Asuntoasia 3/2014 by Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS

asuntoasia. ASIAKASLEHTI TOASIN ASUKKAILLE 3 / 2014

MEILLÄ ON TAMPEREEN PARAS NÄKYMÄ. Tampereen kuolatuin keskustanäköala on opiskelijoilla.

BUGS,

Content in English

KEYS & HEATING

huolta ympäristöstä. Pääkirjoitus 3/2014

M TTY kuva-arkisto

Markku Kivikoski Kirjoittaja on TOASin hallituksen puheenjohtaja.

ennyt kesä oli aluksi ennätyksellisen kylmä ja jatkui sitten ennätyspitkällä hellejaksolla melkein elokuun puoliväliin. Muutaman normaalin viikon jälkeen alkoi takakesä. Miellyttävät aurinkoiset syyspäivät tuntuvat vain jatkuvan. Niin mukavaa kuin tämä onkin tuskin kukaan välttyy ajatukselta, onko maailman kirjat sekaisin. Onko kyse sittenkin normaalista pitkänaikavälin tilastollisesta vaihtelusta vai elämmekö oikeasti jo keskellä peruuttamatonta muutosta suursäätiloissa? Yksiselitteistä vastausta pitävine perusteluineen ei ymmärtääkseni ole olemassa, koska ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä on todella runsaasti. Niin tai näin mielestäni jokaisen pitäisi herätä tarkastelemaan kriittisesti arkielämän tapojaan ja tottumuksiaan. Muutos nimittäin lähtee meistä jokaisesta tai sitten sitä ei tapahdu lainkaan. Liikenne yleensä ja yksityisautoilu erityisesti on ihan omassa sarjassaan, kun näitä vaikutuksia tarkastellaan. Toinen iso tekijä on asuminen ja siihen liittyvät arjen askareet. On hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi jokainen turhaan pistorasiaan jäänyt laturi tai elektroniikkalaite kuormittaa osaltaan myös ympäristöä. Helposti sorrumme ajattelemaan, ettei minun käyttäytymiselläni ja valinnoillani kuitenkaan ratkaista maailman laajuista ilmaston lämpenemistä. Näinhän se tietenkin on, mutta

441 878 Painotuote

asuntoasia.

tämän selityksen taakse ei pidä mennä. Vaikka koko Suomenkaan päätöksillä ja toimilla tämä globaali ongelma ei varsinaisesti ratkea, voimme toimia fiksusti edellä kävijöinä. Ja pienistä puroista ne joetkin syntyvät. Maailma on täynnä turhia pakkauksia, erityisesti muovisia. Jätteiden käsittelyssä ja hyötykäytössä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia sekä tilaa uusille liikeideoille ja liiketoimintaavauksille. Aluksi ajattelutavan ja asenteiden pitää muuttua: jätteet eivät ole ongelma vaan käyttökelpoista raaka-ainetta. Elin- ja asuinympäristömme roskaaminen on sitten vielä oma tarinansa. Sen kanssa kiistatta kaikki on meistä itsestämme kiinni ja muutos näkyy välittömästi. Tampere on tunnetusti vetovoimainen kasvukeskus ja erittäin suosittu opiskelukaupunki. Niinpä meidän kaikkien kannattaa osaltamme vaikuttaa siihen, että ympäristö on siisti ja paikat pysyvät kunnossa. Arjen pyörittäminen sujuu ja eläminen on muutenkin kaikin puolin miellyttävää. Toivotan kaikille TOASin asukkaille värikästä syksyä ja viihtyisää elämän menoa opiskelijakodeissanne sekä menestystä opintojenne parissa!

JULKAISIJA Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS PÄÄTOIMITTAJA Timo Lehto TOIMITUS Pia Ylimäki, Saara Puonti, Nina Korpi, Ville Kuusimaa YHTEYS asuntoasia@toas.fi TAITTO JA KUVITUS Ville Kuusimaa VALOKUVAUS Ville Kuusimaa TUOTTAJA TOAS PAINO Tammerprint

Espantorni on puolet etualalla olevaa Pellavapäätä korkeampi.

sisältö. ASUNTOASIA 3 / 2014

SÄLÄNURKKAUS

TYÖKYKYÄ OPISKELIJOILLE

TOP 5 TUHOLAISET

KORKEAAKIN KORKEAMPI ESPANTORNI

Content in English

HOBBYHOMMIA

AS COLDNESS COMES

BUGS

LOVE YOUR KEYS

asuntoasia.

Syksyn satoa. Samalla kun saapuva syksy tuo ruskanvärejä luontoon, tulee opiskelija-asuntoihin eloa ja toimintaa uusien asukkaiden myötä. Osassa taloista on vietetty hiljaiseloa kesän ajan, mutta viimeistään nyt on lähestulkoon jokainen petipaikka käytössä. Hyvä niin, koska käyttöön on TOASin talot tehtykin. Kuluva syksy on ollut uuden opiskelijan kannalta melkoisen hyvä. Aina koulujen alkaessa on toki asunnon jonottajien määrä suurimmillaan ja jonossa on todella sellaisia, joilla ei kerta kaikkiaan ole kattoa pään päällä saapuessaan muualta päin Suomea Tampereelle. Näyttää kuitenkin siltä, että tällä hetkellä tilanne on jo rauhoittunut ja ainakin viimeistään lokakuussa on asunto tiedossa. TOAS on omalta osaltaan vaikuttanut syksyisen asuntotilanteen helpottamiseen rakentamalla vuosien varrella tuhansia uusia opiskelija-asuntoja. Tänä vuonna valmistui Pianpytingin toinen talo Hervantaan, vaikka talo valmistui jo alkuvuonna, on sillä vaikutuksensa myös syksyn asuntotilanteeseen. Paawolan remontin viimeinen vaihe valmistui juuri loppukesästä, joten moni uusi opiskelija löysi ensimmäisen kodin Orivedenkatu 8- osoitteesta. Niin ikään Pekolan kohde Kalevassa on osaltaan helpottanut syksyn asuntotilannetta erityisesti perheasuntoa hakevien keskuudessa. Uusien opiskelija-asuntojen tekeminen ei ole maailman näppärintä hommaa. Matka ideasta valmiiseen taloon on niin pitkä, että harva sitä edes tulee ajatelleeksi. Kaikkein pisin ja aikaa vievin jakso usein onkin aika ennen varsinaista talon rakennusta, kyllä rakentaminen sujuu kun vain sinne saakka päästään. TOAS tekee yli 50 vuoden kokemuksellaan kovasti töitä sen eteen, että Tampere säilyy edelleen yhtenä halutuimpana opiskelijakaupunkina – laadukas ja monipuolinen opiskelija-asuntotarjonta on yksi ehdoton edellytys tuon tittelin säilyttämisessä. Hyviä hetkiä asumiseen TOASilla ja opiskeluun Tampereella!

asuntoasia.

Pia Ylimäki Asiakaspalv el

upäällikkö

Pian pulinat

asuntotoimis ton asioita

Mikä muuttuu vuodelle 2015? Vuodelle 2015 vuokrien yleiskorotukseksi on suunniteltu keskimäärin 2,0 %. Talokohtaiset korotukset liikkuvat 0,0 % - 4,0 % välillä. Korotus on samansuuruinen kuin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen korotus TOASilla (2,0 %). Vuosittaiset korotukset eivät ole muodostuneet kovin korkeiksi. Niitä voi verrata vaikka samana aikana tapahtuneeseen yleisiin vuokrien nousuun Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 3,3 % per vuosi tai kiinteistöjen hoitokulujen yleisindeksin kasvuun n. 5,8 % per vuosi. Jos kuitenkin kuukausittainen vuokra tuntuu liian isolta, on hyvä muistaa, että omia vuokramaksuja voi onneksi muokata mielensä mukaisiksi. TOASilla on tarjolla suuri skaala erihintaisia asuntoja. Halvimmat kerroskeittiölliset pienyksiöt maksavat vain 125 e/kk, kun taas toisesta päästä löytyy 530 e/kk maksava keskustayksiö. Keskineliövuokra TOASilla on vuoden 2015 alussa 11,4 e/m2/ kk ja vuokrien vaihteluväli taloittain 8,4 – 18,0. Tampereen vapaisiin markkinoihin verrattuna TOASin vuokrat ovat Tilastokeskuksen tilastojen perusteella n. 21 % edullisempia. Halvin asuntojen tarjoaja emme kuitenkaan Tampereella ole. Keskimääräistä vuokratasoamme nostaa toteutetut voimakkaat asuntojen uudishankinnat sekä uudishankinnan yksiöpainotteisuus ja keskustaläheisyys. Tavoitteeksemme olemme ottaneet tarjota asuntoja entistä suuremmalle opiskelijajoukolle ja varsinkin kysynnän mukaisia asuntoja. Tämä tarkoittaa yksiöitä oppilaitosten läheisyyteen. Autohallipaikkoihin on kaavailtu 5 euron kuukausittaista korotusta Hervantaa lukuun ottamatta. Hallipaikan uusi hinta olisi 45 e/kk. Muihin maksuihin ei ole suunnitteilla korotuksia. Kiinteistöjen kulujen puolella suurimpia muutoksia tulee kiinteistöveroon ja asukaspalveluihin. Onneksi toisen muutos on positiivinen. Kiinteistöveron osalta TOAS on saanut vuosina 2001 – 2013 vapautuksen maksuista yleishyödyllisyyden perusteella. Tämä helpotus on kuitenkin nyt suurilta osin poistunut ja vuosittaiseksi maksutasoksi on tulossa reilut 700.000 euroa. Sen sijaan asukaspalveluihin sisältyvät netti- ja kaapelitvmaksut ovat pienenemässä uusien sopimusten myötä. Vuosisäästö lienee n. 300.000 e. Tämä ei kuitenkaan näy palvelujen huonontumisena vaan päinvastoin. TOASnetin yhteysnopeudet pysyvät ennallaan 100 Mbit/s ja ensi vuonna TOASin asukkaiden mahdollisuus ostaa lisäpalveluja nettiin ja kaapelitv:hen tulee mahdolliseksi TOASin puitesopimuksen myötä. Puolet TOASin kuluista tulevat rahoituskuluista eli lainojen lyhennyksistä ja koroista. TOASin lainamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana, kun on tehty paljon uusia taloja. Tämän lainojen kasvun voi kuitenkin sanoa olevan hyvä asia opiskelijoille, koska näin on saatu merkittävästi enemmän erinomaisia asuntoja opiskelijoille. Nykyisin yksiöön monet pääsee alle vuoden odotusajalla. Rahoituskulujen taso pysyy kuitenkin ennallaan, kiitos matalien markkinakorkojen. TOASin lainojen keskikorko on painunut 2,6 %:iin. Tästä yleiseurooppalaisesta matalasta korkotasosta päästään hyötymään nyt kaikki.

Jarin jupinat elto Jari Kivip llikkö ää sp u o Tal

on talousosast a it o n ri ta

asuntoasia.

Leenan löpinät

ninen Leena Aho-Man kö Kiinteistöpäällik

kiinteistöosaston kuulumisia

Velvollisuus ilmoittaa. Syksyllä opiskelija-asuntoihin muuttaa paljon uusia asukkaita, koska kesäkauden aikana on vapautunut asuntoja vanhoilta opiskelijoilta. Merkittävä osa uusista syksyllä muuttavista asukkaista on aloittanut uuden elämänvaiheen: uusi opiskelupaikka, uusi paikkakunta, ensimmäinen oma kämppä ja oma vuokrasopimus. Irtautuminen kotoa on tapahtunut konkreettisesti: Oma tupa ja oma lupa. On siis otettava kokonaisvastuu omista asioista ja oltava oikeasti itsenäinen. Tähän kuuluu myös vastuu omasta vuokra-asunnosta. Jos uusi asukas sitten huomaa keittiön sähköpistorasian olevan rikki, parvekkeen oven ottavan kiinni kynnykseen ja wc-istuimen viereisen bidee-suihkun tiputtavan vettä vesihanaa käytettäessä, ei kannata jäädä itsekseen harmittelemaan TOASin asuntojen ”huonoa laatua”. Asiasta pitää rohkeasti tehdä vikailmoitus, huoltomies ei pure, eikä TOAS tarkoituksellisesti pidä asunnossa asumista haittaavia vikoja! Useissa tiedotteissa vilahtaa virke ”asukkaan ilmoitusvelvollisuus”. TOASin asunnossa asuvalla – kuten kaikilla vuokra-asukkailla, on ilmoitusvelvollisuus asunnossaan havaitsemistaan puutteista ja vioista. Viasta täytyy ilmoittaa heti sen havaittuaan eikä jäädä odottamaan että se itsestään korjaantuisi tai vika suurenisi. Eikä soluasukkaan pidä jäädä odottamaan, että kämppis hoitaisi asian kuntoon, joskin kämppis olisikin vanhempi tieteenharjoittaja ja asunut asunnossa jo pitkään. Vaikka vika ei haittaisi omaa asumista, tulee siitä ilmoittaa viipymättä asunnon omistajalle eli TOASille. Ja vikailmoituksethan tehdään TOASIn nettisivujen kautta. Vikailmoituksia luetaan arkisin toimistoaikana sekä kohteen huoltoyhtiössä että TOASin isännöinnissä. Koska TOASilla on asuntomassaa paljon, kertyy myös vikailmoituksia paljon. Niiden käsittelyyn, vikakeikkojen organisoimiseen ja tilaamiseen sekä pienkorjausten tekemiseen menee useita työpäiviä. Korjausaika vaihtelee suuresti ja riippuu myös tarvitaanko erikoisammattimiestä vai voiko kohteen huoltomies korjata itse vian. Jos tarvitaan jotain erikseen tilattavaa varaosaa, saattaa aikaa mennä jopa viikkoja. Kiireelliset ja mahdollisesti asumisturvallisuutta vaarantavat viat tullaan luonnollisesti korjaamaan kiirrellisinä. Vikailmoitusta täyttäessä on oleellista merkitä saako asuntoon tulla yleisavaimella. TOASin toive on, että yleisavainta voidaan käyttää mahdollisimman useassa vikakeikassa. Tärkeää on mainita mahdolliset asunnossa elävät lemmikit. Huoltomies ei halua vaarantaa terveyttään sillä, että asukkaan terraarion lisko yllättää kesken wc-istuimen korjauksen. Kiireelliset asiat, kuten veden valuminen väärään paikkaan, esim. tiskikaappiin, tulee ilmoittaa välittömästi soittamalla huoltoyhtiön päivystysnumeroon. Huollon päivystysnumero löytyy oman talon porrashuoneesta ja ulko-ovesta. Vesivahingoissa nopeus on valttia. Eli mitä nopeammin vuoto havaitaan, sitä pienemmälle alueelle se on ehtinyt levitä. Ja sitä vähäisemmillä korjauksilla asia saadaan kuntoon. Asukas ei myöskään saa itse ruveta sisustusohjelmien innoittamana maalailemaan eikä muuttamaan kiinteitä kalusteita. Eli ei saa ryhtyä vaihtamaan tylsiä valkoisia seiniä trendiväreihin. Tai jos talossa on käytetty arkkitehdin valitsemaa tehosteseinäväriä, joka ei asukasta miellytä, kannattaa miettiä oman väripaletin laajentamista. Voi äijäkämpässäkin olla marjapuuron värinen seinä!

asuntoasia.

I ≈

TUTUS ≈

N VOINE

ISEN AR M U T

ULANHOV

Tuulanhovi Vaajakatu 5 33720 tampere

Tuulanhovi - tuttu suurista asunnoistaan, läheisyydestään Poliisiammattikorkeakouluun sekä vastaisuudessa kohteen asukkaiden käyttöön tarkoitetusta kuntosalista. Jokaisen punttijätkän unelma, kaikkien lainsuojattomien kauhu - tule tutustumaan Tuulanhoviin. Lisätietoja Tuulanhovista löydät osoitteesta: toas.fi/asunnot/tuulanhovi

asuntoasia.

Kylmän tullen... Kun lämmin kesä muuttuu pikkuhiljaa syksyksi ja vaatteet vaihtuvat astetta paksumpiin, kannattaa muistaa muutama asia jos asunnossasi tuntuu viileältä. Syksyllä ilma on kosteampaa kuin kesällä, joten tämä saa ilman tuntumaan todellista lämpötilaa viileämmältä.

•

Mittaa asuntosi lämpötila ensin itse, asunnon tavoitelämpötila lämmityskaudella on 20-22 astetta. Lämpötilan mittaaminen tapahtuu keskeltä huonetta ja noin puolentoista metrin korkeudelta. Ikkunan edessä oleva lämpömittari ei kerro totuutta. Tarkasta ikkunoiden ja parvekkeen oven tiivisteet ja tee vikailmoitus, mikäli tiivisteet eivät ole kunnossa. Pidä lämmityspatterien edusta vapaana, että lämmin ilma pääsee kiertämään huoneessa. Jos lämmityspatteri on peitetty verhoilla tai työpöydällä, lämpö jää verhojen tai pöydän taakse ja asunnossa voi tuntua viileältä.

•

Mikäli ikkunankarmissa on ilmanvaihtoventtiilit, käännä ne kelien kylmentyessä ns. talviasentoon. Muistathan, että n. 30-asteinen lämmityspatteri tuntuu kämmeneen viileältä, mutta lämmittää silti asuntoasi. Mikäli patteri on epätasaisesti lämmin tai termostaatti on rikki, ei toimi tai on irronnut, on asiasta tehtävä vikailmoitus netin kautta. Sähköisen vikailmoituksen voi tarvittaessa tehdä osoitteessa www.toas.fi

As coldness comes... If your apartment feels chilly during Autumn, please remember this: In Autumn the outside air is moister than in Summer, which makes the air feel colder than it actually is. When you begin to feel chilly, please : •

•

Measure the inside temperature first by yourself; the temperature should be approximately 20-22 Celsius degrees. Measure the temperature in the middle of the room, as the thermometer next to a window does not give the correct temperature. Check the window sealants and file a fault report if the sealants are damaged. Keep the area in front of the radiator free so the warm air can circulate in the room. If the radiator is behind a table or curtains, the warm air will be left behind those items and the room may feel cold. asuntoasia.

•

If the window frames have breather valves, turn them to the “winter position”. Please note that a radiator of 30 degrees may feel cold to your hand, but still warm up your room. If the radiator is unevenly warm or the thermostat is broken, not working or is disconnected, file a fault report. You may fill the fault report online at www.toas.fi/en

HAKEMUS- JA ASUTTAMISOHJELMA UUSIKSI TOAS otti keväällä käyttöönsä uuden hakemus- ja asuttamisohjelma Tampuurin. Ohjelmana Tampuuri oli tuttu, koska sen kiinteistönhallintapuoli on jo muutaman vuoden ajan ollut TOASilla käytössä. Valitettavasti ohjelman vaihdokseen liittyi ennakoimattomia toimitusvaikeuksia, vaikka lähes vuoden verran ohjelmaa suunniteltiin ja räätälöitiin TOASille. TOAS on halunnut ja haluaa jatkossakin panostaa sähköisiin palveluihin ja niiden toimivuuteen. Ohjelmavaihdoksen myötä tässä palvelussa tapahtui valitettava katkos käyttöönoton yhteydessä. Onneksi suurimmat ongelmat voitettiin ja uuden hakemuksen jättäminen sähköisesti on ollut mahdollista heti alkuongelmien jälkeen. Hakemuksen jättäminen ei edellytä tunnistautumista järjestelmään. Hakemuksen muokkaustoiminto vaatii järjestelmään tunnistautumisen. Tampuuri- ohjelmassa tunnistautuminen tapahtuu turvallisesti pankkien tupastunnisteen kautta. Tällä hetkellä tunnistautuminen on mahdollista joka pankin kautta. Tupastunnistusta täytyy käyttää kerran, jonka jälkeen hakija saa sähköpostiinsa Tampuuri käyttäjätunnuksen ja salasanan, jatkossa käyttäjä voi päättää käyttääkö niitä vai tupastunnuksia hakemuksen muokkauksessa. Mikäli salasana unohtuu, voi uuden pyytää tupastunnisteella. Sähköinen vuokrasopimuksen irtisanominen on mahdollista vain tupastunnistuksen avulla. TOASin hakemusjärjestelmä perustuu avoimuuteen ja siitä syystä hakijoille halutaan jatkossakin näyttää oma sijaluku jonossa. Valitettavasti tämän palvelun työstäminen on ohjelman toimittajalla vielä kesken. Vaikka hakija ei tällä hetkellä jonosijalukua näe, tapahtuu asunnonjako toimistolla jonotusperiaatteiden mukaisesti. Vapaan asunnon kautta järjestelmä löytää aina vanhimman hakemuksen, jolle asuntotarjous lähtee. Jatkossa asiakkaille on tulossa käyttöön mm. sähköinen vuokrasopimuksen allekirjoituspalvelu ja pidemmän kehitystyön tuloksena oma asukasportaali, josta on mahdollista nähdä esim. vuokranmaksutilanne. TOAS pahoittelee tilanteesta asiakkailleen koitunutta harmia!

Näin puhdistat rasvasuodattimen. 1 2

Poista rasvasuodatin liesikuvusta.

Hankaa rasvasuodatin puhtaaksi tiskiharjalla. (Rasvasuodattimen pesulle kannattaa olla oma tiskiharja)

Vaihtoehtoisesti rasvasuodattimen voi pestä astianpesukoneessa.

5 6

Aseta rasvasuodatin lämpimällä vedellä ja pesuaineella varustettuun tiskialtaaseen.

Laita märkä rasvasuodatin kuivumaan kuivauskaappiin. Pyyhi rasvat liesikuvusta ja hormista.

Vikkelät uutiset. m.aamulehti.fi vie sinut vauhdilla uutisten äärelle. Kaiken aikaa ja kaikkialla. Kokeile!

m.aamulehti.fi

Liikenteessä

Odottaessa

Missä vaan

MISTÄ AUTOPAIKKA?

Ultimaattinen asukas -testi Vuokrasuhteessa niin vuokralaisella kuin vuokranantajallakin on vastuunsa ja velvollisuutensa. Testaa oletko ultimaattinen opiskelija-asuja! 1. Täytyykö minun maksaa vuokra ajoissa? KYLLÄ / EI Kyllä. Vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa vuokraamastaan asunnosta. Vuokranmaksupäivä on jokaisen kuukauden 6. päivä. 2. Siivotaanko asuntoni TOASin puolesta viikottain? KYLLÄ / EI Ei. Yksi asukkaan tärkeimmistä velvollisuuksista on pitää asunnosta hyvää huolta. Hyvään huolenpitoon kuuluu säännöllinen siivous, imuroimisineen ja pintojen pyyhkimisineen. Soluasunnoissa kaikki asukkaat ovat vastuussa asunnon yhteisistä tiloista. Soluasunnoissa on henkilökohtaiset tavarat muistettava pitää omassa huoneessaan, yhteisiä tiloja ei sovi vallata omilla tavaroillaan. 3. Onko naapureilla mitään väliä? KYLLÄ / EI Kyllä. Kerrostaloasumisessa kuuluu ottaa myös naapurit huomioon. TOASin taloissa on noudatettava hiljaisuutta klo 22-07, toki muinakaan aikoina ei kohtuuttomasti saa melua aiheuttaa. 4. Kuuluvatko ötökät asunnon sisälle? KYLLÄ / EI Ei. Yksikään tuhoeläin ei ole tervetullut vieras TOASin asunnoissa, joten tee viipyilemättä vikailmoitus TOASin nettisivuilla ja TOAS hankkiutuu pirulaisista eroon!

Lähenevä talvi tuo mukanaan monella asukkaalla lämpimän autopaikan tarpeen. Voit vuokrata tolpallisen autopaikan tai lämpimän autohallipaikan TOASin asuntotoimistosta kulloinkin voimassaolevan hinnaston mukaan. Huomaa, että talven tullen autopaikat ovat kysyttyä tavaraa, joten hanki autopaikkasi ajoissa tai liity jonoon, mikäli kohteen paikoille on kovasti muitakin halukkaita.

5. Palkitseeko TOAS asukkaitaan? KYLLÄ / EI Kyllä. Juuri elokuussa TOAS järjesti asukkaiden kesäpäivän Särkänniemessä, jonne jokainen TOASin asiakas oli tervetullut. 6. Saako suihkuun mennä väsyneenä? KYLLÄ / EI Ei mielellään. Riski nukahtaa suihkuun on suuri väsyneenä, etenkin jos menet istumaan lattialle suihkun ajaksi. Mikäli asukas aiheuttaa vesivahingon nukahtamalla suihkuun, voivat asukkaan kulut vesivahinkokorjauksesta nousta reilusti yli kymmeneen tuhanteen euroon. 7. Saako asunnon sisällä tupakoida? KYLLÄ / EI Ei. Vuokrasopimuksen ehtojen perusteella tupakointi sisätiloissa sekä ranskalaisella parvekkeella on ehdottomasti kiellettyä. 0 - 3 OIKEAA VASTAUSTA Noviisi: Nyt vuokrasopimuksen ehdot kuntoon ja opettelet Asuntoasian lehtiarkiston ulkoa!

4 - 5 OIKEAA VASTAUSTA Tunnollinen: Hienoa, tiedät jo valtaosan asukkaan ja vuokranantajan velvotteista, nyt vain muistat jatkossa kohdat, joihin vastasit väärin.

4 - 5 OIKEAA VASTAUSTA Super-vuokralainen: Upeaa, olet jokaisen vuokranantajan unelmavuokralainen ja TOAS on onnekas saadessaan sinut vuokralaisekseen!

KÄYTÄVÄT TYHJIKSI Paloviranomaiset muistuttavat taas rappukäytävien tyhjänä pitämisestä. Asukkaat eivät saa paloturvallisuussyistä säilyttää mitään irtainta kiinteistöjen rappukäytävillä. Jopa asuntojen ovimatot ovat kiellettyjen listalla. Huoltoliikkeellä on lupa poistaa rappukäytävistä ja sisäänkäynneiltä kaikki ulkoiluvälineet, lastenratttaat sekä muun irtaimen, joka voidaan tulkita turvallisuusriskiksi palotilanteessa. Mikäli huoltoliike korjaa omaisuuttasi pois rappukäytävästä, ole yhteydessä kohteesi huoltoliikkeeseen, joka palauttaa omaisuuden ovenavauksen hinnalla.

OPI ELÄMÄÄN KERROSTALOSSA Asuntoasian kultainen käytöskirja kerrostaloasujille (sovellettavissa myös rivi- ja luhtitaloihin) Naapurisopu on ehdottomasti yksi vaikeimmista asioista, johon vuokranantaja joutuu kerrostaloissa puuttumaan. Niinpä omaa ja naapurin tilannetta helpottamaan rientää asuntoasian "Opi elämään kerrostalossa" -artikkelisarja. Ohessa muutamia kultaisia sääntöjä jokaiselle opiskelija-asujalle. Näistä voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa.

iLOQ

Osa 3.

"Soluasumisen pelisäännöt" 1. Soluasunnon yhteiset tilat ovat kaikkien asunnon asukkaiden vastuulla Pitkälle pääsee jo sillä, kun muistaa yhteisissä tiloissa siivota heti omat jälkensä. Soluasunnon yhteisiin tiloihin ei sovi jättää likaisia astioitaan tai vaatteitaan, vaan tiskit on tiskattava heti käytön jälkeen ja pidettävä likapyykit sovitussa paikassa. Mahdollisen parranajon jälkeen lavuaari on syytä puhdistaa, ettei aiheuta mielipahaa ohuemmalla parrankasvulla varustetulle kämppikselle. Oman huoneensa asukas saa toki pitää kuinka sekaisena tahansa, mutta yhteiset tilat on pidettävä siisteinä. Yhteisiin tiloihin ei asukkaan sovi myöskään levittäytyä omilla henkilökohtaisilla tavaroillaan, vaan nämä on syytä pitää omassa huoneessa.

2. Kämppäkaverin kanssa ei tarvitse olla paras kaveri Mutta toimeen pitää tulla. Edes välttävästi. Kun jakaa jääkaapin ja kylpyhuoneen vieraan ihmisen kanssa, on muistettava noudattaa hyviä tapoja. Kämppiksen kanssa on hyvä sopia asunnon yhteisistä pelisäännöistä, joita kaikki asunnon asukkaat sitoutuvat noudattaa.

3. Soluasunnossakin saa käydä vieraita

5. Muuttosiivous kuuluu kaikille

Jopa yökyläily on sallittua soluasunnoissa. Tässäkin on toki tärkeä muistaa sopia kämppiksen kanssa pelisäännöistä, erityisesti jos kyläilijä on vastakkaista sukupuolta. Asunnon sisällä äänieristys on usein ohuempi kuin naapuriasuntoon, joten järjestyssääntöjen ja hiljaisuuden noudattaminen on erityisen tärkeää. On tärkeää myös osata erottaa kyläilyn ja majoittamisen ero, ja mikäli kyläily on kovin tiivistä, kannattaa miettiä yhteisen perheasunnon hakemista.

Kuten jo kohdassa 1. mainittiin, ovat yhteiset tilat jokaisen asunnon asukkaan vastuulla ja tämä tulee myös muistaa muuttosiivouksen kohdalla. Kun asuntoa tullaan tarkastamaan yhden kämppiksen irtisanottua sopimuksensa, tarttuu asunnontarkastaja herkimmin yhteisien tilojen siiteyteen. Jotta uuden asukkaan mielipahalta ja vanhojen asukkaiden siivouslaskulta vältyttäisiin, on ensinnäkin kohteliasta ilmoittaa kämppikselle tulevasta muutosta ja sitä koskevasta asunnontarkastuksesta. Mikäli asukkaat eivät halua kokoea useiden päivien siivousmaratonia ennen asunnontarkastusta, on helpointa suorittaa normaali viikkosiivous asumisen aikana ja laatia asiaa varten vaikka vuorolistat. Eihän kukaan tahdo asua likaisessa asunnossa. Eihän?

4. Kaikki eivät sopeudu soluasumiseen Toisia meistä ei vaan ole luotu yhteisasumiseen. Tämä on tosiasia, mitä emme edes yritä muuttaa. Kämppiksestä ei tarvitse pitää, mutta toimeen on tultava. Kun asukas on allekirjoittanut vuokrasopimuksen, on vuokranantajalla oikeus odottaa asukkaan noudattavan hyvään asumiseen liittyviä hyviä tapoja.

-AVAIMEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ • Lukko ja avain eivät vaadi toimiakseen paristoja, vaan tarvittava sähköenergia syntyy avaimen työntöliikkeestä. • Avaimet ovat keskenään identtisen näköisiä, pääsyoikeudet on ohjelmoitu suoraan avaimeen. • Jos lukko ei välillä aukea useimmiten syynä on, että työnnät avaimen lukkoon liian nopeasti. Lukko ei tällöin ehdi tunnistaa avaimeesi ohjelmoituja pääsyoikeuksia. Toista avaimen työntö rauhallisemmin tasaisella vauhdilla. • Avaimessa ei ole paristoa ja se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Siksi se kestää kovaa kulutusta, vettä sekä pakkasta ja on huoltovapaa. • Mikäli avaimesi katoaa, mene välittömästi TOASin asuntotoimistoon, jotta lukot voidaan uudelleenohjelmoida ja saat itse uuden avaimen. iLoq:n uuden avaimen on suunnitellut vuoden 2014 teolliseksi muotoilijaksi valittu Kirsi Svärd (ED Design Oy).

tahdo Eihän kukaaisaenssa asunnossa. asua lik

Eihän?

asuntoasia.

11.

MUISTA KÄYTTÄÄ VIITETTÄ

Tiitus on Kalevan Keihään, -Nuolen, Jarin- ja Ninansammon asukastoimien puheenjohtaja sekä neuviksen puheenjohtaja

Viitteet kuntoon vuokraa maksaessa! Viitteettömät tai väärällä viitenumerolla maksetut vuokrat voivat pahimmillaan jäädä kohdistumatta omaan vuokraasi! Muista tarkistaa oma viitenumerosi seuraavan kuukauden vuokraa maksaessasi.

