Kauppakamarilehti 3/2014

TURUN KAUPPAKAMARIN LEHTI

WWW.TURKU.CHAMBER.FI

3/2014

KEVYEMPI VEROTUS

kannustaa työntekoon PAINOLA JA INTERMAIL YHTEISTYÖLLÄ PITKÄ HISTORIA

›› 16

›› 20

TURISTI EI PIITTAA KUNTARAJOISTA ›› 8

LOIMAALAINEN YTK on alansa suurin ›› 24

BIODIESELIN MAAILMAN YKKÖNEN NESTE OILIN TEKNOLOGIAJOHTAJA LARS PETER LINDFORS

›› 12

VALOPILKKUJA HÄMÄRÄSSÄ

LYHYESTI LUKUINA

KÄTEVÄT APPS-SOVELLUKSET JA BLOGIVIHJEET KAUPPAKAMARI 1

19.–20.11.2014 Merilogistiikan ja meriteollisuuden messut Rolls–Royce

STX Finland

Koulutusta Seminaareja Tietoiskuja Verkostoitumista Rekrytointeja

Deltamarin Oy

Rolls–Royce

STX Finland

Kohtaamispaikka merilogistiikan ja meriteollisuuden ammattilaisille 19.–20.11.

NaviGate-messut vahvistavat alan elinvoimaisuutta ja luotaavat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja vahvan osaamisen hyödyntämiseen. Varaa messuosasto nyt!

Tapahtumassa esillä olevia tuotteita ja toimialoja ovat muun muassa: • meriteollisuus • laitetoimittajat ja suunnittelijat • varustamot, satamat ja sisävesiliikenne • laivaus ja huolinta • satamatekniikka

• • • • • •

logistiikka ja liikenne tutkimus ja koulutus rekrytointi meriturvallisuus viranomaistahot IT ja ympäristöteknologia

• • • • •

offshore varustelu ja sisustus materiaalin kehittäjät kansialueet tuotekehitys

Yhteistyössä:

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry

2 KAUPPAKAMARI

Ota yhteyttä ja kysy lisää: projektipäällikkö Sami Pietilä | p. 040 503 6292 | www.navigate.fi

PÄÄKIRJOITUS

VALOPILKKUJA HÄMÄRÄSSÄ KOTIKAUPUNKINI UUDENKAUPUNGIN

yritysmaailmasta näkyy valopilkkuja yleisen taloudellisen hämäryyden keskellä. Autoja valmistetaan entisten hyvien vuosien tahtiin, pitkään vireillä ollut syväväylä antaa paremmat kilpailuedellytykset lannoitteiden kaukovientiin ja monet yritykset investoivat tuotannon laajennuksiin. Kaupunki kärsii normaalisti nousukaudelle tyypillisestä vuokra-asuntopulasta. Turun suunnalla iloon on antanut aihetta telakkateollisuuden tulevaisuuden uusien mahdollisuuksien selkeytyminen.

VALTAKUNNAN TALOUDELLINEN uutisvirta on viime vuodet ollut hyvin mollivoittoista ja maailmanpolitiikan uhkakuvat lisäävät epävarmuutta tulevasta. Tuore valtiovarainministerikin varoitteli jo kolmannesta perättäisestä negatiivisen kasvun vuodesta kotimaassa. Talousviisaat pelkäävät Euroopan talouden taipuvan ”Japanin tielle”, deflaation ja kasvavan velkataakan painavan kasvun pitkäaikaisesti nollan tuntumaan.

KAIKKI VALOPILKUT ovat äärimmäisen

tärkeitä ja toivottavia. Eikö taloutemme perusasioita olekin usko tulevasta. Ihmisten halu ja tarmo saavuttaa tulevaisuudessa jotakin tätä päivää parempaa. Tuo usko antaa voimia yrittää elämässä eteenpäin.

Tulevaisuuden uskoa tarvitaan erityisesti vaikeina aikoina niin yritysmaailmassa kun yhteiskunnassa laajemminkin. Usko paremmasta tulevaisuudesta auttaa meitä ratkaisemaan ongelmamme ja löytämään uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

VALOPILKUT EIVÄT ratkaise meidän ongelmiamme, mutta antavat uskoa eteenpäin.

Toivon hartaasti, että vuoden kierron pimenevää syksyä valaisee isot ja pienet talouden valopilkut, jotka näyttävät tien eteenpäin, tien taloudellisesti terveempään tulevaisuuteen.

EERO SIPILÄ Uudenkaupungin kauppakamariosaston puheenjohtaja

TALOUDESSAMME TARVITAAN NYT VALOPILKKUJA

LYHYESTI LUKUINA

-15 1781

4

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN TÄMÄN

SUOMESSA PANTIIN VIREILLE TÄMÄN VUO-

YRITYSTUKIEN HALLINNOINTI ON KESKI-

vuoden toisella neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 27 800, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimista työpaikoista yli puolet, 18 500 eli 66 prosenttia, yksityisten yritysten tarjoamia.

den tammi-heinäkuun aikana 1 781 konkurssia, mikä on 83 konkurssia eli 4,5 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 113, mikä on 11,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

tetty neljään ELY-keskukseen. Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat jatkossa kaikki yritystukiin liittyvät asiat. Mallia sovelletaan myös yrityksen sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksissa.

KAUPPAKAMARI 3

O l e mme sie l l ä missä asiak k aat k in.

Mitä paremmin tunnemme asiakkaamme, sitä paremmin osaamme auttaa heitä. Tunnemme paikallisen elämänmenon, tiedämme mihin pitää varautua ja mistä löytyy mahdollisuuksia.

Me LähiTapiolassa tarjoamme paikallista ja henkilökohtaista raha-asioiden ja vakuuttamisen asiantuntijapalvelua.

Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

LähiTapiola Varsinais-Suomen alueella: Turku, Kaarina, Raisio, Masku, Naantali, Lieto, Paimio, Riihikoski, Nousiainen, Mynämäki, Taivassalo, Vehmaa

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

WHERE INNOVATION MEETS SOPHISTICATION

MARINE INDUSTRY CRUISE SHIPS, FERRIES, ROPAX

OFFSHORE INDUSTRY OFFSHORE RIGS, OFFSHORE VESSELS

CONSTRUCTION INDUSTRY HOTELS, RESORTS

DESIGN | CONSTRUCTION | MAINTENANCE ALMACO Group is the trusted provider for Accommodations and Food Handling Solutions to owners and builders in the Marine, Offshore and Construction industries worldwide.

4 KAUPPAKAMARI

Learn more about ALMACO’s solutions at www.almaco.cc

SISÄLTÖ

3/2014

SEURAA MEITÄ FACEBOOK / TWITTER / LINKEDIN / FLICKR

JULKAISIJA TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA JAANA MÄKIKALLI TOIMITUSSIHTEERI SATU LEHENBERG KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO JAANA MÄKIKALLI KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI JAANA MÄKIKALLI PUH. 050 3037725 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

Verotus vaikuttaa yksilön ja kansantalouden toimintaan.

16

ELINKEINOELÄMÄ

TIETOJA JA TAITOJA

8 URAPOLKU Turisti ei piittaa kuntarajoista

6 KOMPASSI Digitalisaatio vapauttaa resursseja rutiineista

7 B&A VINKIT Kätevät apps-sovellukset

20 KEHU KAVERIA Yhteistyöllä pitkä historia

12 HENKILÖ Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

JÄSENKENTTÄ

26 KOULUTUSKALENTERI 28 KAMARISSA TAPAHTUU Tapahtumia ja tilaisuuksia 30 Ammattiopiskelijat kohtaavat ensi vuonna Turussa

27 LAKIASIAA Vuorotteluvapaan muutokset pähkinänkuoressa

16 TEEMA Kevyempi verotus kannustaa työntekoon 24 ALUEELTA Loimaalainen YTK alansa ykkönen

KANNEN KUVA LEHTIKUVA KAUPPAKAMARI 5

KOMPASSI

KIRJA

ORGANISAATIO ELÄÄ JA ESIINTYY SOMESSA

NYT PUHUTTAA

Digitalisaatio vapauttaa resursseja rutiineista DIGITALISAATIO EI kosketa vain startuppe-

SANO SE someksi 2 – Organisaation

käsikirja sosiaaliseen mediaan kertoo, miten yrityksen tai yhteisön kannattaa elää ja esiintyä somessa. Kirja on kirjoitettu työelämän tarpeisiin, ja sen näkökulmana on kirjallinen ja kuvallinen yritysviestintä sosiaalisessa mediassa.

