-oikeus oli kumonnut poliisilaitoksen päätöksen ja lausunut, ettei palkka- ja työsopimustietoja voitu pitää yrityksen liikesalaisuuksina.

Korkein hallinto-oikeus lausui, että työvoimapalveluyrityksille vuokratyöntekijöistä maksetun korvauksen määrää koskevat tiedot olivat lentoyhtiön ja sen sopimuskumppanien liikesalaisuuksia. Myös yhtiöiden työntekijälleen maksaman palkan määrä ja muut yksittäisen työsopimuksen ehtoja koskevat tiedot olivat yhtiöiden liikesalaisuuksia.

Lähde: Edilex Työssäoloaikaa lasketaan rekisteröidyistä ansioista Työeläkeuudistuksen yhteydessä työ-

suhderekisteri muuttui työansiorekisteriksi, eikä työsuhteiden alkamis- ja päättymistietoja enää rekisteröidä samalla tarkkuudella kuin ennen.

Lisäksi vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvan työn ansioraja aleni vuoden 2007 alusta olennaisesti. Siksi eräiden etuuksien saamiseen vaadittava työssäoloaika lasketaan rekisteröidyistä ansioista rekisteröidyn työssäoloajan sijaan.

Laskentatapaa sovelletaan muun muassa työttömyysturvalaissa määriteltyihin korotettuun ansio-osaan, peruspäivärahan korotusosaan ja koulutuspäivärahaan. Lisäksi sitä sovelletaan vuorotteluvapaalakiin ja aikuiskoulutuslakiin.

Työssäoloehtoon luettavan kokoaikatyön vähimmäispalkka on 940 euroa kuukaudessa. Kun työssäoloehdon täyttää 18 tunnin viikkotyöllä, työssäoloehdon täyttävän työn palkka on vähintään 423 euroa kuukaudessa. Jakamalla tällä vähimmäispalkalla eläkelakien mukaiset ansiot saadaan kyseisen vuoden työssäolokuukausien määrä.

Aikuiskoulutustuessa jakaja on 940, sillä sen saamisen ehtona on vain viiden vuoden työssäoloaika. Molempia jakolukuja tarkistetaan vuosittain TyEL:n palkkakertoimella.

Uuteen työssäoloajan laskentaan siirrytään asteittain. Lait tulivat voimaan 1.1.2007.

Kuluttajat edelleen hyvin luottavaisia joulukuussa Kuluttajien luottamus talouteen oli edelleen vahva joulukuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli joulukuussa 18,2, kun se marraskuussa oli 17,9 ja vuosi sitten 16,1. Luottamus talouteen oli samalla selvästi vahvempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 18. joulukuuta 1 517 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain odotus omasta taloudesta heikkeni hieman joulukuussa edelliskuuhun verrattuna. Varsinkin viime vuoteen verrattuna arviot Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä kohentuivat selvästi. Kuluttajien usko mahdollisuuksiinsa säästää ja säästämisen kannattavuuteen oli hyvin vahva. Kotitalouksilla oli joulukuussa digisovittimen ja muun viihde-elektroniikan ostoaikeita enemmän kuin koskaan aiemmin.

Lähde: Kuluttajabarometri 2006, joulukuu. Tilastokeskus.

25

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

○

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2007 HUHTIKUU:

Osakeyhtiölakiuudistus ja verotus

14.2.2007

Tilinpäättäjän tietoisku

15.2.2007

Kauppakamarin verkottumistilaisuus: tervetuloa Turku TV:n Viikon Viisastelijat ohjelmayleisöksi (maksuton tilaisuus)

11.4.2007

Arvonlisäverotuksen perusteet II

12.4.2007

Tietoisku työehtosopimuksista – velvoittaako yleissitova työehtosopimus yritystäsi?

18.4.2007

Palkanlaskennan peruskurssi, osa 1: palkanlaskennan perustaidot

19.4.2007

Kirjanpidon ajankohtaispäivä

24.4.2007

Tietoisku henkilöstöeduista - missä kulkee raja verottoman edun ja palkan välillä?

