


TOUKOKUUKESÄKUU 2025


Aktiiviloma Pärnussa
Ravintolat
ympäri Viroa
Suursaaret täynnä nähtävää ja elämyksiä
Luontoretkelle
Virumaalle

Koko kansan laulu- ja tanssijuhlat

Kesän purkkijuomat testissä



TOUKOKUUKESÄKUU 2025
Aktiiviloma Pärnussa
Ravintolat
ympäri Viroa
Suursaaret täynnä nähtävää ja elämyksiä
Luontoretkelle
Virumaalle
Koko kansan laulu- ja tanssijuhlat
Kesän purkkijuomat testissä
rentoutuu Viron kakkoskodissa
Prismasta löydät ennestään tuttujen tuotteiden lisäksi laajan ja laadukkaan virolaistuotteiden valikoiman.
Nõo Lihavürst Snackmakkara
Parmigiano Reggiano -juustolla
85 g (21,06/kg)
179
Normaalihinta 2,29
Organic Shop
Kangasnaamio
M.V.Wool Graavitaimen viipaloitu 200 g (29,95/kg)
Normaalihinta 7,49
Vitamin C Therapy
Guava&Papaya
189
Normaalihinta 2,29
Organic Shop
Vartalokuorinta Mango 250 ml (16,76/l)
419
Normaalihinta 4,99
Tallegg Kiovan kana 300 g (11,63/kg)
Normaalihinta 5,15
Organic Shop Vartalospray Watermelon Lemonade 200 ml (18,45/l)
Normaalihinta 4,39
Gourmet Club Hummus punajuuri; aurinkokuivattu tomaattibasilika 200 g (11,95/kg)
239
Normaalihinta 3,09
Nopri Grillijuusto karhunlaukalla 200 g (17,45/kg) 349
Normaalihinta 4,39 -23 % -21 %
Mionetto Prestige
Prosecco DOC
Treviso Brut SAN-kuohuviini 11%vol Italia 6x750 ml (10,44/l) 4699
Tuotteiden saatavuus vaihtelee myymälöittäin.
Mo Saaremaa Juustosnackit aurinkokuivattu tomaatti; kotipuutarhan yrtit 200 g (11,95/kg) 239
Normaalihinta 2,99 -20 %
Les Sonnailles Blanc EU-viini 11%vol 3 l (4,33/l) 12 98
Les Sonnailles Rouge EU-viini 11%vol 3 l (4,33/l) 12
Prisma Lasnamäe, Sikupilli, Mustamäe, Vanalinna ja Tartu Sõbra palvelevat 24/7
Älä unohda S-Etukorttia, koska SAAT BONUSTA myös Viron Prismoista. prismamarket.ee
Webshop: shop.shishi.ee
Merimuseon katolta avautuu hienot näkymät Tallinnan vanhaankaupunkiin ja merelle.
Viron merimuseo toivottaa toukokuusta alkaen vierailijat tervetulleiksi kolmelle viihtyisälle kesäterassille. Ensimmäinen niistä sijaitsee Paksun Margareetan tykkitornin katolla, toinen lentosataman vesitasohallin parvekkeella ja kolmas lentosataman venesataman laiturilla. Jokaiselta terassilta on upeat näkymät, ja kahvilat tarjoavat unohtumattomia ruokailuelämyksiä.
huipulla.
Juhlanäyttely ALKU. Viron merimuseo 1935–1940 LENTOSATAMA / 12.5.2025–11.1.2026
Paksun Margareetan kattoterassilta on henkeäsalpaavat näkymät Tallinnan vanhaankaupunkiin ja kauas meren ulapalle. Kesäkaudella terassilla odottaa viihtyisä oleskelutila ja kodikas tunnelma. Voit nauttia olostasi täysin siemauksin, ihailla auringonlaskua tai järjestää viihtyisiä tapahtumia. Lentosataman vesitasohallissa MARU-kahvila odottaa kävijöitä joka päivä tarjoten suosittuja kesähittejä ja herkul-
lisia päivän tarjouksia. Lentosataman laiturille on tänä vuonna avattu kahvila MINI MARU, jossa pääset nauttimaan upeasta merimaisemasta ja järjestämään yksityistilaisuuksia jopa 30 vieraalle.
Tervetuloa kokemaan Tallinna eri näkökulmasta!
Lisätietoja: events@meremuuseum.ee
Viron merimuseo on merihistoriamme tallentaja, tutkija ja tulkitsija. Juhlanäyttelyllä Alku luomme katsauksen museon syntyaikaan, vuosiin 1935–1940. Viron merimuseon perustaminen 90 vuotta sitten osui samaan aikaan Euroopassa vallinneen merimuseotrendin kanssa – esimerkiksi maailman suurin merimuseo, National Maritime Museum Greenwichissä, perustettiin vain kaksi vuotta myöhemmin.
90 vuoden merimatkaa on syytä juhlia arvokkaasti.
Augustibluus on yksi Viron odotetuimmista musiikkitapahtumista, joka kokoaa joka kesä Haapsalun lumoavien linnanmuurien suojiin bluesin ystäviä niin Virosta kuin ulkomailtakin. Vuonna 2025 festivaali järjestetään jo 31. kerran. Festivaali tarjoaa kolmen päivän ja kahden yön ajan unohtumatonta musiikkia, sydäntä lämmittäviä hetkiä ja aitoa festaritunnelmaa.
Augustibluus ei ole vain konserttien sarja, vaan kokonaisvaltainen elämys – tapahtumassa kohtaavat lämmin tunnelma, korkeatasoinen musiikki ja Viron kesän taianomaisuus. Pääesiintymispaikka on Haapsalun Piispanlinna, jonka keskiaikaiset muurit luovat ainutlaatuisen akustiikan ja maagisen ilmapiirin. Lisäksi konsertteja järjestetään ympäri kaupunkia: kirkoissa, kahviloissa, puistoissa ja kadunkulmissa. Blues soi kirjaimellisesti kaikkialla Haapsalussa.
Augustibluus on tunnettu monipuolisesta ja korkeatasoisesta ohjelmastaan. Festivaalilla esiintyy sekä maailmankuuluja blueslegendoja että jännittäviä uusia kykyjä. Lavalla kohtaavat perinteinen Chicagon blues, mehevä soul, energinen rhythm’n’blues ja sielukas gospel. Lavalle nousevat myös Viron huippuartistit, mikä todistaa, että blues elää ja hengittää myös Viron musiikkikentällä.
Vuonna 2025 Augustibluus keskittyy bluesin kuninkaan B.B. Kingin 100-vuotisjuhlavuoteen.
Euroviisuvoittaja Dave Benton tuo lavalle erityisprojektin, johon osallistuu vaikuttava joukko kotimaisia ja ulkomaisia solisteja ja instrumentalisteja.
Vuoden 2025 ohjelma on vaikuttava ja kansainvälinen
Curtis Salgado (USA) on moninkertainen Blues Music Award -voittaja, legendaarinen soul-laulaja ja huuliharppuvir-
Piispanlinnan päätapahtumien konsertit tarjoavat monipuolisen kattauksen New Orleans -tyylisestä puhallinmusiikista delta bluesiin ja jopa rajuun bluesrockiin saakka.
tuoosi, joka tunnetaan yhtenä nykypäivän bluesin kirkkaimmista tähdistä. Australialainen nuori kitaravirtuoosi ja laulaja Stefan Hauk lumoaa yleisönsä tunnepitoisella bluesrockillaan.
Blues Against the Machine on kansainvälinen yhtye, jossa soittavat viiden Euroopan maan huippumuusikot. Kanadalainen Blackburn Brothers Band esittää soulahtavaa juuriblue-
sia, jonka sydän sykkii vanhan Motownin tahdissa.
Chicagon bluesin veteraani Maurice John Vaughn yhdistää voimansa suomalaisten huippumuusikoiden kanssa kokoonpanossa Maurice John Vaughn & Highway. Räjähtävä brittiläinen kitaristi Krissy Matthews yhdessä The Viking Blues Bandin kanssa tarjoaa energistä bluesia ja lavakarismaa.
Suomesta saapuu myös tyylikäs ekstrovertti Knucklebone Oscar, jonka konsertit ovat taidetta itsessään. Lazymen Blues Band on tunnettujen suomalaisten muusikoiden uusi yhteisprojekti, joka tuo festivaalilavalle rennon ja luovan bluesvireen. Nuori arvostettu huuliharpisti ja laulaja Jantso Jokelin, European Blues Challenge 2025 -voittaja, hurmaa yleisön herkillä tulkinnoillaan. Ruotsia edustaa Bottleneck John, jonka slide-kitara ja laulu vievät yleisön 1900-luvun alun autenttisen amerikkalaisen roots-musiikin tunnelmaan.
Virallisten konserttien lisäksi festivaalilla on tärkeä rooli vapaamuotoisilla jameilla ja katumuusikoinnilla. Kolmen päivän aikana festivaalin seitsemällä lavalla järjestetään yli 30 konserttia.
Augustibluus on yksi Viron kesän rakastetuimmista musiikkitapahtumista
Haapsalun historialliset puitteet ja rennon ystävällinen ilmapiiri luovat täydelliset olosuhteet
bluesmusiikista nauttimiseen. Festivaali kokoaa yhteen alkuperäisen ja rehellisen musiikin ystävät, tarjoten kolme päivää laadukkaita konsertteja niin päälavalla kuin ympäri kaupunkia. Haapsalun kahvilat, ravintolat ja hotellit valmistautuvat festivaaliin erityistarjouksin ja pidennetyin aukioloajoin. Kannattaa siis tulla nauttimaan sekä bluesista että rantakaupungin kiireettömästä ja merellisestä kesätunnelmasta koko viikonlopun ajaksi. Jos rakastat musiikkia, etsit ainutkertaista festivaalikokemusta ja arvostat aitoja tunteita, on Augustibluus juuri se tapahtuma, jota et halua jättää väliin. Ota ystävät mukaan, rentoudu ja anna bluesin rytmien kuljettaa sinut Haapsalun kesäyöhön.
Kesän paras bluesfestivaali on Augustibluus!
Liput: www.ticketmaster.fi/ event/38011016
Tutustu koko ohjelmaan: augustibluus.ee
Viron Ulkomuseon tämänvuotinen kesäkausi kulkee samaa tahtia heinäkuun alussa järjestettävien Iseoma-laulu ja tanssijuhlien kanssa. Kuten festivaali kokoaa ihmisiä eri puolilta Viroa, myös Ulkomuseo kutsuu vierailijoita tutustumaan Viron eri alueiden koteihin. Kesän teemana on Iseoma kodu (oma koti), joka esittelee arjen ja juhlapyhien perinteitä ja tapoja useiden vuosisatojen ajalta.
Kesäkuusta elokuuhun museon vierailijat voivat osallistua kyläjuhlaan joka lauantai ja sunnuntai kello 11 alkaen Sassi-Jaani maatilan pihalla. Leigarid-yhtyeen elävän musiikin säestyksellä perinteiset tanssit, laulut, leikit ja soittimet luovat juhliin mukaansatempaavan tunnelman. Jokainen juhla on hieman erilainen, mutta takuuvarmasti viihdyttävä.
Kesän kohokohta on perinteinen juhannusjuhla 23. kesäkuuta kello 19–23. Ulkomuseon alueella vietetään juhannusta eri aikakausien tapaan teeman Kui küla kokku kutsuti (kun kylä
Leigarid-yhtyeen säestyksellä tanssijat kansallispuvuissa esittävät yleisölle virolaisia kansantansseja.
kokoontui yhteen) mukaisesti. Illan huipentaa komea juhannuskokko meren rannalla.
Jo toista kesää peräkkäin paimenpoika Ants ja hänen uskollinen koiransa Muri kutsuvat lapset paimenen seikkailupolkulle. Heidän opastuksellaan reitti kulkee talojen pihojen, metsien ja kivikkojen halki, haastaa nuorten seikkailijoiden näppäryyden ja taidot. Kuten paimenen tavallisena päivänä, matkaan sisältyy
työtä ja leikkiä, iloa ja surua, jännitystä ja houkutuksia. Noin kahden kilometrin mittainen reitti vie vähintään kaksi tuntia, ja vauhdikas elämys palkitsee niin hyvällä ruokahalulla kuin levollisella unella. Suomenkielinen kartta on saatavilla lipunmyynnistä. Seikkailupolku päättyy Kolgan maatilalle, jossa kestävä elämäntapa ja maatilan työt opettavat selviytymistä sekä luonnon ja eläinten kunnioittamista.
Kolgan maatilan lasten maailma.
Tänä vuonna Viron Ulkomuseossa voi tutustua kahteen UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön listalle hyväksyttyyn perinteeseen: mulgipuuroon ja savusaunaan. Mulgipuuro on päivittäin tarjolla Kolun krouvin ruokalistalla, ja Pulgan maatilalla sauna lämmitetään perinteisessä savusaunassa 19.6., 17.7. ja 21.8. kello 12–17. Viherkasvien ja kukkien ystäville museon puutarhat ja kukkapenkit tarjoavat kattavan
katsauksen virolaisen puutarhanhoidon historiaan. Sepan maatila esittelee maalaiselämää varhaisella kolhoosiajalla 1950-luvun alussa. Neuvostoaika ja Viron kolhoosien alkuvuodet olivat haastavia, ja arjesta selviytyminen oli vaikeaa. Myöhemmän neuvostoajan elämää voi tutkia kolhoosiajan kerrostalojen kodeissa, jotka kuvaavat vuosia 1967, 1978, 1993 ja 2019.
Lauantaisin kello 12–15 kerrostalossa järjestetään pyykkipäivän askareita, ja sunnuntaisin samaan aikaan valmistetaan ruokaa neuvostoajan reseptien mukaan. Museo on avoinna joka päivä kello 10–20 (sisäänpääsy kello 10–19).
Nähdään Viron Ulkomuseossa Rocca al Maressa!
Viron Ulkomuseo, Vabaõhumuuseumi tee 12, Tallinna.
evm.ee
Kesällä virolaisten suupielet nousevat ylöspäin. Ihmiset ovat iloisia ja jopa hymyilevät. Talvella hymyilevää ihmistä katsotaan ihmetellen: ”Onko tuolla kaikki kunnossa?”, kysytään.
Kesällä eletään, nautitaan, juhlitaan, rakastutaan, mennään naimisiin, syödään hyvin ja ollaan sosiaalisia. Talvinen kaupunkielämä on pakollista, mutta elämän suuret asiat tapahtuvat kesällä.
Paatuneinkin kaupunkilainen tahtoo työntää kätensä
Viron maahan. Sata vuotta sitten virolaiset kutsuivat itseään nimellä ”maarahvas”. Nimi pätee vielä nykyäänkin. Virolaisten kynsien alla pitää aina olla vähän multaa.
Viron kesä on lyhyt. Sää on arvaamaton. Usein on viileää ja sateista, mutta ilma voi olla myös todella kuuma. Joka tapauksessa virolaiset ottavat kesästä kaiken irti.
Piritan, Pärnun ja Narva-Jõesuun hiekkarannoilla aurinkoa
ABIRISTEILYLLÄ JA PÄÄSIÄISELLÄ MERKITTÄVÄ VAIKUTUS
ALKUVUODEN MATKAILIJAMÄÄRÄÄN
Tallinnan Sataman ensimmäisen vuosineljänneksen matkustajatilastosta löytyy pari mielenkiintoista seikkaa. Viime vuoteen verrattuna laskua on 5,7 prosenttia, mutta se selittyy pelkästään pääsiäisen ajan matkailulla. Viime vuoden pääsiäinen oli maaliskuussa eikä huhtikuussa, kuten tänä vuonna. Siksi tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen matkustajamäärä laski.
Vuonna 2023 pääsiäinen oli huhtikuussa, ja silloinkin alkuvuoden matkustajamäärä oli ennätyksellisen suuri.
Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana suomalaismatkustajien määrä oli 593 216 (viime vuonna 628 790). Luku kertoo yhdensuuntaiset matkat, eli noin 300 000 suomalaista kävi laivalla Virossa tammi–maaliskuussa.
Huomioitava ja näkyvä määrä matkustajista oli nuoria eli 15–19-vuotiaita suomalaisia. He tekivät kaikkiaan viidesosan helmikuun suomalaismatkoista (15–19-vuotiaat 45 148 ja suomalaiset yhteensä 223 758). Eli ainakin 22 500 suomalaisnuorta kävi tämän vuoden helmikuussa Tallinnassa, suuri osa Abi Goes Tallinn -risteilyllä. Viime vuonna heitä oli tosin vieläkin enemmän, lähes 30 000.
otetaan jo huhtikuussa. Etelän maihin suuntautuvilla talvimatkoilla virolaiset panevat uimaasun päälle ja menevät uimaan, vaikka lämpötila olisi alle viisitoista astetta.
Virossa on kesällä juhlia, konsertteja ja tapahtumia koko ajan. Samana viikonloppuna niitä voi olla eri puolella maata jopa useita. Monet virolaiset käyvätkin innokkaasti kesätapahtumissa. Toiset taas retkeilevät luonnossa. Jotkut vain rentoutuvat kesämökillä tai rannalla.
Vaikka virolaiset nauttivat lomakohteiden tarjonnasta, niin osa kansasta matkustaa joka kesä maaseudulle sukulaistensa luokse. Mökit ja mummolat täyttyvät serkuista ja ystävistä. Yhdessä on niin hyvä olla. Kesällä ei virolainen matkusta Virosta mihinkään. Ulkomaanmatkat tehdään talvella. Tämän kertovat jo tilastotkin.
Kesälomalla on hirveä kiire. Kaikki talven aikana mieleen tulleet työt pitää tehdä kuukauden loman aikana. Tämä aiheuttaa joillekin jopa stressiä. Nurmik-
Viron tilastokeskuksen tilaston mukaan Virossa asui tänä vuonna 1. tammikuuta 1 369 995 ihmistä, mikä tarkoittaa, että väkiluku väheni viime vuodesta lähes 5 000 hengellä. Viron väkiluku laski viimeksi vuonna 2016.