OPAS ON kirjoitettu käytännönläheisesti.

Kirjassa on runsain mitoin vinkkilistoja, keissejä, kiteytyksiä ja esimerkkejä, miten yritys toimii Facebookissa, miten yritysblogia kirjoitetaan ja miten keskustelupalstoilla kannattaa vastata palautteeseen.

MITEN YRITYS HYÖTYY SOMESTA?

KIRJAA EI tarvitse lukea kerralla kannes-

ta kanteen, vaan sieltä voi poimia paloja kulloiseenkin tilanteeseen. Lopusta lötyy somesanasto somenoviiseille.

KIRJAN SISARTEOS Sano se someksi 1 – Ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan keskittyy asiantuntijan ja yksityisyrittäjän toimintaan somessa.

KIRJOJEN KIRJOITTAJA Katleena Kortesuo on suosittu tietokirjailija ja bloggaaja. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa asiakaspalvelusta, verkkokirjoittamisesta, bloggaamisesta ja henkilöbrändin viestinnästä.

6 KAUPPAKAMARI

ja, verkkoliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä tai peliteollisuutta. Se koskettaa kaikkia yrityksiä, julkisia toimijoita, kolmatta sektoria ja yksilöitä, riippumatta siitä ollaanko tekemisissä bittien vai atomien kanssa. Digitalisaatio terminä kattaa kokonaisvaltaisen teknologisen murroksen joka mahdollistaa tuottavuuden ja tehokkuuden voimakkaan kasvun.

Digitalisaatio automatisoi työtä, palveluita ja tuotantoa entistäkin pidemmälle. Se tuottaa suuria määriä tietoa ja on tuonut valtavan määrän informaatiota jokaisen meidän saatavillemme ja näin muuttanut mm. perinteisiä valtarakenteita. Mitä tulee digitaalisiin tuotteisiin, niiden valmistaminen ja jakelu on hyvin erilaista: yksi tuote riittää kaikille maailmassa, se ei kulu ja kerran tehtyä voidaan kaiken aikaa muokata joko uudeksi tai eri kohderyhmille suunnatuksi erilaiseksi tuotteeksi.

Manuaalinen, analoginen ja fyysinen maailma ei kuitenkaan ole katoamassa mihinkään. Se on saanut rinnalleen virtuaalisuuteen, tietotekniikkaan, työn automatisointiin sekä ihmisten ja koneiden ennennäkemättömään yhteistyöhön perustuvan uuden maailman. Tätä kehitystä ja sen mahdollistamia uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja ja perinteisempien yhdistelmiä tehokkaasti hyödyntämällä on saavutettavissa merkittävää kilpailuetua.

Sekä yrityksen sisällä että asiakkaiden suuntaan.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos on jo tapahtunut, mutta yritysten ja organisaati-

oiden isompi aalto digitalisaation hyödyntäjänä on vielä jostain syystä kokematta.

Vapaa-ajalla hyödynnämme esimerkiksi erilaisia pilvipalveluita ja viestinnän monikanavaisuutta jo luontevasti, mutta toimistoissa ja työpaikoilla emme. Toisinaan tätä perustellaan tietoturvalla tai ajanpuutteella, joskus muutosvastarinnalla. Tulee kuitenkin muistaa, että myös työpaikalla toimimme kuin kuluttajat: käytämme mieluummin niitä työkaluja, jotka ovat meille helppoja ja luontevia ja joissa käytettävyys on kohdallaan. Näillä tekijöillä on positiivinen vaikutus mm. työmotivaatioon ja sen kautta työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ensimmäinen askel on suhtautua muutokseen positiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Seuraava askel on pohtia, mitä omassa liiketoiminnassamme tai prosesseissamme voitaisiin tehdä tehokkaammin hyödyntäen uutta teknologiaa ja näin vapauttaa resursseja rutiineista tärkeämpään käyttöön. Sukupolviemme välillä on stereotyyppisesti ajatellen jonkin verran eroa digitaaliseen maailmaan suhtautumisessa, mutta kyytiin ehtii vielä hyvin. Sukupolvien väliseen kuiluun meillä ei ole varaa. Tarvitsemme kehittyäksemme kasvuhakuisia ja kansainvälistyneitä yrityksiä, jotka pystyvät läpi koko organisaation visionääriseen ajatteluun sekä suhtautumaan muutokseen positiivisesti. teksti: Tomi Virtanen asiamies, Turun kauppakamari

APPS-VINKIT / NIINA MUSTONEN PILKUN PAIKKA

Viestinnän ammattilaisten oma blogi, jota ylläpitää ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry.

Artikkelit eivät edusta ProComin virallista näkemystä, vaan ovat kirjoittajien omia kannanottoja. http://viestijat.fi/category/pilkun-paikka/

ZEELAND

Näkemyksiä mm. viestinnästä, somesta ja markkinoinnista alan ammattilaisten silmin. http://zeeland.fi/ blogi

TUHAT SANAA

Tuija Aalto seuraa arjen digitalisoitumista työkseen ja huvikseen. http://tuijaaalto. blogspot.fi/

9+1 SYYTÄ

ANSIOMERKIT. JÄSENENÄ SAAT KESKUSKAUPPAKAMARIN ANSIOMERKIT JÄSENHINTAAN

kannattaa.

Kauppakamarin jäsenenä yrityksesi saa ansiomerkkien lisäksi monia rahanarvoisia etuja:

KAUPPAKAMARIN JÄSENYYS

Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin.

2. JURIDINEN NEUVONTA. Käytä jäsenille maksutonta puhelinneuvontaa mm. työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3. ULKOMAANKAUPAN ASIAKIRJAT. 50% alennus Ata carnet -tulliasiakirjoista.

4. KAUPPAKAMARI -lehti. Maksutta neljä kertaa vuodessa.

5. VUOSIKIRJA ja kontaktit. Vuosikirjasta löytyvät kauppakamarin jäsenet sekä suosittu toimialahakemisto.

6. TALOUSHALLINNON ja ulkomaankaupan kansiot jäsenhintaan.

7. KESKUSKAUPPAKAMARIN ansiomerkit jäsenhintaan.

8. MESSULIPPUJA Turun Messu- ja Kongressikeskuksen messutapahtumiin jäsenhintaan.

9. ESCROW-LÄHDEKOODIPALVELU jäsenille edullisemmin.

1. KEHITÄ OSAAMISTASI.

KAUPPAKAMARI 7

KOMPASSI

URAPOLKU ANNE-MARGET HELLÉN

Turisti ei piittaa kuntarajoista!

Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén on tehnyt kuntarajoista riippumatonta matkailutyötä jo yli viisitoista vuotta. Muutenkin hänen uransa on ollut monipuolinen ja yllätyksiä täynnä.

TOIMIN TÄLLÄ hetkellä Turun matkailujoh-

tajana sekä Turku Touring Oy:n toimitusjohtajana. Olen myös Suoman (Suomen Matkailun Alueorganisaatioiden yhdistys) puheenjohtaja. Järjestöön kuuluu parikymmentä alueorganisaatiota ja yli 70 I-kilven omaavaa neuvontapistettä sekä yhteistyöjäseniä. Suoma tekee kiinteää yhteistyötä MaRan (Matkailu- ja ravintolapalvelut ry) kanssa, jonka työryhmissä myös olen jäsenenä.

ERITTÄIN ANTOISANA pidän myös kansainvälisiä tehtäviäni Cruise Baltic –johtoryhmässä ja European Cities Marketing (ECM) järjestössä, johon kuuluvat Euroopan turistikaupungit. Arkipäivää ovat kontaktit Ruotsiin ja kotimaassa erityisesti Ahvenanmaalle ja Helsinkiin.

VALMISTUMISEN JÄLKEEN olin Suomen Yhdyspankin pääkonttorissa Lappeenrannassa. Työskentelin siellä asiakaspalvelussa ”Vekselit”-kyltin alla. Tykkäsin kovasti pankkialasta ja työstäni lainaosastolla.

