Talk Magazine – Yrittäjyys / 2021 by Turun AMK, Turku UAS

talk

YRITTÄJYYS magazine 2021

Yritys tai organisaatio − tee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa

Potkua yrittäjyyteen BisnesAkatemiasta Digimarkkinat – paljon mahdollisuuksia pk-yrittäjälle Äkkilähtö menestykseen Jatkajakoulusta?

TALK YRITTÄJYYS 2020 / VR

Pääkirjoitus

Esipuhe

6 Potkua yrittäjyyteen BisnesAkatemiasta

Potkua yrittäjyyteen BisnesAkatemiasta

Jääkiekkopelurin asenne kantaa yrittäjänäkin

Myynnin simulaatioharjoittelua myyntikilpailussa

Digimarkkinat – paljon mahdollisuuksia pk-yrittäjälle

Koulutuksella kiinni kotoutumiseen

Monta rautaa tulessa

27 Innovaatioista kaupalliseen menestykseen 31

Innovaatioista kaupalliseen menestykseen

Innovaatioiden suojaamisen osaamistasoa nostettava

33 Äkkilähtö menestykseen Jatkajakoulusta? 36

Sisäinen palo ja ripaus sattumaa

Kaksoistutkintosopimus korkeakoulujen välillä tuo yrittäjyysopiskelijoita Turkuun

Turun ammattikorkeakoulun myyntikoulutuksen uudet tuulet

42 Täydennyskoulutusta urheilujohtamisesta 44 Aura Challenge vie opiskelijat inspiraatiomatkalle

Äkkilähtö menestykseen Jatkajakoulusta?

Yritys tai organisaatio − tee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa

Turku SalesLab – liiketoiminnan kehittämisen kumppani

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu / Yrittäjyys ja myynti Julkaisuvuosi: 2021 Toimituskunta: Johanna Stenroos-Vuorio (päätoimittaja), Martti Komulainen, Mari Loikkanen ja Heta Laiho Toimituksen yhteystiedot: johanna.stenroos-vuorio@turkuamk.fi Taitto: Mainostoimisto KMG Turku ISSN 2489-8228

Paino: Hansaprint, Turku

Yrittäjyys- ja myyntikoulutusta tarvitaan Pääkirjoitus I Johanna Stenroos-Vuorio, Talk Yrittäjyyden päätoimittaja Turun ammattikorkeakoulun ensimmäinen yrittäjyyden osaamiseen keskittyvä teemalehti on nyt ilmestynyt. Lehti avaa näkymiä ammattikorkeakoulumme monipuoliseen ja -alaiseen yrittäjyyskoulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Haastavasta viime vuodesta riippumatta tulevaisuus näyttäytyy valoisana, ja kuten koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlanderin esipuheessa (s. 4) kerrotaan, kokee opiskelijoistamme suuri osa yrittäjyyden edelleen mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona. Turun ammattikorkeakoulussa on opetettu yrittäjyyttä pitkään. Meille yrittäjyyden koulutus merkitsee sitä, että voimme tarjota jokaiselle Turun ammattikorkeakoulussa opiskelevalle mahdollisuuden opiskella yrittäjyyteen liittyviä asioita tai perustaa oman yrityksen. Turun ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolku (kuvattuna s. 27) ohjaa yrittäjyydestä kiinnostunutta ammattikorkeakouluopiskelijaa koko matkan ajan. Perusopintojen jälkeen opiskelijamme voivat kokeilla yrittäjyyttä osuuskuntamuotoisena toimintana. Turun AMK:n BisnesAkatemia (s. 6–9) on tarjonnut yrittäjyysoppia ja koulinut nuoria yrittäjätaimia jo liki kymmenen vuoden ajan. Oman yrityksensä perustaneet opiskelija-yrittäjät puolestaan saavat mentorointiapua BusinessClub-yrityskiihdyttämön businessmentoreilta (esitelty kuvassa sivulla 43). Tulevien vuosien kuluessa ns. tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -tyyppinen toiminta, jota erityisesti tutkimusryhmissä toteutetaan, korostuu entisestään. Tämän toiminnan myötä pyritään kohti tutkimustulosten parempaa kaupallista hyödyntämistä. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain useita opiskelijoita, jotka ovat jo opintojensa

aikana toimineet yrittäjinä. Yksi heistä on BisnesAkatemiassa opintonsa suorittanut Petteri Luoma-Nirva, jolle opintojen aikana vahvistui ajatus oman yrityksen perustamisesta. Sittemmin yksinyrittäjyydestä on kasvanut useita henkilöitä työllistävä, 250 henkilökohtaista avustajaa käsittävä Aarre Avustajat Oy (s. 10−13). Todettua on, että suuri osa yrittäjän työstä on silkkaa myyntityötä. Tulevaisuudessa myyntiosaajien taidot liittyvät entistä vahvemmin ihmisiin ja vuorovaikutukseen heidän välillään, teknologiaa unohtamatta. Näin myös Turun ammattikorkeakoulussa on lähdetty uudistamaan myyntikoulutusta. Sanna Vauranoja (s. 24–26) toimii Turun ammattikorkeakoulun myyntikoulutuksen vastaavana ja haluaa olla mukana parantamassa myynnin arvostusta Suomessa. Yritykset ovat tärkeitä yhteiskunnalle. Ne luovat uutta toimintaa, uutta työtä ja takaavat siten osaltaan yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Tulevina vuosina noin kolmasosalla yrityksistä on sukupolvenvaihdos edessä. Varsinais-Suomessa jo nyt sadat yritykset vaihtavat omistajaa vuosittain. Sivuilta 40−41 voit lukea, miten Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen Yrittäjät tukevat alueen yrityksiä omistajanvaihdosasioissa. Haluamme olla rakentamassa Suomea, jossa yrittäjyyttä arvostetaan. Koulutusorganisaationa ymmärrämme, että yrittäjämäisen asenteen kasvattajina me olemme avainasemassa ja haluamme jatkossakin käydä aktiivista vuoropuhelua työelämän edustajien kanssa esimerkiksi koulutuksen sisältöihin ja osaamistarpeisiin liittyvistä asioista. Ollaan yhteydessä!

TALK YRITTÄJYYS 2020 / PÄÄKIRJOITUS

Inspiroidu yrittäjyydestä Turun AMK:ssa Vuosi 2021 on yrittäjyyden juhlavuosi monella tapaa. Meillä Turun ammattikorkeakoulussa juhlitaan businessmentoreiden viisivuotistaivalta ja BisnesAkatemian 10-vuotissyntymäpäiviä. Maailmalla valitaan jo kymmenettä kertaa peräkkäin vuoden nuori yrittäjä. Tähän kansainväliseen Global Student Entrepreneurship Award -kilpailuun mekin olemme osallistuneet jo viidettä vuotta peräkkäin. Teksti | Jaana Kallio-Gerlander, koulutus- ja tutkimuspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Kuva | Sanni Koskimies-Chiba Kun vielä viisi vuotta sitten EU:n raportti (The Entrepreuneurship Action Plan 2020, 2015) kertoi, että suomalaiset 18–40-vuotiaat ovat EU-alueen vastahakoisimpia yrittäjäksi ryhtymisen suhteen, on tilanne tänään aivan toinen. Samainen kysely toteutettiin vuonna 2019 ja samassa ikäluokassa joka toinen kyselyyn osallistunut kokee yrittäjyyden ja oman yrityksen pyörittämisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. Aiempi raportti paljasti, että yrittäjäksi ryhtymisen esteenä oli useimmiten pelko konkurssista. Konkurssia pelättiin, sillä se aiheutti häpeää ja jätti yrittäjän yhteiskunnan ulkopuolelle. Uusin raportti paljastaa, että tämän päivän suurimpana esteenä yrittäjyydelle on liikeidean puuttuminen. Yrittäminen nähdään yhä useammin todellisena vaihtoehtona, ja Invest Europe -järjestön tilastoistakin ilmenee, että Suomi oli vuonna 2019 eurooppalaisen startup-tilaston kärjessä, aivan kuten edellisvuonnakin. Suomalaiset startup-yritykset saivat myös eniten alkuvaiheen pääomasijoituksia, eli venture capital -sijoituksia, suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen. Toki maailman kärkeen on vielä matkaa.

tavat, että yrittäjyys ja yrittäjät ovat muuttuneet. Klassisten yrittäjyyden muotojen ohella nousivat vahvasti esiin myös erilaiset kevyt-, moni-, kaverija digiyrittäjyysmahdollisuudet. Rahoitusta haetaan ennakkoluulottomasti ja enenevässä määrin niin yksityisiltä sijoittajilta kuin erityyppisistä joukkorahoituskanavistakin, toki edelleen myös pankista. Kansainvälisyys on tärkeä asia ja yhä useammin opiskelijoiden perustama yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille välittömästi perustamisen jälkeen. Palvelut ja tuotteet ovat yhä useammin aineettomia. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoista suuri osa kokee yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona ja monet aloittavat yrittäjinä jo koulussa opiskellessaan. Businessmentori-tiimi auttaa ja tukee kaikkia Turun ammattikorkeakoululaisia, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin, erilaisissa yritystoiminnan kysymyksissä. Businessmentorit ovat osaajia eri puolilta ammattikorkeakoulua ja suurin osa heistä on myös itse yrittäjiä. Tukea voi saada esimerkiksi yrityksen perustamiseen, kaupallistamiseen ja rahoitukseen liittyen.

Businessmentorit auttavat yritystoiminnan kysymyksissä

Myyntityö on yrittäjyyden keskiössä

Alustavat tulokset myös meidän omille opiskelijoillemme suunnatusta Yrittäjyyskyselystä osoit-

Samalla kun juhlimme yrittäjyyttä, juhlimme myös myynnin koulutustamme. Yrittäjyydessä myynti ja

TALK YRITTÄJYYS 2020 / ESIPUHE

Opiskelijoista suuri osa kokee yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona ja monet aloittavat yrittäjinä jo koulussa opiskellessaan.

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander. siinä onnistuminen on tekemisen ytimessä. Myyntiosaamista nivotaan kiinteämmin myös yrittäjien koulutustarjontaan yhdessä asiakasosaamisen kanssa. Myynnin saralla on tapahtunut muutenkin paljon. Tutkimusryhmätyötä terävöitetään ja myynnin digitalisaatio ja automaatio otetaan yhdeksi kärjeksi. Olemme pitäneet kansainvälisen Best Seller -myyntikilpailun virtuaalisesti ensi kertaa ikinä ja ainoina koko Euroopassa. Myynnin laboratoriomme, SalesLab, uudistuu myös vanhaa kunnioittaen ja tarjoaa kaiken tyyppisiille yrityksille ja yrittäjille puitteet tehdä kanssamme esimerkiksi tuote- ja palvelutestausta. Myynnin merkitys ymmärretään yhä paremmin ja sitä kautta myös myynnin arvostus kasvaa jatkuvasti. Erityisesti 20–30-vuotiaat ovat ymmärtäneet myynnin merkityksen. Keskustelin aiemmin tänä vuonna muutaman myynnin ja yrittäjyyden opiskelijan kanssa. Pohdin ääneen, että myynti kaipaa kasvojenkohotusta. Molemmat nuoret olivat hieman ihmeissään, että mitä oikein tarkoitan.

Jutun jatkuessa kävi ilmi, että heille myynti, yrittäjyys ja markkinointi muodostavat jonkinlaisen ydinkolmion, joka mahdollistaa liiketoiminnassa onnistumisen. Ja näinhän se juuri on! Oli ilo ja valtava tyydytys kuunnella ja keskustella nuorten ihmisten kanssa, joille on hyvin selvää, miten liiketoiminnassa menestytään. Olemme siis koulutuksessa ja TKI-toiminnan avauksissamme juurikin oikealla polulla. Tulevaisuus on jo täällä. Uusia yrittäjyyden ja myynnin muotoja pitää olla käytettävissä heti. Heti ei kuitenkaan aina tarkoita, että on selvä tiekartta siitä, mitä pitää tehdä. Usein on parempi, että samalla kun suunnitellaan, myös edetään. Tällainen vaatii taistelutahtoa, kuten aasialaiset taktiset sodankäynnin sankaritkin aikanaan totesivat. Taistelutahto tarkoittaa ymmärrystä tehtävän merkityksestä ja tärkeydestä, kyvystä voittaa pelko, jännitys ja esteet sekä halukkuutta laittaa liikkeelle henkiset ja fyysiset voimat tehtävän suorittamiseksi. Lisäksi tarvitaan sitoutumista asiaan. Uskon, että näitä kaikkia meiltä löytyy.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / ESIPUHE

Potkua yrittäjyyteen BisnesAkatemiasta Yrittäjyyttä oppii ryhtymällä yrittäjäksi sekä saamalla vertaistukea, kokeneiden mentoreiden evästystä ja hyppysellisen teoriaa. Turun AMK:n BisnesAkatemia on tarjonnut yrittäjyysoppia ja koulinut nuoria yrittäjätaimia jo liki 10 vuotta. Teksti ja kuva | Martti Komulainen Grafiikka | Sanni Koskimies-Chiba

HotDogit höyryävät helmikuisella Turun torilla. Nuoret miehet touhuavat myyntikärryn sisällä. Valmisteluja ja koemaistamisia ennen kuin myynti avataan. Ei sentään itse street food -yrityksen tuotetta, vaan yritys- ja myyntikonseptia on kehitelty BisnesAkatemian osuuskunnan opiskelijatyönä. Nyt sitä testataan helmikuun aurinkoa tulvivalla torilla.

– Kun korkeakoulussa ollaan, tulee opiskelussa tarjota riittävä teoriatausta. Teorian ja käytännön tekemisen balanssia jatkuvasti pohditaankin, toteaa yrittäjyyden ja myynnin koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander.

Turun AMK:n BisnesAkatemian yrittäjyyden opiskelua - teoriaa ja käytäntöä yhdistäen - on takana liki 10 vuotta. Vuosittain BisnesAkatemian käytännönläheisen suuntautumisen valitsee 50-60 liiketalouden opiskelijaa.

Jaana Kallio-Gerlander yhdessä lehtori Päivi Killströmin kanssa käynnistivät BisnesAkatemian toiminnan vuonna 2011. Vaikutteita haettiin muun muassa USAn yliopistojen yritysopiskeluympäristöistä.

Lähellä työelämää

Aluksi kahdella opiskelijatiimillä startannut BisnesAkatemia painottui liiketoimintaosaamiseen, myöhemmin konsepti jalostui yrittäjyyden suuntaan.

– Tosi lähellä työelämää. Saa ottaa itse vastuuta. Vapaamuotoisempi ja saa toteuttaa itse projekteja. Saa kontakteja ja työelämäkokemuksia. Voi tehdä työtä muiden kanssa. Oikeaa tekemistä. Näin arvioivat itse opiskelijat BisnesAkatemiasta saamaansa oppia. Arvioissa korostuvat itsenäisyys, vastuun ottaminen ja yhdessä tekeminen.

Opiskelu ei ole vain tekemistä vaan myös liiketoiminnan perusteita ja yrittämisen teoriataustaa opiskellaan.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / BISNESAKATEMIA

– Keskeistä on lisätä paitsi ymmärrystä yrityksen toiminnan eri osa-alueista, myös rohkaista oman luovuuden käyttöön, kiteyttää Jaana Kallio-Gerlander.