Vuonna 2024 syntyi 9 690 ja kuoli 15 756 ihmistä. Vuonna 2024 Viroon muutti 18 634 ihmistä ja 17 260 muutti pois.
Luonnollinen väestönkasvu oli viime vuonna negatiivinen (–6 066 henkilöä), mutta nettomuutto oli positiivinen (+1 374 henkilöä).
Viron väestötilastojen historiassa, joka ulottuu vuoteen 1919, syntyneiden määrä oli viime vuonna ensimmäistä kertaa alle 10 000.
Ensisynnyttäjien ikä on yli kaksi vuotta korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten, ollen nyt 28,9 vuotta.
Viron asukkaista 82 prosentilla (1 123 000) on Viron kansalaisuus, kuudella prosentilla Venäjän kansalaisuus, viidellä prosentilla Ukrainan kansalaisuus, neljällä prosentilla on määrittelemätön kansalaisuus ja kolmella prosentilla jonkin muun maan kansalaisuus.
Etnisten virolaisten määrä kasvoi lähes 3 000 hengellä. Virolaisten osuus koko väestöstä on 68 prosenttia (935 000).
ko pitää leikata, terassi uusia, perunat ja muut taimet istuttaa, tehdä suursiivous, kerätä sieniä ja marjoja... Eli lomalla tehdään töitä, mutta ne ovat erilaisia kuin talvella.
Ennen vanhaan kesällä tehtiin myös paljon töitä, maata viljeltiin ja sato varastoitiin. Tämä siksi, että elettäisiin talven yli. Kesä on nykyäänkin kuitenkin kaikille virolaisille todellisen elämisen aikaa.
Hüttünen
VIRON PUOLUSTUSMENOT NOUSEVAT LÄHIVUOSINA YLI VIITEEN PROSENTTIIN
BRUTTOKANSANTUOTTEESTA
Viron pääministeri Kristen Michal sanoi maaliskuun lopulla, että Viron puolustusmenojen nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ei riitä, ja että puolustusmenot kasvavat entisestään lähivuosina.
Lehdistötilaisuudessa pääministeri Michal kertoi, että Venäjän strategiset tavoitteet eivät ole muuttuneet. ”Putinille kaikki, mitä on tapahtunut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, on ollut väärin. Hän haluaa alistaa itsenäisiä valtioita. Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että Venäjän hyökkäyksen vaara uhkaa kaikkia ympärillä olevia maita, myös Natoa”, Michal korosti.
Pääministeri sanoi hallituksen hyväksyneen periaatepäätöksen, jonka mukaan puolustusbudjetti nousee vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuodesta 2026 alkaen. Myös oppositiopuolueet tukevat hallituksen päätöstä.
”Puolustusbudjetin kasvattamisen tavoitteena on tehdä Venäjän sotilaallinen aggressio Viroa ja muita Nato-maita vastaan mahdottomaksi. Yksinkertaisesti sanottuna tavoitteena on estää sota”, Kristen Michal sanoi.
Michal lisäsi vielä, että tämäkään ei luultavasti vielä riitä, ja että tulevina vuosina puolustusmenot todennäköisesti kasvavat yli viiden prosentin bruttokansantuotteesta.
Viro on myös ilmoittanut eroavansa Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta.
I Castelli Romeo & Giulietta Prosecco 11% 75cl
Alsina & Sarda Cava Brut Blanc de Blancs 11,5% 75cl
Why Not Spritz 8% 75cl
8,99 € 11,99 €/L
Yali Wild Swan Cabernet Sauvignon 13%/ Sauvignon Blanc 12% 75cl
Povero Langhe Cabane 14% 75cl
€ 8,88 €/L
12% 75cl
Greg & Juju Pinot Grenache 12,5%/ Marselan Syrah 13,5%/ Terret Sauvignon 12,5% 6x75cl
Dürnberg Rose Classic 11,5% 75cl
Sub Tropika Sauvignon Blanc 12,5% 6x75cl
destaan hallussa, mutta miten hän onnistui kuulostamaan aidolta virolaiselta?
”Pyysin heti alkuun koko tuotantoryhmää puhumaan minulle ainoastaan viroa. Kuvaukset olivat minulle kielikylpy alusta loppuun. Näyttelijäkollegani Egon Nuter ja Carmen Mikiver sekä apulaisohjaaja Doris Tääker auttoivat myös todella paljon. Doris äänitti minulle joitakin vaikeita repliikkejä, joita sitten kuuntelin ja harjoittelin ahkerasti.”
Virossa kuvauspäivät venähtivät -tuntisiksi tavallisen kymmenen tunnin sijaan ja työpäiviä oli välillä kuusi viikossa. Palautumiseen ei jäänyt aikaa, mutta siitä huolimatta Sara muistelee kuvauksia lämmöllä. Sieltä hänelle jäi läheinen joukko ystäviä, joiden kanssa edelleen pidetään yhteyttä.
Sara kehuu Viron tuotantopuolta korkealaatuiseksi: ”Virossa oli todella ammattitaitoinen meininki. Viroon tullaan monista maista tekemään produktioita, mikä edellyttää kansainvälisen tason toimintakykyä vastaamaan tuotantojen tarpeisiin.”
Oma salainen pakopaikka Virossa Viro on tullut Saralle tutuksi myös yksityiselämässä. Hänen kummitätinsä hankki talon Virosta jo -luvulla. Vuonna Sara osti miehensä kanssa -luvulta peräisin olevan talon, joka remontoitiin osittain omin käsin.
puolisuudestaan ja viihtyisästä uimarannasta.
Rakveressa järjestetään Saran ylistämä Baltoscandal. Teatterifestivaalin tapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia kirkoista lähimetsiin. ”Virossa on todella vahva nykyteatteri”, Sara toteaa. Muita hienoja tapahtumia ovat Saran mielestä Tallinn Music Week, PÖFF ja Viljandi Folk Music Festival.
”Viljandin linna ja vanha kaupunki ovat maagisia. Torin kupeessa on ihana ravintola Kohvik Fellin.”
Sarasta on parasta se, että Viron koti on lähellä Helsingin kotia, mutta kuitenkin ulkomailla. ”Virossa pääsee paremmin irrottautumaan Helsingin arjesta ja työstä. Talo on ollut aina minulle todellinen pakopaikka, ja sen takia en halua paljastaa, missä se sijaitsee. Haluan, että se pysyy sellaisena myös jatkossa”, Sara nauraa eikä kerro minullekaan, missä lomakoti sijaitsee.
Nykyään Viron kodissa käy tiuhaan kylässä ystäviä ja sukulaisia Suomesta, Ranskasta, Tanskasta ja Ruotsista. ”Viro on monille heistä aika tuntematon. Esimerkiksi tanskalaisille Viro ja Baltia eivät ole niin tavallinen matkakohde.”
Virossa kiinteistön osto ei tapahdu pankissa vaan notaarilla. ”Saavuimme sinne mieheni kanssa suoraan satamasta remonttivaatteissa. Notaarilla meitä odotti kiinteistönvälittäjä, myyjä ja notaari viimeisen päälle pukeutuneina. Emme tienneet, että tapana on pukeutua arvokkaasti tällaisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi ensimmäinen koulupäivä on Virossa juhlapäivän kaltainen tapahtuma. Tällaiset hienot traditiot yllättivät meidät silloin”, Sara muistelee tapahtumaa.
Saran lempipaikat Virossa Oma talo on tietenkin koko perheen lempipaikka, josta sitten lähdetään tutkimaan Viroa ja koko Baltiaa. Tallinnassa Saran perheen lempikohteita ovat Kalamajan alue ja Telliskivi, jota kruunasi Fotografiskan lisäys . Lisäksi perhe suuntaa mielellään kerran kesässä Keksintötehdas Protoon tai Lentosatamaan. Tartossa Aparaatitehdas saa kehuja ravintoloiden ja tapahtumien osalta. Tiedekeskus AHHAA on myös tosi hyvä perhekohde Tartossa. Pärnussa Pärnujoen varrella vanhalla tehdasalueella on uusia ravintoloita ja kahviloita. Valgerannan seikkailupuisto saa myös pisteitä moni-
Viro on selvästi merkityksellinen paikka Saralle. Se on koti, johon hän palaa perheensä kanssa yhä uudelleen. n
Meresuu SPA sijaitsee keskellä mäntymetsiä Viron pisimmän hiekkarannan lähettyvillä. Kylpylän tilavalla allasosastolla ja saunakeskuksessa unohtuvat arjen kiireet!
Oletko haaveillut lomasta , jossa meri ja mäntymetsä kohtaavat, ja horisonttiin jatkuva rantaviiva kutsuu astumaan paljain jaloin hiekalle? Narva-Jõesuun Meresuu SPA on piilotettu helmi, joka tarjoaa luonnonläheistä luksusta.
Päivisin voit rentoutua rannalla, iltaisin nauttia kylpylän altaista, saunoista ja saunarituaaleista. Meresuu SPA tarjoaa laajan valikoiman kauneushoi-
toja, aina laitteilla tehtävistä hoidoista aromahierontoihin ja ylellisiin kasvonaamioihin. Myös perheen pienimmille löytyy hoitoja. Kuulostaako täydelliseltä? Sitä se onkin. Itä-Viro on ainutlaatuinen sekoitus eri kulttuureja ja vaihtelevaa luontoa. Lisätekemistä löytyy vaellusreiteistä mielenkiintoisiin museoihin.
www.meresuu.ee
Varaa kesäloma ajoissa!
Loma Viron kylpylähotelleissa on kesällä erityisen ihana – aurinko hellii, meri kutsuu ja palvelutarjonta on laaja. Tekemistä riittää myös hotellien ulkopuolella, sillä alueilla järjestetään kiinnostavia tapahtumia ja jokaiselle löy tyy uutta tekemistä. Valinta on sinun: nopea ja mukava Viimsi, romanttinen ja rauhallinen Saa renmaa tai luonnonläheinen ja terveyttä hellivä Meresuu.
Nauti rentouttavista ja monipuolisista hoidoista.
KAKSI KIERROSTA:
Historiallinen keskus ja Vanhakaupunki (1 tunti).
Opastetut kierrokset alkavat kello 10.30, 11.55, 13.50, 14.55
Pirita ja historialliset asuinalueet (mm. TV torni) (70 minuuttia).
Opastetut kierrokset alkavat kello 12.55 ja 16.00, viikonloppuisin myös 14.25
Kokoontumispaikka:
Mere pst. 5 tai sataman A-tai D-terminaaleilta
Aikataulut: https://citysightseeing.ee/summer-timetable/ Lippuja voi hankkia suoraan bussista tai internetistä. Lue lisää ww w.citysightseeing.ee tai soita +372 6 558 328
Kun kierros lähtee satamasta, voi olla että busseja pitää vaihtaa Mere pst. 5 pysäkillä
HINNAT: 24 h liput
32 € aikuinen
15 € lapsi (7–17 vuotiaat)
Lipun hinta sisältää molemmat kierrokset!
Bussista voi jääda pysäkkeillä pois ja tulla takaisin niin monta kertaa kun haluatte.
Tee varaus verkossa –saat edullisemmin!
Perhelippu 70 € (2 aikuista ja 3 alle 17-vuotiasta lasta)
Alle 7-vuotiaat lapset ilmaiseksi
Narva toimi aikanaan merkittävänä kauppakaupunkina, jonka kautta tavaravirrat kulkivat Tallinnasta Novgorodiin, ja vesireittejä pitkin oli yhteys myös Pihkovaan.
SUSANNA POIKELA, KUVAT VISIT ESTONIA / MARVIN KUHR SUSANNA POIKELA, ANDREI CHERTKOV
Korkealla rantatörmän päällä Narvan kaupunkia vartioi mahtava Hermannin linna ja toisella puolella Iivananlinna röyhistelee paksumuurista rintaansa. Näiden kahden välillä virtaa vain kapea Narvanjoki. Linnanherrat neuvottelevat ja hevoset hirnuvat talleissaan. Alkaako taistelu vai päästäänkö rauhaan?
Seison vuotta myöhemmin Viiden kruunun näköalapaikalla ja katselen alas rajajokeen. Yhä edelleen se virtaa, ja kaksi mahtavaa ovat hiljentyneet. Nyt Hermannin linnassa sijaitsee museo, ja ainoat ritarit ja hevoset, joita näen, ovat vahanukkeja.
Narvan ainutlaatuiseen tunnelmaan on sekoittunut ripaus entisaikojen kadonnutta loistoa, rujoa kaupunkilaisromantiikkaa sekä samovaarin verran slaavilaista lämpöä. Tänä vuonna Narva juhlii myös suomalais-ugrilaista kulttuuripääkaupunkivuotta monenlaisten tapahtumien muodossa.
Rantapromenadi ja Viiden kruunun näkymä
Narvan rantapromenadi on viehättävä, noin kilometrin mittainen kävelyreitti, joka kulkee Narvajoen vartta kaupungin satamasta Joaorgin uimarantaan. Matkan varrelle jäävät myös kaupungin historialliset puolustuslinnakkeet. Joen molemmilla rannoilla näkyy kalamiehiä heittämässä uistinta veteen omiin ajatuksiinsa uponneina.
Uimarannan läheisyydestä voi jatkaa vielä matkaa ylös leveitä metalliportaita Viiden kruunun näkymälle. Näköalatasanteelle pääsee myös kaupungin puolelta. Tasanteelta avautuu vaikuttava näkymä niin itään kuin länteen.
Kreenholmin tekstiilitehtaalla työskenteli sen parhaimpina aikoina 10 000 narvalaista.
Naapuri on yhtäkkiä lähes käsinkosketeltava.
Kurkistus keisarikunnan tekstiilitehtaaseen
Historiasta kiinnostuneille valtava Kreenholmin tehdas ja sen alue tarjoavat paljon nähtävää. Tekstiiliteollisuutta palvellut tehdas
oli aikanaan Venäjän keisarillisen imperiumin suurin tehdas. Vielä viime vuosisadan alussa siellä työskenteli yli kymmenentuhatta ihmistä. Nykyisin ajan kouran muovaamia tehdasrakennuksia ja Kreenholmin kaupunginosaa voi ihailla ulkoa omatoimisesti. Tehdasalueelle pääsee kierrokselle
oppaan seurassa. Ajankohtaiset kierrostiedot löytyvät Visit narvan verkkosivuilta.
Barokkikaupungin kävelykierros ja raatihuone
Historiallisen keskustan halki kulkeva Vanhan Narvan suomenkielinen kävelykierros esittelee kymmenen merkittävää kohdetta, kuten Narvan raatihuoneen, Pimeaed-puiston, rantapromenadin ja Ruotsin leijona -patsaan. Kohteesta löytyvän QR-koodin avulla voit lukea paikoista tai kuunnella ääniopastusta ja yllättyä, miten paljon Narvasta löytyy suomalaisyhteyksiä. Kierroksen voi aloittaa esimerkiksi Raatihuoneentorilta.
Äskettäin kunnostettu raatihuone ja moderni Tarton yliopiston Narvan oppilaitos ovat vierailun arvoisia. Raatihuoneella on tarjolla virtuaalitodellinen kierros vanhaan Narvaan. VR-lasit päässä näet loisteliaan ja rikkaan barokkikaupungin sellaisena kuin se oli vielä ennen toista maailmansotaa ja Narvan suurpommituksia. Raatihuoneella on
myös Narvan matkailuneuvonta, josta saa karttoja ja suomenkielisiä esitteitä.
Raatihuoneen vieressä sijaitseva Tarton yliopiston Narvan oppilaitos leikittelee veikeästi uudella ja vanhalla. Näet sen omin silmin, kun seisot rakennuksen edessä. Talon sisältä löytyy yliopisto sekä kahvila Muna, jossa voi käydä sumpilla ennen seuraavaa kohdetta.
Narva avautuu sille, joka palaa sen luokse Jos päivän reissu ei riitä, jää ihmeessä yöksi Narvaan. Narva Hotellin vastikään remontoidut huoneet tarjoavat mukavan levähdyspaikan. Tasokkaassa ravintola M. Chagallissa nautit illallisesta kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä. Hotellin alakerrassa palvelee uusi spa-keskus, jossa on kolme poreallasta, neljä saunaa, rentoutumisalue ja baari. Tallinnasta Narvaan pääset helposti junalla, bussilla tai omalla autolla. Nopein junayhteys vie Narvaan alle kahdessa ja puolessa tunnissa. n
Kahvikupponen kaupungissa:
Alex Kohvik & Catering, Linda 2
Kohvik Kaar Joala 20
Kohvik Muna, Raekoja plats 2
Publik CAFÉ, A. Puškini 13
Kohvik Nobel Ringtee 75
Narvan makuja lautasella:
M. Chagall, A. Puškini 6
Ranna Resto, Linnuse 2
Valge Kõrvits, Lavretsovi 8
Vana Iiri Pubi, Paul Kerese 2
Restoran Pärl, Hariduse 5
Sooloiluja-sivuston ja Tallinnatärpit-ryhmän perustaja Henna Mikkilä vieraili ensimmäistä kertaa Itä-Virossa viime vuonna, ja oli vaikuttunut seudun kohteista ja elämyksistä.
Vuoden matkailuvaikuttajaksi
Suomessa vuonna 2023 valittu Henna Mikkilä päätti lähteä yksin reissuun, koska halusi tutustua Narvaan ja Itä-Viroon kaikessa rauhassa. Hän kertoo kaupungin yllättäneen hänet täysin.
”Kuinka paljon yllätyksiä sinne mahtuikaan. Suurin yllätys oli se, että skaala oli niin huikea! Ja se, miten rosoisuus ja uudet tuulet löivät kättä vaikkapa Raatihuoneentorin ympäristössä”, hän kertoo.