TAKAISIN TURKUUN tultuani sain työpaikan Turun Osuuskaupan pääkonttorista osastosihteerinä. Työskentelin ryhmäpäälliköiden kanssa: neljä miestä, joilla oli jaetut

vastuualueet. Muistan miten mukavaa oli organisoida inventaarioita: inventaariopäivinä maaseutumyymälät olivat kiinni ja inventoimme kaiken, myymälänhoitajat tarjosivat lihasoppaa ja tunnelma oli mukava. Silloin oli monta pientä osuuskauppaa ympäri maakuntaa. Muistan senkin, kun perustettiin Sokos-halleja ja ensimmäiset pakatut lihat tulivat. Se herätti kuluttajissa ensin hämmennystä. Kuukauden päätyttyä soitin jokaiseen myymälään ja kysyin myyntiluvut, sitä statistiikkaa sitten tutkittiin.

TEHTÄVÄSTÄ JÄIN äitiyslomalle, kun poikani Mikael (nykyään yrittäjä) syntyi.

Vaikka viihdyin hyvin, hain uutta työpaikkaa ja olin ennen Naantalin pestiä STTK:n suurimman jäsenliiton toimistonhoitajana.

Vastasin koulutusten organisoinnista kaikkine järjestelyineen ja talousasioista. Olin myös toteuttamassa ”Yhdessä pystymme parempaan” -tapahtumaa, jossa palkansaajajärjestöt esittäytyivät ja mukaan sain myös Yksityisten Työttömyyskassan ja V-S Yrittäjät. Vierastan vastakkainasettelua ja kannatan yhteistyötä. Yhteistyö on myös nykyisen organisaationi tärkein arvo.

OLEN AINA pitänyt sekä laskentatoimesta

VAKIOT KOULUTUS

Yo-merkonomi, Mti (Tiedottajan tutkinto), eMBA loppusuoralla, tiedotusopin opintoja sekä kieliopintoja ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Kesätyö leipomossa

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Valinta Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtajaksi. Oli myös upeaa tulla valituksi Suomen positiivisimmaksi pomoksi 2008 ja Valtakunnan Matkailuhenkilöksi seuraavana vuonna MUISTA! Anne-Marget Hellén.

8 KAUPPAKAMARI

Vastoinkäymisistäkin löytyy aina jotain positiivista!

että markkinoinnista ja myynnistä. Tämän työn ohella minulla oli oma toiminimi ja tein kymmenisen vuotta free-lancerina lehtijuttuja, vuosia muotijuttuja esim. kaupunkilehti Turkulaiseen. Olin Kaarinan Yrittäjät ry:n hallituksessa sihteerinä ja kahtena eri vuonna messupäällikkönä tekemässä Kaarinan Yrittäjämessuja. Tuolloin Kaarinan elinkeinolautakunnan esityksestä sain Kaarina-mitalin yrittäjyyden eteen tekemästäni työstä.

NAANTALIN MATKAILU Oy:n toimitusjohtajana (1993-1998) sain näkökulmaa matkailun huipputuotteisiin eli Naantalin musiikkijuhliin, Muumimaailmaan ja Kultarantaan. Naantalissa oli dynaaminen tekemisen meininki ja päätöksenteko oli ripeää. Yhtäkkiä tulinkin valituksi Turkuun, vaikka ajattelin vain katsoa mielenkiinnosta hakuprosessin. Tämä on inspiroiva työ. Teen työtäni intohimoisesti edelleen.

Minulla on hyvä porukka, jolle haluan antaa luottamusta ja vastuuta. En pomota, se ei kuulu tyyliini. Haluan antaa vastuuta ja sen jälkeen työrauhan.

OLEN HARRASTANUT opiskelua työn ohella: Kirjanpidon tutkinto, Tiedottajan tutkinto, Tiedotusopin approbatur, Journalistiikan kursseja, ranskan kieltä, italian kieltä… enkä ole oikein hyvä erottamaan työtä ja vapaa-aikaa. Rakastan lyhyitä kaupunkilomia. En tarvitse pitkää yhtenäistä lomaa, viikko silloin, toinen tällöin ympäri vuoden on hyvä. Nyt minulla on kaksi lapsenlasta, 3-vuotias Leon ja 1-vuotias Lily-Ann. On fantastista puuhailla heidän kanssaan.

KOKKAAMINEN ON myös rakas harrastukseni, ollut aina. Inspiraatiota haen usein matkoilta, mutta TV:n kokkiohjelmia en katso, kun en muutoinkaan osaa televisiota katsoa!

KUNTOSALILLA KÄYN säännöllisesti, siellä personal trainerini Timo Kujanen pitää huolta siitä, että minulle räätälöidyn kuntoilutunnin aikana ei työasioita kerta kaikkiaan pysty ajattelemaan! Suosittelen kaikille!

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel?

Finnvera voi rahoittaa yrityst채, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Ota yhteytt채!

Lue Team Finland -rahoitusohjelmasta www.letsgrow.fi

www.finnvera.fi

Tykkää meistä Facebookissa!

OSAAMINEN ON MENESTYSTEKIJÄ.

KASVATA OMAA JA HENKILÖSTÖSI OSAAMISTA. Kysy lisää yrityskohtaisista koulutus- ja kehittämispalveluistamme: p. 044 7704 279 tai myynti@sskky.fi SALON SEUDUN AIKUISOPISTO • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo • www.sskky.fi/aikuisopisto

Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä Meillä on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa.

Kuuntelemme, sparraamme ja avaamme uusia näkökulmia.

kpmg.fi

10 KAUPPAKAMARI

12 KAUPPAKAMARI

maailman suurin uusiutuvassa dieselissä HENKILÖ

Liikenneasioissa investoinnit ja Suomalainen, valtioenemmistöinen Neste Oil on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi. Biopolttoaineet ovat vielä jonkin verran kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset. Neste Oilin teknologiajohtajan Lars Peter Lindforsin mukaan biopolttoaineet voivat nousta 10 - 15 vuoden kuluessa edullisemmiksi kuin perinteiset.

TEKSTI HEINO YLISPOHJA KUVAT LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

KAUPPAKAMARI 13

N LARS PETER LINDFORS

NESTE OILIN

teknologiajohtaja.

SYNTYNYT 1964

Maarianhaminassa.

PERHESUHTEET

vaimo, kolme poikaa.

OPINNOT DIPLOMI-INSINÖÖRI,

Chalmers tekniska högskola, Göteborg, tekniikan tohtori Åbo Akademi, MBA Henley Management College.

NESTE OILIN

palvelukseen 2007.

Vastuualueena tutkimus ja tuotekehitys, investointien hallinta, informaatioteknologia, liiketoimintaprosessit sekä epäsuora hankinta.

TOIMINUT AIKAISEMMIN

Neste Oilin teknologiaja strategiajohtajana, tutkimus- ja teknologiayksikön johtajana ja ruotsalaisen Perstorpkonsernin kehitysjohtajana.

VUODEN 2014

teknologiajohtaja -palkinto (CTO of The Year Award/TAF, Sitra, Spinverse), Vuoden 2013 energiatekopalkinto (Tekniikka & Talous), Vuoden 2014 innovaatiopalkinto (Talentum, Talouselämä).

HARRASTUKSET

urheilu yleisesti, tennis, golf, saaristoelämä.

14 KAUPPAKAMARI

este Oilin teknologiajohtaja ”Kun löydämme lisää tähdevirtoja, biodieselin Lars Peter Lindfors kertoo, että hinta laskee. Yleisesti uskotaan, että fossiilisen öljyn hänen yhtiönsä on maailman hinta jatkaa nousuaan. Tulee vääjäämättä päivä, jolloin ykkönen, kun puhutaan biobiopolttoaineet ovat edullisempia kuin fossiiliset”, arvioi polttoaineista. Neste Oilin oma patentoitu Lindfors. tuote on nimeltään NEXBTL-diesel, jota Neste Oil on investoinut tähän mennessä noin 1,5 viedään Pohjois-Amerikkaan asti. Lindforsin miljardia euroa uusiutuvaan energiaan. mukaan se on maailman puhtainta poltto”Valtiolta eli veronmaksajilta emme ole saaneet ainetta. minkäänlaista tukea tutkimus- tai tuotekehitystyöhömBiopolttoaineiden tutkimus- ja keme liittyen NEXBTL:ään”, vaan olemme rahoittaneet hittämistyö on kestänyt Neste Oilissa kehitystyön itse, kertoo Lindfors. parikymmentä vuotta. Työ alkoi puunjaViime vuonna valtio tuki uusiutuvien energiamuotolostusteollisuuden sivutuotteena syntyväsjen kehitystyötä ja niiden käyttöä noin 450 miljoonalla tä mäntyöljystä, josta voidaan valmistaa eurolla. biodieseliä.

