Asuntoasia 1/2014 by Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS

asuntoasia. ASIAKASLEHTI TOASIN ASUKKAILLE 1 / 2014

lisäksi. Håbby-håmmia Asumisen kultainen käsikirja Sälänurkka Asukastoimintaa

Paris Nasty bugs

Content IN English!

PARIISI, PIANPYTINKI & PIRULAISET

Asunnoista asiaa. Pääkirjoitus 1/2014

OAS in toimintavuosi 2013 on niin sanotusti pulkassa huolimatta loppuvuoden huonosta kelkkakelistä. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Uusia asuntoja saatiin käyttöön vuoden ohjelman mukaan 220 ja peruskorjaushankkeet etenivät suunnitellusti. Lisäksi käynnistettiin huoneistohotellihanke Espantorni Tampereen keskustaan. Taloudellisesti toimintavuosi vastasi budjetoitua ja vuokrasopimuksia tehtiin noin 4500, joista kesä- syyskuussa noin 2200. Asuntojen kysyntä jatkui edelleen vilkkaana ja asiakaskäyntejä asuntotoimistossa oli 17 200.

Timo Lehto Kirjoittaja on TOASin toimitusjohtaja.

Näin toimintavuoden aluksi vuokrankorotukset herättävät usein vilkasta keskustelua. TOAS korotti vuokria 2,6% . TOASin oma toiminta ei sinänsä edellytä vuosittaisia korotuksia muilta kuin investointien vaikutusten osalta rahoituseriin. Vuokrien korotuksille suurimman paineen aiheuttavat kiinteistöpitokustannusten hinnankorotukset. Ne johtuvat puolestaan esimerkiksi palkka-, sotu- ja muista yleisistä korotuksista. Niihin on vielä lisättävä arvonlisävero; esimerkiksi 2% palkankorotus kiinteistöhuollon palkoissa aiheuttaa 2,5% korotuksen vastaaviin kulueriin vuokrissa. Lisäksi energianhinnat ovat vuosi vuodelta nousseet useita prosentteja. Siis suurin osa korotustarpeesta tulee ulkoisista vaatimuksista, jotka eivät ole riippuvaisia omasta toiminnasta. Puhuttaessa kohtuuhintaisesta asumisesta, on syytä pitää mielessä, että verojen vaikutus vuokran ja rakentamisen yhteydessä koko rakennuksen elinkaaren aikana on todella merkittävä.

Puhuttaessa kohtuuhintaisesta asumisesta, on syytä pitää mielessä, että verojen vaikutus vuokran ja rakentamisen yhteydessä koko rakennuksen elinkaaren aikana on todella merkittävä.

441 878 Painotuote

asuntoasia.

TOAS saa liiketoimintansa pyörittämiseen tarvitsemansa rahat yksinomaan vuokralaisilta, kuten valtio ja kunnat verovaroista ja yritykset myymistään palveluista ja tuotteista. Muita rahantulolähteitä ei ole. Ainoat tuet voidaan saada ARAn investointiavustuksista rakennushankkeisiin, mikäli hanke täyttää tuen ehdot. Samoin lainoitukseen on mahdollista saada niin sanottu valtionkorkotuki. Korkotuen omavastuu on opiskelija–asuntoyhteisöille 3,4% ja muille toimijoille 1%, joiden vasta ylimenevästä korosta saa tuen . Nykyisellä korkotasolla omavastuukorko on niin korkea opiskelija-asuntoyhteisöille, että mitään tukielementtiä ei ole vuosiin syntynyt ja näyttää siltä, että näin jatkuu myös tulevaisuudessa. Nykyisistä hankkeista TOAS saa investointiavustusta vain Paawolan peruskorjaukseen. Muut rakennusprojektit eivät täytä tuen ehtoja ja ne on rahoitettu markkinaehtoisin rahoitusjärjestelyin. Keskustelua on myös syntynyt vuosittain syntyneestä ylijäämästä ja sen käytöstä. TOAS ei jaa ylijäämää pois säätiöstä, vaan se käytetään oman pääoman vahvistamiseen ja sitä kautta omarahoitusosuuksien rahoituksiin uusissa investoinneissa ja peruskorjaushankkeissa. Näin toimimalla voimme varmistaa kohtuullisen vuokratason ja tasata rahoituksen kustannukset useille vuosikymmenille. Toisin, kuin esimerkiksi uusi yliopistojen omapääoma joka on saatu lahjoituksina ja valtiolta, TOAS on kerännyt oman pääomansa vuokrissa kymmenien vuosien aikana ja sijoittanut sen opiskelija-asumispalveluhin, joita se pyrkii kehittämään jatkuvasti. Toivotan hyvää ja onnellista kuluvaa vuotta kaikille lukijoille.

asuntoasia.

JULKAISIJA Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS PÄÄTOIMITTAJA Timo Lehto TOIMITUS Pia Ylimäki, Saara Puonti, Nina Korpi, Inka Leino, Ville Kuusimaa YHTEYS asuntoasia@toas.fi TAITTO JA KUVITUS Ville Kuusimaa VALOKUVAUS Ville Kuusimaa TUOTTAJA TOAS PAINO Tammerprint KANNEN KUVA Pianpytinki, kuva: Ville Kuusimaa

sisältö. ASUNTOASIA 1 / 2014

ASUKASTOIMINTAA IIDESRANNASSA Ritva. Kirsti. Pirkko. Asukkaineen.

PARIISI

Valojen ja vaihdon kaupunki

OPI ASUMAAN KERROSTALOSSA

Nyt kädestä kiinni ja harjoitellaan

TOP 5 TUHOLAISET

Valkkaa oma suosikkiällötyksesi

PIANPYTINKI

Pian valmistuu Pialle oma pytinki

HOBBY HOMMIA

Teekkarit, jotka rakastavat radioita

WE SPEAK ENGLISH! 24

PARIS

City of lights, love and other things with "L"

TOP 5 PESTS

Those oh-so-disgusting bugs & pests

asuntoasia.

Pia Ylimäki Asiakaspalv el

Uusi vuosi, uusi asunto. Mennyt vuosi on ollut vilkas asuttamisen vuosi. Syksyn mittaan lähes joka kuukausi valmistui joko uusi talo tai ainakin peruskorjauksen osa. TOASin jonoa on käyty ahkerasti läpi vuoden viimeisten kuukausien aikana. Onkin ilo todeta, että jonossa oloaika on lyhentynyt huimasti: keskustasta yksiön saa vajaan vuoden jonotusajalla ja Hervantaan pääsee reilun puolen vuoden jonotusajalla, kohteiden välillä on toki eroja. Vuonna 2013 TOASin asuntoihin solmittiin 4457 kpl uusia vuokrasopimuksia (v. 2012 4243 kpl) ja irtisanomisia tehtiin yhteensä 4371 kpl (4308 kpl). Muuttoja sisään ja ulos tapahtui yhteensä 8828 kpl (8551 kpl). Määrä on valtava, mutta toisaalta ei yllätä. Opiskelija-asunnoissa vaihtuvuus on yleensä korkeaa. Syksyllä uusi opiskelija on toiminut viisasti hyväksyessään ensimmäisen asuntotarjouksen päästäkseen opinnoissa alkuun. Sen jälkeen on aikaa jonottaa sitä kenties mukavampaa soluhuonetta ja luonnollisesti samanaikaisesti myös yksiöhakemus on listoilla. Viimeistään keväällä pääsee vaihtamaan solusta toiseen. Vuosi 2014 alkaa myös sangen räväkästi muuttojen suhteen. Paawolan A-B- rappuihin uudet asukkaat ovat saaneet avaimensa jo joulunvälipäivinä. Tammikuun lopussa on vuorossa muutto Pianpytingin toiseen taloon. Ja siitä muutaman kuukauden kuluttua Pekolan uudet asukkaat voivat aloittaa muuton 33-taloon. Mikäs sen hienompaa, kuin pystyä tarjoamaan monille opiskelijoille laadukkaita asuntoja! TOASin asukasvalintaohjelma vaihtuu kevään mittaan uudeksi. Käyttöön otetaan Tampuuri-ohjelma, joka jo tällä hetkellä on TOASilla käytössä kiinteistöhuollon puolella. Uusi ohjelma tuo muutoksia ainakin hakemuksen seuraamiseen, tunnuksiin yms. Asiasta tiedotetaan tarkemmin TOASin nettisivuilla. Jokavuotinen asiakastyytyväisyystutkimus tehdään tammikuun aikana, tarkkaile sähköpostiasi ja kiitokset jo ennakkoon kyselyyn vastaamisesta! Iloista uutta vuotta kaikille!

asuntoasia.

upäällikkö

Pian pulinat

asuntotoimis ton kuulumisia

Uusi vuosi, uudet hinnat. Vuodelle 2014 vuokria korotetaan 2,6 %. Korotus on hieman korkeampi kuin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen korotus (1,8 %). Korotukset ovat olleet kuitenkin varsin kohtuullisia ja varsinkin, jos sitä verrataan samana aikana tapahtuneeseen kiinteistöjen hoitokulujen yleisindeksin kasvuun n. 4,8 % per vuosi. Keskineliövuokra TOASilla on vuoden 2014 alussa 11,2 e/m2/ kk ja vuokrien vaihteluväli taloittain 8,4 – 17,4. Tampereen vapaisiin markkinoihin verrattuna TOASin vuokrat ovat Tilastokeskuksen tilastojen perusteella n. 19 % edullisempia. Halvin asuntojen tarjoaja emme kuitenkaan Tampereella ole. Keskimääräistä vuokratasoamme nostaa toteutetut voimakkaat asuntojen uudishankinnat sekä uudishankinnan yksiöpainotteisuus ja keskustaläheisyys. Tavoitteeksemme olemme ottaneet tarjota asuntoja entistä suuremmalle opiskelijajoukolle ja varsinkin kysynnän mukaisia asuntoja. Tämä tarkoittaa yksiöitä oppilaitosten läheisyyteen. Mihin TOASille maksetut vuokrarahat sitten kuluu? Viime vuosien tilanteesta voidaan todeta, että 54 % vuokrasta on mennyt hoitokuluihin, 41 % rahoitukseen (lainojen lyhennykset ja korot) sekä 5 % kerättäviin investointien omarahoitusosuuksiin. Hoitokulujen suurimmat erät koostuvat korjauksista, lämmityksestä ja huollosta. Hoitokulut jakaantuvat vuokrasta laskettuna seuraavasti: 14 % korjauksiin, 9 % lämmitykseen, 9 % huoltoon, 6 % hallintoon, 6 % sähköön, 4 % veteen sekä 6 % muihin hoitokuluihin.

Mistä vuokra muodostuu?

Hallinto Huolto Lämmitys Vesi Sähkö Korjaukset Lyhennykset Korkokulut Muut Investoinnit elto Jari Kivip llikkö ää sp u o Tal

Jarin jupinat

ikön talouspääll palsta

asuntoasia.

Leenan löpinät

ninen Leena Aho-Man kö Kiinteistöpäällik

kiinteistöosaston kuulumisia

Uusi vuosi, uudet vahingot. Uuden vuoden ja uuden kalenterin kanssa jatketaan ”puhtaalta pöydältä” – ja siitä mihin viime vuoden lopussa päätettiin. Vuoden vaihtumiseen kuuluu paljon rituaaleja: Joulukuuset viedään pois. Joulukoristeet varastoidaan takaisin vanhoihin pahvilaatikoihin. Joulupiparkakut syödään eikä uusia enää huvita leipoa. TOASin pesuloihin on jaetaan uudet varauskirjat. Arkirytmi palautuu kun loppiaisen arkipyhän jälkeen seuraava arkipyhä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun puolivälissä. Opiskelijan tarkkaan asumisen budjettiin pitäisi sisältyä aina myös kotivakuutuksen hankkiminen. Se on heijastimen ohella tarpeen, vaikkei ole vielä pakollinen kuten esim. auton liikennevakuutus. Ikävä tosiasia on, että esimerkiksi väärin asennettujen astianpesukoneiden aiheuttamia vesivahinkoja sattuu liian usein. Jos asennuksen on tehnyt joku muu kuin alan ammattilainen, on vastuu vahingon hetkellä asukkaalla. TOASilla kiinteistövakuutusten omavastuuosuus nostettiin tämän vuoden alusta 10.000 euroon. Siksi vain isoista vahingoista tehdään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön ja pienet vahingot maksetaan suoraan TOASin kassasta. Ja toteutuneet kustannukset peritään aiheuttajalta. Hämmennystä on herättänyt myös kasvava määrä vesivahinkoja, jotka poismuuttanut asukas on aiheuttanut jää-pakastinkaapin väärällä käsittelyllä. Tyhjennyksen lisäksi jääkaappi pitää siivota, sulattaa pakastin ja poistaa kaikki jää ja vasta sitten ottaa virta pois päältä. Näistäkin tapauksista on koitunut isoja laskuja asukkaalle. Vielä ei ole keksitty sellaisia keittiön kodinkoneita, jotka toimisivat ilman huolellista puhdistusta ja siivousta. Jos omat taidot eivät riitä riittävän perusteelliseen loppusiivoukseen tai pakastimen sulattamiseen, niin ohjeita voi aina lukea TOASin nettisivuilta tai kysyä lisää TOASin kiinteistöosastolta isannointi@toas.fi TOASilla on päätetty luopua kokonaan perinteisistä vikailmoituslaatikoista. Niiden käyttö on vähentynyt jatkuvasti ja vikailmoituksen perille menoon tulee turhaa viivettä. Jatkossa vikailmoitus on tehtävissä ainoastaan sähköisesti TOASin nettisivujen kautta. Ja kiireellisissä tapauksissa, kuten vesivahingoissa, on aina soitettava huoltoyhtiön päivystykseen lisävahinkojen välttämiseksi. Nyt kun tammikuussa uusi vuosi on alkanut ja uudenvuoden lupaukset on jo tehty, voimme kaikki ryhtyä odottelemaan päivien pitenemistä. Jokainen päivä on askel kohti kevättä ja kesälomaa…. Tsemppiä kevään opintoihin toivotellen !

asuntoasia.

ARVOINEN

• IIDESR

U UST MISE UT

AT • T NN

Iidesranta 32, -34 & -36 33100 Tampere

Vuonna 1996 - 97 valmistuneet Ritvan-, Kirstin- ja Pirkonranta olivat TOASin ensimmäiset kohteet suositulle Iidesrannan alueelle. Kahden perhe- ja yksiökohteen rinnalle viimeisenä valmistunut Pirkonranta tarjoaa myös kysyttyjä soluasuntoja. Lintubongarit, lapsiperheet, kesärillaajat ja lyhyttä koulumatkaa arvostavat ovat löytäneet tästä suosikkikohteensa. Niin ja TOASin toimistokin löytyy alta 500 metrin päästä. Lisätietoja Iidesrannan kohteista löydät osoitteesta: toas.fi/asunnot/iidesranta-jarvensivu

asuntoasia.

Piha - rakkaussuhde Ritvan-, Kirstin- ja Pirkonranta ovat TOASin perhekohteita, mutta asuntoja löytyy soluista neliöön, joten kohteesta löytyy asukkaita yksinasuvista aikuisista monilapsisiin perheisiin. Meillä on kohteessa hyvä henki asukkaiden kesken ja viime kesänä valmistunut uusi hieno piha on toiminut kohtauspaikkana, yhteisenä olohuoneena ja erilaisten tapahtumien näyttämönä. Teksti ja kuvat: Satu-Maria Kuittinen

iha on varmasti kaikkien asukkaiden ylpeyden aihe. Vanhalla pihalla oli rikkinäisiä leluja ja joutomaa, jota ei voinut oikein käyttää mihinkään terävä reunaisen soran takia. Nyt meillä on piha, joka vaikuttaa isommalta ja josta löytyy jokaiselle jotain, mikä parasta joutomaasta on tullut urheilukenttä monitoimimaaleineen! Koska piha on niin upea, osallistui asukastoimikunta myöskin pikku hankintoihin pihalle. Hiekkalaatikolle ostettiin uusia leluja remontissa kadonneiden tilalle ja aikuisempaan makuun hommattiin frisbeegolf-kori ja kiekot. Kukaan ei varmasti malta odottaa, miltä piha näyttää ensi kesänä, kun kaikki on vihreää ja kukat kukkivat! Muita yhteisiä tiloja meillä on kerhohuone, pieni punttisali ja asukastoimikunnan varasto. Kerhohuoneessa järjestetään yleensä asukastoimikunnan kokoukset ja tapahtumat, joita sään takia ei voi järjestää ulkona, kuten sadesään lettukestit ja joulujuhlat. Kerhohuoneen huonoja puolia on, että siellä on yhden rapun toinen ulko-ovi ja läpikulkuliikenne on kovaa ja talvella tila on kylmä.

Mutta tilassa pöydän virkaa toimittaa oikea iso biljardipöytä! Toki biljardipöydän päällä on suojalevy, kun siihen katetaan esimerkiksi runsas joulupöytä. Punttisali on hyvin pieni, mutta sieltä löytyy painonnostopenkki ja painoja, leuanvetotanko ja stepperi. Punttis on asukkaiden vapaassa käytössä, omalla avaimella pääsee sisälle ja sieltä löytyvät myös pihaurheiluvälineet. Asukastoimikunnan varastosta löytyykin sitten paljon yhteiseksi hankittua laina tavaraa lautapeleistä ja Wiistä remontointivälineisiin ja muurikkapannuihin. Pari haavetta meillä vielä yhteisiin tiloihin on; kerhohuoneen olemme ajatelleet kunnostaa vielä paremmin palvelemaan yhteistä hyvää ja entisen kierrätyshuonetta olemme kaavailleet askarteluhuoneeksi, jonne voisimme sijoittaa asukastoimikunnan ompelukoneen ja askartelupöydän. Kierrätyshuone on tällä hetkellä TOASin käytössä, joten pidämme kovasti peukkuja saadaksemme sen takaisin asukaskäyttöön. Pirkon-, Ritvanja Kirstinrannan asukastoimikunta on hyvin aktiivinen.

Asukastoimikunnassa ei ole kovin montaa "virallista" jäsentä, mutta tapahtumia on järjestetty vuoden aikana useita ja niihin on osallistunut paljon kohteen asukkaita, myöskin järjestelyihin. Asukastoimikunnan kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan rappujen ilmoitustauluilla ja kohteen Facebook-sivulla. Asukkaiden ikärakenne on hyvin laaja, nuorin taitaa olla tänään kirjoitushetkellä n. viikon vanha ja vanhimmalta ei ikää kysytä. Tämä asettaa tietenkin vaatimuksia tapahtumille, jotta kaikki viihtyisivät ja tulisivat tapahtumiin. Viime vuoden aikana meillä oli mm. laskiaistapahtuma, pihan avajaiset, parit lettukestit, parit whiskey- ja lautapeli-illat, grillibileet, Halloween-bileet ja pikkujoulut. Osallistujia tapahtumissa on ollut keskimäärin 20-30 henkeä. Kivaa on ollut kaikilla vauvasta vaariin ja ruoka ja juoma on maistunut. Ensi vuodelle on jo mietitty uusia kivoja tapahtumia, mutta mielellämme otamme vastaan ideoita mitä kohteen asukkaat haluaisivat tehdä. Ritvan-, Kirstin- ja Pirkonrannan asukastoimikunnan löytää Facebookista: https://www.facebook.com/groups/Iidesranta3236/

HURJAT

HALLOWEEN-BILEET IIDESRANTOJEN PIHALLA!

Lauantaina 26.10.2013 Ritvan-, Kirstin- ja Pirkonrantojen hieno piha muuttui aivan kauheaksi bilepaikaksi. Tarjolla oli hurjia ruokia ja juomia, yllätysohjelmana oli klo 20 alkanut ihan oikea tulishow! Paikalla kävi kolmisenkymmentä erinäköistä osanottajaa ja TOASin Neuviksestakin ilmeistyi pari vierasta paikalle. Teksti | Satu-Maria Kuittinen Kuvat | Milja Hyörinen

Sälänurkkaus Sälänurkkaus valottaa TOASin ja opiskelija-asumisen kannalta ajankohtaisia asioita laidasta laitaan.

Muutoksia

M u utto-

hakuryhmiin

päivän siivous

TOASin asuntohaun hakuryhmät eli kaupunginosittain hakemisen mahdollistavat vaihtoehdot kokevat muutoksia hakuryhmien Keskusta 14 ja Hervanta 2 poistumisella. Hakuryhmä 14 kohteet 205 Rauhaniemi ja 970 Lapinkaari kuuluvat jatkossa hakuryhmään Keskusta 13. Hakuryhmän 2 kohteet 420 Paawola ja 460 Kanjoni kuuluvat jatkossa hakuryhmään Hervanta 1.

t o l a p s Kiua t e e n y t yleis .. atic loyly-m

5000

10.

asuntoasia.

Huoneenvuokralain mukaan muuttopäivä on aina kuukauden ensimmäinen arkipäivä. Usein tämä tarkoittaa sitä, että uusi asukas muuttaa asuntoon pois muuttavan vielä tehdessä omaa muuttoaan. Käytännössä uusi asukas voi hakea avaimen ensimmäisenä arkipäivänä klo 8.15, kun asuntotoimisto aukeaa. Poismuuttavalla asukkaalla on oikeus palauttaa omat avaimensa saman päivän aikana. Näitä ”lennosta vaihto” tapauksia ajatellen poismuuttajan on tärkeää muistaa tehdä loppusiivouksensa jo etukäteen. Muuttopäivä on tarkoitettu muuttamiseen, silloin ei enää pakkailla, vaan kannetaan tavaroita pois asunnosta. Muuttopäivänä uudella asukkaalla on oikeus päästä siistiin asuntoon, ja siivouksesta vastuussa on poismuuttava asukas. Loppusiivous tulee tehdä jo ennen muuttopäivää, sitä ei voi jättää muuttopäivään, koska päivä on nimensä mukaisesti tarkoitettu muuttamiselle. Kun asunnon ylläpitosiivouksen tekee säännöllisesti, on loppusiivouskin huomattavasti kevyempi tehdä.

Tukesin mukaan kiukaasta alkaneet tulipalot ja vaaratilanteet ovat nelinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana ja yli puolet kiuaspaloista saa alkunsa ihmisistä johtuen. Pyyhkeiden ja laudenliinojen kuivattaminen sekä muovihenkareiden tuominen liian lähelle lämmintä kiuasta on valitettavan usein palonaiheuttajia. Toisiksi yleisin syy saunan syttimisille ovat tekniset viat, joista yleisin on viallinen kiukaan käyttökytkin. Asuntokohtaisten saunojen käyttäjiä kehoitetaan kiinnittämään huomiota pyykkien kuivaamiseen saunassa sekä tarkailemaan kiukaan käyttökuntoa. Viallisista kiukaista tulee tehdä vikailmoitus TOASin nettisivujen kautta viipymättä.

Vikailmoitus-

postilaatikot poistuvat TOASin kiinteistöistä löytyneet huoltoyhtiöiden vikailmoituspostilaatikot poistuvat kohteiden auloista helmikuun loppuun mennessä. Jatkossa asukkaiden vikailmoitukset tulee tehdä TOASin kotisivujen kautta.

Grattis Brian!

Brian Mikontalosta voitti leffaliput parhaalla palautteella Asuntoasian 3/2013 lehdestä. Onnea!

DIY Lattiatyyny!

Pikainen

sämpyläohje 9-10 kpl Noin 5dl vehnäjauhoja 1rkl leivinjauhetta ½ tl suolaa 2 rkl siirappia 2 ½ dl vettä

Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään, lisää siirappi ja kylmä vesi, sekoita tasaiseksi massaksi. Ota lusikalla sopivan kokoisia paloja taikinasta, pyöritä jauhotetuilla käsillä sämpylöiksi ja laita leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200C noin 15min. Sämpylät ovat parhaimmillaan uunilämpöisinä! VINKKI: Voit korvata osan jauhoista kaura- tai ruisjauhoilla.

Vanutyynyn suositeltu käyttöikä on yllättävän lyhyt, vain noin 1-2 vuotta. Tässä ajassa tyynyn koostumus muuttuu niin, ettei se nukkuessa tue enää niskaa tarpeeksi. Vanhoja tyynyjä ei välttämättä tarvitse heittää roskiin. Trendikkään, ison lattiatyynyn saa tehtyä kätevästi omista, vanhoista tyynyistä. (Myös vanhoja peittoja voi käyttää.)

Tarvikkeet • • • •

Perustyynyjä, 5-6 kpl. Noin 1 m kangasta tyynyn sisäkankaaksi, esim. vanha lakanakangas. Päälikangas, noin 1 m. Pitkähkö vetoketju tai nappeja. Vetoketjun on hyvä olla samanpituinen kuin tyynyn sivu.

Pese tyynyt puhtaiksi ja anna kuivua. Tee tyynypussit. Koko riippuu päällikankaan koosta. (80cm x 80cm tai 90cm x 90cm on ok.) Päällikankaaseen ommellaan myös vetoketju tai napinlävet ja napit. Sisäkankaan voi ommella lähes umpipussiksi aukko, mistä vanu tungetaan pussiin, voi olla noin 15-20 cm pitkä. Ratko/leikkaa tyynyt auki, ja revi pieniä määriä kerrallaan vanua uuteen tyynypussiin (perustyynyjen vanu on usein levyn muodossa, eli se pitää repiä ilmavaksi). Kun kaikki vanu on pussissa, pussin suu ommellaan kiinni. Muista käyttää vain tyynyjä, joiden alkuperästä olet varma. Jos joku on heittänyt vanhan tyynynsä pois, siihen on varmasti olemassa hyvä syy.

11.

asuntoasia.

Mahdollisesti maailman kaunein silta; Pont Alexander III.

VALOJEN KAUPUNKI ELI: KUINKA LAKKASIN OLEMASTA HUOLISSANI JA OPIN RAKASTAMAAN PARIISIA. Teksti ja kuvat Ville Kuusimaa

12.

asuntoasia.

