Talk Magazine 2019

2019

#talkmagazine Tässä lehdessä tarjoamme uutta tietoa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Miten valmistaudumme sote-uudistukseen? Miten voit vaikuttaa omaan ja työyhteisösi hyvinvointiin?

Miten taidetta ja teknologiaa käytetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi?

Mukana myös asiaa tekniikan alan laboratorioista opiskelijavaihtoon ja kummiyritystoiminnasta voimalaitosrakentamiseen.

Valitse lähtöruutusi tästä – ja jatka keskustelua osoitteessa talk.turkuamk.fi tai some-kanavissamme!

Kätilö on vastuullinen ja kuuntelee herkällä korvalla

Puheen Juuret 200 vuoden takana, katse tulevaisuudessa Näistä juurista kasvaa tänäkin päivänä erinomaisia, vastuullisia osaajia, joiden asiantuntijuus kasvattaa maakunnan ja maan hyvinvointia.

1816

Turussa alkoi maan ensimmäinen kätilökoulutus

2

1830

Turun piirustuskoulu

talk | turkuamk.fi

1839

Turun kauppakoulu

1848

Turun tekninen reaalikoulu

2019

Turun AMK on 10 000 osaajan yhteisö. Maakunnan vahva kehitys pohjautuu kansainvälisen tason huippuosaamiselle.

Me vahvistamme tämän menestystarinan jatkumista.

Luovaa

twistiä hyvinvointiin

Terveysteknologia: tulevaisuuden fysioterapeutti?

Lusmuilun aakkoset vai työelämässä 40 vuotta jaksavan manuaali?

Ottilia Orenius ja pähkinäkakun kauneus

Julkisen taiteen projekti: taiteilua ajanhallinnan ja vuorovaikutuksen kanssa

Toiveissa hyvinvointipäivä työpaikallesi – tai liikunta- ja toimintakyvyn arviointi?

Terveyskampus Turku vastaa sote-haasteisiin yhteistyöllä

Talk Magazine • Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, www.turkuamk.fi • Päätoimittaja: Satu Haapala, satu.haapala@turkuamk.fi, p. 050 5985 634 • Toimitus ja avustajat: Mari Hartemo, Juha Sopanen, Martti Komulainen, Heta Laiho, Suvi Harvisalo, Antti Ala-Könni, Laura Saurama, Paul Brück, Anna-Mari Rosenlöf, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Ottilia Orenius, Hanna Peussa, Taina Erävaara, Erika Adamsson, Fanni Jokinen, Emilia Linnavuori, Iiris Rusi • Kansikuva: Shutterstock • Taitto: Mainostoimisto Guru / Eveliina Aaltonen, Maria Hakala, Jemina Hongell, Wilma Isokääntä, Marika Korpela, Sanna Purho, Marika Rautarinta • Painopaikka: Printworks • Seuraava numero ilmestyy alkuvuonna 2020 • Tilaukset ja palautteet: satu.haapala@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

3

AMK:n, yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteisissä simulaatiotiloissa harjoitellaan erilaisia hoitotilanteita moniammatillisena yhteistyönä. Lääkäri- ja hoitajaopiskelijat oppivat toimimaan yhdessä ja tuntemaan toistensa toimintatapoja. Kuvassa terveysalan tuntiopettaja Tiina Murto ja lehtori Teija Franck näyttävät, miten simulaationuken kanssa toimitaan.

VUOROPUHELU

Terveyskampus Turku –

rajat ylittävää yhteistyötä Terveyskampus Turku kehittää perinteiset tieteenalarajat ylittävää osaamista, joka vastaa sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteita.

4

talk | turkuamk.fi

Vastaavaa tieteenalarajat ylittävää yhteistyötä, ja vielä kolmella kielellä, ei ole muualla.

H

aastattelimme aiheesta Terveyskampus Turun toiminnanjohtajaa Lena Nybondia, Turun AMK:n Terveys ja hyvinvointi -sektorin koulutusjohtajaa Anne Isotaloa, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen johtajaa Helena Leino-Kilpeä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimusylilääkäriä Päivi Rautavaa sekä sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajaa Wiveka Kauppilaa.

Mikä on Terveyskampus Turun merkitys alueellisesti?

Helena Leino-Kilpi: Terveyskampuksella on monenlaista merkitystä, jota tähän mennessä ei varmaan vielä

ole edes tunnistettu. Alueellisesti se kokoaa voimia ja tukee yhteisten kehittämistarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista, moniammatillisesti ja moniorganisatorisesti.

Anne Isotalo: Aivan, juuri näin.

Terveyskampus mahdollistaa verkostossa toimivien tahojen aikaisempaa tiiviimmän ja monipuolisemman alueellisen yhteistyön opetuksessa, koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Lena Nybond: Kyllä se on merkittävä moniammatillinen osaamiskeskittymä: se tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lääketieteen, sosiaali- ja terveystieteen, biotieteiden sekä teknologian tutkimustoiminnalle, koulutukselle,

innovaatioille ja yritysyhteistyölle. Nämä osaltaan tukevat Turun yliopistollisen keskussairaalan kansainvälisesti korkeatasoista erikoissairaanhoitoa.

Terveyskampusyhteistyön avulla alueesta tehdään mahdollisimman houkutteleva ja innostava ympäristö henkilökunnalle, opiskelijoille ja yrityksille. Vastaavaa tieteenalarajat ylittävää yhteistyötä, ja vielä kolmella kielellä, ei ole muualla.

Wiveka Kauppila: Uskon Terveyskampuksen tuovan merkittävää voimaa alueelle, koska yhdessä tehty laajentaa ymmärrystä ja summa on yleensä suurempi kuin panokset. Työ on lähtenyt käyntiin, mutta hakee vielä uomiaan, mitä käytännössä sitten tehdään.

talk | turkuamk.fi

5

Terveyskampus Turun sydän on uusi Medisiina D -rakennus. Turun AMK toimii pääasiassa rakennuksen 2. kerroksessa, jossa toimivat Liikuntalaboratorio, suuhygienistien oppimisympäristö Medisiina D -Studental, Bioanalytiikan keskus TUASLab sekä simulaatiooppimiskeskus Health Campus Turku Simu Center.

Entä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti?

Päivi Rautava: Minusta suurin asia on se, että esiinnymme yhtenäisenä ja tarjoamme palvelujamme ja osaamistamme yhteisesti esimerkiksi yhteisen innovaatioportaalin kautta.

Tämä on kaikki tarjottavaa palvelua, niin paikallisille yrityksille ja tutkijoille, kansallisille kuin kansainvälisillekin.

Kauppila: Kampustoiminta helpottaa valtakunnallista yhteistyötä verkostojen kautta ja antaa nostetta ja näkyvyyttä meidän alueellemme.

Leino-Kilpi: Valtakunnallisesti se ilman muuta lisää lounaisen Suomen painoarvoa ja antaa kuvan sivistyneestä yhteistoiminnasta – vanhalla sivistysalueella.

6

talk | turkuamk.fi

Isotalo: Juuri näin. Terveyskampus edustaa tilaratkaisuineen valtakunnallisesti huippumodernia oppimisympäristöä, jossa on entistä paremmat mahdollisuudet paikalliseen yhteiseen tekemiseen. Kansainvälisesti ajatellen se tarjoaa moniammatillisen ympäristön kehittää alan toimintaa ja mahdollisuudet esimerkiksi datan käyttöön ja hyödyntämiseen.

Nybond: Kyllä, Terveyskampuksen tiivis yhteistyö houkuttelee jo nyt kansallisia ja kansainvälisiä kontakteja. Heillekin on osoittautunut tärkeäksi tavoittaa koko Terveyskampusverkosto yksittäisten toimijoiden sijaan. Tämä korostuu esimerkiksi Medisiina D:n kaltaisissa ympäristöissä, joissa toimii usean organisaation edustajia yhteisissä hankkeissa ja osittain yhteisissä tiloissa.

Simulaatiotiloissa voidaan harjoitella myös raskaana olevan äidin hoitoa ja synnytystilanteita. Yliopettaja Riitta-Liisa Lakanmaa näyttää mallia. Oikeassa simulaatioharjoituksessa opettaja antaa harjoiteltavaan tilanteeseen liittyviä ohjeita ohjaustilasta, ja opiskelijat selvittävät yhdessä, miten pitää toimia. Olennaisena osana harjoitukseen kuuluu debriefing, jossa simulaatio käydään yhdessä läpi.

Terveyskampus Turku, Health Campus Turku (HCT) Terveyskampus Turku on lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle.

Kauppila: Olen samaa mieltä – saamme uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ja sitä kautta kampus mahdollistaa laajempia yhteistyöverkostoja.

Leino-Kilpi: Kansainvälisesti Terveyskampus sisältää vahvoja ja toisaalta vielä kehitysvaiheessa olevia alueita. Eri tahot tosin työskentelevät vielä varsin erillään. Kokonaisuus on varsin ainutlaatuinen kansainvälisessä vertailussa, ja sitä voitaisiin nykyistä selvemmin hyödyntää alueen osaamisen markkinointiin. Olisi myös rakennettava esimerkiksi yhteinen markkinointipiste tai -keskus kansainvälisiä vieraita varten – ja resurssoitava se.

Terveyskampus Turku-yhteistyössä ovat mukana Turun AMK:n lisäksi • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri • Turun yliopisto • Åbo Akademi • Yrkeshögskolan Novia • Turku Science Park Oy.

talk | turkuamk.fi

7

Mitä Terveyskampuksessa tapahtuu vuonna 2019?

Nybond: Kokonaisuudessaan Terveyskampuksen toiminnan suunnan määrittelee johtoryhmä sekä lukuisat työryhmät tutkimuksen, koulutuksen, hallinnon, innovaatiotoiminnan ja viestinnän osalta. Ryhmissä on kaikkien osapuolien edustajia.

Terveyskampuksen toiminta on käytännössä sitä, mitä osapuolet fokusalueiden osalta tekevät yhdessä ja erikseen. Tavoitteena on jatkossakin yhdessä edistää tutkimus- ja yhteistyöedellytyksiä, koulutustoimintaa sekä yritys- ja innovaatiotoimintaa.

Kauppila: Jatkamme työryhmätyöskentelyä ja otamme esimerkiksi uusia moniammatillisia oppimisympäristöjä käyttöömme. Kaadamme raja-aitoja tekemällä työtä yhdessä. Uskon moniammatilliseen poikkitieteelliseen yhteistyöhön niin opetuksen, tutkimuksen kun työelämän kohdalta.

Meillä on todellakin ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua laajasti.

Isotalo: Käytännössä esimerkiksi AMK:n Terveys ja hyvinvointi -sektorille Terveyskampus tarjoaa erityisesti Medisiina D:ssä modernin oppimis- ja TKI-ympäristön alan opiskelijoille. Samalla se tuo aikaisempaa sujuvamman yhteistyön esimerkiksi yliopiston lääketieteen opiskelijoiden sekä muiden sektorien toimijoiden kanssa. Yliopistosairaalan mukanaolo mahdollistaa hienosti ympäristön toimimisen alan kehittämisen innovaatioiden alustana.

Leino-Kilpi: Hoitotieteen laitoksella olemme mukana Terveyskampuksen kehittämisen erilaisissa työryhmissä, joissa toiminta jatkuu 2019.

Olemme erityisesti miettimässä Tyks Erva-alueen hoitotieteellisen tutkimuksen strategisia linjauksia, ja siinä työskentelyssä ovat mukana Terveyskampuksen toimijat.

Nybond: Haluaisin vielä korostaa sitä positiivista ja rakentavaa yhteistyötä, jonka osana on ollut ilo olla toiminnan alusta lähtien. Verkoston osapuolet ovat ennakkoluulottomasti jakaneet käytäntöjään ja ideoineet täysin uutta yhteisen vielä paremman toiminnan saavuttamiseksi.

Isotalo: Nimenomaan, on ilo olla osana Terveyskampuksen toimintaa ja huomata, kuinka verkostossa toimiminen tuo kaikille osapuolille etuja.

Leino-Kilpi: Terveyskampuksen mahdollisuuksia tulisikin systemaattisesti rakentaa siten, että saataisiin esimerkiksi päällekkäiset toiminnat – ja myös päällekkäiset työryhmät pois. Kehitys on hidasta, kun vain harvalla on mahdollisuus panostaa toimintaan.

Tässä on hyvä konsepti ja paljon mahdollisuuksia.

• TEKSTI SATU HAAPALA, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVAT ANTTI ALA-KÖNNI

8

talk | turkuamk.fi

Medisiina D Medisiina D osoitteessa Kiinamyllynkatu 10, Turku, on olennainen osa Terveyskampus Turun toimintaa.

Kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen suunnittelun periaatteet olivat synergia, monikäyttöisyys ja joustavuus.

Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Schauman Arkkitehdit Oy, ja pääurakoitsijana toimi NCC Suomi Oy.

