__MAIN_TEXT__

Page 1

Missä kannattaa vaihtaa eurot kruunuiksi? Joutsenlampi lumoaa Estonia-teatterissa Maamme-laulu – Mu isamaa, mu õnn ja rõõm

Pohjois-Viro:

1 , 7 0 € ( s i s . a l v. )

H U H T I K U U 2 0 04

Juhan Parts vastaa Eurooppa-kysymyksiin

SUOMALAISISSA

Pärnuun avattiin Baltian suurin vesipuisto

H I N TA

Kapteenien kylä Käsmu

P A I N O S 40 000 K P L .

S U O M E K S I

MYYNTIPISTEISSÄ

Ka eesti keeles, pööra lehte!

Kartanoita, luontokohteita, historiaa, aktiviteetteja jne.

/ laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat / PORT TI VIROON

www.balticguide.ee

TUORET TA TIETOA VIROSTA YHDESTÄ OSOIT TEESTA


4

T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

pääkirjoitus

Matkailua on markkinoitava kokonaisuuksina atkailu on maailmalla yksi nopeimmin kasvavista talouden osa-alueista. Tärkein syy tähän lienee, että ihmisillä on entistä enemmän aikaa sekä rahaa. Matkailumarkkinoilla taistelu näistä onkin kovaa. Matkailevat ihmiset haluavat kokea jatkuvasti uusia asioita, tutustua uusiin paikkoihin ja kokea uusia elämyksiä. Markkinoinnilla on entistä tärkeämpi merkitys matkakohteen valinnassa. Potentiaaliselle turistille ei välttämättä riitä matkapäätöksen tekoon tieto yhdestä kiinnostavasta kohteesta jollakin alueella. Esimerkiksi vaikka Pärnun hiekkaranta onkin upea, ei sitä välttämättä lähdetä Suomesta saakka ihastelemaan. Kokonaisuuksien markkinoiminen on järkevää. Jos Pärnua markkinoidaan alueena, jolla rannan lisäksi on tarjottavanaan kylpylöitä, hotelleja, golfkenttiä, luontokohteita, jokiretkiä, kulttuuripalveluja jne. muuttuu se hetkessä monin kerroin kiinnostavammaksi. Suomesta virolaisille vastaavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kaupungit ympäröivine kuntineen tai vaikkapa Järvi-Suomi kokonaisuutena. Yksittäisen yrittäjän on usein vaikeaa kohdentaa mainontaansa ulkomaalaisille. Jos samalla alueella toimivat

M

matkailualan yrittäjät yhdistäisivät voimavaransa ja toteuttaisivat yhteisiä markkinointikampanjoita, saavutettaisiin suurempi näkyvyys, mikä toisi alueelle lisää matkailijoita. Matkailuyritykset tukevat toisiaan eivätkä ole välttämättä kilpailijoita keskenään. Eivät, vaikka toimisivatkin samalla alalla. Jos esimerkiksi samassa laitakaupungin korttelissa on kymmenen kapakkaa, olisi se hyvä syy matkailijalle mennä katsomaan paikkaa ja käydä vaikka kaikissa. Kapakoitsijat todennäköisesti pitävät toisiaan kilpailijoina. Jokainen mainostaa itseään pienellä budjetilla ja ilmoittelu hukkuu suureen massaan. Satunnainen matkailija jää paitsi informaatiota, joka saisi hänet kiinnostumaan alueesta. Yhteismarkkinoinnilla kokonaisuutta painottaen saavutettaisiin kaikille hyvä tulos: alueelle turisteja, jotka sitten jakaantuisivat omien mieltymystensä mukaan eri paikkoihin. Suuremmassa mittakaavassa tämä pätee esimerkiksi Tallinnan, Helsingin, Tukholman ja Pietarin muodostaman kokonaisuuden myymisenä amerikkalaisille ja aasialaisille matkailijoille. Eri maat ja matkailuyrittäjät voisivat kilpailla näistä kaukomatkaajista sitten, kun heidät on saatu paikalle. Olemattoman turistin rahoista ja ajasta kun on turha kilpailla.

HUHTIKUU 2004

The Baltic Guide Toimitusjohtaja: Jane Konga Päätoimittaja: Jukka Arponen Kehityspäälikkö: Marge Kato Ulkoasu: Eve Jaansoo, Rudolf Linnaste, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteeri: Pille Luik Avustajia: Leena Hietanen, Antti Sarasmo, Mats Õun, Rein Lauks, Mikko Savikko, Jussi Kurkinen, Sakari Neuvonen, Eeva Eklund, Auri Hakomaa, Ulla-Maija Määttänen, Petteri Leinonen, Jarmo Virmavirta, JuhaMatti Aronen, Joanna Aapro-Korhonen, Helinä Avikainen, Kari Toivonen, Jorma Moll, Lea Adrikorn, Kai Juvakka.

Yhteydet Viro: Koidula 5, 10125 Tallinn Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 013 335, fax +372 6 013 324 Ilmoitusmarkkinointi: fax +372 6 013 324 e-mail: marketing@balticguide.ee Markkinointipäällikkö Marko Remes +372 6 013 169 Projektipäällikköt Kirli Lembinen +372 6 013 326 Helen Laidma +372 6 013 146 Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki

Ilmoitushinnat 1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 48 900 EEK/3160 € 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ..... 25 900 EEK/1680 € 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 19 900 EEK/1280 € 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ....... 13 900 EEK/890 € 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ........... 7600 EEK/490 € 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen .......... 4300 EEK/280 € Hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista, hintoihin lisätään arvonlisävero.

Ilmoitusten koot

kolumni

1/1-sivu (lev. x kork.) 1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

Nato-kantaa

K

un Viro itsenäistyi, oli maan poliittisella johdolla kaksi suurta ulkopoliittista tavoitetta: EU:n ja Naton jäsenyydet. Kumpikin tavoite toteutuu tämän kevään aikana. Pyrkimällä EU:niin Viro haki poliittista uskottavuutta. Vasta itsenäistynyt maa haluttiin liittää läntiseen yhteisöön. Myös Viron talouspolitiikkaa ryhdyttiin kehittämään länsimaisen mallin mukaiseksi. EU-jäsenyyden myötä taloudellinen yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa tulee entisestään helpottumaan ja varmasti myös lisääntymään. Viron kansantaloudelle pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaalla liikkuvuudella sekä EU:n tukirahoituksella on suuri merkitys. Jo nykyisellään nopean talouskasvun uskotaan entisestään kiihtyvän. Yhteisvaluutta euroon Viro on ilmaissut halunsa liittyä mahdollisimman pian. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kruunut jäävät historiaan viimeistään vuonna 2007. Taloudellista kehitystä merkittävämpi on kuitenkin EU-jäsenyyden symbolinen arvo. Viro on vihdoinkin osa läntistä Eurooppaa tasavertaisena muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Jäsenyys sotilasliitto Natossa nähdään Virossa vähintään yhtä merkittävänä harppauksena. Vaikka usein ei ääneen sanota, niin uskottava sotilaallinen turva Venäjää vastaan on virolaisille suuressa arvossa. Nato-jäsenyyden velvoitteet ovat pieni hinta siitä varmuudesta, että kriisitilanteissa Viro voi luottaa sotilasliiton täy-

simittaiseen tukeen. Velvoitteista vaikein täyttää lienee ilmatilan valvonta. Virolla ei ole vaadittavia resursseja maan ilmatilan koskemattomuuden turvaamiseen. Mikäli valvonnan hoitaa jokin muu Nato-maa tilaustyönä, ei Venäjällä varmaankaan suhtauduta ratkaisuun suopeasti. Naton arvostelijat, joita niitäkin Virosta löytyy, saivat vettä myllyynsä, kun virolaissotilas sai surmansa Naton Irak-operaatiossa. Osallistuminen rauhan- tai sotatehtäviin maan rajojen ulkopuolella on kuitenkin oleellinen osa sotilasliitossa mukanaoloa. Irakissa on virolaissotilaita ollut noin 40. Mitä muuta kuin halpaa viinaa Viron jäsenyydet Natossa ja EU:ssa merkitsevät suomalaisille? Yrityksiä tulee siirtymään Suomesta Viroon edullisemman verotuksen vuoksi. Samoin entistä enemmän töitä tullaan teettämään Virossa joko paikallisten yritysten toimesta tai siirtämällä omaa tuotantoa Suomesta Viroon. Tätä on paljon jo tehtykin. Työvoimaa tulee Virosta jonkin verran parempien palkkojen houkuttelemana perustuotantoon sekä korkeaa koulutusta vaativille aloille. Esimerkiksi virolaisia lääkäreitä on jo näkyvästi värvätty suomalaisiin terveyskeskuksiin. Näkisin kaiken tämän positiivisena kehityksenä, jossa molemmat osapuolet voivat olla voittajia. Kanssakäymisen lisääntyessä Viro ja Suomi tulevat entistä läheisemmiksi toisilleen. Viron Nato-jäsenyys taas jättää Suomen (toistaiseksi) erikoiseen asemaan. Suomi sinnittelee sitkeästi puolueettomana Naton ja Venäjän välissä. Olisikohan jo nyt aika valita puolensa. JUKKA ARPONEN, PÄÄTOIMITTAJA

254 ✕ 375 254 ✕ 185 125 ✕ 375 254 ✕ 123 254 ✕ 91 125 ✕ 185 125 ✕ 91 61 ✕ 185 61 ✕ 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset: valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK). Tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti. Painosmäärä: 40 000 kpl Paino: AS Kroonpress The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista.

Kansi Kuva: Jaak Kadarik Malli: Ivika MakeUp: Margit (Gersi Stiilistuudio)

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.


6

T H E B A LT I C G U I D E

1.

Viljavarkaus johti ministerin eroon

Suojelupoliisi tutkii Viron valtion Rakveren viljavarastosta kadonneen 13 000 tonnin hätävaraviljaerän kohtaloa. Määrä on kolmannes Viron hätävaraviljasta. Määrä on huikea: 13 000 tonnia ruista täyttää kahdeksansataa junavaunua! Tutkimuksissa on tullut ilmi, että viljasiiloihin oli rakennettu välipohjat, jotka hämäsivät tarkastajia. Huhujen mukaan viljan varastoinnista vastanneella Rakvere Viljasalv OÜ:llä on ollut talousvaikeuksia. Virolaisten lehtitietojen mukaan yhtiö on myynyt jo vuosien ajan viljaa omanaan. Varkaus aiheutti Viron valtiolle vähintään 20 miljoonan kruunun eli noin 1,28 miljoonan euron menetykset. Kesko Agron kehitysjohtaja Tarmo Amerin mukaan myös Keskolta on hävinnyt Rakveren varastosta viljaa tuhansia tonneja. Jupakan pääsyyllinen on Rakvere Viljasalvin johtaja Vladimir Semjonov, joka on Postimees lehden mukaan aiemminkin sekaantunut petoksiin. Aluksi Semjonov selitti, että viljan katoamisen syy oli huonontuneet varastointiolosuhteet. Tämän jälkeen Semjonov katosi Venäjälle ”hoitamaan henkilökohtaisia raha-asioitaan” ja poliisi etsintäkuulutti hänet. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli pitkäaikainen ja systemaattinen varastaminen. Vladimir Semjonov on ollut vuodesta 2000 lähtien hallitusoppositiossa olevan Keskustan jäsen. Tapahtuman jälkeen Keskusta ilmoitti erottavansa Semjonovin puolueesta. Maatalousministeri Tiit Tammsaar erosi tapahtuman johdosta, vaikka varastaminen on alkanut jo ennen hänen virkakauttaan. Myös valtion viljasta vastaavan viljavarastoneuvoston johto pantiin skandaalin takia uusiksi.

2.

Natura 2000 herättää vastustusta

Luonnonsuojelusuunnitelma Natura 2000 on synnyttänyt Virossa kiivasta vastustusta. Helmikuussa julkaistu Natura 2000 -ehdotus kattaa yli kuudesosan Viron pinta-alasta. Postimees lehti kirjoitti maaliskuussa ilmestyneessä artikkelissaan: ”Kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää, luonnonkauniita rantoja, niittyjä ja sekä kyliä sisäänsä sulkevaa luonnonsuojeluverkostoa Natura 2000 -suunnitelman tekijöitä vastaan astuu yli 500-päinen maanomistajien armeija. ” Talouslehti Äripäev ilmoitti etusivullaan, että ”Natura 2000 on fiaskon partaalla.” Äripäevan haastattelema professori Anto Luukas sanoi, että ”Natura 2000 on tehty ajattelemattomasti ja se tulee tekemään Viron taloudelle korvaamatonta haittaa.” Maanomistajien piti antaa omat lausuntonsa Natura 2000 -ehdotuksesta maaliskuun alussa.

3.

Virolainen sotilas sai surmansa Irakissa

28. helmikuuta sai surmansa ensimmäinen virolaissotilas Irakissa. Alikersantti Andres Nuiamäe oli partioimassa Bagdadissa, kun itsevalmistettu pommi räjähti surmaten 21-vuotiaan nuorukaisen välittömästi. Tapahtuma herätti keskustelun maan osallistumisesta Irakin valvontaoperaatioon. Selvä enemmistö virolaislehtien kirjoituksista piti Viron mukanaoloa oikeana. Perusteluina olivat usein Viron NATO-jäsenyyden synnyttämät velvoitteet. Eesti Päevaleht muistutti artikkelissaan, että Viro sai takaisin oman itsenäisyytensä ilman ainuttakaan ihmisuhria.

Gabriel on Viron varmasti tunnetuin mies, ja yhtä tunnettu on kaunis vaaleaverikkö Agnes. Kumpikaan ei muuten ole virolainen. Virolaisten kulttielokuva on vuonna 1969 valmistunut Viimeinen pyhäinjäännös (Viimne Reliikvia). Ja se on todellakin aito kulttielokuva, eikä mikään mainosmiesten kulttielokuvaksi nimeämä tekele. Ulkopuolisin silmissä Viimeinen pyhäinjäännös on keskinkertainen seikkailufilmi, sellaisia tehtiin paljon 1960-luvulla. Niissä kaikissa on menneisyyteen sijoitettu tarina, miekkailua, hevosia, muutama joukkokohtaus ja kauniit sankarittaret. Virolaisille elokuva on jotain muuta jota on vaikea selittää, voisi ehkä hieman liioitellen sanoa, että elokuva on nykyään osa virolaisuutta tai ainakin kaikille virolaisille yhteistä virolaista kulttuuriperintöä. Filmin sankari on Gabriel (ukrainalainen Aleksander Goloborodko) ja sankaritar Agnes (latvialainen Ingrida Andrina). Ohjaaja oli Tallinnfilmin Grigori Kromanov, joka on ohjannut myös toisen kiintoisan virolaisfilmin “Kadonneen vuorikiipeilijän hotellin”. Viimeinen pyhäinjäännös on tietysti nykyään kunnolla restauroitu ja kuukauden henkilöt Gabrielista ja Agnesista tekee se, että lopultakin elokuva on saatavana myös DVDlevynä ja suomalaisin tekstein. Turhempaakin tavaraa voi tuoda Tallinnaan tuliaisina.

HUHTIKUU 2004

Gabriel ja Agnes

KUUKAUDEN KASVOT Beibibuumi? irossa on pelätty, että alhainen syntyvyys ajaa maan ennen pitkää perikatoon. Koko uuden itsenäisyyden ajan on kuolleisuus ollut syntyvyyttä suurempi. Irvileuat ovat laskeneet jopa vuoden, jolloin viimeinen virolainen syntyy. Väkiluvultaan Viro on Luxemburgin jälkeen Euroopan unionin pienin valtio. Niistä valtioista, joilla on oma kieli, on Viro väkiluvultaan Islannin jälkeen Euroopan pienin. Naapurina taas on Euroopan suurin – ja ennen myös mahtavin – maa, Venäjä, jonka halut venäläistää piskuinen Viro ovat virolaiset saaneet kokea monta kertaa. Viimeksi Neuvostoliiton aikana, jolloin Viroon asutettiin järjestelmällisesti äidinkielenään venäjää puhuvia ihmisiä. Neuvostoaikana venäjän kielen valta-asemaa myös tuettiin kaikin mahdollisin keinoin. Onkin pieni ihme, että viron kieli ja -kulttuuri ovat säilyneet hengissä. Neuvostoajan alussa moni virolainen pakeni maasta. Virolaisia vangittiin ja kuljetettiin Siperiaan. Vuosina 1940–1949 Viron väkiluku putosi runsaasta 1 100 000 hengestä noin 850 000 henkeen. Väestökadosta kolmannes muodostuu länteen pakenijoista, toinen kolmannes Neuvostoliiton itään karkottamista ja viimeinen kolmannes sodassa kaatuneista, teloitetuista sekä syntyvyyden romahtamisesta. Vuoteen 1955 mennessä Viroon tuotiin yli 200 000 ei-virolaista, jonka seurauksena virolaisten osuus Viron väestöstä laski 94 prosentista 74 prosenttiin. Seuraavinakin vuosikymmeninä venäläisten maahanmuutto jatkui. Virolaisen väestön kasvu pysyi alhaisena ja heidän osuutensa laski 1980-luvulla noin 60 prosenttiin. Jo 1990-luvun alussa Tiit Vähi kertoi Suomen televisiossa, että venäläistämis- ja sortotoimenpiteiden takia vähintään puoli miljoonaa virolaista on jäänyt syntymättä. Aallonpohja syntyvyydessä saavutettiin 90-luvun murroksen vuosina, jolloin yhteiskunta ei voinut taata perheille minkäänlaista turvallisuutta. Syntyvyys putosi vuoden 1985 23 000 lapsesta vuoden 1998 13 000: een. Yleisenä ehkäisykeinona käytettiin aborttia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomen väkiluku on kasvanut sodan jälkeen neljästä miljoonasta yli viiteen miljoonaan huolimatta satojentuhansien suomalaisten muutosta Ruotsiin 1960-luvulla. Vuonna 2000 tehty väestönlaskenta oli monelle virolaiselle järkytys. Laskennassa selvisi, että maassa asuu lähes 200 000 ihmistä vähemmän kuin oli arvi-

V

oitu. Viron väestön määräksi saatiin noin 1 350 000 ihmistä, joista alle miljoona puhuu äidinkielenään viroa. Vuonna 1990 oli Virossa vielä 1 570 000 asukasta. Viime parlamenttivaaleissa murskavoiton saavuttaneen Res Publica -puolueen yksi keskeisimmistä vaalilupauksista oli parantaa lapsiperheiden asemaa ja nostaa syntyvyyttä. Puolueen nuoret poliitikot tiesivät omakohtaisesti nuorten perheiden ongelmat. Parit lykkäsivät lapsen hankkimista taloudellisten syiden takia. Viime vuonna puolue toteutti lupauksensa. Nyt virolaisäiti saa lapsen syntymän jälkeen yhdentoista kuukauden ajan äitiysrahaa, joka on sataprosenttisesti hänen palkkansa suuruinen. Maksimikorvaus on 15 000 kruunua kuukaudessa, mutta maassa, jossa keskipalkka on noin 7 000 kruunua, on korvaus vähintäänkin kohtuullinen. Verrattuna aiempaan muutaman sadan kruunun äitiysrahaan on ero huikea. Tänä keväänä on voinut panna merkille, että monet nuoret virolaisnaiset ovat joko raskaana tai työntävät lastenvaunuja. Onko virolaisen väestön kasvu vihdoinkin alkanut? Kukaan ei varmaakaan tee vauvaa pelkästään rahan takia, mutta taloudellinen varmuus kyllä näyttää helpottavan lapsentekopäätöstä. HÜTTÜNEN


T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

7

Ensiapu.....esmaabi

222 266 79 157 36 311 269 156 109 312 196 99

Võru

Viljandi

Valga

Tartto

Tallinn

Rapla

Rakvere

Põlva

Pärnu

Paide

Otepää

Narva

Kärdla

Kuressaare

Keila

Jõhvi

Jõgeva

n en ro ki t Vi un de y up sy ) ka täi km e (

Haapsalu

Virossa, Virosta, Viroon

onko teillä?…….. ................... kas teil on? on teil? missä on…………… .............. kus on… mikä se on?…….. .................. mis see on? mitä se tarkoittaa? ................ mida see tähendab? kuinka voitte? ........................ kuidas elate? miten menee? ........................ kuidas käsi käib? ................................................. kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista .... pole viga! hauska tavata ........................ rõõm teid näha, ................................................. meeldiv kohtuda oli hauska tutustua ............... oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................ palju kell on? en osaa viroa (venäjää) ......... mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea? .............. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? ... inglise/rootsi/saksa keelt?

olkaa hyvä ....................palun kiitos .............................aitäh, tänan anteeksi ........................palun vabandust, .......................................vabandage hei .................................tere, tervist hyvää huomenta ..........tere hommikust hyvää päivää ................tere päevast hyvää iltaa ....................tere õhtust hyvää yötä ....................head ööd näkemiin.......................nägemist, head aega kaikkea hyvää ..............kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ..............head reisi hyvää ruokahalua ........jätku leiba, head isu terveydeksi ..................terviseks paljonko se maksaa?...kui palju see maksab?

Haapsalu

Näin soitat Kännykällä Virosta Suomeen: numeron eteen +358, alueen suuntanumerosta tai operaattorin numerosta ensimmäinen nolla pois. Eli esimerkiksi Helsinkiin +358 9 555 5555 tai Soneran liittymään +358 40 555 5555. Viroon tai virolaiseen matkapuhelimeen suomalaisella matkapuhelimella soitettaessa vastaavasti eteen +372 ja suuntanumeron ensimmäinen numero pois. Esimerkiksi Tallinnaan +372 6 666 666 tai virolaiseen radiolinjan liittymään +372 56 666 6666. Virossa kännykällä voi soittaa kuten edellä neuvotaan. Lankapuhelimella soitettaessa esimerkiksi Tarttoon 777 7777. Suomeen suuntanumero on 00 358, Viroon 372.

Viron Tasavalta Pinta-ala: 45100 km2 Väkiluku: 1 356 000 Pääkaupunki: Tallinna, väkiluku 397 000 Uskonto: evankelisluterilainen, ortodoksinen Kieli: viro, (venäjä, ei virallinen kieli) Lukutaito: 99 % Keskimääräinen elinikä: 70 v Raha: 15,6466 EEK = 1 EURO

V I R O 50 KM TALLINNA

NARVA

99 265 249 187 303 JÕHVI

Jõgeva

222

Jõhvi

266 110

Keila

79 180 191

110 180 299 258 159 95 74 156 101 76 132 156 53 142 79 124

RAKVERE

191 285 301 50 173 154 253 178 69 220 165 131 219 198 201 202 119 239 242 116 111 261 125 58

Kuressaare 157 299 385 202

KÄRDLA

26 213 255 170 284

192 433 316 244 163 359 316 194 217 331 301 253 355 RAPLA

Kärdla

36 258 301 119 192

Narva

331 159 50 239 433 349

Otepää

269 95 173 242 316 305 221

Paide

156 74 154 116 244 199 201 134

Pärnu

109 156 253 111 163 146 296 159 95

Põlva

312 101 178 261 359 349 235 43 151 201

Rakvere

196 76

Rapla

99 132 220 58 194 134 168 189 65

Tallinn

99 156 165 26 217 134 212 212 92 129 233 98

Tartto

256 53 131 213 331 305 182 42 102 183 48 126 170 185

Valga

249 142 219 255 301 281 268 49 152 144 86 214 198 252 89

Viljandi

187 79 198 170 253 229 233 81 71

Võru

303 124 201 284 355 344 251 48 171 198 25 196 236 256 69

HAAPSALU

349 305 199 146 349 235 134 134 305 281 229 344

PAIDE

221 201 196 235 118 168 212 182 268 233 251 134 159 43 167 189 212 42 95 151 83

65

49

81

JÕGEVA

48

92 102 152 71 171

201 183 91 129 183 144 98 198

PÄRNU KURESSAARE

173 231 233 48

69 125 316 235 118 167 83 183 173

TARTTO

VILJANDI

86 124 25

150 98 126 214 142 196 54 170 198 116 236

91 231 150 54

PÕLVA

185 252 159 256

98 124 142 116 159 80

89

80

69

77

69

77 69 129

129

VALGA

VÕRU


bussit Tallinn–Tartu 06.45…09.10 07.00…09.25 07.30…09.55 07.45…10.10 08.00…10.25 08.30…10.55 09.00…11.25 09.40…12.30 10.00…12.25 10.30…12.55 11.00…13.25 11.30…14.10 11.45…14.25 12.00…14.25 12.45…15.15 13.00…15.25 13.30…15.55 14.00…16.25 14.30…16.55 15.00…17.25 15.30…17.55 15.45…18.25 16.00…18.25 16.15…19.00 16.30…19.00 17.00…19.25 17.30…19.55 17.45…20.30 18.00…20.25

Lehti ei vastaa mahdollisista aikataulumuutoksista.