KOLMEN TUNNIN LENTOMATKANI JÄLKEEN OLEN VIHDOIN SAAVUTTANUT ISLANNIN MAAPERÄN. Seuraavat neljä kuukautta tulen viettämään tällä karulla, mutta kauniilla, jopa Suomen väentiheyttä pilkkaavalla tuliperäisellä saarella suorittaen vaihto-opintojani maan pohjoisimmassa kolkassa. Kahden tunturin välissä, jäämeren rannalla sijaitseva Akureyri on islannin toiseksi suurin kaupunki ja toinen Islannin kahdesta yliopista sijaitsee siellä. Kun suunnistan pois koneesta silmäni kiinnittävät huomiota pahoin -70 luvulle jääneeseen lentokenttään. Ilma on yllättävän lämmin, haju on hieman tunkkainen ja ihmisiä pienellä kentällä on yllättävän paljon. Etsin silmilläni ohjeita linja-autolle, jolla tarkoitukseni on matkustaa Reykjavikistä asunnolleni Akureyriin. Opasteita etsiessäni silmäni osuvat ihmisiin. En tiennyt Reykjavikin omaavan aivan näin kansainvälistä väestöä. Vaikka kyseessä lentokenttä onkin, en millään onnistu näkemään pohjoismaisen sterotypian mukaista vaaleaa ja pitkää, hintelää ihmistä. Itseasiassa olen oman koneelliseni lisäksi todennäköisesti ainoa pohjoismainen koko kentällä. Sitten näen kyltin: “Paris-Orly aeroport”. Olenko saapunut Pariisiin? Kyllä. Vahva ja vankka suunnitelmani oli todellakin kokea pakollinen vaihtoni mahdollisimman samankaltaisessa kultuurissa. Ruotsi oli hieman liian lähellä, Norja tuntui tylsältä ja Viro ajatuksen tasolla pelotti ja hieman masensi. Joten valitsin Islannin. Olin saanut hyväksynnän Akureyrin yliopistosta ja oma opinahjonikin oli hyväksynyt hakemukseni ko. kohteeseen, asunto oli varattuna ja lentojenkin hintoja katsottu. Kun vielä tarkemmin tutustuin vaihtokoulun opintotarjontaan kaikki vaikutti hyvältä. Kurssisuunnitelmat olivat englanniksi ja jopa kirjat vaikuttivat englanninkielisiltä painoksilta. Kunnes vaihtokoululta tuli sähköpostilinkki varmistuneeseen opintotarjontaan vaihtareille.

“Arctic law”, “Islandic nature”, “Law of the sea”, “Human rights law”. Kiva, mutta missä ne markkinoinnin ja liiketalouden kurssit ovat? Nopea viestinvaihto kouluni vaihtokoordinaattorini kanssa varmisti pelkoni; en voi mennä Islantiin. Nopean ja viimehetkellä suoritetun vapaiden vaihtopaikkojen läpikäymisen jälkeen listaan kuusi vaihtokohdetta, laittamatta niitä niinkään paremmuusjärjestykseen. Teesside ja Derby Briteistä, Pariisi Ranskasta, Brno Tšekeistä, Wien Itävallasta ja Gdansk Puolasta. Tietysti Teesside ja Derby olivat vain koko lukuvuoden suorittaville, joten armeijasta tuttuun tapaan minut määrättiin sen enempää kyselemättä kolmanteen vaihtoehtooni; Pariisiin. Kaupunkina Pariisi on todellakin tyrmäävä. Kaupunkiin on mahdotonta tutustua sen ansaitsemalla tavalla viettämällä siellä vain pitkän viikonlopun, lyhyillä reissuilla se tarjoaa vain pintaraapaisun, jonka vuoksi neljän kuukauden vaihto vaikutti täydelliseltä määrältä aikaa nähdä kaikki Pariisi-kliseet. Valitettavasti edes neljä kuukautta ei riittänyt, sillä lukuisat museot, vanhat elokuvateatterit, kapeat kujat, kauniit puistot ja Disneyland jäivät kokematta. Ensimmäiset päiväni Pariisissa kuluivat käytännöllisyyksien hoitamiseen; prepaid puhelinkortti, tarpeelliset tarvikkeet asunnolle, kuukausikortti metroon ja lomakkeiden täyttäminen vaihtokoululla. Ja sitten oli vielä se hirvitys nimeltä metrokartta. Halusin lähteä välittömästi takaisin Suomeen tai edes sinne Islantiin, kun ensimmäisenä päivänä lähdin metrokartta kädessä omalle asemalleni. Tiesin toki mihin minun tulee mennä, mutta kaikki 14 metrolinjaa ja neljä RER-lähiliikennejunalinjaa tekevät kartasta yhtä värikästä hämähäkinseittiä. Vannoin itselleni, että tulen oppimaan sen kädenkäänteessä. No niin siinä itseasiassa kävikin. Koko Pariisin julkinen liikenne on yhteyksien osalta hoidettu hienosti. Pysäkkien väli on metroilla vain noin 500 metriä, joten vaikka kaupungilla eksyisi, voi metron kautta löytää itsensä takaisin kartalle. Toki huonoja puolia julkisissa olivat lakot (Ranskassa, mitä vielä), epäselvät opasteet asemilla ja se, että metro menee kiinni aivan liian aikaisin. Viimeinen juna lähtee yleensä yhden aikoihin, poikkeuksena viikonloput, jolloin armonaikaa on 30-60 minuuttia.

Kolossaalinen Riemukaari on paitsi muistomerkki, myös näköalatasanne.

Kouluni oli Pôle ESG –ryhmittymään kuuluva Paris School of Business, jonka kampus, tai lähinnä tilat sijaitsivat Pariisin 11 arrondisementissä. Kursseja pystyi ottamaan oman opintokokonaisuuden mukaisesti myös muista yksiköistä, joten kävin neljää kurssia Paris School of Businessin tiloissa ja yhtä ESG Management Schoolissa. Vaikka koulu itse kutsui rakennuksiaan kampuksiksi, ei niitä perinteiseen tapaan kampuksiksi voinut kutsua. Kyseessä oli koulun joko vuokraama tai omistama rakennus. Tilojen varustelut olivat hyvin heikot; atk-tiloja ei ollut kuin yksi luokallinen per rakennus, rakennusta kohti oli yksi opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu tulostin, joka seisoi yleensä kaksi viikkoa putkeen toimimattomana, koska ittuen henkilö ei vaivautunut selvittämään, mikä laitteessa oli vikana saati hankkimaan uutta värikasettia värin loputtua. Luokkahuoneissa ei ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa, joten happi loppui nopesti kesken, joka vaikutti osaltaan keskittymisen herpaantumiseen ja muutamilla opiskelijoilla jopa migreenikohtauksiin. Luokkahuoneet luonnollisesti haisivat usein maakellarille, mutta Ranskassa perisuomalainen homehätäily ei luonnollisesti tullut kuuloonkaan. Koulun säännöt olivat tiukat; poissaoloja sai olla maksimissaan kolmelta luennolta, muuten seurasi automaattinen hylsy. Sairaspoissaolot eivät vaikuttaneet poissaolomerkintään, edes lääkärintodistuksella. Luokissa ei saanut koskea kännyköihin, ja läppäreiden sekä tabelttien käyttö oli kiellettyä, jollei opettaja toisin maininnut. Eikä koneella paljoa koululla tehnytkään, sillä langaton verkko oli auttamattoman hidas ja epäluotettava varmasti suurilta osin käyttäjämääränsä vuoksi. Koulun hallinnon organisointikyky oli juurikin sitä mistä kaikkia Ranskassa opiskelevia tai muuten vain aikaansa viettäviä oli aina peloiteltu ja aiheesta saisi tekstiä hieman liiankin paljon. Asuntoni löytyi Ranskan Suomi-instituutin asuntopalstalta, jonne suomalainen vuokranantajani oli ilmoittanut omistamansa ullakkohuoneen. Asunto sijaitsi Pariisin ulkopuolella Fontenay Sous Bois -nimisessä kunnassa, joka sijaitsi juuri Pariisin laidalla, kaupungin suurimman puiston Bois de Vincennesin kupeessa, joka on neljä kertaa suurempi, kuin New Yorkin Central Park. Itse kunta oli hyvin keskiluokkainen ja rauhallinen, eikä matka Pariisin 1. arrondissementtiin kestänyt kuin 15 minuuttia RER -lähiliikennejunalla.

14.

asuntoasia.

Tukikohtani oli 1800-luvun alussa valmistunut viisikerroksinen talo, jonka jokaisessa kerroksessa oli kaksi asuntoa. Jokaista asuntoa kohti oli ullakkokerroksessa yksi palvelijan huone, joista minä vuokrasin kahta; toisessa oli makuuhuone ja toisessa keittiö/kylpyhuone. Vessan jaoin kaikkien samassa kerroksessa asuvien kanssa - joita onnekseni oli asumisaikanani vain yksi. Talo oli vanha, mutta makuuhuoneeni oli hyväkuntoinen. Kylpyhuone-keittiö taas oli oletettavasti hieman tunkkainen, jota kokolattiamatto vähiten edesauttoi. Suihku oli lähes hengenvaarallinen, lämminvesi kun oli miltei kiehuvaa, ja pienikin hanan liike aiheutti lähes kymmenen asteen lämpötilan vaihdon. Tämän opin itsekin kantapään kautta osumalla lämpimän veden kahvaan polttaen itseni minikokoisessa suihkukaapissa, josta oli yllättävän hankalaa poistua tulikuuman veden alta, etenkin kun suihkukaapin ovi ei ollut tavallisenakaan päivänä erityisen yhteistyöhaluinen. Asuntoni valitsin lähinnä kustannussyistä, huoneeni oli miltei puolet siitä hinnasta, mitä Pariisin postinumeroalueella sai maksaa ja koulumatkani kesti silti vain viisi minuttia junalla. Mutta kaiken tämän voi painaa villasella, sillä kyseessä oli kuitenkin Pariisi. Kaupungissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että ajatus jo ahdistaa. Pariisi on täynnä historiaa, mahtavaa taidetta, hyvää ruokaa, kauniita rakennuksia, kauppoja, putiikkeja, ostoskeskuksia, Hervannan kokoisia kirpputoreja ja ihmisiä. Pariisin ytimessä asuu virallisen tiedon mukaan 2,2 miljoonaa ihmistä ja suur-Pariisissa 12,1 miljoonaa ihmistä. Ja tähän lukuun täytyy tietenkin lisätä miljoonat turistit, laittomat maahanmuuttajat sekä kaltaiseni EU-maiden kansalaiset, jotka kaupungissa majailevat määräaikaisesti. Ihmisiä on kaikkialla, itselleni juuri ihmisten määrä oli pahin kulttuurishokki. Mihinkään et pääse yksin, missään et voi olla yksin. Omaa metrin levyistä suoja-aluetta ei ole, julkisissa viereen istuu joku, joka vielä puhuu mahdollisesti puhelimeen, kaupassa kassalle pääseminen kestää kauemmin kuin intissä aamupalalle eikä leipäkaupassa pääse enää takaisin vitriinille näyttämään sitä leivosta, jota ei osaa lausua tarpeeksi selkeästi. Termin "ranskalainen parveke" alkuperän ymmärtää viimeistään katselemalla ympärilleen.

"HERVANNAN KOKOISIA KIRPPUTOREJA"

Notre Damen katedraalilta on huikeat n채kym채t etenkin historalliseen latinalaiskortteliin.

Olisi oletettavaa, ehkä jopa toivottavaa, että Suomalaiseen juroon ja kossu-puukko-karjalalippis tyylin sanoisin, että älä koskaan mene Pariisiin. Välttele ravintoloita kuin ruttoa, syö ainoastaan mäkkärissä ja osta vaatteesi hennesiltä. Älä luulekaan pitäväsi hauskaa, tuohan on ihan muijien paikka, mitä siellä voi muuta tehdä kuin shoppailla. Käy ainoastaan Eiffel-tornissa ja jonota Mona Lisalle, nehän on pakko nähdä. Kyllä kaikki täällä juntin tunnistaa, eihän siellä pukeuduta muuhun kuin Chaneliin ja kaikki vaatteet kuuluvat olla mustia. Niin ja ne paikallisethan ovat suorastaan töykeitä. Ei sinne kannata mennä.

Euroopan bisneskeskuksi tituleerattu La Defence ja ultramoderni Grande Arche.

Mikään edellisistä ei pidä paikkaansa. No ehkä se toteama paikallisista, niillä on hieman vaikeaa hyväksyä turisteja ja englannin kieltä. Mutta kaikkeen muuhun voi sanoa ei. Ja jos olet käynyt Pariisissa, etkä pitänyt paikasta;

sinussa on jotain vialla.

Pariisin alla kulkee yli 300 kilometriä katakombeja, jonne on muunmuassa haudattu miljoonien Pariisilaisten luut.

Inceptionista ja lukuisista muista elokuvista tuttu Pont Bir Hakeim.

16.

asuntoasia.

Champs de Marsin puisto on mainio paikka piknikille. Ja Eiffel tornin ihailulle.

OPI ELÄMÄÄN KERROSTALOSSA ASUNTOASIAN KULTAINEN KÄYTÖSKIRJA KERROSTALOASUJILLE

(SOVELLETTAVISSA MYÖS RIVI- JA LUHTITALOIHIN) Naapurisopu on ehdottomasti yksi vaikeimmista asioista, johon vuokranantaja joutuu kerrostaloissa puuttumaan. Niinpä omaa ja naapurin tilannetta helpottamaan rientää asuntoasian "Opi elämään kerrostalossa" -artikkelisarja. Ohessa muutamia kultaisia sääntöjä jokaiselle kerrostaloasujalle, jotka olisi hyvä viedä aikanaan omakotitaloonkin.

Osa 1. "Kaikilla on naapureita" Ajattele asiaa naapurin kannalta.

Tutustu ihmisiin.

Naapurisi ei välttämättä arvosta Stairway to Heavenin parasta kohtaa tai kymppiuutisten kevennystä volyymeiden ollessa kaakossa. Tarkista kellonaika, desibelimittari ja asian tarpeellisuus. Muista, että joku voi häiriintyä helpommin kuin sinä.

Naapurikin on ihminen. Vaikka Walesin tiikeri ei kuuluisi repertuaarisi, ei se automaattisesti tee naapuristasi sinua pahempaa ihmistä. Tervehdi ihmisiä rappukäytävässä, vie postin sekoittama kirje sen oikealle omistajalle tai kutsu seinänaapurit tupareihin. Naapurin pojasta voi tulla uusi paras kaverisi.

Erilaisuus on onni.

Kaikki eivät sopeudu kaupunkiin.

Kukaan ei ole samanlainen eikä kenenkään voi olettaa ajattelevan samoin. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja tapoihinsa. Niin kauan, kun jokainen noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä, eikä aiheuta naapureilleen häiriötä, voi jokainen myös olla omanlaisensa.

Mutta toiset sopeutuvat. Ja koska et koskaan asu talossa yksin, muista, että toinen muuttaa maaseudulta ja toinen on asunut kaupungissa koko ikänsä. Silti molemmat ansaitsevat asua mieltymyksiensä mukaisesti.

Kaikki eivät pidä lemmikeistä.

Tupakointi häiritsee tupakoimattomia.

Emme väitä etteivätkö lemmikit olisi valloittavia ja olemmekin sitä mieltä, että lemmikin omistaminen voi tehdä ihmisestä entistä onnellisemman. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä, eikä tarvitsekaan. Jotta sopu säilyisi ja molemminpuoleinen kunnioitus pysyisi ennallaan, on toivottavaa, että lemmikit eivät aiheuta häiriötä tai likaa jätöksillään kiinteistön alueella. Haluamme myös muistuttaa, että naapurin eläimet eivät tarkoituksella häiritse ketään, joten muistathan, että yläkerran Lassie on viaton luontokappale ja sillä voi haukkuessaan olla vain ikävä omistajaansa. Ota siis reilusti yhteyttä naapuriin ja kerro hyvässä hengessä, jos hänen koirallaan on eroahdistusta.

Kaikissa TOASin kiinteistöjen sisätiloissa on tupakointi kielletty. Parveketupakointia ei vuokrantaja voi kuitenkaan kieltää. Tämä on monen tupakoimattoman vuokralaisen ongelma kesäisin, kun ilma on lämmin ja mieli tekisi tuulettaa. Tupakoimattomalle vuokralaiselle voi nopeasti käydä tupakoivan naapurin parvekerutiinit tutuksi. Tähän ei vuokranantajalla juurikaan viisastenkiveä löydy, mutta ainahan naapurille voi laastaripaketin lahjoittamalla osoittaa pienen vinkin terveellisempään elämäntapaan. Ranskalaiselta parvekkeelta tupakoiminen on kuitenkin kiellettyä!

HY . Teksti | Inka Leino Kuvat | Raksystems Anticimex

Kodin yleisimmät tuholaiset TOP 5

Erilaiset pienet tuholaiset liittyvät toisinaan asumiseen. Usein jo perusteellinen siivous riittää tuholaisista eroon pääsemiseen, mutta joskus ongelma saattaa karata käsistä. Tällöin tulee olla yhteydessä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jotta ongelma ei pääse leviämään muihin asuntoihin. Tuholaisten ennaltaehkäisyyn riittää viikkosiivous ja ajoittainen perusteellisempi siivous. Alla on esiteltynä lyhyesti viisi yleisintä kodin pientuholaista.

1. Sokeritoukka

Viihtyy kosteassa, pimeässä ja epäsiistissä ympäristössä. Aikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä hopeanhohtoisten suomujen peittämä hyönteinen. Yleensä voit tavata sokeritoukan kylpyhuoneen lattialta, kun laitat valot pitkän ajan jälkeen päälle. Sokeritoukka on vikkelä viipottaja, joka syö melkein mitä tahansa: tapettiliimasta homeiseen paperiin ja valokuviin, kylpyhuoneissa ruuaksi kelpaavat hiukset, ihokarvat, irronneet ihosolukot sekä lika. Jos sokeritoukkia on paljon, se saattaa viitata kosteusvaurioon, sillä sokeritoukka syö myös homesienien rihmastoa ja itiöitä. Yleensä sokeritoukka on verrattain harmiton; niiden aiheuttama haitta vähäinen ja se harvemmin lisääntyy kiusaksi asti. � Sokeritoukasta pääsee eroon esim. � kaatamalla kiehuvaa vettä kaikkiin viemäreihin, imuroimalla lattiapinnat huolellisesti ja käsittelemällä esiintymispaikat tarkoitukseen sopivalla hyönteismyrkyllä.

18.

asuntoasia.

2. Riisihärö

Elintarviketuholainen, joka kulkeutuu asuntoon mm. leipäviljan, kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden mukana. Riisihärö voi löytyä myös lesepakkauksesta tai kaurahiutaleista. Riisihärö on pieni ja litteä n. 3 mm pitkä, tummanruskea kuoriainen, jonka etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Jos havaitset riisihäröjä tai muita elintarviketuholaisia ruokakaapissasi, hävitä saastuneet ja tiiviisti pakkaamattomat elintarvikkeet ja imuroi ja pese kaappi huolellisesti. Imuroi keittiössä myös muut tilat ja erityisesti kiinnitä huomiota uunin rakosiin ja paikkoihin, joihin kertyy erityisesti leivänmurusia. Puhdista hyvin leipälaatikko, sen ympäristö, leikkuulaudan alus ja leikkuulaudan alapuolella olevat laatikostot, joihin myös helposti tippuu leivänmuruja. Älä unohda imuroida uunin ja jääkaapin alta ja takaa. Vie pölypussi ulos roskiin. Voit lisäksi sumuttaa kaapin tarkoitukseen sopivalla hyönteismyrkyllä. Kaikki kuivamuona on hyvä säilyttää jonkin aikaa tiiviissä pusseissa (esim. minigrip-pusseissa) tai tiiviissä laatikoissa. Voit olla yhteydessä TOASin kiinteistöosastoon tai kohteesi huoltoyhtiöön, mikäli epäil et tuholais en � levinneen �� l a a je mm alle.

h u t BC

i AB ä l C tuh ien tuho e o sotieilläimi h k e t u stä & t iden t

it h RA a y ev -2 m . L ,5 UU it M se en . 1 AO a u in jia AR sta oka tta u u u

in AI H rav RA ta UU ois l M RI äti KE sis . O i

a rvik kk ou ke

Elintlint

ik ai Ka udin a

iden t&

si m Et 4 m 2-

teksti

en in ka . uo aa kir utt aik aast . K s cm I. IIR ja 0 H sii o 1 Jyr rtal Va

ilien tu

o uh t t

ke arvik

kir

T a ja n . la ie m E vil Siip 4 m AT a . 1 VA hoa sia 12k u i t rk äli tu rkiv kä I.

n de

i ke

holais

. en s e Kaikki in o UK eLe asviää ru n ka tal t ui tavaroid okainen. TO s10 uo ar ä en m A o -3ik5 m. RI kir ja. V ukana. SOKERITO KK ä eiss KE yy k ä. A m m. k i O e U s t a t PA lä t m S ih Viihty Ka uKK s .y tst TU N. E kiin iss a A. Vi meä a 10 . A e TA ko pimTeä ä eassa ja J INE a ja ikk ää. en a. VAAT t ss pi ukk Ä O n t v i EK P R vi s r I touk IA . Aikui to ka an e 10 tuhoaa OI. Touk LE kaOR teis - ta Lka cmmm nen uo uk s lin U . 25 turkik villaa ja K au aeFA kir m yö , AR . si . S ita aik den m AOMUU kärkiv - a. Siipien m kuiv Pe m ru . K oi EN te älä i 12. IN uot ä. -4Kaik staa use KA var ä -1 a 4 A 2 K t s p m I t i a . kiruok m. s R RA ä t yö otte ti. O isiä ttei ai ta O m ä S ud U T vi TURK inaihe n . ä K rä m ISKU Ö atu eas e usj utta RA Le -35 p ÄR ilj Toukka ORIAINEN IH inp alo . IH a v no 10 IS s turkik tuhoaa vi e.lä ää t m RI ias ntyy llaa ejal 2 m IHRA sia. Ku s KU 4-5 m a sää m. iainen 6-1 m, to. or eläinp ORIAINEN. Li m ja Sy er N ukka elää ta äisiä tuot JA ö N. RO 2-3 NE illaa 10 m te , E ii TTA. Ka n m. m. lo AI N s RI a v ine 6-12 m usjätteissEN ita O m a a N IAI Pe Le. vittää ikkiruokai m. P R ÄI ä. ne ä . KU uho ori 10 tautej I s O S n I u a a. Vart n. t e is25 cm. ES U HIIRI. RK a . K kk SL KIK ain ste alo Kaikki k ri TU ukk sia tou RA IN ru Jyrsii VA SS iruo tiae ja saeeas ok To rkik m, E Vartal . Im ntutta M ikk lat ROHtu 5 m e oE 10in MUKa im. m. yö UD iiv cm. . pääasi 4 KUORIAIN m . S ta. ÄL kt es 4 m EN as m . IN . A EN tei 4-6 m sa viljatu . Syö 3m SE rta 5-6 IN ot VA m. To otteita IA RAtuSL ukka ES m ve llä. 10 mm . UORMES lja 10 IÄINEN JA yö . UK a vi SIkkNa KIKU ORIAI u ukiru RI M assKaik N p IS o EN. IHÄR okaine H p i es T n. Pe asiass Ö. Syö pä skir RO äas m.im. latt . si ä- i a m pä 6 m3-4 mm iaeristeissä i Lisään viljatuotteIhm ät m . . ty 4. ita.m -4 LEIPÄ JA 2-3 m y nopeas UT em t. 2 TUPA KUORI m. KKA RP ti. is u AI KI yle irp maust NEN. Elää ja äink ei kuivae ssa ja kiin el te lin- ta . 2-4 m rvikke issä m m issa. i . Es ekä . TÄIT TI T. s m JA ET EE täi T pää- ja LUTEET. Es m RK IA im LU ate ,5 PA OR satiain vaatetäi se . JA va 1-3 KU ho . KIRPU kä IT ja en. 1u T. Ihm . 3,5 m TÄ ä- nen T N m. iskirp ja ylei pä tiai NE . pu se pu a AI ärä oeläink mmät sSE RI irput. INÄL O ajä -Su . U 2-4 m KU tup telä mm verta. DE. Imee m. LO 0 A JA ten yy E 2-2 yöllä. ktiivinen PUNKK u int . 1 5-6 m I. a m. kotitaltäinEsiinKtyEysim ss eyö it ou Aih.eu Ertt . ksissa. m s PISTt RÄ nenaaayliherkk 0,Ä5i a . yyttä. Ä 1llim m post J . o PA go uh ta TUPA aa ist sam JÄ TU hin a t tei vahing ÄRÄ. Erittäi a kk en un ma r v n k . u ol JALO Toukka linen. in To ura mm KUORI a t u AINEN Kuten p 20 it puurak tuhoaa . tu 7ajo PARK Esiinty pajäärä. 7-20 m enteita. ETTI ät y m. KUORI K messa Etelä-Suoyv HIRSI AI . 12-2 nt KY Tuho NEN. 0 mm sii tuhoaa TRY. Toukka T. . pu aa lehtiE SE uain TUPA tonta kuorimaAI Esiinty JU RI pu 2-5 m esta. O tuhoaa MI. Toukka 4-6 m utavaraa m. vät aj U . m. oittain UK . ja -kal puuraken IHPINm runsa teita LUPA us m TAPPAJA. asti ta 2-4 m teita. Touk m. i ovat 1-3 ka muute kuorim tuhoaa aton n kiusa LUIH pu utavar ta UKUO llisia. RIAISE 1-3 m 915 mm aa. T. m. . KARV IAIS w. 1 mm PUNKKI. ww . . KA

stä

vik

TORA a a j KKnA.

e l l is a ait

4. Turkiskuoriainen

3. Sokerimuurahainen

Elinta

im ä l e

A C B A

ilie

ti ks

t ise

ot tu iä. a j m vil el m, ö ed Sy ja h -25 m . A IS ttu i 14 . KO iva äl m IÖ ku kiv T är 5 m IT ja KE ita n k 0-1 te ipie a 1 Si ukk . a i . to nt . . EN ku . EN oa N ä N nt AI dys ttä m AI avi H h vi m A H y r R a Le ,5-2 RA t a UU it n. UU is .1 M se M tilo O a u ine jia I A a tta R ä AR sta ok KE sis . FA ru iru heu SO sii m t Pe aikk inai m E 4 d K 2 u . ka ta tyy ä en uk in än itä To ja ka a. sä a. P . i o I. aa ien m. L u ta O ll p I. ass mm kir tut EK vi Sii 4 m 5 KK u AT aa . -1 N ste 0, aik aas m. U o K jat VA ho sia 12 P i k ta. s . c I k i O vil d i l u t eis t rk vä IR i ja 10 H s I ö e a t U H rsi lo tu rki Sy ja h JA pe uot Jy rta A. kä no ljat a IS ttu i 14 . V O i n v va l K e ja . Ö kui kivä TI KA ssa en ain talo T K k a är 5 m I ä r j n U ea i KA uo Va ss KE ita n k 0-1 TO st ku AK lää tei a. e pie a 1 kir ja. . t RI ko Ai P k n s i E E i i e K yy TU . ä. m ki eis Si ukk . Ka aut k SO iht äss 0 m JA EN ja t A. tia . to n aa v i e 1 Ä AIN sa rvik N un TT tää V P . a E I I s m O a sä att a n . k ä t . i kk R ei E t . i N R s e I L p v O t y ä a Pe a u A u H hd vitt mm ET. n s ap Le cm ain kan KU aus elin to A k y e 5 . R a o u 2 Le ,5-2 IÄIS in isen m iva m yö , UU it n. iru m ku 4 m . S ta . 1 IST tam tila M se - . ikk den N tei ä O a u ine jia P a is at E ä a 2 A t a tta t K roi N uo ä. R p i a k I . t po m A o s A s yö otte ti. KA va FA ru iru heu RI iä t eis am S K a s O i e t . . tu a is t P aikk ina RA ä t KU rä sjä RÖ ilja pe s A Ä TO viä mm e K ud yö R p u . a IH a v no IH äin alo . Le -35 ta y m s y . IS en kk RI ias nty in el ää t mm 10 ttä ou ja ty . a . y s ä T l n k y a sä m e 12 o a. I. aa ien m. sii sa rkk Li 3 m iru tta KO ill ip m 6. E sis e . ja kk stu . TE a v . Si 14 KI uk ylih . 2 i A K A a EN aa N a a J N lo a E ii K sa cmtuot- iä. N l VA ho sia 12 I. AI vil en m. EN IN es PU tita tta . ja m tu rkik väli N IA RI . Eli IIR ii ja 10yö vilhedel mm, o eu m O oaa iain 0 m ÄI OR n. P sä k i H u I s n m h t k U r r taloOISA. Sattujali 14-25 i -1 S U s r 1 e i K uh o t y E ä A J e S n a L r ÖK uiv ivä m. I k t 5 IK i t Ku kka rvi AS K ka ris 0, VaKEITTiIta ja ekn kärk0-15 m RK ka ee . u n. a e k AR SSIN ruo iae m j te ipi a 1 . TU uk sia to n I V n kKeA sa en i tt E ai alo N. ntia. Si toukk E. ine To rkik m, s in M ikk . la a E ku ok art UK eiad . N ä . a m UD tiiv m. ka eit AI dys ttä m u tu 5 m e L O u V t K ö H i h m m k T i Ä s k y RA a y Lev -2 uk ent t kir ja. . ,5 RI ko Ai n. & IN . A 6 m 4UU it o e k es 4 mTO . S ita. i M use nen a. 1 E T k s e . E m S rta 5K yy ä lai EN tte m. Ka ut FAARArOustaairuokaieuttaji MI. ura . SOKERiIi 3- Lev RAKK tevke llä. SO iht äss 0 m N h ho TA. ä ta Pe aikk inai 10 iää A. K JU pu ta Ets AI uo m tu T tä öt K ud Vi me a 1 s -35 ta ai n. 2 RI jat 10 y PA aa teien. ka O n ta t i kk va kek O il a i i uk a e R m . . i p o i v U TU ho lusokain a. l j i r T v k l m. oiin runa i u pu e I. aa ien m. i K i m O l t o ta. a e k o d l L p a u -kaikkirustm cATEK a vi . Sii 14 m U s t s a ut k e t p k u n a k n k 5 r . s a aa m M o u m in i 2 VA tuhoakiksiaäli 12- ka . te tuyö , c H sia . To jaHIIRI. Kii4ja sm 10 r iru m uka en. isk t m & k s- lo tu rkiv RO äa m . S hta na hSm ä Jy2r rta kä ikk den ou aen EN tteio ä- a. Va . I OKm -4 m a T n. d ä pä 6 m a e . j l i i . .V A N uo ä. Ka E 2 p it Y. m a ain alo . K ro ke s U K iassikauinen AI 4UT iiehm RItT. KA va e YTR ori arakiruoka. Vart yö tte i. vik ORI iä t teisKERITOy kostäe. As RP pimis tyy u OU AK ta . s ät SO iihty äss 0 mm. t SIK a ku tavA. Kaiktautej Ö. S atuo ast JA ar KI toyule eäkirpkos KKA TU i t U R ä ä e PÄ T 1 n u T ää j R IR a To RKIS TO viä mm ja käkian ssä. teas . Eli RAK per usijnen.na. V pimoeukka H ho pu RO.Levittcm. HÄ vil nop LEIKUORI l 10 Aik sa t a tur ukka KUO Le -35 aSyö ,m 25 IISI sa y e u IH äin aloiruokamu.ka m t j t u m a n ita k 4-5 kiks tuh RIAI 10 m. inen R ias nty ää- ta. el ää . tKaikrkomidenm . toIAINENt.u6ottem . mm ia. oaa NEN sä lVKAKA a2va m ä N. as sää . Smyö tp.uotteai sti. i R iä - eis e I K O t 4 A t s s . . t A i 1 T R i ÄRmÖ vilja ope , to uor vill k E i- RAKU erä usjä E O iää-TEm T t L Tu e m v 6 . E t p N K e n IH uk iain aa j ET i s m. . I-S 3 sa y ja tur Lh1o0-a35a OI. T RK IAI leh IH.eläinää talomm. R2I ias nty . ka aE ä Ao EN a R as sää m. k a el 2 JA N 10 en UT tet IH5 m Li 3 m IN illa n kä. rk iksia villa P ukUkO oaaN. ejast 6E-1N INE sii , L mm a 2R A a A . N. a v 3 a E e I J m e i A K a . a E i vä A JA v R 1e-lä KUO li 1 . Siip ja TuhORIAINaaaviillaninen mm.I.ÄIN RI . P IÄsINäiEsN. RiIAaIN . Pesi ä. O oaa iain m IT . ja ne. in u i S UO en LiEsS lIlKUO inen teiss R RO . EN2- ien SKU uuho or a L10m et TÄ ä- ne6 lää t perä IAIN ISKU uh uor a 10 E S TÄ N rä1.4 m - TURKIukkaptsia. Kut-o5uFkAkm i pä HM i AR KIK ain VsARtAesSSaINK ruoka iaeris ä t a I S s E 1 k K a N l K i 2 P N U t p i o äi m k IA ää uom. . To urkik m2, ReAr IANO ok eriiuME aikk . lat . Ä l ti mm usj ä tuUR . Skka a. 4-6 äasi KU u e R a H s O aj -S m t 4-5 KmVaAik EuSsSta MirUuU Nt.tSiynaöita.k K esim4 mm TI m SE mm assa ORIA . ätte T ottoeu yö iksi , to ho H tau Mkir akku IlNRaEAteotte m. 3iss T ita k KU tup elä m tu . T vilj INEN PI -14 ä. ur, mm din uaoi sOeR.IiA uiljatuH1A0. mI RO et LO n y Et -20 ou atu . s t 0 k t A a U N K ö i v e u T a k aih aUiiKnmsa ukym J S 1 rppu 5 kk EN s Tm all o h a 1 otte yö i 4-2 Levit TA. K Kut iinty . 12 . Sy ta. eOuHeMsam . sia en is k m Ihm 0 m ita R tttä a EN ei . 4. . Le dysk .hait 5 c täääin aik ä a m-m s hm mät -4 m a s I p . 3 . j t 6 2 VA v m.tt ta kiru E es vit lluent t m. m 4- ia. UT em t. N P I s o u R o i i R ute o m 1,5 stäeä ia. AS r m A ise KI yle kirp M i u K I k t E EI -2 i L E ja. ain ja äin R a 0 i ta Ka SSIN ESIÄ el mm Ä. n. . t TT Va enUO vilj a 1 lle t Ih m.IRA Sm.esiimta. äj IÖKO et pu rta K . a ÄR ne a es ikkir KIK INE kk a s I m iTi.pE sek a. k IS is p Ulo s ha JÄ olli hoa . u S a A 3-4 im. uok UOR N JA i s t E M i a e m u Aa ir P g u it H sia . THoIIR ns ita 18JA oLUuTvEakatket1ä-3,5nm kä ivhaottl . Sisykö mm latti aine IAIN TU hin ka t nte TÄ ae I. .a RO äa mJyrs rI.uKa T n. EN l ÄI - ja en 10 rsktuivä humja ävtilja . K IT a r T e l k ä ä i n ist Pe . v u ak . K ise pä JA -1e Ili m he -t pä tiai p 6 mVart ini ja s ikkir RI N eis sii o ur m sa ISI a a U T ain 5 mT. 14m d.e2KU sa ä- ja LUT u a l s t tt 4 it o 1 as ok P as H Ä ä. tia E u 0m uu IRPU mi.se -2p5umtJALlOm ias RÖ 0 c tut ain AIS p te ine vaat ET. E u o P L e j 2 I s is K yl kirtäin mKu0,Es . m. taa enV ho n. etä sim a 2-3 ään a vil Syö 7 . AR . . 1-3 i s Pu ja äinRÄ. Erietn. 5 5 ät e m K mm tyy jatu pää ,5 ekä . v 9 l l a Ä n a i m äim mm ua ePAJÄ goll 4uho ita. SO ty 1 . nop otte T U h in 7 ea ita a t nte . ine Et KER . iin KI va 0 T. sti . et 2Toukukurakemm. R . 2-4 sii si IMUsUim ä ELsE SE 0 ja PUT stu I yl .I m sä.t E RAek IA o p 7-20 ta IP

lai

o uh

m Ih

ll ise

iä

o uh t ta ui

se lai

o uh t s

is all

e in a u Pu

o uh t t

k te

SIIRA.

18 mm

ise

PIHTI

HÄN

10-14

TÄ.

mm.

NÄRVI

1-3 m

a nt

e ikk

a eh

n de

h u t

iili st

im e lä

ho tu

se lai

äim

im e lä

C B A

ä t s i

tuh

ä t is m i lä

oeeläim ho läi

ist

KA. Musta, noin 4mm pitkä muurahainen, Tekstiilituholainen, joka viihtyy lämpimisOUK ja ERIT K assa O S jonka pesä on yleensä ulkona maassa sä huoneissa. Kuoriainen on 4-5 mm pitkä, koste uinen . y n y e t n okai na. Viih ässäet. Aik (kukkapenkissä, laattojen, kivien ja toukka 10 mm. Toukka piileskelee yleensä kkiru a pime läim10 mm. . Kai en muk A K K A ke a laudankappaleiden alla tai sokpimeissä paikoissa (välipohjatäytteissä, TOR aroid totuuhko v a t ä t e Leviä m. kelin vieressä). Rakennuksissa ne jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa) s lli m ita 10-35Ihm asettuvat mielellään kivijalan ja syö pääasiassa tekstiilipölyä ja kuolleita ha iselle e l haitall l iset tu ise halkeamiin ja ko- loihin sekä lattian hyönteisiä. Erityisesti toukat käyvät mho Ih eläimet t se alle. Sisään se tunkeutuu kevättalvella, kelikaisten ja tahraisten vaatteiden kimpotlai atu iä. o j l i h v tu väällä ja kesällä ravinnonhakumatkoillaan. puun. Toukat jättävät jälkeensä rusyö edelm m, EN .S es RIAIN ISA ja h 5 m Puua ain KUO KO attu 14-2 A in tu Ö u R e I Sokerimuurahainen pitää kaikenlaisesta keankeltaisia ja viivallisia nahkoja, joissa v ä s i i tuhola IH ITT a ku iväli . äis Pu iset KE j rk mm inper sjätte t ä ita n kähyönteisistä. l e e 5 e . t makeasta ja myös kuolleista on pitkä ja joskus tuuhea karvatupsu toi1 ie 0is . INEN talou iä a. Siip kka 1 ja EN nti ORIA elää ml.äim ola AIN yskuvaaraton, Tämä tuholainen mutta melko sessa päässä. Turkiskuoriainen voi kulkeutou villaa ISKU K m e AH hon a ä d uh R a R 2 ä t U o t 1 . U y T it 6- tuho m en tuh n MU eita Lev s tunkeutuessaan . 2m AO epämiellyttävä kaikkialle tua kotiin esimerkiksi vanhojen vaateiukka . Kuoriain mm. a o t AR taa u inen . 1,5T i A F u us oka ttajia ksia ukka 10 M N. a. Per kkiru eon missä ravintoa saatavilla. Jos tapaat den mukana kirpputoreilta. Jos Muita turki a h u o INE , to tuhoe m Kai dinai HA avint ukk m A o lä 5 R T im4iäI. tau muurahaisia, s UiUi vstoa r a tekstiilituholaisia esiintyy, a ja KO asunnossasi RIM tiloi illa ien ATE KE ä VA oaa v Siip mm. SO irsisu u a n . leivän murut ja muut suursiivous asunnossa on h a i 4 tu iksi 12-1 Ets mm. k n. tur kiväli 2-4 ine teyttä ja paikallaan: siivoa kuolleet hyön. oka a. kär tähteet pois, ylläpidä siisKA a ja u K r SLEVaS i s n U a k t s k t a i e VARA e atorjuntaan tu t n K s i s käytä muurahaisten tarkoitetteiset kattolamppujen varjostimista, . a o iku IRI a sa m. SIN ö www.r I y S A S H j ac c ME Valtaku x.fi sä. mm. tyy EN. rsii lo 10 nnallin tuja aerosoleja Jos . kir IAIN ään Pitäätarkista ja puhdista vaate- ja liinavaatekaaa 0 a n. tai Jymuurahaissirotteita. t k R s en pal i i t i e e a r O t L n a1 K a velun U i V umer KI. . sa. tuot m. MUK a oka resiintyy o 020 j . l talo H NK teas mm pit, tutki ja pese kaikki käytettynä hankitut u i r 7 m muurahaisia runsaasti, ole yhteyv O i U i 4 a 95 50R P s 0,5 es kk 0 .V 0m ssa HO i ko . Kai uteja äasia Toukka 1 m JAU east eista ä TA. TOASin a 4 p t T dessä kiinteistöosastoon tekstiilit, imuroi ja pese hyllyt, kaapit ja laat p 3 RO ittää m. no tuot a 4-6 m Lev m. vilj A kohteesi huoltoyhtiöön. tikot ja pidä tekstiilien pitopaikat puhtaina. Syö tai KK 5c , A 2 ä a N. P t ä s E ei N TU eis Elä IAI tuott . JA EN. kiint sa. Varastoi tekstiilit aina puhtaina. Talvella OR ä PÄ N KU äisiä eiss LEI RIAI sa ja kkeis allis t t RA i i s O i v IH nper sjät a U r e t K a h u t i s myös tuuletus on tehokas toimenpide, silä u lo el ma vaelin ä ta . pää . elä 2 mm iselle kui mm. yö tteita a lä jo pienikin pakkanen tappaa kuoriaisen m .S h 4 6-1 o Ö I . a u 2 ti ÄR iljat sti n . vaa v opea SIH än akehitysasteet. kaikki Mikäli tapaat asunRII ssa mm Pes atta . a yn a ET. n sa asi änty u S I ä e n ap turkiskuoriaisia (tai muita tekstiiliÄ nossasi . I s n i T i A L mm PIS tam aise NJ N. is ttil INE IAINE sii 2-3 po mtuholaisia), a AB SIÄ R e ilmoita asiasta TOASin kiinSLE IKUO en. P ä. s A am C R yö VA SINK kain teiss m t y S s o u y i E im. teistöosastolle. t u r r iae M h yö T. Es tä. siin . t kki t ÄINEN

KOTI

SIRKKA

mm.

TUHAT

JALK

50 m

iä

im elä

tuh

ita Mu

iä

elä

ui M

sel

i Ihm

iä

äim

el ho

tu ita Mu

läi

u at

ise ola tuh

es ain uu

llis

stä

t ise ola tuh teakines u s Pu tiilie nt uh ola ise t

en tiili eks et & t läim n e e o d kei uh vik et t tar llis Elin haita e l l ise

oe uh t C AB

tuh

. a. EN nti AIN ysku AH ä d

ais ol

st ne

a uu

e llis ita ha

lle

m Ih

ise

me t

oe läi

llis

et tuh

m 1-3 m

ita

ola

tuhoa turkik kärkiv

VAATEK

Levittä 25 cm.

asias Lisää 2-3 m

RIISIH

ROTTA.

uit

oe läi

asuntoasia. at uh

imiä

oelä a tuh

M uit

19.

tuh

lle

ise

ta in El

ua ine s

ik rv

tä

iset et olais estuh

e eid

h tu

Ihm

n lie tii

ais

h tu

lä oe

eid e

l oe

Elin

ä ist äim

kei rvik

Eli

stii

tek

& den

Ihm nt arv ikk

T OI.

oe tuh

lien

ise ola tuh

ta hai

m a ja ärk teit ien k -15 m Siip kka 10 tou

yö

läim

ise ola

ttuo . vilja elmiä ,

.S hed mm ISA uja -25 KO tt TIÖ kuiva äli 14 iv .

IT KE

istä

äim

TJA mm LKAISE . T.

TIS 14-20 IRKKA mm . .

500

495

oel

k vik

C B A SM

PAPIN

TAP

Touk PA kuori ka tuh JA. puuta maton oaa 9-15 varaa ta mm . .

IÄI mm NEN. .

NÄ

1-3

TÄ.

ÄN

TIH

PIH

SIIRA

18 mm.

mer o 02

lunu palve en

uh et t

n de UU

Perus puura taa yh RAHA INE 6-18 kente dysku N. mm isiin. ntia .

TIÄ

PIS

kotita KI. Es Aih louksi iintyy eutta ssa myös 0,5 -1 mm a ylih . erk . kyy ttä.

vahin JÄÄRÄ Touk gollin . Erittä puura ka tuh en. in JAL oa OK ke 7-2 Kuten UORIA 0 mm nteita a . Esiin tup INEN. . ajä me tyy Ete ärä. ssa

10-14

JAU

SEI

NÄ

äim

verta LUDE yöllä . Aktiiv . Imee . 5-6 ine mm n .

tuh

Puu ai

nes

pää- LUTEE satia ja vaate T. Es im ine n. 1-3 täi se . ,5 mmkä .

ola

iset

aita

KIR PU

ja yle T. Ihm eläink isemm iskirp pu irput. ät 2-4 mm .

llise

t tu

hoel

Kaikk JA esim iruok ORIAI 3-4 . lattia ainen. NEN. mm eriste Pesii . issä.

VARA ME SLESIÄ SSI INE NK N IKU

le h

T JA

IHR

isel

TÄI

eläinp UORIA elää eräisi INEN. 6-12 talou ä tuo Syö mm sjätte tteita issä. , .

istä

h u t nope PUNK viljat asti ko KI. Lis äänty uotte ste y ista. assa. 0,5 Pitää mm .

JA TU IAINE PAKK A

ma us kuiva teissa N. Elä ä 2-4 elin- ja kii mm tarvik nte . keiss issä a.

FAAR AO

iset

ola

tuh KOI. oa To turkik a vil ukka laa kärki sia. ja väli Siipie 12-14 n mm .

läim

UR yh ittä m. MU eita Lev m s . AO AR taa u inen . 1,5-2 FA s oka jia N. a. Peru kiru eutta INE kka Kaik dinaih HA vinto ou RA ra u ta UU ista a ja K RIM ATE a villa pien . KE isätilo A V SO oa . Sii mm ii s . ts tuh iksia 12-14 m E m n. turk iväli 2-4 ine A. oka . kärk KK a ja kiru ttaa OU ass n RIT oste uine Kaik aastu KE RI. . s SO tyy k . Aik . HII ii ja cm y iih ssä m n. änty itää Jyrs alo 10 ine a. V imeä 10 m n. a isä e rt k p kka in o an Va I. L sa. P . KK s oka alo kiru muk m tou UN stea kiru . Vart Kaik iden ,5 m o OP aik A. UH sti k ta. 0 . K uteja KK varo JA A a is TA R ta e T pe TO iää ta . RO ittää no tuott Lev 5 mm Lev m. vilja A yö KK 5c . S a, 10-3 A 2 ä N P ä s E eit TU . Elä teis IAIN ott JA Ä EN OR iä tu sä. kiin issa. KU LEIP RIAIN sa ja ke RA eräis tteis tO is IH rvik tuo iä. KU inp usjä uste - ta elä talo . vilja ma aelin ä yö edelm m, pää . elä 2 mm .S N. kuiv mm. yö tteita ISA ja h 5 m -1 .S INE laa ja 6 o KO attau 14-2 Ö -4 IA . 2 ÄR vil ivati äli TIÖ OR jatu easti n ja kauvark SIH a vil KU oaa inen m. EsIT iv . p ä II K IS o h a R a ri m ss y n RK Pe itaatt kä mm TU kka tu Kuo a 10 ET. tesa ien a. -15 asia änty . ä . IÄIS a. en iipapu 10 Tou iksia toukk EN Lis mm. IST nti in Sen kka N JA N. AIN P yskisutam ilais tou turk mm, INE IAINE sii 2-3 o ä tt AH SIÄ R e UR a yhdp vittäma m. 4-5 SLE IKUO en. P ä. e m MU it RA AOyös use en. L a 5-2 m VA SINK kain teiss ARm S o eris FnAtyy staa kain jia. 1, E u M o ä. a kir ia sii Psearu . kirutt N. a.. Syö yy eutt I. E Kaik . latt N. ita. INE N kkaKK uksis Kaeikrkkinaih e INE HA vAinINtoE ouUN esim mm. a RA RIA tuott m. ylihtaud I. T P ja talo UU taRAraH unti m UO ja KO laakoti nuttaa 3-4 UK a vil a 10 UU dysk RIM Mis il piee . m. ATE KE isäOtiSlo s k HM ih mmm . VAee a v SiiA yh SO RO asias Touk . Im oa ii sEV .staa teisiin E. tuhn sia -14,5-1 Ets Hmem n ru pää mm. UD ivine rkik li 12 0 . e L n e -4 P urak . . INÄ kti tu. ivä 4-6 u mm kain . PPAJA a 2 A. SE ja a. A mm kärk p o K u K a rt 8 -6 kir ttaaTA hoa OU ass ve en ä. 5 6-1 te uinyöll RIT Kaik aasPtuAPIN ka tu nta KE pu os RI. . k s to SOkirp tyy k . Aik . HII ii ja cm tTou rima a. is h ss.ä tyy uo iä. enIh. m Vtii eäm mm Jykrska aloita10 kuo tavara ään Pitää n. ainT. nam. mä pimm jat 10 . u Lis Tou Vaertnte ine -4 ka ae vil elm m, iruKoIRk PUukis pu 5 mm KI. ssa. m. oka aloMI. rak t. 2 uk ö ed k e a NK 9-1 Sy ja h -25 m. Kaik enjamyl kirpu to kiru . VUaPrtAJU a puu a. PU oste ,5 m . ik k A HO A .0 Ka teja T hoa steit roid eläin KK . IS ttu 14Aim JAU easti eista TA. takau li ER s . tava tu lu T p a KO iva TäO äk RO ittä no tuott T. vmiäeäkä m. ja -k mm. Tou. aTIÖ ku kEivE m e i s m. ET. IT ja LUäTr 5Ltä LTeRvY. mm vilja 5 A AIS yö 2-4 c ri . KE ita JAn k a0a-1te 10-3mm LK KK . S a, SIKY 25uo ä raa PA ä TJA EN eit teTÄITpie- jaav1 . 1-3,5 TU . Elä teiss HIR oaa k tava HA . IAIN ott JA u TU Spiiääukkinen Ä EN OR iä tu sä.tuh kiin issa. pu mm ia. o a TO KU . is LEIP RIAIN sa ja 50 eis tonta m. ke nt stati TI RA erä . . EN ku IH Le RAK N oa m UO steis tarvik A. pRKET usINjäEttN. . K E ä s in t IN K v -6 K y tä m u 4 A ti IA 10 iää A. K eläPA taOlo AIN in ma aelin TISIRK m. -35 ta aik RAH yhd evit m ä R maa. leh . H rav pää a. . . eläKU2 m O. m mm var UUkir ita . L ,5-2 RA ta kuiv mKm sta ho EN ja EN Syö otteit -20 6-1Tu uaine . UU ois Ö. IAIN illaRaIAIN ärä. . OoMide usueok en a. 1 2-4 14 tia ÄR iljatu asti. vO il OR pu mm A . an kainaintaji IH RIM ät vaa . on v KU oaOaKU inepnajä m-S pe IIS EN AR sta m h L riatu mlä u m. KE sis R.KIS o u t en esä attaa IN 2-5 JA ia. R siassa tyy no o n 10Ete m FA ru iru keaun . . a ute SO sii TUm kka tu Ku VIÄ T. P a ÄR m. allis än . ISE en s apua u äin sia. K uknkatyy -20 Pe aikk inaih a. SOK ä s N Et mTriott is TIÄ in ii iu 12 m L mm Vii ER K ud PIS tam aisen 2R-4Ä. E tu.rkik m, toEs ssa. 1-3 n kINEN JAINEN. y ä -3 . is n. y il ka e te 2 ta n Ä pim htyy ITOU t o m ii tt e k u e TÄ IÄ m IA p ma s JÄ n ä u ÄN . a mu SLES UOR . Pe tou eä kos KKA kain . TUPA gollin o4a-5 TU ää Pit . IH To ja am . h in yös . kk ssä tea u. o taa vat VARA SINKIK kainen teissä. PIHT 4 mm Lis a. To RKIS OI. laa pien m a 1 . A sksir ut vah kka tu teita I. ass mm i o ym S s o n tu ukka AKTUEOK a vil . Sii 4 m 0 m ikuik a sjat . KK nty ME kiru iaeri 10-1 . ,5 ti ta Tou rake . N ste a -1 ttä Esii a. . 0 s . Syö 4-5 rkiks VAtuhhoRaIAIN Ka in aa u m Kaik . latt m PU o s sia 12 KI. ksiss rkkyy N. I. . sen cm taa EN ita. pu O ti k n . mm ia. tu oarakik EäNli e NK VA -20 m INE a s ruteisRIAIN otte m. IIR ja 0 esimRm A.m . PU talou ylih UH eain iv . HA AT7 H rsii lo 1 t O jatu m II , to Kuotru vrilkla a tu ti JA itpta RA kunti S U o E a -4 m o a K y 3 il K tt ä k eu J rt o Utu v m UU 10 uk iakin a ja . tu hoaa OI. 18 SM yhdys n. ka . KI. ee Va t ajon HMja ssa kka Aih -1 mm VO NK a ii en 10 en kä rkiks villa Touk tyvä RO väil asia . Tou ja . Im . IH HE PU sta teis in lo rkiv ia DE inen 0,5 mm KA sa en pä mm ii nka IAIS eru ken LU . S aEja ka rta elä RAKU s V iv ä Ä P ä R A o ti UK eas in s . -6 . li 1 iip KK . IN ura KA m. JA. elä inp ORkirIAu . Va SE a. Ak mm RO ITO ost iku . 2-1 PAien lää teis Fa. 4 pu 8 mm PA a R n s AA 1m 4 6-1 ä ta eräaisik tIN TAP hoa tia eja vert ä. 5-6 pä KEHMyy k ä. A m ET. 6-1 is TUm . E kii eP PIN aa 2 m lo.uK tiäau EN. k e RAROIAIS JA ENm. ja PA kka tu nta yöll pu 4-6SOäasht UKäUss 0 m av to mTT.A säjää tt tuott Syö IN sa rvikKa rKuUsO MU Ä 500 kirp . mVii ias e OaR1 än ta . Tou rima a. IA IP t a IHikUk ta a UR RO vit . eis eita ra es aat ua 495 Ihmis ät en . mp. imsaukvk IAIN LE OR teis - t ta m. LUud irmu. use AH kka ita kuo tava . in a p 7 T. .P s Toto ilja EN RO Le cm sä. , KU aus elin Tou kente ka kan 3inma oka ita AIN ET en n a020 IRPU emm 2-4 m uk tuo . S uu mm 5 . T I. 1o a p 2 T IS E u e K L ih in ö m is y ka in eisro A iv m e 5 e y , ut. JUM uura eu en yhd N. iru m a TIÄ am m 10 tteit ö 9-1 PA ku m 25 vittä . Kaik . S ita ja yl kirp tta . L ysk . til ikk en TU oaa p ita. mm a. in PIS ist nu cm ä ta äkäir a. jia evit un EN tte EN 2-4 VA at . te Ka id elä p uit .1 IN o ä. . poelumsim tuh alus . A. aro AIN tia ,5-2 tää tia. M RRAIAS tu iss kka yöute tte otki.a EITEaT.mE ekä H un L E paKTlv KK av ou ja -k mm. s in E . S tuoja. V s Ka USOSINäisEiäSIÄ tte . .fim en te RA ysk ET. . Y. T RA ä t Ö xm Uit TIÖtäi ea a en TR rima . AIS 2-4 UU hd n. es RAikKkirper KIKusjäINE ÄR vilja op rta . TO viä mm S L a ate KO mm a .rac öa.sllin JA LK o IKY lo SM a y eisii TJA IRS a ku vara ww kunmny TÄITtoä.-iijapievnaja. k1-u3iv,5ISA. Le -35 SIH sa yy n 3-4 IHimlä. in uotaklo UO. R N JA H O w H HA . II a a ta t s o u R ia nt II a yy n TU e lattä aminm IAIN 10 EV st tät äuk enk mm a Sy tuh ta pu Jyr RI. K mm H ru ake . e lä ia TÄ Valtsiint sa. kkypy satikaain10 ärkiv ttuja ö vilja as ää m. 50 .e -1e2ris n. P EN. TI N. Pe ur mm Va sii ja aikk r ton mm. pä IT JA E Lis m -15 äli he tu ET 6 teis esii RII u 8 rta I. ksis lihe . RK -3 iru A. de ot1 p INE tija -6 s A m K K . S 4 2 sa ä- ja LUT N . 4 P a IA K u lo s K a E as IHJA m. -25 lm ä. IR E tia JA 6-1 OR leh . Ä EN 10 astu okain UN alo aa y . IN illa n TIS m. mm iä. PPA oaa ine vaate ET. E KU oaa . Lis iasEsN IARÖIN. esii . cm tta enP otit utt m. KO 0 m sta EN RIA a v ine mm a s n. a. , TA tuh ta .SPy ä Tuh aine O a ia 0 . . k ihe m 2-3 SäIÄäIN . IAIN 1-3 täi s im. n ntyUORvilja 14-2 1 en öisps KU ho r uu m. E PIN ka ato U. OR jäärä oA ,5-1 m ,5 ekä . IS tu Kuo ka Ka SL mKIK y anin tutoe äämm PA uk pa -Su . p -5 m EN S0O LOra RK ka ee . uk RA IN . ok operis tte 2 ia. To orimJAava ten. tu Etelä mm IÄIN . TU uKk sia to Ets KER Im n VA ESS iru tia eas ita. RV u t u y 0 in allis t ti. E. ine NÄ m. Tjao IRrkPikU m, . ius ttäk uu Kmsmiinty . 12-2 2-4 ii sis IMUU M ikk . la a D T m v ri a . it k . L a E U ii E u Tm p 5E k e . EIP 1-3 K im m mm äti RAH sa ÄL kt mm yö elä tyle4is-5 . Ihm uk nÄtRÄ n. teISn 9-1 mes KU Ä TÄ. IN . A es m . S ita. . loista AIN uLuKA ink em is To AkJÄe lline aa ÄN SE rta 5-6 . m ORIA JA TU I. UPa o ho EN te 3-4 irp m kirp t mTJA TIH m. M T ur in. g rav EN. TU IN ot mm ve llä. ut. ät ku auste INE PAK pu PIH 4 m ova HA . u into PAJU a puvaehita kka tu teita. RIA jat 10 yö 2-4 va PAJÄ tai TU mm 2-4 ivae iss N. E KA 10-1 aT. U oa stTou raken UO vil ka mm To hing ÄRÄ 50 asti h lu . mm lin- a japu lää UK sa uk tu -ka m.puu mm tarirp kii nsa . sSE To pu ukka ollin . Erit M . 0 . a m n ru . k v H ia ja . s IN 7-2 RA is ik tem 7-2 urak tuh en. täin in kk . JA RO äa verm ÄLU SII A. 2-4 m ät keism issä U 0 m en oa itta ou amm KK . Ih s no HO pä yöllm ta. A DE. . JA .T 18 ajo IR m KI. T. mm 2-4 a. m. teita a L RY rim aa 4-6 ä. 5 ktiiv Im NK vil pea PUN vät Ku OKU TIS m PU ise ut. . e YT uo var PU -6 jatu sti KK nty KO -20 KIR yle kirp Es ten ORIA mm inen e IAIS SIK a k uta Es ott kos I. Lis Esii 14 KARV . iin ja in me iinty tupa INE eis tea ää HIR hoa pu . . tyv PU ta. ss nty tu ta m mm elä ss y E jää N. 1 T. a n N a. ät telä rä E . 0,5 . P y to m ko KK . IS 12 ajo EN RIA m it. -20 -Su . PA Aih titalo I. Es sim kä 4-6 IN UO TI mEN ää itt 500 IÄ UK. mm oKU RKE ET IN . tiain 0,5 eutt ukEsT. Eiinityse m. VIH 95 T RK IA leh . E is ä y m -1 m. . ÄLRU mm Tu ORIA TI 74 ru PA OR aa sta N mmaLaUTyli testa. ,5 m 3m yö ns 020 pu hoa INE a KU ho ine 1-31s OR aa JA. vahe 1-3 ia. ero 2-5 uain a leh N. . IA HIR sti Tu ua m. IT ja nr. kky lis ISE . um l u m e EN . TÄ ämm esta tiy Ä n tai a p tt tuh SIK T T. IN rä os ä. elu pä tiain . . ÄN . ov PIS 2-5 to oaa YTRY RIA ä u . alv kiu sa at O ajä -S m KA TIH mm po TIÄIS 4-6 nta p kuo . Tou n .fi inen p mu KU tup telä m te 1 m RVIA PIH -14 acx am ista ET. mm uuta rim kka E 0 LO ute w.r nall uu m. ISPU 10 ma min PesJA uten tyy 12-2 va a. nk ww akun NK ttil en änK iin a. raa tm TU KI. s ss ius aistäin sa . va Valt tuh PAJU o it en atta E me all r i E a SII isia a a ja oaa MI. Ä. en. pua vaa . it 18 RA. . 2-4 -kalu pu Tou a . ÄR RA m. tia st mm JÄ llin oa . SII m mm ste urak kka aa PA go uh ita . 18 ns . ita. ente TU hin ka t nte I. ru ita lun va uk ake . KK PA in N um To ur mm PIH To PINT PU tta u 0 i IS u ero p A 10 TIH ku kka PP IA 00 -14 ÄN ajo 7-2 RV . 02 pu orim tuh AJA. mm TÄ. 55 ät KA m 07 9-1 utav ato oaa 49 tyv . 1m 49 5 m ara nta . iin HE 07 55 NÄ ET m. a. Es 0 02 IS P VO R

oe Perus MU Kaikk taa us URAH AIN tau iruok eita yh EN. din aih ainen dysku eutta . Le nti KEITT jia. vittää a. 1,5-2 teita IÖKOIS RO mm TTA Siipie ja ku A. Sy . ivattu ö vil Levit . Ka tou n kä ikk jatuo ja rki kka 25 cm tää tau iruok 10-15 väli 14 hedelm tteja. ainen . mm -25 mm iä. Varta . . lo HII , RI. Jyrsii Kaikk iru Varta ja sa ok lo 10 astut ainen . cm taa. . SO KE RIISIH Ets RIMUU ii asias ÄRÖ. 2-4 sisäti RAHA Sy INE loi mm sa ö pä Lisää sta N. vil . rav 2-3 ntyy jatuotte äintoa mm nope ita . . asti. . LEI PÄ

äim istä

VAATE

tuh

& te

Viihty RITOU pim y ko KKA. steas tou eässä . Aik sa kka 10 mm uin ja en .

ksti

ilien

tuh oel iden

ikke

tarv

poist ISET. am amine Pesän ma ttilais n saatt aa en apua vaati a .

ww w. Valta racx.fi kunn allin

istä

RKETT . 12- lä-Su Esiinuita KU oI 20 OR mm tyvät tuh Tuho IAINE . HIR ajo oel puua aa leh N. SIK ittain äi YT tuh 2-5 inesta tioa RY. runs miä mm ton a ku Touk . ka ta ori aasti . LUIHU 4-6 puuta matai TU mm varaa KU 1-3 PA ovat . mm ORIAI tuh JUMI. . muu SET . oa . ja -ka a pu Toukka ten KARV kiu 2-4 lustei urakente sa mm ta. 1 mm IAISPUN llisia. ita . . KK

iset

SOKERITOUKKA.

eläinperäisiä tuotteita, elää talousjätteissä. 6-12 mm.

IHRAKUORIAINEN. Syö

Kaikkiruokainen. Pesii esim. lattiaeristeissä. 3-4 mm.

VARASLESIÄINEN JA MESSINKIKUORIAINEN.

hola

imet

n tu

hoelä

pääa UKUO 4-6 siassa RIAINE mm N. . To viljatuo Syö ukka tte 10 mmita. .

hola

in Puua

eläim

et tu

Ihm

ien tu

tiilie

itallis

Touk ISKUO turkik ka tuh RIAINE sia oaa N. 4-5 mm . Kuori villaa , tou ja ain kka en 10 mm .

kstiil

teks

& te

iden

kosteassa ja Leviää tavaroiden mukana. Viihtyy pimeässä. Aikuinen 10-35 mm. toukka 10 mm.

Leviä A. Ka 10-35 ä tav ikkiru mm aroide okain n mu en. . kana .

Ihm

ikke

tuho

tarv

LUIH

ABC

e ha

ABC

imet

eide

isell

Elin

ntoa

a ravi

rvikk

Ihm

RAKK

Esi

oist sisätil Etsii m. 2-4 m

SOKE

INEN

RAHA

RIMUU

n. okaine ikkiru ttaa. I. Ka HIIR astu ja sa Jyrsii 10 cm. lo Varta

Elinta

at Muinittyvät

hoelä

et tu

itallis

ha iselle

TORAKKA. Kaikkiruokainen.

iä

Elin

Toukka tuhoaa villaa ja turkiksia. Kuoriainen 4-5 mm, toukka 10 mm.

pääasiassa viljatuotteita. 4-6 mm. Toukka 10 mm.

ROHMUKUORIAINEN. Syö

Ihmiselle haitalliset tuhoeläimet

ver yöl

eläim

ho ita tu

SEI

oelä

ja yleisemmät eläinkirput. 2-4 mm.

Tuhoaa lehtipuuainesta. 2-5 mm.

PARKETTI KUORIAINEN.

a tuh

olais

KIRPUT. Ihmiskirppu

Kuten tupajäärä. Esiintyy Etelä-Suomessa. 12-20 mm.

stuh

JALOKUORIAINEN.

18 mm.

SIIRA.

Muit

aine

Puuainestuholaiset

Puu

TÄIT JA LUTEET. Esim. pää- ja vaatetäi sekä satiainen. 1-3,5 mm.

vahingollinen.

Esiintyvät ajoittain runsaasti

Toukka tuhoaa puurakenteita. 7-20 mm.

1 mm.

KARVIAISPUNKKI.

Ihm

Muita tuhoeläimiä tai ovat muuten kiusa

1-3 mm.

7 495 500

KOTISIR

KKA 14-20 mm . .

LUIHUKUORIAISET.

mero 020

NEN.

TUPAJÄÄRÄ. Erittäin

et tiilie olais n tu ho estuh uuainlaiset isell P e ha itallis et tu hoelä im

TURKISKUORIAINEN.

NÄRVIÄI

1-3 mm

teks

Ihm

Elintarvikkeiden & tekstiilien tuhola

PIHTIHÄ

NTÄ 10-14 mm . .

olais

ABC tuhoeläim

stuh

SIIRA.

aine

NKKI.

18 mm

palvelunu

eide

Puu

1 mm.

www.racx Valtakunn.fi allinen

Lue lisää tuholaisista ja niiden tuho eläim torjunnasta: istä ABaai www.h yonteism C lm tuha.fi oelä imis Ih

rvikk

imet

hoelä

iset tu

aitall

lle h mise

ABC

Elinta

imiä

VIAISPU

oelä

imiä

a tuh

tuhoelä

Muit

Muita

VAAT

tia. skun UU yhdy AOM FAAR useita Levittää . m staa n. Peru ruokaine . 1,5-2 m jia Kaikki aiheutta in taud

n. okaine ikkiru Vartalo VAAT ö A. Ka a. EK ROTT ä tautej ru mm tuho OI. Touk te . Kaikki lattiaeris aa vi Syö Levittä . turk llaa ka . EN. ik n ja IAIN esim . ita, FAAR atia tyy 25 cm m kärk sia. Siip . Pesä taa vaRAKUOR ä tuotte AOM Lisään Pitä pääa m. Touk at IH iväli ien 3-4 m si IÄISET . Pe sa UU äi KKI. ST sä TU er ru PI 12-14 RA . is RKIS st OPUN steassa. minen 4-6 m apua eläinp lousjätte . mm Kaik aa ussei HAINENpoistaIN m JAUH Touk KUORIAI ta . aisen . IA atEN kirum yö ta yh asti ko 0,5 m ka tu NEN OR m tilllaa ja elää m. taud dy KUam tyy okai nope otteista. turk m RKISskun aa vi KEen KKA Esiininai.he nen. iksia. hoaa vi . 12 . IT TU tu ho PA tia 6KI Le TI TU llaa vilja vika 4-5 m Ku KO issa utyt ttäätu .oriateinita Ö tatä. uk PUNK . ISA. IHRA Ä JA Elää issä m, to oriainen ja m LEIP rkky jia.To1,5-2iksia. Ku KU EN. alouks ja m Syö ku IAIN ee ukka kotit taa ylihe eläinp ORIAIN Siip10 kiinte turk mm, .toukka E. Im KUOR ien kä ivattuja viljatuot EN. 10 m ässa ja ikkeissa. m heut . pä ei n ÄLUD m Syö Ai ö elää eräisiä st he to m. rk 5 IN ne Sy ukka . de 4vi iv SE mau lin- tarv mm tu ta ÄRÖ. 10-1 äli 14-2 lmiä. . Aktii . otteita ROTT 0,5-1 6-12 lousjätt otteita, 5 mm RIISIH viljatu 5 mm verta kuivae m. A. 5-6 mm mm eirp a sspu asti. . , Levi llä.Ka . miski ä. ikkiru asiass tyy nope JA yött 2-4 m UT. Ih EN. INEN 25 cm ää tautej okainen. KIRP mät HAIN AINEN. ESIÄ Lisään . SLRA a. Va . mm. isem RAUU m UO VA unRItia sii rtalo SM . HIIR ja yle irput. 2-4 ROH 2-3 m NK dyIKsk nen. Pe ö HEVOMES I. Ka M . Esim ai. . aaSIyhruok äink ikkiru N. Sy TEET sekä Jy el st sä pääa UKUOJA rs is iin NE . LU ru . is AI JA ii ok RIPA ita Pe aken ikkite äi si saIT RIAINEN riste UOAP Vart ja saastu ainen. 4-6 m asTÄ UK tuaaotte m. puurKa vaatet lattiae . Sy mm. PINT vilja . vi ja al HM PA ho lja tt . im ,5 o ö äRO m. To tu 1-3 es 10 cm aa. pä mm ka tu kata10 m SO äaTo sias uksa VARA . Pes ukkainenot. teita. 6-18 3-4 mm. . ukon ukka itapäKE RIM . im at SLES IÄISET satia 10 m I. To UUTo or te Etsi m PIST MES IÄIN RAH aa. JUM m. kum minen SI EN JA AIN uraken 2-4 4-i6sisätilut TUPA avar poista tilais Kaik NKIKUO aa pu mm pu oistamra. EN. myös at RI ki ukka tuho usteita. . 15 m vint amm esim ruokaine AINEN. RIIS iintyy RY. To 9oa. IH IKYT . KI. Es sa. ja -kal m. imaHIRS 3-4 m lattiaer n. Pesii asia ÄRÖ. Sy PUNK kuor aa. ksis rkkyyttä. m is ss ou ö aa 4 ki m te al 2ar pä a ruok tava issä. . vilja TI ä- tuho puutav 10-3 Lisä ee kotit taa ylihe ETtu 5 mm roiden ainen. änPA E. Im otEN ut tyyRKnoIA te . IN tonta LEm. muk 2ÄLUD . Aihe m. peaslehtita EN.3 mm KUOR vinen IPÄ i- . SEIN ana. SOKERI m IAIN . 4-6 m . Aktii 0,5-1 aa ti. KUO JA TUPA Viihty TOUKKA KUOR jäärä. verta 5-6 mm. Tuho esta. RI KKA JALO rppu pa . mau AINEN. pim y kostea . miski uain yöllä ittäin Kuten tu Etelä-SuoEl eä st ISET. . Ih ssa Ä. Er . pu5 mm. ät ja ALKA RPUT kuiv eissa ja ää touk ss JAUH TÄä. VAAT PAJÄÄR iintyy -20 mm TUHATJA . emm 4 mm. 2HATJ KI IT Ai ae ka 10 is Es ki en O TU JA ku EK lin TU in LKAISET in PU 12 yle en . - tarv 2-4 m te N nope I. Toollin 50 mm . pää-mmLU tuho Ohi ut. 2im.50 mm. ja . aa ikke issä uktu messa . TEET. Es m.. asti KKI. Lisä .TEET. Es aavavi ng nkirp ja va ho ka äi KA is im el vi ko ia RK än sa satia turk at ljatu SI sekä . tyIT ukakaja teita. FA TI allis y JA LU ik a.Tolla inen etäi se . otte steassa.KOTÄ m. atetäi m. ARAO NTAP kä kärk siKI ista . 1-3, aken Siip n kius Pi-2 urie ja va PAPI tä0ä m iväli RP MUU ,5 m 5 mm puUT uute TORAKK Pe n m. EN. . 0,5 m14pääTURK ka t . Ih m . IÄIN at m m. tiainen. 1-3 -1420m ja12 miski Ka rustaa us RAHAIN A. IS Levi yl7ukka ita Touk im NÄRV . ei sa Touk KUORIAI rppuikkiru ää ta Kaikkiru i ta. i ov eita stEN I. To te m eläink semm JUM m. kuor ka tu . yh aa 10-3 N 1-3 m airu uraken TUPA aiÄN turk irput ät taudin ok av 5 m varoiden okIH hoaa EN. nens dysk neTÄ ik n.. aiai aa pu puut . 2-4 PIHT henutSEINn.ÄLLevi untia. KEITTIÖKO m. mukmm ukka oitt tuho usteita. 4-5 m sia. Kuor villaa ja SOKE m To m aj tt ta . UD an IH te t ää m IS jia RY -14 ita RAKU verta.. 1, E. Im 9-15 a. A. ia m, to tyvä . aIKYT ja -kal m. Viih RITOUKK kuiv Syö vilja 10 Ak5-tii2 mmee Siip ja ukka inen eläinp ORIAIN HIRS orim . Esiin A. ty yö ku IR at A. m y vi SI ie tu llä tu EN aa 10 m aa ko ne . n kä m. ja he ot 2-4 pim . 5-6 . Sy . uk PU TI elää eräisiä tuho puutavar m. eäss steassa Nm delm mm PUnNKKIto KKrkI.iväli RKET 1810 . talous tuotte ö ka a PA EN ä. to . IS nt 14 ja iä Es IA ROTT kotit -15 iin -25 ukka 6-12 to A VAAT IAIN KARV aloumm tyy mmm . A. Ka EN. mm jätteiss ita, 10 m ikuinen EKO mm. KUOR hti6 . IAIN le . , ks Levi Ai ä. yö ik 4T. m I. tu TU.PA OR he is aa m ki s To hoaa sa tt ä. ru KU 1m . ut RIAISE JÄ Tuho esta. JALO tupajäär 25 cm ää tautej okainen. 0,5-1 taa ylih . villa ukka turk vahi ÄRÄ. Er UKUO uain PIST a erkk Suoa. Va mm ik ng ten . itt LUIH ittäin IÄ yyttä. . rtalo kärk sia. Siip ja JÄÄRÄ. Er FAARAO Ku tyy Etelä- mm. pu5 mm. Touk ollinen äin JA H mm. ROH pois ISET. Pe TURK iväli I. . ka 1-3 IIR . 2LOKU 0 M PAn MEs sä enPe ta UUiin puur tuhoaa 12-1TUie Jyrsii Kaikkiru . 12-2 pääa UKUORI RAsa amm minen n Kute ORIAIN 4 mhingollin Kaaarustaa usm Touk ISKUORI HAI ak es ok AI si va m. tuho ikki NEN n attilai saatta EN AI 7-20 enteita Vart ja saastu ainen. . 4-6 m assa vi NEN. Sy ei Esiin tupajäär . ka turk ka tuho NEN5. 500 alo 10 a . sen mm ttaa. ö allisia m. To ljatuot ita. ruokaineta yhdysk . PARK Touk entateud aa vi iksia. KOTI tyy Et . apua vaatia ä. 49 SO cm in teita VARA ET m ukka ak lla 4un n kius KEIT 07 KERI5 m n. aihe el . . Kuor essa TI a ja 02 KUO IHRA SLES puur m. TI uute 14-2 MUU 10 m . utta Levittää tia. m EN. . 12-2 ä-Suoia Etsii um er,oto RI MES IÄIN m KU teita jia. 1, IÄIN at mÖKOISA. m. 0m HIR ukka inen HAI sisä RA ov SI EN JA Tuho AINEN. eläinp ORIAI 7-20 un NÄRV . ja 5-2 m i tai Si SI .fi Sy m. Kaik NEKI aa le m st. TRY. . mm eräisi NEN. Sy cxKY pa2-lv4elmm. tiloista raNEN10 ORI ipien kuivattu ö viljatu siKU tu m . aa ra kiruok pu el in ht ho en To AI 1-3 m ää w. ns ua i- w tyvä NEN . aa ku ö ä vintoa ÄNTÄ ja ot kärk esim RIIS ta touk allin ukka n ru IHÄR iväli hedelm - PIHTIH m. 2-5 m inesta. w tontku 6-12 lousjä tuotteita . lat ainen. Pt ajo. i . ka RO joittai T Ö ta a nn orim N. Sy RIAINE teita. UKUO tuot ROHM assa vilja 10 mm. si ka

imet

laiset

hoelä

estuho

EN JA IÄIN ko sä List pim SLES ea m. RIAINE si i eä VARA a ja 3 mss IKUO touk ssä.2-Ai SINK ainen. Pe kuin ka MES ok en issä. 10

et tu

Ö. teita IHÄR SOKE RIIS ljatuot ti. as RITOiassa vi Viih as UKKAtyy nope än . N. tyy

ka . Touk EKOI llaa ja n aa vi tuho a. Siipie m. si turkik äli 12-14 m iv rk kä

tyy Lisään Pitää KKI. OPUN steassa. m. . asti ko 0,5 m UKKA a ja nope otteista. RITO SOKE kosteass en viljatu kuin ihtyy ainen. ruok ana. Vi eässä. Ai . m a KU uk Kaikki sa. pim 10 m steiss rvikkeis RAKKA. roiden m ka au uk m TO to tava lin- ta kuivae m. Leviää m. m 2-4 m 10-35 JAUH

holaJA TUPAKKA Ä ise. Elää sä LEIP INEN t kiinteis ORIA ja

itallis

Puuain

hoeläim

ä-

Syö pä

Elinta

e ha

lliset tu

n tu

otviljatu iä. . Syö delm OISA ja he mm, TIÖK 5 ivattu ja ku iväli 14-2 teita kärk . n m ie m Siip -15 ka 10 touk

KEIT

EN.

IN RAHA

isell

lle haita

tiilie

n tu

Ihm

Ihmise

teks

en ikkeid

olais

www.racx.fi 495 500 Valtakunnallinen palvelunumero 0207

w tak Val

läi

eide

e holais

stiilie

& tek

stuh

Muita tuh

SET.

oeläimiä

LKAI

set

holai uainestu

rvikk

ok ikkiru ttaa. I. Ka astu ja sa Jyrsii 10 cm. lo Varta

HIIR

n. okaine ikkiru Vartalo A. Ka a. ROTT ä tautej Levittä . cm 25

Syö EN. IAIN ita, KUOR ä tuotte IHRA eräisi issä. eläinp lousjätte ta ja elää m. villaa IS 12 m TURK hoaa inen 6tu ka Touk a. Kuoria 10 mm. TORAKK si A. Levi turkik , toukka ää ta Kaikkiru m ok va 10-3 4-5 m 5 mm roiden ainen. muk . ana. .

INEN

IA KUOR

ABC eläim istä

tuho

aine

ABC

Elinta

Puu

uit

ATJA

50 m

TUH

lai

ntoa

a ravi

RIMUU

oist sisätil Etsii m. 2-4 m

SOKE

ainen.

ittäi en. TU gollin vahin a tuhoaa k Touk kenteita. a u u p r m. m 7-20 Ä. Er

ÄR PAJÄ

mist

eläi tuho .

INEN

RAHA

o KK ide 2-4 touk . ikkiru TORA tavaro I. Ka astuttaa ää HIIR Levi mm. sa 5 n. rsii ja cm. Jy ne 10-3 okai alo alo 10 Vart rt ikkiru Va A. Ka eja. ROTT taut ttää ö tyy Levi . . Sy sään tää , NEN cm I. Li RIAI 25 teita a. Pi NKK KUO tuot OPU . eass ä. IHRA äisiä kost 0,5 mm JAUH ss er asti . jättei eläinp nope otteista EN. talous tu KKA AIN elää m. a ja vilja ORI TUPA ää m villa ISKU El Ä JA 6-12 issä hoaa inen TURK LEIP AINEN. ia . kiinte . ka tu RI tuot Touk sia. Kuor 10 mm KUO eissa ja keissa vilja . äik ka st ik Syö delmiä ö pä turk m, touk mau lin- tarv ISA. he , ÄRÖ. Sy otteita. ae TIÖKO ivattuja IH 5 mm tu 4-5 m kuiv m. KEIT RIIS ti. ku i 14-2 a vilja as ss ita ja kärkiväl . 2-4 m . asia tyy nope n EN5 JA . te NEN mm än . sä HAI IN-1 untia SiipieESIÄ10 Li NEN m. UURA yhdysk ukka ORIAI RA sii ää AOM ta toSL 2-3 m KU VA tt n. Pe NKI FAAR aa usei n. Levi ö m. st Sy2 m MESSI ruokaine teissä. Peru ruokaine . 1,. 5-ita. ia ki is NEN ukka sän ki RIAI vaat tajia Kaik lattiaer I. To KaikMUKaiUO . heut ljatuotte m. ET. Pe saattaa EKO ja IÄIS H in vi esim m. llaa n m VAAT RO PIST minen ua. taud siassa aa vi ie ka 10 ta n ap 3-4 m tuho sia. Siip mm. pääa m. Touk pois attilaise s ik . 4 . turk y myö UKKA i 12-1 4-6 m ja NEN amm ty äl iv iin HAI RITO eassa oa. kärk I. Es sa. st SOKE UURA a ravint inen NKK is y ko ttä. RIM n. st PU yy ks SOKE sätiloi Viihty ssä. Aiku. aine alou yliherkk eä kotit m a ee kiruok ana. sii si m m n. ta Et pi ut ne Kaik en muk E. Im m. ka 10 Aihe mm. okai KKA. id ÄLUD nen 2-4 m touk . ikkiru TORA tavaro SEIN Aktiivi 0,5-1 I. Ka astuttaa . ää HIIR . . mm Levi sa verta. pu ja . NEN . 5-6 5 mm HAI iskirp Jyrsii o 10 cm nen. 10-3 yöllä tia Ihm UURA okai al UT. skun Vart OSM ikkiru Vartalo mät mm. KIRP yhdy . HEV sem A. Ka 4 eja. staa iin ROTT taut ja ylei irput. 2A. Peru enteis im. ttää y PPAJ ak ö Levi NTA ET. Es änty eläink . Sy puur m. TE sä kä . hoaa PAPI , NEN tää m I. Li JA LU etäi se . ka tu RIAI 25 cm teita a. Pi NKK 6-18 at TÄIT KUO tuot Touk atonta OPU . eass ja va 5 mm ukka IHRA eräisiä im kost 0,5 mm JAUH I. To enteita pää- en. 1-3, eissä. kuor araa. asti . JUM in eläinp lousjätt av urak nope otteista TUPA satia EN. ta puut m. tu KKA aa pu AIN elää m. m a ja vilja ORI tuho usteita. ukka TUPA ää m 9-15 villa ISKU Y. To Ä JA al sä . El 6-12 hoaa inen aTURK LEIP ja -k KYTR NEN . inteis SI im ia . m ki ka tu RIAI . HIR kuor araa. Touk sia. Kuor 10 mm KUO eissa ja keissa 2-4 m hoaa av ik ka st ik päätu ut ö . ETTI turk m, touk mau lin- tarv a pu Ö. Sy otteita PARK AINEN. tont . ivae IHÄR tu m 4-5 m ku RI RIIS ti. vilja m. EN. KUO lehti4-6 m ssa nopeas AIN 2-4 m ORI asia hoaa . y ä. SET. ta KU Tu är änty EN JA LKAI . ines JALO tupajä Lisä m. IÄIN ATJA NEN Suon n puua äi ä. te TUH SLES RIAI itt i m Ku m. y Etel 0 mm. 2-3 m VARA NKIKUO n. Pesi Ä. Er 2-5 m iinty 50 m SI JÄÄR . -2 Es KA. Syö MES ruokaine teissä. TUPA ollinen sa. 12 SIRK EN. ia ki is ng mes AIN KOTI mm. ita. sän vaat llisia. Kaik lattiaer hoaa vahi UORI tuotte 0 . ET. Pe saattaa kiusa . . ka tu MUK lja 14-2 . IÄIS esim m. n. mm Touk enteita ROH assa vi teua NEN PIST minen uu ak ap ka 10 VIÄI si ta 3-4 m taim puur m. sen NÄR pääa m. Touk pois i oatva m m. yös tam til 7-20 1-3 m tiam TÄ. 4-6 m tyy m TIHÄN Esiin nsaas H PI KKI. m. sa. tayy ä. inttru PUN ouksis oitkk 4m 10-1 al aj er ih t yl kotit tyvä ee A. in uttaa E. Im SIIR sihe E . . Ai m ÄLUD I. nen mm SEIN Aktiivi 18 m NKK 0,5-1 ISPU . IA . verta. 5-6 mm KARV pu NEN llä. HAI m. iskirp T. yö m SE tia 1 Ihm UURA RIAI UT. skun OSM mät KIRP m. UKUO yhdy . m HEV se 4m LUIH staa iin . ja ylei irput. 2A. Peru enteis im. 3 mm PPAJ 1ak . Es NTA eläink puur m. TEET kä hoaa PAPI 0 JA LU etäi se . ka tu 50m at 5 18 TÄIT Touk atonta 7 496ja va 5 mm ukka im . 20 I. To enteita pää- en. 1-3, kuor er aa0 JUM in avaro urak TUPA satia nuutm . lupu aa pu ita. ka fi alve 9-15 mm tuho us te Touk al x. linen p -kac TRY. ajaw.r . al SIKY orim . ww 4 m HIR unmn aa aa ku Valt2-ak tuho puutavar a tont m. 4-6 m

läi

ETTI . NEN RIAI

stu

KA.

UK a ja RITO SOKE kosteass en y ainen. Viihty ä. Aikuin ruok ss a. Kaikki mukan pimeä 10 mm. ka iden touk tavaro Leviää m. m 10-35 KKA.

TORA

PARK

tuh

ine

14-

llaa ja n aa vi tuho a. Siipie m. si turkik äli 12-14 m kärkiv

EN tia. HAIN UURA yhdyskun AOM useita Levittää . m staa n. Peru ruokaine . 1,5-2 m jia Kaikki aiheutta in ud ta

FAAR

. Touk

EKOI

VAAT

otviljatu iä. . Syö delm OISA ja he mm, 5 ivattu ja ku iväli 14-2 teita n kärk m. Siipie 10-15 m ka touk TIÖK

KEIT

NEN

llis

ita

iden . KArvikke linKta EIR TIS mm.

KA.

t ABC

laise TU m n tuho 50stiilie & tek 0m

lle

met

AIS

SIRK

ise

tuhoeläi

holaise

istä

ET.

läim uhoem. TJA HA

RIAI

tiilien tu

14-2

& teks

ise

KOTI

ikkeiden

ola

NEN

ilie

Ihm

italliset

sti

Elintarv

ha Ihmiselle

tek

VIÄI

läi

1-3 m

NÄR

eid

sia.

ikk

usalli

uit

arv

htiKUO aa le Tuho inesta. puua m. 2-5 m

KUO ärä. JALO tupajä Suon Kute y Etelä- m. ty m Esiin . 12-20 sa mes

TÄ. TIHÄN . m

lai

Eli

läi

10-1

tuh

PIH

ten ki

ittäin Ä. Er JÄÄR . TUPA ollinen ng hoaa vahi . ka tu Touk enteita

stu

Elinta

llis

ine

stiilie

& tek rvikkeiden

ita

18 m

iset n tuhola

KKI.

lle

PUN

ise

IAIS

sk ruskea, mutta ravinnotta olleet yksimi t kauan m. ä . Ih AB. Toukkeanteita UT mm -4 m P tä R IC k is se ut. 2 löt ovat Lutikka imee ihmisestä KI vaaleampia. im i lä e e l o JUM uutra PA ja y nkirp ABC tuh verta a. TU oaa p eiu i ä . t t ho yöaikaan. Lutikka ei levitä tauteja, el tuh kalus a elä sim ä k E k . . k ET ja mm Tou aim TE i se mutta purema aiheuttaa t saattaa RY. joilleLU tetä m. e 2-4 YT orim a. ist JA m a K s I a T 5 i a a IRS a ku avar TÄI - ja v . 1-3, ä l H t kin hoihmisille kutinaa, kirvelyä, oa turvotusta pää iainen uh a puu ABC t u t t t . I u n h sat s T o . o m t N lutikka ET mkulkeutuu eläimis ne ja paukamia. Asuntoihin RK NE tä 4-6 PA RIAI htiO le . uai esimerkiksi ulkomaantuliaisena KU oaa u tai käytet. a t N P E h nes u N I T i RIA rä. ua tyjen huonekalujen mukana. Se ei. siirry pu mm. UO ajää uo. p OK EN -S IN 2-5 JAL en tu telä m. isia VIÄ m E t llmukana. u tyy -20elintarvikkeiden n iasuntoihin ÄR m. a K ä s N t 2 in m rit kiu Esi ssa. 1 .E 1-3 RÄ n. Lutikka ten oleskelee päivisin vuoe TÄ. me JÄÄ uu ÄN . PA ollin aa m U H I T ing tuho ta. ä ovat tapetin halkeamissa, taulujen PIH0T-14 mm i vah kka teissa, nte miasti tai 1 i Tou rake . ä l u ja m ryijyjen tai listojen raoissa. sa e rtakana pu 0 m o un . h 2 A 7 R . tujoittain parhaiten tummista SII Sen ulosmm I. itavähuomaa 18 ta KK u N U y Msteläikistä P olinpaikkojen lähistöllä. LiS I ii nt IA RV E KA m. säksi saattaa näkyä tyhjiä toukannahkoja m 1 T. SE IAI ja munankuoria. Siisteys ja hyvä 5hygienia OR 00 KU U 95 IH 4ennaltaehLU m. avainasioita lutikoiden 7 ovat m 0 02 1-3 ero käisyssä. Ole ainanumyhteydessä TOAu l e alv Sin kiinteistöosastoon mikäli havaitset p x.fi nen .rac alli asunnossasi ww unn lutikoita.

tuh

ines a u u P

KARV

k to Tou rima aa. r kuo tava . u pu 5 mm 9-1

Esi

Ihm

ak muu puur m. m imiä i ovat 7-20 oelä saasti ta a tuh tain run Muinittyvät ajoit IRA.

JA. PA aa AP INT tuho a P PA nt ka

500

. Im

DE inen LU iivleveä Lutikka on n. 8 mm pitkä, ja litteä ja lli t . INÄ a SE a. Ak mm t i a -6 ert

J TÄIT

sku SM yhdy n. i VO HE ustaa teisi n Per rake . u pu 8 mm 6-1

5.seLutikka t tu

TEE ä i sek atetä m. a v a m j pää- en. 1-3,5 in satia A LU

. EN AIN tia n

R UU

1 mm

läi

ih ma kot oelaiusett ta is. t Aih -1 mm ä 0,5

SET.

KI. ksiss rkky sti ili NK e PUen tu talou ylih

tek

RIAI

495

e ho

207

UKUO

eid

LUIH

ikk

ero 0

läi

arv

Le RAK 10 viää KA. K -35 ta aik mm varo kir ide uok . n m ain uk en. an a. SO Vii KER pim htyy ITOU tou eä kos KKA TU kk ssä tea . To RKIS a 10 . A ss a turk ukka KUO mmikuin ja 4-5 iks tuh RIAIN . en mm ia. oaa EN VA K , to uori villa . tu ATEK uk ain a ja tu hoaa OI. ka 10 en kä rkiks villa Touk IH rkiv ia mm a k elä RAKU äli . Sii ja a . 12 pie elä inp ORIA RO -14 n FA 6-1 ä ta eräis INE pä HM mm 2 m lou iä N. Pe ARAO 4-6 äasia UKU . m. sjätt tuott Syö Ka rusta MU mm ssa ORIA eis eit tau ikkir a u URA sä a, . To vilja INEN din uo seit HAIN RO . uk tuo . S TTA aih kain a yh E L yö ka e eu en d N. 10 tteit 25 vittä . Kaik tta . L ysk mm a. cm ä ta kir jia evit un VA . 1, tä tia . ute uo . M RAS KE 5-2 ä . LE E ja. kain Ka SSIN SIÄ mm teit ITTIÖ Va en rta . es ikkir KIK INE . Sii a ja KOIS lo 3-4 im. uok UOR N JA tou pien kuiv A. S HII la IA a mm ttia ine IN kk kä att yö Jyrs RI. K TÄ a 10 rk uja vil eri n. EN. . Va ii ja aikk pä IT JA ste Pes -15 iväli he jatu R rt II iss ii mm 14-2 delm otalo saa iruo sa ä- ja LUT as SIHÄ ä. tia E 5 m iä 10 stu kain . ine vaate ET. E Lis iass RÖ. tt c m, . m. aa en s n. . 2-3 ään a vil Syö . 1-3, täi s im. mm tyy jatu pää 5 m ekä SO . nop otte m. ea ita Ets KER KIR sti . IM ii . 2-4 sis UU ja PUT. LE mm äti RAH IP elä yleis Ihm KU Ä lo A . ink em is is ta INEN T m ORIA JA TU irp m kirp rav . OR TU - ä ku auste INE PAK pu into Le AK viljatuotut. 2 t va PAJÄ ISA. Syö . -4 2-4 ivae iss N. E KA a. viää KA. K 10 KEITTIÖKO mm a hedelmiä To hing ÄRÄ mm lin- a ja lää -35 ta aik kuivattuj .E . oll NEN 5 mm, k AHAI . pu uUUR mm varo kir SE ritt tia. teita ja . tarv kiin iväli 14-2 ura ka tu inyhdy ikk teis FAAR äin ide uok 7-2AOM ve INÄLU . JA ta en. skun Siipien kärk mm. eis sä U n m ain 0 m kusei en hoa Levi . Toukka ttää JA D yö rta. Perustaa sa ka 10-15 no HO te en.a VAATEKOI llä Ak E. Im uk en. . .LO touk mkain ja . 5- tiiv vil pea PUN an Kaikkiruo . itajia. Ku KU . 1,5-2 mm ee tuhoaa villaa en UKKA. jatu sti KK a. SO 6 eutta in RITO te O inaih Siipi SOKE Es n mm en E taud RIA ott kos I. Lis eassa ja Vii KER turkiksia. kainen. mm. siin me iinty tupa INE eis tea ää . Viihtyy kostAikuinen Kaikkiruo iväli 12-14 pim htyy ITOU ty ana. y P N ta n s jä kärk . s TORAKKA. muk U vä sa Ete ärä . . 0 sa. tyyT roiden pimeässä tou eä kos KKA . 12 lä ko NKK ta UR ,5 P mm. Leviää tava kk ssä tea . mm itäTo joit -20 -Su . KIS PA toukka 10 Aih titalo I. Es . ä a 10 . A ss mm R 5 o 10-3 tain . tu ukk KUO mm a KU KE 0,5 eutt uks iinty LU T a mmikuin ja -1 . I N. Tu ORIA TAINE aa iss y m 4-5 rkiks tuh RIAIN ru 1-3 IHUK m h . en a yl ia IN yö ns mm . oaa EN m. ih . pu oURAH mm UO VA s SOKERIMU aa a ENravintoa. erk ua ailois , to Kuori villa . 2-5 sisät . RIAIS tu ATEK HIR stikainen. ine lehtati . kyy Etsii kiruo u a a m ET. kk ine ja tu hoaa OI. ttä tu SIK m. sta. HIIRI. Kaik tuttataa.i a 10 n . en. 2-4 mm. ov PIS kä rkiks villa Touk ton hoaa YTRY. IH i ja saas kiruokain Jyrsi rkiv ia a T m K Kaik R A. IÄ ta a k po tm ku To lo AR cm. 4-6 ROTT elä AKU m. IS äli . Sii ja a ja. Varta VIA lo 10 1 m Varta Syö w am ista ET. uu mmpuuta orim ukka ttää taute 12 pie elä inp ORIA RIAINEN. RO min Pe m. ISPU te m ,V wLevi a e -14 n w ä FA IHRAKUO v rä teita . IN 6-1 ta att en sän ara nk alt 25.racm. NK pä HM isiä tuot mm . TU ila 2 m lou isiä EN. Pe ARAO a. KI. . ak cx.fi ius eläinperä ORIAINEN PA 4-6 äasia UKU ise saa sjä tuo Syö . ja sjätteissä tu u TURKISKU m Ka rusta MU O JU a tt talou villaa na a nn aa tte tte llis elää mm ssa RIA . SII ja hoaa MI. pu a va tau ikkir a u URA all iss ita . Toukka tuho iainen ia. . To vilja INEN a. 6-12 mm ine 18 RA. Kuor ä. , ati din uo seit HAIN 2-4 -kalu pu Tou RO . ksia. mm uk tuo . S turki a mm np aih kain a yh E mm ste urak kka äntyy Le TTA yö ka toukka 10 eu en d N. . NKKI. Lisä alv 4-5 mm, 10 tteit . ita. ente 25 vittä . Kaik tta . L ysk JAUHOPU a. Pitää a elu eass m . cm ä ta kir ita TOR jia evit un kost VA mAKK PA . 1, tä tia nu mm. nopeasti TUPAKKA . ute uo . A. Kaik A M Rkiru PIH Leviää KE LEIPÄ JA 5-2 ä . teista. 0,5 me To PINTA ES SLEokainen ja. kain tavaroid viljatuot EN. Elää . SOK SIN mm teit ITTIÖ Va en 10-35 mmKaik en SIÄ ku ukka PP eissä 10-1 TIHÄ KUORIAIN . Syö pää- ro ERITOUK kana. rta . sa ja kiint es . kir KIKmuIN 4 m NTÄ RIISIHÄRÖ tuotteita. 02 . Sii a ja KOIS KA. pu orim tuh AJA. Viihtyy lo sa. UO EN im mausteis u vilja JA 0 kkeis . N sa u m. 3-4 . kosteas ok JA tou pien kuiv A. S 74 IÄINE asias R H 9-1 tav ato oaa VAATEK aelin- tarvi sa ja VARASLES mm lattia aine IAIN pimeässä. kk kä att yö y nopeasti. 5 m ara nta OI. Tou Jy IIRI. 9kuiv IAINEN. HE TÄ 52-4 a 10 rk Lisäänty . Aikuinen EN tou uja vil N. Syö kka n K rs INKIKUOR tuh N e mm a i 5 . IAINE IT m . oaa V ri a MESS Ä Pesi UOR 00 Va ii ja ikFAA villaa ja Pe OS pä JA ste Pes . kkaR10 mm . . -15 iväli he jatu kainen. teita. 2-3 mm. 1-3 RVIÄ k RAOMUU ROHMUK rt turkiksi . IIS iss ii mm 14-2 delm otKaikkiruo eristeissä. a viljatuot pu rusta MsaUU ä- ja LUT uo RAHAIN a. Siipien alo saaPerirusta mm INE IH . a ä mm ti E pääasiass EN. u s k s lattia 10 . 5 m iä kärk R Ä . 10 v a useita . N. tu ain 6-1 rak a yh ainAH aa ET. iväli 12-1 esim . . Toukka Lis iass RÖ. Kaikttkiru cm yhd KEIT m . e 8 m en dys enAIN tetä Esim 4 mm. 4-6 mm . aa. okan.inen. yskuntia. teita TIÖKOISA. Syö , 3-4 mm. 2-3 ään a vil Syö m. teis ku . 1-E3,N i se . taud Levittää inaiheu vilja ja kuiv mm tyy jatu pää iin nti 5. k KO ttajia.S1,5-2 attuja hed tuot. a mm ä Siipien OK mm . nop otte elmiä. 14 TISIR kärk e . it . E TUR iväl E as a. -20 K toukka i KISKUOR KIR ts R ti. 10-15 mm14-25 mm, IAIN 2-4 ii sis IMUU mm KA. ja PUTou n LE . T. kka tuhoaa EN. T. Pesä RA yl ä ia m IP ÄISE . Ih vaat ti elä eisturkiksi IHRAKU PISTI villa m. lo HA taa KU Ä ORIAIN nen saat . ink em misa. Kuoriain a ja ista IN myös EN. Syö ma ORIA JA TU eläinpe poistami EN irp4-5 mm mä ,kirp apua en TU Esiintyy ra isen räis KKI. T P IN . u tou ut. t PUN ROT kuTA. ste E AK U vin pkka elää talo iä tuotteita, ammattila 50 HAT u 10 mm ksissa. ivaKaikiskiruN. KA va PAJÄ 2-4 toa E. Imee usjätteis . 2-4ittää mm JALK kotitalou Lev Eläinen hin ÄR eli sa oka rkkyyttä. 6-12 mm SEINÄLUD . sä. m ylihe To n . taut n A m Ä ä vine g . . m. ISE u HIIRI. ppu Aiheuttaa 25 cm. m - taeja.ja Vart puT. kka ollin . Eri Kaik verta. Aktii . SE Ihmiskir . . rvik kiintealo mm KIRPUT. JyrsJAii ja kiruokainen 0,5-1 mm 7-2 urak tuh en. ttäin ve INÄLU ät ke iss yöllä. 5-6 . U saa Esim. iss ä Vart 0 m en oa SOKERIM ja yleisemm 2-4 mm. D yö rta. LUTEET. no aloHO10 stuttaa. JA a. t. UURAHA llä Ak E. Im TÄIT JA m. teita a cm. LO Etsii sisä etäi sekä eläinkirpu . 5- tiiv vil pea PUN INEN. Ku KU . jatu sti KK . pää- ja vaat 6 m in ee ROHMUK 2-4 mm tiloista ravinto Es ten ORIA . 1-3,5 mm Es ott kos I. Lis m. en . a. satiainen iin me iinty tupa INE eis tea ää pääasia UORIAINEN. Syö tyv PU ssa vilja ta. ss nty ss y E jää N. N. VARASL 4-6 mm a. tuotteit ät telä rä 0,5 a. P y ko NKK URAHAINE ESIÄINEN 12 a. . . Tou SMU a it -S ti I. kka tia mm ää HEVO MESSINK joit -20 u PA talo Es 10 mm Aih JA yhdyskun IKUO PAJA. . tain . mm oKU RKE euNEN uk iintyRIISIHÄRÖ. Perustaa Kaikkiru 0,5 RIAI PAPINTAP in.LUIH TT tt . O s aa teisi Syö oka y ka -1 is . Tu RIA I aa ru 1-3 UK myö . Touk puuraken sa asia esim. latti inenm. Pes ssa vilja pääToukka tuho ns TUPAJUMI . pu hoa INE mm UO tuotteit aeristei m. iiylihe .Lisäänty LEIPÄ akenteita s ka imatonta a a le N. 3-4 6-18 mm puur u Touk a. kuor JA ssä R Y. aa a mm rk TUP a 2 y . IA . tuho HIR . sti AKKA -5 ine hti aa. k2-3 KUORIAI HIRSIKYTR imaISE a. yyttmm nopeasti. mm sta puutavar NEN. Elää tai tu SIK T. ja -kalusteit JAUHOPU ä. . PARKETTI . maustei tuhoaa kuor aa. . . ov PIS . EN. 9-15 mm EN. to hoaa YTRY. avar ssa ja kiin 2-4 mm nopeas NKKI. Lisäänty at KUORIAIN KUORIAIN KA kuivaeli tonta puut po TIÄIS teissä 4-6 nta p kuo Tou ti y äin JALO tupajäärä. mu n. aa lehti1 m RVIA Ä. Eritt viljatuo kosteassa. Pitä ww am ista ET. 2-4 mm tarvikkeissa 4-6 mm mm uuta rim kka Kuten - Tuho ute TUPAJÄÄR tteista. ta. . . m. ISPU ma min Pes Etelä-Suo va alinen. 0,5 mm ä . Va w.r puuaines nk Esiintyy NK ttil en än raa vahingol . lta acx 0 mm. TU aa KI. ius ais sa . 2-5 mm. ku .fi messa. 12-2 Toukka tuho . tu PAJU en att aTÄIT nn llis teita ap aa v SII ja hoaa MI. all JA LUT puuraken ia R u -k To a EET. a. . ine 18 A. . ati Esim. 2-4 alu pu pää- ja u 7-20 mm a mm vaa ia. n mm ste urak kka KIRP satiaine tetäi sekä kiusallis ET. pa UT. it KAIS ten . e Ihm a. iski nte n. 1-3,5 . t muu lve TUHATJAL ja yleisem rppitu mm. ti tai ova lun KA. a PA SEIN runsaas 50 mm. KOTISIRK eläinkir mät um PIH ajoittain . put. 2-4 To PINTA ÄLUDE. Imee EN. 14-20 mm ero Esiintyvät mm. k uk vert 10 TIH NÄRVIÄIN PUNKKI. u ka Pa.PAAktiivinen -14 ÄN TÄ. 02 JA Esiintyy tuä. 1-3 mm. PIHTIHÄN pu orimyöll mm TÄ. h 5-6. mm. kotitalo 07 . 9-1 utav ato oaa uksissa myös . 10-14 mm SIIRA. 49 . Aiheutt 5 m ara nta PISTIÄIS UNKKI. HE 55 aa ET. NÄ 18 mm. m. a. KARVIAISP 0,5-1 mm yliherkkyyttä. 00 poistam Pesän Pe VOS 1-3 RVIÄ . ORIAISET. . inen saa mm UKU 1 pu rusta MUU LUIH ammattil mm INE ttaa aisen apu vaatia N. 6-1 urak a yh RAH . 1-3 mm. a. 8 e d n TUPAJÄÄ mm te ys AINE RÄ. Erit . isiin kunti N. täin vahingo KO . JALOKUO a llinen. TIS Toukka RIAI 14NEN IR Kuten tuh tupajää-20 m. KKA PARKET puurake oaa rä. TI . Esii ntei ntyy Etel m. KUO 495 500 7-20 mm ta. HIRSIKY RIAINEN ä-Su ro 0207 messa. TRY. Tou . x.fi . 12-20 mmo- Tuhoaa tuh kka www.rac llinen palvelunume oaa kuo leht TU iTUPAJUM . puu tonta puu rimaaine50 Valtakunna sta.HA tuhoaa I. Toukka tavaraa. 2-5 mm m TJALK puu PAPINTA m. 4-6 . Esiinty ja -kaluste rakenteita AIS mm. PPAJA. vät ajo Toukka ET. 2-4 mm ita. HEVOSM ittain run tuhoaa . UURAHA kuorim saasti Perusta INEN. atonta tai ova a puutava t muute puurake yhdyskuntia raa. n kiusal ntei 9-15 mm lisia. 6-18 mm siinTO . . RA LUIHUKU . Levi KKA. Kaik 1-3 mm ORIAISET. . KAR ää

num

v ä. 5 Se on tavallisesti h pahanhajuinen hyönteinen. l yöl pu elle irp

Ihm

Kai . lat m esi mm. 3-4

S . eita IN ott m. RIA UO iljatu 0 m v a1 a ass oukk .T mm . EN

1-3 m

Eli

lu fi alve en p .racx. www unnallin Valtak

li tii

m i lä

se lai

ä t is

14-20

w V

Kahdessa osassa valmistuva Pianpytinki on pian valmis. Ja pian on TOASilla taas hervannassa yksi talo lis채채. Ohessa kurkistus marjapuuron punaisen ja limenvihre채n Pianpytingin saloihin. Teksti: Leena Aho-Manninen

20.

asuntoasia.

ianpytingin ensimmäinen talo valmistui lokakuun lopussa Tutkijankatu 3:een. Ja toinen talo valmistuu tammikuun lopussa naapuriin Tutkijankatu 5:een. Kumpikin talo on samanlainen pohjaratkaisuiltaan ja ne ovat peilikuvia toisistaan Pianpytingissä on 130 asuntoa, niissä yhteensä 84 yksiötä ja 44 perhekaksioita ja kaksi kolmiota. Ne tuovat lisää vaihtoehtoja TOASin Hervannan solupainotteiseen asuntotarjontaan. Maantasokerroksen asunnoissa on oma pieni piha-alue. Sinne on helppo työnnellä lastenvaunuja ja päästä kulkemaan suoraan hiekkalaatikolle. Toivottavasti jousieläimet houkuttelevat taloon asukkaiksi myös lapsiperheitä. Talojen välissä on TOASin asukkaiden yhteispiha-alue, johon rakennettiin myös jykevä grillikatos ja grilli makkaroiden kärventämiseksi. Arkkitehdin värityssuunnitelmasta kumpikin talo sai omat yksilölliset värinsä. Asunnoissa on tehostevärinä käytetty marjapuuronpunaista tai limenvihreää. Toivottavasti asukkaat pitävät

ukkaat s a i t s a v a t t Toivo äreistä v a t is o v h a pitävät v vahvoista väreistä. Asunnoissa on tilavat, laatoitetut kylpyhuoneet lattialämmityksellä. Niihin mahtuu myös oma pyykinpesukone. Asunnoissa on vaaleat laminaattilattiat ja ikkunoissa sälekaihtimet. Keittiöissä on perusliesi, jää-pakastinkaappi, tilavaraus mikroaaltouunille ja tiskikoneelle. Kaikki on uutta ja puhdasta. Osassa kaksioita on myös omat lasitetut parvekkeet, joissa voi nauttia Hervannan muuttuvista maisemista. Naapuritalojen rakentaminen viereisille tonteille tulee muuttamaan näkymiä ja joskus aamuseitsemältä alkava työmaan metelöinti on vain väliaikaista. Tiivistyvä Pohjois-Hervannan uusi asuinalue tuo jatkossa lisää palveluja tähän uudelle alueelle. Yhteistiloina kummallakin talolla on oma talosaunaosasto ensimmäisessä kerroksessa. Tutkijankatu 3:n väliaikainen pesula muutetaan helmikuun aikana koko kohteen kerhohuoneeksi. Talopesula tulee asukkaiden käyttöön Tutkijankatu 5:n valmistuttua. Kummassakin talossa on kuivaushuoneet 1. kerroksessa, jotta pyykkejä ei tarvitse viedä kuivumaan omaan asuntoon. Polkupyöräkatokset on sijoitettu piha-alueille sisäänkäyntien läheisyyteen. Jos Pianpytingin asukkailla on tarvetta autopaikoille, niin ne löytyvät kaikki korttelin yhteisestä pysäköintihallista. Autoille ei ole paikkoja pihassa eikä kadun varressa, joten vain muuttoautolla voi väliaikaisesti pysäköidä piha-alueelle pysäköintimääräyksien mukaisesti. Tervetuloa Pianpytinkiin!

21.

asuntoasia.

y b b 책 h . a i m h책m . rasteluja r a h n e id Opiskelijo

Kuva: OH3TR

RADIOKERHOSTA PÄIVÄÄ! Tampereen teknillisen yliopiston radiokerho on ollut vuodesta 1967 alkaen radioamatöörien ja radiotekniikasta kiinnostuneiden kohtauspaikka. Keski-ikäisyydestä huolimatta kerho on osallistunut myös viime aikojen tuoreisiin projekteihin, kuten Rakkauden Wappuradion tekoon. Arkisempaan toimintaan kuuluvat kerhoillat tiistaisin klo 18, joissa säädetään, tunkataan, istuskellaan ja joskus on pidetty radioamatööriyhteyksiäkin. Kerholaiset ovat eri alojen opiskelijoita tai valmistuneita, joita yhdistää kiinnostus radiotekniikkaan. Monet kerhon jäsenet ovat innostuneet myös suorittamaan radioamatööritutkinnon, vaikkei tutkinto olekaan edellytys jäsenyydelle. Kerhon toimintaan pääsee tutustumaan parhaiten osallistumalla kerhoiltoihin. Lisäksi verkkosivut palvelevat osoitteessa www.oh3tr.fi. Tervetuloa! Terveisin, Tampereen teekkarien radiokerho OH3TR

CITY OF LIGHTS OR: HOW I LEARNED TO STOP WORRYING AND LOVE PARIS. Text and photo Ville Kuusimaa

24.

asuntoasia.

"Cheese eating ...." is what I remember my friend saying about the French when I was walking at the taxi station at Orly airport. I was having too much luggage to worry about the complex looking spider-web resembling metromap. A taxi driver had just told me to go to another taxi post as he was not about to take me where I wanted to go. I was not going to central Paris, since I had booked my apartment from another Finn, who had an empty room in the same building she lived with her family in Fontenay Sous Bois. The town of Fontenay Sous Bois suited me just perfectly, the rent was nearly twice as cheap when compared to Paris, the neighbourhood was full of middle-aged, middle class people and my soon to be home for four months as an exchange student was just next to Paris' biggest park, which is four times bigger than Central Park in New York and the RER train ride to my exchange school only took five minutes and to Les Halles station for 15 minutes. "Why are you in Paris if you don't speak french" asked the taxi driver after we had set off from the airport. Good question, after having to type '11 Avenue du President Roosevelt' in my phone so that the driver would understand my destination. I was definetly not supposed to go to Paris for my exchage studies. I had to do a mandatory exchange period for my studies and I had chosen Iceland as my country of destination. Sweden was too similar, Norway felt boring, Denmark had no good choises and Estonia felt depressing. So Iceland was just what I needed; similar culture, similar weather but nature like nowhere else. I had planned to take my cameras to the edge and film everything I would be able to. And swim in the hot springs of course. So my school had accepted my application for exchage in Iceland, the university in Iceland had sent me an acceptance letter, I had booked an apartment and had already began choosing the flight schedule when I decided to book the courses I wanted to attend in Iceland. All the marketing courses I had looked before applying had been explained in clear English and the books for courses were also in English. But now the link provided by the University of Akureyri by email to courses for exchange students were consisting of only legal courses; 'Arctic law', “Islandic nature”, “Law of the sea”, “Human rights law”.. And to clarify the issue: I am studying international business and marketing. After a quick email to my school it was clear: I was not able to bathe in the hot springs anytime soon.

So after a very hectic last minute application round to six different universities, my home institution decided to send me to Paris School of Business. The studies at the PSG were pretty similar to my studies at TAMK, my studies consisted of Advertising, Consumer Behaviour and Branding for Luxury Products. All the examples were given from the fashion and luxury industries' point of view. Something that naturally shouldn't surprice anyone, it was after all Paris. The organization skills at the school's administration were horrible which was just what one could think of France. The class rooms were very basic, the computers and projectors hardly worked and there was no ventilation in the class rooms which made the lectures agonizing. The french really are exactly as the stereotypes. They are proud, a bit cocky, don't want to speak english and think they are still the centre of the world. What you don't know beyond the stereotypes is that they are also extremely polite, IF you remember to be polite and at least even try to mumble something in french. It would be easy and even boring to list everything one should do when in Paris. The city is full of great architecture, art, fashion, museums, old cinemas, alleys, boulevards, squares, bridges, parks, banks, views, sights, restaurants, cafes, stores, flea markets, monuments and a tower. I might not go to Paris for exchange again in the same school if I knew what I was getting, but I would definetly go there again just for Paris. What I got from Paris was some lousy t-shirts, a few stomache aches, a burn from the overly hot water in the shower and memories and friends to last for a life time. If you've already visited Paris and didn't like it; there's something wrong with you.

25.

asuntoasia.

esim. lattiaeristeissä. 3-4 mm.

kui 2-4

2-3 mm.

BUG .

elle haitalliset tuhoeläimet Text | Inka Leino Pictures | Raksystems Anticimex

EET. Esim.

tetäi sekä 1-3,5 mm.

KIRPUT. SEINÄLUDE. The five most Ihmiskirppu common pests you can meet at Imee home.

PUNKK

Every once in a while you can meet some unwanted visitors at your home. ja yleisemmät verta. Aktiivinen Usually performing a thorough cleaning can solve the problem, but sometimes a pest problem can get out 2-4 of your control. If that happens, be inmm. contact with eläinkirput. mm. yöllä. 5-6 TOAS or the maintenance company to avoid spreading the problem to other apartments. A weekly cleaning and an occasional thorough cleaning is enough to prevent pests. Below are presented five most common domestic pests.

kotital Aiheut 0,5-1 m

nestuholaiset 1. Silverfish

Erittäin en. oaa eita.

Silverfish prefers damp, dark and untidy surroundings. An adult silverfish is about 1 cm long and is covered by silver scales. This pest is usually met in the bathroom on the floor after suddenly turning on the lights. The silverfish moves fast and eats almost anything: moldy paper, photos, hair from the bathroom drain, dead skin cells and dirt. If you meet multiple silverfish in your flat, it may be a sign of a moisture problem in the apartment, but in general, this pest is fairly harmless. You can destroy this bug by pouring boiling water to the drains, vacuuming the floor surfaces carefully and using appropriate pesticide.

JALOKUORIAINEN.

Kuten tupajäärä. Esiintyy Etelä-Suomessa. 12-20 mm.

tuhoeläimiä

2. Saw-toothed grain beetle Saw-toothed grain beetle access apartments through dry food, for example in grain, nuts or dry fruit packages. This beetle is small and flat and about 3 mm long with dark brown shell. You can identify saw-toothed grain beetle by its “teeth” that are visible on the back of the bug. If you meet these at your kitchen food cupboards, destroy all dry food packages and vacuum and wash the food cupboards carefully. Vacuum the entire kitchen and pay extra attention to the small cracks and places where you find bread crumbs. Do not forget to clean the back of the oven and the fridge. You can additionally spread pesticide to the kitchen. It is wise to store dry food in tight bags or jars. You can contact TOAS or the maintenance company in case you suspect the pest problem has e p

PARKETTI KUORIAINEN.

Tuhoaa lehtipuuainesta. 2-5 mm.

asuntoasia.

ir t

HIRSIKYTRY. Toukkar c

tuhoaa kuorimatonta puutavaraa. 4-6 mm.

ajoittain runsaasti tai ovat muuten kiusallisia. 26.

ed.

u b m s.

TUPA

tuho ja -ka 2-4 m

C AB

4. Attagenus woodroffei u tt

läi

ekst n&t

ide eshor t:

k arvik t n i l E

stä

id ke vik ar t lin

A m KE yy k ä. SO iht äss 0 m Vi me a 1 . en a. pi ukk n i n a to ok uka iru m ikk en Ka id A. aro K v K a . RA ä t TO viä mm Le -35 10

l ho tu

li tii ks te

3. Black garden ant

lai

uho lien t

Le RAK KU 10 viää KA. K RA -35 ta ai IH äin el ä mm var kkir el o ide uok . . ja EN a n m ain N illa n . AI RI a v ine mm uk en. O a ia 1 0 KU ho r an IS tu Kuo ka RK ka a. SO . uk TU uk sia to To rkik m, Vii KER tu 5 m ITO h pim tyy 4U tou eä kos KKA TU kk ssä tea . To RKIS UO a . s UK s M 10 Aik sa tu ukka KUO H s ia mm uin ja RO äa 4-5 rkiks tuh RIAI pä 6 m e n . 4 mm ia. oaa NEN V A , to Kuor vill . tu ATEK uk iain aa j tur hoaa OI. T ka a k 10 en kä iks vill ouk IH rki ia aa ka mm vä . S ja elä RAKU . li 1 iip i O n elä p RI RO 2-1 ien e FA 4m 6-1 ä ta räis AINE pä HM l i 2 Pe ARAO N U o ä ä m. mm usj tu . S 4-6 asi KU Ka rust MU mm assa ORIA . ätte otte yö i tau kkir aa u URA iss ita . T vilj INEN ä. , din uo sei HAI RO ou atu . T aih kain ta y NE S kk Le TA a 1 otte yö eu en hd N. 25 vittä . Kai 0 m ita tta . L ysk k . ä c jia evi un k V m m. tau iru AR . 1 ttä tia . A ,5M tej oka KE . ES SLE 2mä a. ine Ka SIN SIÄ tei ITTIÖ V a m. n i I k K r N . es kir IK tal Sii ta ja KOI EN U i o 3-4 m. uok OR JA tou pien kui SA. S HI mm latti aine IAIN kk kä vatt yö Jyr IRI. K TÄ a 1 rk u v sii ai . aeris n. P EN. 0-1 ivä ja h iljat V pä IT JA art ja kki tei esi RI 5 m li 14 ed u ä L ISI alo saa ruo ss i sa - ja UT e a H m ä 2 tia E s . 5 m lmi Ä 10 stu kai . ine vaat ET. E Lis iass RÖ. cm tta nen m, a v Sy n. etä sim ä a . . 2 ä . 1-3 i s -3 nty ilja ö p mm y ,5 ekä . tuo ää mm n SO op tte . ea ita . Et KER KI sti . R . 2-4 sii si IMUU ja PUT L E mm säti RAH I elä yleis . Ihm KU PÄ . loist AIN ink em is ma ORIA JA TU a r EN irp m kirp av . ut. ät ku ust INE PAK pu in e N i K

EK AT VA ho

os ik . K y k ä. A m m SO ihty ss Vi meä a 10 . en a. pi ukk n i n a to ok ka iru mu k n k i e Ka oid r A. KK ava . RA ä t TO viä mm Le -35 10

im ä l oe h u

o h u t In C B aiset

s o U as ei Jyr rtal JA pe ott Va no ljatu n. TORA KK ne o vi Leviää A. Kaikkiru okai rtal ok ta a u ai va ä ne V A r ro 10-35 i a. n. KK ä eiss . mm. idenikkmuk SOKE ej t a PA lä Ka aut ana. Viih RITOUKKA. TU N. E kiin iss t tyy A. A tia TT ää ja kke J NE pimeä kosteassa aa RO vitt . ja IPÄ AIVAssaEKarvi ss av n toukka ä. Aikuine LE ORI teiAT OI. To t Le cm sä tta . tu inaa n 10 mm KU aus ho l villa ukka ö , Pe saa pua 25 e y . . . T a ja a ik m FAAR S a m tuivrk en n a AO si SE N. teit ku rk4ivm a. Siipien kä Perust MUURAHAITIÄI min aise t . ä- . NE l aa us AI tuo ssä IS NEN 2- äli 12-14 pä ita sta . ti Kaikki eita Pyh RI mm. oi mat yö otte ti. O siä tei N. ru dy KEITTI .S taudin okainen. p sk KU räi jät NE a Ö m untia. Ö jatu eas s Le eRKISuKU a AI nti ai RA TU R vi teita ja KOISA. Syö he l p ttää p Ä uttajia i IH To lo . ORIAIN in uk viljatu RAH sku kuivat IH a v no s aka . ä 1, t l S Siip 5EN ö ot I s tu 2 mm mtuho e ää . y UU- hdy in. RI ias ntyy tu . to ien kärkiv ja hedelm m aa m M i . y vi el rkik s S a. äl IHRA ä ä m. ukka yy O tiä -12sia. Kuor llaa ja eis KU a isä 10-15 i 14-25EVm 4-5 6m ytt nt . iain s a nt m mm. H m ja m, to eläinp ORILAI N3EN N. sii issa rkky ru , ke . ukka en - . Syö er NE illaa .E e 10 mm JAel EN. i äisiä2tu Pe ura m n m. AI KI uks lih ROTT otteita tai . EN INää RI a v ine A. pu 18 m NK lo a y , . es lo.usjättei O m a a A N 6Levitt Kaikkiruok JA a ssä. PU tita tta . ÄI ORI 12. Pmm ä 6 KU uho ori 10 A I ää . s ai S n a P I u a t e is ES U 25 cm tauteja. Va nen. ko iheu mm AP ho a RK a . K kk SL KIK ain ste . rtalo AHIIR NT tu nt k ri TU ukk sia tou RA IN 5-1I. Kaikki a to PI ee VA SS iruo tiae 0, ii ruokai Jyrs To rkik m, PA ukk a aa. E m ja ne M ikk lat . I en tu 5 m To orim var . Vartal saastuttaa n. ROH DE ivin . SOKE o 10 cm u uta m Ka im. m. . yö . MUKU 4k U RI i S L ORI. . Ä pääasi es 4 m kt mm itaUURAHAI Etksikia siteM ita puN 15 m T. IN . A as NEN AItN teEN. . u n sä -EN 3SE 4-6 m sa SE rta 5-6 I vi otu mSyö T2-o kem tiloista ra9 . AI m u ot IA tlja VARA m. RTo I. 4 am vintoa ve llä. . 0 teita. SLES LK uk ja 110 M ur . IÄINEN JA UO vil ka MESSI a mm JU pu a. yö AT JA NKIKU kk UK a . PA aa teit H m. u U M ass ou O Ka U p s RI T ho lu ikkiru AINEN T H RIIS p i T m . kir IHÄRÖ. . Sy RO äas m. tu -ka m. esim. okainen. 50 isas ö m Pe ia la pä 6 m ka ja 4 m 3-4 m ttiaeristeis sii IhmLi ät ss4 amviljatu pääuk m. 4ot 2sä. T. mmsään LEIPÄ To aA. U e . 2 tyy nope teita. JA TU RY. im a. KK . asti. RP is 2-3utmm. a PATKK or R KUORI r I KI yle irp m S AI u ava KY kA m TI SI. aää maust NIEN ja äink JAUH KO -20 a uut ei H aR oEl OPUN el p kuivae ss ja h 14 KKI. Li nope . lin- tatu nkitaintemis. sä sä as 2-4 m rvtik o keism sim ä viljatu ti kosteass äntyy . I mN.. -6 sa. N ot a. . E sek . T te 4 Pi T E ista. 0, tä E TÄIT i ET NE tiJA 5 mm äIÄIN TE tä mm RK IAI eh . V . pää- ja LUTEET. Es LU ate ,5 PA OR a l ta. im ÄR m JA va 1-3 a N m satiain vaatetäi se . KU ho nes . IT a . KIRPTÄU ä- j en kä en. 1. 1-3 Tu uai m. T. sia 3,5 m i EN . u l ainiski m. ja ylei pä Ihtim l N m p . rppu rä 5 AI se a sa TÄ 2RI jää Suo . eläink smmät ÄN . SEIN kiu irput. m UO pa läÄLUD IH m K u n m 2-4 m T e t E. Im LO t 0 m H verta. te m. PI -14 JAee en y E 2-2 A uu yöllä. ktiivinen Kut inty PU 1 10 m i 5-6 mäin a. NKK Es esskotit I. Esiintyy vat itt m. o yös m Aih alouksissa im Er .a euttaa Ä. en. t R PIST a Ä ylih ti 0,5-1 A. IÄ.IS JÄ llin oa mm. aserkkyyttä. IR m ET. Pesän PA go uh ta. a SIpois mtam TUPA TU hin a t tei ns am JÄ 18mat inen saatta . ru va ukk ken . vahing ÄRÄ. Erittäi tilaise a KI n JA n apua vaatia in To ura mm NK a Toukka ollinen. LOKU t . u U P p 20 it o IS Kuten ORIAINEN. j puurak tuhoaa A 7 I tu 0 ta PARK RV . Esiinty pajäärä. ä 7-20 m enteita. A ET 50 m TI K y m. KUORI tyv messa Etelä-Suo95 1m HIRSI AI . 12-2 iin KY . Tuho NEN. 74 0 mm Es ET tuhoaa TRY. Toukka . pu aa lehti20 IS A ku 0 I uaines or TUPA tonta imao ta. Esiinty JU OR pu 2-5 m er tuhoaa UMKI.U Toukka 4-6 m utavaraa m. vät aj m . m. oittain IH pum ur. aken ja -kal nu PAPIN runsa LUus m teita lu TA asti ta 2-4 m 1-3teita. Toukka PPAJlA. ve m. i ovat a tu HEVO p aa muute kuorim ho SM at n n kiusa Perust UURAHAI LUIH pu .fi ineonta N UKUO aa llisia. cx utavllar RIAISE puurak yhdyskun EN. 1-3 m T. ra9-15 na aa. m. 6-18 m enteisiin. tia KARV w. kunmm. IAISPU w m . a w lt NKKI. 1 mm . a SIIRA. V 18 mm . PIHTI HÄN TÄ. 10-14 www.r mm. NÄRVI acx.fi ÄINEN 1-3 m Valtaku . m. nn KO kä

j . KA sa n UK eas ine t u

I ER

ja . KA sa en UK eas in T O o s t ik u . RI

is t nt

eid

ikk

v ar

et ai s

Final cleaning

According to the law the moving day t A. is always the firstTOworking e UKK s aday of i This ant is black and about 4mm long and Attagenus woodroffei is a textile ibeetle that ssa j that all KERI this ameans t e O t S the month. Often s a o k e . h Ihmis n y i n elle h An le ihty ä. Aikuin it has a nest usually outside in flowerbeds prefers warm surroundings. ainentenant aisiteal llisadult beetle the whilst uoknew s . Vi iseämoving r s i a k n e . k t a i tuhoe about m mm out. pim . Ka the or nearby the building plinth. The is about 4-5 mm long and the muktenant is läime t Ih maggot 0 n 1 old still moving e a t e ORAKKA d oi ukk is T tavar In practice thetonew ant usually enters apartments 10 mm long. The maggot usually hidesholain tenant may pick eviää m. L u t es in early spring to search for food. dark places such Pas behind floor ainboards up the key on the first working day -35 m 0 1 uuain u estuheats textile otas of 8.15am once the housing office Pu Black garden ant prefers and carpets and mainly dust olaise . atu anyt vilj elmiä ö y , d mThis S opens. The tenant who is moving out e ä . i thing sweet but also dead OIinsects. and dead insects. The maggots especialh m SA uja m -25 K tt läi iva äli 14 has the right to return his/her key yö TIÖ kunpleasant e u T I o pest is harmless, but rather as ly prefer dirty clothes. The maggots leave iv m. KE .S uh a ja ärk et it travels anywhere to teit ien k -15 m within the day. INEN at t s i 0 i p get food. If you meet behind light brown skins with a long hairy . i 1 i ka ORIA uotteit u a N. ntia U S l K E k M o AIN ysku It is important that IHRA therätenant tou isiä t issä. Muend. AH d tyour black garden Uants flat, clean all the tuft at the other ita tu Attagenus woodroffei ää tuh pe UR a yhin te hoelä vi t m. äinapartment l e . who is vacating the im OM useit n. Le -2 m usjät N A o E iä 5 AR bread crumbs food away from the can access your apartment with e.g. clothing IAIN ä tal . a ine other . 1, j R ä FA ustaa and l a a O a i e k j a U o K theillfinal cleaningmalready m N. a. Per kkiru eutta KISdoes oaa v nen o INE TUR tables maintain general cleanbought from flea markets. If you find this ai inaih 6-12because as kka andKsurfaces, HA avint i moving a tuh othe before day a d k i RA Tou ja k r r u . . U u I a a t o u U m T K KO llaa m ist IM pest in your home, perform a thorough i ien in your apartment and use Kpesticide ER ätilo ATE liness ksia. ukkstates, a 10 moving day is meant VA oaa v Siip mm. SO i sis turkithe name . to , si m. and sia 12-14 for ants. If you find severalEtants tuh imeant m k cleaning to the entire apartment: m moving, it is not meant for pack. k m 4-5 for tur kiväli nen 2-4 . kai . alinsects linen kärthese actions do not help, KA a ja TOAS clean all dead from palve ruo contact a ing, but carrying belonings out from i s a k lu t s n k t u n a mero ai tu 0207 ste kuine I. K saas . 495 50 i or the maintenanceHIIRcompany. theyy lampshades, check and the apartment. The new tenant has NE 0 ja 0 cm i ä. A m. i IÄI m änt ä Jyrs talo 1 n. 10 SLES the right to get in to a clean apartisä . Pitä all textile closets, check clean ine Var I. L VARA KK assa m. IKUO oka rtalo K N u N r e a ö is M ki PU st 0,5 m wash every second hand clothing ment and the tenant vacating ESSI Sywho . a aik teja. V HO ti ko aand . N K U E . s t N JA iruok . tau TTA RIAIis pea teis the apartment responsible aikkthe RO ittää Kfor tteita no tuot ia you have, vacuum clean and wash closets, KUO o t t u U t a a v l j M a e l j . . . L vi m vil clean0 m A ROH assabe cm apartment esim . Syö a, KK 1 on the moving 25 ä i shelves, cupboards and keep them clean all N. PA ä m eit NE TU . Elä teiss ääas . Toukka p IAI tuott . JA n 3-4 m . i R N day. i a Ä E O k s P N iä mm ssä KU the time. Also, store textiles always clean. LEI RIAI sa ja kkeis 6 RA eräis ättei 4 i s O H I rv ei The final cleaning is a lot easier and KU inp usj ust - ta elä talo . During wintertime, airing the apartment is ma vaelin ä pää ita. i . faster to perform if the apartment is elä 2 mm u ö m k y e S ott m 6-1 an efficient wayaatto Ö. ia fight this bug as frost has 2-4 ÄR iljatu asti. cleaned regularly. IH e v . n v S I p ä I a a m

tuh ola ise t

tek

tuh

stä i m

sti ilie n

lä i

e ho

eid

Eli nt

arv ikk

äi

TISIRK

TUHAT

50 m

läi

KA.

mm.