Uusiutuvat polttoaineet toivat Neste Oilille viime Biodieselin valmistus alkoi koeluontoivuonna 2,5 miljardin liikevaihdon. Liikevaihto kokosesti pienellä laitoksella Neste Oilin Porvoon naisuudessaan oli 17,5 miljardia euroa. Neste Oil on jalostamolla 1997. Vuodenvaihteessa 2007nykyään Suomen suurin yhtiö liikevaihdolla mitattuna.

2008 alkoi varsinainen Voittoa biopolttoaineet kaupallinen tuotanto. toivat vähän alle 300 milYhtiön käyttämistä uujoonaa euroa eli noin puolet BIOPOLTTOAINEIDEN siutuvista raaka-aineista koko yhtiön vertailukelpoiKYSYNTÄ KASVAA jo 66 prosenttia on sesta liikevoitosta.

JATKUVASTI jätteitä ja tähteitä.

Lindfors myöntää, että myös metsäyhtiö UPM on tulossa biodieselmarkkinoille syksyn 2014 aikana.

TEURASTAMOJÄTTEISTÄ BIODIESELIÄ UPM on nostanut mitätöintikanteen Nesteen Tällä hetkellä Neste Oil käyttää Suomen kaikki saatavilpatenttia kohtaan. Asian käsittely on kesken la olevat teurastamojätteet biodieselin tuotantoon. välimiesoikeudessa.

Kalarasvajätettä tulee kalanperkauslaitoksilta Aasias”Meidän patenttimme on jo vuodelta ta. Kasviöljyjätettä, kuten palmuöljylietettä, tulee myös 1997 ja siellä mainitaan mäntyöljy eli ei se Aasiasta. Myös käytetty paistinrasva kelpaa biodieselin mäntyöljypohjainen diesel ole uusi asia”, valmistukseen. kuittaa Lindfors. ”Joka vuosi löydämme kaksi uutta tähdevirtaa, jotka kelpaavat meille biodieselin tuotantoon. Tähteiden TÄHTEISTÄ RAAKA-AINETTA osuus voi nousta tulevaisuudessa lähelle 100 prosentNeste Oil valmistaa neljällä tuotantolaitoktia. Seuraavan sukupolven raaka-aineita ovat maa- ja sellaan – Porvoossa, Rotterdamissa ja Sinmetsätalouden biomassat”, arvioi Lindfors. gaporessa – uusiutuvaa biodieseliä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkia laitoksia METSÄ EI RIITÄ ajettiin täysillä 2013 ja niin myös kuluvana Nykyään maailmassa tuotetaan noin 20 miljoonaa vuonna. Liiketoiminta on voitollista. tonnia biodieseliä, josta noin 15 prosenttia on uusiuLähimmän kilpailijan kapasiteetti jää 400 tuvaa, hiilivetypohjaista dieseliä. Se on prosentti koko 000 tonniin vuodessa. maailman polttoainekulutuksesta. ”Olemme neljästä viiteen vuotta edellä ”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kuitenkin koko kilpailijoitamme”, arvioi Lindfors. ajan, kun ympäristövaatimukset maailmalla kiristyvät.

Biodieselin raaka-aineista jo 66 prosenttia Suomessa puhutaan metsistä biopolttoaineiden lähteetulee erilaista tähdevirroista. Loppuosa on nä, mutta metsälle on muutakin, arvokkaampaa käyttöä palmuöljyä. Neste Oilin mukaan sen käyttäkuin valmistaa puusta polttoainetta. Metsäbiomassasta mä palmuöljy, alle miljoona tonnia vuodessa, ei tehdä vielä missään maailmalla rahaa biopolttoaineison 100-prosenttisesti sertifioitu eli se on sa.” tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden Lindfors selventää, että tarvitaan miljoona kuutiota mukaisesti. puuta, josta voidaan maksimissaan saada 100 000 tonTällä hetkellä biopolttoaineiden valmistus nia biopolttoainetta. on jonkin verran kalliimpaa kuin perintei”Pitää ymmärtää mittasuhteet. Jos haluamme vaikutsen, fossiilisen dieselin valmistus. taa globaalisti maailman ympäristökehitykseen, silloin

tarvitsemme myös ulkomaisia raaka-aineita.

Totta kai suosimme aina kotimaista, kun se on mahdollista.

Tällä hetkellä Neste Oil ajaa Naantalin jalostamolla mäntyöljypikeä, josta se tuottaa huippulaatuisia uusiutuvia polttoaineita ainoana maailmassa.

KEMIAN TEOLLISUUS YKKÖSEKSI VIENNISSÄ Monelle voi olla yllättävä tieto, että kemianteollisuus on noussut Suomen suurimmaksi viejäksi. Leijonanosa menestyksestä kuuluu Neste Oilille. Nokian tilalle on tullut Neste Oil. ”Olemme iloisia, että olemme luoneet uutta liiketoimintaa Suomeen. Biopolttoaineiden lisäksi maailmanlaajuinen kestävä kehitys on meidän toinen kivijalkamme.

Olemme Global 100 -listauksen mukaan maailman kuudenneksi vastuullisin yhtiö”, kehaisee Lindfors.

Suomi on maailman huippuluokkaa uusiutuvan energia käytössä. Osuus suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on noin 40 prosenttia. ”Me kannustamme kaikkia ratkaisuja puhtaamman ja kestävän kehityksen mukaisen energian tuottamiseksi liikenteeseen ja sähköntuotantoon”, sanoo Lindfors.

Neste Oil tutkii myös leväöljyn mahdollisuuksia energiantuotannossa. Bakteerien tai levien geenien rakenteita muuntelemalla voidaan saada haluttuja hiilivetyjä, joista voi olla mahdollista tuottaa polttoaineita. ”Visioita ihmiskunnalla pitää olla eli eteenpäin pitää mennä myös energiatuotannossa. Aaltovoima ja aurinkokennot ovat myös mahdollisuuksia, joita ei pidä unohtaa.”

LÄPIMURTOJA KYMMENEN VUODEN SISÄLLÄ Lindfors sanoo odottavansa, että liikenteessä on kymmenen vuoden kuluttua, vuonna

Neste Oil käyttää monta erityyppistä raaka-ainetta biopolttoainetuotannossaan.

2024, jossain mittakaavassa kannattavasti maa- ja metsätalouden biotuotteista valmistettuja polttoaineita. ”Levien energiakäytössä tulee läpimurto seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suomessakin levistä tiedetään paljon, on esimerkiksi levälajikkeita, jotka viihtyvät kylmässä vedessä. Samoin ehkä aaltovoimassa tulee uusia keksintöjä.”

Lindfors uskoo, että myös kasvien fotosynteesiä, yhteyttämistä, voidaan geenimanipuloida niin, että bakteerit saadaan sokerin sijasta tuottamaan hiilivetyjä, jolloin tie uusiin biopolttoaineisiin olisi auki. Siinä tutkimuksessa Yhdysvallat ja Australia ovat maailman kärkeä.

Energiapulaan Lindfors ei usko. ”Perinteisiä energiamuotoja eli öljyä ja kaasua riittää maailmassa. Rinnalle tulevat liuskekaasu ja –öljy. Lisäksi me ja kilpailijamme kehitämme koko ajan uusia biopolttoaineita. Öljynjalostus on noin sata vuotta vanhaa.

Uusiutuvat polttoaineet ovat vasta kehityksensä alkupäässä.”

Kevyempi verotus kannustaa tyรถntekoon 16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Verotuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiotuloverotusta on kevennettävä, jotta työpanos ja tuottavuus kasvaisivat. Kireä työn verotus ohjaa kansalaisia viettämään enemmän vapaa-aikaa työn ja opiskelun sijasta.

TEKSTI KUSTAA HULKKO KUVAT COLOURBOX, VM, LEHTIKUVA

V

iime vuosina Suomi on alkanut taas kiristää työn verotusta 15 vuotta jatkuneen kevennyspolitiikan jälkeen. Kiristyksiä on perusteltu verotulojen rapautumisella.

