TURUN KAUPPAKAMARI
Jร SENLEHTI 1/2008
Osakkeenomistajat ovat yhdenvertaisia ....................................... 4 Runkoverkko kuopattiin myรถs virallisesti ..................................... 6 Onko sloganisi jo keksitty? ................... 7 Tilaa tietoisku juristiltamme ................23
Turun kauppakamari Puolalankatu 1, 20100 TURKU puh.(02)274 3400, faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi
2 ajantasa ajan tasa • 1/2008
SISÄLTÖ Pääkirjoitus Osakkeenomistajat ovat yhdenvertaisia ........................................4
Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutusassistentti Eija Nurmi Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala
Kuukauden artikkelit (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445
(02)281 3111 (02)281 3100
LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776
Yritykset suosivat sopuratkaisuja oikeudenkäyntien sijaan ..............5 Runkoverkko kuopattiin myös virallisesti .......................................6 Onko sloganisi jo keksitty? ..........................................................7 Lisä- ja yli- ja sunnuntaityöstä maksettava palkka ...........................8 Valtuutuksen eri muodot..............................................................9 Vuosiloman antaminen ..............................................................10
Kamarissa tapahtuu Elinkeinopolitiikan valiokunta –edunvalvontatyön ytimessä ............11 Ok-Control Oy sähköistää varsinaissuomalaista teollisuutta ..........12 Aamukahvit 13.12.2007 Mainostoimisto Briiffi ............................13 Aamukahvit 25.1.2008 IT Mill Oy ...............................................14 KUTSU: Aamukahvit 7.3.2008 HC TPS .......................................14
Yritystietoa Hallitusten valintamenettelyissä kehitettävää ...............................15 Yritysjohtajat ennakoivat maailmantalouden hidastumista .............15 Vertailu innovaatiojärjestelmistä .................................................15 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2008 .......................................15 Työttömyysvakuutusmaksu 2008 ...............................................15 Päivärahamaksu 2008 ..............................................................16 Viitekorko ja viivästyskorko .......................................................16 Liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksen täyttöohjeet ......16 Vuorotteluvapaa jatkuu kahdella vuodella ....................................16 Starttirahakokeilu vakinaiseksi ...................................................16 CERT-FI: Henkilötietoja kerätään verkosta ...................................16 Yritysnumeroihin soittaminen halpenee tuntuvasti ........................16
Kansainvälistä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) perustaminen ...17 Komissiolta kulutustavaroiden turvallisuuskatsaus .......................17 Yhteiseurooppalaiset telemarkkinat 500 miljooonalle kuluttajalle...17 Innovaatiot ja tekniikka – vastauksia ilmastonsuojeluun ................17 EU-säännöillä torjutaan harhaanjohtavaa mainontaa .....................18 Arvonlisävero ajanmukaiseksi ....................................................18 Julkinen kuuleminen ympäristöteknologian todentamisesta...........18 Euroopan komission harjoittelupaikat .........................................18
Liikeyhteydet Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun kauppakamarin kautta 19
Turun kauppakamari kouluttaa Kevään 2008 koulutusohjelma ...................................................20 Remburssisäännöt uudistuivat –mikä muuttui? .............................21 Tullauksen ajankohtaispäivä .......................................................21 Palvele, vaikuta, menesty! Asiakaspalvelun tietoisku ....................21 Intrastat 2008 – tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä & erityistilanteita....................22 Tilaa tietoisku juristiltamme .......................................................23
3 1/2008 • ajan ajantasa tasa
Corporate Governance tähtää hyvään hallintoon
Osakkeenomistajat ovat yhdenvertaisia Osakeyhtiö yhtiömuotona ei ole mikään uusi oivallus, jos ei niin vanhakaan. Yhtiömuodon keskeisin sisältö on se, että osakeyhtiö on itsenäinen juridinen henkilö ja siinä mielessä irrallaan omistajistaan. Omistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista ja siksi osakeyhtiö yhtiömuotona onkin niin suosittu.
osakesarjoja, jolloin edellä mainittu eri osakesarjojen välillä muuttuu.
Yhteistä länsimaisille osakeyhtiöille on myös se, että yhtiömuodosta säädetään tarkkaan laissa, siitä miten se toimii, mitkä ovat sen toimielimet ja kuinka päätökset niissä tehdään ja paljosta muusta. Suomen uudessa osakeyhtiölaissa vuodelta 2006 on lähes 300 pykälää. Juristien lisäksi aika harvat niitä ovat läpi joskus lukeneet.
Vaatimukset siitä, että valtio omistajana olisi velvollinen tai oikeutettu vaatimaan pörssiyhtiön huolehtimaan yhteiskuntapolitiikasta, on muiden osakkeenomistajien näkökulmasta tarkasteltuna vähintäänkin kyseenalaista. Toteutuessaan tällainen toiminta johtaisi siihen, että sellaiset yhtiöt, joissa valtio on osakkeenomistajana, eivät enää muita sijoittajia kiinnostaisi.
Osakeyhtiölain yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, periaate on osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Jokainen osake tuottaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet yhtiössä. Yhdenvertaisuusperiaate on ehdoton, siitä ei ole poikkeuksia. Jätän tässä käsittelemättä tilanteet, joissa yhtiöllä on erilajisia
Kaikki osakkaat ovat siis tasavertaisia. Valtiokaan osakkeenomistajana ei ole missään erityisasemassa pörssiyhtiöissä, ei enemmistö- eikä vähemmistöomistajana. Tätä ei viimeaikojen keskusteluissa ole osattu oikein ymmärtää.
Lainsäätäjän pitäisi noudattaa säätämiään lakeja, niin Suomessa kuin Saksassa. Politikointi ei kuulu eikä sovi pörssiyhtiöiden toimintaan.
Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja
4 ajantasa ajan tasa • 1/2008
kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari
PAULA HEINONEN Turun kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan sihteeri
Turun kauppakamari teetti viime vuonna kyselyn yritysten sopimusriskeistä ja niiden hallinnasta sekä käytetyistä riidanratkaisukeinoista Turun kauppakamarin jäsenyrityksille. Kyselyn toteutti oikeustradenomiopiskelija Ari Montonen yhteistyössä Turun kauppakamarin lakivaliokunnan kanssa. Tämä tiivistelmä on kirjoitettu Ari Montosen laatiman tulosyhteenvedon perusteella. Kysely tuotti vahvistusta sille ennakkokäsitykselle, että yritysten väliset riitaisuudet ovat viime vuosina vähentyneet yleisissä tuomioistuimissa. Sen sijaan välimiesmenettelyjen määrä on kasvussa ainakin Keskuskauppakamarin välityslautakunnalle vuonna 2007 tulleiden hakemusten määrän perusteella, hakemusten määrä on kasvanut 50 %:lla edellisvuoteen verrattuna ( marraskuuhun 2007 mennessä hakemuksia tullut 64.) Kyselyyn vastasi 77 kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn vastausten valossa näyttää siltä, että yritysten halukkuus ratkaista mahdollisesti syntyvät riidat neuvottelemalla on yleisempää kuin tuomioistuimen tai välimiesmenettelyyn tai sovintomenettelyyn turvautuminen. Riitajutun käsittely oikeudessa vie yrityksen henkilöstöltä voimavaroja ja aiheuttaa kustannuksia. Oikeudenkäyntiin käytetty aika on pois yrityksen liiketoiminnan harjoittamisesta ja siksi riitoja halutaan sopia. Lisäksi liikesuhteiden säilyttämisen kannalta tuomioistuimeen turvautuminen ei ole useinkaan mahdollista. Tuomioistuinmenettelyn julkisuus nähtiin huonona asiana yrityksen julkiselle kuvalle. Kyselyyn saadut vastaukset saivat vahvistusta Ari Montosen tekemistä yritysjohtajien haastatteluista. Riskienhallintakeinoista Yritykset, erityisesti pienet yritykset, käyttivät sopimusriskien vähentämi-
Yritykset suosivat sopuratkaisuja oikeudenkäyntien sijaan - kysely yritysten sopimusriskeistä ja riidanratkaisukeinoista seen kotimaisessa liiketoiminnassa valmiita sopimuspohjia. Riskianalyysin käyttö oli yleisempää suuremmissa yrityksissä. Ulkopuolisen asiantuntijaavun käytössä ei ole suurta eroa yrityksen koon mukaan. Välimieslausekkeen käyttö näyttää olevan hieman yleisempää kuin oikeuspaikkalausekkeen käyttö. Oikeusturvavakuutuksen käyttö näyttää olevan erittäin yleistä, lähes 90 % kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä on ottanut oikeusturvavakuutuksen. Kuitenkin oikeusturvavakuutuksen käytön yleisyys vähenee mitä suurempi yritys on kyseessä. Noin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta yrityksestä ei ole viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana tuomioistuinmenettelyssä. Välimiesmenettelyyn osallistuminen on ollut vielä vähäisempää. Vain noin 5 % vastanneista yrityksistä on vii-
M€
Tuomioistuinmenettely
meisen vuoden aikana ollut osallisena välimiesmenettelyssä. Nämä yritykset ovat olleet kaikki liikevaihdoltaan yli 20 milj. euroa. Sovintomenettelyyn osallistuminen on suurin piirtein samalla tasolla kuin välimiesmenettelyn käyttäminen ja painottuen samalla tavalla suurempiin yrityksiin. 64 % vastaajista tiesi mahdollisuudesta käyttää Turun kauppakamarin välityslautakuntaa välimiesten nimeämisessä. Tuomioistuinkäsittelyn huonoimmaksi ominaisuudeksi arvioitiin yrityksille prosessista ja asian selvittämisestä ja oikeudenkäyntiin osallistumisesta koituva ajanhukka. Lähes yhtä huonoksi arvioitiin oikeudenkäynnin kesto. Oikeudenkäynnin kustannukset olivat pienimmille yrityksille huonompi asia kuin isommille yrityksille, kun taas suuremman kokoluokan yritykset katsoivat oikeudenkäynnin julkisuu-
Välimiesmenettely
Sovintomenettely
0-0.5
1.54
2.76
2.17
0.5-1
1.56
2.46
3.31
1-10
2.25
2.56
2.85
10-20
1.74
3.3
3.12
20-100