18.30…20.55 18.45…21.30 19.00…21.25 19.15…21.50 20.00…22.40 21.15…23.40 22.15…00.40 23.15…01.40 (ti-su)

Tartu–Tallinn 04.55…07.35 (ma-pe) 06.30…08.55 06.45…09.15 07.00…09.25 07.30…10.10 07.45…10.20 08.00…10.25 08.15…10.45 09.00…11.25 09.15…11.40 10.00…12.25 10.15…12.40 10.45…13.15 11.00…13.25 11.15…13.40 11.30…14.15 12.00…14.25 12.30…14.55 13.00…15.25

13.30…15.55 14.00…16.25 14.15…16.40 14.30…16.55 15.00…17.25 15.30…17.55 15.45…18.30 16.00…18.25 16.15…18.40 16.30…19.05 17.00…19.25 17.30…19.55 18.00…20.25 18.30…20.55 19.00…21.25 19.30…21.55 20.00…22.25 21.00…23.30

Tallinn–Haapsalu 08.00…09.45 09.30…11.15 10.30…12.15 11.15…13.20 12.50…14.40 13.30…15.15 14.45…16.35 16.00…18.00 16.35…18.15

372 6 800 900. Tallinnan linja-autoas. info puh. + +372 6800 909 info t, Kansainväliset bussiyhteyde 36 8433 Suomessa: Matkapyörä, puh (09)61

17.20…19.10 17.50…19.40 18.30…20.15 19.00…20.50 20.00…21.50 21.00…23.00

Haapsalu–Tallinn 06.30…08.15 07.20…09.25 08.00…09.45 10.15…11.50 11.20…13.10 12.00…13.45 13.00…14.45 14.00…15.50 14.40…16.30 15.40…17.45 17.00…18.50 17.30…19.15 18.50…20.30 20.50…22.45

Tallinn–Pärnu 06.25…08.15 07.15…09.20 07.45…09.35

08.45…10.45 09.30…11.20 10.00 (1)…12.15 11.00…12.50 11.30…13.40 11.45…13.35 12.00…13.50 12.30…14.20 13.15 (1)…15.30 13.30…15.20 14.15…16.05 15.00 (2)…17.30 15.15…17.05 15.30…17.20 15.45…18.15 16.15…18.05 16.45…18.35 17.00…19.25 17.30…19.20 18.00…19.50 18.30…20.20 18.45…20.35 19.15…21.05 20.00…21.50 21.00…23.10 21.45…23.55 23.40 (2)…02.05

Pärnu–Tallinn

03.05…05.10 (3)

05.25…07.30 (4) 06.00…07.50 06.00…08.20 (3) 07.00…08.50 07.15…09.05 07.30…09.20 07.50…10.05 08.30…10.20 08.45 ... 10.35 09.00…10.50 09.15…11.30 09.45…11.35 10.15…12.05 10.45…12.55 11.05…13.20 (3) 12.00…14.00 12.30…14.20 13.30…15.20 14.15…16.05 14.35…16.50 (3) 14.45…17.00 15.00…16.50 15.30…17.20 16.00…17.50 16.45…18.35 17.15…19.05 17.40…19.50 18.00…19.50 19.00…20.50 21.25…23.30 (3)

Nyt aikatauluja myös netista: www.bussireisid.ee www.edel.ee, www.elektriraudtee.ee ja ulkomaille www.eurolines.ee

Tallinn–Kuressaare Riga–Tallinn 07.45…11.45 09.30…13.55 11.45…15.45 11.50…15.35 (pe, su) 13.30…17.45 (la-su) 13.40…17.50 (ma–pe) 15.40…19.50 16.45…20.40 (ma–pe) 17.15…21.45 (ma-pe) 17.40…21.50

02.55…08.20 (3) 05.15…10.35 07.20…13.20 (3) 10.50…16.50 (3) 12.00…17.15 (3) 18.00…23.30 (3) 23.40…05.10 (3)

Kuressaare–Tallinn

12.00 (5)…22.30 21.45 ……08.30

05.15…09.40 06.45…10.45 (ma-pe) 07.30…11.40 09.30…13.40 13.30…17.40 15.20…19.50 17.30…21.40 19.15…23.35 (su)

Tallinn–Riga

10.00 (1)…15.35 12.00 (5)…17.40 13.15 (1)…18.50 15.00 (2)… 21.05 18.00……23.20 21.45……03.10 23.40 (2)…05.40

Tallinn–Vilnius Vilnius–Tallinn 07.00…17.15 (3) 21.45…08.20 (3)

Tallinn–Berlin

4/04 A = lähdöt Tallinnasta… ma, ti, ke, pe, la ja su, …perillä seur. päivänä. Ti, ke ja la-lähdöt jatkavat Hannoveriin ja Kölniin,su -lähdöt Nürnbergiin ja Müncheniin, ma, pe-lähdöt Frankfurtiin ja Stuttgartiin, (paikanvaraus pakollinen) B = lähdöt Berliinistä …ma–la, perillä seur. päivänä. Ti, pe, la-lähdöt alkavat Kölnistä ja Hannoverista, ke-lähdöt Münchenistä ja Nürnbergistä, ma, to- lähdöt Stuttgartista ja Frankfurtista, (paikanvaraus pakollinen) (1) = Satamasta ……(A-terminaali) 15 min myöhemmin

07.00 (A)…09.00

(2) = Satamasta ……(A-terminaali) 20 min …myöhemmin

Berlin–Tallinn

(3) = Ajaa sataman kautta linja-autoasemalle

19.10 (B)…22.00

(4) = Ajaa suoraan satamaan. (5)= Satamasta (A-terminaalista) 30 min myöhemmin

TAPAHTUMAT | VAPAA-AIKA | RUOKA & JUOMA | MAJOITUS & LIIKENNE | OSTOT & PALVELUT

Tilaus

Kyllä, haluan tuoretta tietoa Virosta. Tilaan The Baltic Guide -lehden vuodeksi itselleni hintaan 37 Euro.

nimi ................................................................................................ yritys .............................................................................................. osoite............................................................................................. ...................................................................................................... puhelin ........................................ fax .............................................

Tuoretta tietoa Virosta Sinulla on mahdollisuus tilata The Baltic Guide -lehti suoraan yritykseesi tai kotiisi. 12 numeroa vuodessa, hinta edelleen vain 37 Euro/vuosi. The Baltic Guide ilmestyy aina kuun alussa.

Faksaa tilauskuponki numeroon +372 6 013 324 tai lähetä osoitteeseen L. Koidula 5, 10125 Tallinn.


10

T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

Viron vanhin pubi taas auki Hell Huntissa juodaan ravintolan nimikko-olutta.

ravitolauutiset Toogajuhlat Vappuaattona Stoorissa Ravintola Stoorissa järjestetään Vappuaattona Toogaparty. Juhlista on tarkoitus tehdä perinne. Näihin juhliin vieraat saapuvat pukeutuneena ainoastaan lakanaan. Vyötä saa käyttää ja jaloissa pitää olla sandaalit. Pääsylipun hinta on 100 kruunua eli noin 6,5 euroa. Hintaan sisältyy kolme olutta, syötävää sekä yllätysohjelmaa, joka on myös vähäpukeista. Ohjelmassa on myös neljällä eri kielellä laulettua karaokea aamukuuteen asti. Stoori toivottaa kaikki Afroditet ja Césarit tervetulleiksi. Juhlat alkavat kello 21.00. Ravintola Stoori, pöytävaraukset +362 6 738 841.

Byblos muuttui Felliniksi Tallinnan Raatihuoneen torilla sijaitseva italialainen ravintola Byblos on muuttunut ja vaihtanut nimensä Felliniksi. Ravintolan erinomainen sijainti ja tyylikäs sisustus enteilee Fellinille hyvää tulevaisuutta. Ravintola Fellini, Tallinnan Raatihuoneentori.

Olde Hansa uudistaa ruokalistansa Vanhankaupungin sydämessä, lähellä Raatihuonetta oleva keski-aikainen Olde Hansa uudistaa keväällä ruokalistansa. Uusista herkuista voi mainita esimerkiksi jänispaistin. Olde Hansa, Vana-Turg 1.

Vaihtelevien hintojen McCools Tallinnan Vanhassakaupungissa sijaitsevassa trendikkäässä McCoolsravintolassa on Happy Hours arkisin kello 20– 24 ja viikonloppuisin kello 20– 02. Ravintolan seinällä olevalla suurella näytöllä on ”stockmarket”, jossa myytävien tuotteiden hinnat vaihtelevat. Maaliskuun lopulla alkoi McCoolsissa tarjous naisille: Kun naiset ostavat kaksi isoa lasillista viiniä, saavat he loppupullon ilmaiseksi! McCools, Suur-Karja 20.

Kaupungit parhaat Margharitat? Huhujen mukaan kaupungin parhaat Margharitat tarjotaan Viru-hotellin Amarillo-ravintolassa. Erityisesti on kehuttu talon omaa Amaritaa. Amarillo, Viru väljak 4.

Tyylikäs Moskva Vapauden aukiolla, joka sijaitsee Vanhankaupungin etelälaidalla on tyylikäs paikka nimeltään Moskva. Alakerrassa on kahvila ja toisessa kerroksessa trendikäs ravintola, jossa järjestetään myös klubi-iltoja. Ravintolalla on mielenkiintoinen ruokalista, joka pitää sisällään hyviä salaatteja ja muita pikku annoksia. Kohvik Moskva, Vabaduse väljak.

Viron vanhin pubi on pitkän tauon jälkeen jälleen avoinna. Vuonna 1993 perustettu Hell Hunt ehti palvella janoisia ennen sulkemistaan kymmenisen vuotta. Aikoinaan se todella oli Viron ensimmäinen pubi. Yli vuoden ravintola oli tyhjillään odottamassa uusia yrittäjiä. Pitkän harkinnan jälkeen nykyiset omistajat päättivät säilyttää vanhan perinteikkään nimen sekä suurelta osin perinteisen pubtyylin. Jälleenavajaisia juhlittiin 28. tammikuuta. Hell Hunt on olutravintola. Tavallisten hana- ja pullo-oluiden lisäksi tarjolla on kahta omaa Saarenmaalla pantua olutta. Sekä tumma että vaalea Hell Hunt ovat voimakasmakuisia suodattamattomia oluita, joita kannattaa käydä testaamassa kauempaakin. Omien olutlaatujen myyntiä edistääkseen ne on hinnoiteltu asiakasystävällisesti: 24 kruunua (noin 1,6 euroa)/iso tuoppi. Muutkin juomat ovat Hell Huntissa

kohtuuhinnoissa, esimerkiksi iso Guinness maksaa vain 35 kruunua (noin 2,2 euroa) ja vodkapaukku 25 kruunua.

Gourmet-snackseja Kun kerran oluen lomassa on ruokaakin tarjottava, niin miksi ei sitten saman tien erittäin hyvää. Hell Huntin ruokalista koostuu monista snacks-tyyppisistä annoksista. Pienetkin annokset valmistetaan huolella hyvistä raaka-aineista ja tuloksena hinta/laatu-suhteeltaan hämmästyttävän herkullista pikkupurtavaa. Mieleen tulee

Kotoisan oloisessa Du Nordissa tanssitaan elävän musiikin tahdissa

gourmet-ravintolan alkuruuat. Missään pubissa en ole vastaavaan törmännyt, jos ei huomioida englantilaistyylistä osterit-stout -yhdistelmää. Isompaan nälkään voi tilata vaikka listan kaikki snacksit, eikä kukkaro silti kevene kuin vajaat 200 kruunua (noin 13 euroa). Näiden snacksien kanssa sopii hyvin juoda myös viinejä, joita löytyy listalta kohtuullinen valikoima. Hell Hunt sijaitsee Vanhassakaupungissa perinteisellä ravintola-alueella Pikk-kadulla. Se on vähän syrjässä

Hell Hunt sijaitsee Vanhassakaupungissa perinteisellä ravintola-alueella Pikk-kadulla.

kaikkein vilkkaimmilta turistikaduilta ja onkin pääasiassa paikallisen pubikansan kantaravintola. Live-musiikkia Hell Huntissa esitetään satunnaisesti. Normaali taustamusiikki soi hillityllä volyymilla eikä häiritse normaalia keskustelua. Ravintolan nimi on muuten puhdasta viroa ja tarkoittaa lempeää sutta. ■ Hell Hunt, Pikk 39.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

Uuden ravintolan ruokalistalla on pääasiassa virolaisen keittiön perinteisimpiä ruokia. Reilun kuukauden päivät sitten avattu Du Nord sijaitsee noin sata metriä Tallinnan Raatihuoneen torilta Rataskaevukadulla. Du Nordin tiloissa on toiminut ravintoloita 1800-luvulta lähtien, joskus myös samalla nimellä, joten perinteet velvoittavat. Valkoiset kangasliinat, suuret mukavat tuolit ja valmiiksi katetut pöydät kertovat, että Du Nord on ennen muuta ruokaravintola. Ruokalista on hyvin virolainen. Kansallisten perinneruokien lisäksi tarjolla on kansainvälisen keittiön parhaiten Viroon juurtuneita annoksia kuten esimerkiksi pippuripihvi.

Maistuva Mulgikapsas Selkeältä listalta on helppo valita mieleisensä annos. Me söimme Du Nordissa erikoista kansallisherkkua, joka valmistetaan kaalia ja sianlihaa keittämällä ja on nimeltään Mulgikapsas. Todella maukasta ja annokseen kuuluneet keitetyt perunat

maistuivat nekin kotoisilta. Toiseksi pääruuaksi valitsimme paistetun lohen, joka oli hyvää perustasoa. Ruoat toivat mieleen mummon kotikeittiön antimet parhaimmillaan. Nurinkurista, mutta nykyään täytyy mennä ravintolaan saadakseen kunnollista kotiruokaa. Palvelukin oli Du Nordissa kodikasta ja erittäin ystävällistä. Tarjoilija kävi ruokailun aikana useita kertoja tiedustelemassa tarvitsimmeko kenties lisää juomaa ja kuinka ruoka maistuu. Hintatasoltaan Du Nord on Vanhankaupungin ravintolaksi edullinen. Alkuruuat maksavat 25–110 kruunua (noin 1,6–7 euroa), pääruuat 55–195 kruunua (noin 3,5–13 euroa) sekä keitot ja salaatit 35–90 kruunua (noin 2,2–6 euroa). Du Nord on iso ravintola. Kahdessa salissa ja peräkabinetissa on tilaa arviolta 70 ruokailijalle. Lisäksi ravintolaan kuuluu suuri sali, jossa tullaan kolmena iltana viikossa järjestämään tansseja elävän musiikin tahdissa, kertoo ravintolan johtaja Juta Metsamart lähitulevaisuuden suunnitelmistaan. Nykyteknoa ei Du Nordin tansseissa soiteta, vaan perinteistä tanssimusiikkia aikuiseen makuun. ■ Ravintola Du Nord, Rataskaevu 3/5. Puh +372 6 313 017

Virolainen

keittiö

Jos tekis voileivän? irolainen leipä poikkeaa hieman suomalaisesta, makutottumukset eivät ole samanlaisia. Viime vuosina Fazer ja Vaasan sekä muutamat muut ovat vallanneet leipomomarkkinoita Virossa, mutta ovat ottaneet huomioon paikalliset makutottumukset. Tummat paksut leivät ovat kansan suosikkeja, makuasia on pitääkö Madise leivästä vai jostain muusta. Tumma leipä on viroksi leib, vaaleaa kutsutaan nimellä ”sai”. Useimmiten leipä syödään ruuan yhteydessä ilman voita tai muuta levitettä. Poikkeus vahvistaa säännön, voin ystävät voitelevat sillä pullaviipaleenkin. Pubeissa tarjotaan asiakkaille kiluleipää. Kilu eli maustettu kilohaili maksaa fileinä yhtä paljon kuin lohi, mutta maistuukin sitten ihan erilaiselta. Voileipään tulee myös kananmunan viipale, mahdollisesti vähän vihreää; joko tilliä tai ruohosipulia sekä yksi tai kaksi voimakkaan suolaista kalafileetä. Erinomainen oluen lisänä! Tuotteesta voi tehdä myös Janssonin kiusausta, maku ei ole aivan sama anjoviksen kanssa, mutta melkein. Virolainen juustovalikoima on laaja, mutta mitään kovin erikoista ei savustetun suitsujuustun lisäksi löydy. Yleensä juustojen maut ovat mieto-

V

ja ja sopivat hyvin suomalaispöytään. Juustonvalmistajat ovat tuoneet markkinoille levitteitä. Uusimmat ovat Merevaik-sarjassa valkosipuli (küüslauk) ja savubroileri. Aikaisemmin saatavilla on ollut mm. kantarelli ja yrtti. Ne ovat todella laiskan miehen voileipäaineksia, yhdellä vedolla saa leivän päälle niin juuston kuin lihankin. Makkaran ystävä (á la lenkki) voi laittaa leivän päälle juustomakkarasiivun (juustuvorst). Kyseinen tuote ei ole esteettisesti kaunis, sulava juusto aiheuttaa joillekin epäilyttäviä mielikuvia. Maksapasteijoita löytyy niin irtonaisena kuin pakattuinakin, savustetuista lihatuotteista löytää kunnollisen rasvakerroksen ja oikeat herkuttelijat ostavat ankerias- tai nahkiaispurkin. Mikäli satutte kalakauppiaan luo, kun myynnissä on tuulehaug-nimistä kalaa, kokeilkaapa sitä. Nokkahaukena tunnettu kala on ”köyhien ankerias”, hyvä savustettuna ja kuivattuna. Ei ole syytä pelästyä kauniin vihreitä ruotoja, ne kuuluvat asiaan. Lämpimäksi voileiväksi suosittelen helposti tehtävää: paahdetun vaalean leivän päälle levitetään paksua 20 prosenttia smetanaa (hapukoor) ja makuja mielen mukaan sekä raastettua juustoa. Muutama minuutti kuumassa uunissa ja se on siinä.


12 TEKSTI JA KUVAT JORMA MOLL

T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

Sumussa ei Harmajalta Helsinki näy Harmaja on luotsiasema ja majakkasaari Helsingin edustalla. Melkein kaikki Helsingin satamiin tulevat laivat sivuuttavat sen.

Aki vastaa kännykkään. ”Milloin voimme lähteä”, kysyn. ”Onko liian äkkiä jos huomenaamulla klo 10?” ”Ei, sopii hyvin”, vastaan. ”Ja laiva lähtee Skattan kärjestä?” ”Ei, ei Katajanokan Kasinon takaa. Tiedätkö missä se on?” ”Joo tiedän, höh! Olen Stadin kundi”, mutisen itsekseni. Maanantaiaamu aukenee räntäisenä ja sumuisena, niin kuin varhaiskeväällä usein. Hyppään Kontulassa metroon ja Kaisaniemessä pois. Metroasemalta on kävelymatka Katajanokalle. Yliopistonkadun käytävässä kohtaan katusoittajan, nuoren tytön, joka soitta tunteeseen vetoavasti kitaraa. Tunnelissa se kaikuu uljaasti. Heitän lantin hänen soitinkoteloonsa, saan osakseni sydämellisen hymyn. Myhäilen mielessäni, että metrolipulla ei taida olla vaihto-oikeutta Harmajan luotsikutteriin. Aki seisoo jo aluksen kannella ja viittoilee minulle. Siinä pääsylippu. Hänen työkaverinsa, Mikko Hakoniemi hyppää mukaan ja irrottaa kiinnitysköyden tottuneesti. Katselen alusta. Se on kuin pellolle pysäytetty, keula paksua umpijäätä vasten, perän takana sohjoa, kylki laiturissa kiinni.

luksia. Syksyn silakkamarkkinatkaan eivät ole vieraat. Yritän katsella tutkan kuvaputkelta ympäristöä ja lähistöllä olevia laivoja. Se on kuitenkin maallikolle vaikeaa, saaria ei aina erota jäälohkareista. Yllättävää on, että lähestyvä laivakin on epämääräisen näköinen kuvio tutkassa. Aki selittää jotakin kaiusta, ja siitä miten se heijastuu kohteesta takaisin. Nelilapainen potkuri jauhaa vettä, kutteri vavahtelee ja jää kolisee keulassa. Välillä alus melkein pysähtyy. Kynällä kirjoittaminen, muistiinpanojen teko on ajoittain mahdotonta. Vielä pahempia ahtojäät olisivat Harmajan eteläpuolella. ”Mitenkähän Jätkäsaaresta lähtenyt Meloodia selviää”, miettii Aki. Myöhemmin näemme luotsiasemalla kuvaputkelta, että Meloodia on jo Helsingin kasuunin eteläpuolella ja luultavasti selvinnyt matkan vaikeimmasta osasta. Aki puristaa viimeisetkin hevosvoimat potkuriin, kun kutteri on pysähtymäisillään jäälauttojen edessä. Taas selviämme eteenpäin. Sopivasti pahimpia lauttoja kierrellen pääsemme Harmajan majakalle. Aki varoittelee aluksesta poistumisesta, joku oli pudonnut laiturin ja laivan väliin eikä täysissä pukeissa olevaa raavasta miestä ole ollenkaan helppo saada ylös.

Ruuhkaa Kustaanmiekassa Aki hurauttaa amerikkalaisen Catepillarmoottorin tuhat hevosvoimaa eloon. Kone käynnistyy. Alukselle miehistö on antanut nimen Pulteri 96. Yhtä vipua kääntämällä alus tottelee ja liikkuu jään sekaan. Aki kääntää ruoria ja matka alkaa. Lohkareet siirtyvät liukkaasti sivuun, suuntaamme kohti Kustaanmiekan salmea. Varis hyppii jäälohkareilla. Aluksi jäälautat ovat pieniä, mutta suurenevat ajoittain. Saarten suojassa, Suomenlinnan pohjoispuolella, kulku sujuu hyvin. Loki näyttää nopeudeksi runsaat 9 solmua. Suomenlinnaa lähestyttäessä kuuluu radiopuhelimesta tiedotus. ”Kustaanmiekkaa on lähestymässä kaksi alusta. Voimmeko mennä yhtaikaa”, kysyn? ”Ei, kyllä meidän on odotettava” ja samalla Aki kääntää ruoria kohti salmen itäreunaa. Ehdimme kuitenkin ennen Silja Serenadea Kustaanmiekan salmeen, ja kohtaamme sen hetken kuluttua. Se nousee sumusta kuin kolossi.

Kuoppaista kyytiä Aki Ruti on luotsikutterin hoitaja ja toiminut siinä tehtävässä 18 vuotta. Työnantaja on Merenkulkulaitos. Hän tuntee nämä vedet ja alukset. ”Mikä on pahin ilma, milloin kulkeminen on vaikeinta?” ”Lumimyrsky ja räntäsade”, vastaa Aki heti. ”Pimeys ja sumu eivät haittaa niin paljoa.” Luotsiveneiden lisäksi Aki ohjailee kesäisin omaa Marion-troolariaan ja satunnaisesti myös Kauppatorin turistia-

Mittarit kertovat... Käymme luotsiasemalle, siistiä, puhdasta ja asiallista kaikki. Talon emäntä, Tuija Seppänen ohjaa meidät aamupalapöytään. Lohileivät ja paistettu kanamuna maistuvat. Tarjolla on myös hedelmiä, appelsiinia, omenaa, lakritsia. Ruokasalissa, Franz Toikkasen taulussa kissa makaa kuin mätäs luotsituvan seinällä. Kolme-neljä miestä on paikalla, on todella hiljaista. Luotsauskeikalle ei tällä

Majakan ”ikkunoista” ahtojäämaisema näkyy sektoreittainPärnu joko punaisena, vihreänä tai valkoisena.

kertaa päästä. Kiertelemme Akin kanssa luotsiasemalla. Menemme valvomoon. Siellä on monitoreja. Ne näyttävät tietoa mm. Suomenlahden liikenteestä, vedestä ja ilmasta. Veden lämpö on –0, 3 astetta. Näemme myös tuulen nopeuden ja suunnan. Yllättävää on, että monitorista voidaan havaita näkyvyys metreissä. Nyt kuvaruutu kertoo sen olevan 1 770 metriä. Vähän ajan kuluttua Harmajaa lähestyvä Cinderella ilmestyy sumusta majakan viereen, joten voimme todeta näytön lukeman vastaavan todellisuutta. Toinen näyttö kertoo aluksen nopeudeksi 11 solmua.

Sumu on melkoinen, Helsinkiä ei näy. Radiopuhelimista kuuluu tiedotuksia ja ohjeita, kuinka laivojen tulee sivuuttaa toisensa väylällä.

”Mikä on pahin ilma, milloin kulkeminen on vaikeinta?” ”Lumimyrsky ja räntäsade.” Jäämme miettimään, miten näkyvyyttä voidaan mitata? Aki osoittaa pihalla olevia laitteita, joista luvut tulevat. Enempää emme sen saloista ymmärrä. Näytöistä selviää koko lähialueen laivaliikenne yksityiskohtaisesti. Voimme seurata kartalta Porvoon edustalla olevaa laivaa. Sen suunta, nopeus ja nimi ovat kuvaruudulla myös. Luotsituvassa on historiallinen biljardipöytä, johon alun perin on kuulunut norsunluiset pelipallot. On kirjastonurkkaus, takka, tikkataulu, kuntosali sivummalla

ja merenkulkuun liittyviä antiikkiesineitä, osa merenpohjasta nostettuja. Seinän taulu saa aikaan makeat naurut. Se on Kari Suomalaisen piirros Helsingin Sanomiin Harmajan majakkaa ympäröivistä vesistä. Kuvassa on puolenkymmentä laivaa kallellaan monella eri karilla. Tornissa seisova luotsi sanoo puhelimeen, ”täällä olis vielä pari kiveä vapaana…” ”Arvokas taulu, toteaa Aki, se on originaali.” Käymme myös vanhan majakan tornissa. Siellä tuntuu historian siipien havina. Tämä majakka on seissyt paikallaan jo 120 vuotta. Ensimmäisten rakennelmien otaksutaan olleen paikalla jo 500 vuotta sitten. Yläosa on kiinnitetty mahtavilla rautapulteilla. Kaikki on siististi maalattua ja entisöityä. Majakan ”ikkunoista”ahtojäämaisema näkyy sektoreittain joko punaisena, vihreänä tai valkoisena. Sumun vuoksi horisonttia ei ole. Portaikko on ylhäällä niin kapea, että on liikuttava kylki edellä. Tulemme alas luotsitalon tupakkahuoneeseen. Seinällä on parikymmentä kuvaa entisistä luotsikuttereista. Puheissa vilisevät Porkkala, Kallbådan, hylkeet, jäätilanne, Gråskärsbådan, öljytankkerit. Helikopteri lentää ylitsemme kohti etelää. ”Se on merivartioston”, toteavat Aki ja Mikko. Sauna on seinän takana. Kuinka ollakaan lauteilta on merinäköala. Muuten talon ikkunoissa on purnaamisen varaa. Emäntä Tuija Seppänen ihmettelee Museoviraston määräyksestä pieneksi jätettyä keittiön ikkunaa. Samaa mekin päivittelemme. Sumu on melkoinen, Helsinkiä ei näy. Radiopuhelimista kuuluu tiedotuksia ja ohjeita, kuinka laivojen tulee sivuuttaa toisensa väylällä. Aki kertoilee, että 70–80 prosenttia laivoista tarvitsee luotsia, muissa aluksissa kapteenit ovat hankkineet tarvittavan pätevyyden. Akilla on tänään tehtävänä hakea elintarvikkeita kaupungista, provianttia, niin kuin merellä sanotaan. Lähdemme siis takaisin kohti Helsinkiä. Merenkulku näin talviseen aikaan on toista kuin perämoottorilla kruisailu leppeänä kesäpäivänä. Suuri osa reimareista on lähtenyt jäiden liikkuessa. ”Jääpoijut tuntuvat pysyvän hyvin, no jaa, välillä joku niistäkin saattaa olla näkymättömissä”, puhelee Aki. Etsimme äsken kulkeneen rahtilaivan väylää jotta olisi helpompi ajaa, mutta yllättävän nopeasti se umpeutuu... Todella lämpimät terveiset saaren emännälleTuija Seppäselle. Niin hyvää siskonmakkarasoppaa saa harvoin. Meren kevättalvinen maisema vielä syventää ruoan makua. ■


mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

Viru kadun kauneussalonki Viru 3–2, varaukset hoitohin +372 6 307 863. e-mail: puuste.cosmetics@mail.ee, www.puustekosmeetika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Make-up Joe Blascon tuotteilla, kosmeettiset hoidot, CFK vartalohieronta, pedikyyri, manikyyri. Maksu myös pankkikortilla. Sijaitsemme Tallinnan sydämessä.