Medisiina D:n toiminnot Turun ammattikorkeakoulu • Suun terveydenhuollon koulutus ja palvelut Studental • Bioanalytiikan koulutus ja palvelut TUASLab Yhteiset tilat • Simulaatiotilat Health Campus Turku Simu Center (Turun AMK, Turun yliopisto ja VSSHP) • Liikunta- ja toimintakykylaboratorio (Turun AMK, VSSHP ja Tyks Orto) • Luento- ja pienryhmäopetus (Turun yliopisto, VSSHP ja Turun AMK) • Auria Biopankki (Tyks ja Turun yliopisto) Turun yliopistollinen keskussairaala • Laboratoriotoimialueen toimintoja kaikilta vastuualueilta: • Genetiikka ja SASKE (Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus) • Kliininen mikrobiologia • Patologia • Tykslab • Asiantuntijapalveluista: • Varsinais-Suomen välinehuolto Turun yliopisto • Bakteriologia, immunologia ja virologia • Biotekniikka • Histologian palveluyksikkö • Patologian tutkimusyksikkö • Syöpätutkimuslaboratorio • Syövän molekyylilääketiede ja genetiikka • Tulevaisuuden ruokamaailma • Kliinisten taitojen opetus ja simulaatio-opetus

Lounasravintola Sodexo Flavoria Flavoria on asiakaskokemuksiin keskittyvä tutkimuskeskus, jossa ruokailee 1500 ihmistä päivittäin.

Flavoriassa voidaan tutkia esimerkiksi kuluttajien lounasvalintoja ja lounaiden ravintosisältöjä, biojätteen määrää sekä sitä, miten ihmisten ruokailuvalintoihin voidaan vaikuttaa.

Flavoria voi olla myös testimarkkina uusille ravintolaja kahvilatuotteille.

Flavorian tutkimusmahdollisuuksia laajentaa 50-paikkainen moniaistihuone Aistikattila.

Pienikin kuntoilu virtuaaliluonnossa tervehdyttää mieltä ja kehoa.

Sairaalasängystä luontoon ja luovuuteen Sairaalan vuodeosastolla on tilaa uusille ajatuksille ja kokemuksille. Virtuaalinen luonto ympäröi tilaa, missä kevyen välipalan lisäksi on tarjolla monenlaisia välineitä piirtämisen ja maalaamisen kokeiluun ja jopa oman musiikin toteuttamiseen.

Pelkkää kuvitelmaa? Ei suinkaan. Tällainen on LUOVA-tila, parantavampi vaihtoehto potilassängylle, tutkimuskohde Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosastolla 1.

– Taiteella ja kulttuurilla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Myös luontoelementeillä on fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.

Näistä löytyy paljon tutkimusta, kertoo Sanna-Mari Nenonen.

Hän tekee LUOVA-tilaan liittyvää opinnäytetyötä Turun AMK:n terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen Master-opinnoissa.

LUOVA-tila -hankkeen tarve syntyi vuonna 2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Keskeinen ajatus oli parantaa potilaskokemusta ja tuottaa lisäarvoa potilaiden hoitoon. Hanke on ainutlaatuinen, vaikka maailmalta löytyy samansuuntaisia esikuvia Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Uusi toimintamalli kehitettiin professori Ilkka Kantolan aloitteesta sairaalan asiantuntijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä.

Tavoitteeksi määriteltiin terveyden edistäminen mitattavan ja vaikuttavamman potilaskokemuksen avulla. Luotiin

huonetilaa, mikä innostaisi potilasta nousemaan ylös ja liikkumaan hoidon aikana – kenties löytämään jotakin uutta omaan elämään vielä sairaalahoitojen jälkeenkin.

Tämä auttaisi sairauden sietämisessä ja edistäisi paranemista.

Konseptin luovasta suunnittelusta vastaavat Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2008 valmistunut kuvataiteilija Kristiina Turtonen ja elokuvaohjaaja, kamerataiteilija Paul Brück, Taideteollinen korkeakoulu.

– Tilan suunnittelussa on korostettu erityisesti luonnon parantavaa vaikutusta ja tilan kokemuksellista luonnetta. Kun potilas vaihtaa sängyssä makaamisen luovaan toimintaan, hän saa muuta ajateltavaa, tapaa muita potilaita ja kestää paremmin myös kipuaan, sanoo Paul Brück.

Sanna-Mari Nenosen opinnäytetyön tarkoituksena on luoda pedagoginen ohjausmalli LUOVA-tilan potilaskäyttöön.

avulla tilan käyttöä voidaan vahvistaa potilaslähtöisesti. Opinnäytetyö valmistuu keväällä 2019, Nenonen kertoo.

Opinnäytetyötä ovat ohjanneet lehtori Helena Malmivirta ja yliopettaja Riitta-Liisa Lakanmaa. Nenosen työelämämentorina on toiminut kliinisen hoitotyön asiantuntija Pia-Maria Tanttu.

• TEKSTI SATU HAAPALA, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVAT PAUL BRÜCK

”Tsemppaaja” on taiteilija Ami Lindholmin luomus.

Hahmo esiintyy potilaille suunnatussa ”Vaihtoehto potilassängylle” -ohjekirjasessa, sekä muualla T-sairaalan odotustiloissa.

– Tutkimuksellisen kehittämisprojektin tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia potilailla on tilasta. Toiseksi selvitän, millaisia kokemuksia hoitajilla on LUOVA-tilan pedagogisen ohjausmallin mukaisesta käytöstä. Saadun tiedon

talk | turkuamk.fi

9

NÄKÖKULMA

Hei, joko me saadaan edetä?

Suuri sote-reformi, jota Suomessa yritetään viedä eteenpäin, on laajuudessaan ja epävarmuudessaan haastanut niin organisaatioiden työtekijöitä, esimiehiä ja johtoa kuin valtakunnan päättäjiä.

Muutos, jonka sisältö ja aikataulu on muuttuva, on äärettömän haastava johtaa ja aiheuttaa henkilöstön työhyvinvoinnille haasteita. Se näkyy epävarmuutena ja tunteena, ettei voi vaikuttaa asioihin. Samalla se haastaa asiakaspalvelua sekä työn tehokuutta ja mielekkyyttä.

Julkisen sektorin sote-henkilöstö on jo liki vuosikymmenen odottanut muutosta, ja paikoin sitä kentällä jo toivotaan. Muutoksen odotus- ja suunnitteluvaiheessa käy usein niin, että hyviäkään investointeja ei tehdä, koska tuleva muutos saattaa tehdä ne turhiksi. Myös tämä synnyttää turhautumista henkilöstössä, ja sillä on vaikutuksia työn kustannustehokkuuteen.

Varsinkin kuntien vastuulla olevissa peruspalveluissa tämä odotustila on vallitseva muutosjohtamisen tila. Niin henkilöstö kuin esimiehet odottavat muutosta; pääsemmekö vihdoin eteenpäin kohti mielekkäämpiä, tuottavampia ja asiakasta paremmin palvelevia prosesseja? Saammeko vihdoin leveämmät hartiat, modernimmat työvälineet, jotka lisävät työn sujuvuutta?

Viimeisen vuoden aikana rakennettuja ja suunniteltuja toimintamalleja voidaan ottaa käyttöön Varsinais-Suomessa uudistuksen toteutuessa. Jos reformi ei toteudu, tulee kuntien johdon ja päättäjien aidosti miettiä, miten kuntarajat ylittävää kehittämistyötä hyödynnetään ja yhteistä tekemistä edistetään jatkossa. Se on signaali henkilöstölle, että johto on sitoutunut muutoksen eteenpäin viemiseen ja arvostaa henkilöstön osaamista.

Työn sisältö, yhteiset toimintatavat ja eteenpäin katsova kehittäminen ovat osa henkilöstön työhyvinvointia. Se näkyy työn tuottavuudessa ja positiivisessa asiakaspalautteessa. Näitä meidän tulee tavoitella ja viedä eteenpäin muutosta, kulloisenkin lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.

Muutos, jonka sisältö ja aikataulu on muuttuva, on äärettömän haastava johtaa ja aiheuttaa henkilöstön työhyvinvoinnille haasteita.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rinnalla on valmistunut loistavia kuntarajat ylittäviä mahdollisuuksia kehittää palveluita.

Hankkeissa ja valmistelutyöryhmissä on löydetty arjen tasolta tapoja vahvistaa hartioita, jotta työtapojen ja investointien kannattavuus olisi perusteltua. Nämä kehitysideat ovat pitkälti oman henkilöstömme – he näkevät monia mahdollisuuksia uudistaa ja uudistua.

10

talk | turkuamk.fi

Kirjoittaja Laura Saurama on Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation henkilöstöjohtaja. @LauraSaurama laura.saurama@varsinais-suomi.fi

Miten hidastaa, purkaa

ja samalla tehostaa työtä?

Onko yksi mobiilin ja monipaikkaisen työn tärkeimmistä tavoitteista, laadukas vuorovaikutus, toteutunut? Toimiiko yhdessä ohjautuminen itseohjautuvuuden rinnalla? Lusmuilun aakkoset vai työelämässä 40 vuotta jaksavan manuaali?

1. Tee tärkeimmät ensin Miten oppisi priorisoimaan? Röyhkeästi vain jätät osan töistä odottelemaan parempia aikoja. Lupaat palata myöhemmin.

Ellei onnistu, yritä delegoida. Ellei sekään onnistu, aloita vaikeimmasta työstä. Se työläin ja epämiellyttävin on yleensä se tärkein. Keskity siihen mitä teet, älä suostu tekemään muuta.

Pyri saamaan yksi työ kerrallaan valmiiksi.

2. Tauota Älä kuvittele olevasi tehokas jatkuvasti. Et ole. Pidä taukoja ja tee jotain ihan muuta. Elleivät työhösi liittyvät ajatukset ja aikomukset hellitä, pakota itsesi lukemaan, juoksemaan, uimaan, kuuntelemaan musiikkia. Tauko voi olla myös paikal‑ laan istumista ihan hiljaa.

3. Jaa ja rajaa työtä Ota yhteyttä esimieheesi kun liika on liikaa. Työterveys voi myös auttaa, mutta yritä sitä ennen auttaa itse itseäsi puhumalla stressitilanteestasi muille. Työtaakkaa voi jakaa hetkellisesti tai pysyvästi, tilanteet vaihtelevat. Apua kannattaa ottaa vastaan, ja saat varmasti auttaa itse vuorostasi muita myöhemmin.

4. Hyödynnä työnohjausta Yksilöllisestä työnohjauksesta saattaa olla sinulle pitkä‑ aikaisempaa apua. Se tarkoittaa oman työn tutkimista ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Siinä jäsennetään työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä yhdessä. Työnohjaajalla on vaitiolo‑ velvollisuus, ja hän kuuntelee ja tukee juuri sinua.

5. Nuku ja tee muuta Tätä et saa unohtaa. Sinulla on oikeus (vai sanoisinko velvollisuus) myös vapaa-aikaan. Tee mitä lystäät. Suomalainen, maailman paras raikas ulkoilma auttaa moneen vaivaan. Harrasta, perheile tai taiteile, mutta muista, että mieli ja aivot tarvitsevat riittävästi unta. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys, joka auttaa kaikkeen jaksamiseen. Hae apua ellet nuku.

Lue lisää työn muotoilusta, ajankäytöstä ja hyvinvoinnista verkkolehden Puheenvuoroista osoitteesta talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja otsikolla Miten muotoilet työsi itsellesi sopivaksi?

• TEKSTI: ANNE KUUSISTO, TIEDOTTAJA JA TYÖNOHJAAJA • KUVITUS: MARIKA RAUTARINTA / MAINOSTOIMISTO GURU

talk | turkuamk.fi

11

Hyvinvointiosaamista

luovalla twistillä Kulttuurihyvinvointi on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä vielä suhteellisen uusi tulokas – tai uusi tulokas juuri tällä nimellä ja moniammatillisen yhteistyön uudenlaisen soveltamisen alana. Taide ja kulttuuri osana hyvää elämää kun kuuluu ihmisyyteen, tavalla tai toisella, ja tätä on myös monin tavoin hyödynnetty kautta aikojen erilaisissa inhimillisen vuorovaikutuksen tavoissa.

12

talk | turkuamk.fi

MOMU-hankkeen loppuseminaarissa pohdittiin, miten sosiaalialan ammattilainen ja taiteen ammattilainen toimivat työparina työskenneltäessä nuorten mielenterveysomaisten kanssa taiteen keinoin.

K

ulttuurihyvinvoinnin määrittelyn ytimessä on eletty ja koettu kulttuurihyvinvointi, eli ihmisen oma kokemus siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hänen hyvinvointiaan tai ovat yhteydessä siihen.

Tutkimusnäyttöä kulttuurin ja taiteen hyvistä vaikutuksista mielen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen, koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen on saatu useista sekä kansainvälisistä että suomalaisista tutkimuksista. Tiedämme esimerkiksi, että kaunokirjallisuuden lukeminen lisää empatiakykyä. Jo pienen lukuhetken jälkeen keho myös rentoutuu ja syke laskee.

