Page 1

1 | 2014

Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

Selma Vilhunen ja rakkaus elokuvaan SIVU 20

Saloon räätälöitiin tutkinto SIVU 26

SYNTYYKÖ TUNTEISTA INNOVAATIOITA? SIVU 4


2 • aurinkolaiva 1 • 2014

pääkirjoitus

AJATTELEN JA TUNNEN – SIIS OLEN Ajattelen ja tunnen – siis olen. Yksi ihmisenä olemisen ihmeistä on, että kykenemme yhdistämään järjen äänen ja tunteen palon. Innovoinnissa järjen ja tunteen vuorottelu on kaksipiippuinen asia. Ongelmia on tiedossa, jos jompikumpi dominoi liiaksi. Työyhteisössä järjen haitallinen ylikorostuminen voi ilmetä vaikkapa aivoriihityöskentelyssä ylimielisenä käyttäytymisenä, jossa uuden idean esittäjältä pyydetään yksityiskohtaisia kassavirtalaskelmia. Helppo ja valitettavasti myös käytetty keino tappaa innovaatio lähtökuoppiinsa. Myös puhtaasti fiilispohjalta syntyneissä ideoissa on ongelmansa. Ainakin jos ideat ovat tyystin irti niiden vaikutuspiirissä olevien ihmisten arjesta. ”Out-of-the-box”-ajattelu on meille – ellei aivan mahdotonta – niin ainakin vaikeaa. Moraalipsykologi Jonathan Haidtin mukaan ihmisen mieli ei ole kiinnostunut niinkään totuudesta vaan tasapainosta, mistä johtuen meillä on tapana torjua maailmankuvaamme uhkaavat tiedot nopeasti ja tunnepohjaisesti. Järkeä ja tunnetta ei ole mielekästä asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä kysymys on aina tapauskohtaisista tilanteista. Tutkimusten valossa voidaan kuitenkin sanoa, että tunteet tarttuvat informaatiota tehokkaammin. Myönteisiä tunne-elämyksiä ympärillään synnyttävä projektipäällikkö on vahvoilla, sillä hän saa ihmiset mukaansa. Tunne voi muodostua työyhteisön ”kollektiiviseksi liimaksi”, joka yhdistää ihmisiä ja kantaa tilanteissa, joissa usko on loppua. Olennaista on muistaa, että järjen vastakohta ei ole tunne, vaan järjen puuttuminen. Harri Jalonen, dosentti, FT, yliopettaja

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU • vakinainen toiminta alkoi 1.8.1997 • opiskelijoita tutkintoon johtavassa koulutuksessa 9500 • päätoimista henkilökuntaa 750 • monialainen www.turkuamk.fi www.facebook.com/TurunAMK www.twitter.com/TurunAMK www.tutka.pro www.hyve.turkuamk.fi

• julkaisija:Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku, p. *(02) 330 000 • vastaava päätoimittaja: rehtori Juha Kettunen • päätoimittaja: viestintäpäällikkö Satu Haapala • toimitus: Anne Lehikoinen, Frida Pessi • avustajat: Kirsi-Maria Castrén-Harju, Harri Jalonen, Jaana Kallio-Gerlander, Henna Knuutila, Martti Komulainen, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Marjut Putkinen, Susanna Pyörre, Mikko Salminen, Miia Tuominen • taitto: Mainostoimisto Guru/ Tia Ahlqvist, Alette Grandell • yhteyspäälliköt: Mainostoimisto Guru/ Sinikka Mäkinen, Ida Pajamäki • kansikuva: Jussi Vierimaa • kuvat: Sami Lyytinen, Mikko Salminen, Tatu Gustafsson,Terina Tikka, Johanna Stenroos-Vuorio, Miia Tuominen, Jussi Vierimaa • ISSN 1456-0747 (painettu) • SSN 2242-1726 (verkkojukaisu) • seuraava numero ilmestyy englanninkielisenä diginumerona syksyllä 2014


aurinkolaiva 1 • 2014 • 3

sisältö 2 Pääkirjoitus

20

4 Tunneskaalasta toiseen – myös innovointi elää tunteista

Turusta Oscar-gaalaan

8 lokikirja 10 opinnäytetyö Nykyajan nakkikioskilla someillaan 12 Waste management – Know how to do it! 14 9Lives ja Turun yksi AMK yhdessä 16 Tutkimusklubi – ja miten se syntyi?

6

18 Ikäihmisiä aktivoidaan peleillä!

Tunne ja syty! MIMOn vahvat elämykset

20 Alumnimme punaisella matolla 22 kolumni Marjut Putkinen 24 Summitissa löytyi puuttuva rengas 26 BisnesAkatemia yhteistyössä ex nokialaisten kanssa

24 SUMMIT summaa


4 • aurinkolaiva 1 • 2014

TUNTEET INNOVAATIOIDEN SYNNYTTÄJINÄ

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä ja rekisteröimä innovaatiopedagogiikka vastaa aikamme muutospaineisiin. Innovoinnissa tarvitaan tilaa kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle. Ja tunteet ovat aina mukana siellä, missä ihmiset kohtaavat. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on Turun AMK:ssa laajaa ja monipuolista.Yli 30 erilaista tutkimusryhmää tekee töitä alueemme tavoitteiden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosittain toteutamme yli 200 projektia ja käynnistämme lähes 100 uutta kehittämishanketta.

kuvassa: Harri Jalonen ja Johanna Krappe

Projektit voivat olla ajallisesti lyhyitä, yhden organisaation kehittämistarpeeseen suunniteltuja, tai monivuotisia kansainvälisiä verkostoja palvelevia tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksia. Esittelemme tässä kaksi projektia – MIMOn ja NEMOn – joiden vaikutuspiiri ja tunneskaala on laaja.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 5

OSAAMISTA YHDISTÄEN, NUORTA KUUNNELLEN MIMO-projektissa (Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work, 2010–2013) kehitettiin moniammatillisia, taidelähtöisiä työskentelytapoja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.Tarve uusille toimintatavoille ja työskentelymenetelmille nuorten kohtaamisessa on osallistamisessa ilmeinen. Projektin keskeinen teema, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, on ajankohtainen yhteiskunnallinen haaste. Nuorille merkittäviä asioita kulttuurin ja taiteen tekemisessä ovat ilo, elämykset, onnistumiset, uuden luominen ja itseilmaisu. Taidelähtöistä työskentelyä suunnattiin MIMO-projektissa nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisten asioiden käsittelyyn. Samalla voitiin tukea nuorta ja tarjota hänelle mahdollisuuksia käsitellä omaan identiteettiinsä liittyviä asioita ja omien valintojensa merkitystä. Taidelähtöisiä menetelmiä sovellettiin MIMO-projektin aikana lähes 600:ssa nuorille suunnatussa työpajassa, esityksessä ja tapahtumassa. Usein toteutusten aikana piti olla herkkänä nuorten tunnereaktioille ja reagoida heidän antamaansa palautteeseen. Näin nuoret kokivat voivansa itse vaikuttaa sisältöihin ja toteutukseen, jotta ne olivat heidän lähtökohdistaan mielekkäitä.