Vana-Viru kauneussalonki Vana-Viru 6, puh. +372 6 464 057, avoinna ma–pe 8.15–20, la 9–18, su 10–15. Entinen Pika-tänava kauneussalonki on muuttanut Vana-Viru -kadulle. Parturi, kampaamo, kosmettiikka (Maria Galland), käsi- ja jalkahoito, tekokynsien laittaminen, kokovartalohieronta, hiusten pidennykset.

Day Spa

kauneudenhoito Tallinn Helena kauneussalonki Lai 5 (sisäpihalla, vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 412 285, +372 6 412 231. Avoinna ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin. Parturi/kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: B.W -selluliittihoito, kehon vakuumi-hieronta, ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, typpihoidot, kertahoidot ja hoitokuurit 5–10 %, piercing. Hintamme ovat edulliset ja palvelumme korkeatasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Helena 2 kauneussalonki Taas avattu Sadama 6, Sadamarketissa (aiemmin Sadama 11), puh. +372 6 614 685. Avoinna joka päivä 8–19. Parturi/kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, solarium, make-up, piercing. Hintamme ovat edulliset ja palvelumme korkea-tasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Paradise ilu & tervisekeskus Sadama 6 (Sadamarketin II krs), puh +372 52 21 902, +372 6 614 670, e-mail: tallinn@paradise.ee,

www.paradise.ee. Avoinna joka päivä 8.00-19.00. Parturi/ kampaamo(hiusten värjäys, permanentti, kampaukset, rastaletit, hiusten tihennykset tai pidennykset...), kosmetologi (kasvo-lifting, tava- ja erikoishoidot, meikkaus, ripsien permanentti...), manikyyri (myös parafiinihoito, rakennekynnet (gel,kangas), kynsien koristelu...), jalkahoito (myös SPA hoito,depilaatio...), hieronta (niska tai koko hieronta, lynfahieronta, aromaterapia, selluliittihoito, musiikkiterapia...), poreallas, helmikylvyt. Käytössä ja myynnissä tuotteet: Schwarzkopf, L’oreal, ZL, Academie, Decleor, Camillen, Australian Gold ja meikkaustuotteet. Ryhmille alkaen 4 henkilöä alennukset. Kysyy myös tarjouksia. Henkilökunta ystävällinen, puhumme suomea. Maksaa voi myös euroilla.

Vana-Posti 4, ravintola Pegasuksen ja Hollywoodin puolivälissä, puh. +372 6 418 701, e-mail: dayspa@hot.ee, www.dayspa.ee. Avoinna ma–su 9–21. Uusi upea kauneushoitola ja kampaamo, vanhan kaupungin sydämessä, neljässä kerroksessa. Parturi, kampaamo, käsi- ja jalkahoidot, kasvohoidot (myös ultraääni), make up, hieronta, aromaterapia, rakennekynnet (geeli), Hiusten pidennykset, afropalmikot, kasvo-lifting, vartalohoidot, mutahoidot ja kestopigmentointi. Maksu myös luottokorteilla. Tule ja tutustu! Sebastian, Tigi, Fudge, Guinot, Matis, Schwarzkopfsarjojen käyttö ja myynti.

Viru Ilukeskus Kauneussalonki Viru väljak 4 (Sokos Hotel Viru, III krs.) puh. +372 6 820 990, e-mail: post@ilukeskus.ee, www.ilukeskus. ee. Avoinna: ma–pe 9–20, la10–20, su 10–18. Parturi, kampaamo, käsi-ja jalkahoidot, kasvohoidot, kokovartal ohoidot,hieronta, depilaatiot, makeup. Käytössä ja myynnissä tuotteet: Mila d`Opiz, Wella, Schwarzkopf, Sim. Kodikas salonki, ammattimainen ja suomenkielinen palvelu.

Gonsiori Ilusalong Gonsiori 12, puh. +372 6 612 859, avoinna ma–pe 10–20, la–su 10–17. Kasvohoidot, hoidot käsille, jaloille, päänahalle, tehokas ryppyjen vastainen hoito, kasvojen ihon ennenaikaisen vanhenemisvastainen hoito. Manikyyri, pedikyyri, depilaatio,

hieronta, tekokynnet, make-up. Vartalokääreet: “Antistress”, parantavat oloa ja ihon väriä, alentavat painoa, selluliittiä vastaan.


TEKSTI JUKKA ARPONEN

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

Pääkaupungin Edulliset gobeliinit metritavarana pellavapuodista avainkortti uudistuu Tallinnan matkailijan ehdoton kaupunkikortti, Tallinn Card, tarjoaa entistä enemmän etuja.

Vuoden verran pellavan ystäviä Vanhassakaupungissa palvellut Hansa Lina on laajentanut kangasvalikoimaansa gobeliineihin.

Samalla myös myymälätilaa on laajennettu, joten uutuusartikkelit on saatu näkyvästi esille. Gobeliinit tulevat Hansa Linaan pääasiassa Venäjältä, mutta myynnissä on myös ranskalaisia kankaita. Suuret gobeliinikankaat ovat 160 cm tai 200 cm leveitä ja niitä myydään metritavarana. Hinnat ovat vastaavasti 340 kruunua (noin 21 euroa) ja 390 kruunua (noin 25 euroa) juoksumetriltä. Uutuuskankaita on käyty Hansa Linasta jo tilaamassa Suomeen joihinkin ravintoloihin ja ne sopivatkin hyvin sisustuskankaiksi. Myynnissä on lisäksi valmiita gobeliinituotteita kuten tyynyjä, tabletteja ja päiväpeittoja. Erittäin laaja pellavavalikoima on edelleen Hansa Linan pääartikkeli, mutta uusia tuotteita sen rinnalle otetaan jatkuvasti. Tämän kevään uutuuksia myymälässä ovat esimerkiksi huovutusvilla, jonka kilohinta on alle 20 euroa. Myös virolaisten villalankojen valikoimaa on laajennettu. Hansa Lina tarjoaa myös ompelupalvelua. Ostamansa kankaan voi jättää mittojen mukaan esimerkiksi pöytäliinaksi ommeltavaksi. Työn valmistuttua myymälä postittaa

Tallinn Cardin uusi paketti tulee voimaan huhtikuun alussa. Kortin haltijoille on tarjolla noin 80 erilaista ilmais- ja alennustarjousta kaupungin museoissa, ravintoloissa, ajanvietekohteissa ja kaupoissa. Kaikki edut siis yhdellä kortilla. Suuria muutoksia ei uudistettu paketti sisällä. Kaupunkikiertoajelu sekä ilmainen sisäänpääsy käytännössä kaikkiin kaupungin museoihin ovat edelleen mukana, kuten myös matkustusoikeus lähiliikenteen raitiovaunuissa ja busseissa. Uusia ilmaisetuuksia on esimerkiksi mielenkiintoinen polkupyöräretki Kadriorgiin ja Piritalle. Ilman korttia parituntinen pyöräilykierros maksaa 290 kruunua (noin 18 euroa). Myös 200 kruunun (noin 13 euroa) hintaiset opastetut kaupunkiekskursiot ovat ilmaisia. Retket ja

tai toimittaa muulla tavoin valmiit tuotteet sovittuun osoitteeseen toimituskulujen hinnalla. Tietenkin ompeleen voi käydä noutamassa myymälästäkin.

Hansa Linan erikoistuotteita ovat niin ikään Saima Priksin suunnittelemat yksilölliset pellavavaatteet. ■ Suur-Karja 5, puh +372 6 446 359

kiertoajelut eivät kuulu kuuden tunnin kortin etuihin.

Uudet hinnat Tallinnan suosituimmista kesätapahtumista Tallinn Cardin piirissä on muun muassa Õllesummer, joka tarjoaa kortilla 35 kruunun (noin 2,2 euroa) alennuksen festarilipuista. Etuuksia tarjoavat niin ikään monet keramiikka- ja käsityöliikkeet sekä Kaupunginapteekki, joka lupaa kortilla 7 prosenttia alennusta kaikista ostoista. Tallinn Cardin uudistettu käyttäjäopas on mainio tiivistelmä Tallinnan parhaista matkakohteista sekä kiinnostavimmista tapahtumista. Oppaan ja kortin aktiivinen käyttäjä säästää helposti satoja kruunuja joka päivä ja kortti kannattaakin ehdottomasti hankkia, vaikka niiden hintoja onkin vähän entisestä nostettu. Kortin voi ostaa kuudeksi tunniksi tai yhdeksi, kahdeksi ja kolmeksi vuorokaudeksi. Uudet hinnat ovat vastaavasti 90 kruunua (noin 6 euroa), 250 kruunua (noin 16 euroa), 300 kruunua (noin 19 euroa) ja 350 kruunua (noin 22,5 euroa). Alle 14-vuotiaalle kortit ovat 50 prosenttia halvemmat. Kortteja myydään Matkailuneuvonnan lisäksi satamissa, hotelleissa ja matkatoimistoissa, yhteensä noin 50 myyntipisteessä. Tallinn Cardia julkaisee Tallinnan elinkeinoviraston matkailuosasto. ■


HUHTIKUU 2004 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

17

Tallinnan hotellilauman yksinäinen Susi Yksityinen Susi-hotelli tarjoaa vaihtoehdon keskustan ketjuhotellimajoitukselle. Myös monipuoliset kauneudenhoitopalvelut kuuluvat hotellin palvelukokonaisuuteen.

Hotelli Susi sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Tallinnan satamasta ja keskustasta. Se on entisen Autokuljetus-oppikeskuksen tiloihin rakennettu kolmen tähden hotelli, jonka yhteydessä palvelee myös ravintola ja day-spa -tyylinen kauneushoitola. Hotellissa on myös asianmukaiset kokoustilat jopa sadan hengen tilaisuuksien järjestämiseen. Vuonna 2002 hotellille myönnettiin kansainvälinen Vihreä Avain merkki tunnustuksena ympäristöystävällisestä toiminnasta.

Huoneita hotellissa on 101. Niissä kaikissa on WC/suihku, suoravalinta puhelin, internetyhteys ja satelliitti TV. Susi luokan huoneissa on vakiovarustuksen lisäksi minibaari ja fööni. Jokaiseen huoneeseen on mahdollista laittaa lisävuode. Sviiteissä (4 kpl.) on lisävarustuksena housuprässi, aamutakki ja fööni. Huoneiden hinnat alkavat 38 eurosta (1 hh). Ravintola Vana Mõõkin (Vanhan Miekan) ruokalista on virolais-eurooppalainen. Lounasaikaan ravintola täytyy läheisten toimisto- ja liikerakennusten työntekijöistä,

Keijo Johansson ja Krista Hietula ovat Susi-hotellin kanta-asiakkaita.

mikä kertoo paljon hinta/laatu -suhteesta. Vana Mõõk sopii mainiosti myös lasten kanssa ruokailuun. Perheen pienimmille riittää ihmeteltävää seiniä koristavissa miekoissa ja haarniskoissa.

Kanta-asiakkuus kannattaa Keijo Johansson on Susi-hotellin kantaasiakas. Hän on yöpynyt siellä usean vuoden ajan säännöllisesti. Johansson ylistää hotellin joustavaa palvelua, edullista hintatasoa sekä aamiaista ja ravintolan ruokia. Myös autolle löytyy hotellin vierestä turvallinen maksuton parkkipaikka, mikä on Tallinnassa auton kanssa yöpyville tärkeä ylellisyys. Huoneet ovat Johanssonin mukaan siistejä ja tilavia sekä varustelultaan hyviä kuten kolmen tähden hotellissa kuuluukin olla. Lisäksi Johansson kehuu hotellia rauhalliseksi ja suosittelee sitä etenkin automatkalaisille, jotka haluavat levätä yönsä kunnolla ennen seuraavan päivän ajorupeamaa. Lisäksi Johansson antaa vinkin: kaikkien hotellissa yöpyvien kannattaa ostaa 50 kruunua (noin 3,2 euroa) maksava kanta-asiakaskortti, jolla saa huoneen hinnasta alennusta 10 prosenttia sekä muita etuja mm. ravintolassa ja kauneushoitolan puolella. Fysioterapeutti Rain Rosinin ammattitaitoisessa käsittelyssä hoituu koko keho.

Kauneussalonki myös miehille Susi Kauneussalonki & Hierontakeskus sijaitsee hotellin alimmassa kerroksessa. Sisään pääsee hotellin aulan kautta tai parkkipaikan puoleisesta omasta sisäänkäynnistä. Susi on erittäin siisti kylpylänomainen kauneussalonki, jossa on muun muassa solarium, kaksi saunaa sekä poreammeita. Palveluvalikoima on monipuolinen aina kuppauksesta ja perushieronnoista kampaamopalveluihin ja kauneudenhoidon viimeisimpiin hienouksiin. Myös miehet käyttävät paljon Susin palveluja. Erittäin suosittuja ovat erilaiset hieronnat, kertoo fysioterapeutti Rain Rosin. Ennen hierontaa käydään saunassa,

jossa käytetään kosteaa yrttivastaa. Näin lihakset saadaan hierontaa varten lämpimiksi. Roomalais-kreikkalaiseen hierontaan kuuluu tämän jälkeen vartalon pesu karkeilla harjoilla. Varsinaisessa hieronnassa käytetään lihasten ja ihon verenkiertoa edelleen aktivoivaa voidetta. Koko hoitoon kuluu aikaa reilu tunti. Rosin on työskennellyt fysioterapeuttina useita vuosia ja myös kouluttaa tulevaa hierojasukupolvea alan ammattikoulussa Tallinnassa. Hänen hoitomenetelmiään ovat erilaisten hierontojen lisäksi muun muassa korvakynttilät, akupunktio ja kuppaus. ■ Hotell Susi, Peterburi tie 48. Puh +372 6 303 200. www.susi.ee, Kauneushoitola puh +372 6 303 555


18

HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

business guide

Jos haluat saada yrityksesi tai muita tietoja palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324

87, Rocca al Mare Prismassa, Paldiski mnt. 102, Sadamarketissa, Sadama 6/8, Tartossa, Rüütli 2.

Kiinteistöt Meklari Virolais-suomalainen kiinteistönvälitys Puh. +372 51 144 08, fax +372 6 480 519, e–mail:marikarank@hot.ee. Asunnot, kesämökit, tontit, maatilat. Myös vuokra-asunnot.

Krediidipank Tallinna Linnahalli, Mere puiestee 20, Toompuiestee 3, Lastekodu 11, kauppa Hinnapomm, Mustamäe tee 45, kauppa Marja, Punane 50/52 Meka kauppakeskus, Lennujaama 2, Tallinnan lentokenttä.

Arco Vara Arco Vara on vanha Virossa toimiva kiinteistö välitysliike. Toimistomme ovat Tallinnassa, Pärnussa, Kuressaaressa, Tartossa, Rakveressa, Riikassa ja Vilnassa. Tarjoamme suomalaisille kiinteistöpalveluja kaikissa Baltian maissa. Tule ja kysy, autamme mielelläni.

H.T. Valuuta AS Tarjoamme nopeaa ja turvallista palvelua. Odotamme Teitä valuutanvaihtopisteissämme kaikilla Tallinkin laivoilla ja Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa.

Arco Vara Tallinnan toimisto

Järjestöjä Tuglas-seura ry

Jõe 2 b, Tallinna, puh. +372 6 144 600, fax +372 6 144 601, e–mail: tallinn@arcovara.ee, www.arcovara.ee.

Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki , puh. +358 9 681 1430, fax +359 9 681 14322. Baltia-kirjasto avoinna ma 10–18 ja ti–pe 10–7.

FINPRO Baltian maissa Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) Baltiassa tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Yhdeydenotot: Vice President Jorma von Hertzen, puh. +358 20 469 5436

Viro Finpro-Estonia, Roosikrantsi 2, 10119 Tallinn, puh. +372 6 110 977, 6 110 975, fax 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Senior Analyst Maie Virkus.

Latvia Finpro-Latvia, Kronvald Bulvaris 10, Riga LV-1010, puh. +371 7 216 429, +371 7 216 043, fax +371 7 820 340, e-mail: Ilze.Tijone@finpro.fi. Senior Analyst Ilze Tijone.

Liettua

Aia 8, Pärnu, puh. +372 44 714 30, fax + 372 44 714 31, e–mail: parnu@arcovara.ee, www.arcovara.ee.

Viro-instituutti Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. +358 (0)9 669 805

Finpro-Lithuania, Dominikonu 5, 2601 Vilnius, puh. +370 5 212 3221, 628 983, fax +370 5 212 4288, e-mail: Jonas Cerneckis@ffta.ot.lt. Kaupallinen avustaja Jonas Cerneckis.

Arco Vara Saarenmaan toimisto

Suomen Viron-instituutti

SEKE

Harju 1, 2. kerros, puh. +372 6 313 917, 6 313 529, fax +372 6 313 952. Avoinna ma–pe 10–16. Vanemuise 19, 51014 Tartto, puh. +372 7 427 319, fax +372 7 427 097, gsm +372 51 427 31, e–mail: www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16, ke 10–18. Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä. Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

SEKE on suomalaisten yrittäjien klubi Virossa. Vuosimaksu 600 kr. Jäsenvaatimuksena on joko työpaikka tai yritys Virossa. Kokousten yhdeydessä tarjotaan esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta, Jukka Stenius, puh. +372 51 006 39, e–mail: jukka.stenius@dhl.com.

Viro-yhdistysten liitto ry

(Suomi-Latvia Ystävyysseura) Suomen-Baltia keskus Mariankatu 8 B c 12, 00170 Helsinki, puh. (0)9 650 507, fax (0)9 676 016, www.rozentals-seura.fi, e-mail: info@rozentals-seura.fi.

Arco Vara Pärnun toimisto

Tallinna 11, Kuressaare, puh. +372 45 334 24, fax +372 45 334 34, e–mail: saare@aaarcovara.ee, www.arcovara.ee.

Reval Kinnisvara OÜ Lembitu 14-37, Tallinna, Hotell Olümpian vieressa, puh.+372 50 328 21. e–mail: alvar@revalkv.ee, www.revalkv.ee. Kiinteistöpalvelut, asunnot, kiinteistöt, kesämökit, maatalot, hirsitalot.

Mariankatu 8 b C 12, 00101 Helsinki, puh. +358 (0)9 684 28 464, fax 684 28 465. e-mail: svyl@svyl.net, www.svyl.net.

Mauren Oü Puh. +372 55 646 474, lkv, ykv Seppo Maunula, fax +372 6 565 397, e–mail: seppo@mauren.ee, www.mauren.ee. Suomalais-virolainen kiinteistövälitystoimisto Mauren Oü tarjoaa kiinteistövälityspalveluja Virossa. Kautamme myynissä asunnot, kesämökit, maatilat ja tontit. Autamme Teitä löytämään haluamanne kohteen tai myymme kiinteistönne tai asuntonne koko Virossa. Lisäksi annamme ostamiseen ja myymiseen tarvittavia neuvoja.

OÜ Saarte Investeering Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuin-toimistotalon asunnot Tallinna 19a, Kuressaare, Saarenmaa. Valittavana on kolme erilaista asuntovaihtoehtoa. Myydään Saarenmaan Kuressaaren keskustassa sijaitseva 3 huoneen asunto 90m2. Varastotila, 2 WC:tä, 1 suihkuhuone, sauna + poreallas, kaksi autotallinpaikkaa, oma SAT-TV:n vastaanotin. Asunto on toisessa kerroksessa. Hinta: 1 450 000 kruunua. Myydään asuintalotontti yhdessä metsämaan kanssa Asten kylässä, Saarenmaalla, 5,24 ha. Siitä metsää 2,68 ha. Hinta 250 000 kruunua. (5EEK/m2)

Uus Maa Kinnisvara Büroo Jos olet ostamassa asuntoa, mökkiä tai taloa, etsit edullista vuokra-asuntoa tai yhtiöllesi toimitiloja, ammattitaitoinen henkilöstömme on valmis auttaamaan ja neuvomaan sinua siinä. Meillä on jatkuvasti välitettävännämme 800-900 kohdetta eripuolilla Tallinnaa ja Viroa. Erittäin hyvä tarjonta on Tallinnan keskutan ja Vanhankaupungin asunnoista. Hyviä tilaisuuksia juuri sinulle !

Helsinki Talo

Uus Maa Tarton konttori Ülikooli 6a, Tartto, puh./fax +372 7 441 144, e–mail: tartu@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee

Uus Maa Pärnun konttori Hommiku 1, Pärnu, puh. +372 44 203 80, fax +372 44 203 85, e–mail: parnu@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Uus Maa Kuressaaren konttori Tallinna mnt. 9, Kuressaare, puh. +372 45 368 63, fax +372 45 368 70, e–mail: anli.alliksoon@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Uus Maa Rakveren konttori Tallinna mnt. 21, Rakvere, puh. +372 32 236 01, fax +372 32 235 59, e–mail: rakvere@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Uus Maa Jõhvin konttori Uus 8, Jõhvi, puh./fax +372 33 711 93, e–mail: johvi@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

SEKE Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta, Jukka Stenius, puh. +372 51 006 39, e–mail: jukka.stenius@dhl.com.

Groosi Kinnisvara OÜ Jõe 3, Tallinn, puh. +372 6 106 060, e-mail: groosi@groosi.ee, www.groosi.ee. Kiinteistön välitys, -kehitys ja ilmainen konsultaatio.

Uus Maa Kinnisvara Büroo Tallinnan konttori

ERI Elamispindade Kinnisvara OÜ

Rävala pst. 6, III krs., puh. +372 6 272 600, fax +372 6 272 601, e–mail: vahendus@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Pärnu mnt. 21, Tallinn, puh. +372 6 266 455, fax+372 6 266 456,e–mail: eri@eri.ee, www.eri.ee.

Lakitoimistot, tilintarkastus, yrityskonsultointi, henkilöstö OÜ Erksaar Ahtri 8, 10151 Tallinn, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 304, GSM +372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

A ja T Õigusbüroo AS Lembitu 14-37, puh.+372 6 467 027, fax +372 6 467 029, GSM +372 50 32 821, www.atoigusabi.ee, e-mail: info@atoigusabi.ee. Tarjoamme apua yhtiöiden perustamisessa, valmiitten yhtiöiden ostamisessa, kirjanpidossa, pankkitilien avaamisessa ja kaikissa lakiasioissa. Huom. Veroprosentti 0%.

Artus – lakija käännösyhtiö Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. +016 837 300, fax 016 837 338, GSM 040 821 6542, e–mail: juha.saari@artus.inet.fi.

Fortecon OÜ Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 020, fax +372 6 997 021. e-mail: etas@uni.fi. Suomen puh. +358 9 2414 277. Kirjanpito, yhtiöiden perustaminen, valmisyhtiöt, arvonlisäverojen takaisinperintä, edustus- ja alihankintatoimeksiannot.

Valuutanvaihto Tavid - valuutanvaihto Aia 5, puh. +372 6 279 900. Valuutanvaihto, rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä. Lahden yli 5 minuutissa! Sikupilli Kauppakeskus, Tartu mnt.

Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax +372 6 997 071, e–mail: hmdc@uninet.ee. Tallinnan Helsinki Talon huone- ja kokousvarauksista vastaa HMDC Oy Eestin filiaali: Maie Sillamaa, Rein Sillamaa.

Viron Matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki Puh. +358 (0)9 278 4725, fax 09 278 210

Viron suurlähetystö

Rozentals-seura ry

Latvian matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. (0)9 278 4774, fax (0)9 687 42650, e-mail: latviatravel@kolumbus.fi.

Huom. t tiedot saatta. va muuttua

Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki, puh. +358 (0)9 622 0260, fax 6220 2610.

Messukalenteri 2004

Suomen suurlähetystö

Messukeskus, Pirita tee 28 14.–17.4. Eesti Ehitab (rakennusmessut) 22.4. Võti tulevikku (avain tulevaisuuden) 6.–9.5. Ideaalkodu (koti- ja sisustusmessut) 6.–9.5. Aiandus (puutarhamessut) 29.9.–1.10. Medifar 15.–17.10. Ilu sõnum (kauneudenhoitomessut) 26.–28.10. Keskkond (ympäristömessut) 26.–28.10. Cleanest 4.–6.11. Tallinn Foodfest 17.–19.11. Instrutec 2004 17.–19.11. Puidutehnoloogia (puuteknologianmessut) 17.–19.11. Keemia (kemiamessut) 12.-13.03.2004 MotoeXotika

Kohtu 4, 15180 Tallinn, puh. +372 6 103 200. Suomen Suurlähetystö konsuliosasto Pikk jalg 14, puh. 6 103 300, fax 6 103 288. Asiakaspalvelu virka-aikana. Viisumiosasto on avoinna arkipäivisin 9–12. Muissa konsuliasioissa Suomen kansalaiset voivat asioida arkipäivisin 9–16.30. Konsulipäivystys. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat viikonloppuisin ja juhlapyhinä asioida konsuliosastolla klo 16–17.30 välisenä aikana. Päivystyspuhelin palvelee ko. päivinä 9–19. Arkipäivisin päivystyspuhelin palvelee 16.30–19, virka-aikana numero on 6 103 300.

Eesti Näitused

Kansainvälinen kuljetus

Tartu Näitused

HRX

Messukeskus, Kreutzwaldi 60, Tartu 14.4. Metsatehnika demonstratsioon (metsätekniikan esittely) 15.–17.4. Maamess (maatalousmessut) 14.–15.5. Õllelager (olutjuhla) 28.7.–1.8. JõgevaTreff 2004 10.9. Õllepralle (olutjuhla) 11.–12.9. Tartu Sügislaat (syksymarkkinat) 24.–26.9. MotoShow 14.–16.10. Tartu Ehitusmess (rakennusmessut) 14.–16.10. Tööriist (työkalumessut) 17.–23.12. Jõululaat (joulumarkkinat)

Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax +372 6 277 817. H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. (0)9 2535 0521, fax (0)9 2535 0555.

Mainosjakelut Matkailunedistämiskeskus Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 010, fax +372 6 997 011

FINPRO Porkkalankatu 1, FIN-00180 Helsinki


T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004 POHJOIS-VIRON SIVUJEN TEKSTIT MIKKO SAVIKKO, JOANNA AAPRO-KORHONEN, TIMO HUTTUNEN JA JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

19

Pohjois-Viro

Tallinna on nähty, Pärnussa ja Haapsalussa käyty, Saarenmaahankin tutustuttu. Mitähän, jos käännettäisiin huomio Tallinnan ympäristöön ja Viron pohjoisrantaan?