Lempimusiikin kuuntelu taas edistää aivoinfarktista toipumista. Musiikki voi rauhoittaa, aktivoida muistoja tai lisätä keskittymiskykyä. Kuorolaulu parantaa mielialaa, ja tanssi herättää kehomuistomme eloon.

Toisille taide, esimerkiksi tanssi, laulaminen, maalaaminen tai soittaminen, on intohimoinen ja tavoitteellinen harrastus. Joillekin taide on ammatti, perustava osa identiteettiä.

Kulttuurihyvinvointiin liittyvän osaamisen ja koulutuksen ytimessä onkin jokaisen ihmisen henkilökohtainen taidesuhde, joka toimii kulttuurihyvinvointiosaamisen alustana ja peilauspintana.

”Jo pienen lukuhetken jälkeen keho rentoutuu ja syke laskee.”

Kulttuuri- ja taidesuhde avaimena hyvinvointiin Meillä jokaisella on omanlaisemme suhde taiteeseen ja kulttuuriin. Joillekuille kulttuuri voi merkitä saunasta nauttimista ja kortinpeluuta, lukemista, elokuvien katselua ja oman lempimusiikin kuuntelua. Toiset käyvät kulttuuritapahtumissa, museoissa, teatterissa ja konserteissa.

Lupa käyttää luovuutta

Keskeistä kulttuurihyvinvointiosaamisessa on kulttuurin ja taiteen kokemisen ja itseilmaisun mahdollistaminen – ihmisen kulttuurisen toimijuuden ja osallisuuden tukeminen. Esimerkiksi vanhustyössä kulttuurihyvinvointiosaaminen voi tarkoittaa kykyä tunnistaa ja toteuttaa asiakkaan kulttuurisia tarpeita sekä niitä arjen kulttuuriin liittyviä asioita, jotka lisäävät hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusta – siis kykyä luoda asiakkaan kanssa mielekästä ja merkityksellistä arkea.

Monilla sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisilla on omaa kulttuuri- ja taideosaamista, jota voidaan ottaa käyttöön ja kehittää asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Luovan osaamisen hyödyntäminen osana omaa työtä edellyttää työyhteisön tukea ja hyväksyntää, sekä mahdollisuutta tehdä tutut asiat joskus vähän toisin.

talk | turkuamk.fi

13

Taide kohtaamisen välineenä Kulttuurihyvinvointiosaamiseen liittyy keskeisesti luovien, taidelähtöisten ja toiminnallisten menetelmien soveltaminen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa draaman menetelmiä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen kehittämisessä tai turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa.

Eri taiteen ammattilaisten osaamista voidaan käyttää tukemaan monenlaisten hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemista moniammatillisessa yhteistyössä sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisten kanssa.

Jokaisella meistä on perustavanlaatuinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Taide toimii kohtaamisen välineenä silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole tai sanallinen ilmaisu ei luonnistu. Tämä voi avata uusia hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja onnistumisen kokemuksia. Taiteen ja kulttuurin potentiaalia hyvinvoinnin edistämisessä on paljon – nyt on aika hyödyntää ja kehittää sitä!

Turun AMK:ssa alkaa tammikuussa 2020 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava Master-tason kulttuurihyvinvoinnin koulutus, jossa sosiaali-, terveysja kulttuurialan ammattilaiset opiskelevat yhdessä.

Koulutukseen haetaan syksyn 2019 yhteishaussa.

• TE KSTI: A NNA-M A R I RO S ENLÖ F, ER I TYI S A S I A NT U NT I J A S EKÄ L I I S A-M A R I A L I L J A-VI H ER L A M P I, KU LT T U U R I H YVI NVO I NNI N Y L I OPE T TA J A • KU VAT: S U VI KI VEL Ä, KR I S T I I NA VÄ L I M Ä KI, M O M U-H A NKE S EKÄ TURU N A M K:N KU VA PA NKKI

”Luovan osaamisen hyödyntäminen osana omaa työtä edellyttää työyhteisön tukea. ”

Kohtaaminen sairaalassa ja musiikissa.

14

talk | turkuamk.fi

Taikusydän sykkii Taikusydän on taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksien kehittämisen ja viestinnän yhteistyöverkosto.

Kehitämme ja levitämme verkostomme kanssa ratkaisuja, joilla taiteen ja sosiaali- sekä terveysalan ammattilaisten yhteistyö saadaan pysyväksi osaksi hyvinvointia edistäviä palveluita. Hanke toimii vuoden 2019 loppuun.

Lue lisää: taikusydan.turkuamk.fi

HOPEAsta kulttuurihyvinvointia työhön HOPEA-hanke kehittää ja pilotoi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutuksia, joissa saa tietoa kulttuurihyvinvoinnin perusteista sekä soveltamisesta omaan työhön.

Lue lisää: turkuamk.fi/hopea

Julkaisuvinkit Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 112, 46 s., 2018

Suvi Kivelä, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Maria Susi, Anne Syvälahti & Outi Linnossuo:

MOMU – Moving towards multiprofessional work.

Moniammatillisen yhteistyön opas Oletko kiinnostunut moniammatillisesta työskentelystä? Kiinnostaako yhteistyö taiteen ja kulttuurin sekä sosiaalialan tai nuorisotyön rajapinnoilla? Tarvitsetko työkaluja moniammatillisen koulutuksen tai työotteen kehittämiseen?

Taiteen ja sosiaalialan välisen moniammatillisen yhteistyön opas on tarkoitettu työkaluksi tähän yhteistyöhön ja sen kouluttamiseen taide- ja sosiaalialoilla.

• Lataa maksuton e-julkaisu: loki.turkuamk.fi

Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 94, 309 s., 2017

Ilona Tanskanen & Pirita Juppi (toim.):

Taiteen moniammatilliset kontekstit Millaista on taide- ja kulttuurialan työ nyt ja tulevaisuudessa? Mitä soveltava taide ja luova tuottaminen tarkoittavat käytännössä? Näitä kysymyksiä tarkastellaan tässä artikkelikokoelmassa.

Monimuotoiset taiteellisen ilmaisun keinot ja toimintaympäristöt ovat luoneet uusia työmahdollisuuksia kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille. Ne edellyttävät kuitenkin sellaisia valmiuksia, joihin perinteisessä taidealan koulutuksessa ei ole juurikaan panostettu.

• Lataa maksuton e-julkaisu: loki.turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

15

16

talk | turkuamk.fi

Palstan tekijät ovat Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijoita. talk | turkuamk.fi

17

18

talk | turkuamk.fi

PÄHKINÄKAKKU

150g rouhittuja pähkinöitä 180g pehmeää voita 90g fariinisokeria 90g vaaleaa muscovadosokeria 3 munaa 100g vehnäjauhoja 30g mantelijauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta ripaus suolaa 2 rkl vahvaa kahvia 1tl vaniljauutetta Koristeluun pähkinöitä tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 175C. Voitele ja korppujauhota yksi 16cm irtopohjainen kakkuvuoka. Vaahdota voi ja sokerit. Kääntele joukkoon pähkinärouhe. Lisää munat yksitellen jokaisen jälkeen hyvin sekoittaen.

Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinan joukkoon. Yhdistä vaniljauute ja vahva kahvi ja lisää taikinaan. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 50 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa 10 minuuttia ennen kakun irrottamista. Koristele jäähtynyt kakku pähkinöillä ja tomusokerilla.

Kuvat ja resepti: Ottilia Orenius 19

Oppilaitosyhteistyöstä hyötyvät kaikki Lämmin vastaanotto, avoin ympäristö ja uuden oppiminen korostuvat kummiopiskelijoiden vastauksissa heidän kuvaillessaan harjoittelu- ja työpaikkaansa, Liedon Säästöpankkia. Henkilöstöjohtaja Pipsa Sivula näkee kummiyritysyhteistyön erinomaisena väylänä saada juuri heidän yritykselleen sopivia työntekijöitä.

Y

ritysyhteistyö Liedon Säästöpankin ja Turun AMK:n välillä tarkoittaa käytännössä mahdollisuutta suorittaa harjoittelujaksoja ja tehdä opinnäytetöitä yritykselle, joka on sitoutunut tukemaan ja täydentämään oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Henkilöstöjohtaja Pipsa Sivula toivoo, että opiskelijat löytävät harjoittelunsa aikana itseään kiinnostavan aihealueen, josta voivat tehdä opinnäytetyönsä.

– Meillä on ollut sellainen piiloperiaate, ettemme anna aiheita valmiiksi, vaan tuemme itseohjautuvuuteen ja toivomme jokaisen löytävän oman motivaation johonkin aiheeseen, Sivula sanoo.

20

talk | turkuamk.fi

Opiskelijoita tuetaan itseohjautuvuuteen – ja itsetuntemukseen

Harjoittelua Liedon Säästöpankissa suorittavien Julia Koskisen ja Emilia Lindgrenin mielestä harjoittelijat on otettu hyvin vastaan.

Myyntityön tradenomiksi valmistuva Emilia Lindgren on suorittanut harjoittelunsa ja työskentelee nyt tuntityöläisenä valmistellen samalla opinnäytetyötään. Opinnäytetyön aiheena hänellä on asiakkaiden kokemukset Liedon Säästöpankin strategiasta ja yrityskuvasta. Pankkiala on kiinnostanut Lindgreniä jo pitkään.

– Aiemmin halusin toimia sijoitusneuvojana, mutta nyt kun olen ollut täällä puoli vuotta, ovat myös lainaneuvottelut alkaneet kiinnostaa. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta eiköhän se tuo hyviä asioita, kun on itse motivoitunut ja haluaa kehittyä.

Harjoittelun tarkoituksena on Sivulan mukaan löytää se itseään kiinnostava juttu, mutta myös miettiä,

tuntuuko ala omalta, täydentää entinen kummiopiskelija, nykyisin vakituisena palveluasiantuntijana työskentelevä Johannes Rantinsalo: – Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä harjoittelun aikana näkee hyvin, millaista pankkiala ja työ pankissa tulee olemaan. Sen jälkeen pystyy tekemään päätöksen, onko homma kiinnostavaa ja itselle sopivaa.

Hyvä harjoittelupaikka hyötyy ja hyödyttää Tradenomien koulutukseen harjoittelua kuuluu 30 opintopistettä, joka vastaa noin 20 viikon työpanosta ja on iso osa opintoja. Harjoittelijoita Liedon Säästöpankkiin hakee vuosittain monta kymmentä, jopa Varsinais-Suomen ulkopuolelta.

Suosioon vaikuttavat hyvän maineen ja harjoittelijoille luvattujen kesätöiden lisäksi Turun ammattikorkeakoululla järjestetyt tilaisuudet, joissa pankki esittelee toimintaansa ja harjoittelun sisältöä. Sivula kannustaa muitakin

yrityksiä lähtemään mukaan kummiyritysyhteistyöhön.

– Ei kannata pelätä sitä, että harjoittelun ohjaaminen veisi yritykseltä jotenkin liikaa aikaa. Päinvastoin, omasta näkökulmastani tämä antaa niin paljon enemmän kuin ottaa!

Turun AMK:n asiakkuusvastaava Sinikka Leino kuvailee yhteistyötä yritysten kanssa kaikkia hyödyttäväksi, win-win-tilanteeksi. Opiskelijat saavat jalkaa oven väliin, yritykset saavat tuoretta näkemystä kehittämään liiketoimintaansa ja ammattikorkeakoulu pysyy perillä, mitä yritysmaailmassa tapahtuu.

– Kilpailu osaavista ihmisistä on kovaa. Oppilaitosyhteistyön avulla yritykset pystyvät rakentamaan työnantajamielikuvaa opiskelijoiden keskuudessa, ja sitä kautta saavat sitoutettua heitä tulevaisuuden työntekijöiksi, vinkkaa Leino.

• TEKSTI JA KUVAT: HETA LAIHO, JOHDON ASSISTENT TI, TEKNIIKKA JA LIIKETOIMINTA

Harjoittelupaikan myötä vakituisen työpaikan saanut Johannes Rantinsalo sohvalla ”kummitätiensä” kanssa.

Vasemmalta: osaamiskehittäjä Tuula Suomi, henkilöstöjohtaja Pipsa Sivula, henkilöstöassistentti Jaana Rokka ja osaamiskehittäjä Satu Saari.

Harjoittelun aikana näkee hyvin, millaista pankkiala ja työ pankissa tulee olemaan.

Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Liedon Säästöpankki teki lahjoituksen Turun AMK:n varainhankintakampanjaan Osaamisantiin. Varoja käytetään käytännön osaajien kouluttamiseen, innovatiiviseen työelämän kehittämiseen ja käytännönläheiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

talk | turkuamk.fi

21

Tekniikan alalle

mittava investointiohjelma

Varsinais-Suomeen on luvassa miljoonainvestointien myötä innostava tekniikan tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristö alueen korkeakouluille ja yrityksille.

I

nvestointiohjelma on jatkoa toimille, joita on jo tehty vastaamaan Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen synnyttämään osaamis- ja osaajatarpeeseen.