25.4.2007

Työlainsäädännön lyhyt oppimäärä

26.4.2007

Kansainvälisen ALV:n ajankohtaispäivä

Rahoituslaskelman laadinta

○

○

27.2.2007

○

○

○

○

○

○

○

○

○

13.2.2007

○

○

○

HELMIKUU:

Remburssisäännöt uudistuvat

8.3.2007

Yritysverotuksen intensiivikurssi

9.3.2007

Kauppakamarin verkottumisaamukahvit: Suomen Varamiespalvelu Oy (maksuton tilaisuus)

○

6.3.2007

○

Tehosta ajankäyttöäsi – lisäät tulosta ja hyvinvointia

TOUKOKUU: 3.5.2007

Palkanlaskennan peruskurssi, osa 2: ennakonpidätys ja kustannusten korvaukset

8.5.2007

Uusi osakeyhtiölaki - keskeiset muutokset ja käytännön kokemukset

9.5.2007

Tietoisku sairauspoissaoloista ja perhevapaista

11.5.2007

Kauppakamarin verkottumisaamukahvit: Trafomic Oy (maksuton tilaisuus)

16.5.2007

Menesty johtamisessa - esimiestyön peruspilarit

22.5.2007

Kauppakamarin ALV-päivä

24.5.2007

Sihteeri 2007 –piknikristeily

Arvonlisäverotuksen perusteet I

○

14.3.2007

Julkiset hankinnat uudistuvat!

15.3.2007

Palkanlaskennan ajantasa eläkeuudistus, määräaikaiset & osaaikaiset työsuhteet, työaikalaki

○ ○ ○

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja yksityisyyden suoja työelämässä

○

21.3.2007

○

Työsopimuksen tekeminen

○

21.3.2007

○

Uuden vuosilomalain soveltaminen palkanlaskennassa

○ ○ ○ ○

Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

○

29.3.2007

Johdon seminaari Edinburghissa, Skotlannissa

○

Matkakustannusten korvaaminen verovapaan maksamisen edellytykset

23.–26.8.07 TURUN KAUPPAKAMARIN 90VUOTISJUHLASEMINAARI

○

28.3.2007

ELOKUU:

○

○

- tulo- ja arvonlisäverotuksen poikkeavat tulkinnat

○

Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut verotuksessa

○

27.3.2007

○

○

22.-25.3.07 Työsuhde- ja veropäivät Levillä

○

○

15.3.2007

○

○

○

○

○

○

○

○

13.3.2007

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1.3.2007

○

○

○

MAALISKUU:

LISÄTIEDOT, ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT OHJELMAT: www.turku.chamber.fi tai riikka.saarinen@turku.chamber.fi tai puh. 274 3411 (Riikka Saarinen).

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

26

kansain•välistä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

7. puiteohjelman haut ovat avautuneet Euroopan neuvosto hyväksyi seitsemännen puiteohjelman ja osallistumissääntöjen ehdotukset ympäristöneuvoston kokouksessa 18.12.06. Seitsenvuotisen ohjelmakauden budjetti on 50,521 miljardia euroa. Viisivuotisen ydinenergiatutkimuksen, eli Euratom-ohjelman budjetti on 2,7 miljardia euroa.

Hakemukset komissioon toimitetaan jatkossa sähköisesti (ns. EPSS-online -järjestelmä). EPSS ei toimi vielä hakujen alussa, vaan on todennäköisesti käytössä vasta noin 4 viikkoa ennen hakujen päättymistä.

Puiteohjelman ensimmäiset haut ovat nyt avautuneet. Hakuilmoitukset, työohjelmat, ohjeet ja osallistumissäännöt löytyvät nyt komission sivuilta Cordiksesta.

Lisätiedot: http://www.tekes.fi/eu/fin/ 7po/hakuajat/index.html Ota kantaa työlainsäädännön uudistamiseen!