Opiskelu BisnesAkatemiassa yhdistää teoriaa ja käytäntöä.

– Opiskelijayritysten ja -tiimien pitää haastaa itseään yhä parempiin tuloksiin. Tarkoitus on ottaa aina vähän liian suuret saappaat ja huomata täyttävänsä ne pian, Päivi Killström jatkaa.

Nelivedolla yrittäjäksi Toisena opiskeluvuotenaan BisnesAkatemian opintosuuntauksen valinneet opiskelijat tiimiytyvät ja perustavat osuuskuntamuotoisen yrityksen, joka haalii toimeksiantoja yrityksiltä ja yhteisöiltä, ovat ne sitten liiketoiminnan kehittämistä, markkinointia, tuoteselvityksiä, markkinatutkimuksia, viestintää tai jopa oman tuotteen lanseeraamista. Opiskelijayritykset pyörivät opintojen loppuun. Lähteepä opiskeluvaiheen osuuskunnista monesti liikkeelle myös startup-yrityksiä. Yritystoiminnan ohessa opiskellaan teoriaa, luetaan, saadaan valmennusta. Oppimisen mallia kutsutaan BisnesAkatemiassa nelivetomalliksi, jonka ”pyörät ovat treenit, lukupiirit, opiskelijan henkilökohtainen oppisopimus sekä projektit ja liiketoiminta. Teemakohtaisia treenejä vetää opiskelija vuorollaan, aiheena on jokin ajankohtainen yrittäjyys- tai liiketoiminta-aihe. Lukupiireissä jaetaan tietoa,

keskustellaan ja muodostetaan yhteistä näkemystä. Oppisopimusopiskelija asettaa itselleen tavoitteita ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko nelivetomallin ytimessä on varsinainen osuuskuntien kautta toteutuva liiketoiminta, todellinen yrittäjyyden oppimis- ja testiympäristö. Siellä opiskelijat testaavat opittua, vaikkapa sitä street food -yrityksen liiketoimintakonseptia. Liiketoiminta ei ole simulointia vaan todellista liiketoimintaa.

– Opiskelijatiimit tekevät suunnitelman siitä, miten saadaan yritys liikkeelle ja sille liikevaihtoa ja toimivia projekteja, kuvailee tiimien valmentajana työskentelevä Marita Nummi-Wikström. Kulttuurista kirjavuutta ja rikkautta ovat tuoneet maahanmuuttajat, joiden vetämänä käynnistyi vuonna 2018 kaksi osuuskuntaa.

Valmentaja purkaa ajatusjumeja BisnesAkatemian oppimisen tukena ammatillisessa kehittymisessä ovat valmentaja-opettajat.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / BISNESAKATEMIA

– Valmentaja kiteyttää ja syventää oppimista, saattaa opiskelijat tiedon lähteille sekä purkaa ”ajatusjumeja”. Hänellä täytyy myös olla ymmärrystä, milloin puuttua ja milloin olla puuttumatta opiskelijoiden työskentelyyn, kuvailee valmentaja Päivi Killström. Valmentajat antavat myös palautetta, vaikka opiskelijaa ja tiimiä kannustetaan reflektoimaan myös itse omaa oppimistaan.

Dialogia ja tiimioppimista BisnesAkatemia on ollut ponnahduslauta monelle yrittäjyyteen. Jo noin 750 bisnesammattilaista on käynyt läpi koulutusputken. – Dialogi ja tiimioppiminen. Ja toisaalta se, että heräsi oppimisen nälkä. Näin jälkikäteen arvioituna tuntuu, että silloin oli ja on oppimisen matkassa. Näin kuvailee saamaansa oppia yrittäjäksi jo opintojensa aikana siirtynyt Joonas Laine. Laine perusti opinnäytetyövaiheessa tiimivalmennusyrityksensä, Reveiller Oy:n. Lankoja hänellä on myös sovellusyritys Topaasiaan, joka kehittää pelillisiä ratkaisuja tiimien kehityssessioihin, projektipalavereihin ja muutostilanteisiin. Mihin suuntaan BisnesAkatemiaa ollaan kehittämässä? – Monialaisuutta on pyrkimys lisätä. Joitain yksittäistapauksia lukuunottamatta BisnesAkatemia on toistaiseksi ollut liiketoiminnan opiskelijoiden oppimisympäristö. Olisi innostavaa rakentaa BisnesAkatemiasta eri alojen opiskelijoiden yritysoppimisympäristö, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander visioi.

Olisi innostavaa rakentaa BisnesAkatemiasta eri alojen opiskelijoiden yritysoppimisympäristö.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / BISNESAKATEMIA

BisnesAkatemia pähkinänkuoressa Toiminta nykymuotoisena alkoi 2011. Noin 250 toimijan (opiskelijat ja valmentajat) BisnesAkatemiassa opiskellaan projektiluontoisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa yritysten ja organisaatioiden kanssa. Opiskelemalla BisnesAkatemiassa opiskelija saa projekti- ja tiimityötaitoja sekä eväät yrittäjyyteen. Opiskella voi myös yrittäjänä eli opiskella tutkinnon ja samalla kehittää omaa yritystä eteenpäin. BisnesAkatemia, sen opiskelijat ja opettajat ovat niittäneet mainetta ja tulleet palkituiksi mm. Global Student Entpreneur Awards (GSEA) -kilpailussa. BisnesAkatemia toimii Turussa Turun AMK:n Lemminkäisenkadun toimipisteessä.

Osuuskuntayrittäjien osaamisalueita ovat esimerkiksi:

› myynti

› › › › › › › ›

markkinointi tapahtumatuotanto tutkimukset ja kyselyt promootiot graafinen suunnittelu sosiaalinen media aloittavan yrityksen laskelmat ja suunnitelmat www-toteutukset

Akatemiayritysten osuuskuntayrittäjät tarjoavat monipuolista osaamista yrityksille ja organisaatioille. Nuorten yrittäjien voimavarana on ennen kaikkea rohkeus, luova ajattelu ja uudenlaisten ideoiden ja toimintamallien kehittäminen.

https://bisnesakatemia.turkuamk.fi

TALK YRITTÄJYYS 2020 / BISNESAKATEMIA

Jääkiekkopelurin asenne kantaa yrittäjänäkin Petteri Luoma-Nirva on aina halunnut olla jossakin erityisen hyvä. Joitakin vuosia sitten hän halusi olla sitä jääkiekossa. Kun ura ei loukkaantumisista johtuen lähtenyt tavoiteltuun nousuun, päätti Luoma-Nirva käyttää energiansa muuhun ja tähdätä kohti huippua jotakin toista reittiä. Takana oleva aika yrittäjänä on vahvistanut uskoa siihen, että tässä hän on hyvä. Erityisen hyvä. Osoituksena siitä on myös kansallisen GSEA-yrittäjyyskisan (Global Student Entrepreneur Awards) Suomen-osakilpailun voitto vuoden 2019 joulukuulta. Virtuaalisesti etäkilpailuna järjestetyssä kansainvälisessä loppukilpailussa Luoma-Nirva ylsi seitsemän parhaan joukkoon. Tulos on suomalaisittain historiallinen, sillä suomalaisosallistujat eivät ole aiempina vuosina yltäneet finaaliin. Teksti | Johanna Stenroos-Vuorio Kuva | Heta Laiho Kaikki alkoi siitä, kun Petteri Luoma-Nirva alkoi miettiä, mitä hän elämässään haluaisi tehdä. Luoma-Nirva ryhtyi yrittäjäksi tammikuussa 2019, viittä vaille valmiina liiketalouden tradenomina. Sittemmin yksinyrittäjyydestä on kasvanut useita henkilöitä työllistävä, 250 henkilökohtaista avustajaa käsittävä Aarre Avustajat Oy. Yrittäminen, mutta myös kilpaileminen, sujuu jääkiekkoa ikänsä harrastaneelta nuorelta mieheltä sujuvasti. Siispä nuorten yrittäjien GSEA-kilpailuun ei osallistumista kauaa tarvinnut miettiä. Kilpailusta Luoma-Nirva oli ensimmäisen kerran kuullut pari vuotta ennen omaa osallistumistaan. − Olin katsojana seuraamassa kilpailua ja totesin, että kyseessä on hieno konsepti. Siitä sitten innostuin lähtemään mukaan ja oli tosi kiva huomata, että kisaaminen vahvisti omaa itsevarmuutta. Englanniksi pidetyssä esityksessä piti esitellä

omaa yritysideaansa kilpailun tuomaristolle, ja esitykseen valmistautuessa oman yrityksen asiat kirkastuivat itsellekin entisestään. Samalla huomasi omasta yrityksestään jopa aivan uusia asioita. Kilpaileminen on siis myös keino kehittää omaa yritystä eteenpäin.

Halu uudistaa jo olemassa olevaa markkinaa Ihmisten kanssa toimiminen on aina kiinnostanut Petteri Luoma-Nirvaa. Hän viihtyy ihmisten parissa ja saa siitä voimaa. Nuori mies oli jo jonkin aikaa seurannut sosiaali- ja terveysalaa ja sen kehitystä Suomessa. Henkilökohtaista palveluapua tarjoavia tahoja oli jo entuudestaan olemassa jonkin verran, mutta seurattuaan tilannetta tarkemmin Luoma-Nirva havaitsi, että tarve kasvaa Suomessa koko ajan. Havaittuaan sote-alalla myös tiettyjä ongelmia syntyi idea palveluapua tarjoavan markkinan

TALK YRITTÄJYYS 2020 / GSEA- KILPAILUN SUOMEN -VOITTAJA

Yrittäjä Petteri Luoma-Nirva innostaa nuoria ryhtymään yrittäjiksi. TALK YRITTÄJYYS 2020 / GSEA- KILPAILUN SUOMEN -VOITTAJA

jonka bisneksessä päädyimme hiukan auttelemaan reissumme ajan. Saimme palkkioksi asua hänen luonaan. Suomeen palattuaan Luoma-Nirvalle oli selvää, että hänestä tulee yrittäjä. Hän halusi kuitenkin oppia sitä jossakin ja alkoi tutkia kouluja. Sitten Luoma-Nirva löysi Turun ammattikorkeakoulun BisnesAkatemian. Hän haki liiketalouden koulutusohjelmaan, luki pääsykokeisiin, pääsi sisään ja oli heti varma osaamispolun valinnasta. − Onneksi pääsin sisään ja myös BisnesAkatemia-osaamispolkuun. Homma alkoi heti ja opiskelukavereiden kanssa perustimme ensimmäisen oman osuuskuntamuotoisen yrityksemme.

uudistamisesta. Käytännössä se on tarkoittanut muun muassa sitä, että Aarre Avustajissa asiakas saa aina itse valita omat avustajansa. Lisäksi toimistoaikaa ei yrityksessä juuri tunneta, ja yrittäjän saa kiinni käytännössä kellon ympäri. − Tästä kaikesta on tullut hirmuisesti positiivista palautetta, kertoo Luoma-Nirva innostuneena. Alan yrittäjissä ei myöskään ole paljon nuoria miehiä. Yhteistyökumppanit ovat usein esimerkiksi neuvotteluihin saavuttaessa ihmetelleet, kun ovat nähneet 26-vuotiaan nuoren miehen kävelevän vastaan. Odotukset kun ovat tainneet olla jotakin muuta.

Matkailu avartaa Petteri Luoma-Nirva on kasvanut yrittäjäperheessä, jossa sekä äiti että isä ovat yrittäjiä. Oma yrittäjyys vaati häneltä pienen kypsyttelyajan, kunnes ”yrittäjyyden kipinä” sitten syttyi Australian-matkalla. Sinne hän oli lähtenyt tuumaustauolle jääkiekkouran päätyttyä. − Törmäsimme matkalla mukana olleen tyttöystäväni kanssa australialaiseen yrittäjämieheen,

Osuuskunta-aika oli hienoa, mutta jälkikäteen Petteri Luoma-Nirvaa on ihmetyttänyt, kuinka hän ei opiskellessaan ymmärtänyt sitä, kuinka isoja mahdollisuuksia ovat erilaiset tapahtumat, kuten Slush. − Kontaktit ja verkostoituminen ovat juuri niitä asioita, jotka ovat tosi tärkeitä etenkin nuorille yrittäjille. Kannattaa siis ehdottomasti osallistua erilaisiin tapahtumiin, kuten kilpailuihin, ja tutustua ihmisiin eri aloilta, kannustaa Luoma-Nirva.

Lopussa kiitos seisoo Opiskelujen edetessä Turun ammattikorkeakoulussa Petteri Luoma-Nirvalle vahvistui ajatus siitä, että hän haluaa perustaa aivan oman yrityksen. Ottaa kaiken vastuun itselleen ja katsoa, minne se riittää. Vastuuta on yrittäjänä saanut ottaa. On pitänyt osata tarttua puhelimeen ja alkaa tehdä kauppaa, sillä mitään ei saa tyhjästä. Kukaan ei tule kotoa hakemaan. − Jännää on ollut huomata vaikkapa se, että omasta mielestä huippuhyvä idea tai palvelu ei ehkä ostajalle näyttäydykään samalla tavalla. Pitää siis osata myydä, ja ainakin alussa se on kovaa työtä. Tämän huomasin jo osuuskunta-aikana.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / GSEA- KILPAILUN SUOMEN -VOITTAJA

Niin, yrittäjyyden alkutaipaleella Luoma-Nirvalle kertyi työtunteja helposti vähintään 12−13 tuntia päivässä. Tuolloin yrittäjä teki kaiken itse. Nyt hän pyörittää yritystä, jossa hänen ympärilleen on muodostunut luotettava tiimi. Yrittäjän on ollut pakko oppia luottamaan siihen, että vaikka ei itse pysty osallistumaan kaikkeen, asiat kyllä hoituvat. Yrittäjyydessä on Luoma-Nirvan mukaan mielekkäintä vapaus tehdä ja suunnitella. Omia ideoitaan voi toteuttaa vapaasti. − On kiva katsoa taaksepäin ja todeta, että vaikka välillä on ollut raskasta ja vaikeaa, se on kannattanut kestää. Kun on itse rakentanut omin käsin jotakin, siitä myös sitten eniten nauttii. Yrittäjän mukaan nuorena on sellaista virtaa, että jaksaa. Silloin kannattaa yrittää ja laittaa oma yritys pystyyn. Ja jos kaikki ei sitten sujukaan suunnitelmien mukaan, on vielä intoa tarttua johonkin muuhun. Yksi on kuitenkin selvää − asenne ratkaisee!

Kapkaupunki vaihtui koti-Suomeen Keväällä 2020 Luoma-Nirvan piti osallistua kansainväliseen nuorten yrittäjien GSEA-loppukilpailuun Etelä-Afrikan Kapkaupungissa. Koronaepidemian vuoksi loppukilpailu järjestettiinkin poikkeuksellisesti virtuaalisena etäkilpailuna. Etukäteen valmisteltu videopresentaatio lähetettiin kisajärjestäjälle, ja lopulta nuori suomalaisyrittäjä selvityi finaaliin seitsemän parhaan joukkoon.