6 • aurinkolaiva 1 • 2014

NUORILTA SAA SUORAA PALAUTETTA Kohderyhmänä nuoret ovat sensitiivinen ja haastava ryhmä. Kritiikki on suoraa ja välitöntä.Toisaalta juuri kohderyhmän positiivinen palaute oli se kannustin ja voima, joka antoi projektin toteuttajille uskoa siihen, mitä he olivat tekemässä: ”Musta tuntuu nyt että oon varmempi ja ehjempi ihminen. Että tää esitys antoi mulle jotain sellaista puuttuvaa, mitä mä olin etsinyt jo kauemman aikaa.” MIMO-projektissa kehitettiin moniammatillisen työskentelyn prosessia yhteistyössä opettajien, terveysalan ammattilaisten, nuoriso- ja sosiaalialan työntekijöiden sekä taiteilijoiden kanssa. Kehitystyöhön osallistuneilla alansa ammattilaisilla oli kaikilla jo olemassa hyväksi todettuja toimintamalleja ja käytäntöjä nuorten kanssa työskentelyyn. Siksi oman tarkastelutavan laajentaminen uuden luomiseksi koettiin ajoittain vaikeaksi.

Erilaisten totutusta malleista poikkeavien toimintatapojen kokeilu aiheutti työryhmissä jopa kielteisiä tunteita ja ahdistusta. Silti ilman erilaisia näkemyksiä ja niiden kohtaamista ei synny uutta. Ryhmätyöskentely vaati osallistujiltaan aidon dialogisuuden lisäksi kykyä rikkoa rajoja sekä halua ja valmiuksia työskennellä myös ristiriitatilanteissa. MIMO-projektissa moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi tavaksi työskennellä nuorten kanssa. Mallin erityisarvo on eri ammattiosaajien osaamisen rohkeassa yhdistämisessä. • teksti: Susanna Pyörre, hankesuunnittelija, FM • kuvat: Jussi Vierimaa, Terina Tikka

TUTUSTU MIMOon

Tanssilla on väliä!

Teatterikerho nostaa lastensuojelulasten itsetuntoa

Artikkeleita: • A MOVING IN! Art-Based

Approaches to Work with the youth

• Tavarat taskuissa – Nuorten

ryhmäohjauksen taidelähtöisiä menetelmiä

Virossa järjestettiin nuorten taidekerhoja pienten paikkakuntien nuorisotaloilla.Tässä ollaan Lihulan taidekerhossa.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 7

NEMO TUTKII NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN HYÖTYJÄ Negatiiviset tunteet nähdään liiketoiminnassa useimmiten häiriötekijöinä ja asioina, joita pyritään välttämään.Tämä on luonnollista, sillä onhan myönteisillä tunteilla, kuten ilolla ja onnellisuudella, todettu olevan positiivinen yhteys yrityksen toimintaan. Myönteisiä tunne-elämyksiä synnyttävä asiakaskokemus tuo asiakkaan takaisin uudelleen ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvat ja sitoutuneet työntekijät ovat yritykselle tärkeä voimavara.Tämä tunnetaan. Huomattavasti vähemmän tiedämme negatiivisten tunteiden hyödyllisestä puolesta. NEMO (Business Value from Negative Emotions) -tutkimushankkessa negatiiviset tunteet nähdään alihyödynnettynä voimavarana. Hankkeessa tutkitaan, miten negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kasvun, innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien lähteenä. Hanke toteutetaan vuosien 2014–2015 aikana Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöprojektina. KATSO video ”Tunteiden merkitys”

SOMEN NEGATIIVINEN PALAUTE HYÖTYKÄYTTÖÖN Turun AMK:in koordinoimassa ”Wake Up and Smell the Coffee!”-osahankkeessa selvitetään miten sosiaalisessa mediassa käytävää negatiivisia tunteita ilmentävää keskustelua voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamisessa sekä tuote- ja palvelukehityksen lähteenä. Lisäksi osahankkeessa kehitetään Sentimentti-työkalu ja sitä tukeva toimintamalli, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, monitoroida ja analysoida niihin tai niiden tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvia negatiivisia tunteita ilmentäviä keskusteluja. Hankkeessa on edustettuna parikymmentä erikokoista sekä kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla että palvelu- ja tuotantoaloilla toimivaa yritystä.Toimialoista edustettuina ovat elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa, tietotekniikkapalvelut, vakuutus- ja pankkiala, lääketeollisuus, rakennusteollisuus, kiinteistöala, konsultointi, teollinen muotoilu ja yksityiset terveys- ja hoivapalvelut. Hankkeen pääsiallisena rahoittajana toimii TEKES. • teksti: Harri Jalonen, yliopettaja, dosentti, FT

TUTUSTU NEMO- blogiin


8 • aurinkolaiva 1 • 2014

lokikirja kertoo kuka, mitä, missä ja milloin? Lokikirjasta löydät Turun AMK:n

YRITYKSILLE PALVELUITA YHDESTÄ LUUKUSTA Uusi yhden luukun palvelu on rakennettu AMK:ssa yritysten tarpeet huomioiden.