Euroopan komissio kuulee eri osapuolia työlainsäädännön uudistamisesta nykyisen työelämän todellisuutta vastaavaksi. EU:n jäsenvaltioita, työmarkkinajärjestöjä ja muita tahoja pyydetään kertomaan, miten työlainsäädäntö voisi osaltaan kehittää työmarkkinoita joustavampaan suuntaan turvaten samalla työntekijöiden työsuhdeturvan.

Työmarkkinat ovat muuttuneet Euroopassa. Määräaikaisista työsuhteista, osa-aikatyöstä ja työvoiman vuokraamisesta on tullut yhä yleisempää ja vain 60 % työssäkäyvistä eurooppalaisista on vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa.

Työasioista säädetään yleensä itsenäisesti jäsenvaltioiden omassa kansallisessa lainsäädännössä, mutta EU:n tasolla on luotu joitakin yhteisiä pelisääntöjä esimerkiksi säätämällä työntekijöiden kuulemisesta ja työoloista.

Joustava työsuhdeturva eli flexicurity on nyt EU:ssa keskeinen tavoite työsuhdeasioissa.

Komission alustavaa ehdotusta eli vihreää kirjaa voi kommentoida 31.3.2007 asti. Kannanotot otetaan huomioon, kun komissio laatii ensi kesäkuuhun mennessä tiedonannon joustavasta työsuhdeturvasta.

Vihreä kirja ja osanotto-ohjeet: http:// ec.europa.eu/employment_social/ labour_law/green_paper_en.htm Seitsemännen puiteohjelman ICTtyöohjelman luonnos vuosille 20072008 on saatavilla Cordiksen sivuilta osoitteesta http://cordis.europa.eu/fp7/ ict/ PRO-INNO Europe – innovaatiopolitiikan kokonaisuus Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto on käynnistänyt uuden innovaatiopolitiikan kokonaisuuden. PRO-INNO Europe kokoaa yhteen innovaatiopolitiikan analyysin, oppimisen ja kehittämisen.

Osa aktiviteeteista on toiminut aikaisemmin erillään, mutta ne ovat nyt saatettu yhteen. Aloitteen tarkoituksena on koota innovaatiopolitiikan parhaat analyysit ja vertailutiedot osaksi kehitystyötä ja edistää innovaatiopolitiikkaa Euroopassa.

Suurimpana tavoitteena on yhteishankkeiden aikaansaaminen kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken.

Lisätietoa PRO-Inno Europen sivuilta http://www.proinno-europe.eu/ Yritysten suhdanneodotukset kohentuneet Euroopassa Eurooppalaisten yritysten suhdanneodotukset ovat aiempia vuosia korkeammat. Yritysten keskimääräiset yleiset suhdannenäkymät paranivat edellisvuoteen verrattuna saldoluvusta +18 saldolukuun +24. Parantuneet näkymät koskivat kaikkia kyselyn kuutta muuttujaa.

Kaikkein luottavaisimmin tulevan vuoden näkymiin suhtauduttiin edelleen tulevissa uusissa jäsenmaissa ja ehdolla olevissa jäsenmaissa. Monissa uusissa EU:n jäsenmaissa sen sijaan odotukset muuttuivat aiempia vuosia varovaisemmiksi. Suomalaisten yritysten yleiset suhdanneodotukset vuodelle 2007 ovat kyselyn keskiarvon tasolla.

Euroopan kauppakamarien Eurochambres Economic Survey/Euroopan alueiden suhdanteet 2007 -kyselyyn vastasi runsaat 75 000 yritystä 27 Euroopan maassa.

Tarkemmat tiedot tutkimuksesta alueittain saatavissa Eurochambresin sivulta http://www.eurochambres.eu/ activities/ees.shtml.

Suomessa Keskuskauppakamarin järjestämään kyselyyn vastasi 576 yritystä. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa 2006.