Global Student Entrepreneur Awards (GSEA) GSEA-opiskelijayrittäjäkilpailu on tarkoitettu korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ja kilpailuun saa osallistua opiskelija, jolla on ollut liiketoimintaa opiskelujen ohella vähintään kuusi kuukautta ja vähintään 500 usd liikevaihtoa vuodessa. GSEA-kilpailussa korostuu opiskelijayrittäjän yrittäjämäisyys ja yritteliäisyys pelkän liikeidean esittelyn sijaan. Lähtökohtana kilpailussa on löytää jo valmiiksi vahva ja karismaattinen persoonallisuus, jolla olisi mahdollisuus tehdä yrityksellään myös kansainvälinen läpimurto. Suomen-osakilpailun voittajalle ja loppukilpailuun valitulle edustajalle globaali kisajärjestäjä osoittaa ansioituneen yrittäjän ja tukiverkoston, joilta kilpailija saa ennen kilpailua, kilpailun aikana ja sen jälkeen arvokasta sparrausapua. Loppukilpailuun osallistuu yli 50 maata edustavaa opiskelijayrittäjää, jotka tarjoavat erinomaisen verkoston ja suorat kontaktit ympäri maailman.

– Haluan kannustaa kaikkia nuoria yrittäjiä mukaan kilpailemaan. Tämänkaltainen kilpailu on loistotilaisuus ja voi poikia isoja juttuja. Vähintäänkin niitä kullanarvoisia kontakteja.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / GSEA- KILPAILUN SUOMEN -VOITTAJA

Yliopettaja Timo Holopainen (keskellä) sekä syksyn 2019 Turku Sales Competition finalistit.

Myynnin simulaatioharjoittelua myyntikilpailussa Myyntikilpailu on todentuntuinen myynnin valmennustilanne. Niin todentuntuinen, että kilpailijoiden tunteet ovat väkevästi mukana. Tunteita ja empatiaa tarvitaan, kun myyjä tunnustelee asiakkaan tarpeita ja pyrkii löytämään niihin ratkaisun. Myyjä on ratkaisija. Teksti | Martti Komulainen Kuva | Turun AMK:n arkisto Myynnin yliopettaja Timo Holopainen on ”myynnin tasa-arvolähettiläs”, joka haluaa tuoda myyntiosaamista kaikille, alasta riippumatta. Everybody sells.

− Myynti on vuorovaikutusta, jossa luodaan arvoa ja neuvotellaan vaihdokkaista, kuten rahasta, Holopainen määrittelee.

Holopainen on vetänyt pitkään myyntikilpailuja Turussa osana myynnin opetusta. Myyntikilpailussa simuloidaan todellista myyntitapahtumaa: myyjä kartoittaa asiakkaan tarpeet vuorovaikutuksessa tähtäimenään arvon luonti ja kaupan syntyminen.

Myynnin kulmakivenä on ymmärtää asiakkaan tarpeet, yhdistää ne ratkaisun hyötyyn ja luoda arvoa. Tämän vuoksi myyntikilpailun ostaja-myyjä-roolitilanteessa arvioidaan muun muassa hyvän vuorovaikutussuhteen luomista, asiakkaan kuuntelua ja asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun esittämistä.

Myyntikilpailujen kymmenen vuotta

TALK YRITTÄJYYS 2020 / MYYNNIN SIMULAATIOHARJOITTELU

Myyntikilpailut rantautuivat Turkuun vuonna 2009, jolloin järjestettiin yhdessä Haaga-Helia AMK:n kanssa ensimmäinen myyntikilpailu. Molemmat järjestäjät, Turun AMK ja Haaga-Helia AMK, on noteerattu edistyksellisinä myynnin kouluttajina kansainvälisesti. Myyntikilpailujen juuret ovat USA:ssa, missä kilpailuja järjestetään kymmenittäin. Suomessa ja Euroopassa Turun AMK on yksi aktiivisimmista myyntikilpailuiden järjestäjistä ja osallistujista. Opiskelijat ovat kokeneet myyntikilpailun mielekkääksi tavaksi oppia myynnissä tarvittavia taitoja. Se on haastava tilanne, jossa tunteetkin ovat pelissä.

Ajankohtaisia näkökulmia myyntiin. Myynnin osaamista ja koulutuksia.

− Tavallaan myyntikilpailu on myyntivalmennuksen suullinen lopputentti, jossa myyjän tiedot, taidot ja asenne arvioidaan. Valmennuksen opit testataan 20 minuutin suorituksessa, ja parhaat etenevät finaaliin, tiivistää Holopainen. TSC, BVS, BSC ja ESC. Myyntikilpailujen kymmenen vuotta on tuonut uusia sovelluksia. Myyntikilpailuja järjestetään turkulaisvoimin (Turku Sales Competition eli TSC, Best Virtual Seller eli BVS sekä insinöörimyyntikilpailu) Turun AMK:n omille ja vaihto-opiskelijoille sekä kansallinen myyntikilpailu Best Seller Competition (BSC) yhdessä Haaga-Helia AMK:n kanssa. Myyntikilpailu on laajentunut myös Eurooppaan (European Sales Competition, ESC) Turun AMK:n koordinoimana ja Euroopan Unionin tukemana. Holopainen toimii Euroopan myyntikilpailua koordinoivan järjestön ESCA:n (European Sales Competition Association) puheenjohtajana. Lisätietoa myyntikilpailuista https://myyntiakatemia.turkuamk.fi/ sales-competitions/

Tutustu toimintaamme

myyntiakatemia. turkuamk.fi

TALK YRITTÄJYYS 2020 /

ASIANTUNTIJALTA

Digimarkkinat – paljon mahdollisuuksia pk-yrittäjälle Niin kuluttaja- kuin yritysmyynnissä ostopäätökset ja tiedonhaku siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Internetin kautta vertaillaan, luetaan suosituksia ja haetaan tukea omille päätöksille ja valinnoille. Yrittäjän onkin mahdollista päästä mukaan jokaiseen ostoprosessin vaiheiseen hyvin kohtuullisin raha- ja työresurssikustannuksin. Digitaaliset kampanjat mahdollistavat lisämyynnin ja asiakashankinnan, mutta lisäävät ennen kaikkea yrityksen löydettävyyttä ja tunnettuutta sekä vahvistavat brändimielikuvaa. Teksti | Kai Schleutker, lehtori ja Maria Välivirta Havia, lehtori Verkkoympäristö on avoinna ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä. Digiympäristössä markkinointitoimenpiteet voidaan siis ajoittaa kohderyhmän mukaan juuri oikeisiin päiviin ja vuorokaudenaikoihin sekä ostoprosessin eri vaiheisiin (Kuva 1). Digitaalisen markkinoinnin muita etuja ovat kohdennettavuus, kustannustehokkuus, tulosten mittaaminen ja laaja vaikuttavuus. Digiympäristö mahdollistaa erilaisten käyttäjien tarpeiden ja ostoprosessin tunnistamisen. Kampanjat on mahdollista kohdistaa potentiaalisille ikäryhmille, sukupuolille, sijaintipaikkakunnille ja eri vuorokaudenaikoihin hyvin tarkasti. Kampanjoille voidaan lisäksi asettaa päiväkohtaiset budjetit ja tuloksia voidaan mitata reaaliaikaisesti. Digimarkkinoinnin ensimmäiset askeleet lähtevät omien kohderyhmien ja asiakaskunnan tapojen

TALK YRITTÄJYYS 2020 / DIGIMARKKINAT

tunnistamisesta. Mitä asiakkaani tekevät netissä ja mistä he hakevat tietoa? Mitä tietoa he hakevat? Missä sosiaalisen median kanavissa he liikkuvat, milloin ja kuinka usein? Selvittämisen voi aloittaa esimerkiksi haastattelemalla omia kanta-asiakkaitaan ja tunnistamalla siten heidän käyttämänsä internet-kanavat. Hyviä vinkkejä saa myös, kun seuraa, missä oman alan kilpailijat vaikuttavat ja millaista sisältöä he tarjoavat.

Ole löydettävissä Useampia palveluita ja tuotteita haetaan hakukoneilla. Näin on erityisesti silloin, kun tuotteen tai palvelun käyttö ei ole säännöllistä, tarve on äkillinen tai hakija liikkuu itselleen vieraalla paikkakunnalla. Mikäli sinulla on tällaisia asiakkaita, sijoittuminen hakutuloksissa mahdollisimman korkealle on tärkeää.

Parhaiten hakutuloksissa sijoittuvat ne yritykset, joiden sivuston Google arvioi laadultaan parhaimmaksi suhteessa käytettyihin hakusanoihin.

sa ja Youtubessa. Maksetulla hakusanamainonnalla (Google Ads) saat nostettua ilmoitustasi kärkeen hakukoneessa, kun kyseistä hakusanaa käytetään.

Millä hakusanoilla oletat, että sinun tuotteitasi tai palveluitasi haetaan? Oman yrityksen löydettävyyttä voi testata tekemällä hakuja näillä hakusanoilla. Samalla saat arvokasta tietoa kilpailijoista ja heidän sijoittumisestaan hakukoneessa.

Mainoksia luodessa on keskeistä miettiä toivottujen kävijöiden todennäköisesti käyttämät hakusanat. Tärkeä osa hyvää mainosta ovat puhuttelevat ja aktivoivat mainoslauseet, jotka saavat kävijän klikkaamaan tai tarttumaan puhelimeen.

Google ja muut toimijat tarjoavat myös runsaasti erilaisia sivustotestereitä, joiden avulla voit mitata oman sivustosi teknistä suoriutumista. Testereistä saatavalla tiedolla pääset tekemään hakukoneoptimointia, mikä tarkoittaa muun muassa osuvaa otsikointia, metatekstejä ja laadukasta sisältöä. Tällaisten asioiden huomiointi parantaa sivustosi sijoitusta hakutuloksissa.

Googlen Ads-mainonnassa ja bannerimainonnassa maksu riippuu muista mainostajista, ja ne ovat joko klikkaus- tai näyttöperusteisia. Yleisesti ottaen sosiaalisessa mediassa toteutettavien mainoskampanjoiden etuna on hyvä kohdistettavuus. Mainonta näkyy juuri niille kohderyhmille ja profiileille, jotka todennäköisesti ovat kiinnostuneita mainostettavista tuotteista ja palveluista.

Luo kampanjoita Omalle sivustolleen saa myös luotua liikennettä maksettujen mainosten muodossa. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä uusille yrittäjille tai tuotteille, joilla asiakaskuntaa ei vielä laajalti ole.

Kampanjoille on hyvä asettaa realistiset tavoitteet, ja kampanjan onnistumista on mahdollista mitata esimerkiksi tarkastelemalla sivuston käyntimääriä, käyntimäärien kasvua, yhteydenottoja, materiaalin lataamiskertoja ja verkkokaupan myynnin kasvua.

Tunnettuutta saa nopeasti ja edullisesti bannerieli display-mainonnalla tai mainostamalla sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa, Instagramis-

Ads- ja some-alustojen analytiikka auttaa tavoitteiden asettamisessa ja tulosten seurannassa. Digitaalisten mainoskampanjoiden hinnat ovat alus-

TALK YRITTÄJYYS 2020 / DIGIMARKKINAT

Kuva 1. Asiakassuhteen syntyminen ja konversion vahvistuminen digitaalisten keinojen tukemana (Schleutker 2018).

tasta riippumatta melko kohtuullisia ja pienellä budjetilla pääsee hyvin alkuun.

heessa kävijän on tärkeää löytää sisältöä, joka vastaa juuri sen hetkisiin kysymyksiin ja tarpeisiin.

Tee yrityksestäsi mielenkiintoinen

Hyvällä sisällöllä voidaan erottua muista saman alan toimijoista. Olennaista on myös saada kävijät muistamaan sivusto ja palaamaan sille. Toimivaa ja hyödyllistä sisältöä voivat kiinnostavan tekstin lisäksi olla kuvat, videot, ladattavat oppaat, tuotekuvaukset ja asiakassuositukset.

Digitaalinen ympäristö tarjoaa lähes rajattomasti tietoa sekä kuluttaja- että yritysasiakkaille, ja etukäteistiedon hakeminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Tämän vuoksi asiakkaan ostoprosessi alkaa jo paljon ennen varsinaista kontaktia yrityksiin. On hyvä muistaa, että ostoprosessin eri vaiheissa asiakkaan tiedonhakutarpeet vaihtelevat ja asiakas tarvitsee erilaisia sisältöjä. Ostoprosessin edetessä asiakkaan ymmärrys kasvaa, hänen tiedontarpeensa täsmentyy ja hän vertailee tietoa eri lähteistä. Näitä vaiheita voidaan kuvata suppilolla eli ”funnelilla” (ks. kuva 1), josta nähdään asiakassuhteen kehittyminen yrityksen toivomaan suuntaan. Suppilon eri vaiheissa asiakkaalle tarjotaan juuri sen hetkisiin tarpeisiin sopivia sisältöjä. Näin vahvistetaan niitä mielikuvia, jotka tukevat ostopäätöksen tekemisessä. Esimerkiksi tietoisuus-vai-

TALK YRITTÄJYYS 2020 / DIGIMARKKINAT

Esimerkiksi pitopalveluyritys voi profiloitua hääpitopalvelun tarjoajana aihetta korostavien kuvien, videoiden ja asiakastarinoiden kautta. Markkinointimielessä olennaista on sisältöjen tehokas jakaminen mahdollisimman laajasti verkkosivuston ohella esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Laadukasta sisältöä tarjoamalla voidaan parantaa asiantuntijamielikuvaa ja brändiä. Pienikin toimija voi luoda tällaisia sisältöjä nykyisillä älypuhelimilla ja jakaa niitä omissa kanavissaan. Kasvavat kävijämäärät yrityksen sivustolle ja sosiaalisen median kanaviin alkavat todennäköisesti tuottamaan yhteydenottoja ja kauppaa.

Score Cup -yritystapahtuma yhdisti huippu-urheilijat ja urheilubisneksen parissa toimivat.

Aboe on käyttänyt maksettuun markkinointiin pyöreät nolla euroa Teksti ja kuva | Aleksi Rannikko, Aboe Pienelle kahden ihmisen yritykselle on mahdotonta kilpailla sisällön tai näkyvyyden määrässä isompien kilpailijoiden kanssa. Meille tärkeää on tavoittaa omat ydinkohderyhmämme ja tuottaa heille hyödyllistä sisältöä heidän käyttämissään kanavissa. Oman yrityksemme maksettuun mainontaan olemme käyttäneet viimeisen kahdentoista kuukauden sisään pyöreät nolla euroa.

Esimerkiksi viime kesänä järjestimme noin 250 hengen Score Cup -yritystapahtuman, joka oli omalaatuinen yhdistelmä urheilubisnesseminaaria ja huippu-urheilijoiden tähdittämää hyväntekeväisyystennisturnausta. Tapahtuma tavoitti digitaalisissa kanavissa satoja tuhansia ihmisiä ja sen livestriimiä seurasi useampi kymmenen tuhatta uniikkia silmäparia.

Yrityksemme Aboe tarjoaa yrityksille sponsorointiin ja yhteistyökumppanuuksiin liittyvää konsultointi- ja myyntipalvelua. Meille markkinointi on yhdistelmä erilaisia kokonaisuuksia, joista keskeisimmät ovat digitaalinen markkinointi ja tapahtumamarkkinointi. Järjestämme lisäksi omaan alaamme liittyviä yritystapahtumia, joiden avulla tavoitamme potentiaalisia asiakkaitamme. Jakamalla näitä tapahtumia ja niihin liittyviä sisältöjä kasvatamme yrityksen bränditunnettuutta.