Taantuma ja työvoiman ikääntyminen horjuttaa julkisen talouden tasapainoa.

Asiantuntijoiden mukaan kiristyslinja ei edusta kestävää veropolitiikkaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suosittelee entisen linjan jatkamista ja veronalennusten suuntaamista työn verotukseen, jotta ihmiset lisäisivät työpanostaan. ”Se on hyvä peruslähtökohta maassa,

jossa pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste jää alhaiseksi hyvässä työiässäkin.”

Vartiainen ei ole yksin tällä kannalla. Jo valtiovarainministeriön nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä – virallisesti ”verotuksen kehittämistyöryhmä” – suositti vuonna 2010 yksimielisesti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.

Ryhmä ehdotti myös, että arvonlisäveroa nostettaisiin.

Keskuskauppakamarin verotuksesta

vastaava johtaja Terhi Järvikare oli mukana Hetemäen ryhmässä. ”Ansiotuloverotuksessa on nyt lähdetty toiselle tielle. Arvonlisäveroa on kyllä nostettu”, Järvikare sanoo.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo että työryhmän linjauksia on toteutettu monilta osin, mutta ei täysin ansiotuloverotuksen osalta.

Pylkkänen kuitenkin uskoo, että Suomi palaa tulevaisuudessa entiselle linjalle: työn verotusta kevennetään ja kulutus-, kiinteistö- sekä terveys- ja ympäristöperusteisia veroja puolestaan kiristetään.

KAUPPAKAMARI 17

Hetemäen ryhmän lisäksi myös kansainväliset talousjärjestöt ovat suositelleet Suomelle tätä suuntaa.

VEROTUOTTOJA TARVITAAN Varmaan lähes jokainen veronmaksaja keventäisi mielellään omaa verotaakkaansa. ’Verot verta juovat’, kuuluu vanha sanonta.

Tämä ajatus ei kuitenkaan ole läheskään

TYÖTÄ VEROTETAAN ANKARASTI ENSIN HYVÄT UUTISET: VEROTUS ON JOKA TULOTASOLLA NOIN 10 PROSENTTIYKSIKKÖÄ KEVEÄMPÄÄ KUIN 1995.

SIITÄ LÄHTIEN SUOMESSA KEVENNETTIIN TYÖTULOJEN VEROTUSTA 15 VUODEN AJAN. JA SITTEN huonot uutiset. Viime vuosina ansiotuloverotuksen progressiivisuutta on kasvatettu ja rajaveroasteita nostettu. Nousupainetta on myös kunnallisveroissa ja eläkemaksuissa.

KESKI- JA hyvätuloisten verottajana Suomi kuuluu Euroopan ankarimpiin verottajiin. Jopa Ruotsi verottaa keskipalkkaisia meitä lievemmin. Vain pienipalkkaisten verotus jää Suomessa alle EU:n keskiarvon.

ANKARUUDEN MITTARI on rajaveroaste eli veron osuus tienatusta lisätulosta.

JO 2 200 euron kuukausitulojen rajaveroaste on 45 prosenttia Veronmaksajain keskusliiton tiedon mukaan. Siis jo tässä tuloluokassa melkein puolet lisätulosta menee veroihin.

JA KUN kuukausitulo on noin 6 200 euroa eli vuositulo noin 78 000 euroa, päädytään maksimiin eli 57–58 prosentin rajaveroasteeseen, kun lakisääteiset sotu-maksut otetaan huomioon.

VEROKIILA TARKOITTAA verojen ja sosiaalimaksujen osuutta työvoimakuluista. Vuonna 2013 se oli meillä keskimäärin 43,1 prosenttia.

OECD-maiden keskiarvo jäi 35,9 prosenttiin.

18 KAUPPAKAMARI

koko ’totuus’ verotuksesta, vaan tarina on paljon vivahteikkaampi. Verotus vaikuttaa paljon yksilön ja kansantalouden toimintaan, se oikaisee tai vääristää, kannustaa tai rankaisee. ”Mitä ikinä verotatkin, sitä saat vähemmän”, opetti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan.

Pitkällä aikavälillä korotukset eivät ole hyvä ratkaisu edes julkisen talouden kannalta.

Veronkorotus voi nimittäin vähentää verotuottoa. Tätä ilmiötä kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä: veron tuotto kasvaa veroprosentin nousun mukana vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se alkaa vähetä. ”Ansiotulovero vääristää väistämättä työn tarjontaa ja muitakin päätöksiä”, sanoo Vartiainen.

Työn verotuksen kannustavuus tarkoittaa sitä, missä määrin verotus motivoi lisäämään tai vähentämään työntekoa. ”Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa”, Järvikare sanoo.

Työikäisen väestön vähetessä yhä pienempi osa kansaa elättää yhä suurempaa joukkoa. Siksi on tärkeää maksimoida työkykyisten työpanos, sillä se vahvistaa julkistalouden rahoituksen pääpilaria: ansiotuloverotuksen veropohjaa.

Vartiaisen mukaan pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa.

”Verotusta sekä tulonsiirto - ja palvelujärjestelmää on mietittävä kokonaisuutena”, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.

”Parametrejä pitäisi väestön ikääntyessä muuttaa niin, että työnteosta tulisi houkuttelevampi vaihtoehto.”

Vartiainen arvioi, että tämä viesti on mennyt huonosti perille. ”Kysymys, kannattaako tehdä tai teettää työtä, on päässyt hitaasti poliittiseen keskusteluun.”

Järvikare korostaa, että työn kohtuullinen verotus kannustaa myös opiskelemaan ja osaamisen lisäämiseen.

Hän muistuttaa, että talouden nousu edellyttää myös tuottavuuden kasvua. Se taas edellyttää vankkaa osaamista, joka puolestaan voi perustua vain sille, että ihmiset hankkivat hyvän koulutuksen.

Pylkkänen pitää Suomen yhteiskuntapolitiikan keskeisenä ongelmana sitä, että verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita ei ole sovitettu yhteen niin, että ne palvelisivat työllisyystavoitteita.

Verotus voi kannustaa ihmistä työmarkkinoille, kun taas sosiaaliturvan jotkin piirteet yllyttävät jäämään kotiin.

Kotihoidon tuki – jonka päälle moni kunta maksaa ’kuntalisän’ – mahdollistaa vanhemman kotiin jäämisen, mutta ”Pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa”, sanoo VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen.

”JOS VEROPROSENTTI ON MATALAMPI, SAADAAN KÄYTTÖÖN SUUREMPI TYÖPANOS JA ENEMMÄN IHMISIÄ JAKAMAAN VEROTAAKKAA” tätä etuutta verotetaan ankarammin kuin työtuloa. ”Voi olla, että kansalaisilta hämärtyy, haluaako valtiovalta edistää työllisyyttä vai ei, ja kuinka pitkäksi äitien työurien katkos halutaan”, Pylkkänen huomauttaa.

Pylkkäsen mukaan tällaisten ristiriitojen ratkomiseksi on lisättävä yhteistoimintaa politiikan eri lohkojen välillä. ”On mietittävä yhdessä verotuksen sekä tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.”

Hänen mielestään verojärjestelmää tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa, jotta se ohjaisi tehokkaammin ihmisten valintoja, koska verotuksen läpinäkyvyys edistää myös sen kannustavuutta.

Vuosittain vähitellen kasvava verovähennys ei välttämättä tuota haluttua vaikutusta. ”Verokannusteen tulisi olla selkeästi ymmärrettävissä ja riittävän houkutteleva, jotta sillä saadaan toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi lisätyksi työntekoa.”

PITKIEN LOMIEN KUSTANNUKSET Viime aikoina on syntynyt keskustelu ’downshiftaamisesta’, elämän leppoistamisesta, joka tarkoittaa käytännössä lähinnä työnteon vähentämistä. Jotkut viettävät talvellakin kuukausien mittaisia lomia.

Vartiaisen mielestä myös verotuksen täytyy muuttua, jos vapaa-aikaa suositaan tulevaisuudessa nykyistä tuntuvasti enemmän. ”Suunnan täytyy olla se, että työn verotus kevenee.”

Vartiaisen mukaan hyvinvointiyhteiskunta maksaisi kovan hinnan vapaa-ajan

”Viisasta veropolitiikkaa olisi alentaa ansiotuloverotuksen rajaveroasteita kautta linjan.

