26
historia
Virolainen arki muuttui nykäyksin
T H E B A LT I C G U I D E ™ LO K A K U U 2 0 2 0
Vuosisadassa suomalaisten arki on muuttunut paljon, mutta muutos on ollut tasaista kehitystä. Virossa arkipäivä on muuttunut äkkinäisin nykäyksin poliittisten muutosten tahtiin.
Sarasmo tarinoi TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT EESTI RAHVUSARHIIV
Kun katsomme menneisyyteen, jaamme sen
aina erilaisiin aikakausiin. On esimerkiksi keskiaika tai renessanssi. Aikakauden muutoksen hetkeä haetaan niin taiteesta kuin poliittisista tapahtumistakin. Joskus paras virstanpylväs on kuitenkin ihan tavallinen arkielämä. Virossa Viron tasavallan aika päättyi lopullisesti, kun virolainen perheenemäntä alkoi paistaa päivällisperunoita ruokaöljyllä silavan sijaan. Kommunismin kausi päättyi taas -luvun puolivälissä, kun muovikassi laitettiin roskapussiksi eikä sitä pidetty siististi taitettuna tallessa kaapissa.
Mannermainen tasavallan aika
Virossa tehtiin itsenäistymisen jälkeen perusteellinen maareformi ja maaseudulle syntyi kylien laidoille todella suuri määrä uusia perhetiloja. Suosituin kotiruoka oli perunat ja kastike ja kastike oli normaalisti porsaan lihasta. Porsaat kasvatettiin yleensä itse, joten paistinrasva oli tavallisesti silavaa. Maalta oikea tapa paistaa perunoita levisi tietysti kaupunkeihin.
Länsimaisen tuotemerkin muovikassi oli symboli, josta pidettiin huolta. Ennen toista maailmansotaa Viron kaupunkikulttuuri oli erilaista kuin Suomessa. Virossa oli suuri baltiansaksalainen vähemmistö ja heidän kauttaan Viro oli maailman modernissa sykkeessä mukana ihan eri tavalla kuin syrjäinen Suomi. Virossa ei ollut kieltolakia, joten maassa elettiin eurooppalaisessa ravintola- ja kahvilakulttuurissa. Erityisesti kahvilakulttuuri kukoisti ja kahvila kehittyi kahviosta viihderavintolan suutaan. Hienoimmissa viihdekahviloissa oli -luvulla oma jazz-orkesteri, joka tanssitti ja viihdytti kahvilavieraita.
Vuonna 1992 käytiin valuuttakauppaa muun muassa Tallinnan Teenindusmajassa, minkä paikalla on nykyisin Tallink City -hotelli.
Ikuinen pula-aika
Neuvosto-Eestissä katkesi kaupungin ja maaseudun yhteys. Aikaisemmin oli kotiseudulle pidetty yhteyttä, vaikka kaupungissa asuttiinkin, mutta kolhoosi-järjestelmä ja vuoden massakyyditykset tuhosivat sen maaseudun, jonka oli synnyttänyt Viron tasavalta. Ei ollut sukutaloa, josta olisi saanut silavaa paistinrasvaksi, kaupungissa oli mentävä kauppaan ja siellä oli myynnissä eteläisten neuvostotasavaltojen ruokaöljyä. Maailman muutos näkyi keittiössä ja paistinpannussa. Neuvostoaika oli niukkuuden aikaa. Kaikesta oli enemmän tai vähemmän pulaa. Vallitsi vakava asuntopula eikä sitä saatu ratkaistua ennen kuin uudelleen itsenäistyneessä Virossa. Tuoreen avio-
parin suurin ongelma oli saada itselleen koti. Usein jouduttiin elämään vuosia jommankumman vanhempien alivuokralaisina, kunnes lopulta saatiin oma ihan oma asunto. Kaikki asunnot olivat valtiollisia vuokra-asuntoja ja vuokrasopimusta kutsuttiin ”orderiksi”. Orderin saaminen oli suuri juttu ja ordereita myös laittomasti myytiin ja vaihdettiin. Oli ison rahan mustanpörssin asuntomarkkinat. Oman orderin eli vuorasopimuksen saattoi saada jonottamalla, mutta se vei vuosia ja usein jopa vuosikymmeniä. Vuokraoikeuden saattoi myös saada työpaikan kautta tai poliittisista ansioista. Tavallisen ihmisen arjen suurin ongelma oli asunnon saaminen ja perheen kasvaessa
suuremman asunnon saaminen ja mahdollisesti avioeron tullessa mahdollisuus muuttaa erilleen. Moni rakensi itselleen ja perheelleen omakotitalon, joka sosialismin uuskielellä oli yksittäisasunto ja jonka asuinpinta-ala oli rajoitettu neliöön. Huonekalut olivat sitten jo helpompi rasti. Huonekaluja valmistettiin ja niitä saattoi ostaa kaupasta. Samanlaiset tyylisuunnat käytiin läpi niin Neuvosto-Eestissä kuin Suomessakin. Kevyt ja ilmava oli -luvun tyylisuunta ja -luvun lopulla tulivat suuret ja massiiviset kalusteet taas muotiin. Tyylien kierto oli hitaampaa, sillä käytännössä oli mahdotonta ostaa kerralla vaikkapa kokonaisen huoneen kalusteita. Niitä ei yksinkertaisesti ollut saatavilla samaan aikaan. Tästä ajasta alkaen teksti kertoo
VIRON HISTORIA LYHYESTI
10 000 eKr.
Ihmisasutusta Viron alueelle
1200-luku
Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan
1227
Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron
1285
Tallinna osaksi Hansaliittoa
1346
Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle
1500-luvulla
Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia
1632
Tarton yliopisto perustettiin
1702
Ensimmäinen kahvila Tallinnaan
1721
Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää
1917
Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia
1918
Viron vapaussota alkaa. Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki
1919
Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920