JALKAI

SET.

ös my tyy n i i tä. eid s . en oNKKI. E ksissaherkkyyt & tek stPi U el lou i l y ilie itä a a tta . knotutho eium la m ee Aih is-e1t mis tä . Im n 5 E 0, UD ivine ÄL i t N . I k SE a. A mm t ver ä. 5-6 l yöl ikk

oe 5. Bedbug uh t t e

tuh

Le RAK 10 viää KA. K -35 ta aik mm varo kir ide uok . n m ain uk en. an a. SO Vii KER pim htyy ITOU tou eä kos KKA TU kk ssä tea . To RKIS a 10 . A ss u K a tu kka UO mmikuin ja 4-5 rkiks tuh RIAIN . en mm ia. oaa EN VA , to Kuori villa . tu ATEK uk ain a ja tu hoaa OI. ka 10 en kä rkiks villa Touk IH rkiv ia mm RA a k elä KU äli . Sii ja a . 12 pie elä inp ORIA RO erä -14 n ä FA H IN 6 pä M -12 talo isiä EN mm Pe ARAO mm usjä tu . S 4-6 äasia UKU . yö Ka rusta MU OR o s tt tt mm sa IA . eis eit tau ikkir a u URA sä a, . To vilja INEN din uo seit HAIN RO . uk tuo . S T aih kain a yh E Le TA yö ka eu en d N. 10 tteit 25 vittä . Kaik tta . L ysk mm a. ä c jia evit un VA m. ta kiru . 1, tä tia ute o . M RAS KE 5-2 ä . LE E ja. kain Ka SSIN SIÄ mm teit ITTIÖ Va en rta . es ikkir KIK INE . Sii a ja KOIS lo 3-4 im. uok UOR N JA tou pien kuiv A. S HII TO mm lattia aine IAIN kk kä att yö Jyrs RI. K TÄ a 10 rk Le RAK uja vil eri n. EN. . IT a K v ii V P pä JA ste es -15 iväli he jatu 10 iää A. K art ja ikkir RII iss ii -35 ta aik mm 14-2 delm otalo saa uo sa ä- ja LUT as SIHÄ ä. tia EE mm varo kir k s 5 m iä 10 v . ia a tu ine aate T. E Lis ss RÖ. ide uok cm tta inen . m, . s n. a. n m ain . . 2-3 ään a vil Syö 1-3, täi s im. uk en. mm tyy jatu pää 5 m ekä an SO . nop otte m. a. SO KE ea ita E K R K ts sti . Vii ER IR . 2-4 ii sis IMUU ja PUT. pim htyy ITOU LE yletuotIh mm äti RAH IP K k e K tou eä os TU KU Ä lävilja ise m A . loista AIN ISA. Syö ink lmiä . is kk ssä tea . To RKIS ma ORIA JA TU irp mm kirp KEITTIÖKO a T10 . A ss a hede rav EN. P attuj ä IN u a ja . u turk ukka KUO k , UP iku NEN kuiv A p t ja t. 2 u ste E into K u m A AHAI va UUR ine skuntia. teita kärkiväli 14-25 mm 4-5 iks tuh RIAIN 2-4 ivae iss N. E KA -4 AOM a. hin JÄmÄta FAARTo en n . yhdy mm mm ia. oaa EN mm lin- a ja lää VASiipi mm. go RÄ. E ttää uk usei . Toukka Peru . AT ka 10-15 . llinen. Levi pustaa vil EKOI SE , to Kuori VAAT ritt kakain . tarv kiin EK .tu touk laa villaa ja ikk teis äin mm uk aintuho ra tuh ejia. 7-2 ukiruo ve INÄLU n 1,5-2 Kaik aa JA tu hoaa OI. eis sä UKKA. ka U en oa . 0 ken eutta en ja D yö rta. SOKERITO sa no HO a ja 10 turki taudminaih kJAä rkiks villa Touk ksia. Siipi IH mm. llä Ak E. Im . m. teita a kainen. LO mm yy kosteass . 5- tiiv vil pea PUN 12-14 Ku rkivKUä ia. S a ja ka Kaikkiruo . e RA jatu sti KK ana. Viiht ässä. Aikuinen kärk 6 m in ee . iväli e läin KUEO TORAKKA. Es ten liOR12IA iipie roiden muk pime ott kos I. Lis RO lää pe sRiiIA m. en iin tu -1IN4 n FA Leviää tava 10 mm. räis nIN te m e H ka 6 p ä ty ta is p touk E A M ä . -12 es y ajä m tyE ä PU ta. ass nty lo Pe RAO sa Ete ärä N.m. 10-35 mm mm usjä iä tu vNä.t S 4-6 äasia UKU 0,5 a. P y . 12 lä ko NKK K rusta MU tte otte ayö mm ssa ORIA . mm itää -20 -Su . PAta aikk AINE Aih titalo I. Es a N. URA iss itajoitta uKEd iru ustoa. . To vilja INEN . mm oSOKE RIMU KU RURAH ä. , 0,5 eutt uks iinty LU ok eit HAIN TinTta ravin inROT ORilois uk tuo . S a -1 is y . a Ia TA kiruokainen. Le ru 1-3 IHUK yö ka EtsiiTusisät mmaa yl sa. myö ho IAIN iheu inen yhd EN. n.sKa pumm 10 tteit mm UO HIIRI 25 v.itKaik a. s . iherk aaiktutta u a.a EN ttajiH . Le ysku mm a. cmi tä jaäsaas 22-4 IA en. . Rkain VA sktiiru aIR -5 aine lehti . Jyrsi kyy ISE lo Kaikkiruo . vittä ntia . tau cm. . mm sta o ttä M RAS ROTTA. tuh 1,SIK Varta KE T. 5-Y2 ä . Vartalo 10 teja.taikoain tauteja. ITT . . EN. KSyöESS LELevi . Tm ttää o PIS S to te RIAIN R a V IÄ e v IN aik , K Y. a art atn. it IÖ IHRAKUO IN KA po TIÄIS es teita 4-6 nta p kuo mTo . Sii a ja KOIS alo m EN isiä tuot . im .kirwuo IKU25O cm. pie ku A 1 m RVIA uu rim ukto am ista ET. eläinperä u 3m ORIAINEN JA k eissä . . R H ISKU u k w IS a 4 m ja sjätt m latt w m. tav a- uk n k iva Syö IA m. PU a TURK teII ma in Pes villaa elää talou ka ärk ttu .re IN ara Jyrs nRI. K TÄka tuhoaa NK m.Valtiae in ttil en än . n T10 Touk IT iv ja vilja a. U KI. akristeanc.xP.fie EN. ais sa Va ii jakiuasikk 6-12 mm pä ksia. JA Kuoriaine RII tu P-1A5JUm äli 14 hed tuo un is sii en att rta äa ir LU 10 mm. sturki äntyy lo saas llisuok nasä. ja , touk ap aa v SII ati mm T ka -25 elm tas SIHÄ ja hoaa Mm I. 10 tu OPU ia.ainNKKI. Lisäa. Pitää ua aa 4-5 ain vaa EET. llin ia R 18 RA. 2-4 -kalu pu .Tou mm iä. . cJAUH tia en tetä Es e eass m. ttasti en 2 Lisää ssa v Ö. Syö aa kost TORAKK mm KKA im . 1mm ste urak kka , . n. 0,5 mm. A. Kaik nope pa-3 m nty ilja p LEIPÄ JA TUPA . 3,5 i sek . kiruoka Leviää teista. . ita. ente lve m y n tuo ääElää inen. tava viljatuot mm ä SO ita RIAINEN. op tte SOKERIT . pää10-35 mm roiden mu Syö eissä . lu PA ea. ita KUO nu teita . kana. OUKKA. Ets KER sa ja kiint RIISIHÄRÖ tuot . P KIR P steis s . IN Viihtyy IM sa. To mau ti vilja me kkeis 10 IHT N JA 2-4 ii sis UU TA kosteas ja PUT. asiassa LE - tarvi ro . VAATEK SLESIÄINE ku ukka PPA sa pimeäs kuivaelin yle VARA -14 IHÄN mm äti RAH y nopeasti. IP OI. Ihm IAINEN. ori änty sä. Aiku ja eSyö 0 JA UOR Ä tu K lo Lisä is . lä p N. TÄ 20 tuhoaa Toukka mm . Umm m toukka inen u . in e MESS ista AIN h . iskINKIK Pesii UORIAINE villaa ja 7 4 2-4 10 mm FAARAO ma ORIA JA TU 9-1 utav ato oaa kainen. teitak.irp mm kiruo 2-3 mm. . ROHMUK turkiksi rav EN. . MUURAH . nta TU ät irpp viljatuot us IN PA a Kaik 5 9 a u k eissä a. ra . H Perusta siass m 5 t. u AINEN. in erist K u te E pääa NÄ E 10 mm kärkiväl Siipien m. a. va PAJÄ 2esim toa a 2-450iv0ae iss N. E KA -4 . lattia Pe VOS . Toukka i 12-14 Kaikkiru useita yhdysku KEITTIÖK 1-3 RVIÄ . mm To hing ÄRÄ 4-6 mm ru MU mm. mm lin- a ja lää mm. okainen ntia. p OISA. 3-4 IN . s u m o u ta U taudinai Syö . . teita ja pu kka llin Eri SE m. EN . tarv kiin 6-1 urak a yh RAH heuttaji Levittää kuivattu viljatuotikk teis . 7-2 urak tuh en. ttäin ve INÄLU a. 1,5-2 8 m en dys AIN JA Siipien ja eis sä rt U 0 m en oa mm. te kärkiväl hedelmiä. D yö a. m. is ku EN sa TURKISK no HO JA toukka i llä Ak E. Im iin nti . . m. teita a UORIAIN LO 10-15 mm14-25 mm, KO . 5- tiiv vil pea PUN . Toukka Ku KU EN. a . n e s T ja . K Pesä 6 e tuhoaa 14 ia IS KI. T. tuo tiPISTI Es ten ORIA mm inen Es k ÄISE IHRAKU turkiksi villaa ja Lisnen saattaa vaat-20 IRKK tte ostetami ORIAIN a. Kuo iin me iinty tupa INE . ää myös mm A. EN. Syö . is riain eläi tyy pois 4-5 a tyv apua npe y en P N mm Esiin ta. ss isen n jä ss räis U , toukka . PUNKKI. ROTTA. a. tyy a. Etelä ärä . ät 0,5attila elää talo iä tuotteita, a. amm ko NKK Imee 10 mm Kaikkiru Pit 12 ajo alouksiss usjätteis tiÄLUD . I.E. ttä. m -20 -Su . kotit Lev PA oka ä ta A rkkyy E ittää 6-12 inen SEIN m. ä sä. TU itta ylihe ihe lo svine . mm. tauteja. mm oKU RKE uk iintyn HIIRI. 0,5verta Aiheuttaa 25 cm. LU u . Aktii Vartalo 50 HAT T iskirppu in Kaikkiru . -1 ttaa5-6smm iss . y m . UT. Ihm JA Tu ORIA TI mm m ru KIRP oka 1-3 IHUK Jyrs 0,5-1 mm. yl a. inen ii ja saa ät m. LKA yö yöllä ns . pu hoaET. IN mm UO stuttaa. . ISE EN s SOKERIM ja yleisemm 2-4 mm. . iherk aa Vartalo ua a leEsim JA LUTE . T. . RIAIS UURAHA 10 cm. TÄIT2-5 H sti ine etäihtisekä kirput. kyy Etsii sisä INEN. vaat ET. sta - . tu IRSIK eläin tai ttä pää- jamm . mmto ho YTR . ROHMUK 2-4 mm tiloista ravinto . . 1-3,5 ov PIS aa . a. Y. satiainen at KA pääasia UORIAINEN. Syö po TIÄIS 4-6 nta p kuo Tou mu ssa vilja 1 m RVIA am ista ET. N. mm uuta rim kka VARASL 4-6 mm tuo ute URAHAINE ESIÄ m. ISPU ma min Pes . Toukka tteita. va a. HEVOSMU nk MESSINK INEN JA NK 10 mm ttil en än skuntia raa . TU IKUORIAI . KI. ius staa yhdy ais sa RIISIHÄ . NTAPPAJA PA Peru Kaik PAPI NEN a in. RÖ. tu kiru en tt . JU all teisi Syö pää oka aa ka asiassa ka tuhoaa ap . Touk SII puuraken esim. latti inen. Pesii isia ja hoaa MI. viljatuo va teita Touk TUPAJUMI ua aken . onta aeri LEIPÄ mm Lisä 18 RA. ka tteit . a imat stei 2-4 -kalu pu Tou ne . 3-4 6-18 puur äntyy tia a. kuor JA TUP ssä. Y. Touk mm. mm tuhoaa AKKA np aa. mm ste urak kka KUORIAI HIRSIKYTR ima2-3 mm nopeasti. a. puutavar . NEN. Elää en . alv ja -kalusteit . itaPARK JAUHOPU . . ETTI maustei tuhoaa kuor aa. teit EN. elu . 9-15 mm avar ssa ja kiin RIAINEN. a 2-4 mm PA tonta puut nopeas NKKI. Lisäänty KUORIAIN kuivaeli nu JALOKUO teissä ti y PIH njäärä. . me aa lehtiTo- PIN4-6 Erittäin viljatuo kosteassa. Pitä TA mm 2-4 mm tarvikkeissa T JÄÄRÄ. Kuten tupa -Suo- Tuho 10 TUPA tteista. ta. ro . ku ukka PP . Etelä -14 IHngol Ä linen. 0,5 mm ä puuaines 02 Esiintyy vahi p.u orim tuh AJA. . mmNTÄ. 0 mm. aa 07 2-5 mm 9-1 utav ato oaa messa. 12-2 Touk.ka tuho . 49 5 m ara nta TÄIT JA H akenteitaN 55 puur E LUTEET. m. a. Ä 00 . Pe VOS Esim. pää- ja 7-20 mm 1-3 RVIÄ vaatetä allisia. puu rusta MUU mm INE KIRP i sati kius ET. sek UT. Ihm ainen. KAIS N. 6-1 rak a yh RAH t muuten . 1-3,5 mm ä TUHATJAL ja yleisem iskirppu 8 m en dys AIN ti tai ova . KA. runsaas 50 mm. SEINÄLU KOTISIRK m. teis ku EN eläinkir mät ajoittain . DE. iin nti . put. 2-4 EN. KO verta. Akt Imee . NÄR 14-20 mm Esiintyvät a VIÄIN mm. PUNKKI. 14 TISIR TÄ. yöllä. 5-6 iivinen -20 K Esiintyy 1-3 mm. PIHTIHÄN kotitalo mm. . mm KA. uksissa myös 10-14 mm SIIRA. . Aiheutt PISTIÄIS . KI. UNK aa ET. 18 mm. KARVIAISP 0,5-1 mm yliherkkyyttä. poistam Pesän ISET. . T ORIA . inen saa U 1 mm LUIHUKU ammattil ttaa 50 HAT aisen apu vaatia mm JALK 1-3 mm. a. AIS TUPAJÄÄ . ET. RÄ. Erit täin vahingo JALOKUO llinen. Toukka RIAINEN Kuten tuh tupajää . PARKET puurake oaa rä. TI Esiintyy ntei 495 500 KUORIAI Etelä-Su 7-20 mm ta. HIRSIKY ro 0207 NEN. messa. TRY. Tou o. x.fi ume .rac Tuhoaa 12-20 mm elun tuhoaa kka www lehtikuo TUPAJUM llinen palv . puu tonta puu rimaainesta. Valtakunna tuhoaa I. Toukka 2-5 mm 4-6 mm tavaraa. puu PAPINTA . Esiinty . ja -kaluste rakenteita PPAJA. vät ajo Toukka 2-4 mm ita. HEVOSM ittain run tuhoaa . UURAHA kuorim saasti Perusta INEN. atonta tai ova a puutava t muute puurake yhdyskuntia raa. n kiusal ntei 9-15 mm lisia. 6-18 mm siin. . LUIHUKU . 1-3 mm ORIAISET. . KARVIAI SPUNKK I. 1 mm. SIIRA. 18 mm PIHTIHÄ . NTÄ 10-14 mm . NÄRVIÄI . NEN. 1-3 mm www.racx KOTISIR . KKA 14-20 mm . Valtakunn.fi TUHATJA . allinen LKAISET 50 mm . palvelunu . me

Bedbug is about 8 mm long, wide and flat bad llis aita

AB It is usually brown, but if it le h smelling insects. C iskirppu sel i t has been long without food, the color can u m h äh t m. T. I Ihm PU emm 2-o 4em isIRtä s

JA. PA aa AP INT tuho a P PA nt ka

N INE

A a AH unti UR k MU hdys . y n

S VO

k . ura pu 8 mm 6-1

k to Tou rima aa. r a kuo tava . ukk nteita o u T u m e I. p sti et k m K l im . i M a t i lä ä t r 5 hoilieen tuholaiset ja yle kirpPuuua lien tuh im uhoeläi AJU uu 9-1 UP aa p ita. ABrviCkkeidtu o m T n sti i i tek la n ist et en & es o ise . te elä tuh t Elinta tuh kalus sim ola ä kka ise T. E ekä ou t ja - mm. EE s . T a. Y UT etäi 4 R L m T m 2 A M IKY uori raa. aat 5 m TJ uit RS TÄI - ja v . 1-3, at HI oaa k tava uh oe pää iainen läi uh a puu ABC t m t iä t sat Ihmis TI N. ton mm. Elintarvikkeidenuhoeläim ET ell . eh & teks RK NE istä tiilien tu KA 4-6 ait PA RIAI htiholaise all IRK . e t O l ise TIS m . KU oaa tt . uh KO 0 m sta EN h oe Pu e u N 2 I n läi T ua me 14ine RIA rä. uai t stu pu mm. UO ajää uo. ho p OK EN -S lai se a. 2-5 JAL en tu telä i m. ÄIN t I s i V m E t l R . in Ku intyy 2-20 läimet sal NÄ et tuhoe ttä mm haitallis M kiu Eri uit Ihmiselle Esi ssa. 1 1-3 Ä. at . en . e t uh n ÄR Ä u e Ä T oe m J u läi ÄN PA llin a mi TU ingo hoa ä TIH m. at m . u PIH 4 m vaseht kka t teita i ov 1 a t n lai 0 u ho i e 1 stu To rak . Puuaine st u saa pu 0 mm run . Ihmiselle haitallis n et tuho 7-2 RA i . eläimet SII itta mm 18 ajo KI.

be fair. Bedbug sucks blood from a human by night. The bug does not spread disease but the bite et can cau- se some people lais itching and slight swelling. Usuirritation, o tuh the bedbug is transferred to apartments esally n i ua from abroad through luggage or with Pu second hand furniture. The bedbug does not live in food items, but instead lives on beds, behind pictures on the wallsiäor behind floor boards. im You can oidentify the bedbug by the feelä h uleaves t ces it nearby its living area (dark a it vät NK y Msuspots). PU you can find magt Additionally, S I n i IA RV Ei KA m. got skinsT. and eggshells. Maintaining 1m ISE RIA cleanliness and good hygiene are 5essential O 00 KU 5 HU . 49 inLU1I-3preventing bedbugs. Be 02always in conmm 07 ero you suspect a tact with TOAS in case m nu elu alv bedbug problem. np .fi 07 49

14-20

PIH

SIIRA

KARV

YTR

HIRSIK

PARK ETTI KUOR IAI

T. ja yle Ihmiskirp ise pu eläink mmät irput. 2-4 mm . KIRPU

OSM

AJA.

PAPI

HAT

Touk NTAPP

kuor ka tu ho puut imaton aa 9-15 avaraa ta mm . .

tuho JUMI. ja -k aa pu Toukka 2-4 aluste uraken mm ita. teita .

NKK

tuho KYTR Y. tont aa ku Touk ka or 4-6 a puut imamm avar . aa.

PIH

llisi

usa

ute n ki

ovat

5 50

SIIR

18 m

tai

velu num pal en

ww w Valt .racx. aku fi nnal lin

1-3 UKUO mm RIAI SET. .

ero

020

7 49

RV 1 m IAISPU m. NKK I.

asti

imiä

LUIH

PAJÄ TU

TI 10-1 HÄNTÄ 4m m. .

HIR

NÄR

SEIN

JA mm LKAISE . T.

HEV

PIST

kotit I. Es Aihe alouks iintyy myö 0,5- uttaa issa. s 1m yl m. iherkk yyttä .

vert ÄLUDE. yöllä a. Aktii Imee . 5-6 vine mm n .

iset

hola

estu

TÄIT

Peru UU puur staa yh RAHAI 6-18 akente dysk NEN. mm isiin untia . .

JAUH

JA TU

ORI

ime t

hoe lä

t tu

KIRP

ja yl UT. Ih m eläi eisem iskirp nkirp mät pu ut. 2-4 mm .

pää- JA LUTE satia ja vaat ET. Es inen etäi im. . 1-3, sekä 5m m.

7 495 500

ain

VARA MES SLESIÄ SIN IN

Kaik KIKU EN JA esim kiruok ORIAI 3-4 . latti ainen. NEN. mm aeris Pe . teis sii sä.

llise

eh aita

ro 020

Puu

isell

pääa MUKUO 4-6 siassa RIAIN EN mm . To viljatu . Syö ukka otte 10 m ita. m.

Ihm

pois IÄISET. am tamin Pesän mat en tilai saat ta sen apua a vaat ia .

nope OPUN vilja asti ko KKI. Li sä tuot st teis eass äntyy a. ta. 0,5 Pitää mm .

mau AINEN KKA kuiv steiss . Elää 2-4 aelin- a ja kiin mm tarv ikke teissä . issa .

FAAR AO

VAAT EK

IHRA

RKIS

imiä

tuh oelä

Peru UU Kaik staa us RAH AI taud kiruok eita yh NEN. inai aine heut n. Ledyskun KEIT tajia vittä tia. . 1,5- ä teita TIÖKO 2m IS RO TT Siip ja ku A. Sy m. ö iv Levi A. Ka touk ien kä attuja viljatu ik 25 cmttää ta kiruok ka 10 rkiväl ot he utej aine i 14 delm . -15 a. Va n. mm -25 m iä. rtal . m, o HIIR I. Ka Jyrs ikki Vart ii ja sa ruok ai as alo 10 cmtuttaa. nen. . SO KE RIIS Etsi RIMUU IH asia ÄRÖ 2-4 i sisätil RAHAI . mm oist NEN Lisä ssa vi Syö pä . a ra . ljatu ävint 2-3 äntyy oa. mm nope otteita . asti. . LEIP Ä

iset

tuho I. To turk aa villa ukka kärk iksia. a ja iväl Siipie i 12 -14 n mm .

eläi KUORI np elää eräi AINEN si . 6-12 talous ä tuot Syö mm jätte teita issä , . .