Euroopan investointipankin rahoitusta Baltiaan Euroopan investointipankki lainaa 25 miljoonaa euroa Hansapankille Baltiaan. EIP ja Hansapankin pitkäaikainen yhteistyö Baltiassa jatkuu edelleen uuden lainapäätöksen myötä. Laina on tarkoitettu keskisuurten (alle 3000 työntekijää) osainvestointeihin. Rahoitus on tarkoitettu projekteihin koskien tuotantoa, palveluita, energiaa, ympäristöä, tutkimusta sekä kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Laina katsottiin aiheelliseksi muun muassa sen vuoksi, että nopeasti kasvaville keskisuurille yrityksille Baltiassa on pankkilaina usein paras ja helpoin vaihtoehto.

Lisätiedot Euroopan investointipankin sivuilla: http://www.eib.org Postipalvelut vapaasti kilpailtaviksi koko EU:ssa Euroopan komissio ehdottaa, että postipalvelut avataan täydellisesti kilpailulle kaikkialla EU:ssa.

Direktiiviehdotus vahvistaa jo aiemmin sovitun tavoiteaikataulun, että vuoden 2009 alusta postipalvelukilpailu olisi täysin vapaata EU:ssa. Tällöin ei yrityksille saisi enää antaa mitään postipalvelua hoidettavaksi yksinoikeudella.

Hallitus esitteli direktiiviehdotuksen eduskunnalle kirjeellä 23. marraskuuta. Hallitus kannattaa postipalvelumarkkinoiden avaamista kilpailulle.

Suomi on yksi harvoista EU-maista, joiden lainsäädännössä postitoiminta on jo avattu kilpailulle.

Yleispalvelun alaan ja määritelmään komissio ei ehdota muutoksia.

Yleispalvelu tarkoittaa sitä, että postipalvelut ovat saatavilla kaikkialla maassa ja kaikille kuluttajille kohtuulliseen hintaan.

EU-maat saisivat entistä vapaammin järjestää eri palvelujen ja eri alueiden yleispalvelun. Velvollisuus voitaisiin esimerkiksi jakaa useamman yrityksen kesken. Yleispalveluvelvoitteen pitäisi kuitenkin aina olla määräaikainen.

Hallitus kannattaa joustoa yleispalvelun järjestämiseen ja pitää tärkeänä sitä, että postipalvelut voidaan edelleen turvata myös syrjäseuduilla.

27

kansain•välistä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Direktiiviehdotus sisältää myös säännöksiä siitä, miten yleispalvelu voitaisiin tarvittaessa rahoittaa. Jäsenmaa voisi hankkia postipalvelut julkisten hankintojen periaatteiden mukaan.

Yleispalvelun kustannuksia voisi myös korvata julkisista varoista tai perustaa niitä varten korvausrahasto. Myös muita EY-perustamissopimuksen mukaisia rahoitustapoja voitaisiin käyttää.

EU:n alkuperäinen postipalveludirektiivi on vuodelta 1997. Vuonna 2002 päätettiin kilpailun vaiheittaisesta avaamisesta. Uuden direktiivin mukaiset säännökset pitäisi saada voimaan kaikissa EU-maissa vuoden 2009 alkuun mennessä.

Lisätietoja: viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) 160 28462, 050 511 6601 neuvotteleva virkamies Asta Virtaniemi, puh. (09) 160 28608, 040 519 6762 Eurooppalaiseen tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen panostetaan EU aikoo investoida yli 9 miljardia euroa tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen. Tämä on ylivoimaisesti suurin yksittäinen rahoituserä yhteisön seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa ja se muodostaa 18 prosenttia yhteisön tutkimusbudjetista. Puiteohjelma jatkuu vuoteen 2013 saakka. EU on valinnut tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen yhdeksi painopistealueeksi, koska sillä on suuri merkitys Euroopan kasvulle ja kilpailukyvylle. Helsingissä 21.–23.11. pidettiin tietoyhteiskunnan teknologioita käsittelevään IST 2006 konferenssi ja näyttely, johon kokoontui lähes 3 500 alan tutkimusyhteisön edustajaa keskustelemaan uudesta tutkimuksen puiteohjelmasta sekä tietoja viestintäteknologian perus- ja soveltavan tutkimuksen tulevista strategisista painopisteistä. Puiteohjelma alkaa vuosien 2007-2008 työohjelmalla, jolla seitsemännen puiteohjelman toteuttaminen pannaan käyntiin. Työohjelma tulee epäilemättä synnyttämään suuren joukon uuden sukupolven tutkimushankkeita, joilla parannetaan eurooppalaisen tutkimustoiminnan tuloksellisuutta ja autetaan pitämään

28

Euroopan tieto- ja viestintäteknologiasektori teknologian kehittämisen ja kehittyneen teknologian käytön eturintamassa.