1.71
3.23
2.7
100-
1.65
3.64
3.13
Yhteensä
1.74
2.99
2.88
1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä
5 1/2008 • ajan ajantasa tasa
kuukauden • artikkelit den olevan suurempi haitta kuin kustannukset. Välimiesmenettelyä pitivät parempana suuret yritykset ja arvostivat erityisesti välimiesmenettelyn nopeutta ja ei-julkisuutta. Erityisesti välimiesmenettelyn asiantuntevuus sai paremmat
arvosanat kuin oikeudenkäyntimenettely kaikissa kokoluokissa. Sovintomenettelyä (tässä sillä tarkoitetaan vapaamuotoista, ei yleisessä tuomioistuimessa tapahtuvaa) pidettiin kyselyn mukaan varsin hyvänä menettelytapana, erityisesti menettelyn
ei-julkisuuden vuoksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että yritykset arvostivat välimiesmenettelyä ja sovintomenettelyä paremmaksi kuin tuomioistuinmenettelyä. ■
T Turun kauppakamarin asiamies a
JARKKO HEINONEN
Runkoverkko kuopattiin myös virallisesti Lopultakin on julkisesti tunnustettu, että niin sanottu runkoverkkosuunnitelma ollaan poliittisella tasolla hautaamassa. Merkkejä tästä tietenkin oli jo olemassa, mutta varsin sitkeästi ministeriö vielä piti yllä käsitystä runkoverkon sisällyttämisestä tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon. Melko selvää kai kuitenkin on, että jos ministeri ei hallituskauden loppupuolella uskalla tehdä päätöstä lopultakin valmiiksi saadusta esityksestä, on asia poliittisesti erittäin, ellei peräti liian, mutkikas. Poliittiset, eikä vähiten aluepoliittiset paineet, ovat infrastruktuuriinvestoinneista päätettäessä kovat. Pahimmassa tapauksessa politiikka halvaannuttaa päätöksentekoprosesseja ja ohjaa niukkoja voimavaroja tehottomasti. Toisaalta on myös hyvä muistaa, että Suomen infrastruktuurin kehittämisen keskeisin ongelma on aivan liian niukoiksi jätetyt resurssit, ei niinkään resurssien oikein kohdentaminen. Tämä on varsin paradoksaalista sikäli, että liikenne kuitenkin tuottaa valtiolle huomattavan paljon verotuloja. Mikäli liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen kohdennettujen varojen olisi viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana annettu kasvaa samassa suhteessa kuin liikenteen verotus on lisännyt valtion tuloja, ei liikenneverkkomme kehitys edes olisi jäänyt nykyisellä tavalla jälkeen. Sen sijaan
rahoitusta on koko ajan pienennetty samalla, kun liikenteen määrät ovat merkittävästi kasvaneet. Yhtälö on näin ollen ollut suorastaan kestämätön. Tämän vuoksi alueiden kehittymisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta välttämättömät tie- ja rautatieinvestoinnit tuntuvat venyvän tuskastuttavan kauas, ellei peräti hamaan tulevaisuuteen. Puhumattakaan siitä, että vastaaville viranomaisille osoitetut rahat eivät enää kunnolla riitä edes nykyisen väylästön ylläpitoon. Näin ollen Suomen kilpailukyvyn kannalta yhdelle keskeisimmistä osa-alueista on jaossa vain niukkuutta. Liikennepoliittinen selonteko Koska runkoverkosta ei siis saatu tehtyä päätöstä?, päädyttiin laatimaan uusi Liikennepoliittinen selonteko. Yllättävää kyllä kyseisen selonteon laatimisessa leimaa antavin piirre on ollut sitä koskeva suuri salaperäisyys. Valmistelu tapahtuu tiiviisti suljettujen ovien takana, ei esimerkiksi yhteistyössä eri intressitahojen kanssa. Ministeriön sisällä valmistelu pidetään harvoissa käsissä, eikä tietoa turhaan jaella edes viraston sisällä. Tämä herättää väkisinkin epäilyjä, jopa pelkoa siitä, mitä selonteko lopulta pitää sisällään. Tuoreessa muistissa kuitenkin on edelleen runkoverkkoselvityksen ensimmäinen versio, jota muun muassa VarsinaisSuomen osalta voisi luonnehtia iskuksi palleaan.
Tärkeintä tietenkin on, että päätöksiä pitkäntähtäimen kehittämistavoitteista saadaan tehdyksi, tehdään ne sitten minkä nimisen raportin mukaan tahansa. Samalla pitää päättää myös rahoituksesta, jolla voidaan turvata keskeisten väylien välityskyvyn kehittäminen tiiviillä aikataululla. Onnettominta olisi se, että ajautuisimme tilanteeseen, jossa neljän vuoden välein aloitetaan prosessi, jota ei koskaan saateta päätökseen. Aikaa, vaivaa ja rahaa kuluu, mutta liikenneverkko sen kuin rapistuu. Suomi on pinta-alaltaan suuri mutta väestöltään pieni maa, minkä vuoksi meidän on satsattava infrastruktuuriin suhteessa enemmän kuin monella muulla alueella. Kilpailukykymme varmistaaksemme tarvitsemme suuremmat satsaukset liikkumisen edellytysten luomiseen. Tähän liittyen on hyödynnettävä myös monipuolisempia rahoitusratkaisuja. On epätodennäköistä, että perinteisellä budjettirahoituksella pääsemme riittävän nopeasti eteenpäin. On ymmärrettävä, että infrastruktuurin kehittäminen on investointi, ei pelkkä valtion talouden kuluerä. Tärkeimmät kehittämishankkeet Varsinais-Suomen alueella Koko Suomen logistisen tehokkuuden ja ihmisten jokapäiväisen liikkumisen edellytysten tehostamisen kannalta
6 ajantasa ajan tasa • 1/2008
kuukauden • artikkelit Varsinais-Suomen alueella tärkeimmät ja pikaisinta ratkaisua kaipaavat liikennejärjestelmän kehittämishankkeet ovat valtatien 8 välillä Turku–Pori, Turun Kehätien toimivuuden turvaaminen osana Länsi-Suomen yhteyttä E18-tielle, TurkuToijala-radan kantavuuden nosto 25 tonniin samassa aikataulussa muiden keskeisimpien rautateiden tavaraliikenteen yhteysvälien kanssa sekä ELSA-rata osana Helsinki– Tampere–Turku-kolmion kehittämistä yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Näistä valtatie 8 lienee valtionhallinnossa parhaassa myötätuulessa. Kaikki länsirannikon kauppakamarit Turusta Vaasaan ovat myös tehneet paljon työtä tuodakseen esille 8-tien todellisen merkityksen koko Suomen
logistisen tehokkuuden kannalta. Turku–Toijala-rata tuottaa astetta suuremman huolen. Siinä kauppakamari on jäänyt melko lailla yksin puolustaessaan tarvetta nostaa kyseisen yhteysvälin akselipainot 25 tonniin samassa tahdissa muiden tavaraliikenteen keskeisten yhteysvälien kanssa. Paitsi kantavuuden nosto itsessään, myös kantavuuden yhtenäistyminen keskeisten tavaraliikenneyhteyksien osalta on rautatiekuljetusten kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Valtionhallinnon osalta on esitetty tavoitteeksi toteuttaa akselipainojen nosto tärkeimmillä yhteysväleillä pääosin jo ennen vuotta 2015. Mikäli Turku–Toijala-radan osalta tämä toteutettaisiin huomattavasti myöhemmin, ei se voisi
mitenkään olla vaikuttamatta negatiivisesti koko rataverkon hyödynnettävyyteen Varsinais-Suomen osalta ja tätä kautta alueemme teollisuuden ja satamien toimintamahdollisuuksiin. ELSA-radan ja nopean junayhteyden toteuttaminen Helsingin ja Turun välillä on strategisesti tärkeä pitkän aikavälin hanke. Nykyinen rantarata ei lisäinvestointienkaan avulla mahdollista riittävää palvelutasoa, minkä vuoksi uuden nopean junayhteyden toteuttaminen on maankäytön suunnitelmissa otettava huomioon. Niin sanotun rantaradan nykyisen kapasiteetin säilymisestä ja ylläpidosta on kuitenkin huolehdittava. ■
Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö JAANA MÄKIKALLI KTM, Markkinoinnin kouluttaja
Onko sloganisi jo keksitty? Tunnistettavaan markkinointiin kuuluvat paitsi visuaaliset myös verbaaliset elementit. Näitä ovat esimerkiksi iskulauseet eli sloganit, joiden avulla tuotteen tai palvelun mainonta halutaan erilaistaa kilpailijoista. Hyvä slogan ilmentää tuotteen kilpailuetua, se kestää ajan patinan sekä toimii, vaikka sitä toistetaan useita kertoja. Slogan on kuten yrityksen strategia: jokainen sana on tarkkaan harkittu eikä yhtään ylimääräistä sanaa tai merkkiä ole. Iskulauserekisteri Iskulauserekisteri on MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n ylläpitämä rekisteri, johon yritykset tai organisaatiot voivat rekisteröidä käyttämänsä tai kehittämänsä iskulauseen tai sloganin. Rekisteri on perustettu Suomeen jo vuonna 1959. Iskulauseiden rekisteröinnillä pyritään mm. antamaan iskulauseen käyttäjän tietoon aiempia käytössä olevia iskulauseita ja ennalta ehkäisemään toisiinsa sekoitettavissa
olevien iskulauseiden käyttöä. Samalla tavoitteena on kohdistaa mainostajien ja mainonnan suunnittelijoiden huomio hyvään iskulauseeseen. Rekisteriin voidaan hyväksyä käytössä olevia ja tai käyttöön tulevia iskulauseita. Rekisterissä iskulauseeksi määritellään tuotteiden, palvelujen tai liiketoiminnan yhteydessä käytettävä lyhyt sanonta, joka sisältämänsä omaperäisyyden takia on omiaan erottamaan haltijan tuotteet, palvelut tai liiketoiminnan muista. Yritys ei siis voi rekisteröidä mitä tahansa haluamaansa lausetta, vaan tärkeänä kriteerinä on se, että slogan on omaperäinen ja muista erottuva. Vanhin käytössä oleva, rekisteröintisuojaa nauttiva, iskulause on ”Tietysti PAULIGIN kahvia – naturligtvis PAULIGS kaffe”. Se on rekisteröity lähestulkoon 50 vuotta sitten ja siis edelleen täysin toimiva, yleensä kyllä lyhyemmässä kirjoitusasussaan käytettynä. Iskulauseen rekisteröintiä puoltaa
se, että hyvä iskulause saa aina aikaan lauseen ”vääntelijöitä” tai sitä voidaan jopa väärinkäyttää. Toisaalta voi käydä myös niin, että iskulause tai slogan alkaa elämään omaa elämäänsä tuottaen tuotteelle tai palvelulle paljon sellaista lisäarvoa ja tunnettuutta, mitä millään mainonnalla ei olisi saavutettavissa. Mahtoivatkohan tunnetun automerkin mainosnikkarit aavistaa, miten kansan suussa ”Petojen sukua – susi jo syntyessään” –muotoon vääntynyt iskulause vaikutti auton imagoon? Rekisteröinti on maksullista ja se on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Iskulausehakemuksen voi täyttää verkossa tai sen voi toimittaa myös sähköpostilla Suomen Markkinointiliittoon. Lisätietoja ja Suomessa rekisteröityjä lauseita löydät osoitteesta www.iskulauserekisteri.fi. Tarkista sieltä, joko sinun iskulauseesi on keksitty! ■
7 1/2008 • ajan ajantasa tasa
kuukauden • artikkelit Työsuhdeneuvoja MARITTA ANTOLA Helsingin seudun kauppakamari
Lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettava palkka johtavassa asemassa oleville henkilöille Työaikalain soveltaminen Työaikalakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Lakia ei kuitenkaan sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Arvioitaessa niitä tehtäviä, jotka jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle, huomiota tulee kiinnittää mm. työn luonteelle, henkilön asemalle ja tehtävien itsenäisyydelle. Mikäli edellä mainitut kriteerit täyttyvät, ei työaikalaki koske kyseistä toimihenkilöä. Näin ollen hänelle ei tarvitse maksaa ylityö- tai muita työaikalain mukaisia korvauksia. Yrityksessä ei toimitusjohtajan lisäksi voi olla kovinkaan monta tämän tasoisessa tehtävässä työskentelevää toimihenkilöä. Työaikalaissa olevat sopimusmahdollisuudet Työaikalainsäädäntö on pääosin pakottavaa lainsäädäntöä, eivätkä työntekijä ja työnantaja voi keskinäisellä sopimuksellaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen muutamaa laissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta. Yksi näistä poikkeuksista on työaikalain 39 §:ssä oleva säännös, jonka mukaan ”johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön, saavat kuitenkin sopia, että lisä-,
yli- ja sunnuntaityöstä tarkoitetut korvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena.” Työneuvoston lausunto nro 1423-07 Työneuvosto on ottanut lausunnossaan nro 1423-07 kantaa kysymykseen siitä, voidaanko kaikkien ns. ylempien toimihenkilöiden kanssa solmia edellä tarkoitettu sopimus, vai jäävätkö ne ylemmät toimihenkilöt, joilla ei ole johtamiseen liittyviä tehtäviä, säännöksessä tarkoitetun sopimisoikeuden ulkopuolelle. Työaikalain ilmaisu ”johtava asema” asettaa jo yleiskielen mukaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia henkilön asemalle. Työneuvosto esitti käsityksenään, että asianomaisella täytyy olla työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa. Myös lainvalmistelutyössä on tältä osin viitattu keskijohdon edustajiin ja erilaisiin päällikköasemassa oleviin henkilöihin. Johtavalla asemalla tarkoitetaankin työneuvoston mielestä sitä, että henkilöllä on muita työntekijöitä suoranaisina alaisinaan. Johtavasta asemasta voi olla kysymys lisäksi silloin, kun työntekijä osallistuu muulla tavoin johtamiseen asianomaisessa työnantajayhteisössä, esimerkiksi olemalla sen johtoryhmän tai vastaavan elimen päätösvaltaisena jäsenenä. Merkitystä ei ole työntekijän tehtävä- tai ammattinimikkeellä, vaan hänen työnkuvallaan, johon on liityttävä edellä tarkoitetulla tavalla johtamista. Työaikalain mukaan johtavassa ase-
massa olevien ohella sopimisoikeus on työnjohtaja-asemassa olevilla. Niillä työntekijöillä ja toimihenkilöillä, jotka työskentelevät työnjohdon alaisina, ei ole tätä sopimisoikeutta. Sopimusoikeutta ei ole myöskään niillä suoraan ylimmän johdon alaisuudessa työskentelevillä asiantuntijoilla, joilla ei ole johdettavinaan muita työntekijöitä taikka heillä ei ole muita yrityksen sisäiseen johtamiseen liittyviä tehtäviä. Sopimuksen sisältö Työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä siitä, että lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka suoritetaan muusta palkkauksesta erillisenä kuukausikorvauksena. Asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken, ja korvauksen on oltava erillinen euromääräinen lisä. Korvauksia ei voida sisällyttää kuukausipalkkaan erittelemättä korvauksen euromäärää. Näin ollen sopimus, jonka mukaan henkilön kuukausipalkka kattaa myös mahdolliset ylityöt, on pätemätön. Työnantajalla on näyttövelvollisuus siitä, että asiasta on tehty sopimus. Sopimusta solmittaessa tulee arvioida tulevien lisä-, yli- ja sunnuntaityötuntien määrä ja sopia korvaus sen mukaan. Euromäärää arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kyseisten tuntien korotusosat. Kun sopimus on tehty, työntekijälle maksetaan kyseinen summa riippumatta siitä, paljonko hän on tehnyt tällaista työtä ko. kuukautena. ■
8 ajantasa ajan tasa • 1/2008
kuukauden • artikkelit Lakimies L JOHANNA
AHO
Helsingin seudun kauppakamari H
Valtuutuksen eri muodot Valtuutuksen eri muotoja koskevat säännökset ovat Oikeustoimilain toisessa luvussa. Valtuutus voidaan antaa monella eri tavalla. Valtuutuksella ei ole määrämuotoa, ellei toisin ole erikseen säädetty. Esimerkiksi kiinteistön myymiseen vaaditaan yksilöity valtakirja, josta käy ilmi valtuutetun henkilöllisyys sekä myytävä kiinteistö. Tärkeimpiä valtuutuksen muotoja ovat valtakirjaan perustuva valtuutus ja asemavaltuutus. Lisäksi voidaan erottaa toimeksiantovaltuutus sekä sallimis- ja tilannevaltuutus. Toimeksiantovaltuutus on kyseessä esimerkiksi silloin, kun yhdistyksen toimihenkilölle annetaan tehtäväksi tilata yhdistykselle tavaraa eikä valtuutetulla ei ole esittää valtakirjaa sille henkilölle, jonka kanssa hän ryhtyy oikeustoimeen. Sallimisperusteisessa valtuutuksessa on kyse siitä, että päämies on sallinut henkilön tehdä määrätynlaisia oikeustoimia puolestaan ilman nimenomaista valtuutusta. Tilannevaltuutuksessa kelpoisuus toimia päämiehen lukuun määräytyy useiden tosiseikkojen olemassaolon perusteella. Valtakirja Tavallisin valtuutuksen muoto on valtakirjaan perustuva valtuutus. Valtakirjan sisältö voi vaihdella. Se voi olla yksilöity valtakirja, jossa on yksityiskohtaisesti määritelty se oikeustoimi, jota varten valtakirja on annettu, sekä se henkilö, joka toimii valtuutettuna. Valtakirja voi olla myös suppea, ns. avoin valtakirja, jossa ei yksilöidä niitä toimia, joita valtuutettu on oikeutettu tekemään. Avoimessa valtakirjassa on yleensä vain sanat ”avoin valtakirja”, päiväys ja valtakirjan antajan allekirjoitus. Se antaa haltijalleen pelkästään oikeuden edustaa päämiestä tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Asemavaltuutus Valtuutus ei välttämättä edellytä, että valtuuttaja antaa nimenomaisen tah-
donilmaisun valtuutuksen perustamisesta. Valtuutus saattaa syntyä myös ulkonaisesti havaittavien olosuhteiden perusteella. Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi toisen palveluksessa sellainen asema, että hän on tämän asemansa perusteella oikeutettu tekemään työnantajaansa sitovia oikeustoimia. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa yrityksen toimitusjohtaja, talousjohtaja, myyjä ja kiinteistön isännöitsijä. Asemavaltuutus ei edellytä, että henkilö on yrityksessä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa. Sen sijaan oikeustoimilaissa tarkoitettu asema edellyttää aina päämiehen ja asemavaltuutetun välistä sopimussuhdetta. Sen perusteella valtuutetulla on lain tai yleisen tavan mukaan kelpoisuus toimia. Hänellä katsotaan olevan kelpoisuus ryhtyä sellaisiin oikeustoimiin, jotka kuuluvat tämän kelpoisuuden puitteisiin. Suuriarvoisten oikeustoimien osalta on oikeuskirjallisuudessa huomautettu, ettei asemavaltuutuksen mukaisen kelpoisuuden laaja tulkinta ole paikallaan, koska se heikentäisi nimenkirjoittamista koskevan sääntelyn merkitystä. Lisäksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että päämiehen kannalta poikkeuksellisen epäedulliset ehdot tai muut epätavalliset sopimussisällöt jäävät edustusvallan ulkopuolelle. (Mika Hemmo, Sopimusoikeus I) Asemavaltuutetun kelpoisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä on melko runsaasti, esim. KKO 1982 II 49, jossa katsottiin, että hallimyymälän hoitajan asemaan liittyi kelpoisuus myymälän omistajaa sitovin vaikutuksin ottaa myymälässä myytäväksi tavaraa tilitystä vastaan. Tapauksessa Helsingin hovioikeus 27.6.2000, S 99/2178, Toiminimi R:lle oli annettu oikeus myydä M Oy:n palveluita. L Oy oli ostanut niitä siten, että sen piti maksaa osa hinnasta kuljetuspalveluina. Toiminimi R käytti palvelut. M Oy vaati korvausta saamatta
jääneistä palveluista. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden mielestä Toiminimi R oli ollut oikeutettu käyttämään palvelut. Hovioikeus perusteli ratkaisua vilpittömän mielen suojalla ja Toiminimi R:n asemavaltuutuksella. Joskus voi olla hankalaa päätellä, mikä valtuutuksen laji on kyseessä tai, onko valtuutetulla kelpoisuutta toimia päämiehen puolesta. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että edellisessä tapauksessa kyseessä ei voinut olla asemavaltuutus, koska edustussopimukseen sovelletaan Kauppaedustajalakia, jonka mukaan edustajalla ei ole oikeutta edustaa päämiestä maksujen perimisessä. Näin ollen asemavaltuutuksen perustaksi tarvittavaa sopimussuhdetta ei ollut olemassa. Sallimisperusteinen tai tilannevaltuutus olisivat mahdollisesti voineet tulla kyseeseen. Valtuutuksen lakkaaminen ja peruuttaminen Jos valtuuttaja kuolee, valtuutus pysyy pääsääntöisesti voimassa. Jos valtuutettu kuolee, valtuutus lakkaa. Valtakirjavaltuutus peruutetaan ottamalla valtakirja pois valtuutetulta tai hävittämällä se. Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä asemasta, mihin hänen kelpoisuutensa perustuu. Valtuutuksen peruuttamisesta säädetään Oikeustoimilain 12-16 §:ssä. Lisäksi valtuutus voidaan peruuttaa julistamalla valtakirja tehottomaksi. Edunvalvontavaltuutus – uusi oikeudellinen väline Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan 1. marraskuuta 2007. Lakia sovelletaan valtuutukseen, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
9 1/2008 • ajan ajantasa tasa
kuukauden • artikkelit Valtakirja on tehtävä kirjallisesti ja se allekirjoitetaan kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun edustamaan itseään sekä taloudellisissa että henki-
löään koskevissa asioissa. Edunvalvontavaltuutus annetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetun haltuun tai muutoin ilmoittamalla siitä valtuutetulle. Valtuutus tulee voimaan vasta,
kun se vahvistetaan maistraatissa ja valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan valtuutuksessa tarkoitettuja asioita. ■ Lisätietoja: www.maistraatti.fi.
