5 minute read
Talk Magazine 2025 | Miten mobiiliteknologia voi lievittää lasten sairaalapelkoja?
Lasten ja nuorten ohimenevät pelot ovat yleisiä ja luonnollinen osa kasvua ja kehitystä. Pelot ovat tapa, jolla lapset käsittelevät uusia, tuntemattomia tai jännittäviä tilanteita. Yksi yleisimmistä lasten peloista liittyy sairaaloihin, tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin.
Teksti & kuvat | Minna Salakari, lehtori, Master School, Terveys ja hyvinvointi
Turun ammattikorkeakoulussa kehitteillä oleva Mobile Hospital -mobiilisovellus tarjoaa lapsille ja heidän vanhemmilleen keinon valmistautua tuleviin sairaalakäynteihin turvallisesti ja hauskalla tavalla, mikä voi lievittää sairaalapelkoja merkittävästi.
Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja tukea
Kun lapsi kohtaa pelkoa, on aikuisen tehtävä tarjota turvaa, tukea ja ymmärrystä. Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja apua, jotta hän voi käsitellä tunteitaan.
– Tämä pätee erityisesti tilanteissa, joissa lapsi on sairas tai vieraassa ympäristössä, Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija Lotta Salo sanoo.
Salo selvittää opinnäytetyössään Mobile Hospital -mobiilisovelluksen käytettävyyttä, eli käytännössä sitä, onko sovellus 5–12-vuotiaiden lasten mielestä toimiva, hauska ja mielenkiintoinen ja voiko sen avulla lieventää sairaalapelkoja. Tarkoituksena on kerätä tietoa pilotointivaiheeseen osallistuvilta lapsipotilailta.
Saatuja tuloksia hyödynnetään mobiilisovelluksen kehittämisessä Turun ammattikorkeakoulun Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän Mobile Hospital -projektissa.
– Tavoitteena on kehittää mahdollisimman käyttäjäystävällinen mobiilisovellus, joka auttaa sairaalaan tulevia lapsia ja heidän vanhempiaan valmistautumaan tuleviin toimenpiteisiin, yliopettaja, tutkimusryhmävastaava Mirka Toivonen kertoo.
Toivonen toteaa, että toimivan ja mielenkiintoisen mobiilisovelluksen avulla lasten sairaalapelko ja jännitys sairaalassa vastaantulevia vieraita asioita kohtaan voi lieventyä.
Onnistunut sairaalakokemus tukee lapsen toipumista
Lotta Salon laatiman kirjallisuuskatsauksen mukaan sairaalapelkoja voidaan lieventää monin tavoin. Vanhempien läsnäolo on tärkeää, samoin hoitohenkilökunnan empaattinen suhtautuminen lapseen ja hänen perheeseensä.
– Huumori, pelosta puhuminen ja lapsen ajatusten ohjaaminen muualle voivat myös auttaa, Salo esittelee.
Lapselle tulee kertoa tulevista tutkimuksista ja toimenpiteistä rehellisesti ja avoimesti hänen ikätasonsa mukaan. Pienten lasten kanssa sairaalaleikit voivat olla tehokas tapa valmistautua käyntiin.
Onnistunut sairaalakokemus voi lisätä lapsen luottamusta sekä vanhempiin että hoitohenkilökuntaan, mikä helpottaa mahdollisia tulevia sairaalakäyntejä.
– Lapsen valmistaminen sairaalakäyntiin on tärkeää, jotta kokemuksesta tulee mahdollisimman sujuva. Hyvin valmisteltu lapsi on yhteistyökykyinen, toipuu nopeasti, kokee vähemmän kipua ja stressiä, Salo sanoo.
Digitaaliset ohjausmenetelmät vähentävät lasten sairaalapelkoa
Terveysteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia lasten hoitotyöhön: potilasohjauksessa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten verkkosivustoja, pelejä tai videoita. Niiden avulla on mahdollista käydä tulevaa sairaalakäyntiä läpi mielenkiintoisella tavalla.
– Ihanteellinen digitaalinen ohjausmenetelmä lapselle on osallistava, hauska, sopivan haastava ja sellainen, jossa on tuttu kerrontamuoto sekä mahdollisuus uuden asian kokeilemiseen etäältä, Salo kertoo.
Hän lisää, että menetelmän tulee olla käytettävä eli selkeä, helppokäyttöinen ja todenmukainen. Digitaalisen potilasohjauksen hyöty on se, että lapsi ja perhe voivat itse määritellä, mistä aiheesta he haluavat tai tarvitsevat lisää tietoa ja milloin lapsen ohjaus tapahtuu.