Myös sisällön jakamista on mahdollista hyödyntää monella tavalla. Esimerkkinä on talvella 2019– 2020 tehty blogikampanjamme, jossa tuotimme muutaman palveluitamme tukevan hakukoneoptimoidun blogikirjoituksen. Levitimme kirjoituksia pääasiallisesti omien LinkedIn-profiiliemme kautta. Tämän tuloksena nettisivuliikenteemme kasvoi 230 prosenttia kuukaudessa. Myyntiä tukemaan rakensimme yksinkertaisen digitaalisen myyntiputken, jonka avulla saimme yhden isoimmista asiakkaistamme.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / DIGIMARKKINAT

Koulutuksella kiinni kotoutumiseen Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattu tradenomikoulutus antoi avun kotoutumiseen, suomen kielen taidon kohentumiseen ja työllistymiseen. Teksti | Mari Loikkanen Kuva | Turun AMK:n arkisto Suomessa maahanmuuttaja voi törmätä siihen, ettei hänen ulkomaalaista tutkintoaan tunneta tai tiedetä, miten se vertautuu suomalaiseen tutkintoon. Tämä voi vaikeuttaa työllistymistä. Turun AMK:n Yrittäjyys ja myynti -osaamisalueen monimuotokoulutuksen koulutusvastaava Kosar Mahmoodi havahtui tähän ongelmaan pohtiessaan maahanmuuttajien koulutustarpeita. − Maahanmuuttajissa on hyviä osaajia, jotka voivat silti kaivata koulutuksen päivittämistä. Maahanmuuttajalla voi esimerkiksi olla ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto, mutta oman alan töiden saaminen ei ole siltikään onnistunut. Se hidastaa kotoutumista Suomeen, Mahmoodi kertoo. Niinpä Turun AMK:ssa päätettiin järjestää Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa (MaBA) -tradenomikoulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen järjestämistä tuki opetus- ja kulttuuriministeriö.

Uudenlainen oppimisote yllätti Koulutus alkoi vuonna 2018, ja siihen osallistui reilu 30 opiskelijaa. Koulutukseen päästäkseen piti olla suorittanut vähintään 100 opintopisteen verran aiempia korkeakouluopintoja, jotka hyväksiluettiin opiskeltavaan tradenomitutkintoon. Valittujen opiskelijoiden joukossa oli niin lakimiestä, arkkitehtiä kuin journalistiakin, jotka kaikki tähtäsivät suomalaisen tradenomitutkinnon suorittamiseen.

− Ensi alkuun hämmästystä aiheutti uudenlainen opiskelutapa. Turun AMK:n tradenomiopiskelijat opiskelevat BisnesAkatemiassa, jossa tehdään erilaisia projektitoimeksiantoja, myös oikeille yrityksille. Tämä on hyvin erilainen oppimistapa perinteiseen kouluun verrattuna ja siksi he tarvitsivat enemmän tukea kuin odotimme, Mahmoodi kertoo. Projektioppiminen on osa Turun AMK:ssa hyödynnettävää innovaatiopedagogiikkaa. Kyseessä on oppimisote, johon liittyy uusi tapa omaksua, tuottaa ja käyttää tietoa innovatiivisen ammattitaidon aikaansaamiseksi. Pian MaBA-opiskelijat saivat itsekin kiinni jutun juonesta. Heistä muodostettiin kaksi osuuskuntaa, jotka tekivät omia projektejaan. Samalla verkostot kasvoivat ja suomen kielen taito karttui. − Oli nähtävissä, että opiskelijat hyötyivät koulutuksesta paljon. Myös yleisen hyvinvoinnin kannalta vaikutukset olivat merkittävät. Saimme palautetta, että opiskelijat kokivat, että heistä välitetään. Samalla pystyttiin mahdollisesti vähentämään syrjäytymistä ja masennusta, sillä onhan se lannistavaa, jos työllistyminen on hyvin vaikeaa ja jää kotiin ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle, Mahmoodi pohtii.

Kielitaito tärkeää työmarkkinoilla Työmarkkinoilla suomen kielen osaaminen on lähes aina ehdoton vaatimus. Siksi koulutuksessa haluttiin kehittää opiskelijoiden suomen kielen

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT BISNESAKATEMIASSA

Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa -koulutuksessa opiskelijat tähtäsivät tradenomitutkinnon suorittamiseen.

Ensi alkuun hämmästystä aiheutti uudenlainen opiskelutapa.

taitoa. Tämä oli samaan aikaan haaste, sillä opiskelijoiden lähtötaso oli hyvin kirjava. Valmentajat pyrkivät käyttämään suomea, mutta varmistivat aina, että kaikki olivat ymmärtäneet. 1,5-vuotinen koulutus päättyi vuonna 2019. Mahmoodi kertoo, että koulutukseen osallistuneet olivat hyvin tyytyväisiä kokonaisuuteen. − Suomen työmarkkinoilla arvostettu tradenomitutkinto ja suomen kielen taidon kohentuminen ovat auttaneet heitä kotiutumisessa ja työllistymisessä. Se on ollut heille hyvin arvokasta. Osa valmistuneista on jopa perustanut oman yrityksen, hän sanoo. Hyvien tulosten vuoksi MaBA-koulutusta on haluttu jatkaa, ja uusi vastaavanlainen hanke on jo suunnitteilla. Turun AMK:ssa on tarjolla koulutusvaihtoehtoja korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille myös insinööripuolella.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT BISNESAKATEMIASSA

Gambiasta BisnesAkatemiaan − ja jääpalabisneksen pyörteisiin Teksti | Mari Loikkanen Kuva | Turun AMK:n arkisto Yksi MaBA-koulutukseen osallistuneista oli gambialainen Abdoulie Sarr, joka muutti Suomeen neljä vuotta sitten. Aiemmin Sarr oli suorittanut kotimaassaan kaupallisen alan opintoja sekä sairaanhoitajan tutkinnon.

Gambialaisen silmin mikä tahansa muu asteiltaan hieman lämpimämpi valtio olisi todennäköisempi bisnespaikka jääpaloille. Niinpä Sarr totesikin Manniselle, että Gambiassa olisi varmasti tilausta vastaavalle yritykselle.

Hän innostui mahdollisuudesta suorittaa kokonainen tradenomin tutkinto Suomessa.

Asia ei jäänyt pelkäksi heitoksi ilmaan. Manninen kiinnostui ajatuksesta laajentaa ulkomaille ja tarttui siihen. Hän kutsui Sarrin käymään Salossa sijaitsevalle tehtaalleen. Silloin yhteinen innostus asiaan vain vahvistui entisestään.

− Meitä oli lopulta hyvin värikäs porukka: kaikkiaan me opiskelijat edustimme 17:ää eri kansallisuutta ja kulttuurien kirjo oli valtava. Se oli hauskaa, mutta samaan aikaan haasteellista, koska kulttuurierot aiheuttivat välillä väärinkäsityksiä. Valmentajat auttoivat meitä ryhmäytymisessä ja olivat muutenkin hyvin lähestyttäviä ja avuliaita, Sarr kertoo.

− Päätimme lähteä yhdessä Gambiaan kartoittamaan tarvetta ja kiinnostusta. Siellä haastattelimme lomakohteiden pitäjiä ja tapahtumajärjestäjiä ja saimme selkeän käsityksen siitä, että heiltä puuttuu luotettava jääpalatoimittaja, Manninen kertoo.

Sarr on hyvin innostunut liiketaloudesta ja yritystoiminnasta. MaBA-koulutuksesta hän löysi yllättäen uuden kiinnostavan uramahdollisuuden tutustuessaan valmentaja Arto Manniseen.

Suomalaisen jääpalatehtaan valttikortteina ovatkin juuri luotettavuus ja varmuus, eli toimitetaan se, mitä on luvattu, ja ajallaan.

Yhteistyötä valmentajan kanssa

Gambiaan oma jääpalatehdas

− Ajattelin, että vau, kuinka kukaan voi tehdä jääpalabisnestä kaikista maailman kolkista juuri Suomessa, Sarr naurahtaa.

Hänen aikomuksenaan on perustaa Gambiaan oma jääpalatehdas, jonka paikallisena vastuuhenkilönä

Arto Manninen oli yksi koulutuksen valmentajista ja kertoi opiskelijoille omasta yrityksestään, Bloks-jääpalatehtaasta.

Ennen Gambian jääpalamarkkinoiden valloitusta jäljellä on enää rahoituksen ratkaiseminen. Manninen tutkii, voisiko hakea ulkoministeriön tukea kaupallisille hankkeille kehitysmaissa.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT BISNESAKATEMIASSA

Abdoulie Sarr (oik.) suunnittelee uudenlaisia bisneskuvioita kotimaahansa Gambiaan. Vasemmalla hänen opiskelijakollegansa Parva Jalali ja Sarah Sahragard, jotka osallistuivat myös MaBA-koulutukseen.

Sarr toimisi. Lisäksi tehtaassa toimisi juomatukku väkevälle alkoholille. Mannisen ja Sarrin yhteisissä visioissa vilkkuu tätäkin suuremmat suunnitelmat. Turun AMK:n innovaatiopedagoginen tapa oppia käytännön projektien kautta teki Sarriin suuren vaikutuksen. Hän haluaisi viedä koko oppimiskonseptin Gambiaan. Manninen on tässäkin ideassa mukana.

Ajattelin, kuinka kukaan voi tehdä jääpalabisnestä kaikista maailman kolkista juuri Suomessa.

− Innopeda-oppimisote on uniikki. Se olisi hyvä vientituote Gambiaan, Sarr tuumaa bisnesmiehen elkein.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT BISNESAKATEMIASSA

Monta rautaa tulessa Sanna Vauranojan aika ei käy pitkäksi, sillä sen lisäksi, että hän pyörittää omaa yritystään, hän toimii myös Turun ammattikorkeakoulun myyntikoulutuksen vastaavana. Innostus kaikkea tekemistä kohtaan johtaa onnistumisiin. Onnistumiset taas ruokkivat jaksamista. Montaa rautaa tulessa voi jollekin olla se paras juttu. Teksti | Johanna Stenroos-Vuorio Kuva | Martti Komulainen Opetustyö ja opetuksen suunnittelu saa Sanna Vauranojan innostumaan päivittäin. Yrittäjyydessä hänen mielestään on mielekkäintä tekemisen rajaton vapaus. Myyntityöhön Vauranoja taas hurahti aikanaan hiukan pakonkin sanelemana, mutta puhuu nykyisin eturintamassa myynnin arvostuksen lisäämisestä. Sanna Vauranoja ei ole opetustehtävissä ensimmäistä kertaa. Opetuskokemusta on karttunut jo aiemmin muun muassa Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opettamiseen hänellä on sisäinen palo, ja samanlaista paloa hän tuntee myös myyntityötä ja yrittäjyysasioita kohtaan. Nämä kaikki kolme rakasta asiaa yhdistyivät kerralla, kun työt Turun AMK:ssa alkoivat syksyllä 2019.

Äitiyslomalta yrittäjäksi Nojatuolimatkoja. Tuolijoogaa ja tuolitanssia. Muistinvirkistysmateriaalia. Runohetkiä, taidenäyttelyitä Auran gallerian kanssa. Laulutuokioita. Tätä kaikkea on tarjolla Ilopiste.fi-verkkopalvelun asiakkaille. Opiskeluajoista alkaen Sanna Vauranojalla on ollut voimakas halu tavoitella yrittäjyyttä. Hän on halunnut olla yrittäjä. Ideoita oli matkan varrella paljonkin, mutta vuonna 2013 lamppu syttyi:

– Olin palaamassa äitiyslomalta töihin ja ajattelin, että nyt on se hetki, jos tätä meinaa tosissaan ajatella. Jo vuosien ajan oli Vauranoja kahden ystävänsä kanssa pohtinut erilaisia ratkaisuja ikääntyvän Suomen ja suomalaisten toimintakykyyn ylläpitämiseksi. Alusta alkaen ajatus oli myös, että jotta mahdollinen palvelu voisi saavuttaa ihmisiä, pitää sen olla digitaalinen. Siitä syntyi Ilopisteen verkkopalvelu. Nyt takana on viisi vuotta yrittäjänä. Perheyrityksessä toimii myös aviomies, joka Vauranojan tapaan on päivätöissä muualla. Yrittäjyydessä kiehtoo rajaton tekemisen vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Päätökset, ja myös seuraukset, ovat yrittäjän itsensä. – Ja omasta yrittäjyydestä riittää ammennettavaa myös opiskelijoille, Vauranoja toteaa.

Yrittäjän pitää rakastaa myyntityötä Takana on työntäyteinen vuosi. Pidettynä on runsaasti erilaisia myyntityöhön liittyviä kursseja sadoille opiskelijoille. – Oma polkuni myynnin pariin on sellainen aika perinteinen, että ”mä en ikinä rupea myyjäksi”, Vauranoja kertoo.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / MONTA RAUTAA TULESSA

Myynnin koulutusvastaava Sanna Vauranoja kertoo myyntikoulutuksen sopivan nuorelle, joka on kiinnostunut viestinnästä, psykologiasta, bisneksestä ja joka haluaa tehdä töitä ihmisten kanssa. Vuonna 2006 Sanna Vauranoja ajautui silloista työpaikkaansa koskevien muutosten vuoksi hiukan pakotettuna myynnin suuntaan. – En voi kieltää, mutta se kauhistutti aluksi. Mietin jo työpaikan vaihtoakin. Onneksi en kuitenkaan lähtenyt hakemaan toista työtä. Myyntityöhön ajautuminen aiheutti kyllä alkuun kipuilua, mutta sitten se alkoikin kummallisella tavalla innostaa. Kipuilun jälkeen Vauranoja huomasi, että myyntiä tekevän tulee todella tietää äärettömän monesta asiasta. Lisäksi hyvän myyjän pitää aina olla kiinnostunut ihmisistä ja vuorovaikutuksesta heidän kanssaan. – Aloin pikkuhiljaa ymmärtää, mikä myynnissä on kiehtovaa ja mikä on sen juju.

Vauranojan mukaan yrittäjäksi ei kannata ryhtyä lainkaan, ellei pidä myynnistä. Yrittäjyys, jos mikä, on hyvin pitkälti myyntityötä. Ja kuulemma ihan jokainen ihminen tarvitsee myyntitaitoja jopa päivittäin.

Tavoitteena myynnin arvostuksen nostaminen Vuoden 2020 alusta alkaen Sanna Vauranoja on opetustehtävien lisäksi toiminut Turun ammattikorkeakoulussa myynnin koulutusvastaavana. Koulutusvastaavana oleminen tarkoittaa mm. ammattikorkeakoulun myyntikoulutuksen suunnittelua. Tehtävä edellyttää kokonaisuuksien hallintaa

TALK YRITTÄJYYS 2020 / MONTA RAUTAA TULESSA

ja tulevaisuuden hahmottamista jopa 5–10 vuoden päähän. Tässä tehtävässään Sanna Vauranoja haluaa ennen kaikkea olla mukana parantamassa myynnin arvostusta: – Suomessa kun myyntityöhön suhtaudutaan edelleen hivenen eri tavalla kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, joissa myyjäksi edetään vasta usein aika pitkänkin työuran jälkeen. Monen vuoden yksinyrittämisen jälkeen ympärillä oleva työyhteisö tuntuu myös hienolta asialta. Juuri käynnistynyt myynnin neuvottelukuntatoiminta on myös innostavaa, sillä näin ajatuksia myynnin koulutuksen kehittämiseen on mahdollista saada sujuvasti, keskustellen alueen toimijoiden kanssa. Mutta myyntityö, se taitaa olla Sanna Vauranojan lempilapsi: – Nuorille haluaisin heittää ajatuksen siitä, että jos olet innostunut viestinnästä, psykologiasta, bisneksestä ja haluat tehdä töitä ihmisten kanssa, niin harkitse myyntityön koulutusta.