Pieni, mutta idyllinen Paide Järvamaan pääkaupungissa Paidessa kannattaa pistäytyä katsastamassa paikalliset nähtävyydet ja kesäiset tapahtumat. Paiden kaupungin historia ulottuu vuodelle 1265, jolloin sille myönnettiin kaupungin oikeudet. Järvamaan keskus oli vielä viime vuosisadalla käsityöläiskaupunki, jossa järjestettiin markkinoita usein jopa kuusi kerta vuodessa. Pienessä Paiden kaupungissa on vieläkin paljon nähtävää ja koettavaa. Tärkeimpiin historiallisiin nähtävyyksiin kuuluu Vallimäellä sijaitseva Paiden Vallitorni. Järvamaan museo lukeutuu myös käymisenarvoisiin kohteisiin. Nähtävyyksien lisäksi Paidessa järjestetään kesäisin paljon koko perheelle sopivia tapahtumia.

Museoiden ja kartanoiden Raplamaa Tallinnan lähellä Raplamaan maakunnassa pääsee tutustumaan historiallisiin kohteisiin. Tallinnasta etelään sijaitsee Raplamaan maakunta, jonka ainoa kaupunki on sen pääkaupunki Rapla. Historialliset kirkot, maalinnat ja kartanot kuuluvat Raplamaan tärkeimpiin ja hienoimpiin nähtävyyksiin. Raplamaalla sijaitsee myös Jalasen kylänsuojelualue, joka on ainutlaatuinen koko Virossa. Atla-Eerun kievarimuseo Juurun kunnassa on erikoinen talonpoikaiskievari, jossa aika tuntuu pysähtyneen vuosikymmeniä sitten. Sen historia ulottuu aina 1841-luvulle, jolloin se muutettiin riihestä kievariksi.

Tallinna jakaa Harjumaan kahtia, joten maakunnan nähtävyyksiä on niin idässä kuin lännessäkin. Pääkaupungin läheisyydestä vain muutaman kymmenen kilometrin etäisyydeltä löytää helposti mielenkiintoisia turismikohteita. Alueella on monia huvila-alueita, joita suomalaiset mieluummin nimittäisivät siirtolapuutarhoiksi. Mökit ovat pienehköjä ja tiheään rakennettuja. Viime aikoina niille alueille on yhä enemmän noussut

Pohjois-Virossa kohtaa luonnon ihmeitä ja muistoja menneistä ajoista ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Ovathan tiet parantuneet ja luonto lähellä. Merenranta-asumista tai järviä ei Tallinnan ympäristöstä helposti löydä. Piritan lisäksi vapaata uimarantaa löytyy VäänaJõesuusta tai Kloogarannasta, jotka sijaitsevat noin 20–30 kilometriäTallinnasta länteen. Vääna-Jõesuun jälkeen on katsomisen arvoinen korkea rantatörmä Türisalussa. Heikkopäistä jyrkänne varmasti huimaa. Paldiski oli 30-luvulla suosittua lomaaluetta, myöhemmin sinne virolaiset eivät enää päässeetkään. Kaupunki toipuu parhaillaan Puna-armeijan jäljistä ja kehittyy satamansa avulla. Neuvostoaikana Paldiskissa oli Puna-armeijan sukellusvenekoulutuskeskus ydinreaktoreineen ja koko kaupunki oli suljettua aluetta. Siellä asui parhaimmillaan yli 20 000 ihmistä. Kun armeija poistui kaupungista jäi sinne asumaan vain muutama tuhat siviiliä. Paldiskissa ei todellakaan ole asuntopulaa. Tyhjät kerrostalot pääkadun varrella ja raunioituva koulutuskeskus, jota paikalliset kutsuvat Pentagoniksi, hämmentävät länsimaiseen tehokkuusajatteluun tottunutta turistia. Paldiski on ainutlaatuinen matkakohde, jossa luonto ja erikoinen historia kohtaavat toisensa. Paldiskista voi tulla takaisin Keilan kautta, josta löytyy muun muassa Harjumaan museo. Keilassa sijaitsee myös toistai-

seksi Viron ainoa täysimittainen golfkenttä Niitvälja. Kenttä on yleensä heti alkukeväästä hyvässä kunnossa ja on monine vesiesteineen haastava mutta mukavasti pelattava kokonaisuus. Niitväljan pelaajista suurin osa on suomalaisia.

Itäinen Harjumaa Tallinnasta lähtiessä kannattaa katsoa kartasta, missä sijaitsee Jägala juga. Se on Viron ”Niagara”, joka löytyy Jõelähtmestä, Tallinnasta Peterburin maanteetä ajaessa melkein heti kaupungin loppuessa. Samasta kunnasta löytyy myös matkailuinfo. Lahemaan kansallispuisto sijaitsee muun muassa Loksan ja Kuusalun kuntien alueella. Se on 72 500 ha suuruinen . Palmsen kartanon vieressä oleva alueen infokeskus on kesäisin avoinna jopa iltasetsemään asti. Alueella on monia kartanoita, erilaisia majoituspalveluita sekä turismikohteita. Sivuilta www.lahemaa.ee löytyy myös englanninkieliset sivut. Alueelta voi löytää majoituksen todella edullisesti, alkaen noin 15 euroa/henkilö. Lahemaan ranta-alue on myös tutustumisen arvoinen, mainittakoon vain Toolsen, Karepan, Rutjan ja Käsmun kylät. Kundan takaa löytyy

Lammasmäe Puhkekeskus, jossa on tilaa 0esimerkiksi yritysten tapahtumille. Paikka tekee yhteistyötä Kohalan kartanon kanssa, josta löytyy muun muassa Islannin poneja. Itäinen Harjumaa on ollut aikaisemmin suomalais-virolaisen käytännönyhteistyön näyttämönä. Viime vuosina on herätelty henkiin sepramarkkinoita. Nimi tulee vironkielisestä sõber-sanasta, joka tarkoittaa ystävää. Ystävänkauppa naapurien välillä on käyty yli 700 vuotta. Suomalaiset toivat Viroon pääasiallisesti kalaa ja vaihtoivat sitä viljaan. Väliin tuli yli 60 hiljaisuutta. Asiaa on viritelty uudestaan henkiin ja tänä kesänä 10.–11. heinäkuuta onkin Kundassa Sõbralaat – Sepramarkkinat vuosikymmenien jälkeen.

luhenkisempää toimintaa, voi ottaa suunnan Kohtlan kaivoksen museoon. Siellä on mahdollisuus tutustua kaivoksiin jopa polkupyörällä. Kyseinen, ruskokiveä tuottanut kaivos suljettiin vuonna 2001. Pohjois-Viroon tutustumisen voi päättää Toilaan, jossa sijaitsi aikanaan Viron presidentin kesäasunto. Aluetta on kunnostettu ja tarjolla on luonnoltaan yksi maan rikkaimmista matkailukohteista. Sanatoorium Toilan voi ottaa tukikohdakseen, jos haluaa jatkaa matkaa esim. Narvaan tai tutustua alueen muihin kohteisiin. Mikäli ei halua yöpyä edullisessa hotellissa, voi vuokrata 5 hengen mökin 500 kruunua/yö (noin 32 euroa). www. toilasanatoorium.ee. Ja matkaahan voi jatkaa kohti Peipsijärveä… ■

Meren rannalta maan alle Joka ei halua tutustua kauniisiin maisemiin ja haluaa hieman seikKŠsmu kaiLAHEMAAN JŠgala Tallinn Laulasmaa Saku Paldiski

Kunda

KANSALLISPUISTO

Rakvere

NarvaJ›esuu KohtlaJŠrve

Toila

Narva

Tapa

HARJUMAA

IDA-VIRUMAA L€€NE-VIRUMAA

Rapla RAPLAMAA

J€RVAMAA

Paide TŸri


20

T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

Pohjois-Viro Meren ääreen rakennettujen valkeiden puutalojen, hoidettujen puutarhojen ja venevalkamien idylliä katsoessa tulee kapteenien kylä Käsmusta mieleen satukylä tai Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Olihan Pepinkin isä merikapteeni.

Kapteenien kylä Käsmu Olutta ja kartanokulttuuria Saku sijaitsee vain parin kymmenen kilometrin päässä Tallinnasta Harjumaalla. Kunnan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu upea historiallinen kartano sekä tunnetun Saku-oluen panimo museoineen. Sakun kartanorakennus kuuluu Viron kartanoarkkitehtuurin huippuihin, Päärakennus valmistui 1820-luvun tienoilla. Se peruskorjattiin vuonna 2002 majatalokäyttöön. Käytössä on lisäksi saunatilat, pubi, kahvila, neuvottelutilat ja juhlasali. Kartanossa voi tehdä opastetun kiertokäynnin ja järjestää juhlia. Sakun kunnan toinen nähtävyys, Saku Õlletehas, on Viron vanhin oluttehdas. Olutta Sakussa on pantu jo vuodesta 1820. Viron suosituimman olutmerkin valmistukseen ja sen historiaan on helppo tutustua tehtaan mielenkiintoisessa olutmuseossa. Saku Mõis, Juubelitammede tee 4, Saku 75501. Puh. +372 6 728 540, mois@sakumaja.ee

Kartanosta kylpylähotelliksi Suomenlahden rannalla sijaitsevan Sakan kartanon yksi sivurakennuksista on kunnostettu kylpylähotelliksi. Uusi hotelli avataan huhtikuun alkupuolella. Itä-Virumaalta 160 kilometrin päästä Tallinnasta löytyy 1800-luvulta peräisin oleva Sakan kartano puistoineen ja sivurakennuksineen. Uusrenessanssinen kartanokokonaisuus sijaitsee upealla paikalla aivan meren rannalla. Kylpylähotelli avataan asiakkaille huhtikuun alussa. Hotellista löytyy majoituksen lisäksi ravintola, jossa voi nauttia venäläisen keittiön parhaista antimista. Hotellilla on myös valmiudet erilaisten konferenssi- ja kokoustilaisuuksien järjestämiseen. Kylpyläpuolella voi rentoutua tavallisten kylpylähoitojen parissa tai kokeilla erikoisempiakin hoitoja. Erilaisten kylpyjen ja hierontojen lisäksi voi pistäytyä infrapunasaunassa hukkaamassa kaloreita tai koettaa vaikkapa painonpudotus- tai kuonaaineidenpoistohoitoa. Jotta hoidoista saisi irti parhaan mahdollisen hyödyn, kannattaa ateria valita ravintolan spacuisine ruokalistalta, joka tarjoaa terveellisiä ja kevyitä vaihtoehtoja itsestään huolehtivalle asiakkaalle. Saka Cliff Hotel & SPA, Saka mõis, Kohtla vald 30103. Puh. +372 53 430 764 saka@saka.ee

Aikoinaan oli Käsmuun rekisteröity niin paljon purjelaivoja, että muualla Euroopassa luultiin kylän olevan Tallinnaa tärkeämpi kaupunki, vaikka sillä ei ollut edes omaa satamaa. Syy kapteenien ja laivojen suureen määrään oli kylässä toiminut merikoulu. Ennen kylän asukkaat saivat toimeentulonsa merenkäynnistä ja kalastuksesta. Käsmulla oli kiinteät suhteet Suomenlahden pohjoispuolella asuviin suomalaisiin. Meren yli tehtiin kauppaa ja jopa avioliittoja solmittiin. Käsmun historiaan voi tutustua kylässä olevassa merimuseossa, joka toimii merikoulun entisessä rakennuksessa. Museon omistaja Aarne Vaik on kerännyt paljon mielenkiintoisia purjehdukseen liittyviä esineitä, valokuvia ja asiakirjoja. Lähes kaikki kylän vanhat talot ovat valkeita. Mielenkiintoinen yhteensattuma on se, että aikoinaan myös laivat maalattiin valkeiksi. Neuvostoaikana Käsmu koki kovia. Sodan lopussa moni kapteeni pakeni laivoineen länteen. Ihmisiä vangittiin ja vietiin Siperiaan. Kyläläisiltä kiellettiin merelle meno lähes kokonaan. Merikoulusta tehtiin Neuvostoliiton rajavartioasema. Rajavartijat haravoivat rannan hiekan joka ilta, että nähtäisiin onko siellä yön aikana liikuttu. Käsmu oli kiellettyä aluetta, jonne ulkopuolisten oli vaikea päästä käymään.

Kesäisin kylä herää henkiin Nykyään Käsmussa asuu ympäri vuoden alle sata ihmistä. Vakituisten asukkaiden keski-ikä on korkea. Kesäisin kylä kui-

tenkin on täynnä elämää. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen ovat monet kylän talot muuttuneet tallinnalaisten kesähuviloiksi. Entisestä pioneerileiristä on tullut Lainelan lomakeskus, joka on suosittu kesäjuhlien viettopaikka. Lainelassa on myös Mere Karu -baari. Käsmusta löytyy lisäksi monta viehättävää majoituspaikkaa, joissa vieraat voivat yöpyä. Idyllinen pieni kyläkauppa on kesäisin Käsmun keskipiste. Kylän vieressä olevassa jylhässä, ikihonkia kasvavassa metsässä järjestetään perinteisiä juhlia tulineen ja tansseineen. Viikonloppuisin on myös kesäteatteriesityksiä. Nähtävyyksistä voi mainita vanhan kirkon ja sen vieressä olevan pienen kappelin, jossa on näytteillä kaikkien Käsmussa asuvien tai vaikuttavien ihmisten valokuvat.

Ainutlaatuinen ympäristö Valkeiden huviloidensa lisäksi on Käsmussa ainutlaatuinen luonto. Kylän edessä olevaa Käsmun lahtea pidetään yhtenä Viron parhaana surffauspaikkana. Muutenkin meri ja hiekkarannat houkuttelevat paikalle kesäisin paljon vieraita. Kylän vieressä on Kuratisaar eli paholaisen saari, jonne voi kävellä osittain veden alla olevaa riuttaa pitkin. Kauniista luonnosta kertoo myös se, että kylä on keskellä Lahemaan kansallispuistoa. Suojelualue oli ensimmäinen koko Neuvostoliitossa. Se perustettiin jo vuonna 1971. Puiston pinta-ala on 725 neliökilometriä, josta maata 474 ja merta 251 neliökilometriä.

Luonnoltaan alue on hyvin vaihtelevaa. On kaunista ja kivistä merenrantaa, matalia hiekkaisia lahtia ja jääkauden Suomesta Viroon tuomia hiidenkiviä ja siirtolohkareita. Sisämaassa on Pohjois-Virolle omaperäisiä kosteikkoja ja soita. Lahemaan kansallispuiston lävitse virtaa myös lukuisia pieniä jokia, joiden vuosisatojen aikana muotoutuneet jokilaaksot ovat hyvin vehmaita ja kauniita. Kansallispuiston kauneimmille paikoille on merkitty patikkareittejä, jotka Käsmun merimuseon omistaja Aarne Vaik on kerännyt paljon mielenkiintoisia purjehdukseen liittyviä esineitä, valokuvia ja asiakirjoja.

tavallisesti ovat alle kymmenen kilometrin mittaisia. Päivän aikana ehtii tutustua moneen eri luonnon nähtävyyteen. Käsmun lahden toisella rannalla on Võsun kylä, joka oli neuvostoaikana yksi Viron suosituimmista lomanviettopaikoista. Noin 15 kilometrin päässä Käsmustä on hyvin varustettu Vergin satama, jossa voi vierailla omalla veneellä. Kapteenien kylä Käsmu sijaitsee vain 85 kilometrin päässä Tallinnasta itään. Matkaa nopeuttaa vielä se, että 50 kilometriä tiestä on moottoritietä. ■


T H E B A LT I C G U I D E

HUHTIKUU 2004

Luontoretkiä ja kartanokulttuuria Lahemaalla

21

Pohjois-Viro

Linnamuseoita Narvassa ja Rakveressa Lahemaan kansallispuistossa saa helposti kulumaan koko päivän. Se onkin erinomainen päivämatkakohde, sillä se sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta. Lahemaa perustettiin vuonna 1971 Neuvostoliiton ensimmäiseksi kansallispuistoksi. Se sijaitsee Tallinnan itäpuolella, puolittain Harjumaan ja LänsiVirumaan maakuntien alueella. Erityisen mielenkiintoiseksi puiston tekee sen monipuolisuus.

Meren lahtia ja maa-alueita Puistossa on erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja luonnon tarkkailuun. Kohde sopii hyvin vaikkapa lintubongaukseen.

Alueella voi vaeltaa omatoimisesti selkeästi merkityillä poluilla, mutta myös järjestetyille kanootti- ja patikkareiteille voi ilmoittautua mukaan. Lahemaan alueesta lähes puolet on merialueita sekä maanalaisia puroja ja lähteitä. Lisäksi alueella on runsasturpeisia keidassoita. Puistossa kasvaa runsaasti metsää, jonka lomasta löytyy kauniita niittyjä. Maa-alueen halki kulkee liuskekivitörmä. Vain kolmannes Lahemaan alueesta on ihmisen muokkaamaa, loput aitoa alkuperäistä luonnonmaisemaa.

Kartanohistoria Monipuolisen luonnon lisäksi Lahemaalta löytyy historiallisesti mielenkiintoisia kartanoita. Kartanokulttuuri onkin oleellinen osa Lahemaan alueen historiaa. Kolgan ja Palmsen kartanot perustettiin todennäköisesti jo 1200-luvulla, vaikka kartanoalueiden nykyiset rakennukset rakennettiinkin 1600-luvulla. Näiden lisäksi tutustumisen arvoisia ovat Vihulan ja Sagadin kartanot. Sagadin herraskartano keimailevan kauniine rokokoo-koristeineen valmistui 1700-luvulla. Vihulan kartanon värikäs historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka, vaikka nykyiset rakennukset ovatkin pääosin 1800-luvulta. ■

Viron historiaan kuuluu lukematon määrä sotia aina 1000-luvulta alkaen. Sotaisan historian parhaita muistomerkkejä ovat vanhat linnat. Narvan mailla on käyty kymmeniä sotia ja tuhansia taisteluja. Toisessa maailmansodassa kaupunki tuhoutui lähes täydellisesti ja rakennettiin sittemmin Neuvostoliittolaisten toimesta nykyiseen muotoonsa. Onneksi historialliset linnat selvisivät Narvassa viimeisimmän sodan melskeissä molemmilla puolilla jokea vaurioitta. Iivanan linna Venäjän puolella ja Hermannin linna Viron puolella ovat vartioineet rajajokea vuosisatoja. Nykyään Hermannin linnassa toimii museo ja sen pihalla esitetään kesäisin teatteriesityksiä. Linnan torneissa ja saleissa on esillä esineistöä 1300-luvulta alkaen. Linna on erittäin hyvin säilynyt ja kunnostettu museokäyttöön huolella. Rauhaa rakastaville Narvan seudun matkakohde on Narva-Jõesuu: Reilun kymmenen kilometrin päässä Narvasta sijaitseva vanha kylpyläkaupunki, jonka 12 kilometriä pitkä hiekkaranta täytyy kesäisin rantalomalaisista. Narva-Jõesuu henkii kiireetöntä pikkukaupungin rauhaa.

Pidot keskiaikaiseen tyyliin aidossa linnamiljöössä Myös Rakveren kaupungissa on mielenkiintoinen vanha linna. Rakveren linnan historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Nykyisen linnan vanhimmat osat ovat peräisin 1500-luvulta, jolloin rakennettiin muun muassa päätorni.

Rakveren linnan museossa on paljon keskiaikaista esineistöä ja vierailijat pääsevät esimerkiksi kokeilemaan omin käsin vanhoja miekkoja. Kidutuskammiossa esitellään muun muassa alkuperäisen mallin

mukaan tehty piinapenkki sekä muita ”kuullusteluvälineitä”. Linnassa järjestetään ryhmille myös pitoja keskiaikaiseen tyyliin. Rooliasuihin pukeutuneet tarjoilijat ja seremoniamestarit johdattelevat pitovieraat linnan saloihin sekä tarjoavat keskiaikaisen juhla-aterian suuressa ruokasalissa. ■


22

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

HUHTIKUU 2004

Viro tutuksi

rahaa Missä kannattaa vaihtaa eurot kruunuiksi? Kruunu säilyy Viron valuuttana Euroopan unioniin liittymisen jälkeenkin. Viroon matkustavat tarvitsevat kruunuja vielä vapun jälkeenkin. Se, kuinka paljon kruunuja euroistaan saa, vaihtelee vaihtopaikan mukaan suurestikin. Kruunun virallinen kurssi on 15,6466. Valuuttaa voi vaihtaa valmiiksi Suomessa joko pankeissa tai valuutanvaihtoon erikoistuneiden yritysten palvelupisteissä. Pankit perivät yleensä valuutanvaihdosta 2,5–3,5 euron palkkion, joten etenkään pienien summien vaihtaminen pankeissa ei kannata. Valuutan vaihtoon erikoistuneet yritykset eivät yleensä veloita erillistä vaihtopalkkiota vaan elävät osto- ja myyntikurssiensa erotuksella. Helsingissä toimivista vaihtopisteistä sai maaliskuussa sadalla eurolla kruunuja seuraavasti: Tavex 1 535 kruunua, Forex 1 535 kruunua ja The Change Group 1 455 kruunua. Myös useimmilla Helsinki-Tallinna välisen liikenteen laivoilla voi vaihtaa valuuttaa. Kurssitkin ovat kilpailukykyisiä maihin verrattuna. Eckerö Linen vaihtotiskiltä sai sadalla eurolla 1 520 kruunua, Tallinkin ja Viking Linen laivoilta tasan 1 500 kruunua ja Silja Linelta 1 480 kruunua. Tallinnassa kilpailu matkailijoiden euroista on kovaa. Valuutanvaihtopisteitä on tiheässä ja pankit vaihtavat valuuttaa ilman erillispalkkioita. Satunnaisenkin rahanvaihtajan kannattaa hiukan katsoa, missä asioi, sillä kurssit ja ehdot vaihtelevat suuresti esimerkiksi vaihdettavan rahasumman ja jopa setelin koon mukaan. Tavid, jolla on useita konttoreja eri puolilla kaupunkia tarjosi alle 200 euron vaihtajille kurssia 15,0. Suuremmista euromääristä olisi maksettu 15,6 kurssin mukaan. Vielä enemmän kurssi oli sidottu määrään Monexilla, jolla on myös tiheä palve-

Suomalainen Saila vaihtoi valuuttaa Vanhassakaupungissa Tavidin palvelupisteessä (Aia 5.), josta sadalla eurolla sai 1 500 kruunua. lupisteverkosto: alle 50 euroa vaihdettaessa kurssi oli vain 12,5, 50–300 eurosta maksettiin 14,0 kurssilla ja sitä suuremmista summista 15,0. Investman ja Eurex maksoivat summasta riippumatta eurosta 15,6 kruunua. Pankeissa kurssi oli kiinteä 15,2 (Ühispank ja Sampo), Hansapankissa tarjottiin eurosta kruunuja 15,5. Euroja vaihdellaan kruunuiksi vielä ainakin parin vuoden ajan. Viron poliittinen johto ajaa maan siirtymistä euroon, mutta liittyminen yhteisvaluuttaan on näillä näkymin ajankohtaista vasta vuonna 2007. Kansanäänestystä asiasta tuskin järjestetään, vaikka pienin hallituspuolue, Rahvaliit, onkin sellaista ehdottanut.

Sama laulu on kansojen... Viron ja Suomen kansallislauluna on sama sävel, mutta kuinka siihen oikein Virossakin päädyttiin. Kansallislaulu on sinänsä kumma juttu. Vieraiden maiden kansallislauluja kuulee muun muassa urheilukilpailujen yhteydessä ja eivätpä ne mitään erikoista vaikutusta kuulijaan tee. Kansallislauluthan kun tavallisesti ovat ns. ”kakkosketjun” säveltäjien töitä, eivätkä muutenkaan musiikillisesti tai sanoituksensa lyriikan osalta mitään taiteen riemuvoittoja. Mutta annapas olla, jos ja kun palkintojenjakoseremonia päättyy Maammelauluun. Kyllä tämä juhlava sävelmä kuulijan mieltä ylentää ja tunnelmaa kohottaa. Kansallislauluun liittyy siis muutakin kuin virallinen kansallislaulun asema ja musiikilliset arvot.

Aikansa megahitti Musiikkimaku muuttuu ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin oli 1800-luvun lopun yksi suurimmista megahiteistä Fredrik Paciuksen sävelmä J. L. Runebergin runoon ”Vårt land”. Erityisen suosittu tämä biisi oli Suomenlahden molemmilla rannoilla. Tuohon aikaan jos musiikkia halusi, niin sitä piti jonkun esittää. Nuotteja osasivat lukea vain musiikkiopetusta saaneet, yleensä soitettiin ”korvakuulolta”. Tavallinen, vähemmän soittotaitoinen väki ei oikein voinut muuten musisoida kuin laulamalla. Paciuksen sävelmä oli laulettavaksi sävelletty, se oli laulukuoroa varten kirjoitettu ja siksi sitä oli helppo jokaisen laulaa. Jos sävelmä oli laulamiseen sopiva ja aikansa musiikkimaun mukaisesti miellyttävää ja hyvää musiikkia, niin laulun suosioon vaikuttivat myös sen sanat. Suomi oli 1800-luvun lopulla autonominen suurruhtinaskunta, silti osa Venäjän keisarikuntaa. Viro oli tuolloin tavallinen kuvernementti, osa Venäjää. Kummassakin maassa oltiin yhä enemmän tietoisia oman maan ja kansan erikoispiirteistä, elettiin kansallisen heräämisen aikaa. Unelmana oli Suomenlahden kummallakin puolella ajatus omasta kansallisesta valtiosta. Isänmaalliset laulut olivat tietenkin suosiossa ja niissä ylistettiin oman maan

kauneutta ja luvattiin sille uskollisuutta. Isänmaallisten laulujen jalo aatteellinen ylevyys johtui osaksi aikakauden makumieltymyksistä, mutta osansa oli Tsaarin sensuurillakin. Mitään protestilauluja keisarikuntaa vastaan tai oman kansallisvaltion puolesta ei yksinkertaisesti voinut esittää, virolaisen Maamme-laulun tekstikin oli sensuurin silmissä aivan siinä ja siinä. Johan Ludvig Runeberg oli ja on hyvä runoilija, ihan riippumatta siitä miten aitoina tai terävinä nykylukija Runebergin säkeitä pitää. Runossa Vårt land oli jotain tuolloin ihmisiä syvästi koskettavaa.

itsenäisyysmanifesti ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” - laulun viimeiseen säkeistöön. ”Sinua Jumala varjelkoon, rakas isänmaa. Hän olkoon suojelijasi ja sinua siunatkoon, mitä ikinä teetkin, kallis isänmaa”. Ensimmäinen merkki laulun virallisesta asemasta saatiin vielä Viron vapaussodan kestäessä, kun armeijan ylipäällikkö kenraalimajuri Johan Laidoner antoi 15.8.1918 tiukan käskyn, jonka mukaan laulua ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”piti esittää arvokkaasti. Sen esittäminen kiellettiin osana monen laulun potpuria, kiellettiin esittäminen ravintoloissa ja juomin-

Viron uudelleen itsenäistyttyä elokuussa 1991 palautettiin voimaan Viron vanhat tunnukset. Virohan ei kansainvälisen oikeuden mukaan itsenäistynyt uudelleen vaan vapautui pitkästä miehityksestä. Niinpä entiset liput, vaakunat ja kansallislaulut olivat automaattisesti voimassa. Viron kansallisen heräämisen suuria nimiä on Johan Woldemar Jannsen ja hän vironsi Runebergin runon. Jannsen käänsi ensimmäisen säkeistön melko tarkasti, toisen mukaillen ja runoili kolmannen säkeistön itse. Julkisuuteen ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”(Isänmaani, onneni ja iloni) -laulu tuli Viron ensimmäisillä laulujuhlilla Tartossa 1869. Juhlien puuhamies oli tietenkin Jannsen itse, ja muitakin hänen sanoittamiaan lauluja esitettiin juhlilla.

