34
historia
T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 2 0
Tsaari Pietari I rakennutti Tallinnaan Kadriorgin palatsin. Upeassa rakennuksessa on yksi Viron taidemuseon yksiköistä.
Tallinna, hiljainen provinssikaupunki Syyskuun 29. päivänä vuonna 1710 allekirjoitettiin antautuminen. Tallinna oli ollut 150 vuotta ruotsalainen kaupunki. Vastedes se oli venäläinen kaupunki.
Sarasmo tarinoi TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT ANDREI CHERTKOV, VISIT TALLINN / KADI-LIIS KOPPEL
Tallinna antautui muutaman päivä piirityksen
jälkeen. Oikeasti ei edes yritetty taistella, vaan sen verran pidettiin portteja kiinni, että kunnia tuli pelastettua. Antautunut ruotsalainen varuskunta saikin hyvät ehdot. Sen kunnia pysyi kirkkaana, kun varuskunta marssi Pikk-katua Meriportille soittokuntansa perässä ja kiväärit olalla. Lähtö oli juhlava, mutta lähtö oli myös lopullinen. Tallinna oli antautunut eikä se ollut enää Ruotsin kuningaskunnan kaupunki.
Tallinnan muuttuminen venäläiseksi kaupungiksi ei 1700-luvun alussa ollut kovin dramaattista. Kansallisuusaate ja ajatus kansallisvaltioista keksittiin vasta noin 140 vuotta myöhemmin. Tallinnan hallitsija vain vaihtui. Uusi hallitsija tsaari Pietari I vahvisti luonnollisesti kaupungin vanhat oikeudet. Tallinna säilyi saksankielisenä kauppakaupunkina, jossa valtaa piti kaupungin raati. Tavallaan mikään ei ollut muuttunut, ja silti kaikki oli muuttunut.
Tallinna oli Itämeren maakuntien kaupungeista parhaiten saavutettavissa Tukholmasta ja valtakunnan itäisestä pääkaupungista, Turusta. Tallinna oli keskus, jonka kautta kuljettiin ja jonka kautta kuljetettiin. Kuljetettiin niin sotilaita, kauppatavaraa kuin hallinnon määräyksiä ja viestejäkin. Ruotsin sisäisen verkoston solmukohdassa ollut Tallinna kasvoi. Keskiajan noin 4 500 asukkaasta oltiin Ruotsin vallan aikana päästy noin 12 000–13 000 asukkaaseen. Tallinna oli pieni suurkaupunki tuon ajan Itämeren alueella. Sitten iski rutto 1710. Tämä rutto oli voimakas ja samalla se oli ”mustan surman” viimeinen aalto. Rutto oli kiertänyt ympäri Eurooppaa yli 300 vuotta aina toistuvina epidemioina ja sen viimeinen epidemia oli
Sota ja rutto
Tallinna oli ollut pitkään Ruotsin kuningaskunnan kaupunki ja koko Viro oli ollut osa Ruotsin Itämeren maakuntia. Aika oli ollut rauhan aikaa ja sitä kutsuttiin ”hyväksi Ruotsin ajaksi”.
vielä voimakas, voimakkaampi kuin monet aikaisemmat. Musta surma oli tullut Tallinnaan 1350 ja nyt se tuli kaupunkiin viimeisen kerran, lähes yhtä tuhoisana. Vuoden 1710 epidemia jäi Euroopan viimeiseksi, sen jälkeen rutto hiljalleen hiipui pois. Suomessa sen muistona on Helsingin vanhan kirkon hautausmaan, Ruttopuiston, haudat. Rutto todella iski Tallinnaan. Ennen ruttoa kaupungissa oli ollut runsaat 12 000 asukasta, mutta ruton jälkeen asukkaita oli jäljellä noin kolmisen tuhatta. Kaikki eivät tietenkään kuolleet ruttoon, mutta ruton runtelemassa kaupungissa oli vähän työmahdollisuuksia. Ihmiset lähtivät Tallinnasta, toiset ruttoa pakoon ja toiset toimeentuloa etsimään. Ruttoa edeltävään
Teksti kertoo mm. tästä ajasta:
10 000 eKr.
Ihmisasutusta Viron alueelle
1200-luku
Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan
1227
Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron
1285
Tallinna osaksi Hansaliittoa
1346
Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle
1500-luvulla
Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia
1632
Tarton yliopisto perustettiin
1702
Ensimmäinen kahvila Tallinnaan
1709
Pultavan taistelu
1721
Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää
1917
Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia
1918
Viron vapaussota alkaa. Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki
1919
Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920