Koulutuspanostuksia on kasvatettu lisäämällä tekniikan aloituspaikkoja, käynnistämällä muuntokoulutuksia sekä avaamalla jatkokoulutuspolkuja insinööreille.

Investoinnit eivät tuo vain modernia laitekantaa, TKI-infraa, vaan ne merkitsevät yhteistyöalustaa alueen korkeakouluille ja yrityksille. Tarkoitus on, että laboratorio- ja tutkimuskeskusinvestoinnit voimistavat teknologiayritysten ja tekniikan alan korkeakoulujen yhteistyötä Varsinais-Suomen tulevaisuuden ja yritysten toimintaedellytysten parhaaksi.

Investoinneilla luotavat kehityslaboratoriot palveluineen ovat siis yritysten käytettävissä uusien innovaatioiden kehittämiseksi ja testaamiseksi. Tähän kun yhdistyy tekniikan alan opiskelijoiden osaamisen karttuminen modernissa ympäristössä, yhdessä yritysten kanssa, kasvutekijät Varsinais-Suomen menestymiselle jatkossakin ovat kunnossa.

Aurinkosähkössä ja hajautetuissa energiaratkaisuissa on tulevaisuus

Ilmastonmuutos vaatii energiakäännettä kohti vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energian tuotantotapoja. Uuden energian tutkimuskeskus keskittyy energiamurroksen asettamiin haasteisiin. Keskus käsittää kestävän sähköntuotannon,

22

talk | turkuamk.fi

hajautettujen energiajärjestelmien, sähköenergian varastoinnin ja sähköisen liikenteen kehitysympäristöt.

– Päämielenkiintomme on systeemisellä tasolla, siis siinä miten energian tuotannon, varastoinnin ja kulutuksen kokonaisuutta hallitaan, kiteyttää New Energy -tutkimusryhmän vetäjä Samuli Ranta.

Uuden energian tutkimuskeskuksen investoinnit kohdistuvat muun muassa konvertteritekniikan ja sähköenergian varastoinnin kehitykseen sekä aurinkopaneelien energiantuoton toiminnan mittaamiseen. Toinen pääkohde ovat hajautettujen energiantuotantojärjestelmien tehokkuus ja energianhallinta. Ensimmäisiä investointikohteita ovat esimerkiksi auringon säteilyä mittaava sääasema ja Super Solar -simulaattori, jolla päästään tarkempiin tuloksiin aurinkokennojen tehomittauksissa.

Virtuaalitodellisuus-sovelluksia meriteollisuudelle

Investoinneilla perustettava Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sekä tekoälyn keskus muodostaa tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden kehittämisalustan.

AR-VR-AI -lyhenteet menevät monella sekaisin.

– VR eli virtuaalitodellisuus VR-laseineen on tätä päivää, AR eli lisätty todellisuus on vielä tuloillaan, tiivistää yliopettaja Mika Luimula, joka vetää Turun AMK:ssa Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmää ja tulevaa VR-keskusta.

”Ilmastonmuutos vaatii energiakäännettä kohti vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energian tuotantotapoja”

talk | turkuamk.fi

23

VR-sovelluskohteita voivat olla esimerkiksi laivasuunnittelun työkalut, erilaiset prosessien ja laitteiden visualisoinnit sekä vaikkapa työturvallisuuskoulutus yrityksen toimintaympäristöä jäljittelevässä virtuaalitodellisuudessa.

– Ajankohta VR-keskukselle on otollinen, kun monet yritykset perustavat omia VR-tiimejään ja teknologia kehittyy vauhdilla, Luimula jatkaa.

Eräs omiinkin VR-tiloihin ja -osaamiseen panostava yritys on teknologiakonserni Wärtsilä.

– Odotamme innolla uutta perustettavaa VR-keskusta, jonka myötä voitaisiin käynnistää laajempia yhteistyöhankkeita. Turun Wärtsilä Land and Sea Academy -koulutusyksikön intresseissä on etenkin koulutuskäyttöön tulevat sovellukset ja pelilliset toteutukset, kertoo pääsuunnittelija Aleksi Kirjonen.

Keskittämällä laitekantaa ja osaamista yhteiseen VR-keskukseen voidaan saavuttaa merkittäviä kustannus- ja synergiahyötyjä.

Robotiikkaa, kyberturvaa ja vähäpäästöistä moottoritekniikkaa

Tehdas 4.0, tulevaisuuden digitehdas, hyödyntää entistä tehokkaammin koneälyä ja robotiikkaa. Digitaalisen tehtaan investoinnit tukevat digitaalisen valmistusprosessin, hitsaustekniikan, koneälyn ja robotiikan infrastruktuuria.

Investointeja kohdistetaan myös muille kuin painopistealoille. Osansa saavat muun muassa terveysteknologia ja kemianteollisuus.

Salo IoT Campukselle perustettava Kyberturvalaboratorio tarjoaa palveluja teollisuudelle ja yrityksille, jotka kehittävät IoT-tuotteita tai -palveluja.

Viimeisimpänä toteutetaan moottorilaboratorioon liittyvät investoinnit sen siirtyessä Sepänkadulta uuden kampusrakennuksen tiloihin vuonna 2020.

Moottorilaboratoriossa tutkitaan esimerkiksi vähäpäästöistä moottoritekniikkaa.

• TEKSTI: MARTTI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVAT: MARTTI KOMULAINEN, SUVI HARVISALO

Turun AMK:n TKI-investointihankkeet (2018–2021) Tavoitteena on vahvistaa tekniikan alan oppimis- ja TKI-infrastruktuuriympäristöjä sekä lisätä yhteistyötä alueen yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa.

Hankkeiden kolme pääteemaa ovat: 1. Digitaalinen tehdas: kehittää digitaalisen valmistusprosessin kokonaisuutta.

2. Uuden energian tutkimuskeskus: kehittää ratkaisuja energiamurroksen asettamiin haasteisiin.

3. AI/AR/VR -keskus: tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden keskus mahdollistaa yritystoiminnan ja tutkimuksen entistä tehokkaamman ja sujuvamman yhteistyön.

• Investointien kokonaisvolyymi on noin 7 milj. euroa.

• Rahoitus koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön 2,9 milj. euron rahoituksesta Turku Future Technology Factory -kokonaisuuteen sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Työ- ja elinkeinoministeriön 4,1 milj. euron "Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros” -rahoituksesta.

24

talk | turkuamk.fi

”Tehdas 4.0, tulevaisuuden digitehdas, hyödyntää entistä tehokkaammin koneälyä ja robotiikkaa.”

Vaikuttavia vuosia valtakunnallisissa verkostoissa Yksi vaikuttaja-alumneistamme, Turun AMK:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen on toiminut valtakunnallisen Tradenomiliiton (TRAL) keulahahmona 10 vuotta. Marraskuussa 2018 oli tullut aika ojentaa liiton puheenjohtajan nuija eteenpäin.

Miksi päätit siirtyä puheenjohtajan tehtävästä juuri nyt?

–– Syyskokouksen aikaan olin ollut puheenjohtajana kuukautta vaille 10 vuotta, sitä ennen toimin ensimmäisenä varapuheenjohtajana 2,5 vuotta. Kyllä kai se yhden henkilön talkoiksi riittää. Nyt oli sopiva hetki sekä itseni että liiton hallituksen kannalta.

Olet vaikuttanut TRAL:ssa 10 vuotta. Mitä tämä aika sinulle merkitsee?

–– Aika on ollut monella tavalla vaikuttavaa.

Jäsenmäärämme on kasvanut merkittävästi. Olemme yksi Akavan nopeimmin kasvavista liitoista ja yksi harvoista palkansaajajärjestöistä, joiden jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti.

–– Olemme tehneet asioita uudella tavalla, yrittäneet etsiä ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa. Palkansaajapuolella olemme moderni järjestö: esimerkiksi jäsenvaaleissa saavat kaikki äänestää verkkopankkitunnuksilla, ja muitakin palveluja olemme siirtäneet verkkoon. Näin jäsenet pystyvät hoitamaan asioita silloin kun heille sopii. Digitaalisten palvelujen luominen ja käyttäminen on tradenomeille luontaista.

–– Olen myös ollut kolme kertaa Akavan hallituksessa liiton edustajana. Olen päässyt osallistumaan valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille sekä pystynyt luomaan uskomattomat verkostot valtakunnallisiin vaikuttajiin.

Turun AMK:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen

Mikä on ollut parasta, mikä haastavinta?

–– Mitään yksittäistä tapahtumaa en oikein voi nostaa muiden yläpuolelle, vaan kokonaisuus on ollut parasta. Ja esimerkiksi se, että olin Akavan hallituksessa aivan ensimmäisenä TRAL:n edustajana.

–– Haastavinta ovat olleet hankalat neuvottelutilanteet.

Lisäksi puheenjohtajan pitää kestää se, ettei kaikkia voi miellyttää, joskus pitää vaan päättää, ja silloin johtaja on aika yksin.

Mitkä mielestäsi ovat edunvalvontajärjestöjen tärkeimmät tehtävät tämän päivän työelämässä?

–– Etenkin meillä, kun on naisvaltainen jäsenkunta, tärkeimpiä ovat muun muassa perhevapaa- ja etätyökysymykset.

Työ muuttuu, esimerkiksi itsensä työllistäjiä on paljon aiempaa enemmän. Työpaikan vaihtaminen ja jopa alan vaihtaminen on yleistynyt; tarvitaan erityyppisiä palveluja eri tilanteissa oleville ihmisille. Nuori jäsenkunta myös kyseenalaistaa ja kilpailuttaa palveluja eri tavoin kuin ennen, joten on uudistuttava työelämän mukana.

Oletko jatkossa mukana TRAL:n toiminnassa?

–– Jatkan valtuuston jäsenenä, seuraaviin liittovaltuustovaaleihin pitää arvioida lähdenkö mukaan jos pyydetään.

• TEKSTI: SATU HAAPALA • KUVA: ANT TI ALA-KÖNNI

talk | turkuamk.fi

25

Korkeasti koulutettuja moniosaajia maakuntaan Varsinais-Suomessa 20 prosenttia syksyn 2018 Pk-yritysbarometriin vastanneista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Työvoiman saatavuus mainittiin yhtenä merkittävänä esteenä yritysten kehittämiselle.

Olemme mukana turvaamassa korkeasti koulutetun osaavan työvoiman saatavuutta maakuntaan tulevaisuudessakin.

Lähes

50 %

Suomen uusista työpaikoista syntyy

77 %

Lounais-Suomeen

meiltä valmistuneista

*

työllistyy Varsinais-Suomeen

Työvoiman kysyntä on laajentunut myös

palvelusektorille

Turun seudulla

E AR WE ING! HIR

positiivinen vire näkyy: s uu v ta

Ta lo us k

ty öv

n vu s a

on a l a au sa k n llo an u p im

o

Yritysten liikevaihdon kasvuna Rakennusalan yritysten liikevaihto oli vuoden 2018 alussa 30 % vuoden 2015 tasoa korkeampi

Erikoisasiantuntijoiden

kysyntä on kasvanut voimakkaasti Erityisesti korkeasti koulutettuja moniosaajia tarvitaan Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työttömyys on vähentynyt 2 vuodessa

40%

* Vipunen.fi Opetushallinnon tilastopalvelu • LÄHTEET: TEM, ETLA, TURKU BUSINESS REGION, TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY, TILASTOKESKUS, ELY-KESKUS • KUVITUS: MARIKA RAUTARINTA / MAINOSTOIMISTO GURU

Uusina työpaikkoina

Työllisten määrän kasvuna

30 000 uutta työ-

23 000 työllistä lisää

paikkaa 5 vuoden kuluessa

positiivisen rakennemuutoksen aikana

2017

2018

Varsinais-Suomessa avoimien työpaikkojen määrä kasvoi

43 %

Etla ennakoi kasvua

2019 Yritykset arvioivat henkilökunnan määrän kasvavan

2,2 %

Vienti kasvaa etenkin laivatoimitusten ansiosta

Diagnostiikkateollisuus

50 %

Turku kattaa 3/4 koko maan lääkeviennistä

viennistä tulee Turusta

Suomen diagnostiikkateollisuuden vienti

600 000 000 €

Meriteollisuus • Lounais-Suomen osuus 30 000 työpaikasta:

40%

• Lounais-Suomen osuus liikevaihdosta:

Var sin

Teknologiateollisuus

aisS

uom

51

%

en m

erk

viennistä tulee teknologiateollisuudelta Varsinais-Suomen koko elinkeinoelämän

tutkimus- ja kehitysinvestoinneista tulee teknologiateollisuudelta

työpaikkaa

=

33 %

Varsinais-Suomen työllisistä

Alalla työskentelee 27 500 henkeä, joista välillinen työllisyysvaikutus on

TURUN AMK

1,5

vin e

ino ke lin

69 000

itt ä

työpaikkaa

yli 20 000 valmistunutta työelämässä Varsinais-Suomen alueella yli 9000 innovatiivista opiskelijaa yli 1000 yhteistyöyritystä yli 180 TKI-projektia meneillään

Asiakkaan kohtaaminen nousee keskeiseksi sote-uudistuksen myötä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus on ollut usean vuoden ajan merkittävä yhteiskunnallinen keskustelunaihe. Turun AMK:n terveysalan Master-opintojen eli ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat ovat järjestäneet vuosittain aihetta käsittelevän asiantuntijaseminaarin. Lokakuussa 2018 teemana oli ”Asiakas sote-muutoksen keskellä”.