Kansallisesta laulusta kansallislauluksi Nopeasti laulusta ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” tuli kaikkein suosituin isänmaallinen laulu. Jannsenin sepittämä kolmas säkeistö on luonteeltaan lähinnä rukous ja siksi sitä alettiin laulamaan paljaspäin ja seisten. Laulun arvostus kasvoi ja sitä alettiin laulamaan Keisarihymnin rinnalla erilaisten tilaisuuksien juhlavaksi lopuksi. Virolaisten VII laulujuhlat järjestettiin 1910 Tallinnassa. Virallisesti oli kovin kansallismielisen ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”- laulun laulaminen kielletty, mutta virallisen ohjelman loputtua yleisö alkoi spontaanisti laulaa ohjelmasta poistettua laulua. Yleisöä oli noin 50 000. Saman laulujuhlan vieraiden hyvästelyssä laulettiin laivasta ja satamalaiturilta kahdella kiellellä samaa sävelmää, kun suomalaiset kuorot palasivat kotiin. Kun Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, päättyi kansalaisille suunnattu

geissa jne... Aikaisemmin tätä suosittua isänmaallista laulua oli käytetty jopa marssi- ja työlauluna, nyt siihen ruvettiin suhtautumaan kunnioituksella. Voitokkaasti päättyneen Vapaussodan jälkeen ei Virossa kansallislaulua tarvinnut pohtia, sellainen oli, vaikkei siitä missään oltu lailla säädetty.

Uutta laulua hakemaan Virossa on moneen otteeseen käyty kädenvääntöä kansallislaulusta. Yleisin peruste on, että kansakunnan arvovallalle ei sovi, että valtiolla on sama kansallislaulu kuin naapureilla. Toinen yleinen peruste on ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” - laulun eli Maamme laulun alhaiseksi koettu alkuperä. Sävelmä on jonkun saksalaisen kapellimestarin ties mistä kopioima renkutus ja sanat Suomessa eläneen ruotsalaisen runoilijan tekstistä muokatut. Kansallislauluksi ei tällainen tekele ole kyllin arvokas. Arvostelijoiden mielestä kansallislauluun tarvitaan laadukasta omaperäisyyttä ja sen pitää olla oman kansan jäsenten luomistyön tulos. Kritiikki johti lopulta sanoista tekoihin ja vuonna 1935 järjestettiin oikein runokilpailu uuden kansallislaukun tekstistä. Tekstin piti kajastaa virolaisten sankarimieltä ja sankarillista kamppailua läpi historian, vankkaa tulevaisuuden uskoa, kristillisiä arvoja, rakkautta kotimaan kauniiseen luontoon, rakkautta vironkieleen ja virolaisten kansallisiin erikoispiirteisiin, virolaisuuden yleistä aatteellista taustaa,

luoda yhteyksiä ulkovirolaisiin, edistää heimoaatetta, edistää työkulttuurin ja kansankulttuurin kehitystä, parantaa kotikulttuuria ja vahvistaa kansanvalistusaatteen leviämistä. Tämä kaikki säkeillä, joiden pituus ei saisi olla yli 12 tavua. Sanoituskilpailun järjestäjä oli Valtion propagandavirasto ja sen alainen Kansankulttuurin ja kansanopetuksen keskushallitus. Sanoituksia tarjottiin 1 400, jotkut niistä jopa sävellettiin, mutta uusi kansallishymni jäi löytymättä. Kritiikki jatkui koko Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan, oikeastaan se oli alkanut jo 1800-luvun lopulla jolloin ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” alkoi olla suosituin isänmaallinen laulu ja tämä suosio ärsytti jo tuolloin monia. Kansallislaulu muuttui lopulta elokuussa 1940. Uusi kansallislaulu oli ”Kansainvälinen”kun Virosta nyt oli tehty Neuvosto-Eesti ja Neuvostoliiton osa.

Uusi tuleminen Neuvostovuosina ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” oli ankarasti kielletty laulu. Silti sitä laulettiin, toisinaan oman väen kesken, mutta etenkin esimerkiksi kyyditysjunissa, kun ne vierivät yli Viron entisten rajojen kohti Siperiaa. Epävirallisen kansallislaulun aseman neuvostovuosina sai kuoronjohtaja Gustav Ernesaksin uudelleen säveltämä Lydia Koidulan runo ”Mu isanmaa on minu arm”. Sitä laulettiin laulujuhlilla yhdessä ja seisomaan nousten aivan kuin oli laulettu toista isänmaallista laulua vuoden 1910 laulujuhlilla. Viron uudelleen itsenäistyttyä elokuussa 1991 palautettiin voimaan Viron vanhat tunnukset. Virohan ei kansainvälisen oikeuden mukaan itsenäistynyt uudelleen vaan vapautui pitkästä miehityksestä. Niinpä entiset liput, vaakunat ja kansallislaulut olivat automaattisesti voimassa. Vanha keskustelu uudesta kansallislaulusta on Virossa taas herännyt henkiin. Edelleenkin Virossa koetaan kiusallisena, että suomalaisilla on sama kansallislaulu (Ei aivan sama, Maamme-laulussa on jokaisen säkeistön lopussa kertosäe, ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”- laulussa ei kertosäkeitä ole). Tässä mielessä Suomessa käyty keskustelu Maamme-laulun sopimattomuudesta kansallislauluksi on virolaisille mieleen. Jos suomalaiset muuttaisivat kansallislaulunsa, niin sehän virolaisille sopisi. ■


TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

yhteiskunta

Loppukoe on Viron ylioppilaskirjoitus Värikkäitä ylioppilaslakkeja Virossa kantavat yliopistojen opiskelijat – ylioppilaat. Lukion päättäviä ei lakiteta vaan ainoastaan kukitetaan. Koulu päättyy Virossa aina loppukokeeseen, niin peruskoulu kuin lukiokin. Loppukokeilla halutaan Virossa varmistaa koulutodistusten valtakunnallinen vertailtavuus, erillisiä pääsykokeita käytetään Virossa jatko-opiskelupaikkoja haettaessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Toinen ja raadollisempi syy loppukokeiden pitämiseen on koululaitoksen tason tarkkailu. Loppukokeiden pisteet julkaistaan kouluittain ja aineittain myös internetissä ja jokaisella on mahdollisuus vertailla eri koulujen opetuksen tasoa.

Eliittikoulut ja vahvat koulut Virossa on puolen tusinaa ehdotonta eliittikoulua, joista miltei kaikki lukiolaiset jatkavat joko Tarton yliopistoon tai Tallinnan tekniseen korkeakouluun. Eliittikoulut ovat Tallinnassa ja Tartossa. Sitten on joissakin aineissa vahvoja kouluja. Jos jokin maaseututaajaman

lukio on valtakunnan huippua vaikkapa matematiikassa, niin se kertoo paljon aineenopettajien tasosta. On myös kouluja, jotka eivät missään lukion loppututkinnon aineessa yllä valtakunnalliseen keskitasoon. Tällaisissa kunnissa koulutoimen olisi syytä arvioida tekemättä jättämisiään. Kansalliset erot näkyvät siinä, että venäjänkielisissä kouluissa ollaan parempia resimerkiksi matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa. Vironkieliset koulut taas hallitsevat kieliä, historiaa ja muita lukuaineita.

Kokeet kestävät pari kuukautta Viron lukioiden loppukokeet alkavat 17.4. ja päättyvät 11.6. Sen lisäksi kaikille kokeille on varakokeet, jotta esimerkiksi sairastuneet eivät joudu odottamaan kokonaista vuotta päästötodistuksen saamista. Loppukokeen aineita on runsaasti. Historia, maantiede ja yhteiskuntaoppi ovat lukuaineista mukana. Reaaliaineita ovat biologia, fysiikka, kemia ja matematiikka. Kielistä kokeen voi suorittaa englannissa, saksassa ja ranskassa. Äidinkielen koe pidetään virosta ja venäjästä (venäjän voi suorittaa myös vieraana kielenä) ja äidinkielenkokeen venäjästä suorittavat tekevät myös valtiollisen vironkielen kokeen.

Maantiede on mukana vaihtoaineena, ensi vuonna sen tilalla on jokin muu lukuaine. Aikaisemmin esimerkiksi lukion loppukokeen läpäisivät kaikki, tasonumero oli vain heikko niillä, jotka eivät osanneet vastata. Nykyään kunkin kokeen

sadasta pisteestä pitää läpi päästäkseen saada 20. Loppukokeisiin valmistautumista helpottaa se, että koealueet ilmoitetaan etukäteen. Koko lukion kurssia ei tarvitse kerrata, jos vaikkapa historiassa tulee kysymys Viron keskiajan taloudesta.

Valtakunnallisia peruskoulun ja lukion loppukokeita on järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Virolainen ylioppilastutkintolautakunta on Valtiollinen tutkinto- ja luokituskeskus. Alku oli hankalaa, mm opettajat vastustivat. He pelkäsivät oppilaittensa oikeusturvan puolesta ja jotkut tiesivät oman ammattitaitonsa tason. Ensimmäisissä ”ylioppilaskirjoituksissa” yhdessä tallinnalaisessa lukiossa matematiikan opettaja jakoi tehtävät ja malliratkaisut oppilailleen etukäteen. Perusteluna oli, ettei hän hyväksynyt valtakunnallista tasokoetta. Skandaalihan siitä syntyi. Seuraavana kevään oli taas liikkeellä ”varma tieto”, että matematiikan tehtävät ovat vuotaneet. Kaksi koulupoikaa oli saanut tehtävät käsiinsä ja myivät niitä matematiikan koetta edeltävänä iltana. Poikain kännykkänumero liikkui ylioppilaskokelaalta toiselle tekstiviestinä ja kohtuullisen edullisesti pojilta sai sitten kopion tehtävistä kun Tallinnan iltaan sovittiin tapaaminen. Pojat olivat kopioineet matematiikan harjoitustehtäviä eri lähteistä ja niiden pohjalta tehneet oikeilta loppututkintopapereilta näyttävät kysymyspaperit. Näitä sitten myytiin, mutta ei sentään oman koulun abiturienteille. ■


24

Uusista jäsenmaista on Viro Suomen tärkein kauppakumppani Suomen viennistä 2,5 prosenttia menee Viroon. Ulkomailta Suomeen tulevista tavaroista tai palveluista 2,8 prosenttia tulee Virosta. Viro on selvästi Suomen suurin kauppakumppani uusista Euroopan liiton jäsenmaista. Toiseksi eniten Suomi käy kauppaa Puolan kanssa.

EU poistaa tullimaksuja Viron liittyminen Euroopan unioniin merkitsee myös Venäjän ja EU:n välisen sopimuksen voimaantuloa tullimaksuissa. Silloin poistuvat virolaistuotteiden lisätullit Venäjälle.

Elcoteq siirtää tuotantoaan Viroon Elcoteq vie Tellabsin tuotannon Viroon. Yhtiö irtisanoo tänä vuonna 170 henkilöä, kun Espoon tehtaan tuotanto siirretään Tallinnaan.

Viru Keskus aukeaa huhtikuussa Huhtikuun 15. päivänä aukeaa Viruhotellin viereen massiivinen Viru Keskus, jonka kokonaispinta-ala on 85 000 neliömetriä. Ostokeskuksen pinta-ala on 30 000 neliötä, joissa tulee toimimaan noin 70 myymälää. Lisäksi Viru Keskukseen tulee 16 500 neliömetrin pysäköintialue ja 19 100 neliömetrin linja-autoterminaali. Viru Keskuksen suurin vuokralainen tulee olemaan Tallinnan Kaubamaja.

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTI MIKKO SAVIKKO KUVAT JAAK KADARIK

HUHTIKUU 2004

Tervis sai tyttären – Baltian suurin vesipuisto avattiin Pärnussa Monien suomalaisten hyvin tuntema, Viron suurin matkailualan yritys, Sanatoorium Tervis Pärnussa sai kahdessakin mielessä tyttären: kuuluuhan uusi Tervise Paradiis samaan yhtiöön ja tarjoaa selkeämmin myös nuoremmalle asiakaskunnalle viihdekylpyläpalveluja. Baltian suurin vesipuisto on suunnattu etenkin kotimaisille kävijöille, mutta vieraita odotetaan myös naapurimaista. Vesipuiston, kuten kahdeksankerroksisen hotellin, on suunnitellut arkkitehti Raivo Puusepp. Erityistä huomiota herättää se, että kylpylähotellin jokaisessa huoneessa on ikioma parveke merinäköaloineen. Vesipuistossa on muun muassa neljä suurta vesiliukumäkeä, yhdessä voi saavuttaa jopa 50 kilometrin tuntinopeuden. Lisäksi löytyy vastavirtaa, kiipeilyseinää, porealtaita jne. eli täysipainoista viihdekylpylätarjontaa. Pukuhuonetilaa on kaikkiaan 700 vierailijalle.

Neljän tähden hotelli ”pärnulaiseen” hintatasoon Vesipuiston yhteyteen on rakennettu uusi hotelli. Pärnun ensimmäisessä neljän tähden hotellissa on ravintolatoimintaa myös ylimmässä kerroksessa, jossa sijaitsevassa Romantika-baarissa voi iltaisin kuunnella elävää musiikkia ja nauttia merinäköalasta. Uhkapelurit voivat kokeilla onneaan 24 tuntia auki olevassa ensimmäisen kerroksen kasinossa. Vaikka Paradiisissa ei palvelutasossa ole tingitty, ovat siellä kaikki hinnat miellyttävän ”pärnulaisia”. Hotellipakettien hinnat alkavat 740 kruunusta eli 47 eurosta. Kahvi maksaa 8 kruunua ja olut 25.

Vuonna 2001 aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti ja heti alusta asti on etenkin viikon-

loppujen huonevaraukset käyneet hyvin kaupaksi.

Hoitoja ja aktiviteetteja

Liittyminen Euroopan unioniin muuttaa myös Viron tullisääntöjä Tällä hetkellä saa Viroon tuoda olutta vain kuusi litraa. Maan liittyessä 1.5. Euroopan unioniin nousee määrä 18kertaiseksi eli kesällä saa Viroon tuoda tuliaisena 110 litraa olutta. Viinien osalta kasvu on vieläkin suurempi. Nyt maahan saa tuoda vain kaksi litraa viinejä, tulevaisuudessa 90!

Työttömyys pieneni ja palkat nousivat Viron työttömyysaste oli vuoden 2004 alussa 9.3 prosenttia. Vuoden 2003 hidas inflaatio siivitti virolaisten reaalipalkat viime vuonna 8,1 prosentin kasvuun.

Viron suurin kauppakeskus avattiin Tallinnaan Huhtikuun alussa avattiin Tallinnaan Viron suurin kauppakeskus, Ülemistekeskus. Lähes 600 miljoonaa kruunua eli noin 37 miljoonaa euroa maksaneessa kauppakeskuksessa on pinta-alaa noin 50 000 neliömetriä. Kauppoja, myymälöitä, ravintoloita ja muita palvelupisteitä uudessa kauppakeskuksessa on kaikkiaan 150.

Kylpylän antamien monenlaisten hoitojen, muun muassa vesi-, sähkö-, otsokeriittija parafiinihoitojen lisäksi voi rentoutua suolakammiossa, energiakapselissa, infrapunasaunassa, Hydro-jet -vesihierontapatjalla sekä 25 metrin uima-altaassa. Hoitojen hinnat alkavat 55 kruunusta (noin 3,5 euroa). Tervise Paradiisissa voi itsensä hemmottelemisen lisäksi myös työskennellä. Seminaarin pitäjille on kylpylän ylimmässä kerroksessa 70-paikkainen luentosali ja toisessa kerroksessa 15-paikkainen saunaja kokoustila. Mikäli vierasta ei vesiurheilu kiinnosta, voi kuntoaan kohentaa keilaradalla tai nostaa puntteja kuntosalilla, hankkia hikeä pintaan pöytätennistä pelaten tai aerobicissa. Kaiken tuon jälkeen voikin sitten hyvällä omallatunnolla lepäillä kauneushoitolassa tai solariumissa. Lisätietoja löytyy myös laajoilta kotisivuilta www.terviseparadiis.ee ■


HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

25

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK.

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

Metsa-Kodu majoitus P. Kerese 5, Pärnu, puh. +372 44 718 60, e-mail: metsakodu1@hot.ee. Majoitus ranta-alueella, keskikaupungin lähellä. Edullinen ja hiljainen paikka perheille.

Hotelli Bristol Rüütli 45, Pärnu, puh +372 44 31 450. Täydelliset mukavuudet ja asiakaskeskeinen palvelu. Bristol, hotelliloman ja liike-elämän sydän Pärnussa.

Villa Katariina Hotelli Mere pst 14, Pärnu, puh. +372 44 64 999. 13 kahden hengen huonetta. Hotellissa ravintola, kokoustilat 20 henkilölle.

Lepanina Hotelli Kablin kylä, 86002, Pärnumaa, puh. +372 44 373 68, 65 161, puh./fax +372 44 650 24, e-mail: lepanina@lepanina.ee, www.lepanina.ee. Hotellissa 99 paikkaa, kesämökeissä 100 paikkaa, ravintola, baari, saunatilat, seminaaritilat, hieronta, hoitokylvyt, minigolf, biljardi, lentopallokentät, lohenpyynti.

Varbla Puhkeküla– Ranna Motell

hotellit ja kokoustilat Tallinna ja Pohjois-Viro Academic Hostel Akadeemia tee 11, puh. +372 6 202 275, fax +372 6 202 276, e-mail: info@academichostel.com, www.academichostel.com. 180 huonetta, 216 paikkaa. Kahden hengen huone 486 kruunua. Huoneissa TV, internetyhteys. Huoneet ovat äskettäin valmistuneita, hiljaisia ja puhtaita. Hotelli on Tehnikaülikoolin yliopiston kylässä 15 minuutin matkan päässä keskikaupungista.

Hotelli Skåne Kopli 2c, puh. +372 6 678 300, fax +372 6 678 301, e-mail: skane@nordichotels.ee, www.nordichotels.ee. Hotelli Skåne sijaitsee Tallinnan Vanhankaupungin välittömässä läheisyydessä. Suotuisa sijaintipaikka mahdollistaa nopean pääsemisen sekä Vanhankaupunkiin että satamaan. Ensimmäisessä kerroksessa vastaanotto ja ravintola, hotellihuoneet sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Hotellissa on 38 huonetta, joista 10 on yhden hengen huoneita, 17 kahdella sängyllä kahden hengen huoneita ja 11 parisängyllä kahden hengen huoneita. Tarvittaessa saa huoneeseen sijoittaa lisävuoteen. Hotellissa on huoneet tupakoimattomille ja allergikoille. Jokaisessa huonessa on WC, suihku, suoravalintapuhelin ja TV.

Casandra Huoneistohotelli Tartu mnt 18, puh. +372 6 309 820, GSM +372 51 593 07, e-mail: info@cassandra-apartments.com, www.cassandra-apartments.com. Tyylikäs huoneistohotelli Tallinnan keskustassa Stockmannin vieressä. Yhden, kahden ja kolmen makuuhuoneen huoneistoja, lyhyt ja pitkäaikaiset vuokraukset. Kaikissa huoneistoissa täysinvarustetut keittiöt, kaapelitelevisiot. Osassa oma sauna ja internetyhteys. Talossa näköalahissit, parkkihallipaikat ja vartionti. Luksushuoneistoissa isot terassit ja kauniit näköalat. 18 huoneistoa, kokoushuoneisto 20 -hengelle (76 neliötä). Tarvittaessa mahdollisuus tilata aamiaiset.

Kullassepa Residence Kullassepa 9/11, puh. +372 6 232 055, gsm +372 50 48 787, e-mail: residence@residence.ee, www.accom-est.com. Majoitus Vanhankaupungin sydämessä Raatihuoneen torin vieressä. Kuusi kalustettua huoneistoa. Kaksi yksiötä (44 m2), keittiö, WC ja kylpyhuone erikseen. Kolmio (76 m2), suuri keittiö, kaksi kaksiota (76 m2), toisessa asunnossa sauna ja olohuoneeseen avautuva keittiö, kaksikerroksinen kaksio (59 m2). Sisustuksessa säilytetty elementteja 1800-luvulta. Hinnat alk. 700 kr/vrk (noin 45 euroa) riippuen huoneiston suuruudesta ja huoneiden määrästä.

OldHouse apartments/guesthouse

Maritime Hotelli Seedri 4, 80010, Pärnu, puh. +372 44 789 10, fax +372 44 789 04, e-mail: maritime@www.ee, www.pergohotels.ee. Viihtyisä 70-paikkainen hotelli Pärnun keskustan tuntumassa, lyhyen matkan päässä rannalta. Hotellissa on ravintola, kokoustilat 40:lle hengelle sekä maksuton pysäköinti hotellin asiakaille. Hinnat 790–990 kr./huone.

Uus 22 (vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 411 464, e-mail: info@oldhouse. ee, www.oldhouse.ee. Pieni kotoisa paikka Tallinnan keskustassa, satamaan vain 300 metriä. Edulliset hinnat, alk. 290 kr.

Hostelli Beata Tallinnan Vanhassakaupungissa, osoitteessa Uus-katu 26 sijainnut hostelli on muuttanut uusiin tyylikkäisiin tiloihin! Uus 35, puh. +372 6 411 171, 15 paikkaa, Viru 4, puh. +372 6 209 223, 20 paikkaa. Yövy edullisesti Tallinnan Vanhassakaupungissa!

Ites Apartments (Tallinnan Vanhassa kaupungissa) Lisätietoja: info@ites.ee; Puh+372 6 460 550, +372 56 217 114; www.ites.ee. Kodikkaampi vaihtoehto hotellille. Lyhyt- ja pitkäaikaista majoitusta huoneistossa. Ole kuin kotonasi – huoneistomme tarjoavat laadukasta majoitusta muutamasta päivästä pitempiaikaiseen oleskeluun. Olitpa business- tai lomamatkalla, huoneistomme ovat miellyttävä vaihtoehto perinteiseen hotellimajoitukseen. Huoneistoissa on täydellinen varustus. Osassa huoneistoista on sauna. Hintoihimme sisältyy myös nouto lentoasemalta tai satamasta. Lisäpalveluna saat kauttamme vuokra-auton edullisesti.

Kure Turismitalu Tallinna–Tartto maantieltä 200 m, Tartosta 7 km. puh./fax +372 7 494 705, GSM +372 50 474 12, +372 55 996 456, e–mail: kuretalu@kuretalu.ee, www.kuretalu.ee. Tilauksesta ryhmille nopea ruokailu. 30 henkilölle huoneet, joissa WC ja suihku. Huone ja aamiainen yhdelle ihmiselle maksaa 300 kr, kahdelle 500–600 kr, ryhmille (alk. 15 ihmistä) 220 kr. Hintoihin lisätään alv. Meillä on 26 -paikkainen kokoushuone, 50- paikkainen sali, baari, sauna, autokaravaanien paikat. Tarvitaessa kuljetus paikan päälle Tartosta tai Tallinnasta, myös kiertoajellut pieniryhmille ympäri Viroa (8 henkeä). Esim. haku Tallinnasta 800 kr.

Marjan Maja Ranna kylä, Palan kunta, Jõgevan maakunta, puh/fax +372 77 65 366, GSM +372 52 85 943, e-mail: marja@marjanmaja.com, www.marjanmaja.com. Suomalainen B&B Majatalo Peipsin äärellä. 6 huonetta, 14 vuodepaikkaa. Tervetuloa!

Tartto ja Etelä-Viro

Pärnu ja Pärnumaa

Tampere Maja

Hotelli Victoria

Jaani 4, Tartto, puh +372 7 386 300, e-mail: maja@tamperemaja.ee, www.tamperemaja.ee. Viihtyisä majapaikka on aivan Tarton keskustassa. 12 vuodepaikkaa. Sauna, kokoustiloja, valvottu sisäpiha autolle. Suomenkielinen palvelu.

Kuninga 25, Pärnu, puh +372 44 43 412, e-mail: victoria@hot.ee, www.hot.ee/victoria. Täydelliset mukavuudet ja asiakaskeskeinen palvelu. Victoria, hotelliloman ja liike-elämän sydän Pärnussa.

Varblan kunta, Rannaküla, Pärnunmaa, puh. +372 44 966 82, +372 44 581 49, GSM +372 50 618 79, e–mail: info@varblapuhkekyla.ee. Majoitus 50 vieraalle, 1–4 hengen huoneet kaikilla mukavuuksilla, seminaarihuone. Mini-golf radat, veneen vuokraus, ratsastus, vierailut luodoilla. Vieressä on hiekkaranta. Eläinrikkaat metsät, joissa voi metsästää.

Best Western Hotel Pärnu Rüütli 44, 80010, Pärnu, puh. +372 44 789 11, fax +372 44 789 05, e-mail: hotparnu@www. ee, www.pergohotels.ee. Nykyaikainen kolmen tähden hotelli aivain kaupungin keskustassa. 80 huonetta. Huoneissa puhelin, TV, minibaari, hiusten-kuivaaja, korttilukko ja mahdollisuus kytkeä modeemi. Embecke a’la carte ravintola ja pianobaari palvelevat joka päivä 12–24. Huoneet tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntarajotteisille. Kokoustiloja 4–70 hengelle, 2 saunaa porealtaineen, kuntosali, hieroja, kosmetologi, parturi-kampaamo, solarium, jalkahoito ja matkatoimisto. Hinnat alk. 1100 kr./huone.