Alhaisempi työn verotus kannustaisi työntekoon, mikä vahvistaisi yhteiskunnan rahoituspohjaa”, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare.

suosion merkittävästä kasvusta. Downshiftaajan yhteiskunnalta saama palvelupaketti ei nimittäin supistu yhtään, vaikka hänen maksamansa verot vähenevät. ”Hän lähettää lapsensa edelleen peruskouluun ja saa yhä kalliin hoidon, jos sairastuu vakavasti.”

Hän sanoo, että poliitikkojen olisi tuotava rohkeasti keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaiset asiat. ”Näin hyvä palvelupaketti meillä on, mutta teidän, jotka sen saatte, pitää kustantaa se.”

Persoonapronomini ”te” tarkoittaa tässä yhteydessä tavallisten palkansaajien suurta enemmistöä, joilta julkinen valta käytännössä kerää verot.

Vartiaisen mielestä on harhakuvitelma, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusongelmat voitaisiin ratkaista kiristämällä suurituloisten verotusta. ”Enkä puhu omista veroistani”, hän sanoo.

HYVÄN VEROTUKSEN TUNNUSMERKIT VALTION TALOUDELLINEN

tutkimuskeskus VATT julkaisi kesäkuussa 2013 kirjasen Hyvän veropolitiikan periaatteet. Julkaisun mukaan veropolitiikan pitää olla suunnitelmallista ja perustua tutkittuun tietoon.

SÄÄNNÖSTEN PITÄÄ OLLA

yksinkertaisia.

VEROT ON KERÄTTÄVÄ NIIN ETTÄ

ne vaikuttavat mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen. Esimerkiksi arvonlisäverolle ei pidä asettaa tulonjako- tai ohjaustavoitteita, koska ne voidaan hoitaa muuten.

JOITAKIN VALMISTEVEROJA VOI

käyttää ympäristöohjaukseen ja tuloverotusta tulojen tasaamiseen.

KAUPPAKAMARI 19

KEHU KAVERIA

ESA LEIVO

Yhteistyöllä pitkä historia

MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Painola on ollut asiakkaanamme jo pitkään ja ajan myötä yhteistyö on laajentunut tuotantomme alihankintaan.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Painola on merkittävä asiakkaamme, mutta myös osa tuotantoketjuamme niissä töissä, joihin oma kalustomme ei taivu.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Olemme oppineet paremmin tuntemaan asiakkaamme liiketoimintaa, mikä taas auttaa meitä omassa liiketoiminnassamme.

MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? Painola on paperitukkukauppamme ”testilaboratorio”, joka mielellään testaa uudet tuotteemme ja kertoo niistä rakentavat kommentit myynnillemme. Se on myös nopea ”varaventtiili” tuotantomme ruuhkatilanteiden purkamisessa.

INTERMAIL SUOMI OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Paperitukkukauppa. Kirjekuoret, graafiset- ja toimistopaperit sekä pakkaukset PERUSTETTU 1874 (Turun Kirjekuoritehdas Oy) HENKILÖSTÖÄ n. 40 LIIKEVAIHTO n. 14 M€

www.intermail.fi

20 KAUPPAKAMARI

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIASI? Kaikille, jotka tarvitsevat laadukasta, osaavaa, joustavaa ja nopeaa kumppania painopalveluiden tuottamiseen.

JOHANNA SAARINEN

Turkulaiset painotalo Painola ja InterMail Oy ovat toimineet pitkään kumppaneina. Laatu ja nopeus ovat valttia yhteistyössä.

TEKSTI JA KUVAT JAANA MÄKIKALLI

MIKÄ OLI PAINAVIN SYY ALOITTAA YHTEISTYÖ?

Lähes 30-vuotisen yhteistyömme aloitti tarve löytää paperitukkukauppa läheltä, jolla joustavat toimitusajat. Viimeisen 10 vuoden aikana yhteistyö on syventynyt vastavuoroiseksi.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON TEILLE? Voimme tarjota asiakkaillemme laajan ja laadukkaan valikoiman papereita ja kuoria. Saamme ensimmäisten joukossa tietoa uusista tuotteista. Olemme myös saaneet InterMailista vakioasiakkaan.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Olemme oppineet, että säännöllinen yhteydenpito ja vastavuoroisuus syventävät yhteistyöhön, joka ei pienistä horju.

MISSÄ KUMPPANI ON PARHAIMMILLAAN? Graafisen alan toimitusajat ovat tiukat. InterMail mahdollistaa nopeat toimitukset. Saamme puuttuvat raaka-aineet jopa muutamassa tunnissa.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIASI? Kaikille, jotka haluavat laadukkaita materiaaleja printtiviestintäänsä, arvostavat asiantuntevaa neuvontaa ja ystävällistä palvelua.

PAINOLA TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Painotalo: offset- ja digipaino, suunnittelu, pakkaus, postitus PERUSTETTU 1982 HENKILÖSTÖÄ 14 LIIKEVAIHTO 1,6M€

www.painola.fi

KAUPPAKAMARI 21

www.elisa.fi

Hy vää ei k annata muuttaa!

Hienointa suomalaista silliã jo vuodesta 1949

22 KAUPPAKAMARI

TOIMITUSJOHTAJA. KAUPPAKAMARIN TILAISUUDET JA KOULUTUKSET OVAT AVOIMIA KOKO YRITYKSELLESI. VÄLITÄTHÄN VIESTIÄ ORGANISAATIOSSASI!

TURVAPALVELUT VASTUULLA JA AMMATTITAIDOLLA! PSF Finland Oy on eri turvallisuussektorien asiantuntija. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita turvapalveluja ja koulutuksia, turvallisuusalan todellisten moniosaajien toteuttamana, järjestyksenvalvonnasta ensiapuun!

Katso lisätiedot Internet-sivuiltamme www.psf.fi

Loimaalainen YTK on alansa suurin ALUEELTA

Suomen suurin työttömyyskassa toimii Loimaalla. Alueen valttina on motivoituneen ja sitoutuneen työvoiman hyvä saatavuus, kertoo toimitusjohtaja Auli Hänninen TEKSTI JA KUVAT JAANA MÄKIKALLI

24 KAUPPAKAMARI

Y

leinen Työttömyyskassa YTK syntyi vuonna 1992 Loimaalle.

Kassan silloinen johto löysi toiminnalle hyvät toimitilat, ja henkilöstöäkin oli mukavasti saatavilla. Noista ajoista yritys YTK on kasvanut siten, että nykyään se työllistää noin 120 työntekijää.

Loimaalta ei ole tarvinnut lähteä mihinkään. –En näe mitään lisäarvoa esimerkiksi Helsingissä toimimisessa. Erityinen etumme Loimaalla on varmasti hyvän ja sitoutuneen työvoiman saatavuus, kertoo YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Hän tuli taloon vuonna 2003 asiakaspalvelupäällikön tehtäviin, ja on toiminut kassan toimitusjohtajana vuodesta 2008.

Henkilöstö tulee pääasiassa Loimaan, Forssan ja Turun seudulta. Toimitusjohtaja itse asuu perheineen Liedossa, josta Loimaalle hurauttaa reilussa puolessa tunnissa, keleistä riippuen.

Yleisessä työttömyyskassassa on tällä hetkellä noin 350 000 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti noin kahdessakymmenessä vuodessa seitsenkertaiseksi. Auli Hänninen povaa jäsenmäärän kasvua myös kuluvalle vuodelle. –Taloudellisesti huonot ajat näkyvät luonnollisesti meidän toiminnassamme jäsenmäärän kasvuna.

SOME ON OSA NYKYAIKAISTA VIESTINTÄÄ

SUURI TYÖLLISTÄJÄ YTK on Loimaan seudulla suurin toimistotyöntekijöiden työllistäjä heti Loimaan kaupungin jälkeen. –Useimmat työntekijämme ovat koulutukseltaan merkonomeja ja tradenomeja, ja meille onkin tärkeää tehdä yhteistyötä oppilaitosten, erityisesti Loimaan Ammatti- ja Aikuisopiston, kanssa, kertoo Auli Hänninen. –Tarjoamme opiskelijoille esimerkiksi harjoittelupaikkoja, ja näin pääsemme tutustumaan potentiaalisiin uusiin työntekijöihin jo opiskelujen varhaisessa vaiheessa.