FINAL CLEANING Asukastoiminta ja Neuvis Mikä on asukastoimikunta, tuo kohteesi mysteerinen ryhmittymä, joka pitää hämäräperäisiä kokouksia, järjestää tapahtumia ja kiinnittelee ties minkälaisia lappuja ja lippuja ilmoitustauluille ohjastamaan asukkaiden toimintaa. Teksti ja kuva: Tiitus Laine

Mistä toiminnassa oikein on kyse? Asukastoimikunta on kohteensa asukkaille asukastoimintaa järjestävä ja kohteen asioista huolta pitävä joukko asukkaita, jotka valitaan vuosittain kohteen asukkaiden keskuudesta asukaskokouksessa. Asukastoimikunnan kautta on mahdollista vaikuttaa oman kohteen asioihin ja sen kautta omat ideat ja ajatukset on helppoa saada kulkeutumaan TOASinkin korviin. Asukastoimikunnan toiminta rahoitetaan TOASin vuosittain myöntämällä määrärahalla. Monissa asukastoimikunnissa podetaan pulaa tekijöistä ja osallistujista. Jos sinulla siis olisi intoa osallistua toimintaan niin mene ihmeessä tervehtimään kanssa-asukkaita seuraavaan asukastoimikuntanne kokoukseen! On myös paikallaan muistuttaa, että asukastoimikunnassa toimiminen on täysin vapaaehtoista, eikä siitä saa minkäänlaista rahallista korvausta.

12.

asuntoasia.

Miten asukastoimikunta on yhteydessä TOASiin? Asukastoimikuntien neuvottelukunta eli tuttavallisemmin Neuvis on tärkeä keskustelu- ja tiedonvälityskanava TOASin ja eri kohteiden välillä. Kokouksissa kohteiden asukastoimikuntien edustajat ja TOASin henkilökunta tapaavat mukavissa merkeissä noin 8 kertaa vuodessa keskustelemaan konsernin ja kohteiden ajankohtaisista asioista. Kokouksissa käsitellään TOASia ja asukkaita koskevia asioita, kuten budjettia, vuokria ja myös asukasedustajien valintaa TOASin hallitukseen ja valtuuskuntaan. Näiden lisäksi kokouksissa jaetaan kuulumisia ja kokemuksia eri asukastoimikuntien sekä TOASin kesken. Kokoukset toimivatkin tärkeänä kohteiden välisenä keskustelukanavana, jossa ajatusten vaihto edustajien välillä sujuu luontevasti.

According to the law the moving day is always the first working day of the month. Often this means that the new tenant is moving in whilst the old tenant is still moving out. In practice the new tenant may pick up the key on the first working day as of 8.15am once the housing office opens. The tenant who is moving out has the right to return his/her key within the day. It is important that the tenant who is vacating the apartment does the final cleaning already before the moving day because as the name states, moving day is meant for moving, it is not meant for packing, but carrying belonings out from the apartment. The new tenant has the right to get in to a clean apartment and the tenant who is vacating the apartment is responsible for the apartment be clean on the moving day. The final cleaning is a lot easier and faster to perform if the apartment is cleaned regularly.

Näyttöpäätetyöskentelyssä on tärkeää pitää hyvä ryhti ja näyttö sopivalla korkeudella. Hartiat eivät saa nousta koholle.

Älä loju pöytää vasten, mikäli et näe näytön tekstiä, muuta näytön asetuksia suuremmaksi/tarkemmaksi..

EI! Muista verryttää niskaa tasaisin väliajoin liu’uttamalla päätä suoraan taaksepäin, tunnet venytyksen kallonpohjassa ja lapojen välissä.

EI! Älä taivuta päätä taakse niskaa verryttäessäsi!

Työ(skentely)kykyä opiskelijoille Selkä pois kaarelta ja nenä irti näytöstä, nyt laitetaan työasento kuntoon! Asuntoasia haastatteli fysioterapia- ja kuntoutuspalveluita tarjoavan Roppahuoltamon omistajaa, fysioterapeutti Marko Matilaista, joka valotti oikeaa työskentelyasentoa ja parempia elämäntapoja.

Mitä voit kertoa nykyopiskelijoiden kropan tilasta? Liikunta on vähentynyt ja istumatyö on lisääntynyt. Toinen ääripää on sitten ylirasitus, myöskään liika kuntoilu/urheilu ei ole hyvästä. Yleistäen kaikilla huomaa toispuoleisuuden kehossa, etupuolen lihakset kiristävät enemmän selkäpuolen antaessa periksi ja venyen. Samalla tavalla myös oikea ja vasen puoli tekevät erityyppistä työtä aiheuttaen epätasapainoa lihaksiin sekä niveliin. Mitkä ovat pahimmat virheet työasennoissa? Staattinen työ, eli istutaan (useimmiten) pitkiä aikoja paikallaan ja mahdollisesti vielä huonossa ja tukirakenteita kuormittavissa asennoissa. Nivelsiteet ja tukilihakset eivät jaksa ylläpitää hyvää ryhtiä ja asentoa yksinään. Mitä opiskelijan kannattaa tehdä kropan suhteen? Yleisesti ottaen muistaa tauottaa omaa työtään mahdollisuuksien mukaan, on

se sitten opiskelua tai töissä oloa. Vastapainoksi itselle sopivaa liikuntaa, mielellään monipuolisesti ja vaihtelevasti eri kehonosia kuormittaen sekä kestävyyttä että lihasvoimaa huomioiden. Levon ja rasituksen suhde on tärkeä, saa ja ehdottomasti pitää kuormittaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, mutta vastapainoksi sitten jotain muuta: unta ja lepoa riittävästi palautuakseen kuormituksesta. Onko ravinnolla merkitystä? Tottakai on, raskas ruoka keskittää verenkierron vatsan alueelle, jolloin ei liikunta eikä lukeminen suju hetkeen kovinkaan tehokkaasti. Painonhallintaa ajatellen ei ole olemassa ihmedieettejä eikä muitakaan vippaskonsteja, nopeat ja suuret pudotukset ovat samalla melkoinen stressitekijä elimistölle eikä tulokset yleensä kestä kauaa. Eri allergioiden suhteen ruokavaliot ovat tärkeitä, mutta ”terveillä” ihmisillä esim. gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ei välttämättä ole pitkän päälle järkevää.

Ja juominen on myös tärkeää, muutenkin kuin opiskelijailloissa! Vettä pitäisi juoda tasaisesti läpi päivän ja etenkin rasituksessa, kuivumistila on kaikkea toimintaa heikentävä tila! Miten voi päästä alkuun oman terveyden huolehtimisessa? Alkuun täytyy miettiä kokonaisuutta: omaa jaksamista työ- tai opiskelupäivän suhteen, nukkuuko riittävästi ja kuinka syö. Liikunnan suhteen ylilyönnit eivät ole järkeviä niin kuin missään muussakaan asiassa, yrittää löytää tasapaino kaikessa tekemisessä. Liika istuminen ja paikallaan olo yhdistettynä epäterveelliseen syömiseen ja juomiseen tulee näkymään jossain kohtaa terveydentilassa. Monesti terveyttä ei osata huomioida riittävästi ennen kuin siihen tulee jokin muutos. Valitettavasti huonompaan suuntaan.

asuntoasia.

13.

Teksti | Inka Kuusimaa Kuvat | Raksystems Anticimex

HY .

Kodin yleisimmät tuholaiset TOP 5

Erilaiset pienet tuholaiset liittyvät toisinaan asumiseen. Usein jo perusteellinen siivous riittää tuholaisista eroon pääsemiseen, mutta joskus ongelma saattaa karata käsistä. Tällöin tulee olla yhteydessä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jotta ongelma ei pääse leviämään muihin asuntoihin. Tuholaisten ennaltaehkäisyyn riittää viikkosiivous ja ajoittainen perusteellisempi siivous. Alla on esiteltynä lyhyesti viisi yleisintä kodin pientuholaista.

1. Sokeritoukka

Viihtyy kosteassa, pimeässä ja epäsiistissä ympäristössä. Aikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä hopeanhohtoisten suomujen peittämä hyönteinen. Yleensä voit tavata sokeritoukan kylpyhuoneen lattialta, kun laitat valot pitkän ajan jälkeen päälle. Sokeritoukka on vikkelä viipottaja, joka syö melkein mitä tahansa: tapettiliimasta homeiseen paperiin ja valokuviin, kylpyhuoneissa ruuaksi kelpaavat hiukset, ihokarvat, irronneet ihosolukot sekä lika. Jos sokeritoukkia on paljon, se saattaa viitata kosteusvaurioon, sillä sokeritoukka syö myös homesienien rihmastoa ja itiöitä. Yleensä sokeritoukka on verrattain harmiton; niiden aiheuttama haitta vähäinen ja se harvemmin lisääntyy kiusaksi asti. � Sokeritoukasta pääsee eroon esim. � kaatamalla kiehuvaa vettä kaikkiin viemäreihin, imuroimalla lattiapinnat huolellisesti ja käsittelemällä esiintymispaikat tarkoitukseen sopivalla hyönteismyrkyllä.

14.

asuntoasia.

2. Riisihärö

Elintarviketuholainen, joka kulkeutuu asuntoon mm. leipäviljan, kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden mukana. Riisihärö voi löytyä myös lesepakkauksesta tai kaurahiutaleista. Riisihärö on pieni ja litteä n. 3 mm pitkä, tummanruskea kuoriainen, jonka etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Jos havaitset riisihäröjä tai muita elintarviketuholaisia ruokakaapissasi, hävitä saastuneet ja tiiviisti pakkaamattomat elintarvikkeet ja imuroi ja pese kaappi huolellisesti. Imuroi keittiössä myös muut tilat ja erityisesti kiinnitä huomiota uunin rakosiin ja paikkoihin, joihin kertyy erityisesti leivänmurusia. Puhdista hyvin leipälaatikko, sen ympäristö, leikkuulaudan alus ja leikkuulaudan alapuolella olevat laatikostot, joihin myös helposti tippuu leivänmuruja. Älä unohda imuroida uunin ja jääkaapin alta ja takaa. Vie pölypussi ulos roskiin. Voit lisäksi sumuttaa kaapin tarkoitukseen sopivalla hyönteismyrkyllä. Kaikki kuivamuona on hyvä säilyttää jonkin aikaa tiiviissä pusseissa (esim. minigrip-pusseissa) tai tiiviissä laatikoissa. Voit olla yhteydessä TOASin isännöintiin tai kohteesi huoltoyhmikäli epä tiöön, ilet tuhola isen � levinneen �� l a a je mm alle.

stä

E VAAT

4. Turkiskuoriainen

TOASnet uudistuu

kkei

arvi Elint

3. Sokerimuurahainen

stii

tek & n e d

Et R 0 2-4 sii si IMUU 02 mm säti RAH o r l e . oist AIN a r EN m av nu. int u l o ve a.

lais

uho lien t

jat mi , vil el ö hed mm y S ja -25 A. IS ttu i 14 . KO iva väl Ö ku ki m TI IT ja kär 15 m E K ita n 0te ipie a 1 Si ukk . ia t . to n . . N u E EN toa IN ysk ää m. A t IN vin d it m ABC A H h H ra tuh RA a y Lev -2 RA t a oel . ,5 UU it äim UU lois M use nen a. 1 istä M O i i i A a a taj RI ät t AR sta ok KE sis . FA ru iru heu SO sii m i e k t P aik ina E 4m K ud 2. a a n yy k t e k nt ää ou a ain . ää . Pit . k s . .I T a j en i o a L a m O lla ipi I. ass mm iru tta m i EK vi 5 KK ikk astu . AT aa a. S -14 N ste 0, a A U i o . K sa cm V ho s P 12 I. O ti k ista tu rkik väli II R i ja 10 H as te U H rsi lo tu rki JA pe uot Jy rta kä no ljat a . V vi en ja . in lo KA sa en ka rta ä A o UK eas in s a u V is KK ä TO ost iku kir ja. RI PA lä nte sa. A m. aik ute KE yy k ä. TU N. E kii eis K s O m t A a . E S ih äs 0 J ja k t A av Ä AIN sa rvik TT tää Vi me a 1 . än ta I IP s a RO vit . es saat ua en a. LE OR tei - t pi ukk P n e i p s . n n L cm a a KU au elin to ET ok uka 25 IS ne en ö m iva m. et IÄ mi ais iru m u m Sy ita, T lais k l k . o a S n i 4 tuh ä- . PI ist att aik de EN tte 2en pä ta tiili IN uo sä. . K roi po m ö ttei i. eks t is IA y KA va &t R ä t o am S K n i tte a . s O . u A de t s i t i a e U ä R ä k ä RÖ ilja pe vik s AK er usj Ä TO viä mm tar ö o n v R i l p y E IH a IH äin alo . Le -35 m s yn . IS RI ias nty el ää t mm yy 10 ttä nt a. kyy as sää m. i el 12 i s s k i r m s E L 3 6 I. ksi lihe . ja . 2KK u EN a JA EN i N alo a y i . IN illa n N U N s t I A E P ti e . E tta . RI a v ine mm IN IA P lin ko iheu mm et IÄ OR n. ssä et UO hoa ria 10 ais S s l i e i o K U t E A ,5-1 la arv tuh IS tu uo a SL KIK ain ste ho lien 0 tu RK ka a. K ukk ee RA SIN ok eri stii i n U k k A k i e e m o T u V ES iru tia ke &t iili . I nen t o kiks m, t etn st k E d T e a k i i k M l i a e r i kim te de . UD iiv viklä ka eit & tu 5 m Ka im. m. tahroe ÄL Akt mm yö . n en uk ent s Eetlintu S d N 4 m o i s I e a i TO . e & SE rta. 5-6 T ak it tall ikk I. EN te m. hai 3-4 Lev RAKK tevke llä. rv ur . M lle ta IN ot ise 10 iää A. K JU pu ita in IA tu 0 m ö A s El Ihm R t 3 a y P aa te Eli t 5 m ava ikk ja 1 O l i U s i nt ilie U v ka T ho lu arv m. roi iru pu de o k ikk UK sa uk tu -ka m. t nt n m ain eid s M ise irp . a en k H sia . To ola en ja 4 m h k u s u u i O & t m ka . k R äa m h teakines t u n 2m a. IhSO ä 4 m ola u s To a- . pä 6 m Pu tiilie Km . . E V a Y 2 m T nt i ra iiehm RItT. i R r 4 U . et s u ia T ho is et IKY kuo tava im sall RP pimis tyy u OU lai kiu elä KI toyule eäkirpkos KKA se TU ten S uu t ho u tm et IR aa a kkian ssä. teas . To RKIS tu j im iä tai ova ä H ho pu . t l m ä ti i u e KU l 10 Aik sa o k t h ise elärunsaas e l u k u o O l tu nta m uin ja h tain rki a t RI m a tt u t e t i s 4 it i m. en . ita ajo -5 ksi uho AIN ha to 6 m tall Msuiintyvät mm a. hai aa EN VA lle I N. E lle 4sim ä ise , to Kuor vill . ise TT NE tituh ATEK m . E sek . E a Ihm i I T u O Ih a a 0 t 50 kk ine ja EE äi tur oaa I. T RK IA leh . e m s 95 i 4 a1 n T 7 t la kä kiks vill PAouk OR aa sta 020 0 m LU ate I,H5 m ro ho rki ia aa KUka o Ihm me ia. e t nu tu llis A va 1e-l3ä RAKU vä . S ja elu ise Jm ise sa es ia. palv .a li 1 . iip uh ain . ola in kiu . i T lle O h x.fi inen n c a I n e u a j en lä pe RIA e .r all RO N2-1 ien T uu F m st . ha uu Ä ut e ww kunn llis E u w T n ä itPa HM ä 4m. a ai p AmA 6-1 ta räis INE n TÄ alta N tm u i p V ä ä a llis I u 5 s ä P ov p tia 2 m lou iä t N. et u IA äär uom. . ÄN 2P-eru RAOM i iä ti tai 4-6 äasi UKU Sy R s tuh a u H j k s m m j K . S O I o a i a s ä O a - m a U a st isia tte tte ö oe T m mm ssa RIA . Pu sall eläruns läi H tau ikkir aa u URAten kiu ua iss ita KU tup telä m me ho ain ten . T vilj INEN ine PI -14 O uu ä. , din uo sei u HAI 0 RO t a tuajoitt ou atu . tm stu 00 0 ka uta AL ten yy E 2-2 NE iä tai ova T a it yvät J S 1 55 k ho T 9 L m o i i u y ka he m ne yh N. 4 A äi asti e u t 1 lai M siint 07 d oel nsa 10 tteit ö se E 25 vittä in. Kai K siin sa. Ihm 02 tuh tain ru o t autttajian. Lev yskun mm a. er cm tää t kki E itavät ajoit s VA v m u u n . 1 ittä tia Msiinty o . lu ri.t autej ruok me ise ,5M RAS E KE lve . L E ai pa M 2mä a. ain IT .E . n Ka SSIN ESIÄ Es ui Va en l .fi ine it iin ta l m. RA. t.eita TIÖK RÄ nen a 00 t cx ll i tyv t I e k K r 55 N . ra nna Ä 9 . e t s ät uh k Sm I I w u alo sim iru KU EN 74 ja OI Ä lli oa . ajo o i I a i h J p ww ltak 020 S itt e ro 3-4 . ok OR JA ain lä tm ie ku SA ait Va HI me PA go uh ita sa ru im nu ns iä 18 oukk n kä ivatt . Syö mm latti aine IAIN elu aa alv T TU hin ka t nte Jyr IRrI.uKn a . sti a a r I E u v .fi inen p Ä n x e c l tai N 1 . a ris . P lis 0-1 kivä ja h iljat w.r nall ov Va snii ja aikk va uk ake . KK pä IT JA at ww akun tei esi . RI 5 m li 14 ed rtaai s iru mu et ww Valt ISI ss i ute UN To ur mm sa ä- ja LUT e aa l t Va w.r o o P nk a H m ä 2 t t E lta acx u s . i 10 stu kain AIS iai va ET 5 m lm ius Ä tuh ku .fi . p 20 all nn ne ate . E Lis iass RÖ. isia cm tta enVI all m0, ine . n. ajo ää a v Sy a. R . . täi sim 7np . 2 o t 1 P i ö n alv -3, se . 3 m ty ljat p 55 elä elu KA m uu 5 m kä vä y n uo ää 9 nu m m y me 4 S t op tte ro OK 1 . im m. a 02 n 7 e i

h u t BC

aa tuho ks k r tu i v k kär i

4 m lin a lä 3 m. - ta ja ki ä 1rvi int kk eis e s

t ti. a. as

ÄL

Toukka tuh oaa kuorimato nta puutavara a. 9-15 mm.

Perustaa yhd yskuntia puurakent eisiin. 6-18 mm.

RAHAINEN.

HEVOSMUU

APPAJA.

Le AK 10 viää KA. -35 ta Ka m var ikk m oi iru . de o k n m aine uk n. an a. SO Vi KER TORAKK p ih IT A. t O T Kai y i kkir uokainen. R Leviää TtavUaro to me y ko UKK SOKERITOU ou KISiden KKA. ukk äss ste A. 10-35 tmm u kk KU mukana. Viihtyy kos as TEK a ä teassa ja 10 . Aik VAA sa OI. Toukka 4- rkik . a tu ORIA 5 m sia ho IN pimeässä. m utuh ja FAARAOMU Aikuinen m ineoaa villaa ja a E URA m . . tou n kka , t Kuo a vi N. turkiks Perustaa use HAINEN. 10 mm. ia. Siipien KEITTIÖKOI o ll V r ita yhd u SA. Syö vilj ysk unt kk iain aa j kärkiväli 12-1 tu AAT Kaikkiruok ia. teita atuotainen. Lev a 1 en a 4 h .EKO ja kuivattuja ittää o tu mm 0 hedelmiä. I. taudinaiheuttaji Siipien kär IH r a m a a. 1,5-2 mm kiväli 14-25 k m är kiks vill Tou el RAK . toukka mm, . R k 10-15 mm. O i vä ia. S aa j kka elä äinp UOR p HM a l i e i ä I ä 6 1 2-1 ipie -12 tal räis AINE 4- äas UKU 6 m ia 4m n O FA m ous iä t N. m jä uo Sy IA KUORIAINE m ssTUR a v RKIS m Pe ARA N. . IN t ö . T Tou t . EN oaa IHRAKUORI teis teit Ka rus OM ou iljkka atu tuh villaa ja AINEN. sä Syö a kkkiks tur ta ikk taa UU o . Sy . , RROT eläinp ia. a erä u ö riai isiä nen 10 tteKuo tuotteita, L OTT TA. Kaikkiruokain din iruo use RAH 4-5 mm ita en. elä e A A , Lev ä i k tou m talo a . HIIR . usj a 10 ätte I. Kaikkir ih uok Kä tauteja. Vartalo ine ta yh INEN m kka issä. 25 vittäittä VAmm. 6-12 mm. . 25 cm cm ä . aik n en. d Jyrsii ja saa eutt ain . M RAS stuttaa aji . . Le ysk SOKERIMUURAHAI . tau kiru Ka ESSI LES NEN. tej ok a. vit unEtsii sisä Vartalo 10 cm. 1,5 tä tia a. ain tilo es ikk NKI IÄIN Va en -2 ä 2-4. mmKE ista ravintoa. 3 im iru KU EN .I r m O o . t . t 4 a TÄ e TTI m lo m latt kain RIAI JA . Si ita j ÖKO pä IT JA m iae en NE HI . ris . P N. to ipie a ku ISA sa ä- ja LU Jy IRI. uk n k iv . S tei es T ROHMUKUO tia RI ka är att yö ss ii RIAINEN. Va rsii j Kaik ine vaa EET. Syö ä. pääasiassa 10 kiv uja vil as ISIH rta a ki n te E VAR ASL s vilj . ESIÄ r i l a 1 a u 1-3 täi s sim o N ÄR L INE 5 m äli 1 hed jatu 4-6 mm. Tou atuotteita. 10 astu oka MESSINKIKisä ssaJA Ö. ,5 ek . kka 10 mm 2-3 UOäRIA m 4-25 elm otv Syö RIISIHÄRÖ. Syö pääm ä cm tta ine nt INE . . Kaikkiruok m m a n. yy iljN. m iä. p asiassa viljatu LEIP.Ä JAa. ain . men. m TUPAKK otteita. no tiiuo ää esim A . Pes K , Lis t . latt p I KUO iae risteissä. JAUHOPUN RIAINEN. ea teita ääntyy nopeasti. ja RPU Elää SO KKI. 3-4 mm. sti 2-3 mausteiss K nopeasti kos Lisääntyy . . mm. elä ylei T. Ih a ja kiinEteis t ER teassa. Pitä ink sem mi LE kuivaelin2-4 sii ssä IMU viljatuotte TU tarvikke irp m skir ista. 0,5 mm ä KU IPÄ issa m . isät URA va PAJ 2-4 mm. . ut ät pp m i m O JA H l . R o u To hin ÄÄR T . 2-4 ist AIN ku aus IAIN UPA a r EN pu ukk goll Ä. E m 2-4 ivae teis EN. KKA av . m 7-2 ura a tu inen rittä int . SE in m lin- sa ja Elää 0 ken ho . oa m ta k m a ve INÄ . . m teit a JA rvi iin rt LU L . a y t a k O . ö K k llä . Ak DE. eis eiss u K JA Es TÄIT JA LUT . 5 tii Im Es ten UOR EET. Esim. sa ä iin no UHO -6 vi ee . pää- ja vaa m iint tup IAIN tyv m KIRnPUT tetäi sekä vil pea PUN es yy aj E m en . Ihmiskirppu ät jat st satiainen. sa Et ää N. ja . yleisemmä SEINÄLUDE. 1-3,5 mm. uo i k KKI. . 1 elä rä ajo tP Imee 2 . L t o elä U i ink ver PUNKKI. Esi teis ste isä 2 irput. 2-4 t ta. Aktiivinen NK LU PA ta 0 Suo ko mm intyt a ä y . s my m i n s 1-3 IHU KU RKE yöl kot lä. 5-6 mm italouksiss a. 0, ös m a nt Ai tita KI. E PISTIÄISET ru . a. 5 . Pi yy . m KUO . Pesän Tu OR TTI 0, heu louk siin ns Aiheuttaa m tä m poistamin 5 t yliherkkyyttä. t m ä p h IAI o s . RIA a t y N 1 en saattaa u a as . 0,5-1 mm. IS m aa y issa y m vaatia 2-5 uai a le EN. ammattila ET ti m lih . yö isen apua. HI . tai . m nes htis er m ta kk tu RSIK ov . . KA yy a t ho Y T ww t o a t R 1 m RVIA m 4- nta a ku Y. To Va w.r uu 6 m pu o m ISP u lta ac . UN ten m u rim kk ku x.fi KK TUPAJÄÄRÄ. tava a- a kiu nn I. . Erittäin ra JAL T vahingolli a. OKUUORIAIN al sa nen l S i l I n l isi Toukka tuhoaa. en 18 IRA. a.puu m p rakenteita. 7-20 mm. PAPINT