Yrityskoulutusvastaava Marianne Renvallin ja suunnittelija Satu Helmin kautta yritysten pyyntöjä ohjataan AMK:ssa kyseisestä asiasta vastaavien henkilöiden luokse. – Nyt julkaistu ja erikseen koordinoitu ”yhden luukun” malli on meillä uutta, kertoo Renvall. AMK:n yrityspalvelujen tarkoituksena on tarjota yritykselle kehittämismahdollisuuksia koulutusten, hankkeiden, harjoittelujen tai opinnäytetöiden avulla. – Tarjoamme yritysten käyttöön koko korkeakoulun osaamisen yhden palvelun kautta, muistuttaa Renvall.

www.turkuamk.fi/yrityspalvelut

Yhteydenotot s-postilla: palvelut@turkuamk.fi

TUTKA TULEVAISUUTEEN TUTKA on tulevaisuuden journalistien media. Tutustu journalismin koulutusohjelman verkkojulkaisuun, jossa julkaistaan teräviä juttuja monipuolisista aiheista. http://tutka.pro/


aurinkolaiva 1 • 2014 • 9

ajankohtaiset asiat. Lisävinkkejä löytyy nettisivuiltamme www.turkuamk.fi

TOMORROW’S SHOW IS HERE

KULTTUURIA KEVÄÄSEEN

Turun AMK:n palveluita ja erilaisia koulutusmahdollisuuksia esitellään torstaina 25.9. klo 14 alkaen osoitteessa Lemminkäisenkatu 30.

Nukketeatterin opinnäytetyöfestivaali Fanatik Figuras 28.4.–4.5.

Kyseessä on uudentyyppinen tapahtuma yrityksille ja muille ulkopuolisille sidosryhmillemme. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, jotka haluavat yllättyä AMK:n monipuolisesta tarjonnasta.

Nuorten solistien konsertti, joht. Jani Telaranta 28.5.

WITH TOMORROW’S IDEAS

Voimme tarjota yrityksille opiskelijoita harjoitteluun ja opinnäytetöiden tekemiseen sekä usean alan yrityspalveluja eli koulutuksia, palveluita ja TKI-hankkeita. Ota työkaverisi mukaan ja tule käymään! Turun ammattikorkeakoulu ylpeänä esittää: Tomorrow’s Show for You!

LUE HYVE JA TIEDÄT ENEMMÄN Tutustu Terveys ja hyvinvointi -tulosalueella koottuun verkkojulkaisuun. Lue opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksia ja ajatuksia mielenkiintoisista aiheista! http://hyve.turkuamk.fi/

Tanssin 3. vuosikurssin ryhmäkoreografiat 21.5.–28.5.

Kuvataiteen opinnäytetyönäyttelyt huhti-kesäkuussa. Ota suunta kohti kulttuuria ja tutustu koko tapahtumatarjontaan. turkuamk.fi/tapahtumat


10 • aurinkolaiva 1 • 2014

O

PPARI

Tällä palstalla esittelemme ansioituneita opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä.

SOME. NYKYAJAN NAKKIKIOSKI? Koruliikkeessä työskennellyt nainen perusti työnantajaansa boikotoivan Facebook-ryhmän. Valeprofiilin kautta työtoveriaan kiusannut metallimies irtisanottiin. Sosiaalinen media on jo lähes jokaisen yrityksen arkipäivää. Samalla myös somen aiheuttamat ristiriidat ovat lisääntyneet työpaikoilla. Tunteita on kärvistelty toreilla ja grillijonoissa kautta aikojen. Nyt tunteiden tuuletus on siirtynyt nakkikioskeilta yhä useammin sosiaaliseen mediaan. Jos grillijonon tapahtumat unohtuivatkin aamun valjetessa, jättävät suutuspäissä firman pikkujoulujen jälkeen someen kirjoitetut kommentit käytännössä ikuisen jäljen.Tämä voi aiheuttaa työntekijälle kurinpidollisia seuraamuksia, pahimmillaan jopa työsuhteen purkamisen. Perustuslain mukainen sananvapaus suojaa myös työntekijää. Lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan sitoo kuitenkin tämän toimintaa myös vapaalla.Työntekijä kun palkataan työsopimussuhteeseen nimenomaan edistämään työnantajan etua, ei toimimaan sen vastaisesti.

SOPIMATON ON SOPIMATONTA MYÖS SOMESSA Työntekijän hyväksyttävälle toiminnalle sosiaalisessa mediassa luodaan vielä rajoja. Medioissa on pohdittu, pitäisikö lainsäädäntöä päivittää sosiaalisen median käytön myötä. Lähtökohtaisesti tälle ei ole tarvetta, sillä jo olemassa oleva lainsäädäntö on voimassa myös sosiaalisessa mediassa. Rikkomus on rikkomus myös somessa. Oikeuskäytäntöä työntekijöiden sosiaalisen median käytöstä aiheutuneista ristiriitatilanteista on vielä vähän, mutta määrä lisääntynee lähivuosina.Tapausten saavuttaessa oikeussalit rajanveto sopivan ja sopimattoman toiminnan välillä selkiytyy.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 11

KIRSI-MARIA Kelly Raita on innostava opettaja. CASTRÉN-HARJU • Liiketalous, juridiikan sv • Tradenomi

LÄHELLÄ SYDÄNTÄ: Perhe, ystävät, koirat, viestintä, perus- ja ihmisoikeudet.

TULEVAISUUDESSA: Oikeustieteen opintojen jatkaminen. Erityisesti sananvapaus ja sen rajat kiinnostavat.

SOMESSA JÄLKI ON JA PYSYY! Sosiaalisen median suurin etu, mutta samalla ehkä suurin uhka, on palvelun yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys tekee somesta houkuttelevan, mutta myös hyvin petollisen välineen.Yhteisöllisyys innostaa käyttäjiä jakamaan ja kommentoimaan julkaisuja laajalti. Samanaikaisesti palvelun näennäinen yksityisyys madaltaa julkaisukynnystä. Kerran someen tuotettu sisältö on parhaimmillaan tai pahimmillaan sekunneissa kaikkien internetin käyttäjien saatavilla. Hyvä ohje työntekijälle onkin pitäytyä julkaisemasta mitään, mikä ei työyhteisössä kestäisi päivänvaloa. Asiaton, ehkä vitsiksikin tarkoitettu kommentti saattaa karata tuottajaltaan kuin ilmapallo taivaalle.

Kuten viestintäoikeuteen erikoistunut asianajaja Pirkko Pesonen on korostanut, sosiaalinen media voi olla rinnastettavissa joukkotiedotusvälineisiin. Nykyajan nakkikioskilla esitetyt kommentit kannattaakin pohtia tarkkaan. Grillillä aamuyön tunteina heitetty herja saattaa unohtua helposti. ”Lähetä” -napin painaminen somessa taas voidaan tulkita jo vakaampaa harkintaa vaatineeksi teoksi.