”Kannattaa varautua siihen, että Narvassa mikään ei ole kuten muualla. Ja sama juttu koko Itä-Virossa. Ja se on vain hyvä asia!”
Henna Mikkilä oli vaikuttunut myös siitä, että Narvassa historia oli joka puolella läsnä.
”Tunsin koko ajan jalkojeni alla muhivan barokkikaupungin, joka oli lanattu kivensiruina sinne jonnekin maan sisuksiin.”
”Tykkäsin Narvan linnasta tosi paljon. Erityisesti siitä, miten uusi oli yhdistetty vanhaan museon näyttelyssä. Ja miten paljon tarinoita rakennukseen oli upotettu. Täydellinen helmi! Myös Kreenholmin alue ja tehdas olivat vaikuttavia.”
Monipuolinen Narva teki vaikutuksen
Kiinnostavia kohteita riittää Narvassa moneksi päiväksi. Niitä ovat muun muassa upeaksi kunnostettu Narvan raatihuone, kaunis rantapromenadi, Pime aed -puisto, Aleksanterin kirkko ja taidegalleria.
Eksymään ei Narvassa hänen mukaansa pääse. Hyvänä apuna tiedonhankinnassa toimivat suomenkieliset audio-oppaat, kartat ja sivustot.
”Informaatiota oli tällaiselle maallikolle riittävästi saatavilla. Oli jopa runsauden pula, joten olisi voinut mennä vieläkin syvemmälle. Tunsin oppineeni reissun aikana tosi paljon”, Henna Mikkilä kertoo.
Positiivinen yllätys oli myös se, miten nopeasti ja helposti Narvaan pääsee junalla Tallinnasta. Matka junalla kestää noin 2,5 tuntia. Henna Mikkilä hehkuttaa myös ihmisten lämmintä asennetta ja ystävällistä palvelua. Hotelleissa, kylpylöissä ja museoissa osattiin englantia, joten matkailija pärjää Narvassa ja muualla Itä-Virossa hyvin.
Narva-Jõesuun upea ranta ja tasokkaat kylpylät yllättivät
Narvan lisäksi Henna Mikkilä vietti muutaman päivän Narva-Jõesuussa, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Narvasta. Kylpyläkaupunki lumosi ensikertalaisen täysin.
”Narva-Jõesuussa oli upea, melkein kymmenen kilometrin pituinen ranta, joka ei ollut samanlainen kuin Pärnussa. Se oli kuin luonnonranta, jonka lähellä oli kylpylöitä, joissa voi käydä hellittelemässä itseään.”
Narva-Jõesuun kylpylät tekivätkin Henna Mikkilään vaikutuksen. Perinteinen terveyskylpylä Narva-Jõesuu Medical Spa sai kiitosta monipuolisista hoidoistaan
ja suuresta ulkoaltaastaan. Monipuolinen Meresuu Spa & Hotel sopii Henna Mikkilän mukaan mainiosti lapsiperheille. Molemmat hotellit sijaitsevat aivan hiekkarannan läheisyydessä.
Monta kohokohtaa –Sillamäen kaupunki, Toilan ranta ja Viron kaivosmuseo
Henna Mikkilä ehti reissunsa aikana käydä Narvan ja Narva-Jõesuun lisäksi muun muassa
Sillamäellä, Toilassa, Jõhvissa ja Viron kaivosmuseossa, joista viimeksi mainittu oli reissun ehdottomia kohokohtia.
”Wow-elämyksiä riitti – suurempia ja pienempiä. Pieniä helmihetkiä oli vaikka Narvan
”Aion lähteä ehdottomasti uudestaan Itä-Viroon.”
HENNA MIKKILÄ
linnan ikkunasyvennyksessä istuminen Ivangorodia ihmetellen, tai istuskelu Toilan ihanalla pyöreäkivisellä rannalla aaltojen kohinaa kuunnellen”, hän fiilistelee.
Henna Mikkilän mukaan Itä-Viro tarjoaa elämyksiä laidasta laitaan.
”Oli rosoisen eriskummallisia: Narvan Venetsia, Jõhvin tori, jeeppisafari Aidun louhoksilla.
Ja sitten oli tyylikkään asiallisia: Fine dining -illallinen Kuurort-ravintolassa, Narvan linnan upeat näyttelyt ja Sillamäen kulttuurikeskus.”
Kymmenen reissupäivän aikana ei tylsyys ehtinyt iskemään.
”Ei tullut kertaakaan tunnetta, että nyt tämä on jo nähty. Päinvastoin, viimeisenä päivänä tuli tunne, että aika ei riittänyt mihinkään. Paluupäivänä olin ajatellut, että bongailemme pieniä paikkakuntia matkan varrella. Mutta nähtävää oli niin paljon, että aika ei riittänyt millään.”
Vahva suositus lähteä Itä-Viroon
Henna suosittelee Itä-Viroa lämpimästi kaikille, jotka haluavat kokea jotakin uutta ja erilaista Virossa.
”Itä-Viro on täysin erilainen kuin muu Viro. Todella käymisen arvoinen alue. Ilman muuta kannattaa lähteä!”
Henna Mikkilä suosittelee tutustumaan laatimaansa Narvan ja Itä-Viron oppaaseen, joka löytyy Sooloiluja-sivustolta.
”Rakensin oppaan niin, että sitä voi selata joko järjestyksessä, tai hyppiä vapaasti eri osien välillä. Oppaan yksi alakohta on pikaopas sellaiselle, joka haluaa lähteä vaikka päiväretkelle Narvaan, mutta ideoita löytyy myös yli viikon mittaiselle Itä-Viron kierrokselle – sellaiselle jonka itse tein!”
Lue lisää vinkkejä Hennan uudesta Narvan ja Itä-Viron oppaasta Sooloiluja-sivustolta! sooloiluja.com/narva-ja-ita-viro
Kyseessä on Itä-Virumaan matkailuverkoston kaupallinen yhteistyö bloggaaja Henna Mikkilän kanssa.
Lue lisää Itä-Viron kohteista: idaviru.ee/fi
Itä-Viron ystävät www.facebook.com/itaviroystavat itaviroystavat www.instagram.com/itaviroystavat
Testissä vertailtiin maun lisäksi myös juomien värejä.
Tallinna kätkee sisäänsä monia viihtyisiä ja perheystävällisiä kahviloita, jotka yhdistävät kauniin luonnon, historiallisen miljöön ja maukkaan ruoan. Näitä paikkoja yhdistää myös yhteinen tarina: samasta perheestä tulevat sisarukset, joiden intohimona on ollut luoda elämyksellisiä kahvilakohteita, joissa viihtyvät niin paikalliset kuin matkailijatkin.
Kadriorgin linnakahvila, Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan kahvilat Herba ja Kirribilli sekä Maarjamäen linnan ravintola tarjoavat vierailijoille paikkoja, joissa aika tuntuu pysähtyvän. Kahviloiden ideat ja toteutus ovat syntyneet kahden sisaren rakkaudesta hyvään ruokaan ja tarkasti valittuihin juomiin.
Kaikki kahvilat ovat omalla tavallaan samankaltaisia, mutta silti yksilöllisiä. Yhteisenä piirteenä ovat kaupunginlaajuista mai-
netta niittäneet käsintehdyt piirakat ja Napoleoninleivos. Kaikissa kahviloissa kunnioitetaan tuoreita paikallisia raaka-aineita, puhtaita makuja ja sesongin tuotteita.
konditoriatuotteita sekä maukasta päivän lounasta.
Tarjolla on myös näyttelyihin liittyviä erikoistarjouksia – tänä kesänä esimerkiksi Bernardo Strozzin taidenäyttelyn kunniaksi tarjoiltava Gnocchi con pesto Genovese eli gnocchi Genovan pestokastikkeella. Ruoka on peräisin Italian Ligurian alueelta.
Maarjamäen ravintola tarjoaa viikonloppuisin myös maittavan brunssin. Nauti parhaimmista aamupalaruoista ja merinäköalasta kiireettömässä ilmapiirissä sinisenä läikehtivää merta katsellen ja hyvästä seurasta nauttien.
Kadriorgin linnakahvilassa, keskellä puistomaista vehreyttä ja arvokasta linnamiljöötä, voi nauttia ranskalaishenkisessä kahvilassa tuoreita leipomo- ja
Maarjamäen ravintola, joka sijaitsee Viron historiallisessa museossa Orlovin linnassa, tarjoaa maalauksellisella merinäköalaterassilla lounasta tai varhaista illallista. Ennakkovarauksella voi suuremmille ja pienemmille seurueille varata joko yksittäisen salin tai koko ravintolan mukavaa illallista tai nopeampaa lounasta varten. Kokkien inspiraation lähteenä toimii Välimeren keittiö yrttien, puhtaiden makujen ja yksinkertaisuuden kera.
Jos haluat keskellä kiireistä kaupunkielämää hetkeksi nauttia luonnon ihmeellisyydestä ja kauneudesta, oikea paikka siihen on Tallinnan kasvitieteellinen puutarha, josta löytyy myös kaksi kahvilaa. Palmuhuoneessa vihreiden palmujen alla saa nopeasti virkistystä leipomotuotteiden, erilaisten voileipien ja leivonnaisten muodossa. Ennen portteja sijaitsevassa vierailukeskuksen viihtyisässä kahvila Herbassa kasvipohjaiset raaka-aineet saavat kunniapaikan monessa eri muodossa. Lihan ja merenelävien ystäviä ei myöskään ole unohdettu.
Ruokaravintola
maku pääsi oikeuksiinsa.Risotto naudan luuytimen kanssa oli illallisen eksoottisin annos. Riski kannatti ottaa. Al dente -kypsä risotto ja suussa sulava luuydin toimivat hämmästyttävän hyvin.
Italialainen ravintola Controvento toiminut samassa rakennuksessa Tallinnan vanhankaupungin sydämessä jo yli vuotta. Paikka on onnistunut säilyttämään korkean tasonsa läpi vuosien ja on saavuttanut lähes legendaarisen maineen. Controventon viehättävä talo on keskiaikaisella kadunpätkällä, nimeltä Katariina käik.
Jo vuonna avattu ravintola on Tallinnan vanhin italialainen paikka. Ravintola toimii kahdessa kerroksessa. Yläkertaan noustessa tuntuu kuin astuisi sisään italialaiseen tavernaan. Keskiaikainen rakennus, seinämaalaukset, puulattia, jyhkeät tummat kattopalkit, valkeat pöytäliinat ja puiset huonekalut sopivat saumattomasti kokonaisuuteen. Ravintolassa on tyylikäs, mutta samalla kotoinen tunnelma.
Italian lippu seinällä muistuttaa, että vieras on paikassa, joka tarjoaa perinteisiä italialaisia ruokia.
Alkuun tilattu saksanhirvitartarpihvi tryffelin kera on onnistunut kombo vahvoista mauista. Ruoka sisälsi lisäksi etikkakastiketta, sipulia ja herneitä. Elementit toimivat yllättävän tasapainoisesti keskenään.
Myös hienostunut carpaccio oli keväisen kevyt ja raikas.
Pääruokana nautittu kuha paistettiin oikeaan kypsyyteen. Paistopinta oli rapea, mutta annos ei ollut kuiva. Tuoreen kalan
Ravintolan viinivalikoima on suuri, koostuen pääasiallisesti italialaisista viineistä.
Controventossa voi pöytäseurue keskustella normaalilla äänenvoimakkuudella. Ravintolassa ei ole häiritsevää musiikkia. Salissa kuuluu vain puheensorina, joka on sekoitus eri kielistä.
Jo kymmenen vuotta Controventossa työskennellyt tarjoilija Kristi osasi ammattinsa. Hän kertoi asiantuntevasti annoksista, suositteli onnistuneesti viinejä ja kehotti tekemään ravintolaan aina pöytävarauksen. ”Lounasaikaan voi vapaa pöytä vielä löytyä, mutta iltaisin on ravintola lähes aina täynnä.”
Vaikka Controvento ei ole halpa, ovat annosten hinnat tasoon nähden varsin kohtuulliset. n
Restoran Controvento, Vene 12 (Katariina käik), Tallinna.
Alkuruoat: 8–18,50 e Pastatjarisotot: 10–19e Pizzat: 11–16 e Pääruoat: 15–39 e Jälkiruoat: 3,90–9 e
Tallinnan paras ravintola ja urheilubaari Vanhassakaupungissa!
• à la carte -ruokalista
• 166 ravintolapaikkaa
• 30 erilaista olutta
• suuri valikoima erilaisia viinejä, samppanjaa ja muita juomia
• 12 isoa taulutelevisiota urheilun seuramiseksi
Keskikokoinen pizza ”Pepperoni”.
TEKSTI JA KUVAT TIMO HUTTUNEN
Domino’s Pizza avasi ensimmäisen ja vielä ainoan ravintolansa Tallinnaan vuoden lopussa. Amerikkalaista pizzaa saa Mustamäe Keskuksesta.
Pizzeriassa voi syödä paikan päällä tai pizzan voi tilata haluttuun osoitteeseen. Ravintola lupaa toimituksen minuutissa.
Domino’s Pizza on yhdysvaltalainen ravintolaketju. Vuonna perustettu yritys on Yhdysvaltain toiseksi suurin pizzaketju Pizza Hutin jälkeen. Domino’s Pizzalla on yhteensä noin omaa tai franchise-ravintolaa maassa. Amerikassa Domino’s Pizza löytyy lähes jokaisesta kauppakeskuksesta. Ketju ei toimi Suomessa.
Tommi Grill panostaa ruoanvalmistuksessa laadukkaisiin raaka-aineisiin ja ammattitaitoon.
Toinen Tommi
Mustamäen pizzerian keskiössä on avokeittiö, jossa tehdään kaikki käsin. Esillä on myös valtava pizzauuni, jonka liukuhihnalla pizzat paistuvat. Niitä paistetaan tasan kuusi ja puoli minuuttia asteen kuumuudessa.
Istumapaikkoja ravintolassa on noin kaksikymmentä. Mutta pienestä ravintolasta lähtee pizzoja koko ajan lähetin mukana jatkuvana virtana ympäri Tallinnaa.
”Suosituin pizzamme on ’Pepperoni’”, valisti ystävällinen asiakaspalvelija tilauksen teon yhteydessä.
Pizzan saa kahdella erilaisella pohjalla. Ne ovat perinteinen, kuohkea ja hieman paksumpi amerikkalainen ja ohut italialaistyyppinen pohja. Kokoja on kolme. Suurempikokoisiin pizzoihin voi myös tilata juustolla täytetyn reunuksen.
Domino’s Pizzan pizzojen nimet ovat jostain syystä englanniksi. Viidellä erilaisella juus-
tolla täytetty valkoinen pizza ” Cheeses” on hyvä. Eri juustojen maut yhdistettynä ohueen ja kuohkeaan, mutta todella maukkaaseen amerikkalaiseen pizzapohjaan luovat erinomaisen kokonaisuuden. Taikinasta löytyy ainakin osa maun salaisuudesta. Suositeltu ”Pepperoni” on myös maistuva ja hyvin perinteinen amerikkalaistyyppinen pizza, mutta juusto vei voiton. ”Pepperonin” pohja oli ohut italialainen. Domino’s Pizza tarjoaa pizzojen lisäksi erilaisia peruna-annoksia, kanansiipiä, leipiä ja jälkiruokia. n
Domino’s Pizza, Mustamäe
Pizzat: 6,80–16,90 e Lisukkeetja alkuruoat: 2,90–4,90 e Jälkiruoat: 3,90–4,90 e
MAINOS
ommi rill al l
n t m o a al ar a
Tommi Grill on kokoperheen ruokapaikka. Ruokalistalta löytyvät niin kevyet ruoat, kuten keitot ja salaatit sekä painavammat ruoat pihveistä herkullisiin katuruokakeittiön antimiin. Myös lapset löytävät menulta helposti syötävää. Lisäksi joka päivä tarjolla on kolmen ruokalajin lounastarjous hintaan 5,50–7,50 euroa. Ravintola toimii nyt kahdessa eri osoitteessa: Tallinnan ydinkeskustassa Metro Plazassa ja Rocca al Maren ravintolamaailmassa. Kauppakeskukseen tänä vuonna avattu ravintola on tunnelmallinen ruokapaikka, jossa shoppailijan on helppo lepuuttaa jalkojaan hyvän ruoan ja juoman äärellä. Keskustan Tommi Grill on palvellut asiakkaita jo huikeat 15 vuotta. ”Meillä on keskustan ravintolassa muodostunut vankka kanta-asiakaskunta suomalaisia, jotka palaavat luoksem-
Ravintolan ruokalista on kattava ja perheystävällinen.
me joka kerta matkustaessaan Tallinnaan”, ravintoloitsija Lauri Maks kertoo. Hän itse myös työskentelee molemmissa ravintoloissaan ja ottaa vastaan vieraansa, kuten kunnon ravintolan isännän kuuluukin. Ravintolat ottavat vastaan myös pöytävarauksia isommille ryhmille.
Molemmissa ravintoloissa asiakkaita palvellaan suomeksi.
Tommi Grill Metro Plaza, Viru väljak 2, Tallinna.
Tommi Grill Rocca, Rocca al Mare kauppakeskus, Paldiski mnt 102, Tallinna.
Helsinki Karaoke Baar kutsuu viihtymään
Tallinnan vanhankaupungin vilkkaimmalla kävelykadulla sijaitseva Helsinki Karaoke Baar on vakiinnuttanut asemansa suosittuna illanviettopaikkana erityisesti suomalaismatkailijoiden keskuudessa. Lavalle nousee iltaisin myös paikallisia ja kansainvälisiä esiintyjiä, sillä karaoken kieli yhdistää.
Moderni karaokejärjestelmä tarjoaa laajan kappalevalikoiman useilla kielillä, ja lista päivittyy jatkuvasti. Valikoimasta löytyy runsaasti suomihittejä ja kansainvälisiä klassikoita.
