__MAIN_TEXT__

Page 1

talk TEKNIIKKA

magazine 2021 Tuotantoinsinööri Susanna Jokioinen innostuu robotiikasta ja ongelmien ratkomisesta

Digivihreä tulevaisuus – millaista tekniikan osaamista tarvitaan

Turvallisuuskoulutusta VR-teknologialla TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

1


6

3

Pääkirjoitus

4

Esipuhe

6

Digivihreä tulevaisuus

12

Insinööriopiskelijat näkevät työllistymisen positiivisena

14 Turun AMK rakentaa opettavaisia virtuaalitodellisuuksia

Digivihreä tulevaisuus

18 Turun alueesta tulevaisuuden interaktiivisten teknologioiden suunnannäyttäjä 20

Autoalan siirtyminen kiertotalouteen vaatii systeemisen muutoksen

22 Health Tech Lab tarjoaa tukea terveysteknologian tuote kehitykseen

36

Projekti-insinöörin uutta energiaa

25

Virtuaalimetsässä rauhoittumisesta virtaa työpäivään

26

Rakennustyömaiden valumavedet hallintaan

28 YAMK-tutkinnosta lisäpotkua ympäristönsuojeluun 30

Saaristomeri terveeksi!

36 Projekti-insinöörin uutta energiaa 38 Nyt saa paistaa! – Naantalin auringosta kerätään alueellista energiaa

38

Nyt saa paistaa! – Naantalin auringosta kerätään alueellista energiaa

42 Ylijäämää energiassa? Ota sekin talteen. 44

Halu päästä pitkälle ajaa Susanna Jokioista eteenpäin

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu / Tekniikka ja liiketoiminta Julkaisuvuosi: 2021 Toimituskunta: Martti Komulainen (päätoimittaja), Mari Loikkanen, Heta Laiho ja Milla Granlund. Toimituksen yhteystiedot: martti.komulainen@turkuamk.fi Taitto: Mainostoimisto KMG Turku ISSN 2489-8228

Paino: Hansaprint, Turku


Tekniikan osaamiselle on kysyntää! Teksti | Martti Komulainen, Talk Tekniikan päätoimittaja Olkaa hyvät, käsissänne on Turun ammattikorkeakoulun ensimmäinen tekniikan osaamiseen keskittyvä teemalehti. Lehti pyrkii avaamaan näkymiä ammattikorkeakoulumme monipuoliseen ja -alaiseen tekniikan koulutukseen ja TKI-toimintaan. Tulevaisuuden moninaiset haasteet, ei vähimmin ilmastonmuutos, sekä Varsinais-Suomen elinvoima tarvitsevat – myös – tekniikan alan osaajia. Tähän tarpeeseen pohjaten Turun AMK:ssa on vahvasti panostettu sekä koulutukseen että tutkimustoimintaan (ks. koulutusjohtaja Juha Kontion esipuhe s. 5). Koulutuksen sisällöissä ja toteutustavoissa pyritään olemaan ajan hermolla ja kuuntelemaan herkällä korvalla työelämältä kantautuvia viestejä: osaamistarpeissa korostuvat digitaidot ja kestävän kehityksen ymmärrys. Tekniikan alan osaamistarpeita valotetaan sivulta 6 alkavassa jutussa. Virtuaalitodellisuus-sovellukset tarjoavat mahdollisuuksia paitsi viihdeteollisuudessa, myös visualisoinneissa, suunnittelussa ja opetuksessa. Turun AMK:lla on tunnustettua ja palkittuakin osaamista virtuaalitodellisuutta hyödyntävissä opetussovelluksissa, joita esitellään s. 14.

Kiertotalouden mukaiset toimintatavat, kestävä kehitys ja hiilineutraalius ovat läpileikkaavia teemoja ja megatrendejä, joiden asettamiin haasteisiin myös tekniikan aloilla on vastattava, on se sitten kaupunkien hulevesihaittojen vähentämistä (s. 26), maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistä rehevöitymisen torjumiseksi (s. 30), hajautettuja energiaratkaisuja (s. 38), hukkalämpöjen hyödyntämistä (s. 42) tai autoteollisuuden kierrätyskysymyksiä (s. 20).

Lehden antia on laajennettu videoilla ja animaatioilla, joihin pääset käsiksi lataamalla Talk-sovelluksen. Se löytyy sekä Android- että iOS-versiona. Sovelluksella mennessäsi alla olevan symbolin kohtaan lehdessä saat aiheeseen liittyvää lisämateriaalia.

Terveysteknologia on kasvava ala ja markkina, joka edellyttää paitsi tuotteistamista myös tuotteiden käytettävyystestausta. Tätä tarjoaa Health Tech -tutkimusryhmä ja laboratorio (ks. s. 22).

TALK TEKNIIKKA 2020 / PÄÄKIRJOITUS

3


Lupaamme tuottaa alueemme elinkeinoelämälle sen tarvitsemaa tekniikan ja liiketoiminnan menestykseen johtavaa osaamista.

4

TALK TEKNIIKKA 2020 / ESIPUHE


Kumppaninne teknillinen innovaatiokorkeakoulu KTT Juha Kontio, koulutusjohtaja Tekniikka ja liiketoiminta Turun ammattikorkeakoulu

Kuva | Martti Komulainen Turun ammattikorkeakoulu on Lounais-Suomen vahvistuvan elinkeinoelämän tukemiseksi lähtenyt vahvasti kehittämään tekniikan korkeakoulutusta ja sen vaatimaa opetus-, tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuria. Ammattikorkeakoulu on alueen suurimpana ja vanhimpana tekniikan kouluttajana ottanut isoja askeleita strategiassamme olevan teknillisen innovaatiokorkeakoulun rakentamisessa. Osana teknillisen innovaatiokorkeakoulun toteuttamista ammattikorkeakoulu on uudelleenorganisoinut toimintansa luomalla Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin, johon sijoittuivat kaikki tekniikan ja liiketalouden koulutukset sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta. Teknillisen innovaatiokorkeakoulun perustana toimivat korkeatasoiset asiantuntijamme ja jatkuvasti uudistuva koulutus-, tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuurimme. Lupaamme tuottaa alueemme elinkeinoelämälle sen tarvitsemaa tekniikan ja liiketoiminnan menestykseen johtavaa osaamista. Osaamiskärjiksemme olemme määrittäneet neljä teemaa: Tulevaisuuden tuotantoteknologiat, Kasvua kiertotaloudesta, Myynti sekä Älykkäät toimintaympäristöt. Koulutuksessa olemme vuodesta 2017 merkittävästi lisänneet koulutuspaikkoja teknillisessä innovaatiokorkeakoulussa. Osin lisäys on tehty erillisrahoituksella ja osin omasta halustamme alueen elinkeinoelämän menestyksen turvaamiseksi. Vuodesta 2017 lähtien koulutuspaikkamme ovat kasvaneet yli 300:lla! Lisäys on ollut varsin

onnistunut, sillä samaan aikaan hakijamäärämme ovat kasvaneet yli 2000 hakijalla! Ja mikä parasta vuonna 2019 teknillisestä innovaatiokorkeakoulusta valmistui 1084 uutta osaajaa työmarkkinoille – lähes 200 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2017! Samaan aikaan koulutuksen laajentumisen kanssa tutkimus- ja kehitystoimintamme on vahvistunut merkittävästi. TKI-toimintamme ytimessä ovat tutkimusryhmämme ja niihin läheisesti kytkeytyvät laboratorioinfrastruktuurit. Soveltava TKI-toimintamme perustuu kumppanuuksille elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. TKI-toimintamme ratkoo yhteisiä haasteita ja kehittää uusia ratkaisuja kumppaneillemme. Meidän TKI-toimintamme elinehto ovat ajanmukaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt – samat ympäristöt, jotka myös meidän toista ydintehtävämme koulutusta palvelevat. Ammattikorkeakoulun Kupittaan kampukselle rakentuu entistäkin ajanmukaisempi laboratorioinfrastruktuuri yhteensä yli 10 miljoonan euron investointiohjelman ansiosta. Uudet tutkimuslaboratoriot ovat tarkoitettu myös elinkeinoelämän hyödyksi ja yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden alustaksi. Tämä TALK Tekniikka -erikoisnumero esittelee Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alan osaamista monipuolisesti ja kiinnostavasti. Haluamme tulevaisuudessakin olla teille merkittävä, luotettava ja arvostettu kumppani!

TALK TEKNIIKKA 2020 / ESIPUHE

5


Digivihreä tulevaisuus Turun AMK on panostanut voimakkaasti tekniikan aloihin lisäämällä aloituspaikkoja sekä investoimalla oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Satsaukset vastaavat Varsinais-Suomen osaaja- ja osaamistarpeeseen. Millaista tekniikan alan osaamista tulevaisuuden Suomi tarvitsee? Teksti | Martti Komulainen Kuvat | Martti Komulainen ja Mari Loikkanen Videot | Avidly ja Elias Koskinen Koronapandemia ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että Suomen talous on vientivetoista ja että viennissä teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut ovat merkittävässä asemassa (yli 50 prosenttia vientituloista). Koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla varmistetaan, että toimiala on iskussa myös tulevaisuudessa. Millainen on se tulevaisuus, johon uusia osaajia koulutetaan? Millaista osaamista työelämä – ja maailma – odottaa ja edellyttää? Eikä pontimena ole vain talouskasvun turvaaminen, vaan ”viheliäisten” globaaliongelmien selättäminen.

Millaista osaamista tarvitaan? Ei tarvitse olla tulevaisuudentutkija väittääkseen, että lähitulevaisuudessakin asialistalla ovat koko maapallon kohtalonkysymykset, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen. Nämä edellyttävät ehkäpä koko taloudellisen ajattelun reformia, mutta myös teknologisia innovaatioita: energiapihejä ratkaisuja, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, kiertotalousajattelua kaikilla toimialoilla.

6

Kestävän kehityksen mindsetin omaksumisen lisäksi toinen Teknologiateollisuus ry:n parin vuoden takaisessa osaajatarveselvityksessä vahvasti esille noussut teema on digikyvykkyys. Se tarkoittaa digitaalisten alustojen hyödyntämistä, mutta spesifimmin muun muassa tekoälyä, esineiden internetiä, automaatiota, robotisaatiota ja ainetta lisääviä valmistustekniikoita. Koulutusorganisaatioissa on luettu teknologiateollisuuden osaajatarveraporttia ja kuunneltu muitakin elinkeinoelämän palautteita herkällä korvalla. Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio tähdentää alakohtaisen osaamisen lisäksi geneerisempiä valmiuksia. – Pyrimme kouluttamaan ihmisiä, jotka pystyvät olemaan mukana työelämän kehittämisessä pidemmälle jänteellä. Koulutuksessa pitää luoda valmiuksia toimia alati muuttuvassa ja kompleksisessa ympäristössä. Osaajatarvekartoitus nosti esiin myös korkeakoulujen ja työelämän kumppanuudet. Tätä pitää tärkeänä myös Kontio.

TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS


Koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla varmistetaan, että toimiala on iskussa myös tulevaisuudessa. Photovoltaic Systems -kurssilla tutkitaan opetuskäyttöön tehdyn pienoisaurinkopaneelin ja LED-valonheittimen avulla aurinkopaneeleiden toimintaa. TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS

7


Tekniikan osaamistarpeet Teknologiateollisuuden toteuttamassa selvityksessä jäsenyritystensä näkemyksistä työn, osaamisen ja osaajatarpeiden tulevaisuudesta 2018–2021 (2018) esille tulleita osaamistarpeita:

Digikyvykkyys • Tekoäly

– Koulutuksen ja työelämän yhteys pitäisi saada vahvemmaksi ja monipuolisemmaksi käsittäen sekä koulutusyhteistyötä että TKI-toimintaa. Opintojakin voitaisiin enemmän suorittaa yrityksissä, kuten on tehty Turun AMK:n INTO-hankkeessa. INTO on oppisopimustyyppinen koulutusmalli, jossa opiskelija suorittaa noin puolet opinnoistaan yrityksessä työskennellen. Pilottivaiheeseen osallistui kahdeksan tuotantotalouden opiskelijaa. Mallin käyttöä jatketaan ja uusia yrityksiä on lähdössä mukaan.