• teksti: Kirsi-Maria Castrén-Harju, viestintäsihteeri • kuva: Mikko Salminen

TUTUSTU opinnäytetyöhön


12 • aurinkolaiva 1 • 2014

As part of piloting WastED, project partners got to familiarise themselves with waste collection arrangements in Riga.

WASTE MANAGEMENT

KNOW-HOW EXPORTED TO THE BALTIC COUNTRIES Know-how related to waste management is being exported to Estonia and Latvia in the WastED project coordinated by TUAS. Waste management education is facilitated using innovation pedagogy — a learning approach developed at TUAS. The WastED project is an example of education export, which is a growing business and which TUAS aims to be a part of. In bringing about a recycling society there are many steps to be taken. Globally, over one billion tons of waste is produced in households, averaging 1.2 kg per person per day. This is expected to double by 2025. In order to avoid overloading the planet with waste and to decrease the use of scarce natural resources, the waste that is produced should be seen as a resource

instead of a nuisance to be dumped in landfills. The objective – as stated in the EU Waste Directive – is primarily to decrease the amount of waste and then to find reuse possibilities as either a material or energy source. Only after all other options have been investigated should waste be located in a landfill.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 13

To meet the objectives in waste management, the education of operators who work and have an interest in waste management is needed. Education in waste management is still rare, despite the rapid development of the sector and the growing demands set by, for example, the EU.

INNOVATIVE LEARNING METHODS The WastED project’s programme is targeted at trainers and operators who work in waste management, such as associations, industry groups, ministries or other governmental, non-governmental or public interest groups, whose aim is to increase awareness and know-how of waste management professionals.The WastED educational programme can equally be suited for educational institutes providing training in waste management. The educational programme developed by the project consists of eight study modules which can be tailored according to customers’ needs.The modules handle waste management operators and their responsibilities, workplace safety, logistics, hazardous waste and communication. The study programme on waste management applies innovation pedagogy – a learning approach developed at TUAS. Innovation pedagogy emphasises the active role of students, and is based on experimentation, the sharing of information and integrating different viewpoints.

Innovation pedagogy aims to generate a readiness to innovate in students by integrating teaching, research and development as well as cooperation with working life players. The WastED programme has been jointly developed by leading environmental education institutions in Finland. TUAS has shared its resource efficiency know-how and the pedagogical insights of innovation pedagogy, the Environmental School of Finland SYKLI has contributed with their knowledge on waste management and HAAGA-HELIA University of Applied Sciences has helped to package and internationalise the service product. The study modules are currently being piloted in Estonia and Latvia, after which they can be transferred to other countries and exported as an education service product representing the high-level know-how of Finnish educational institutes. Read more: www.wasted.fi

Waste problem + project cooperation + education = solution

• text: Project Managers Martti Komulainen and Henna Knuutila • photo: Sami Lyytinen


14 • aurinkolaiva 1 • 2014

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ

TÄYDENNYSKOULUTUSTA ENSIHOITOON Keväällä 2011 voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön asetus edellyttää ensihoidon henkilöstöltä aiempaa laajempaa ja yhtenäisempää koulutusta.

Asetuksen mukaan hoitotason ambulanssissa ainakin toisen ensihoitajan on oltava koulutukseltaan ensihoitaja (AMK) tai laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut ensihoitoon suuntaavan, vähintään 30 opintopisteen lisäkoulutuksen.Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut syksystä 2011 alkaen asetuksen mukaista hoitotason ensihoidon lisäkoulutusta.

9LIVES JA AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖSSÄ Ensihoidon ja sairaankuljetuksen alalla toimivassa 9Lives Oy:ssä päädyttiin ostamaan lisäkoulutus Turun AMK:n toteuttamana. Toimitusjohtaja Markus Ulfstedtin mukaan yritys on katsonut velvollisuudekseen tarjota työntekijöilleen joustavan mahdollisuuden pätevöityä. – Satsauksemme on ollut iso, mutta se on kannattanut. Olemme erittäin tyytyväisiä koulutuksen tasoon, ja yhteistyö AMK:n kanssa on ollut sujuvaa, toteaa Ulfstedt tyytyväisenä.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN KOULUTUS KOHTAA KENTÄN TARPEET Sairaanhoitajat Anu Aho ja Mika Tuominen opiskelevat keväällä 2014 valmistuvassa ryhmässä. Molemmat työskentelevät 9Livesin ambulanssissa Pirkanmaalla. Tuomisen ja Ahon mielestä työnantajan mahdollistama täydennyskoulutus on hieno mahdollisuus; hoitotason pätevyyden lisäksi koulutuksesta saa uusia näkökulmia omaan työhön. Hoitotilanteiden harjoittelu simulaation avulla on tuntunut tehokkaalta tavalta oppia. – Osa akuuteista tilanteista tulee ambulanssissa vastaan harvoin, minkä takia rutiini harvinaisempiin toimenpiteisiin ei kartu. Näiden tilanteiden harjoittelu turvallisessa simulaatiotilanteessa on ollut todella hyödyllistä, toteaa Aho.

AJANTASAINEN TUNTUMA TYÖELÄMÄÄN Koulutuksen vastuuopettaja TtM Lasse Putkon mielestä kokeneita 9Livesilaisia on mukava opettaa.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 15

Kouluttajan ajantasainen tuntuma ensihoitotyöhön on laadukkaan oppimisen lähtökohta.

– He ovat nähneet monenlaisia potilaita, ja opetuksessa voidaan heti soveltaa teoriaa käytäntöön. Kokeneen ryhmän etuna on, että opiskelijat jakavat työelämässä karttuneita kokemuksia ja hyötyvät näin toistensa osaamisesta. Sama asia pätee myös toisin päin. – Mielestäni opettajat ovat suunnitelleet tosi toimivan koulutuksen huomioiden, että meidän pitää pystyä tulevaisuudessa toimimaan hoitotasolla. Se ei onnistu ilman ensihoidon kentän tuntemista, pohtii Aho. • teksti ja kuva: Miia Tuominen, koulutussuunnittelija

Lue lisää: • 9Lives • Simulaatio • Hoitotason ensihoito -lisäkoulutus 30 op • Uudenlaista koulutusyhteistyötä ensihoidon alalla -artikkeli

KATSO TSTV:n video Opiskelijat osana suuronnettomuusharjoitusta

Työvoimapula + työnantaja + Turun AMK = pätevät ensihoitajat


16 • aurinkolaiva 1 • 2014

Tutkimusklubit ja simulaatiot –

Simulaatio osana tutkimusklubitoimintaa.

UUDENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA

OPISKELIJOIDEN JA HOITAJIEN YHTEISEEN OPPIMISEEN Turun hyvinvointitoimialan ja Turun AMK:n yhteistyönä on tehty toimintamalli opiskelijoiden ja hoitajien yhteiseen oppimiseen. Toimintamalli perustuu innovaatiopedagogiikkaan, ja siinä on käytetty kuusivaiheista tutkimusklubitoimintaa yhdistettynä muihin monimuotoisiin opetusmenetelmiin, kuten simulaatioon.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 17

NÄYTKÖ-projektin lähtökohtana oli Turun hyvinvointitoimialan ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen haaste.Terveydenhuollon asiakkaalla on lakisääteinen oikeus näyttöön perustuvaan hoitoon, mutta tämä oikeus ei aina täyty. Näyttöön perustuva hoito tarkoittaa teoriatietoon, kliiniseen osaamiseen ja potilaan näkökulmaan pohjautuvaa hoitoa. Haasteet toteutumiselle liittyvät keskeisesti hoitajien osaamiseen. Projektissa on kehitetty kuusivaiheista tutkimusklubitoimintaa, johon on yhdistetty simulaatiota.Toimintamalli perustuu innovaatiopedagogiikkaan, ja siinä korostuu työelämälähtöisyys ja tiedon lisääntyminen hoitajien, opiskelijoiden, opettajien ja johdon vuorovaikutuksen kautta. Projektiin on osallistunut vuosina 2010– 2014 lähes 1000 hoitotyön opiskelijaa, satoja hoitajia sekä useita terveysalan opet tajia ja johtajia. Projekti on tuottanut noin 100 tutkimusklubia, tuhansia opintopisteitä ja kymmeniä julkaisuja, ja tuloksena syntynyt toimintamalli on sovellettavissa erittäin laajasti eri aloille sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

VUOROVAIKUTTEINEN TUTKIMUSKLUBIMALLI Tutkimusklubitoiminnan ensimmäisessä vaiheessa hoitajat tuottavat tutkimusklubiaiheita; toisessa vaiheessa opiskelijat tekevät tiedonhaun aiheesta. Kolmannessa vaiheessa opiskelijat arvioivat löytämäänsä aineistoa, ja seuraavaksi he tuottavat aineiston pohjalta kirjallisen työn, johon hoitajat viidennessä vaiheessa tutustuvat.

Tutkimusklubitapaamisissa kuudennessa vaiheessa opiskelijat alustavat aihetta lyhyesti, jonka jälkeen käynnistyy hoitajien ja opiskelijoiden välinen keskustelu. Opettaja tukee osallistujien yhteistä oppimista ja tuo asiantuntemustaan keskusteluun. Vuonna 2013 hoitotyön opiskelijat lisäsivät tutkimusklubiin seitsemännen vaiheen, simulaation. Tuloksena on erinomainen malli opiskelijoiden ja hoitajien yhteiseen oppimiseen. Tutkimusklubitoiminta tukee hoitajien ja opiskelijoiden tiedon hankkimista, arvioimista ja syvenemistä sekä tiedon, kokemuksen ja asiakaskunnan näkökulman välistä vuoropuhelua. Simulaatio tehostaa tutkimusklubitoiminnassa syntyneen tiedon siirtymistä toimintaan. • teksti: Camilla Laaksonen, pt. tuntiopettaja / Hannele Paltta, koulutuspäällikkö, hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmat / Marjale von Schantz, TKI-päällikkö, Terveys ja hyvinvointi / Minna Ylönen, ylihoitaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala / Taina Soini, hallintoylihoitaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala • kuva: Miia Tuominen

KATSO videoposteri

TUTUSTU opinnäytetyöhön

LUE LISÄÄ CARPE - konferenssijulkaisusta

Asiakkaan oikeus näyttöön perustuvaan hoitoon + opiskelijoiden ja hoitajien tiedot ja taidot = korkeatasoinen hoitotyö


18 • aurinkolaiva 1 • 2014

Turussa vahvaa kansainvälisen tason pelillistämisosaamista

PELIEN AVULLA

LIIKUNTAA IKÄIHMISILLE

Kuinka pelillistämistä voidaan hyödyntää vanhusten aktivoinnissa, laitoshoidon ennaltaehkäisemisessä ja hoitohenkilökunnan työtaakan vähentämisessä? Turun AMK ja Turun yliopiston Technology Research Centre käynnistivät tammikuussa Tekes-rahoitteisen tutkimushankkeen Gamified Solutions in Healthcare. Hanke on yksi maan laajimpia hyvinvointialan hyötypelihankkeita. Serious Games Finland Oy, Puuha Group Oy, Attendo Finland Oy ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ovat hankkeen yhteistyökumppaneita. Serious Games Finlandin Virtuaalinen Palvelukoti -konsepti aktivoi, kuntouttaa ja yhdistää kotona asuvia vanhuksia palvelutalojen ja omaisten kanssa. Puuha Groupin pelillistetyn liikuntaympäristön, Puuha Zone -konseptin, avulla kehitetään eri-ikäisten ihmisten liikkumisen lisäämistä ja vaikuttavuutta. Ikääntyneille suunnattujen pelillisten konseptien mallinnuksia ja

Turku Game Lab tarjoaa opiskelijoille ja yrityksille innovaatioympäristön, jossa on tarjolla monipuolisesti peliteknologiaa uusien innovaatioiden syntymiseen.

vaikutuksia tutkitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla. Hankkeen idea syntyi Japanissa, Sendaissa, missä yliopettaja Mika Luimula kävi keskusteluja tutkimusyhteistyöstä ikääntyneiden aktivoinnin parissa hyödyntäen pelillistämistä. Hankkeessa on merkittävää kansainvälistä osaamisen vaihtoa ja yhteistyötä, sillä testausten lisäksi toteutetaan 28 kuukautta tutkijavaihtoa aasialaisten kumppanien kanssa.