Strand SPA & Conference Hotel A.H. Tammsaare 35, Pärnu, puh. +372 44 753 70, fax +372 44 753 71, e–mail: sales@strand.ee Hotellissa 187 huonetta, normaalit ja businessluokan huoneet yhdelle tai kahdelle henkilölle, junior- Marine de Lux -ja Admiral -sviitit. Huoneissa puhelin, tv, suihku, wc. Huoneet tupakoimattomille ja allergikoille asiakkaille. Brasserie ja lobby-baari avoinna 12–24. Seitsemän erikokoista konferenssisalia 5–500 henkilölle, kauneushoitola, kampaamo, kosmetologi, manikyyri, pedikyyri, solarium, hieroja ja yrttikylvyt. Hotellin 5. kerroksessa sijaitsevasta yökerhosta Cafe Marina avatuu lumoava näköala Pärnun lahdelle. StrandSpa - saunat, hierontaallas, lastenallas ja 16 metrinen uima-allas. Yksityissaunassa helmiallas. Lisäksi autotalli, pysäköintipaikka, kassakaapit, valuutanvaihto, biljardi, kuntosali, hissit. Huoneiden hinnat kesäkausina alkaen 990.kruunnua ja syksystä lähtien 690.- kruunua.

Viiking Hotelli Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www. viiking.ee. Nykyaikainen hotelli-terveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 80 huonetta, joissa 160 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot. Kauneushoitola, saunat, neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvila-baari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- kr/vrk/henk. Sis. majoitus, täysihoito, aamusauna, 3 hoitoa päivässä (ma–pe), lääkärin vastaanotto.

huoltoasemat Saarenmaa Saare Kütus, Roonimäen huoltoasema Kuressaare, (Kuivastun maantien ja kiertotien läheisyydessä). Avoinna 24 h. Autojen pesu, huoltamo, myymälä ja kahvio. Nesteen bensat ja dieselpolttoaineet. Suuri öljyvalikoima.

Saare Kütus Pihtla tee 24, Kuressaare, avoinna 24 h

Saare Kütus Aia 59, Kuressaare, avoinna 24 h


26

HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

kauppakeskukset Tallinn Stockmann Liivalaia 53, puh. +372 6 339 500, avoinna ma–pe 9–21, elintarvikeja alkoholiosasto 9–22, la–su 9–20.

Citymarket Lootsi 7, avoinna joka päivä 9–23.

Rotermanni Keskus (kauppakeskus) Mere pst. 4, puh. +372 6 141 000. Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Matkustajasataman, Viru hotellin ja vanhan kaupungin lähellä, 10 min. kävelymatka satamasta keskustan suuntaan.

Kristiine Prisma Endla 45 (Kristiine Kauppakeskus), puh. +372 6 809 800, fax +372 6 809 809, e-post: kristiine@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Mustamäe Prisma Tammsaare tee 116 (Mustamäe Kauppakeskus), puh. +372 6 809 700, fax +372 6 809 709, e-mail: mustamae@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Rocca al Mare Prisma Paldiski mnt 102 (Rocca al Mare Kauppakeskus), puh. +372 6 659 000, fax +372 6 659 040, e-post: roccaalmare@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

käsityöt Kodukäsitöö – Virolaisen käsityön edistämiskeskus Kuninga 1, avoinna ma–la 9–18, su 9–16, Müürivahe 17, avoinna ma–la 9–17, Demini Kaubamaja, Viru 1, avoinna ma–la 10–19, su 11–17, puh. +372 6 314 076.

kaupat Abakhan Fabrics Tallinnassa: Tartu mnt. 58, puh. +372 6 376 140. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, raitiovaunut 2, 4, pysäkki ”Bussijaam”, Pärnu mnt. 69, puh. +372 6 461 146. Avoinna ma–pe 9.30–18.30, la 10–16, raitiovaunut 3, 4, 5, pysäkki ”Vineeri”. Tammsaare tee 116, Mustamäe Kaubanduskeskus, avoinna joka päivä 9–21. Tartossa: Rüütli 11, puh. +372 7 441 563. Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–16, Riia 9, puh. +372 7 427 559. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Pärnussa, Hospidali 3, avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, Narvassa, Energia 2, avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–15. Kankaat, lyhyttavara, langat ja käsityötarvikkeet – joka lähtöön kukkarolle sopivat hinnat!. Valitse tuhansista mahdollisuuksistamme. Tule ja tutustu!

Catalog myymälä Tartu mnt. 35, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15.

Continental Moda Tartu mnt. 24, (Stockmannin vastapäätä), puh. +372 6 620 232. Elegantit jakkupuvut ja leningit, hääpuvut, laukut ja käsineet.

ostospaikat

Lina Classic Dunkri 6, Tallinna, puh. +372 6 286 584, fax +372 6 286 583. Pikk 10, Tallinna, puh. +372 6 464 205, avoinna 9–19. Rüütli 31, Pärnu, avoinna ma–su 10–19.

Salvator, Lina Classic Pikk 5, Tallinna, avoinna ma–su 9–19, puh. +372 6 464 119, e–mail: linakaubandus@mail.ru. Laaja valikoima pellavasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kankaita. Meidän tuotteemme ovat korkeatasoisia ja ilmavia. Ne säilyttävät kuosinsa jopa kymmenien pesukertojen jälkeen.

Eesti Mündiäri OÜ

Sikupilli Prisma Tartu mnt 87 (Sikupilli Kauppakeskus), puh. +372 6 809 500, fax +372 6 809 609, e-mail: sikupilli@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Sadamarket

Mündi 3, Raatihuoneen torin laidalla. Puh. +372 6 466 133, e-mail: info@myndiari.ee. Avoinna ma–la 10–18. Keräilyrahoja kaikkialta maailmasta. Valikoimassa Eesti Pankin julkaisemia virallisia juhlarahoja vuosien varrelta sekä mielenkiintoisia keräilyharvinaisuuksia – rahoja ja rahasarjoja maailmalta. Myynnissä myös keräilyyn liittyviä tarvikkeita sekä rahaluetteloita.

Sadama 6/8, puh. +372 6 614 550

Hevostarvikkeiden erikoisliike

Merekeskus

Paldiski mnt 50 B, puh. +372 50 79 252, +372 53 410 006. Avoinna ma–pe 10–18, la 11–15. Hevosten ja ratsastjien varusteet, ravi- ja ratsuhevosten välineet sekä tarvikkeet (vähittäis- ja tukkumyynti). Myymälämme sijaitsee Tallinnan Hipodroomin portin vieressä.

Mere pst.10, puh. +372 6 443 612, fax +372 6 449 138. Avoinna ma–su 8–18. Kaikki yhdestä paikasta. 250 m satamasta. Alkoholimyymälä avoinna 24 h. Kauneussalonki, apteekki ja paljon erikoismyymälöitä.

Pärnu ja Länsi-Viro

Pärnu ja Länsi-Viro

Halinga keskus

Saaremaa Tarbijate Ühistu

Via Balticaa myöten Tallinnasta 100 km Pärnun suuntaan, puh +372 44 97 199, fax +372 44 97 198, numerosta +372 56 266 166 suomenkielinen palvelu. Kauppakeskuksessa on seuraavat kaupat: Alkoholimyymälä, missä suuri valikoima Livikon tuotteita sekä olutta, makeisia ym. Kristallimyymälä, matkamuistomyymälä, pellavamyymälä. Naisten muotiliikkeitä. Saunatarvikkeiden myymälä. Halinga keskuksesta voit tilata myös majoitusta. Tervetuloa Halingaan!

Teitä odottavat nykyaikaisella tekniikalla varustetut myymälämme. Hyvätasoisen palvelumme ja tuotevalikoimamme löydätte seuraavista paikoista: Cash & Carry, Tehnika 5, Kuressaare, Edusta, Toomasta, Rehemäeltä, Rannasta, Kuresaaren tavaratalosta, Liivalta, Orissaaresta, Valjalasta ja monista muista paikoista Saarenmaalta ja Muhun saarelta. Pärnussa: Port Artur 2, Riia mnt. 1 a. Tervetuloa tekemään ostoselämyksiä ja löytöjä myymälöistämme!

Tallinn Hansa Lina Suur-Karja 5, puh +372 6 446 359, avoinna joka päivä 9–19. Sijaitsemme Vanhassakaupungissa. Pellava, pöytäliinat, vaatteet, verhot, lakanat, kankaat. Tervetuloa edullisille ostoksille. Laajasta valikoimastamme erilaisia pellavatuotteita.

Reeda kamber, itämaiset matot ja antiikki Rataskaevu 20, puh. +372 6 464 233, e-mail: maridiks@hotmail.com, avoinna joka päivä 10–18. Idyllisessä ympäristössä keskellä Vanhaakaupunkia. Yksilöllisen kauniit käsinsolmitut itämaiset matot Iranista, Afganistanista, Pakistanista ja Kiinasta. Tervetuloa!

Feenoks Alkoholikaupat Kesklinna Feenoks, Gonsiori 12, puh. +372 6 612 785, faks +372 6 612 786, e-mail: gonsiori@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 7–23. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Mustamäe Feenoks, Mustamäe tee 43, puh./faks +372 6 525 535, e-mail: mustamae@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 8–24. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Järve Feenoks, Pärnu mnt 240, puh. +372 6 529 213, faks +372 6 523 647, e-mail: jarve@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 8–24. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita.

Alkomeeter

Pärnu ja Länsi-Viro Puhhi Pood – lastentarvikkeet Karja 1, Pärnu, puh. + 372 56 692 194. Avoinna ma–pe 9.30–17, la 9.30–14. Suuri valikoima turvakehtoja, vaunuja, turvaistuimia Maxi-Cosi, Graco, Emmaljunga, CAM, Marco, ABC-Design. Vauvojen tarvikkeet, lasten vaatteet, lelut, rantavaatteet lapsille. Maxi Cosi turvahäkki noin 76 euroa, CAM turvatuoli noin 80 euroa, Maxi Cosi turvatuoli n 124 euroa, Tech Riders lastenvaunu n 156 euroa, CAM rattaat noin 57 euroa. Edulliset hinnat ja hyvä tarjonta. Kaikkea Teidän pienille vauvoille ja esikoululaisille. Tule ja tutustu!

alkoholikaupat Araxes Vana-Viru 14, avoinna 24 h, Narva mnt. 19/23, Vana-Kalamaja 7 a, avoinna 7–23, Kopli 4, avoinna 7–23.30, Kopli 16, avoinna 7–23.30, Pae 74, avoinna 7–23.30. Edulliset alkoholituotteet. Puh. +372 6 623 648, e–mail: naltu@hot.ee.

Pärnu mnt 238, Järve Selverin takana (avataan 1.5.2004 klo 09.00), puh. +372 6 140 336, fax +372 6 140 336, avoinna joka päivä 9–21, e-mail: sales@alkomeeter.ee. Mainoksella lehdessämme pullo vodkaa ilmaiseksi kun ostat yli 1 560 kruunulla (noin 100 euroa).

Alkoholivarastomyymälä Travel C & C Uus-Sadama 19–11 (200 m D terminalista). Avoinna toukokuussa ma–pe 9–17. Monipuolinen alkoholivarastomyymälä Tallinnan sataman lähellä. Myynnissä viinejä kaupungin edullisimmin hinnoin.

Kauplus Liviko Mere pst. 6. Avoinna ma–la 9–20, su 9–17. Narva mnt. 7. Avoinna ma–su 8.30–24. Laajin alkoholivalikoima.

sikarikaupat ja -salongit Tallinn La Casa Del Habano Dunkri 2, puh. +372 6 445 647, e–mail: lcdh@havanas.ee, www-havanas.ee. Avoinna ma–la 10–24, su 10–16. Sikarin ystäville aitoja kuubalaisia sikareja ja kaikki sikarin poltoon liittyvät tarvikkeet, lahjapakkauksia yrityslahjoiksi tai vaikkapa tuliaisiksi. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteyttä puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

The Havanas Humidor Lentokentällä Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorissa, valuutanvaihtopisteen vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä. Avoinna joka päivä niin pitkään kuin koneita lentää. Hinnat 50% halvemmat. Jos ostatte vähintään 25 käsinvalmistettua sikaria saatte 5% alennuksen Dunhill tarvikkeista. Ostettaessanne 5 käsin tehtyä sikaria saatte 5% alennuksen tarvikkeista. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa Rävala pst. 3, hotellin lobbybaarissa, avoinna ma–la 8–20, su 10–16. Parhaat Kuubalaiset sikarit ja elegantit Dunhill-tarvikkeet. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.


HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

27

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

optikot Norman Optikan silmälasiliikkeet Tallinnassa, Tõnismägi 16 A, puh. +372 6 460 128, avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Rävala 6 (Kaubamajan takana), puh. +372 6 467 123. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Pärnussa, Rüütli 14, puh. +372 44 701 20. Kuressaaressa, Kohtu 1, puh. +372 45 331 50. Tartossa, Ülikooli 6 A, puh. +372 7 309 777. Laaja valikoima kehyksiä & aurinkolaseja – Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit. Näöntarkastus ostajalle ilmainen. Kysy lisää: info@normanoptika.ee.

Eurooptika Pärnu mnt 17, puh. +372 6 615 740, Narva mnt 9, puh +372 6 109 350.

Silmajaam Optika Vana-Viru 11, puh. +372 6 485 424, avoinna 10–18. Tartu mnt. 24, puh./fax +372 6 607 152. Tervetuloa optikkoliikkeeseen Stockmannin vastapäätä. Täydellinen linssivalikoima. Hyvin edulliset hinnat ja suomenkielinen palvelu.

Tallinna Optika Tallinnassa: Tartu mnt. 6, puh. +372 6 612 102, 6 612 106, e-mail: t.optika@opti.ee, www. opti.ee. WW Passaazhissa, Aia 3/Vana–Viru 10, puh. +372 6 271 209, Lasnamäe Polikliinik, Punane 61, puh. +372 6 352 547, Pärnussa: Hommiku 13, puh. +372 44 313 69, Estonia sanatoorium (kylpylä), Tammsaare 6, puh. +372 44 264 70, Tartossa: Rüütli 1, puh. +372 7 400 900, Viljandissa: Viljandi Maakonnahaigla (sairaala), puh. +372 43 454 80, Terveyskeskus, Turu 8/10, puh. +372 43 335 93, Valgassa: Vabaduse 35, puh. +372 76 617 50.

+- Optika Narva mnt. 11 D (WTC: talo), puh. +372 6 261 336. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. Uusi optiikkakauppa, satamasta 10 minuutin kävelymatka, Viru-hotellista 5 minuutin kävelymatka. Edulliset hinnat!

Reval Optika Narva mnt. 2, puh. +372 6 601 679. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälääkärin näöntarkastus, kunnon kehysvalikoima. Edulliset hinnat!

Säästuoptika Narva mnt. 1, sijaitsee Postitalossa, I krs., puh. +372 6 616 007.

Optiikka Pirita TOP SPA hotellissa Regati pst. 1, puh. +372 6 396 600. Optiikka Viimsi Tervisekeskuksessa Randvere tee 11, puh. +372 6 061 031. Silmälääkäri. Säästuoptikassa säästät aina!

neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvila-baari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- kr/vrk/henk. Sis. majoituksen, kolme ruokailua, aamusaunan ja -uinnin, lääkärin vastaanoton, kolme hoitoa arkipäivisin, kaksi hoitoa lauantaisin, klo 14–15 saunan ja uima – altaan käytön.

Eesti Optik Tallinnassa: Väike-Karja 1, Pärnu mnt 68, Järve Selver, Tartu mnt 45, Pärnu mnt 238A, Sõpruse pst 213, Vabaduse pst 181. Pärnussa: Hospidali 14. Tartossa: Rüütli 10. Kuressaaressa: Turu 2. Rakveressa: Tallinna mnt 18A. Kärdlassa: Uus 3. Raplassa: Tallinna mnt 14. Viljandissa: Turu 6. Paidessa: Vee 3. Kohtla-Järvellä: Keskallee 29. Jõhvissa: Narva mnt 5.

Pärnu mutakylpylä, hoitotalo Ranna pst. 1, Pärnu. Yhdeydet: myynti, puh. +372 44 59 023, vastaanotto +372 44 59 020, faksi +372 44 59 021.

Pärnu mutakylpylä, hotelli Sääse 7, Pärnu, puh. +372 44 255 25 (24h), e–mail: info@mudaravila.ee, www.mudaravila.ee. Hoidot, majoitus, ruokailu.

Pro Optika Tallinna: Kaubamaja 4, puh +372 6 440 055 Võru: Jüri 19 A, puh +372 78 21 886 Valga: Vabaduse 6, puh +372 76 61 411 Põlva: Võru 2, puh +372 79 95 543 E-mail: info@prooptika.ee, www.prooptika.ee. Silmälasit, aurinkolasit, piilolinssit, näöntarkastus.

lääkäripalvelut CityMed Ahtri 8, puh. +372 6 616 333, fax +372 6 616 999, e-mail: info@citymed.ee, www.citymed.ee. Avoinna ma-pe 8-20, la ajanvarauksella. CityMed on nykyaikainen hammaslääkäriasema joka tarjoaa asiakkaille korkealaatuista palvelua heidän tarpeidensa mukaan. CityMed on palvellut suomalaisia jo 8 vuoden ajan. CityMedissä työskentelevat Suomessa koulutetut lääkärit. Voit maksaa myös Suomessa. Kaikissa töissä takuu. Kansainvälinen ISO 9002 -laatutodistus.

Villa Medica Tammsaare 39, Pärnu 80010, puh. +372 44 27 121, +372 55 27 131, faksi +372 44 27 121. Erikoishoitopaketit (selkä-, niskakivut; nivel-, lonkka tai polvikulumat; lihasvaivatfibromyalgia; ääreisverenkierron ongelmat).

Sairaankuljetukset ulkomailta Suomeen. Ilmainen neuvontapalvelu. KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY MEDFLIGHT FINLAND

PUH +358 400 463 875

Erikoislääkärit, päiväkirurgia (ortopediset ja yleiskirurgiset leikkaukset). Kauneushoidot plastiikkakirurgia. Hierontahoidot. Majoitus 15 paikkaa.

Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen Weizenbergi 4, puh. +372 6 215 225, GSM +372 50 76 942, e-mail: ilkka.kaartinen@kadriorg.com, www.kadriorg.com Luotettavaa hammashoitopalvelua 25 vuoden kokemuksella. Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito. Hinnat n. puolet Suomea edullisemmat. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan. Lisätietoja kotisivuilta.

terveyskaupat Jansuki Shop Estonia pst 17, puh +372 6 604 449, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Suola- ja kivilamput, suihkulähteet, mutakosmetiikka, aromiöljyt ja -lamput, puolijalokivet, hieronta- ja jalkahoitovälineet, laihdutushousut, tukisiteitä nivelille.

apteekit Koduapteek Aia 7, Tallinnan Kauppahallissa, puh. +372 6 484 199. Avoinna joka päivä 9–21, Rataskaevu 2, puh. +372 6 464 107. Avoinna ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17. Tartu mnt. 87, Sikupillin ostoskeskuksessa, puh. +372 6 381 065, +372 6 381 210.

Avoinna joka päivä 9–22. Lootsi 7, Norde Centrumissa, puh. +372 6 698 812, avoinna joka päivä 10–21. Reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet, vitamiinit, lääkekasvit, aromiöljyt, luonnon kosmetiikka.

kylpylät Sanatoorium Tervis Seedri 6, 80012 Pärnu, puh. +372 44 50 310, +372 44 50 111 24 h, fax +372 44 50 307. e-mail: sanatoorium.tervis@neti.ee, www.sanatooriumtervis.com. Majoitus, 525 paikkaa, kuntoutushoidot, luuston, nivelten, sydämen verenkierron ja hermostosairauksien hoito, hammashoito. Kokoustilojen vuokraus, 286 paikkaa, seminaarisalit 15, 28 ja 40 paikkaa. Osanottajilla mahdollisuus aterioida. Kulttuurikeskus (tanssi-illat, konsertit, näyttelyt). Baarit, myymälät.

Viiking Hotelli Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online. ee, www.viiking.ee. Nykyaikainen hotelliterveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 120 huonetta, joissa 240 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot, vesijumppa, terveyskapseli, infrapunasauna. Kauneushoitola, saunat,

Kylpylähotelli Pühajärve Pühajärve, Valgamaa. Info ja varaukset: puh. +372 76 65 500, fax +372 76 65 501. Uudistetun lomakeskuksen tiloissa on avattu myös kuntoutuskeskus. Hotelli, kokoustilat, ravintola ja pubi, uimahalli, saunat, kuntosali ja keilarata.

SPA Estonia Tammsaare 4 a, Pärnu, puh. +372 44 76 905, faksi +372 44 76 901, e-mail: estonia@spaestonia.ee, www.spaestonia. ee. Olette aina tervetulleita! Uudet mahdollisuudet, uusi hyvä laatu.

Kylpylä Sõprus Eha 2, Pärnu, puh. +372 445 0750, faksi +372 445 0770, e-mail: soprus@soprus. ee, www.spahotelsoprus.com. Majoitus, catering-palvelu, rentouttavat kylpylähoidot, sydäntarkastukset, seminaaripalvelu.

Tervise Paradiis (Terveys Paratiisi) Side 14, 80010 Pärnu, puh. +372 445 0107, 01.03.2004 alk. +372 445 1600, email: sales@spa.ee, www.terviseparadiis. ee. Pärnussa, merenrannalla, vuoden 2004 maaliskuussa avattava monitoimikeskus, jonka muodostaa kahdeksankerroksinen kylpylähotelli ja kaksikerroksinen vesipuisto. Hotellin kahdessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat hoito-osastot. Käytössänne on myös keila-, pöytätennis-, aerobic- ja kuntosali sekä konferenssisali, VIP-tilat, kauneushoitola, solarium, kasino, ravintolat ja baarit, myymälä sekä valuutanvaihto. Tervetuloa terveys paratiisiin!


28

HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

ravintolat Tallinn Arizona Saloon Viru 6, (ohittamaton sijanti Virukadulla, Raatihuoneen torin vieressä), puh. +372 6 272 987. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento palvelu. Baari, saluuna ja ruokasali. Tervetuloa kaikki ladyt ja cowboyt!

Molly Malones Irish Pub Raatihuoneen torilla, avoinna joka päivä 10–03. Elävää musiikkia joka viikonloppu. Aamiainen joka päivä. Kaupungin paras irlantilainen pubi.

Rosso Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/Prisma), puh. +372 6 059 580. Avoinna ma–su 8–22. Mukava perheravintola, laajat valikoimat, myös mukaan.

O´Malleys Irish Pub Viru 24. Urheilutapahtumien seuraamiseksi 4 neliön suuruinen TV. Kaupungin paras Guinness!

Wellington Pub Maakri 19/21 (Kaubamajan ja Stockmannin välillä), puh. +372 6 612 612. Viihtyisä pub keskellä kaupunkia.

Liivi Steak House Narva mnt. 1, puh. +372 6 257 377, fax +372 6 616 279, e-mail: info@steakhouse.ee, www.steakhouse.ee. Avoinna joka päivä 11–23. Ravintola Liivi Steak House on toiminut vuodesta 1995. Miksi juuri me? Sijaitsemme aivan Tallinnan keskustassa, Pääpostin ensimmäisessä kerroksessa. Ravintolassa on ilmanpuhdistus- ja ilmastointilaitteet. Nopea ja ystävällinen palvelu, iso valikoima liharuokia. Steake-annokset ovat 150 grammasta 600 grammaan. Tarjoillaan myös lammasta, kanaa, kalaa, kalkkunaa ja kasvisruokaa.

Olde Hansa Tallinnan keskiaikainen ravintola Vana Turg 1, pöytävaraukset puh. +372 6 279 020. Avoinna joka päivä 11–24. 500-vuoden takuinen Rickan Hansakauppamiehen Koto eli Tallinnan Keskiaikainen Ravintola Olde Hansa tarjoilee Rahwaan iloksi mahtawia lounaswadillisia. Metsänriista, pihvit sekä kalat ja linnut saavat vierelleen keskiaikasia vihannesherkkuja ja kastikkeita, jossa maistuvat silkkitien mausteet. Herkuttelijoille Wabahärran savusisäfilettä tai Kullattuja saframiviiriäisiä. Ryhmille unohtumaton elämys Rahwaan Iloisissa Syömingeissä. Eineen päälle Talon omia juomia, Mausteviiniä, Munkin Morsianta ja Kiewarin hunajaolutta 1400-luvun savituopista. Eestiläisten historioitsijoiden luotsaama sisustus, jossa Hansa-aikaan vievät kynttiläkruunut, seinämaalaukset, jykevät huonekalut, henkilökunnan asusteet ja keskiaikainen musiikki.

Ravintolamaailma Tartu mnt 87 (Sikupilli Kauppakeskus), puh. +372 6 809 500, fax +372 6 809 609. Avoinna joka päivä: Rosso ravintola 11–22, Rosso Express 11–22, Coffee House 8–22, Hesburger 8–22.

China White Suur-Karja 20, 2 krs. Avoinna ke–su 12–23. Kiinalainen ravintola. Baltian maiden paras kiinalainen ravintola. Kysy tarjoilijoiltamme päivän tarjouksia.

H.H. Rüütel Rüütli 4, Puh./fax + 372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee, www.hhruutel.ee. Avoinna ma–su 11–. Edulliset arkilounaat alk. 35 kr., Happy hour 15–17 A. Le Coq 15 kr.

McCools Suur-Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548, e-mail: mccools@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com.

Ravintola Peppersack

Ravintola Siam

Club Havana

ZumZum

Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 800, fax +372 6 440 947, e-mail: peppersack@peppersack.ee, www.peppersack.ee. Avoinna 11–24. Tallinnan Vanhankaupungin sydämessä, historiallisessa ympäristössä voi nauttia hyvää ruokaa kohtuullisella hinnalla sekä perjantaisin ja lauantaisin katsoa aitoa miekkataistelua!

Mündi 3, puh. +372 6 412 456, fax 6 314 228, e-mail: reserve@siam.ee, www.siam.ee. Avoinna joka päivä 12–23 (alkaen 1. toukokuuta avoinna 9– 23). Perinteiseen thaimaalaiseen keittiöön pohjautuva Royal Siam -ravintola tarjoaa monipuolisen valikoiman thaimaalaisia annoksia, joista osa on voimakkaasti maustettuja ja osa miellyttävästi miedon makuisia.

Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Enemmän kuin ruokapaikka. Cool Drinks. Enemmän rytmejä neliötä kohtaan kuin missään muualla kaupungissa. Joka viikonloppu parhaat salsa-DJ:t.

Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee. Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen viinija olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheilutapahtumat. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa. Nyt myös avattu internetpiste.

Kolmen Sammakon Grilli Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 900, avoinna 12–23. Tallinnan Vanhankaupungin sydämessä paikka, jossa silmiesi edessä valmistuvat herkulliset ruuat.

Ravintola Stoori Õle 33, puh +3726 738 841, e-mail: restoran@stoori.ee, www.stoori.ee. Avoinna 21 h, 09–06. Suomalainen ruokaravintola. Annokset XXL – kokoa! Karaoke!

Ravintola Maikrahv Raekoja plats 8, puh. +372 6 314 227, fax +372 6 314 228, e-mail: reserve@maikrahv.ee, www.maikrahv.ee. Avoinna joka päivä 12–23 (alkaen 1. toukokuuta avoinna 9–23). Yhdistäen pitkäaikaisia perinteitä ja tämän päivän trendejä, tarjoaa ravintola Maikrahv niin eurooppalaisen keittiön parhaita herkkuja kuin virolaisia perinneruokia.

Tartto ja Etelä-Viro Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24, e–mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 40 kr. litra. Joka ilta elävää musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista. Lämpimällä säällä on avoinna kesäisiä grilliherkkuja tarjoava ulkoilmaravintola.

Püssirohu Veini Kelder (viinikellari) Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti–la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, katalogissa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista. Hyvä konjakki- ja sikarivalikoima.

Sadamagrill Paadi All Soola 5b, Tartto (Sadamateatterin talossa), puh +372 7 344 348, avoinna joka päivä 12–18. Emajõen vieressa viihtyisässä joen mutkassa voi nauttia hyvästä grilliruuasta ja juomasta. Ulkoterassilta kaunis näköala Emajoelle ja sadamaan. Grillissä on 70 paikkaa.

Pärnu ja Länsi-Viro Halinga ravintola, pubi ja kahvila Via Balticaa myöten Tallinnasta Pärnun suuntaan 100 km, puh +372 44 97 199, fax +37 244 97198, +372 56 266 166, e-mail:baltic.crs@mail.ee. Ravintolassa 100 paikkaa, avoinna 8–22. Pubissa 100 paikkaa avoinna 8–22. Villisika viron tapaan 110 kr (7 EUR). Kahvilassa 100 paikkaa avoinna 8–22. Ryhmien ateriaplvelu. Ulkoterasssilla 100 paikkaa. Teitä palvellaan myös suomen kielellä! Ravintolan vieressä sijaitsee Halinga kauppakeskus. Tervetuloa Halingaan!


HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

29

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

venäläiset ravintolat Troika – venäläinen ravintola ja kievari Raekoja plats 15, puh. +372 6 276 245, e–mail: restoran@troika.ee, www.troika.ee. Avoinna 11–24. Romanttinen, melkein mystinen ilmapiiri kellariravintolassamme täytyy kokea. Elegantti sisustus ja kynttilän valo saavat sinut tuntemaan olosi kuin Tolstoin novellissa. Laaja valikoima, miellyttävä palvelu ja yllättävän edulliset hinnat!

kahvilat Coffer Puh. +372 6 464 265. Vanaturu Kael 8, Viru-kadun jatkeena Raatihuoneen vieressä. Avoinna joka päivä 9.00-. Coffer on yhdistelmä itsepalvelukahvilaa ja ruokaravintolaa. Coffer tunnetaan parhaiten Lankkuaamiaisesta ja snapsilla ja oluella varustetusta Pihvilankusta! Täydet anniskeluoikeudet.

Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 583. Avoinna 8–22. Moderni kahvila, sata istumapaikkaa. Paljon erilaisia kahvilaatuja, myös mukaan.

Rotermannin Kahvila Mere pst 4 (Rotermannin kauppakeskus 3 krs). Turistibussien parkkipaikka Viru hotellista 100 m. Keskustan isoimmat pippuripihvit uskomattomaan hintaan!

Kahvila Elsebet Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 998, fax 6 440 947, avoinna 8–20, e-mail: peppersack@pepp-ersack.ee, www.peppersack.ee. Varhain aamulla odottavat teitä uunilämpimät pullat ja piiraat.

pizzaa Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 581. Avoinna 8–22. Pannupizzat, myös mukaan.

PIZZA Americana® Müürivahe 2 (vanhassa kaupungissa). Avoinna 11.30– . Pizza – joka ei enää ole pizzaa vaan gourmet elämys. Americana pizzoja on kahta kokoa, normaali, jonka syöt yksin tai kaksin ja suuri, josta riittää vatsan täytettä jopa kuudelle. Syö viihtyisässä ravintolassamme tai nouda/tilaa pizzat mukaasi tai suuremmalle porukalle töihin, kotiin, hotelliin, matkalle ja vaikkapa piknikille puhelinnumerosta: +372 6 448 837. Täydet anniskeluoikeudet.

menopaikat Tartto ja Etelä-Viro Püssirohu Veini Kelder (viinikellari) Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti–la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, luettelossa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista. Hyvä konjakkija sikarivalikoima.

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su12–24. e–mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoid ut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 40 kr. litra. Joka ilta elävää musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista. Lämpimällä säällä on avoinna kesäisiä grilliherkkuja tarjoava ulkoilmaravintola.

Zum Zum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee. Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen

viini- ja olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheiluottelut. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa. Nyt myös avattu internetpiste.

vapaa–aika Tallinn Tallinnan Eläintarha Paldiski mnt 145, puh. +372 6 943 300, avoinna marras- – helmikuu 9–15, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuu 9–17, touko- – elokuu 9–19. Koko perheen kanssa eläintarhaan! Pohjoismaiden jännitävimmät kokoelmat! Yhteydet: johdinautot 6 ja 7, bussit 21 ja 22. Pysäkki Zoo.

Tallinnan Turisti-info Niguliste 2 / Kullasepa 4, puh. +372 6 457 777, fax 6 457 778, avoinna ma–pe 9–17, la 10–15, su suljettu.

bussimatkat ja bussien vuokraus Bussireisid OÜ Lastekodu 46, puh. +372 6 813 403, fax +372 6 813 424, www.bussireisid.ee. Tarjoamme mukavia busseja Viron matkoihin tai ulkomaille. Palvelemme matkustajia säännöllisillä linjolla. Odotamme tilauksia yrityksiltä tai yksityisiltä.

linja-autoasema Lastekodu 46, puh. +372 6 800 900. Raitiovaunut 2 ja 4. Tallinnan raitiovaununeuvonta puh. +372 6 269 333, johdinautoneuvonta puh. +372 6 269 222

matkatoimistot Matkatoimisto Restling Gonsiori 21, Tallinna, puh. +372 6 114 416, fax +372 6 421 864, e-mail: info@restling.ee, www.restling.ee. Järjestämme: lomamatkoja, konferensseja, spa- paketteja ja aktiiviloma-paketteja.

Matkatoimisto Lomapallo Hämeentie 40, Helsinki, puh. +358 9 586 8570, fax +358 9 586 85 757, www.kolumbus.fi/lomapallo. Hemmottelulomat, kylpylälomat jne.

kiinteistövälitys ERI Kinnisvara Pärnu mnt 21, puh. +372 6 266 455, fax +372 6 266 456. www.eri.ee

myydään tontti Myydään rakennustontti Tallinnasta n. 80 km 2800 m² (merestä 300 m) rauhallisessa vanhassa kapteenien kylässä.

Idyllinen miljöö. Info puh. +372 56 462 334.

OÜ Saarte Investeering Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuintalotontti yhdessä metsämaan kanssa Asten kylässä, Saarenmaalla, 5,24 ha. Siitä metsää 2,68 ha. Hinta 250 000 kruunua. (5 EEK/m²)

myydään asunto Myydään kalustettuina vierekkäin sijaitsevat yksiö ja kolmen huoneen asunto Tallinnan Lasnamäen kaupunginosan alusta, Paekaarekadulta. Matkaa satamasta on noin 5 kilometriä. Kaunis merinäköala. Asuntojen hinnat: 20 000 euroa ja 35 000 euroa. Kuvat löytyvät osoitteesta: www.zone.ee/majad. Yhteydenotot: puh. +372 (0)56 565 667, mauri.abner@radiolinja.ee.

OÜ Saarte Investeering Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuin-toimistotalon asunnot Tallinna 19a, Kuressaare, Saarenmaa. Valittavana on kolme erilaista asuntovaihtoehtoa. Myydään Saarenmaan Kuressaaren keskustassa sijaitseva 3 huoneen asunto 90m². Varastotila,

2 WC:tä, 1 suihkuhuone, sauna + poreallas, kaksi autotallinpaikkaa, oma SAT-TV:n vastaanotin. Asunto on toisessa kerroksessa. Hinta: 1 450 000 kruunua

annetaan vuokralle Huoneisto Vanhassakaupungissa OldHouse apartments/guesthouse Uus 22, puh +372 6 411 464, e-mail: info@oldhouse.ee, www.oldhouse.ee. Annamme lyhyeksi tai pitkäksi aikaa vuokralle huoneistoja kaikilla mukavuuksilla Tallinnan Vanhastakaupungista. Su–to -25%. Huoneisto 48 m² Tallinnan ydinkeskustasta. Puh. +372 515 3434 Harri Toivonen.


30

HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

kulttuuri kulttuuri

© The Baltic Guide

teatteria Kansallisooppera Estonia Estonia pst. 5, kassa avoinna 12–19, päiväesityksissä tunti ennen esitystä. (o=ooppera, ot=operetti, b=balletti, m=musikaali). 1.4. 2.4. 3.4. 4.4.

19 19 19 12

18 7.4. 19 8.4. 19 10.4. 19 11.4. 19 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 20.4. 21.4. 22.4. 23.4.

19 19 19 12 19 19 19 19 19.

24.4. 12 19 25.4. 12 27.4. 17 28.4. 19 29.4. 19 30.4. 19.

Nabucco o Coppélia (b Viini veri (Wieniläisverta) ot Väike korstnapühkija (Pieni nokipoika) o La Traviata o La Traviata Romeo ja Julia b Don Quiote b Uinuv kaunitar (Prinsessa Ruusunen) b Cassandra b Padaemand (Patarouva) o Romeo ja Julia Väike korstnapühkija Padaemand Lõbus lesk ot Viini veri ot Luikede järv b Vargamäe tõde ja õigus (Vargamäen totuus ja oikeus) m Cassandra b Padaemand Väike korstnapühkija Viini veri Nabucco Balettigaala Padaemand

Tallinna Linnateater (Tallinnan kaupunginteatteri) Lai 23. Kassa Lai 21, puh. +372 6 650 800. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18. 1.4.

2.4. 3.4. 5.4. 6.4.

7.4. 8.4. 10.4. 12.4. 13.4. 14.4.

18 Vaene kunstnik! (Köyhä taitelija) 19 Et keegi mind valvaks (Vartioisipa joku minua) 19 Laulud sõpradele (Laulut ystäville) 19 Et keegi mind valvaks 19 Laulud sõpradele 18 Pühapäev (Sunnuntai) 19 Laulud sõpradele 19 Et keegi mind valvaks 19 Laulud sõpradele 18 Öö on päeva ema (Yö on päivän äiti) 19 Palju õnne argipäevaks (Paljon onnea arkipäiväksi) 18 Võlumägi (Taikavuori) 19 Palju õnne argipäevaks 18 Isad ja pojad (Isät ja pojat) 18 Isad ja pojad 18 Võlumägi 19 Palju õnne argipäevaks 18 Boob teab 18 Dekameron (Dekameron) 18 Boob teab (Boob tietää) 18 Inishmaani igerik

15.4. 18 19 16.4. 18 18 17.4. 19.4. 19.4. 20.4. 21.4. 22.4. 23.4.

19 18 19 19 18 18 18

19 24.4. 18 26.4. 18 18 27.4. 18 18 18 28.4. 18 18 19 29.4. 18 18 19 30.4. 18

Tshapajev ja Pustota Mandragora Boob teab Oodates Godot’d (Godotaa odottaessa) Isad ja pojad Inishmaani igerik Palju õnne argipäevaks Et keegi mind valvaks Pühapäev Pühapäev Kuritöö ja karistus (Rikos ja rangaistus) Laulud sõpradele Äri (Liiketoiminta) Vaene kunstnik! Äri Isad ja pojad Äri Kalevipoeg Äri Võlumägi Et keegi mind valvaks Oodates Godot’d Tshapajev ja Pustota Mandragora Tshapajev ja Pustota

Vanalinnastuudio Sakala 3, kassa avoinna ma–la 11–19, su tunti ennen esitystä. 2.4. 3.4. 4.4. 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 10.4. 13.4. 16.4. 17.4. 18.4. 20.4. 22.4. 23.4. 24.4. 25.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4.

19 Mänguplaan (Pelisuunnitelma) 19 Mis liig, see liig (Mikä liikaa, se liikaa) 19 Linnud (Linnut) 19 Linnud 19 Linnud 19 Vaikse Hääle tõus ja langus (Hiljaisen äänen nousu ja lasku) 19 Vaikse Hääle tõus ja langus 19 Mänguplaan 19 Linnud 19 Mänguplaan 19 Tipsutajad 19 Tipsutajad 19 Õhtusöök lollidega (Illallinen hölmöjen kanssa) 19 Hotell California 19 Mis liig, see liig 19 Tipsutajad 19 Vaikse Hääle tõus ja langus 19 Hotell California 19 Mis liig, see liig 19 Õhtusöök lollidega 19 Mänguplaan

Draamateater Pärnu mnt. 5, puh. +372 6 805 555, (ps=pieni sali). 1.4. 2.4.

3.4.

19 19 19 19

Rahauputus (Rahatulva) Eesti matus Kopenhaagen (Kööpenhamina) Inishmore´i leitnant (Inishmoren luutnantti) 19 Asjade seis (Asioiden tila) 19 Kokkade öö (Kokkien yö)

3.4. 4.4.

6.4. 7.4. 8.4. 10.4. 13.4. 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 20.4. 21.4. 22.4. 23.4. 24.4. 25.4. 27.4.

19 19 19 12 19 19 12 19 19 19 19 19 19 19 19 12 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 12 19 19 19

19 28.4. 19 19 29.4. 19 19

Rehepapp (Riihivaari) Asjade seis Testament (Testamentti) Kunksmoor ja kapten Trumm (Kunksmoori ja kapteeni Trumm) Eesti matus Polkovnik lendab õhku (Eversti räjähtää) ps Kunksmoor ja kapten Trumm Kummitused (Kummitukset) 1+1 ps Rahauputus Asjade seis 1+1 ps 1+1 ps Asjade seis Finis nihili Kunksmoor ja kapten Trumm 1+1 ps Kopenhaagen Inishmore´i leitnant ps Eesti matus Finis nihili Polkovnik lendab õhku ps Asjade seis Kokkade öö ps Rehepapp Õhtusöök sõpradega (Illallinen ystävien kanssa) ps Suured tüdrukud ei nuta Õuedaam Polkovnik lendab õhku ps Kummitused Õhtusöök sõpradega ps Õuedaam Testament ps Asjade seis 1+1 ps Elluastuja (Elämään astuja) Õuedaam Polkovnik lendab õhku ps Asjade seis 1+1 ps Õuedaam Kunksmoor ja kapten Trumm Eesti matus Testament ps Suured tüdrukud ei nuta (Isot tytöt eivat itke) Inishmore´i leitnant ps 1+1 ps Õuedaam Suured tüdrukud ei nuta Õhtusöök sõpradega ps

Vene Draamateater (Venäläinen draamateatteri) Vabaduse Väljak 5, puh. +372 6 443 716. 1.4

19 Kaasavaratu peig (Rahaton sulhanen) 18 Kes aevastas?! 18 Äbarik (Sänkiäinen) 19 Prantsuse kired Moskva lähedases suvilas (Ranskalainen kiihko Moskovan lähellä olevassa huvilassa) 10.4. 18 Kes aevastas?! 15.4. 19 Kes aevastas?! 16.4. 19 Ivanov 4.4. 7.4. 9.4.

17.4. 18 Äike (Ukkonen) 18.4. 12 Saabastega kass (Saapasjalkakissa) 21.4. 19 Ivanov 24.4. 12 Klounidel külas (Klovneilla kylässä) 25.4. 12 Klounidel külas 28.4. 19 Armu viirastus (Rakkauden aave) 29.4. 19 Alasti tõde 30.4. 19 Ivanov

Sadamateater Soola 5b, puh. +372 7 344 248. Kassa avoinna ma–la 12–17 ja tunti ennen esitystä. 1.4. 19 Utoopia 14.4. 19 This is a small step for a man 19 L’Amour 19.4. 19 Vagiina monoloogid 20.4. 19 Dekameron 22.4. 19 Romeo ja Julia 27.4. 19 Romeo ja Julia 29.4. 19 Romeo ja Julia

Vanemuine Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 434 059, kassa avoinna ma–la 10–19, tunti ennen esitystä, puh. +372 7 440 165. (ps=pieni sali) 1.4.

12 Viiuldaja katusel (Viulunsoittaja katolla) 19 Lendas üle käopesa ps 19 Krahvinna Mariza 16 Lendas üle käopesa ps 19 Ellumõistetud 5.4. 12 Smaragdlinna võlur 19 Oodates Godot’d ps 6.4. 19 Viiuldaja katusel 7.4. 19 Viiuldaja katusel 8.4. 12 Alice imedemaal (Liisa ihmemaassa) . 19 Sevilla habemeajaja (Sevillan parturi) ps 11.4. 16 Krahvinna Mariza 12.4. 14 Karlsson katuselt (Katto Kassinen) 18 Karlsson katuselt 13.4. 19 Mesimees (Hunajamies) ps 14.4. 12 Vahtramäe Emil ps 19 Kuldne mees (Kultainen mies) ps 15.4. 19 Lendas üle käopesa ps 16.4. 19 Mitte praegu, kallis! (Ei nyt, rakas) 17.4. 12 Lumivalgeke ja seitse pöialpoissi (Lumikki ja seitsemän kääpiöitä) ps 19 Maskiball (Naamiojuhla) ps 18.4. 12 Mesimees ps 19.4. 19 Palju õnne argipäevaks (Paljon onnea arkipäiväksi) 19 Meie linnake 20.4.19 Krahvinna Mariza 21.4. 19 Mesimees ps 22.4. 12 Alice imedemaal 23.4. 19 Mustlaseks ma sündinud 24.4. 19 Mesimees ps 2.4. 3.4. 4.4.

k

25.4. 16 Kardemoni linna rahvas ja röövli 19 Sevilla habemeajaja (Sevillan parturi) ps 28.4. 19 Lendas üle käopesa ps 30.4. 19 Krahvinna Mariza

Endla teater Keskväljak 1, Pärnu, liput, puh. +372 44 206 66. 1.4. 2.4. 3.4. 7.4. 8.4. 10.4. 12.415.4. 16.4. 17.4. 19.4.

19 19 19 19 19 19 19 19 14 18 19 19 19 12 19 13

21.4. 19 19 22.4. 12 19 24.4. 12 19 19 26.4. 19 28.4. 12

Proovid (Koet) Raimund Kordusabielu Tumedad hirved (Tummat hirvet) Kilk koldel (Sirkka pesässään) Ekke moor Blue room Meie linnake (Meidän kaupunki) Karlsson katuselt Karpsson katuselt Kordusabielu Tumedad hirved Karlsson katuselt Imepuu (Ihmepuu) Kilk koldel Smaragdlinna võlur (Smaragdkaupungin taikuri) Taksojuhid (Taksikuskit) Kaasavaratu Imepuu Põrgupõhja uus vanapagan (Manalan uusi paholainen) Imepuu Kordusabielu Tumedad hirved Kordusabielu Imepuu

Ugala teater Vaksali 7, Viljandi, puh. +372 43 33 876. 2.4. 3.4. 5.4. 6.4. 7.4. 10.4. 13.4. 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 20.4. 21.4. 21.4. 23.4. 24.4. 27.4. 29.4. 30.4.

19 Dekameron ehk Mea culpa... (Dekameron) 18 Naise võtmine (Naisen ottaminen) 19 Lõika maha ja lase jalga (Leikkää pois ja pakene) 18 80 päevaga ümber maailma (80 päivässä maailman ympäri) 19 Naise võtmine 18 Vend Aljosha Veli Aljosha) 19 Thijl Ulenspiegel 19 Vend Aljosha 19 Koturnijad ehk Kui nalja ei saa siis meie ei mängi 19 Naise võtmine 18 Triumfikaar (Triumfikaari) 13 Tuhkatriinu 12 Smaragdlinna võlur 19 Täismäng (Täyspeli) 19 Helesinine vagun 18 Niskamäe kired 19 Vend Aljosha 19 Lõika maha ja lase jalga 19 Koturnijad ehk Kui nalja ei saa siis meie ei mängi

ui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.


HUHTIKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

31

kulttuuri

© The Baltic Guide

elävää musiikkia McCools Suur-Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548 Ohjelma osoiteesta: www.jjj-bars.com. 2.4. 21–24 Jazz-duo Roland Karu (saksofoni) ja Ants Laig (kitara). 24 DJ Sunny Dee 3.4. 23.30 House DJ 9.4. 21–24 4Tune Quartet, Virgo Sillamaa (kitara), Erki Pärnoja (kitara), Marti Tärn (kontrabasso), Reigo Ahven (lyömäsoittimet) 24 DJ Sunny Dee 10.4. 23.30 House DJ 16.4. 21–24Novella Hanson (vokaali) ja Mart Soo (kitara) 24 House DJ 17.4. 23.30 House DJ 23.4. 21–24 Leena Laas (viulu) ja Siim Poll (kosketinsoitin). 24 House DJ 24.4. 23.30 House DJ 30.4. 21–24 Kvartetti Mile`s Mode, Roland Karu (saksofoni) & Co 24 DJ Sunny Dee

O’Malleys Viru 24, Tallinn. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. Joka päivä karaoke. 2.4. Karaoke 3.4. BBX 9.4. Karaoke 10.4. Jumpin’ Wheels 16.4. Karaoke 17.4. Wild Ones 23.4. Karaoke 24.4. Tricky Jay

Club Havana Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com.

24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4.

Molly Malones Mündi 2/Raekoja plats. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. 2.4. Twice 3.4. Tricky Jay 9.4. Paddy`s 10.4. Tempera 16.4. Main Street Band 17.4. B.B.X. 23.4. Los Desperados 24.4. Tempera 30.4. Kate, Kikas & Rebane

kirkko

Beer House Dunkri 5, www.beerhouse.ee 2.4. Vanaviisi. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom 3.4. Mini M.T.J. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 8.4. Väikeste Lõõtspillide Ühing. DJ Melboom & Sunny Dee 9.4. Co.Erarõõm. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom 10.4. Mini M.T.J. Saturday Groove, DJ D.Karabljoff & DJ Sunny Dee 16.4. Kannus. Friday Feeling, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 17.4. Meie Mees. Saturday Groove, DJ D.Karabljoff & DJ Sunny Dee 23.4. Nine Lives. Friday Feeling, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 24.4. Pets & Pojad. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Tony Beatz 30.4. M.T.J. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. + 372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. 1.4. Houseband 2 2.4. Üllar Jörberg 3.4. Meie Mees 4.4. Viva la Disco 5.4. Karaoke

6.4. 7.4. 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 12.4. 13.4. 14.4.

Houseband Houseband Houseband Uno Kaupmees & Special Fe Sinu Naine Viva la Disco Karaoke Houseband 2 Houseband 2

15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. 22.4. 23.4.

Houseband 2 Kala Hoia ja keela Viva la Disco Karaoke Houseband Houseband Houseband Crossfire

näyttelyitä Galerii Magnon Vene 19, puh. +372 6 464 115, e–mail: magnongalerii@hot.ee. Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16. Virolaisten, venäläisten ja ranskalaisten ammattitaiteilijoiden nykytaidetta. S. Semerikov, A. Lill, A. Strahhov, Makar. Näyttelyssä myytävät teokset vaihtuvat kuukausittain.

Joutsenlampi lumoaa yleisönsä Estoniassa

Estoniassa pääsee kevään aikana seuraamaan Vladimir Begitshevin ja Vassili Geltserin tarinan mukaista nelinäytöksistä balettia, Tsaikovskin klassista Joutsenlampea. Esitys on takuuvarmaa viihdykettä balettitaiteen sekä upean musiikin ystäville, niin vanhemmille kuin nuoremmillekin.

Tunteikas ja viihdyttävä Joutsenlampi kuuluu balettiteosten ehdottomaan aateliin. Musiikin mahtava melodinen kokonaisuus ja loistava soitinnus kertovat säveltäjänsä uskomattomasta mielikuvituksesta sekä kyvystä pukea tunteensa musiikiksi. Taitavan Tiit Härmin ohjaama ja koreogafioima Joutsenlampi on vaikuttava esitys. Klassinen satu, prinssi Siegfriedin ja joutsenprinsessa Odetten rakkaustarina, avautuu katsojalle täydessä herkkyydessään ja upeudessaan. Mah-

tava lavastus ja taitavat tanssijat vievät yleisön mukanaan prinssin mielikuvitusmaailmaan Joutsenlammelle etsimään rakkautta ja onnea. Pääosia esittävät tanssijat ovat selvästi alansa taiteilijoita. Erityisesti prinssi Siegfriedin ja Odetten osassa tanssivat Vladimir Arhangelski ja Marina Chirkova hurmaavat kyvyillään. Tanssi on erittäin vaikuttavaa ja kaunista katseltavaa. Taidolla johdettu kansallisoopperan sinfoniaorkesteri tekee omalta osaltaan esityksestä viihdyttävän ja harmonisen kokonaisuuden, joka johdattaa katsojan mielikuvituksen mukanaan suoraan linnan pirteistä tanssiaisista joutsenlammen suloisiin tunnelmiin. Vaikuttava loppukohtaus kruunaa upean baletin. Kaksi ja puolituntinen esitys saikin yleisön varauksettoman suosion.

Lapsille sopiva 26. helmikuuta balettia oli seuraamassa myös joukko Tallinnan Suomalaisen Koulun oppilaita vanhempineen musiikinopettajansa Regina Reinupin johdolla. Lapset selvästi nauttivat ja jaksoivat helposti seurata pitkästymättä kaunista esitystä. Baletti lumosi nuorimmatkin

katsojansa. Satumainen, helposti tulkittava Joutsenlampi sopiikin mainiosti myös nuoremmalle yleisölle ja esitys tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tutustuttaa lapset ja nuoret klassisen tanssin ja musiikin taiteelliseen ja kiehtovaan maailmaan.