Myynnin neuvottelukunta linkkinä yritysten ja koulutuksen välillä Teksti | Heta Laiho Neuvottelukunta on virallinen formaatti, jonka tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä. Neuvottelukuntia on ollut Turun ammattikorkeakoulussa pitkään. Vuonna 2020 lanseerattiin uutena myynnin neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia linkkinä myynnin parissa työskentelevien yritysedustajien ja myynnin koulutuksen edustajien välillä. Neuvottelukunnassa tarkastellaan, mitä yritysmaailma tulevilta työntekijöiltään kaipaa ja miten näihin tarpeisiin voitaisiin koulutuspuolella sekä tutkimushankkeiden avulla vastata.

Yrittäjäksi ei kannata ryhtyä lainkaan, ellei pidä myynnistä. Yrittäjyys on hyvin pitkälti myyntityötä.

Myynnin neuvottelukunnassa kokoontuu säännöllisesti kymmenen henkilöä. Neuvottelukuntaa vetää Turun ammattikorkeakoulun myynnin koulutusvastaava Sanna Vauranoja. Myynnin neuvottelukunta kokoontuu noin kuudesti vuodessa. Lisäksi sähköisten kanavien kautta ollaan yhteydessä ajankohtaisten asioiden tiimoilta.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / MONTA RAUTAA TULESSA

ASIANTUNTIJALTA

Kuvassa Turun ammattikorkeakoulun businessmentorit Jani Pihlajamaa (vas.), Sari Asteljoki, Marita Nummi-Wikström ja Arto Manninen.

Innovaatioista kaupalliseen menestykseen Teksti | Marita Nummi-Wikström, lehtori

Suurin osa potentiaalista ideoista jää vaille kaupallista menestystä, sillä niiden kaupallinen potentiaali jää helposti näkemättä. Keksijät tarvitsevat rinnalleen henkilöitä, jotka luovat vision mahdollisuuksista markkinoilla. Tarvitaan kokeilunhalua, selvitystyötä, ongelmanratkaisua, rohkaisua ja monialaista osaamista. Oikeiden kumppaneiden löytäminen usein ratkaisee onnistumisen.

Alkutaipaleen sekavien ja työntäyteisten aikojen jälkeen menestystä tulee, kun uskoo ideaansa ja on valmis ottamaan palautteen vastaan. Palautetta ja helposti rajujakin suunnanmuutoksia tulee, kun innovaatio etenee asiakkaan käyttöön. Tällöin myös tekijöiden joustavuus ja toimintakyky punnitaan. Alkava yritys löytää tapansa kasvaa ja menestyä.

Rohkeat ajatukset ja sinnikäs työ Menestyjä ravistelee itseään ja verkostoaan. Nykytila ei tyydytä: pyrkimys on jatkuvasti parempaan.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / APUNA KAUPALLISTAMISESSA

Ajatukset vievät pois tavanomaisesta ja tunnetusta. On halu rikkoa rajoja ja ottaa riskejä. Saavutetuissa tutkimustuloksissa on usein ainesta menestystarinaksi. Matka menestykseen vaatii osaamista ja työtä. Nykyään matkasta ei juuri yksin selvitä. Kirkas visio ja energinen tiimi antavat voimaa tehdä ja uudistua. Sinnikästä työtä vaaditaan lukematon määrä, mutta on etuoikeus saada nauttia oman visionsa toteuttamisesta. Omaa innovaatiotaan kaupallistavia yrittäjiä palvelevat asiantuntijat ja rahoittajat. Turun AMK:n BusinessClub ja businessmentorit tukevat ja auttavat kaupallistajia. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi tutkimuspohjaista startup-yrittäjyyttä rahoittavan Butterfly Ventures -yrityksen kanssa. Butterfly tarjoaa koulutuksellaan laajaa kokemustietoa startup-yrityksen kriittisistä asioista ja etsii samalla rahoitettavia kohteita.

Löydä voimavarasi Innovaatioiden kaupallistaminen vaatii taitoa, asennetta ja oikeita kohtaamisia. Suomalainen tekijä vaatii paljon itseltään. Omaa osaamista on hankalaa tunnistaa laajasti ja ottaa käyttöön. Aina ei rohkene myöskään kysyä muilta. Meillä kaikilla on piilossa olevaa kapasiteettia, joka on tärkeää saada käyttöön. Vahvuudet ja heikkoudet on hyvä tunnistaa ja kehittää itseään. Kaupallistajan tukena kulkee businessmentori: henkilö, joka kuuntelee, haastaa, kysyy, antaa vinkkejä, rohkaisee ja on yhden puhelinsoiton päässä. Businessmentori ei tee töitä toisten puolesta eikä tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttaa kaupallistajaa löytämään parhaat ratkaisut. Hyvä mentori laittaa ajatukset liikkeelle, antaa energiaa, valmentaa yrittäjämäiseen toimintatapaan, kasvattaa itseluottamusta ja rohkeutta,

auttaa ongelmanratkaisussa, ohjaa verkostoihin, rohkaisee ottamaan riskejä ja kantamaan vastuun sekä ohjaa arvioimaan ja parantamaan omaa toimintaa. Kohtaamisten ehdot ja aikataulut sovitaan kaupallistajan ja mentorin tarpeet huomioiden.

Tarvitaan sitoutunut tiimi On tärkeää rakentaa tiimi, jossa osaaminen, kokemus, mielipiteet ja persoonat kohtaavat. Tarkoitus ei ole olla joo joo -kerho, vaan kehittyvä tiimi. Tiimityö ei ole helppoa, mutta parhaimmillaan se on yrityksen menestyksen avain ja voima. Yrityksen idean ja tuotteen on kehityttävä markkinoiden vaatimusten mukaan. Tämän kehityksen moottoriksi tarvitaan toisiaan sparraava ja tukeva tiimi. Butterflyn mukaan tiimiin tarvitaan alan asiantuntijat kriittisellä osaamisella, asiakasryhmän ja markkinoiden tarpeet tuntevat henkilöt, toimialan tekniset vaatimukset tuntevat henkilöt, kokeneet, kehityksen suuntaa luovat mentorit, ja alan maineikkaat henkilöt, joille tärkeät ovet aukeavat helposti.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / APUNA KAUPALLISTAMISESSA

Alussa tiimi luodaan yrityksen resurssit huomioiden, mutta hyvää asiantuntemusta pitää tavoitella rohkeasti. Parasta asiantuntijaa ei ehkä voi palkata, mutta hänet voi saada hallitukseen tai mentoriksi. Myös alihankintaa kannattaa käyttää varmistaen tulokset itselle. Nuorissa osaajissa on intoa ja voimaa. Tutkimuspohjaisiin yrityksiin sopivat hyvin nuoret, nälkäiset innovatiivisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden ammattilaiset. Tästä on kokemusta ja näyttöä, kun muutamia juuri valmistuneita BisnesAkatemian opiskelijoita on toiminut menestyksekkäästi Turun yliopiston innovaatioiden kaupallistamishankkeissa. Näistä on syntymässä startup-yrityksiä. Alussa tiimiä ruokkii intohimo, ei voimakkaasti kilisevä kassa. Aloittavan ja kasvavan yrityksen rahat menevät kehittämiseen, ja tiimi elää vielä usein niukasti ja tulevaisuuttaan rakentaen. Tästä syystä on tärkeää, että yritystä perustettaessa IPR-oikeudet ovat pysyvästi yhtiöllä ja yhtiön osakkeet ovat tekijöillä.

Oikeiden verkostojen ja kumppaneiden löytäminen, yhteistyöhön panostaminen, tuotteiden esittely ja mahdollinen kokeilu, positiiviset referenssit ja odotusten ylittäminen vakuuttavat asiakkaan.

Oman menestysreseptillä kasvupolulle Yrityksen alku on kiireistä ja kriittistä aikaa. Kun saa pään auki, kassavirran pyörimään ja asiakkaat tyytyväisiksi, yrittäjienkin on jo helpompaa suunnitella seuraavia askeleita ja kasvupolkua. Oma osaaminen vahvistuu joka päivä. Myös yrityksen uskottavuus ja arvo nousevat, kun brändi tunnetaan. Alussa pitää jaksaa ja jaksaa, mutta tässä kohtaa on hyvä jakaa oman markkinoinnin professorini tokaisu vuosikymmenten takaa: ”Oikeille ideoille ja oikeille ihmisille on vain hyviä aikoja”. Uuden yrityksen alku voi olla hyvinkin sekavaa, mutta kun löytää oman tavan tehdä ja menestyä ei enää tarvitse jarruttaa. Onnistumiset ruokkivat kasvua.

Omistukseen liittyvät sopimusasiat, kuten osakassopimus, ovat erittäin tärkeässä roolissa esimerkiksi henkilövaihdostilanteissa.

Asiakas ratkaisee kaiken Asiakas ratkaisee kaupallisen menestyksen. Tämän huomioiminen ihan kaikessa on ensiarvoisen tärkeää. Markkinat ja asiakastarpeet on tunnettava. Ota asiakas mukaan jo varhaisessa vaiheessa, koska kehitykseen tarvittava tieto löytyy kentältä. Tutkimustietoa on hankittava, sillä oma uskomus tuotteiden menestykseen on usein harhaanjohtavaa. Brändiin, markkinointiin ja myyntiin on panostettava täysillä ihan alusta asti. Yrityksen pitää olla kiinnostava, ja lupaukset on lunastettava. Kehitä ja testaa. Lähellä olevien asiakkaiden kanssa on helpompi ratkaista ongelmat ja hoitaa alkukankeudet pois. Kohtaamiset ovat usein ratkaisevia kaupallistamisessa.

Alkutaipaleen sekavien ja työntäyteisten aikojen jälkeen menestystä tulee varmasti, kun uskoo ideaansa ja on valmis ottamaan palautteen vastaan.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / APUNA KAUPALLISTAMISESSA

a5-yrittajyyspolku_final_2.pdf 1 26.9.2018 16:28:26

Yrittäjyyspolku Turun ammattikorkeakoulussa Jokainen opiskelija Turun AMK:ssa voi opiskella yrittäjyyteen liittyviä asioita tai perustaa oman yrityksen. BusinessMentorit tukevat opiskelija-yrittäjiä yrityksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Kaikesta kirjautuu opintopisteitä osaksi tutkintoa.

Yrittäjyyden perusopinnot

Tiimiyrittäjyys

Tarjolla kaikille opiskelijoille ammattikorkeakoulussa: C

• BisnesAkatemia • Toiminta osuuskunnissa • Harjoittelu yrittäjänä • Opinnäytetyö yrittäjänä

• Yrittäjyyden perusopinnot (VAVA verkko) • Yrittäjyyden Kipinät: Monialaisia yrittäjyystarinoita

• Tapahtumia, kohtaamisia • Koulutusten omat yrittäjyysopinnot

• Työpajat • Projektiopinnot • Kevytyrittäjyys • Nuori yrittäjyys (NY-ohjelma)

Yrityskiihdyttämö

CMY

• Yrittäjän mentorointiprosessi • Oman yrittäjyyden opinnollistaminen • Boost Turku: Startup Journey

• Tapahtumat • Business Camps • Jatkajakoulu: tietoa omistajavaihdoksesta ja yrittäjyydestä

*Yrityskiihdyttämöön voi osallistua myös ilman aikaisempia yrittäjyysopintoja.

businessclub@turkuamk.ﬁ

Turun ammattikorkeakoulun yrittäjyyspolku ohjaa yrittäjyydestä kiinnostunutta opiskelijaa. Yrittäjyyteen voi suuntautua monessa eri vaiheessa. Lisätietoja saa businessmentoreilta.

businessclub.turkuamk.fi

We exist to create world class business 30

TALK YRITTÄJYYS 2020 /

ASIANTUNTIJALTA

Innovaatioiden suojaamisen osaamistasoa nostettava Yritysten, korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä on tiivistettävä ja innovaatioihin liittyvää osaamista vahvistettava – eikä vain teknistä, vaan myös aineettomien oikeuksien hallintaan ja käyttöön liittyvää osaamista. Tätä on perinteisesti pidetty enemmän pohjoisamerikkalaisena osaamisena, mutta viime vuosina esimerkiksi Kiina on investoinut merkittävästi aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaamisensa ja organisaatioidensa vahvistamiseen. Suomessakin on oltava hereillä. Teksti | Elina Uitamo, hankeasiantuntija Kuva | Turun AMK:n arkisto Suomi tarvitsee lisää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tekeviä yrityksiä, mutta myös osaamisen ja tulosten suojaamista. Fyysisten investointien rinnalla aineettoman omaisuuden merkitys yrityksille on kasvanut. Suomella on nyt uusi kansallinen TKI-tiekartta. Tiekartan rinnalle odotellaan myös kansallista aineettomien oikeuksien eli immateriaalioikeuksien (Intellectual Property, IP) strategiaa. Muutamat merkittävät suomalaiset yritykset ovat nostaneet esiin, että tavoitteena tulee olla nykyaikainen ja kunnianhimoinen IP-strategia, jotta Suomi voisi kehittyä globaalisti johtavaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi. Ei vain suurten vaan kaikenkokoisten yritysten on onnistuttava keksintöjensä kehittämisessä tuotteiksi ja palveluiksi.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KOLUMNI

Sanana innovaatio on melko kulunut ja myös paljon väärinkäytetty. Nyt innovaatioihin liittyville termeille on olemassa ISO-standardit. ISO 56000 -standardin mukaan innovaatiolla tarkoitetaan jotain uutta, joka tuo lisäarvoa. Tämä voi olla tuote, palvelu, liiketoimintamalli tai organisaatio. Lisäarvo ei välttämättä ole taloudellista, se voi olla myös esimerkiksi sosiaalista tai ympäristöä hyödyttävää.

Pk-yrityksille IPR-asiat vieraita Yhä merkittävämpi osa yritysten liiketoiminnasta perustuu kykyyn hyödyntää innovaatioita – ja suojata niitä. Immateriaalioikeuksin suojaaminen (Intellectual Property Rights, IPR) koetaan kyllä pienissä ja keskisuurissa (pk) yrityksissä tärkeäksi, mutta osaamista on liian vähän. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tekemän selvityksen mukaan suurin este aineettoman omaisuuden oikeuksien rekisteröinnille pk-sektorin yrityksissä on tiedon puute siitä, mitä aineeton omaisuus on ja mitä etua siitä voi olla liiketoiminnalle. Hyväkään insinööriosaaminen ei yksin riitä. Paljon on puhuttu myynti-, markkinointi- ja muun liiketoimintaosaamisen kehittämisestä. Myös aineettomien oikeuksien ja sopimusten merkitys on kasvanut. IPR-asiat voivat koskettaa esimerkiksi alihankkijana toimivia yrityksiä. Aina ei suinkaan ole edes kysymys siitä, että oma innovaatio pitäisi osata suojata. Tärkeää on myös osata varmistaa, ettei joudu ongelmiin toisen yrityksen aineettomien oikeuksien loukkaamisesta. Ja esimerkiksi tutkimus- ja kehitysprojektin alkuvaiheessa on hyödyllistä varmistaa olemassa olevien patenttijulkaisujen avulla patenttitietokannoista, ettei olla ”keksimässä pyörää uudestaan”.

