4 minute read
Talk Magazine 2025 | Miksi traumainformoitu työote on tärkeää sotealan työssä?
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ymmärrys traumoista ja niiden vaikutuksista parantaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa ja auttaa ohjaamaan asiakkaita oikeiden palvelujen piiriin. Tätä kautta myös hoitotulokset paranevat. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä traumainformoituun työotteeseen.
Teksti & kuvat | Satu Haapala, viestinnän erityisasiantuntija
– Väittäisin, että jokaisella kohtaamallani asiakkaalla on jonkinasteista traumataustaa. Ymmärrys traumojen vaikutuksesta yksilön valintoihin ja käyttäytymiseen antaa työntekijälle mahdollisuuden nähdä ihminen vaikean tilanteen keskellä, kertoo Oona Tarvainen.
Oona Tarvainen työskentelee ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyössä, päihdesairautta sairastavien parissa, ja osallistui syksyllä 2024 Traumainformoitu työote asiakkaiden kohtaamisessa ja työyhteisöjen rakentamisessa -koulutukseen.
Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Psyykkisellä traumalla tarkoitetaan ylivoimaista, tavanomaisen kokemuksen ylittävää, usein terveyttä, hyvinvointia tai henkeä uhkaavaa kokemusta ja sen kielteisiä seurauksia (Herman 1992). Trauma murtaa sekä kehon että mielen toimintaa, ihmissuhteita, turvallisuuden kokemusta ja yksilön tai hänen yhteisönsä asemaa maailmassa (Gultekin ym.2019).
Kohti muutosta yksilö- ja yhteisötasolla
Oona Tarvainen kertoo, että traumainformoitua työotetta avuksi käyttäen voidaan auttaa luomaan ihmiselle turvallisuudentunne, jolla edistetään luottamussuhteen syntyä yksilön ja työntekijän välillä. Kun henkilö kokee ympäristön ja kohtaamansa ihmiset itselleen turvallisiksi, voidaan lähteä työskentelemään muutoksen parissa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta (Varha) Turun AMK:n tarjoamaan koulutukseen osallistui eri ammattiryhmistä 27 henkilöä syksyllä 2024 ja 30 henkilöä keväällä 2025.
Koulutus on osa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Traumainformoitu työote -hanketta, jossa ovat mukana myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitetään koulutuskokonaisuus ja menetelmiä, joilla lisätään sote-palveluiden organisaatioiden ja työyhteisöjen muutosvalmiutta kohti toimintakulttuurin muutosta ja traumainformoitua työotetta ja -yhteisöä.
Ymmärryksen kautta parempiin hoitotuloksiin
Sote-alan ammattilaiset kohtaavat trauma-asiakkaita kaikilla eri kentillä: henkilökohtaisella tasolla, asiakassuhteissa sekä organisaatiotasolla.
– On tärkeää ymmärtää, miten trauma voi vaikuttaa käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, jotta voi esimerkiksi onnistua kohtaamisissa paremmin, sanoo toimintaterapian lehtori, SI-terapeutti Irina Katajisto-Korhonen.
Ymmärrys lisää empatiaa ja parantaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.
– Näin myös osataan ohjata asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin ja edistetään asiakkaan no- peampaa toipumista ja parempia hoitotuloksia, lisää lehtori, psykoterapeutti Outi Konsell.
Puuttumalla trauman juurisyihin ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä.
Myös Oona Tarvainen korostaa ymmärryksen tärkeyttä, monestakin näkökulmasta.
– Päihdetyössä on hyvin tärkeää ymmärtää sairautta: miten se ilmenee ja ohjaa yksilön valintoja. Lisäksi täytyy ymmärtää sen hetken merkitys, jolloin päihdesairas on valmis ottamaan apua vastaan. Kun järjestelmä estää ihmisen oikea-aikaisen hoitoon pääsyn, me olemme aiheuttamassa ihmiselle lisää traumatisoitumista.