Summalla pyritään kuromaan Euroopan ja sen kilpailijoiden välistä kuilua tutkimusrahoituksessa. Vuonna 2006 tehty selvitys maailman 1 250:sta suurimmasta t&k-toimintaan panostavasta yrityksestä osoittaa, että sadan suurimman yrityksen joukossa on 39 yhdysvaltalaista ja 36 eurooppalaista yritystä. Tämä viittaa siihen, että Eurooppa on saamassa kiinni kilpailijoidensa etumatkan. Maailmanlaajuisesti eniten tutkimusvaroja käytetään laiteteknologiaan. Sähkö- ja elektroniikkatekniikan tutkimus on rahoituksessa neljännellä ja ohjelmistokehitys viidennellä sijalla.

Työohjelmassa keskitytään avainaloihin, joilla Euroopalla on kilpailuetuja ja joilla se on perinteisesti ollut vahva, eli viestintään, elektroniikkaan ja fotoniikkaan sekä ohjelmistojärjestelmiin ja -arkkitehtuuriin. Sillä pyritään myös varmistamaan, että tietoviestintäteknologian tutkimus hyödyttää Euroopan talouden lisäksi myös koko yhteiskuntaa tuomalla parannuksia jokapäiväiseen elämään muun muassa liikenteen, energiatehokkuuden ja terveydenhoidon aloilla.

Komissio voi myös jatkaa yhteistyötään tieto- ja viestintäteknologian alalla toimivien eurooppalaisten teknologiayhteisöjen kanssa. Näiden teollisuusvetoisten ryhmittymien laatimat strategiset tutkimuslinjaukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti uuden työohjelman painopisteiden valintaan. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt pyrkivät löytämään yhteisen näkemyksen teknologian kehitysstrategioista ja siten nopeuttamaan innovointia. Ne houkuttelevat lisää tutkimusinvestointeja ja auttavat siirtämään uusia teknologioita markkinoille. Tieto- ja viestintäteknologian alalla on perustettu yhdeksän eurooppalaista teknologiayhteisöä.

Kaksi näistä teknologiayhteisöistä muodostaa perustan yhteisille teknologia-aloitteille, joissa EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden rahoitus kootaan ennennäkemättömällä tavalla yhteen julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuskumppanuuksiksi. Näin pyritään tukemaan tieteen eturintamassa tapahtuvaa eurooppalaista tutkimusta

eräillä olennaisen tärkeillä aloilla, kuten nanoelektroniikassa ja sulautetuissa järjestelmissä. Sulautetut järjestelmät eli muihin laitteisiin upotetut elektroniikkajärjestelmät ovat ala, jolla on suuri merkitys esimerkiksi autoteollisuuden kilpailukyvylle. Eurooppalaiset ministerit totesivat hiljattain, että sulautettuja järjestelmiä koskeva yhteinen teknologia-aloite ARTEMIS on strategisesti tärkeä Euroopan taloudelle ja tulisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti.

Lisätiedot: http://ec.europa.eu/ information_society/newsroom/cf/ itemlongdetail.cfm?item_id=2994 Komission näkemys EU:n sijoitusrahastomarkkinoiden nykyaikaistamisesta Euroopan komissio on julkistanut visionsa sijoitusrahastojen toimintaa säätelevien puitteiden uudistamisesta EU:ssa. Sijoitusrahastojen kautta kuluttajat voivat kohtuullisin ehdoin antaa sijoituksiaan ammattilaisen hallinnoitaviksi. Sijoitusrahastoissa on nykyisellään varoja yli 5500 miljardin euron arvosta. Asiasta laaditussa ns. valkoisessa kirjassa esitetyillä parannuksilla yksinkertaistetaan nykyistä sijoitusrahastodirektiiviä, jotta sijoittajilla olisi rahastoa valitessaan saatavillaan riittävästi käyttökelpoista tietoa rahastojen tuotosta ja sijoittamisen kustannuksista.