YTK maksoi vuonna 2013 jäsenilleen etuuksia 533 miljoonaa euroa ja tänä vuonna summa nousee noin 600 miljoonaan euroon. Kasvaneet asiakas- ja työmäärät näkyvät myös kassan henkilökunnan mää-

rässä. Viime vuonna YTK työllisti 20 uutta työntekijää ja tänä vuonna suurin piirtein saman verran arvioi Hänninen.

YTK on finanssivalvonnan alainen ammattiliittoihin sitoutumaton työttömyyskassa, josta jäsenet saavat noin sadan euron jäsenmaksullaan kaikki työttömyysturvaan liittyvät palvelut. Kaikkiaan Suomessa on 32 työttömyyskassaa, joista YTK on suurin.

Seuraavana tulee insinöörien ja ekonomien IAET. Työttömyyskassat ovat pääsääntöisesti sidoksissa ammattiliittoihin. Poikkeuksen muodostaa YTK:n lisäksi vain yksi muu sitoutumaton työttömyyskassa. Työttömyyskassoista kaksi palvelee yrittäjiä.

YTK:n ylintä päätäntävaltaa käyttää ns. kassan kokous, joka valitsee hallituksen.

Hallitus koostuu puheenjohtajasta sekä kuudesta varsinaisesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä. Hallitus nimittää työttömyyskassan vastuunalaisen toimihenkilön, eli toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan esityksestä muut johtoryhmän jäsenet. Tällä hetkellä YTK:n hallituksen puheenjohtajana toimii Antti Kasi Naantalista.

palveluihin, kertoo Auli Hänninen. –Toki meillä käy jäseniä täällä paikan päällä ihan henkilökohtaisestikin, mutta pääasiassa asiakaspalvelu tapahtuu sähköisesti ja puhelimitse. Tämä vaatii tietysti resursseja IT-puolelle. –Olemme esimerkiksi tehneet asiakkaitamme varten nettisivuillemme video-ohjeita erilaisten lomakkeiden täyttämisestä sekä vaikkapa päivärahalaskurin käyttämisestä.

Myös sosiaalinen media on YTK:ssa tärkeällä sijalla. –Pidämme nettisivuillamme blogia, olemme Twitterissä ja facebooksivuillamme on yli 4000 tykkääjää, kertoo Auli Hänninen. –Facebookin haluamme nähdä erityisesti yhtenä asiakaspalvelun ja –neuvonnan välineenä.

TEHOKKAASSA ORGANISAATIOSSA SÄHKÖISET PALVELUT KESKIÖSSÄ Operatiivista toimintaa johtaa kolmihenkinen johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja Hännisen lisäksi talous- ja hallintojohtaja Antti Jokinen sekä palvelujohtaja Saara Perho. –Jotta toimintamme ja organisaatiomme olisi mahdollisimman tehokasta, olemme satsanneet erityisesti sähköisiin KAUPPAKAMARI 25

KOULUTUSKALENTERI

20.21.10 HHJ-PUHEENJOHTAJA TOIMIVA HALLITUS TOIMII osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä. Tule kuulemaan mm. siitä, mitkä ovat hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

RADISSON BLU MARINA PALACE 20.10. KLO 12.15-16.30 JA 21.10. KLO 8.30-14.30 KAUPPAKAMARIN JÄSENETUHINTA 1.100€ + ALV 24%.

LOKA

SYYS

23 23 25 30

REKLAMAATIOIDEN TEHOKAS KÄSITTELY

Tehokkaalla reklamaatioiden hoidolla pystyt mm. ennaltaehkäisemään luottotappioita.

TEHOKAS PERINTÄ, FAKTAT JA KÄYTÄNTÖ

Miten toimia, kun asiakas jättää laskun maksamatta?

KV-TYÖSKENTELYN VEROTUS JA SOSIAALITURVA

Verotusta ja sosiaaliturvaa käsitellään niin Suomesta lähtevän kuin Suomeen tulevan työntekijän kannalta.

TUOTTAVA PALKITSEMINEN JA SEN JOHTAMINEN

Opi palkitsemaan oikein ja tuottavasti.

KATSO HINTA- JA LISÄTIEDOT NETISTÄ www.turku.chamber.fi 26 KAUPPAKAMARI

1 2 7 8 9 9 14 22 23 28 30 31

TYÖNTEKIJÄN KOULUTTAMISEN INFOPAKETTI

Päivitä tietosi koulutusvähennyksestä ja koulutussuunnitelmasta.

KV-KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Erityisesti palvelukauppa keskiössä.

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA?

Sallitun ja kielletyn verosuunnittelun rajat.

TILINPÄÄTÖKSESTÄ VEROILMOITUKSEEN

Osakeyhtiönäkökulma.

OSTORESKONTRA

Tulkintatilanteet ja ratkaisut.

KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT

Kirjanpidossa ja verotuksessa.

EDUSTUSKULUT JA HENKILÖSTÖEDUT VEROTUKSESSA

Uusin ohjeistus haltuun.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN

Hallitusosaamista pk-yrityksiin.

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS

Päivitä alv-osaamisesi.

AJANKOHTAISKATSAUS SOSIAALISEEN MEDIAAN

SOME:n uusimmat tuulet.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTA

Konsernitilinpäätöksestä käytännönläheisesti.

INCOTERMS®2010 - UPDATE

Toimituslausekkeet ja niiden soveltaminen.

MARRAS

4 6 6 11 13 20 25 26 27

VIENTI-ILMOITTAMINEN TÄNÄÄN

Vienti-ilmoittamisen perusteet sekä tullilainsäädäntöä.

LUOVUTUSVOITTOVEROTUSTA LAKIMIEHILLE

Mitkä ovat veroseuraamukset omaisuuden myynnistä?

JOHTAJAKLUBI®

Yritysjohtajan luottamusverkosto.

TYÖPAIKAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT

Tehokas paketti erilaisista työnantajalta vaadittavista henkilöstösuunnitelmista.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ

Kauppakamareiden perinteinen kiertue Turussa.

REMBURSSIEN PERUSKURSSI

Ulkomaankaupan maksutavat ja riskienhallinta remburssien avulla.

UUDISTUVA TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

Todellinen tietopaketti ajankohtaisen lainsäädännön, säädösten ja soveltamisohjeiden päivittämiseen.

TOIMIVA JOHTORYHMÄ

Kuinka luodaan huippujohtoryhmä?

OSAKEYHTIÖN VAROJENJAON VEROSUUNNITTELU

Yhteistyössä Veronmaksajien Keskusliiton kanssa.

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Vuorotteluvapaan muutokset pähkinänkuoressa Syyskuun alussa voimaan tulevilla vuorotteluvapaalain muutoksilla tiukennetaan vuorotteluvapaalle jäämisen ehtoja. Tavoitteena on vähentää vuorotteluvapaan käyttöä. Pyrkimyksenä on lisäksi parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia sijaiselle säädettyjä edellytyksiä tiukentamalla.

VUOROTTELUVAPAAN PITÄMISEN EDELLYTYKSET

VUOROTTELUVAPAAN KESTO JA JAKSOTTAMINEN

SIJAISEN TULEE OLLA TYÖTÖN TYÖHAKIJA

TYÖHISTORIAEDELLYTYSTÄ NOSTETAAN

16 vuoteen nykyisen 10 vuoden sijaan.

Työssäoloaika lasketaan työntekijän työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.

Lainmuutoksen jälkeen työssäoloaikaan lasketaan myös työssäoloaika ulkomailla toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa, ETA-valtiossa tai Sveitsissä. Lakiin tulee yläikäraja vuorotteluvapaalle jäämisestä.

VUOROTTELUVAPAAN VÄHIMMÄISKESTO

pitenee nykyisestä 90 päivästä 100 päivään ja enimmäiskesto nykyisestä 359 päivästä 360 päivään. Kesto lasketaan kalenteripäivissä. Vuorotteluvapaa voidaan jaksottaa siten, että kunkin jakson vähimmäispituus on 100 päivää. Jaksottamisesta on sovittava ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopi-

SIJAISEKSI ON palkattava työtön työhaki-

ja, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaisen on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Sijaiseksi voidaan kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työeläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella eli 60 vuotta. Yläikäraja on kaikille sama riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu.

malla uudesta ajankohdasta ennen jakson alkamista. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Selvitys sijaisen palkkaamisesta tulee esittää Te-toimistolle. Selvitys voidaan uuden lain mukaan toimittaa vielä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen, kuitenkin viipymättä. yksi vuosi. Lisäksi sijaiseksi voidaan valita alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön työnhakija. Tällöin voidaan poiketa 90 päivän työttömyysvaatimuksesta.