Ammattilaisten jatkuva koulutus ja tuki ovat keskeisiä tekijöitä traumainformoidun työotteen onnistumisessa. Tämä ymmärrys vahvistui itselleni suuresti koulutuksen avulla, Tarvainen kertoo.
Oona Tarvainen kokee saaneensa koulutuksesta tärkeitä eväitä päihdesairaiden kohtaamiseen työssään.
Ylisukupolvinen trauman ketju on mahdollista katkaista
Traumatisoituneille asiakkaille tärkeää turvan tunnetta ja luottamusta hoitoprosessiin voi luoda aidosti kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen kokemus.
– Tunnistamalla ja puuttumalla trauman juurisyihin, kuten perheväkivaltaan tai lapsuuden laiminlyöntiin, ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä ja edistää pitkäaikaista hyvinvointia, kertoo Outi Konsell.
Työote keskittyy myös resilienssin eli selviytymiskyvyn vahvistamiseen. Tämä auttaa asiakkaita katkaisemaan ylisukupolvisen trauman ketjun ja luomaan paremman tulevaisuuden itselleen ja läheisilleen.
Jatkuva koulutus ja tuki tarpeen ammattilaisille
Myös sote-alan työntekijöillä voi olla taustalla haastavia elämäntilanteita ja traumaattisia kokemuksia. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää, miten omat elämänkokemukset voivat vaikuttaa työssä.
– Tämä edellyttää asiantuntijalta uskallusta kohdata ensin itsensä ja omat lähtökohtansa sekä ymmärtää niiden kautta omia reaktioitaan. Tässä koulutusmallissa lähdetään aidosti juuri tästä ajatuksesta. Kehollisia harjoitteita on paljon, sanoo yhtenä kouluttajana toimiva fysioterapian lehtori, psykofyysinen fysioterapeutti Satu Takala.
– Traumainformoitu työote voi vähentää työuupumusta ja parantaa työhyvinvointia tarjoamalla työkaluja omien tunteiden käsittelyyn ja työssä jaksamiseen, muistuttaa Outi Konsell.
Oona Tarvainen on samaa mieltä: psyykkisesti ajoittain vaativassa työssä on tärkeää ymmärtää, miksi joku saattaa kerta toisensa jälkeen tehdä valinnan, joka pitää ihmisen kiinni jossakin itselle haitallisessa asiassa.
Ymmärrys ja kohtaaminen palvelujen alkupäässä ratkaisevaa
Oona Tarvainen näkee traumainformoidun työotteen käytön ruohonjuuritasolla hyvin tärkeänä.
– Jos pystymme kohtaamaan ihmisen aikaisessa vaiheessa palvelujen alkupäässä, ymmärtäen traumojen syntyä ja näiden mahdollista merkitystä ihmisen valintoihin ja käyttäytymiseen, voimme parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa ihmisen elämän laadun kokonaisvaltaista parantumista merkittävästi.
Kouluttajien mukaan traumainformoitu työote tulee nähdä paradigmamuutoksena, jossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla tulee lisätä turvan tunnetta ja vähentää riskiä traumatisoitumiseen. Kyseessä ei ole yksittäinen menetelmä tai keino, vaan hyvin laaja lähestymistapa, joka ottaa huomioon myös esimerkiksi ekososiaalisuuden näkökulman.
Satu Takala konkretisoi muutosta:
– Se näkyy kohtaamisen lisäksi puheen tasolla. Ei enää kysytä, mikä sinussa on vikana, vaan mitä sinulle on tapahtunut.
Koulutus on mahdollista toteuttaa räätälöitynä tilauskoulutuksena ryhmille. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Tiina Aalto, täydennyskoulutuspäällikkö, tiina.aalto@turkuamk.fi, p. 050 5985 665.
Artikkelikuva: Koulutuspäivään osallistuivat Oona Tarvainen, lehtori Satu Takala, lehtori Irina Katajisto-Korhonen ja projektipäällikkö Pekka Stenfors.