KUNTOUTUSPALVELUJA KOTEIHIN Hankkeen hyötypeliratkaisut tähtäävät ennaltaehkäisevään liikunnan ja hyvinvoinnin


aurinkolaiva 1 • 2014 • 19

lisäämiseen niin työssäkäyville kuin ikääntyville ikäluokille. Puuha Groupin lapsille ja nuorille suunnatut pelillistetyt liikuntaympäristöt kehitetään vanhemmille ja myös ikääntyville soveltuviksi tutkien uusia liiketoimintamarkkinoita. Virtuaalinen palvelukoti -konsepti tarjoaa uudenlaista pelillistettyä sisältöä, sosiaalista kanssakäymistä, terveydenhuollon palveluja sekä liikkeentunnistusteknologian avulla räätälöityjä, vuorovaikutteisia kuntoutuspalveluja asiakkaille koteihin ja palvelutaloihin. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Attendo Finland testaavat molempia konsepteja osana hoivakotien ja kotihoidon

palvelutarjontaa, mikä tulee palvelemaan nyt ja tulevaisuudessa myös muuttuvaa asiakaskuntaa. • teksti: Mika Luimula, yliopettaja, tutkimusjohtaja / Paula Pitkäkangas, hankesuunnittelija, projektipäällikkö • kuva: Jussi Vierimaa

Väestön vanheneminen + pelillistäminen + kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö = ikääntyvien kotona asumisen edistäminen


20 • aurinkolaiva 1 • 2014

alumni-palstalla seuraamme Turun AMK:sta valmistuneiden taivalta työelämässä. Lisätietoa: http://alumni.turkuamk.fi

PARHAAT ELOKUVAT OVAT VAARALLISIA Turun AMK:n Taideakatemian alumni Selma Vilhunen teki suomalaista elokuvahistoriaa, kun hänen ohjaamansa lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? sai Oscar-ehdokkuuden.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 21

– Elokuva oli minulle pitkään kuin salainen ihastus.Yläasteikäisenä mahdollisuus lainata videokameraa oli aina suuri tapahtuma, kertoo medianomiksi elokuvan suuntautumisesta valmistunut ohjaaja Selma Vilhunen. Vähitellen Vilhuselle alkoi kirkastua selvemmin, että kaikista taidemuodoista juuri elokuva oli hänelle omin. – Ihastus muuttui rakastumiseksi ja siitä tuli julkista.Tunne syveni vuosien myötä rakkaudeksi, hän kuvailee.

TAIDEAKATEMIASTA PERUSTA OSAAMISELLE Vilhunen kertoo halunneensa kiihkeästi alan koulutukseen ja oli kuullut Taideakatemiasta hyvää. – Taideakatemiassa sain tekemiselleni perustan. Opin tarttumaan miltei kameraan kuin kameraan ja valoihin sekä opin leikkaamisesta ainakin perusteet. Vilhunen tiesi jo opiskeluaikanaan haluavansa sekä kirjoittaa että ohjata niin fiktiivisiä kuin dokumentaarisiakin elokuvia. – Tärkein anti olivat opiskelutoverit, jotka olivat luonnollisesti myös työtovereitani. Yhdessä tehdyt elokuvat ja kaikki loputtomat elokuva-aiheiset keskustelut ovat muokanneet tapaani ajatella elokuvaa ja sen tekemistä. Hänen mukaansa myös joillakin opettajilla on ollut häneen suuri vaikutus.

”ASETA ITSESI ALTTIIKSI” Vilhunen kertoo kokemuksen äänellä ohjeita elokuva-alalle. – Opiskele laaja-alaisesti, älä kaihda muita taiteita tai tieteitä. Mene katsomaan,

millaista elämä on toisaalla. Ole yksin, aseta itsesi alttiiksi. Pohdi alati mitä elokuva tarkoittaa juuri sinulle. Haasta itsesi kysymään, miksi jokin tarina tai havainto tulisi kertoa juuri elokuvan kielellä, Vilhunen neuvoo. Vilhusen mukaan hyvä ohjaaja tietää, mitä haluaa ja miksi, pyrkii kohti tavoitetta määrätietoisesti ja samalla toisia ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen. – Kaikkein kovimmat tekijät ovat niitä, jotka oppivat koko ajan uutta, myös itseään kokemattomammilta. Vilhusen omat suosikkielokuvat ovat sellaisia, jotka ovat erinomaisesti laadittuja kysymyksiä sen sijaan, että ne vastaisivat johonkin kysymykseen. – Parhaat elokuvat ovat oikeastaan aika vaarallisia. Muuttuminen, todellinen muuttuminen edellyttää kaiken turvallisen hylkäämistä. • teksti: Pirjetta Koivisto • kuvat: Timo Klaavo

LUE Oscar-ehdokkaan tuottajan, toisen alumnimme Elli Toivoniemen haastattelu netistä.


22 • aurinkolaiva 1 • 2014

kolumni

HYVINVOINTIA INFORMAATIOYHTEISKUNNASSA

TURUSSA JÄRJESTETÄÄN ELOKUUSSA, 18.–20.8.2014, viiden-

nen kerran kansainvälinen ja monitieteinen konferenssi Well-being in the Information Society (WIS 2014). WIS-konferenssisarja keskittyy informaatioyhteiskunnan, hyvinvoinnin ja urbaanin elämäntavan rajapinnalle. Tarkastelussa on yksilön laajasti tulkittu terveys ja hyvinvointi kaupunkimaisen elämisen paineissa ja mahdollisuuksissa, ottaen huomioon informaatioyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. VUODEN 2014 TEEMA ON ’’SAFE AND SECURE CITIES’’,

jossa tarkempia aihealueita ovat mm. IT-resurssien yhtäläiset käyttömahdollisuudet, turvallinen elin-, työ- ja opiskeluympäristö, tietoturvallisuus ja e-terveys. Teemoihin paneudutaan tutkimuksen ja soveltavan, käytännöllisen toiminnan yhteistyöllä. Konferenssiin ovat tervetulleita sekä tutkijat että käytännön toimijat, joille mahdollistuu saman teeman yhteinen kehittäminen ja ajattelun syventäminen. KONFERENSSIN PÄÄJÄRJESTÄJINÄ OVAT