Digitalisaatio lyönyt läpi kaikilla toimialoilla Digitalisaatio on megatrendi, jonka vaikutukset näkyvät kaikilla toimialoilla. On se sitten liiketoimintaa, suunnittelua tai valmistusta.

• Robotiikka & automaatio • Koneoppiminen • Data-analytiikka • VR- ja AR-teknologiat Palvelumuotoilu Uudet liiketoimintamallit Materiaaliteknologia Hajautetut energiajärjestelmät Myynti ja markkinointi Johtamisosaaminen Global mindset Verkosto-osaaminen Systeemitason ymmärrys, kokonaisuuksien hallinta Ympäristöosaaminen, energiatehokkuus Uusien teknologioiden ja järjestelmien yhteensovittaminen Jatkuva oppiminen Teknologiateollisuus ry 2018: 9 ratkaisua Suomelle. Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018.

8

Tuotekehitystä opettava lehtori Jussi Liikkanen sonnustautuu virtuaalilaseihin ja -hanskoihin EduCityn virtuaalisuunnittelulaboratoriossa. Laseilla ja hanskoilla voi tarkastella ja tunnustella tietokoneen 3D-suunnitteluympäristössä mallinnettua kappaletta, vaikkapa auton ohjauspyörää, ja tehdä muutoksia malliin. Kuulostaa scifiltä, mutta on tulossa vahvasti tuotekehitysinsinöörien työkaluksi. Eikä digi rajoitu tähän. Digitaalisuus on mullistanut koko suunnitteluprosessin: suunnitellusta kappaleesta voidaan tuottaa prototyyppi 3D-tulostuksessa. Myös jo tuotettuja kappaleita tai laitteita voidaan 3D-skannata hyvinkin tarkasti ja palauttaa suunnittelupöydälle. – Kaiken tämän taustalla on pyrkimys tehostaa suunnitteluprosessia, parantaa tuotteiden laatua ja ergonomiaa sekä vähentää materiaalihukkaa, ja siten edistää ekologista kestävyyttä, summaa Jussi Liikkanen. Digimaailmassa on myös digiuhkia. Kyberturvasta pitää huolehtia. Salon IoT Campukselle avattiin vuonna 2019 investointirahoituksen tuella Turun AMK:n kyberturvallisuuslaboratorio, joka tukee yrityksiä tuotteiden kyberturvallisuuden varmistamisessa. Salon Cyber Test Lab tarjoaa IoT (esineiden

TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS


Turun AMK:n virtuaalisuunnittelun laboratoriossa voi virtuaalilaseilla ja tuntohanskoilla tarkastella 3D-malleja. internet, Internet Of Things)- ja teknologiatoimijoille mahdollisuuden olla mukana kyberturvallisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

vaisuus on uusiutuvien energialähteiden. Myös Turun AMK näyttää tässä suuntaa ja tutkii uusiutuvia sekä hajautettuja energiantuotantotapoja.

Tietoturva on kaikkien asia, ei vain organisaatioiden IT-palvelujen asia. Tätä korostaa tietoturva-asioita opettava ja Wireless Communications and Cybersecurity -tutkimusryhmää johtava Jarkko Paavola.

Voimala toimii myös oppimisympäristönä energiaja ympäristötekniikan opiskelijoille.

– Tietoturva on kansalaistaito, jota erillisenä aiheena tai kurssina opetetaan Turun AMK:ssa IT-tradenomeille ja tietojenkäsittelyn insinööreille, vaikka kuuluisi kyllä kaikillekin, Paavola tähdentää.

Nyt eletään energiamurrosta! Uuden Turun AMK:n kampusrakennuksen, EduCityn, katolta avautuvat hyvät näkymät Kupittaan puistoon. Kattoa peittävät aurinkopaneelit. Tule-

Tuoreimpana aurinkovoimalan yhteyteen on saatu ”Solar monitoring station”. Se seuraa auringon liikkeitä ja tuottaa tietoa auringon säteilystä. NERCin eli uuden energian tutkimuskeskuksen (New Energy Research Station) sisätiloissa EduCityssä on vaikuttava arsenaali aurinkopaneelien, sähköverkkojen ja akkujen tutkimuslaitteistoa. Onpa pyörillä kulkeva Mobile Solar Lab´kin, jossa tutkitaan aurinkopaneelien laatupoikkeamia ja sähköntuottokykyä. Aurinkoenergian yleistyessä myös laatutietoisuus on kohonnut ja riippumattoman testauksen tarve on kasvanut.

TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS

9


Opiskelijalähettiläät kertovat tekniikan koulutusmahdollisuuksista 2. asteen oppilaitoksiin suuntautuvilla vierailuilla.

Opiskelija-agentit tekniikan lähettiläinä Monelle on iskostunut mielikuva tekniikasta miehisenä ja konerasvan tuoksuisena alana. Kuva on yksipuolinen, vaikka ala onkin miesvaltainen. Tekniikka on lavea käsite pitäen sisällään kaikkea ICT:stä rakennus-, kone- ja kemianteollisuuteen ja tarjoten mahdollisuuksia moderneja tietopohjaisia menetelmiä hyödyntäviin suunnittelutöihin. Useissa hankkeissa on pyritty laventamaan kuvaa tekniikan alasta sekä lisäämään vetovoimaa hakeutua opiskelemaan ja töihin. Keinoina on käytetty vierailuja ja tekniikan työmenetelmiä esitteleviä työpajoja. Toimintaa ovat organisoineet muun muassa Insinööriliitto ja Teknologiateollisuus ry sekä Turun tekniikan alan koulutusta tarjo-

10

avat korkeakoulut yhteisen Teknologiakampuksen sateenvarjon alla. Myös Turun kaupunki on aktiivisesti tuonut esille tekniikan aloja STEaM-hankkeen kautta. Viesti kulkee tehokkaasti, kun nuoret kertovat nuorille. Turun AMK:n EU-rahoitteisen Live-(Lisää Vetovoimaa) -hankkeen pitkälti toistasataa ”teknologia-agenttia”, insinööriopiskelijaa, on kuuden vuoden ajan vieraillut toisen asteen oppilaitoksissa kertomassa tekniikan opiskelusta. Live-hankkeessa on myös järjestetty yritystapahtumia, joissa tekniikan yritykset ovat esitelleet työllistymismahdollisuuksia.

TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS


Tekniikan investoinnit Turun AMK:n TKI-investointihankkeiden (2018– 2021) tavoitteena on vahvistaa tekniikan alan oppimis- ja TKI-infrastruktuuriympäristöjä sekä lisätä yhteistyötä alueen yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa.

3) AI/AR/VR-keskus, joka luo tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden keskuksen. Keskus mahdollistaa yritystoiminnan ja tutkimuksen entistä tehokkaamman ja sujuvamman yhteistyön.

– Pyrimme investoinneilla kohottamaan laboratorioympäristömme sille tasolle, että voimme kouluttaa tulevaisuuden osaajia. Moderni laitekanta haastaa myös alueen elinkeinoelämän toimijoita tekemään kehitystyötä AMK:n kanssa, koulutusjohtaja Juha Kontio kuvailee.

Lisäksi investointeja on tehty moottoritutkimuksessa, terveysteknologiassa (Health Tech Lab) ja kyberturvallisuudessa (Cyber Test Lab).

Investointihankkeiden kolme pääteemaa ovat: 1) Digitaalinen tehdas, joka kehittää digitaalisen valmistusprosessin kokonaisuutta 2) Uuden energian tutkimuskeskus, joka keskittyy energiamurroksen asettamiin haasteisiin ja kehittää ratkaisuja siihen

Investoinnit ajoittuvat vuosille 2018-2021 ja niiden kokonaisvolyymi on noin seitsemän miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu Opetus ja kulttuuriministeriön 2,9 euron tuesta ”Turku Future Technology Competence Factory”-projektille sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Varsinais-Suomen Liiton 4,1 miljoonan euron tuesta ”Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros”-projektille.

TALK TEKNIIKKA 2020 / DIGIVIHREÄ TULEVAISUUS

11


Insinööriopiskelijat näkevät työllistymisen positiivisena Insinööriopiskelijaliitto IOL sekä Turun insinööriopiskelijat ry valvovat opiskelijoiden etuja ja auttavat työnhaussa. Teksti | Heta Laiho Kuva | Mari Loikkanen Turun insinööriopiskelijat ry, eli TIO ry, toimii Turussa Insinööriopiskelijaliiton eli IOL:n paikallisyhdistyksenä. IOL:n sekä TIO:n tehtävänä on toimia opiskelijoiden etuja ajavana järjestönä, joka auttaa opiskelijoita työelämään liittyvissä asioissa, järjestää erilaisia tapahtumia ja tarjoaa jäsenilleen monenlaisia etuuksia. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n puheenjohtaja, automaatiotekniikan insinööriksi kolmatta vuotta opiskeleva Teemu Rajala kertoo Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton tukevan työnhaussa muun muassa listaamalla työpaikkoja Insinööriliiton nettisivuille sekä järjestämällä erilaisia koulutuksia esimerkiksi urahallintaan, työnhakuun sekä työelämätaitoihin liittyen. – Olen itse hyödyntänyt asiantuntijoidemme ammattitaitoa CV:n parantamisessa. Olemme yhdessä käyneet CV:ni läpi, ja he ovat kertoneet, miten sitä voisi kehittää. Tämän ja monien muiden palveluiden, esimerkiksi työ-

12

TALK TEKNIIKKA 2020 / TIO + IOL

suhdeneuvonnan ja urapalveluiden kautta voimme tukea sekä opiskelijoita että valmistuneita työnhaussa. TIO:n puheenjohtaja, kolmannen vuoden tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Rami Takala kertoo TIO:n järjestävän erilaisia tapahtumia, joissa insinööriopiskelijat voivat kohdata jo valmistuneita alumneja ja verkostoitua näin työelämään. – Yksi suosittu tapahtumamme vapun tapahtumien lisäksi on itsenäisyyspäivän aaton glögitilaisuus, johon tulee opiskelijoiden ohella jo valmistuneita alumneja suoraan työelämästä, Takala kertoo. Tapahtumien lisäksi niin TIO:n kuin IOL:nkin vastuulla on opiskelijoiden edunvalvonta. Edunvalvonnalla tarkoitetaan esimerkiksi koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttamista sekä insinööriopiskelijoiden ammatillisen identiteetin parantamista.


– IOL muun muassa järjesti paikallisyhdistyksille keväällä kyselyn, jolla selvitettiin etäopintojen toimivuutta eri puolilla Suomea. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki meidän toteuttamasta edunvalvonnasta, Rajala sanoo.

Molemmat puheenjohtajat lähettävät insinööriopiskelijoille terveisiä, että insinöörejä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomessa insinöörejä imetään työelämään ja se näkyy hyvin myös opiskelijoille. – Turussa porukka on tykännyt opiskelusta ja haluaa valmistua, että pääsee sinne työelämään, Takala toteaa.

Luottamustehtävässä toimiminen nähdään etuna työnhaussa, sillä se kertoo henkilön olevan aktiivinen ja kykenevä ottamaan vastuuta.