Lakimies L KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari H
Vuosiloman antaminen Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan kuultuaan työntekijää. Loman ajankohdasta voidaan myös sopia työnantajan ja työntekijän välillä, mutta työntekijä ei koskaan itse määrää lomansa ajankohtaa. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen. Käytännössä velvollisuus tulee täytettyä lomalistaa kierrättämällä, jolloin jokainen saa merkitä toivomansa loman ajankohdan kalenteriin. Työnantaja ilmoittaa lopullisen loman ajankohdan viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Kesäloma (24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti kesälomakautena (2.5.-30.9.) ja talviloma (24 arkipäivää ylittävä osa) lomakauden ulkopuolella. Lähtökohtaisesti loma on annettava yhdenjaksoisena. Jos loma jaetaan osiin, on yhden jakson oltava vähintään 12 arkipäivän mittainen. Loma voidaan jakaa sopimalla työntekijän kanssa tai yksipuolisestikin, mikäli se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia koko loman pitämisestä myös lomakausista piittaamatta niin, että loma pidetään 2.1.- 30.4. eli vuoden ja neljän kuukauden pituisen ajanjakson aikana. Lisäksi voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lomaa pidetään tiettynä vuonna kaksi viikkoa ja loput kolme viikkoa esimerkiksi seuraavan vuoden kesäloman yhteydessä, vii-
meistään 30.9. mennessä. Loma voidaan aina sopia pidettäväksi työsuhteen kestäessä, jos työsuhde päättyy ennen kuin loma pitäisi pääsäännön mukaan antaa. Näin ollen kaikki työsuhteen päättymiseen saakka kertyneet pitämättömät lomat voidaan sopia pidettäväksi irtisanomisaikana tai ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman pitämisestä ns. lyhennettynä työaikana. Sopimus saadaan tehdä työntekijän aloitteesta, ja se on tehtävä kirjallisesti. Sopimalla talviloma voidaan antaa kokonaisten päivien ohella myös osapäivinä, esimerkiksi tekemällä kahden viikon ajan neljä tuntia päivässä kahdeksan sijasta. Yleiset periaatteet ja työntekijän kuuleminen Työnantajan on selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi, pidetäänkö kaikkien lomat samanaikaisesti vai porrastettuina lomakauden eri kuukausille, onko työpaikalla käytössä työntekijöiden kesken vuorottelu lomien sijoittelussa eri vuosina eri kesälomakuukausille ja kannustetaanko työntekijöitä säästämään osa lomasta pidettäväksi myöhempinä vuosina. Työnantajan selvitettävä yleinen periaate voisi liittyä myös siihen, miten vuosiloman pitämisestä voidaan yrityksessä sopia. Jos vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat, työnantajan on selvitettävä henkilöstölle muutokset aikaisempiin käytäntöihin.
Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa tai sen osaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajaksi. Jotta vuosilomien antamisesta ei aiheutuisi työntekijän tämän vuoksi ratkaisemattomia ongelmia, vuosiloma saadaan antaa vielä kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä silloin, kun työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa vuosiloman antamiselle säädetyissä aikarajoissa. Rajoitus ei koske erityisäitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan aikaa. Vuosiloman säästäminen Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos tästä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työntekijän oikeus lomapäivien säästämiseen on pääsääntö. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä, ellei siihen ole painavaa estettä. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää vielä 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Säästövapaan pitämiselle ei ole takarajaa. Työntekijä saa päättää sen kalenterivuoden, jonka aikana säästövapaan haluaa pitää ja tarkemmasta ajankohdasta tulisi sopia työnantajan kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, työntekijä päättää ajankohdan ja ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään neljä kuukautta ennen säästövapaan alkamista. ■
10 ajantasa ajan tasa • 1/2008
kamarissa • tapahtuu
Elinkeinopolitiikan valiokunta
- edunvalvontatyön ytimessä Turun kauppakamarin edunvalvontatyön perustan muodostavat valiokunnat. Niiden kautta valmistellaan erilaiset lausunnot ja kannanotot ja toisaalta valiokunnilla on keskeinen merkitys uusien, elinkeinoelämän kannalta tärkeiden hankkeiden synnyttämisessä ja eteenpäin viemisessä. Elinkeinopolitiikan valiokunnan painopistealueita vuonna 2008 ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus, Elämisen taso kaupunkiseuduilla – selvitys sekä Turku-Salo-Helsinki oikorata. Kuntien nykyinen tulorakenne ei aina riitä kattamaan lakisääteisistä hyvinvointi- ja terveyspalveluista syntyviä kasvavia kustannuksia. Apua on lähdetty hakemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Kuntarakenteen uudistaminen on edennyt sovitun puitelain pohjalta jonkin ver-
ran, sen sijaan palvelurakenteen uudistamisessa ei käytännössä ole päästy lainkaan eteenpäin. - Kauppakamari on aloittanut pitkäjänteisen työn tuodakseen esiin toimivien markkinoiden merkitystä ja niiden antamia mahdollisuuksia julkisen palvelutuotannon tehokkuuden lisäämiseksi, toteaa Juha Immonen elinkeinopolitiikan valiokunnan puheenjohtaja. Tavoitteena on herättää asiasta nykyistä selvästi laajempaa julkista keskustelua. Turun kauppakamari on myös mukana tutkimusohjelmassa, jossa selvitetään markkinarakenteiden merkitystä tuotannon innovatiivisuuteen. Tutkimus saatetaan loppuun vuoden 2008 aikana. Varsinais-Suomen kaupunkiseudut tarjoavat korkeatasoisen asumisen ja elämisen mahdollisuudet, pääkaupunkiseutua selvästi pienemmällä kustan-
nustasolla. Tutkittua tausta-aineistoa on mahdollista saada eri kaupunkialueita vertailevalla ”Elämisen taso” – selvityksellä. Selvityksen tekeminen aloitettiin vuoden 2007 aikana yhteistyössä Turun Seudun kehittämiskeskuksen, Salon Seudun kehittämiskeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Työ valmistuu vuoden 2008 aikana, jolloin kauppakamari myös julkaisee tutkimuksen. Tutkimuksessa tuotettavaa materiaalia tulee tehokkaasti hyödyntää alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Edunvalvonnan pitkän tähtäimen keskeisemmäksi tavoitteeksi asetetaan Turku – Helsinki -välin henkilöraideliikenteen perusteellinen parantaminen. Tämä tarkoittaa uuden ELSAradan rakentamista Salon ja Helsingin välille sekä kaksoisraiteen rakentamista Turun ja Salon välille. Ensimmäisinä tavoitteina on kaksoisraiteen saaminen Turku - Salo välille ja siihen liittyvän seutuliikenteen aloittaminen sekä ELSA-linjausten saaminen mukaan maakuntien kaavoitukseen. Elinkeinopolitiikan valiokunnan kokoonpano 2008 Immonen Juha (pj), aluejohtaja, Siemens Osakeyhtiö, Turku Oksa Martti (vpj), aluejohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Alhopuro Sakari, lääkintöneuvos, Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Antila Jukka, toimitusjohtaja, Suomen Varamiespalvelu Oy, Turku Euro Kalle, elinkeinojohtaja, Turun seudun kehittämiskeskus, Turku Hakala Jussi, toimitusjohtaja, Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja, SSO-Yhtymä, Salo Karppinen Lassi, toimitusjohtaja, Lindorff Oy, Turku Lahtinen Jarmo K, toimitusjohtaja, Vakka-Suomen Voima Oy, Laitila
11 1/2008 • ajan ajantasa tasa
kamarissa • tapahtuu Lauttamäki Seppo, senior vice president, Aker Yards Oy, Turku Levomäki Rikumatti, johtaja, Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salo Narvanmaa Taru, toimitusjohtaja, Veritas Henkivakuutus Oy, Turku Pakkala Marja-Liisa, toimitusjohtaja, Myllykoti Oy, Turku Rasila Matti, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki, Salo Salminen Pauli, toimitusjohtaja, Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Loimaa Savo Juho, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto, Turku Strandberg Hans, aluejohtaja, Tapiola-Yhtiöt, Turku Sundman Pekka, johtaja, V-S TEkeskus, Turku Tähtinen Markku, aluejohtaja, SatoRakennuttaja Oy, Turku ■
Kuva?
OK-Control Oy
sähköistää varsinaissuomalaista teollisuutta Naantalilainen OK-Control Oy on vuonna 1990 perustettu sähkö- ja automaatioasennusta sekä suunnittelua pääasiassa teollisuudelle tarjoava yritys. Yrityksen monipuolinen tuotevalikoima kattaa sähkötyöt suunnittelusta ja asennuksesta aina huolto- ja kunnossapitotoimintaan asti. Perheyrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos viime vuonna, jolloin toimitusjohtajana toimiva Vesa Kuisma lunasti enemmistöosuuden yrityksestä isältään Onni Kuismalta ja muilta omistajilta. Vesa Kuisma oli toiminut yrityksen toimitusjohtajana jo pari vuotta, joten hänen oli helppo ryhtyä yrittäjäksi. Sähköasennusurakointi on ollut OK-Control Oy:n toiminnan tukijalka alusta alkaen. Yrityksen pitkäaikainen toiminta teollisuuden sähköpalvelujen tarjoajana on antanut kokemusta monenlaisista kohteista. Yrityksen asiakkaat eivät ole vain varsinaissuomalaisia vaan OK-Control on tehnyt sähköistystöitä esimerkiksi Raisio-yhtymälle sen tuotantolaitoskohteissa mm. Venäjällä ja Virossa. Yritys on sähköistänyt myös Turun sataman matkustajaterminaalien sillakkeet eli maihinnousurampit. Tällä hetkellä meneillään on meripe-
Toimitusjohtaja Vesa Kuisma
lastusaluksen sähköistystöitä. Yritys on myös mukana uudistamassa tavaratalo Wiklundia. Henkilökuntaa yrityksellä on noin kaksikymmentä. – Ilmeisesti alamme ei ole kovin kiinnostava naisten keskuudessa, koska palveluksessamme ei ole tällä hetkellä yhtään naista, toteaa toimitusjohtaja Vesa Kuisma. Yrityksen
uudet konttoritilat valmistuivat vuonna 2006 Naantalin Karvetin teollisuusalueella olevan tuotantohallin yhteyteen. – Entiset tilamme tuotantohallin puolella olivat hyvin epäkäytännölliset, joten päädyimme tekemään kokonaan uudet tilat, johon saimme mm. hyvät neuvottelutilat, Kuisma kertoo. ■
12 ajantasa ajan tasa • 1/2008
aamu • kahvit
Mainostoimisto Briiffi 13.12.2007 ”Ei löytynyt mantelia puurosta!” harmittelivat Minna Tikakoski Priimus Paino Oy:stä (oik.)ja Sari Kangasniemi mainostoimisto Briiffistä.