• kuvat: Jussi Vierimaa

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itämeren Terveet Kaupungit ry. Lisäksi valmistelussa ovat mukana Åbo Akademi, TUCS,Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Turun AMK. Konferenssisarjan alkuunpanija ja pääjärjestäjä on professori Reima Suomi, jonka ennakkoluuloton, tulevaisuuteen katsova ja innovatiivinen näkemys hyvinvointialojen ja informaatiotekniikan yhteistyöstä on tehnyt konferenssin mahdolliseksi. Tämä konferenssi on kansainvälisestikin ainutlaatuinen moniulotteisuutensa takia: se on


aurinkolaiva 1 • 2014 • 23

kansainvälinen ja monitieteinen, mutta samalla se mahdollistaa teemaan liittyvien käytännön sovellusten sekä yritystoiminnan esilletulon. OLEN TOISTA KERTAA MUKANA konferenssin johtoryhmässä, ja tämä

työ on antanut uskoa monitieteisen, monialaisen ja monitasoisen yhteistyön mahdollisuuksiin. Erilaiset lähestymistavat haastavat, mutta ne myös vievät harppauksin ajattelua ja toimintaa eteenpäin.

Tervetuloa WIS-konferenssiin! Tutustu tarkemmin: http://www.wis.fi Mukana myös Facebookissa ja LinkedIn-sivustoilla: ”WIS conference series” Koulutusjohtaja Marjut Putkinen, Turun AMK Terveys ja hyvinvointi, WIS-johtoryhmän jäsen

etunimi.sukunimi@turkuamk.fi


24 • aurinkolaiva 1 • 2014

HANKKEIDEN TULOKSISTA TUOTTEISTAMISEEN Turun ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteisessä ESR-rahoitteisessa SUMMIT-hankkeessa pureuduttiin ajankohtaiseen teemaan hankkeiden tulosten tuotteistamisesta. SUMMITissa tarkasteltiin kulttuurialan hankkeiden tuloksia, vahvistettiin tuotteistamisosaamista ja verkostoiduttiin Turun AMK:n ja Metropolian kulttuurialojen kesken. Hankkeessa pilotoidussa mallissa työryhmä rakensi tuotteistamis-, yritysyhteistyöja koulutusvientiosaamisen asiantuntijatuella

työpajakokonaisuuden, johon osallistui toimijoita kahdestatoista eri hankkeesta. Työskentelypäivät toteutettiin Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa. Hankkeet ja niiden tulokset avattiin yhteiseen luovaan tarkasteluun. Syntyneiden tuotteiden ja tuoteaihioiden jatko-


aurinkolaiva 1 • 2014 • 25

PARAS VAHVUUS JA MAHDOLLISUUS KOULUTUSOSAAMISESSA

jalostukseen toteutettiin konkreettiset askeleet ja samalla pohdittiin mahdollisuuksia koulutusvientituotteiden rakentamiseksi. Toiminnallinen ja intensiivinen työskentely hyödynsi kaikkia yhteisöllisen oppimisprosessin tasoja. Tuloksena syntyi toimintamalli Turun AMK:n ja Metropolian kulttuurialojen yhteistyölle ja konsepti vaiheelle, jossa hanke on edennyt tuloksiin, ja tulokset pitäisi saada täysipainoisesti hyödynnettyä. Prosessissa kiteytyneet tuotteet ovat erinomainen valikoima ajankohtaisia täydennyskoulutus- tai palvelutuotteita. Samalla tapahtunut verkostoituminen on myös mainio pohja uusille, yhteisille hankkeille.

Ammattikorkeakoulun paras vahvuus ja mahdollisuus on koulutusosaaminen. Haasteina ja kipukohtina toiminnan kehittämiselle on kuitenkin palvelutuotteiden rakentamisen toimintaketjun kehittymättömyys – kuka ottaa tuotteistamisesta kopin, ja millä tavalla? Kuka jatkaa toimintaketjua myyntiin ja aina koulutusvientiin asti? Miten johdettuna ja millä resursseilla? SUMMIT-prosessi osoitti tarpeellisuutensa ja loi puuttuneen renkaan toisistaan erillisten hanketulosten laajapohjaiselle tarkastelulle, jatkojalostamiselle ja yhteisten kosketuspintojen etsimiselle. Konseptia voidaan kehittää edelleen ja toteuttaa toistuvana työskentelytapana, tai muokata sitä palvelutoimintaansa uudistavan ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Tärkeintä on, että jatkumo hankkeen alusta tulosten hyödyntämiseen tuotteina ja palveluina saadaan luotua ja hankkeiden tuloksia ehditään, osataan ja halutaan tarkastella luovassa, poikkialaisessa keskustelussa. • teksti: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Turun ammattikorkeakoulu / Anna-Maria Vilkuna, Metropolia-ammattikorkeakoulu • kuva: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi / Anna-Maria Vilkuna / Kaisa Adair

SUMMIT - hankkeesta tarkemmin

Hankkeitten hedelmät + ryhmän imu = tehokas tuotteistaminen


26 • aurinkolaiva 1 • 2014

TÖISSÄ YRITYKSESSÄ –

TUTKINTO BISNESAKATEMIASSA Alkutalvesta 2012 järjestettiin Turussa Nokian Bridge -ohjelman keskustelutilaisuus alueen korkeakouluille. Teemana oli se, miten korkeakoulut voisivat työllistää tai auttaa työllistymisessä Nokialta irtisanottuja. Keskustelu oli varsin hajanaista ja polveilevaa, ja varsinaisia ratkaisuehdotuksia oli vain muutamia. Samaan aikaan Turun AMK:n Salon kampuksella oli käynnistynyt innovatiivinen ajatusleikki: Nokialla on oltava ihmisiä, joilta on jäänyt ammattikorkeakouluopinnot kesken. Pystyisimmekö yhdistämään alun perin nuoriso-opiskelijoiden yrittäjyyteen perustuvan oppimisympäristön tutkintoon johtavaan räätälöityyn koulutukseen heille, jotka nyt jäivät pois Nokialta? Turun AMK lähestyi ELY-keskusta mukanaan konkreettinen ehdotus: annetaan ex-nokialaisten hakea liiketoiminta- ja projektiosaamista oman Nokialta hankitun osaamisensa tueksi osuuskunnissa toimimalla.