– Suosittelen ottamaan kaiken ilon irti tästä opiskeluajasta, koska se on elämän parasta aikaa. Osaajille on tarvetta, joten kouluun kannattaa panostaa. Rajala kertoo myös opiskelijajärjestötoimintataustan eduista työmarkkinoille suunnatessa. – Luottamustehtävässä toimiminen nähdään etuna työnhaussa, sillä se kertoo henkilön olevan aktiivinen ja kykenevä ottamaan vastuuta. Järjestötoiminta ei ole vain merkki ansioluettelossa, se on myös osoitus omien taitojen kehittymisestä ja kokemuksen kartuttamisesta.

TALK TEKNIIKKA 2020 / TIO + IOL

13


Turun AMK rakentaa opettavaisia virtuaalitodellisuuksia

VR-teknologialla mahdollistetaan harjoittelutilanteita merenkulkuun, paloturvallisuuteen, logistiikkaan, metsätalouteen ja jopa terveydenhuoltoon. Teksti | Mari Loikkanen Kuvat | Martti Komulainen ja Mari Loikkanen Videot | Avidly ja Elias Koskinen, Turun AMK Kuvittele tilanne: olet saapunut työhaastatteluun. Odotellessasi haastattelijaa paikalle palohälytin alkaa piipata. Ymmärrät, että nyt pitää poistua. Käytäville alkaa muodostua savua. Mitä teet? Näistä lähtökohdista pelataan paloturvallisuuteen liittyvää virtuaalitodellisuuspeliä. Pelissä tutkitaan reaktioita ja toimintavalmiutta yllättävässä palotilanteessa. Samalla pelaaja oppii itsestään ja tulee pohtineeksi, miten palotilanteessa tulisi toimia. Turun ammattikorkeakoulussa syntyy useita erilaisia virtuaalitodellisuuteen (VR) rakennettuja sovelluksia, joita hyödynnetään erityisesti opetusja harjoittelukäytössä. Potentiaali on valtava, sillä opetuksellinen näkökulma on poikkeuksellinen pelillisten VR-sovellusten maailmassa. Turun AMK:ssa opettavaisia VR-sovelluksia on tehty esimerkiksi merenkulkuun, logistiikkaan, metsätalouteen, terveydenhuoltoon ja paloturvallisuuteen liittyen. Yksi suurimmista hyödyistä on mahdollistaa erilaisten tilanteiden harjoittelu paikasta ja ajasta riippumattomasti.

14

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

VR-teknologian avulla voidaan käydä läpi erilaisia, jopa hengenvaarallisia olosuhteita turvallisesti ja kätevästi virtuaalisessa ympäristössä. Pelilliset elementit motivoivat opiskelijaa ammattitaidon kehittämiseen.

Nuorille oma paloturvallisuuspeli Yllättävää palotilannetta kuvannut VR-peli kehitettiin Turun AMK:n VirPA-hankkeessa (Virtuaalitodellisuus paloturvallisuusviestinnän välineenä), jonka rahoitti Palosuojelurahasto. Pelin toteuttivat Turku Game Labin insinööriopiskelijat ja Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän asiantuntijat yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Pelissä kartoitettiin neljän eri käyttäjäryhmän toimintaa tulipalotilanteessa. Tulokset olivat merkittäviä, sillä pelin keräämä data osoitti, etteivät nuoret osaa huomioida poistumistiemerkintöjä. 13−15-vuotiaat peruskoululaiset eivät ottaneet katsekontaktia hätäpoistumistiekyltteihin, kun heidän piti selvitä ulos palavasta rakennuksesta pelin aikana.


VR-komentosilta on jo herättänyt kiinnostusta varustamoissa, myös ulkomailla.

Mika Luimula uskoo, että opetukselliset VR-sovellukset taipuisivat hyvin suomalaisen koulutuksen vientituotteeksi. Vain 3,9 prosenttia tästä käyttäjäryhmästä osasi katsoa poistumistiekylttejä. Testiryhmässä oli 51 peruskoululaista.

laiva on sateessa ja pimeässä ajamassa karikolle, kuvailee tutkimusryhmän vetäjä, yliopettaja Mika Luimula.

Hälyttävä tulos johti uuteen hankkeeseen nimeltä VirPA 2, joka käynnistyi Turun AMK:ssa vuoden 2020 alussa. VirPA 2:sen puitteissa on rakennettu kännykkään ladattava ilmaispeli, joka opettaa lapsille paloturvallisuusasioita pelillisessä muodossa.

VR-komentosilta on jo herättänyt kiinnostusta varustamoissa, myös ulkomailla. Tilausta on ratkaisuille, jotka helpottavat merenkulkualan lisä- ja etäkouluttautumista sekä käytännön harjoittelua.

Harjoitteita virtuaalisella komentosillalla Opettavaisia VR-sovelluksia suunnittelee Turun AMK:n Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä. Ryhmällä on takanaan useita päänavauksia virtuaalitodellisuuden kehittämiseen. Yksi jo menestystä niittäneistä harjoittelusovelluksista on virtuaalinen komentosilta, jonka kehittämiseen on saatu merenkulun asiantuntemusta Aboa Marelta. Virtuaalisella komentosillalla voi esimerkiksi kääntää ruoria ja harjoitella tutkan eri säätöjä. – Nyt kehitystyötä jatketaan ja tehdään erilaisia harjoitteluskenaarioita. Vaikkapa sellainen, jossa

Turun AMK on jo aiemmin rakentanut varustamoille virtuaalitodellisuutta hyödyntävän nostosimulaattorin, jossa harjoitellaan kivihiililastin tyhjentämistä pelillistetyssä muodossa. Pelissä on 10 minuuttia aikaa tyhjentää kivihiililasti kolhimatta laivaa ja sotkematta satamalaituria. Näin pelaaja pääsee harjoittelemaan tehokasta toimintatapaa. – Varustamoita kiinnostavat myös sovellukset, joissa harjoitellaan turvallisuusasioita, kuten alkusammutusta laivalla, Luimula kertoo. Luimulan mukaan VR-teknologian avulla voidaan päivittää osaamista ja kehittää jatkuvaa oppimista riippumatta paikasta ja varusteluista. VR-sovellusten avulla voi katsoa ammattilaisen silmin erilaisia työtehtäviä. Samalla oppii hallitsemaan työprosessin ja pääsee treenaamaan toimintakykyään.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

15


FIT Center Kupittaan kampukselle · Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden

sekä tekoälyn osaamiskeskus, Futuristic Interactive Technologies Center eli FIT Center. Toiminta käynnistetty vuonna 2020.

· Keskittyy interaktiivisten

teknologioiden tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan.

· Avoin innovaatioympäristö tutkijoille,

opiskelijoille ja yrityksille.

· Tarjoaa seuraavia palveluja:

AR- ja VR-sovellusten määrittely ja sovelluskehitystyö,AR- ja VRratkaisujen käytettävyyden, käyttökokemuksen ja vaikuttavuuden arviointi sekä virtuaaliset koulutusja elämysratkaisut.

· Turun AMK on investoinut

keskuksen laitteistoihin ja ohjelmistoihin vuosien 2018−2020 aikana noin puoli miljoonaa euroa.

· Laaja yhteistyöverkosto mm.

VR-teknologian avulla voidaan kehittää osaamista paikasta ja varusteluista riippumatta.

teknologiateollisuuden, hyvinvointija matkailualan sekä koulutusorganisaatioiden kanssa.

Ajo-oppia Simulandiassa Turun AMK on satsannut viimeisten vuosien aikana merkittävästi interaktiivisiin teknologioihin ja sen laitteistokanta on korkeakoulukentässä poikkeuksellisen monipuolinen. Peliteknologian insinööriopiskelijat rakentavat parhaillaan Simulandia™-nimistä virtuaalista oppimisympäristöä yhteistyössä TTS Työtehoseuran ja ADE Oy:n kanssa. Simulandiaan™ rakennetaan noin 15–20 erilaista ympäristöä TTS Työtehoseuran keskeisimpien koulutusalojen tarpeisiin. Harjoitteita tulee logistiikkaan, kuljetukseen, metsätalouteen ja autoaloihin liittyen. Oppimisympäristö antaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella simuloidusti alaan liittyviä osa-alueita. Esimerkiksi kuljettajan ammatissa voidaan harjoitella kuljettamisen lisäksi ajoneuvotekniikkaa ja asiakaspalvelua. Simulandian™ rakentamisessa kaivataan myös tekoälyosaamista, esimerkiksi liikennevirtojen simuloimiseen.

Apua muistisairauden tunnistamiseen VR-sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollossa.

16

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR


Turun AMK:n erityisasiantuntija David Oliva on suunnitellut mobiilipelin, jossa lapsia opetetaan tunnistamaan poistumisreittejä. Edetäkseen pelissä pelaajan tulee ottaa kännykällään kuva oikean maailman poistumistiekylteistä. Varhaisvaiheen dementian tunnistamiseen on tehty oma VR-pelinsä. Se noudattelee perinteisen muistitestin sisältöjä, mutta testin kysymyspatteristo on upotettu pelinomaiseen ympäristöön. Pelissä havainnoidaan virtuaalista ympäristöä, ja pelaajalta tiedustellaan esimerkiksi ohiajaneen bussin numeroa tai sitä, minkä eläimen ääniä kuului pelin taustalla. Turun AMK:n VR-osaamiselle on ropissut viimeisen vuoden aikana palkintoja ja kunniamainintoja. Luimula näkee laadukkaat, opetukselliset VR-sovellukset iskunpaikkana suomalaisen koulutuksen viennissä. – Suomi on tunnettu PISA-menestyksestä ja tunnustetusta peliteollisuudestaan. Jos näillä brändeillä ratsastetaan, meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavanlaisella tavalla tunnettua VR-koulutusvientiä, hän uumoilee.

Poistumisturvallisuuspelissä kartoitettiin ihmisten toimintaa tulipalotilanteessa. Huolestuttava tulos oli, etteivät nuoret huomioi hätäpoistumistiekylttejä.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

17


ASIANTUNTIJALTA

Turun alueesta tulevaisuuden interaktiivisten teknologioiden suunnannäyttäjä Teksti | Mika Luimula, yliopettaja, Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä, Turun AMK Turun AMK:n investointiohjelma vahvistaa Turun alueen ICT-alan tutkimusinfrastruktuuria merkittävästi ja parantaa Teknologiakampus Turun valmiuksia vastata digitalisaation haasteisiin. Turun AMK on lähtenyt kohdentamaan ICT-investointeja uusille kasvualoille. Peliala on erinomainen esimerkki ICT-alan kasvunäkymistä. Kukapa olisi uskonut viime vuosikymmenellä, että suomalainen peliteollisuus on nykyään miljardibisnestä. Tämän menestyksen keskellä on hyvä muistaa, että peliteollisuus on työllistäjänä edelleen varsin vaatimaton tekijä. Peliala on myös erinomainen esimerkki liiketoiminta-alasta, jossa menestyvien yritysten liikevaihto työntekijää kohden on moninkertainen verrattuna perinteisen teollisuuden vastaaviin lukuihin. Tutkimustemme mukaan (Markopoulos & Luimula, 2017) peliteollisuus on näin tarkasteltuna jopa satoja kertoja tuottoisampi liiketoiminta-alue.