alv e

n. ine A. oka . KK a ja kiru ttaa OU ass n RIT oste uine Kaik aastu KE RI. . s SO tyy k . Aik . HII ii ja cm y ä h t- .en. Vii eäss mm änty itää Jyrs alo 10 n. . uookain 10 isä e a im rt t iä p kka in an Va I. L sa. P . ja KK s oka alo kiliru elm uk , m tou UN stea aikv d m m kiru . Vart ,5 m o OP . Kyö heen 5 m aik KA S jaid UH sti k ta. 0 . K uteja -2 JA AK A. vaturo a is TA 4 R ta e T 1 IS ta pe TO iä O ä at . li RO ittää no tuott evK uivmmkivä m. LTIÖ Lev m. vilja k5 A yö IT ja-3 kär 5 m KK 5c . S a, A 2 ä tN P a n 0-1 ä KE it10 s E eit TU . Elä teis tuo iä. IAIN ott JA te pie a 1 vilja Ä EN OR iä tu sä. kiin issa. Sii ukk yö edelm m, KU e LEIP RIAIN sa ja .S RA ia. h räis tteis ikk O . to m ISA uja nt . IH inpe usjä . teis tarv KU -25 EN ku KO tt aus elin. EN toa elä talo ä TIÖ kuiva äli 14 m ä . AIN dys tä m ä IT IN a ä in E p H h it m K ja ärkiv m. elä 2 mm a. NA. av H kuiv mm. RA a y Lev -2 k m ita Syö otteit INRAE taar ja 6-1 Ö. . ,5 a . te pien 10-15 UU it 2-4 RIAU illa ÄR iljatu asti. .ati M use en a. 1 Sii kka UO U aailovis en . EvNa ntia n v ope SIH o t in ISK RIM AO a RII ssa ain ttaji esä attAaINa ysku mm RK tou E h äuoria yn AR sta ok TU kkOaK tu sis T. P URsAaH asia änty uad. ittää m. yh FA ru iru eu . K . a 10 n ISE U ä Me enitap Lev Tou S ikEstsiaii mtomukk TIÄ m m Pe aikk inaih Lis mm. Oin PIS Ata use en. 1,5-2 N JA EN. rk m-4, RA aais E tu -3 d K is A il IN IAIN sii 2 m2 u . ain ajia. sttta pFo m SIÄ yy R ka ta 4-5 en erua uok . Pe . N. a. nt äSäLE UO uk aPm ikkir iheutt ain INE ää VAPRitA . INKIK ainen issä yös ka To a ja n . Ka dina HA vinto ok a. I. y m ouk SS uok riste Lis sa. Em RA ra O la pie m I. e nty I. T ja. s Mm ir iru tta tau UU ista EK vil Sii 4 m KKyö te. a ,5 aikk lattia Esii EaK.O lattaä n .S ikk stu RIM AT aa . -1 NN sa 0 K . KI. VkAsAisTs arkvkilyy iipie m. KNE. isätilo Ka saa cm. VA ho sia 12 INEPU keoit ta. . NK SOE IN s oae ia. S 4 m esim mm. hih PU talou tuyl RIAHOtuosttti is RI. ja 10 HA ntstiiia m. m tu rkik äli s O -1 A II a e ti E m R U ik ja H rsii lo 3-4 ko eutta tu. rk äli 12 nU. dysku -4 m tu rkiv UK aJAvUil peaa 10ott MeU s ok u Jy rta HM ee . kä OaSin a yh iin. 2 Aih mm kärkiv RO asias Tonuk jat . EoVk ata . . Im UnKKA sa ja ,5-1 Va is vil e as kirHu ru DE in en ja ttas nte . pää mm. LU Riv en 0 ITO Kaik aasPtue urake . KA sa en ain alo Eti ko.ste uin INÄ 4-6 RI.. JA SE aS.OAKk m ok art UK as y m Aik sä pu. mm PAII iiaaja s cm KA H O ste uin y hty ssä. m. iru . V TAP rs o AK lää teis a. 10 6-18 nv.ert äV. ii5-6 RIT o Aik . änty itää ikk teja ll imeä 10 m tia pu kaine yö nP.IN ka tuJyh nrttaalo UP . E kiin iss . A m a isä e KE yy k ä. a a T P p kka in e a p uo N k an Va I. L sa. P . . K au SO ht äss 0 m u KK s JA INE a ja ikk oka rtTaolou rimato a. a viskiraikkir muk m ii TA ää t u 1 to e Ä n v a T ir UN stea V a m s . ä tt a..äKt a IA IP t en. ,5 m ar o OP kikkka .aV kuo tavara . idm RO vit . es UsT.aaIh en a. A LE OR teis - t pim ukk m uKm UH sti k ta. 0 oKua euntetejait ro P u . K e T P in p s a n m m U u JA -4 m . A a n o v I. L c p 5m K au eli k t ta eis TTA ta2 M ka ka pe ET KIR n OisRea t. RJUO uära no tuott 25 IS ine ylTeen viriäpäu m. m iva m. uo u 9-1 PA evpitutä a. yö , ja isLek IÄ m TU kir n m Laa mit. ku m . S ita vilja . . PIST tam ttilealäin A -35 ä- a. -4 N Syö a,tuho 2lu5 scte aik ide KK im is EN tte . . ä 10 E 2 a a A s ä k K N a o P p it E ä Ek it IN uo sä TU . Elä teiss A. aro AIN tia ET. sekä p mm t is tte ja -k mm. ToINu tu yö tte i. IA JA T. RIA TE H un i . a KK av a-o ä. Ä EN RY.R iä kiin ISEsa. O isiä tte . S tuo ast LU tetä . UTO RA ysk 2-4 RA ä t Ö JA mm isrim ais. s LEIP RIAIN sa jaJALKkAeis e AKY rä KU rä jä aa SRIK UU hd iin. IH ÄR vilja op TO viä mm O ekuo attrae is ATrvik TÄIT - ja v yös. 1-3,5 RA pe us HIR oin KU aap uutasvjä SM y IH in alo . Le -35 SIH sa y n usteTUH- ta . . O aa teis pää yayinmen tuehlä taä ptaulo . RII ias nty ma aelin0 mm elä ä t mm 10 EV st Ien ttä TO .m 5 pää a. H ru N santit . yy .. as ää m. toenlä m elä 2 kuiv mm. eRINKETraT.k am Le RAK 2m EjaN Syö otteit sii issa rkk is . -1 P -1 . m u A K E IN L v 6 -6 A u ilIAlam ti Ö 6 K 4 2-4 RPIA 10 iää A. K I. ks he tia . ÄR iljatu asti. IRK . h paOvR 8 ele ja . 2-3 . KUO aU -35 ta aik KK u yli vaa -1 n m. . n v ope OTIS mm SIH EN a JA EN .a N lo a hoK 6hrioaaina em RII ssa ii mm var kir AJAREKNIS . esä attaa IN illa n sta y n K -20 o EN IN es U oa k. a tu u PU tita tta . . PTPIN a T. P in RIA a v ine mm K Tu kuaa10 asia änty . oide uok IN IA P ä. k a ia 14 ISE en s apua TRAIA tuohäurä . O a ia 0 ko iheu mm ä u -. IÄ OR n. n m ain UO Tjä ntik TIÄ in uo.s , toupk mm JA 1 Lis ENm. m. e iss KU ho r . ES U A ,5-1 OKPIN kpaa atork PIS tam aisen IS tu Kuo ka uk een. EN EN k tetu IN-3 lä-S am SL KIK ain te 2-5 m. JAL PA n utu is m 0 ae RK ka . uk Eim ram te IÄIN IAIN sii RVIÄ 2. po mattil RA IN ok eris mna.n SO Ku Tontyuyor ta-2v4a0-5 . TU uk sia to äin LES UOR n. Pe N.Ä I VA ESS iru tia m S tt m . e K , s A a m t ri E in V sii k . 12 E u sä 3 m KIK ine To rkik m yö A. R M ikk . la .E . iih RITO . ka ita E essapu 5 m UD iiv RÄ EVT ESSIN oka . steis 1ym tu m Ka im m. u TÄ ri IS m JÄÄ inenuk nte ÄL kt mmpim tyy k UK yö nty . 9-1 PA ll a yö A M aikkirIHÄttNiae. 4-5 to e IN . A es m TU ttä o K . S ita. Esii a. TU ingo I. hTooa ake . S JAaLK. K IHT . lamm SE rta 5-6 uk äss ste A. . KI. ksiss rkkyy N. EN Tit EN te 3-4 To RKIS P ka ä. a uitr a. . e NK vah kkJUa Mtu te .. INE a IN ot mm ve llä. IAIN oHttAe m esim-1m4m. PU talou ylih 10 Aik ssa u npu a HA tu ukka KUO 10 OR jatu U mm a RIA jat 10 yö RA kunti ToUuPArakaae s.teit mm uin ja KU 3-4 il T 0 m koti eutta . 4-5 rkiks tuh RIAIN UU UO vil ka Tpuuho m en MU sa v ka 10 u 5 lu e K . SM yhdys n. m H . m ih ia e o s p a k k a m u O U s A -1 m V t 0 VO R u a ii m sia . Tou RA. . m, . Ku aa v ENkir. p s M . Im HE . atu AAT7E-2ja -k m sta nteis H sia . To DE inen ääa m 0,5 illa o SII k to m ru p U is O m r e K k e L . -4 h mA m k . uk iainm a äjat m R äa m P tiiv . INÄ ou tuar- oaa OI. 2T ura ka Ih enm -4 4-6KKKI. . 18 JA. SE a. Ak mm pä m kika. v o pu 8 mm .T N PA 1T0. m 2 IR a IH PU RY kräim 4-6 IS mm TAP hoa r ara sia illaa ukka vert ä. 5-6 PU isme m ut. 6-1 YT uo kviv IAIS T . PIN elä RAKU ja RV O 0 PA kka tu nta KIR yle kirp. yöll pu SIK k uta äli 1 Siip KA mK. 4-2 to elä inp ORIA irp IR aa RO 2-1 ien 1 ja in Tou rima a. isk H ho pu . FA 1m 4m 6-1 ä ta eräis INE T. ra a pä HM elä Ihm ät tu nta m m. kuo tava . 2 m lou iä N. Pe ARAROIAISE ukk nteita m. . o UT. mm -4 m u m o 4-6 äasia UKU . tu T P r S t s N u m O I. m. jätt ott yö I p 5m Ka KuUsta MU E 2 ke . KIR eise im mm ssa ORIA 4-6 ut. JUM uura eis eit TT EN iEs INekä . taUuIHikUkir . a u UIÄRIN 9-1 PA ja yl kirp A sä a,KE INR ht . T EvTil. ja L d mu TU oaa p ita. in m o sReV mH.AIN . AR RIA Ole a. oTuE tätui s ENm . te elä a 1-3inaih kaNinÄ itm k e ottm . Syö P O L aa TTAst tuh alus E Esim e kka ,5 LU kaat eu 1e-3n yhd N. KU 2 ho vitine . Ka ET. sekä ja -k mm. JA va 110-3 eit Tou tta . L ysk tä . TE i ET. . Tu5 cm IT ja n. mm a. RY. majia evit un ua äm ikk LU tetä m. VA AIS . 2-4 YT . e ri JA EN TÄ ä.1 LK pu . m taute iruo aa 3,5 m . tää tia. TÄ IT SIK kuo araa v IN rä. o,5 M RAS K TJA IR N -5 k TÄ pä tiain v E -2 L E . ja. ain H oaa Ä 2 - ja . 1HA . RIA ä u . uta Ka SSIN ESIÄ mm teit ITTIÖ TU sa Va en O ajä -S m pää ainen TIH mm tuh ta pu mm rta . es ikkir KIK INE . KU tup telä m Sii a ja KOIS 50 sati TI N. PIH -14 lo ton mm. pie ku A ET 3-4 im. uok UOR N JAJALO ten yy E -20 E to 0 K . . H R 1 A n iv S uk K II 4-6 PA RIAIN htimm lattia aine IAIN Ku nt . 12 ka kär attu yö v IRK . Jyr RI. K O TÄ le . eris ntä.in EN. Esii ssa TIS m 10 kivä ja ilja KU oaa . N. Va sii ja aikk KO 0 m pä IT JA e sta -15 li he tu teit Pe rta INE . Tuh aine ir m RIIS Er is sii mm 14-2 delm otsa ä- ja LUT 14-2 RIA rä lo saas uok u as IHÄ Ä. ens. ä. E tia . pu mm. UO ajää uo. 5 m iä 10 tu ain . a ine vaate ET. E p ÄR OK RA m. EN Lis iass RÖ. -S cm tta en m, . IN JÄ llin oa . 2-5 JAL n tu telä a SII m s n. m. a. . . VIÄ PA go uh ita 2-3 ään vil Syö 1-3 täi s im. ute tyy E -20 m in ÄR m. 18 K ä N TU hin ka t nte mm tyy jatu pää ,5 ekä n tt I. m ri mm SO Esii ssa. 12 .E va uk ake . KK 1-3 . nop otte . N RÄ ea ita . Ets KER To ur mm TÄ. me JÄÄ inen PU KIR sti . ÄN PA ll a IS pu 0 . 2-4 ii sis IMUU TU ingo hoa TIH m. ja PUT IA L . 7-2 PIH 4 m mm äti RAH RV . EIP vah kka tu teita elä yleis . Ihm KU Ä KA m n . loista AIN ink em is 10-1 Tou rake . ma ORIA JA TU 1m irp m kirp rav EN. uu mm TU PA . ä IN u p u k T p t s t. 2 u into E K u 0 te E . va PAJÄ IS 7-2 RA 2-4 ivae iss N. E KA -4 . a. SII mm RIA To hing ÄRÄ mm lin- a ja lää mm 18 UO KI. . pu ukka ollin . Erit SE . tarv kiin NK UK . ikk teis 7-2 urak tuh en. täin PU ve INÄL JA IH m eis sä U IAIS 0 m en oa LU m yö rta. UDE sa RV no HO JA llä Ak . Im KA m. . m. teita a 1-3 L . 5 tiiv vil pea PUN Ku OKU m . e -6 1 jatu sti KK T. Es ten ORIA mm inen e ISE ott kos I. Lis RIA me iinty tupa INE eis tea ää . UO PU ta. ss nty ss y E jää N. UK IH a. . te 0,5 a. P y ko NKK LU 12 lä-S rä. mm mm itää -20 u PA Aih titalo I. Es 1-3 . mm oKU RKE 0,5 eutt uks iinty LU OR TTI IH y -1 is . T a 1-3 UK u IA mm a yli sa. my pu hoa INE ös mm UO he . rkk 2-5 uain a leh N. . RIAIS HIR yytt mm esta tiET tu SIK . ä. . . PIS to hoaa YTRY KA po TIÄIS 4-6 nta p kuo . Tou 1 m RVIA u r k am ista ET. m im k u m. tav a- a m. ISPU ma min Pes ara NK ttil en än TU a. KI. ais sa tuh PAJU en att ap aa v SII ja oaa MI. ua aa 18 RA. 2-4 -kalu pu Tou . tia mm mm ste urak kka it . e a. nte . ita PA PIH To PINT u A 10 TIH ku kka PP -14 ÄN pu orim tuh AJA. mm TÄ. 07 9-1 utav ato oaa . 49 5 m ara nta HE 55 NÄ m. a. 00 Pe VOS 1-3 RVIÄ pu rusta MUU mm INE N. 6-1 urak a y RAH . 8 m en hdy AIN m. teis sku EN iin nti . KO . a 14 TISIR -20 K mm KA. .

stä mi

N. a. INE HA vinto RA ra UU ista

KE isätilo ii s Ets mm. 2-4

ttuo . vilja elmiä ,

.S hed mm ISA uja -25 KO tt TIÖ kuiva äli 14 iv .

äi

el ho

yö

RIM

m a ja ärk teit ien k -15 m p

k vik

N. Sii kka 10 tia. INE kun tou HA RA yhdys tää UU m. a vit OM useit n. Le -2 m

n de

AB C tu ABC t u h o e lä i mhiostä e läi m tu

lie

Eli nt ar v i kk eid en Elintarvikke TOR & iden & teks tiilien tuho tek laisetsti i

ist

ise

ho la

iset

500

495

oe uh t C AB

stä

läi

tuh

Tou

. tuh iksia 12-14 turk iväli kärk

kka

läim

TJA mm LKAISE . T.

1-3

mer o 02

lunu

KARV

I. ja KO laa il ien ATE VA oaa v Siip mm.

istä

IÄI mm NEN. .

1 mm IAISPUN . KKI.

1-3

palve

KU mm ORIAI SET . .

TIS 14-20 IRKKA mm . .

NÄ

PAJUM

Perus UU puura taa yh RAHA INE 6-18 kente dysku N. mm isiin. ntia .

PAPIN

Touk TAPPA kuori ka tuh JA. puuta maton oaa 9-15 varaa ta mm . .

tuh I. oa ja -ka a pu Toukka 2-4 lustei urakente mm ta. ita .

TÄ.

ÄN

ia.

SIIRA

18 mm.

ovat

muu

TIH

sallis

HIR SIK

ten

kiu

PIH

TIÄ

PIS

YT tuh oa RY. ton a ku Touk ka ta ori 4-6 puuta mamm varaa . .

tai

iä

sti

äim

oel

ita

tuh

LUIHU

10-14

poist ISET. am amine Pesän ma ttilais n saatt aa en apua vaati a .

JAU

tuh

ola

iset

TÄI

nes

pää- JA LUTEE satia ja vaate T. Es im ine n. 1-3 täi se . ,5 mmkä .

e a 1,5 sta okain jia. Peru kiru eutta Kaik dinaih tau A FA

IT KE

lin

C B

nope PUNK viljat asti ko KI. Lis äänty uotte ste y ista. assa. 0,5 Pitää mm .

SEI

NÄ

äim

KIR PU

ja yle T. Ihm eläink isemm iskirp pu irput. ät 2-4 mm .

hoel

t tu

VARA ME SLESIÄ SSI INE NK N IKU

Kaikk JA esim iruok ORIAI 3-4 . lattia ainen. NEN. mm eriste Pesii . issä.

llise

aita

le h

kotita KI. Es Aih louksi iintyy eutta ssa myös 0,5 -1 mm a ylih . erk . kyy ttä.

ma IAINE PAKKA us kuiva teissa N. Elä ä 2-4 elin- ja kii mm tarvik nte . keiss issä a.

FAAR

verta LUDE yöllä . Aktiiv . Imee . 5-6 ine mm n . TU

Perus AOMU Kaikk taa us URAH AIN tau iruok eita yh EN. din aih ainen dysku eutta . Le nti KEITT jia. vittää a. 1,5-2 teita IÖKOIS mm TTA Siipie ja ku A. Sy . ivattu ö vil Levit . Ka tou n kä ikk jatuo ja rki kka 25 cm tää tau iruok 10-15 väli 14 hedelm tain tej . a. Va en. mm -25 mm iä. rtalo . HII , RI. Jyrsii Kaikk Varta ja sa iruok lo 10 astut ainen . cm taa. . SO KE RIISIH Ets RIMUU ii asias ÄRÖ. 2-4 sisäti RAHA mm loista INEN. Lisää sa vil Syö pä . rav 2-3 ntyy jatuotte äintoa mm nope ita . . asti. . LEI PÄ

VAATE

tuh oa To turkik a vil ukka laa kärki sia. ja väli Siipie 12-14 n mm .

hola

AKUO

ä ist

n tu

eläim

iset

C AB

tiilie

IHR

ho teks

eläinp RIA elää eräisi INEN. 6-12 talou ä tuo Syö mm sjätte tteita issä. , .

tu n&

tuho

. NEN HAI oa. UURA a ravint

ola

im elä

eide

RIM

tuot vilja . Syö delmiä ISA. he , TIÖKO ivattuja 5 mm KEIT ku i 14-2 ita ja rkiväl . . te ipien kä 5 mm. NEN HAI -1 untia Si UURA yhdysk ka 10 AOM ta ttää . touk FAAR aa usei n. Levi mm st Peru ruokaine jia. 1,5-2 ki Kaik aiheutta in taud

ww w. Valta racx.fi kunn allin en

rvikk

hoe

läim

iä

ABC

a tu

Elinta

oist sisätil Etsii m. 2-4 m

SOKE

vahin JÄÄRÄ Touk gollin . Erittä puura ka tuh en. in JAL oa OK ke 7-2 Kuten UORIA 0 mm nteita a . Esiin tup INEN. . ajä me tyy Ete ärä. PARK ssa . 12- lä-Su ETT Esiin KU oI 20 OR mm tyvät Tuho IAINE . ajo puua aa leh N. ittain 2-5 inesta tiruns mm . aa .

ukka I. To EKO ja llaa n VAAT aa vi ie tuho sia. Siip mm. ik turk äli 12-14 iv kärk

nen. okai . ikkiru I. Ka astuttaa ja sa . Jyrsii o 10 cm al Vart

HIIR

isel

nen. okai alo rt

pääa UKUO 4-6 siassa RIAINE mm N. . To viljatuo Syö ukka tte 10 mmita. .

ikkiru

JAUH

Puu ai

Muit

Perustaa useita yhdyskuntia. Kaikkiruokainen. Levittää taudinaiheuttajia. 1,5-2 mm.

Jyrsii ja saastuttaa. Vartalo 10 cm.

HIIRI. Kaikkiruokainen.

mausteissa ja kiinteissä kuivaelin- tarvikkeissa. 2-4 mm.

LEIPÄ JA TUPAKKA KUORIAINEN. Elää

kotitalouksissa. Aiheuttaa yliherkkyyttä. 0,5-1 mm.

PUNKKI. Esiintyy myös

14-2

KOT

tuhoaa puurakenteita ja -kalusteita. 2-4 mm.

TUPAJUMI. Toukka

1-3 mm.

NÄRVIÄINEN.

Ihm

laise

FAARAOMUURAHAINEN.

tuhoaa kuorimatonta puutavaraa. 4-6 mm.

HIRSIKYTRY. Toukka

UKKA ja RITO eassa st SOKE inen y ko n. Viihty ä. Aiku aine kiruok ukana. pimeäss mm. Kaik m ka 10 KKA. roiden touk va ää ta Levi mm. 5 10-3

TORA

sän vaat ET. Pe saattaa IÄIS inen apua. tam n pois attilaise amm

tyy sään tää I. Li a. Pi NKK OPU . eass kost 0,5 mm asti . nope otteista tu vilja

KKA

tia

EN.

Ihm

Va A. Ka eja. ROTT taut

TUPA

HEV

RKISK

10-3

ORI

lai

aiset

Olethan tarkistanut palovaroittimesi toimintakunnon kerran LOKUO A n J viikossa? Ethän ole siirtänyt rittäipalo-Kuten E . Ä ÄR varoitinta poisTUpakoiltaan? PAJÄ n. Eihän Esiint ollineilman s g n i palovaroitin ole vlipastossa h a oaa pa- mes a tuh ta. ristoa? Olethan Timuroinut i oukk entevaroittiak men edes kerran asumisesi puur m. aikana? m 0 7-2 nämä ovat Hyvä! Sillä asukkaan perusvastuita varoitinten r ttain käyttökunnon takaamiseksi. äVaroitt ajoi v y t timesta ei ole hyötyäEtositilanteessa siin mikäli se ei ole kiinni katossa, se on täynnä pölyä eikä sen toimintakunET. toa ole tarkastettu. RIAIS KUO U H Viallisista varoittimista I LU mm. tulee tehdä vikailmoitus 1-3 TOASin kotisivujen kautta ja mikäli naapurisi hälytin soi, eikä ovikelloa soittaessa kukaan avaa ovea, täytyy sinun soittaa yleiseen hätänumeroon! fi

mau AINEN. KKA st El SOKE TÄIT JA kuiv eissa ja ää JAU RITO LU aelin H kiin Viihty pä ä-UKjaKA TEET. Es 2-4 nope OPUNKK mm - tarvikke teissä va. at im. I. pim ysako . issa vilja asti kost Lisään eä tiastineaen ss etäi sekä . tuot tyy touk ssä. Aiku . a1-ja 3,5 m VAAT KIRP TUHATJA teista eassa. ka 10 U EK in LKAISET m T. Ih OI. . 0,5 Pitää . tuho ja 50 mm . mm en . ukkamiskirp mm . eise aa vi ylTo . m turk eläilla pu nka ja mät FA ik ARAO kärk sia. Siipirput. 2SE iväli ie 4 mPeru MUURAINÄL TURK 12-14 n m. staa ve HAI UDE. ISKU rt m N Ka usei a. A EN. Imee m. Touk O ikki ta yh ktiiv ka tu RIAINEN llä taud ruokaiyö inen turk . skun hoaa 5-6dym KE PUN inaihe nen.. Le ik TIÖ KKI. vi m tia. te ITko utta 4-5 m sia. Kuor villaa ja IHRA ISA.Esiin jia. 1, ttää. ita jatitKO ia m, to KU 5-2 m kualivouksSyötyviylja ukka inen RIJÄ eläinp TUOPA Aiheu Siipie AIÄR yös attuissa mtu m. NEN 10 m n kä ttaa erhi otja he. äing Syittö elää va touk0,5siäoltu Ä. .Er m. 1 mrkmivälyli ih äi taTo ka 10 er delmiä. lin n ot PIST lo uk uska te.ita RO 6-12 -15 m . 14-2kk yy ä. JALO IÄ jätttu en TTA. , m pu KUKa m. 5 mtt m, pois ISET. Pe mur ssaa Le . ak eiho ORI ä. ik Ku vi ta ki sä tettnää ta AINruEN 7-20 enteita amm minen n tupautej ok. aine 25 Escm mm . sa attil n. iin jä a. . är . aise attaa va mes tyy Etelä- ä.VartaloPARKETHTIIIR n ap ROH I. Ka sa. 12 MUK ua. atia KU Su ORI Jyrs ikkiru oUO pääa -20 AIN ii ja okai Tuho Va mm siassa RIAINEN EN. sa HIRSI E ne 4-6 m . as siinty KY n. . puua aa lerthtali-o 10 tutu m. To viljatuot Syö aa.TRY. To hottaa vät aj SO cm in uk teita VARA ukka es ku ka KERIM tont. 2-5 m oitta ta. SLES 10 m . a pu orima- Etsi TU UURA m. in ru MES IÄIN m. 4ut PA i H si 6m SI EN JA avar 2AIN nsaas tilJU m. EN aa. 4 mtusä Kaik NKIKUO oiM stI.a To ti ta ukka. RI ki mhoaa pu ravi i ova ja -k. esim LUruokaine AINEN. RIIS ntoa IHÄR alus uraken . laIH tm P t UK n. P t 2 Ö t .

ttää Levi . 25 cm

AIN

PIST

Elää issä Ä JA LEIP AINEN. kiinte . RI KUO eissa ja keissa ik st mau lin- tarv ae kuiv m. 2-4 m

UU skun OSM yhdy . staa iin Peru enteis ak puur m. m 6-18

PPAJ

tava kiruok 5 mm roiden ainen. muk . ana. IHRA

NTA hoaa ka tu Touk atonta im kuor araa. av puut m. m 9-15

PAPI

Touk UO turkik ka tuh RIAINE sia oaa N. 4-5 mm . Kuori villaa , tou ja ain kka en 10 mm .

ö . Sy , NEN RIAI teita KUO ä tuot eräisi eissä. eläinp lousjätt ta elää m. m 6-12

äö pä . Ö. Sy teita IHÄR ljatuot vi asti. ssa asia tyy nope än Lisä m. 2-3 m

RIIS

KKA 14-20 mm . .

EN AIN a ja ORI villa ISKU hoaa inen ia . ka tu Touk sia. Kuor 10 mm ka ik turk m, touk 4-5 m

EN JA . NEN

IÄIN

imet

SET.

RAH

yös tyy m Esiin . KKI. sa PUN ouksis yyttä. erkk al kotit taa ylih ut Aihe mm. 0,5-1

hoelä

KOTISIR

TURK

et tu

SLES RIAI i VARA NKIKUO n. Pesi SI MES ruokaine teissä. ki is Kaik lattiaer . esim m. 3-4 m

LKAI

tuh

itallis

ATJA

ilien

Syö EN. AIN ita. UORI tuotte MUK vilja 10 mm. ka siassa pääa m. Touk 4-6 m

NEN.

ROH

50 m

TUH

ksti

e ha

KA.

& te

isell

Ihm

ee E. Im ÄLUD nen SEIN Aktiivi . verta. 5-6 mm . yöllä

SIRK

ukka I. To enteita JUM urak TUPA aa pu tuho usteita. al ja -k m. 2-4 m

pu iskirp Ihm UT. mät mm. KIRP sem 4 ja ylei irput. 2eläink

14-2

KOTI

iden

olais

ikke

stuh

im. . Es TEET kä JA LU etäi se . at ja va 5 mm pää- en. 1-3, in satia

TÄIT

NEN

tarv

aine

NÄRVIÄI

1-3 mm

Puu

ka Touk TRY. aSIKY orim . HIR aa aa ku tuho puutavar a tont m. 4-6 m

ETTI . NEN RIAI

PARK

VIÄI

Elin

EN.

1-3 m

NÄR

sia.

AIN

htiKUO aa le Tuho inesta. puua m. 2-5 m

TÄ. TIHÄN . m

usalli

RI KUO ärä. JALO tupajä Suon Kute y Etelä- m. ty 0m . 12-2

10-1

PIH

Tuhoaa lehtipuuainesta. 2-5 mm.

Leviä KKA. Ka 10-35 ä tav ikkiru mm aroide okain n mu en. . kana SO . Vii KERIT hty OU pim y ko KKA. steas tou eässä . Aik sa kka 10 mm uin ja en .

Esiin sa mes

ten ki

NTÄ 10-14 mm . .

PARKETTI KUORIAINEN.

10-14 mm.

PIHTIHÄNTÄ.

muuten kiusallisia.

18 mm.

SIIRA.

7 495 500

ittäin Ä. Er JÄÄR . TUPA ollinen ng hoaa vahi . ka tu Touk enteita

PIHTIHÄ

mero 020

18 mm

palvelunu

18 m

SIIRA.

NKKI.

KKI.

Puuainestuholaiset

VIAISPU

1 mm.

www.racx Valtakunn.fi allinen

JALOKUORIAINEN.

imiä

Kuten tupajäärä. Esiintyy Etelä-Suomessa. 12-20 mm.

tuhoelä

TUPAJÄÄRÄ. Erittäin vahingollinen. Toukka tuhoaa puurakenteita. 7-20 mm.

Muita tuhoeläimiä

KARVIAISPUNKKI.

1 mm.

Esiintyvät ajoittain runsaasti tai ovat

1-3 mm.

LUIHUKUORIAISET.

Muita

laiset

PUN

estuho

IAIS

hoeläim

ABC tuhoeläimistä

Puuain

KARV

lliset tu

u ak t mu . puur iä mm i ova im 7-20 oelä saasti ta a tuh tain run Muinittyvät ajoit IRA.

lle haita

Esi

500

Ihmise

1 mm

SET.

RIAI

läi

495

www.racx.fi 495 500 Valtakunnallinen palvelunumero 0207

w tak Val

Muita tuh

läi

207

oeläimiä

tuh

. . RA SII mm

lai

ero um lun

uit

set

stuholai

llis

ero 0

holaise

UKUO

stu

Puuaine

ita

ine

LUIH

lve pa

ita

ha Ihmiselle

met

ise

num

ISE

lle

oeläi lliset tuh

tiilien tu

ola

ise

& teks

t me

n x.fi ne ac alli w.r nn ww ltaku Va

Ihm

läi

ikkeiden

R UO UK IH m.

1-3

Elintarv

ilie

oe tuh

sti

t ise

tek

ola

läi

äin ritt n.

eid

ikk

RÄ

uit

arv

h stu

Ä JÄ ine a ä ov i PA oll oa TU ing tuh ita. mi ti ta h va ukka ente läi aas s e To urak m. o run pu 0 m I. tuhittain 7-2 KK UN ita ät ajo ISP IA RV Msuiintyv KA m.

Eli

1-3 m

lu fi alve en p .racx. www unnallin Valtak

lai

läi

elä

hol nestu

Puua

stä

tuh

llis ita

stu

ine

Elinta

llis

ise

ola

lle

stiilie

& tek rvikkeiden

ine

ita

iset n tuhola

ise

lle

h u

tä

t sk Tou rima aa. ruskea, mutta ravinnotta olleet yksimi t kauan m. ä . Ih AB. Toukkeanteita kuouutavarm. UT mm -4 m P tä R I e isKI vaaleampia. p 5m 2 ovat Lutikka imee ihmisestä AJUM Cuutrak eläim leis ut. olöt 9-1 P ja y nkirp ABC tuh verta a. TU oaa p eiu . läi t t ho yöaikaan. Lutikka ei levitä tauteja, h e s m u i u t kal a e s ä k E k l Lue lisää tuholaisista jaET.niiden . . k äim ET ja mm Tou aTE i se mutta purema aiheuttaa t saattaa RY. joilleLU tetä m. AIS e 2-4 YT orim a. i JA m a K s LK s I a T 5 i a tä RS ku avar torjunnasta: TJA TÄI - ja v . 1-3, la HI oaaturvotusta HA . t kin ihmisille kutinaa, kirvelyä, o ä n U u ä e T h p iain ABC tu tu ta pu mm tuh 50 hoeläimet hoeläIhim sat TI lutikka m. ton mkulkeutuu N. www.hyoKnte ET mise et tu . nesja paukamia. Asuntoihin RK NE llis e htaä i itallis aailma.fi KA eism a 4-6 h PA RIAI htia it ll R allis O le . u et tu ISI mmis.e KU oaa esimerkiksi ulkomaantuliaisena tai käytethoelä KOT Ih N. Pu sta imet -20 m NE Tuh aine 4 IAI rä. 1 R u . ä tyjen huonekalujen mukana. Se ei. siirry pu mm UO ajä o. ABC p OK EN -Su . 2-5 JAL en tu telä ÄIN Puu Elin tuho isia t mm aine ÄRVI . tarv llmukana. ut tyy E -20elintarvikkeiden n iasuntoihin laise a stu o K ikke ä h s N t m h t olam 2 iden in eläim inestu kiu Eri & te Esi ssa. 1 -3 iset Puua 1 n Ä. kstiil . e R . t oleskelee päivisin vuoien tu en Lutikka TÄ me JÄÄ istä uu hola ÄN . PA ollin aa m U H I iset T T m ing tuho ta. vat PIH 4 m o ä tapetin halkeamissa, taulujen i i vah kka teissa, i e 1 nt 10imaasti ta Tou rake . Muit u ja m ryijyjen tai listojen raoissa. s elärtakana a tuh pu 0 m iä o un oelä . oeläim h 2 A imiä n 7 R a tuh i u I . I a t S t Muit m t Sen huomaa parhaiten tummista ulosi m a o I. it vät aj 18 KK UN y Msuteläikistä olinpaikkojen lähistöllä. LiISP int VIA R Ei KA m. säksi saattaa näkyä tyhjiä toukannahkoja 1m ABC T. ISE A I Elinta tuho ja munankuoria. Siisteys ja hyvä 5hygienia OR 00 U rvikk K U 5 eide eläim 9 IH n& 4ennaltaehLU m. avainasioita lutikoiden teIhkm 7 ovat stiisilie m 0 ellne tu istä 02 1-3 hahitola ro allis iseet e t tuh käisyssä. Ole ainanumyhteydessä TOAoelä ime u l t lve amikäli Sin isännöintiin havaitset asunfi nen p . x c Puu i l a l r aine . nossasi na stuh ww lutikoita. o un ise

läi

PIN a tuh ta kk on

ilie

Ihm

v ä. 5 Se on tavallisesti l le h pahanhajuinenirphyönteinen. yöl pu

l ise

sti

. Im

DE inen LU iivleveä Lutikka on n. 8 mm pitkä, ja litteä ja lli t . INÄ a SE a. Ak mm t i a -6 ert

stu

TEE ä i sek atetä m. a v a m j pää- en. 1-3,5 in satia A LU

J TÄIT

N. INisEet la tuhoA ilieUnRAH ti s k te rvikk keiden & SMU VO rveikiden & te HkE Elinta stiilie n u tuho . JA. pu 8 mmlaiset PA aa TAP o -1