Joulun tunnelmaan johdattivat Briiffin omat Tiernapojat
13 1/2008 • ajan ajantasa tasa
aamu • kahvit
IT Mill 25.1.2008
Toimitusjohtaja Joonas Lehtinen kertoi RIA (Rich Inter Applications) teknologiasta, johon erikoistuneita on Suomessa vain yksi toinen yritys heidän lisäkseen.
VAIKUTA JA VERKOSTOIDU! KAUPPAKAMARIN AAMUKAHVITILAISUUDET 2008 Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ovat saaneet erittäin hyvää palautetta: osanottajat ovat kokeneet ne erinomaisiksi tilaisuuksiksi laajentaa kontaktiverkostoaan. Jos siis haluat tutustua mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin & yrityksiin ja verkottua kahvikupin äärellä, olet lämpimästi tervetullut aamukahvitilaisuuteen HC TPS ”Eilen, tänään ja tulevaisuudessa” PERJANTAINA 7.3.2008, Turkuhalli, Business Club (klo 8.00 – 9.30) Isäntänä toimii toimitusjohtaja Seppo Sutela. Ilmoittautumiset 1.3.2008 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi Tapaamisiin jälleen aamukahvien merkeissä! MERKITSETHÄN KALENTERIISI MYÖS TULEVAT AAMUKAHVITILAISUUDET: Konica Minolta
9.4.2008
Mandatum Yksityispankki
14.5.2008
14 ajantasa ajan tasa • 1/2008
yritys • tietoa Hallitusten valintamenettelyissä kehitettävää Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää naisia, mutta nykyiset valintamenettelyt eivät tue naisten valintaa. Päteviä naisehdokkaita ei tunneta eikä osata edes etsiä, ilmenee Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä. Vastaajat kannattavat lähes yksimielisesti naisten määrän lisäämistä suomalaisten yritysten hallituksissa. Vastaajista noin 70 prosenttia katsoo, että valintamenettelyjen kehittäminen on tärkein keino lisätä naisten määrää yritysten hallituksissa. Naiset eivät näe sukupuolikiintiöitä tarpeellisina. Vain noin joka kymmenes vastaaja kannattaa naiskiintiöiden käyttöönottoa. Yli puolet vastaajista katsoo, että hallitustyöhön valmentava koulutus parantaa naisten mahdollisuuksia päästä yritysten hallituksiin. Myös vapaaehtoisia suosituksia kannatetaan. Vastaajista noin puolet uskoo naisten pääsevän helpommin yritysten hallituksiin, jos yrityksen hallinnointia koskeva ohjeisto ottaa kantaa hallitusten jäsenten sukupuolijakaumaan. Omistus vie naiset hallituksiin Yrityksen omistaminen on yleisin syy siihen, että naiset ovat mukana hallituksissa. Monet vastaajista kuuluvat yrityksen perustajiin tai ovat mukana perheyhtiön hallituksessa. Seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä nousevat esiin osaaminen, kokemus ja koulutus. Osaamisen ja pätevyyden merkitystä korostaa runsas kolmannes vastaajista. Suunnilleen saman verran vastaajista arvioi, että oma kiinnostus ja halu osallistua päätöksentekoon ovat tärkeimpiä syitä hallituksen jäsenyyteen. Vastausten perusteella on melko yleistä, että naiset päätyvät yritysten hallituksiin asemansa perusteella. Vastaajien joukossa on useita toimitusjohtajia, jotka osallistuivat työnsä puolesta hallituksen toimintaan. Lisäksi moni nainen toimii työnantajayrityksensä edustajana tytäryritysten hallituksissa. Noin 10 prosenttia vastaajista arvioi tulleensa valituiksi yrityksen hallitukseen ainakin osittain hyvien verkostojensa ansiosta. Vajaat 5 prosenttia vastaajista katsoo, että naissukupuoli on vaikuttanut merkittävästi valintapäätökseen. Kysely lähetettiin sähköpostitse huhtikuussa 2007. Kysely on osa kansainvälistä Women on Board -hanketta, jossa selvitetään naisten osallistumista
taloudelliseen päätöksentekoon. Kyselyyn vastasi 295 kauppakamareiden jäsenorganisaatiossa työskentelevää naista, jotka toimivat jonkin yrityksen hallituksessa tai ovat aikaisemmin olleet yrityksen hallituksen jäsenenä. Lisätietoja: Asiamies Pirjo Liukas (09) 6969 6623, 050 592 4679 Ekonomisti Maarit Lindström (09) 6969 6664, 040 531 8262 Yritysjohtajat ennakoivat maailmantalouden hidastumista Maailmantalouden suhdanneodotukset ovat selvästi laskeneet, arvioi Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja saksalaisen tutkimuslaitos IFO:n World Economic Survey -kysely. Suhdanneindikaattori heikkeni selvästi vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Arviot sekä tämän hetkisestä tilanteesta että odotukset seuraavan kuuden kuukauden kehityksestä ovat laskeneet. Lokakuussa 2007 toteutetun World Economic Survey -kyselyn suhdanneindikaattorin pisteluku (99.3) laski merkittävästi edellisestä elokuussa julkaistusta luvusta (113.6), mutta on kuitenkin vielä yli pitkän ajan keskiarvon (94). Odotukset taloustilanteen kehityksestä ovat muuttuneet varovaisemmiksi niin Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa kuin Aasiassakin. Suurin pudotus suhdanneindikaattorissa on nähtävissä Pohjois-Amerikassa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa taantuman riski on kasvanut. Asiantuntijat arvioivat myös USA:n dollarin edelleen heikkenevän selvästi suhteessa muihin valuuttoihin. Läntisessä Euroopassa suhdanteet ovat yhä keskipitkän aikavälin yläpuolella, samoin kuin Aasiassa. Aasiassa odotukset ovat kuitenkin laskeneet vähiten. Inflaatiopaineet pysyvät USA:ssa 2,8 %:ssa ja Länsi-Euroopassa 2,1 %:ssa. Aasiassa inflaatio-odotukset ovat hieman laskeneet: 2,7 %:sta 2,4 %:iin verrattuna edelliseen kyselyyn heinäkuussa. Inflaatiopaineet pysyvät korkeina erityisesti Lähi-Idässä, Itä-Euroopassa ja IVY-maissa. ”Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ja luottolaman riski sekä Yhdysvaltain talouden taantuman todennäköisyys yhdessä öljyn hinnan kallistumisen kanssa näkyvät selvästi tulevaisuuden odotusten hiipumisena kaikilla markkina-alueilla, mutta erityisesti Yhdysvalloissa. Euron vahvistuminen suhteessa USA:n dollariin vaikuttaa samansuuntaisesti Euroopassa”, kommentoi Kes-
kuskauppakamarin ekonomisti Maarit Lindström. ”Valtioiden rahastojen kasvavat varat ja niiden toiminnan läpinäkymättömyys ovat herättäneet huolta useissa maissa - myös Euroopassa. Protektionismin pelko ilmenee esimerkiksi pyrkimyksenä suojata strategisia sektoreita”, muistuttaa Lindström, joka toimii myös ICC:n kansainvälisen ekonomistiryhmän jäsenenä. Vastaavan huolen on ilmaissut ICC tuoreessa kannanotossaan. Lisätiedot: ekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, 09 6969 6664 pääsihteeri Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, 050 553 5319 Vertailu innovaatiojärjestelmistä Tekes on teettänyt vertailun Suomen innovaatiojärjestelmän kyvystä synnyttää, kehittää ja kansainvälistää kasvuyrityksiä. Vertailukohteina olivat Israel ja Massachusettsin alue sekä joitain osia Euroopasta. Vertailusta on tehty katsaus nimeltään VICTA (Virtual ICT Accelerator), jonka voi lukea Tekesin nettisivuilta. Julkaisun tekijän Juha Ruohosen Arvoketju Oy:stä mukaan suomalaisen innovaatiojärjestelmän tuki uusille kasvuyrityksille ei toimi menestyksellisesti. Vertailutulosten lisäksi raportissa on annettu suosituksia Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi kasvuyhtiöiden näkökulmasta. Verkkojulkaisu (englanniksi): www.tekes.fi/julkaisut/victa.pdf Viestintäpäällikkö Kai Kuoppamäki kai.kuoppamaki@helsinki.chamber.fi Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2008 Vuonna 2008 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu on I maksuluokassa 2,771 prosenttia, II maksuluokassa 4,971 prosenttia ja III maksuluokassa 5,871 prosenttia. Muiden työnantajien sosiaaliturvamaksu on 3,821 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksu 2008 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on palkkasumman ensimmäisen 1 686.000 euron osalta 0,7 % ja tämän ylittävältä osalta 2,9 %. Yrityksen osaomistajille maksettujen palkkojen osalta työnantajan työttömyysvakuu-
15 1/2008 • ajan ajantasa tasa
yritys • tietoa tusmaksu on 0,7 %. Osaomistajille maksettuja palkkoja ei oteta huomioon laskettaessa em. 1 686.000 euron palkkasummaa. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksun on 0,34 %. Osaomistajan palkasta perittävä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,12 %. Päivärahamaksu 2008 Palkansaajilta perittävä päivärahamaksu on 0,67 % vuonna 2008. YEL-yrittäjiltä peritään tämän lisäksi 0,14 %. Kyseiset erät sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin. Viitekorko ja viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2008 Korkolain mukainen viitekorko on 4,5 % ajalle 1.1.−30.6.2008. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 11,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla). Liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksen täyttöohjeet Verohallitus on julkaissut liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksen täyttöohjeet vuoden 2007 verotusta varten. Verohallitus muistuttaa, että kaikkien liikkeen- tai ammatinharjoittajien on annettava veroilmoitus 5 kehotuksetta. Veroilmoitus on annettava, vaikka verovuonna ei olisi ollut varsinaista toimintaa. Lisäksi veroilmoitus on annettava, jos verovirasto sitä erityisesti vaatii. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen 5 myös sähköisesti. Jos elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan sähköisesti, tulisi myös mahdolliset liitteet lähettää sähköisessä muodossa. Elinkeinonharjoittajan henkilökohtaisia tuloja koskeva esitäytetty veroilmoituslomake annetaan edelleen paperilomakkeella. Tarkempaa tietoa sähköisestä ilmoittamisesta saa verohallinnon internetsivuilta osoitteesta www.vero.fi/tyvi sekä Tyvi-palvelunumerosta 020 697 040. Vuorotteluvapaa jatkuu kahdella vuodella Vuorotteluvapaajärjestelmä jatkuu kahdella vuodella vuoden 2008 alusta. Vapaan voi pitää 31.12.2010 mennessä, jos siitä on sovittu vuoden 2009 aikana. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyvät lähes entisinä ja järjestelmä rahoitetaan edelleen työttömyysvakuutuksesta.