18

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

Vahva suomalainen ICT-osaamispääoma tuleekin olemaan jatkossa merkittävin kilpailuetumme säilyttääksemme johtavan kansainvälisen aseman teknologiateollisuudessa. Peliteollisuuden käyttämät teknologiat voidaan valjastaa laajemminkin tuottamaan suomalaisille hyvinvointia. Peliteknologioita hyödynnetään yhä enemmän pelialan ulkopuolella, kuten teknologiateollisuudessa, hyvinvointialalla, koulutuksessa ja matkailussa. Meillä Turussa on kaikki valmiudet toimia valtakunnallisena suunnannäyttäjänä interaktiivisten teknologioiden soveltamisessa eri toimialoilla − aina etäohjattavien alusten kehittämisestä älykkäiden sairaaloiden rakentamiseen. Turun AMK koordinoi kansallista lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ekosysteemiä (AVR Ecosystem) ja on saanut samalla tarkan käsityksen, mi-


Laivanosturin simulaatioympäristö on kehitetty Turun AMK:ssa yhdessä varustamoiden kanssa.

ten interaktiivisia teknologioita hyödynnetään maailmalla. Tämä näköalapaikka tarjoaa Turun alueen yrityksille arvokasta tietoa, kuinka soveltaa interaktiivisia teknologioita digitaalisessa murroksessa. Jokainen yritys tekee omat johtopäätöksensä, missä vaiheessa on syytä ottaa seuraavat askeleet digitalisaation polulla. Turussa on ollut jo pitkään kansainvälisesti tunnustettua osaamista interaktiivisten teknologioiden soveltamisesta teollisuudessa. Turun alueen toimijoiden olisikin syytä laatia yhteinen strategia, kuinka tästä osaamispääomasta voidaan luoda laajalti uutta liiketoimintaa. Ketterästi toimien ja viisaita päätöksiä tehden Turun alueella on kaikki edellytykset nousta kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi interaktiivisten teknologioiden soveltajana.

Kukapa olisi uskonut viime vuosikymmenellä, että suomalainen peliteollisuus on nykyään miljardibisnestä.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VR

19


ASIANTUNTIJALTA

Autoalan siirtyminen kiertotalouteen vaatii systeemisen muutoksen Teksti | Henna Knuutila, lehtori, projektipäällikkö, Turun AMK Kuva | Martti Komulainen Autoalan siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia niin teollisessa tuotannossa kuin jokapäiväisissä toimissamme. Tällä hetkellä materiaalista kiertää takaisin käyttöön vain noin 9 % ja autot ovat käyttöiästään yli 90 % käyttämättöminä. Samalla autojen pysäköintitilat vievät tilaa kevyenliikenteenväyliltä ja viheralueilta.

Sekoitemateriaalit ja akut kiertotaloudessa

Auton suunnittelu

Kevennetyt rakenteet laskevat polttoainekulutusta. Se edellyttää uudenlaisten materiaalisekotteiden käyttöä, jotta autoista saadaan lujia ja turvallisia. Materiaalisekotteiden monimutkaistuminen aiheuttaa haasteita materiaalien kierrätykselle.

Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, huollettaviksi ja korjattaviksi. Kun ne lopulta tulevat elinkaarensa päähän komponentit mahdollisuuksien mukaan tehdaskunnostetaan ja palautetaan käyttöön. Tuotteen kierrättäminen materiaalina on viimeinen vaihtoehto. Kiertotalouden mukaiseen toimintatapaan siirtyminen edellyttää, että kaikki elinkaaren aikaiset toimijat suunnittelusta kierrätykseen ovat mukana työssä. Auton elinkaaren lopussa saadaan tärkeää tietoa elinkaaren alkupäähän esimerkiksi siitä, miten komponentit tulisi suunnitella, että ne saisi hyvin irrotettua autosta ja tehdaskunnostuksen jälkeen palautettua käyttöön. Kiertotaloudessa tavoitteena on rakentaa liiketoimintamallielinkaaren alusta loppuun siten, että yrityksillä on mahdollisuus tehdä elinkaaren aikana kannattavaa liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa.

20

TALK TEKNIIKKA 2020 / AUTOKIERRÄTYS

Ihmiskunnan aiheuttamista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä energiasektorilta tulee yli 60 %, josta reippaat 10 % on peräisin liikenteestä. Liikkumisen päästöjä pyritään vähentämään rakenteiden keventämisellä ja sähköiseen liikenteeseen siirtymisellä.

Sähköisen liikenteen kehittymistä on edistänyt erityisesti paikalliset ilmanlaatuongelmat ja keskustelu öljynkäytön tulevaisuudesta sekä akku- ja sähkömoottoritekniikoiden kehitys. Litiumakkutekniikan kehittyminen on puolestaan laskenut sähköautojen hintaa. Sähköisen liikenteen tuomaan hyötyyn vaikuttaa kuitenkin se, miten autojen tarvitsema sähkö on tuotettu. Lisäksi sähköautojen akkujen kierrätykseen ollaan vasta etsimässä ratkaisuja.

Autoillen maailman ympäri Autoja suunnitellaan ja materiaaleja valmistetaan ympäri maailmaa. Kokoonpanotehtaat sijaitsevat usein eri paikassa kuin missä komponentit valmistetaan. Autojen saaminen kiertotalouden piiriin on globaali asia. Ohjauskeinojen puuttuessa ainoa


Turun AMK:ssa on tutkittu polypropeenista valmistettujen autonosien kierrätyskäyttöä 3D-tulostuksen raaka-aineena. Kuvassa muovirouhetta ja siitä ekstruusiolaitteistolla valmistettua 3D-tulostuslankaa. tapa saada aikaan muutoksia on markkinoiden kouluttaminen. Muutos lähtee yksilöistä ja toteutuakseen tarvitsee valtioiden, kaupunkien ja yritysten ratkaisuja liikkumisen monimuotoisuuden kehittämiseen. Myös öljypohjaisen polttoainemallin on muututtava. Tämä puolestaan vaatii paljon uutta uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiantuotantoa.

Autopurkaamot pärjäävät osien ja komponenttien eliniän pidennystalkoissa Autonpurkaamot ovat avainasemassa komponenttien uudelleenkäytössä ja kierrätyksen toteuttamisessa. Osaamista ja tekniikkaa tulee kehittää niin, että tulevaisuudessa saadaan enemmän osia uudelleenkäyttöön ennen murskaamista. Myös murskan jälkeistä kierrätystä voidaan tehostaa paremmilla murskan jälkeisillä erottelutekniikoilla. Suomesta löytyy autopurkaamoita, joilla olisi valmiuksia lähteä kehittämään purkaamotoimintaa vastaamaan näihin haasteisiin. EU:n romuajoneu-

vodirektiivin mukaan romuauton painosta on saatava hyötykäyttöön 95 %. Uusiokäytön ja kierrätyksen osalta vaatimus on 85 %. Uusiokäytön ja kierrätyksen niputtaminen saman prosenttiluvun alle ei edistä autojen uusiokäyttöä. Romuautojen muovi- ja lasiosat olisi helpompi kierrättää, jos ne irrotettaisiin autoista ennen murskaamoa. Markkinoiden puuttuessa näin ei kuitenkaan tehdä. Osien uusiokäyttöä tulisi edistää, jotta jätelain edellyttämä etusijajärjestys toteutuisi. Tätä auttaisi EU:n romuajoneuvoja koskevan direktiivin muuttaminen niin, että kierrätys ja uusiokäyttö eroteltaisiin eri prosenttiosuuksien alle. Modernin autopurkaamoekosysteemin rakentaminen vaatii monen alan yhteistyötä ja tutkimusta sekä selvitystä komponenttien ja raaka-aineiden soveltuvuudesta erilaisissa teollisuuden lopputuotteissa. Suomella on mahdollisuudet loistaa kiertotalouden ratkaisujen ja osaamisen viejänä.

TALK TEKNIIKKA 2020 / AUTOKIERRÄTYS

21


ASIANTUNTIJALTA

Health Tech Lab tarjoaa tukea terveysteknologian tuotekehitykseen Digitaalinen terveys yhdistää ja antaa ihmisille ja väestölle mahdollisuuden hallita terveyttä ja hyvinvointia. Sitä täydentävät palveluntarjoajien tiimit, jotka hyödyntävät digitaalisia työkaluja, tekniikoita ja palveluita hoitotoiminnan muuttamiseksi. Kirjoittajat | Elina Kontio, yliopettaja, Terveysteknologian tutkimusryhmän vetäjä, Turun AMK Tero Vahanne, projekti-insinööri, Turun AMK Kuvat | Martti Komulainen Video | Milla Granlund Terveysteknologian määrittely ei ole mitenkään yksinkertaista. Healthcare Information and Management Systems Society, Inc. (HIMSS) on juuri julkaissut uuden määritelmän digitaalisesta terveydestä. Määritelmän mukaan digitaalinen terveys yhdistää ja antaa ihmisille ja väestölle mahdollisuuden hallita omaa terveyttään ja hyvinvointiaan hyödyntämällä digitaalisia välineitä ja -menetelmiä. Digitaalisen terveyden sisältöä täydentävät eri palveluntarjoajien tiimit, jotka hyödyntävät digitaalisia työkaluja, tekniikoita ja palveluita. Terveysteknologia on hyvin laaja toimiala, joka on perinteisesti tuottanut ratkaisuja mittaamiseen, kuvantamiseen, hoitoon ja kuntoutumiseen. Nykyään alalla hyödynnetään entistä enemmän myös tekoälyä ja robotiikkaa sekä teollista internetiä. Terveysteknologia luo uusia mahdollisuuksia vahvistaen kansalaisten itsenäistä ja omaehtoista elämää tuoden samanaikaisesti alan ammattilaisten

22

käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja parantamaan terveydenhuollon tehokkuutta ja laatua.

Hyvät kasvunäkymät Terveysteknologia on yksi Suomen nopeimmin kasvavista korkean teknologian kasvualoista, jonka merkitys korostuu väestön ikääntymisen vuoksi. Tuoteviennin arvo saavutti uuden ennätyksen vuonna 2019 ollen 2,4 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 5,7 prosenttia. Terveysteknologia on edelleen yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa. Terveysteknologian tuotekehitys on hyvin tarkasti säädeltyä ja valtaosa tuotteista kuuluukin lääkinnällisten laitteiden säädösten piiriin. Terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita kutsutaan siis lääkinnällisiksi laitteiksi ja ne voivat olla laitteita, välineitä, ohjelmistoja, erilaisia materiaaleja tai tarvikkeita.

TALK TEKNIIKKA 2020 / TERVEYSTEKNOLOGIA


Laskimoskanneri auttaa löytämään potilaan käytettävissä olevat laskimot infrapunavalon avulla. Lääkinnällinen laite on tarkoitettu aina joko 1) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen, 2) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin, 3) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun tai 4) hedelmöittymisen säätelyyn. Suomessa lääkinnällisten laitteiden valmistusta, markkinointia ja käyttöä valvoo Fimea. Lääkinnälliset laitteet luokitellaan niiden käytön aiheuttaman riskin perusteella. Mitä korkeampi riskiluokka kyseisellä laitteella on, sen tiukemmat vaatimukset sen valmistukselle on. Terveysteknologian laite onkin varustettava aina CE-merkinnällä, kun se saatetaan markkinoille. CE-merkinnällä valmistaja vahvistaa, että laite täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset.

Test bed -ympäristö Turun ammattikorkeakoulu on rakentanut terveysteknologian test bed -ympäristön tukemaan terveysteknologian tutkimusta ja lääkinnällisten laitteiden tuotekehitystä. Nyt perustettu Health Tech Lab tarjoaa yrityksille ympäristön ideoiden, tuotteiden ja palvelujen testaamiseen ja myöhemmin myös tuotteiden validointiin.