Uudistuksilla pyritään parantamaan myös rahastoyhtiöiden mahdollisuuksia säästää kustannuksia ja saada hyötyjä erikoistumisesta koko yhtenäismarkkinoiden tasolla. Kunhan meneillään olevat lisäselvitykset kustannustehokkuudesta ja sijoittajien suojasta saadaan valmiiksi, komissio kaavailee, että varsinaiset muutosehdotukset annetaan syksyllä 2007 ehdottamalla muutoksia nykyiseen direktiiviin. Ennen sitä komissio selvittää myös, tarvitaanko vastaavia muutoksia muidenkin rahastotuotteiden, kuten kiinteistörahastojen, kohdalla. Tällaiset rahastot eivät vielä kuulu EU:n nykyisen järjestelmän piiriin.

Lisätiedot: http://ec.europa.eu/ internal_market/securities/ucits/ index_en.htm

liikeyhteyksiä•etsitään

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

C Subject: Unique Opportunity for Investments in Russia.

Komi-Vologda trade mission March 1520, 2007.

WTC Moscow together with the International Association Northern Forum is organizing a trade mission to the Republic of Komi & Vologda Region during March 15-20, 2007. Trade mission will feature meetings with senior level government officials and industry representatives. In the course of trade mission the following industries will be represented: timber industry, transport industry, gaz and oiI industry, mining industry, construction sector, communal services, agriculture. This will be a unique opportunity for overseas firms to make representations of their activities, goods and services, to make valuable contacts and relationships in both Regions.

Companies interested in participation in the trade mission can receive the list of the Komi & Vologda investment projects, registration form and detailed hotel, flights and payment information on request.

○ ○ ○ ○ ○

C Subject: Healthcare Expo'07, March 2326, 2007 at Expo Center India Trade Promotion Organization(ITPO), a premier trade promotion agency set up by the Ministry of Commerce, Govt. of India, is launching an exclusive exhibition on Healthcare sector in Mumbai viz.

Healthcare Expo’07 at Expo Center, World Trade Center, Cuffe Parade from March 23-26, 2007, which will provide a unique business opportunity to organizations manufacturing / dealing in healthcare products not only to introduce new products in the Indian market but

World Trade Center Moscow Sergey Tarachanov

Tilaukset ja lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100.

○

○ ○

○ ○

○

World Trade Center Mumbai

○

○

India

Russia

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

B A client is in need of used/core automobile batteries. The client is willing to purchase them by the container load, and needs vast quantities. Multiple containers are needed so quotes can include 1, 5, 10, etc. They have requested all prices should be quoted by the container CIF Saigon. Payment will be through LC. Core batteries by definition no longer function, so the batteries need not be operational.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

A/B One of WTC Delaware’s members has resins / rosin for sale to distributors, agents, direct sale to end-users, importers/buyers. They also buy from agents, export trading, manufacturers.

Detailed product description (including HS code): 3806.10.00 Gum Rosin, Bags or Drums 3805.10.00 Gum Turpentine, Bulk or Drums 2902.19.0050 Dipentene, Bulk or Drums

○

○

○

A One of WTC Delaware’s members has Titanium Dioxide for sale to distributors and end-users.

Details: 282300 Titanium Dioxide in both kg and super sacks.

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

B They have a client that is in need of Tech Grade 70% Hydrofluoric Acid. The need is 240,000 lbs. per month. It must be packaged in 500 lb blue drums. A container will hold 80 Drums. The caps on the drums need to use buttress threads. They will purchase 6 container loads per month. All prices should be quoted CIF the port of Charleston.

○

○

○

A A member of WTC Delaware offers thin layer chromatography to manufacturers, distributors, direct sale to end-users.