Baarissa on mukavasti pöytiä, joiden ääressä nauttia baarin juomista ja seurasta.
Lisäksi löytyy tilava baaritiski rentoja rupatteluhetkiä varten. Karaokelle on varattu oma, viihtyisästi sisustettu sali baarin perältä.
Siellä laulajat voivat esittää suosikkikappaleitaan, ja yleisöllä on mahdollisuus tanssia tai vain nauttia tunnelmasta.
Yksi baarin suurimmista eduista on sen sijainti. Jos olet tullut Tallinnaan viikonloppureissulle ja kaipaat illalle ohjelmaa, Helsinki Karaoke Baarin löytää helposti.
Viru-kadun paraatipaikalla toimiva baari on tuttu näky ohikulkijoille – erityisesti suuren Suomen lipun ansiosta, joka liehuu baarin sisäänkäynnin yläpuolella.
Mukavuuksiin kuuluvat siistit wc-tilat sekä erillinen tupakkahuone, joka tarjoaa hengähdystauon karaoken lomassa ilman, että tarvitsee poistua ulos kadulle. Henkilökunta on pääosin suomenkielistä tai ainakin ymmärtää kieltä hyvin, mikä tekee asioinnista helppoa. Karaoke on baarin ydin – laadukas äänentoisto, suuret näytöt ja ammattimainen karaokejuontaja nostavat illan tunnelman korkealle. Tämä on paikka, jossa laulaminen ei vaadi täydellisyyttä – vain rohkeutta heittäytyä mukaan ja nauttia täysillä.
Kanadalais-japanilainen Michael Holman toimii pääkokkina Põhjala Tap Roomissa ja SUMIssa. Molemmissa ravintoloissa hän on saanut suunnitella ruokalistat, joissa heijastuu vahvasti hänen monikulttuurinen taustansa.
Ravintola SUMI avasi ovensa viime joulukuussa Krulli Majaan Kopli-kadun varrelle. Vanhan toimistorakennuksen katutaso on kokenut täydellisen muodonmuutoksen pölyisestä konttorista moderniksi ravintolaksi. Avaraan ravintolasaliin mahtuu reilu sata ruokailijaa nauttimaan japanilaisvaikutteisista ruoista.
Ravintolatilan jakaa kahdeksi läpinäkyvä metallinen väliverho, jonka toisella puolella asiakkaita palvelee ranskalais-amerikkalainen leipomo. Viikonloppuisin leipomon valikoima on tavallista runsaampi ja sisältää myös erilaisia leipiä patongeista lähtien.
Illalla tila muuntautuu baariksi ja toimii ravintola SUMIn jatkeena. Vaikka SUMI on lanseerattu japanilaisvaikutteisena, ei pöytään silti kannata odottaa perinteisiä japanilaisia ruokia. Annoksissa kuitenkin maistuu ihanan hienovaraisesti japanilainen makumaailma. Lähes kaikki valmistetaan avogrillillä, joka antaa ruoille oman savuisen makunsa. Alkupaloiksi valitsimme japanilaisen riisijauhoista ja Pajumäen luomuvoista leivotun riisileivän ja hiilillä grillatun kanan Nanban. Kuohkea riisileipä tarjoiltiin sitruunaisen mison ja hapanvoin kera. Kananliha oli saanut hunnukseen tartar-kermakastikkeen. Ennen pääruoan tarjoilua ehdimme rauhassa sulatella alkuruokia. Elävän tulen loimu lämmitti poskiamme, sillä istuimme keittiön edessä baaripöydässä. Ihmettelimme, miten keittiöhenkilökunta jaksaa tehdä töitä tässä
lämmössä. Mutta kaikki näytti sujuvan hyvin ja ilman pyörtymisiä.
Sitten olikin jo pääruoan vuoro. Seuralaiseni valitsi savustetun ja grillatun ankanrinnan, ja minä päädyin grillattuun härän kylkipihviin eli flank steakiin. Hyvä valinta, sillä ankanrinnan ruskistettu kastike oli makuuni ehkä hitusen liian makea. Olimme molemmat erittäin tyytyväisiä annoksiimme ja niin kylläisiä, että kokin jälkiruokasuosituksista jaksoimme maistaa vain miso-toffeejäätelöä. n
Alkupalat: 3,50–10,90e Pääruoat: 16–69 e Jälkiruoat: 8,90–10,50 e Leipomotuotteet: 1,50–10e
TALLINNAN PARAS KARAOKERAVINTOLA VANHASSAKAUPUNGISSA!
Paljon suomenkielisiä lauluja
Suuri juomavalikoima
UUTUUS! Tarjolla useita lempiruokia kuten makkaraperunat, kananugetit, ranskalaiset perunat, kanasiivet jne.
Tähtikaraoke restoran-baar
Viru 21, Tallinna Avoinna joka päivä Tahtikaraoke
23.–25.5. Tähtikaraoke 3-vuotta SYNTTÄRIT! JUHLAT TÄYNNÄ TARJOUKSIA JA YLLÄTYKSIÄ!
Viru Vana-Viru
Viruhotelli
SMARTTANin läpiruskettavat pitkähihaiset paidat, sarongit ja housut on valmistettu Virossa. Näissä KANGAS-AURINKOVOITEEN-SIJAAN -tuotteissa käytetään erittäin ohutta, höyhenen kevyttä ja joustavaa verkkokangasta, joka on päällystetty ainutlaatuisella kuviolla. Kangas hämää silmää, eikä päästä kehoa näkyviin, mutta samalla päästää auringonvaloa läpi turvallisesti.
Tällainen kangas korvaa perinteisen aurinkovoiteen ja mahdollistaa huolettoman auringossa oleskelun – olit sitten kävelyllä kaupungilla, urheilemassa tai loikoilemassa rannalla. Asut sopivat myös uimiseen, ja ne kuivuvat uinnin jälkeen vain muutamassa minuutissa.
Läpiruskettuvissa vaatteissa saat D-vitamiinia ja rusketut terveellisesti ilman palamisen riskiä. Kangas suojaa ihoa riittävästi, mutta erittäin herkkäihoisten kannattaa silti aloittaa varovasti ja totutella rusketukseen vähitellen.
Toisin kuin aurinkovoide, tätä ”kangasvoidetta” ei hikoilla pois, se ei huuhtoudu vedessä eikä sitä voi unohtaa käyttää. Ilman paitaa et kuitenkaan lähtisi liikkeelle!
• suojaa ihoa auringolta
• auttaa saavuttamaan tasaisemman rusketuksen ja lisää D-vitamiinin saantia
• mukava liikkumiseen ja urheiluun
• hengittävä, kevyt ja miellyttävä päällä
• kuivuu nopeasti
• pehmeä ja joustava materiaali tuntuu hyvältä ihoa vasten
Virolaiset vaiku ajat ”Kolm naist karavanis” suosi elevat!
info@smarttan.ee
OY Tunor tukkuja vähittäismyynti
• rusketut turvallisesti –ilman palamista
• rusketut missä vain – kaupungilla, urheillessa tai meressä uidessa
• säästät rahaa ja ympäristöä –voiteita kuluu vähemmän
Osta Smarttanin vaatteita verkkokaupasta
KORUJEN OSAT LASIHELMET PUUHELMET KORUTARVIKKEET TOHO SIEMENHELMET JALOMETALLIT (925-HOPEAA) PUOLIJALOKIVET
MAKEANVEDENHELMET VALMIIT KORUT
TÄLLÄ KUPONGILLA MYYMÄLÄN KAKIKISTA TUOTTEISTA -25 %
NARVA MNT. 13, TALLINNA, EKSPRESSIN TALO VERKKOKAUPPA: PARLIPESA.EE
PUH. +372 5553 4915 ma–pe 10–18, la 11–15
TARJOUS VOIMASSA 30.6.2025 ASTI. TARJOUS EI OLE VOIMASSA MUIDE ALENNUSTEN KANSSA!
A-TERMINAALI
Suuri valikoima käsilaukkuja, lompakkoja ja käsineitä naisille ja miehille B-TERMINAALI
Ahtri 8, WTC-talo, Tallinna. Liikkeen lähellä on D-terminaali ja Nautican keskusesta tarvitsee vain tulla tien yli.
Puh.
Martin Markkinat Unibet Arenalla 6.–8.11.
Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit esittää: Raikkaat perinteet tuovat iloa. Keskiajan päivät Tallinnan Vanhassakaupungissa 11.–13.7.
Eesti Käsitöö Maja, Pikk 22 www.folkart.ee www.crafts.ee
Tue paikallista mestaria, arvosta perintöä tänään ja huomenna! Käsityökaupat Tallinnassa: Kaarmanni Käsitöö, Vanaturu kael 8
TEKSTI SUSANNA POIKELA
KUVAT ANDREI CHERTKOV, KRISTO ÕISMETS
Krullin kortteli (Krulli kvartal) sijaitsee Kalamajan alueella Pohjois-Tallinnassa. Vuonna 1899 saksalainen teollisuuspohatta Franz Krull rakensi valtavan, 12 hallin teollisuuskompleksin, jossa valmistettiin sen ajan suurkoneita ja muita metallituotteita. Teollinen käyttö päättyi viime vuosisadalla. Massiiviset hallit tyhjenivät ja unohtuivat useiksi vuosikymmeniksi.
Viime vuosina alueen kehittäminen on käynnistynyt Kvartal AS:n toimesta. Näkymät ovat todella mielenkiintoiset: vuoteen 2033 mennessä alueelle rakennetaan asuntoja lähes tuhannelle ihmiselle sekä liiketiloja, kauppoja, ravintoloita, teatteri- ja tapahtumakeskus, gallerioita, päiväkoti ja paljon muuta. Ensimmäiset asuinrakennukset, Krullin päärakennus ja tapahtumatalo, valmistuvat jo vuonna 2027.
Krullin korttelin vanhaa arkkitehtuuria halutaan säilyttää sekä rakentaa siihen sopivaa uutta. Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia materiaaleja – vanhoista betonielementeistä kalkkikiviseiniin. Uudesta Krullista tulee autoton kaupunkialue.
Jonain päivänä Krulli yhdistyy viereiseen Voltan kortteliin, joka on sekin nopeasti kehittyvä alue. Voltasta parin sadan metrin päässä sijaitsee toinen jo tunnetumpi satama-alue Noblessner, jossa toimii Michelin-ravintoloita, kahviloita, gallerioita ja erittäin suosittu panimoravintola Põhjala Tap Room. Panimoa vastapäätä löytyy sisustajien paratiisi Shishi. Lapsiperheille Keksintötehdas Proto tarjoaa jännitystä.
Tällä hetkellä Krullin alueella toimii ravintola-leipomo SUMI, ja toukokuussa ovensa avaa ravin-
tolakaksikko Raba ja Sadu, joista ensimmäinen on lounasravintola ja toinen ilta-aikaan toimiva korealainen ravintola.
Samassa rakennuksessa SUMIn kanssa toimii viihtyisä KODA-studio, jonka tiloissa voi järjestää konsertteja, kursseja, juhlia ja muita tapahtumia. Muita samassa osoitteessa toimivia palveluntarjoajia ovat meikkistudio, mosaiikkistudio, valokuvaamo, ompelimo ja Rotazionin show room sekä kourallinen muita luovan alan ja viestinnän osaajia. Kauppoja on vielä vähän, mutta jotakin jo löytyy. Esimerkiksi Volta 1:stä löytyy ekokauppa Ökosahver. Luulenpa, että kesän aikana
Krullin uusiin tiloihin avataan muitakin liikkeitä. Vaikka Krullin hallit ovat vielä suurimman osan vuodesta tyhjillään, alueella on silti jännittävää kuljeskella ja tutustua niiden historiaan. Osassa halleista järjestetään säännöllisesti festivaaleja, tapahtumia, teatteria ja näyttelyitä. Lisäksi alueelta löytyy upouusi tislaamo NOËP Distillery, jonka giniä on tarjolla SUMIssa. Tislaamon yläkerrassa sijaitsee suositun virolaisen muusikon NOËPin musiikkistudio. Tislaamo on siinä mielessä erikoinen, että sisään pääsee vain kutsusta tai tapahtumien aikaan. Jää nähtäväksi, avaako tislaamo pian baarin janoisille oveen koputtelijoille. n
Kanat kotkottavat kesän ajan yhteisöpuutarhassa.
Põhjala-tehdas sijaitsee vartin raitiovaunumatkan päässä Tallinnan keskustasta.
Põhjala-tehtaalla järjestetään tiuhaan erilaisia tapahtumia myyjäisistä festivaaleihin.
SUSANNA POIKELA
KUVAT ANDREI CHERTKOV, MARTYNAS, @GLIDEPHOTOS
Põhjala-tehdas (Põhjalatehas) on Koplin oma luova kaupunginosa, aivan kuten Telliskivi on Kalamajan. Alueen kehittäminen alkoi vuoden 2018 tienoilla. Nopeasti sen parinsadan metrin mittaiselle kävelykadulle on ilmestynyt putiikkeja, kahviloita, palkittuja ravintoloita ja yksi Tallinnan parhaista leipomoista, Karjase Sai. Rakennusten ylemmissä kerroksissa työskentelee luovan alan ammattilaisia. Myös Suomen Viron-instituutti on löytänyt kotinsa vanhan kumisaapastehtaan alueelta.
”Põhjala-tehas on kiva paikka hengailla kauempana kaupungista, vaikka itse asiassa alue sijaitsee vain 15 minuutin ratikkamatkan päässä ydinkeskustasta. Alue tarjoaa kävijälle taidetta, kulttuuria, designia ja ruokapaikkoja”, kertoo Põhjala-tehtaan luova johtaja Steveli Säde
Põhjala-tehtaan kaarihalleissa järjestetään vaihtelevasti erilaisia festivaaleja ja tapahtumia, kuten taidemarkkinoita, myyjäisiä, rullaluisteludiskoja ja korgi-koirien festivaali. Muutaman kerran vuodessa alueella sijaitsevat studiot avaavat ovensa avoimien ovien päivänä.
Alue kätkee sisäänsä ainutlaatuisia putiikkihelmiä, joita et keskustasta löydä.
Tänä kesänä kahvipaahtimo KOKOMO muuttaa isompiin tiloihin Ankru 10 -osoitteeseen.
Põhjala-tehtaan luova johtaja ja DJ Steveli Säde REaD kirjakaupassa. Taustalla upea kirjoista luotu taideteos.
”Kesästä on tulossa mielenkiintoinen. Kahvipaahtimo Kokomo muuttaa isompiin tiloihin Ankru 10 -taloon, jossa toimii myös suosittu kahvila KIOSK NO3 ja kirjakauppa REaD. Vanhojen ravintoloiden ja baarien, kuten Botik, Ba Rara, Barbarea ja Kopli Köökin rinnalle avataan kesäkuussa pizzeria Puusepa Pizza ja Bastard, joka on sekoitus design-puotia, galleriaa ja kahvilaa. Lisäksi vanhoihin tehdashalleihin avataan kaksi taidenäyt-
Põhjala-tehtaan kesätapahtumat:
9.5. Avattujen studioiden ilta
10.5. Korgi Fest 11.5. Äitienpäivä brunssi Kopli Köökissä
18.5. Põhjala-tehtaan markkinat
7.6. Pitkän pöydän juhlat
telyä heinäkuussa”, Steveli Säde luettelee.
Põhjala-tehtaan viihtyisä yhteisöpuutarha on avoin kaikille. Puutarhassa voi hyvällä säällä ottaa nokoset riippukeinussa, heittäytyä oljille nauttimaan auringosta ja istutuslavojen vehreydestä, ruokkia kanoja tai ihastella kasvihuoneen runsasta satoa. Satoon on kuitenkin syytä suhtautua kunnioittavasti ja jättää se istutuslavojen omistajille. n
Miten löydät Krullin korttelin ja Põhjala-tehtaan?
Raitiovaunulinjat 1, 2 ja 5 vievät sinut perille. Pysäkit: Krulli ja Marati.
TEKSTI TIMO RAUSSI
KUVAT SÖREN TALU, RENEE ALTROV
Kesäinen Viro on oikea rantaleijonien, merenneitojen ja perheen pienimpien vesipetojen paratiisi. Suomenlahteen ja Itämereen rajautuvaa rantaviivaa on manner-Virolla ja sen neljällä suurimmalla saarella peräti kilometriä. Tässä oma katsaukseni maan parhaimpiin uimarantoihin.
Viro tarjoaa kesäkuumalla virkistäytymistä etsiville lähes virallista uimapaikkaa ja -rantaa, joiden vedenlaatua maan terveysvirasto valvoo. Lisäksi meren ja järvien rannoilla on moninkertainen määrä luonnonkauniita sopukoita, joissa veteen pulahtamista – ja suomalaisten kaltaisia jokaisenoikeuksia – vain harvoin rajoittavat yksityistiluksista kertovat Eramaa-kyltit tai lankkuaidat.
Kauksin ranta Peipsijärven pohjoispäässä hellii usein itävirolaisia auringonpalvojia Suomenlahtea useita asteita lämpimämmän veden muodossa.
ja siksi turvallista. Alueella on runsaasti leikkipaikkoja, pukukopit ja ulkosuihkut, SUP-lautojen vuokraamo sekä kioskeja. Stroomin rantapuisto on jo vuosikymmenten ajan ollut paikallisten suosima piknik- ja grillauspaikka. Vähemmän kansoitettu Pikakarin ranta sijaitsee niin ikään pohjoisessa, Paljassaaren niemen itäkyljellä. Pienehkö mutta Blue Flag -ympäristömerkillä palkittu ranta tarjoaa ainutlaatuisen katselusuunnan Tallinnan Vanhaankaupunkiin ja satamaan. Vesi syvenee nopeasti ja on aaltoisaa ohikulkevien laivojen myötä. Lähistöltä voi astella polkua pitkin niemen kärjen taa luonnonsuojelualueelle.