Uusi tutkimuslaboratorio ja terveysteknologian tutkimusryhmä tarjoavat koulutusta ja tukea lääkinnällisen laitteen käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen, data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviin ratkaisuihin sekä kotona asumista tukeviin digitaalisiin ratkaisuihin. Terveysteknologian laboratorio on varustettu muun muassa mittauslaitteilla, potilasmonitoreilla ja biosensoreilla. Laboratorion sensoreista ja ohjelmistoista kerätty data ohjataan laboratorion tietokantaan analysointia ja koneoppimisharjoituksia varten. Datalla luodaan vahvempi ymmärrys siitä, miten fysiologiset signaalit ja psyykkinen tila ovat yhteyksissä terveyteen ja lääketieteeseen. Laboratorion tietojärjestelmät mahdollistavat usean datavirran keräämisen samanaikaisesti yhdelle alustalle ja tarjoavat tutkijoille helppokäyttöisen keinon ottaa käyttöön uusia tutkimustapoja. Laboratorion tuottamiin testauspalveluihin kuuluvat tuotteen toiminnalliset käytettävyystestaukset, joita voidaan tehdä laboratorioympäristön lisäksi myös todellisissa käyttöolosuhteissa. Tutkimuslaboratorion palvelu ei ole vain terveysteknologian ratkaisujen tutkimista, sillä Health

TALK TEKNIIKKA 2020 / TERVEYSTEKNOLOGIA

23


Terveysteknologian laboratorio on varustettu muun muassa mittauslaitteilla, potilasmonitoreilla ja biosensoreilla.

Aivojen sähköistä toimintaa voidaan mitata osana toiminnallisia suorituskykymittauksia. Tech Labin tuottamat käytettävyystestaukset sopivat erinomaisesti myös kuluttajatutkimukseen, koetun tutkimiseen ja osaksi palvelujen muotoilua. Health Tech Labin suorittamassa käytettävyystutkimuksessa voidaan tunnistaa ihmisen suodattamatonta ja alitajuntaista reagointia, jolloin vähennetään tietoisesti tehtyjen päätösten vaikuttavuutta tutkimustuloksiin. Ihmisen kasvojen ilmeitä, pulssia, pupilleja, aivoja lihastoimintaa sekä ihon sähkönjohtavuutta seuraamalla voidaan mitata ihmisen ensireaktiota johonkin asiaan ennen kuin henkilö tulee asiasta itse tietoiseksi. Kerättyä dataa voidaan hyödyntää tunnistamaan esimerkiksi iloa, kipua tai ahdistuneisuutta erilaisissa tilanteissa.

Oppimisympäristö Terveysteknologian tuotekehitys vaatii testausympäristöjen lisäksi vankkaa koulutusta, jota onkin alueella tarjolla hyvin runsaasti. Turun ammattikorkeakoulussa terveysteknologia on osa tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutusta. Pidempään työelämässä olleille on mahdollisuus kouluttautua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon terveysteknologiassa joko normaalissa tutkinto-ohjelmassa tai toimien terveysteknolo-

24

gian tutkimusryhmässä. Health Tech Lab toimii näiden koulutusten oppimisympäristönä, terveysteknologian tutkimusryhmän laboratoriona sekä yritysten ja tutkijoiden tuotekehityksen asiantuntijakumppanina ja testausympäristönä. Health Tech Lab ja terveysteknologian tutkimusryhmä tekevät erittäin aktiivista yhteistyötä Terveyskampus Turun eri terveysteknologia-alan toimijoiden kanssa, kuten Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä on yrityksille avattava yhteinen yhteydenottokanava, jonka kautta tukea hakevien yritysten tarpeet tuodaan kaikkien ekosysteemiin kuuluvien organisaatioiden palvelujen piiriin. Yrityksille avattu Terveyskampus Turun tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelu TERTTU tehostaa terveysalan testialustatoimintaa Varsinais-Suomessa ja tukee uudenlaisten ratkaisujen kehittämistä yhdessä terveysalan ammattilaisten kanssa. Testauspalveluja koskevat aloitteet ohjataan jatkossa yhteen yhteiseen palvelukanavaan. Sen avulla on mahdollista nopeuttaa yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä sekä tarjota uudenlaisia palveluja, joissa yhdistyvät yksittäisten testialustojen palvelut.

TALK TEKNIIKKA 2020 / TERVEYSTEKNOLOGIA


Virtuaalimetsässä rauhoittumisesta virtaa työpäivään Korpi ForRest perustaa tuotteensa tutkittuun tietoon Teksti | Mari Loikkanen Kiireisen tietotyöläisen mieli täyttyy päivän aikana lukuisista asioista. Startup-yritys Korpi ForRest kehittelee parhaillaan taukoratkaisua, joka virkistäisi ja purkaisi mielen kuormitusta työpäivän aikana. Tavoitteena on saada aikaan audiovisuaalinen palauttava kokemus, joka hyödyntäisi metsän tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi työpaikan puhelinkoppiin rakennettua tilaa, jossa seinälle heijastettaisiin metsäaiheista videota, taustalla soisi metsänääniä ja työntekijä voisi rauhoittua taukonsa aikana virtuaalisen metsäkokemuksen ympäröimänä.

Taukoratkaisun mahdollistamia palautumisvaikutuksia halutaan mitata ja saada konkreettisia tuloksia siitä, miten 5−15 minuutin vierailu virtuaalimetsässä vaikuttaa ihmiseen fysiologisesti. Tapoja mitata fysiologista palautumista on tarkastella sydämen sykevälivaihtelua, ihon sähkönjohtavuutta ja kortisolitasoja. Health Tech Labissa pureudutaan erityisesti ihon sähkönjohtavuuden tarkasteluun vertailemalla MoodMetric-sormuksen ja Empatica-rannekkeen tarkkuutta. Yksi yhteistyön eduista on Health Tech Labin jo valmiiksi olemassa oleva laitekanta.

Korpi ForRestin tutkimusjohtaja Mikko Pohjola muistuttaa, että metsä on tutkitusti ihmiselle paikka, joka poistaa stressiä ja rauhoittaa.

− Health Tech Labin kautta saamme tehtyä laitekokeilua paljon helpommin, kun meidän ei itse tarvitse investoida laitteisiin, Pohjola sanoo.

− Koska meille on tärkeää, että tuote perustuu tutkittuun tietoon ja validointiin, olemme ryhtyneet yhteistyöhön Turun AMK:n Health Tech Labin kanssa, hän kertoo.

Lisäksi Turun AMK:n Capstone-kurssilaiset ovat olleet mukana kehittämässä taukoratkaisun prototyyppiä teknisesti. Taukoratkaisulle suunnitellaan myös VR-laseille toteutettua versiota sekä etätyöhön sopivaa tietokoneversiota.

Health Tech Lab tekee Korpi ForRestille tutkimusta, jossa vertaillaan eri laitteita ja niistä saatua käyttökokemus- ja mittadataa. Turun AMK on valjastanut tehtävään opinnäytetyöntekijän, josta on samalla tullut osa Korpi ForRestin tiimiä.

TALK TEKNIIKKA 2020 / TERVEYSTEKNOLOGIA

25


ASIANTUNTIJALTA

Rakennustyömaiden valumavedet hallintaan Rakennus- ja purkutyömailta valuvat vedet poikkeavat laadultaan tavanomaisista kaupunkiympäristön hulevesistä. Erityisesti vanhojen kohteiden purkumateriaalit voivat sisältää nykyään kiellettyjä vaarallisia kemikaaleja, jotka purkutyön yhteydessä huuhtoutuvat työmaavesien mukana ympäristöön ja kuormittavat vastaanottavia vesistöjä. Purkutyömaiden työmaavesien hallinnan kehittämisellä voidaan vähentää haitallisten kemikaalien päästöjä kaupunkialueilla. Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hankkeessa tutkitaan purkutyömaiden työmaavesien laatua ja etsitään ratkaisuja niiden hallintaan. Teksti ja kuva | Niina Honkala, YAMK-opiskelija, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä, Turun AMK Purkuhankkeiden ympäristövaikutusten hallinnassa ensisijainen tavoite on edistää syntyvien purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja materiaalikierrätystä. Työturvallisuuden ja purkumateriaalien laadunhallinnan edistämiseksi purkumateriaalien sisältämät haitta-aineet tulee kartoittaa ja haitallisia aineita sisältävät materiaalit poistaa kierrosta. Tämän ohella pääpaino on työmaiden melun- ja pölynhallinnassa sekä kemikaalivahinkojen torjunnassa. Ympäristönsuojelun kannalta olisi tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös purkutyömaiden valumavesien hallintaan.

Ongelmana ravinteet, roskat ja haitta-aineet

tuvat roskat pahentavat niiden muoviongelmaa. Erityisesti rakentaminen muuttaa luonnontilaisia valuntaolosuhteita, mikä lisää pintavaluntaa ja siten myös kuormitusta ympäristöön.

Ohjeistusta tarvitaan Erityistä työmaavesien hallintaa säätelevää lainsäädäntöä ei Suomessa tällä hetkellä ole. Raja-arvoja hulevesille tai työmaavesille ei myöskään ole asetettu. Kiinteistöjen hulevesien hallintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolaki, joiden määräyksiä voidaan eräiltä osin soveltaa myös työmaavesiin.

Työmaavesiä ovat työmaalle suotautuva ja eri työvaiheissa käytettävä vesi sekä työmailta valuvat hulevedet. Niille on ominaista korkea kiintoaineja ravinnepitoisuus sekä pH-vaihtelut. Kiintoainepitoiset työmaavedet tukkivat viemäreitä ja liettävät vesiympäristöjä.

Purkuhankkeiden työmaavesikuormituksen vähentämiseksi työmaavesien hallintaa tulisi kuitenkin ohjata kaikissa purkuprosessin vaiheissa aina hankkeen suunnittelusta sen päätökseen saakka. Toteutuakseen tämä edellyttää kansallista säätelyä, mutta myös paikallistason ohjeistusta.

Työmaavedet saattavat sisältää myös haitallisia aineita, jotka kertyvät ympäristöön ja vaikuttavat haitallisesti vesieliöihin ja ihmisiin. Vaihtelut pH:ssa puolestaan heikentävät vesieliöiden elinolosuhteita, liuottavat metalleja ja aiheuttavat korroosiota hulevesiviemärissä. Työmaavesien ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja työmailta kulkeu-

Kunnilla on mahdollisuus ohjata työmaavesien hallintaa kuntien omilla ohjeistuksilla sekä hankkeiden kilpailutus- ja lupaprosessien kautta. Kunnilla on maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain nojalla mahdollisuus antaa omia paikallisista oloista johtuvia määräyksiä muun muassa rakennusjärjestyksessä sekä ympäristön-

26

TALK TEKNIIKKA 2020 / VESI - JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA


suojelumääräyksissä. Monet kaupungit ovatkin alkaneet kehittämään omia ohjeistuksiaan työmaavesien hallintaan. Työmaavesien hallintaa on mahdollista ohjata myös erillisillä hulevesistrategioilla ja -ohjelmilla.