Elinta

ISE

im ABC tuhoelä untia C AB tuhoea yhdysikin. a l teis ust ä n im is Per rake

5.seLutikka t tu

ih ma kot oelaiusett ta is. t Aih -1 mm ä 0,5

lie

ii st

läi

ine

lle

ise

s lai

llis

ait a

ine

eläimet

ho e läi m et italliset tuho

Ihmiselle ha

m i lä

ise

ola

stu h

ä t is

tek

e ho

va PAJÄ To hing ÄRÄ pu ukka ollin . Eri 7-2 urak tuh en. ttäin

uit

KI. ksiss rkky sti ili NK e PUen tu talou ylih

Puuainestu

eid

ikk

arv

eid

Le RAK 10 viää KA. K -35 ta aik mm varo kir otide uok . n m ain viljatu iä. . Syö uk en. delm OISA an ja he mm, a. SO TIÖK 5 KEIT ivattu Vii KER ja ku iväli 14-2 pim htyy ITOU teita rk EN. kä . . IN tou eä kos KKA n TU m tia ie HA kk ssä tea . Siip -15 m To RKIS UURA yhdyskun a 10 . A ss ka 10 AOM a tu ukka KUO mmikuin ja FAAR useita Levittää . touk 4-5 rkiks tuh RIAIN m staa n. . en mm ia. oaa EN ka VA Peru ruokaine . 1,5-2 m , to Kuori villa . . Touk tu ATEK jia EKOI uk ain a ja Kaikki aiheutta tu hoaa OI. ka VAAT llaa ja n in 10 en kä rkiks villa Touk aa vi IH taud rkiv ia mm tuho a. Siipie m. . S a ja ka elä RAKU ä . si . li 12 iip elä inp ORIA UKKA a ja RO turkik äli 12-14 m -14 ien TORA FA RITO 6-1 ä ta eräis INE pä HM mm . SOKE kosteass en 2 m lou iä N. Pe ARAO kärkiv Levi KKA. Kaik 4-6 äasia UKU INEN y n. in . m. sjätt tuott Syö Ka rusta MU ää ta RAHA vintoa. mm ssa ORIA Viihty ä. Aiku okaine eis eit va kiruok 10-3 tau ikkir a u URA RIMUU sä a, . To vilja INEN a ra 5 mm roiden ainen.A. Kaikkiru mukana. pimeäss mm. din uo seit HAIN RO . SOKE sätiloist uk tuo . S aih kain a yh E mukRAKK SO iden . Le TTA yö ka ka 10 si eu en d N. KE n. TO ana. tavaro 10 tteit touk Etsii m. 25 vittä . Kaik tta . L ysk mm a. ää Viih RITOUKKA okaine cm ä ta kir jia evit un vi VA m ru Le 4 ki . . ty . ik 2ute uo . . 1,5- tää tia. a. M RAS mm y ko KE I. Ka LE E ja. kain 2m HIIR 10-35 pimeäss steassa astutta Ka SSIN SIÄ teit ITTIÖ Va en m. ja sa rta . ä. ja touk es ikkir KIK INE n. Sii a ja KOIS VAAT lo Jyrsii 10 cm. ka 10 Aikuinen 3-4 im. uok UOR N JA EK tou pien kuiv A. S okaine HII lo mm tuho OI. Touk mm lattia aine IAIN kk kä att yö ikkiru Vartalo Varta Jyrs RI. K TÄ a 10 rk . uja vil aa vi A. Ka eri n. EN. a. . Va ii ja aikk pä IT JA ste Pes turk -15 iväli he jatu llaa ka ROTT ä tautej RII rta ir ik iss ii ja mm 14-2 delm otsa ä- ja LUT lo saas uok vittä as SIHÄ ä. tia E kärk sia. Siip EN. Syö FAAR LeAO 5 m iä 10 tu ain . ine vaate ET. E Lis iass RÖ. . iv M . IN ie , tt c m, äli 12 IA n teita Peru m. aa en s n. tyy TURK 25aacmUURAHAI . 2-3 ään a vil Syö . st KUOR -14 m 1-3, täi s im. IS Lisään Pitää ä tuot mm tyy jatu pää IHRA 5 m ekä Touk KUORIAI KKI. eräisi m. issä. Kaikkiru useita yh NEN. SO . nop otte m. ka tu N OPUN steassa. ok ea ita taud eläinp lousjätte dy . Ets KER turk KIR m. hoaa EN. JAUH sti . KE inaihe ainen. Le skuntia INEN ta ik . 2-4 ii sis IMUU asti ko ja 0,5 m ja PUT. ORIA elää m. LE . te ITTIÖKO vi utta 4-5 m sia. Kuor villaa ja mm äti RAH nope otteista. IP villaa ISKU IHRA A elä yleis Ihm m ISA. jia. 1, ttää KU Ä ita ja ia m, to . loista AIN hoaa inen ink em is KU TURK 6-12 SyöTUPAKK 5-2 m m ORIA JA TU viljatu ukka inen ka tu irp m kirp eläinp ORIAIuk Siipie kuivat ää rav EN. TOR Ä JA vilja. tu TU Elot m. m. NEN a. Kuoria IPtu u-t. ät To ku auste INE PAK sä pu tuot 10 m LE in is n A vilja EN er L P ja te N iv K Syö kärk mm äi ä rkiksi. Syö ka 10 va AJÄ 2 toa eviä KKA elää hede ja ki-in ISA. touk IAIN 2-4 ae iss . E A lmiä. -4 m 10. ivälOR . KEITTIÖKO tuotm, touk taloussitu To hing ÄRÄ almiä issa. mm lin- a ja lää -35 ä ta . Kaik i 14-2 ä- ka 10-1 KU attuja hede ss m. , kuiv .E . te RO pä oll NEN ei ja 6. mm ta ke v k 5 m kk AHAI ita ö st pu uUUR mm aro kir SE jätt 12 m TTA. 5 mm ritt tia. teita . rvik iinte Sy au 5 -mtamrvik . , 4-ei5 ss iväli 14-2 ura a tu inyhdy FAAR Kaik äin ide uok m. 7-2AOM ve INÄLU . ÄRÖ. ke iss . lin JA , ta en. skun Levi Siipien kärk mm. ä. otteita U kiru n m ain iss ä 0 m kusei en hoa Levi . Toukka ttää JA tt RIISIH viljatu D yö rta. Perustaa ka 10-15 no HO kuivae m. te en.a a. VAATEKOI llä Ak E. Im a uk en. .LO touk mkain ja 25 cm ää tautej okainen. asti. . 5- tiiv vil pea PUN an Kaikkiruo . itajia. Ku KU . 1,5-2 mm asiass tyy nope tuhoaa villaa en a. Va UKKA. jatu sti KK . a. SO 6 m in ee 2-4 m EN JA inaiheutta Siipi SOKERITO Es ten ORIA a ja rtalo ESIÄ ott kos I. Lis HIN ROH m. en Vii KER .Es taud turkiksia. IIRI. AINEN. kainen. Lisään . yy kosteass me iinty tupa INE eis tea ää 12-14 mm iinty SL M Kaikkiruo pim htyy ITOU ana. Viiht ässä. Aikuinen PU ta. ss nty kärkiväli ss y E jää N. mm VARA TORAKKA. JyIKrsUORIKaikPe sii vä pääa UKUORI a. te roiden muk pime 0,5 a. P yTU tou eä kos KKA ko NKK ta n. kiru.okai 2-3 SINK ii ja sa 12 lä-S rä. siassa AINEN mm. Leviää tava RK ne Syö kk ssä tea . mm itäTo joit -20 u ai PA MES Vaok ne toukka 10 4Aih titalo I. Es N. . as IS ä sä a . s . rt n. mm 6 R 5 o is NE tu vi Sy ru alo riste ttaa 10 Aik sa 10-3 mm tain . tu ukk KUO mm KU KE RIAI 0,5 eutt uks iinty ita. LU 10 cm T a mm uin ja . Touk ljatuotte ö Kaikki lattiae . SOKE -1 is y . I N. Tu ORIA TAINE 4-5 rkiks tuh RIAIN UKUO VARA tuotte ru 1-3 IHUK . . mmaa yl sa. myö . en ka 10 ita. RI IN ns mm ia. oaa EN pu hoURAH SLES ROHM assa vilja 10 mm. mm UO n VA esim . s atia Etsii MUURA SOKERIMU . iherk aa a ENravintoa. ua ailois mm MES IÄIN si m , to Kuori villa . 2-5 sisät . Pesä taa va . RIAIS en. tu ATEK HIR s in le ta . H kyy si . SI EN JA pääa m. Toukka Etsii kiruotikain uk ain a ja 3-4 m mm esta htiIÄISET ET. saat 2-4 m sätiloist AINEN. tu hoaa OI. ttä tu SIK Kaik NKIKUO ka HIIRI. Kaik tuttataa.i . PIST . . 2-4 mm. ov PIS a ravi 10 en RI ki m. kä rkiks villa Touk minen apua. to hoaa YTRY. kainen. 4-6 m IH i ja saas rkiv ia at mm KAJyrsi Kaikkiruo esim ruokaine AINEN. RIIS a k po TIÄIS ntoa lo poista tilaisen 4-6 nta p kuo Tou ROTTA. elä RAKU RV lo 10 cm. mu äli . Sii ja a IHÄR ja. Varta . latt 1 m Varta . . Syö w myös at n. Pe IA am ista ET. mm uuta rim kka ttää taute 12 pie elä inp ORIA Ö. Sy ute RIAINEN. 3RO as min Pe ia m. ISPU amm m 4 iintyy ,V wLevi si a e -1 er n w ia ä FA IHRAKUO v rä teita i . mm isteis IN 4m ss ö 6-1 ta att en sän ara nk alt 25.racm. NK pä HM KI. Es sa. isiä tuot . . TU ila 2 m lou isiä EN. Pe ARAO a. Lisä a viljatu pääsä. KI. . m. ak cx.fi ius eläinperä is ORIAINEN tä. PUNK PA 4-6 äasia UKU ise saa ru ks yt sjä tuo Syö ja sjätteissä än M tu u TURKISKU m ot K ky O ou JU a tt talou s villaa na a nn rk al a aa tte tte ta U llis elää mm ssa RIA . 2-3 m tyy nope teita. SII ja hoaa MI. ee pu a va LEIP tau ikkir a u URA all kotit taa ylihe iss ita . Toukka tuho iainen ia. . To vilja INEN a. m. 6-12 mm Ä ine 18 RA. asti. Kuor ä. , ati E. Im din uo seit HAIN 2-4 -kalu pu Tou RO ut mm. uk tuo . S turkiksia. a mm KUO JA TUPA ÄLUD np aih kain a yh E Aihe m. mm ste urak kka äntyy Le TTA yö ka toukka 10 vinen SEIN RI KKA eu en d N. . m NKKI. Lisä alv 4-5 mm, 10 tteit . ita. ente 25 vittä . Kaik tta . L ysk JAUHOPU a. Pitää . Aktii mau AINEN. a. 0,5-1 elu mmAKK cm ä ta kir ita TOR jia evit un kosteass VA verta 5-6 mm. El st pu PA . 1, tä tia nu mm. nopeasti TUPAKKA . u u . A. Kaik A kuiv eissa ja ää miskirp JAUH M Rkiru PIH Leviää KE LEIPÄ JA 5-2 ä . teista. 0,5 me To PINTA TÄITteja okain llä. ES SLEokainen tavaroid ae viljatuot EN. Elää . SOK . Ih . kiinte SIN OPU yö mm teit ITTIÖ JA. a en 10-35 mmKaik en SIÄ ku ukka PP eissä 10-1 TIHÄ KUORIAIN . Syö pää- ro ERITOUK 2-4 m lin- tarv RPUT INEN kana. rtaTEET . pää- VLU issä KIik sa ja kiint mät nom es . kir KIKmuIN 4 m NTÄ RIISIHÄRÖ tuotteita. 02 . Sii a ja KOIS KA. pe.as NKKI. Li pu orim tuh AJA. Viihtyy em lo sa. RAHA UO EN im mausteis m . m p u vilja is ja JA 0 ke kkeis Es . k N tia sa u m. 3-4 . kosteas ok JA tou ien uiv A. S 74 vaat IÄINE asias R HIIim 9-1 tav ato oaa SMUU . 2-4viljatu ti kostea säänty . . aelin- tarvi ja yleissa sa ja satia VAATEK skun N. VARASLES mm lattia aine IAIN pimeässä. kk kä att yö y nopeasti. R . 5 m ara nta OI. et 9kuiv y irp. ut äikka Jyse HEVO Tou inen HE UORIAINE TÄ otte yhdy . 52-4 a 10 rk . Esim Lisäänty Aikuinen uja vil N. Syö rs I. Ka tuh NÄ eri n. EN.toukka 50mm. . m. a. oaa. 1MESSINKIK ista. ssa. Pitä TEET Pesii eläink staa UORIAINE villa Va iikä ikk RAO KIRP Pe VOS pä IT JA ste Pes . -15 iväli he jatu 0 kainen. teita. 2-3 mm. 1-3 RVIÄ R10 ROHMUK JA LU etäi sekä rta ja s FAA Peru enteisiin turkiksi 3,a5 jam 0,5 m ä iru MUURAHUT II mm. PAJA iss ii mm 14-2 delm otKaikkiruo eristeissä. a viljatuot pu rusta MsaUU ä- ja LUT a. m mm INE TÄIT lo a s usta at o ak as SIHÄ Ihm ä. NTAP m. pääasiass ja yl AIN.EN. 10 mm. 5 m iä kärkiväl Siipien .10 aPer a use . N. tu kain mm. 6-1 urak a yhtiaRinAH vaa EET. ja va puur m. esim. lattia PAPI iskirpKEIT . hoaa . Toukka Lis iass RÖ. i 12-14 . Kaikttkiru cm sem ntia en itaeiyhd 8 m en dys enAIN tetä Esim pää- en. 1-3,5 4-6 mm mm. m ka tu ta puTIÖKOISA. Syö m, el . aa. oka .inen. ysku 3-4 mm. uk 2-3 ään a vil Syö 18 m . äi in ka m. teis ku . 1-E3,N i se . taud 6To teita ät Lev nk on ja uk inaiheu viljatuo ittää ja kuiv mm tyy iin nti 5. tu pää satia k KO imat ttajia.irp tI. To ut . teita S1,5-2 a mm ä . 2- Siipien kärk attujaSEhed O . nop otte JUM kuor araa. 14 TISIR ea ita . ÄLUD iä. iväl 14-2INelm Ets KER mm.4 m uraken TUPA -20 K av tou KIR TURKISKUOR sti . mkka . 10-15 mmive aa pu IAIN puut m. . 2-4 ii sis IMUU rt5a.mm, E. Im mm KA. ja PUTou n ukka LE T. kka tuhoaa EN. tuho usteita. T. Pesä m ia mm äti RAH IP . yö. llä Aktiivine ee elä yleisturkIhiksi IHRAKU PISTIÄISE RY. To villa taa vaat KU Ä 9-15 ORIAIN . loista AIN anen saat . IKYT ink em misa. Kuoriain a ja . 5-6 ja -kal m. myös PUN EN. Syö m ORIA JA TU eläinpe poistami HIRS orim . irp4-5 mm m kirp en TU Esiintyy mm n rav EN. KK isen apua räis TU ut. ät , tou PUNKKI. ROT kuTA.auste INE PAK pkka aa ku aa . elää talo iä tuotteita, ammattila into 50 HAT 2-4 m u 10 mm kotit I. Esiin ksissa. ivaKaikiskiruN. KA va PAJÄ 2-4 tuho puutavar E. Imee usjätteis . 2-4ittää ETTI mm JALK kotitalou Lev tyy m alou Eläinen a. hin ÄR eli sa oka rkkyyttä. 6-12 mm RK SEINÄLUD . sä. m ylihe To a n PA . taut n A m EN ks Ä ä Aihe vine g yös . . m. ISE u TUPA 25 cm. m - taeja.ja Vart HIIRI. ppu Aiheuttaa tont m. IAIN . puT. kka ollin . Eri Kaik verta. Aktii . SE utta issa. Ihmiskir . . rvik kiintealo JÄÄR iIN ura tu en ttä m KIRPUT. KUOR INEN JyrsJAii ja kiruokainen ht a 0,5-1 mm 5-6 mm 0, . 6 TO 7 v IA le ät yl Ä va Ä. k in is 5yöllä 4-2 e . . LU eis sä OR RAKKä. aa 1 mm iherkk hing Eritt U saa Esim PIST 0 m ken hoa . SOKERIM ja yleisemm 2-4 mm. KU Vart D yö rta. LUTEET. no aloHO10 stuttaa. IÄpa JA jäär A. Ka Tuho inesta. t. yyttä. . UURAHA Le JALO tu llä Ak E. Im TÄIT JA ISET Touk ollinen äin JAsa. m. teita a PUcm. LO p vi Etsii sisä etäi sekä eläinkirpu . 5- tiiv INEN. o- ik . Pe Ku KU . . ka Su LOKU viljatueasti NKK . tenis10ta ää pää- ja vaat ittäin Kupo ET. 6 m in ee puua . säron. kiru elä-ta va ROHMUK 2-4 mm tiloista ravinto puur tuhoaa Es ten ORIA . 1-3,5 mm Es Et5in KAIS Ä. Er m am tyy-3m m. en m id ok . a. Kute ORIAIottNe koste I. Lisä mne satiainen TJAL aken iin men 5 ai JÄÄR me iinty tupa INE pääasia UORIAINEN. Syö 0 mm isEN a n Esiinmat.til ä tyv TUHA . muk n. SO .saattaen 2TUPA ollinen. te PU7-20 ssa vilja ss y E jää N. 12ai-2se N. Esiin tupajäär ta. .0,5ssa. ntyy VARASL 4-6 mm NK a. tuo m ät te mm ita. KE URAHAINE ESIÄ ko n ap a vaatiaana. PPA 12 lä-S rä. . Toukka tteita. K messa ty ajo . 50 m vahing tuhoaa tia HEVOSMU MESSINK INEN -20 u PA KA. ua. Viih RITO talo I. Es 10 mm Aih tiJA mes y Etelä- ä. mm. itääRKETTI itta yhdyskun KK. A. IKUO PAJA. SIRK . tyyallisUia mm oukka teita. KUO KU RKE sa. 12 euNEN uk iintyRIISIHÄRÖ. SuoPerustaa Kaikkiru 0,5 RIAI PAPINTAP To KOTI in.LUIH TT in tt . O s aa pi teisi RI Syö oka en y ka -1 is . Tu RIA I aa -20 m mm. pääak ru n mkius kost 1-3 UK m ssa . Touk puuraken s asia esim. latti inenm. Pes HIR Toukka tuho Tuho AINEN. ns TUPAJUMI puur m. SIKY . 14-20 m. iiylih a.Lisä yös viljatuotteit pu hoa INE m. mm UO uutetouk eässä. A eassa ja aeriE LEIPÄ EN. akenteita ka imatonta m aa stei a a le N. 3-4 6-18 mm e IN puur u änty TR Touk a. kuor JA m ssä R Y. aa VA a mm rk IÄ si TUP at tu le a ik 2 y . Y. IA . ka 10 tuho HIR . sti AKKA puua intyväk2-3 htiATEK -5 ine hti ui hoaa aa. To KUORIAI HIRSIKYTR ima7-20 ISE i ov a. yyttmm nopeasti. NÄRV . mm sta puutavar NEN. Elää tai tu SIK mm nen T. kuor ukka ja -kalusteit estaOPU tuho OI.mTo m t aj ä. . sti ta PARKETTI . maustei tuhoaa kuor aa. 2-5 m inJAUH . . . ov . imaEN. oitta PIST 9-15 mm . NKK tonta EN. to hoaa YTRY. avar TÄ. aa1-3 ssa ja kiin nsaa TUPA 2-4 mm at KUORIAIN KUORIAIN KA villa ukka kuivaeli tonta puut IÄ IHÄN turk ut inporu . easti I.4-Lisääntypu teissä mnop 4-6 nta p kuo Tou JU äin JALO tupajäärä. mu ISE ain ru n. a aa lehtiPIHT mmy avaraa 1 m RVIA Ä. Eritt viljatuo kosteas6 ww am ista nsa tuho MI. Touk 2-4 mm tarvikkeissa 4-6 mm mm uuta rim kka T. Kuten - Tuho FAAR mm.kärk iksia. Si ja ajoitt ute TUPAJÄÄR tteista. sa. Pitä . . ta. . . m. ISPU ma min Pas aa pu Etelä-Suo e va alinen. 0,5 mm ä ka . Va w.r AO ip puuaines 10-14 nk iväli tyvät TURK Esiintyy NK ttil en sänti tai ja -k raa vahingol . urak lta acx Peru MUURA 0 mm. TU aa KI. 12-1 ien ius ais sa ISKU ovat EsiinPA al . 2-5 mm. ku .fi messa. 12-2 st Toukka tuho . tu PAJU SIIRA. . 4m LUIH en att aTÄIT 2-4 m usteita. enteita PINTA Toukka ORIAI nn muu Kaik aa usei HAINEN llis teita m. ap aa v m UKUO SII ja hoaa MI. KI. N all JA LUT m puuraken PP m ki ia te EN NK R u tu To -k To 18 tu a 1EET. . a. n kiu . RIAI ine hoaa IA. ISPU 18 A. . ati ukka rkAJikA. Esim. 2-4 alu pu pää- ja taud ruokai ta yhdysk . u3 m 7-20 mm SET. a mm vaa ia. n salli tu5ho sia. Ku H mm ste urak kka m. inaihe nen. kuor 4KAviRV KIRP lla un satiaine tetäi sekä kiusallis KEIT ET. pa UT. it KAIS ten . a e si aa Ihm EVO m. ja mm T. oria a. iski nte n. 1-3,5 IHRA im . TI KARV a. t muu lve utta Levittää tia. TUHATJAL ja yleisem rppitu mm. SMUU , toukPe 1inm ti tai ova puut atonRI KUO teita ÖKOISA. IAIS jia. 1, lun KA. en a mät taAISE PA SEIN runsaas 50 mm. PU el RA KOTISIRK av RI UO ru 1 eläi ka ttain P u ÄLU äi 5-2 m m AI nkir P N araa HAI staa ajoi . DE. Ime m np me put. 2-4 To INTA KKI. IH NEN 9-15LUIHUK EN. Siip ja kuivat Syö vilja . e puur10 m 14-20 mm Esiintyvät yh EN. eräisi m. mm. k uk vert 10 TIH NÄRVIÄIN elNää mm m. . ro ie PUNKKI. u ka Pa.PAAktiivinen -14 ÄN SI TÄ. ak m. dyskun ä tu . Syö 02 talo touk n kärkiv tuja hede tuotJA Esiintyy IRA. tuä. 1-3 mm. PIHTIHÄN pu orimyöll 1-3 m. 6-18 enteis 6mm TÄ. h 5-6. mm. kotitalo 07 myös . ka 10 ROTT äl iin. 12tiam usjättei otteita, lmiä mm 9-1 utav ato oaa uksissa 18 . 10-14 mm SIIRA. 49 m A. n -15 m i 14-25 . Aih . m a 5 PIST KI. m ss eutt ta Ka UNK IÄISET. HE . mm raa . 55 aa ä. mm . NÄ 18 mm. m. www KARVIAISP 0,5-1 mm yliherkkyyttä. PIän 00 poistam Pes 0 Levittää ikkiruok Pe VOS , . . HTIH 50 1-3 RVIÄ . ORIAISET. . .r inen ru M 5 mm ta 25 UKU 1 ac ai saa p ÄN LUIH utej ammattil 10 ttaa vaa TÄ mm INE cm. u sta UU Valtak x.fi 07 49 a. Va nen. aisen -1 N. 6-1 urak a yh RAH 4a.m tia . ROH . 1-3 mm. apu unn rtalo 8 m en dys AIN m. ero 02 HIIR M TUPAJÄÄ NÄR allin m. teis ku EN I. pääa UKUORI RÄ. Erit VIÄI iin nti . elunum en p täin vahingo Jyrsii Kaikkiru NEN KO lv si .fi AI 1. JALOKUO as a llinen. N 3 cx pa alve TIS . EN 4-6 mm Toukka RIAI 14NEN IR Syen mmwwsaw.viraljatu al.lin . Vart ja saas okainen. lunu Kuten tuh ö tupajää-20 m. KKA PARKET puurake oaa tu . al KO nn m ot To o tt rä. TI . Esii TISI ntei ero 0 ukku 10 cm aa. ntyy Etel VARA m. KUO 495 500 ka 10 teita. 7-20 mm ta. HIRSIKY RIAINEN SOKE ä-Su Valta ro 0207 14-2 RKKA. SLES messa. 207 TRY. Tou . . x.fi . mm 12-20 mmo- Tuhoaa MES 0m tuhoaa kka IÄIN www.rac llinen palvelunume 495 leht . Etsi RIMUURA TU ikuo TUPAJUM m. SI . puu EN 500 tonta puu rimai JA aine50 TUH Kaik NKIKUO Valtakunna sta.HA tuhoaa I. Toukka tavaraa. AT 2-4 sisätiloi HAINEN 2-5 mm m TJALK ki RI puu PAPINTA mm m. 4-6 . sta ra . 50 m JALKAISE Esiinty ja -kaluste rakenteita esim ruokai AINEN AIS mm. PPAJA. RIIS . vät ajo ne . Toukka m. ET. T. vint IH 2-4 mm ita. HEVOSM ittain run tuhoaa oa. 3-4 m . lattiaer n. Pesi . UURAHA asia ÄRÖ. Sy kuorim saasti i Perusta isteis atonta m. ssa tai ova ö pä a yhdyskuINEN. puutava t muute vi sä Li äpuurake ljatu sään ntia . raa. n kiusal ntei 9-15 mm lisia. 6-18 mm siinTO . 2-3 m tyy no otteita. . RAKK LUIHUKU . LEIP peas m. A. Ka Ä JA Levi ti. 1-3 mm ORIAISET. ik KU TU . KAR ää

U 50 HAT mm JAL . KA

holaiset

iä

oe lä

rvi

nta

läi

Eli

Kai . lat m esi mm. 3-4

PALOVAROITTIMET KÄYTTÖKUNTOON

tuo . jat iä vil lm , yö hede mm .S ISA uja -25 KO att li 14 IÖ uiv k kivä m. ITT KE a ja kär 5 m teit pien 10-1 . Sii kka . u ntia EN o u t AIN ysk ä . ä t AH hd UR a y evit mm . MU eit . L -2 EN toa. AO a us inen . 1,5 IN a AR a a HA ravin FA ust ok ttaji RA r u Pe kir iheu UU ista ik RIM ätilo Ka dina ka KE uk tau SO ii sis . To ja a OI. n Ets mm EK villa pie m. n. ii AT 2-4 VA oaa . S 14 m ine a ia k tuh kiks li 12 uo aa. ir t t k tur rkivä tyy aik stu än ää K a kä sa cm. isä . Pit RI. ja A. KK ssa n HII sii ja 10 I. L ssa m. e KK a a r OU m lo y e J a UN ste ,5 . RIT ost ikuin art k OP i ko ta. 0 KE en A V in SO htyy sä. UH st m. ka alo JA pea tteis . uo rt Vii eäs 10 m en no jatuo kir . Va ain a. pimukka aik teja vil ok kan u .K o t a A u iru A TT ät ä KK ä ikk n m RO ittä iss PA Ka oide v TU . Elä nte a. A. Le cm. KK avar JA EN ja kii eiss yö RA t 25 IN k IPÄ . S a, TO iää m. LE ORIA issa rvik EN teit v a e t IN Le -35 m KU ust n- t IA uo ä. OR iä t iss atia 10 ma ivaeli . va KU räis tte n ää . RA jä ku mm sä taa IH inpe us ö p ita Pe saat ua. lo 2-4 Sy otte i. T. elä ä ta m. ap Ö. & tekstiilien tuholaiset ISE en tu st ÄR ilja elä 2 m en Elintarvikkeiden ea TIÄ min . op SIH a v PIS ista tilais ja 6-1 EN RII ss yy n IN laa ia t po mat as ään . RIA vil en am m. UO aa in Lis mm s . ISK tuho oria 10 m JA N. yö EN RK u 2-3 N E m E TU kka . K kka IN sii . AIN tia IN tyy ia u u IÄ ORIA . Pe . ttä AH un . iin . VAATEKOI. Toukka To kiks , to ES UR ysk Es sa kyy TORAKKA. Kaikkiruokainen. USOKERITOUKKA SL KIKU inen issä tuhoaa villaa ja ja d n. tur mm KI. ksis herk M Viihtyy RA a iste Leviää tavaroiden mukana. yh kosteassa u li ii Aikuinen turkiksia. Siipien NK OS aapimeässä. VA SIN ok r y 4-5 lo V U S e u P 10-35 mm. teis kärkiväli 12-14 mm. HE ust toukka ME ikkir ttia tita taa en 10 mm. r ko eut m. yö . Pe urak m. Ka im. la . .S Aih -1 m . ee EN teita . pu 8 m es mm AJA a IN t Im n 0,5 a PP 6-1 E. 3-4 e RIA tuo mm TA uho a ja 0 UD vin UO IN il t 1 L t ii . P t Ä UK a v ka PA kka aton . IN Ak mm u uk HM ss SE ta. To orim araa RO asia . To 5-6 er . v ä v u ROTTA. Kaikkiruokainen. a ita kTURKISKUORIA llä IHRAKUORIAINEN. Syö pä mm uta m.INEN. kk yö e u Levittää tauteja. Vartalo u t m p eläinperäisiä tuotteita, pu 4-6 villaa ja Toukka To ken 25 cm. -15tuhoaa ä. irp talousjätteiss elää 9 Kuoriainen MI. ura turkiksia. isk . JU u 6-12 mm. . mm. 10 p toukka . mm, a 4-5 PA Ihm mät mm ET TU oaa steit T. 4 AIS PU em . 2LK tuh -kalu . KIR leis put ka TJA y ja mm uk . HA ja inkir To aTU mm 2-4 Y. elä im a. . 0 TR r 5 Y a o r sim SIK ku RIISIHÄRÖ. Syö pääva N JA a kä .E ROHMUKUORIAINEN. Syö A. VARASLESIÄINE HIR oaa uut ET i se . asiassa viljatuotteita. K MESSINKIKUORIAINEN. TE ä pääasiassa viljatuotteita. tuh ta p . Lisääntyy nopeasti. IRK . LU atet en. Pesii mm n m 4-6 mm. Toukka T10ISmm. m Kaikkiruokain JA ,5 a o 2-3 mm. 3 t v m IT esim. lattiaeristeissä. TI N. KO 20 m -6 E TÄ - ja n. 1 ET 4 K 3-4 mm. ä ie IN R t 14 pä iain PA RIA leh t O . . sa KU oaa esta EN . h le haitalliset tuhoeläimet IN EN Tu uain . IÄ Ihmisel IN ä. . RV IA r pu mm ia. N Ä mm OR jää uo llis 2-5 KU upa lä-S m. 1-3 sa t LO e t u m i . JA ten yE 0 TÄ nk Ku iinty . 12-2 ÄN . SEINÄLUDE. Imee ute TIH m KIRPUT. Ihmiskirppu Es ssa TÄIT JA LUTEET. Esim. verta. Aktiivinen mu PIH 14 m ja yleisemmät me pää- ja vaatetäi sekä at yöllä. 5-6 mm. 10 eläinkirput. 2-4 mm. satiainen. 1-3,5 mm.

S . ita tte uo mm. 10 a k

. EN

Eli

ja PUT elä yleis . Ihm ink em is irp m kirp ut. ät pu 2-4 mm .

ise

ISET.

TUHATJALKA

KOTISIRKKA

tä. PI po STIÄ am ista ISET m mi . Pe n a s t t ila en s än i s HIRSIKYTR en aatt Y. Toukka aa AJU a tuhoaa kuo pu TUP va MI. Toukka rim atuh ati puu . oaa tonta puutav arak a araa. ja -kalusteit enteita 4-6 mm. a. 2-4 mm.

a eh

e in a u Pu

EN. PA tu tup PARKETTI Kuten JU h ajä aa Märä KUORIAINE I. . Esija -k yoEte T N. 2 inty a o l plä-S u uoTuhoaa leh me-4ssa m . us u uk r tik t 0 a mm e a m 12-2 . ita. ken. puuainesta. tei 2-5 ta mm PA . To PIN u T

Muita tuho

ll ita

JA U

. ET

S LE AI I RI KU PÄ O JA O m RIA TU KU ku aust INE PAK HU . 2- ivae eiss N. E LUKIA mm

o uh t s

m läi e o

se lai

m aa. a .

eläim

PI 10 HTIH -1 Ä Esiint

lun

SIIRA.

iä yvät ajoitta ku kk AP in runsaasti pu orim a tu PAJA tai ovat mu a hoa . 9- utute sallisia. 15 ava ntokiu m r nt a

4 m NT m Ä. .

UNKKI.

50 mm.

14-20 mm

Pe VO pu rus SMU 6- ura taa URA 1 y k H 8 m ente hdy AIN m ÄNTis sk PIHTIH . u EN. Ä.i VIÄINEN. 10-14 mm. in. ntiaNÄR 1-3 mm.

18 mm.

h tu t e

KARVIAISP

NÄ 1-3 RVI m ÄIN LUIHUKUOm. EN RIAISET..

U 50 HAT m JAL m K

1 mm. K O 14 TISI -20 RK m KA. m .

1-3 mm.

