Page 1

VUOROPUHELU

4

Kelluvaa ja vauhdikasta

älyä

Rakennemuutoksesta keskustelemassa henkilöstöja hallintojohtaja Tapani Lankinen Meyer Turusta, henkilöstöjohtaja Tomi Salo Valmet Automotivesta sekä Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini ja koulutusjohtaja Juha Kontio.

Innopeda®

EU-korkeakoulutuksen agendalla SIVU 30

11

Myynti on arvon tuottamista

39

VUODEN ALUMNI:

CHRZU Lindström & inspiroiva kritiikki


#talkmagazine Tämä on lehti sinulle, joka olet kiinnostunut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämisestä, niin omassa työyhteisössäsi kuin Varsinais-Suomen ja koko maan tasolla. Haluamme tällä lehdellä inspiroida sinua, tutustuttaa sinut asiantuntijoihimme sekä tarjota ratkaisuja omaan ja yhteisösi kehittämiseen – ja myös yllättää! Jatketaan keskustelua niin näistä kuin muistakin sinua kiinnostavista teemoista osoitteessa talk.turkuamk.fi  sekä some-kanavissa!

30 Innovaatiopedagogiikka tuo singaporelaiset kiertotalouskylpyyn Suomeen

40

Vuoden opettaja Minna ja vuoden opiskelija Katariina innostuvat vuorovaikutuksesta

Puheen Juuret 200 vuoden takana, katse tulevaisuudessa Näistä juurista kasvaa tänäkin päivänä erinomaisia, vastuullisia osaajia, joiden asiantuntijuus kasvattaa maakunnan ja maan hyvinvointia.

1816

Turussa alkoi maan ensimmäinen kätilökoulutus

2

1830

Turun piirustuskoulu

talk | turkuamk.fi

1839

Turun kauppakoulu

1848

Turun tekninen reaalikoulu

2017

Turun AMK on 10 000 osaajan yhteisö – tulevaisuuden teknillinen korkeakoulu ja hyvinvoinnin kehittäjä. Koulutamme käytännön huippuosaajia.


4 34

Meyer Turku ja Valmet Automotive rakentavat älykkäitä tuotteita entistä fiksummin

42 12

Johtamiskulttuurin muutos vaatii esimiestaitoja

16 15

aiheet

#tehdas

Oppimisympäristö #tehdas selättää tuotekehityksen haasteet

Ideoiden valoa Kakolan yössä

GameLab laati pelin, joka tuo Leanin sairaalaan.

Avaruudesta innostuvat valokuvaajat & suhde nykyteknologiaan

Laskutusosoitteemme on muuttunut 24.10.2017 lähtien. • Uusi verkkolaskuosoite: Turun ammattikorkeakoulu Oy 00372528160301104 Verkkolaskuoperaattori CGI Välittäjätunnus 003703575029 • Uusi paperilaskujen osoite: Turun ammattikorkeakoulu Oy 00372528160301104 PL 5000, 02066 DOCUSCAN

Talk Magazine • Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3 A, 20520 Turku, www.turkuamk.fi • Päätoimittaja: Satu Haapala, satu.haapala@turkuamk.fi, p. 050 5985 634 • Toimitus: Mari Hartemo, Juha Sopanen, Martti Komulainen, Johanna Stenroos-Vuorio, Saija Vanhanen, Jussi Kokkola, Aino Alastalo, Susanna Pyörre, Noora Liuhonen, Anne Kuusisto, Sara Pietilä, Suvi Harvisalo ja Laura Koskinen • Konsepti ja taitto: Zeeland Family Oy • Painopaikka: Printworks • Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2018. • Tilaukset ja palautteet: satu.haapala@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

3


Tapani Lankinen, henkilöstö- ja hallintojohtaja, Meyer Turku Oy:

Lopputuotteemme on oikeastaan kelluva älykaupunki, ja sen tekemiseen tarvitaan kaikki osaaminen, mitä tarvitaan kaupungin rakentamiseen. Töitä ja tarvetta on kaikkien alojen insinööreille. Tomi Salo, henkilöstöjohtaja, Valmet Automotive Oy:

Asiakasvuoropuhelu ja asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ovat avainasemassa –niin teollisuudessa kuin koulutuksessakin.

4

talk | turkuamk.fi


VUOROPUHELU

Kelluvaa ja vauhdikasta

älyä Kelluvien älykaupunkien ja tulevaisuuden autojen rakentamiseen tarvitaan monipuolisesti eri alojen osaajia. Vain jatkuvalla yhteistyöllä ratkaistaan Varsinais-Suomen ja koko maan positiivisen rakennemuutoksen haasteet. Haasteista ja ratkaisuista keskustelevat henkilöstö- ja hallintojohtaja Tapani Lankinen Meyer Turusta, henkilöstöjohtaja Tomi Salo Valmet Automotivesta sekä vararehtori Juhani Soini ja koulutusjohtaja Juha Kontio Turun ammattikorkeakoulusta.

talk | turkuamk.fi

5


Meyerin työvoiman tarve

X5

Työvoiman lisätarve 2017

800 4 000 2 300

Tilausvolyymi

+300 % MEYER

Vahvistettua tilauskantaa vuoteen 2024. 2015

2016

2017

1 800

300

1 300

2015

eläkkeelle

2017

Tapani: Tällä hetkellä meillä on vahvistettua tilauskantaa vuoteen 2024. Tilausten volyymi on 3-kertainen verrattuna v­ uoteen 2014, jolloin Meyerin perhe osti yhtiön. Henkilöstön määrä oli silloin 1 300, tällä hetkellä 1 800. Jotta saamme tilaukset toimitettua, vuonna 2 023 pitäisi omaa väkeä olla 2 300; eläkepoistu­ ma huomioiden rekrytointitarve siihen mennessä on noin 800 henkilöä. Kun tämä kerrotaan viidellä, saadaan koko verkostomme rekrytointitarve, joka on siis noin 4000 henkilöä. Tomi: Valmet Automotive on kaksinkertaistanut henkilöstömääränsä alle vuodessa. Autotehtaamme Uudessakaupungissa työllistää nyt noin 4 000 henkilöä. Kampanjamme olivat ­Suomen suurimpia, ja saimme yli 13 000 hakemusta ympäri Suomea. Haemme jatkuvasti lisää työvoimaa. Merkittäviä kasvumahdollisuuksia tulee lisäksi Daimler-yhteistyöstä. Tilauskantamme on ennätystasolla, ja jo nykyiset sopimukset yltävät ­pitkälle 2020-luvulle. Juha: Kyllähän nuo ovat hurjia lukuja. Mekin olemme merkittävästi kasvattaneet insinöörien sisäänottomäärää – ensi vuonna aloittaa opintonsa 200 insinööriopiskelijaa enemmän kuin aiemmin, sekä 35 Master-tason eli ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijaa aiempaa enemmän.

Tomi: Kasvua on nähtävissä nyt kaikkialla lounaisrannikolla. Pelkästään insinöörejä tarvitaan autotehtaalle nyt kymmenittäin useisiin eri tehtäviin.

6

talk | turkuamk.fi

200

Koko verkoston työvoiman tarve

2023

Uudenkaupungin autotehdas työllistää

VALMET AUTOMOTIVE

4 000

X2

Henkilöstömäärä tuplaantui 2016–17

Tapani: Vielä ei onneksi olla osaajapulan äärellä. Meillä on hyvä työnantajakuva, jonka ansiosta olemme saaneet rekrytoitua riittävästi tekijöitä. Mutta kun ajattelee tulevia vuosia, kyllä tässä hiki nousee pintaan. Tomi: Mekään emme rekrytoinneissa ole osaajapulaan törmänneet. Olemme kuitenkin jo siirtyneet kampanjoinnista täydennys- ja korvausrekrytointien vaiheeseen. Eläkepoistuma sekä muu vaihtuvuus tarkoittaa meillä vuosittain noin 200–300 avointa tehtävää niin tuotanto- kuin toimihenkilöpuolella. Juhani: Meidän pitäisikin vielä saada nostettua sisäänotto­ määriä, kunhan saadaan rahoitus varmistettua. Tapani: Muutos on kuitenkin laajempi. Jatkossa ei riitä pelkästään, että tehdään enemmän samaa, vaan on tehtävä fi ­ ksummin. Meillä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että e­ simerkiksi ­lyhennetään projektien läpimenoaikaa. Se taas kasvattaa osaamis­vaatimuksia. Tomi: Autoteollisuuden palveluntarjoajana me emme ole ­koskaan voineet tehdä enemmän samaa; elinehtomme on olla alamme huipulla ja tarjota ainutlaatuista osaamiskokonaisuutta, joka tekee meistä asiakkaillemme, tyypillisesti maailman johtaville autonvalmistajille, houkuttelevan. Juhani: Eikö nykyinen kehitys tarkoita myös sitä, että tuotannon syklisyys vähenee?


Rantautuuko Varsinais-Suomeen positiiviseen rakennemuutokseen tarvittava osaaminen? Suomen talouden moottorina toimiva vientiteollisuus tarvitsee lisää osaavia insinöörejä. Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu luo kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Koulutusta pitää pystyä uudistamaan nopeasti. • Valmet Automotive on maailman suurimpia autoteollisuuden sopimusvalmistajia. Uudenkaupungin tehdas on henkilöstöllä mitattuna Suomen suurin tehdas. • Meyerin perheen omistama Meyer Turku Oy on yksi Euroopan johtavista laivanrakennusyrityksistä. Molempien yritysten rekrytointitarve on suuri ja työvoiman tarve jatkuu tulevinakin vuosina. • Turun ammattikorkeakoulu on 10 000 osaajan yhteisö, tulevaisuuden teknillinen korkeakoulu ja hyvinvoinnin kehittäjä. Koulutamme käytännön huippuosaajia. Tarjoamme monialaista, kansainvälisesti korkeatasoista työelämää palvelevaa koulutusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä organisaatioiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Suurin osa valmistuneista opiskelijoistamme työllistyy Varsinais-Suomeen.

Tapani: Kyllä, meillä on vahva usko siihen, että tilauskannan kehitys jatkuu tasaisempana. Esimerkiksi Carnival Cruises on tilannut Meyerin telakoilta pitkän sarjan laivoja. Toiminta on nyt pitkäjänteisempää myös työntekijöiden kannalta; muualta meille töihin tulevat uskaltavat paremmin suunnitella esimerkiksi muuttoa Turkuun. Juhani: Sama kehityshän on nähtävissä autotehtaalla: pyritään tekemään useita malleja päällekkäin. Tomi: Juuri näin. Valmistamme eri tuotteita yhtäaikaisesti ja historiallisen korkealla tilauskannalla. Tämä vähentää joustavankin tuotannon syklisyyttä. Juhani: Mutta pitää muistaa, että Meyerilla ei rakenneta pelkästään laivoja, vaan telakan läheisyyteen nousee Blue ­Industry Park, jossa tehdään uusia teitä ja infrarakentamista. Tapani: Osuit asian ytimeen. Lopputuotteemmekin on ­oikeas­taan kelluva älykaupunki, ja sen tekemiseen t­ arvitaan ­k aikki osaaminen, mitä tarvitaan kaupungin ­rakentamiseen. ­Meillä onkin meneillään kolme rakennusprojektia samaan ­a ikaan – laivojen lisäksi rakennamme telakka-aluetta sekä ­henkilöstöä ja osaamista. Juhani: Samaan aikaan me laajennamme tekniikan ­ koulutusta laajasti: lisäaloituspaikat jakautuvat jokaiseen tekniikan alan koulutukseen.

Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun AMK:

Emme enää kouluta ”perusinsinöörejä”, vaan uudella tavalla ajattelevia ihmisiä. Tekniseen osaamisen tarpeeseen vastaamme tarjoamalla vuoteen 2017 verrattuna + 203 insinöörin ja rakennusmestarin paikkaa + 35 Master-tason eli ylempää AMK-paikkaa. Yhteensä vuonna 2018 tekniikan alan aloituspaikkoja on 1 049.

talk | turkuamk.fi

7


Valmet Automotiven sähköinen konseptiauto Eva II on jatkokehitystä vuonna 2010 esitellylle Eva sähköautokonseptille. Eva II on hybridi: sähkömoottorin lisäksi autossa on ajon aikana sähköä akkuun tuottava wankel-flexfuel -polttomoottori. Eva II hyödyntää sarjahybriditeknologian edut. Tuloksena on helppokäyttöinen, taloudellinen ja ympäristön huomioiva ajoneuvo.

Juha: Myös palvelujen tarve päiväkodeista lähtien kasvaa, kun työvoimaa on alueella satoja ja tuhansia aiempaa enemmän.

Tapani: Muuntokoulutus on erinomainen väylä. Meillä on 60–70 entistä Microsoft-nokialaista, joista osa on tullut suoraan, osa muuntokoulutuksen kautta. Haaste tekniikan ­a lalla ylipäätään on tekijöiden vähyys – enää ei löydy muuntokoulutettaviakaan kovin paljon.

Tomi: On todella tärkeää huomioida työvoiman siirtymisen kerrannais- ja oheisvaikutukset. Puolisot ja lapset sekä heidän tarpeensa tulee muistaa, kun mietitään ratkaisuja positiivisen raken• Työnjohtaja, LVI- ja keittiöt • Rungon valmistus­nemuutoksen haasteisiin. Keskustesuunnit­telija • Nostosuunnittelija, rungon valmistus­ lu, joka keskittyy vain ­t yöelämään, suunnittelu • Laadunvarmistusinsinööri, rungon jättää huomiotta että elämää on valmistus­suunnittelu • Varustelun laatupäällikkö myös työn ulkopuolella. Uuden• Autonrakentaja • Tuotannonohjauspäällikkö kaupungin kokoisilla paikkakun• Hankintainsinööri • Automaatioasentajia kokoon­nilla tämä on erityisen tärkeää, panoon • Hitsausspesialisti • Mekaanisia asentajia koska muutokset ovat helposti rekokoonpanon kunnossapitoon • Automekaanikkoja sursseihin nähden todella mittavia.

Monenlaisia töitä tarjolla

Juhani: Nuoret eivät hakeudu tekniikan alalle, ja se on ongelma. Me olemme kyllä siitä hyvässä ­asemassa, että meillä on hakijoita ollut koko ajan riittävästi. Juha: Ehkä nuorillakin ajatukset nyt pikku hiljaa muuttuvat, kun he huomaavat alan tuomat mahdollisuudet ja hyvän työllisyystilanteen.

• Quality Engineer, Assembly Shop • HSE-insinööri Tomi: Muutos näkyy selvästi. TekniiJuhani: Konkreettisina t­ oimina kokoonpano-osastolle • Manager, Engineering Sales kan alan yritykset tarjoavat nyt eritnäihin haasteisiin ­vastaamiseksi täin mielenkiintoisia tehtäviä ja ura• Turvallisuuspäällikkö • Luotettavuusinsinööri ­meillä on muun muassa pystytty polkuja, eikä puheita auringonlaskun • Maintenance Manager • Pumppaamonhoitaja nopeutta­maan insinöörien valmisaloista enää kuule. Toisaalta teknii• Quality Engineer, Paint Shop • Huolitsija tumista. Valmistuneiden määrä on kan ala ei edelleenkään tunnu kiin• Alue-esimies kunnossapitoon tänä vuonna kasvanut 20 prosentnostavan naisia merkitävvissä määrin. tia; keskeyttämiset ovat vähentyTapani: Kiinnostuksen kasvu näkyy myös ammatillisella toineet, henkilökunta on tehnyt hyvää työtä ­tämän asian eteen. sella asteella, ja tekniikan vetovoima on vähitellen kasvanut viiJuha: Olemme myös käynnistäneet ja käynnistämässä muuntome vuosina. Suuri haaste on, että mielikuva ainoastaan laiva­ koulutuksia, jotta työmarkkinoille saadaan nopeammin tarvitinsinöörien rekrytoinneista istuu sitkeässä, sillä kyllä meillä on tavaa osaamista. tarjolla töitä monien eri alojen tekijöille. Juhani: Aivan, rakennusmestarien muuntokoulutukseen saimJuha: Muotoilukoulutuksemme on muuttumassa tekniseen me juuri tilauksen Ely-keskukselta. Meri- ja metallialan muunsuuntaan, sieltäkin voi tulevaisuudessa löytyä sopivaa osaamista. tokoulutus on käynnissä.

8

talk | turkuamk.fi


Tapani: Jos sanotaan, ettei niitä laivoja enää kauan lisää t­ ilata, niin me uskomme kyllä vahvasti risteilyalan kasvun jatkumiseen. Alalla vallitseva tarve ei vielä pitkään aikaan ei ole tyydytetty; risteilyala on kasvanut tasaisesti noin neljä prosenttia vuosittain. Nyt tehdyt tilaukset eivät riitä edes tarvittaviin korvaus­investointeihin asiakkaille, eli toteutettavana on sekä alan kasvu että korvausinvestoinnit. Tomi: Autoteollisuudessa tilanne on samanlainen. Autoja valmistetaan joka vuosi edellistä enemmän. Toisaalta autoteollisuuden trendit, kuten mallimäärien kasvu ja ­t uotantosarjojen lyheneminen, sekä liikenteen teknologiamuutokset, kuten ­sähkö- ja robottiautot, merkitsevät valtavaa työmäärää kaikille autoteollisuuden toimijoille. Tapani: Jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa, meidän ­pitää tehdä sellaista, mitä muut eivät pysty tekemään; asiakasvuoro­ puhelu ja asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ovat avainasemas­ sa. Meillä ajetaan uudet ihmiset tekemään töitä asiakkaiden kanssa. Tämän päivän nuorilla kyky ymmärtää toista o­ sapuolta ja olla vuorovaikutuksessa vaikuttaa olevan hyvällä ­tasolla. Työskentelemme päivittäin asiakkaan kanssa, ja on opittava kohtaamaan vaativia tilanteita ja vaativia asiakkaita. Juhani: Jos tuotteen pitää olla maailman paras jotta kilpailussa pärjää, myös koulutuksemme pitää olla maailman parasta. Tämä on meille kova haaste, ja tämän takia olemme vahvistaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja sen yhteyttä opetukseen. Opiskelijat ja henkilökunta ovat yhdessä työelämäkumppanien kanssa kehittämässä sekä omia taitojaan että yrityksen toimintaa. Tomi: Juuri näin. Me pystymme kouluttamaan maailman parhaita autonrakentajia, mutta insinööreiltä odotamme osaamista, joka vahvistaa kilpailukykyämme. Me kilpailemme maailman suurimpien ja edistyksellisimpien yritysten kanssa. Siksi meillä täytyy olla myös maailman johtavaa osaamista useilta eri aloilta. Juha: Me emme enää kouluta ”perusinsinöörejä”, vaan u ­ udella tavalla ajattelevia ihmisiä. Käytössämme oleva innovaatiopeda­ gogiikka lisää vuorovaikutustaitoja, opiskelijoiden tehdessä tiivistä yhteistyötä projekteissa, tutkimuspajoissa ja työelämän kanssa. Juhani: Tässähän on selvä analogia: jos autotehtaalla tai telakalla tehdään työtä tiiviisti asiakkaan kanssa, meidän asiakkaam­ me kuten Valmet Automotive tai Meyer, on mukana päivittäisessä toiminnassamme. Tapani: Täytyy sanoa, että yhteistyö ammattikorkeakoulun

i

Julkaisuvinkit

Lataa maksuton e-julkaisu: loki.turkuamk.fi

Juhani Soini, vararehtori, Turun AMK:

Jos tuotteen pitää olla maailman paras jotta kilpailussa pärjää, myös koulutuksemme pitää olla maailman parasta. Tämän takia olemme vahvistaneet tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa. kanssa on ollut aina äärimmäisen hyvää: meitä on kuultu, olemme voineet vaikuttaa, ja olemme päässeet mukaan erilaisiin opiskelijatapahtumiin. Myös harjoittelujen ja o­ pinnäytetöiden osalta yhteistyö on molempia osapuolia aidosti hyödyttävää. Päättyneenä kesänä meillä oli yhteensä yli 100 kesäharjoittelijaa, ja opinnäyteyhteistyötä tehdään jatkuvasti. Juha: Meillähän oli vuonna 2016 suuren kansainvälisen CDIOkonferenssin yhteydessä opiskelijakilpailu, jonka case-­tehtävä tuli Meyerilta. Osallistujat ja tuomaristo kiittelivät tehtävää ­kovasti; se oli yksi hyvä esimerkki yhteistyöstä. Tapani: Aivan. Ehkä lopuksi voisi vielä muistuttaa, että kaikkein tärkeintä olisi monipuolisuus, ymmärrys siitä ettei ­telakka ole pelkästään hitsauspaja, vaan töitä ja tarvetta on kaikkien alojen insinööreille. Tomi: Sama pätee myös autotehtaaseen. Insinööritaustaisia ­henkilöitä on meillä yli 200 tuotannon, tuotantotekniikan ja tuotekehityksen asiantuntija- ja johtotehtävissä. • TEKSTI: SATU HAAPALA • KUVAT: JUHA SOPANEN, MEYER TURKU OY JA VALMET AUTOMOTIVE OY

JATKA KESKUSTELUA Talk-verkkolehden Tekniikka-teemassa talk.turkuamk.fi/tekniikka

• Jan-Hendrik Körber: Machine Technology Center Turku Ltd – Overview of maritime industries, related higher education and ­industrial-academic cooperation in Northern Germany (2017): German companies play an important role in Southwestern Finland’s maritime industries. The report identifies common development goals and opportunities for education-related cooperation between Finland and Germany. • Pekka Räisänen, Marko Piispa & Mikko Nykänen: Nesteytettyä maakaasua käyttävän meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästö­ lähteitä (2016): Nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö yleistyy meriliikenteessä, ja siitä syntyvien kasvihuonekaasujen merkitys kasvaa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan päästöjä nesteytetyn maakaasun tuotannon, kuljetusten, tankkauksen ja onnettomuuksien ­yhteydessä sekä laivamoottorien päästöjä ja niiden mittausta.

talk | turkuamk.fi

9


N Ä KÖ KU L M A

Lounais-Suomi tarvitsee erillistoimia ja rahoitusta Suomen teollisuuden tilauskanta kääntyi kasvuun vuonna 2016. Varsinais-Suomessa yritysten liikevaihdon kasvu on ollut muuta maata vahvempaa. Käänne selittyy vain osaksi kansainvälisen suhdannetilanteen parantumisella. Sen rinnalla on tapahtumassa selkeä rakenteellinen muutos.

Lounais-Suomeen Merkittävin yksittäinen selitys Lounais-Suomen voisi syntyä seuraavan näkymien äkilliseen muutokseen on laivanrakenviiden vuoden kuluessa nuksessa. Meriteollisuuden menestyksen takana on ennen kaikkea pitkän ajan kuluessa rakennettu korkealuokkainen osaaminen sekä siihen perustuva uudistumiskyky. Kasvunäkymät ovat parantuneet myös muilla aloilla maakunnan teknologiateollisuudessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus arvioi, että nykyisten kasvuodotusten toteutuessa LounaisSuomeen voisi syntyä seuraavan viiden vuoden kuluessa peräti 30 000 uutta työpaikkaa.

30 000 uutta työpaikkaa.

Kasvupotentiaalin hyödyntäminen on niin iso haaste, että siihen tarvitaan erillistoimia ja -rahoitusta. Onnistuminen edellyttää myös alueen omien ja kansallisten toimien yhdistämistä. Paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentaminen on elintärkeää Lounais-Suomen teknologiateollisuuden valmistautuessa globaalin kilpailun seuraavaan aaltoon. Nykyinen vahva tilauskanta antaa selkeän kasvun näkymän ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka. Tämän mahdollisuuden onnistunut hyödyntäminen voi parhaimmillaan luoda hyvän perustan menestymiselle myös pidemmällä aikavälillä. On varauduttava Aasian ja etenkin Kiinan suunnalta tulevaan kiristyvään kilpailuun sekä uusien teknologisten ratkaisujen massiiviseen läpimurtoon. Teknologiayritysten tutkimus- ja kehitystyön voimavarojen kasvattaminen liittyy kiinteästi koulutustarjonnan parantamiseen. Yritysten suurimmat haasteet eivät ole niinkään yksittäisten alojen vertikaaleissa, erikoistumisessa kapeaan huippuosaamiseen, vaan horisontaaleissa, joissa toteutetaan eri tieteiden tai teknologioiden rajat ylittäviä hankkeita. Sekin korostaa alueen oman teknologiaosaamisen kriittisen massan tärkeyttä. Lounais-Suomen ammattikorkeakouluille pitäisi mielestäni antaa mahdollisuus erityiskokeiluihin, joilla ne voisivat nykyistäkin paremmin tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita. Monialaisina yritysten yhteistyökumppaneina ammattikorkeakouluilla on siihen hyvät edellytykset.

10

talk | turkuamk.fi

Kirjoittaja Esko Aho on East Office of Finnish Industries Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja entinen pääministeri, joka selvitti työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen edistämisen toimintamallia.


Liisa Kairisto-Mertasella on todellinen näköalapaikka myynnin korkeakoulutukseen, sillä hän toimii Global Sales Science Instituten (GSSI) Advisory Committeen puheenjohtajana.

Insinöörit myyjiksi! Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen huumassakin pitäisi pohtia, millä eväillä hyvä kehitys ja maakunnan kilpailukyky turvataan jatkossa. Monen suulla on nostettu esiin myyntiosaaminen.

innikkäästi jo vuosien ajan on erityisesti insinöörien myynti osaamisen puolesta puhunut koulutusjohtaja Liisa Kairisto Mertanen. Hän itse on kauppatieteen tohtori, joka on väitellyt myynnistä, sekä puhunut ja kirjoittanut niin akateemi­ sissa kuin ei-akateemisissa yhteyksissä myyntiosaamisen tärkeydestä. – Suomen ongelmaksi kansainvälisessä kaupassa mainitaan usein keskittyminen teknisiin yksityiskohtiin ilman, että muistettaisiin korostaa asiakkaalle syntyvää arvoa. Tämä selittynee sillä, että osa insinöörikunnastamme on jo pitkään päätynyt puhtaasti myynnillisiin tehtäviin ilman sen alan koulutusta, toteaa Liisa Kairisto-Mertanen. Kairisto-Mertasella on todellinen näköalapaikka myynnin korkeakoulutukseen, sillä hän toimii Global Sales Science Instituten (GSSI) Advisory Committeen puheenjohtajana. GSSI on kansainvälinen myynnin tutkimuksen, myyntiosaamisen ja -korkeakoulutuksen verkosto.

Myynti on arvon tuottamista

Mitä myyntiosaaminen sitten tarkoittaa? Tuotteita tai palveluja tuputtavien kauppamiesten ja -naisten aika on ohi. Nyt myynnillä ymmärretään kykyä ymmärtää asiak-

kaan tarpeita ja löytää niihin ratkaisuja – joista syntyy asiakkaalle arvoa. Valmiuksien, kompetenssien, tasolla tämä tarkoittaa kuuntelu- ja viestintätaitoja sekä kansainvälisillä markkinoilla kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa, tuotteiden ja palveluiden tuntemuksen lisäksi.

Lisää insinöörejä, joilla myynti on hallussa

Insinööriosaamisen ja myynnin yhdistäminen ei ole pelkästään Suomen ongelma. Tekno­logiateollisuudessa ilmiö on ilmeisesti yleismaailmallinen. Eurooppalaisessa myyntiinsinöörien järjestö AASEssa (Academic Assosiation for Sales Engineering) on ­a rvioitu, että Euroopassa tarvittaisiin noin 10 000 myyntikoulutuksen ja -­kokemuksen saanutta insinööriä vuosittain. Järjestön jäsen­korkeakouluista valmistuu tällä haavaa vain alle 10 prosenttia tarpeesta. Telakka- ja autoteollisuudella menee läntisessä Suomessa lujaa, ja ne vetävät mukanaan muitakin aloja. Rakennusteollisuudessakin on pöhinää. Teknologiateollisuuden osaajatarpeen tai peräti osaajavajeen täyttämiseksi Turun AMK on päättänyt ­l isätä insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja. Koulutettavien insinöörien osaamisprofiilia ja koulutusta suunniteltaessa pitää ottaa

huomioon teollisuudenkin edustajien esille nostamat myyntitaidot. Tämä on noteerattu Turun AMK:ssa erityisesti tuotantotalouden koulutuksessa, jossa voi erikoistua myyntiin. Muillekin aloille on tavoitteena sisällyttää myynnin koulutusta.

Turun AMK:ssa erityisesti tuotantotalouden insinöörikoulutuksessa voi erikoistua myyntiin. Myynti on nostettu korokkeelle aina strategiaa myöten. Yksi sen neljästä kärkiteemasta on myyntityö osana t­ ulevaisuuden teknillistä innovaatiokorkeakoulua. Myynnin ja teknisen osaamisen liiton u ­ skotaan tuovan entistä paremmat edellytykset ­Varsinais-Suomelle menestyä jatkossakin. Eikä myyntitaitoja olla tuomassa pelkästään insinöörialoille. – Myynti- ja viestintätaitoja tarvitsevat kaikki, tähdentää Kairisto-Mertanen. • TEKSTI JA KUVA: MART TI KOMULAINEN

talk | turkuamk.fi

11


• TEKSTI: MARITA NUMMI-WIKSTRÖM, YRITYSVALMENTAJA, BUSINESSMENTOR, TURUN AMK • KUVAT: KAKOLA YHTIÖT SEKÄ MART TI KOMULAINEN

Kakolan häkki heilahtaa innovaattoreille Kakola Yhtiöt ja Turun AMK ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka tarjoaa opiskelijoille erilaisen oppimisympäristön. Yhteistyötä voidaan hyödyntää monialaisesti ja kansainvälisesti eri opinnoissa.

avoitteena on tuottaa lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan. Kakola Yhtiöt käyttää nuorten intoa ja innovatiivisuutta kehittäessään toimintaansa; samalla se tarjoaa nuorille aidon ympäristön hyödyntää osaamistaan sekä välitöntä palautetta asiantuntijoilta.

Monialaisesti innovaatioleirillä Suosituimpia yhteistyömuotoja ovat innovaatioleirit. Tapahtumille on muodostunut oma konseptinsa, jota voidaan hyödyntää myös yrityksille markkinoitavissa innovaatiotapahtumissa. Innovointia varten Kakolasta löytyvät sopivat tilat, j­otka poikkeavat normaalista työympäristöstä. Tilat ovat riittävän suuret opiskelijoiden monialaiselle yhteistyölle: mukaan saadaan AMK:n kaikki alat ratkomaan tulevaisuuden haasteita. Lisäksi varataan kuhunkin tilanteeseen ja toimeksiantoon sopivat työkalut. Innovointi on tiimioppista, jota ohjaavat ­kokeneet ja koulutetut valmentajat eri aloilta.

12

talk | turkuamk.fi

Yö suljetulla osastolla Miljöö on ajattelua avaava: karut sellit pitkän käytävän varrella ovat inspiroivia tiimityötiloja. Tapahtumia on helppo hallita, koska kaikki tapahtuu lähietäisyydellä ”suljetulla osastolla”. Häkkien ovet heilahtavat kiinni aina aktiivisen aivotyöskentelyn ajaksi, ja ulos pääsee vasta, kun tulokset on puristettu ulos sovitulla menetelmällä. Muu maailma jätetään taakse, keskitytään vain oleelliseen, ja pyritään tuloksiin aikapaineessa. Osa tapahtumista on ollut 24h-innovaatioita, jolloin Kakolassa myös yövytään. Tilaa on myös illanviettoon. Iltaohjelmina on toteutettu konsertteja ja rastikierroksia hurjimmissa selleissä. Yli yön -tapahtumissa vain muutama tunti käytetään lepäämiseen. Ratkaisuja kehitetään koko vuorokauden ajan, ja tulosten tarkastuspisteitä on niin yöllä kuin päivälläkin. Kun tulokset puretaan vuorokauden päästä, aina on syntynyt merkittäviä asioita.


Tutkimustulokset kaupallisiksi Kakolan ympäristöä käytettiin iScout-hankkeen järjes­tä­mässä Turun AMK:n tutkimusryhmien kaupallistamistapahtumassa huhtikuussa 2017. Tapahtumaan oli kerätty kolmen tutkimuksen tuloksia ja yksi Kakolan antama toimeksianto. Asiantutijat pyydettiin paikalle esittelemään toimeksiantonsa ja antamaan lisätietoa. Monialaiset opiskelijaryhmät kehittivät kaupallistamisideoita asiantuntijoiden alustusten ja eri menetelmien avulla. Pilottitapahtumasta saatiin rohkaisevia tuloksia, ja vastaavia tapahtumia tullaan järjestämään myös tulevaisuudessa.

Markkinointikampanjat

Opiskelijayhteistyötä

Turun AMK:n BisnesAkatemian opiskelijat ovat saaneet olla mukana myös Kakola Yhtiöiden asiakkaille suunnatuissa markkinointi- ja myyntikampanjoissa. Asuntojen esittelypäivät vetävät paikalle suuren määrän kiinnostuneita, potentiaalisia asiakkaita. Kakolan tiimi tarvitsee tällöin lisävoimaa kampanjoiden toteuttamiseen. Opiskelijaosuuskunnan yrittäjät ovat saaneet perehdytyksen ja koulutuksen tehtävään Kakolan asiantuntijoilta, ja toimineet mukana asuntojen markkinointi- ja myyntikampanjoissa.

talk | turkuamk.fi

13


Villit ideat jalostuvat Tapahtumissa on kehitetty Kakolan konseptia hyvinkin ennakko­luulottoman ajattelun kautta. Ajatuksen annetaan ­ensin lentää, ja seuraavilla kierroksilla otetaan kritiikki mukaan. ­Ideoita jalostetaan työkalujen avulla, ja lopuksi poimitaan käyttö­kelpoiset ideat liiketoiminnan suunnittelua varten. Ideat luovutetaan toimeksiantajalle, Kakola Yhtiöille, joka valitsee niistä parhaat suunnitelmiinsa. Yrityksen ­tarve astua ulos boksista toteutuu opiskelijoiden innovatiivisuuden ­avulla. Yrit­täjä toteaa usein: miksi en itse tullut ajatelleeksi tuota ja tuota. Tapahtumissa on kehitetty Kakolan konseptia monipuolisesti. Ideat liittyvät muun muassa asuntojen toimintaan ja tekniikkaan, yhteisiin tiloihin, ravintoloihin, piha-­a lueisiin, ­l iikunta- ja lastenpalveluihin, musiikkiin, kulkuvälineisiin, myymälöihin, elintarvikkeisiin, kulttuuriin ja taiteeseen, terveydenhoitoon, yhteistyöyrityksiin, markkinointivälineisiin, ­sosiaaliseen mediaan ja uudisrakennuksiin.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja keskustellaan projektityöskentelystä tai kehitetään toimeksiantoideaa yhdessä: • Asiakkuusvastaava Marianne Renvall, marianne.renvall@turkuamk.fi, p. 050 535 3104 • Kumppanuuspäällikkö Kirsti Virtanen, kirsti.virtanen@turkuamk.fi, p. 050 5985 681

14

talk | turkuamk.fi

Opiskelijoiden yrittäjyystapahtuma Turussa 1.2.2018 Turun AMK:n oppimisympäristö BisnesAkatemia toimii tapahtumajärjestäjänä, kun Turussa järjestetään avoin Global Student Entrepreneur Awards (GSEA) Suomenosakilpailu torstaina 1.2.2018. Suomenosakilpailun voittajat pääsevät aikanaan kisaamaan Euroopan-osakilpailuun. GSEA-tapahtuma on opiskelijayrittäjäkilpailu korkeakouluopiskelijoille. Kilpailuun saa osallistua opiskelija, jolla on ollut liiketoimintaa opiskelujen ohella vähintään kuusi kuukautta ja vähintään 500 USD liikevaihtoa vuodessa. Kilpailussa keskitytään enemmän yrittäjään, eikä niinkään liikeideaan.


-toimintatapaa juurrutetaan pelillä ja koulutuksella “Leanauksella” haetaan laatua ja tehokkuutta. Turun AMK tarjoaa keinoja Lean-ajattelun soveltamiseen pelisovelluksissa ja koulutuksissa.

Lean on ajattelutapa ja toimintakult tuuri, jolla sujuvoitetaan toimintaa muun muassa karsimalla turhaa. Se tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin tuotan­ to­­prosessin virtaviivaistamista ja tehostamista hukkaa vähentämällä – mikä ehkä Lean-­ ajatuksen syntyjuurilla autoteollisuuden piirissä saattoi olla päällimmäisenä. Perimmäisenä tarkoituksena on tuotteen tai palvelun parempi laatu ja asiakkaalle syntyvä arvo. – Lean ei ole itsetarkoitus. Sen tavoitteena on varmistaa, että yrityksen prosessit toimivat niin kuin pitää tuottaen arvoa asiakkaalle, kiteyttää koulutus- ja tutkimusvastaava Tero Reunanen. Hän on johtamisen ja Leanin asiantuntija, joka myös kouluttaa yrityksiä laatu- ja Lean-toimintatavoissa. Turun AMK:ssa kehitettiin pelisovel lus, jonka avulla demonstroidaan Lean-ajattelua sairaalaympäristössä. Vuoden 2016 lopulla valmistuneessa pelissä kohdataan erilaisia päivittäisessä asiakastyössä eteen tulevia tilanteita. Tilanteet v­ aihtelevat ilmoitustaulun siivoamisesta asiakaskohtaa­ misiin ja prosessikuvauksiin. Pelaaja saa ­jokaisesta pelikerrasta palautteen.

Peli voi olla hyvä keino aloittaa tutustuminen Lean-ajattelutapaan. Se on myös erittäin kustannustehokas tapa kouluttaa suuria ihmismääriä.

Turun AMK:ssa kehitettiin pelisovellus, jonka avulla demonstroidaan Lean-ajattelua sairaalaympäristössä. Pelisovellus oli monialainen projekti, joka syntyi Turun AMK:n Liiketoimintaosaaminen ja prosessien johtaminen -tutki­ musryhmän ja Turku Game Labin yhteistyönä. Tilaajana oli Varsinais-Suomen, ­Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Tuotantotalouden opiskelijat tekivät tarvekartoituksen ja pelin käsikirjoitusrungon. Pelisisältöjen kehitystyössä olivat mukana myös sosiaali- ja terveysalan ylemmän koulutuksen opiskelija ja opettaja. T ­ urku Game Labin pelikehittäjät tuottivat pelisovelluksen. Opiskelijoille peliprojekti toi ­kokemusta monialaisesta työskentelystä ja yhteistyöstä toimeksiantajan kanssa, sekä avasi näkymiä Leanin maailmaan.

Lean-ajattelutapaan kuuluu nykytilan teen kyseenalaistaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Lean saa käyttövoimansa luovuudesta, kyvystä tarkastella asioita uusista kulmista – fokuksessa asiakkaalle syntyvä arvo. Ympäristölliset tekijät ovat laatuajattelussa tärkeitä – niiden laiminlyönti kostautuu yrityksen maineessa. Lean-­fi losofiassa pyritään lyhytaikaisesta tarpeen täyttämisestä pitkäaikaisempaan arvon luontiin. Sen määrittämiseksi täytyy aluksi kartoittaa asia­k astarpeet. Siten Lean, laatu ja myyntityö tähtäävät kaikki samaan: asiakasarvon tuottamiseen laadukkailla prosesseilla. Leanin perusajatus on sama kaikkialla, mutta soveltaminen eroaa eri yhteyksissä ja yrityksissä. Siksi koulutus räätälöidään yrityskohtaisesti. Asiakkuusvastaava Sinikka Leinon mukaan koulutuksille on kovasti kysyntää. • TEKSTI: MART TI KOMUL AINEN • KUVA: TURUN AMK

Kiinnostuitko Lean-koulutuksesta? Ota yhteyttä asiakkuusvastaava Sinikka Leinoon, p. 050 598 5822 tai sinikka.leino@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

15


T채ll채 palstalla Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat tarjoavat visuaalisia yll채tyksi채.

16

talk | turkuamk.fi


LOREM IPSUM Curabitur eget urna nec eros aliquet luctus. Donec eleifend sem quis erat viverra, non vulputate enim vehicula. Nam non consequat odio, ac ullamcorper sem. Donec at molestie odio. Integer sed nisi et nibh fermentum facilisis ut quis diam. Cras commodo nibh quam, molestie pharetra eros pulvinar et. Nam in ex congue, tempor eros sed, dapibus ante. #talk/meriteollisuus

talk | turkuamk.fi

17


18

talk | turkuamk.fi


talk | turkuamk.fi

19


Terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista teknologian aloista.

20

talk | turkuamk.fi


Teknologiaa tutuksi

Turkulaiset korkeakoulut yhdessä Tekniikan päivien tapahtumajärjestäjinä

Teknologian saavutuksia ja sovelluksia yleistajuisesti, kiinnostavasti ja yllättävästikin esille tuova Tekniikan päivät Turussa on hieno osoitus turkulaiskorkeakoulujen toimivasta yhteistyöstä. Korkeakoulujen osaamiset ja vahvuudet täydentävät toisiaan. Myös opiskelijat ovat mukana tekemässä tapahtumaa. Turkulaiset korkeakoulut tekevät yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa, koulutuksessa, opiskelijamarkkinoinnissa, koulutusviennissä – ja myös tapahtumissa. Toista kertaa valta­ kunnallisten Tekniikan päivien Turun osatapahtuma järjestetään Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. – Tekniikan päivät järjestetään nyt toista kertaa kolmen korkeakoulun voimin. Yhteistyö on alusta saakka toiminut loistavasti. Yhteistyötä on kaikilla tasoilla: johdon tahto toteuttaa Tekniikan päivät, projektitiimin saumaton tekeminen ja opiskelijoiden työpanos, varsinkin tapahtuman toteutuksen osalta. Ilman kaikkien oppilaitosten työtä ei Tekniikan päivät olisi läheskään niin suuri ja mielenkiintoinen tapahtuma kuin mitä se on, suitsuttaa tapahtuman koordinaattori Mikael Nyberg Åbo Akademista.

talk | turkuamk.fi

21


Yhteistyöllä edistetään ymmärrystä tekniikasta sekä vuorovaikutusta laajan yleisön kanssa.

Tekniikan Päivät

4.11.2017 ICT-Cityssä, Joukahaisenkatu 3

Vuoden 2017 teemana terveysteknologia Taustaorganisaationa toimii Tekniikan Akatemia TAF, joka jakaa joka toinen vuosi Millennium-teknologiapalkinnon sekä järjestää muita teknologiatapahtumia ja nuorisoprojekteja. TAFin tavoitteena on t­ ehdä tunnetuksi ihmisten elämänlaatua paranta­ via innovaatioita, lisätä yhteistyötä sekä kannustaa nuoria tekniikan ja luonnon­ tieteiden pariin. Yhteistyö käynnistyi toissa vuonna, ­jolloin teemana oli ”Tiedon valossa”. Tuolloin tapahtuma keräsi pitkälti toistatuhatta kävijää ICT-talolle kuuntelemaan luentoja tekniikasta ja tiedon hyödyntämisestä sekä osallistumaan työpajoihin. Tänä vuonna pureudutaan terveys­ tekno­logiaan. Aihe on hyvin a­ jankohtainen, sillä terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista teknologian aloista. Monet terveyttä edistävistä sovelluksista ovat vielä ­kehittelyvaiheessa ja osa, kuten aktiivisuusrannekkeet, jo arkipäivää. Tulevaisuudessa teknologia tulee vah-

22

talk | turkuamk.fi

vemmin osaksi terveyttä, hoivaa ja hyvinvointia. Rinnan päälle asetettu kännykkä voi esimerkiksi Turun yliopiston tutkijoiden kehittämän sovelluksen avulla tunnistaa sydämen toimintahäiriöitä. Hoivarobotti taas voi viihdyttää, liikuttaa ja muistuttaa lääkkeistä.

Opiskelijat mukana

Tapahtumajärjestelyissä on mukana myös opiskelijoita eri aloilta. Esittelypisteillä on lähinnä tekniikan alan opiskelijoita, mutta muuhun toteutukseen, kuten somistuksiin ja ilmeen suunnitteluun on valjastettu muotoilun opiskelijoita. Ammattikorkeakoulun mukanaolo tuntuu luontevalta, koska se tarjoaa monipuolista tekniikan alan koulutusta ja osaamista. Yhteistyöllä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa on edistetty paitsi ymmärrystä tekniikasta, myös korkeakoulujen näkyvyyttä ja vuorovaikutusta laajan yleisön kanssa. • TEKSTI: MARTTI KOMULAINEN • KUVAT: TEKNIIKAN PÄIVÄT, MEDITAS OY SEKÄ MARTTI KOMULAINEN

Turun AMK:n opiskelijoita on mukana Meditaksen osastolla, jossa voit tavata myös Zora-hoivarobotin.


Pöydän ympärillä Tekniikan päivien toteutusta suunnittelemassa vastuuhenkilöt Åbo Akademista, Turun yliopistosta ja Tekniikan Akatemia TAFista.

Tekniikan Akatemia TAF aloitti toimintansa vuonna 2003 Suomen ­teknologiapalkintosäätiön nimellä. Vuonna 2005 nimi vaihtui Millennium-palkintosäätiöksi. Vuonna 2008 nimi vaihtui Tekniikan Akatemiaksi, ja säätiöön yhdistyivät Teknillisten Tieteiden ­Akatemia TTA ja Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland STV.2 TAF toimii ja vaikuttaa tekemällä tunnetuksi ihmisten elämänlaatua parantavia innovaatioita tarjoamalla neutraalin yhteistyöfoorumin elin­keinoelämälle, tiedeyhteisölle ja valtiollisille toimijoille kannustamalla nuoria tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Tekniikan Akatemian merkittävimpiä vahvuuksia on kolmikantainen yhteistyö elinkeinoelämän, ­ valtionhallinnon ja tiedeyhteisön välillä sekä kattava verkosto kaikilla kolmella alueella. Tekniikan Akatemia on kansainvälisten insinööri­ akatemioiden kattojärjestöjen CAETSin ja EuroCASEn jäsen ja tekee yhteistyötä Maailman talousfoorumin (WEF) kanssa.

talk | turkuamk.fi

23


Valastutkimusta meillä ja maailmalla Turun ammattikorkeakoululla on pitkä kokemus vedenlaadun ja vesieliöstön tutkimuksesta ja seurannoista. Olemme panostaneet erityisesti modernien automatisoitujen, jatkuvatoimisten seurantamenetelmien käyttöön ympäristön havainnoimisessa. Näitä menetelmiä voidaan soveltaa myös merinisäkkäiden tutkimuksessa.

erinisäkkäät ovat tärkeä osa meriemme eko systeemiä. Niillä on huippupetoina tärkeä rooli ravintoverkoissa, ja niiden määrä, yksi löiden kunto sekä lisääntymismenestys ovat käyttökelpoisia indikaattoreita myös meri ympäristön yleisestä tilasta. Osa lajeista, kuten Itämeren harmaahylje, pärjäävät tällä hetkellä varsin mainiosti, mutta monet muut lajit ovat nykyisin erittäin ahtaalla tai jopa sukupuuton partaalla ja vaativat meiltä tehokkaita toimia selviytyäkseen. Jotta suojelutoimia voidaan tehdä järkevästi ja kustannus­ tehokkaasti sovittaen ne yhteen ihmistoiminnan kanssa, mahdollisimman tarkka tieto tarkastelun alla olevien lajien esiintymisestä ja runsaudesta on ensisijaisen tärkeää.

24

talk | turkuamk.fi

Alueilla, joilla eläimiä on runsaasti, tutkimukseen käytetään useimmiten visuaalisia menetelmiä, kuten l­ injalaskentoja vesi- tai ilma-aluksista. Sen sijaan alueilla, joilla eläimiä on ­hyvin vähän, niitä on vaikea nähdä tai olosuhteet ovat muuten logistisesti hankalat, on pakko toimia muilla tavoin. Yksi ratkaisuista on passiivinen akustinen seuranta.

Äänet paljastavat merinisäkkäiden läsnäolon Valaat ääntelevät eri tarkoituksia varten, esimerkiksi y­ ksilöiden välisessä kommunikoinnissa äänillä on keskeinen rooli myös ­vedenalaisessa ympäristössä. Hammasvalaat, kuten delfiinit ja pyöriäiset, käyttävät lepakoiden tapaan ympäristönsä hahmottamiseen, liikkumiseen ja saalistamiseen korkeataajuuksisia ­k aikuluotausääniä, joita voidaan hyödyntää tutkimuksessa.


Pyöriäinen on yksi maailman pienimmistä valaslajeista, pituudeltaan vain noin 1,5 metriä ja painoltaan noin 50–60 kg. Se ei yleensä ole kovin kiinnostunut ihmisistä ja useimmiten välttelee aluksia. Tämä yksilö kuitenkin vietti pitkiä aikoja pinnalla veneemme lähellä ja osallistui aktiivisesti veneestä lasketulla hydrofonisarjalla tehtyyn aineistonkeruuseemme täyttämällä kovalevyt kaikuluotausäänillään.

Tuoreimmat havainnot vahvistavat näkemystä, että Itämeren pyöriäiskannan esiintymisalue ulottuu myös Suomen vesille.

Vesitekniikan tutkimusryhmä • vetäjänä toimii koulutus- ja tutkimusvastaava Piia Leskinen • vankka kokemus vesiensuojeluun, merelliseen ympäristöön ja jätevesien käsittelyyn liittyen • toteuttaa erityisesti vesiympäristön ja -eliöstön suojeluun ja seurantaan, veden laadun seurantaan ja vesistöjen kunnostukseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita • vastaa vesitekniikan opetuksen järjestämisestä Turun AMK:ssa • ryhmä on myös suunnitellut ja rakennuttanut lukuisia vesiensuojelukohteita Lounais-Suomessa • Turun AMK:ssa toimii yli 30 tutkimusryhmää, lue lisää tutkimusryhmistämme: turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

25


Eläinten lähettämiä ääniä voidaan tallentaa vedenalaisilla seurantalaitteilla, hydrofoneilla. Kerättävän aineiston perusteella pystytään arvioimaan esiintymisen lisäksi eläimien suhteellista runsautta, ja monissa tapauksissa äänien perusteella voidaan myös havainnoida niiden käyttäytymistä. Jatkuvatoimisen seurannan etu ihmissilmillä tehtävään visuaaliseen tarkkailuun verrattuna on se, että sen onnistuminen ei ole juurikaan riippuvainen esimerkiksi havainnoijan taidoista, sääolosuhteista tai vuorokauden ajasta. Laitteet voidaan sijoittaa tekemään havainnointia yhtäjaksoisesti jopa kuukausien ajaksi.

Valaita liikkuu myös Suomen vesillä

Julkaisuvinkki

Lataa maksuton e-julkaisu: http://bit.ly/ pyoriainen_ suomessa

26

SAMBAH-hankkeen kansainvälisen yhteistyöverkoston myötä toiminta on laajentunut myös ulkomaille ja kansainvälisiin asian­t untijatehtäviin. Tutkimusryhmämme väkeä on osallistunut hankkeisiin muun muassa Islannissa ja Sri Lankassa. Itämereen verrattuna nämä kohteet ovat meille tervetullutta vaihtelua työtehtäviin, koska tutkimuksen kohteena olevia eläimiä pääsee myös omin silmin näkemään! Tuorein konkreettinen tutkimusyhteistyökuvio sijoittuu Islannin pohjoisrannikolle. NordForskilta rahoituksen saanut ARCPATH-hanke (Arctic Climate Predictions: Pathways to Resilient, ­Sustainable Societies) käynnistyi ­v iime vuonna. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niiden ennustettavuutta arktisilla alueilla tutkivan monitieteellisen hankkeen yhtenä osana on pitkäaikaisen ­yhteistyökumppanimme University of ­Icelandin koordinoima merinisäkkäiden liikkeisiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin keskittyvä työpaketti. Työpaketissa tutkitaan pienten hammasvalaiden (tutkimusalueella pyöriäinen ja valkokuonodelfiini) alueellista ja ajallista esiintymistä, ­elinympäristön käyttöä ja lajien keskinäisiä vuorovaikutuksia. Tutkimuksen ­a ineistonkeruu Pohjois-Islannissa saatiin käyntiin v­ iime elokuussa. Kahden vuonon pohjaan on nyt ankkuroituna yhteensä 18 tutkimuslaitetta, jotka tallentavat ­jatkuvatoimisesti pyöriäisten ja valkokuonodelfiinien kaikuluotausääniä. Seuran­ ta jatkuu vähintään vuoden ajan, ja tarkempia tuloksia on ­saatavilla vuoden 2020 aikana. Tutkimusta on suunnitteilla myös Itämeren eteläisiin norpp­k antoihin liittyen. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus käynnistää Itämeren pyöriäispopulaation seuraavan kantaarviohankkeen (SAMBAH II) valmistelutyö. Eli työtä riittää, mutta onneksi siitä myös nauttii.

Delfiinit ja pyöriäiset käyttävät lepakoiden tapaan liikkumiseen ja saalistamiseen korkeataajuuksisia kaikuluotausääniä, joita voidaan hyödyntää tutkimuksessa.

Turun ammattikorkeakoulussa meri­nisäkkäiden tutkimus alkoi v­ uonna 2008, kun EU-valtioiden yhteiseen ­ponnistukseen Itämeren ­pyöriäiskannan kartoittamiseksi haettiin s­ opivaa toteuttajatahoa Suomesta. Tutkimushanke SAMBAH (Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise) sai rahoituksen EU:n LIFE+ -ohjelmasta ja se toteutettiin vuosina 2010–2015. Hankkeessa kartoitettiin Itämeren pääaltaan pyöriäiskannan levinneisyys eri vuodenaikoina ja tehtiin ensimmäinen luotettava arvio kannan koosta. Päämenetelmänä käytettiin akustista seurantaa, jossa Itämeren alueelle asennettiin kahdeksi vuodeksi 300 pyöriäisten kaikuluotausääniä tallentavaa hydrofonia. Hankkeen tuloksena pyöriäisen esiintymisestä saatiin tarkempi kuva, ja Itämeren pääaltaan kannan kooksi arvioitiin noin 500 yksilöä. Seuranta paljasti pyöriäisten säännöllisen esiintymisen myös Suomen lounaisella avomerialueella erityisesti ­talviaikaan. Akustista seurantaa on nyt jatkettu tällä alueella ympäristöministeriön ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksi­ annosta. Myös tuoreimmat havainnot vahvistavat ­näkemystä, että Itämeren kannan esiintymisalue ulottuu myös S ­ uomen ­vesille. Aiemmin esiintymistieto oli satunnaisten yleisö­ havaintojen varassa. Luotettavaksi arvioituja havaintoja tehdään vuosittain muutamia, ja niiden perusteella pyöriäisiä esiintyy ­lähempänä rannikkoa vain satunnaisesti.

i

Toiminta laajenee Itämereltä maailmalle

• KUVAT: OLLI LOISA, JUSSI LAAKSONLAITA

Kirjoittaja, projektipäällikkö Olli Loisa on mukana Turun AMK:n vesitekniikan tutkimusryhmässä.

Pyöriäinen Suomessa – päivitetty ehdotus toimenpiteistä pyöriäisen suojelemiseksi Suomessa toim. Olli Loisa, julkaisija Ympäristöministeriö (2016). Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Se oli vielä suhteellisen yleinen koko Itämeren alueella 1900-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen kanta romahti. Ympäristöministeriö asetti 2014 työryhmän päivittämään edellisen, vuonna 2006 julkaistun toimenpideehdotuksen pyöriäisen suojelua edistävien toimien toteuttamisesta Suomessa. Tässä julkaisussa päivitetään nykytietämys pyöriäisestä Itämerellä ja lähialueella, lajia koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset sekä esitetään niiden perusteella toimenpiteitä, joilla Itämeren pyöriäisen suojelua Suomessa voidaan edistää ja tehostaa.

talk | turkuamk.fi


Húsavíkin pieni, vain reilun 2000 asukkaan kalastajakylä Koillis-Islannissa elää nykyisin pääosin valasturismista. Puiset laivat, joista osa on vanhoja valaanpyyntialuksia, ja uudenaikaiset nopeat RIB-veneet vievät tuhansia turisteja Skjálfandinlahdelle katsomaan siellä runsaslukuisena esiintyviä ryhä-, lahti- ja sinivalaita. Samassa kylässä toimii myös University of Icelandin tutkimusasema, josta käsin myös tutkijat ja opiskelijat suuntaavat merelle valaiden perään.

Joskus tutkimusretken pienempien valaiden perässä keskeyttävät matkalle osuvat ­ryhävalaat. Nämä merten jättiläiset voivat kasvaa jopa 18 metrin mittaisiksi ja painaa yli 40 tonnia. Ryhävalaiden pyrstön alapinnalla on yksilölliset kuviot, joiden ­perusteella eri yksilöt voidaan tunnistaa. Valaan sukeltaessa pyrstön alapinta kuvataan ja kuvat tallennetaan kansainvälisiin kuvakirjastoihin (ns. PhotoID-menetelmä). Tämä auttaa tutkijoita mm. eläinten liikkeiden ja perhesuhteiden ­hahmottamisessa. Pohjois-Islannissa kesällä tavattuja ryhävalaita on kuvattu myös tuhansia kilo­ metrejä etelämpänä olevilla lisääntymisalueillaan Karibianmerellä ja Kap Verdellä.

Kun liikutaan kovissa keleissä talvisella Itämeren ulapalla, pitää aluksen ja varusteiden olla siihen sopivia. Kenttämestari Heidi Nurminen on nostanut pyöriäishydrofonin Länsi-Suomen Merivartioston ulkovartiolaiva Uiskon merivartiomiesten avustuksella Ahvenanmaan eteläpuoliselta avomerialueelta.

talk | turkuamk.fi

27


Työnantajakin hyötyy opinnoista!

Haluatko edetä urallasi?

Opinnäytetyö tehdään usein omalle työpaikalle ja myös opintojaksojen tehtävät liittyvät oman työn/työyhteisön kehittämiseen.

Chat

Koulutus on maksutonta!

Opiskele Master-tasoinen ylempi AMK-tutkinto (YAMK)

AMK-tutkinto 3,5–4,5 vuotta 210–270 opintopistettä

Opiskele joustavasti työn ohessa

Onnea, sait opiskelupaikan!

Koulutuksen voi suorittaa työn ohessa, ja myös muualta Suomesta, sillä lähiopetusta on vain pari päivää kuukaudessa.

Työelämässä vähintään 3 vuotta

Kiertotie YAMK-opintoihin avoimen AMK:n kautta Kun olet suorittanut riittävän määrän opintopisteitä avoimessa AMK:ssa, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen AMK:n väylän kautta. Opinnot avoimessa AMK:ssa voit aloittaa milloin vain. Opiskelu avoimessa AMK:ssa on maksullista.

talk | turkuamk.fi

Lähiopetus 2 pv/kk

Itseopiskelua verkko-opiskelua, ryhmätöitä, luentoja jne.

YAMK-tutkinto 1,5–2,5 vuotta

HUOM! Tutkimusryhmäopintoihin on jatkuva haku.

60–90 opintopistettä

HAKU

28

Skype

opintopolku.fi Hae Opintopolku.fi-palvelussa. Hakuun kuuluu usein myös ennakkotehtävä ja/tai valintakoe. Haku kevään tai syksyn yhteishaussa: • kevät 14.–28.3., opiskelu alkaa elo-syyskuussa • syksy 5.–19.9., opiskelu alkaa tammikuussa.


Monen opiskelijan mielestä paras hyöty on verkostoituminen muiden opiskelijoiden kanssa.

YAMK-tutkinto antaa saman pätevyyden julkiseen virkaan kuin yliopiston maisteritutkinto. Sara

Alkuun 3 vuoden työkokemusvaatimus harmitti, mutta opiskelujen aikana huomasi, että se on tässä tutkinnossa parasta. Verrattuna AMK-opiskeluun, opinnoista saa paljon enemmän irti, kun taustalla on työkokemusta ja ymmärrys työelämän ja erilaisten organisaatioiden toiminnasta.”

OMA URA!

Mervi

Projektijohtamisen opinnot ovat positiivisella tavalla tarjoilleet uutta tietoa ja näkökulmia projektimaailmaan.”

Juha

Antoisinta opinnoissa olivat opiskelukavereista muodostunut verkosto sekä opinnäytetyö, joka tehtiin kehittämishankkeena omalle työpaikalle.”

Nina

Kliinisen asiantuntijan opinnot ovat avanneet uusia ovia organisaatiossamme. Näen koulutuksen mukanaan tuoman ammatillisen kasvun kokonaisvaltaisena oppimisena ja ammatillisen osaamisen laaja-alaisena syventämisenä.”

Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK)

Kulttuurialan (ylempi AMK)

Voit valita painotuksen: kliininen asiantuntijuus, kuntoutus, sosiaaliala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, terveyden edistäminen

Media- ja kulttuuriyrittäjyys

Taiteen uudet kontekstit

Terveysteknologia

Insinööri (ylempi AMK)

Kemiantekniikka ja bioteknologia

Tradenomi (ylempi AMK)/ Master of Business Administration

Projektijohtaminen

Business Management

Tekniikka (voit suuntautua meritekniikkaan, myyntiin, rakentamiseen tai ympäristöteknologiaan)

Leadership and Service Design

Liiketoiminnan kehittäminen

Teknologiaosaamisen johtaminen

Professional Sales Management

Terveysteknologia

Projektijohtaminen

Tutkimusryhmäopinnot

Tutkimusryhmäopinnot

talk | turkuamk.fi

29


Vierailuja ja koulutuksia ulkomaalaisille opettajille – Suomessa ja kohdemaissa – sekä innovaatiopedagogiikan mukaan toteutettuja intensiivikursseja kansainvälisille opiskelijaryhmille. Turun AMK:ssa kehitetty käytännönläheinen ja innovaatio-valmiuksia lisäävä oppimisote herättää Suomen rajojen ulkopuolellakin laajaa kiinnostusta. Asia on nyt noteerattu myös EU:n korkeakoulutusta linjaavissa selvityksissä.

Turun AMK:n oppimiskäsitykset herättävät laajaa kiinnostusta maailmalla

V

iestintätaidot, monialaisissa tiimeissä työsken tely, inspiroivat oppimisympäristöt, opetuksen kytkeminen työelämän tapausesimerkkeihin – kaikki nämä tuntuvat järkeenkäyviltä ja paran tavat valmiuksia hypätä työelämään ja tuottaa innovaatioita. Oppiminen on menossa oppijan omaa aktiivista roolia ja käytännönläheisyyttä korostavaan suuntaan laajasti, peruskoulusta korkeakouluasteelle. Turun AMK on lanseerannut innovaatiopedagogiikan – tuttavallisemmin Innopedan, joka on samalla tuotemerkki, jonka alla konseptia myydään.

Mikä tekee Turun AMK:n innovaatiopedagogiikasta erityisen? Turun AMK:n strategiaan on kirjattu jo vuosien ajan inno­ vaatiopedagogiikan mukaisia painotuksia. Olemme ­toimineet ainakin korkeakoulusektorilla edelläkävijöinä käytännön­ läheisessä monialaisuutta ja innovaatiovalmiuksia korostavassa pedago­giikassa.

Singaporelaiset kiertotalouskurssilla Mitä tapahtuu käytetyille vaipoille ja mitä jätejakeita niihin sisäl­ tyy? Muun muassa tätä pohtivat alkusyksystä Turussa vierailleet,

30

talk | turkuamk.fi

eri alojen opiskelijat Singaporesta. Opiskelijaryhmä sai kierto­ talouskylvyn innovaatiopedagogiikan keinoin toteutetulla kurssilla. – Avaimet käteen -periaatteella Ngee Ann Polytechnicille tehtävä kahden viikon intensiivivalmennus lähti liikkeelle rehtori Vesa Taatilan keskusteluista Ngee Annin rehtorin kanssa, minkä jälkeen ryhmä opettajia vieraili Turussa. Laadimme konseptin innovaatiopedagogiikan ja kiertotalouden yhdistelmästä. Saimme vakuutettua asiakkaan, ja keväällä solmimme sopimuksen, kuvailee kehitystä Harri Lappalainen, joka on vienyt vuosien ajan innovaatiopedagogiikkaa eri maihin. Tänä vuonna hän on aiheen tiimoilta vieraillut jo Indonesiassa, Etiopiassa, Vietnamissa ja monissa Euroopan maissa. Runsaan viikon ajan opiskelijat tutustuivat kiertotalou­ teen eri kulmista, kuten kestävään ruokajärjestelmään sekä liikkumiseen. Ja kävivät jopa mustikkametsässä tutustumassa metsän antimiin ja suomalaisiin jokamiehenoikeuksiin. – Opiskelijat olivat hyvin aktiivisia ja valmiita käytännönläheiseen, omaa aktiivisuutta korostavaan opiskeluun, kiittelee kurssin vetäjä, koulutus- ja tutkimusvastaava Piia Nurmi. Käytännönläheinen, ”real-world” -oppimistapa vakuutti myös Ngee Ann Polytehchnic -korkeakoulun opiskelijapalveluiden johtaja Sylvia Lerin, joka totesi runsaan viikon kurssin täyttäneen erinomaisesti heidän odotuksensa.


Työmme noteerattiin EU:n uudessa korkeakoulutuksen kattoagendassa.

SINGAPORE

20

TURKU

2017 Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila keskustelee Ngee Ann Polytechnicin rehtori kanssa. Ajatus yhteistyöstä syntyy.

Ngee Ann Polytechnicin opettajaryhmä vierailee Turun AMK:ssa.

Turun AMK laatii konseptin innovaatiopedagogiikan ja kiertotalouden yhdistelmästä.

Polytechnicin tavoitteena on muutoinkin edistää opiskelijoiden poikkialaista ja innovatiivistä ajattelua sekä tarjota kokemuksia ulkomailta OMF- eli Overseas Merit Fellowship -ohjelman kautta. Tänä vuonna 300 hakijasta valikoitui 40, joista 20 tuli Turkuun. Ryhmätöiden, luentojen ja vierailujen lisäksi opiskelijoiden innovaatiovalmiuksia mitattiin Turun AMK:n kehittämällä mittaustyökalulla.

Keväällä Ngee Ann Polytechnic ja Turun AMK solmivat yhteistyösopimuksen.

20 opiskelijan ryhmälle kiertotalousintensiivivalmennus Suomessa.

Opettajat Innopeda-koulutuksessa Kaikkiaan 24 korkeakouluopettajaa Armeniasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä ja Kazakstanista sai syyskuussa osana laajempaa EU Erasmus+ - InnoCENS-hanketta intensiivikurssilla annoksen innovaatiopedagogiikkaa. Opettajat hakivat eväitä oman koulutusjärjestelmänsä uudistamiseen. Samantyyppistä opetushenkilöstön koulutusyhteistyötä on tehty useiden maiden kanssa, muun muassa Indonesiassa ja Puolassa.

talk | turkuamk.fi

31


Paras vaikuttavuus saavutetaan, jos kohdemaan opettajat levittävät edelleen saamaansa oppia muille. Tähän on päästy Brasiliassa, jossa Caxias do Sulin yliopiston kouluttajat toimivat Turun AMK:n lisenssillä. He tarjoavat innovaatiopedagogiikka-koulutuksia Brasiliassa saatuaan ensin ”Training of trainees” -koulutuksen Turun AMK:ssa. – Brasiliassa innovaatiopedagogiikka on otettu vastaan ­innostuneesti, ja ensimmäisiin koulutuksiin osallistui koko yliopiston ylin johto. Uudenlainen lähtökohta opetukseen on tuonut yliopistoon kokonaan uusia monialaisia opetusmoduuleja ja yrittäjyysopintoja. Myös opiskelijoiden innovaatiovalmiudet ovat kohentuneet kehittämämme innovaatiobarometri-työkalun avulla tehtyjen mittausten valossa, kuvailee innovaatiopedagogiikan kehitystyössä alusta saakka keskeisesti vaikuttanut koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen.

EU kiinnostui arvioinnista

Merkittävä tunnustus tuli hiljattain EU:n suunnasta. Turun AMK:n innovaatiopedagogiikka on mainittu EU:n korkeakoulutusta linjaavassa ”A renewed EU agenda for higher education” -työdokumentissa lupaavana esimerkkinä innovaatiovalmiuksien lisäämiseen tähtäävästä oppimismenetelmästä ja tähän liittyvästä innovaatiokompetenssien arvioimisesta. – EU-komissio kiinnostui meistä voimakkaammin reilu vuosi sitten. Syynä oli erityisesti pitkäjänteinen työmme innovaatiokompetenssien määrittelyn ja arvioinnin parissa.

32

talk | turkuamk.fi

– Järjestimme minun ja Liisa Kairisto-Mertasen johdolla vuoden aikana useita kansainvälisiä kehittämistyöpajoja yhdessä EU-komission kanssa ja konsultoimme heitä teemaan liittyen. Oli mukavaa huomata, että työmme noteerattiin lopulta myös EU:n uuden korkeakoulutuksen kattoagendan dokumenteissa, Harri Lappalainen toteaa tyytyväisenä.

Verkko-opetuksessa mittavat vientimahdollisuudet Innovaatiopedagogiikan viemisessä muihin oppilaitoksiin maailmalla on saatu tie avattua. Aina kärkenä koulutusviennissä ei ole innovaatiopedagogiikka. Turussa tarjotaan myös tutkintokoulutusta, esimerkkinä kiinalaisille sairaanhoitajille tarjottava, EU-pätevyyden antava koulutus. Koulutusviennin kohdealueiden kärjessä ovat Kiina ja Aasia ylipäätään sekä Brasilia. Myös Lähi-Idän maat, kuten Oman ja Saudi-Arabia, ovat potentiaalisia, ja siellä suunnalla käydäänkin neuvotteluja. – Jatkossa verkko-opetuksen laajentamisessa ovat suuret mahdollisuudet, ja näitä on meiltä kyseltykin, kertoo kumppanuuspäällikkö Kirsti Virtanen. • TEKSTI: MARTTI KOMULAINEN • KUVAT: MARTTI KOMULAINEN, SHUTTERSTOCK

Lue lisää: turkuamk.fi/innovaatiopedagogiikka


Opiskelijoiden innovaatiovalmiuksia mitattiin kehittämällämme mittaustyökalulla.

Julkaisuvinkit Tutustu innovaatiopedagogiikkajulkaisuihimme! Turun ammattikorkeakoulun raportteja 139. 109 s., 2012 Toim. Martti Komulainen, Taru Konst & Meiju Keinänen

Uudistuva korkeakoulu Esimerkkejä innovaatiopedagogiikan soveltamisesta opetuksessa ja korkeakoulun toiminnassa.

Innovaatiopedagogiikka tuottaa innovaatiovalmiuksia

Innovaatiopedagogiikka on Turun AMK:n oppimisen toiminta- ja ajattelutapa. Se on oppimista yhdessä, monimuotoisesti, monialaisesti, ongelma- ja työelämälähtöisesti. Innovaatiopedagogiikka yhdistää opiskelua, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä työelämää. Se tarjoaa keinoja kehittää työelämä- ja innovaatiovalmiuksia. Innovaatiopedagogiikka rakentuu • oppijan omaa aktiivisuutta kannustaville oppimisen menetelmille, joissa yhdistyvät monialaisuus, työelämälähtöisyys ja kansainvälisyys sekä yrittäjämäinen, kokeilunhaluinen ajattelu • innovaatiokompetenssien eli työelämässä menestymiseen tarvittavien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymiselle. Innovaatiopedagogiikka on läpileikkaava toimintatapa toteuttaa opetusta Turun AMK:ssa. Sitä sovelletaan eri tavoin. Esimerkiksi BisnesAkatemiassa opitaan yritystoimeksiantojen kautta niin, että opettajat toimivat valmentajan roolissa, ­mutta toimeksiannot etenevät opiskelijavetoisesti. Projektipaja-menetelmä korostaa monialaisuutta. S ­ iinä aloittavat opiskelijat ohjataan monialaisiin ryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat toimeksiannon eri alojen opis­ kelijoiden kanssa yhteistyössä, vanhempien opiskelijoiden toimiessa ohjaajina. Myös erilaiset lyhytkestoisemmat innovaatioleirit ovat tapoja toteuttaa innovaatiopedagogiikkaa toimeksiantojen kautta ja tarjoavat yrityksille myös uusia ideoita toimintansa kehittämiseen. Turun AMK tarjoaa Innopeda-tuotemerkin alla innovaatiopedagogiikan ohjausta, konsultointia ja toimintamalleja sekä oppilaitoksille että yrityksille.

Työelämän tarpeet ja työelämässä vaadittava osaaminen muuttuvat. Asiaosaamisen lisäksi tarvitaan asiakaslähtöistä ajattelua, luovuutta, yhteistyötaitoja sekä erilaisuuden ja epävarmuuden sietokykyä. Turun AMK:n kehittämä innovaatiopedagogiikka vastaa ajan muutospaineisiin ja kehittää opetusta niiden lähtökohdista. Julkaisussa esitellään esimerkkejä innovaatio­ pedagogiikan soveltamisesta eri oppimistilanteisiin ja muihin korkeakoulun toimintoihin, kuten tilasuunnitteluun ja kehitys­ keskusteluihin. • Lataa ilmainen e-julkaisu: loki.turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulun raportteja 139. 109 s., 2012 Toim. Harri Lappalainen, Anttoni Lehto & Taru Penttilä

Yrittäjyyden jäljillä, työelämän poluilla Innovaatiopedagogiikka ja yrittäjyys Turun ammattikorkeakoulussa Julkaisu on suunnattu erityisesti niiden yritysten ja muiden työyhteisöjen edustajille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa toimintaansa. Se tarjoaa käytännönläheisiä esimerkkejä eri Turun ammattikorkeakoulun tulos­ alueilla toteutuvasta yritysyhteistyöstä. Turun AMK:n innovaatiopedagogiikassa lähdetään siitä, että innovaatio on sellaista osaamisen kehittämistä, joka johtaa työelämässä hyödynnettävään kestävään ideaan, osaamiseen tai muuhun käytäntöön. Innovaatiopedagogiikan mukaan innovatiivinen ammattitaito on alasta riippumatonta. • Lataa ilmainen e-julkaisu tai tilaa painettu julkaisu (hinta 23 €): loki.turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

33


Esimiesten yhteistyötaidot korostuvat kaikilla aloilla

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on havaittu, että uusi toimitusjohtaja tuo mukanaan myös uudenlaisia toimintatapoja.

34

talk | turkuamk.fi


ohtamiskulttuurin muutos vaikuttaa suuresti etenkin esimiestyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallintopäällikkö Henje Hyppänen-Joutsa päätti tilata esimieskoulutusta Turun AMK:n työelämäpal veluilta. Koulutuksen tarjoajan valintaan vaikutti rat kaisevasti koulutuksen räätälöintimahdollisuus. – Meille on todella tärkeää se, että koulutussisältö saadaan muokattua organisaatiollemme sopivaksi. Arvoa on myös sillä, että koulutuksessa kuullusta ja opitusta päästään keskustelemaan heti organisaatiomme esimiesten kesken. Näin vältetään mahdolliset kuulopuheet ja tulkintavirheet, Hyppänen-Joutsa kertoo.

Koulutussisällöt joustavat tarpeiden mukaan

sisältöä muutetaan tarpeiden mukaan. – Esimerkiksi kuntoutuksen ja keittiöpuolen tarpeet eroavat suurestikin toisistaan. Toisella puolen taloa tarvitaan täsmäratkaisuja käytännön kysymyksiin, kun taas toisaalla kysymykset voivat olla laveampia. Räätälöity koulutusmalli ja koulutuksen tilaajalle tarjottu henkilökohtainen palvelu vaikuttavat koulutusten onnistumiseen, Hyppänen-Joutsa toteaa.

Taitoja moniammatillisten verkostojen luomiseen

Hallintopäälliköllä on näköalapaikka henkilöstön osaamistarpeisiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Työympäristöissä tapahtuva muutos on jatHallintopäällikkö kuvaa, ja siksi henkilöstön kehittämiseen Henje Hyppänen-Joutsa, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys: – Meillä on kehittämistarpeita muun muassa projektiosaamisen ja -johtamisen parissa. Verkostoituminen on toinen iso teema. Verkostoitumis- ja yhteistyötaitojen uskon korostuvan kaikilla aloilla. Harva enää toimii vain oman organisaation sisäisissä ympyröissä. Työntekijät tarvitsevat jatkossa yhä parempia taitoja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen, visioi Hyppänen-Joutsa.

Muutos on jatkuvaa, ja henkilöstön kehittämiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä koulutukset on fasilitoitu eri aihekokonaisuuksien alle. Keväällä 2017 koulutuksissa pureuduttiin juridisiin kysymyksiin, syksyn ja tulevan kevään koulutussisällöissä painotetaan itsensä johtamista, esimiesroolia sekä strategian ja toimintasuunnitelman jalkauttamista. Palaute viime kevään koulutuksesta on ollut todella hyvää. – Kouluttaja on kaikissa koulutuksissa sama. Jatkuvuus tuo mukanaan monia etuja. Kouluttaja oppii tuntemaan meidän organisaatiomme toimintatavat ja osaa antaa osallistujille yksilöllistä valmennusta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on monialainen työyhteisö. Kuntoutus- ja sote-palveluja sekä matkailu- ja ravitsemusalan palveluja tarjoavan yhdistyksen henkilöstön tarpeet vaihtelevat, ja tämä heijastuu myös esimiestyöhön. Turun AMK:n räätälöidyissä esimieskoulutuksissa voidaankin pureutua oleellisiin kysymyksiin. Joustavaksi suunniteltua koulutus­

Kohti uusia koulutuksia

Turun AMK:n työelämäpalvelut saavat ­asiakkaalta kiitosta. – Suosittelen Turun ammattikorkeakoulun esimieskoulutuksia myös muille organisaatioille. Työelämäpalveluiden nettisivujen slogan ´Teemme yhdessä´ on toteutunut erinomaisesti. Hyvässä yhteistyössä jatketaan myös kohti ensi kevään koulutuskokonaisuuksia, kiittelee hallintopäällikkö Henje Hyppänen-Joutsa. • TEKSTI: AINO AL A S TALO • KUVA: SHUT TERS TOCK

Tutustu Turun AMK:n työelämäpalvelujen koulutus- ja palveluratkaisuihin: turkuamk.fi/tyoelamapalvelut

talk | turkuamk.fi

35


INTOHIMONI Tällä palstalla esittelemme Turun AMK:ssa työskenteleviä ihmisiä, jotka suhtautuvat sekä harrastuksiinsa että työhönsä intohimoisesti. Tunnetko tällaisen henkilön? Kerro meillekin: viestinta@turkuamk.fi

Juoksemalla positiivista energiaa Pitkän linjan terveydenhuoltoalan ammattilainen Anne Isotalo aloittaa vuoden 2018 alusta Terveys ja hyvinvointi -sektorilla koulutusjohtajan tehtävät. Tuleva koulutusjohtaja pitää kuntoa yllä juoksemalla. Yksinjuoksijaksi itsensä mieltänyt Isotalo on huomannut nauttivansa porukassa juoksemisesta.

A

nne Isotalo kertoo juoksemisen olevan tärkeää, sillä hän on fyy sinen ihminen, joka juoksemalla purkaa paineita ja saa siitä posi tiivista energiaa. Hän toteaa hymähtäen, että monta asiaa on lenkillä ratkennut, ei riitä 10 tai 100 juttua. – Luulin olevani yksinjuoksija, mutta aloitettuani Vauhtisammakoiden juoksukoulussa huomasin ryhmässä juoksemisen olevan hyvä kokemus. Vauhtisammakoiden vetäjät ovat loistavia tsemppareita. Siellä kun rupattelee jonkun kanssa tai kun on oikein rankka treeni, ei todellakaan mieti työasioita, hän naurahtaa. – Positiivista porukassa juoksemisessa on se, kun on ollut raskas päivä ja on väsynyt

36

talk | turkuamk.fi

tai jokin painaa, niin juttelu ja nauru tarttuvat. Ikinä ei kotiin lähtiessä ole huono mieli, Isotalo jatkaa hymyillen. Juokseminen ulkoilmassa on Isotalon laji, hän ei ole kuntosali-ihminen. Hän toteaa kuitenkin, että kaikki valitsevat oman lajinsa, josta saa energiaa. – Olen myös intohimoinen lukija, luen lähes kaikkea laidasta laitaan. Seuraan sitä kautta myös yhteiskunnan tapahtumia ja muutosta. Lisäksi viime vuosina olen alkanut katsoa enemmän elokuvia.

Pitkän linjan ammattilainen Uraa Isotalo on tehnyt pitkän kaavan mukaan. Apuhoitajaksi hän valmistui vuonna 1986. Siitä hän jatkoi sairaanhoitajaksi ja

suoritti lopulta leikkausanestesia-sairaanhoitajaopinnot. Tyksissä hän teki pisimmän työuransa, mutta hän on työskennellyt myös perusterveydenhuollossa ja aluesairaaloissa hoitotyössä. Opinnot jatkuivat 2000-luvun alussa sosiaalipolitiikan parissa, ja vuonna 2004 hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi. Opiskeluun kuului työharjoittelu, jonka hän suoritti Innovassa Laitilassa. Työharjoittelun jälkeen hän jatkoi siellä ohjaavissa koulutuksissa sekä lähihoitajien opetuksessa vuosina 2001–2004. – Vuoden 2005 alusta toimin hallinnollissa tehtävissä terveydenhuollon johtavan hoitajan sijaisena Karkkilassa, mutta sain sen KÄÄNNÄ aikana johtavan ylihoitajan viran


Itsestään on huolehdittava, koska silloin jaksaa pitää myös alaisista huolta.

talk | turkuamk.fi

37


Johtaminen on vastavuoroista – johto näyttää suuntaa ja alaiset tietävät keinot, miten mennään.

Loimaan aluesairaalassa. Työskentelin siellä yhtäjaksoisesti vuoteen 2010, jonka jälkeen olin vuoden Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kehittämisylihoitajana. Vuoden jälkeen palasin virkaani Loimaan aluesairaalaan, Isotalo kertoo. Yksi sairaala -hankkeen aikana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaaloiden toiminnot nivoutettiin osaksi Tyksiä ja myös tehtäviä järjesteltiin uudelleen. Siinä yhteydessä Isotalo haki Tyksiin, ja sai paikan ylihoitajana Medisiinisellä toimialueelta vuonna 2015. Hän on toiminut ylihoitajana ja tutkijana siitä lähtien. Väitöstutkimuksen hän aloitti vuonna 2012, minkä vuoksi hän oli virkavapaalla puolitoista vuotta. Väitös on nyt esitarkastusvaiheessa. – En ole urakehityksen kannalta suoranaisesti ponnistellut, vaan yksi asia on johtanut toiseen. Mutta paljon työtä olen koko ajan tehnyt, Isotalo kuvaa.

Pienet asiat, joista lähtee myönteisyyden kehä, poikivat hyvää. 38

talk | turkuamk.fi

Edessä on iso askel uuteen Isotalo tuntee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnot hyvin. Hän on tehnyt paljon myös ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä, mutta nyt kyseessä on toinen näkökulma. – Vaikein ratkaisu tässä koulutusjohtajaksi valinnassa oli, että jätän tutut kuviot ja astun erilaiseen ympäristöön, otan askeleen koulutusmaailmaan. Minulla on tosi paljon opittavaa, edessä on rankka vuosi, kun opettelen ihmiset ja talon tavat, hän pohtii. Hän aloittaa sillä ajatuksella, että voi tuoda vahvuuksiaan ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Hänellä on kokemusta johtamisesta, erityisesti muutosjohtamisesta, ja alan ammattitehtävistä. Ajoitus on johtamisessa äärimmäisen tärkeää. Isotalo toteaa olevansa kuunteleva johtaja. Hän painottaa, että johtajuus on vuorovaikutustyötä, asioiden viestintää sekä päätösten perustelua. Johtajuudessa kaikki asiat, mitä joutuu sanomaan tai tekemään, eivät ole miellyttäviä. Johtaminen on vastavuoroista – johto näyttää suuntaa ja alaiset tietävät keinot, miten mennään. Isotalo huomauttaa, että muutosta ei kukaan tee yksin, vaan siihen tarvitaan kaikki, koko henkilökunta.

– Meillä on kaikki vahvuudet kehittämiseen muun muassa lisäämällä entisestään yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja y­ liopiston kanssa Terveyskampus Turku ja M ­ edisiina D -toimintojen kautta. Pitäisi yhdistää ­voimat, että saadaan hoito- ja s­ osiaalityötä ­positiivisen rakennemuutoksen peesissä nousemaan. Hän toivoo, että voisi tuoda ammattikorkeakouluun erityisesti työelämänäkökulmaa lisää, ja että alan koulutus pystyisi vastaamaan valtavaan sote-alalla tapahtuvaan rakenteellisen muutokseen parhaalla mahdollisella tavoin.

Perhe ja läheiset ovat tärkeitä Anne Isotalo asuu Turussa, mutta viikonloput hän viettää useimmiten Laitilassa. Hän on sieltä kotoisin. Siellä asuvat läheiset ihmiset. – Pojan tytär on silmäteräni. Hänen kanssaan yritän saada paljon yhteistä aikaa. Isotalo käy myös äitinsä luona mahdollisimman usein. Hän pyrkii pitämään äiti­ ään­k in liikkeellä viikonloppuisin, ja aika kuluu ulkoillessa. Sitten on hyvä taas tulla Turkuun. • TEKSTI: SAIJA VANHANEN • KUVAT: ANT TI ALA-KÖNNI


Alumnikolumni

Inspiroivaa kritiikkiä, tiivistä työskentelyä Opiskelin animaatiolinjalla Turun AMK:n Taideakatemiassa 2000–04 animaatiolegenda Priit Pärnin alaisuudessa. Se oli hienoa aikaa, koska janosin tietoa. Olin jo ollut muutamissa taidekouluissa, jotka eivät tuntuneet antavan minulle riittävää haastetta. Ruotsalaisessa sarjakuvakoulussa olin ilmiriidoissa rehtorin kanssa, koska vaadin siellä syvempää tarkastelua sarjakuvan tekemiseen kuin mitä koulu pystyi tarjoamaan. Pärnin opissa luokkamme harjoitteli hyvin aktiivisesti ideoiden keksimistä, kirjoittamista ja kuvallista animaatiokerrontaa. Pärnin antama kritiikki oli rehellistä, erittäin hyödyllistä ja inspiroivaa. Sisältö ja idea edellä teimme kouluaikana laadukkaita harjoitusanimaatioita, jotka pääsivät ­kilpailemaan ja jopa palkinnoille kansainvälisillä animaatiofestivaaleilla. Opiskelutovereiden kanssa työskentely oli tiivistä ja antoisaa. Taisimme olla hyvin motivoitunut luokka, mutta vietimme myös huomattavasti vapaa-aikaa yhdessä. Se oli minulle tärkeää bondaamista tulevien alan kotimaan huippulahjakkuuksiemme kanssa. Valmistuttuamme koulusta kolme animaatioalumnia, Tommi Juutilainen, Reetta N ­ eittaanmäki ja Niina Suominen, perustivat Turun Anikistit ry:n. Yhdistyksen yli kymmenvuotisen taipaleen ­aikana olen toiminut kahdesti sen puheenjohtajana ym. hallituksen tehtävissä. Animaatiota voi tehdä yksin, mutta yhdessä se on huomattavasti hauskempaa ja monipuolisempaa. Olen oppinut tekemisessäni hyvin sosiaaliseksi. Jokaisella ryhmän jäsenellä on mahdollisuus rikastuttaa projektia, vaikka se ei olisikaan oma käsikirjoitus- tai ohjaustyö. Anikisteista ja animaatiolinjan alumneista löytyy monta lahjakasta tekijää, luotettavaa kollegaa ja r­ akasta ­ystävääni. Hienoa animaatioskenessä on mielestäni se, että tekijät ovat lähtökohtaisesti k­ iinnostuneita toistensa tekemisestä ihan vaan sen takia, että se kaikki on animaatiota, eli liikkeen illuusion luomista. Se on aika harvinaista missä tahansa skenessä. Gotta love ’em! Christer CHRZU Lindström Kirjoittaja on Turun AMK:n vuoden 2017 alumni, animaatiokoulutuksesta valmistunut alan aktiivinen tekijä, ohjaaja ja vieraileva opettaja.

Vuoden alumni -valinnan perustelujen mukaan CHRZU on tärkeä linkki opiskelijoiden ja alan ammattilaisten välillä. Hän on muun muassa huolehtinut siitä, että opiskelijat ovat saaneet hyviä harjoittelumahdollisuuksia. CHRZU on positiivinen ja kannustava henkilö, joka omalla asenteellaan innostaa muitakin toimimaan animaation parissa.  

talk | turkuamk.fi

39


Kohtaamiset ja vuorovaikutus yhdistävät Turun AMK:n vuoden 2017 opettajaa ja opiskelijaa. Kummallakin on perspektiiviä AMK-maailmaan: Minna Teittisellä pitkä opetusura, Katariina Tiuralla kohta kaksi tutkintoa.

Aitoja

kohtaamisia Turun AMK:n opiskelijat äänestivät vuoden 2017 opettajaksi mainonnan suunnittelun lehtorin Minna Teittisen. Perusteluissaan opiskelijat kertovat muun muassa näin: ”Minna Teittinen on aidosti kiinnostunut opiskelijoista, ja löytää aina aikaa auttamiseen ja kuuntelemiseen. Hän panostaa opintojaksojen ja luentojen suunnitteluun, ja muuntelee opetusta opiskelijaryhmien mukaan. Aktiivinen, asiantunteva ja motivoiva opettaja, jonka kohdalla sanonta ’Teachers who love teaching, teach students to love learning’ päteea täysin.”

Henkilökunta puolestaan valitsi vuoden ­opiskelijaksi tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelijan Katariina Tiuran, josta kerrottiin näin: ”Katariina Tiura meni heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan mukaan The Firma -oppimisympäristön toimintaan, missä hän työskenteli vuoden opiskelijatoimitusjohtajana. Hän on myös mukana opiskelijakunta TUOssa opiskelijoiden edustajana. Katariina on aktiivinen ja toimelias, ja samalla helposti lähestyttävä persoona.”


Millainen on hyvä opettaja? Katariina: Hyvä opettaja on valmentava ja ymmärtäväinen, ja pitää opiskelijoiden puolta. Hän ei syyllistä opiskelijoita, vaan luo innostuksen, että homma tehdään yhdessä. Yhteistyökyky ja -halu ovat tärkeitä. Hyvä opettaja on myös valmis panostamaan opetuksen sisältöihin. Minna: Aito kohtaaminen hurjan tärkeää, ja kokemusten jakaminen; kun vuorovaikutukselle ja tunteille annetaan tilaa, syntyy innostus ja motivaatio!

Vuoden opettaja 2017: Minna Teittinen

Entä hyvä opiskelija? Minna: Katariinan valintaperusteet kuulostivat hyvältä! Hienoa, että hän on heti alussa lähtenyt mukaan työelämälähtöiseen opiskeluun. Juuri näitä pidän itsekin hyvän opiskelijan ominaisuuksina: aktiivisuutta, yhteistyöhalua ja -kykyä. Hyvä opiskelija on tiimipelaaja, joka ottaa hallintaan peruskäsitteet, ja niiden pohjalta kehittää itseään ja luo jotain uutta. Omalla osaamisellaan hän myös edistää muiden osaamista. Katariina: Itsenäinen opiskelu ja projektityöt vaativat itsekuria. Hyvä opiskelija opettelee suhtautumaan projekteihin avoimesti ja vastuuntuntoisesti.

Mitä terveisiä lähettäisit yrityksille ja yhteisöille? Minna: Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä! Opiskelijoilta saa paljon reipasta ja raikasta ideointia, ja apua monenlaisiin tarpeisiin. Katariina: Opiskelijat ovat työelämäprojekteissa todella motivoituneita ja innostuneita, joten tuloksena on paljon hyviä ideoita! • TEKSTI: SATU HAAPALA • KUVAT: ANTTI ALA-KÖNNI

Minna on toiminut mainonnan suunnittelun ja media-alan lehtori Turun AMK:ssa vuodesta 2002. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa markkinointipäällikkönä Raisio Yhtymässä ja muualla yritysmaailmassa. Minna on kauppa­ tieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.

Millaista AMK:ssa opiskelu ja työskentely on pahimmillaan ja parhaimmillaan vuoden opettajan ja vuoden opiskelijan mielestä? Miten opiskelijan ja opettajan roolit ovat muuttuneet? • Lue lisää Innovaatiopedagogiikka-teemasta: talk.turkuamk.fi

Vuoden opiskelija 2017: Katariina Tiura

Katariina on tieto- ja viestintätekniikan kolmannen vuoden opiskelija. Hän siirtyi syksyllä 2017 oppimisympäristö the Firman opiskelijaprojektipäälliköksi toimitusjohtajavuoden jälkeen. Hän valmistui vuonna 2013 liiketalouden tradenomiksi Turun AMK:sta, mutta halusi syventää it-osaamista. Aloitti 2015 tietojenkäsittelyn tradenomiopinnot, vaihtoi tieto- ja viestintätekniikkaan, ja valmistuu insinööriksi (AMK).

Turun AMK:n lukuvuosi avattiin 7.9. #AMKavajaisilla, joissa jaettiin vuoden opiskelijan ja opettajan lisäksi seuraavat huomionosoitukset: • Vuoden alumni: Animaatio-ohjaaja ja vieraileva opettaja CHRZU Lindström, lue CHRZUn AlumniKolumni sivulta 39 • Tarmo-palkinto: oppimisympäristö #tehdas, lue artikkeli sivulta 42 • Opiskelijoiden Into-palkinto: Opiskelijakunta TUOn pj Jukka-Pekka Salmela • Henkilöstön Into-palkinto: kansainvälisten asioiden suunnittelija Reetta Partala


#tehdas on tekemisen korkeakoulu #tehdas on Turun ammattikorkeakoulun oppimisympäristö, jossa opitaan tekemällä. Opiskelijoista suurin osa tulee konetekniikan koulutuksesta. oneautomaation, tuotantotekniikan ja tuotekehityksen opiskelijat viettävät viimeiset vuotensa #tehtaalla käytännössä kokonaan. Vaikka valtaosaa yhdistääkin konetekninen tausta, monialaisuus ei ole ollenkaan vieras juttu. Yhteisiä kursseja ja projekteja on kuluvan vuoden aikana tehty jokaisen Turun AMK:n tulosalueen kanssa, ja kansainvälisiä opiskelijoita on ollut mukana noin kymmenestä eri maasta.

42

talk | turkuamk.fi

Opiskelijat yritysten tuotekehityksessä Koneautomaation opiskelijat paneutuvat automaation ohjausjärjestelmiin, toimilaitteisiin, teollisuusrobotiikkaan, konenäköön ja teollisiin IoT-sovelluksiin. Yhteistyörobotiikka ja robottijärjestelmien simulointi virtuaalitodellisuudessa ovat nousevia ilmiöitä teollisuudessa, ja luonnollisesti osa myös opiskelijoiden arkea Lemminkäisenkadulla.


Tuotekehityksessä selätetään yritysten haasteita moniosaavissa ryhmissä. Ryhmät ovat pääsääntöisesti monikansallisia ja työkielenä on englanti. Työskennellessä karttuu ymmärrys paitsi tuotekehitysprosessista ja asiakkaiden kanssa toimimisesta, myös projektimuotoisesta tekemisestä ja nykyaikaisista, vaativista suunnittelujärjestelmistä ja elinkaaritietojen hallinnasta (PLM). Tuotantotekniikka tekee vahvasti yhteistyötä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n kanssa. KTK hallinnoi valtaosaa labran konekannasta, ja yrityksen osaavat operaattorit osallistuvat myös labratöiden ohjaamiseen. Opiskelijat viettävät joka viikko tuntitolkulla aikaa pajan lattialla koneiden parissa.

Digitaalinen kaksonen tulossa Lemminkäisenkadun #tehtaalla pyritään olemaan ajan hermolla suunnittelu- ja tuotantomenetelmissä. 3D-tulostustekniikat ovat jo arkipäivää, ja uusimpana kokeillaan virtuaalitodellisuutta suunnittelussa. Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet tuotesuunnittelussa, robottijärjestelmien virtuaalikäyttöönotossa ja ergonomian analysoinnissa kiinnostavat myös yrityksiä.  #tehtaan osaaminen onkin kysyttyä myös koulun ulkopuolella. Yhtenä esimerkkinä tästä on Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry:n jokavuotinen turvallisen tekniikan seminaari, johon vuorovaikutteisen robotiikan work­ shopiin kutsuttiin #tehdas-osaajat järjestäjiksi. Työpajassa tutkittiin robotin ja ihmisen vuorovaikutusta sekä fyysisessä että virtuaalisessa maailmassa.

Vaikka #tehdas pyrkii nojaamaan tukevasti tulevaan, perinteisempääkään konepajamaailmaa ei ole unohdettu. Syksyn aikana ­k alusto ja palveluvalikoima täydentyvät ­materiaalitestauslaboratorion siirtyessä ammattikorkeakoulun ­Sepänkadun kampukselta ­# tehtaan tiloihin ­Lemminkäisenkadulle, kertoo koulutus-ja tutkimus­ vastaava Jussi Liikkanen. Toisena kehityssuuntana on ympäristön digitalisointi n ­ ykyistä pidemmälle. #tehtaasta on työn alla digitaalinen kaksonen, joka mahdollistaa tuotannon simuloinnin, ympäristön etähallinnan, ­perehdytyksen ja ympäristön kehittämisen virtuaalisesti. Ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan on jo otettu. Yhteistyössä T ­ urku Game Labin kanssa on kehitetty paloturvallisuuden koulutus virtuaali­y mpäristöön: opiskelija sukeltaa VR-kypärän kanssa ­labraan, tutustuu ympäristöön ja harjoittelee turvallista poistumista ­t ulipalon sattuessa. • TEKSTI: SAKARI KOIVUNEN, KOULUTUS- JA TUTKIMUSVASTAAVA • KUVAT: MARTTI KOMULAINEN

#tehdas on oppimisympäristö, joka laajenee fyysisten rajojen yli. Oppimisympäristön kolme peruspilaria löytyvät myös Lemminkäisenkadulta: sosiaalinen, fyysinen ja virtuaalinen ympäristö. #tehdas on tiivis yhteisö, jossa opiskelijat, henkilökunta ja yritykset tekevät töitä yhdessä. Koneteknologiakeskus Turku Oy on tärkeä toimija #tehtaalla, ja KTK:n operaattorit osallistuvat myös opetukseen aktiivisesti.

#tehdas on vuoden 2017 Tarmo #tehdas on Turun ammattikorkeakoulun teknologiateollisuuden kehitys- ja oppimisympäristö. #tehdas palvelee teknologiayrityksiä Varsinais-Suomessa hyödyntäen uusimpia suunnittelujärjestelmiä ja valmistusmenetelmiä. #tehdas kouluttaa teknologia-alan uusia asiantuntijoita yritysten kanssa toteuttavien kehitysprojektien avulla. • Suunnittelujärjestelmät • Tuotetiedon hallinta • Yhteistyörobotiikka • Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen suunnittelussa • Uudet valmistusmenetelmät #tehdas palkittiin syksyllä 2017 Turun AMK:n Tarmo-palkinnolla, joka annetaan strategiaa menestyksekkäästi edistäneelle tiimille tai yksikölle. Valintaperusteissa mainitaan muun muassa, että #tehdas on monipuolinen osaamistakomo, jossa insinööriviisaus, innokkaat opiskelijat ja yritysten haasteet kohtaavat. 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä tutkimusvastaava Jussi Liikkaseen jussi.liikkanen@turkuamk.fi, p. 040 820 2943 P.S. Jos et ole käynyt #tehdas-labrassa aiemmin, tutustu ainakin virtuaalisesti! http://bit.ly/AMKtehdas

talk | turkuamk.fi

43


Pirjo Varanka, Petri Mäkikangas, Mervi Hyypiä, Sonja Jalonen & Anne Samppala: Digitalous – Opas sähköisen taloushallinnon käyttöönottajille

Uusi opas auttaa taloushallinnon digitalisoimisessa Digitalisoituminen, sähköinen asiointi ja pilvipalveluiden yleistyminen muuttavat merkittävästi yrityksen taloushallintoa. Opas on suunnattu erityisesti pienille yrityksille ja ammatinharjoittajille. • Miten toimii sähköinen allekirjoitus? • Miten siirtyä verkkolaskutukseen? • Mitä tarkoittaa tietoturvallinen tunnistautuminen? Opas esittelee myös pilvipalvelujen käyttömahdollisuudet sekä keskeisiä digitaaliseen asiointiin liittyviä lakeja ja säännöksiä. Ladattavan oppaan linkeistä pääsee suoraan palveluihin ja toimintoihin. • Lataa maskuton e-julkaisu tai tilaa painettu opas (29 €): loki.turkuamk.fi.

Avotoimiston meluongelma vähenee peiteäänellä Ympäristön häiriötekijät, etenkin puheäänet, heikentävät tyytyväisyyttä työympäristöön, lisäävät työskentelyn koettua kuormittavuutta ja altistavat stressioireille. Avotoimistoissa koettu melu selittyy pitkälti taustalla kuuluvien puheäänten erotettavuudella: mitä paremmin puheesta saa selvää, sitä häiritsevämmäksi ääniympäristö koetaan. Turun AMK:n tutkija Annu Haapakankaan tutkimusten mukaan avoimissa työtiloissa on vaikea saavuttaa hyviä olosuhteita ilman peiteääntä.

ICT Showroom 8.3.2018

Turun korkeakoulujen yhteisessä ICT Showroom -tapahtumassa opiskelijaryhmät esittelevät opiskelualaansa liittyviä tuoteideoita ja kisaavat keskenään. Kilpailun tarkoituksena on edistää korkeakoulujen tutkimustulosten kaupallistamista. ICT Showroom tuo yleisölle laajan kattauksen alan opiskelijoiden ja tutkijoiden projekteja. Raati kiertää päivän aikana projektiryhmät läpi, ja parhaimmat joukkueet palkitaan. Tule tutustumaan tulevaisuuden innovaatioihin ja tekijöihin! • Seuraa tapahtumakalenteria: turkuamk.fi

44

talk | turkuamk.fi


Ylen toimittaja Ari Welling (oikealla) sai panelistit ja yleisön liikkeelle taukojumpan merkeissä.

TSEexen johtaja Ulla Heinonen esitteli suunnitteilla olevaa sote-johtamiskoulutusta, joka valmentaa alueen organisaatioiden johtajat kohtaamaan sote-uudistuksen tuomat haasteet.

Missä mennään, sote-uudistus? Terveyskampus Turku yhdessä Turun AMK:n ylempien tutkinto-opiskelijoiden kanssa järjestivät 2.–3.10.2017 seminaarin, jossa kerrottiin sote-uudistuksen tilanteesta. Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hanke esitteli toimintamallinsa, ja Terveyskampus Turun työskentelyä esiteltiin laajasti esimerkkiprojektien kautta. Toisena päivänä teemoina olivat sote-uudistus ja sen tuomat muutokset, haasteet sekä mahdollisuudet. • Seuraa Terveyskampus Turun tapahtumia: healthcampusturku.fi -> Events #TurkuAMK #soudellensoteen @healthcampustku #healthcampusturku

Turun AMK on valittu mukaan maailmanlaajuisen, johtavan kiertotalousverkoston Ellen MacArthur Foundationin jäseneksi. Jäsenyys saattaa ammattikorkeakoulumme yhteen alan keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ellen MacArthur Foundation on verkosto, jonka jäsenet yhdessä edistävät kiertotaloutta ja sen ympärillä tapahtuvaa liiketoimintaa. Kiertotalousverkostolla on monta ohjelmakokonaisuutta, joista yksi on koulutus. Tässä kokonaisuudessa myös Turun AMK on mukana.

Turun AMK:n Ylhäistentien toimipiste muuttaa Salo IoT Campuksen tiloihin tammikuussa 2018. – Siirron avulla tavoittelemme opiskelijoiden ja yritysten yhteistyön lisäämistä, jonka Salo IoT Campus mahdollistaa nykyistä toimipistettä paremmin, sanoo Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila. Salon toimipisteessä opiskelijoita on 850, joista noin puolet opiskelee liiketaloutta ja puolet sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi Salossa tarjotaan sosionomikoulutusta monimuotototeutuksena.

talk | turkuamk.fi

KUVITUS: KIILA-KUVA

Ensimmäisenä suomalaisena Ellen MacArthur Foundationiin

Salon toimipiste muuttaa IoT Campukseen

45


Turun AMK:n brändituotteet Kampuskaupasta Joko olet käynyt shoppailemassa Kampuskaupassa? Kampuskaupasta löydät laajan valikoiman Turun AMK:n brändituotteita, muun muassa KUI Designin Turun AMK:lle suunnittelemat tuotteet ja vaatteet. Kui Design on turkulainen muotoilualan yritys, jonka perustajat ovat meiltä valmistuneita muotoilijoita – eli alumnejamme. Kampuskaupan löydät Lemminkäisenkadun kampukselta, kirjaston yhteydestä. Kauppa on auki kirjaston aukioloaikojen mukaisesti.

Erikoistarjous TALK Magazinen lukijoille! Tarjoamme TALK Magazinen lukijoille rajoitetun ajan alennettuun hintaan KUI Designin suunnitteleman t-paidan. unisex-mallit, koot XS – XL. T-paidan voit ostaa Kampuskaupasta tarjoushintaan 15 € alennuskoodilla ”TALK Magazine”. Tarjous on voimassa 31.12.2017 asti. (Alkuperäinen hinta 18 €)

KAMPUSKAUPPA Taitto: Suvi Harvisalo

46

talk | turkuamk.fi


• TEKSTI JA KUVAT: TURUN AMK:N OPISKELIJAKUNTA – TUO SEKÄ KOULUTUSALAYHDISTYKSET

Kenen haalarit näit kaupungilla? Haalarit ovat näkyvä osa korkeakoulukulttuuria, ja ne yhdistävät opiskelijoita. Niiden väri riippuu koulutusalasta ja paikkakunnasta.

Alun perin Ruotsista lähtöisin oleva haalariperinne levisi Suomeen 1950-luvun jälkeen, kun teekkarit alkoivat käyttää opiskelijahaalareita tempauksissaan. Ammattikorkeakouluihin haalarit saapuivat 1990-luvulla. Haalarien käyttöön liittyy erilaisia sääntöjä ja rituaaleja, jotka vaihtelevat koulutusaloittain. Joillakin aloilla saattaa esimerkiksi olla sääntöjä siitä, milloin haalareita saa alkaa käyttää. Vielä yleisempi sääntö liittyy haala- reiden pesuun: Haalareita ei pestä (paitsi Aurajoessa haalarit yllä). Haalareita usein ”tuunataan” oman maun mukaisiksi ompelemalla niihin haalarimerkkejä, sekä lisäämällä muita koristeita, kuten helminauhoja, avaimenperiä ja pinssejä. Myös suurempia muokkauksia voidaan tehdä. Esimerkiksi parisuhteessa on yleistä korvata haalarin toinen lahje erivärisellä lahkeella. • LÄHDE: TURUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT TIO RY:N JÄSENLEHTI HYLSY, 2/2017

2

3 5

1 Insinööriopiskelijat 2 Insinööriopiskelijat, prosessi- ja materiaalitekniikka 3 Taideakatemian opiskelijat 4 Ensihoidon opiskelijat

6 5 Terveysalan opiskelijat 6 Rakennusalan opiskelijat 7 Muotoilun opiskelijat 8 Sosionomiopiskelijat 9 Tradenomiopiskelijat  

1

4 7

8 9

• Kätilöt: Vaaleanpunainen   • IB-tradenomiopistkelijat: Musta   • Vaihto-opiskelijat: Sininen   • Suuhygienistiopiskelijat: Turkoosi

talk | turkuamk.fi

47


Olisiko aika päivittää osaamista? Turun AMK:n työelämäpalvelut ovat apunasi, kun haluat kehittää tiimisi, yrityksesi tai itsesi osaamista. Tutustu laajaan palvelutarjontaamme. turkuamk.fi/tyoelamapalvelut 48

talk | turkuamk.fi

Turun AMK Talk Magazine 2017  

Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Talk Magazine 2017

Turun AMK Talk Magazine 2017  

Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Talk Magazine 2017