Turun AMK:n hanke etsii ratkaisuja ja lisää tietoisuutta Vuoden 2020 alussa käynnistyi Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hanke, jonka tutkimuskohteita ovat savialueiden rakennustyömaat sekä louhinta-, räjäytys- ja purkutyömaat. Hankkeessa tuotettua tutkimustietoa tullaan hyödyntämään työmaiden vesienhallinnan suunnittelussa ja kuntien työmaavesiohjeistuksissa. Tavoitteena on myös lisätä rakennus- ja purkuhankkeisiin osallistuvien tahojen tietoisuutta aiheesta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun ja Kaarinan kaupunkien kanssa. Purkutyömaita koskevassa työkokonaisuudessa selvitetään purkutyömaiden valumavesien laatua sekä millaisia työmaavesien hallinnan ohjauskeinoja kunnissa on käytössä. Hankkeessa purkutyömaiden työmaavesien laatua tutkitaan ainakin kolmella purkutyömaalla. Vesistä analysoidaan purkumateriaalien sisältämiä haitallisia aineita kuten metalleja, polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä) ja polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteitä) sekä bromattuja palonestoaineita

(bromattuja difenyylieettereitä, BDE), joiden käyttöä on haitallisuutensa vuoksi rakennusmateriaaleissa nykyään rajoitettu. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan purkutyömaiden työmaavesien esikäsittelytarvetta ja suunnitellaan ratkaisuja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Tässä kohdin hanke nivoutuu varsin hyvin myös kiertotalouden tavoitteeseen poistaa haitalliset aineet materiaalikierrosta. Sääolosuhteista riippuvainen näytteenotto toteutetaan purkutyömaiden ehdoilla. Vesinäytteitä on saatu tähän mennessä kahdelta purkutyömaalta, mutta luotettavien johtopäätösten tekemiseksi tarvitaan kattavampaa aineistoa työmaavesien laadusta. Näytteenotto jatkuu, kun purkutyöt pilottikohteiksi sovituissa kohteissa käynnistyvät. Toivomme myös pääsevämme vaihtamaan ajatuksia purkuprosessista ja työmaavesien hallinnasta purkualan yritysten edustajien kanssa. Aiheesta olisi hyvä avata keskustelu alan foorumeilla myös kansallisella tasolla. Työmaavesiä koskeva kansallinen ja paikallinen säätely sekä valvonta ovat tarpeen, mutta niiden hyvä etukäteisvalmistelu edellyttäisi avointa ja ennakkoluulotonta vuoropuhelua purkualan yritysten, tutkimustahojen ja viranomaisten välillä.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VESI - JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

27


YAMK-tutkinnosta lisäpotkua ympäristönsuojeluun Ihan jokainen ei tulisi kuvailleeksi, että juuri jätteet, haitalliset aineet ja vedet ovat kiehtovin asia, minkä tietää. Tätä mieltä on kuitenkin Niina Honkala, joka opiskelee YAMK-insinööriksi Turun ammattikorkeakoulussa. Teksti | Mari Loikkanen Kuva | Emma Honkala − Minua ovat aina kiinnostaneet ympäristöasiat ja luonnonsuojelu. Koen ne tärkeiksi, sillä luonnonvarat ovat rajallisia ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy kiihtyvällä tahdilla. Jätteet, haitalliset aineet ja vedet ovat kiehtovinta minulle, sillä niillä on niin suuri merkitys osana kiertotaloutta, Niina Honkala sanoo. Honkala on tehnyt liki 20-vuotisen uran ympäristöinsinöörin tehtävissä jätehuollon parissa. Reilu vuosi sitten hän tunsi vahvasti, että nyt jos koskaan on se hetki, jolloin voisi kehittää omaa osaamistaan eteenpäin. Hän kiinnostui insinöörin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta, joka suoritetaan Turun AMK:ssa osin tutkimusryhmäopintoina. Vapaasti valittavien opintojaksojen lisäksi opiskelu tapahtuu työskentelemällä tutkimusryhmässä. Honkala valitsi Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän saadakseen uutta tietoa vesistä ja haitallisista aineista. Samalla hän halusi haastaa itseään. − Jätteet ja vedet liittyvät hyvin paljon toisiinsa, enemmän kuin uskoisikaan. Halusin ymmärtää entistä paremmin kokonaisuutta ja siksi halusin ryhmään, joka ei ole minulle niin itsestään selvä

28

valinta kuin vaikkapa Kiertotalouden liiketoimintamallit -ryhmä olisi ollut.

Hulevedet ja paikkatieto keskiössä YAMK-opinnoissaan Honkala on keskittynyt hulevesiin ja haitallisiin aineisiin sekä paikkatietoon. Tutkimusryhmässä Honkala on mukana kahdessa eri hankkeessa: Työmaavesin hallinnan ratkaisut ja NonHazCity II. Työskentely tutkimusryhmälle tarkoittaa käytännössä muun muassa projektille raportointia sekä kirjallisuusselvitysten ja koulutusmateriaalin laadintaa. Myös opinnäytetyö tehdään tutkimusryhmälle. Purkutyömaiden työmaavesien hallintaa käsittelevässä opinnäytetyössä yhdistyvät kätevästi Honkalan työhistoria ja nykyiset opinnot. − Käyn purkutyömailla ja teen vesinäytteenottoa. Olen saanut uutta näkökulmaa ja oppinut samalla rakennus- ja purkumateriaaleista. Olen tykännyt tästä valtavasti, sillä olen päässyt tekemään sellaista, jolla on merkitystä ja hyötyä projektille, Honkala kuvailee.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VESI - JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA


Toivoisin, että ihmiset huomaisivat, kuinka arkipäivän valinnoilla voi vaikuttaa.

Kemikaalikuormitus aikamme haaste Honkala tietää, ettei moni tule ajatelleeksi ympäristön kemikalisoitumista, joka on ilmastonmuutoksen ohella yksi aikakautemme suurista haasteista. Hän toivoisi, että ihmiset huomaisivat, kuinka arkipäivän valinnoilla voi vaikuttaa. Ympäristöstä löytyy yhtä jos toista sinne kuulumatonta, vaikka se ei ole näkyvää. − Kannattaa ottaa selvää tuotteista ja siitä, mitä niiden valmistuksessa on käytetty. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tekstiilit, keittiötarvikkeet ja kosmetiikka. Simppeleillä valinnoilla voi vaikuttaa ja tehdä jotain konkreettista luonnon hyväksi, hän kannustaa.

Niina Honkala opiskelee insinöörin YAMK-tutkintoa suorittamalla opinnot tutkimusryhmässä.

Myös kunnat ovat ratkaisevassa asemassa tehdessään julkisia hankintoja, sillä ympäristön kemikaalikuormaa voidaan vähentää viisailla ja vastuullisilla hankinnoilla.

TALK TEKNIIKKA 2020 / VESI - JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

29


Saaristomeri terveeksi! Teksti ja kuvat | Martti Komulainen Video | Milla Granlund Projektipäällikkö Antti Kaseva tarpoo saviliejussa. Hän pääsee varttuneella iällä mutakakkujen tekoon, kun pellolta viettävän salaojaputken jatkoksi liitetään mittauskaivo. Liitosten tiivistykseen käytetään savea, jota pellolta löytyy kuutiotolkulla. Saaristomeri voi huonosti. Sitä vaivaa ravinneähky. Ravinteita tulee ylimäärin etenkin maataloudesta. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tutkitaan rakennekalkin vaikutusta savipitoisten peltojen ravinnevalumiin. Ruotsista on saatu lupaavia tuloksia. Ennen kuin asiasta voidaan sanoa Varsinais-Suomen olosuhteissa, pitää koekentälle asentaa vesistövaikutusten seuraamiseksi mittauskaivot. Tämän jälkeen seuraa itse rakennekalkin levitys. Vuonna 2021 saadaan alustavia tuloksia siitä, onko rakennekalkista Saaristomeren pelastajaksi.

30

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!


Katso video rakennekalkkihankkeesta

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!

31


Projektipäällikkö Antti Kaseva ja kenttämestari Juha Niemi tekevät liitäntöjä salaojavesien seurantakaivoon.

32

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!


Mittauskaivosta vesi johdetaan maastoon ja lopulta Paattistenjokeen, johon kohdistuvaa kuormitusta rakennekalkkikäsittelyllä pyritään vähentämään.

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!

33


Salaojasta purkautuva vesi näytti keväällä silmämääräisesti puhtaalta vaikka sisältääkin ravinteita.

Rentukat kukkivat jokirannassa.

34

Mittauskaivo asennettuna. Kaivoon sijoitettava mittauslaitteisto tuottaa reaaliaikaista tietoa salaojien virtaamista, joiden perusteella voidaan arvioida jokeen kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!


Aurajoen sivu-uoma, Paattistenjoki, on yläjuoksulla ajoittain verraten kuiva.

TALK TEKNIIKKA 2020 / SAARISTOMERI TERVEEKSI!

35


Projekti-insinöörin uutta energiaa Teksti | Heta Laiho Kuva | Martti Komulainen

Turun ammattikorkeakoulun Uusi energia -tutkimusryhmässä projekti-insinöörinä työskentelevälle Aleksi Heinoselle parasta työssä on olla uuden äärellä. Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi 2017 valmistunut Heinonen loi vahvaa perustaa uralleen Turun ammattikorkeakoulussa jo opintojensa aikana työskennellessään opiskelija-assistenttina Solarleap-projektissa. Aika oli otollinen opiskelija-assistentille: samoihin aikoihin Solarleap-projektin kanssa alettiin valtaamaan nurkkaa nykyiselle Uusi Energia -tutkimusryhmälle.

projektipäällikkö. Myös tutkimusryhmä on kasvanut muutaman työntekijän ja muutaman projektin napakasta pakkauksesta lähes parinkymmenen asiantuntijan ja käynnissä olevan projektin kokonaisuudeksi. Projektit käsittelevät laajasti uusien energiamuotojen teemoja, mutta trendinä on tällä hetkellä sähköinen liikkuminen, joka on tutkimusryhmässä poikkileikkaava teema.

– Opiskelija-assistenttiaika oli opintojen parhaita paloja. Pääsin soveltamaan osaamistani monipuolisesti, Heinonen kertoo.

Heinonen itse toimii projektipäällikkönä eBussed-hankkeessa. Kesällä 2019 alkanutta projektia rahoittaa Interreg Europe. Projektin tarkoituksena on pyrkiä edistämään sähköbussien käyttöönottoa ja laajentamaan verkostoa. Hankkeessa on yhteensä kahdeksan partneria ympäri Eurooppaa, ja iso osa projektipäällikön tehtävistä kuluu seuratessa, ohjatessa ja suunnitellessa hankkeen etenemistä.

Heinosen kirjoittaessa aurinkoenergiaan liittyvää opinnäytetyötään tarjottiin hänelle projekti-insinöörin paikkaa Turun ammattikorkeakoulusta. Mahdollisuus päästä rakentamaan konkreettisesti uutta tutkimusryhmää ja hyvä kokemus monipuolisesta työnkuvasta jo assistenttiaikoina tekivät päätöksestä helpon. Nyt työtä tutkimusryhmän ja laboratorion kasvun eteen on tehty, ja uusi vaihe on alkamassa. – Seuraavaksi keskitytään toimintaan laboratorion seinien sisällä: kehitetään toimintaan liittyviä prosesseja, miten otetaan opiskelijat ja yritykset mukaan, minkälaista tutkimusta tai hankkeita uusi infrastruktuuri ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat, Heinonen kertoo.

Osaamisensa haastaminen opettaa Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen Heinosella komeilee tittelinä projekti-insinöörin lisäksi

36

TALK TEKNIIKKA 2020 / ALEKSI HEINONEN

Heinonen hyppäsi ison, kansainvälisen hankkeen projektipäällikkönä omien sanojensa mukaan suoraan syvään päähän. – Haasteet ovat opettaneet paljon johtamisesta ja kokonaisuuden hallinnasta. Pestin tuomat opit ovat olleet hyödyksi myös muissa työtehtävissä. Hankkeessa on tarkoituksena vierailla kaikilla kuudella alueella, mutta koronaaika mutkisti suunnitelmia. Etänä järjestetyt tilaisuudet ovat toimineen yllättävän hyvin, mutta toiveena Heinosella on päästä tapaamaan projektikumppaneita fyysisesti mahdollisimman pian.