74 9

AI 0207 49. 5 500 SE

lunumero

www.racx.fi Valtakunna llinen palve

ä t s i

M sii

tuh

o uh t ta ui

im e lä

iä

lä i

KA. Musta, noin 4mm pitkä muurahainen, Tekstiilituholainen, joka viihtyy lämpimisOUK ja ERIT K assa O S jonka pesä on yleensä ulkona maassa sä huoneissa. Kuoriainen on 4-5 mm pitkä, koste uinen . y n y e t n okai na. Viih ässä. Aik (kukkapenkissä, laattojen, kivien ja toukka 10 mm. Toukka piileskelee yleensä kkiru a pime 10 mm. . Kai en muk A K K A ka laudankappaleiden alla tai sokpimeissä paikoissa (välipohjatäytteissä, TOR aroid touk v a t ä Sonera aloittaa 1.1.2015 TOASin Leviä m. kelin vieressä). Rakennuksissa ne jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa) m asukkaiden internet-yhteyden 10-35 asettuvat mielellään kivijalan ja syö pääasiassa tekstiilipölyä ja kuolleiuutena operaattorina. halkeamiin ja ko- loihin sekä lattian ta hyönteisiä. Erityisesti toukat käy TOASin kiinteistöt siiralle. Sisään se tunkeutuu kevättalvella, kevät likaisten ja tahraisten vaatteiden R t o retään Soneran toimittamaan ja ylatu iä. j l i v elm . Syö L ö N väällä ja kesällä ravinnonhakumatkoillaan. kimppuun. Toukat jättävät jälkeensä y E , d e m läpitämään internet- ja .S IAIN ta, Rkaapeli-TV ISA ja h 5 m ottei KUO KO attu 14-2 u A t Ö R I Sokerimuurahainen pitää kaikenlaisesta ruskeankeltaisia ja viivallisia nahkoja, v ä i i IH -verkkoon taloittain tammi-helmiis ITT a ku iväli . KE issä. perä aj ärk mm eläin lousjätte et makeasta ja myös . kuolleista . teit ien k hyönteisistä. joissa on pitkä ja joskus tuuhea karvatupkuun 2015 aikana. N -15 s E 0 i p N . a i 1 I t i a N S kka IA a nti elää uudistus ola INE skuvaaraton, UOR villaa jAsukkaille tarTämä tuholainen mutta melko su toisessa päässä. Turkiskuoriainen voi tou HA on y ää KISK mm. RA hd oaa nen . TUR h 6-12 UU ita y evitt u m t M i a m e tunkeutuessaan L koittaa samaa helposti käyttööna k O i s . k 2 r A epämiellyttävä kaikkialle kulkeutua kotiin esimerkiksi vanhojen . u u o ,5 m en AR To Ku FA ustaa kain jia. 1 10 mja nopeaa (perusnopeus ksia. otettavaa o tta saatavilla. N. Per kkiru eon missä ravintoa Jos tapaat vaateiden mukana kirpputoreilta. ukka . turki o t a h u i INE ntoa , i k a A a k m K din i H ou 4-5 m 100 Mbit/s) Internet-yhteyttä, I. T tau muurahaisia, s UiUiRoAvistoa raav Jos tekstiilituholaisia esiina ja KO asunnossasi RIM illa ien ATE laajaa kaapeli-TV- tarjontaa ja mahKE isätil VA oaa v Siip mm. O S murut ja muut tyy, suursiivous asunnossa iirs u u a n ia. 2-14 tuh iksleivän Ets mm. 1 . dollisuutta ostaa edulliseen hintaanEN JA k n 4 e tur kiväli 2 in teyttä ja on paikallaan: siivoa kuolleet IÄIN E oka ja kär tähteet pois, ylläpidä siismm. Sonera Viihteen lisäpalveluja. SLES iru ttaa. IAIN k k n i UOR VARA atorjuntaan tu ne K s käytä muurahaisten tarkoitethyönteiset kattolamppujen varjostiK . a N IK nen. P I Työt muutoksen toteuttaIRI a sa m. S ö I y S S H j c . ai ME yy EN. rsii lo 10 iruok ristei änt itää tuja aerosoleja Jos mista, tarkista ja puhdista vaate- ja liinaIAIN aloitettu. miseksi Lue n. tai Jymuurahaissirotteita. ta isä aikkasiasta teita. K t UORon jo ae ine o i K o Var t I. L sa. P . a t u U K k t a l l M TOASin m ta ruo resiintyy m. muurahaisia runsaasti, ole yhtey-OPUNKkosteasvaatekaapit, tutki ja pese kaikki käytettynä vilja kotisivuilta. im. lisää ROH s a m 5m e s kki ja. Va , i 0 s 0 1 a . a H . i a si m . K ute JAU east eista pääa m. Toukk ta TTA TOASin dessä isännöintiin tai hankitut tekstiilit, imuroi ja pese hyllyt, t p 3-4 m RO ittää no tuot m a v . j 6 e l i 4 L v A cm huoltoyhtiöön. kaapit ja laatikot ja pidä tekstiilien pitopaiSyö kohteesi KK 25 N. PA lää ta, sä tuho TU INE ttei eis t E e RIA tuo ä. JA EN. kiint sa. s kat puhtaina. Varastoi tekstiilit aina puhtaiÄ O i P ä N s U LEI RIAI sa ja kkeis AK räisi tteis O jä aitall pe rvi eis KU h na. Talvella myös tuuletus on tehokas toiäin talous ust lin- ta e a l l m . ä vae pää a. elä 2 mm kui mm. menpide, sillä jo pienikin pakkanen tappaa Syö otteit mise h 6-1 Ö. I 2-4 tia ÄR iljatu asti. a H a v ope SI än kaikki av kuoriaisen kehitysasteet. Mikäli taRII ssa Pes atta . a yn a ET. n sa asi änty ä e n apu ÄISasunnossasi . I s n paat turkiskuoriaisia (tai muita i T i A L mm PIS tam aise N J EN. h l NE is N 2-3 UT. I IÄI RIAI esii po matti A S E tekstiilituholaisia), ilmoita asiasta TOASin KIRP P O B . SL IKU m . e n s A a ä s e C i m ö R VA SINK kain teiss my tuh ja yle ir S s o im. isännöintiin. tyy ME kiru iaeri istä yö T. Es tä. siin . t k t ink

hoelä

a tu Muit

. .racx www unna k Valta asuntoasia. 15.

Asiakaspäivä Särkänniemessä TOAS tarjosi asiakkailleen koulujen alkamisen kunniaksi asukkaidenkesäpäivän Särkänniemen elämyspuistossa 15.8.2014. Aamun ukkossade muuttui onneksi iltapäivän auringopaahteeksi ja illaksi vain TOASliaislle varattu Särkänniemi tarjosi parasta antiaan upeissa loppukesän keleissä. Kuvat: Särkänniemi

Tilaisuus osoittautui juuri niin suosituksi kuin osattiin toivoakin. Huvialue oli pelkästään TOASilaisten käytössä ja huvittelijoita oli lähemmäs 3000. Sää suosi ja laitteisiin pääsi lähestulkoon jonottamatta. Eipä ihme, että illan aikana moni iloinen ja tyytyväinen asukas kävi kiittelemässä tapahtumaa TOASin omalla kojulla. TOASin puolelta oli erittäin mukavaa nähdä asukkaita myös muissa ympyröissä kuin toimistolla tai kohteissa. TOAS keräsi asukkailtaan ideoita jo kauan TOASin toiminnassa haasteena olleeseen asiaan eli siihen, miten asunnot saadaan siisteiksi sisäänmuuttohetkelle. Ajatuksia ja ehdotuksia tuli kiitettävästi ja nähtäväksi jää mitkä niistä jatkojalostetaan käytäntöön.

16.

asuntoasia.

Asukkaiden ehdotuksia asuntojen siisteyden parantamiseksi sisäänmuuttohetkelle: •

Osa ihmisistä on epäsiistejä, osa siistejä, tämä voisi olla hakukriteeri, jonka avulla voisi hakea kaltaistaan asujaa

•

Asunnontarkastukset muuttavalle asukkaalle

•

Siivousohjeita ja –välineitä asukkaille

•

Jalkapuurangaistus asuntotoimiston edustalle sille, joka jättää asunnon siivoamatta.

tiukemmiksi

pois-

Laidasta laitaan tuli siis ideoita, kiitokset niistä!

Rakasta Avaimiasi. Pidä avaimestasi yhtä hyvää huolta, kuin se olisi rakkain esineesi. Kuka nyt rakkaimman esineensä hukkaisi? Jos avain kuitenkin katoaa, on katoamisesta ilmoitettava TOASille välittömästi. Soluasunnoissa lukko vaihdetaan lähes automaattisesti, muissa asunnoissa tilanteen mukaan. Lukkojenvaihdon ja hukkuneen avaimen maksaa aina avaimen hukannut asukas. Tällä hetkellä hukatun avaimen hinta on 50 euroa ja lukkojen vaihto 150 euroa. Soluasuntoon asukas saa yhden avaimen, yksiöön 1 + vara ja perheasuntoihin avainta käyttävien asukkaiden lukumäärän perusteella + vara. On tärkeää muistaa, ettei asukas saa itse teettää lisäavaimia tai uudelleensarjoittaa asunnon lukkoa. Joskus käy niin, että asukas on lukinnut itsensä ulos, eli avain on tallessa, muttei asukkaalla mukana. Tällöin kannattaa olla yhteydessä huoltoyhtiöön (yhteystiedot löytyvät oman rapun ulko-ovesta), ja pyytää ovenavausta. Huoltoyhtiöllä on oven avaukseen oma hinnastonsa, hinta riippuu paljolti vuorokaudenajasta sekä siitä, maksetaanko avaus käteisellä vai jälkikäteen lähetettävällä laskulla. Toimiston aukioloaikana myös asuntotoimisto lainaa vara-avainta. Asukkaalla on oltava henkilöllisyystodistus mukana.

asuntoasia.

17.

TERVEISET

HU I PUL TA!

Toukokuussa 2015 opiskelijat pääsevät nauttimaan Tampereen keskustan parhaista ja samalla korkeimmista näköaloista. Uusi TOAS Espantorni onkin Tampereen keskusta-alueen korkein asuinrakennus, jonka rakentamisessa on vihdoin päästy sisätöiden pariin ja yksi malliasunto on jo valmiina. Asuntoasia esittelee kuvakatsauksen muita kerroksia suuremman huonekorkeuden tarjoavaan 2. kerroksen kaksioon.

"ESPANTORNI ON VAIKUTTAVAN KOKOINEN RAKENNUS"

TOISEN KERROKSEN ASUNNOISSA ON POIKKEUKSELLISEN SUURI HUONEKORKEUS

HUONEISTOISSA ON SINISEEN TAITTAVA HARMAA TEHOSTESEINÄ (L 498)

ESPANTORNI ON VAIKUTTAVAN KOKOINEN RAKENNUS, NÄKYMÄ TAMPELLAN ESPLANADILTA

20.

asuntoasia.

ASTIANPESUKONEEN VOI KÄTEVÄSTI ASENTAA LIIKUTELTAVAN HYLLYKÖN TILALLE

KORKEAT IKKUNAT TAKAAVAT SUUREN VALON MÄÄRÄN

VERHOKISKO OSOITTAA ERON HUONEKORKEUKSISSA; 3-15. KERROKSIEN ASUNNOISSA KATTO ALKAA KISKON JÄLKEEN.

TOUKOKUUSSA 2015 VALMISTUVA ESPANTORNI ON JO HYVÄSSÄ VAIHEESSA. Talo itseasiassa näyttää ulkoa jo miltei valmiilta, kunnes huomaa vielä avonaisen seinän pääsisäänkäynnin puolella. Sisältä paistaa vielä tyhjää, viimeistelemätöntä tilaa, jonne valmistuu aikanaan aula sekä suuret liiketilat. Tilanne näyttää hieman paremmalta saavuttaessa toiseen kerrokseen. Kalusteasennukset ovat asunnoissa jo kovassa vauhdissa ja onpa siellä jo valmiina malliasunto-kaksio. On helppoa unohtaa kuinka paljon työtä 16-kerroksisen talon sisään mahtuukaan. Tämän voi havaita kulkiessa ylemmäs, sillä jo viidennessä kerroksessa on vastassa paljasta elementtiseinää, vaikka talon sisällä ahertaa suuri määrä rakentajia. Talon 16. kerros on pyhitetty kokous- ja saunatiloille, jotka on tarkoitus vuokrata suoraan kokous- ja saunatiloja edelleen vuokraaville yrityksille. Tulevilta saunanlauteilta voi katsella Tampereen kaupunkikuvaa löylyistä nautiskellessa. Saunalta ja kokoustiloista kattoterassille astuttaessa voi nähdä koko Tampereen 360-asteesta, sillä suuri kattoterassi kiertää koko talon. Terassin ns. päänäkymä on lounaaseen, joka takaa auringonpaisteen koko päiväksi. Asukaspysäköinti tapahtuu Tampellassa tuttuun tapaan erikseen vuokrattavilla autohallipaikoilla, jotka sijaitsevat suuressa maanalaisessa Keskusparkissa. Vieras- tai kadunvarsipaikkoja ei kohteella ole. Hakijat voivat lisätä kohteen hakemukseensa loppuvuodesta, tarkempi aikataulu ilmoitetaan TOASin kotisivuilla, jossa voi tutustua tarkemmin malliasuntoon.

asuntoasia.

21.

esim. lattiaeristeissä. 3-4 mm.

kuivaelin2-4 mm.

2-3 mm.

haitalliset tuhoeläimet Text | Inka Kuusimaa Pictures | Raksystems Anticimex

BUG

The fiveIhmiskirppu most common pests you can meet KIRPUT. SEINÄLUDE. Imeeat home.PUNKKI. Esiint

m. kä m.

Every once in a while you can meet some unwanted visitors at your home.

jaUsually yleisemmät verta. kotitalouksiss performing a thorough cleaning can solve Aktiivinen the problem, but sometimes a pest problem can getmm. out of your control. If that5-6 happens, eläinkirput. 2-4 yöllä. mm.be in contact withAiheuttaa ylih TOAS or the maintenance company to avoid spreading the problem to other 0,5-1 mm. apartments. A weekly cleaning and an occasional thorough cleaning is enough to

uholaiset

prevent pests. Below are presented five most common domestic pests.

1. Silverfish

Silverfish prefers damp, dark and untidy surroundings. An adult silverfish is about 1 cm long and is covered by silver scales. This pest is usually met in the bathroom on the floor after suddenly turning on the lights. The silverfish moves fast and eats almost anything: moldy paper, photos, hair from the bathroom drain, dead skin cells and dirt. If you meet multiple silverfish in your flat, it may be a sign of a moisture problem in the apartment, but in general, this pest is fairly harmless. You can destroy this bug by pouring boiling water to the drains, vacuuming the floor surfaces carefully and using appropriate pesticide.

JALOKUORIAINEN.

Kuten tupajäärä. Esiintyy Etelä-Suomessa. 12-20 mm.

oeläimiä

PARKETTI KUORIAINEN.

Tuhoaa lehtipuuainesta. 2-5 mm.

2. Saw-toothed grain beetle Saw-toothed grain beetle access apartments through dry food, for example in grain, nuts or dry fruit packages. This beetle is small and flat and about 3 mm long with dark brown shell. You can identify saw-toothed grain beetle by its “teeth” that are visible on the back of the bug. If you meet these at your kitchen food cupboards, destroy all dry food packages and vacuum and wash the food cupboards carefully. Vacuum the entire kitchen and pay extra attention to the small cracks and places where you find bread crumbs. Do not forget to clean the back of the oven and the fridge. You can additionally spread pesticide to the kitchen. It is wise to store dry food in tight bags or jars. You can contact TOAS or the maintenance company in case you suspect the pest problem has e p

HIRSIKYTRY. Toukka

tuhoaa kuorimatonta puutavaraa. 4-6 mm.

ain runsaasti tai ovat muuten kiusallisia. 22.

asuntoasia.

ed.

ir t

u b

r m s. TUPAJUMI. T

tuhoaa puu ja -kalusteit 2-4 mm.

ei d ikk rv a nt

C AB

tuh ola ise t

lä i sti ilie n

läi

llis

ita

lle

ise

lai

stu

ine

VA tu ATE

eä

ise

tuhoel

et lliset tuhoeläim Ihmiselle haita

TUHATJALKAISET.

50 mm.

14-20 mm.

KOTISIRKKA.

NÄRVIÄINEN.

1-3 mm.

10-14 mm.

lai

ua in es

PIHTIHÄNTÄ.

im et

ho elä

llis

ita

lle

eläimiä tai ovat muuten kiusallisia. Muita tuho sti ajoittain runsaa

Puuain

Muita

lais estuho

Ihmis

m ise

iä

hoe

läim

ola

iset

h estu

llis

h et tu

SIIRA.

KARVIAISPUNKK

1 mm.

1-3 mm.

7-20 mm.

Esiintyvät

ET.

Puuainestuholais

tu ho

t ime oelä

istä

elä im iä

18 mm.

äimiä

eläim

t tuho

itallise elle ha

Elintarvikkeiden

LUIHUKUORIAIS

ui ta

t M

laiset & tekstiilien tuho

ABC tuhoeläim

ww w Valt .racx. aku fi nnal lin

www.racx.fi o 0207 495 500 en palvelunumer Valtakunnallin

iä

äi

ist

ise

tu h

lie

ute n ki

mu ovat

tai

KARV

set

tu uita

ho elä

tii

HIR

vik ke

C El

ta r

iden rvikke Elinta

tuho JUMI. ja -k aa pu Toukka 2-4 aluste uraken mm ita. teita .

ABC

tuho KYTR Y. tont aa ku Touk ka or 4-6 a puut imamm avar . aa.

asti

imiä

sä

lä

lli

ita

ise

lle

TU R

iset tuhola

lien tekstii

pois ET. am tamin Pesän mat en tilai saat ta sen apua a vaat ia .

uho ABC

To K tu uk ISK 4-5 rkik ka UO tu m sia ho RIAIN m .K a , to u a EN uk oria villa . ka in a 10 en ja m m .

tä läimis tuhoe PIST IÄIS

kotit KKI. Es Aihe alouks iintyy myö 0,5- uttaa issa. s 1m yl m. iherkk yyttä .

SEIN

ola

JAUH

vert ÄLUDE. yöllä a. Aktii Imee . 5-6 vine mm n .

iset

hola

estu

ABC u hoe ä

ist

ise

äi

tii

lie

ikk

L RA 10 eviä KKA -35 ä ta . K m va aik m ro kir . id uo en k m ain uk en an . a. SO V KE p iihty RIT to ime y k OU uk äs o KK ka sä ste A. 10 . A ass m iku a ja m in . en

nope OPUN vilja asti ko KKI. Li sä tuot st teis eass äntyy a. ta. 0,5 Pitää mm .

JA TU

ORI

ime t

hoe lä

t tu

ja yl UT. Ih m eläi eisem iskirp nkirp mät pu ut. 2-4 mm .

KIRP

TÄIT

ain

VARA MES SLESIÄ SIN IN

Kaik KIKU EN JA esim kiruok ORIAI 3-4 . latti ainen. NEN. mm aeris Pe . teis sii sä.

VAAT EK

mau AINEN KKA kuiv steiss . Elää 2-4 aelin- a ja kiin mm tarv ikke teissä . issa .

FAAR AO

tuho I. To turk aa villa ukka kärk iksia. a ja iväl Siipie i 12 -14 n mm .

otviljatu . Syö iä. ÖKOISA hedelm , KEITTI vattuja mm . a ja kui äli 14-25 HAINEN untia. teit ien kärkiv MUURA ysk mm. Siip 10-15 FAARAO useita yhd ittää aa toukka Perust kainen. Lev 2 mm. ruo 1,5tajia. Kaikki aiheut taudin

JAUHOPUNKKI. Lisääntyy nopeasti kosteassa. Pitää viljatuotteista. 0,5 mm.

istä

Elintarvikkeiden & tekstiilien tuholaiset EliSyö ROHMUKUORIAINEN. RIISIHÄRÖ. Syö päänta VARASLESIÄINEN JA LEIPÄ JA TUPAKKA pääasiassa viljatuotteita. MESSINKIKUORIAINEN. rvik asiassa viljatuotteita. KUORIAINEN. Elää 4-6 mm. Toukka 10 mm. Kaikkiruokainen. Pesii keid Lisääntyy nopeasti. mausteissa ja kiinteissä esim. lattiaeristeissä. 2-3 mm. e kuivaelin- tarvikkeissa. 3-4 mm. n & 2-4 mm. tek stiil TO Ihmiselle haitalliset tuhoeläimet ien tuh ola ise iset t hola

1-3 UKUO mm RIAI SET. .

ien tu

LUIH

kstiil

tuh oelä

Puuainestuholaiset

& te

Mu ita

iden

ikke

tarv

vahi JÄÄRÄ. Touk ngollin Erittäi n puur ka tu en. JALO ho 7-20 akente aa Kute KUORI mm ita. Esiin n tupa AINEN . . mes tyy Et jäärä. PARK el sa. ETTI 12-2 ä-SuoEsiin KU O 0m tyvä Tuho RIAINEN m. t aj puua aa le . oitt ht ain 2-5 inesta irun mm . sa .

Elin

pää- JA LUTE satia ja vaat ET. Es inen etäi im. . 1-3, sekä 5m m.

AB ABC tuhoeläimistä Ct u h o elä istä imi s eläim t ä tuho A BC ABC ä u ms h tuhoelääimistä o eABC ä m uhoe ABC s ä Elintarvikkeiden & tekstiilien tuholaiset

Puu

Muita tuhoeläimiä

llise

Ihmiselle haitalliset tuhoeläimet

eh aita

imist H

lle

ise

Ihm

läim

hoe

t tu

ise

hait all

istä

isell

iset

laiset

tuho

pääa MUKUO 4-6 siassa RIAIN EN mm . To viljatu . Syö ukka otte 10 m ita. m.

hola

uho

et läim Puuainestuholaiset

tiilien

& teks

C tuh oelä iden

rvikke

Elinta

Ihm

n tu

eläim

eä

hoe

SOKER

et tu

Peru UU Kaik staa us RAH AI taud kiruok eita yh NEN. inai aine heut n. Ledyskun KEIT tajia vittä tia. . 1,5- ä teita TIÖKO 2m IS RO TT Siip ja ku A. Sy m. ö iv Levi A. Ka touk ien kä attuja viljatu ik 25 cmttää ta kiruok ka 10 rkiväl ot he utej aine i 14 delm . -15 a. Va n. mm -25 m iä. rtal . m, o HIIR I. Ka Jyrs ikki Vart ii ja sa ruok ai as alo 10 cmtuttaa. nen. . SO KE RIIS Etsi RIMUU IH asia ÄRÖ 2-4 i sisätil RAHAI . mm oist NEN Lisä ssa vi Syö pä . a ra . ljatu ävint 2-3 äntyy oa. mm nope otteita . asti. . LEIP Ä

ie Pkstiil & teuuain

tuho

itallis

TORA

IHRA

e ha

Leviä A. Kaikk iru ä 10-35 tavaroide okainen . mm. n mu kana.

eläi KUORI np elää eräi AINEN si . 6-12 talous ä tuot Syö mm jätte teita issä , . .

isell

ise

ola

estu h

sä

Ihmiselle haitalliset tuhoeläimet Muita tuhoeläimiä

AOMU

FAAR

KOI.

VAATE

ITOUK

iden

Ihm

olais

Perus taa us AHAINEN Kaikk eita . iru taudin okainen yhdyskunti KEITTI . Le aiheu a. ÖKOIS teita ttajia vittää A. Sy ja . 1,5-2 Siipie kuivattu ö viljatuotmm. ja n toukka kärkiväli hedelm iä. 1410-15 mm. 25 mm, RKIS

stuh

Touk tuhoa ka turkik a villaa ja sia kärkiv . Siipie n äli 1214 mm

ABC

aine

SOKER

HII

ROTTA

Viihty KA. y pimeä kosteass toukka ssä. Aikuina ja 10 mm en .

Etsii IMUURAHA sis 2-4 mm ätiloista INEN. ravint . oa

RI. Ka ikkiru Jyrsii ok ja Varta saastuttaainen. lo 10 cm. a.

Touk O turk ka tu RIAINEN hoaa . 4-5 iksia. mm Kuor villaa , to ja ukka iainen 10 m m.

ikke

Puu

imiä

IHRAK

Levit . Kaikkiru tää ok 25 cm tauteja. ainen. . Varta lo

istä

ABC uhoe ä m s ä

eläinp RIAINE N. elää eräisiä tuo Syö talou sjätte tteita, 6-12 mm. issä.

Touk RIAINE ka turkik tuhoaa N. vill sia 4-5 mm . Kuori aa ja , tou ainen kka 10 mm. TU

VARA SLE MESSI SIÄINE N JA NK

ROHM

RKISK UO

ÄR

RIISIH

iset

Puuainestuholaiset

hoe lä

eä m

pääa UKUORIA INE sia 4-6 mm ssa viljatu N. Syö ott . Touk ka 10 eita. mm.

IKUOR Kaikk IAI iru esim. okainen NEN. 3-4 mmlattiaeriste . Pesii issä. .

JAUHO

LEIPÄ JA TU KUOR PAKK IAI A

asiass Ö. Syö pä Lisää a viljatuott änty 2-3 mm y nope eita. asti. .

ola

iä

ita

tarv

im et oelä läim tuh hoe Muita

elle h

Ihmis

nope PUNKKI. Lis ast viljatu i koste ääntyy otteis assa. Pit ta. 0,5 ää mm.

maus NEN. Elä tei kuiva ssa ja kii ä eli 2-4 mm n- tarvik nteissä keissa . .

eläim

tuho

tuh

Elin

et tu

aitalli set

ilien

a Muit

itallis

sä

KIRPU

e ha

imiä

isell

TÄIT

Muita tuhoeläimiä

laiset

Ihm

estuho

tuhoelä

imiä

oelä

tuh

ita

olais

iset Muita

stuh

Puuain

aine

pää- LUTEET. Es ja satiai vaatetäi im. nen. sekä 1-3,5 mm.

Viih RITOUK pim tyy ko KA. st touk eässä. eassa ka 10 Aiku ja mm inen .

oel äim

50 m

TJALK TUHA .

ksti

KA.

PISTIÄ

KI.

PUNK

SEINÄ

& te

ia.

T. ja yle Ihmiskirp ise pu eläink mmät irput. 2-4 mm .

tuh

IRK www.racx.fi KOTIS mm. Valtakunnallinen palvelunumero 14-20 0207 495 500 N.