Kokosin pikakattauksen viidestä keskeisestä rantalomakohteesta eri puolilta Viroa. Joukossa on kohteita sekä rantapalveluja arvostaville lapsiperheille että rauhallista idylliä kaipaaville.
Tallinna ja lähiympäristö Pääkaupungin suosituin ja suurin uimaranta on Pirita, vain parin kilometrin päässä keskus-
tasta itään. Hienohiekkaiselle ja leveälle rannalle matkaat helposti busseilla , ja tai esimerkiksi pyöräillen. Pukukoppien, leikkija pallopelikenttien lisäksi rannalla on kioskeja, kesäbaari, ruokaravintola sekä aurinkotuolien vuokraajia. Merenrannan läheisyydessä on myös hyviä lenkkeily- ja pyöräilyreittejä. Stroomin ranta sijaitsee Pohjois-Tallinnan länsikyljellä ja on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä sen rantavesi on matalaa
TALLINNA: Nautica keskus, Ülemiste keskus, Rävala pst 6 (Kaubamajan takana), Mustika keskus, Lasnamäe Prisma. TARTTO: Tasku keskus. PÄRNU: Rüütli 14. KURESSAARE: Kohtu 1. HAAPSALU: Karja 7.
www.normanoptika.ee
Kesä-Esat suuntaavat Pärnuun
Viron “kesäpääkaupungin” Pärnun ranta on suomalaisten suosituin kesäkeidas – eikä syyttä. Todella loivasti veteen viettävä ranta tekee siitä turvallisen myös perheen pienimmille. Kattavat
palvelut pukukopeista aurinkotuoleihin, ravintoloihin, baareihin ja leikkipuistoihin ovat kaikki käden ulottuvilla. Ihmiset astelevat rantabulevardia pitkin suihkukaivoja ja urheilullisia lentopallon pelaajia ihastellen. Aktiivisemmat matkailijat voivat itsekin kokeilla purje- ja SUP-lautailua sekä muita ranta-aktiviteetteja.
Pärnun keskustasta kilometriä länteen sijaitseva Valgeranna on vaihtoehto heille, jotka eivät välitä rantaelämän melskeestä. Paikka on tunnettu rantaa reunustavasta männiköstä, joka tarjoaa varjoa kuumina päivinä, sekä korkeuksiin kurkottavasta kiipeily- ja seikkailupuistosta. Rannan vierellä on myös lasten leikkikenttä, frisbeegolfrata, piknik-aukio sekä rantakahvila.
Idässä siintävät meri ja järvi Koillis-Viro voi ylpeillä Viron pisimmillä rannoilla. Elämys on ihastella Suomenlahteen laskevaa aurinkoa aivan Venäjän rajalla Narva-Jõesuussa – paikassa, joka on ollut jo Pietarin hovin aikoihin muinaisen Terijoen kaltainen rantaelämä- ja kylpyläkeskus. Nytkin rannalla on peruspalvelut, kuten pukukopit ja pari kahvilaa, mutta yleisilme on selvästi Pärnua ja Piri-
taa uneliaampi. Ilma on raikasta viereisen mäntymetsän ansiosta, ja noin yhdeksän kilometriä pitkän pehmeähiekkaisen rannan erikoisuus on Viron ainoa virallinen nudistialue. Sen luo on tosin tieten hakeuduttava, sillä alue sijaitsee aivan vastakkaisessa päädyssä hotelleista ja palveluista katsoen. Moderni paikallisbussi kulkee kilometrin päähän Narvan historiallisten nähtävyyksien luo.
Jos meri näyttääkin avaralta, niin sama tunne valtaa mielen Peipsijärven äärellä Kauksin rantakeskuksessa. Täällä pehmeää hiekkaa ja luonnonrantaa riittää peräti yli kilometrin matkalle. Keskuksessa on saatavilla olennaiset kesäpalvelut, ja vieressä ovat Alutagusen kansallispuiston tietokeskus sekä lomamökkikylä kesäravintoloineen.
Matkan varrelle, noin kilometrin päähän Tallinnasta itään, jää vielä Võsu. Se on viehättävä pikkukylä matalapohjaisine eli lapsiystävällisine uimarantoineen Lahemaan kansallispuiston kupeessa. Kylässä voit tosin herkutella Michelin-oppaankin suosittamassa ravintolassa. Võsun ympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn.
SUP-laudan voi vuokrata Pärnun ja Kauksin rannoilta sekä Tallinnassa Stroomin rannalta ja Piritan joen itsepalvelupisteeltä.
Saarelaistunnelmaa
Saarenmaalla on useitakin kauniita rantamaisemia, mutta uimarannoista suosituin on Kuressaaren keskustasta hieman lounaaseen sijaitseva Mändjalan ranta. Paikka on rantabaareineen ja mäntyjen varjoisiin väleihin ripustettuine riippumattoineen paikallisten erityissuosiossa.
Ranta sopii hyvin niin uimiseen, auringonottoon kuin rantalentopallonkin pelaamiseen. Lapsia varten rantahiekalle on tehty useita leikkikenttiä, ja viereinen leirintäalue tarjoaa palvelujaan myös vierailijoiden käyttöön. Vaikka vanhan kansan sanonnan mukaan merta edemmäs ei kannata mennä kalaan, niin hiekkarantojen osalta Suomenlahden takaa on löydettävissä sykähdyttäviä elämyksiä.
Toisinaan sellaista voi tajuta kokevansa istuskellessaan kiireettä meren äärellä ja katsellessaan aaltoihin vajoavan ilta-auringon hehkua.
Niin kävi itselleni viimeksi Laulasmaalla, Tallinnasta kilometriä länteen, ihmisistä tyhjällä luonnonrannalla. Rauha valtasi mielen. Samaa on moni kuulemma kokenut Hiidenmaan saarella. En ihmettele. n
Suuhygienia, hammashoito, protetiikka
saksalainen implantti
Luonnollinen ja kestävä alkaen 750 eur.
Ilmainen hammasimplantin konsultaatio ja hoitosuun - nitelma!
Suomenkielinen palvelu
Avoinna myös viikonloppuisin!
Näyttely esittelee Leonardo da Vincin elämäntyötä vuorovaikutteisella tavalla. Esimerkiksi seinät reagoivat kosketukseen.
TEKSTI JA KUVAT SUSANNA POIKELA
Kansainvälinen kiertonäyttely Da Vinci Genius on avattu Tallinnan Telliskivessä. Näyttely järjestetään samassa M-hallissa, jossa viime vuonna nähtiin erittäin suosittu Banksy-näyttely. Tallinna on tänä vuonna ainoa kaupunki Euroopassa, jossa tämä kuuluisa interaktiivinen näyttely järjestetään. Ennen Tallinnaa se oli nähtävillä Berliinissä ja Amsterdamissa. Näyttelyn Viroon toi pop- ja nykytaiteen museo PoCo. Da Vinci Genius tarjoaa kävijöille interaktiivisen katsauksen Leonardo da Vincin tuotantoon ja ajatusmaailmaan. Vuorovaikutteinen, tekoälyä hyödyntävä teknologia, lattiasta kattoon ulottuvat projisoinnit ja asteen äänisuunnittelu luovat ympäristön, jossa tunnetut Leonardo da Vincin teokset, kuten Mona Lisa ja Viimeinen Ehtoollinen heräävät henkiin aivan uudella tavalla. n
25.4.–30.10.2025 Da Vinci Genius, M-hoone, Telliskivi 60, Tallinna.
Avoinna Viron sotamuseossa maaliskuun loppuun asti
Esitys kestää noin 45 minuuttia.
Elämysnäyttelyyn pääsee kerralla noin sata ihmistä.
LINNA MUUTEV OLÜMPIAEHITUS
Eesti Arhitektuurimuuseumis Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseumi hoovis
30.04–28.09.2025
Laulujuhlien ensimmäiset soinnut ovat kaikuneet laulukentällä ja soihtutuli sytytetty torniin.
Lähes vuoden ajan kymmenet tuhannet virolaiset ovat kokoontuneet viikoittain pienryhminä harjoittelemaan Tallinnan heinäkuisten laulu- ja tanssijuhlien esityksiä.
TEKSTI TIMO RAUSSI, KUVAT AIME RITARI, JAANUS REE, SUOMEN VIRON-INSTITUUTTI
Kilpailu esiintymään pääsystä on kovaa. Yleisökään ei välty paineelta, sillä liput sunnuntain kuorojuhlaan saatetaan myydä loppuun jo ennen tapahtumaviikkoa. Kolmen stadiontanssiesityksen lippukysyntä oli niin hurjaa, että lisäkatsomoidenkin liput vietiin käsistä vain minuutissa. Mistä on kyse?
Vuonna Virossa eletyn patsaskiistan ja pronssiyön myötä välillä jo hiipunut kansallistunne voimistui äkisti. Moni halusi taas mukaan kokemaan lauluelämystä samalla kun uusien kuoroteosten vaikeustaso kohosi. Niinpä jo kolmissa viime juhlissa harrastusryhmille on pidetty tiukkoja esikarsintoja.
Aikataulut
3.7. kello 19
tanssijuhlien I esitys
4.7. kello 11 tanssijuhlien II esitys
4.7. kello 14 kansanmusiikkikonsertti
4.7. kello 18 tanssijuhlien III esitys
5.7. kello 13
juhlakulkue Laulukentälle
5.7. kello 19.30 laulujuhlien avajaiset
6.7. kello 14 laulujuhlien pääkonsertti
Katso tarkemmat aikataulut ja paikat netissä: laulupidu.ee
Kuin kansalliset sukujuhlat
Yli -vuotisen historian omaava tapahtuma kantaa tänä vuonna teemanimeä Iseoma eli vapaasti suomentaen ”ikioma”. Se kertoo järjestäjien mukaan eri puolille maata ja viron kielen murrealueita jakautuneen kansakunnan yksilöiden itsenäisyydestä, omintakeisuuksien hyväksynnästä –sekä siihen liittyvästä vastuusta. Vastuusta harjoitella lauluja ja tansseja tosissaan, omaksua ne itselleen ja ryhmälleen ikiomiksi. Ja kokoontua sen jälkeen Tallinnaan kuin suurille sukujuhlille.
Suomen sillalta laulukaaren alle Tämän lehden painohetkellä on tiedossa, että tanssijuhlilla esiintyy ennätykselliset eri-ikäistä kansantanssijaa. Kuorokarsinnat ovat vielä kesken, mutta hylkäämisiltä ei vältytä, sillä laulukaaren alle, ruokailuihin ja kulkuväylille ei logistisesti mahdu yli laulajaa.
Yksi laulujuhlien pauloissa jo yli vuoden ajan olleista suomalaisista on Tallinnassa Suomen Viron-instituuttia johtava, joskin vasta nyt sekakuoro Raudamin alttona laulajien rivistöön itsekin pyrkivä Hannele Valkeeniemi Yleisön joukosta hän on nähnyt useitakin juhlia – ensikosketuksenaan Neuvosto-Viron viimeiset eli kesän yleislaulujuhlat. ”Nuorena opiskelijana hämmästyin sitä, että punalippuja ei enää näkynytkään juuri missään. Meiltä päivämatkalaisilta otettiin tosin rajalla passit pois ja tilalle
Laulujuhlien soihtutuli sytytetään torniin, kun kulkue on saapunut kaupungin läpi laulukentälle.
Käytännön vinkkejä:
■ Suojaudu sateelta hyvällä sadeviitalla, laulukentälle ei saa tuoda sateenvarjoja.
■ Ota laulukentälle hieman käteistä, sillä korttimaksu ei aina toimi ja pankkiautomaatille on hurjat jonot.
■ Ota rinneruohikolle mukaan istuinalusta sekä matkakaveri, joka vahtii paikkaasi esimerkiksi vessassa pistäytymisesi ajan.
■ Autoilija, mieti lauantaina 5.7. ajoreittisi Vanhankaupungin ”takaa” satamaan ajoissa. Katuja suljetaan jo heti aamusta.
annettiin punakantinen oleskelulupa. Se oli aika kylmäävä kontrasti – olla punakantisen läpyskän kanssa kuuntelemassa sinimustavalkoisia lauluja. On vaikea kuvailla sanoin sitä tunne-elämystä ja laulukentällä aistimaani energiaa, joka jylläsi vapauden suuntaan”, Valkeeniemi muistelee. ”Sitä en tule koskaan unohtamaan.”
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm Laulujuhlilla on Suomeen historiallinenkin siteensä. Säveleltään yhteisen kansallislaulumme eli alkujaan ruotsinkielisen ”Vårt Landin” taustat poimuuntuvat maiden kansallisen heräämisen keskeisten henkilöiden välille. Tarinaan liittyy Vänrikki Stoolin kielikäännöksiä, sekakuorosovituksin painatettujen lauluvihkosten lähettelyä sekä yhteydenpitoa. Lopputulos oli se, että Viron ensimmäisiä laulujuhlia valmistelleen Johan Voldemar Jannsenin viroksi riimittämä ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” kaikui rahvaan kielellä Tarton ohjelmistossa vuonna – ilman kertosäkeitä, kuten virolaisilla on tapana hymninsä esittää. n
Salaperäinen ja aurinkoinen
Romanttinen Rantatie kulkee lähes 300 kilometriä Iklasta Virtsuun, seuraten Liivinlahden rantaviivaa. Matkan varrella avautuvat Pärnumaan kauniit maisemat vaihtelevine metsäja rantamaisemineen. Jokaisella hurmaavalla rantakylällä on oma tarinansa ja kulttuurinsa. Näissä tarinoissa tuoksuvat Itämeren lämpimät kesät ja myrskyiset tuulet.
Seikkailu luonnon keskellä
Jokaisen puun tai kiven takana voi odottaa seikkailu. Lyhytkin retki voi tuntua suurelta elämykseltä. Alueella on useita kauniita ja maksuttomia retkeilyreittejä, jotka kulkevat metsissä, soilla ja rannikolla. Näitä luontopolkuja huoltaa säännöllisesti Viron Metsähallitus (RMK).
Kevyemmillä luontoretkillä oppaana toimii Toidunaut, kun taas Seikle Vabaks Matkad johdattaa sinut vaativampiin seikkailuihin. Pärnun lähellä sijaitseva Valgerannan seikkailupuisto tarjoaa jännitystä perheen pienimmille seikkailijoille.
Audrussa, Küti-Uuetoa-maatilalla, voit toukokuusta alkaen tutustua Viron suurimpaan lintutarhaan, jossa on myös leikkipaikka lapsille sekä maatilapuoti. Trooppista tunnelmaa tarjoaa perhostalo (Liblikamaja), jossa elää eksoottisia perhosia. Värikkäät papukaijat hurmaavat vierailijat pitkäksi aikaa.
Häädemeesten suunnalla, Kablissa, sijaitsee Pärnumaan luontokeskus RMK Kablin vierailukeskus, josta saa hyödyllistä tietoa niin alueen luonnosta ja RMK:n tarjoamista lomapalveluista kuin myös mahdollisuuden tutustua luontoaiheisiin näyttelyihin. Samalla kannattaa patikoida Kablin luontopolku aivan rannan tuntumassa.
Kihnun ja Manijan saaret ovat ehdottomasti vierailun arvoisia kohteita. Manijassa voit silittää aitoja Kihnun lampaita ja nauttia pikkusaaren rauhallisesta tunnelmasta sekä sen eläimistä. Riida Puhketalu ja Manijan keskellä sijaitseva majatalo tarjoavat herkullista ruokaa. Kihnussa kannattaa ehdottomasti kiivetä vanhaan majakkaan. Rannikon niittyjen ainutlaatuista hunajaa pääsee maistelemaan Tõstamaan Aeglased Hetked -hunajatilalla, jossa voit myös itse kokeilla mehiläisvahakynttilöiden valmistusta.
Saugan kalastajakylä tarjoaa myöskin omalaatuisen kokemuksen, jossa voit kokeilla niin
Toidunautin kesäkahvilan löydät Romanttiselta rantatieltä.
kutsuttua ”roskakalastusta”, jossa kalojen sijasta kalastetaan Sauga jokeen päätyneitä roskia, auttaen pitämään ympäristöä puhtaana.
Tekniikasta kiinnostuneille suosittelemme retkeä Lavassaareen, jossa sijaitsee Viron ainoa kapearaiteisen rautatien museo, Viron Rautatiemuseo Ajoittain museossa käynnistetään aito höyryveturi, ja hauska höyryjunamatka voi alkaa. Yksi tällainen matka järjestetään 17. toukokuuta Museoiden yön tapahtuman yhteydessä.
JÄNNITTÄVIÄ METSÄRETKIÄ
JA MERIMATKOJA
• Livonia Matkad: kanoottiseikkailuja Salatsin ja Koivan joilla
• Seikle Vabaks Matkad: suo- ja melontaretkiä oppaiden kanssa
• Ermistu ja Tõhela lomakylät: venevuokrausta kalastuksesta kiinnostuneille
• Sauga kalastajakylä: kalastusretket
• Toidunaut: kalastusretket
UPEAT PAIKALLISET PUUTARHAT
• Tammetalun yrttitarha
• Pangatalun ruusutarha
Romanttisen rantatien kulttuurikohteet
Romanttisen Rantatien varrella riittää tekemistä koko perheelle! Kesän aikana järjestetään tunnelmallisia kahvilapäiviä, vilkkaita markkinoita, konsertteja ja rentouttavia saunatapahtumia.
Lisäksi pääsee mukaan kiehtoville opastetuille kierroksille
Seikkailu makujen maailmassa
Rannikkokylien keittiöt ovat kautta aikojen saaneet inspiraationsa merestä, metsistä ja eri vuodenaikojen antimista. Ruoka onkin se kieli, jonka kautta esittelemme itseämme muille ja jonka äärellä jaamme kauniita hetkiä yhdessä.