Details: 902720 TLC Plates, glassbacked, plastic & aluminium backed 902780 TLC Accessories including developing tanks, spotting and spraying equipment and storage 902720 Cyclograph centrifugal chromatography systems.

○

○

○ ○

World Trade Centers Association Anthony Russo

○

○

○

○

○

○

USA

also to boost up their sales-cum-publicity campaign and also to negotiate / firm up business deals with foreign and domestic buyers / entrepreneurs.

Display profile: All known systems of medicines and their drugs & pharmaceutical preparations such as Ayurveda, Unani, Siddha, Yoga & Naturopathy, Herbal Medicines, Cosmetics, food supplements, Health & Medical Insurance, Homeopathy, Medicinal Plants, Therapies, Herbal, Panchkarma etc., Surgical & Hospital Equipments, electro medical equipments, medical disposables, hospital facility, Health Fitness Systems, Books & Publications, Physiotherapy, Beauty Care & Wellness Equipment, Ophthalmology & IT providers for Healthcare Industry, etc.

○

○ ○ ○ ○ ○ ○

B A member of WTC Delaware would like to buy motorcycle parts and accessories from manufacturers, distributors and agents.

Details: Motorcycle parts and accessories: cornets Wiseco, plastics UFO, aluminum parts, covers.

Clothing and accessories, brands: Alpine Star, Shark, Fox, JT, Suntar, Wiseco, O'Neal.

○

A One of WTC Delaware's members wants to sell poultry to sales representatives, distributors, direct sale to end-users.

Details: Leg Quarters, Legs, Boneless Dark Meat, Drumsticks, Wings Tips, Gizzards, Backs, Livers and Paws.

○

○

A A member of WTC Delaware has safety footwear for sale to import trading/ management companies, direct sale to end-users Details: Various brands of safety footwear: Rocky, Wolverine, Skechers, Timberland, Converse, Harley Davison, Dr. Martens, Lugz, Nautilus, Durango, etc.

○

○

A One of WTC Delaware's members wants to sell interpreting and translation services in over 100 languages and dialects.

○

○

○

World Trade Center Delaware Rebecca C Faber

○

○

○

USA

○

A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

29

palvelu•hakemisto

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○

Tilimaailma Oy Käsityöläiskatu 9, 20100 TURKU

PricewaterhouseCoopers Oy

○

○

○

○ ○

Puhelin (02) 275 5755,

○

faksi (02) 275 5777

Puhelin (02) 274 100,

○

○

○

○

Läntinen Rantakatu 7, 20100 Turku

tilimaa@saunalahti.fi

○

○

faksi (02) 251 8323

○

Tilinova Leena Kantola Oy Ab Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku Puhelin (02) 244 8600,

○ ○ ○

faksi (02) 244 8603 leena.kantola@tilinova.net

○

Puhelin (02) 748 8270,

Tiliteho Martin & Törnroth Oy Ab

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

tiliteho@tiliteho.fi

○ ○

○

Linnankatu 8 E, 20100 Turku

○

○

○

Tilitiima Oy Läntinen Pitkäkatu 23 E, 20100 Turku

faksi (02) 278 8150

○

○

○

Puhelin (02) 233 7740,

Puhelin (02) 233 4488,

○ ○ ○

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

faksi (02) 250 0456

○

○ ○

apsaudit@apsaudit.fi

harmala.haverinen@tilitiima.inet.fi

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Yliopistonkatu 12 a B 30, 20100 Turku faksi (02) 233 9394

○ ○

○

○

○

Puhelin (02) 231 9974, AUKTORISOITU TILITOIMISTO.