allis

RA TORAKKA. Kaikkiruokainen. SOKERITOUKKA. Levi KKA. VAATEKOI. Toukka FAARAOMUURAHAINEN. KEITTIÖKOISA. Syö viljatuotLeviää tavaroiden mukana. Viihtyy kosteassa ja 10-3 ää ta Kaikk tuhoaa villaa ja Perustaa useita yhdyskuntia. teita ja kuivattuja hedelmiä. 5 m varo iruo uot10-35 mm. pimeässä. Aikuinen iden kain turkiksia. Siipien m. viljat Kaikkiruokainen. Levittää Siipien kärkiväli 14-25 mm, Syömm.delmiä. muk en. toukka ISA. 10 ja kärkiväli 12-14 mm. he taudinaiheuttajia. 1,5-2 mm. toukka 10-15 mm. m, ana. SO IÖKO -25 m ivattu KE KEITT Viih RITO ja ku rkiväli 14 . teita U . kä m KK y n pim tyIhmiskirppu TÄIT JA LUTEET. Esim. m KIRPUT. A. AINEN tia. PUNKKI. Esiintyy myös SiipieImee eä kost AH unSEINÄLUDE. 10-15 PISTIÄISET. Pesän URss yhdysk pää- ja vaatetäi sekä uk ssä. ea jatoyleisemmät ukka verta. to kotitalouksissa. ka a a A AOMU poistaminen saattaa ja vittää m. Aktiivinen vaatia ikus satiainen. 1-3,5 mm. uieit FAAR10 m 2-4 eläinkirput. yöllä. ne en. Le mVA 5-6 mm. Aiheuttaa yliherkkyyttä. staa mm. ammattilaisen apua. TU AT . ainn . 1,5-2 Peru mok ka RK EK jia iru tu 0,5-1 mm. Touk ISKU Touk ho OI. To Kaikk aiheutta OI. turk aa vi IHRAKUORIAINEN. uk TURKISKUORIAINEN. turk ka tu ORIAI VAATEK villaa ja Syö ROTTA. Kaikkiruokainen. taudin n N HIIRI. Kaikkiruokainen. SOKERIMUURAHAINEN. kärk jaiksia. llaa ja ka 4-5 iksia. hoaa EN. tuhoaa Siipie m. Toukka tuhoaa villaa tuotteita, . Levittää tauteja. Vartalo Si eläinperäisiäFA iv mm Kuo villa Jyrsii ja saastuttaa. m ksia. Etsii sisätiloista ravintoa. ie turkiksia. Kuoriainen äli 12 ipelää A., AR HAINEN to a turki li 12-14 ri 25a.cm. -14 n talousjätteissä. Vartalo 10 cm. RAAO OUKK to PeUU 2-4 mm. saukjaka ainen ja kärkivä IHRA mm mm.RIM 4-5 mm, toukka 10 mm. rust staMUraUvin 6-12 KERIT steas n .SOKE Kaikk RA loiaa eläi KUO . SO ihtyy ko Aikuine 10 mm RI sisätiiruo usei HAIN Vi ä. ainen . elää nperäi AINEN ta EN Etsiitaudm . en. iruok ana. pimeäss mm. siä ta m inai kain yhdy . . Sy 6okain lo Kaikk en muk en he tu 2-4 12 ka 10 a. utta . Le skun ikkiru KKA. mm usjätt otte ö touk oid . Ka astutta KE jia. vittää tia. RO TUPAJÄÄRÄ. Erittäin JALOKUORIAINEN. TORA tavar eiss ita, . ROHIIRI PARKETTI ITTI HIRSIKYTRY. Toukka ä H TUPAJUMI. 1,Toukka TTA. ja sa ä. HEVOSMUURAHAINEN. 5-2 tePAPINTAPPAJA. pääa MUKU Leviä mm. sii vahingollinen. cm. ita ÖKOIS Kuten tupajäärä. en. Le mm vittJyr Kailokk10 tuhoaa kuorimatuhoaa puurakenteita ain 25KUORIAINEN. ja kutuhoaa Toukka Siip A. Perustaa yhdyskuntia 4-6 sias ORIAI 10-35 ää . Toukka tuhoaa lo Tuhoaa Sy Esiintyy Etelä-Suoiruok Varta ir sa lehtiie iv tonta rta m puutavaraa. ta cm ikk ö ja -kalusteita. n to Va vi NEN m. utej uoka viljapuurakenteisiin. kä at . ukkuorimatonta A. Ka 12-20 JA inenmm.VARASLESIÄINEN2-4 messa. Syö teja. mm.ROHMUKUORIAINEN. Sy Touk ljatu .puurakenteita. puuainesta. LEIPÄ a. VaSyö kapää- rkiv tuja he 4-6 tuJAotTUPAKKA JAUHOPUNKKI. Lisääntyy mm. RIISIHÄRÖ. ROTT puutavaraa. 10-1 äli 6-18 pääasiassa viljatuotteita. . MESSINKIKUORIAINEN. ntyy tää tau ka otte ö delm mm. - mm. rt asiassa ita 2-5 mm. al Elää 5 m 14-2KUORIAINEN. 10 7-20 nopeasti kosteassa. Pitää Levit . Lisää Piviljatuotteita. VA Syö tää 9-15 mm. HIIR 4-6 mm. ToukkaTORAKKA. mm . NEN. 10 mm.o Kaikkiruokainen. 5 m iä. RA m. Toukka Kaikkiruokainen. Pesii NKKI.Lisääntyy SOKERITOUKKA. cm sa. nopeasti. VAATEKOI. mausteissa ja kiinteissä FAARAOMUURAHAINEN. viljatuotteista. 0,5 m, . IAI M otteiSLta, mm. KEITTIÖKOISA. Kai Jyrs I.lattiaeristeissä. ESIÄ 25 Syö viljatuotm. HOPU kosteassa steasmm. Leviää tavaroiden esim. KUOR K tuES mukana. SI 5m ja tuhoaa villaa ti ko 2-3 kuivaelinja tarvikkeissa. Perustaa useita yhdyskuntia. teita ja kuivattuja hedelmiä. Va ii ja kkir JAUViihtyy IHRA eräisiä aikkissNä.KIKU INEN a. 0, peas tteistAikuinen 10-35 mm. 3-4rtalmm.saas uono ka JA pimeässä. es turkiksia. Siipien 2-4 mm. sjätte iruo ORI runsaasti Kaikkiruokainen. Levittää in uo eläinp Siipien kärkiväli 14-25 mm, Esiintyvät tai ovat muuten kiusallisia. PAKKA o 10 cmtuttaatoukka kain AIN talou im. laajoittain EN. vil. jaten. 10 mm. kärkiväli 12-14 mm. TU taudinaiheuttajia. 1,5-2 mm. toukka 10-15 mm. elää m3RIAIN laa ja m4. mm ttiaer en. EN. JA sä. Elää RIIS SO ISKUO aa vil n iste Pesii LEIPÄ IAINEN. kiinteis . 6-12 KE ho asia IHÄRÖ TURK ja issä Etsi RIM issa. ka tu Kuoriaine mm. KUOR issa . Lisä ssa . Sy i si UU ste vikke Touk 10 päöävi RA ia. 2au ö sä pä . m 4 tn- tar TÄIT rkiks toukka 2-3 än mm tiloi HAIN uoeli tyÖ. Syljatuot tu tteitaä, m ÄR y no uo sta viljativa iä. EN . LUIHUKUORIAISET. teti. pää- JA5LUmm KARVIAISPUNKKI. SIIRA. m. . ita Syö ku lm RIISIHm viljatpe PIHTIHÄNTÄ. ra 4m NÄRVIÄINEN. . . as KOTISIRKKA. de sa . vi as TUHATJALKAISET. pe he2-4 , satia ja va TEET. nt 1-3 mm. ti.KOISA 1 mm. asias yy no18 mm. IÖ mm mm. IP 10-14 ttuja LE-25 1-3 mm. JA 14-20 mm. oa. inen atet Esim 50 mm. äänt KEITT kuiva . KU 14 Ä JA NEN äi li Lis EN . ja IÄI . O TU 1-3, sekä . rkiväTURKISKUORIAINEN. mm teita SLES UORIAIN sii mau. RIAIN PAKK 5m n kä Esim. IHRAKUORIAINEN. Syö EN. 2-3 tia. TÄIT JApie mm LUTEET. VARA ROTTA. Kaikkiruokainen. ENKIRPUT. A Ihmiskirppu HIIRI. Kaikkiruokainen. st m. AIN SEINÄLUDE. Imee -15ku KIRP en. PeAH INKIK Sii un . Elvillaa . PISTIÄISET. PesänSOKERIMUURAHAINEN. aPUNKKI. Esiintyy myös ssa ja ivae eituhoaa eläinperäisiäverta. ka 10 Toukka MESS iruokainMUUR pää- jauk ää ja tuotteita, UT.ö tauteja. eissä dysk Vartalo sänLevittää vaati Jyrsii ja saastuttaa. ja yl. Sy Aktiivinen Etsii sisätiloista ja kiyleisemmät to vaatetäi2-sekä kotitalouksissa. ravintoa. Ih. AOerist eita yh vittää 4 m lin- taKuoriainen ikk ARtia INEN poistaminen saattaa T. Pe turkiksia. vaatia attaa eitte . elää talousjätteissä. RIAel us 1-3,5 mm. inte Le msatiainen. seita mis Ka FA lat 2-4 JA m. Vartalo 10 cm. mm. . rvikeläinkirput. yöllä. n sa25 cm. TIÄISE 5-6 mm. UH 2-4 mm. äiuo Aiheuttaa yliherkkyyttä. UKUO jat im. ru. staa ainen. 1,5-2 m ammattilaisen apua. nkir mmmm. kirpespu 4-5 mm, toukka 10 is Omm. PIS amine n apua mm. keis sä no6-12 Pem ok ka ROHM ssa vil ka 10 puTo ist jia. ukät pe PU ise 0,5-1 mm. sa. sia . t.www.racx.fi 3-4 mKaikkiru eutta vi yös asti NKKI.po mattila aih pääa m. ToukATEKOI laa2-ja 4m mlja tuot kost Li am sään Valtakunnallinen m SEIN VA palvelunumero 0207 495 500 taudin iintyy ea te 4-6 aa vil Siipienm. . tyy . ista ss KI. Es sa. ve ÄL tuho m U ttä TU rt m D . ksia. PUNK 0,5 a. Pitä PA EN. uksis rkkyy A. yöllä a. Akt E. Im turki väli 12-14 vahi JÄÄR mm ä HAIN titalo toa. ylihe ja OUKK . 5- iivin ee eeUURA ko . ravin taa ut Im kärki Er KERIT steassa n Touk ngol Ä. SO 6 mm en lin UDE.KERIM loista Aihe mm. äiyy ko . en itt kuine puur ka en PU SEINÄL SO vinenäti . . iht n ssä. Ai . NKK. aintuho Vi 0,5-1 Aktiisii sis . JA ROHMUKUORIAINEN. . . Et . Syö 7-20 ko VARASLESIÄINEN EN JA iruokakuk RIISIHÄRÖ. Syö pääente ana.aa pimeä 10LOmKUm titenveI.rta Esiin5-6 mm mm JAUHOPUNKKI. Lisääntyy okain HAIN LEIPÄ JA TUPAKKA puiruA Kaikk enmm . 2-4pääasiassa viljatuotteita. ita. kaKut O irpikk MESSINKIKUORIAINEN. iheua.alou asiassa viljatuotteita. UURA KKA. untia KUORIAINEN. Elää yökslläis tyy m toukEs en tu RIAIN oid m. nopeasti kosteassa. Pitää misk . Ka as0tutta tt TORA tavar VOSM yhdysk TUPAJÄÄRÄ. 4-6 Toukka 10 mm. PARKETTI EN JALOKUORIAINEN. iin T. Ih yösmm. Kaikkiruokainen. pa Pesii HE HIIRI Lisääntyy nopeasti. ä HIRSIKYTRY. ät sa m,5 a Toukka Toukka . -1 m aa yl saErittäin TUPAJUMI. . ja kiinteissä PAPINTAPPAJA. mes tyy Et jäär . viljatuotteista. HEVOSMUURAHAINEN. KIR. PU 0,5 mm. . mm siin. mausteissa m cm.vahingollinen. Leviä m sii ja 10 rusta tei m. iherkk Kuten tupajäärä. ä. esim. lattiaeristeissä. KUORIAINEN. Em sa. 2-3 tuhoaa kuorimael en PA AJA.mm. Pe tuhoaa kuivaelinainenja yleiseJyrut. 2-4 tarvikkeissa. lo Toukka tuhoaa Perustaa yhdyskuntia RK 12-2 ä-Su 10-35 siinty urak puurakenteita TAPP aa Toukka tuhoaayyttä. EsiintyyPIEtelä-Suo. ET im. iruok rtalo inkirpVarta 3-4 mm. Tuhoaa lehtiKU tonta puutavaraa. STIÄ 0 m ojapu-kalusteita. 2-4 mm.kuorimatonta vät . Es PAPIN mm tuho a ORI TI Kaikk ETA. puurakenteisiin. käteja. Va elä puurakenteita. TE TT po12-20 m. messa. 6-18 ajo Tuho JA AI ukka puuainesta. LURO nt ET 4-6 mm. is ISmm. 2-4 mm. täi setau puutavaraa. itta EN . 6-18 mm. IT aa N Pentyy ate ukka ta To orimato . am tamin .ää 7-20 mm. Hm puTÄ . tää m vit 2-5MImm. IRSI . To in ru ku matKI. Lisen sä uaö ä- jaleva araa 9-15 mm. entei htLe 1-3,5. N. Sy Pintää JU KY av in tu ak . pä 2iPA til NE cm NK sa TR sa es n ta, ho 5 tei aias inen. 25 puut m. LU saas atta. aa puur sen TU ORIAI otm HOPU koste tont aa ku Y. Touk IH m m sa.tia ta. mm hoa va teita. JAU ti IHRAKU äisiä tu ä. 1-3 UKU 9-15 a or asti ukka 0,5aptu ka ta a. To lus iss ua 4at pe m Y. ist i -ka 6 m puut imano . m. ORIAI ovaerousjätte .ia eläinp IKYTR uotte ima- . ovatjamuuten Esiintyvät SET. TU m. avar KKA ajoittain mm kiusallisia. HIRSrunsaasti EN. PA viljat kuor tai ä talt m aa aa 2-4 TUPA . aa elä ä JU ar . tu RIAIN laa ja mmuute ho MI. To JA N. Elä eissätuho a puutav ISKUO KA n ki aaRVvil NE ETTI nt 6-12 ja -k aa puLEIPÄ ukIAI IAIS TURK nen . PARKa ja kii 1 tuho NEN. a. tont . OR u ka iai al m iss ur m ka KU sa m PU or iss 2us . akensteKU ORIAIvikketi-TÄIT JA 6m NKK llisi . Touk ia. Ku mka teEN . 10 m pää-4 m. 4-LUTEET. Esim. leh KIRPUT. Ihmiskirppu IN ita.mau SEINÄLUDE. Imee ks PUNKKI. AISET Esiintyy myös I. n- taraaPA . Syö a. RIA PISTIÄISET. Pesän ita m LK . ivateeli ww ita . turki m, touk pää- ja vaatetäi sekä Tuho ine ÄRÖ. ja yleisemmät PIsta OKUO pajäärä kuLUIHUKUORIAISET. uotte SIIR verta. Aktiivinen TUHATJA kotitalouksissa. N . KARVIAISPUNKKI. poistaminen saattaa vaatia SIIRA. ti. tu RIISIH . viljat JALasten PIHTIHÄNTÄ. Val w.racx. 4-5 m -Suo mmpuuaTouk PP . TAsatiainen. 1-3,5 mm. KOTISIRKKA. sa äin eläinkirput. 2-4 mm. 18 A. mm Aiheuttaa yöllä. 5-6NÄRVIÄINEN. taku AJ mm. . mm.kummka 1-3 Ku tyy Etelä m2-4 nope yliherkkyyttä. TUHATJALKAISET. fi m mm ammattilaisen apua. as.ias 18 mm. Eritt . 1-3 mm. 50 10-14 mm. 2-5 orim tuho A.1 mm. ntyy 14-20 nnal 50 mm. N JA . . JÄÄRÄ IRKKA Esiin . 12-20 puut at 0,5-1 mm. mm. aa Lisää en. m. IÄINE INEN . sa linen TUPA KOTIS mm. llin m SLES UO 9-15 avar onta allisiaHEVO mes PIHRIA Pesiihingo 2-3 VARA hoaa . Peru SMU 14-20 pal mm aa.n kius INKIK10ainTIen H va . ka tu ö NEaN. velu sä . te MESS iruok -14 istÄN puur staa URAH IÄIati . Sy Touk enteita. eisTÄ sän RVva uu Pe n aa m AI NÄ INEN ita. T. . um N saatt 6-18 aken yhdyISE Kaikk . lattiaermm. .puurak m. .m n . 1-3 TIÄ skTÄ i ovat eroUKUORIA jatuotte m. . EN m teis uam mm PIS ine esim m. m ÄN 7-20 NÄR sti ta amun tia n ap iin a vil ROHM 02 . ist VI aa TIH ise www.racx.fi 1siass07 ukka 10 PIHpo m.m 3-4 m 3 m ÄINEN runs att. ila yös 495 pääa m. To m. amm . ttain 10-14 tyy m Valtakunnallinen m palvelunumero 0207 50 495 iin 500 4-6 t ajoi 0 . . . KI. Es RAsa tyvä KO SIIsis PUNK . yyttäErittäin TI Esiin I. alouk TUPAJÄÄRÄ. JALOKUORIAINEN. mmrkk he PARKETTI KKtit HIRSIKYTRY. Toukka 14-2 SIee yli RK 18 TUPAJUMI. Toukka PAPINTAPPAJA. HEVOSMUURAHAINEN. KA SPUNko uttaa vahingollinen. Kuten tupajäärä. . KUORIAINEN. E. 0Im mmRVIAI tuhoaa kuorimatuhoaa puurakenteita Toukka tuhoaa Aihe mm. Perustaa yhdyskuntia en. . ÄLUD vinKA Toukka tuhoaa Esiintyy Etelä-Suom Tuhoaa lehti5-1 tii 1. m tonta SEIN Ak puutavaraa. ja -kalusteita. 0,TU kuorimatonta ISE . T. puurakenteisiin. EN. puurakenteita. rta RIA messa. 12-20 mm. puuainesta. HAIN4-6 H mm mm. UOve 2-4 mm. puutavaraa. 50 ATJALK 6-18 mm. RA tia irppuLUIHUK yöllä. 5-6 mm. mm 7-20 2-5 mm. SMUU dyskun misk m. 9-15 mm. . AISET. T. Ih HEVO a yh 1-3. m n. mät mm sta KIRPU isem Peru akenteisii AJA. 500 ja yle irput. 2-4 TAPP aa 495 . im. puur m . Es PAPIN tuho m eläink 0207 ajoittain runsaasti ka tai ovat oEsiintyvät TEET sekä a muuten 6-18 kiusallisia. Touk atont JA LU umer atetäi m. ukka im TÄIT ta To . tei ja va kuor araa. ,5 m lvelun .fi JUMI uraken av pää- inen. 1-3 en pa racx TUPA puut m. pu aa m satia www. kunnallin tuho lusteita. 9-15 ukka Y. To Valta ja -ka m. LUIHUKUORIAISET. IKYTR orimaKARVIAISPUNKKI. SIIRA. m PIHTIHÄNTÄ. NÄRVIÄINEN. . HIRS KOTISIRKKA. TUHATJALKAISET. 2-4 aa ku araa 1-3 mm. 1 mm. 18 mm. 10-14 mm. tuho puutav 1-3 mm. 14-20 mm. 50 mm. a tont m. m . 4-6 AISET

ETTI PARK IAINEN. KUOR lehti-

laiset

tuho

Puuai nes

kius

IÄINE

keid

1-3 m

NÄRV

aa Tuho inesta. puua m. 2-5 m

. INEN UORIA rä. JALOK tupajää uo-S

ÄNTÄ

poist ISET. Pesän am amma inen saa ttilais tta en ap a vaatia ua.

kotita Esiintyy louksi myös Aiheu ssa. 0,5-1 ttaa yliherk mm. kyyttä .

verta. DE. Imee yöllä Aktiivine . 5-6 n mm.

TIH

YTR

HIRSIK

PARK ETTI KUOR IAI

Levi KKA. Ka 10-3 ää tava ikkiru 5m roid okai m. en muk nen. ana.

Kutentyy Etelä mm. Esiin . 12-20 sa mes

PIH

JÄÄ

TUPA

JUM

TUPA

tarv ik

ten

10-14

RÄ. vah Eri ing ttä Touk ollinen. in JALOK ka UO puura tuhoaa Kuten RIAINE N. 7-20 kenteita. Esiin tupajäärä mm. tyy messa Etelä-Su . o. 12-20 mm.

SMUU

HEVO

TAP

PAPIN

ABC

ittäin . Er . JÄÄRÄ TUPA gollinen aa vahin ka tuho teita. Touk

Muit

tuhoa Touk ka ja -ka a puuraken lus teita 2-4 mm teita. .

Elin

18 m

KKI.

uu aken at m iä puur mm. läim i tai ov 7-20 hoein runsaast ita ttu oitta Mu . vä aj SIIRA iinty

Esiin

7 495 500

hoeläim

sä

ro 020

500

Y. To tuhoa uk tonta a kuorima ka puuta 4-6 mm varaa . .

Tuho NEN. aa puua lehtiine 2-5 mm sta. .

imiä

495

oe tuh

hola

stu

ine

a Puu

0207

miä

Perus taa yh HAINEN. puura dysku 6-18 kenteisiin. ntia mm.

PAJA. Touk ka kuori tuhoaa ma puuta tonta 9-15 varaa. mm.

ia.

sallis

ten kiu

sti tai

tuho eläi

llise

aita

isell

UN IAISP KARV . m

TUHA

at m uu

runs aa

hoeläim

lliset tu

tuhoelä

t ime

Muita

lle haita

lä

Ihm

lliset tu

laiset

Ihmise

ittain

tyvät ajo

TJA 50 mm LKAISET. .

IRKKA

SIIRA

KARV

lle haita

estuho

ero

LUIHU

mm.

KOTIS

NÄRV

PIH

18 mm

IAI 1 mm SPUNKKI. .

1-3 mmKUORIAISET . .

14-20

IÄI 1-3 mm NEN. .

TIH 10-14 ÄNTÄ. mm.

Puuain

holaise

äm

e acx lin w.r nal ww takun Val

tiilien tu

unum

5 500

Ihmise

AB C

oeläimiä

Muita tuh

07 49

Puua

ero 02

laiset inestuho

lunum

n palve

www. ra Valta cx.fi kunn alline

läi

holaise

ola tuh

& teks

olaiset

läime et tuhoe

ment The costs are a ways charged KIR from the tenant who ost the keys . Tenants get T.one to ja imkey s E TEE e shared apartment sekä key JA LUoneet+äispare TÄIT at . vaper m a m j n stud os and a key tenants us 5 pää . 1-3, ainenn fam y apart ng keys + spare satikey ments NB Tenants are not a owed to make dup cates by themse ves OR change the ocks of the apartments by themse ves Somet mes t m ght hap JA pen that the keys have been forgot in Erittä . Ä R ten ns de the apartment JÄÄ n these TUPA ollinen. g cases one shou d be nahcontact w th i v n a tuhoaa k the ma ntenance company to open k u To teita. aken the door The ma ntenance puur compa . mmma nys contact deta s are 7on n -20the door of the bu d ng The ma nte nance compan es charge tenants ajoi tyvärt for door open ngs accord ng inthe Esito own pr ce st The pr ce depends on the t me of the day and wheter the costs are pa d w th cash or w th an ORIA nvo ce UKU LUIH . A spare key may a so bem 1-3 m borrowed from the TOAS hous ng office free of charge dur ng open ng hours Tenant must have dent fica t on papers to be ab e to borrow the key w.r

ola

läimistä

llis

uit

haita Ihmiselle

läi

SET.

tuh s e n i uua

stiilien tuh

lai

ikkeiden

iden & tek

Elintarv

ABC tuho e

tuh

tiilien tu

Elintarvikke

& teks

TORA

llis

Elin

RIAINEN.

stu

RIAIN

ita

ine

läi

t tuhoeläim

ikkeiden

iset

ilie

ksti

& te

haitallise

lle

keid

ik tarv

ise

tuholaise

Ihm

ia.

ten kiusallis

uit

tai ovat muu

runsaasti

Elintarv

NÄRVIÄINE

läi

PIHTIHÄNT Ä.

lai

tuh

ise

10-14 mm.

ola

SIIRA.

llis

18 mm.

stu

ita

UNKKI.

ilie

ine

500

sti

ro 0207 495

lle

tek

iset

n tuhola

& tekstiilie

kkeiden

Elintarvi

ise

KKA. Kaikk Leviää tavar iruokainen. oiden muka 10-35 mm. na.

TURKISKUO

teis

Toukka tuho turkiksia. aa villaa ja Kuoriaine n 4-5 mm, toukka 10 mm.

ROHMUKUO

sta

EN. Syö pääasiass a viljatuotte 4-6 mm. Toukka 10 ita. mm.

ET.

Ihmiselle

TÄIT JA LUTE

S VO

A a AH unti UR k MU hdys . y n

usa IH PAPI 1 m IAISPU llisi p H elä RA m. kka NKK a. tu ho KO 4-6 ääa MUK Touk NTAPP OI. Tou I. otelä in KU s AJ kä rkik aa I. T ja VAATEK m ias UO kuor ka tu A. 6-1 ä perä ORIA ljatu iäSI. IR villaa rk sia vil ou m sa RIA ho A. ö vi ivä . laa k tuhoaa . Siipien 2 talo is IN puut imaton aa . T v IN delm18 , . Sy HEV KKA. m u iä EN . sia li Sii ja ka ou ilja E OISA tuja he 5 mm mm. ERITOU m sjä tu . turkik 14 mm 9-15 avaraa ta 12 p ssa ja Peru .OSMSOK at kk tu N. -2 TIÖK . äli 12-14 ien kostea tte ott Syö mm . st UURA tyy a ott Sy KEIT ja kuiv äli 14 kärkiv punen PIH HAI Aikuinen ruokai . iss eit 10 e ö m uraka.aa Viih yhdy eäs . rkiv TI ita FA sä. N Kaikki 6kan m ä. a, 10-1 HÄNTÄ m ita. . en . te ien kä -15 mm skun ENmm . AKKA. n mu . . 18 m entepim P AR ide . TOR NEN m 10 4 tiaalve Siip R is aro INEN unp . HAI 10 mm O VA tav iin.kka tia m. tou K eru AO . intoa. MUURA L TT luntoukka RAHA dysk . Leviää M RA ta aikk sta MU NÄR SOKERI tiloista rav um MUU ta yh vittää mm. 25 evit A. K ES SL ud ir a u UR 35 . . K VI AO ei sisä 10er E ÄI S Le nen 1-3 cm tää aik mm o0 EtsiiTÄ . in uo se AH FAAR staa us nen. es aik IN SIÄ ruokai mm NEN. aih ka it A 207 IT 1,5-2 ai . tau kir pä mm Kaikki ttaa. . 3-4 im kiru KIKU INE 2-4 JA Peru kiruok tajia. u HIIRI. 49 eu ine a yh INE ä ka stu te sa ut uk 5 50 . ja saa ja oka m . latt oka OR N JA tta n. d N. KO tia ja LUT Kaik inaihe . To kainen Jyrsii 10 cm. . V in TISI 0 m ia in IA jia Le ysk in va EE EKOI llaa ja kkiruo ud TO IN RKKA . e 14 a e Kai talo talo AT . e ta a T. e . 1 vit un n n rta n. -20 Var ris . EN VA n. te E ROTTA. tauteja. Var Le RA aa vi ipie m. INEN oa. ,5-2 tä ti mm . lo te Pe . ä 1-3 täi sim ä a. m tuho iksia. Si RAHA ravint . 10 viää KKA. iss sii EN. Syö Levittä KE m ,5 se . UU -14 RII a -35 ta Ka H TU ta, ORIAIN . ä. RIM m turk iväli 12 m kä te ITT oist H 25 cm as SIH IHRAKU isiä tuottei Jyrs IIRI. . m SOKE sisätil 50 ATJALK mm varo ikkir S ita IÖ . erä kärk . Lis ias ÄR i m K inp V issä AI si u ii id . N. elä m . a a ätte to iipie ja k KOIS SE Et ok tyy . usj 2-3 ää sa Ö. rta ja ik T. INE e nen. uk n u A mm KIR ja KUORIA villnaa . Lisään ä elää talo . lo sa kiru m aine 2-4 okai ka kä iva . S m nty vilja Syö TURKIS ja . Pitä PUNKKI ssa PU oaa TU a u mm HO kiru ttaa. 1 y n tuh m o 2 s k ik tea JAU 0 10 rkiv ttu yö T.. va PA . no tuo pää ti kos elä ylemm Toukka . Kuoriainen ana. . 6-1 cm tutt kain I. Ka astu -15 ä ja vil pe tte in ise Ihm nopeas eista. 0,5 HIIR ja sa To hin JÄÄ TUPAKKA 10 mm . SOK . kiksia . aa. en k m li 14 hed jatu tur m kka a it ott ii cm R is ir V u JA tou g sti a. , p . m -2 e o viljatu ii ER Jyrs lo 10 kk Äoll Ä. N. Elää pu m kir nen. . TU 4-5 mm . pim hty ITO sä E 7-2 uura LEIP 5 m lm ta RIA t. ät pp okai Varta tu inINE en rittja kiinteis 2-4 To RKIS to eä y ko UKK pää0 kKUO u kiru Vartalo y LE m iä. SO uk ss ste A. m ema n ho eis. sa äin eissa. RÖ. Syö eita. Kaik änty ä a. tu ukk KU , m KU IPÄ E KE ka ä. m teitustaa lin- tarvikk ott tä Lisä RIISIHÄ TTA. tautej m 4-5 rkik a tu ORIA . kuiavae RO m O JA 10 Aik assa 2-4 tsii RIM a viljatuEeasti. KKI. ssa. Pi . JA . . ttää s asiass m sia. hoa IN . m uin ja ÄINEN JA ku au RIA TU ö OPUN stea K LO SE Levi . mm m sisä UU tyy nop iin E m K m ASL N. ESI 2-4 mm E ute KU 2-4 iva steis INEN PAK N. Sy , JAUH asti ko . 0,5 cm m tilo RA Lisään . ve INÄ , to uo a vil N. ty . en KUORIAINE VAR ta O ita 25 s n . e H is ii pe v rt NKI m iin tu RIA yö a LU uk ria laa ista AIN m lin sa . E KA Syö ät no tuotte V. APes uotte . 2-3 mm MESSI es tyy p IN INEN. llä . A DE ka ine ja m - ta ja lää ATsä. kainen sä ajo tu eis sa E ajä E KKA vilja ra EN . eita. KUORIA . 5 kti . Im EK kkiruo rist 10 n LU k ott MU PA h tteis Kai rv N ii atu v . 1 te ärä . -6 iv ROHIH TU Elää itta . in . m ikk nte sä lattiaetu o O a vilj 1 IH 2-2 lä-S . . Ä JA to m ine ee m teis 10 mm esim. . kä rkik aa v I. To -3 m UK eläasiRAass eis is RO in pää . KU. Toukka LEIP IAINEN ja kiin sa. a. m n illa uk 0 u s rk U s mm JA in ia H s m P ä is o . e a 3-4 m ru pä M ivä . a k a. A lä p O 4-6 mm KUOR steiss rvikke . ORIA n UH m KU RK ns li 12 Siip ja a 6-1 ä ta erä RIAIN 4-6 äas UKU ään . IS PU vil ope OPU mau aelin- ta Tu O ETT ISET. Pes ttaa vaatia aa 2 m lo isiä EN . ö pä ET. -14 ien m iass OR ja as N ko NK I sti p ho RIAPISTIÄ FA Ö. Sy otteita m a IAIN tu ti K en saa a. m usjä tuo . Sy kuiv m. A tita KI. . T vil w mm ott ko KI. m . IHÄR ljatu tte tt ö 2 uu aa INE stamin apu ti. Pe ARA ta vi ou jatu EN RIIS 2-4 . 0,5 iheu lou Es iss eit eis ste Lis KA peas i. oEsiintyy myös-5 m aine lehpoiN. mattilaisen Va ww ssa . Ka rus OM kk R ä. a, H -1 tta ks iinty ta as ää asia äntyy no m sta tiam a 10 otte Syö lta .ra RO a. ta ikkir taa UUR1 m VIA PUNKKI vasiss . 0 sa nty m a iss y JA tu IRS . ud u us A m eIS ku cx.fi ouk t m erkkyyttä. . Lisä m. m yli a m Le TTA ,5 . P y NEN INEN. m ita. ia in ok UD to ho IKY kotital . PU e HIme m . nn he . SIÄI yö m m itä IA VA i aih NÄL 25 vittä . Ka taa ylihu 2-3 ain itaE. AIN sän taa vaat N . 4-6 nta aa TRY. m ä rk ASLE KUOR s Pesi SEI nen all KK Aiheut . ute EN yiivi . Pe cm ä ikk e M RAS k at n. h e KI k . ET u . u Akt T p sa n dy . . yy I. inu n m u ori ou IÄIS . tau iru SSIN okaine teissä en apua. Ka ESS LES verttta. 0,5-1 mm aji . Lemm ttä s m uta m k iskirppen kiu PIST te ok min n iru ris vit kun ka . es ikkir INKIK IÄIN lä.a.5-6 . ja. ainPUT. Ihm t SII ista tilaise v yöl a aikk lattiae 1, p ts ti KIR tä a im po EN viljatuo Va en semmä 5-2 ä a. uo USyö all PIS ra . 3KEITTIÖ at 1K8E RA TÄ -4 . laKOISA. mm. alve rtjaa ylei. a. yös JA . k O hedelm m. esim m. isia iä. amm po TIÄ m TU m kuivattu ym ttia ain RjaIAIN pä IT JA FAARAOMUURAHAINEN. te ITmTmIÖ lo inkirput. 2-4 m lu EET. Esi ä m ty ja m is 4 IS teita a P LUT it e tu iin ä EN. 3. elä . nu A eri ni. 14-25 m ta ET. . sa - ja LU E mm, TÄIT JA Sii a ja . KO Es sa. yhdyskuntia. HII VAATEKOI. Toukka tä. tetäi sek m m KI. ja ho JUMUURAHAIN ia TPerustaa useita ti ste Pe N. Siipien kärkiväl m ja vaa 5 mm. to pie ku ISA Jyrs RI. aa I. ksis rkkyyt OUKKA. att in Pe unt -k OSM villaa jaaine vaa EET. . Levittää PUNK alou iss sii 2 RII pääysk HEV u n mm. . SOKERIT e tuhoaa . 1-3, okainen K he iv s 10-15 e -4 a yhd okainen kk kä a Sy ila n än ro Va ii aik Es yli sa ja n te Kaikkiru lu ustpuaa Tou iin. ä. . mm. toukka kosteas as Ssat IH iainen. a 10 rk ttu ö TORAKKA. Kaikkiru kotit ut m Per taa ise sa rta ja uent APPAJA turkiksia. Siipien . 1-3 tätaudina k 02 ee . Viihtyy i im iheuttajia. 1,5-2 . k mukana v ra eis en Im m sterak n Lis ias ÄRÖ . lo saa iruo PAPINT Aikuine n att mm. ,5 sek . -15 iväli ja h 1iljaPIH Aihe sä. E. Leviää tavaroid . ita k.e ka 07 pimeäs puu tuhoaa mm n kärkiväli 12-14 ap aa 10 stu ka m ä INEN 2-3 ään sa v . Sy . n kka m 14 ede0-1tuoTIH ÄLUD vine Toukka m ua v 0,5-110 mm. cm tta ine 49 10-35 mm. RAHA untia m -2 AJUlm 6-18 mm teit toukka ÄN atonta 4 t-Tou SEIN . Aktii m tyy iljatu ö p . eita UU . aati . TUP5 m MI. m. a. n. . a m n kuorim a. 55 SM K dysk TÄent iäm. mrak PA . verta . 5-6 m op ott ääara a m puu . HEVO staaja yhIRPUiin. 00 Y. Toukka tuhoaa puutav . ea eit , teit. a. To PIN rppu YTR yöllä y teisT. sti a. iski SO Peru eak . HIRSIK ku uk TA rimaja -kalus . lä enleis Ihm 9-15 mm . Ihm ät PAJA TU N p ori ka PP oaa kuo araa. TIE KE UT. puur minm m. aa kir. emm isk LE m NTAP 2-4 mm PARKET2 tsiiN. RIM tuh va PAJÄ KIRP isem 2-4 m 1-3 ÄRV 9-1 uuta ma tuh AJA. IP puutav 18 pu ä irp PAPI ka tuho ta ta -4 INE s K U 6. h Ä INEN. EN. is ton U U To in ÄR 5 m va ton oa t. t m IÄIN p KUORIA m tija yle irput SOKERIMUURAHA m ORIA JA T OKUORIAIN . Touk imaton . a 2-4 . leh . u m E m äti RA mm. nk oll kaÄ. E okainen pu ukk guk au m raa. ta sta ravintoa. UJAL or araa . . N ajäärä eläi Tuhoaa a.. lois4-6HAIN sisätiloi HIIRI. Kaikkiru k ita IN in m ri a Etsii P tup u To ku täin . s H u te . ä 7-2 raMI. tu en est AK en okainen ta te E Kut av en ttäKaikkiruut taa. m ek lä-Suo2ÄRÄiv. aErit ROTTA. ke urhak puuain . . Pe EVO ra EN. Jyrsii ja saastut in pu Vartalo . 0.JUSyö 2-4 eli . issa N. E Kinty A y Ete SE mm. TUPAJÄ -4 mnen nte o.aa . vin m. pu TUPA m ru SM mm. tauteja.15 mm mm IHRAKUORIAINEN Esi lä cm. p n 10 IN 20 olli Levittää aa 2-5 ja m Vartalo u a, 129ä EN. m oaata k JA to ve Ä ita . ho . teita tuotteit vahing tuh 6-1 ura sta UU karäisiä tu KO . TURKISKUORIAIN a. T. eläinpe . 25 cm. K LOK rv ii messa alus yö rta. LUD Touk Es LKAISE villaa ja 8 ke a yh RA u 14 TIS . ikk nteis Toukka llä Ak E. ja -k m. RY. talousjä Toukka tuhoaa a- ii tteissä. m n d HA Es ten UO TUHATJA eis s -2 IR enteita m JA . 5 ti Im n en IKYT elää m teis ys IN . lisia. orimmm. 0 K puurak . sa ä -6 ivin ee m iinty tup RIAIN aa. tyv 2-4 turkiksia. Kuoriain HIRS aa ku6-12 . no UHO 50 mm KKA.m KA es n kiusal . iin kun EN m e avar 10 mm. ät m . 7-20 mm KOTISIR sa y Ete ajää EN. vil pea PU at muute m n tuho a puut . 4-5 mm, toukka tia . ajo mm. . . 12 lä rä N . ov jatu stai ET. . ETTI 14-20 tont L m. sti ti KK KAIS ÄINEN. itta -20 -Su . PARK IAINEN PU mU NÄRVI PA TJAL irunsaa otte koste I. Lis 4-61- IHU . in m oko NK KUOR aa leht ittain ista a ää TUHA m. TU KU RKE EN. 3m K m ÄNTÄ. 1-3 mm ru . Lisäänt A tita yyKI. IAIN ä. . 50 HA tyvät ajo PIHTIH . 0 ssa nty Tu ORIA TTI 50 m Tuho inesta n m UOR iin . OR JAUHOPUNKKI.0 ihe lo Es är Es . T s y mm KU . ,5 jä h . m JA uk iin IA aa uttPitää pRK JA TUPAKKA ,5-1 sa. 10-14 puua m. m Pitä A. LEIPÄ JALO n tupa ä-SuoIS uuKA oaa IN m LK nopeasti kosteas sti EN aa sis tyy pääET. m ä TI2SI . mm. te Ö. SyöKO AIS 5m 0,5mm NEN. Elää sa m äin -5 mamin. lehKUORIAI Etel mm. . . SIIR RIISIHÄR . 2. tteista. Ku y y itt KKI ta viljatuo H JA ty yö 0 ET. tteita. SIÄINEN 18 mm . -20 m es tiISPUN IR kiinteissä . lihe . i.o viljatuo14 Ä. Er s asiassa Esiin sa. 12-2 tuissaSja rk KARVIA KA AINEN. lisiaVARASLE IK JÄÄR nen. va nopeasti. m. ta. mauste ww NEN. Syö hotarvikke ky issa. ROHMUKUORIAI Y . INEN yy to nlli ISET. usal MESSINKIKUORI mes t 1 m RV.IAPesii RVIÄLisäänt ytt tteita. kuivaeli 1 mm wte.rn ki nta aa TRY. Vaviljatuo ingo tuhoaa KUORIA ä. 4 mm. pääasiassa . mm. mu ku T m ISP NÄ m Kaikkiruokainen LUIHU . 2-4 -6 ute . Pmm UN1-3 m 2-3 ak a10cx mm. steissä. mltuu m puu orim ouk ukka nteita IS . 4-6 mm. esim. lattiaeri at Toukka 1-3 un .fi m ta k TÄ. KK ke n po TIÄ ÄN i ov . va a- a I. kiu uura m. na 3-4PImm. am ista ISET. ra HTIH m. m sti ta llin sa m a. TU m min Pe SII 7-20 nsaa llis att e s en 10-14 tu PAJU 18 RA. n ru ila n s än ia. ho M 500 pa ttai ja 5 m is a oi 49 a A. m en att lve 07 t aj 2-4 -kalu a p I. To SIIR m. . ero 02 ap aa lu tyvä m ste uura ukk KI. lunum ua .fi va nu 18 m m it ke a Esiin acx ati n palve . PUNK m . a. www.r nn nte IAIS a alline ero PIH KARV . it Valtaku m 10 TIH PA 02 PISTIÄISET.a Pesän 1m vaatia -14 Ä P SET. 07 Esiintyy myös RIAI o INTA poistaminenTsaattaa m NTÄ PUNKKI. 49 . ku uapua. kk P SEINÄLUDE. Imeem UKUO ammattilaisen . . kotitalouksissa yyttä. 5rppu pu orim a tu PAJA LUIH m. KIRPUT. Ihmiski 50 verta. Aktiivinen aa yliherkk m u . h 0 Aiheutt Esim. 9 a ta o 0 LUTEET. 1-3 50 yleisemmät -15 v to aa NÄ TÄIT JA yöllä. 5-6 mm. sekä 495 ja 0,5-1 mm. m ara nta 1-3 RVmm. pää- ja vaatetäi 0207 HE m a. eläinkirput. 2-4 m IÄIN . Pe VO m EN ero mm. satiainen. 1-3,5 . um . pu rus SMU elun 6-1 ura taa UR palv x.fi 8 m ken yhd AHA linen KO w.rac m teis ysk INE ww kunnal . 14 TIS iin un N. -20 IRK tia . Valta K m A. INEN. m HEVOSMUURAHA . ntia PAPINTAPPAJA. Perustaa yhdysku TUPAJUMI. Toukka tuhoaa . nteita Toukka TU puurakenteisiin HIRSIKYTRY. Toukka tuhoaa puurake PARKETTI kuorima 50 HAtonta . 6-18 mm. tuhoaa kuorima TJA JALOKUORIAINEN m raa. ja -kalusteita. KUORIAINEN. puutava raa. m LKA TUPAJÄÄRÄ. Erittäin tupajäärä. tonta puutava Kuten mm. . lehti2-4 IS mm. Tuhoaa 9-15 oET. vahingollinen. 4-6 mm. Esiintyy Etelä-Su puuainesta. Toukka tuhoaa messa. 12-20 mm. 2-5 mm. puurakenteita.