Häädemeestellä sijaitseva
Nurmeotsa Talu kala ja leib tarjoaa herkullisia merenantimia ja vastaleivottua leipää, höystettynä maukkailla säilykkeillä ja kalastajankeittiön annoksilla. Kala savustetaan paikan päällä, ja lapsille on runsaasti tilaa leikkiä ja juosta avaralla pihamaalla.
Ravintola-arvosteluja julkaiseva Falstaff suosittelee lämpimästi kokeilemaan kahvila Vana Koolin rannikkokeittiön herkkuja. Kihnussa puolestaan kannattaa vierailla Kihnun Kaubamajassa, josta saa Ellyn käsintehtyä jäätelöä – paikallista herkkua parhaimmillaan.
Tõstamaan kartanoon, Kihnun museoon ja Häädemeesten museoon. Oppaat Kaire Käära ja Annika Tamm johdattavat retkille, joilla tutustutaan rannikkokylien värikkääseen ja monikerrokselliseen kulttuuriin. Lapsiperheille erityisesti suosittelemme Jõuluvana Korstnan talon opettavaisia ja elämyksellisiä perhepäiviä. Eikä satumaista Lottemaata sovi unohtaa! Pärnun kupeessa sijaitseva kylä kutsuu lapset ja aikuiset viettämään iloista päivää, täynnä lauluja, keksintöjä ja unohtumattomia hetkiä Lottemaan asukkaiden seurassa.
MUSEOITA ROMANTTISELLA RANTATIELLÄ:
• Audrun museo
• Kihnun museo
• Treimani majamuuseum
• Lihulan museo
• Uue-Varblan museo
• Saulepi muuseumituba
SUURET KULTTUURITAPAHTUMAT
ROMANTTISELLA RANTATIELLÄ:
18.5. Antiikkimarkkinat, Lavassaare
12.–13.7. Avoimien maatilojen päivä
17.–19.7. Kulttuuriperintöfestivaali “Tõstamaa Õhetus”
19.7. Mihklin markkinat
20.7.–5.8. Kablin auringonlaskun festivaali
10.8. XIII Lihulan kirjontafestivaali
14.–16.8. Veltsa valofestivaali
Romanttisen Rantatien varrella ei ole vain kauniita maisemia. Alueelta löytyy myös ylellisiä hotelleja, ainutlaatuisia majoituspaikkoja, käsityöpuoteja Tõstamaalla ja Kihnussa, pieniä satamia Kihnussa, Varblassa, Tõstamaalla ja Häädemeestellä, historiallisia kartanoita Tõstamaalla ja Varblassa sekä museoita, työpajoja ja kesäteattereita. Alueella on myös viehättäviä pikkusaaria, kuten Manija ja Sorgu.
Tartu hetkeen, tunne vapaus aaltojen, metsien ja tuulen rytmissä, kuuntele paikallisten tarinoita ja lauluja. Tämä hieman mystinen ja sanoinkuvaamaton kauneus tuo mukanaan rauhaa, kiitollisuutta, inspiraatiota ja mahdollisuuden tuntea onnea.
Romanttinen Rantatie on vain lyhyen ajomatkan päässä Pärnusta ja Tallinnasta. Virossa kaikki on lähellä!
PAIKALLISIA MAKUJA TARJOAVAT:
• Kesäkahvila Toidunaut, Mereküla, Häädemeeste
• Kahvila-ravintola Metsaluige, Kabli, Häädemeeste
• Sauga Fishing Village Estonia, Sauga
• Kaikki Kihnun saaren kahvilat
• Viinitilat Allikukivin veinimõis ja Langemaa veinitalu, Kilingi-Nõmme
• Viinitila- ja juhlapaikka Valgeranna veinitall, Audru
• Viinitila Kihnu Rüübe, Kihnu
YHTEISKOKKAILUA VOIT VARATA:
• Toidunaut
• Nurmsi Taluresto
• Sauga Kaluriküla
• Valgeranna Veinitall
• Metsaluige Resto
• Kahvila Vana Kooli
RANTATIEN SUURET
RUOKAFESTIVAALIT:
11.5. Silakkafestivaali (Räimewest)
17.5. Voikukkafestivaali
14.6. Raparperipäivä, Allikukivi veinimõis
7.6. Tamme talun yrttipihan avoimet ovet
19.7. Osterijuhla Merekülassa
26.7. Uulun Lammasfestivaali
19.8. Suuri rapujuhla, Fishing Village Estonia
23.8. Chilin ystävien tapaaminen, Metste talu
Tutustu Rantatien kohteisiin ja palveluihin www.rannatee.ee
@romantilinerannatee
@romantilinerannatee
• Vierastalossa 60 vuodepaikkaa: kahden, kolmen janeljän hengen huoneissa
• Perhehuoneita, joissa keitto-nurkkaus
• Aidattu parkkipaikka
• 80–90 sähköistettyä vaunu-paikka (suihkut ja WC erikseen)
• Sauna takkahuoneineen
• Polkupyörien vuokraus
Sijaitsemme Pärnun keskustassa Pärnujoen rannalla.
Suur-Jõe 44a, Pärnu • Puh. +372 53 435 092 info@konse.ee • www.konse.ee
Ravintola KUU saa inspiraationsa merestä ja paikallisista raaka-aineista.
Tule maistelemaan à la carte–ravintolan herkkuja!
• Erinomainen sijainti
• Rentoutus- ja hoitopaketit
• Hyvinvointi- ja kauneuspalvelut
• Vesi- ja saunakeskus Viiking Saaga
• UUSI LUMISAUNA –ainutlaatunen kokemus
Pohjoismaissa
• Viiking apartments –10 viihtyisää ja tilavaa huoneistoa hotellin välittömässä läheisyydessä
Sadama 15, Pärnu, Viro • e-mail: info@viiking.ee Puh. +372 449 0500 • Lue lisää: www.viiking.ee
kukkamarkkinoilta teet ihania löytöjä kesäpuutarhaan ja viljelyyn.
TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT GÜNTHER KÜTTIS, ANDREI CHERTKOV, KATRIN SOOMETS
2.–11.5. Kahvila- ja ravintolaviikko UMA MEKK
Kahvila- ja ravintolaviikko UMA MEKK esittelee etelävirolaisen keittiön antimia. Tapahtuman aikana kahvilat ja ravintolat tarjoavat herkullisia maistelumenuita tavallista edullisempaan hintaan. Pöytä kannattaa varata aina etukäteen, koska tapahtuma on suosittu.
10.5. SilakkaWest
RäimeWest
Laon kylässä Pärnumaalla juhlitaan silakkakauden alkamista keväisen silakkafestivaalin merkeissä. Paikan päällä voi nauttia silakkaruoista, musiikista ja kauniista merimaisemista.
16.–18.5. Türin
kukkamarkkinat
Türin pikkukaupunki on tunnettu valtavista kukka- ja puutarhamarkkinoistaan, jotka keräävät paikalle kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Yli 700 myyjää kaupittelee kukkia, taimia, puutarhatuotteita, käsitöitä ja paljon muuta.
17.–18.5.
Kalamajan päivät
Kalamaja on värikkäistä puutaloistaan tunnettu luovan väen asuinalue aivan Tallinnan vanhankaupungin kupeessa. Tapahtuman aikana kaupunginosan kadut täyttyvät musiikista, myyntikojuista, työpajoista, näyttelyistä ja pihakahviloista.
30.–31.5.
Italian viinijuhlat
Haapsalun viinijuhlat saivat alkunsa halusta esitellä ystävyyskaupunki Greven viinikulttuuria. Tapahtumassa viinejä tarjoavat paikalliset maahantuojat yhdessä italialaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Vanhankaupungin päivillä Tallinnassa sukellat keskiaikaiseen maailmaan.
Käsmun rantakylässä nautitaan tänä vuonna viimeistä kertaa Kauniit konsertit Käsmussa -tapahtumasta.
Festivaalikalenteri
8.–11.5. Teatterifestivaali Tallinn Treff
10.–15.6. Kauniit konsertit Käsmussa
3.–7.7. XXVIII laulu-ja XXI tanssijuhlat
24.5. Kuressaaren katufestivaali
28.5.–1.6. Kirjallisuusfestivaali HeadRead
10.–13.6. JuuJääb
11.–13.6. Tallinn Colors
27.–28.6. Tallinn Rock Festival
27.–28.6. Retrobest
11.–13.7. Tallinnan meripäivät
11.–13.7. Tallinnan keskiaikapäivät
12.–13.7. American Beauty Summer Meet
16.–25.7. XV Pärnun musiikkifestivaali
22.–27.7. Saarenmaan oopperapäivät
24.–27.7. Viljandi Folk
30.7.–2.8. Õllesummer
1.–3.8. Augustibluus
4. –9.8. Tarton rakkauselokuvien festivaali
8.–9.8. Viru Folk
29.–30.8. Rock in Haapsalu
Konserttikalenteri
31.5. DJ Martin Garrix
2.6. In Flames
3.6. Imagine Dragons
9.6. Justin Timberlake
12.6. The Cult 13.–14.6. Manowar 17.6. Jean-Michel Jarre
18.6. Halestorm
21.6. Kylie Minogue 22.6. Skunk Anansie
24.7. AC/DC
2.8. Queens of Stone Age
8.8. 50 Cent 10.8. RAG ’n’ Bone 14.8. Bryan Adams 17.8. Goran Bregović 22.–23.8. David Guetta + Alan Walker & Steve Aoki
1.–30.6. Pionifestivaali
Saarenmaan pionifestivaali käsittää neljä hehtaaria eri aikoina kukkivia pioneja. Vastaavaa pionitapahtumaa ei järjestetä missään muualla Euroopassa.
6.–8.6. Tallinnan vanhankaupungin päivät
Tallinnan vanhankaupungin päivät on kaupunkifestivaali, joka juhlistaa historiallista kulttuuriperintöä. Koko perheen tapahtuma tarjoaa ilmaisia musiikki-, teatteri-, taide- ja urheiluelämyksiä kolmen päivän ajan.
6.–8.6. Hansapäivät
Keskiajalla Viljandi kuului vahvaan hansaliittoon ja sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella. Hansapäivillä Viljandi juhlistaa kultakauttaan markkinoiden, esitysten ja rennon juhlatunnelman merkeissä.
6.–7.6. Grillfest
Grillfest on kesäkuinen ruokajuhla Pärnussa, jossa herkutellaan kahden päivän ajan ja nautitaan viihteestä. Paikan päällä kymmeniä ravintoloita ja kahviloita, jotka tarjoavat kävijöille kesäisiä grilliruokia.
13.–14.6. Tallinn Craft Beer Weekend
Olutfestivaali on olutharrastajan unelmatapahtuma Tallinnassa. Kahden päivän aikana tarjolla on yli 400 erilaista olutta. Festarilippuun sisältyy myös olutmaistiaiset.
28.–29.6. Narvan päivät ja kaupunkijuoksu
Narvan päivillä ja kaupunkijuoksussa yhdistyvät liikunnan ilo, kulttuuri ja viihde. Kaksipäiväinen festivaali houkuttelee osallistujia kauniin reitin, juhlakulkueen, markkinoiden ja monipuolisen ohjelman ansiosta. n
Baltian suurimmalla uuden musiikin festivaalilla muusikoita Malilta Mansaarelle.
Viljandin kansanmusiikkifestivaali järjestetään 24.–27. heinäkuuta Viron kauneimmaksi pikkukaupungiksi kutsutussa Viljandissa. Tämän vuoden teema, ”Irti maasta!”, kannustaa kuulijoita ravistelemaan itsensä irti arjen rutiineista musiikin voimalla – heräämään, tanssimaan ja laulamaan. Teema viittaa myös niihin, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa, mutta luoneet uuteen asuinpaikkaansa oman, ainutlaatuisen musiikkikulttuurin. Juuri näitä tarinoita ja säveliä festivaali nostaa tänä vuonna esiin.
Pohjois-Euroopan suurimpiin kansanmusiikkitapahtumiin kuuluva Viljandi Folk houkuttelee vuosittain yli 20 000 kävijää. Ohjelmassa on yhteensä 65 konserttia neljällä ulkolavalla ja kahdella sisälavalla. Lisäksi tarjolla on työpajoja ja tanssiesityksiä, jotka täydentävät festivaalikokemusta.
Tänä vuonna festivaalilla esiintyy muusikoita 13 eri maasta: Azerbaidžanista, Italiasta, Kataloniasta, Latviasta, Malis-
muun muassa Trad.Attack!, joka on erittäin suosittu virolainen bändi.
tuhatmäärin musiikin ystäviä.
Seto leelopäivä 28. kesäkuuta Värskassa Setojen laulujuhla kokoaa yhteen setoleelon ja kulttuurin ystävät, tarjoten unohtumattomia elämyksiä UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluvan leelon parissa. Tämä päivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua setokulttuuriin: kuunnella hypnoottista seto-leeloa ja seton kieltä, nähdä kansallispukuihin pukeutuneita ihmisiä ja olla osa tätä ainutlaatuista kansaa.
Seton kuningaskunnan päivä 2. elokuuta Saatsessa. Tämä on setojen vuoden suurin ja odotetuin juhla, johon osallistuu tuhansia ihmisiä. Päivä on täynnä setojen musisointia, laulua ja tanssia, ja sen huipentumana valitaan Setomaan ”ülemsoostskan”, taivaallisen kuningas Pekon maanpäällinen edustaja. Päivän päätteeksi nähdään näyttävä sotilasparaati ja pidetään kirmask-juhla.
Setomaan kahvilapäivät 9.–10. elokuuta Yli 20 kotikahvilaa eri puolilla Setomaata esittelee setokulttuurin ruokia. Tämä on ihanteellinen mahdollisuus viettää perhelomaa – aitoja makuja, maaseudun elämää ja mahdollisuus vierailla paikoissa, joihin vieraat eivät muuten jokapäiväisessä elämässä pääsisi.
Lüübnitsan sipuli- ja kalamarkkinat 23. elokuuta. Lüübnitsa on muinainen ja maalauksellinen venäläinen kalastajakylä Setomaalla, Peipsijärven rannalla. Markkinoiden kuuluisin tuote on yhä vanha kunnon Peipsin sipuli – tämä korkeilla penkereillä kasvanut ja paksuiksi palmikoiksi punottu kullanhohtoinen legenda. Markkinoita rikastuttaa värikäs kulttuuriohjelma, ja tarjolla on erilaisia työpajoja ja kilpailuja.
Setomaan matkailuinfo: turism@setomaa.ee, +372 56821268, visitsetomaa.ee
ta, Mansaarelta, Norjasta, Pohjois-Makedoniasta, Suomesta, Skotlannista, Ukrainasta, Unkarista ja Virosta. Lavoilla kuullaan niin perinteistä kansanmusiikkia, folkrockia, kamarifolkia kuin myös folktroniikkaa.
Torstaina 24. heinäkuuta lavalle nousevat Julgī Stalte, Ēriks Zeps & TKP, jotka esittävät liiviläisten ja latgallien perinnemusiikkia. Samana päivänä kuullaan myös unkarilaisen nuorisoyhtyeen Laposa Julcsi & the Bandin kappaleita sekä ukrainalaista folkrockia Haydamakyn tulkitsemana. Virolaisista suosikeista esiintyvät muun muassa Curly Strings, Paabel ja moni muu.
Perjantaina 25. heinäkuuta esiintyy Mansaarelta saapuva duo Elizabeth Davidson-Blythe & Daniel Quayle, tuaregimusiikin tulkitsija Kader Tarhanine sekä Välimeren ja Latinalaisen Amerikan sävyjä yhdistelevä kaksikko Magalí Sare & Manel Fortià. Virolaisista esiintyjistä mukana ovat muun muassa Mari Kalkun, Trad.Attack! ja OOPUS.
Lauantaina 26. heinäkuuta yleisön tempaa mukaansa azerbaidžanilainen Natig Rhythm Group, skotti-irlantilais-mansaarelainen Ímar sekä Balkanin torvimusiikin ja fuusion taituri Džambo Aguševi Orchestra. Virolaisista esiintyjistä lavalla nähdään muun muassa Zetod ja Untsakad. Sunnuntaina 27. heinäkuuta festivaalilla esiintyy ukrainalainen lauluyhtye Zhorzhyny, pohjoismaista kokeellista musiikkia esittävä trio VASSVIK/SILVOLA/STRYPE sekä virolaiset artistit Nikns Suns, Alika Milova ja Arno Tamm Festivaalin päättää NOËPin erikoiskonsertti NOËP Goes Folk vol II, joka yhdistää poppia ja kansanmusiikkia. Musiikin lisäksi tämän vuoden Viljandi Folk tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisen ruokakattauksen, jossa voi maistella Viron eri alueiden herkkuja, mukaan lukien Setomaan ja Mulgimaan perinneruokia. Viljandi kutsuu – tule kokemaan kesän, ystävyyden ja musiikin juhla!
TIESITKÖ
Kuultavissa netissä, analogisesti Tallinnassa 93,7 Mhz.
TEKSTI SUSANNA POIKELA, KUVAT PAAVO MATSIN, LAILA KAASIK / TARTUFF, SUSANNA POIKELA
Mitkä ovat ne kulttuuripaikat, joissa viihdyt ja nautit olostasi?
Ensimmäisenä nostaisin esiin olutravintola Münchenin, joka sijaitsee aivan Tarton yliopiston päärakennusta vastapäätä. Se on epäilemättä lempipaikkani Tartossa, sillä siellä on kaikkea: ikkunasta näkyy upea uusklassinen yliopistorakennus, hanoista virtaa baijerilaista olutta, ja usein salissa kohtaa opiskelijalakkeihin sonnustautuneita korporaation jäseniä. Ravintolan seinillä on myös korporaatioiden vaakunoita.