KAUPPAKAMARI 27

KAMARISSA TAPAHTUU

KEVÄTKOKOUS VALMET AUTOMOTIVE VALITTIIN KAUPPAKAMARIN JA TURUN SANOMIEN VUODEN TYÖLLISTÄJÄPALKINNON SAAJAKSI. PALKINNON VASTAANOTTI PASI RANNUS.

KAUPPAKAMARILOUNAS ENSIMMÄISTÄ KAUPPAKAMARILOUNASTA NAUTITTIIN RAVINTOLA SUOMALAISELLA POHJALLA, JOSSA ALUSTAJINA TOIMIVAT JOHTOKUNNAN JÄSEN PENTTI HAKKARAINEN SUOMEN PANKISTA SEKÄ EKONOMISTI MAARIT LINDSTRÖM OP-POHJOLASTA.

Maarit Lindström.

Pentti Hakkarainen.

KAMARIGOLF KG3 13.6.

KAUPPAKAMARIN KOLMANNET GOLFMESTARUUSKILPAILUT PIDETTIIN NAANTALISSA AURINKOGOLFIN VEHREÄLLÄ KENTÄLLÄ.

Voittajien on helppo hymyillä: Tarja Ruohonen, (vas.) Mikael Laiho ja Harri Salo.

28 KAUPPAKAMARI

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turku.chamber.fi TOIMITUSJOHTAJA JARI LÄHTEENMÄKI puh. (02) 2743 410 JOHTAJA JARKKO HEINONEN puh. (02) 2743 427 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 ASIAMIES TOMI VIRTANEN puh. (02) 2743 446

YRITYSVASTUUSTA KILPAILUETUA YRITYSVASTUUASIANTUNTIJA JANINA ANDERSSON MARKKINOINTIVIESTINTÄ PERJANTAISTA JOHDATTI YRITYSVASTUUTEEMAAN TOUKOKUUSSA.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. (02) 2743 423 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 2743 447 TOIMISTOSIHTEERI AILA KEDONPERÄ puh. (02) 2743 428 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 MARKKINOINTIASSISTENTTI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies OLLIPEKKA HOFFREN puh. 0500 537 290

JAPANIN SUURLÄHETTILÄS JAPANIN SUOMEN SUURLÄHETTILÄS KENJI SHINODA VIERAILI KAUPPAKAMARILLA TOUKOKUUSSA.

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MERJA KOIVAARA puh. 050 569 2298 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU johtaja MIRJA KÄRKÄS-LAINIO puh. (02) 281 3111 wtctk@wtc-turku.fi toimistosihteeri ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 3100

KAUPPAKAMARI 29

KAMARISSA TAPAHTUU

Ammattiopiskelijat kohtaavat ensi vuonna Turussa S TEKSTI JAANA MÄKIKALLI

uomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma Taitaja2015, pidetään 5.–7.5.2015 Turussa Messu- ja Kongressikeskuksessa sekä HK Areenalla. Tapahtuma koostuu nuorten ammattitaidon SM-kilpailusta sekä Taitaja9- ja TaitajaPLUS -kilpailuista.

Kolmipäiväiseen tapahtumaan on vapaa pääsy ja sinne odotetaan yleisöä noin 50 000 henkeä ympäri Suomen. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Suurimpana kävijäryhmänä ovat ammatinvalintaansa pohtivat peruskoulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset sekä heidän opettajansa ja oppilaanohjaajansa.

Turun Taitaja-tapahtuma järjestetään kahdeksan ammatillisen koulutuksenjärjestäjän voimin. Päätoimija Turun ammatti-instituutin lisäksi vahvasti mukana ovat Axxell Utbildning Ab, Bovallius-ammattiopisto, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä sekä Turun Ammattiopistosäätiö.

Taitajan taustaorganisaationa ja kehittäjänä toimii Skills Finland ry. Tapahtuma toteutetaan myös tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja mukana eri kilpailulajien järjestämisessä on satoja erikokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta.

Taitaja-kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi ammatillista koulutusta, edistää 30 KAUPPAKAMARI

työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, parantaa eri ammattien ja ammattitaidon tunnettuutta ja arvostusta, esitellä ammatinvalintamahdollisuuksia sekä kannustaa nuoria kehittämään itseään ammatillisesti. -Yrityksille tapahtuma on erinomainen tilaisuus kohdata oman toimialansa tulevat huippuosaajat, kertoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, joka toimii tapahtuman neuvottelukunnan puheenjohtajana.

AMMATTITAIDON SM-KILPAILU Taitajan ytimenä on nuorten ammattitaidon SM-kilpailu. Taitaja-finaalissa suomenmestaruuksista kilpailee vuosittain yli 450 alle 20-vuotiasta nuorta eri ammattialoilta. Finalistit karsitaan ympäri Suomen järjestetyissä semifinaaleissa. Taitajafinaaliin osallistuu myös useita ulkomaisia vieraskilpailijoita. Tavoitteena on kutsua 30 ammatin edustus mittaamaan oman ammattitaitonsa rajat ja vertaamaan niitä

parhaiden suomalaisten kanssa. Tapahtuma toimii kansainvälisenä kenraaliharjoituksena valmistauduttaessa syksyn 2015 Brasilian WorldSkills-kilpailuun.

KILPAILUJA MYÖS YSILUOKKALAISILLE JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE OPISKELIJOILLE Taitaja-tapahtuman yhteydessä järjestetään Taitaja9- ja TaitajaPLUS -kilpailut. Myös näihin finalistit valikoituvat eri puolilla Suomea järjestettävistä karsintakilpailuista.

Taitaja9 on leikkimielinen kädentaitojen joukkuekilpailu yhdeksäsluokkalaisille. Sen tavoitteena on herättää peruskoululaisten kiinnostus kädentaitoja vaativiin ammattialoihin sekä lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettuutta ja arvostusta. TaitajaPLUS on ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, joille on tehty HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Ma 20.10. klo 12.15-16.30 ja Ti 21.10. klo 8.30-14.30 Radisson Blu Marina Palace Turku

SYKSYN 2014 HHJ -KURSSI 1. JAKSO KE 22.10. KLO 13 – 19 2. JAKSO KE 29.10. KLO 13 – 19 3. JAKSO KE 5.11.

KLO 13 – 19 RYHMÄTYÖ KE 12.11. KLO 9 – 12 4. JAKSO TI 18.11. KLO 10 – 16 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

HHJ -KURSSI KOOSTUU neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Kurssilla käydään läpi muun muassa hallituksen rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pkyrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

KURSSIN HINTA KAUPPAKAMARIN JÄSENETUHINTA 1300 euroa + alv 24 %. Normaalihinta 1900 euroa + alv 24 %. Hintaan sisältyy koulutus, materiaali, kirja sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

ONKO HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KAPELLIMESTARI VAI LUOTSI? Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä. Hallituksen puheenjohtajalla tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsentenkin.

Osallistu kaksipäiväiseen HHJ - Puheenjohtajakoulutukseen ja tule kuulemaan mm. siitä, mitkä ovat hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut!

Koulutuksen luennoitsijoina toimivat partnerit Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit sekä Rainer Puittinen, Collex Oy. Turun kauppakamarin jäsenhinta 1.100 € Normaalihinta 1.550 € (hintoihin lisätään alv 24%) Koulutuksen hintaan sisältyy kirja Hallituksen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen (Antero Virtanen, Eero Ottila, Kai Miesmäki ja Pertti Mäntylä).

Katso lisätiedot netistä www.turku.chamber.fi/koulutusta ja ilmoittaudu mukaan!

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN MARIA LINDBOM KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ TURUN KAUPPAKAMARI MARIA.LINDBOM@TURKU.CHAMBER.FI, PUH (02) 274 3423 tai 050-5730 370

KAUPPAKAMARI 31

Innovatiivisen kasvun vauhdittaja

Turku el채채 osaamisesta ja

syttyy innovaatioista