pää- ja vaate Esim. satiainen. täi sekä 1-3,5 mm.

Puuaines

TUPA

oeläimiä

KARVIAISP

1 mm.

ise

t ajoittain

ola

JÄÄRÄ. Erittä in vahingollin en. Toukka tuho puuraken aa teita. 7-20 mm.

Muita tuh

Esiintyvä

ilie

RIAISET.

sti

elunume

JALKAI

Ihm

msä

N INE

Puu

tä.

RIAISE

siin

oNeKKI. E ksissa erkkyyt PU ltäalou ylih i a tta . kot eium m Aih -1 mis tä 5 ,

tek

LUIHUKUO

tyy

tuh

1-3 mm.

www.racx .fi Valtakunn allinen palv

eid

UKUO

ikk

1-3 m

arv

ee Im n E. UD ivine ÄL i t N . I k SE a. A mm t ver ä. 5-6 l yöl

Ihm

eid

TUHAT

50 m

u n lis Per rake . Bedbug is about 8 mm long, wide and 0flat bad u JA. pu 8 mm PA aa P A 1 T o AB 6smelling insects. It is usually brown, but if it uh PIN le PA kka t onta C iskirppu t sel Tou rima aa. i t has been long without food, the color can u m r a h äh aB t m. kuo tavA T. I ukk eita Ihm . C tuh u PU emm 2-o 4em oeläim isKIRtä pu 5 mm be fair. Bedbug sucks blood from a human AJUMI. Tuourakent läi läim e leis rput. o 1 istä y h tu 9 m P a p ta. tä j ki U ABC a T n i i a s i ä The bug does o ste i . l s by night. not spread disease h e m t i tu kaluäim a s ä k E k l T. ekä ja - e m. Tou aEE T. the bite äi s but UT RY. people ISE uho2-4 m m. et can cau- se some A L aatet YT KA rim aC a. t s TJ 5m i SIK kuo aB JAL r R T a I TÄI - ja v . 1-3, A v H taA Usuirritation, . ol itching and slightHtswelling. oaa TU pää iainen uh a puu ABC mm t tuh the bedbug is transferred tuhoelä 50 sat s TI N. m. ton apartments ally to e ET m E im K . n R N istä KA 4-6 PA RIAI htiIRK . O le uai from abroad through TIS m KU o lug. aa sta. gage or with KO 0 m Pu EN h e u N 2 I n T 14RIA rä. uai second Lhand The bedbug pu mm. UO ajää furniture. o . AB p OK EN -Su . a. 2-5 JA en tu telä i m ÄIN I s C i V m E t l l R u n y . 0 i does not live in food items, but Ä a y K 2 ä t s N m uh ritt siin sa. 12 kiu 3m E .E 1 n Ä s oe n. instead ÄR lives on beds, utebehind pictu-ÄNTÄ. me u AJÄ lline a P m a o äm o TU ing TIH m. . vat tuh itaon PIH 4 m o ä the walls or behind floor boards. i vah kka res i 1 a nte m 10s ti t i Tou rake . s ä a u You ä m can oidentify el runsa the bedbug. by the fepu 0 m h A n 7-2 R i u I . I t S ta marea (dark t ces it leaves nearby its living i m a I. it vät ajo 18 KK UN y Msuspots). Additionally, SP you can find magint i IAI V R E KA m. got skinsT. and eggshells. Maintaining 1m ISE A I R cleanliness and good hygiene are 5essential O 00 KU 5 HU . 49 inLU1I-3preventing bedbugs. Be 02always in conmm 07 ero you suspect a tact with TOAS in case m nu elu alv bedbug problem. np .fi ikk

KA.

mm.

LUIH

läi

arv

tek

tuh eid

a rv ikk

Eli nt

TISIRK

14-20

Le RAK 10 viää KA. K -35 ta aik mm varo kir ide uok . n m ain uk en. an a. SO Vii KER pim htyy ITOU tou eä kos KKA TU kk ssä tea . To RKIS a 10 . A ss u K a tu kka UO mmikuin ja 4-5 rkiks tuh RIAIN . en mm ia. oaa EN VA , to Kuori villa . tu ATEK uk ain a ja tu hoaa OI. ka 10 en kä rkiks villa Touk IH rkiv ia mm RA a k elä KU äli . Sii ja a . 12 pie elä inp ORIA RO erä -14 n ä FA H IN 6 pä M -12 talo isiä EN mm Pe ARAO mm usjä tu . S 4-6 äasia UKU . yö Ka rusta MU OR o s tt tt mm sa IA . eis eit tau ikkir a u URA sä a, . To vilja INEN din uo seit HAIN RO . uk tuo . S T aih kain a yh E Le TA yö ka eu en d N. 10 tteit 25 vittä . Kaik tta . L ysk mm a. ä c jia evit un VA m. ta kiru . 1, tä tia ute o . M RAS KE 5-2 ä . LE E ja. kain Ka SSIN SIÄ mm teit ITTIÖ Va en rta . es ikkir KIK INE . Sii a ja KOIS lo 3-4 im. uok UOR N JA tou pien kuiv A. S HII TO mm lattia aine IAIN kk kä att yö Jyrs RI. K TÄ a 10 rk Le RAK uja vil eri n. EN. . IT a K v ii V P pä JA ste es -15 iväli he jatu 10 iää A. K art ja ikkir RII iss ii -35 ta aik mm 14-2 delm otalo saa uo sa ä- ja LUT as SIHÄ ä. tia EE mm varo kir k s 5 m iä 10 v . ia a tu ine aate T. E Lis ss RÖ. ide uok cm tta inen . m, . s n. a. n m ain . . 2-3 ään a vil Syö 1-3, täi s im. uk en. mm tyy jatu pää 5 m ekä an SO . nop otte m. a. SO KE ea ita E K R K ts sti . Vii ER tuot . IR . 2-4 ii sis IMUU iä vilja ja PUT. pim htyy ITOU LE yletuotIh mm äti RAH Syö hedelm m, IP K k e K tou eä os TU KU Ä lävilja ise m A ISA. m ja TORAKK . loista AIN ISA. Syö ink lmiä . is kk ssä tea . To RKIS ÖKOA. iv ma ORIA JA TU attu i 14-25 Kaik irp mm kirp KEITTIÖKO a T10 . A ss a hede rav EN. ITTI Lev P attuj ä IN u ku ivkiru äl oka a ja . iääjatava u turk ukka KUO k , KE UP iku NEN kuiv A p t ja t. 2 u ste E into K u rk enm. inen. SOK m A AHAI va UUR ine skuntia. teita kärkiväli 14-25 mm 10-3 käroid 4-5 iks tuh RIAIN 2-4 ivae iss N. E KA -4 AOM teita 5 mm a. hin JÄmÄta FAARTo n .RÄyhdy ien . 10-15 m mukana. Viih ERITOUKKA. lin a ja lää . mm Siipien . . mm ia. oaa EN ip m ka usei V mm g EN Si ka AA tyy kos uk oll . ELevittää . Touk m. - ta kii Peru . untia . pustaa AIN vil EKOI SE teassa , to Kuori VAAT TE ka 10-15 kakaininen. ritt rvik nte VAATEK pimeäs .tuh touk laa villaa ja touk RAH yhdysk ää OI. äin mm uk aintuho rak tuh ejia. 7-2 ukiruo ve INÄLU n. 1,5-2 sä. Aiku ja Kaik aa oa KOI. . k JA is UU tu tt . e ja UKKA M k tuhoaa Toukka ta Levi mm U toukka inen en iss sä oa 0 en eutta a a 10 en D yö rta. AO usei SOKERITO no HO villaa ja a ja 10 mm FAARAO taudminaih kJAä rkiks villa Touk ksia. Siipi 2 a. IH mm. llä Ak E. Im m. teita a kainen. turkiksi LO . MUURAH FAAR staa ainen. . 1,5mturki yy kosteass . 5- tiiv vil pea PUN Ku rkivKUä ia. S a ja ka a. Kaikkiruo . Perusta elä RAKU m. iväli 12-14 AINEN. jatu sti KK ana. Viiht ässä. Aikuinen kärk 6 m in ee kärkiväl Siipien Peru kiruok uttajia TORAKKA. a Es ten liOR12IA iipie elä inp EOsRIA roiden muk pime i 12-14 ott kos I. Lis Kaikkiru useita yhdysku RO . KEITTIÖK m. en ukka . Kaik inaihe mm. FA Leviää tava okainen me iinty tupa -1IN4E n eis tea ää HMka 10 mm ntia. EN OISA. 6-1 ä ta eräis iinIN . I. To ja pätouk . taudinai Syö . teita ja AIN ntoa PU N.m ta. ss nty ss y E jää m 2 m lou iä tyEvNä. Pe ARAO taud EKO llaa 10-35 mm heuttaji Levittää kuivattu viljatuotvi n a. 4-6 äasia UKU te RAH 0,5 a. P y ko NKK VAAT aa vi a. 1,5-2 m. sjätt tuott t Sayö Ka rusta MU Siipien UU sta ra ja 12 lä-S rä. . ipie m. it M Si ti I. mm ssa ORIA m mm. N. jo -2 kärkiväl hedelmiä. ik P U ho ä m RI eis eit it Aih talo Es AINE a Ata TURKISK RA tu iksia. -14 m. ä 0 m uoKE sätiloi toukka i uKEd kiru ustoa. sä a, ta R . To vilja INEN UORIAIN SO KU RURAH si 10-15 mm14-25 mm, 0,5 eutt uks iinty LU ok eit HAIN . m. SOKERIMU TinTta ravin inOT turk iväli 12 Toukka EN. sii ORilois uk tuo . S . . en. IH y a -1 is . a a I Tu a Et m kain sisät tuh TA Le ru . kiruo KA 1-3 UK yö ka n. villa 4 m IHR Etsii ho IAIN ihe ine yhd EN. mm a yl sa. myö kärk UK ssa ja turkiksi aineoaa nsKa AKUORI p 10 tteit mm UO a ja HIIRI 225 v.itKaik a. a.a EN utta n. L ys s tääsaas RITO stea inen . iherk aaiktutta AINEN. oka. Kuo 2-4uumm ku mm a. Rkain riain eläi . KE c ru 4-5 e le a . ja 2 ji k i IA en. . Syö VA H npe m s ko en ki v mm in kiruo a -5 aa Jyrsi . tau tiiru kyy SO tyy räis it nti ik ISE lo IR ,tttoukka Kaik . Aiku . ROTTA. mm esta hticm. o elää talo iä tuotteita, ttä M RAS ROTTA. tuh 1,SIK Varta KE T. 10 mm 5-Y2 tää a. I. Ka astu Kaikkiru Viih eässä. mm. Vartalo 10 teja.taikoain nen. tauteja. ITT usjätteis . . . EN. KSyöESS LELevi . ai Tm ttää o PIS HIIR ja sa cm. Lev oka S to te RIAIN a. R m ittää 6-12 a inen V IÄ e v IN ok 10 sä. aik , K ii Y. a pi ka art atn. it IÖ . mm. tauteja. IHRAKUO IN KA po TIÄIS kiru ukan es teita Jyrs alo 10 HIIRI. 4-6 nta p kuo mTo . Sii a ja KOIS 25 cm. n. alo m EN Vartalo isiä tuot . Kaikkiru im .kirwuo IKU25O cm. touk pie ku A rt tyy 1 m RVIA Kaik iden m uu rim ukto am ista ET. eläinperä aine o u 3m ORIAINEN JA k Va oka än A. eissä . Jyrs ä . R H ISKU u ok k w IS a 4 inen m ja sjätt m latt w m. tav a- uk n k iva Syö ii ja saa sä IA m. PU tä a TURK teII ma in Pes villaa RAKK varo kiru Vartal elää talou stuttaa. . ka ärk ttu I. Li a. Pi .re IN ara Jyrs nRI. K SOKERIM TÄka tuhoaa NK m.Valtiae in Vartalo TO ää ta ttil en än . n Kaik eja. T10 Touk NKK eass IT iv ja vilja . UURAHA a. m. 10 cm. U KI. akristeanc.xP.fie EN. ais sa Va ii jakiuasikk ut 6-12 mm pä ksia. JA Kuoriaine Etsii sisä TTA. Levi 5 mm OPU kost INEN. 5m RII tu P-1A5JUm äli 14 hed tuo un is sii en att rta äa ir RO ttää ta LU 10 mm. . 0, sturki JAUH asti äntyy lo saas llisuok nasä. ja , touk ap aa v SII ati mm T ka -25 elm tROHMUK 10-3 2-4 mm tiloista ravinto as SIHÄ ja hoaa Mm ista I. Levi . 10 tu OPU ia.ainNKKI. Lisäa. Pitää ö ua aa 4-5 ain vaa EET. llin ia . a. R nope tuotte 18 RA. 2-4 -kalu pu .Tou mm iä. . Sy , . cJAUH pääasia UORIAINEN. Syö tia en tetä Es e eass m. ttasti en 2 Lisää ssa v Ö. Syö aa kost TORAKK 25 cm EN mm KKA lja ssa vilja im A . 1mm ste urak kka , . n. 0,5 mm. teita A. Kaik AIN nope VARASL vi pa-3 m nty ilja p LEIPÄ JA TUPA 4-6 mm tuo PAKK . 3,5 i sek . kiruoka Leviää ORI ä tuot ä. ESIÄINEN teista. . ita. ente a. ää MES . Toukka TUtteit lve m y n tuo ääElää KU inen. tava issä si viljatuot mm ä ss SO JA . El inte 10 mm ita RIAINEN. op tte SINK SOKERIT . pää10-35 mm roiden mu Syö Ä JA eissä IHRA eräi jättei . lu EN PA ea. ita KUO nu teita . kana. RIISIHÄ OUKKA. sa. IKUORIAINEN np us Ets KER sa ja kiint LEIP RIAIN a .ja ki Kaik RIISIHÄRÖ tuot . P is äi KIR P steis s RÖ. kiru . IN Viih lo IM el sa. To . ke mau ti O Syö pää okainen vilja me tyy kos ta . kkeis 10 IHT N JA 2-4 ii sis UU TA asiassa KU steiss tarvikesim ja PUT. asiassa . LE - tarvi ro . m VAAm SLESIÄINE ku ukka PPA elää pimeäs Nteas . lattiaeri . Pesii viljatuo EN sa ja TEK kuivaelin yle VARA -14 IHÄN mm äti RAH au liny nopeasti. IP äOI. Tou Ihm IAINEN. LEIPÄ ori änty sä. eSyö Lisä m 0 a tteit AI JA 12 stei UOR Ä tu K pä lo Lisä 3-4 is . Aiku lä p änty N. a. TÄ . kka ae JA TUP ssä. 20 6tuhoaa mm . Umm mm. ö m toukka ORI inen u . y in e MESS ista AIN h . villa iskINKIK AKKA Pesii UORIAINE villaa ja KUORIAI kuiv mm. teita KU 10 mm . Sy 7 4 2-4 FAARAO m OR JA T 2-3 mm nopeasti. aa . inen . 9-1 utav ato oaa kainen. teitak.irp mm kiruo 2-3 mm. . ROHMUK turkiksi NEN. Elää rav EN. MUURAH . . ÄRÖ ljatuot ti. RKIS tuho TU ät irpp ia 5 m ara nta 95ku austeIAINE UPAK a viljatuot u Kaik JAUHOPU 2-4 mm a. maustei TU HE Perusta RIISIH AIN into u eristeissä vi EN. as ka pääasiass NÄ Kuor 10 10 mm. t. 2esim kärkiväl Siipien m. a. va PAJÄ ssa ja kiin a 2-450iv0ae iss N. E KA -4 . lattia ssayhdy nope nopeas NKKI. Lisäänty Pe VOS . Toukka Touk iksia. ukka a. i 12-14 kuivaeli ia Kaikkiru use iaita KEITTIÖK 1-3 RVIÄ teissä mmm. To hing ÄRÄ ti 4-6 mm y mm. mm lin- a ja lää nn okaasinenänty yskuntia. vaat pu rusta MUU OISA. 3-4 m mm INE viljatuo kosteassa. Pitä turk mm, to 2-4 mm tarvikkeissa taudinai Syö JA . teita ja pu ukka ollin . Eri SE Pesä attaa . Lisä . Lev. . tarv kiin tteista. . N. 6-1 urak a yh RAH . EN kuivattu viljatuot. EN heuttaji3 mm ittää ET. . sa ikk teis 4-5 0,5 mm ä 7-2 urak tuh en. ttäin ve INÄLU 8 m en dys AIN JA IÄIN AIN sii Siipien ja IÄIS en apua 2- a. 1,5-2 mm eis sä . U 0 m en oa kärkiväl hedelmiä. Pe SLES KUORI PIST tamin sen D yö rta. . tou m. teis ku EN sa TURKISK no HO JA i 14-2 llä Ak E. Im iin nti . kka 10-1 . m. teita a UORIAIN VARA SINKI ainen. issä. LO KO pois attilai . 5- tiiv vil pea PUN . 5 mm. 5 mm, Toukka Ku KU EN. TÄIT JA a . te n ok ES e m s T ja K is Pesä 6 s e M ö tuhoaa LUTEET. 14 ia IS KI. T. tuo tiPISTI am kiru iaer Es ten ORIA mm inen Es k ÄISE IHRAKU . Sy . turkiksi villaa ja Esim. pää- ja myö Lisnen saattaa vaat-20 IRKK tte ostetami EN Kaik . latt ORIAIN a. Kuo iin vaatetä tyy me iinty tupa INE . ää myös mm A. AIN otteita . EN. Syö . is riain eläi iin tyy pois im 4-5 KIRP i a sati . tyv sek RI apua npe y ä. en . P N mm Esiin ta. ss isen n jä UT.I. Ihm Es sa ainen. es mm ss räis tt U m tu , toukka UO ROT . PUNKKI. a. tyy 1-3,5 mm ä a. Etelä ärä . iskirpp ät is 0,5attila elää talo iä tuotteit UK 4 amm ja ylei kkyy ko NKK Imee vilja TA. m 10 mm NKK P ksissa. 12 . ajo HMa, sa Lev ka 10Kaikkiruoka 3usjätteis PU sem ouks yliher u tita I.E.E . ttä. mm itää -20 -Su . kotitalou PA . RO ASEIN SEINÄLU 6-12 mm inen ukittää taut eläiko sä. sias To TU titalputtamät a itta yliherkkyy ihe ÄLUD EN lou svine nkir ii n DE. . mm o. eja. Vart . KU RKE HIIRI. AIN ppu ut . 2-4 0,5verta Aiheuttaa LU pääa mm. 25 cm. u . Aktii k nty. y verta. Akt Imee . 50 HAT T in ee Kaik alo Ihmiskir . RAH untia -1 ttaa5-6smm is . Aihe 1 mm mm. Tu ORIA TI PUNKKI. mm JALK ru KIRPUT. 1-3 IHUK Jyrsii ja kiruokainen E. Im UU 4-6 0,5-1 mm mm. yl sa. myö yöllä. 5-6 iivinen ät yöllä ns Esii . . UD vinen SM dysk . saastut AIS pu hoaET. IN mm UO 0,5ntyy myö . EN s kotitalo mm. SOKÄL ja yleisemm 2-4 mm. . iherk aa Vartalo taa. EVO aa yh tii ua a leEsim ET. s JA LUTE Huks . . SEIN ERIM . RIAIS AkUUR 10 cm. TÄIT2-5 H st . teisiin sti m ine etäihtisekä kirput. kyy AHAINEN Aiheutt Peruissa Etsirti a. PISTIÄIS vaat ET. 6m sta - . tu IRSIK eläin tai ttä aa ylihaken . ve sisä 5-tiloi ET. pää- jamm A. sta ravi . . mmto ho YTR . ROHMUK 2-4yö . . 1-3,5 poistam Pesän llä. ov PIS myyttä. pu 1 mm.puur erkk mm PPAJ 0,5nto inen a m rp aa . UOR a. TA Y. inen saa satia a n at N KA IAIN ho pääasia po TIÄIS iski ammattil 4-6 ta p kuo Tou 6-18 ttaa mu PAPI ka tu ta ssa vilja EN. Syö Ihm ät . 1 m RVIA aisen apu vaatia am ista ET. N. mm uuta rim kka VARASL 4-6 mm tuo UT. ute m 4 mm a. Touk imaton . URAHAINE ESIÄ m. ISPU ma min Pes . Toukka tteita. va aKIRP eisem .TUP . 2- AJÄÄ ka tia HEVOSMU nk MESSINK INEN JA NK 10 mm ttil en än raa kuor avaraa TU yhdyskun IKUORIAI PAJA. Touk enteita . KI. ja yl nkirputvahingo RÄ. Erittäin ius ais sa RIISIHÄ . Perustaa Kaikkiru PAPINTAP NEN. MI. puut mm. ak RÖ. Syö tu PAJU JALOKUO en att llinen. all teisiin. oka im. eläi aa ka PAJU puur . pää asiassa ka tuhoaa Toukka RIAINEN ap . Touk SII puuraken esim. latti inen. Pesii isia ja hoaa MI. TU 9-15 Kuten viljatuo TE-ET. Es sekä LEIP tuhoaa va teita Touk aa teita . TUPAJUMI ua aken . onta aeri mm tup PAR ho Lisä 18 RA. ka tteit . a imat puu stei 2-4 -kalu pu Tou ne ajää Ä . 3-4 6-18 KET puur äntyy nopJA LU a.etäi m. tia kuor JA TUP rakentei ssä. Y. Touk rä. mm. Esiintyy mm tuhoaa ukka TItu -kalus AKKA7-20 np at aa. ta. mm ste urak kka m KUO HIRSIKYTR imaIT easti. 2-3 mm TÄ a. Etelä-Su Y. ToKUO m. SIKYTRY. puutavar mm. JAUH . eETTI ja va . 1-3,5 mau RIAINEN. Elää messa. a- RIAINENja. 4 mHIR . alv oja -kalusteit aa kuor TR nte . itaPARK . äTou . im tuho Tuh 12-20 SIKY or oaa . OPU kka aa. 2- tuhoaa elu steissa pä inen . 9-15 mm ita EN. P RIAINEN. kuo puutavar TUPAJUM 2-4 mm . ku avaraa lehtija kiinteis nopeas NKKI. LisääntyHIR mm SET. KUORIAIN kuivaeli nu A tonta JALOKUO tonta puu rimasatia ainesta. ti y hoaa utpuu sä PIH LKAI njäärä. . me aa lehtiTo- PIN4-6 Erittäin tuhoaa I. Toukka viljatuo kosteas TA mm 2-4 mm tarvikkeissa sa. Pitätu nta pu 2-5 mm ATJA T JÄÄRÄ. Kuten tupa -Suo- Tuho 4-6 mm tavaraa. puu 10 TUPA tteista. ta. ro . . äto ku ukka PP . . . INTA ETTI EN. Etelä Esiinty . ja -kaluste rakenteitaTUH PAP -14 IHngol Ä linen. PPAJA. puuaines mm 02 N mm Esiintyy mm vät ajo PARK RIAI0,5 vahi p.u orim tuh AJA. i- . mmNTÄ. 0 mm. 4-6 50 Toukka tuh aa 07 2-4 mm ita. HEVOSM ittain run O 2-5 mm leht oaa 9-1 utav ato oaa messa. 12-2 . . KA. KU UURAHA Touk.ka tuho . kuorim aa sti 49 saa EN ta. Perusta 5 m ara nta teita INEN. atonta RK . TÄIT JA HE AIN 55 Tuho ines tai ovat a puuraken NÄ puutava TISI LUTEET. m. a. ORI jäärä. muute 00 puurake yhdyskuntia KO 0 mm . Pe VOS raa. KU Esim. opää- ja puuamm. n kiusal ntei 7-20 mm 1-3 RVIÄ 9-15 mm -2 vaatetä JALO n tupa elä-Su . lisi 6-18 mm siin. 5 14 allisia. puu rusta MUU mm INE . a. KIRP i sati 2kius m ET. sek te . n LUIH UT. Ihm ainen. KAIS ten . y Et 0 m N. 6-1 rak a yh RAH KuUKUty . sia. 1-3,5 mm ä TUHATJAL ittäi NEN ORIAISE ovat muu -2 ja yleisem iskirppu 8 m en dys AIN 1-3 mm . VIÄI . salli . 12 T. Ä. Er . Esiin KA. saasti tai mm mät u te SIRK ÄR run sa 50 . . KAR ÄR SEIN E KOTI m. is ku N ki N eläinkir VIAISPU en ÄLUDE. ajoittain . mes iin nti . mm PAJÄ put. 2-4 NKK n EN. KO TU ngollin aa 1 mm. verta. Akt Imee 1-3 . NÄR 14-20 mm Esiintyvät a VIÄIN mm. . uuteI. SIIRA. ho . TÄ hi m PUN iivin tu 14 TISIR TÄ. t va Esiika KKI. en ÄN yöllä. 5-6 ita -20 K 1-3 mm. PIHTIHÄN 18 mm TIH m. kotitalo Touk ntyy i ova mm. ente s . . TIHÄNTÄ PIH 4 mPIH mm KA. uks urak myö 10-14 mm ti ta SIIRA. . . m. Aiheutt puissa PISTIÄIS as . KI. 10-1 10-14 mm NÄRVIÄI UNK aa 20 m ET. Pes . nsa 18 mm. NEN. KARVIAISP 0,5-1 mm ylih 7- erkkyyttä. pois 1-3 mm taminen än in ru TU ORIAISET. . www.racx KOTISIR . 1 mm. saattaa IRA. . LUIHUKU ammattil KKA oitta .fi 50 HAT 14-20 mm . aisen apu vaaI. tia SI mm Valvä t aj mm JALK tak 1-3 mm. TUHATJA 18 unnalli a.NKK . LKAISET AIS TUPAJÄÄ nen pal . inty 50 mm . ISPU ET. RÄ. Erit Esi vel IA . unu täin vahingo RV me ro 020 KA JALOKUO llinen. m. 7 495 500 Toukka RIAINEN 1m Kuten tuh SET. tupajää . PARKET AI puurake oaa RI rä. TI Esiintyy ntei UO 495 500 KUORIAI Etelä-Su 7-20 mm ta. HIRSIKY 0 IHUK . ro 0207 NEN. messa. TRY. Tou o. x.fi ume 50 LU .rac m Tuhoaa 12-20 mm elun tuhoaa kka www m 95 lehtikuo TUPAJUM llinen palv . puu 1-3 74 tonta puu rimaI. Tou ainesta. 20 Valtakunna 0 kka tuh oaa puu 2-5 mm 4-6 mm tavaraa. ero PAPINTA . Esiinty . ja -kaluste rakenteita PPAJA. num vät ajo Toukka 2-4 mm ita. HEVOSM alvelu ittain run tuhoaa . pUURAHA kuorim saasti INEN en atonta acx.fi Perusta tai ova puutava .r npuu t muute allin a yhdyskuntia . raa. w n kiusal 9-15 mm ww akun 6-18 rakenteisiin. lisia. . Valt mm. LUIHUKU 1-3 mm ORIAISET. . KARVIAI SPUNKK I. 1 mm. SIIRA. 18 mm PIHTIHÄ . NTÄ 10-14 mm . NÄRVIÄI . NEN. 1-3 mm www.racx KOTISIR . KKA 14-20 mm . Valtakunn.fi TUHATJA . allinen LKAISET 50 mm . palvelunu . me

