2008 finanssikriisin jälkeen. Tämän vuoksi Euroopan suhteellinen asema verrattuna Aasiaan ja Yhdysvaltoihin on heikentynyt. – Minun tutkimuksissani tuottavuus ei ole niin paljon laskenut kuin on annettu ymmärtää, vaan aineettomat investoinnit ovat vähentyneet. Se vie pohjaa kilpailukyvyltä. Innovaatioiden tukemisella on paljon suurempi merkitys kilpailukykyyn ja tuottavuuteen kuin ihmisten palkoilla, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola. – Koulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta leikkaaminen on aina riskinottoa, Piekkola varoittelee.
Johtamiseen voisi kiinnittää huomiota Kilpailukykyyn vaikuttaa vahvasti myös yritysten laaja aineeton pääoma, johon kuuluu tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi niin kutsuttu organisaatiopääoma. Se koostuu muun muassa markkinoinnista, johtamisesta sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta. Nämä ovat innovaatioiden lähteitä. – Suomessa myydään huippuhyvää teknologiaa, mutta ei osata kehua eli myydä sitä tarpeeksi hyvin, Piekkola harmittelee. – Organisaatiopääoma ja siihen panostaminen erottaa alan huippuyritykset hyvistä, hän kiteyttää. Piekkolan mielestä suomalaisten yritysten heikoin lenkki organisaatiopääomassa on johtaminen. Piekkola pohtiikin, onko suomalaisia vaikea johtaa, koska olemme tottuneet tekemään työtä yksin, vai eikö meillä ole tarpeeksi taitoa viedä hyviä tuotteitamme uskottavasti. Markkinoidessamme uusia tuotteita emme yksinkertaisesti ole riittävästi läsnä markkinoilla. – Puuttuuko meiltä itseluottamuksen tuomaa karismaa tai estääkö kateus uskalluksen esittää menestyjää, hän pohtii.
arvosta on pudonnut 18 prosentista 7 prosenttiin. Ruotsissa ja Saksassa osuus on kaksinkertainen. Myös yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit olivat viime vuonna reaalisesti 30 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2006. Supistuminen selittyy pääosin elektroniikkateollisuuden romahduksella. Suomen toipuminen finanssikriisistä on ollut tahmeampaa kuin esimerkiksi Ruotsin, joka pääsi paremmin kiinni talouskasvuun 2010-luvulla. Viime vuonna Suomen talous kasvoi kuitenkin liki kaksi prosenttia eli muun Euroopan tahtiin, ja kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Suomi on pääsemässä jaloilleen.
– Koulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta leikkaaminen on aina riskinottoa, Hannu Piekkola varoittelee.
Suomalaisten yritysten heikoin lenkki organisaatiopääomassa on johtaminen.
Talous kasvussa Suomalaisia yrityksiä vaivaa myös kasvuhakuisuuden puute. Ei uskalleta palkata lisää henkilökuntaa ja kasvaa, eikä haluta kansainvälisille markkinoille. Tavaraviennin määrä onkin nyt 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2006. Korkean teknologian tuotteiden osuus tavaraviennin Tradenomi 13