Mitä julkisilta palveluntuottajilta vaaditaan tulevaisuudessa?

Antti Parpo, Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusorganisaation muutosjohtaja: Kun palvelutuottajien kirjo lisääntyy ja mennään yksilöllisemmän asiakasvalinnan suuntaan, julkisten palvelujen on joka tapausessa muutettava toimintatapaansa. Tuleva muutos on passivoittanut kehittämistyötä ja pitkäkestoisten päätösten tekoa. Tarvitaan tiedolla johtamisen uutta paradigmaa tutkimuksen, kehittämisen ja liiketoiminnan tueksi.

Laadukkaan datan avulla voidaan hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet, ja käyttää tekoälyä ja algoritmeja hoidon ja palvelun tukena. Asiakkaat haluavat etäpalveluja. Tulevaisuuden ammattilaisilla tulee olla kokonaisnäkemystä, palveluohjausosaamista ja kyky toimia digitaalisessa ympäristössä.

28

talk | turkuamk.fi

Miten asiakasosallisuus parantaa sote-palveluja?

Eija Luoto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö: Asiakkaiden osallistaminen on laeilla säädetty velvollisuus, joka tuo tärkeää ja arvokasta hyötyä palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämiseen, ideointiin, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin. Se tuo kokemustiedon näkyväksi ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle.

Osallisuus kehittää palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Hoitotulokset ovat tutkitusti paremmat, jos asiakas on aidosti osallinen. Lisäksi se kasvattaa asiakasymmärrystä, lisää asiakaslähtöisyyttä, edistää vuorovaikutteisuutta ja vahvistaa demokraattista palvelukulttuuria.

Miten onnistua perusterveydenhuollon kehittämisessä?

Tytti Hyytiä, Uudenkaupungin terveyskeskuksen avosairaanhoidon osastonhoitaja: Kun suuria muutoksia tehdään oman työn ohella, on oleellista resursoida kehittämiselle tarpeeksi aikaa. Muutoksen tulee perustua ennakoivaan osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Prosessi on pitkä ja edellyttää kehitysmyönteistä ja aktiivista henkilöstöä ja tiedolla johtamista.

Tavoitteena ovat olleet toimivammat ja saavutettavammat palveluprosessit sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kohtaaminen. Kehittäminen on asiakaslähtöistä, sillä asiakas takaa terveyskeskuksen olemassaolon merkityksen.

Teoreettisena viitekehyksenä muutoksessamme toimi lean-filosofia. Käytännön keinoina ovat olleet toimintaohjeiden virtaviivaistaminen, palveluohjauksen tehostaminen, toiminnallinen tilasuunnittelu, päällekkäistoimintojen poistaminen ja sähköisen asioinnin käynnistäminen.

• TEKSTI: J UH A SO PAN EN, V IESTINTÄA SIA NTUNTIJA • K UVAT: J UH A S OPAN E N, UNSPL A SH.COM

Miten sote-palvelut tulisi toteuttaa?

– Paneelikeskustelusta poimittua Markku Suokas, ylilääkäri, johtaja, Terveystalo: –– Ihminen on unohtunut, muutos on politisoitunut.

–– Toimivat digitaaliset palvelut vaativat investointeja ja pitkäaikaista kehittämistä.

Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo: –– Julkisen terveydenhuollon kehittäminen ei ole pysähtynyt uudistuksen odotteluun.

–– Asiakaskokemuksen huomioiminen on tulevaisuuden avainasioita.

Tytti Hyytiä, osastonhoitaja, Uudenkaupungin terveyskeskus: –– Muutoksen voima on henkilöstössä, paljon on tehtävissä ja tehtävä jo nyt ilman valmista uudistustakin.

Kristian Kallio, ylilääkäri, Naantalin terveyskeskus: –– Valinnanvapaus voi asettaa yksityisen ja julkisen puolen palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan tehokkuuden ja kustannusten suhteen.

Leena Setälä, johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: –– Ammattilaisen työhön tulee uusia elementtejä: täytyy osata sekä digitaaliset palvelut että asiakkaan kohtaaminen.

talk | turkuamk.fi

29

INTOHIMONI Tällä palstalla esittelemme Turun AMK:ssa työskenteleviä ihmisiä, jotka suhtautuvat sekä harrastuksiinsa että työhönsä intohimoisesti. Tunnetko tällaisen henkilön? Kerro meillekin: viestinta@turkuamk.fi

Tasapaino löytyy kentän laidalta Lentopallon lapsena aloittanut Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio luotsaa nykyään tietotaitonsa avulla huippuja salolaisia nuoria mestaruuskentille.

Aikaa kuluu kentän laidalla ja katsomossa, mutta valmennettavien kehitys on Kontion mielestä palkitsevaa.

J

uha Kontiolle liikuntahallit ovat tuttuja paikkoja. Hän valmentaa lentopallossa Salon Viestin B-poikia ja Lounaisen alueen 03-syntyneitä poikia sekä toimii Salon Viestin lentopallojaoston puheenjohtajana. Viikonloput kuluvat reissatessa ympäri Suomea joko valmennettavan joukkueen mukana turnauksissa tai omien poikien peleissä kannustaessa.

Vuosi sitten treenejä oli melkein joka ilta. Nyt tilanne on helpottunut, sillä B-poikien joukkueen valmentamisesta on ottanut vastuuta myös palkattu päävalmentaja. Lisääntyneellä vapaa-ajallaan Kontio huolehtii omasta kunnostaan lenkkeilemällä ja käymällä kuntosalilla.

– Arkena vedän treenejä pari iltaa viikossa, mutta sitten jos siihen osuu kaikki lentopallojaostoon liittyvät asiat, niin kyllä tämä vielä sopivasti silloin tällöin työllistää, Kontio naurahtaa.

30

talk | turkuamk.fi

Kymmenen vuotta mestaruusliigassa Kontion pojista vanhempi, Juuso, pelaa lentopallon mestaruusliigaa yleispelaajana Oulun Ettassa. Nuorempi, Joonas, käy 03-syntyneiden maajoukkueen kanssa peruskoulun viimeistä luokkaa Kuortaneen urheilukeskuksessa.

Lentopallo on periytynyt isältä pojille, mutta itse Kontio ajautui lajin pariin seitsemänvuotiaana, jolloin hänen kotikaupungissaan Salossa elettiin lentopallo-buumia.

SM-tason mitaleja mahtuu Kontion omalle peliuralle muutama, ja liigaotteluita ehti kertyä kymmenen vuoden aikana lähes pari sataa. Poikien joukkueet ovat myös napsineet SMmitaleja, ja pelaajat edenneet eri joukkueisiin liigatasolle.

Valmentamisen Kontio aloitti nuoremman poikansa aloittaessa harrastuksen. Läheistä valmentaessa ei yhteenotoilta ole voinut aina välttyä.

Koulutusjohtaja Juha Kontio kokee voivansa jakaa valmennettavillensa tietotaitoa, jota hänelle on vuosien harrastamisesta kertynyt.

Voisimme täällä Varsinais-Suomessa kertoa enemmän, miten hienoja asioita teemme!

talk | turkuamk.fi

31

Vapaa-ajallaan Juha Kontio valmentaa lentopallossa Salon Viestin B-poikia ja Lounaisen alueen 03-syntyneitä poikia.

Työn mielenkiinto syntyy vaihtelusta

– Joskus vaimo on sanonut, että oven paukahduksesta kotiin tullessa tietää, millaiset treenit on olleet. Tietenkin omalle vanhemmalle on helpompi sanoa vastaan, ja vanhempana on helpompi sanoa takaisin.

Kontio kokee voivansa jakaa valmennettavillensa tietotaitoa, jota hänelle on vuosien harrastamisesta kertynyt. Valmentamisessa Kontion mielestä antoisinta on nähdä joukkueen kehittyvän.

– Meillä on hyvä ryhmä, kaverit ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Toki nuoret ovat joskus virkeämpiä ja joskus väsyneempiä, mutta sama taitaa päteä myös valmentajaan.

Työpäivät eivät ole samanlaisia Lukion jälkeen urheilullinen Kontio haki opiskelemaan Jyväskylän liikuntatieteelliseen tiedekuntaan liikuntahallintoa.

32

talk | turkuamk.fi

Koulupaikka jäi kuitenkin muutamasta kymmenyksestä kiinni. Paikka aukesi kuitenkin yhteiskunnallisesta tiedekunnasta hallinnollisen tietojenkäsittelyn puolelta. Myöhemmin Kontio on ehtinyt opiskella vielä kauppatieteiden tohtoriksi.

– Jos olisin päässyt hallinnon puolelle liikuntatieteelliseen, olisin varmaan samantyyppisissä tehtävissä erilaisessa ympäristössä. Voi siis sanoa, että se meni ihan hyvin näin.

Koulutusjohtajan tyypillinen työpäivä on pirstaleinen ja sisältää paljon kokouskahveja. Enää Kontion mielestä ei ole hankalaa siirtyä päivän aikana useasti eri teemasta toiseen, vaan monipuolisuus ja vaihtelu tekevät työstä mielekästä.

– Välillä käsiteltävät asiat ovat pienempiä ja konkreettisia, välillä taas isoja kokonaisuuksia, mutta siitä se työn mielenkiinto syntyy.

Kontio kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, sillä VarsinaisSuomen alue kehittyy vauhdilla, ja tarve koulutetuille osaajille erityisesti tekniikan alalla kasvaa.

– Meillä on hyviä, kyvykkäitä ja osaavia tekijöitä täällä paljon. Pidämme itsestämme kovin vähän meteliä, voisimme kertoa paljon enemmän, miten hienoja asioita me täällä oikein teemme, Kontio kannustaa.

• TEKSTI: HETA LAIHO, JOHDON ASSISTENTTI, TEKNIIKKA JA LIIKETOIMINTA • KUVAT: HETA LAIHO JA JUHA KONTION KOTIALBUMI

Alumnikolumni

Insinööriopinnoista potkua voimalaitosrakentamiseen Olen aloittanut rakennusalan opintoni Lappeenrannasta vuonna 1986 louhinta- ja maanrakennuslinjalta.

Valmistuin vuoriteknikoksi vuonna 1989 ja siirryin kotiseudulle Turun suuntaan töihin YIT:lle infrapalvelutyksikköön.

Vuosien kuluessa alkoi tulla halu muuttaa omaa työnkuvaa tavalla tai toisella. Tällöin tuli mahdollisuus siirtyä projektipäälliköksi FCG:lle silloiseen Suunnittelukeskukseen perustettuun rakennuttamisen yksikköön.

Kaksi vuotta rakennuttamisen yksikössä sai kuitenkin aikaan halun palata takaisin lähemmäs suorittavaa työtä ja palasin YIT:lle. Vuoden 2009 alussa avautui mahdollisuus lisäkoulutukseen työn ohessa rakennusalan tuotantopainotteiseen insinööri (AMK) -tutkintoon Turun AMK:ssa Sepänkadulla. Tartuin tähän mahdollisuuteen, koska se oli mahdollista tehdä työn ohella ja näin sain kohtuullisen helposti päivitettyä opintoni 2010-luvulle. Valmistuin vuonna 2011 ja jatkoin työpaikassa samoissa tehtävissä.

Samaan aikaan työkohteeni alkoivat muodostua teollisuuden rakentamisen parista ja voimalaitosrakentamisesta. Viimeksi valmistuneena kohteena 2017 Naantalin monipolttoainevoimalaitos, jossa toimin työmaapäällikkönä. Kohde oli poikkeuksellinen laajuudeltaan sekä myös toteutusmuodoltaan.

Toteutusmuotona oli ensimmäistä kertaa teollisuuden urakoissa allianssimalli. Urakka palkittiin vuonna 2016 Rakennuslehden Vuoden Työmaa -palkinnolla.

Hanke eteni kuitenkin kaikin puolin suunnitellusti ja tilaajakin sai merkittäviä kustannussäästöjä.

Laadullisesti ja työturvallisuuden puolesta hanke onnistui myös yli odotusten. Ilman hyvin hitsautunutta tiimiä, kokenutta projektipäällikköä ja yhteistyökykyisiä sidosryhmiä ei tulos olisi ollut mahdollinen.

Juha Tuominen palkittiin vuoden alumnina #AMKavajaisissa 2018.