SALOSSA ALOITTI 35 UUTTA AIKUISOPISKELIJAA Lokakuussa 2012 alkoi BisnesAkatemiassa tradenomin tutkintoon johtava koulutus Nokian Salon tehtaalta irtisanotuille. Oman alansa asiantuntijoista haastattelujen avulla valittu aikuisopiskelijatiimi perusti BisnesAkatemiaan kaksi omaa yritystä, Priimon ja ProAikonin.

Kummallekin nokialaistiimille nimettiin heti alkuun oma valmentaja. Valmentajan tehtävänä oli tutustuttaa opiskelijat ammattikorkeakoulun rutiineihin ja mahdollisuuksiin, ja hän oli vähintään kahtena päivänä viikossa kokonaan tiimiläistensä käytössä. Valmentajien tavoitettavuus ja jatkuva yhteydenpito opiskelijoihin oli varmasti yksi syy siihen, miksi työvoimapoliittisille koulutuksille tyypillisiä alkupään keskeytyksiä ei tullut. Valmentajaopettaja Päivi Killström pitää aikuistiimien ohjaamista mahtavana työtehtävänä. – Kyllä meillä ja aikuisopiskelijoilla meni välillä sekaisin se, että kuka tässä ohjaa ja valmentaa ketäkin ja mihin, he nauravat. Tämäntyyppisessä koulutuksessa on oltava valmis hyvinkin haastaviin filosofisiin keskusteluihin sekä opinnoista että myös elämästä yleensä. – Valmentajan pitää olla nöyrä, mutta ei nöyristellä. Uskomme, että tämäntyyppiset asiantuntijasparraukseen perustuvat koulutukset tulevat lisääntymään.


aurinkolaiva 1 • 2014 • 27

BisnesAkatemiassa opiskellaan oikeissa yrityksiin sidotuissa työelämän projekteissa tai vaikkapa yrittäjänä. Opiskelusuunnitelma räätälöidään oman valmentajaopettajan kanssa.Valmentaja sparraa ja auttaa opiskelijoita, ja työn tekeminen projekteissa kerryttää opintopisteitä siinä missä klassisella opintojaksollakin opiskelu.

POIKKEUKSELLISTA KOULUTUSTA ELY-keskuksen rahoittama koulutus on ollut ainutlaatuinen: koskaan aiemmin ei ole toteutettu tutkintoon johtavaa työvoimapoliittista koulutusta tällaisessa yritysmäisessä oppimisympäristössä. Myös pituudeltaan 18 kuukauden mittainen, tutkintoon johtava koulutus on poikkeuksellinen. Koko ajatusleikin aloittaja, yliopettaja Jussi Puhakainen, pitää erityisen haasteellisena tutkinnon rakenteen sovittamista uuden tyyppiseen oppimisympäristöön, ammattikorkeakoulun reunaehtoihin sekä rahoittajan toiveisiin.Toisaalta tässä on ollut myös mahdollisuus tehdä ammattikorkeakoulusta ketterämpi vastaamaan alueellisiin haasteisiin. • teksti: Jaana Kallio-Gerlander, lehtori, päävalmentaja • kuva: Johanna Stenroos-Vuorio

LUE LISÄÄ

Irtisanomiset + AMK:n osaaminen + Ely-keskus = työllistyminen Tulokset 8.4.2014 päättyneestä koulutuksesta ovat loistavat: • 35 opiskelijasta 30 saavutti tutkinnon; keskeyttämisluku työvoimapoliittisissa koulutuksissa on usein yli 50 % • työllistymisaste yli 70 % • koulutuksen innovatiivinen konsepti ja järjestelyt saivat kiitosta niin opiskelijoilta, ELY-keskukselta, Nokialta kuin alueen yrityksiltäkin.


TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMATERIAALEJA | PUHEENVUOROJA | RAPORTTEJA | TUTKIMUKSIA

Terhi Hytönen, Milla Roininen & Marion Karppi (toim.)

Tiina Jaatinen & Timo Mieskonen (toim.)

OPISKELUN JA TKI-HANKKEEN YHDISTÄMINEN

HYVINVOINTIA KAIKILLE HYVINVOINTIOSAAMINEN TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

CASE: KALEIDOSKOOPPI 2011–2013

Julkaisu luo esimerkkien avulla kattavan kuvan Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluiden projekteista. Projektit tarjoavat opiskelijoille työelämävalmiuksia lisääviä kokemuksia ja parantavat henkilökunnan osaamista. Projektien kautta toteutettavalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla vahvistetaan myös alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä yrityksiin sekä koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioihin.

Julkaisussa esitellään Turun ammattikorkeakoulun testaamia hyviä käytänteitä luovien metodien käytöstä meri- ja metalliteollisuudessa. Kaleidoskooppi – luovuus ja kulttuuriset innovaatiot meri- ja metalliteollisuudessa on vuosina 2011–2013 toiminut valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli lisätä meriteollisuuden yritysten kilpailukykyä yhdistämällä luovan alan osaamista ja kulttuurisia sisältöjä.

• Turun AMK:n raportteja 176 • 2013 • ISBN 978-952-216-429-2

• Turun AMK:n puheenvuoroja 76 • 2013 • ISBN 978-952-216-441-4

Lataa verkkojulkaisu

Lataa verkkojulkaisu

TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUTOIMINTA Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku, puh. (02) 263 35810 http://loki.turkuamk.fi

MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? • Innovation pedagogy and other approaches

• Vaikuta itse tietokoneesi käyttöikään

• Vieroitushoidossa käytetään toimintaterapiaa

• Haluatko kehittää työyhteisösi toimintaa?

• Opiskelemaan haku mietityttää

• ”Mahis”-päivänä kaikki on mahdollista

www.turkuamk.fi

Profile for Turun AMK, TUAS

Aurinkolaiva_1_2014  

Turun AMK:n sidosryhmälehti Aurinkolaiva. Syntyykö tunteista innovaatioita? Selma Vilhunen ja rakkaus elokuvaan. Saloon räätälöitiin tutkint...

Aurinkolaiva_1_2014  

Turun AMK:n sidosryhmälehti Aurinkolaiva. Syntyykö tunteista innovaatioita? Selma Vilhunen ja rakkaus elokuvaan. Saloon räätälöitiin tutkint...

Profile for turunamk

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded