VÄITÖSKIRJA Hyvinvointipolitiikan tarjoamat välineet jäävät usein hyödyntämättä kehittyvissä maissa

Kaksi vuosikymmentä sitten mikroluottoja pidettiin tehokkaana keinona vähentää köyhyyttä. Niiden katsottiin löysäävän köyhien luottorajoitteita ja mahdollistavan sijoittamisen pienyrityksiin. Mikroluottojen yhteisvastuun myötä joukko lainanottajia saattoi olla yhdessä vastuussa takaisinmaksusta, mikäli joku laiminlöi maksuvelvollisuutensa. Vuosien varrella mikroluotot ovat kuitenkin menettäneet hohtonsa. Tutkijat, kuten taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2019 saaneet Banerjee ja Duflo, ovat havainneet, että mikrolainoilla on vain vähäisiä vaikutuksia pienyritysten perustamiseen tai köyhän väestönosan hyvinvoinnin mittariin. Tämä siksi, että lainoja otetaan hyvin vähän. JOKAISELLE LAINANOTTAJALLE EI SOVI SAMANLAINEN SOPIMUS Baulian mukaan halukkuutta ottaa mikroluottoja vähentää sopimustyyppien joustamattomuus riskinottohalukkuuden sekä toisten hyvinvointia koskeville preferensseille. Baulia mittasi tätä päätöksentekoa opiskelijoista koostuvalla koehenkilöryhmällä. Hän tarjosi koehenkilöille erilaisia mikroluottojen valikoimia sekä vastaavasti vain yhtä vaihtoehtoa. Hän havaitsi, että luottoja otettiin enemmän silloin kun valinnanvara kasvoi. Lisäksi Baulia totesi, että riskiä karttavat lainanottajat olivat muita haluttomampia ottamaan yksilöllisen vastuun lainoja. Epäitsekkäät lainanottajat puolestaan suosivat yhteisvastuullisia lainoja. TEEMA:

Hyvinvointipolitiikan tarjoamat välineet jäävät usein hyödyntämättä kehittyvissä maissa

MSc Susmita Baulia tutki väitöskirjassaan sitä, miksi hyvinvointipolitiikan tarjoamia välineitä, kuten mikroluottoja ja rokotteita, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla kehittyvissä maissa.

TURUN YLIOPISTON TIEDOTE teksti ja kuva UNSPLASH.COM kuvituskuva

vastuullisuus ”Oikeassa elämässä todellisilla lainanottajilla ja suuremmilla panoksilla vaikutukset ovat varmasti vielä merkittävämmät”, Baulia vakuuttaa.

HUONO TYÖTILANNE JA TIEDON PUUTE HEIKENTÄVÄT TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖASTETTA Väitöskirjassa käsitellään myös sitä, miten kehittyvien maiden köyhät hyödyntävät terveydenhuoltopolitiikan toimia. ”Yksinkertaiset ja kustannustehokkaat investoinnit, kuten lasten rokottaminen, hyönteisverkkojen käyttäminen tai juomaveden klooraaminen, voivat pienentää merkittävästi tartuntatautitaakkaa köyhissä maissa. Vaikka näiden edullisten ja ennaltaehkäisevien terveydenhuoltotoimien saatavuus

”RESURSSIRAJOITTEISELLE KOTITALOUDELLE LAPSEN ROKOTETTAVAKSI VIEMISESTÄ KOITUVA KUSTANNUS VOI OLLA YHTÄ SUURI KUIN YHDEN MAATALOUSTÖISTÄ SAATAVAN PÄIVÄPALKAN MENETTÄMINEN.”

Intiassa yhteisöissä kiertävien terveydenhuollon ammattilaisten antaman opastuksen merkitys oli köyhille äideille suoria rahansiirtoja suurempi.”

MSc Susmita Baulia

on hyvä, niiden käyttöaste on matala”, Baulia kertoo. Tämä johtuu siitä, että eteen tulee esteitä, jotka ylittävät välittömät hyödyt. Resurssirajoitteiselle kotitaloudelle lapsen rokotettavaksi viemisestä koituva kustannus voi olla yhtä suuri kuin yhden maataloustöistä saatavan päiväpalkan menettäminen.

Tutkiessaan ugandalaista kyselytutkimusaineistoa Baulia havaitsi, että pienituloisten kotitalouksien aikuiset jakavat aikansa työhön ja vapaa-aikaan, ja että lasten terveydenhuolto kuuluu jälkimmäiseen. ”Tämän vuoksi on syytä käyttää joko ennaltaehkäisevän terveydenhuollon hintatukia tai tiukempaa terveydenhuollon käyttöä koskevaa sääntelyä.”

Baulia tutki myös Intiassa toteutettua julkista äitien ja lasten terveydenhuollon uudistusta, jossa kannustimia oli sekä kysyntä- että tarjontapuolella. MSc Susmita Baulia väitteli Turun yliopistossa 4.12.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Patricia Justino (Yhdistyneiden Kansakuntien yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos UNU-WIDER), Kustoksena toimi professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Väitöksen alana on taloustiede.

Sosioekonomisesti heikossa asemassa oleville äideille annettiin suoria rahansiirtoja synnyttämisestä julkisen terveydenhuollon piirissä sekä paikallisyhteisöihin palkattiin kiertäviä terveydenhuollon työntekijöitä valistamaan raskaana olevia. ”Intiassa yhteisöissä kiertävien terveydenhuollon ammattilaisten antaman opastuksen merkitys oli köyhille äideille suoria rahansiirtoja suurempi. Aktiivinen kannusteiden asettaminen tarjontapuolelle auttaa informaatiokuilun umpeen kuromisessa”, Baulia sanoo.

SEURAA VÄITÖKSIÄ ETÄNÄ

Turun yliopiston tiedekunnat järjestävät vuosittain yhteensä noin 170 väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 10 henkilöä. Seuraa tulevia väitöksiä etänä!

LÖYDÄT VÄITÖKSEN TÄÄLTÄ ESSAYS ON CHALLENGES IN TAKE-UP OF CREDIT AND HEALTHCARE IN DEVELOPING COUNTRIES Susmita Baulia

OPI UUTTA, INNOSTU, INSPIROIDU

Suomen Ekonomit tarjoavat jäsenilleen laajan valikoiman webinaareja ja podcasteja katsottavaksi ja kuunneltavaksi johtamiseen, rekrytointiin ja työnhakuun, osaamiseen sekä työelämään liittyen.

Tutustu myös Helsingin Ekonomien webinaaritarjontaan!

LÖYDÄT TARJONNAN Suomen Ekonomien jäsenpalvelusta ja paikallisten ekonomiyhdistysten tapahtumista!

ekonomit.fi/tapahtumat jasenpalvelu.ekonomit.fi

HEI JÄSEN! Milloin viimeksi olet tarkistanut jäsentietosi?

Oikeat tiedot jäsenrekisterissä varmistavat sen, että saat juuri sinua koskevaa tietoa.

Oikeat tiedot jäsenrekisterissä voivat olla myös rahanarvoisia, sillä Ekonomien jäsenenä saatat olla oikeutettu saamaan alennuksen Suomen Ekonomien jäsenmaksustasi. Alennushakemuksen voit täyttää Suomen Ekonomien jäsenpalvelussa.

TARKISTAJÄSENTIETOSI EKONOMIEN JÄSENPALVELUSSA!

jasenpalvelu.ekonomit.fi jasenpalvelu.ekonomit.fi