Juha Tuominen

Vuoden alumniksi valitaan henkilö, joka on oman alansa edelläkävijä tai huippuosaaja tai yhteiskunnallinen vaikuttaja. Talonrakennusteollisuuden Lounais-Suomen piiri valitsi Juha Tuomisen Vuoden Mestariksi. Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen tilaajana toimineen Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n mukaan hanke valmistui aikataulussa ja alitti kustannusarvion lähes 20 miljoonalla eurolla laadusta ja työturvallisuudesta tinkimättä.

talk | turkuamk.fi

33

Tarvitsevatko asiakkaasi liikuntaja toimintakyvyn arviointia?

Turun AMK:n fysioterapeutti- ja toimintaterapeuttikoulutuksen liikuntaja toimintakykylaboratorio on aloittanut toimintansa uudessa Medisiina D -rakennuksessa.

Toiminta on yhteistä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

– Liikuntalaboratoriossa tehdään muun muassa liikeanalyyseja, liikehallinnan arvioita kuten tasapainon hallinta ja ketteryys, lihasvoiman arvioita sekä perustason hapenottokyvyn arvioita, sanoo koulutus- ja tutkimuspäällikkö Ursula Hyrkkänen.

Liikuntalaboratorion asiakkaat ja tilaukset voivat tulla neljää eri reittiä: • sairaalan erikoisalojen ja muiden terveyspalveluiden tuottajien potilaat • alueen yritysten, organisaatioiden, urheilujärjestöjen ja -seurojen tilaamat arvioinnit • tutkimusprojektien datan keruuseen liittyvät mittaukset sekä • tuotekehitystä tekevien organisaatioiden tarvitsemat arvioinnit.

Alueen terveyspalveluiden tuottajat pystyvät integroimaan laboratorion palvelut osaksi terapiaprosessejaan, ja he ovatkin osallistuneet esimerkiksi hankittavien mittalaitteistojen määrittelyyn.

Liikuntalaboratorion verkosto koostuu eri alojen huippuosaajista, ja modernit mittalaitteet mahdollistavat monipuolisen arvioinnin. Verkosto onkin herättänyt paitsi kansallista myös kansainvälistä kiinnostusta paikkana, jossa voidaan tehdä suoritus-,

liikunta- ja toimintakykyyn liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Laboratorio toimii myös testialustana, jossa tuotekehitysyritykset saavat käyttäjäkokemusten kartoituksia sekä apua vaikuttavuuden arviointiin.

Testauksia voidaan tehdä myös laboratorion ulkopuolella – kysy lisää!

Mittausvälineitä voi hyödyntää myös laboratorion ulkopuolella, esimerkiksi asiakkaan omissa tiloissa tai tapahtumissa. Missä tahansa tehtäviä mittauksia ovat esimerkiksi kuormittumista ja palautumista mittaavat Firstbeat-analyysit, aktiivisuusmittaukset tai valokennoin tehtävät nopeus-, ketteryys- tai ponnistusvoimamittaukset. Laboratoriossa voidaan lisäksi tehdä eri tasoista kuntotestausta, analysoida monin menetelmin kävelyä tai juoksua, mitata tasapainoa tai tehdä isokineettistä tai isometristä voimamittausta.

Toteutamme yrityksille ja yhteisöille myös hyvinvointipäiviä ja -tapahtumia räätälöitynä opiskelijatyönä. Tapahtumat voivat pitää sisällään testauksia, mutta yhtä hyvin vaikka taukoliikuntaa, tietoiskuja, hierontaa tai muuta toimintaa.

• TEKSTI JA KUVA: SATU HAAPALA, VIESTINTÄVASTAAVA

Ota yhteyttä: Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Ursula Hyrkkänen, ursula.hyrkkanen@turkuamk.fi, p. 050 598 5467

34

talk | turkuamk.fi

Palveluja saavat terveysliikunnasta kiinnostuneet kansalaiset, eri potilasryhmät sekä urheilijat.

i Muita Turun AMK:n yrityksille tarjoamia palveluja Medisiina D:ssä, Kiinamyllynkatu 10, Turku Medisiina D -Studental

Bioanalytiikan keskus TUASLab

Health Campus Turku Simu Center

Medisiina D -Studental on Turun AMK:n ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan sopimuksesta toimiva suuhygienistiopiskelijoiden harjoitteluoppimisympäristö.

Toiminta tarjoaa suun terveydenhuollon palveluja yksilöille, ryhmille ja yhteisöille.

TUASLabin tiloissa tehdään opintoihin liittyvää kliinistä harjoittelua. Lisäksi tilat toimivat kehittämisympäristönä, jossa ideoidaan ja tuotetaan hyvinvointia ja terveyttä lisääviä palveluja yhteistyössä eri terveys- ja hyvinvointialan työelämäkumppaneiden kanssa.

Monipuolisten sairaalaa mallintavien teemojen lisäksi simulaatiotilat muuntuvat niin kodiksi, avoterveydenhuollon vastaanotoksi kuin ensihoidon toimintaympäristöksi. Tilat soveltuvat tutkimusja tuotekehitystyön testiympäristöksi, jossa uusia toimintamalleja ja laitteita on turvallista kokeilla ja arvioida.

Ota yhteyttä: Suun terveydenhuollon koulutus-

Ota yhteyttä: Lehtori Raini Tuominen,

Ota yhteyttä: Hoitotyön yliopettaja Riitta-Liisa

vastaava Minna Hyötilä, minna.hyotila@turkuamk.fi,

raini.tuominen@turkuamk.fi,

Lakanmaa, riitta-liisa.lakanmaa@turkuamk.fi,

p. 040 355 0449

p. 044 907 5473

p. 044 907 4580

Tutustu Turun AMK:n työelämäpalvelujen koulutus- ja palveluratkaisuihin: turkuamk.fi/tyoelamapalvelut

talk | turkuamk.fi

35

Kätilökoulutusta on Turussa ollut jo yli 200 vuotta, mutta koulutus suuntautuu innokkaasti tulevaisuuteen. Tämä näkyy myös vuoden opiskelijan ja opettajan vastauksissa.

36

talk | turkuamk.fi

Henkilöstömme valitsi vuoden

Opiskelijat äänestivät vuoden

2018 opiskelijaksi kätilöopiskelija

opettajaksi kätilötyön opettajan

Ilona Leinon: "Ilona tuo hyvää tuulta ja auringonpaistetta ympärilleen pelkällä olemuksellaan. Hän osallistuu aktiivisesti oman ryhmänsä työhön ja osaa hienosti huomioida muut. On lähes poikkeuksetta paikalla ja on myös menestynyt opinnoissaan hyvin."

Henna Vuorirannan: ”Innostaa kaikkia, tukee opiskeluissa ja elämässä muutenkin, jaksaa käyttää omaa aikaansa opiskelijoiden auttamiseen!

Ammattitaitoinen opettaja, aidosti kiinnostunut meidän oppimisesta. Hyödyntää erilaisia oppimismenetelmiä.”

Sekä vuoden opettaja että opiskelija olivat kätilökoulutuksesta – mistä tämä kertoo?

Ilona: Kätilön työ on vastuullista, se vaatii sosiaalisia taitoja ja positiivista asennetta.

Ehkä se vaikuttaa myös muuhun toimintaan ja valintoihin. Toisaalta kätilön työssä kehittyy jatkuvasti, mikä varmasti pitää yllä innostusta opiskelua ja opettamista kohtaan.

“Opiskelijoille annetaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa opetukseen.”

Entä tämän päivän kätilötyö?

Ilona: Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys korostuvat. Jokainen äiti, lapsi ja perhe on erilainen ja kaipaa erilaista tukea. Kätilön tulee arvioida hoidon tarvetta aina yksilöllisesti, ja ottaa asiakkaan tai potilaan toiveet huomioon.

Henna: Kätilö toimii hyvin intiimillä alueella. Se vaatii erityistä herkkyyttä ja taitoa kohdata ihminen. Työn kenttä on laaja, hoidetaan koko perhettä ja vastasyntyneistä vauvoista iäkkäisiin naisiin. Tilanteet voivat olla hyvinkin akuutteja, joten vaaditaan nopeaa reagointi-

ja päätöksentekokykyä. Myös monialaisuus korostuu nykyajan hoitotyössä.

Onko opiskelu vastannut odotuksiasi?

Ilona: Yllätyin positiivisesti. Huomasin, miten yhteisöllistä opiskelu on – hyvä ryhmähenki ja innostavat opettajat tekevät oppimisestakin hauskaa!

Miten opettaminen on muuttunut?

Henna: Opettajajohtoisesta opettamisesta on siirrytty valmentavaan ja ohjaavaan työskentelyyn. Paljon opiskellaan myös verkossa. Uusien asioiden tuominen omaan työhön on innovaatiopedagogiikkaa parhaimmillaan.

• T E K S T I: S AT U H A A PA L A • KU VAT: A N T T I A L A-KÖ N NI

Henna: Kätilön ammattiin varmaan hakeutuu tietynlaisia ihmisiä. Ammatti vaatii oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista, mutta on osattava myös kuunnella ”herkällä korvalla” ja olla kannustava.

Kätilöillä on myös vahva ammattiidentiteetti: olemme ylpeitä ammatistamme, ja se on varmaan välittynyt muillekin.

Millaista on tämän päivän opiskelu ja opettaminen Turun AMK:ssa?

Ilona: Opiskelijoille annetaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa opetukseen.

Käytetään erilaisia opetusmenetelmiä, ja se on todella hyvä juttu, koska kaikki oppivat erilailla. Ryhmätyöskentelyä hyödynnetään usein. Se on antoisaa: erilaiset näkemykset avartavat omaa ajattelua. Lähitunteja on kuitenkin melko vähän, mikä vaatii myös itsenäistä opiskelua ja vastuun kantamista.

Henna: Terveysalalla koulutus on melko tarkoin säänneltyä. Pakollisia opintoja on paljon, suuria muutoksia sisältöihin ei pysty tekemään. Yksilöllisyys ja kollektiivisuus kulkevat rinnakkain: tarjoamme yksilöllisiä oppimispolkuja, mutta toisaalta yhteistyö ja tiimipelaaminen ovat tärkeitä. Myös asiakaslähtöisyys näkyy koulutuksessa, esimerkiksi olemme kiinnittäneet huomiota aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen.

Muut #AMKavajaisissa 2018 palkitut: Vuoden alumni: Juha Tuominen, YIT Rakennus Oy Lue Juhan Alumnikolumni sivulta 33 Tarmo-palkinto: Salon toimipisteen henkilökunta Opiskelijoiden Into-palkinto: Vinski Mäyrälä, liiketalous, BisnesAkatemia Henkilöstön Into-palkinto: kv-suunnittelija Hanna Peussa Lue Hannan työstä sivuilta 38-39 Vuoden viestijä: Katja Heikkinen, koulutus- ja tutkimusvastaava, Terveys ja hyvinvointi, monimuotokoulutukset ja Master-tutkinnot Lions-stipendi innovatiivisimmasta opinnäytetyöstä, LC Turku Aninkainen: Markus Meklin, tietojenkäsittely

Lue lisää Henna Vuorirannan ajatuksia kätilötyöstä ja opettamisesta Talkverkkolehden Hyveestä: talk.turkuamk.fi/hyve

talk | turkuamk.fi

37

Miten hyviä vaihtokokemuksia luodaan?

Elokuun loppupuolella Turun katukuvassa alkaa näkyä ulkomaalaisten nuorten aikuisten ryhmiä.

Se on varma syksyn merkki, uusi lukukausi on taas alkamassa. Syksyisin Turun ammattikorkeakoulu vastaanottaa Turkuun ja Saloon hieman yli 200 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Keväisin meille saapuu noin 100 opiskelijaa. Pääosa heistä on Euroopasta, mutta opiskelijoita tulee myös Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Brasiliasta ja Japanista.”Kaikkiaan

”Turun AMK:iin tulee vuosittain siis yli 300 Suomesta, Turusta ja Salosta kiinnostunutta opiskelijaa!” #AMKavajaisissa palkittu Hanna Peussa

Haluamme tarjota ulkomaalaisille opiskelijoille erinomaisen vaihtokokemuksen, joka toimii sekä meidän korkeakoulumme, että koko Turun alueen käyntikorttina maailmalle. Vaihto-opiskelijat lisäävät turismia Varsinais-Suomeen, sillä heidän mukanaan tulee ystäviä ja vanhempia tutustumaan pohjoiseen maahamme.

Lisäksi hyvä vaihtokokemus saattaa tulevaisuudessa poikia myös elinkeinoelämälle mahdollisuuksia. Onhan sitä mukava olla tekemisisissä tutun kulttuurin kanssa. Esimerkiksi itselläni tie vie useasti

38

talk | turkuamk.fi

Espanjaan Galician maakuntaan lomalle, koska olen siellä viettänyt unohtumattoman vaihtovuoden.

Suomi on ollut jo pitkään edelläkävijä saapuvien vaihtoopiskelijoiden palveluissa. Hyvin toimivat palvelut ovatkin yksi markkinointivaltti, kun ulkomaalaiset opiskelijat valitsevat vaihtokohdettaan.

Turun AMK:ssa olemme pyrkineet tekemään vaihtoon hakemisen mahdollisimman helpoksi, ja meiltä, kv-henkilöstöltä, voi aina kysyä apua. Kaikesta paperityöstä emme kuitenkaan voi opiskelijaa vapauttaa. Toimintaamme ohjaavat muun muassa EU:n Erasmus+

-opiskelijaliikkuvuusohjelman säännöt.

EU-byrokratia on varmasti se kuivin osuus vaihdossa, ainakin näin toivon.

Vaikka paperityökin on tärkeää, niin onneksi vaihdosta kuitenkin paremmin jäävät mieleen ne ihmiset, joita opiskelija vaihdon aikana tapaa. Jo ennen kuin vaihtoopiskelija saapuu Suomeen, häneen on yhteydessä kansainvälisten asioiden tuutori, joka on yksi tutkinto-opiskelijoistamme.

Nämä kv-tuutorit auttavat ulkomailta saapuvia vaihto-opiskelijoita käytännön asioissa, esimerkiksi hakevat avaimen vaihto-opiskelijan asuntoon ennen kuin tämä saapuu Suomeen.

Yksi työni parhaista paloista on kuulla, että kv-tuutorit ja vaihto-opiskelijat ovat ystävystyneet ja viettäneet aikaa yhdessä sekä vaihdon aikana täällä Suomessa, että reissaten yhdessä maailmalla. Kv-tuutorointi on samalla monelle suomalaisopiskelijalle mahdollisuus saada kansainvälisiä kokemuksia siinä tapauksessa, jos raha- tai perhesyiden takia ei voi lähteä vaihtoon.

Toisaalta moni kv-tuutorina toiminut opiskelija saa nimenomaan tuutoroinnista kipinän ja innostuu lähtemään itsekin vaihto-opiskelijaksi ulkomaille!

Joka lukukausi, jo yli 10 vuoden ajan, olen ollut mukana järjestämässä Get Finternational -opintojaksoa. Sen tarkoituksena on saada ulkomaalaiset ja suomalaiset opiskelijat oppimaan toistensa kulttuureista ja kulttuurien välisestä viestinnästä.

Get Finternational ei ole aivan perinteinen opintojakso. Sen aikana järjestetään lukuisia eri workshoppeja ja tapahtumia liittyen esimerkiksi Suomen luontoon, työelämään, muotoiluun sekä eri kieliin ja kulttuureihin. Erilaisten tapahtumien järjestäminen onkin iso osa työtäni. Erityisesti Get Finternational -opintojaksolla pääsen innovoimaan vapaasti erilaisia tilaisuuksia, joissa opiskelijat saisi kohtaamaan toisensa sekä tutustumaan uusiin kulttuureihin.

Yksi helmistä kaiken kiireen keskellä on kansainvälisen ystävätoiminnan aloitustapaaminen. Se on ilta, joka saa hymyn varmasti huulille! Toiminnan tarkoituksena on etsiä mukaan ilmoittautuneille ulkomaalaisopiskelijoille tai -tutkijoille paikallinen ystävä, jonka kanssa hän voi vapaamuotoisesti tavata ja oppia näin lisää suomalaisesta elämänmenosta.

Monet suomalaiset osallistuvat kansainväliseen ystävätoimintaan esimerkiksi parantaakseen kielitaitoaan, osalle toiminnasta on tullut jo ihan harrastuskin. Mukaan voivat ilmoittautua kaikki paikalliset, vauvasta vaariin.

Minun tehtävänäni on yhdistää ystäväparit heidän jättämiensä hakemusten perusteella. Toiveena totta kai on, että ystäväpari löytää yhteisen sävelen ja viihtyy hyvin yhdessä. Yleensä kaikista kiinnostavinta ulkomaalaiselle opiskelijalle on päästä näkemään ihan tavallista suomalaista arkea. Usein saankin kuulla, että suomalaiset ovat esimerkiksi kutsuneet ystävänsä omaan kotiinsa päivälliselle tai ottaneet hänet kesämökkireissulleen mukaan.

Vaikka välillä tuntuu, että työtä on enemmän kuin tarpeeksi ja juoksevat asiat turhauttavat, niin kaiken kaikkiaan työni on kuitenkin hyvin antoisaa. Saan työskennellä aktiivisten opiskelijoiden kanssa ja yhdessä muun mahtavan kv-palvelujen porukan kanssa. Meitä kaikkia nimittäin yhdistää tavoite luoda opiskelijoillemme ja henkilökunnallemme mahdollisuuksia tutustua ja toimia muiden kulttuurien edustajien kanssa – ja näin lisätä suvaitsevaisuutta globaalissa ympäristössä.

• TEKSTI: HANNA PEUSSA, KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SUUNNITTELIJA • KUVAT: ANT TI ALA-KÖNNI

Lue lisää ystävätoiminnasta turkuamk.fi/kansainvalistykotonasi

i

#AMKavajaisissa 2018 Hanna Peussa palkittiin henkilökunnan Into-palkinnolla.

Valinnan perusteluissa sanottiin muun muassa: ”Hanna Peussa on avulias ja hyväntuulinen. Hän on uskomaton tietotoimisto, johon voi aina luottaa. Hanna opastaa ja auttaa jokaista opiskelijaa kärsivällisesti.

Hannan työhuoneen ovi on usein auki, ja ICT-Cityn henkilökunta tuntuu hakevan joko neuvoa tai energiaa Hannan huoneesta. Hanna on innokas ja kekseliäs tapahtumanjärjestäjä.”

Saapuvat ja lähtevät vaihto-opiskelijat (vuosi 2018 arvio) Pitkät vaihdot yli 3 kk 400

400

365

350 300

Lyhyet vaihdot alle 3 kk

331 306

290

291

350

321321

300

259

250

250

218

200

200

150

129

150

123

100

100 54

50

51 34

0 2018

2017

2016

2015

2018

2017

2016

46 16

50 0

2015

Kartan väritetyillä alueilla meillä on yhteistyökorkeakouluja.

Kalenterivuosittain: Saapuvat vaihtoopiskelijat ja harjoittelijat

Kalenterivuosittain: Lähtevät vaihtoopiskelijat ja harjoittelijat

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat v. 2017 yhteensä 358 opiskelijaa v. 2016 yhteensä 362 opiskelijaa

Kalenterivuosittain: Saapuvat vaihtoopiskelijat ja harjoittelijat

Kalenterivuosittain: Lähtevät vaihtoopiskelijat ja harjoittelijat

Opiskelija- ja opettajaliikkuvuudessa meillä on n. 350 yhteistyökorkeakoulua maailmalla.

Summer School järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa 2018: 83 opiskelijaa 2017: 49 opiskelijaa

talk | turkuamk.fi

39

Jaana Tomppo, Pirita Juppi, Päivi Myllymäki, Maija-Liisa Aronpää (toim.):

Voimaa vertaisista Työelämävalmiuksien kehittäminen työttömien ja maahanmuuttajien ohjatussa ryhmätoiminnassa Maahanmuuttajat ja yli 54-vuotiaat ovat usein haasteellisessa tilanteessa hakiessaan työpaikkaa. Julkaisu kuvaa osallistujalähtöisen ja vertaistoimintaa painottavan työnhakuvalmennuksen kehittämistä Digiolkkarista työelämään -hankkeessa. Valmennus kehitti osallistujien työllistymisvalmiuksia sekä kykyä tunnistaa osaamistaan ja vahvuuksiaan ja viestiä niistä. Vierailut alueen yrityksiin olivat tärkeä osa ryhmien ohjelmaa.

Turun AMK:n ja Turun Seudun TST ry:n toteuttaman osahankkeen kohderyhmänä olivat yli 54-vuotiaat työnhakijat. Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman Helsingin osahankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset arabiankieliset maahanmuuttajat.

• Lataa maksuton e-julkaisu: loki.turkuamk.fi

Yhteistyö Strathclyden yliopiston kanssa vauhtiin Turku hakee helpotusta Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaan Glasgow’sta.

Turun AMK:n ja Strathclyden yliopiston yhteistyö on esimerkki siitä, miten uusia koulutuspolkuja voi syntyä nopeastikin, kun tahto on kova.

Alkamassa ovat muun muassa yhteiset koulutusohjelmat meritekniikan sekä digitaaliseen valmistukseen liittyvän konetekniikan aloilla. Yhteistyötä laajennetaan vaiheittain myös muille tekniikan aloille. Ensimmäiset vaihtoopiskelijat saapuivat Skotlannista Turkuun syksyllä 2018.

40

Tutustu yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin: talk.turkuamk.fi/tekniikka

talk | turkuamk.fi

FinnSim 2019 Simulaatiokoulutuksen konferenssi 6.–7.2.2019 Turku, Medisiina D Konferenssi syventää simulaatiokoulutukseen liittyvää osaamista, tuo esille ajankohtaista tietoa sekä vahvistaa valtakunnallista verkostoitumista ja yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Olemme tänä vuonna konferessin järjestelyvastuussa.

Tervetuloa Turkuun! turkuamk.fi/FinnSim2019

Osaamisantimme onnistui hyvin Suuret kiitokset kaikille inhimilliseen pääomaan sijoittaneille! Jokainen Osaamisantiin tehty sijoitus tukee osaamista, kehittämistä ja yhteistyötä Varsinais-Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.

Kestävää kaupunkiliikennettä

Julkaisuluvan antaneet lahjoittajat löydät osoitteesta osaamisanti.fi

Kaupungit ovat avainroolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Yksi osa ratkaisua vähentää ilmastopäästöjä on rakentaa liikkuminen vähäpäästöiselle pohjalle. Turun AMK:ssa on käynnissä useita kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä hankkeita, jotka tukevat Turun tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.

BSR Electric -hanke edistää sähköistä liikennettä osana kaupunkien liikennejärjestelmiä. Hanke tutkii ja pilotoi kaupunki­ liikenteeseen soveltuvia sähköisiä liikenneratkaisuja, kuten sähköpyöriä, sähköbusseja, sähköskoottereita ja sähköistä vesiliikennettä.

Hanketta toteutetaan EU Interreg Baltic Sea Region -rahoituksen tuella.

Laajassa kansainvälisessä CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa kehitetään sähköistä liikennettä, yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja sekä liikkuminen palveluna (MaaS = Mobility as a Service) -konseptia. Osittain hankkeen ansiota ovat mm. Fölläri-kaupunkipyörät, jotka ilmestyivät Turun kaupunkikuvaan toukokuussa 2018.

Näkyvä merkki hanketoiminnan vaikutuksista on myös Turun kaupungin ja TEKESin rahoittama eFöli-hanke, jossa on muutettu Turun joukkoliikenteen bussilinja nro 1 sataman ja lentoaseman välillä operoimaan sähköisellä kalustolla.

• TEKSTI: MARTTI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA

KampusART tuo taidetta Kupittaan kampukselle Turun AMK:n Kupittaan kampuksen taideohjelma KampusART on taloudellisesti mitattuna yksi merkittävimpiä julkisen taiteen rakennushankkeita Suomessa.

Hankkeeseen on budjetoitu lähes miljoona euroa. Avoimet taidekilpailut käynnistyvät vuoden 2019 alussa.

Ohjelma toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä; hanketta koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia. Taideohjelmassa taide integroituu kampusalueelle ja hyödyntää muun muassa nykyteknologiaa. Teokset voivat olla sekä pysyviä että vaihtuvia. KampusARTin taidekoordinaattorina toimii Riina Kotilainen.

The Shift Business Festival Turussa

29.–30.8.2019 Tavataan siellä!

Poikkeuksellisen hankkeesta tekee sen nivoutuminen osaksi pedagogiikkaa, kun valittu osa teosprosesseista integroidaan opetukseen.

• Seuraa taideohjelman etenemistä Instagramissa @kampusart_turku sekä aihetunnisteella #kampusartturku

#theshiftfi talk | turkuamk.fi

41

Syvälahden monitoimitalo –

Kolme kulmaa julkisen

taiteen toteuttamiseen

Fanni Jokinen, Emilia Linnavuori & Iiris Rusi: Formaatio (2018) Formaatio on saanut alkunsa Turun saariston fragmentaarisista muodoista, maaston korkeus- ja meren syvyyskäyristä, jotka viittaavat oppimiseen liittyvään vähittäiseen tiedon rakentumiseen edellisten tietokerrosten päälle.

42

talk | turkuamk.fi

Formaatio houkuttaa katsojan silmän etsimään mitä moninaisimpia olioita ja olomuotoja.

Taina Erävaara, ohjaava opettaja: Kuvataiteen koulutuksen kolmannen vuoden opiskelijat toteuttivat keväällä 2018 Turun Hirvensalossa sijaitsevaan Syvälahden monitoimitaloon julkisen taideteoksen. Tämä oli osa opintojaksoa, jonka aikana he valmistelivat joko yksin tai ryhmässä teosehdotuksen.

Teosehdotuksessa tuli huomioida muun muassa tilaajan eli Turun Syvälahden koulun toiveet, teoksen sijoituspaikka ja tilan eli monitoimitalon käyttäjät. Ehdotukset esitettiin tilaajalle, joka teki lopullisen valinnan. Valittuun opiskelijaryhmään kuuluivat Fanni Jokinen, Emilia Linnavuori ja Iiris Rusi, ja toteutusta ohjasivat ohjaavat opettajat Erika Adamsson ja Taina Erävaara.

Valmistuvalle kuvataiteilijalle on yhä tärkeämpää julkisen taiteen prosessien osaaminen, sillä prosenttiperiaatteen käyttö on yleistynyt. Kuvataiteen koulutuksen opetussuunnitelmaa onkin uudistettu siten, että kaikkien kuvataiteen opiskelijoiden opintoihin kuuluu Julkisen taiteen esityskäytännöt -opintojakso.

Julkisen taiteen pedagogiikkaa on kehitetty kuvataiteen koulutuksessa pitkään.

Kupittaan kampuksen taideohjelma 2018–2021, KampusART, antaa kehittämistyölle loistavan alustan. Ohjelma toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä. Hanketta koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia.

Vuorovaikutustaidot ytimenä Erika Adamsson, ohjaava opettaja: Syvälahden monitoimitalon taidehanke oli aito työelämälähtöinen opintokokonaisuus. Se harjoitti opiskelijoita työelämän vaatimuksiin: myös taiteilijalta vaaditaan neuvottelutaitoja ja eri toimijoiden kanssa verkostoitumisen osaamista.

Mielestäni prosessin ytimessä ovat vuorovaikutustaidot. Vuorovaikutus on monisuuntaista. Sitä tapahtuu opiskelijaryhmän sisällä, mutta myös toimeksiantajan ja korkeakoulun, opiskelijan ja opettajan sekä opiskelijan ja alihankkijoiden välillä.

Hyvään vuorovaikutukseen sisältyy kyky rakentavan palautteen antoon ja vastaanottoon, ja sen edellytyksenä on kuuntelemisen taito. Tämä on edellytys myös onnistuneelle taiteelliselle ohjaukselle. Monisuuntainen vuorovaikutus laajentaa opiskelun kenttää ulos korkeakoulusta kohti työelämää.

Näin taidepuheesta tulee myös asiakaslähtöisempää – omat taiteelliset ideat on sanallistettava niin, että keskusteluissa vallitsee yhteinen ymmärrys tavoitteista.

3D-mallintaminen ja muu visuaalinen luonnosten esittely tukee keskustelua eri toimijoiden kanssa.

”Syvälahden monitoimitalon taidehanke oli aito työelämälähtöinen opintokokonaisuus.”

talk | turkuamk.fi

43

Opiskelijaryhmän teos muistuttaa myös oppimisen tehtävästä maailman ymmärtämistä ja persoonaa muovaavana voimana.

Monitoimitalon teoksen toivottiin viestittävän yhteisöllisyyttä ja liittyvän oppimiseen ja kasvuun, ja sen värimaailman oli soinnuttava rakennuksen muuhun värimaailmaan. Mielestäni lopputuloksen abstrakti ilmaisu ottaa hienosti huomioon nämä vaateet. Teoksessa elementtien muutos – formaatio – ja niiden välinen rytmi kuvastavat juuri kasvamiseen ja oppimiseen liittyvää kehitystä.

Opiskelijat Fanni Jokinen, Emilia Linnavuori ja Iiris Rusi: Syvälahden koulun julkisen teoksen toteutus opetti meille taiteellisten prosessien monimuotoisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Teosta tehdessä tuli ottaa huomioon materiaalien kestävyys ja toimivuus tilassa, teoksen turvallisuus kouluympäristössä sekä miten kohdistaa teos muulle kuin taideyhteisölle.

Ajanhallinnan merkityksellisyys Saimme kokemusta sekä byrokraattisten järjestelmien että Työskentelyn oikea rytmitys vaikuttaa siihen, että teos valmistuu teokselle asetettujen ulkoisten rajaehtojen sisällä toimimisesta, ajallaan. Yhteisissä ohjaustapaamisissa asetettiin selvästi muotoiltuja erilaisten suunnitteluohjelmien käytöstä osana taiteellista työtä tavoitteita ja ratkaistavia käytännön kysymyksiä sekä yhteistyökumppanien ja tavarantoimittajien seuraavalle tapaamiselle. Kysymykset olivat kanssa operoimisesta. Myös tiimityöskentely oli hyvin konkreettisia, kuten materiaalivalintaa, ”Formaation toteuttaminen suhteellisen uutta meille kaikille kuvataiteen värimaailmaa, sommittelua tai teoksen kentällä. kiinnitystä koskevia. antoi näkökulmaa Teosta tehdessä saimme kokemuksen Ryhmätyönä tehdyssä taideprosessissa mielekkäästä kollektiivisesta työskentelystä. taiteellisen työn ongelmanratkaisutapa eroaa kuitenkin tuomiseen osaksi julkisten Kykenimme jakamaan vastuuta ja työtehtäviä olennaisesti perinteisestä taideteoksen kunkin ryhmänjäsenen osaamisen ja valmistamisesta. Perinteisesti taiteilija pohtii tilojen identiteettiä ja mielenkiinnon alueiden mukaan. Säännölliset tekemistään yksin, peilaten ratkaisumalleja tapaamiset tahdittivat projektin etenemistä ja viihtyvyyttä.” omiin taiteellisiin tavoitteisiinsa. Sain ohjaajana auttoivat päätöksenteossa. Ohjaavat opettajat havainnoida, miten ongelmanratkaisu tapahtui antoivat tukea taiteellisissa valinnoissa sekä ilmaan heitettyinä ajatuksina ja ehdotuksina kannustivat prosessin aikana. tekijöiden välillä – vuorovaikutuksessa ryhmän sisällä.

Formaation toteuttaminen antoi näkökulmaa taiteellisen työn Taiteilija-opettajan oma kokemus julkisen taiteen tekemisen tuomiseen osaksi julkisten tilojen identiteettiä ja viihtyvyyttä. ajanhallinnasta on tärkeä apu opiskelijalle, joka on useimmiten Uudenlainen työskentelytapa laajensi ammatti-identiteettiämme. ensi kertaa tekemisissä julkisen taiteen prosessin kanssa. TaiteilijaNäemme hyvin todennäköisenä työskentelyn samankaltaisten opettajalla on kokemus siitä, miten ottaa huomioon vaikkapa tavaran projektien parissa tämän kollektiivin voimin. tilausajat sekä rakennuksen valmistumiseen ja teoksen asentamiseen varattava aika.

• KUVAT: EMILIA LINNAVUORI

Teksti on tiivistelmä artikkelista, jonka löydät kokonaisuudessaan Talk-verkkolehdestä: talk.turkuamk.fi/taide

44

talk | turkuamk.fi

Tulevaisuuden fysioterapeutti voi olla robotti,

joka kysyy mitä peliä haluat pelata Kädet lykkivät näytöllä sivakoivan hahmon suksiin vauhtia talvisessa virtuaalimaisemassa. Pelit liikuttavat ja voivat auttaa peruskunnon ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa. Hyötypelit ovat tulleet terveysalalle ja myös hoitoalan opetukseen.

T

erveysteknologia on nopeimmin kasvavia teknologian alueita. Liikunta- ja kuntoutuspelejä eli digi-kuntoutusta kehitetään myös Turun AMK:ssa. Eri kehitysvaiheissa on kymmenkunta peliä osana kansainvälisiä hankkeita. Pelikehitys on monialaista, ja sitä tehdään useiden tutkimusryhmien, yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyönä.

Activage on laaja kansainvälinen EU Horizon -hanke, jossa edistetään ikääntyneiden hyvinvointia esineiden internetin (Internet of Things, IoT) teknologiaa hyödyntämällä.

36

talk | turkuamk.fi

Kyseessä on yksi suurimpia hankkeita, joissa Turun AMK on ollut mukana: kokonaisbudjetti on 25 miljoonaa euroa ja kumppaneita on 47.

Keskenään kommunikoivilla laitteilla sekä liiketunnistusja muilla sensoreilla pyritään kehittämään hoitoa ja mahdollistamaan ikäihmisten pysyminen kotioloissa mahdollisimman pitkään laitoshoidon sijaan. Kokemuksia ja mittaustietoa kertyy testikodeista.

Kun Activage operoi Euroopassa, Business Finlandin rahoittama BEE (Business Ecosystems in Effective

talk | turkuamk.fi

45

Exergaming) kohdistuu Aasiaan, ja kehittää ja tutkii liikuntapelien liiketoimintamahdollisuuksia.

– Seuraava askel on saada tieteellistä näyttöä siitä, mikä on kuntoutuspelien vaikuttavuus, linjaa Mika Luimula, Turku Game Labin ja Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä.

Sensoritieto auttaa vaikutusten arvioimisessa. Liikeja muilla sensoreilla saatavat tiedot ovat mukana myös Turun AMK:n mittavassa investointihankkeessa (ks. s.

22), jossa rakennetaan sensoritila terveyden älylaitteiden testaukseen.

– Esimerkiksi käden vapinaa tasaavia älylusikoita on kehitelty. Tämän tyyppisten laitteiden ja pelisovellusten testaamiseen uusi tila tarjoaa tutkimuslaitoksille ja yrityksille hyvät olosuhteet, kuvailee Terveysteknologiatutkimusryhmän vetäjä Elina Kontio.

Teho-osastopeli valmentaa haastaviin potilastilanteisiin Pelisovelluksia on kehitetty ja kehitetään myös opetuksen tueksi. Yksi näistä on ICU Competence, tehohoidon opetuspeli, joka on testausvaiheessa.

Innostus hehkuu yliopettaja Riitta-Liisa Lakanmaan puheesta ja olemuksesta, kun hän kuvaa tehohoidon opetuksen haasteita ja mitä simulointipelit siihen voisivat tuoda.

Tehohoito-osaston toimintaympäristö on hektinen, vaativa, stressaavakin. Etukäteisvalmistautuminen ja perehdytys on tärkeää. Tätä helpottamaan on kehitetty peli, jossa simuloidaan potilaskohtaamisia, viivähdetään kirjastossa tietosisältöihin perehtymässä sekä käydään hoitoeettistä keskustelua.

– Peli on parhaimmillaan elämyksellinen, hoitotilanteita jäljittelevä, viihdyttäväkin oppimisen väline, joka valmentaa kohtaamaan haastavia tilanteita tosielämässä. Mutta sen kehittäminen on myös vaativaa ja edellyttää monialaosaamista. Ulkoasunkin pitää olla kohdillaan, sillä nuoret vaativat grafiikalta paljon, Lakanmaa kuvailee.

Hän on perehtynyt tehohoidon opetukseen sekä opettajana että tutkijana. Lakanmaan väitöskirja (2012) käsitteli tehohoitotyön perusosaamista, jossa tutkimus osoitti suuria puutteita. Tällä hetkellä mielenkiinto on pelisovelluksen ohella muun muassa tehohoitotyön kompetensseja mittaavan työkalun kehittämisessä.

Nyt olisi tarkoitus arvioida pelin hyötyjä kokeessa, jossa opiskelijoiden tehohoidon osaamista mitataan ennen ja jälkeen peliharjoittelun. Näin saataisiin ainakin suuntaa antavaa näyttöä pelillisen lähestymistavan mahdollisista eduista.

– Tutkimusnäytön pohjalta voitaisiin ajatella myös opetuspelin markkinointia muille tahoille, myös kansainvälisesti, Lakanmaa pohtii.

• TEKSTI: MART TI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVA: TURUN AMK

46

talk | turkuamk.fi

Pelisovelluksia on kehitetty ja kehitetään myös opetuksen tueksi.

Terveysteknologian kehittämistoimintaa ja tutkimusta Turun AMK:ssa Terveysteknologia-tutkimusryhmä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemoja ovat mm.

• terveysteknologian tuotekehitys • tiedonhallinta sekä • terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen kehittäminen Tutkimusryhmää johtaa TtT Elina Kontio.

Terveysalan kliininen asiantuntijuus -tutkimusryhmä Painopistealoja ovat • eHealth / terveysteknologian soveltaminen muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä • lääkehoito • potilasturvallisuus • terveysalan etiikka sekä • eri kliiniset osaamisalueet Tutkimusryhmää johtaa TtT Riitta-Liisa Lakanmaa.

Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä Keskittyy interaktiivisten käyttöliittymäteknologioiden hyödyntämiseen eri toimialoilla, kuten terveysalalla.

Tutkimusryhmää johtaa peliteknologian dosentti Mika Luimula.

Lue lisää tutkimusryhmistämme: turkuamk.fi/tutkimusryhmat

2 5 talk talk || turkuamk.fi turkuamk.fi

47 47

YAMK on Master School

LUO tulevaisUUTTA Turun AMK:n Master School valmistaa asiantuntijoita oman alansa kehittäjiksi ja työelämän uudistajiksi. Innosta, haasta, rohkaise, johda – luo uutta!

turkuamk.fi/masterschool

Valmistuneista Valmistuneista

87 %

kasvoi ammatillisesti

81 %

osaaminen kehittyi

Valmistuneista

95 % on työelämässä