Työssäoloedellytystä yksinkertaistetaan palkattoman poissaolon laskemiseksi. Työssäoloa tulee olla ennen vuorotteluvapaan alkamista 13 kuukautta, johon voi sisältyä 30 päivää palkatonta poissaoloa. Aika pitenee kuukaudella. Muut muutokset koskevat vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhön paluuta. Vuorotteluvapaasta on tarkoitus säätää pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu. Eduskunta edellytti hyväksyessään lain jatkamisen, että vuorottelujärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2009 jälkeen. Lisätietoja: Hallitusneuvos Raila Kangasperko, TEM, puh. 010 60 48935, 050 3960201. Starttirahakokeilu vakinaiseksi Starttirahakokeilu vakinaistetaan vuoden 2008 alusta lähtien. Samalla starttirahan enimmäiskesto pitenee 10 kuukaudesta 18 kuukauteen. Starttirahana myönnettävä työllistämistuki on tarkoitettu yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Starttirahajärjestelmää muutettiin vuoden 2005 alusta kokeiluna niin, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi ryhtyville. Vuonna 2005 perustetuista starttirahayrityksistä oli vuonna 2007 toiminnassa edelleen runsas 87 prosenttia. Osuus on selvästi korkeampi kuin aloittavilla yrittäjillä yleensä. Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, TEM, puh. 010 60 48067. CERT-FI: Henkilötietoja kerätään verkosta Identiteettivarkaita kiinnostavat sähköisten asiointipalvelujen käyttäjien tiedot. Haittaohjelmia ja väärinkäytöksiä tutkittaessa on löydetty varastoituna suuria määriä käyttäjätietoja. Suomalaisten osuus kaikista löytyneistä tiedoista on kuitenkin vähäinen, kertoo CERT-FI:n vuosikatsaus 2007. Sähköiset asiointipalvelut ovat edelleen varsin haavoittuvia palvelunestohyökkäyksille, jotka voidaan toteuttaa mm. vertaisverkkojen avulla. Yhteistyön merkitys korostuu Haittaohjelmahavainnot suomalaisissa verkoissa ovat jonkin verran vähentyneet, vaikka laajakaistaliittymien määrä jatkaa kasvuaan. Suotuisaan
kehitykseen on vaikuttanut teleyritysten, tietoturvayhtiöiden ja tietoturvaviranomaisten sujuva yhteistyö sekä kansallinen lainsäädäntö ja tietoturvamääräykset. Tiedot ilmenevät Viestintäviraston tietoturvaloukkauksia käsittelevän CERT-FI-yksikön julkaisemasta vuoden 2007 tietoturvakatsauksesta. Katsauksessa tarkastellaan merkittävimpiä tietoturvallisuuden uhkatekijöitä, kuten haittaohjelmia ja niiden vaikutuksia Suomessa sekä tietomurtojen ja haavoittuvuuksien kehityssuuntausta ja tulevaisuuden näkymiä. Katsauksen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja yhteisöjä parantamaan tietoturvallisuusriskien hallintaa. Yritysnumeroihin soittaminen halpenee tuntuvasti Teleyritysten toisiltaan perimät tukkuhinnat alenevat helmikuun alussa noin kolmanneksen aiemmasta tasosta. Tukkuhintojen lasku näkyy myös yritysnumeroihin soitettujen puhelujen vähittäishinnoissa. Hinnat soitettaessa matkapuhelimesta valtakunnallisiin yritysnumeroihin ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen korkeat. Teleyritykset ovat neuvotelleet tukkuhinnoista Viestintäviraston aloitteesta loppuvuoden 2007 aikana ja päässeet sopimukseen uusista tukkuhinnoista 1.2.2008 alkaen. Viestintävirasto otti kesäkuussa 2007 kantaa yritysnumeroiden hinnoittelumalliin ja edellytti kalliisiin puheluhintoihin keskeisesti vaikuttavien, teleyritysten toisiltaan perimien tukkuhintojen tuntuvaa alentamista vuosien 2008 - 2010 aikana. Virasto edellytti niin ikään, että tukkuhintojen lasku näkyy myös yritysnumeroihin soitettujen puhelujen vähittäishinnoissa. Teleyritykset ovat nyt julkistaneet uudet yritysnumeroihin soittamisen vähittäishinnat, jotka tulevat voimaan alkuvuoden 2008 aikana. Uudet hintansa ovat tähän mennessä julkistaneet ainakin Elisa Oyj, TDC Song Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. Yritykset ovat alentaneet matkapuhelimista yritysnumeroihin soittamisen hintojaan keskimäärin reilut 30 prosenttia. Viestintäviraston näkemyksen mukaan vähittäishinnoissa on uudellakin hintatasolla tilaa hintakilpailulle, ja virasto toivookin teleyritysten tulevaisuudessa edelleen laskevan näiden palveluiden kuluttajahintoja lähemmäs muiden matkapuheluiden hintatasoa. Lisätietoa: www.ficora.fi ■
16 ajantasa ajan tasa • 1/2008
kansain • välistä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) perustaminen EU:n kilpailukykyministerit päättivät 23.11. Brysselissä neuvoston kokouksessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) perustamisesta ja yhteisistä teknologia-aloitteista. ”Päätös innovaatio- ja teknologiainstituutista on tärkeä. Sen avulla vahvistetaan EU:n kykyä muuntaa osaamisen tuloksia kaupallisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja innovaatioiksi. Perustettava instituutti on aidosti uudenlainen ratkaisu, jonka uskotaan tuottavan tuloksia Euroopan kannalta keskeisillä aloilla kuten uusiutuvat energiat ja ilmastonmuutos sekä uuden sukupolven tieto- ja viestintäteknologia”, totesi kokouksessa Suomea edustanut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Lisätietoa: http://www.ktm.fi/index. phtml?i=2348&s=222 Komissiolta kulutustavaroiden turvallisuuskatsaus Komissio pyrkii vahvistamaan tuoteturvallisuustarkastuksia. Yrityksillä on ensisijainen oikeudellinen vastuu markkinoille saatettavien lelujen turvallisuudesta, ja lähikuukausina yritysten oman turvallisuusvalvonnan tehokkuus aiotaan tarkastaa perusteellisesti. Tarkastuksen tuloksia odotetaan vuoden 2008 alkupuolella. Komissio haluaa vahvistaa jäsenvaltioiden markkinavalvonta- ja tulliviranomaisten toteuttamaa valvontaa. Tarkoituksena on erityisesti vahvistaa järjestelmien yhteentoimivuutta, koska niitä käytetään riskeistä ilmoittamiseen tullilaitoksessa sekä kuluttajia ja elintarvikkeita koskevissa nopeissa hälytysjärjestelmissä. Jäljitettävyys tuotteiden toimitusketjussa on tärkeää, ja siihen pyritään kehittämään käytännön ratkaisuja. Kulutustavaroille on tarkoitus asettaa jäljittämistä koskeva oikeudellinen vaatimus. Komissio vaatii myös, että leluihin merkitään asianmukaiset varoitukset niihin sisältyvien magneettien vaaroista. Yhteistyö Kiinan kanssa on edelleen tärkeää. Vaarallisia kulutustavaroita koskevan hälytysjärjestelmän (Rapex) raportissa todetaan, että Kiinan viranomaiset ovat aiempaa paremmin onnistuneet estämään vaarallisten tuotteiden tulon Euroopan markkinoille. Lisäksi Kiina ottaa joulukuuhun 2007 mennessä käyttöön hälytysjärjestelmän, jossa on käytetty mallina
Rapexia. Jatkossa komissio lisää teknistä tukea ja koulutusta kiinalaisille. Lisäksi tutkitaan Kiinassa käytettäviä valvontamekanismeja. Myös Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö tuoteturvallisuuden ja tuonnin valvonnan alalla on lisääntynyt viime kuukausina. Seuraavaksi on tarkoitus perustaa yhteinen työryhmä transatlanttisen talousneuvoston alaisuuteen. Lisätietoja komission kuluttaja-asiasivuilta: http://ec.europa.eu/consumers/strategy/index_en.htm Yhteiseurooppalaiset telemarkkinat 500 miljoonalle kuluttajalle EU:n televiestintäsääntöjä uudistetaan. Komission ehdottaman uudistuksen myötä EU-kansalaisille pyritään antamaan mahdollisuus hyötyä paremmista ja halvemmista viestintäpalveluista asuin- tai matkustuspaikasta riippumatta. Uudistus koskee niin matkapuhelimia, nopeita laajakaistayhteyksiä kuin kaapelitelevisiotakin. Uudistuksen keskeisiä tekijöitä ovat uudet kuluttajaoikeudet, esim. oikeus vaihtaa teleoperaattoria yhdessä päivässä, oikeus selkeisiin ja vertailukelpoisiin hintatietoihin ja mahdollisuus soittaa ilmaisnumeroihin ulkomailta. Ehdotuksella pyritään myös laajentamaan kuluttajien valinnanvaraa lisäämällä kilpailua. Viestintäverkkojen turvallisuutta parannetaan roskapostin, virusten ja muiden tietoturvahyökkäysten torjumiseksi. Uudistuksen tavoitteena on myös radiotaajuuksien uusjako, jolla laajakaista halutaan tuoda kaikkien ulottuville. Nykyisin EU:n maaseutualueilla keskimäärin vain 72 prosentilla väestöstä on mahdollisuus saada laajakaistayhteys. Siirtyminen digi-TV-lähetyksiin vapauttaa taajuuksia langattomille laajakaistapalveluille alueilla, joilla uuden kuituinfrastruktuurin rakentaminen on liian kallista. Jotta uudistuksen täytäntöönpano kävisi ripeästi ja tehokkaasti, aiotaan perustaa Euroopan telemarkkinaviranomainen. Viranomainen auttaa varmistamaan, että markkina- ja kuluttajasääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti, riippumattomasti ja ilman protektionismia kaikissa 27 EU-maassa. Ennen kuin komission ehdotuksesta tulee laki, se on hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Tämän on määrä tapahtua vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/infor-
mation_society/newsroom/cf/itemlongdetail.cfm?item_id=3701 Innovaatiot ja tekniikka – vastauksia ilmastonsuojeluun? Keskittävää aurinkovoimaa, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia... Uusia teknisiä ratkaisuja syntyy samalla kun tietoisuus ilmakehän lämpenemisen riskeistä kasvaa. Onko tekniikasta sitten antamaan riittäviä vastauksia ilmastonmuutoksen hallintaan? Kuultuaan lokakuussa Tokion, Washingtonin ja Pekingin tavoitteita Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle, Euroopan Parlamentin ilmastonmuutosvaliokunnan jäsenet punnitsivat asiantuntijoiden ja teollisuusväen kanssa uusien tekniikoiden mahdollisuuksia. "Tieteellisen ja teknisen kehityksen ongelmat ovat polttavin kysymys", painotti Belgian Philippe Busquin (sosiaalidemokraatit) EP:n väliaikaisen ilmastonmuutosvaliokunnan 15. marraskuuta kuulemisen aluksi. Kuulemisen teemavastaava ja entinen tutkimuskomissaari Busquin jatkoi: "EU:n tulee miettiä, kuinka se tarjoaa teollisuudelle kannustimia uuden tekniikan kehittämiseksi". Kuulemisen pääpuhuja, fysiikan nobelisti (1984) professori Carlo Rubbia luonnosteli "suurta muutosta", jotta ihmiskunnan "riippuvuus fossiilisista polttoaineista" – 80 prosenttia kuluttamastamme energiasta – saataisiin aisoihin. Ennusteiden mukaan energiankulutus kasvaa 2 prosentin vuosivauhtia, kun ihmiskunta lisääntyy yhden prosentin vauhdilla. Aurinkovoimaa Saharasta? Vain 40 000 neliökilometrin suuruinen autiomaa-ala (0,1 % aavikoista) saa vuosittain saman verran aurinkovoimaa kuin koko maapallon vuotuinen energiankulutus, Rubbia kertoi. Keskittävän aurinkovoiman tekniikka tekisi "suuren muutoksen fossiilisista polttoaineista aurinkoenergiaan" mahdolliseksi – keräämällä ja muuntamalla auringon säteilyn ensin lämmöksi ja sitten sähköksi. Ratkaisu "on olemassa ja käytettävissä", Rubbia korosti ja jatkoi tuumaamalla, että Sahara ei ole niin kaukana etteikö jopa 30 prosenttia tuotetusta aurinkoenergiasta voitaisi tuoda yli Välimeren. Käyttämällä Saharan aurinkoa antaisimme Afrikalle huomattavia taloudellisia kannustimia, hän lisäsi. Lisätietoa: http://www.europarl. europa.eu/news/public/story_page /064-13235-323-11-47-91120071115STO13223- 2007-19-11-
17 1/2008 • ajan ajantasa tasa
kansain • välistä 2007/default_fi.htm http://www.europarl.europa.eu/ comparl/tempcom/clim/default_en.htm EU-säännöillä torjutaan harhaanjohtavaa mainontaa Kaksi viikkoa ennen joulua tulivat voimaan EU:n uudet säännöt harhaanjohtavan mainonnan ja aggressiivisten myyntimenetelmien torjumiseksi. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä vahvistetaan harhaanjohtavan mainonnan vastaisia standardeja ja otetaan käyttöön aggressiivisia kaupallisia menettelyjä koskevat uudet standardit, jotka kattavat häirinnän, pakottamisen ja sopimattoman vaikuttamisen. Direktiivillä pyritään lisäämään kuluttajien ja yritysten luottamusta yhtenäismarkkinoihin, jotta nämä voivat hyödyntää rajat ylittävän kaupan mahdollisuuksia. Direktiivissä määritellään menettelyt, jotka ovat sopimattomia ja sen vuoksi kiellettyjä, annetaan säännöksiä, joilla pyritään ehkäisemään sopimattomille menettelyille erityisen alttiiden kuluttajien hyväksikäyttö, sekä esitetään myyntimenetelmien musta lista. Mustalla listalla on yli 30 menetelmää, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina. Näitä ovat mm. täkymainonta, jossa kuluttaja houkutellaan ostamaan yrityksen tuotetta mainostamalla sitä halpaan hintaan, vaikka tuotetta ei ole riittävästi varastossa. Listalla ovat myös perättömät ”ilmaiset” tarjoukset, perättömät väitteet tuotteen parantavista vaikutuksista ja lapsiin kohdistuvat suorat kehotukset. Harhaanjohtavan myynnin ja painostamisen vastaiset EU:n uudet säännöt kuuluvat maailman tiukimpiin – tosin vain puolet jäsenmaista on pannut direktiivin täytäntöön, eikä Suomi ole näiden joukossa. Komissio on aloittanut menettelyt niitä jäsenval-
tioita vastaan, jotka eivät ole vielä laatineet kansallisia sääntöjä. Lisätietoa: http://eur-lex.europa.eu/ LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L: 2005:149:0022:01:FI:HTML Arvonlisävero ajanmukaiseksi Komissio on esittänyt direktiiviehdotuksen, jolla pyritään nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan rahoitus- ja vakuutuspalvelujen arvonlisäverosääntöjä. Tavoitteena on turvata palveluntarjoajille tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla. Useimmat rahoitus- ja vakuutuspalvelut on vapautettu alv:stä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on kuitenkin vuodelta 1977 eikä se ole enää ajan tasalla. Koska rahoitus- ja vakuutuslaitokset eivät voi vähentää alv:tä omista palvelu- ja tavarahankinnoistaan, niiden palveluihin sisältyy piileviä alvkustannuksia, jotka puolestaan lisäävät niiden asiakasyritysten kuluja ja kertautuvat näiden tarjoamien palvelujen ja tavaroiden hinnoissa. Ehdotetut muutokset selkeyttävät säännöksiä, karsivat byrokratiaa ja vähentävät oikeusriitojen todennäköisyyttä. Direktiiviehdotuksessa määritellään alv-vapaat palvelut entistä tarkemmin. Pankit ja vakuutusyhtiöt voivat niin halutessaan pyytää, että niiden tarjoamista palveluista kannetaan arvonlisävero, mikä vähentää erityisesti yritysten välisistä palveluista maksettavaa vähennyskelvotonta veroa. Myös alv-velvolliset pankkien ja vakuutusyhtiöiden asiakkaat hyötyvät tällaisista verovähennyksistä. Tästä mahdollisuudesta säädetään jo voimassa olevassa alv-direktiivissä, mutta asianomainen säännös ei ole pakottava eivätkä kaikki jäsenmaat sovella sitä. Lisäksi ehdotetaan alakohtaista alv-vapautta ja verovapauden laajentamista kustannustenjakojärjestelyihin.
Tämä mahdollistaisi rahoituslaitosten toimintojen yhdistämisen ja kustannusten jakamisen ilman, että syntyy uutta vähennyskelvotonta arvonlisäveroa. Lisätietoa: http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/consultations/ tax/index_en.htm Julkinen kuuleminen ympäristöteknologian todentamisesta Euroopan komissio on laatimassa ehdotusta EU:n laajuisesta ympäristöteknologian todentamisjärjestelmästä (Environmental Technology Verification, ETV), jonka avulla voidaan luotettavasti todentaa uusien teknologioiden suorituskyky ja mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Tavoitteena on kerätä mielipiteitä esitetyistä päävaihtoehdoista, joiden pohjalta on tarkoitus laatia virallinen ehdotus vuonna 2008. Erityisesti tietoa kaivataan pkyrityksiltä. Kysely on saatavilla myös suomeksi. Lisätietoa kuulemisesta ja kysely löytyvät osoitteesta http://ec.europa. eu/environment/etap/consultation_en.htm Euroopan komission harjoittelupaikat Komission viiden kuukauden harjoittelupaikat jaksolle 1.10.2008—28.2.2009 ovat nyt haettavina. Hakuaika päättyy 1.3.2008. Tarkemmat ohjeet hakusivustolla: http://ec.europa.eu/stages/index_ en.htm Katso myös Euroopan komission Suomen edustuston sivu ”Harjoittelut komissiossa”: http://ec.europa.eu/finland/news/topics/language/harjoittelut_fi.htm
18 ajantasa ajan tasa • 1/2008
liikeyhteyksiä • etsitään A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA
USA A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware offers Environmental Consulting. Analytical Laboratory Services Detailed product description: Environmental Consulting Services i.e.industrial hygiene - asbestos, lead based paint, indoor air quality (mold dust). A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has water activated gummed tapes for sale to representatives, distributors and end-users. Detailed product description: Plain and reinforced gummed tapes could be printed. Cro-nel foam laminated to film or kraft and cohesively coated. Nyvel cohesively coated kraft. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware offers real estate services. Details: We provide real estate services around the world including Valuation and Advi-
sory, NAFTA Advisory, Disposition and Acquisition, and Logistics. Our Company also provides property management, maintenance, and construction services throughout the Mid-Atlantic A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A member of WTC Delaware has high temp. insulating materials for sale to manufacturers and end-users. Product details: Company manufactures a full line of refractory products for periodic and continuous furnaces and kilns operating at temperatures up to 1850º C. Alumina Fiber Products - Furnace / Kiln Linings - Vacuum Formed Products - Machined Parts - Refractory Brick Products – Others A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber A WTC Delaware member company wishes to sell a video surveillance system on cell. Product details: A software product that lets you access video cameras using your cell phone. Small system for 4 cameras, larger system accesses 16 cameras. Check your camera from anywhere you have cell phone connectivity.