Tutkijalle tietoa patenttijulkaisuista Patenttijulkaisujen lukeminen on tärkeää myös tutkijoille, sillä hyvin suuri osa tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksista löytyy nimenomaan niistä. Esimerkiksi EU:n rahoitusohjelman Horizon 2020:n IPR-ohjeissa korostetaan, etteivät innovaatiot ja IPR ei ole mitään sellaista, jota aletaan pohtia hankkeiden viime metreillä. Jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa täytyy esimerkiksi ymmärtää se, mitä on jo tehty muualla ja mikä osa hankkeen tausta-aineistosta kuuluu kenellekin.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KOLUMNI

Tärkeää on myös osata varmistaa, ettei joudu ongelmiin toisen yrityksen aineettomien oikeuksien loukkaamisesta.

Hankkeiden edetessä on syytä tarkistaa tulokset ja niiden mahdollinen suojaaminen, esimerkiksi jättämällä patenttihakemus ennen kuin tulokset julkistetaan tieteellisessä konferenssissa tai artikkelissa. Näiden näkökulmien huomioonotto on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on monimutkaisempi hankekonsortio, jossa on mukana sekä tutkimusorganisaatioita että yrityksiä. TKI-tiekartassa vaaditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vauhdittamista ja tiivistämistä. Turun ammattikorkeakoulu tekee tässä vahvaa työtä ja uudet investoinnit tukevat kehittämistä. Toimimme siis ihan ISO-standardin hengessä, sillä sen mukaan organisaation innovaatiokykyyn kuuluu etsiä uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää organisaation sisällä olevien ihmisten tietämystä ja luovuutta yhteistyössä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Tulevaisuuden osaajalta odotetaan monia taitoja, kuten luovuutta, aloitteellisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja kriittistä ajattelua sekä kykyä toimia verkostoissa. Näitä taitoja voidaan kutsua innovaatiokompetensseiksi. Niiden ohessa tarvitaan myös kovaa faktatietoa innovaatioiden hyödyntämisestä ja hallinnoimisesta, jotta innovaatiot eivät mene hukkaan.

Äkkilähtö menestykseen Jatkajakoulusta? Omistajanvaihdosten merkitys on kasvanut koko Suomessa. Varsinais-Suomessa on vuosittain satoja yrityksiä, jotka vaihtavat omistajaa. On arvioitu, että seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomessa tapahtuu jopa 50 000 yrityksen omistajanvaihdosta. Omistajanvaihdos on mahdollisuus, jossa liiketoimintaan pääsee kiinni hyvin nopeasti, eikä yritystä tarvitse polkaista käyntiin aivan alusta alkaen. Eläköityviä ja muutoin omistajanvaihdosta harkitsevia yrittäjiä on alueella runsaasti. Onneksi niin sanottuun liikkuvaan junaan hyppääminen kiinnostaa sekin kasvavassa määrin esimerkiksi nuoria. Teksti | Johanna Stenroos-Vuorio Kuva | Martti Komulainen Uusien, innovatiivisten yrittäjien tarttuessa toimeen omistajanvaihdosprosessin toteuduttua, koittaa myös yrityksille usein uusi aika. Tuoreenkin yrittäjän on mahdollista saada yritys nopeasti vauhtiin, sillä olemassa olevan yrityksen osto on usein huomattavasti tehokkaampi tapa aloittaa yrittäjyys kuin startup-yrityksen perustaminen.

jatkaja, saisi niitä olla vieläkin enemmän. Yrittäjän kannattaakin alkaa valmistautua omistajanvaihdokseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tukea on mahdollista saada muun muassa Varsinais-Suomen omistajanvaihdospalveluista, joissa ensineuvonta on yritykselle täysin maksutonta.

– Omistajanvaihdoksen kautta pääsee useimmiten tehokkaammin kiinni bisnekseen ja hyvään liikevaihtoon. Taustalla kun on jo toimiva liiketoimintamalli ja asiakkaatkin valmiina, toteavat businessmentorit Marita Nummi-Wikström ja Sari Asteljoki Turun ammattikorkeakoulusta sekä elinkeinoasioiden päällikkö Lassi Rosala Varsinais-Suomen Yrittäjistä.

Uusi omistaja nostaa yrityksen seuraavalle tasolle

Omistajanvaihdoksia tehdään runsaasti jo tällä hetkellä, mutta jotta kaikille omistajanvaihdosvaiheessa oleville yrityksille olisi mahdollista löytää

Omistajanvaihdokseen liittyvät asiat ovat nyt pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yritystensä myynnistä haaveilevia, eläkeikää lähestyviä myyjiä, on paljon. Eläköityminen onkin merkittävin syy luopua yrityksestä, mutta yritys saattaa tulla myyntiin myös muusta syystä. Lisäksi puheissa kuuluu kiinnostus siihen, miten nuorista olisi mahdollista kasvattaa yrittäjiä.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / JATKAJAKOULU

Sari Asteljoki, Lassi Rosala ja Marita Nummi-Wikström järjestävät tilaisuuksia omistajanvaihdosteeman ympärillä.

Vaikka yrityksen ostaminen ei mielessä olisikaan, kannattaa Jatkajakoulu-opintoja harkita. Siellä saatavat tiedot ovat hyödyllisiä kenelle tahansa.

– Aikaisempina vuosikymmeninä ei koulutuksesta ole juuri ollut tarjolla apua omistajanvaihdosasioihin liittyen. Nykyään on kuitenkin paljon mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä ihan jo koulun penkillä, kertoo Asteljoki. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden työllistyä. Eikä yritysosto ole edes välttämättä kovin kallista, usein kiinni pääsee jo niin sanotusti ”autorahalla”. Rahoituslähteitäkin on runsaasti, ja myös niistä puhutaan Jatkajakoulussa, jossa mietitään omistajanvaihdosprosessiin liittyviä asioita monista eri näkökulmista. Yrityskaupan toteuttamiseen on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia. Useimmiten omistajanvaihdokset toteutetaan liiketoimintakauppana tai osakekauppana. Aina ei kuitenkaan tarvitse ostaa yritystä heti kokonaan itselleen, vaan lähtökohtana voi olla osaomistajuus. Tällöin uusi omistaja pääsee rauhassa keräämään itselleen sitä hiljaista tietoa, jota yrityksestään luopuvalla on.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / JATKAJAKOULU

– Osaomistajuus onkin usein varsinkin nuorelle kannattava vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa uusi yrittäjä kasvaa yrittäjyyteen pikkuhiljaa. Ja yrityksen tilanne on myös riskienhallinnan kannalta parempi, kun tiimissä on eri-ikäisiä osaajia. Nuoren rooli yrityksessä saa vahvistua askel askeleelta, toteaa Nummi-Wikström.

Jatkajakoulu-opintokokonaisuus tarjolla ammattikorkeakoulun opiskelijoille Jatkajakoulu-opintokokonaisuudella on Turun ammattikorkeakoulussa pitkät perinteet. Tietoa omistajanvaihdokseen liittyen on ollut tarjolla yli kym-

menen vuotta. Viime vuosina opintokokonaisuutta on toteutettu ns. non-stop-toteutuksena osana BusinessClub-sateenvarjoa. – Esimerkiksi viime vuonna järjestimme opiskelijoille neljä jatkajatilaisuutta nimellä ”Osta yritys – työllisty ja työllistä”. Niissä oli mukana sekä opiskelijoita että ulkopuolisia asiasta kiinnostuneita, Asteljoki sanoo. Jatkajakoulu-opintojaksolla tähdätään erilaisten valmiuksien hankkimiseen siten, että opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on tiedot ja taidot, joiden kanssa hän kykenee edistämään mahdollista yrityskauppaa. Monet opiskelijat, elleivät jopa kaikki, hyötyisivät Jatkajakoulu-opinnoissa saatavasta tiedosta. Vaikka yrityksen ostaminen ei vielä mielessä olisikaan, kannattaa opintoja silti harkita. Yrittämisestä innostuneita jatkajia kaivataan lisää. Eikä Jatkajakoulu ole välttämättä suunnattu ainoastaan yritysostoa miettiville. Startup-yrityksillekin voi tulla eteen tilanne, jolloin yrittäjä huomaa olevansa myymässä yritystään. – Tieto omistajanvaihdokseen liittyvistä asioista voi siis olla hyödyllistä myös myyjän näkökulmasta, kertoo Nummi-Wikström.

Varsinais-Suomen Yrittäjillä samat tavoitteet Varsinais-Suomen Yrittäjien omistajanvaihdospalvelut on sekin vuosien ajan tarjonnut omistajanvaihdokseen liittyvää palvelua ja neuvontaa. Yrityksestään luopumassa olevia yrittäjiä ja potentiaalisia ostajia on ohjattu löytämään toisensa niin sanotuissa omistajanvaihdostilaisuuksissa. – Näihin tilaisuuksiin on puolestaan ammattikorkeakoulun Jatkajakoulu-opinnoissa olevia ohjattu osallistumaan, toteaa Nummi-Wikström. Nykyisin V-S Yrittäjät ja ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Kummallakin on sama tavoite ja molemmat tahot järjestävät tilaisuuksia omistajanvaihdosteeman ympärillä. – Ammattikorkeakoulun asiantuntijat tuntevat hyvin varsinaissuomalaista yrityskenttää. Olemme löytäneet toimivia ratkaisuja ja yhteistyömalleja sekä pieniin että suurempiin haasteisiimme. Yksi hyvä esimerkki on juuri Jatkajakoulu, toteaa Rosala. Yhteistyön myötä ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat osallistua yrittäjien järjestämiin teematilaisuuksiin. Vastaavasti yrittäjät voivat osallistua tilaisuuksiin, joita ammattikorkeakoulu järjestää.

Varsinais-Suomen Yrittäjien Omistajanvaihdospalvelun tavoitteena on varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus sekä tätä kautta edistää työllisyyttä ja alueen elinvoimaisuutta. Turun ammattikorkeakoulussa BusinessClub-sateenvarjon alla toimiva Jatkajakoulu toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa. Jatkajakoulu on kokonaisuus omistajanvaihdosprosessissa auttamiseen. Se on valmennusohjelma yritysten liiketoimintaa jatkaville, liiketoiminnasta luopuville sekä yrittäjyydestä kiinnostuneille. Jatkajakouluun voi tulla mukaan, mikäli suunnittelee yritysostoa, omistajavaihdosta tai on vain yleisesti ottaen kiinnostunut yritystoiminnasta.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / JATKAJAKOULU

Sisäinen palo ja ripaus sattumaa Joskus yrityksen perustamiseen johdattaa sattuma. Yrittäjähenkiset Samuli Vihervirta Hydrohexistä sekä Johanna Parkkinen ja Mirkka Maarajärvi Matkateatterista aloittivat yrittäjämäisen toiminnan jo opintojensa aikana. Teksti | Heta Laiho Samuli Vihervirta ajautui opiskelemaan BisnesAkatemiaan elämäntilanteensa siivittämänä. Opintojensa ohessa aktiivisesti myynnin ja markkinoinnin töitä jalkapalloseuralle tehnyt Vihervirta sai opettajilta vinkin, että BisnesAkatemian ympäristö voisi tukea hänen työkuvioitaan. Päätyminen allastreenejä tuottavaan Hydrohexiin tapahtui sattumien sarjan siivittämänä. Vihervirta oli pelannut aktiivisesti jalkapalloa, mutta joutui loukkaantumisen takia sivuun polveaan kuntouttamaan. Tämä vapautti enemmän aikaa opiskelulle. Samoihin aikoihin startup-yritys Hydrohex kasasi tiimiä. Vihervirran opiskelukaveri tunsi yrityksen ja kyseli, olisiko joku kiinnostunut lähtemään mukaan projektiluontoisesti. – Mielsin loukkaantumisen epäonniseksi tilanteeksi, mutta pääasiassa se oli se syy, miksi suhtauduin asioihin niin avomielisesti, Vihervirta toteaa. Sattuma yhdisti myös Matkateatterin perustaneet Johanna Parkkisen ja Mirkka Maarajärven. Teatteri-ilmaisun ohjausta opiskelleet ystävykset työskentelivät yhdessä Pulmia ja Kulmia -teatteriprojektissa, joka siivitti kiinnostusta lähteä selvittämään, millaista teatteria lapset tänä päivänä haluavat nähdä. Sen jälkeen asiat etenivät omalla painollaan ja syntyi Matkateatteri. – Oman ryhmän perustaminen oli jo kauan ollut haaveena. Kun tapasimme Mirkan kanssa, huoma-

simme, että meillä on samanlaiset toiveet. Saamme hyvää henkeä aikaiseksi ja asiat vaan soljuvat eteenpäin, Parkkinen kertoo.

Tuki ja mentorointi isona apuna BisnesAkatemiasta valmistuneelle Vihervirralle koulu on tarjonnut hyvin kokonaisvaltaisesti oppeja yrittäjyydestä. BisnesAkatemiassa yrittäjyyttä harjoitellaan osuuskuntatoiminnan kautta. Samaan aikaan opiskelu tukee opiskelijoiden omia yrityksiä ja tarjoaa mentorointia. Konkreettisena esimerkkinä on Vihervirran Hydrohexille tekemä opinnäytetyö, johon hän sai opettajilta paljon vinkkejä, joita pystyi hyödyntämään myös opinnäytetyön ulkopuolella yrityksen päivittäisessä työssä. Kulttuurialalla yrittäjyyteen valmennetaan viimeisenä opiskeluvuotena työelämätietous ja yrittäjyys -kurssilla, joka tosin tuli jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Matkateatteria puuhanneille Parkkiselle ja Maarajärvelle hieman myöhään. – Saimme kyllä tukea opettajilta pitkin matkaa. Isoin apu on ollut konkreettisessa työssä: opettajat kävivät katsomassa esityksiämme ja antoivat palautetta sekä neuvoivat esimerkiksi, minkälaista valotekniikkaa olisi hyvä olla mukana, Maarajärvi kertoo.