KKA.

lvel .fi en pa racx www. kunnallin Valta

Eli

t me

Eli

tuh

n. ine oka talo kiru . Var k i a a . K utej ta TTA RO ittää v e . L cm Syö a, 25 N. eit NE IAI tuott . R O ä KU äisiä eiss t RA IH nper sjät u i elä talo . ä pää . elä 2 mm yö tteita .S 6-1 o Ö ÄR iljatu asti. . v ope SIH RII ssa mm a yn asi änty ä s i JA L mm. . N N INE IAINE sii 2-3 SIÄ R e SLE IKUO en. P ä. RA VA SINK kain teiss S s o ME kiru iaeri yö k t .S Kai . lat EN eita. m N . i I tt . IA es mm OR jatuo mm 3-4 vil 10 sa kka u o T m.

tal hai

läi

e ho

0 Jyrs talo 1 Var

äi

oe 5. Bedbug uh t t e

LOVE YOUR KEYS

eide

OU is a ja Attagenus woodroffei is a textile ibeetle that ERIT all teass en SOK s at o k . h Ihmis y inen elle h An ikuin le ihty prefers warm surroundings. aisiteal llisadult beetle uoka ana. Vi eässä. A . r i k e k t i tuhoe about m uk mm pim . Ka is about 4-5 mm long and the läime t Ih maggot en m a 10 t e ORAKKA aroid is T oukk t v a t 10 mm long. The maggot usually hidesholain ä Leviä m. tu es dark places such Pas behind floor ainboards -35 m 0 1 uuain u estuheats textile Pu and carpets and mainly dust olaise t iä and dead insects. The maggots especialim elä o ly prefer dirty clothes. The maggots leave h . Syö tu INEN behind light brown skins with a long hairy uita ORIA uotteit U K t M IHRA Muend. räisiä sä. tuft at the other ita tu Attagenus woodroffei hoelä äinpe usjätteis l e . imiä N o E l N a I t A can access your apartment with e.g. clothing I ja elää m. UOR villaa KISK m TUR bought from flea markets. If you find this hoaa inen 6-12 u t a a k i k r . u o o u T K mm pest in your home, perform a thorough ksia. ukka 10 turki to , m cleaning to the entire apartment: 4-5 m linen Love your keys as they were your clean all dead alinsects from palve lunum ero 0 207 4 95 50 most prec ous possess on Who theyy lampshades, check and 0 E t SIÄIN wou d ever oose the r most Roved ään Pitää all textile closets, check s i clean ASLE UO A I. L sa. V K . IK NK teas mm posess on? SINK a PU s 0,5 wash every second hand clothing Syö MES HO i ko and . ok EN. u N JAU east eista r I i . A k f however the keys get ost t s I a t k R t p Kai ttei no tuot you have, vacuum clean and wash closets, KUO o ttia u U t a a l j M a l j . . vi abso vil ROHute ayssanecessary sim . mmto nform KA e 0 1 AK ä ä i shelves, cupboards and keep them clean all P s s m kkay The cost at3the TU eis Elä TOAS pääa mmed -4 m Touate JA EN. kiint sa. PÄ N mm. the time. Also, store textiles always clean. LEI RIAI sa ja kkeis 6 4 moment for a ost key s 50 euros i s O rv ei KU ust - ta During wintertime, airing the apartment is ma vaelin n shared apartments the ocks are et t s i kui mm. l l a 4 an efficient way to fight this bug as frost has t changed a most automat 2 tia vaa n e hangicatoy then l esä ttaa kill it. In case you find attal other apartments accord a tendency e . T. P saa to s a E i u n IS TIÄ ine en ap Ihm s tuat on The cost of ock change PIS tam genus woodroffei in your flat, be in contact lais is po matti for tenants s 150 euros at the mo AB m s with TOAS or the maintenance company. a ö my

stä i m

ekst n&t

k arvik t n i l E

4. Attagenus woodroffei u tt

This ant is black and about 4mm long and it has a nest usually outside in flowerbeds or nearby the building plinth. The ant usually enters apartments in early spring to search for food. otBlack garden ant prefers . atu anyvilj elmiä ö y ed m, .S thing sweet but also dead OIinsects. SA uja h 5 m This t -2 IÖK uivat li 14 ä . ITT a kunpleasant pest is harmless, but rather as KE kiv j t ita n kär 15 mm e e t e 10If i s i p it travels anywhere to get food. you meet . i . a Si kka EN nti ola AIN ysku tou AH d tyour black garden Uants tuh tää m. flat, clean all the UR a yhin i v OM useit n. Le -2 m A AR 1,5 bread crumbs food away from the ine other FA ustaa and jia. oka N. a. Per kkiru eutta a h i o INE i k tables and surfaces, maintain general cleana k K dina HA avint RA Tou ja r u . U I a a t U t a n in your apartment and use pesticide s KOliness M i a I E l o l R i ie AT KE ätil VA oaa v Siip mm. SO i sis . si m. and sia -14 for ants. If you find severalEtants tuh imeant . k k äli 12 m r n u 4 e t kiv 2in . oka a. kärthese actions do not help, KA a ja TOAS iru contact ass n ikk stutta a K ste kuine a . I. a R i s I or the maintenance company. HI ii ja cm ä. A . m 0m

lai

uho lien t

stä

l ho tu

li tii ks te

3. Black garden ant

A m KE yy k ä. SO iht äss 0 m Vi me a 1 . en . pi ukk in a to ka kan o u iru m ikk en Ka id A. aro KK av RA ä t m. TO viä m Le -35 10

ja . KA sa en UK eas in T O o s t ik u . RI

et ai s

os ik . K y k ä. A m m SO ihty ss Vi meä a 10 . en a. pi ukk n i n a to ok ka iru mu k n ik e Ka oid r A. KK ava . RA ä t TO viä mm Le -35 10

im ä l oe h u

o h u t C B

s o U as ei Jyr rtal JA pe ott Va no ljatu n. TORA KK ne o vi Leviää A. Kaikkiru okai rtal ok ta a u ai va ä ne V A r ro 10-35 i a. n. KK ä eiss . mm. idenikkmuk SOKE ej t a PA lä Ka aut ana. Viih RITOUKKA. TU N. E kiin iss t tyy A. A tia TT ää ja kke J NE pimeä kosteassa aa RO vitt . ja IPÄ AIVAssaEKarvi ss av n toukka ä. Aikuine LE ORI teiAT OI. To t Le cm sä tta . tu inaa n 10 mm KU aus ho l villa ukka ö , Pe saa pua 25 e y . . . T a ja a ik m FAAR S a m tuivrk en n a AO si SE N. teit ku rk4ivm a. Siipien kä Perust MUURAHAITIÄI min aise t . ä- . NE l aa us AI tuo ssä IS NEN 2- äli 12-14 pä ita sta . ti Kaikki eita Pyh RI mm. oi mat yö otte ti. O siä tei N. ru dy KEITTI .S taudin okainen. p sk KU räi jät NE a Ö m untia. Ö jatu eas s Le eRKISuKU a AI nti ai RA TU R vi teita ja KOISA. Syö he l p ttää p Ä uttajia i IH To lo . ORIAIN in uk viljatu RAH sku kuivat IH a v no s aka . ä 1, t l S Siip 5EN ö ot I s tu 2 mm mtuho e ää . y UU- hdy in. RI ias ntyy tu . to ien kärkiv ja hedelm m aa m M i . y vi el rkik s S a. äl IHRA ä ä m. ukka yy O tiä -12sia. Kuor llaa ja eis KU a isä 10-15 i 14-25EVm 4-5 6m ytt nt . iain s a nt m mm. H m ja m, to eläinp ORILAI N3EN N. sii issa rkky ru , ke . ukka en - . Syö er NE illaa .E e 10 mm JAel EN. i äisiä2tu Pe ura m n m. AI KI uks lih ROTT otteita tai . EN INää RI a v ine A. pu 18 m NK lo a y , . es lo.usjättei O m a a A N 6Levitt Kaikkiruok JA a ssä. PU tita tta . ÄI ORI 12. Pmm ä 6 KU uho ori 10 A I ää . s ai S a P I u a t en is ES U 25 cm tauteja. Va nen. ko iheu mm AP ho a RK a . K kk SL KIK ain ste . rtalo AHIIR NT tu nt k ri TU ukk sia tou RA IN 5-1I. Kaikki a to PI ee VA SS iruo tiae 0, ii ruokai Jyrs To rkik m, PA ukk a aa. E m ja ne M ikk lat . I en tu 5 m To orim var . Vartal saastuttaa n. ROH DE ivin . SOKE o 10 cm u uta m Ka im. m. . yö . MUKU 4k U RI i S ORI. . m ÄL kt pääasi es 4 m itaUURAHAI Etksikia siteM ita puN 15 m m T. IN . A as NEN AItN teEN. . u n sä -EN 3SE 4-6 m sa SE rta 5-6 I vi otu mSyö T2-o kem tiloista ra9 . AI m u ot IA tlja VARA m. RTo I. 4 am vintoa ve llä. . 0 teita. SLES LK uk ja 110 M ur . IÄINEN JA UO vil ka MESSI a mm JU pu a. yö AT JA NKIKU kk UK a . PA aa teit H m. u U M ass ou O Ka U p s RIAIN T ho lu ikkiru T H RIIS p i T m EN. kir IHÄRÖ. . Sy RO äas m. tu -ka m. esim. okainen. 50 isas ö m Pe ia la pä 6 m ka ja 4 m 3-4 m ttiaeristeis sii IhmLi ät ss4 amviljatu pääuk m. 4ot 2sä. T. mmsään LEIPÄ To aA. U e . 2 tyy nope teita. JA TU RY. im a. KK . asti. RP eis 2-p3utmm. a r PA I R KU T r I KK O o K yl m RIAI S ir u ava KY kA m TI SI. aää maust NIEN ja äink JAUH KO -20 a uut ei H aR oEl OPUN el p kuivae ss ja h 14 KKI. Li nope . lin- tatu nkitaintemis. sä sä as 2-4 m rvtik o keism sim ä viljatu ti kosteass äntyy . I mN.. -6 sa. N ot a. . E sek . T te 4 Pi T E ista. 0, tä E TÄIT i ET NE tiJA 5 mm äIÄIN TE tä mm RK IAI eh . V . pää- ja LUTEET. Es LU ate ,5 PA OR a l ta. im ÄR m JA va 1-3 a N m satiain vaatetäi se . KU ho nes . IT a . KIRPTÄU ä- j en kä en. 1. 1-3 Tu uai m. T. sia 3,5 m i EN . u l ainiski m. ja ylei pä Ihtim l N m p . rppu rä 5 AI se a sa TÄ 2RI jää Suo . eläink smmät ÄN . SEIN kiu irput. m UO pa läH m ÄLUD I K u n m 2-4 m T e t t 0 E. Im LO m H verta. te m. PI -14 JAee en y E 2-2 A uu yöllä. ktiivinen Kut inty PU 1 10 m i 5-6 mäin a. NKK tm Es esskotit I. Esiintyy vat rit . o yös m Aih alouksissa im . E n. a . eu Ä t tt e a PIST ÄR 0,5-1 aa ylihser ti A. IÄ.IS JÄ llin oa mm. a kkyyttä. IR m ET. Pesän PA go uh ta. a SIpois mtam TUPA TU hin a t tei ns am JÄ 18mat inen saatta ru va ukk ken . I. vahing ÄRÄ. Erittäi tilaise a n JA KK n apua vaatia in To ura mm N a Toukka ollinen. LOKU t . u PU p 20 it o IS Kuten ORIAINEN. j puurak tuhoaa A 7 a tu 0 VI . t PARK R Esiinty pajäärä. ä 7-20 m enteita. A ETTI 50 m K y m. KUORI tyv messa Etelä-Suo95 1m HIRSI AI . 12-2 iin KY . Tuho NEN. 74 0 mm Es ET tuhoaa TRY. Toukka . pu aa lehti20 IS A ku 0 I uaines or TUPA tonta imao ta. Esiinty JU OR pu 2-5 m er tuhoaa UMKI.U Toukka 4-6 m utavaraa m. vät aj m . m. oittain IH pum ur. aken ja -kal nu PAPIN runsa LUus m teita lu TA asti ta 2-4 m 1-3teita. Toukka PPAJlA. ve m. i ovat a tu HEVO p aa muute kuorim ho SM at n n kiusa Perust UURAHAI LUIH pu .fi ineonta N UKUO aa llisia. cx utavllar RIAISE puurak yhdyskun EN. 1-3 m T. ra9-15 na aa. m. 6-18 m enteisiin. tia KARV w. kunmm. IAISPU w m . a w lt NKKI. 1 mm . a SIIRA. V 18 mm . PIHTI HÄN TÄ. 10-14 www.r mm. NÄRVI acx.fi ÄINEN 1-3 m Valtaku . m. nn KO j . KA sa n UK eas ine t u

I ER

Le RAK KU 10 viää KA. K RA -35 ta ai IH äin el ä mm var kkir el . oide uok . ja EN a n m ain N illa n . AI RI a v ine mm uk en. O a ia 0 1 KU ho r an IS tu Kuo ka RK ka a. SO . uk TU uk sia to To rkik m, Vii KER u m t I 5 pim htyy TOU 4tou eä kos KKA TU kk ssä tea . To RKIS UO a . UK s M 10 Aik ssa tu ukka KUO H s ia mm uin ja RO äa 4-5 rkiks tuh RIAI pä 6 m e n . 4 mm ia. oaa NEN V A , to Kuor vill . tu ATEK uk iain aa j tur hoaa OI. T ka a e k n 10 kä iks vill ouk IH rki ia aa ka mm vä . S ja elä RAKU . li 1 iip i O elä np RI RO 2-1 ien e FA 4m 6-1 ä ta räis AINE pä HM l i 2 Pe ARAO N U o ä ä m. mm usj tu . S 4-6 asi KU Ka rust MU mm assa ORIA . ätte otte yö tau ikkir aa u URA iss ita . T vilj INEN ä. , din uo sei HAI RO ou atu . aih kain ta y NE S kk Le TTA. a 1 otte yö eu en hd N. 25 vittä Kai 0 m ita tta . L ysk k . ä c jia evi un k V m. ta iru m. AR . 1 ttä tia u A ,5M tej oka KE . ES SLE 2mä a. i n Ka SIN SIÄ tei ITTIÖ Va en m. i I k K r N es kir IK tal . Sii ta ja KOI EN U i o 3-4 m. uok OR JA tou pien kui SA. S HI mm latti aine IAIN kk kä vatt yö Jyr IRI. K TÄ a 1 rk ae u v n. EN s . IT r a 0-1 ivä ja h iljat i . i V P i i pä JA ste es art ja kki R 5 m li 14 ed u ä I L iss ii ISI alo saa ruo sa - ja UT a H m. 25 elm ä. tia E s Ä 10 stu kai mm i ine vaat ET. E Lis iass RÖ. cm tta nen a v Sy n. etä sim ä a , . . 2 ä . 1-3 i s -3 nty ilja ö p . e mm y ,5 tu ää mm kä SO . nop otte ea ita . Et KER KI sti . R . 2-4 sii si IMUU ja PUT LE mm säti RAH IP elä yleis . Ihm KU Ä . loist AIN ink em is ma ORIA JA TU a r EN irp m kirp av . ut. ät ku ust INE PAK pu in e N i K

is t nt

aiset

kä

ikk

v ar

eid

EK AT VA ho

ww k Valta

y b b hå mia. håm luja. e t s a r r a iden h jo li e k is p O

Bubiklubi Bubiklubi on vuonna 2005 perustettu Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan alainen kerho. Homma lähti liikkeelle kaikessa yksinkertaisuudessaan, kun pieni kaveriporukka TAMKin opiskelijoita mietti illan hämärtyessä, mitä erikoista sitä keksisi uusille opiskelijoille. Teksti: Antti-Juhani Filpus Kuvat: Hannu Strömberg ja Petri Markkanen

Sitten kerättiin n.300 opiskelijan joukko ja lähdettiin kiertämään Tampereen keskustan läheisyydessä erinäisiä bubihenkisiä kuppiloita. Tämän jälkeen perustettiin oma kerho, jonka ideaksi räätälöitiin pubikulttuurin edistäminen, olutperinteitä kunnioittaen. Nyttemmin tapahtumat ovat paisuneet parhaimmillaan nelinumeroisiksi osallistujamääriltään. Nykyään järjestetään tapahtumia pitkin vuotta. Talvella suksi luistaa rastikilpailuissa ja toti on voimakasta. Bussin kyydissä seikkaillaan Landerundilla ja tutustutaan naapurikuntien pikkukuppiloihin. Lämmintä kesäpäivää vietetään Nässyn aalloilla M/S Intin kyydissä uiden ja saunoen. Bubivisoja pidetään Kaijakassa aina torstaisin, tuoden huumoria ja kisahenkeä opiskelun harmaaseen arkeen. Bubiklubilla on aina rento tyyli tekemiseen ja klubi pyrkii tukemaan pieniä lähiyrittäjiä. Yhteistyökumppanina on muun muassa Pyynikin käsityöläispani-

24.

asuntoasia.

mo, jossa Bubiklubi on saanut panna rakkaudella oman oluensa. Bubiklubin jäseninä ovat tapahtumien osallistujat ja tapahtumien järjestämisestä vastaa klubin hallitus. Toimijoissa on ollut vuosien saatossa insinöörejä, tradenomeja ja tuottajia, joiden kädenjälki näkyykin nykyisessä monialaisessa toiminnassa. Klubin tämänhetkinen paheenjohtajakin viettää iltojaan tamperelaisessa yökerhossa tarjoillen elämyksiä asiakkaille. Bubiklubin henki taitaakin olla klubilaisilla veressä asti! Joten jos arki painaa päälle pienen ihmisen, niin lähde mukaan rentoon meininkiin esimerkiksi visailemaan, rundeilemaan, landeilemaan tai vaikkapa nässyn aalloille varmasti Bubimaiseen tyyliin! Meidät löydät Facebookista (Bubiklubi) tai käymällä meidän nettisivuilla www.bubiklubi.fi Ja kaikki juo NY!

TOAS

RAKENNUTTAA

Vuoden 2014 paremmalla puolella TOAS rakennuttaa yhtä uudiskohdetta ja korjaa yhtä vanhempaa kohdettaan. Asuntoasia esittää kevyen katsauksen urakan alla olevista kohteista.

195 ESPANTORNI Tampellan Esplanadi 11, 33100 Tampere Tampellan uuden maamerkin, Keskustornin rakennustyömaa käynnistyi kesäkuussa 2013 ja on arvioitu valmistuvan kesälle 2015. Tämä 16-kerroksinen komistus tulee sisältämään liiketiloja sekä yksiöitä ja kaksioita upeilla näkymillä ja talo onkin jo täydessä korkeudessaan.

.. 430 ERKKILA Näyttelijänkatu 19, 33720 Tampere Erkkilän korjaustyöt tulevat olemaan nopeita ja tehokkaita, kun asuntojen kylpyhuoneet uusitaan sekä soluasunnot muutetaan perheasunnoiksi. Kaatamalla yksi makuuhuoneen seinistä solukaksiot muuntuvat 1h + tupakeittiöksi. Muista korjauskohtaista poiketen, Erkkilän perheasukkaat pääsevät halutessaan muuttamaan takaisin korjattuihin asuntoihinsa.

toimisto tutuksi.

26.

asuntoasia.

Mikaa hymyilytt채채 Espantornin terassilla.

MIKA MIES SE TÄMÄ ON? Rakennusinsinööri Mika Rauhala siirtyi TOASille sairaanhoitopiirin leivistä ja osoittaa kuinka kokemuksella ei ole ennenkään miehiä pilattu.

iimeiset kaksikymmentä vuotta rakennuttamistehtävissä toiminut rakennusinsinööri Mika Rauhala siirtyi syksyllä 2013 TOASille projektipäällikön tehtäviin. Mikan tehtäviin TOASilla kuuluvat erilaiset rakennuttamisasiat mm. urakoiden- ja kaavoituksen valmisteleminen, uusien hankkeiden neuvottelut sidosryhmien kanssa sekä hankesuunnittelu erilaisia projekteja varten. Kannuksensa Mika on hankkinut Pirkanmaan Sairaanhoitopiirissä, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:ssä sekä YIT-Rakennus Oy:ssä, jossa toimiessaan Mika tutustui TOASin toimintaan hoitaessaan Velinterassien myymisen ja rakentamisen TOASille. "Projektit kulkivat mukavasti puolin ja toisin. TOAS tuli tutuksi organisaationa ja ehkä tässä projektissa on kylvetty siemen siihen, että nyt olen TOASin palveluksessa" Mika tuumaa. Muut TOAS-kohteet Mika kertoo oppivansa työn ohessa: "pikkuhiljaa opettelen tuntemaan kohteet ja niiden erityispiirteet" eikä Mikan historiaa tuntien tule yllätyksenä, että tutuin ja mieluisin kohde onkin Velinterassit. Ensivaikutelma TOASista työpaikkana on ollut positiivinen; "todella mukavaa porukkaa hommissa, on mukava liittyä tähän tiimiin mukaan". Parhaina puolina työssään Mika pitää työn mielekkyyden ja vaihtelevuuden sekä haastavuuden. Paljasjalkaisena tamperelaisena tunnettu Mika on asunut viimeiset viisi vuotta maaseudun rauhassa Sahalahdella, missä hän toteuttaa itseään harrastuksiinsa kuuluvan omakotitalon ylläpitämisellä, hiihtämällä sekä liikuskelemalla luonnossa koiransa kanssa. Mika toivoo TOASin asukkaiden nauttivan opiskeluistaan Tampereella sekä asumisesta TOASin asunnoissa.

Mika esittelee harjaantunutta pelisilmäänsä. asuntoasia.

27.

970

190

Hakuryhmä Keskusta 13

205

195 175

TAMK

170 160 215

120 960

130 135

Hakuryhmä Kaleva 9

180

150 155

200

185

285 287

UTA

TOAS

toimisto

210

280 270 330340

360

370 380

350

300320

Hakuryhmä Messukylä / J

Hakuryhmä Iidesranta / Järvensivu 8

230

Hakuryhmä Hallila 4

610

460

Hakuryhmä Hervanta 1 Hakuryhmä Peltolammi 18 800

TOAS

Keskusta

120 Rantalinna 130 Trikootalo 135 Forum 150 Centrum 155 City 160 Markuksentori 170 Pellavapää 175 Willa Espa 180 Tullinaukio 185 Pinninkatu 190 Herrainpuisto 195 Espantorni 205 Rauhaniemi 960 Ilmari 970 Lapinkaari

asuntokohteet

Kaleva

200 Vanha Domus 210 Uusi Domus 215 Pekola 270 Kalevan Keihäs 280 Kalevan Nuoli 285 Jarinsampo 287 Ninansampo 240

Haarlankatu 8 Satakunnakatu 37 Kauppakatu 9 Hämeenkatu 11 Tuomiokirkonkatu 19 Tammelan puistokatu 14 - 16 Rohdinkuja 2 Tampellan esplanadi 5 Tullikamarinaukio 1 Pinninkatu 47 Valumallinpolku 2 Tampellan Esplanadi 11 Rauhaniementie 20 - 28 Itsenäisyydenkatu 7 - 9 Lapinkaari 1 Väinämöisenkatu 11 Pellervonkatu 9 Ilmarinkatu 27 - 35 Sarvijaakonkatu 18 Sarvijaakonkatu 16 Sammonkatu 48 Takojankatu 13 A - B, Sarvijaakonkatu 2

Messukylä / Janka

Janka 6

220 Messukylä 230 Rautapelto 240 Pappila 250 Janka 260 Ankkari 290 Ismonraitti

260 290 250 220

Messukylänkatu 37 Rautapellonkatu 40 Haukkamäenkatu 1 Resiinankatu 4, Ristinarkuntie 19 Ankkarinraitti 8 Resiinankatu 1

Iidesranta / Järvensivu 300 Ritvanranta 310 Kirstinranta 320 Pirkonranta 330 Raunonlinna 340 Heikintorni 350 Viklanpolku 360 Timontalot 370 Velinterassit 380 Liljanterassit

Hervanta 700

Hakuryhmä Lukonmäki 16

Hakuryhmä Kauka järvi / Annala 11

510 500501

520 710 720

Lukonmäki

450

500 Lukonkierikka 501 Lukonkierikka 510 Lukonlysti 520 Lukonkruuti

420 410412

730

401 Mikontalo 410 Wäinölä 1 412 Wäinölä 2 411 Wäinölä 3 420 Paawola 430 Erkkilä 440 Tuulanhovi 450 Pianpytinki 460 Kanjoni 470 Tekniikantornit 475 Tieteentornit 480 Veijonhovi 490 Karinkaari 495 Veikkola 1 496 Veikkola 2

440 490

475 470

TUT

600 Männikkö 610 Leenanlinna

Insinöörinkatu 60 Opiskelijankatu 4 A - B Opiskelijankatu 4 C - D Opiskelijankatu 4 E - F Orivedenkatu 8 Näyttelijänkatu 19 Vaa jakatu 5 Tutkijankatu 3 - 5 Kanjoninkatu 17 Tekniikankatu 10 -14 Tekniikankatu 16 Insinöörinkatu 43 Tumppi 3 Insinöörinkatu 84 Insinöörinkatu 88 Yrttikatu 1 A - F Yrttikatu 1 G - H Pyykkiojankatu 2 Finninmäenkatu 4 Männikönkatu 1 - 3, Havumetsänkatu 2 Havumetsänkatu 27

Kauka järvi / Annala 700 Sepontalo 710 Annala 720 Iso-Heikkilä 730 Kaisanpirtit

401 480 495496

Hallila

Iidesranta 36 Iidesranta 34 Iidesranta 32 Iidesranta 3 Iidesaukio 1 Viklanpolku 6 Iidesranta 2 - 4 Järvensivuntie 13 A - 17A Järvensivuntie 19A

430

Peltolammi 800 Reinola

Keskisenkatu 8 B Annalankatu 11 Annalankatu 13, Kolunkatu 10 Ruskontie 6 Ketunleivänkatu 4

KUKA

WHO

MITÄ?

WHAT?

tekee, korjaa, huoltaa ja hoitaa Sulakkeen poksahtaessa tai avaimen jäädessä kotiin ei yleensä tarvitse laittaa sormea suuhun asti. Usein pelkkä puhelinsoitto riittää avun saamiseksi. Alla olevasta jaottelusta näet, keneen olla yhteydessä ja myös mitkä asiat kuuluvat sinulle asukkaana.

does, repairs, maintains and takes care of

When the fuses go out or you forget the key next to the morning paper, there is no need for panic. Usually just a telephone call helps to fix things. See the sections below to know, who to contact or if there is something that you as a tenant need to do.

isännöinti house management

huoltoliike maintenance company Piha-alue Vesivahinko Oven avaaminen Tukkeutunut viemäri Kylpyhuoneen viat Lämmitys & ilmastointi Heating & ventilation Bathroom faults Water damage Door openings Blocked Drain Yard area

asukas hoitaa itse tenant’s duty Lampun vaihto Palovaroittimen pariston vaihto Sulakkeiden ja sytyttimien vaihto Fuses and lamp startes Fire alarm batteries Lamp bulbs

Vesivahinko Asunnon tarkastus Väärin pysäköity auto Wrongly parked car Final inspection Water damage

asuntotoimisto housing office Häiriövalitukset Kadonnut avain Autopaikkojen vuokraus Talonkirjanote (vuokrasopimuksessa) Renting a parking space Disturbance complaints Missing key

asuntotoimisto.

Asuntotoimiston henkilöstö vasemmalta lukien: Mona, Elina, Saara P, Pia, Amanda, Maija, Saara K.

Mona Soidinmäki on aloittanut asuntotoimistossa projektityöntekijänä.

TOAS TIEDOTTAA!

Ville Kuusimaa on nimitetty 1.5.2014 alkaen viestintäassistentiksi.

nimityksiä.

TOAS INFORMS!

MUISTA NÄMÄ: > Pidä hyvä huoli avaimestasi > Noudata järjestyssääntöjä, ota huomioon muut asukkaat > Irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi > Poismuuton yhteydessä huolehdi astianpesukoneen ja pyyki pesukoneen tulo- ja poistoveden tulppauksesta > Ollessasi poissa kotoa pidempään sulje ikkunat ja vesihanat > Sammuta valot aina kun lähdet pois kotoa PLEASE REMEMBER: > Take good care of your key > Follow rules and requlations > Termination time is calendar month > When moving out ensure that piping is correctly closed off in dishwasher or washing machine > When staying out of the apartment, make sure you close the windows and water taps > Turn off lights when you leave the apartment

vinkki talveksi. TOASilta joustavasti vaihtoon! TOAS haluaa osaltaan edesauttaa asukkaidensa vaihto-opiskelua ulkomailla. TOASin asukas voi hakea asumisoikeuden siirtoa, mikäli vaihto-opiskelu kestää vähintään 4 kuukautta. Käytännössä opiskelija irtisanoo TOASin asunnon ennen vaihtoon lähtöä (irtisanomisaika yksi kalenterikuukausi) ja samalla täyttää asumisoikeuden siirtopaperin. Liitteeksi tarvitaan vain dokumentti vaihtoon lähdöstä. Vaihdon aikana asukas pääsee kyseisen kohteen jonossa kärkeen ja samanlainen asunto pystytään tarjoamaan, kun opiskelija palaa takaisin Tampereelle. asuntoasia.

31.

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS 0800 95560 / www.toas.fi IIDESAUKIO 1 / PL 423, 33101 TAMPERE asuntotoimisto@toas.fi / toasoffice@toas.fi

Asuntotoimisto on avoinna Ma-Pe 9.00 - 15.30 sekä kuukauden ensimmäinen ja viimeinen arkipäivä 8.15

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö eli TOAS on osa tamperelaista opiskelijakulttuuria tarjoamalla laadukkaita ja opiskelija ystävällisiä koteja koko opiskelun ajaksi. TOASin kodit sijaitsevat keskustassa ja lähellä oppilaitoksia. Opiskelija-asuntojen vuokraamisen lisäksi TOAS vastaa kohteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. TOAS rakennuttaa jatkuvasti opiskelijoiden tarpeiden mukaisia koteja sekä vastaa yli 5000 opiskelija-asunnon ylläpidosta.