Usein päästään tutkimaan jotain, mitä kukaan ei ole siinä mittakaavassa vielä selvittänyt. Se on parasta ja samalla tietysti haastavinta.

Kiivas kasvu kulminoituu uuteen kampukseen Projektipäällikön tehtäviin menee työajasta puolet. Toinen puolikas on pirstaloitunut muihin projekteihin sekä opetukseen. Viime vuosina työlistalla on ollut vahvasti myös tekniikan infrastruktuurin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Euroopan aluekehitysrahaston Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros -investointihanke mahdollisti Uusi Energia -tutkimusryhmälle laajat laitteistohankinnat. Uudella EduCity-kampuksella ryhmä pääsee rakentamaan arkeaan uudessa laboratoriossa uusien laitteiden ympärille ja jatkamaan profiloitumista alueen energiaosaajana. Lähitulevaisuudelta Heinonen odottaa mahdollisuutta päästä ajan kanssa pureutumaan uusiin

laitehankintoihin kunnolla. Poikkeuksellinen aika etätyöskentelyineen on saanut Heinosen kaipaamaan laboratoriossa työskentelyä ja työyhteisöä. – Vaikka tekisi omia juttuja, olisi kiva tehdä niitä laboratorion nurkassa lähellä kollegoita, Heinonen toteaa. Työssä projekti-insinöörinä Uusi energia -tutkimusryhmässä parasta on mahdollisuus olla uuden äärellä, kuten tutkimusryhmän nimikin kertoo. – Usein päästään tutkimaan jotain, mitä kukaan ei ole siinä mittakaavassa vielä selvittänyt. Se on parasta ja samalla tietysti haastavinta, sillä toimimme siellä, missä ei ole vielä vakiintuneita toimintatapoja, Heinonen summaa.

TALK TEKNIIKKA 2020 / ALEKSI HEINONEN

37


Nyt saa paistaa! – Naantalin auringosta kerätään alueellista energiaa Naantalin asuntomessuilla vuonna 2022 nähdään myös Turun AMK:n osaamista. KAEV-hanke marssittaa messualueelle alueellisen aurinkoenergiaratkaisun, ja Circvol-hanke puolestaan testaa ruoppausmassojen vahvistamista kenttäkokeella. Teksti | Mari Loikkanen Miltä kuulostaisi uudenlainen energiaratkaisu, jossa aurinkosähköä kerättäisiin muualla kuin omalla katolla ja yhteisesti kerättyä sähköä sitten jaettaisiin useampaan asuintaloon? Turun AMK:n Kestävä alueellinen energiantuotanto ja varastointi (KAEV) -hanke toteuttaa yhteistyökumppanien kanssa Naantalin asuntomessualueelle tutkimusvoimalan, jonka tarkoituksena on pilotoida tällainen alueellinen, hiilineutraali ratkaisu. Messualueen rantabulevardille tulee rantakatoksia, joiden katot muodostuvat aurinkopaneeleista. Yksi katoksista toimii samalla tutkimusvoimalana. Aurinkopaneeleihin kertyvä aurinkosähkö ohjataan suoraan tiettyihin asuintaloihin, jolloin se ei kierrä sähköverkon kautta. Tutkimusvoimala on tehovoimaltaan yli 20 kilowattia, eli aurinkopaneelia on käytännössä useamman talon edestä. − Tämä on hyvin uutta Suomessa. Tiedossa ei ole, että vastaavaa omakotitaloalueen energiayhteisöpilottia olisi ollut muualla. Mikroverkkoja on kyllä olemassa, esimerkiksi Lempäälän liike- ja teollisuusalueen kulutuskohteissa, kertoo lehtori ja tutkimusvastaava Samuli Ranta.

38

Luonnonläheinen messuteema Edessä on vielä useampi kysymysmerkki ennen kuin alueellinen aurinkoenergiaratkaisu muuttuu konkretiaksi. Ensin on saatava tietää, millaisia kiinteistöjä mikroverkon toisessa päässä on ja millaisia energiajärjestelmiä kiinteistöihin valitaan. Lisäksi mietittävänä on juridisia kysymyksiä, kun sähköä halutaan ohjata suoraan asuintaloihin. Käytännössä tämä vaatii toistaiseksi yhtiömuotoista kiinteistöä, jotta pysytään lainsäädännöllisissä raameissa. Naantalin asuntomessut pidetään Luonnonmaan saaressa vuonna 2022. Lounatuuli-niminen messualue on merellinen ja luonnonläheinen, ja tämä näkyy myös rakentamisen teemoissa. Täysin uusi asuinalue mahdollistaa uudenlaiset energiaratkaisut, joiden toivotaan olevan ympäristöystävällisiä. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama KAEVhanke tuo messualueelle myös kevyiden sähköajoneuvojen latausaseman, jota on ajateltu erityisesti sähköpolkupyöriä varten. Julkinen latauspiste toimii ilman pyörän omaa laturia.

TALK TEKNIIKKA 2020 / NAANTALIN ASUNTOMESSUT


Kenttäkokeessa testataan laboratoriotestien perusteella valittuja reseptejä aidoissa olosuhteissa.

Naantalin asuntomessualueella suoritetaan ruoppausmassojen hyödyntämiseen liittyvä kenttäkoe. Kuva: Veijo Lindgren TALK TEKNIIKKA 2020 / NAANTALIN ASUNTOMESSUT

39


Yksi Naantalin asuntomessualueen rantakatoksista toimii tutkimusvoimalana. Katto muodostuu aurinkopaneeleista, joihin kertyvä sähkö ohjataan asuintalojen käyttöön. Arkkitehtitoimisto Sabelström Arkitektkontor Oy:n havainnekuva.

Ruoppausmassojen kenttäkoe Turun AMK on monessa mukana Naantalin asuntomessuilla. Messualueen rannassa suoritetaan ruoppausmassojen hyödyntämiseen liittyvä kenttäkoe. Koe on osa laajaa Circvol-hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja jossa on mukana useita organisaatioita. Kenttäkokeessa läjitetään merestä nostettua ruoppausmassaa maalle ja stabiloidaan eli vahvistetaan sitä sideaineilla. Stabiloinnin tarkoitus on tehdä maaperästä käyttökelpoista. Merestä nostettuna ruoppausmassa on hyvin vesipitoista ja juoksevaa, mutta sideaineiden sekoituksen jälkeen se muuttuu lujemmaksi. Tämä mahdollistaa päälle rakentamisen. Naantalin asuntomessualueella stabiloidun maan päälle rakennetaan näillä näkymin parkkipaikkoja ja teitä, joten maan lujuutta on tarve kasvattaa. Turun AMK on jo testannut laboratorio-olosuhteissa, miten erilaiset aineet, kuten Naantalin monipolttolaitoksen tuhka, masuunikuonajauhe ja kalkkipöly, toimivat maamassojen stabiloinnissa. Tällaiset sideaineet ovat teollisuuden suurivolyymisia sivuvirtoja ja ne korvaavat stabiloinnissa sementtiä.

40

TALK TEKNIIKKA 2020 / NAANTALIN ASUNTOMESSUT

Täysin uusi asuinalue mahdollistaa uudenlaiset energiaratkaisut.


Kaivinkoneeseen kiinnitetty sekoitin sekoittaa sideaineita ruoppausmassaan osana kenttäkoetta. Kuva: Liisa Larkela.

− Nyt kenttäkokeessa testataan laboratoriotestien perusteella valittuja reseptejä aidoissa olosuhteissa. Kenttäkokeessa sideaineet sekoitetaan ruoppausmassaan kaivinkoneella. Kaivinkoneen kauhan tilalla on erillinen pyörivä sekoitin, kertoo Turun AMK:n hankkeen projektipäällikkö ja lehtori Mari Ketola.

dinoi kokonaisuutta. Hankkeessa on mukana Turun AMK:n opiskelijoita. He kehittävät esimerkiksi testimenetelmiä ja samalla kerryttävät osaamista kiertotaloudessa ja kemiallisessa analytiikassa.

Seurantaa ja testausta

Turun AMK:n rakennustekniikka on ollut tekemässä muun muassa sideainereseptien suunnittelua ja puristuslujuusmittauksia ja tutkii kentältä noudettuja näytteitä kemiantekniikan kanssa.

Materiaalit jätetään kentälle kovettumaan ja tilannetta seurataan noin vuoden verran. Kenttäkokeessa selviää teollisten sivuvirtojen soveltuvuus stabilointiin. Lisäksi kokeessa saadaan tietää massoista liukenevat haitta-ainepitoisuudet, jotka kertovat ympäristön pilaantumisen riskeistä.

Turun AMK:n rakennustekniikalla on myös suunnitelmia osallistua Naantalin asuntomessuille erilaisten hankkeiden kautta. Aikeissa on esimerkiksi tehdä laskentaa ja seurantaa asuntomessukohteiden hiilijalanjäljestä.

Lassila & Tikanoja vastaa kenttäkokeen käytännön suorittamisesta, ja Turku Science Park koor-

TALK TEKNIIKKA 2020 / NAANTALIN ASUNTOMESSUT

41


ASIANTUNTIJALTA

Ylijäämää energiassa? Ota sekin talteen. Mikäli tuotantolinjalta tulee sivuvirtana hukkatavaraa tai vanhaksi jääneitä vaatteita jää tarpeettomaksi, tänä päivänä ne kerätään ilman muuta talteen ja laitetaan kiertämään tai uusiokäyttöön. Myös kaikenlainen hukka-, ylijäämä-, ilmais- ja jätelämpö kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää energiana myöhemmin. Teksti | Rauli Lautkankare, lehtori, projektipäällikkö, Turun AMK Kuvat | Rauli Lautkankare ja nollaE Oy Video | nollaE Oy

Mistä löytyy ylijäämälämpöä? Tyypillisesti hukkalämpöjä on kerätty teollisista prosesseista, joissa niitä syntyy mahdollisesti ympäri vuoden ja lämpötilatasoltaan ne voivat olla korkeita – yli 70-asteista. Teollisuuden hukkalämmöistä on kirjoitettu viime aikoina paljon, sillä muun muassa Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen lämpöjä suunnitellaan nyt hyödynnettäväksi laajemmin.

hinta menee negatiiviseksi. Tällaisia tilanteita tulee aurinkoisina tai tuulisina päivinä, ja erityisesti viikonloppuisin, jolloin teollisuuden energiantarve on pientä. Ylijäämäsähköllä voitaisiin pyörittää

Kun katsomme rakennettua ympäristöämme ajatuksena löytää sieltä ilmaista tai vielä hyödyntämätöntä lämpöä, mahdollisuuksia onkin yllättävän monia, varsinkin kesäaikana.Asfaltti lämpenee kesäauringossa valtavasti. Niin myös kaikki muut tummat pinnat, kuten katot ja julkisivut. Niiden hyödyntäminen lämmönkeräiminä ei vaadi suuria investointeja, jos asia huomioidaan rakennusvaiheessa. Kesällä lämpenee myös rakennusten sisäilma ja vaikka lasitetut parveketerassit. Niiden lämpöä voidaan myös kerätä. Maailma sähköistyy ja on nähtävissä, että sähköä saadaan ajoittain liikaa, jolloin sähkön markkina-

42

TALK TEKNIIKKA 2020 / LÄMMÖT TALTEEN

Turun AMK:n EduCity-kampusrakennukseen on sijoitettu kolme energiakaivoa rakennuksen alle. Kuvassa energiakaivon tarkastusluukku.


Havainnekuva Turun Toriparkin lämmönkeruujärjestelmästä. lämpöpumppuja, joilla ladata maalämpövarastoja. Näin ”turha” sähkökin saadaan myöhemmin hyötykäyttöön lämpönä, jolloin sillä on selvä arvo.