○

○ ○ ○ ○

Tilitoimisto Vallunen Ky

○ ○

Tili-Avekki Oy

Tili-Westerlund Ky

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

www.avekki.fi

Puhelin (02) 253 4200, Gsm 0400 821702 Ekonomi HTM Markku Westerlund

○

etunimi.sukunimi@avekki.fi

○

○

30

Korkeavuorenkatu 2, 20100 TURKU

○

faksi (02) 469 1880

○

○

newprint@newprint.fi

Puhelin (02) 469 1810,

○

○

www.newprint.fi

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku

○

○

Puhelin (02) 437 4500, faksi (02) 438 9994

○

○

○

Tuijussuontie 1, 21280 Raisio

○

○

○

Newprint Oy

KIRJANPITOTOIMISTOJEN LIITON JÄSEN

tilitsto.heikkinen@saunalahti.fi

○

○

PAINOPALVELUITA

MEDLEM AV BOKFÖRINGSBYRÅERNAS FÖRBUND /

faksi (02) 238 2880

○

○

mpt@mpt-consulting.fi

○

www.forsblom.fi

Puhelin (02) 5369 750,

○ ○

(02) 4787 100, fax (02) 4787 129

○

○

faksi (02) 438 4610

○

○

Vårdgränd / Vartiokuja 1 C 20, 20700 Åbo / Turku

Hiirakkokatu 4, 20380 Turku

○

(02) 4544 830, fax (02) 4581 655

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky

○

○ ○

Puhelin (02) 438 4600,

○

○

PL 73, 21201 Raisio

Köpmansgatan / Kauppiaskatu 24, 21600 Pargas / Parainen

○

○

Talotekniikka Forsblom Oy

Bokföringsbyrå Oy MPT-Consulting Ab Tilitoimisto

○

LVI-ALAN PALVELUJA

○

○

○

○

○

MYÖS VUOKRA-ASUNTOVÄLITYS.

○

○

○

www.turunvuokra-asunnot.fi

○

Puhelin (02) 233 6711, faksi (02) 277 6080

APS-Audit Oy

www.tiliteho.fi

○

○

Humalistonkatu 10, 20100 Turku

faksi (02) 274 2910

○

○

○

○

○ ○

TILITOIMISTOJA

○

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ Turun Vuokra-asunnot Oy

Puhelin (02) 274 2900,

○ ○

KAUKOLÄMPÖÄ JA KAUKOKYLMÄÄ.

Kaskenkatu 6 a A 3, 20700 Turku

○ ○

sotija@kolumbus.fi

○

www.turkuenergia.fi

faksi (02) 748 0165

○

Puhelin (02) 262 8111, faksi (02) 230 4437

○

○

○

PL 105 (Linnankatu 65), 20101 Turku

○

○

Jaatilantie 79, PL 12, 31401 SOMERO

○

Someron Tilintarkastusja Yrityspalvelu Ky

○

○ ○ ○ ○

Turku Energia Oy – Åbo Energi Ab

○

ENERGIAN MYYNTIÄ JAJAKELUA

○

○

○

○

etunimi.sukunimi@fi.pwc.com

○

www.pwc.com

○

○ ○

SONET-YRITYSOHJELMISTOT.

○

matti.makila@turunoptimi-palvelut.fi

○

www.turunoptimi-palvelut.fi

○

○

Puhelin (02) 468 811, faksi (02) 468 8200

○

○

Mustionkatu 8, 20750 Turku

TILINTARKASTUSPALVELUA

○

Turun Optimi-Palvelut Oy

○

○

ATK-OHJELMIA

○

Turun kauppakamarin jäsenten palveluhakemisto

markku.westerlund@kolumbus.fi

www.logisticsturku.fi Kymmeniä logistiikkayrityksiä yhdellä napin painalluksella • Tavoita laajin ja monipuolisin palveluvalikoima • Löydä uusia yhteistyökumppaneita • Pyydä kymmeniä tarjouksia yhdellä kertaa • Lue päivittäin alan viimeisimmät uutiset

KIINTEISTÖARVIOINNIN PARASTA OSAAMISTA – AKA-YLEISAUKTORISOIDULTA ARVIOIJALTA! Kaikki arviot vakuuksista tilinpäätöksiin ja teknisiin laskelmiin, tutusta osoitteesta: Puolalankatu 1D, TURKU Puh. 02-5331600, GSM: 0500-224020 E-mail: jorma.makela@tkarviointi.fi www.tkarviointi.fi

31