Kun vatsa on täynnä, suosittelen kävelyä kasvitieteelliseen puutarhaan katsomaan palmuja ja kaloja. Myös jokiristeily Emajõella on tunnelmallinen elämys. Kannattaa tutustua myös Tarton taidenäyttelyihin ja lelumuseoon.
Mitä tapahtumia tai festivaaleja suosittelet Tartossa kesällä?
Elokuussa järjestettävä rakkauselokuvien festivaali Tartuff on kokemisen arvoinen. Silloin elokuvia esitetään ulkoilmateatterissa Raatihuoneentorilla. Ensi keväänä
Paavon tärpit
Tarttoon
Kasvitieteellinen puutarha, Lai 38, Tartto.
Kohvik Crepp, Rüütli 16, Tartto.
Kohvik Urve, Puiestee 73a, Tartto.
Lelumuseo, Lutsu 8, Tartto.
Olutravintola München, Küütri 2, Tartto.
Rakkauselokuvien festivaali on ulkoilmatapahtuma Tarton raatihuoneentorilla.
Paavo Matsin
Paavo Matsin on virolainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja teologi. Hän on julkaissut seitsemän romaania, joista suomeksi ovat ilmestyneet Gogolin disko ja Leninin valssi Matsin tunnetaan omaperäisestä tyylistään ja historiallisia aineksia yhdistelevistä teoksistaan. Vapaa-ajallaan hän nauttii hyvästä ruoasta, oluesta ja Holms-kissansa seurasta.
kannattaa Tarttoon tulla ainakin vappuaattona, jolloin järjestetään korporaatioiden paraati ja koko kaupunki on opiskelijoiden vallassa.
Missä syöt mielelläsi?
Ehdoton suosikkini on ravintola München, jossa tarjotaan baijerilaisia ruokia ja soitetaan saksalaista musiikkia. Kesällä voi ruokailla myös ulkona, ja palvelu on kaupungin parasta.
Jos ei tee mieli saksalaista ruokaa, niin ranskalaisia herkkuja saa kahvila Creppistä. Erityisesti nostaisin esiin hieman keskustan ulkopuolella, Emajõen toisella puolella
sijaitsevan Urven kahvilan. Entisessä upseerikerhossa sijaitsevassa kahvilassa tarjoillaan herkullisia ja runsaita annoksia sekä retrotyylisiä makeisia ja piirakoita rouva Urven reseptien mukaan.
Myös kulttuuriväki on löytänyt tiensä Urven kahvilaan. Siellä on järjestetty lukuisia kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja jopa naamiaisia. Kahvila sijaitsee dekadenttisessa kaupunkimaisemassa korkeakattoisessa salissa, jota koristavat upeat pylväät. Suosittelen erityisesti lounasta Urvessa. Ruoan kylkeen voi nauttia snapsin vodkaa ja sen jälkeen palata iloisin mielin alas kaupunkiin.
Miten kuvailisit Tarton kaupunkia ja sen henkeä? Tartto on ennen kaikkea kulttuuri- ja yliopistokaupunki. Joka syksy tänne saapuu paljon nuoria viettämään elämänsä parhaita vuosia. Toisin kuin Tallinna, Tartto on mukavan kompakti ja kodikas. Kaupungissa on paljon ulkokahviloita, joki virtaa sen halki ja yleisilme on uusklassinen. Tartossa pääsee kaikkialle kävellen. Tarton henki on kulttuurin ja nuoruuden henki! n
Kesän kohokohdat Tartossa
10.5. Suuret kevätmarkkinat Tarton keskustassa
10.5. Äitienpäivä Viron kansallismuseossa
5.–11.5. Tarton kansainvälinen kirjallisuusfestivaali
Prima Vista
12.–15.6. Katutaidefestivaali Stencibility
5.7. Suuri Tarton ruokakatu
12.–13.7. Hansamarkkinat
4.–9.8. Rakkauselokuvien festivaali Tartuff
8.–9.8. Ruoka- ja viinifestivaali
Sõrven majakasta avautuu upea maisema Riianlahdelle.
Kuressaaren piispanlinnan puistossa viihtyvät niin isot kuin pienet turistit.
Vaikka Viron suurimmat saaret, Saarenmaa ja Hiidenmaa, ovat suomalaisille tuttuja nimeltä, ne ovat silti monelle yhä edelleen kokematta. Esimerkiksi kolmen yön automatka Viron suurilla saarilla on juuri sopiva yhdistelmä kulttuuria, luontoa, ruokaa ja lepoa ilman kiirettä. Kun lautta saapuu saaren rantaan, jää stressi taakse. Lyhyiden etäisyyksien ansiosta ehtii nähdä ja kokea paljon lyhyessä ajassa.
Rauhoittava Hiidenmaa
Reilun tunnin lauttamatka Hiidenmaalle alkaa Haapsalun kupeesta Rohukülasta. Matkalla kannattaa jo virittäytyä saaritunnelmaan ja nauttia merituulesta kannella. Lauttamatkalla ehtii myös syödä kiireettä lounaan, sillä lautoilla voi nauttia myös lämmintä ruokaa kohtuuhintaan. Hiidenmaan keskus on vihreä ja sympaattinen Kärdla. Pienestä koos-
taan huolimatta kaupunki tarjoaa majoitusvaihtoehtoja, shoppailtavaa perinteisestä Kaubamajasta ja makuelämyksiä. Esimerkiksi ravintola Rannapaargu merinäköaloineen on hyvä illallispaikka, jossa voi herkutella tuoreella kalalla tai paikallisilla erikoisuuksilla. Hiidenmaa hurmaa luonnollaan ja rauhallisuudellaan. Majakkabongareille saari on aarre: Kõpun, Tahkunan ja Ristnan majakat tarjoavat upeat näkymät. Ja mikä parasta, kaikkiin kolmeen pääsee kiipeämään ihastelemaan maisemia. Kõpun majakka on yksi maailman vanhimmista yhä edelleen toimivista majakoista, ja sen paksut kiviseinät huokuvat historiaa. Tahkunan majakan läheisyydessä sijaitsee myös Estonia-laivan onnettomuuden muistomerkki sekä Hiidenmaan sotamuseo.
Lapsiperheille ja seikkailunhaluisille Elämyskeskus Tuuletorn Hiidenmaan etelärannalla Käinassa tarjoaa mielenkiintoista tekemistä. Se yhdistää näyttelyitä,
seikkailupuiston ja interaktiivisia elämyksiä. Lisäksi luonnonystäville Hiidenmaan rannikot tarjoavat myös vaellusmahdollisuuksia, kuten Käinan lähellä sijaitseva idyllinen Kassarin alue.
VINKKI!
Lentolippu Tallinnasta saarille on hyvin edullinen!
jen alla särkyvä ohut jääkerros tekee askeltamisesta raskasta.
Kun katson tuota 23-metristä tammea, luulen nähneeni sen aiemmin jossain elokuvassa. Ehkä Franz Malmsten tai Ene Rämmeld nukkui sen alla tai istuskeli mietteissään. Täysin mahdollista, mutta en saa elokuvaa mieleeni.
Lemmjõen tammi on komea talvellakin. Parisataavuotinen kansallispuu seisoo pyhitettynä joenhaaraumassa kuin vain odottaen kevättä.
Yhdeksänvuotias poikani menee heti halaamaan puuta, olemmehan tarponeet hajoavan suojään päällä puolitoista tuntia, katselleet majavien rakentamia asumuksia ja syöneet kurpitsansiemensuklaata palokärkeä tiiraillen.
Olemme Soomaalla, Viron erikoisesta kolkasta, josta saattaa nähdä outoja videoita ihmisistä luistelemassa jäisellä suolla tai kulkemassa ruuhella pitkin soisia joenpahasia. Viron tunnetuin suoalue Soomaa ei anna juuri nyt parastaan, vaan kaikkialla jalko-
Ja liekö sillä väliä. Nythän näen pyhän tammen suoraan edessäni.
Vasta maaliskuun puolella alkaa suomaan kulta-aika ja sitä kutsutaankin viidenneksi vuodenajaksi. Tai ehkä ei kannata puhua maasta vaan veden valtaamasta suosta, jossa kyläläiset kulkevat kanooteillaan ja vanhoilla haapioillaan koteihinsa. Haapio ei ole mikä tahansa venho vaan yhdestä haavasta veistetty ruuhi, jolla fennougrit ovat vuosisatoja ja tuhansia liikkuneet vesistöjä pitkin ja vetäneet niitä perässään kuivalla maalla.
Haapio oli Soomaan alueella vielä 1960-luvulle asti tavallinen kulkuväline, jolla kuljettiin kauppaan, kouluun ja kirkkoon. Kevät-
tulvien aikaan, siis juuri nyt, se oli hyvinkin kätevä ja lähes korvaamaton kulkuväline.
Vetteinen korpi tai letto siis sekä rajoitti että mahdollisti liikkumista.
Virolaisille suo on peruselementti. Suomen kielen opettajana työskentelevä tuttuni kertoi taannoin, että oli kysynyt oppilailtaan suomeksi, mitä nämä tekevät viikonloppuna. Eräs nuori mies kommentoi menevänsä suolle grillaamaan. Vastaus ei voisi olla suomalaisen vastaus, mutta se on kiehtova virolaisen kulttuurin avain.
Olen jo vuosia ihmetellyt suomalaisten ja virolaisten erilaista suhtautumista suoalueisiin. Virolaisille rämeet, letot, korvet ja aapasuot ovat luonnollisia virkistäytymisalueita, joissa on helppo havainnoida luontoa ja kerätä voimia työviikkoa varten. Suomalaiset eivät juuri suosta piittaa. Suo on etäinen. Se ei ole talousmetsä, pelto, ei järvenranta eikä liioin jotain, jonka ihminen
olisi kesyttänyt. Suo on ihmiselle eräänlainen anomalia, vaikka todellisuudessa mikään ei ole Suomessa ja Virossa luonnollisempaa kuin märkä maa.
Kansanperinteessä suo esiintyy tuonpuoleisena, animaalisena puolimaailmana, joka asettuu elävien ja kuolleiden piirin väliin ja jossa mustahaikarat parveilevat. Suoinhoa ei kuitenkaan voida pitää suomalaisena vaan kansainvälisenä tunteena, jonka juuret ulottuvat antiikkiin saakka ja varret ovat vahvasti nykypäivässä.
Soihin liittyvät legendat ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Ne ovat olleet vaarallisia, mutta toisaalta säilyttäviä. Esimerkiksi ihmisjäännökset ovat säilyneet suossa jopa vuosituhansia niin, että heidän kuolintapansa on voitu määritellä.
Talvella ei ole hyttysiä, ja osaamme pojan kanssa olla siitä onnellisia. Nuo alkuperäiseläimet ovat kuitenkin elintärkeitä. Kun viljely ja karja, nuo ihmiselämän
pahimmat heikentäjät, saapuivat Viroon, ne toivat mukanaan kärpäset. Sen sijaan hyttyset olivat eläneet soilla jo ammoisista ajoista ja kiusanneet hirviä ja ihmisiä aivan kuin tänäkin päivänä.
Kenties hyttyset ovat osallistuneet myös itämerensuomalaisen rauhallisuuden rakentumiseen. Jatkuva pieni kiusanteko omalla iholla saattaa olla omiaan luomaan omintakeista zeniä. Filosofi Valdur Mikitan mukaan hyttyset ovat pakottaneet virolaisen olemaan liikkeellä: “Meihin on koodattu tieto, että autuuden voi saavuttaa vain fyysisellä toiminnalla.” Yhtä lailla suon elämä tuntuu virolaiselta. Aistit terästäytyvät suolla kulkiessa. On katsottava jalansijoja, tarkkailtava rasahduksia. Karhu, susi tai hirvi saattaa tulla vastaan.
Silti autio suo henkii rauhaa. Talvella voi vain istua löytämällään puunrungolla, kuunnella pohjantikan nakutusta ja pohtia koska mustahaikara palaa matkoiltaan. n
Virossa juhlapyhät ja niiden viettäminen ovat muuttuneet aina valtiaiden mukana. Ydin on kuitenkin säilynyt: juhannus on aina ollut juhannus.
Sarasmo TARINOI
Juhannusyön hämärässä valossa jämerä virolainen isäntämies riisuutui peltonsa kulmalla. Sitten hän alastomana alkoi peltoa kiertää, kuinka monta kierrosta – se riippui maakunnan uskomuksista. Pellon kiertäminen suojeli hallalta, ja kun talon pellot olivat yhteensä muutaman hehtaarin, ei juhannustaian tekeminen ollut mikään mahdoton urakka. Salaahan se tehtiin, ettei taika ja taian voima menneet hukkaan, ja olihan se isäntämiehestäkin kiva, etteivät naapurit nähneet nakkisillaan. Alastomuus kuului useasti vanhoihin virolaisiin maatalouteen liittyviin juhannustaikoihin. Isännän nakuna hiippaillessa pitkin peltojen reunoja, emäntä puolestaan kiipesi talon vintille ja sieltä vielä katto-orsien alle. Toisesta päädystä kurkistaen hän sitten lausui niityille ja navetalle karjaloitsun, joka suojeli karjaa taudeilta ja pedoilta. Tietenkin alasti, olihan kyseessä juhannustaika.
Juhannuskokon hiipuessa sen yli hypätään, pariskunnat käsikädessä, sillä taika tuo onnea parisuhteeseen.
Juhannustaiat olivat vaikkapa -luvulla virolaisten oma juttu, aitoa alakulttuuria. Maan valtiaat olivat niin maalla kuin kaupungeissakin baltiansaksalaiset. Juhannusta vietettiin saksalaiseen tapaan, ja maarahvaan huonoja tapoja kitkettiin pois minkä kerettiin. Mitään taikoja ei sallittu, ja noidatkin oli vainottu sukupuuttoon, joten kyseessä oli mitä kristillisin juhla. Juhlittiin Johannes Kastajaa ja kesän korkeaa hetkeä. Kartanossa katseltiin suopeasti kyläläisten kerääntymistä juhannuksen viettoon keinumäelle. Jokaisessa kylässä oli oma keinumäki, jossa oli kyläkeinu. Kyläkeinut olivat sellaisia suuria, monen hengen lavoja, joissa usein keinuttiin seisten ja jotka pystyivät pyörähtämään täyden ympyrän, jos keinujan taito ja rohkeus riittivät. Keinumäen juhlissa soitti varmasti kylän pelimanni ja tanssittiin piiritansseja. Naisväki oli kerrankin kartanonväen kanssa samaa mieltä, miehet joivat ihan liikaa viinaa.
Juopotteluun ei kuitenkaan puututtu, sillä viina oli rahalla ostettua ja kartanon oman tislaamon tuotetta. Maarahvaan rahvaanomaiset tavat ja remuaminen kuuluivat jotenkin asiaan, eihän virolaisilta voinut vaatia samanlaista itsehillintää ja hyvää käytöstä kuin saksalaisilta. Niinpä kartanossa vain nostettiin maljoja keskikesälle... Vanha virolainen juhannus oli täynnä taikaa, luettiin loitsuja, kerättiin kukkia tyynyn alle, jotta nähtäisiin tuleva sulho, ja tehtiin muita meillekin tuttuja juhannustaikoja. Rohkeimmat menivät syvälle hämärään metsään. Paholainen kun siivosi juhannuksena ja laittoi setelinsä kuivamaan mättäille kesäyöhön. Jos oikeaan aikaan oli oikeassa paikassa, niin rikastumista ei voinut välttää, kun paholaisen setelitukot löysi ja kotiinsa vei.
Rajoonin juhannuskokko Neuvostoliitossa valvottiin ja kontrolloitiin kaikkea. Juhannustakaan ei ollut sopivaa viettää itsekseen, vaan kaikkien oli suotavaa tulla alueen eli rajoonin yhteiselle juhannusjuhlalle. Keinumäki oli ollut kartanon omistaman maalaiskylän juhlapaikka, neuvostoaikana paikallinen Laululava oli kokoontumispaikka ja sen puutteessa jokin muu sopiva kenttä.
Oli kokko ja oli ohjelmaa. Laulajat ja muusikot esiintyivät, saattoipa olla vielä vaikkapa kolhoosin voimisteluklubin näytös. Sitten tanssittiin ja otettiin viinaa. Väsyneille miliisi tarjosi yösijan, samoin riidanhaluisille.
Neuvostojuhannuksen yhteiskunnallisesti myönteinen anti oli se, että tarvittiin käsittämätön määrä tanssiorkestereita, sillä kokkojuhlia oli yhtä aikaa joka puolella maata. Tässä oli yksi tekijä, joka neuvostoaikana teki Viron musiikkikulttuurista niin elinvoimaisen ja vahvan, kun soittajille oli kysyntää.
Paluu perinteiseen
Viron itsenäistyttyä palattiin juhannuksen vietossa omiin hyviksi havaittuihin tapoihin, jotka olivat syntyneet Virossa ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Nykyään juhannus alkaa jo juhannusaattona, joka on vapaapäivä. Vuonna .. vapaussotaansa käyvät virolaiset voittivat saksalaisen vapaajoukon eli Landeswehrin Võnnun (Pohjois-Latvian Cecis) taistelussa. Yksi Viron vapaussodan monista käänteistä oli se, että Viro valloitti Pohjois-Latvian tukeakseen latvialaisten hallitusta ja ajautui sotaan saksalaisten kanssa, jotka tukivat sitä toista latvialaisten hallitusta. Sotajou-
kot kävivät Võnnun metsäteillä kohtaamistaistelun, jossa usean päivän aikana pienet osastot taistelivat keskenään teiden ja kärrypolkujen herruudesta. Virolaiset olivat sitkeämpiä ja voittivat saksalaisista ensimmäisen maailmansodan rintamasotilaista värvätyn vapaajoukon. Viron vapaussodassa oli tärkeämpiäkin taisteluita ja merkittävämpiä voittoja, mutta Võnnu oli makein. Suomalaisen on vaikea ymmärtää Võnnun taistelun merkitystä, mutta entisille saksalaisten maaorjille ja ikuisille toisen luokan ihmisille eli maarahvaalle se oli selän suoristaminen ja kansallisen itsetunnon löytämisen hetki. Vuonna Võnnun taistelun päättymispäivästä tehtiin Voitonpäivä juhlistamaan kaikkia Viron voittoja ja muistamaan kaikkia sodissa taistelleita. Voitonpäivä ei tietenkään ollut juhla Neuvostoliitossa, mutta Viron uudelleen itsenäistyttyä sitä alettiin jälleen viettää.