Rohkeutta, luottoa ja oikea suunta Niin Vihervirta kuin Parkkinen ja Maarajärvikin toteavat, että yrittäjyyttä voi oppia, mutta menes-

TALK YRITTÄJYYS 2020 / SATTUMAN KAUT TA YRITTÄJIKSI

tyminen vaatii motivaatiota ja tietynlaisia luonteenpiirteitä. Yrittäjänä työtä tehdään niin sanotusti rakkaudesta lajiin, eli rohkeasti omistautuen. – Erityisesti itse olen huomannut, että pitää pystyä menemään omalle epämukavuusalueelle. Samanaikaisesti pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen, mutta olla myös nykyhetkessä, Hydrohexin Vihervirta sanoo. Kulttuurialoilla itsensä työllistäminen freelancerina on yleistä ja harva on töissä niin sanotusti kahdeksasta neljään. Erilaiset persoonat voivat olla yrittäjiä, mutta kaikkien tulee löytää omat keinonsa sietää stressiä ja hallinnoida omaa työtään. Parkkinen ja Maarajärvi pitävät tärkeänä, ettei omaa hyvinvointia uhrata työnteon eteen. – Meillä esimerkiksi on käytössä Slack, jossa hoidetaan työkommunikointi. Vapaalla olemme ystäviä. Huolehdimme toisistamme ja kyselemme, onko muistettu pitää vapaapäiviä, naiset summaavat.

Hydrohex tarjoaa vesikuntoilupalveluita erilaisilla laiteratkaisuilla. Kuvassa Samuli Vihervirta. Kuva: Hydrotex

TALK YRITTÄJYYS 2020 / SATTUMAN KAUTTA YRITTÄJIKSI

Kuvassa Matkaaja-nuket ja henkilöt vasemmalta oikealle ylärivi: Johanna Parkkinen, Elina Vainio, Iida Parkkinen, Fatima Amokrane, alarivissä Helena Markku, Mirkka Maarajärvi. Kuva | Matkateatteri.

Yrittäjyyttä voi oppia, mutta menestyminen vaatii motivaatiota ja tietynlaisia luonteenpiirteitä.

Tähtäimessä kasvu Matkateatteri on kiertänyt Etelä-Suomea lastenteatteriesitystensä kanssa. Tarkoituksena on laajentaa kohdeyleisöä esimerkiksi ikäihmisiin sekä kasvattaa Matkateatteria kattamaan koko Suomea. Toiveena on, että toiminta olisi jatkuvaa ja työllistäisi taiteilijoiden lisäksi myös muiden alojen ihmisiä. – Kun aloimme myydä keikkoja, vaikka ei ollut nimeä eikä esitys ollut tunnettu, tuli tunne, että kyllä tälle on kysyntää. Meille on iso voimavara, että ympärillä on ihmisiä, jotka haluavat samoja asioita ja työskennellä samalla tyylillä, Parkkinen sanoo.

Hydrohexin ydinpalvelua ovat erilaisilla laiteratkaisuilla tarjotut vesikuntoilupalvelut. 2018 yritys toi Suomen markkinoille oman tuotteensa, joka sisälsi treeniapplikaation ja vedenkestävän tabletin telineineen. Kasvu on ollut huimaa, ja seuraavaksi suunta on ulkomaille. – Meillä on alusta asti ollut tavoitteena tehdä kansainvälisesti tunnettu vesikuntoilubrändi. Vastaavia ei ole hirveästi, Vihervirta kertoo.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / SATTUMAN KAUT TA YRITTÄJIKSI

Kaksoistutkintosopimus tuo Suomeen arviolta 100 kiinalaista opiskelijaa. Ensimmäisiä kiinalaisia opiskelijoita odotetaan saapuviksi syys-lokakuun vaihteessa vuonna 2021.

Kaksoistutkintosopimus korkeakoulujen välillä tuo yrittäjyysopiskelijoita Turkuun Teksti | Johanna Stenroos-Vuorio Kuva | Turun AMK:n arkisto Turun ammattikorkeakoulun Yrittäjyys ja myynti- osaamisalue on solminut kiinalaisen Tianjin korkeakoulun kanssa kolmivuotisen kaksoistutkintosopimuksen. Sopimus mahdollistaa sen, että tutkintoon sitoutuvat ja sen suorittavat opiskelijat saavat opintojen päätteeksi tutkinnon sekä Turun ammattikorkeakoulusta että omasta korkeakoulustaan Kiinassa. Kysymyksessä on tärkeä yrittäjyyden ja myynnin etappi. Sopimuksen aikana koulutetaan kiinalaisia yrittäjyyden saloihin kolmessa aallossa. Sopimus

tuo hyvän liiketaloudellisen tuloksen lisäksi uutta haastetta tekemiseen ja tärkeitä verkostoja tulevaisuutta ajatellen. Erityisesti opetussuunnitelmakokonaisuudessa painottuu yrittäjämäinen ote ja asenne. Kaksoistutkintosopimus tuo Suomeen arviolta 100 kiinalaista opiskelijaa. Ensimmäisiä kiinalaisia opiskelijoita odotetaan saapuviksi syys-lokakuun vaihteessa vuonna 2021. Varsinais-Suomen alueen yritykset ovat jo etukäteen antaneet projektitoimeksiantoja kiinalaisille ryhmille.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / KAKSOISTUTKINTOSOPIMUS KORKEAKOULUJEN VÄLILLÄ

Turun ammattikorkeakoulun myyntikoulutuksen uudet tuulet Turun ammattikorkeakoulun myyntikoulutus erikoistuu jatkossa entistä modernimpaan suuntaan. Uusi suunta tukeutuu nykyaikaiseen käsitykseen myyntityöstä ja siihen liittyvästä osaamisesta. Tulevaisuuden myyntiosaajien taidot liittyvät entistä vahvemmin ihmisiin ja vuorovaikutukseen heidän välillään teknologiaa unohtamatta. Turussa näihin asioihin on lähdetty vastaamaan yhdistämällä eri koulutusvastuita keskenään. Tradenomit ja insinöörit istutetaan jatkossa tiiviisti yhteen, oppimaan toisiltaan ja toisistaan. Teksti | Johanna Stenroos-Vuorio Kuva | Turun AMK:n arkisto Myyntikoulutuksen uudet tuulet koskevat syksyllä 2020 aloittavaa myynti-insinöörien ryhmää. Nämä myyntiin erikoistuvat insinööriopiskelijat aloittavat opintonsa yhdessä. Ensimmäisen vuoden perusopinnotkin opiskellaan perinteisesti oman aloitusryhmän kanssa. Toisen opiskeluvuoden koittaessa ryhmä sitten ”räjäytetään”, ja opinnot jatkuvat tiiviissä yhteistyössä myyntitradenomiksi opiskelevien kanssa. Yhdessä myynti-insinööreiksi ja myyntitradenomeiksi aikanaan valmistuvat opiskelijat opiskelevat esimerkiksi kansainvälistä myyntiä, teknistä myyntiä ja markkinointia sosiaalisessa mediassa. − Opiskelijat pääsevät myös yhdistämään voimansa ja vuorovaikutustaitonsa osallistuessaan yhteistyökumppaneiden kuvioihin ja erilaisiin

TALK YRITTÄJYYS 2020 / UUDET TUULET

myyntikilpailuihin, toteaa koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander.

Kaksi eri tutkintoa, yksi yhteinen suunta Myyntiin suuntautuneiden tradenomien koulutuksessa on Suomessa pitkät perinteet. Myynti-insinöörien kouluttaminen on uudempaa. Kumpaakin koulutusta yhdistää myynti, joten näiden opiskelijoiden yhdistämisessä ei taida sittenkään olla kyse kovin oudosta asiasta? Toisaalta nyt on mahdollisuus synnyttää joitakin ihan uusia pelinavauksia myyntikoulutuksen kentälle. Turussa toteutetaan nyt koulutuksen uudistusta, jossa kaksi eri tutkintoon johtavaa opiskelijaryhmää tekee opintoja rinnakkain yhdessä. Kaiken tarkoituksena on tuottaa jotakin aivan uutta myynnin saralle.

Nykyaikaisessa myyntikoulutuksessa on huomioitava erityisesti vuorovaikutustaitoihin ja ihmistuntemukseen liittyvän osaamisen kasvattaminen, johon teknologia yhdistetään. Oman toiminnan vertailumahdollisuuksia ei turkulaisilla ole ollut, sillä kouluttajien käsitysten mukaan vastaavaa ei muualla Suomessa ole kokeiltu. − Me haluamme olla nostamassa myynnin arvostusta Suomessa ja kohottaa sen ansaitsemalleen tasolle, sanoo Kallio-Gerlander. Nykyaikaisessa myyntikoulutuksessa on huomioitava erityisesti vuorovaikutustaitoihin ja ihmistuntemukseen liittyvän osaamisen kasvattaminen, johon teknologia yhdistetään. Juuri tähän uusi myyntikoulutus ja sen sisällä toteutettavat muutokset Turussa tähtäävät.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / UUDET TUULET

ASIANTUNTIJALTA

Täydennyskoulutusta urheilujohtamisesta Urheilun sponsoroinnin ja varainhankinnan korkeakouludiplomi (usva) on syntynyt Turun ammattikorkeakoulun urheiluliiketoimintaan liittyvien useiden hankkeiden synnyttämästä tietopohjasta. Kyseessä on 60 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, jonka sisällöt on suunniteltu urheiluympäristössä toimiville. Nämä urheilun liiketalouteen painottuvat opinnot antavat uusia ideoita urheiluorganisaation markkinointiin ja talouden parantamisen välineisiin. Teksti ja kuva | Jaakko Haltia, lehtori Opintojen nimessä sana sponsorointi viittaa nimenomaan urheilun välineelliseen rooliin, jossa tehdään yhteistyötä yrityksien ja muiden sidosryhmien kanssa. Varainhankinta taas näkee urheilun itseisarvona. Urheilun välineellinen ja itseisarvollinen rooli riippuu pitkältä siitä, korostuuko voiton vai talouden maksimointi.

merkityksellisemmiksi. Jo vuonna 1911 Yhdysvalloissa Wisconsin-Madisonin yliopisto tarjosi urheilun hallinnon ja organisoinnin kursseja. Ensimmäiset Sport management -aihepiirin Master-tutkinnot tarjottiin vuonna 1966. Sport management on sateenvarjokäsite, jonka alle kuuluvat kaikki urheilun johtamiseen liittyvät asiat.

Urheilun hyvä kertomus

Urheilun erityispiirteet

Urheilun hyvä kertomus on urheilusosiologien käyttämä nimitys sille henkiselle perustalle, jolle suomalaisen urheilun arvomaailman katsotaan rakentuneen. Sen mukaan urheilun nähtiin olevan yksiselitteisesti hyväksi kansalle ja etenkin varttuvalle sukupolvelle. Urheilun katsottiin edistävän muun muassa raittiutta, reippautta, ryhdikkyyttä ja iloisuutta.

Urheiluorganisaatioiden talouteen, hallintoon ja organisointiin liiketalouden näkökulmasta liittyviä koulutuksia ja opintoja on Suomessa ryhdytty järjestämään varsin myöhään. Tällä hetkellä aihetta voi opiskella Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga-Helian ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa.

Tämä henkinen perusta vaikuttaa edelleen vahvasti vapaaehtoistoiminnalle rakentuneessa suomalaisessa urheilutoiminnassa. Urheilun ammattimaistuminen ei vieläkään ole Suomessa kaikissa piireissä hyväksyttävää toimintaa, kun taas esimerkiksi Englannissa jalkapallosta tuli ammattilaisten laji jo 1800-luvulla. Ammattimaistumisen myötä urheilun taloudelliset ja hallinnolliset asiat alkoivat muuttua entistä

Sport management -pohdintaa liiketalouden näkökulmasta ovat tehneet muun muassa Smith ja Steward. Artikkelissaan Special features of sport he esittävät yksityiskohtia, joiden mukaan urheilu on erityinen, koska siinä on ominaisuuksia, joita ei esiinny millään muulla toimialalla tai ainakaan ominaisuudet eivät esiinny niin voimakkaina. Näihin ominaisuuksiin voi tutustua tarkemmin Harri Jalosen, Jaakko Haltian, Sasu Tuomisen ja Arto Ryömän vuonna 2017 kirjoittamassa Arvonluonnin pelikirjassa.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / TÄYDENNYSKOULUTUSTA URHEILUJOHTAMISESTA

Opiskelijaryhmä Veritas-stadionilla.

Korkeakouludiplomi

Kumppanit ja etäyhteydet

Urheilun sponsoroinnin ja varainhankinnan korkeakouludiplomi kuuluu avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Kyseessä on opintokokonaisuus, joka on mahdollista sisällyttää myös esimerkiksi tradenomiopintoihin. Ensimmäinen korkeakouludiplomi aloitettiin vuoden 2019 syksyllä päättyen 2020 jouluna. Opintoihin valittiin 20 opiskelijaa, joista kolmannes oli lajiliitoista, kolmannes liigaseuroista ja kolmannes hieman erilaisilla taustoilla, mutta kuitenkin urheiluliiketoimintaan liittyen.

Usva toimii täydennysopintojen kaltaisena kokonaisuutena ihmisille, jotka ovat jo urheilujohtamisen genressä mukana tai haluavat mukaan. Opintojen sisällöt pyritään pitämään mahdollisimman konkreettisina ja käytännönläheisinä. Tämän vuoksi ensimmäisen usvan aikana lähiopetuksia järjestettiin kumppanien tiloissa. Isäntinä toimivat mm. Turun kaupungin liikuntatoimi, Inter Turku, HC TPS, Porin Ässät ja Teivon ravirata.

Opinnot pohjautuvat laajoihin case-tyyppisiin tehtäviin, joihin opiskelijat esittävät ryhmänä ratkaisunsa. Tehtyjä ratkaisuja kritisoi ja täydentää toinen ryhmä, joka saa vain lyhyen valmistautumisajan osuuteensa. Molempien ryhmien on pitänyt perehtyä case-tehtävän taustana olevaan materiaaliin hyvin, jotta voisivat ratkaisunsa antaa. Tehtävätapa kuvaa hyvin urheiluliiketoiminnan maailmaa: perehdy ja ole valmis nopeisiin päätöksiin.

Koronaepidemia sai aikaan sen, että etäyhteyksiä hyödynnetty ohjelmassa enemmän kuin ennen. Etätyöskentely toimii loistavana täydentävänä lisävoimana. Opintoihin liittyy kuitenkin vahvasti verkostoituminen ja sen vuoksi lähiopetusta ei voi korvata kokonaan etäyhteyksillä.

Opinnoissa käydään läpi muun muassa urheiluorganisaation toimintaympäristöä ja tulonhankintaa sekä urheilua tuotteena ja arvonluojana. Urheilu harvoin on tavallisten yritysten kannattavuuskriteerien (tuotto pääomalle tai taloudellinen tulos) mukaan kovinkaan järkevä sijoituskohde. Urheilun arvo perustuu kuitenkin sen alusta-luonteeseen. Urheilu toimii usein alustana johonkin toiseen liiketoimintaan.