Touk O turk ka tu RIAINEN hoaa . 4-5 iksia. mm Kuor villaa , to ja ukka iainen 10 m m.

imist

ola

laiset

tuho

tuh

tiilien

& teks

C tuh oelä iden

istä

SOKER

rvikke

Elinta

AOMU

FAAR

KOI.

VAATE

ITOUK

ilien

TORA

Perus taa us AHAINEN Kaikk eita . iru taudin okainen yhdyskunti KEITTI . Le aiheu a. ÖKOIS teita ttajia vittää A. Sy ja . 1,5-2 Siipie kuivattu ö viljatuotmm. ja n toukka kärkiväli hedelm iä. 1410-15 mm. 25 mm, KE

Touk tuhoa ka turkik a villaa ja sia kärkiv . Siipie n äli 1214 mm

Leviä A. Kaikk iru ä 10-35 tavaroide okainen . mm. n mu kana.

SOKER

HII

ROTTA

Viihty KA. y pimeä kosteass toukka ssä. Aikuina ja 10 mm en .

Etsii IMUURAHA sis 2-4 mm ätiloista INEN. ravint . oa

RI. Ka ikkiru Jyrsii ok ja Varta saastuttaainen. lo 10 cm. a.

Viih RITOUK pim tyy ko KA. st touk eässä. eassa ka 10 Aiku ja mm inen .

IHRAK

RKISK UO

Levit . Kaikkiru tää ok 25 cm tauteja. ainen. . Varta lo

oel äim

eläinp RIAINE N. elää eräisiä tuo Syö talou sjätte tteita, 6-12 mm. issä.

Touk RIAINE ka turkik tuhoaa N. vill sia 4-5 mm . Kuori aa ja , tou ainen kka 10 mm.

tuhoelä

vahi ÄRÄ. Touk ngollin Erittäi n puur ka tu en. JALO ho 7-20 akente aa Kute KUORI mm ita. Esiin n tupa AINEN . . mes tyy Et jäärä. PARK el sa. ETTI 12-2 ä-SuoKU iinty O 0m Tuho RIAINEN m. vät ajoi puua aa le . ttai ht n ru 2-5 inesta imm nsa . .

VARA SLE MESSI SIÄINE N JA NK

ROHM

ÄR

RIISIH

ksti

pääa UKUORIA INE sia 4-6 mm ssa viljatu N. Syö ott . Touk ka 10 eita. mm.

IKUOR Kaikk IAI iru esim. okainen NEN. 3-4 mmlattiaeriste . Pesii issä. .

JAUHO

LEIPÄ JA TU KUOR PAKK IAI A

asiass Ö. Syö pä Lisää a viljatuott änty 2-3 mm y nope eita. asti. .

& te

elle h

Ihmis

eläim

tuho

tuh

aitalli set

nope PUNKKI. Lis ast viljatu i koste ääntyy otteis assa. Pit ta. 0,5 ää mm.

maus NEN. Elä tei kuiva ssa ja kii ä eli 2-4 mm n- tarvik nteissä keissa . .

laiset

M Es uita

PISTIÄ

KI.

PUNK

SEINÄ

pää- LUTEET. Es ja satiai vaatetäi im. nen. sekä 1-3,5 mm. TÄIT

verta. DE. Imee yöllä Aktiivine . 5-6 n mm.

laiset

tuho

Puuai nes

poist ISET. Pesän am amma inen saa ttilais tta en ap a vaatia ua.

kotita Esiintyy louksi myös Aiheu ssa. 0,5-1 ttaa yliherk mm. kyyttä .

JÄÄ

TUPA

keid

RÄ. vah Eri ing ttä Touk ollinen. in JALOK ka UO puura tuhoaa Kuten RIAINE N. 7-20 kenteita. Esiin tupajäärä mm. tyy messa Etelä-Su . o. 12-20 mm.

SMUU

HEVO

JUM

TUPA

Muit

Y. To tuhoa uk tonta a kuorima ka puuta 4-6 mm varaa . .

Tuho NEN. aa puua lehtiine 2-5 mm sta. .

TAP

PAPIN

Esiin

miä

tuho eläi

estuho

H TU

ET.

AIS

A ATJ

ittain

Perus taa yh HAINEN. puura dysku 6-18 kenteisiin. ntia mm.

PAJA. Touk ka kuori tuhoaa ma puuta tonta 9-15 varaa. mm.

tuhoa Touk ka ja -ka a puuraken lus teita 2-4 mm teita. .

Levi KKA. Ka 10-3 ää tava ikkiru 5m roid okai m. en muk nen. ana.

sti tai

runs aa

ia.

sallis

ten kiu

at m uu

tarv ik

18 mm

IAI 1 mm SPUNKKI. .

LUIHU

tyvät ajo

TUHA

IRKKA

NÄRV

ABC

lai

stu

1-3 mmKUORIAISET . .

mm.

KOTIS

IÄI 1-3 mm NEN. .

TIH 10-14 ÄNTÄ. mm.

Elin

ero 02

e acx lin w.r nal ww takun Val

Puuain

Muita

ola

lunum

oeläimiä

Muita tuh

. Es Location groups which appli- e TEET allow sekä A LU J T täiparts I e t cants to apply of the TÄ for specific a . a ja v -3,5 mm 1 pää- echanges . city are undergoing by the ren n i satia groups City centre moval of location 14 and Hervanta 2. Locations 205 Rauhaniemi and 970 Lapinkaari are transferred to location group City centre 13 and locations 420 Paawola and 460 Kanjoni to location group JA in Erittä Hervanta 1. ÄRÄ. Ä J A . en TUP Applicants are requested llinupdate oto hing uhoaa their applications tovaensure the pret ka Touk kenteita. ferred application terms. a r u

tuh s e n i uua

n palve

llis

www. ra Valta cx.fi kunn alline

ita

lle

tek

ise

TI 14-2 SIRKKA 0m . m.

mm NEN. .

Ihm

eid

1-3

ikk

VIÄI

arv

TJA 50 mm LKAISET. .

5 500

Eli

HE ustaa teisi en er

Changes to KIR location groups ja im.

arv

selle

Ihmi

ine

Eli

e läim

k t Kai . lat m esi mm. 4 3

ta kill it. In case you find attaes atto a tendency . a T. P ISE en s apua TIÄ in en PIS tam s genus woodroffei in your flat, be in contact i a s l i i t po mat withamTOAS or the maintenance company.

ass y n asi änty ä Lis mm. 2-3

Syö N. ita. NE IAI uotte m. R O at m vilj 10 sa kka u o T m.

A NJ N. INE IAINE sii SIÄ R e SLE IKUO en. P ä. A R VA SINK kain teiss S s o i E M kiru iaer

et t

llis haita Pu

Ihm

ise

lle

ita

llis

tuh

14-20

pu mm. 7-20

a tu Moving & parking Muit t ajoit ä

Moving in & out does notEsallow iintyvanyone to park their cars against the law. If the car is parked in front of the building during moving, it is impor- IA OR UKU tant to indicate to the city parkintg LUIH . m control that moving is currently 1-3 munderway. The easiest way to do this is by keeping the car doors open whilst some one is close to the car while helping with the move. .r If you have received a parking www k ticket on a moving day, the car has a t l Va been illegally parked.

TOAS

RAKENNUTTAA Vuonna 2014 TOAS rakennuttaa kahta uudiskohdetta ja peruskorjaa kahta vanhempaa kohdettaan, joista Pekolan ensimmäinen talo valmistui jouluksi 2013 sekä Paawolan kaksi taloa kesäksi 2013 ja tammikuuksi 2014. Asuntoasia esittää kevyen katsauksen urakan alla olevista kohteista.

Uudiskohde nro.1

450 pianpytinki Tutkijankatu 3, Tutkijankatu 5, 33720 Tampere Uusin Hervannan kohde valmistuu entisen Postipankin alueelle kahdessa osassa; ensimmäinen talo valmistui marraskuussa 2013 ja toinen talo tulee valmistumaan helmikuun 2014 alussa. Kahden rakennuksen kokonaisuus sisältää yhteensä 130 asunnon edestä yksiöitä ja perheasuntoja.

Peruskorjauskohde nro.2

420 paawola Orivedenkatu 8, 33720 Tampere

Uudiskohde nro.2

195 ESPANTORNI Tampellan Esplanadi 11, 33100 Tampere Tampellan uuden maamerkin, Keskustornin rakennustyömaa käynnistyi kesäkuussa 2013 ja on arvioitu valmistuvan kesälle 2015. Tämä 16-kerroksinen komistus tulee sisältämään liiketiloja sekä yksiöitä ja kaksioita upeilla näkymillä.

Kauan odotettu peruskorjaus tuo uuden, nykyaikaisen ulkoasun Hervannan edullisten soluasuntojen pyhättönäkin tunnettuun Paawolaan. 2013 alkaneen peruskorjauksen ensimmäiset kaksi taloa ovat jo valmiit ja remontin on kokonaisuudessaan arvioitu valmistuvan heinäkuuksi 2014.

Peruskorjauskohde nro.1

215 Pekola Ilmarinkatu 27 - 35, 33540 Tampere Alvar Aallon 1950-luvulla Tampellan henkilökunnan asunnoiksi suunnittelema Pekola siirtyi TOASin omistukseen vuonna 1997. Aallon perinteitä kunnioittaen peruskorjattavat Pekolan asunnot korjataan talo kerrallaan. Remontti ei koske asuntojen kylpyhuoneita. Peruskorjaus alkoi kesällä 2013 ja etenee vaiheittain, talo kerrallan. Peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuodesta 2014 ja ensimmäinen talo on jo valmistunut peruskorjauksesta.

STAILAAJA PIINADIVAANISSA KERRO LYHYESTI ITSESTÄSI? Olen Maarit Ahola Kangasalta. Olen tekstiili- ja vaatetus- sekä tuotantotalouden insinööri, viimeisimmin pitkän linjan it-ammattilainen. Halusin muutosta ja vaihtaa alaan, jossa voi tehdä luovaa ja konkreettista työtä. Kaipasin myös sitä, että saa olla enemmän tekemisissä sekä ihmisten että kauniiden asioiden kanssa. Siispä lähdin opiskelemaan aikuispuolella uutta ammattia ystävieni rohkaisemana. Kaksion stailaus liittyi Sisustusalan ammattitutkinnon päättötyöhön asunnon stailauksen osalta. Sisustusalan töitä teen ja tulen tekemään jatkossakin Sette Taiturit osuuskunnan kautta. STAILAUSTYÖN TARKOITUS SINULLE ITSELLE? Stailaustyön tarkoitus itselleni on tuoda asunnon parhaat puolet esille asunnon kohderyhmä huomioiden. Stailaus määritellään tilapäiseksi, esimerkiksi myytävän asunnon stailauksessa pyritään esittelemään asunnon ominaisuudet tyylikkään neutraalisti niin, että katsojan omille ajatuksille ja ideoille jää tilaa. Sisustaminen puolestaan on pysyvämpää, ja voi olla hyvinkin asukkaiden persoonallisuuksien mukaista. Molemmissa haluan kuitenkin huomioida käytännönläheisyyden, ei pelkästään sitä, että asunto näyttää hyvältä. MIKÄ OLI PUNAINEN LANKA STAILUKSEN SUUNNITTELUSSA? Kaksion stailauksen punainen lanka oli tehdä asunnosta trendikäs, opiskelevan nuoren parin koti, joka on viihtyisä ja houkuttelee muuttamaan asuntoon. Tarkoitus oli myös korostaa ison kaksion monikäyttöisyyttä. Huonekalut ja sisustuselementit valittiin opiskelijan budjetille sopivaksi. Asunto stailattiin TOASin mainoskuvauksia varten. Sisustuksen tuotteet olivat pääasiassa Kangasalan Jyskin valikoimista, koska he lupautuivat ystävällisesti lainaamaan tuotteet kuvauksia varten. Henkilökunta auttoi ammattitaitoisesti osaltaan tuotteiden valinnassa, koska heillä on vahva näkemys millaiselle asiakaskunnalle mitäkin tuotteita myydään. Pisteeksi i:n päälle Ilkon Kukka Kangasalta lainasi viherkasvit pehmentämään sisustusta. HYVÄT VINKIT OPISKELIJALLE SISUSTUKSEN SUHTEEN? Opiskelija-asunnon sisustuksen suhteen ei kannata hosua heti kaikkea uutta tai aivan mieleistä, vaan koota omaa sisustusta pikkuhiljaa. Harvalla lienee mahdollisuuttakaan hankkia kaikkea mieleistä kerralla. Kotoa kannattaa tuoda vanhempien ja sukulaisten lahjoittamia tavaroita, jos mieleisiä sellaisia on tarjolla. Suosittelen myös seuraamaan kirpputoreja ja muita käytettyjen huonekalujen ja sisustustarvikkeiden markkinoita. Niistä tekee usein hyvin edullisia ja persoonallisiakin löytöjä. Myös kavereiden kanssa voi tehdä vaihtokauppoja. Käsistään kätevä pystyy myös itse tuunaamaan vanhasta mieleisempää. Uusi maalipinta tai vetimet muuttaa käytetyn lipaston aivan uuden näköiseksi. Huonekaluliikkeiden alennusmyyntejä kannattaa seurata ja tehdä niistä tarvittavia hankintoja. Uusien huonekalujen hankinnassa kannattaa valita ennemmin klassisempaa tyyliä kuin tämän hetken trendituotteita, jotta tulevaisuudessa hankintaa voi yhdistää monella tavalla isommassakin asunnossa. Sisustuksessa kannattaa pitää mielessä oma tyyli ja koota siihen liittyviä elementtejä ajan kanssa. Usein sopivasti "eri paria" olevilla huonekaluilla saa koottua persoonallisen kodin sisustuksen. Kuva Leena Aho-Manninen

MAARIT AHOLA • •

Tekstiili- ja vaatetus- sekä tuotantotalouden insinööri Teki joulukuussa päättötyönään stailauksen Tuulanhovin kaksioon

toimisto tutuksi.

Tässä juttusarjassa tutustumme lähemmin TOASin henkilökuntaan.

Ahosen

molemma

Tampereen lahja Kangasalle tuli vihdoin järkiinsä, kääri tiukasti napilla olleet hihat ja alkoi reilusti hommiin. Tampereella. Nyt kun TOASin energiankulutus on pelastettu ja mm. toimiston lämpötila palautettu tasaiselle 17 celsiuksen tasolle, on aika ottaa selvää, kuka on mies insinöörin asussa.

Mistä tulet ja mitä miehiä olet? Olen nykyisin Kangasalla asuva tamperelainen. Kangasalla olen asunut kaksi vuotta mutta koen itseni yhä tamperelaiseksi koska työpaikka on nyt täällä ja kauppa- ja muut asiat hoituvat pääsääntöisesti Tampereen puolella. Koulutukseltani olen rakennusinsinööri. Valmistuin Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000 kiinteistönpitotekniikan opintolinjalta. Mitä teit työksesi ennen TOASille tuloa? Olen työskennellyt valmistumiseni jälkeen lähinnä julkishallinnon parissa. Ensimmäinen ”oikea” työpaikkani oli Tampereen kaupungin tilakeskuksessa. Viimeiset vajaat 10 vuotta olen työskennellyt Kangasalan kunnalla tilapalvelussa. Työtehtäviini on kuulunut kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä tehtäviä mm. kunnossapidon suunnittelua, rakennuttamista, valvonta-, sisäilma-asiantuntija-, esimies- ja talotekniikan käyttötehtäviä. Mitäs teet TOASilla? Ensisijaisena tehtävänäni on kiinteistöjen ylläpidon PTS-suunnittelu. PTS-suunnittelulla tarkoitetaan tässä tapauksessa ylläpidon eli kiinteistöjen kunnossapidon ja huollon pitkän tähtäimen suunnittelua. Tavoitteena on että korjaukset ja huoltotoiminta on suunnitelmallista ja ennakoivaa toimintaa, jolla kiinteistöjen kunto ja asumis-

Yhdistä naamat!

30.

asuntoasia.

n Jarin

at puolet. mukavuus pidetään hyvällä tasolla. PTS-suunnitelman pohjalta laaditaan vuosittainen kunnossapitosuunnitelma. Kunnossapitosuunnitelman mukaisten korjausten organisointi eli rakennuttaminen ja valvontatehtävät ovat myös suurelta osin vastuullani. Kolmantena tehtäväkokonaisuutena on energianseuranta ja -raportointi sekä energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet. Millaiset ensivaikutelmat sinulla on TOASista työpaikkana? Siirryin yli 2000 työntekijän organisaatiosta alle 20 hengen organisaatioon, joten merkittäviä eroja löytyy. Päällimmäisinä asioina voisin mainita toiminnan tehokkuuden ja nopean päätöksenteon. Työilmapiiri on myös mukavan rento.

Mitä harrastat vapaa-aikana? Harrastan liikuntaa eri muodoissa. Jälkikasvun jääkiekkoharrastuksen parissa kuluu myös paljon aikaa. Jos aikaa muilta harrastuksilta ja menoilta jää, niin pyrin rentoutumaan kalastuksen parissa. Voitko paljastaa jonkun salaisuuden itsestäsi, mikä jää vain lehden lukijoiden tietoon? Avoimena persoonana en usko salaisuuksiin. :) Mitä terveisiä haluat lähettää TOASin asukkaille? Muista arvostaa saamaasi asuntoa ja kanssa-asujiasi.

Mikä on parasta nykyisessä työssäsi? Parasta on mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön, sen suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Kuinka hyvin tunnet TOASin asuntokohteet? Kaikissa kohteissa en ole vielä ehtinyt käymään mutta osaan kyllä jo sijoittaa ne kaikki kartalle. Mikä on lempparikohteesi ja miksi? Mieluisin kohde on Ilmari, koska siellä tuli asuttua opiskeluaikana useamman vuoden ajan. Yhdistä naamat!

31.

asuntoasia.

ASUNTOKOHTEET

287

500

ÂŠ Kaupunkimittaus Tampere 2013

KESKUSTA Rantalinna Trikootalo Forum Centrum City Markuksentori Pellavapää Willa Espa Tullinaukio Herrainpuisto Rauhaniemi Ilmari Lapinkaari KALEVA Vanha Domus Uusi Domus Pekola Kalevan Keihäs Kalevan Nuoli Jarinsampo Ninansampo

450

www.toas.fi

Haarlankatu 8 Satakunnankatu 37 Kauppakatu 9 Hämeenkatu 11 Tuomiokirkonkatu 19 Tammelan puistok. 14-16 Rohdinkuja 2 Tampellan esplanadi 5 Tullikamarinaukio 1 Valumallinpolku 2 Rauhaniementie 20–28 Itsenäisyydenkatu 7–9 Lapinkaari 1

120 130 135 150 155 160 170 175 180 190 205 960 970

Väinämöisenkatu 11 200 Pellervonkatu 9 210 Ilmarinkatu 27-35 215 Sarvijaakonkatu 18 270 Sarvijaakonkatu 16 280 Sammonkatu 48 285 Takojankatu 13 A-B / 287 Sarvijaakonkatu 2 IIDESRANTA-JÄRVENSIVU Ritvanranta Iidesranta 36 300 Kirstinranta Iidesranta 34 310 Pirkonranta Iidesranta 32 320 Raunonlinna Iidesranta 3 330 Heikintorni/ TOAS-toimisto Iidesaukio 1/ Iidesranta 5 340 Viklanpolku Viklanpolku 6 350 Timontalot Iidesranta 2 360 Velinterassit Järvensivuntie 13-17 370 Liljanterassit Järvensivuntie 19 380 MESSUKYLÄ-JANKA-PAPPILA Messukylä Messukylänkatu 37 220 Rautapelto Rautapellonkatu 40 230 Pappila Haukkamäenkatu 1 240 Janka Ristinarkuntie 19 250 Ankkari Ankkarinraitti 8 260 Ismonraitti Resiinankatu 1 290 HERVANTA Mikontalo Insinöörinkatu 60 401 Wäinölä 1, 2 ja 3 Opiskelijankatu 4 410 412 411 Paawola Orivedenkatu 8 420 Erkkilä Näyttelijänkatu 19 430 Tuulanhovi Vaajakatu 5 440 Pianpytinki Tutkijankatu 3-5 450 Kanjoni Kanjoninkatu 17 460 Tekniikantornit Tekniikankatu 10-16 470 Tieteentornit Tekniikankatu 16 475 Veijonhovi Insinöörinkatu 43 480 Karinkaari Tumppi 3 490 Veikkola Insinöörinkatu 84 ja 88 495 496 HALLILA Männikkö Männikönkatu 1–3/ 600 Havumetsänkatu 2 Leenanlinna Havumetsänkatu 27 610 LUKONMÄKI Lukonkierikka Yrttikatu 1 500 501 Lukonlysti Pyykkiojankatu 2 510 Lukonkruuti Finninmäenkatu 4 520 KAUKAJÄRVI-ANNALA Sepontalo Keskisenkatu 8 B 700 Annala Annalankatu 11 710 Iso-Heikkilä Annalankatu 13 / 720 Kolunkatu 10 Kaisanpirtit Ruskontie 6 730 PELTOLAMMI Reinola Ketunleivänkatu 4 800

KUKA

WHO

MITÄ?

WHAT?

tekee, korjaa, itaa huoltaa ja ho Sulakkeen poksahtaessa tai avaimen jäädessä kotiin ei yleensä tarvitse laittaa sormea suuhun asti. Usein pelkkä puhelinsoitto riittää avun saamiseksi. Alla olevasta jaottelusta näet, keneen olla yhteydessä ja myös mitkä asiat kuuluvat sinulle asukkaana.

does, repairs, maintains and takes care of

When the fuses go out or you forget the key next to the morning paper, there is no need for panic. Usually just a telephone call helps to fix things. See the sections below to know, who to contact or if there is something that you as a tenant need to do.

ISÄNNÖINTI HOUSE MANAGEMENT Vesivahinko Asunnon tarkastus Seinien poraaminen Väärin pysäköity auto

HUOLTOLIIKE MAINTENANCE COMPANY

Wrongly parked car Final inspection Water damage Drilling walls

Piha-alue Vesivahinko Oven avaaminen Tukkeutunut viemäri Kylpyhuoneen viat Lämmitys & ilmastointi Heating & ventilation Bathroom faults Water damage Door openings Blocked Drain Yard area

ASUNTOTOIMISTO HOUSING OFFICE Häiriövalitukset Kadonnut avain Autopaikkojen vuokraus Talonkirjanote (vuokrasopimuksessa)

ASUKAS HOITAA ITSE TENANT’S DUTY Lampun vaihto Palovaroittimen pariston vaihto Sulakkeiden ja sytyttimien vaihto Fuses and lamp startes Fire alarm batteries Lamp bulbs

Renting a parking space Disturbance complaints Missing key

asuntotoimisto.

saara p.

elina. maija.

pia.

amanda.

henna.

saara k.

Aida Aalto on aloittanut kiinteistöosastolla kiinteistönpitoassistenttina.

Elina Finska on aloittanut asuntotoimistossa asuntosihteerinä.

TOAS TIEDOTTAA!

ville.

Mika Rauhala on aloittanut kiinteistöosastolla projektipäällikkönä.

Miina Salokannas on aloittanut toimistolla projektityöntekijänä.

nimityksiä.

TOAS INFORMS!

MUISTA NÄMÄ: > Pidä hyvä huoli avaimestasi > Noudata järjestyssääntöjä, ota huomioon muut asukkaat > Irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi > Poismuuton yhteydessä huolehdi astianpesukoneen ja pyyki pesukoneen tulo- ja poistoveden tulppauksesta > Ollessasi poissa kotoa pidempään sulje ikkunat ja vesihanat > Sammuta valot aina kun lähdet pois kotoa PLEASE REMEMBER: > Take good care of your key > Follow rules and requlations > Termination time is calendar month > When moving out ensure that piping is correctly closed off in dishwasher or washing machine > When staying out of the apartment, make sure you close the windows and water taps > Turn off lights when you leave the apartment

vinkki muutoksi. Muuton lähestyessä usein mieltä askarruttaa kysymys, miten muuttoauto pysäköidään muuton ajaksi. Muutto ei oikeuta pysäköimään lainvastaisesti. Jos muuton ajaksi auton ajaa talon ulko-ovelle, on tärkeää osoittaa pysäköinninvalvonnalle, että muutto on koko ajan käynnissä. Helpoiten tämän osoittaa siten, että auton ovet ovat auki ja joku on koko ajan auton välittömässä läheisyydessä. TOASinkin pihoissa ahkeraan kiertelevät pysäköinninvalvojat eivät sakota turhanpäiten, vaan aiheesta. Jos muuttotouhujen aikaan saa parkkisakon, auto on liikennesääntöjen mukaan ollut pysäköitynä väärin.

35.

asuntoasia.

Jätä

palautetta!

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS 0800 95560 / www.toas.fi IIDESAUKIO 1 / PL 423, 33101 TAMPERE asuntotoimisto@toas.fi / toasoffice@toas.fi

Asuntotoimisto

avoinna

Ma-Pe 9.00 - 15.30

sekä kuukauden ensimmäinen ja viimeinen arkipäivä 8.15 - 18.00.

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö eli TOAS on osa tamperelaista opiskelijakulttuuria tarjoamalla laadukkaita ja opiskelija ystävällisiä koteja koko opiskelun ajaksi. TOASin kodit sijaitsevat keskustassa ja lähellä oppilaitoksia. Opiskelija-asuntojen vuokraamisen lisäksi TOAS vastaa kohteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. TOAS rakennuttaa jatkuvasti opiskelijoiden tarpeiden mukaisia koteja sekä vastaa yli 5000 opiskelija-asunnon ylläpidosta.

Mikä oli mielestäsi lehden paras artikkeli,

mitä jäit kaipaamaan, voitaisiinko jotain tehdä toisin tai jopa jättää tekemättä? Vastanneiden kesken arvotaan 50€ arvoinen lahjakortti urheiluliikkeeseen! Lähetä palautteesi sähköpostitse osoitteeseen asuntoasia@toas.fi 1.3.2014 mennessä ja valmista itsesi poseeraamaan seuraavan asunTOASian sivuilla kuponki kainalossa!