Jättikokoiset lämpövarastot Kun lämmön lähteet on paikannettu, pitää miettiä, mihin lämpö tallennetaan. Lämminvesivaraajat ovat perinteisiä lämmön varastoja, mutta ne ovat varsin pieniä – usein joitain satoja tai tuhansia litroja. Satojen tuhansien kuutioiden lämpövarastoja ei voida sijoittaa ihan mihin tahansa. Sellaisia voi kuitenkin rakentaa maankamaraan. Vanhoja kallioluolissa olevia öljyvarastoja ollaan muuttamassa lämminvesivarastoiksi muun muassa Helsingissä ja Vaasassa. Erityisesti kasvava trendi on ollut savimaan ja kallioperän hyödyntäminen kausilämpövarastona. Rakennusten alla tai vieressä oleva maa käy hyvin lämmön varastointiin. Savimailla rakennusten paalut voivat toimia lämmön lataus- ja purkuinfrana, kalliomaille tehdään porareikiä. Useat kymmenet tai sadat maahan tiheään sijoitetut lämmön latauspisteet nostavat maankamaran peruslämpötilaa ja parantavat lopulta lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta verrattuna perinteiseen lämpökaivojärjestelmään. Parhaassa tapauksessa lämpöä voidaan siirtää lämmitettävään kohteeseen suoraan varastosta ilman lämpöpumppuakin. Tällöin maan lämpötila on saatu nostettua ylijäämälämmöillä kiinteistön lämmöntarvetta korkeammaksi.

Kuinka hyödyntää lämpöä? Lämpöä tarvitaan yleensä esimerkiksi asuntojen sisäilman lämmittämiseen lämmityskaudella ja käyttöveden lämmittämiseen ympäri vuoden. Rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Koko hukkalämpöprosessi pitäisi katsoa kohteessa läpi, sillä jokainen kohde on oma tapauksensa. Mistä lämpö kerätään ja paljonko sitä on saatavilla? Mikä on lämmön tarve ja mikä teknologia palvelee kohteessa parhaiten? Asiantunteva suunnittelija tietää näihin vastauksen. Niitä vain ei ole maassamme vielä montaa.

Pullonkauloja laajentamassa Turun AMK:ssa lämpöenergian varastointia on tutkittu kahdessa kolmevuotisessa EAKR-hankkeessa: Hukaton ja Lämpöä. Työtä on tehty erityisesti tiedon lisäämiseksi ja levittämiseksi. Koulutustarpeita on selvitetty, seurattu pilottikohteiden rakentamista, koottu hukkalämpöjen hyödyntämisen yritysryhmää ja verkostoiduttu monien toimijoiden kanssa. Ylijäämälämpöjä on valtavasti ja niiden hyödyntämiseen on vasta herätty. Potentiaalia siis löytyy. Tilaajaosaamista täytyy parantaa ja lisäksi täytyy saada poistettua keinotekoiset esteet. Lainsäädännön ja kannustimien kehittäminen on tärkeää, jotta hukkalämmöt saadaan jo lähitulevaisuudessa hyödynnettyä alueellisesti tehokkaammin ja energioiden synergiat saadaan optimoitua esimerkiksi naapurirakennusten kesken.

TALK TEKNIIKKA 2020 / LÄMMÖT TALTEEN

43


Halu päästä pitkälle ajaa Susanna Jokioista eteenpäin Susanna Jokioinen opiskeli Turun AMK:ssa konetekniikan insinööriksi aikuisiällä ja innostui robotiikasta. Tuotantoinsinöörin työ Salomaan Konepajassa on monipuolinen ja antaa mahdollisuuden hyödyntää osaamista laajasti. Teksti ja kuvat | Mari Loikkanen Tuotantohallissa hurisee tasaisen varmasti. Susanna Jokioinen, 35, kulkee laitteiden välillä tottuneesti ja esittelee robottihitsausta, laseria ja automatisoitua kierteen valssausta. − Meillä on juuri tehty investointeja ja uudistettu konekantaa. Tämä on kuuden kilowatin kuitulaser, jossa on automatisoitu lastaus ja purku, Jokioinen näyttää. Salomaan Konepajan tuontantoinsinöörinä työskentelevä Jokioinen on silmin nähden innostunut työstään. Vuonna 2018 hän valmistui Turun AMK: sta konetekniikan insinööriksi ja työllistyi Salossa sijaitsevaan Salomaan Konepajaan suoraan koulunpenkiltä: ensin tekemään opinnäytetyötä ja kesätöihin, sitten vakituiseen työsuhteeseen. Ensi alkuun hommat käynnistyivät haalariharjoittelulla tuotantopuolella, että Jokioinen saisi kunnon käsityksen prosesseista. Kun sitten tuotantoinsinöörin toimenkuvaa mietittiin, Jokioinen halusi, että hän pääsisi tekemään mahdollisimman paljon kaikenlaista. − Koen todella palkitsevaksi nähdä työn eri vaiheet alusta loppuun. Välillä olen itse piirtämässä

44

TALK TEKNIIKKA 2020 / ALUMNI

kappaletta ja sitten pääsen näkemään, miten se kulkee tuotannon läpi valmiiksi tuotteeksi, Jokioinen kuvailee.

Papalta kipinä koneisiin Jokioisen työpaikka Salomaan Konepaja on metallialan sopimusvalmistaja, joka keskittyy teräskomponenttien ja teräsrakenteiden sarjavalmistukseen. Yritys valmistaa myös omia tuotteita, kuten voimalinjojen ja mastojen teräsosia. Jokioisen työnkuvaan kuuluvat materiaaliostojen hoitaminen, koneiden etäohjelmointi ja laserin nestien tekeminen sekä erilaiset ongelmanratkaisutilanteet tuotannossa. Kiinnostus tekniikkaan syttyi jo lapsuudessa. Jokioinen muistaa, kuinka hänen pappansa aina näytti hänelle, miten jokin kone toimii. Pappa kohteli häntä, pientä lasta, siten kuin hänkin todella ymmärtäisi laitteista jotain. Se oli tärkeää ja rohkaisi. Insinöörin luonteelle sopivasti Jokioinen tykkää ratkoa ongelmia ja pähkäillä asioita. Opiskelupaikkaa valitessa hänelle oli selvää, että hän hakisi Turun AMK:hon lukemaan konetekniikkaa.


Susanna Jokioista kiehtoo robotiikka ja se, mitä kaikkea sen avulla voidaan tehdä. − Tein asiat kuitenkin hieman toisin päin kuin yleensä. Perustin ensin perheen ja lähdin opiskelemaan vasta aikuisena. Siinä kohtaa kaipasinkin jo vaihtelua lapsiperhearkeen ja halusin uudenlaisia haasteita.

toiminnan, jossa pääsi esimerkiksi ohjelmoimaan robottia ja oppimaan siitä perusperiaatteet. Jokioisen mukaan laboratorioissa tehtiin tehtäviä, jotka tukevat työelämää.

Konetekniikka on hyvin miesvaltainen ala, ja Jokioisen lisäksi opiskelijakollegoista löytyi vain kourallinen naisia.

Töissä hän törmääkin usein tilanteisiin, joissa huomaa, että juuri näitä asioita on tullut opiskeltua. Kun pohja ja perusteet ovat hallussa, päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista.

− Se oli minulle yllätys. En ollut jotenkin tullut ajatelleeksikaan, että siellä olisi niin vähän naisia. Siinä mielessä koen tärkeäksi, että edustan alalla naisnäkökulmaa.

Robotiikan monet mahdollisuudet Turun AMK:ssa Jokioinen suuntautui automaatioon. Häntä kiehtoo robotiikka ja se, mitä kaikkea robotiikassa voidaan tehdä nyt − ja vielä tulevaisuudessa. Robotiikan avulla esimerkiksi automatisoidaan hitsausprosesseja ja särmäyskoneiden konepalvelua, ja Salomaan Konepajassa kierteen valssauskin on täysin automatisoitua.

Halu mennä mahdollisimman pitkälle on johdattanut Jokioisen jatkamaan töiden ohella opintoja diplomi-insinööriksi. Hän opiskelee Lappeenrannan-Lahden teknillisessä LUT-yliopistossa, joka tekee yhteistyötä Turun AMK:n kanssa. Opinnot hoituvat pääasiassa etänä, mutta lähipäiviä on voinut suorittaa kätevästi myös Turun AMK:n Lemminkäisenkadun toimipisteessä. − Haluan kehittyä jatkuvasti. Ehkä seuraava haaveeni olisi tutkia jotain atomitasolla, Jokioinen naurahtaa.

Jokioinen kokee opintojensa olleen hyödyllisiä. Erityisen tärkeäksi hän nostaa AMK:n laboratorio-

TALK TEKNIIKKA 2020 / ALUMNI

45


Tekniikan alan koulutukset Toimintaympäristössä ja työelämässä tapahtuvat muutokset edellyttävät osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä. Tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia jatkuvaan kehittymiseen yrityksille, organisaatioille ja yksilöille.

Sinikka Leino asiakkuusvastaava

p. 050 5985 822 sinikka.leino@turkuamk.fi

Esimerkkejä koulutuksista • Kehity projektiosaajana • Projektipäällikkö -valmennus • Esimiestoiminnan kehittäminen • Perehdyttäminen • Kehityskeskustelut • Korjausrakentaminen • Sujuvoita prosesseja ja paranna laatua • Lean • Rakentamisen tietomallit • Työturvallisuus • Haastavat asiakaskohtaamiset ja reklamaatiotilanteet • Myynnillinen asiakaspalvelu • Palvelukonseptin kehittäminen asiakas edellä • Sopimusoikeuden karikot • Esimiehen taloustaidot

Ajatonta koulutusta yhteisösi tarpeeseen


Teknillinen innovaatiokorkeakoulu

Tutkimusryhmät ICT

Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat Terveysteknologia Tietoliikenne ja tietoturva

Teknologiateollisuus

Design Thinking Älykkäät koneet Computational Engineering and Analysis

Logistiikka, palvelut ja tuotantotalous

Global Gateway – Palvelujen johtaminen ja kehittäminen globaalissa toimintaympäristössä

Kemianteollisuus

Kiertotalouden liiketoimintamallit Uudet materiaalit ja prosessit Vesi- ja ympäristötekniikka Uusi energia

Rakennusteollisuus

Rakennettu ympäristö

AMK-tutkintojen koulutusohjelmat

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Bio- ja kemiantekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Konetekniikka Myynti-insinööri Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tieto- ja viestintätekniikka Tuotantotalous Rakennusmestari

Master School (Ylempi AMK)

Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutus Hajautettu energiantuotanto Kone- ja meritekniikka Ohjelmistotekniikka ja ICT Rakentaminen Terveysteknologia Tutkimusryhmäopinnot Industrial Quality Management Teknologiaosaamisen johtaminen


Tänne tulevaisuus tuli jo. Löydät meidät nyt upouudesta EduCitystä Kupittaan kampukselta. Talo on täynnä käytännön huippuosaajia. Avaa ovi ja astu sisään.

/

turkuamk.fi/educity

Profile for Turun AMK, TUAS

Talk Magazine – Tekniikka / 2021  

Turun ammattikorkeakoulun asiakas- ja sidosryhmälehti Talk Magazinen ensimmäinen teemalehti keskittyy tekniikan osaamiseen. Sisältöjä on lue...

Talk Magazine – Tekniikka / 2021  

Turun ammattikorkeakoulun asiakas- ja sidosryhmälehti Talk Magazinen ensimmäinen teemalehti keskittyy tekniikan osaamiseen. Sisältöjä on lue...

Profile for turunamk