A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware's clients offers strategic advisory services. Details: Technical assistance, consultation, information resources, specialized training and educational services, and program development are available through the Trusted Advisor program. Customized programs and services include assistance with risk/vulnerability assessment and development, evaluation and delivery of standards, guidelines, security/safety policies, procedures, and standard work practices. A World Trade Center Delaware Rebecca C Faber One of WTC Delaware's clients offers passport/Visa services. Details: International and multilingual services for both individual and corporate clients in the domestic and international spheres. These services include expedient assistance with passports, visas, and a wide range of international travel and business documents.
19 1/2008 • ajan ajantasa tasa
TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2008 MAALISKUU:
16.4.2008
Perhevapaat käytännönläheisesti
4.3.2008
Tullauksen ajankohtaispäivä
17.4.2008
Kehityskeskusteluilla tuloksia
5.3.2008
Palvele, vaikuta, menesty! Asiakaspalvelun tehotietoisku
22.4.2008
Incoterms 2000 - ulkomaankaupan toimitusehdot käytännössä
6.3.2008
Verosuunnittelua vai veronkiertoa?
22.4.2008
11.3.2008
INTRASTAT 2008 – tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä & erityistilanteita
Mikko Kuustonen: Selviytymistarinoita mahdottomasta maailmasta
23.4.2008
12.3.2008
Vuoden 2007 tilinpäätös –valmennuspäivä
Yrityksestä luopumisen vaihtoehdot ja niiden verotus
13.3.2008
Hyödynnä tilinpäätösinformaatio
24.4.2008
Uusi tilaajavastuulaki – käytännön kokemuksia
13.3.2008
Pörssi-ilta
28.4.2008
27.3.2008
Vuosilomalaki käytännönläheisesti
Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä
27.3.2008
Työaika ja siihen liittyvät korvaukset käytännönläheisesti
HUHTIKUU:
TOUKOKUU: 7.5.2008
Kauppakamarin ALV-päivä – ajankohtaista muuttuvasta arvonlisäverotuksesta
8.5.2008
Yritysverotuksen intensiivikurssi
3.4.2008
ALV:n peruskurssi
8.4.2008
Kiinteistöinvestointien ALV-uudistus käytännössä
Lisätiedot koulutuksista:
9.4.2008
Talouden ennustaminen, raportointi ja suoritusmittaus (BSC)
16.4.2008
Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot
Riitta Vesamäki puh. (02) 274 3445, riitta.vesamaki@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi
20 ajantasa ajan tasa • 1/2008
RRemburssisäännöt b i ää ö uudistuivat di i - mikä muuttui? Keskiviikkona 27.2.2008 klo 9.00 – 14.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Ulkomaankaupassa laajasti maksutapana käytetyt remburssit saivat uudet säännöt, jotka tulivat voimaan 1.7.2007. Tule kuulemaan, mitkä ovat keskeiset muutokset! Tilaisuuden tavoitteena on antaa tiivis tietopaketti myös ulkomaankaupan muista maksutavoista ja riskeistä. Seminaarin luennoitsijana toimii remburssiasiantuntija Risto Savolainen. Seminaarihintaan sisältyy kirja Uudet remburssisäännöt (ovh 30 €).
Tullauksen ajankohtaispäivä Tiistaina 4.3.2008 klo 12.00 – 15:30, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tule päivittämään tietosi tullausasioissa! Tullausasiointia nopeuttava sähköinen vientitullaus ELEX on tullut vaiheittain käyttöön vuoden 2007 kesäkuusta alkaen. Paperilla tapahtuvan yleisilmoittamisen korvaava sähköinen yleisilmoittaminen tulee pakolliseksi 1.7.2009 koko EU:n alueella. Sähköisten ennakkoilmoitusten käsittelyä varten Tulli rakentaa uuden tietojärjestelmän, saapumisen ja poistumisen yleisilmoituksia käsittelevän AREX-järjestelmän. Koulutuksessa perehdymme myös yhteisön tullilainsäädännön muutoksiin sekä AEO-todistukseen ja sen etuihin. Päivän asiantuntijoina toimivat tulliylitarkastaja Minnaleena Lehikoinen ja tulliylitarkastaja Tiina Aalto.
P l l vaikuta, Palvele, ik t menesty! t ! Asiakaspalvelun tehotietoisku Keskiviikkona 5.3.2008, klo 12:30 – 15:30 Asiakaspalvelu on viimeinen lenkki, joka lunastaa koko arvoketjun tuotekehityksestä tuotantoon, markkinoinnista jakeluun ja myyntiin. Palvelu on edullisin ja tehokkain keino differoitua kiristyvässä kilpailussa. Kun haluat voidella ketjusi, tule kuuntelemaan Tom Lundbergin kiitettyä palvelukoulutusta! ”Monesti perusasiat unohtuvat arjen työssä. Erinomainen ja herättelevä puheenvuoro!” ”Aloimme heti koulutuksen jälkeen kehittää palvelukonseptiamme. Kiitettävä kokonaisuus, josta saimme täyden hyödyn.” Koulutuksen tavoitteena on, että yksilöt ja organisaatiot löytävät uusia keinoja palvella asiakkaitaan menestyksellisesti. Pelkkä osaaminen ja ammattitaito eivät riitä. Palvelussa tarvitaan oikeaa asennetta ja ymmärrystä asiakkaan tarpeista.
OHJELMA: OHJELMA klo 8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 9.00 Tilaisuus alkaa Remburssisääntöjen uudistaminen ja muuta ajankohtaista ulkomaankaupan maksutavoista Riskien hallinta ulkomaankaupassa Maksuehdoista sopiminen Ulkomaankaupan maksutavat klo 14.00 Tilaisuus päättyy (lounas klo 11.30–12.30) Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 260 € + alv 22 %. Normaalihinta 380 € + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut sekä kirja Uudet remburssisäännöt (ovh 30 €). Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen. Ilmoittautuminen: 20.2.2008 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Eija Nurmi), faksilla (02) 274 3440 tai p j sähköpostilla eija.nurmi@turku.chamber.fi
OHJELMA: 11.45 – 12.00 Ilmoittautuminen 12.00 - 13.30 Sähköinen vientitullaus (ELEX) ja viennin muutokset 2008 13.30 – 14.00 Kahvitauko 14.00 - 14.30 Sähköinen ilmoitusmenettely tavaran saapumiseen ja poistumiseen EU:sta (AREX) 14.30 - 15.00 AEO - valtuutettu taloudellinen toimija 15.00 - 15.30 Yhteisön tullilainsäädännön muutokset Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 215 € + alv 22 %. Normaalihinta 315 € + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen. Ilmoittautuminen: 26.2.2008 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Eija Nurmi), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla eija.nurmi@turku.chamber.fi
OHJELMA: klo 12.00 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 12:30 Koulutus alkaa Kurssin keskeisiä teemoja: • Hehkua asiakkaan kohtaamiseen • Asiakkaan psykologinen äidinkieli • Kohinaa kassavirtoihin: hyvä palvelu ratkaisee • Palvelu osana strategiaa • Palveluhierarkiat ja innostuksen merkitys • Miksi menetämme asiakkaan? • Palvelun idea verkostotaloudessa • Mitä asiakas haluaa kuulla – ja mitä hän ei halua kuulla? • Myönteinen asenne tuo tuloksia heti Kuulemme kurssilla lukuisia esimerkkitapauksia ja havainnollisia opastuksia siitä, kuinka teoria siirtyy käytäntöön ja kuinka palvelu avaa liiketoiminnassa hanat kassavirroille. klo 15:30 Koulutus päättyy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 245 € + alv 22 %. Normaalihinta 365 € + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen. Ilmoittautuminen: 27.2.2008 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Eija Nurmi), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla sähköp postilla eija.nurmi@turku.chamber.fi
221 1/2008 • ajan ajantasa tasa
INTRASTAT 2008 – tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä & erityistilanteita Tiistaina 11.3.2008 klo 10.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Ajankohtaisseminaari EU:n sisäkauppaa – tuontia tai vientiä – harjoittaville yrityksille! Käytännönläheisessä seminaarissa pohditaan Intrastat-tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä ja erityistilanteita. Seminaarin alustajana toimii aikaisemmista tilaisuuksista erinomaista palautetta saanut tulliylitarkastaja Terttu Tähtivaara Tullihallituksen tilastoyksiköstä.
Ohjelma: Ohj l klo 9.30 – 10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 10.00 Tilaisuus alkaa INTRASTATin perusperiaatteet Ilmoitettavat tiedot ja soveltamisohjeita Ilmoitettujen tietojen korjaaminen Tilasto- ja alv-tietojen vertailtavuus Sähköiset ilmoitustavat klo 16.00 Tilaisuus päättyy (lounas klo 12.00–13.00, iltapäiväkahvi klo 14.15) Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 275 € + alv 22 %. Normaalihinta 415 € + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen. Ilmoittautuminen: 4.3.2008 mennessä puhelimitse (02) 274 3411 (Eija Nurmi), faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostilla eija.nurmi@turku.chamber.fi
Kurssien peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kurssipaikoista perimme 50 %:n osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. KATSO KEVÄÄN MUU KURSSITARJONTA INTERNETSIVUILTAMME: www.turku.chamber.fi
22 ajantasa ajan tasa • 1/2008
Yhteistoimintalaki uudistui – kaipaatko tietoa lain velvoitteista ? Laajeniko yhteistoimintalaki koskemaan myös yritystäsi ? Vai onko yrityksesi juuri rajan alla? Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.7.2007 ja sen velvoitteet koskevat soveltuvin osin siirtymäajan jälkeen vuoden 2008 alusta myös 20-29 henkeä työllistäviä yrityksiä.
TILAA TIETOISKU JURISTILTAMME
Yhteistoimintalaki koskee paljon muitakin tilanteita kuin irtisanomisia. Laissa on asetettu työantajalle erilaisia tietojenanto- ja suunnitelmavelvollisuuksia. Lisäksi laki täsmentää henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimista. Laki koskee myös voittoa tuottamattomia yhteisöjä ja säätiöitä. Lisäksi alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä kannattaa varautua velvoitteisiin, joita laki tuo, mikäli raja ylittyy. Turun kauppakamarin juristi Paula Heinonen neuvoo, mitä yrityksesi täytyy tietää yhteistoimintalain menettelyistä ja velvollisuuksista. Tarjoamme jäsenillemme maksuttoman tietoiskun, jonka aikana YT-lain päävelvoitteet käydään läpi.
Ota yhteys ja sovi aika: Paula Heinonen, puh. 274 3421, GSM 050 60166 tai paula.heinonen@turku.chamber.fi. Voit myös ehdottaa muita tietoiskuaiheita!