Urheiluorganisaatiot tarvitsevat myyntiosaamista ja ymmärrystä yrityksien motiiveista ostaa urheilua. Kyse on hyötyjen, ei kustannusten myymisestä. Ymmärryksen lisäämiselle on kysyntää sekä urheiluorganisaatioissa että yrityksissä. Urheilu ja sen ympärillä oleva rahoitus ja liiketoiminta muuttuvat kovaa vauhtia. Valtion liikunnan ja urheilun rahoitus on tullut rahapelivoittovaroista (Veikkaus) OKM:n kautta. Veikkauksen tulos pienenee hälyttävää vauhtia. Kaikissa urheilu- ja liikuntaorganisaatioissa myyntiosaamisella on kasvavaa kysyntää, koska vanhat automaattiset rahoituskanavat ovat häviämässä tai pienentymässä.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / TÄYDENNYSKOULUTUSTA URHEILUJOHTAMISESTA

Aura Challenge vie opiskelijat inspiraatiomatkalle Yritykset ja yhteistyötahot voivat lähettää Turun AMK:n opiskelijoita tekemään toimeksiantoja ulkomaille. Kohdemaasta haetaan uusia näkökulmia ja markkinatietoa. Teksti | Mari Loikkanen Kuvat | Turun AMK:n arkisto Turun AMK:n tradenomiopiskelijat ovat tehneet uudenlaisen aluevaltauksen suorittamalla erilaisia toimeksiantoja ulkomailla. Pari vuotta sitten käynnistetty konsepti tunnetaan nimellä Aura Challenge, ja se vie opiskelijat projektityöhön ulkomaille. Idea syntyi yhteistyökuviosta Baskimaan Mondragon Team Academyn kanssa, joka on Turun AMK:n pitkäaikainen yhteistyöorganisaatio. − Alun perin sieltä tuli opiskelijaryhmä valmentajineen tänne Suomeen hakemaan inspiraatiota ja tietoa suomalaisista yrityksistä paikallisten yritysten toimeksiannosta. Heille järjestettiin yritysvierailuja ja yhteistreenejä BisnesAkatemian opiskelijoiden kanssa, kertoo Turun AMK:n liiketalouden lehtori Päivi Killström. Siitä syntyi ajatus, miksei sama voisi toimia myös toisinpäin. Yhteistyön pohjalta kehitettiin oma konsepti Aura Challenge, jossa tarkoituksena on hankkia toimeksiantoja kotimaisilta yrityksiltä ja yhteistyötahoilta ja jakaa ne tehtäväksi Turun AMK:n BisnesAkatemian opiskelijoille. Toimeksiantoon sisältyy inspiraatiomatka haluttuun kohdemaahan, josta haetaan tuoreita ideoita, markkinatietoa ja yhteistyöverkostoja.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / AURA CHALLENGE

Suurin työ tehdään kotimaassa Aura Challengen tavoitteena on saada yritykseltä konkreettinen tehtävä, johon opiskelijat voivat vastata muutaman hengen tiimeissä. Tiimit huolehtivat niin tiedonhankinnasta, kontaktien luomisesta kohdemaahan kuin tulosten analysoinnista ja johtopäätösten teosta. Tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa, kehittää asiakasyrityksen toimintamalleja sekä kasvattaa verkostoja. Tiimit tekevät ahkerasti töitä jo ennen matkaa, sillä suurin työ tehdään kotimaassa. Ensimmäisiä Aura Challenge -asiakkaita oli Lounaismaan Osuuspankki, joka halusi luoda uusia, kekseliäitä toimintamalleja pankin sähköisiin pal-

Kun projektia on alustettu ensin kotimaassa, AuraChallenge vie opiskelijat ulkomaille hakemaan uusia ideoita. Baskimaan-matkalla opiskelijat vierailivat Bilbaossa. veluihin sekä kehittää liikkuvaa pankkitoimipistettä vastapainoksi sivutoimipisteiden sulkemiselle. Toimeksiantoa lähdettiin suorittamaan inspiraatiomatkalle Baskimaahan.

Aura Challenge tarjoaa yritykselle

− Opiskelijat valmistautuivat matkaan perusteellisesti jo Suomessa ja miettivät valmiiksi, mitä selvittävät siellä ja miten se onnistuu. Perillä he tutustuivat alueen pankkeihin ja saivat laajasti uutta markkinatietoa, Killström kuvailee.

› Räätälöidyn inspiraatiomatkan tulokset

Urautuneet tavat koetukselle

› Ammattimentorin tiimin tueksi

Lähteminen uusiin ympyröihin voi laajentaa ajattelua yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi Baskimaan-reissulla opiskelijat törmäsivät asioihin, jotka tehtiin Baskimaassa aivan toisin päin kuin Suomessa. − He yllättyivät, kun Baskimaan pankeissa myytiin rahoitusta ja siinä samalla myös autoja ja kännyköitä. Suomessa ei törmää autoihin pankkisaleissa, Killström naurahtaa. Pankkitoimeksiannossa opiskelijat työstivät kerättyä markkinatietoa ja esittivät tulokset ja suosituksensa pankille. Projekti oli onnistunut, ja siinä syntyneitä ideoita otettiin myös konkreettiseen käyttöön.

› Opiskelijatiimin työpanoksen

› Projektiohjauksen ja yhteiset tapaamiset › Raportit ja tulokset

Sittemmin Aura Challengessä on tehty toimeksiantoja myös toiseen suuntaan: opiskelijat ovat päässeet tekemään projekteja ulkomaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet tekemään myyntiä suomalaisilla markkinoilla. Opiskelijoiden tehtävänä on ollut kartoittaa ja kontaktoida yrityksiä Suomen päässä. Tällöin inspiraatiomatka on tehty ulkomaisen yrityksen toimipisteeseen.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / AURA CHALLENGE

ASIANTUNTIJALTA

Yritys tai organisaatio − tee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa Miten yrittäjä voi hyötyä paikkakunnalla toimivasta ammattikorkeakoulusta? Millaista yhteistyötä yritykset voivat tehdä opiskelijoiden kanssa? Salossa Turun ammattikorkeakoulun ja yrittäjien välinen tekeminen konkretisoituu monin eri tavoin. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi suorien toimeksiantojen myötä. Teksti | Päivi Killström, lehtori ja Pia Lindgren, lehtori Kuva | Martti Komulainen Salossa opiskelevat digitaalisen liiketalouden opiskelijat, digitrade-opiskelijat, tottuvat opiskelijakeskeisiin ja aktivoiviin oppimismenetelmiin alusta alkaen. Salo IoT Campus on oivallinen ympäristö luonnollisesti tapahtuvalle yhteistyölle ammattikorkeakoululaisten ja yritysten välillä, sillä siellä toimiva Turun ammattikorkeakoulun Salon kampus sijaitsee saman katon alla useiden paikallisten yritysten kanssa. Digitrade-opiskelijat työskentelevät yritysten toimeksiantojen pohjalta jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Projektipaja-nimisten opintojen toimeksiannot tulevat kaikki suoraan sellaisilta paikallisilta yrityksiltä, jotka ovat lähteneet yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Lounean, NordicID:n sekä Yrityssalon kanssa. Suorien toimeksiantojen lisäksi yhteistyötä on Salossa tehty muun muassa seminaarien ja luentovierailujen merkeissä.

Hyödynnä kansainvälisten opiskelijoiden tieto Turun ammattikorkeakouluun saapuu vuosittain satoja vaihto-opiskelijoita. Saloon saapuvat liike-

talouden vaihto-opiskelijat tutustuvat vaihtoaikanaan suomalaiseen yrityskulttuuriin, ja he puolestaan tuovat seudulle sekä oman kotimaansa kulttuurintuntemusta että kielitaitoa. Heillä on näin arvokasta annettavaa salolaisille yrityksille, joiden kanssa he pääsevät tekemään yhteistyötä. Viimeksi Salossa olleet vaihto-opiskelijat tekivät markkinaselvityksen Venäjän, Ranskan, Saksan ja Italian kilpailutilanteesta SaloSolar-yritykselle, joka tekee aurinkopaneeleja. Suomalaisia ulkoporealtaita valmistavalle Novitekille he puolestaan laativat Saksan ja Ranskan markkina-analyysin, jonka yhtenä tavoitteena oli kartoittaa Novitekille sopivia messuja. Viestintätoimisto HealthFoxin kanssa lähes vuoden kestänyt yhteistyö tuotti yritykselle uusia, jopa ministeriötason kontakteja, sekä tärkeää tietoa Ranskan terveysteknologiamarkkinasta. Kansainvälistä näkökulmaa on yrityksille saatu myös esimerkiksi AuraChallenge-yhteistyöprojektin yhteydessä. Inspiraatiomatka Mondragonin alueelle Espanjaan poiki suomalaisille opiskelijatiimeille yritysvierailuita ja ajatusten vaihtoa

TALK YRITTÄJYYS 2020 / AMK JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ

paikallisten opiskelijaryhmien kanssa. Tuloksena projektin tilaaja, Lounaismaan osuuspankki, sai apua Liikkuva OP -konseptin ja erilaisten mobiiliratkaisujen kehittämiseksi. Projekti onnistui ja yksi tiimin tekijöistä sai lisäksi kesätyön Lounaismaan osuuspankista.

Työelämäyhteistyöhön kannustavia oppimisen malleja

Turun ammattikorkeakoulun Salon kampus sijaitsee saman katon alla useiden paikallisten yritysten kanssa.

Turun ammattikorkeakoulu ja Salon ammattiopisto perustivat syksyllä 2020 yhteisen osuuskunnan, jonka periaatteena on niin sanottu ”yhden luukun” tarjoaminen yritysten suuntaan. Asiakas eli yrityksen edustaja pääsee neuvottelemaan eri alojen ja asteiden opiskelijoille soveltuvista työelämälähtöisistä toimeksiannoista osuuskunnan edustajan kanssa. Osuuskunnan edustaja etsii tilatulle työlle tekijät osuuskunnasta ja neuvottelee itse sopimuksen sisällön ja hinnan. Opettajat toimivat osuuskunnassa enemmänkin valmentavalla otteella opiskelijoiden tekemistä ja oppimista tukien. Uudenlainen yhteistyömalli eri kouluasteiden välillä on osa maakunnallista Innoheimo-hanketta,

jossa pyritään tekemään rajat rikkovaa yhteistyötä ja luomaan yrittämiseen ja työelämäyhteistyöhön kannustavia oppimisen malleja. Yhteistyömallin toteutumisessa apuna on ollut Salon yrittäjyyskasvatuksen tiimi eli Sykäys-tiimi. Tiimissä ovat edustettuina Salon alueen eri kouluasteiden edustajat sekä Salon kaupungin edustaja ja työelämäedustajia.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / AMK JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ

Turku SalesLab – liiketoiminnan kehittämisen kumppani Askarruttaako jokin myynnin ja markkinoinnin osa-alue? Onko fyysinen tuotteemme myyvä? Mihin asiakkaan huomio kohdistuu ravintolassa? Mitä ominaisuuksia myyjien vuorovaikutustaidoissa voitaisiin kehittää? Miksi projektit myöhästelevät? Turku SalesLabin avulla näihin kysymyksiin voidaan saada vastauksia. SalesLab tarkastelee ongelmaa ja pyrkii auttamaan yrityksiä myynnin lisäämisessä tutkitun tiedon avulla. Teksti ja kuva | Heta Laiho Turku SalesLabia kehitetään parhaillaan monipuoliseksi myynnin oppimis-, kokeilu- ja kehitysympäristöksi. – Fyysisiä tiloja kehitetään niin, että tilan valaistusta voidaan säädellä, tilassa tapahtuvaa toimintaa voidaan seurata livenä käytännössä mistä päin tahansa tai koeasetelmasta kertyviä videoita ja mittausdataa voidaan analysoida jälkikäteen, kertoo Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Paula Savolainen.

Apua digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Tiloja ja toimintoja parantamalla Turku SalesLab voi olla avuksi, kun alueen yrityksissä kehitetään esimerkiksi digitaalisia tuotteita tai palveluita.

jestelmän käyttäminen tai verkossa tapahtuva neuvottelutilanne. Turku SalesLabia voidaan hyödyntää myös muuhun kuin digitaalisten tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. – Opiskelijamme voivat maistella tuotteita, testata pakkausten houkuttelevuutta ja käytettävyyttä tai toimia koehenkilöinä tutkittaessa tuotteen huomioarvoa kaupan hyllysijoittelussa, vinkkaa Savolainen elintarviketeollisuuden yrityksille. Yksi jo tehdyistä piloteista olikin uuden korkean jalostusarvon tuotteen kuluttaja-analyysi, jossa selvitettiin kuluttajien valmiutta tuotteen käyttämiseen.

– Voimme tutkia, mitä henkilö tekee käyttäessään tietokoneen tai kännykän kautta toimivia ohjelmistoja, lisää Savolainen.

– Turku SalesLabissa tehdyn selvityksen tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi tuotteen lanseerauksen suunnitteluun ja kuluttajaa puhuttelevan tuotekuvan luomiseen, jatkaa Savolainen.

Tällaisia tutkittavia tilanteita voivat olla esimerkiksi kotisivujen selaaminen, tuotetietojen tai tarjousdokumenttien lukeminen, asiakastietojär-

TKI-toiminta vaatii monialaista osaamista. Kun havainnoidaan ihmisten käyttäytymistä ratkaistavan ongelman ympärillä, TKI-toiminnassa ko-

TALK YRITTÄJYYS 2020 / TURKU SALES LAB

Kuvassa lehtori Paula Savolainen. rostuvat vastuullinen ja tietoturvallinen toiminta. Tätä edesauttaa Turun ammattikorkeakoulun sitoutuminen noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Savolaisen tavoitteena on, että Turku SalesLabin toiminnasta saadaan kehitettyä sellaista yrityksiä palvelevaa toimintaa, joka auttaa yrityksiä myymään enemmän yhä parempia tuotteita ja palveluja.

Paula Savolainen – uusi varsinaissuomalainen Henkilö Turku SalesLabin kehittämisen taustalla on vielä kohtuullisen uusi alueella. Mielenkiintoiset työtehtävät ovat kuljettaneet Paula Savolaista ensin ohjelmoijasta projektipäälliköksi ja yliopiston kautta tutkijaksi ja edelleen noin vuosi sitten lehtoriksi Turun ammattikorkeakouluun. Muutto Itä-Suomesta Varsinais-Suomeen ei aiheuttanut ulkomaillakin asuneelle Savolaiselle suurempaa kulttuurishokkia. Osittain sopeutumiseen auttoi rakas harrastus, suunnistus. – Olen aina hakeutunut uudella paikkakunnalla suunnistavaan yhteisöön mukaan. Siellä ihmiset ottavat hyvin vastaan ja harrastuksen kautta olen tutustunut täällä asuviin ihmisiin jo entuudestaan, Savolainen kertoo. Suunnistamisen lisäksi hän hiihtää, pyöräilee, kulkee metsässä ja liikkuu monin tavoin. Liikunta, luonto ja suunnistaminen ovat hyvä vastapaino työlle, jossa myös ihmisten kohtaaminen on koronan vuoksi tapahtunut hyvin pitkälti työpöydän ääressä.

Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden alalla toimivaa Turku SalesLabia ollaan kehittämässä monipuoliseksi myynnin oppimis-, kokeilu- ja kehitysympäristöksi. Myyntityö on asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta, mutta nykyajan myynti merkitsee myös uusien työkalujen omaksumista: sosiaalisen median ohjelmistojen hallintaa, chat-palveluja ja etätapaamisia mutta myös asiakashallinnan ja myynnin tietojärjestelmiä. Yrityksille SalesLab tarjoaa monipuolisen kokeiluympäristön ja siten mahdollisuuden kehittää omia palveluita, prosesseja ja henkilöstöä. Toiminta tapahtuu Turun AMK:n tiloissa, kumppaneiden laboratorioissa tai asiakasyrityksissä.

TALK YRITTÄJYYS 2020 / TURKU SALES LAB

Tänne tulevaisuus tuli jo.

Avaa ovi ja astu sisään.

turkuamk.fi/educity