Salo kertoo, että tutkimusten mukaan ne lapset, jotka pelaavat sairaalassa opettavaista peliä ennen toimenpidettä, kokevat vähemmän jännitystä sairaalaa, sairautta ja toimenpidettä kohtaan kuin ne, jotka pelasivat tavallisia viihteellisiä videopelejä tai eivät pelanneet mitään.
– Mobiili-interventiot, kuten mobiililaitteiden ja pelien pelaaminen, ovat tehokkaita ja turvallisia ei-lääkinnällisiä tapoja vähentää lasten pelkoa ja viedä ajatuksia muualle esimerkiksi ennen toimenpidettä ja toimenpiteessä.
Mikä ihmeen Mobile Hospital?
Mobile Hospital -sovellus kehitetään Turun ammattikorkeakoulun, Gdanskin yliopiston (Puola) ja Karoliinisen yliopistosairaalan (Ruotsi) kanssa. Mobile Hospitalissa lapsi ja huoltaja voivat tutustua 360-kuvattuun aitoon sairaalaan ja toimenpidetiloihin omassa tahdissaan ja lapsi pääsee tutkimaan tiloja ennakkoon.
Vaikka 360-kuvia otetaan tietyssä sairaalassa, materiaali on hyödynnettävissä myös muissa sairaaloissa. Sovellusta pilotoivat ja arvioivat loppukäyttäjät (lapset ja perheet) Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa. Projektia rahoittaa Baltic Sea Region (BSR).
Tavoitteena on helpottaa lapsipotilaiden kanssa tehtävää työtä, vähentää lasten sairaalahoidosta kokemaa jännitystä ja ahdistusta sekä antaa huoltajille välineitä kohdata lapsen tunteita sekä valmistella heitä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Turvallinen sairaalaympäristö lapselle – avaintekijöinä leikki ja avoin kommunikaatio
Pitkäaikaissairaudet, kuten astma, epilepsia ja diabetes, vaikuttavat lapsen kehitykseen. Sairaalahoito voi olla leikki-ikäiselle lapselle kuormittava kokemus, johon vaikuttavat sairaus ja sen oireet sekä hoitoon liittyvät toimenpiteet.
Sairaalahoito voi aiheuttaa pelkoa, kipua ja yksinäisyyttä erityisesti erilaisten toimenpiteiden, esimerkiksi verinäytteiden oton ja röntgentutkimusten, yhteydessä.
– Kielteiset sairaalakokemukset liittyvät myös sairaalaympäristön virikkeettömyyteen ja perheestä erossa olemiseen, Veera Salo, Alexandra Hanna, Pinja Hirvensalo, Fanny Koskinen, Tiina Pelander ja Päivi Matikainen kertovat.
Tutkimusten mukaan lapsipotilaat kokevat sairaalaympäristön usein epämukavaksi ja tylsäksi ja he ikävöivät perheitään sairaalahoidon aikana. Lapsi kaipaakin turvallisuutta ja tukea paitsi vanhemmiltaan myös hoitohenkilökunnalta.
Turvallisuuden tunne syntyy kuuntelemisesta ja osallistamisesta
Asianmukainen hoito ja tuki sekä empaattinen ja kunnioittava kommunikaatio voivat parantaa sairaalakokemusta merkittävästi. Lisäksi lapsen osallistaminen hoitopäätöksiin ja oikea-aikainen tiedonsaanti vahvistavat hallinnan tunnetta ja tekevät sairaalakokemuksesta vähemmän ahdistavan.
Sairaalahoitoa voidaan mukauttaa lapsiystävällisempiin menetelmiin, jotta etenkin leikki-ikäisen lapsen kokemus olisi mahdollisimman myönteinen ja vähän kuormittava. Erityisesti leikki ja osallisuus ovat avaimia onnistuneeseen sairaalahoidon kokemukseen.
– Lapsen kokemus turvallisuudesta vahvistuu, kun häntä kuunnellaan ja hän saa osallistua omaan hoitoonsa. Pienetkin teot, kuten oman lämmön mittaaminen, voivat lisätä lapsen tunnetta siitä, että hänellä on vaikutusvaltaa hoitotilanteessa, Salo kumppaneineen toteaa.
Sairaalahoidon mielekkyyttä voidaan lisätä myös tukemalla lapsen tunnetaitoja sekä hyödyntämällä leikkiä ja taidelähtöisiä menetelmiä, esimerkiksi musiikkiterapiaa ja kuvallista ilmaisua. Niiden tiedetään muun muassa vähentävän lapsen kipukokemusta.