Juhannusaattona pidetään komea sotilasparaati, jossa mukana ovat edustajat kaikista Viron suojeluskunnista. Paraatin kärjessä kulkee ”Voitontuli”, yksinäinen
soihtu kertoo symbolisesti siitä, mistä on kysymys. Paraatin jälkeen jokainen suojeluskunta ottaa mukaansa voitontulta ja vie sen kotimaakuntaansa (myrskylyhtyjä käytetään), jossa sillä sytytetään maakunnan kokko, ja samaa tulta haetaan myös kesämökkien juhannuskokkoihin.
Ennen sotia käytännössä kaikissa virolaisissa juhannuskokoissa paloi samaa tulta, ja se yhdisti kaikki virolaiset saman juhannustulen ääreen. Nykyään ei olla enää niin tarkkoja, kokko suvilan pihalla sytytetään, miten sytytetään, mutta uutta juhannus-
tapaa on katsoa Voitonpäivän paraati televisiosta.
Maakuntien suurjuhannukset ovat nykyään vähemmän suuria kuin ennen, ja rajoonien pienet ja kosteat juhlat lähinnä menneisyyttä. Virolainen viettääkin juhannusta mökillä eli suvilalla. Monella on mökki entisen sukutilan mailla, sillä 1990-luvulla palautettiin sosialisoitua omaisuutta sen oikeille omistajille tai heidän perillisilleen. Moni kaupunkilainenkin sai pienen palstan vanhempiensa kotikylästä. Vuosien varrella onkin rakennet-
tu monenlaisia kesämökkejä. Virolainen kesämökki on tyypillisesti kuivan maan mökki, keskellä peltoaukeita. Virolaisia hukkuu juhannuksena monta kertaluokkaa vähemmän kuin suomalaisia, ja se johtuu juuri tästä. Jos saunasta mennään vilvoittelemaan paljuun tai valellaan vettä päälle sadevesitynnyristä, niin humalaisenkin on vaikeampi hukkua kuin veneestä pudotessaan tai uimareissulla.
Sukulaiskansan juhannus on nykyään hyvin samanlainen kuin pohjoisten heimoveljien. Saunotaan, grillataan ja viete-
tään juhannusta. Virolainen grilliherkku on saslik, lihavarras tuimalla kastikkeella, ja sen kanssa sitten perunasalaattia. Perinteisesti perunasalaatti pitää tehdä itse, ei ostaa kaupasta.
Juhannuskokon hiipuessa sen yli hypätään, pariskunnat käsi kädessä, sillä taika tuo onnea parisuhteeseen. Toiset pariskunnat poistuvat seurueesta sanoen menevänsä etsimään kukkivia saniaisia. Kasvitieteilijät tosin väittävät, ettei saniainen kuki, mutta juhannusyössä on salaperäistä taikaa. n
Lahemaan kansallispuisto
n Lahemaan kartanot Palmse, Sagadi, Vihula ja Kolga ovat kansallispuiston suosittuja kohteita.
n Lahemaa tunnetaan viehättävistä merenrantakylistään, joita ovat muun muassa Käsmu, Altja, Viinistu, Vergi ja Võsu.
n 73% Lahemaan maapintaalasta on metsää.
n Vuonna 1971 perustettu Lahemaa oli Viron ensimmäinen kansallispuisto.
n Oandusta alkaa koko Viron halki kulkeva Matkateevaellusreitti, jonka toinen päätepiste on Latvian rajalla Iklassa. Sinne on Lahemaalta matkaa 370 kilometriä.
n Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Palmsen kartanon yhteydessä.
n Lue lisää: visitlahemaa. com ja rmk.ee
sa. Käsmun kapteenien kylä on kiinnostava historialtaan, joten kannattaa vierailla Käsmun merimuseossa, vinkkaa Signe Ohakas. Myös Viron mantereen pohjoisin nurkkaus, Purekkarin niemi, on vaikuttava. ”Siellä tulee tunne kuin olisi maailman äärellä.”
Ohakas pitää siitä, että luonto, historia, kulttuuri ja kyläyhteisöt ovat Lahemaalla nivoutuneet tiiviisti yhteen.
Signe Ohakas suosittelee lähtemään johonkin Lahemaan idyllisistä kylistä tai kartanoista. Lahemaan museoissakin pääsee luonnon äärelle. ”Sagadin museossa on hiljattain uudistettu metsämuseo, jonka interaktiivisuus vie mennessään. Oandussa ja Palmsessa sijaitsevat RMK:n luontokeskukset, joista saa käytännön vinkkejä ja karttoja Lahemaalla retkeilyyn.”
”Piti valita joko lapinpöllö tai karhu” – Alutaguse tarjosi parastaan valokuvaajalle
Alutagusen kansallispuistosta on muodostunut luontovalokuvaaja Remo Savisaarelle tärkeä paikka. Ensimmäinen retki Alutaguselle vuonna 2013 on painunut syvälle mielen syövereihin.
”Olin silloin oppaana italialaiselle luontovalokuvaajalle. Aikaisemmin olin vain ajanut Alutagusen halki. Muistan hyvin siellä vietetyt päivät ja havaitut lajit. Retken kohokohta oli varmastikin elämäni ensimmäinen liito-orava ja sitä ennen kuultu helmipöllön soidinpuputus. Jo kuukautta myöhemmin palasin Alutaguselle, tällä kertaa kuvaamaan karhuja.” Alutagusesta tekee erityisen Savisaaren mukaan luonnon vaihtelevuus ja vanhat metsät.
vanhat metsät ja niissä asustelevat harvinaiset lajit.
”Alutagusella on vain vähän ihmisasutusta ja löytyy vielä paljon vanhoja metsiä. Maisema on vaihteleva ja tarjoaa suojaa monille lajeille. Se on todellinen karhujen valtakunta – ja eikä pelkästään sitä. Alutagusella voi kohdata erittäin harvinaisen lapinpöllön,
joita pesii Virossa vain nollasta kolmeen paria.” Karhuja Remo Savisaaren kuvissa näkyy paljon. Monet niistä on kuvattu juuri Alutagusen erämaissa, ja useimmiten spontaanisti ilman piilokojua. Niinpä karhutarinoita kokeneella luontovalokuvaajalla riittää.
Eräs mieleenpainuvimmista sattui, kun Savisaar oli kuvaamassa lapinpöllöjä. Suuri karhu ilmestyi metsästä kuvaajan lähelle.
”Päätin hiipiä karhua lähemmäksi ja yrittää ottaa muutaman kuvan, mutta samaan aikaan pitää lapinpöllöä silmällä, sillä se oli kuitenkin etusijalla. Suunnitelma onnistuikin, ja myöhemmin karhu hävisi metsään. Keskityin taas lapinpöllöön, mutta yhtäkkiä huomasin selkäni takana toisen karhun. Ja todella hyvässä paikassa. Sitten olikin dilemma –valitsenko kuvauskohteeksi lapinpöllön vai karhun? Pohdin hetken ja päätin keskittyä lapinpöllöön.”
”Myöhemmin autolle kulkiessa olivat ajatukset yhä karhussa, joka oli ollut lapinpöllön pesämetsän lähellä. Päätin vielä tutkia koivikkoa, jossa karhu saattaisi olla. Ja siellähän karhu olikin, vain 25–30 metrin päässä lapinpöllön pesäpuusta. Karhu istuskeli taimikossa ja tutkaili ympäristöä.”
Alutagusen kansallispuisto
n EU:n itärajalla sijaitseva kansallispuisto rajoittuu idässä Narvajokeen ja etelässä Peipsijärveen. n Alutagusen seutua on kutsuttu Viron Siperiaksi, koska alueen metsät ovat osa Siperiaan asti jatkuvaa havumetsävyöhykettä. Alutagusella elelee myös monia pohjoisia lajeja, kuten lapinpöllöjä, riekkoja ja jänkäkurppia.
n Kansallispuiston suot Puhatu, Agusalu ja Muraka muodostavat yhdessä valtavan suokokonaisuuden. Soilla pääsee patikoimaan Selisoon ja Kotkan luontopoluilla.
n Peipsijärven rannalla sijaitseva Smolnitsan dyynialue on liitetty kansallispuiston osaksi.
n Yksi Alutagusen ainutlaatuisimmista kohteista on Porunin vanha metsä, jossa kasvaa parisataavuotiaita lehmuksia. Metsään voi tutustua luontopolulla. n Alutagusen suosituin retkeilyseutu on järvien kirjavoima Kurtna, jossa on kymmeniä järviä.
n Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Kauksissa Peipsijärven lähellä. n Lue lisää: rmk.ee Remo Savisaaren kuvia: blog.moment.ee
Savisaar sai kuvata karhua kaikessa rauhassa. Niinpä Alutagusen kuvausretki oli onnistunut, ja samalla karhut tehneet mieheen lähtemättömän vaikutuksen.
Lapinpöllöjen parissa Remo Savisaar kertoo viettäneensä parhaimmillaan monta kuukautta yhteen menoon. ”Eräs kuvausprojektini sai alkunsa huhtikuussa ja kesti syyskuulle asti. Näin, miten lapinpöllön poikaset kehittyivät aikuisiksi ja jättivät pesänsä”, hän kertoo.
”Kävin kuvausprojektin aikana Alutagusella yli sata kertaa. Oli suuri etuoikeus päästä osaksi pöllöjen elämää ja kokea vaikuttavia hetkiä luonnossa.”
Lempipaikkoja Savisaarella on Alutagusella monia. Yksi niistä on Porunin vanha aarniometsä. ”Sinne haluan mennä aina uudestaan. Poruni on kaunis ja lajirikas metsäalue.” Suomalaiselle Remo Savisaar suosittelee niin ikään Porunin metsää, mutta muistuttaa että jo matkalla sinne on paljon nähtävää. Kannattaa retkeillä muun muassa Selisoon pitkospuilla ja Peipsijärven rannoilla. Luontokuvaajalla on yksi tärkeä vinkki: ”Ehdottomasti suosittelen lähtemään retkelle aikaisin aamulla – silloin näkee ja kuulee enemmän!” n
matkalle mukaan!
Suomalaisella matkailijalla pitää olla mukanaan Viroon tullessaan passi tai
Suomen poliisin myöntämä henkilökortti. Suomen ajokortti tai Viron ID-kortti ei ole Suomen kansalaisen matkustusasiakirja. Ilman matkustusasiakirjaa matkustava henkilö syyllistyy Virossa valtionrajarikkomukseen, josta voi olla seurauksena enintään 800 euron sakko.
Ennen matkalle lähtöä voi tehdä Suomen ulkoministeriön matkustusilmoituksen osoitteessa: matkustusilmoitus.fi.
■ Rahayksikkö on euro.
■ Maasuuntanumero on +372.
■ Talviaika on GMT +2, kesäaika GMT +3.
■ Sähkövirta on 220 V, 50 Hz. Käytössä ovat eurooppalaiset pistokkeet.
■ Hanavesi on kaikkialla Virossa juotavaa.
Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.
EU-maista tuotavissa tupakkatuotteissa pitää olla painettuna suomenja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät. Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset:
200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA.
Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.
Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös muun muassa elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.
Piraattituotteiden tuonti on kielletty. Katso myös: www.tulli.fi.
Tullineuvonta puh. +358 295 5201.
olkaa hyvä palun kiitos aitäh, tänan anteeksi vabandage hei.............................................. tere, tervist hyvää huomenta tere hommikust hyvää päivää tere päevast hyvää iltaa tere õhtust hyvää yötä head ööd näkemiin nägemist, head aega kaikkea hyvää kõike head, kõike paremat hyvää matkaa head reisi hyvää ruokahalua jätku leiba, head isu terveydeksi terviseks paljonko se maksaa? kui palju see maksab? onko teillä? kas teil on? on teil? missä on kus on… mikä se on mis see on? mitä se tarkoittaa? mida see tähendab? kuinka voitte? kuidas elate?
24 h apteekit
Tõnismäe südameapteek
Tõnismäe 5, Tallinna. Puh. +372 644 2282.
Vikerlase südameapteek
Vikerlase 19, Tallinna. Puh. +372 638 4338.
24 h ensiapu
Itä-Tallinnan keskussairaala
Ravi 18, Tallinna. Puh. +372 620 7040 (ensiavun vastaanotto).
Pohjois-Viron aluesairaala
J. Sütiste tee 19, Tallinna. Puh. +372 617 1369 (ensiavun vastaanotto).
Kaubamajan posti
Gonsiori 2, Tallinna. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–15. Viron kaikki postikonttorit: www.omniva.ee/private/map.
Konsuliosaston asiakaspalvelu
Pikk jalg 14, Tallinna. Puh. +372 6103 304, +372 6103 240. Fax: +372 6103 288.
Avoinna
ma ja pe 9–12, ti-to 9–12 ja 13–15. Kun edustusto on suljettuna, voit hätätapauksissa ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen: Puh. +358 9 1605 5555 tai paivystys.um@formin.fi.
miten menee?
ei se mitään, ei valittamista hauska tavata
kuidas läheb?
oli hauska tutustua mitä kello on? en osaa viroa (venäjää)
puhutteko suomea? ....................................................keelt? englantia/ruotsia/saksaa?
auto hajosi bensa on loppunut täällä on onnettomuus tiellä on ruuhkaa missä on autokorjaamo/ rengashuolto?
pole viga! rõõm teid näha, meeldiv kohtuda oli meeldiv tutvuda palju kell on? mina ei oska eesti (vene) keelt kas te räägite soome keelt?
inglise/rootsi/ saksa keelt? auto läks katki bensiin sai otsa siin on avarii teel on ummik
...........................................................töökoda/kummiparandus?
kus on autoremonditöökoda/kummiparandus?
Viro–suomi–viro-sanakirja netissä: www.eki.ee/dict/efi
1. tammikuu – uudenvuodenpäivä 24. helmikuu – itsenäisyyspäivä Pääsiäinen – pitkäperjantai ja 1. pääsiäispäivä 1. toukokuu – vapunpäivä 23. kesäkuu – voitonpäivä 24. kesäkuu – juhannus 20. elokuu – uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä
24. joulukuu – jouluaatto 25. joulukuu – ensimmäinen joulupäivä 26. joulukuu – toinen joulupäivä
Kalevi Valgevase
Kopli
Vabriku
Telliskivi
Malmi
Kopli Niine Soo Kotzebue
Reisijate
Vana-Kalamaja
Toompuiestee Rannamäetee
Kotka C1
Kotzebue A1
Kreutzwaldi B3
Kristiina C1
Kuhlbarsi B3
Kunderi B3
Kuninga A2
Laagna tee B4
Laboratoorimi A2
Lahe A4
Lai F2-G1
Kauka B2
Kauna C2
Kaupmehe B2
Keldrimäe B3
Kentmanni B2
Kevade B1
Killustiku B5
Kivimurru A4-B4
Kodu C2
Kohtu A1
Koidu B1
Koidula A4
Köleri A4
Kollane B3
Komeedi C1
Kooli A2
Kopli A1
Laikmaa B2
Lasnamäe B4
Lastekodu B3
Laulupeo B3
Lauteri B2
Lembitu B2
Lennuki B2
Liivalaia B2
Liivamäe B3
Logi A2
Lootsi A3
Lossi plats B1
Lubja B4
Luha C1
Luise B1
Maakri B2
Mäekalda A5
Magasini C2
Majaka B4
Malmi A1
Mardi B3
Masina C3-C4
Mere pst A2
Müürivahe G3-I1
Nafta A3
Narva mnt A3
Niguliste B1
Niine A1
Nunne A1
Odra B3
Olevimägi F3
Oleviste F2
Otsa J3
Paadi A2
Pagari F2
Paldiski mnt B1
Pallasti B4
Pärna B3
Pärnu mnt B2
Peterburi tee C4
Piiskopi B1
Pikk G2
Pikk jalg A1
Pirita tee A4-A5
Planeedi C1
Põhja puiestee A2
Poska A4
Pronksi A3-B3
Pühavaimu G2
Puhke C2
Rahukohtu A1
Rannamäe tee A1
Rannamäe tee A2
Rataskaevu H1
Raua B3
Rävala pst B2
Ravi C2
Roheline aas A4-B4
Roopa B1
Roosikrantsi B1
Roseni A2
Rumbi A2
Rüütli I1
Sadama A2
Sakala B2
Salme A1
Saturni C1
Sauna B2
Sikupilli B4-C4
Soo A1
Spordi C1
Süda B2
Sügise B1
Tuukri Petrooleumi Nafta TuukriBensiini
Tormi A.Weizenbergi L.Koidula
F. R. Kreutzwaldi
Raua F.J.Wiedemanni
Terase
Gonsiori
C.R.
J.Köleri Vesivärava J.Vilmsi J.Poska J.Poska
J.Kunderi J.Kunderi J.Kuhlbarsi Laulupeo
J.Vilmsi
Gonsiori
Suur-Ameerika B1
Suur-Karja I2-J2
Suur-Kloostri G1
Suur-Sõjamäe C4
Suurtüki A2
Tare C2
Tartu mnt B3
Tatari C2
Tehnika C1
eljeskansan Cauppiain
Hercot Carhuin par hain
Taidol l isten Koc kein
W iinit, I omat Kiitostsaawat
Iloxi Wierain Ruumiin, Siel uin.