Säveltäjä itse

Tallinna Linnamuuseum Vene 17, avoinna ke–ma 10.30–18. Pysyvä näyttely: Linn, mis kunagi valmis ei saa (Kaupunki, joka ei valmistu koskaan).

Kiek in de Kök Komandandi 2, avoinna ti–pe 10.30–18, la–su 11.–16.30.

Kiriku plats 1, avoinna ke–si 11–18. 25.4. asti Eläimet ja ihmiset

Kristjan Raua Majamuuseum

Nukumuuseum

K. Raua 8, avoinna to–la 10–17. Kristjan Rauan teosten pysyvä näyttely. 26.3.–2.10. Äravalitu. Paul Rauan valitud teokset.

Kotzebue 16, avoinna ke–su 10.30–18.

Tarbekunstimuuseum

TEKSTI JOANNA AAPRO-KORHONEN, KUVAT HARRI ROSPU

Jumalanpalvelukset Tallinnassa RootsiMihkli kirik, Rüütli 9, Haapsalussa Toomkirik, Piiskopilinnus, Kuressaaressa Laurentiuse kirik, Tallinna 2, Pärnussa Eliisabeti kirik, Nikolai 22, Tartossa: Pauluse kirik, Riia 27. Toiminnan muista paikoista saa tiedon numerosta +372 56 459 191. 4.4. 10 Sanajumalanpalvelus Tallinnassa 5.4. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 6.4. 6–18 Turistipapin vastaanotto Kuressaaressa 6.4. 18.30 Ahtisaarna Kuressaaressa 8.4. 18 Vironkielinen viikkomessu Tallinnassa 9.4. 15 Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus Tallinnassa 10.4. 22 Kansainvälinen pääsiäisyön messu Tallinnassa 11.4. 10 Pääsiäisaamun messu Tallinnassa 17.4. 18–19 Turistipapin vastaanotto Haapsalussa 17.4. 19 Viikkomessu Haapsalussa 18.4. 10 Sanajumalanpalvelus Tallinnassa 19.4. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 22.4. 14–16 Turistipapin vastaanotto Pärnussa 22.4. 18.30 Viikkomessu Pärnussa 23.4. 18–21 Saunailta Tartossa 24.4. 18 Viikkomessu Tartossa 25.4. 10 Messu Tallinnassa 26.4. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 2.5. 10 Sanajumalanpalvelus Tallinnassa

Pysyvä näyttely: Johannes ja Peeter. Parikaste: Tallinnan historialliset maisemakortit. Pysyvä näyttely: Tallinnan kaupungin linnoitusten historiasta ja tärkeimmistä sodista.

Rüütelkonna Hoone

Kansallisooppera Estonian vaikuttava balettiesitys sopii hyviin niin nuorille kuin vanhemmillekin.

Trahter Viva la Disco Karaoke Led R Houseband 2 Sulliwan & Pande BluesFest Crybaby. Superslinky, Bullfrog

Lai 17, avoinna ke–su 11–18. Viron taideteollisuuden pysyvä näyttely.

Niguliste Muuseum, konserttisali Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17. Pysyvä näyttely: Keskiajan taide. Joka lauantai ja sunnuntai klo 16 urkumusiikin puolituntinen. 6.3.–15.6. Nigulisten kiron menneet taitekokoelmat

Pysyvä lelu- ja nukkenäyttely.

Peeter I Maja Mäekalda 2, avoinna ke–pe 10.30–18, la–su 11.30–18. Pysyvä Pietari Suuren aikoja kuvaava näyttely.

Maarjamäe loss (Viron historiamuseon filiaali) Pirita tee 56, avoina ke–su 11–18. Pysyvä Viron 1800–luvun näyttely.

Mikkeli Muuseum Weizenbergi 28 Johannes Mikkelin kokoelmat (1500–1700 -lukujen länsieuroopalainen, Venäjän ja kiinalainen taide 1300–1800 -luvuilta.) 9.5.2004 asti Taitelija ja hänen kotinsa. Carl Timoleon von Neffin teoksia.

Votkinsissa, Siperiassa, vuonna 1840 syntyneen Pjotr Iljits Tsaikovskin Joutsenlampi on yksi maailman tunnetuimmis- Kadrioru loss, ta ja kaikkien aikojen rakastetuimmista väliskunsti muuseum baleteista. Myös arvostetut ja tunnetut Weizenbergi 37, puh. +372 6 066 400. baletit Prinsessa Ruusunen ja Pähkinän- Pysyvä näyttely 1500–1800 lukujen maalaustaide. 1700–1900 lukujen länsisärkijä ovat hänen käsialaansa. eurooppalainen ja Venäjän taideteolliTsaikovskin muihin keskeisiin sävel- suus ja kuvanveisto. lyksiin kuuluu muun muassa menestykselliset oopperat Jevgeni Onegi ja Patarouva, Arkkitehtuuri- ja taidekeskus Rotermannin Suolavarasto viulu- ja pianokonsertot sekä kuusi sinfo4.4. asti (Arkkitehtuurimuseon sali) Kansainvälinen arkkitehtuuriniaa, joista arvostetuin orkesteriteos on kilpailu Europen 7. hänen dramaattinen kuudes sinfoniansa 05.2004 asti (kellarisali) ”Pateettinen”vuodelta 1893. Arhitektuurijoonis 2 (Arkkitehtuurimuseon Rankan ja vastoinkäymisten täyttäuusi vuosinäyttely). män elämänsä herkkä ja lahjakas taiteilija 15.4. asti. asti (Taidemuseon sali) päätti ilmeisesti itse vain 11 päivää kuuMarko Laimren näyttely. Kysymykset ja vastaukset dennen sinfoniansa ensiesityksen jälkeen 22.4.– 23.5. (Galleria) 6. marraskuuta 1893. ! Madam Yevonde’i värviline maailm. lmainen vierailupäivä kuun viimeinen perjantai.

Briti Nõukogu fotonäitus

Ahtri 2. Avoinna 1.10.–18.5. ke–su 11–18, 19.5.–30.9. ke–pe 12–20, la–su 11–18.


32

lyhytuutiset Kaikista takseista saa nyt tulostetun kuitin Huhtikuun alusta voimaan tulleen lain mukaan täytyy jokaisessa virolaistaksissa olla printteri, jolla voidaan tulostaa asiakkaalle kuitti. Kuitista pitää käydä ilmi taksiyhtiön ja kuljettajan nimi, yhtiön rekisterinumero, auton rekisterinumero, ajon päivämäärä, kellonajat ajon alusta ja päättymisestä, hinnat, ajetun matkan pituus, lisämaksut ja kokonaissumma.

Lufthansa lentää Virosta Saksaan Lufthansa aloitti huhtikuun alussa päivittäiset lennot välillä Tallinna– Frankfurt. Avajaistarjouksena on menopaluulipun hinta 2 222 kruunua eli noin 142 euroa. Hintaan lisääntyvät lentokenttäverot.

Soder Airlines aloitti lennot Tallinnaan Suomalainen Soder Airlines on aloittanut suorat lennot Tampereelta Tallinnaan. Yhtiö tarjoaa kaksi päivittäistä lentoa molempiin suuntiin ja lisäksi nopean yhteyden Ouluun. Tallinnan reitin lisäksi Soder lentää kesäkuukausina Riikaan, Vilnaan ja Palangaan.

Tallinkille kolmas nopea alus Tallink tuo täksi kesäksi Helsingin ja Tallinnan välille kolmannen nopean aluksen. 600-paikkainen katamaraani on yksirunkoinen ja se kuljettaa myös ajoneuvoja. Auto-Express III aloittaa liikennöinnin 14.4.

Victoria seilaa Tallinnan ja Tukholman välillä Itämeren uusin loistoristeilijä Victoria aloitti säännöllisen liikennöinnin Tallinnan ja Tukholman välillä 21.3. Yli 15 000 ruotsalaista kävi tutustumassa 2 500-paikkaiseen alukseen sen ollessa laiturissa Tukholman Vanhassakaupungissa. Uuden aluksen myötä odotetaan Virossa ruotsalaisturistien määrän kasvua. Jotta myös ruotsalaiset saisivat tuoretta tieto Virosta, on Victorialla jaossa The Baltic Guide -lehden ruotsinkielinen sisarlehti The Baltic Guide på svenska.

Viro esittäytyy Helsingin Senaatintorilla Viro esittäytyy Senaatintorilla viikonloppuna 7.–9. toukokuuta. Tapahtuma on samankaltainen, kuin jo tutuksi tulleet maakuntien esittelytilaisuudet. Tarjolla on matkailuinfoa, kulttuuria, esityksiä, syötävää ja juotavaa, musiikkia, ohjelmaa lapsille jne. Tapahtuman järjestää Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiö Enterprise Estonia.

Opas Tallinnan 1900-luvun arkkitehtuurista suomeksi Eesti Arhitektuurimuuseum on julkaissut suomenkielisen teoksen ”Tallinnan 1900-luvun arkkitehtuuri. Arkkitehtuuriopas”. Kirja esittelee 1900-luvun tärkeimmät ja näkyvimmät rakennukset. Oppaassa on karttoja sekä uutta ja vanhaa kuvamateriaalia. Aiemmin on ilmestynyt opaskirjat Tallinnan 1900-luvun arkkitehtuurista viroksi, englanniksi ja saksaksi. 150 kruunua eli noin 10 euroa maksavan kirjan voi ostaa museon painotuotemyymälästä osoitteesta Ahtri 2 tai Virukadulla olevasta Apollo-kirjakaupasta.

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

HUHTIKUU 2004

Juhan Parts: Viron hallitus on avoin – voimme puhua kaikista asioista Näillä sanoin aloitti pääministeri alustuksensa Virolaissuomalaisen liikkeenjohtajien yhdistyksen vuosikokouksessa. Alustus käsitteli niin sisä- kuin ulkopolitiikkaa. Sen jälkeen Parts vastasi läsnäolijoiden kysymyksiin. ”EU-jäsenyyden lisäksi Virolle on merkittävä päivä 2. huhtikuuta, jolloin maa liittyy Natoon”, painotti pääministeri. ”Se merkitsee uskottavuuden kasvua ulkopoliittisesti, mutta myös oman puolustusorganisaation uusimista.” ”Pohjoismaiset toimittajat ovat arvostelleet Viroa siitä, että sosiaalisia uudistuksia ei tehdä tarpeeksi nopeasti”, mainitsi Parts ja lisäsi, ”emme voi luvata samanlaisia malleja kuin Pohjoismaissa, se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tärkeää on luoda stabiili verotus ja uskottava talouspolitiikka. Sisäisiin asioihin löytynee nyt enemmän aikaa, kun EU-liittymisen asiat on tehty.”

Koulutuksen kehittämisessä on Viro valinnut suunnaksi panostaa yhä enemmän ammatilliseen koulutukseen sekä laatuun akateemisessa koulutuksessa. Siinä työssä EU:n rooli on merkittävä.

Venäjän tullipolitiikka ”Mielenkiintoinen tilanne tulee EU-liittymisen myötä, kun Venäjän ”rankaisutullit” pitäisi lopettaa. Luotan, että niin tapahtuu. Olisihan outo tilanne, jos niitä ei poistettaisi. Se laittaisi EU-maat eriarvoiseen asemaan”, arvioi pääministeri. Juhan Parts toi uuden näkökulman työmarkkinoiden liikkumiseen. ”Vapaa liikkuminen aiheuttaisi myös kehityspaineita Virossa palkkojen ja työolosuhteiden parantamisessa.” Muutaman vuoden käytössä olleen kruunun kadottamisesta hän totesi naurahtaen. ”Kun pelätään, että hävitämme kauniin oman rahamme, voin kertoa, että on se eurokin kaunis katsella! Tärkeämpää on nähdä Viron talouden olevan niin tukevalla pohjalla, että sen puolesta voi ensimmäisenä uusista maista ottaa myös euron käyttöön.”

Juhan Parts toi uuden näkökulman työmarkkinoiden liikkumiseen: vapaa liikkuminen aiheuttaisi myös kehityspaineita Virossa palkkojen ja työolosuhteiden parantamisessa.

Koska tuliaislastit luultavasti tulevat kasvamaan, on Siljalla mietitty muita ratkaisuja. Esimerkiksi osa matkatavaroista kuljetetaan mahdollisesti jatkossa lentokoneista tutulla tavalla lastiruumassa ja jaellaan matkustajille ennen tullia. Yhtenä käytännöllisenä palveluna Silja tarjoaa preorder-systeemiä, jolloin matkustaja saa etukäteen tilaamansa ostokset itselleen satamassa tullitarkastukseen mennessään. Tällöin tavaroita ei tarvitse kuljetella itse laivaan eikä ulos. Autoileville ostosmatkalaisille Nylund lupaa toimivia logistisia ratkaisuja autokansilla sekä uusia palveluja. Markkinointijohtaja Risto Peltola Viking Linelta sanoo, ettei Rosellalle tule matkatavararajoituksia. Kun päästään eroon vanhoista rajoituksista, olisi

outoa korvata ne uusilla, toteaa Peltola. Hän näkee Viron liittymisen EU:niin positiivisena asiana ja uskoo esteiden vähetessä myös matkailun Suomenlahden yli lisääntyvän molempiin suuntiin. Ylisuurien tuliaiskuormien hän ei pelkää aiheuttavan ongelmia. Suurimmat viinalastit tullaan kuljettamaan autokannella, kun autoa käytetään ”ostoskärrynä”. Henkilöauton vieminen Viroon ja takaisin maksaa Rosellalla 28 euroa. Tallinkin toimitusjohtaja Keijo Mehtonen kertoo, ettei yhtiön laivoille ainakaan heti tule tuomisille painorajoituksia. Tilannetta seurataan ja mikäli ongelmia syntyy, ne ratkaistaan tarpeen mukaan. Tallinkilla uskotaan, että suuri osa tuliaisostoksista tehdään jatkossakin laivalla. Hinnat tulevat olemaan kilpailukykyisiä

Kysymykseen, mikä on unelmanne, vastasi pääministeri Parts, ”Viro on tulevaisuudessa nykyaikainen hyvinvointivaltio, jossa suojellaan luontoa ja jonka asukkaat elävät koko maan alueella. Muualla kuin

Tallinnassa pitäisi kehittää yrittäjyyttä ja sen nimissä haastankin suomalaisyrittäjät panostamaan etenkin Itä-Viroon. Miettikää sitä tosissanne ja löytäkää ammattitaitoiset ihmiset Narvasta, Narva-Jõesuusta ja Jõhvista. Hallitus on jo panostanut alueella koulutukseen.” Keskustelun jälkeen kuulijat arvioivat kuultua ja totesivat, että todellakin tuli vastaus jokaiseen kysymykseen. ■

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA JAAK KADARIK

Kun Viro liittyy Euroopan unioniin, saa sieltä tuoda matkatavarana käytännössä rajatta alkoholijuomia. Miten laivayhtiöt ovat varautuneet viinaralliin? Laivayhtiöissä odotetaan Viron EUjäsenyyttä varovaisen positiivisella mielellä, vaikka tax-free kaupan loppuminen merkitsee katteiden pienenemistä laivojen myymälöissä. Paine matkahintojen korottamiseen myönnetään, mutta kova kilpailu pitää hinnat toistaiseksi lähes ennallaan. Laivayhtiöissä uskotaan, että tax-freen tulonmenetys pystytään paikkaamaan kasvavilla matkustajamäärillä, myyntivolyymin kasvulla, sekä auto- ja rahtikuljetusten lisääntymisellä. Huikeaa viinarallia ei laivoilla pelätä. Jos ongelmia tulee, ratkotaan niitä tarpeen mukaan. Matkatavaroiden painorajoituksien sijaan kehitetään mieluummin uusia palveluja ja ratkaisuja matkatavaroiden käsittelyyn.

Matkatavarat maksullisiksi? Silja Linen tiedotuspäällikkö Tuomas Nylund kertoo, ettei heillä ole aikomusta asettaa matkatavaroille painorajoitusta.

ja onhan laivan myymälästä hankintojen tekeminen helppoa. Autoilijoille Tallink suunnittelee uusia palveluja. Yhtenä ajatuksena on toimittaa ostokset matkan aikana suoraan autokannelle. Autoa ei tarvitsisi välttämättä ajaa Tallinnan satamassa edes ulos laivasta. Toistaiseksi ainoana Helsinki-Tallinna -reitillä liikennöivistä yhtiöistä matkatavarat on hinnoitellut Linda Line. Matkustusluokasta riippuen peritään yli 20- tai 30-kilon matkatavaroista lisähintaa painon mukaan 3–67,50 euroa. Perusteluna on, että suuri painolasti haittaa kantosiipialusten kulkua. Laivoilta matkustajat voivat kuitenkin ostaa tuomisia ilman lisämaksua. ■


mmm

EU-tullimääräykset

laivat / lennot 4/2004

© The Baltic Guide

Eckerö Line Varaukset +358 9 228 8544, Tallinnassa puh. +372 6 318 606.

Laiva Nordlandia Tallinnassa: Reisisadam B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

LindaLine Express Varaukset puh. +358 (0)9 668 9700, fax +358 (0)9 668 97070, Tallinnassa, puh. +372 6 999 333. http://www.lindaliini.ee Tallinnassa: Linnahalli sadam Helsingissä: Makasiiniterminaali

Tallink/Tallink Express Varaukset ma–pe 9.30 –19, la 10–14, su 10–15, +358 (0)9 228 311, Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 6 409 808. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.

Laivat Meloodia, Romantika Tallinnassa: Reisisadam A/B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Katamaraanit Express I, Autoexpress Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Nordic Jet Line Varaukset +358 9 681 770, Tallinnassa +372 6 137 000 Tallinnassa: Reisisadam C–terminaali Helsingissä: Kanavaterminaali K5

Silja Line Varaukset +358 9 1804 422, Tallinnassa +372 6 116 661

SuperSeaCat Three & Four Tallinnassa D-terminaali Helsingissa Makasiiniterminaali

Helsinki– Tallinna

Tallinna– Helsinki

07.30–09.10 08.00–09.30 08.00–09.40 08.00–09.40 08.00–11.30 09.30–13.00 10.00–11.40 10.00–11.30 10.00–13.30 10.05–11.45 12.00–13.40 12.00–13.30 12.25–14.05 12.30–14.10 14.00–15.30 15.00–16.40 15.00–16.45 16.00–17.30 17.00–18.40 17.10–18.55 17.20–19.00 18.00–19.30 18.00–21.45 18.45–22.15 19.30–21.10 20.00–21.30 20.00–21.40 20.00–23.15

08.00–09.30 08.00–09.40 08.00–09.40 09.50–11.30 10.00–11.30 10.15–11.55 10.15–11.55 12.00–13.30 12.30–16.15 12.55–14.35 13.00–14.40 13.30–17.00 14.00–15.30 14.30–16.10 14.50–16.30 15.00–16.40 15.30–19.00 16.00–17.30 16.00–19.30 17.25–19.05 17.30–19.10 18.00–19.30 18.00–21.30 19.30–21.10 19.30–21.10 20.00–21.30 20.00–21.40 23.55–08.00

AutoExpress (ma–la) LindaLine SuperSeaCat Nordic Jet Line (ma–la) Nordlandia (ma–la) Meloodia AutoExpress LindaLine Nordlandia (su) Nordic Jet Line AutoExpress LindaLine Nordic Jet Line SuperSeaCat LindaLine AutoExpress Nordic Jet Line LindaLine AutoExpress Nordic Jet Line SuperSeaCat LindaLine Finnjet Romantika Nordic Jet Line LindaLine AutoExpress Meloodia (su–pe)

LindaLine AutoExpress (ma–la) Nordic Jet Line (ma–la) AutoExpress LindaLine Nordic Jet Line SuperSeaCat LindaLine Finnjet Nordic Jet Line AutoExpress Romantika LindaLine AutoExpress SuperSeaCat Nordic Jet Line Meloodia LindaLine Nordlandia (su) Nordic Jet Line AutoExpress LindaLine Nordlandia (ma–la) Nordic Jet Line SuperSeaCat LindaLine AutoExpress Meloodia (su–pe)

07.00–07.20 Copterline (ma–pe)

(20 vuotta täyttänyt) YHDEN LITRAN VÄKEVIÄ JUOMIA (YLI 22 %) TAI KAKSI LITRAA APERITIIVEJÄ TAI KUOHUVIINEJÄ (MAKS. 22%) SEKÄ NÄIDEN LISÄKSI KAKSI LITRAA MIETOJA VIINEJÄ JA 16 LITRAA OLUTTA (18 VUOTTA TÄYTTÄNYT)

08.00–08.20 Copterline (ma–pe)

TUPAKKATUOTTEET (17 VUOTTA TÄYTTÄNYT)

Lennot Helsinki–Tallinna

09.00–09.20 Copterline (ma–la) 10.00–10.20 Copterline (ma–la) 11.00–11.20 Copterline (ma–la)

Varaukset Helsinki +358 9 123 577, Tallinnassa +372 6 663 966 Aikataulujen tiedot perustuvat lehden tekohetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin, eikä lehti voi vastata virheistä. Kannattaa tarkistaa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.

Copterline Mere pst. 20, Tallinna, +372 6 101 818, Hernesaari terminaali, Hernematalankatu 2, +358 9 6811 670, Helsinki.

Finnair Roosikrantsi 2, Tallinna,puh. +372

6 110 950, 6 110 949, 6 110 948, Helsingissa Helsinki-Vantaa Airport, puh. +358 203 140 160

ikenteen Helsinki-Vantaan lentoli 200 4636 tulo- ja lähtöajat 358 (EURO 0,57/min. +pvm)

200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA TAI 100 PIKKUSIKARIA (ENINTÄÄN 3 G/KPL) TAI 50 SIKARIA

12.00–12.20 Copterline (ma–la) 13.00–13.20 Copterline (ma–la) 14.00–14.20 Copterline (ma–la) 15.00–15.20 Copterline (ma–la) 16.00–16.20 Copterline (ma–la) 17.00–17.20 Copterline (ma–pe) 18.00–18.20 Copterline (ma–pe) 19.00–19.20 Copterline (ma–pe) 20.00–20.20 Copterline (ma–pe)

Tallinna–Helsinki 07.30–07.50 Copterline (ma–pe) 08.30–08.50 Copterline (ma–pe) 09.30–09.50 Copterline (ma–la) 10.30–10.50 Copterline (ma–la) 11.30–11.50 Copterline (ma–la) 12.30–12.50 Copterline (ma–la) 13.30–13.50 Copterline (ma–la) 14.30–14.50 Copterline (ma–la) 15.30–15.50 Copterline (ma–la)

Viking Line

Suomessa asuva matkailija saa tuoda maksuitta EU:n ulkopuolelta lahjaksi tai omaan tai perheensä käyttöön, verottomana tai verollisena ostettuna (muussa kuin lentoliikenteessä alkoholia saa tuoda vain, jos matka on kestänyt yli 20 tuntia):

16.30–16.50 Copterline (ma–pe) 17.30–17.50 Copterline (ma–pe) 18.30–18.50 Copterline (ma–pe) 19.30–19.50 Copterline (ma–pe) 20.30–20.50 Copterline (ma–pe)

Parfyymeja saa tuoda 50 g ja EDT:ta 250 ml. Teetä saa tuoda 100 g tai 40 g uutetta ja esanssia. 15 vuotta täyttänyt saa tuoda kahvia 500 g tai 200 g kahviuutetta ja esanssia. muita kuin rajoitettuja tuotteita saa tuoda 175 euron arvosta (vähennettynä tuodun oluen arvolla). EU:n ulkopuolella asuva henkilö saa tuoda alkoholia vain, jos matka kestää yli kolme vuorokautta (ei koske lentoja ja kauttakulkua). Matkustajan on varauduttava esittämään tarvittaessa selvitys matkansa kestosta. EU:N ULKOPUOLELTA saa tuoda maitoa, maitopohjaisia tuotteita, lihaa ja lihatuotteita seuraavasti: * Ryhmään B kuuluvista maista matkustaja saa tuoda omaan käyttöönsä ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta näitä tuotteita 175 euron arvosta, jos tuotteiden alkuperämaa ja -laitos ovat EU:n hyväksymiä. Viro kuuluu tähän ryhmään. EU:n hyväksymät alkuperämaat ja -laitokset voi tarkistaa Internet-osoitteista, - alkuperämaa: www.mmm.fi/el/laki/, - alkuperälaitos: www.mmm.fi/el/raj/listat/ Kalastustuotteita, munia ja munavalmisteita, hunajaa, sammakonreisiä ja etanoita voi ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta tuoda omaan käyttöönsä kutakin yhteensä enintään kilon, jos alkuperämaa on EU:n hyväksymä (ks. ryhmä B). Kaviaaria saa tuoda ilman EU:n CITES-tuontilupaa enintään 250 grammaa. Piraattituotteiden tuonti on kielletty. katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 (0)20 391 100 Tiedot päivittetty 24.02.2003


T H E B A LT I C G U I D E

a sad

di Paa

Pronksi

Viru 3–2 • 6 307 863.

5 Helena kauneussalonki B2 Lai 5 (sisäpihalla) • 6 412 285 • ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin

Petrooleumi

i .Ja k

F.K u

ob so ni

hlb

ars

i

F.R.K reut zwa ld

C.R

an

i

Lootsi 7 • joka päivä 9–23

15 Silmajaam Optika C3 Tartu mnt. 24 • 6 607 152

16 Kodukäsitöö - Virolaisen käsityön edistämiskeskus B3, B2, C3, B2

• puh./fax 6 314 720 • ma–pe 10–18, la–su 10–17.

18 Viron taideteollisuuden galleria B2 Vene 16 • 6 464 209 • ma–pe 10–18, la–su 10–17

19 Sikupilli Kauppakeskus D4 Tartu mnt. 87 • 6 008 700

20 La Casa Del Habano B3 Dunkri 2 • 6 445 647 • ma–la 10–24, su 10–16

21 The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa C3 Rävala pst. 3, hotellin lobbybaarissa • ma–la 8–20, su 10–16

22 The Havanas Humidor Lentokentällä D4 Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorilla, valuutanvaihdon vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä

23 Feenoks Alkoholikaupat C3, A4, B4 Gonsiori 12 • Mustamäe tee 43 • Pärnu mnt 240

24 +- Optika C2 Narva mnt. 11 D • 6 261 336 • ma–pe 10–18, la 10–16

6 Helena 2 kauneussalonki C1 Sadama 6 (Sadamarketissa) • 6 614 685 • joka päivä 8–20

7 Paradise ilu & tervisekeskus C1 Sadama 6 (Sadamarketin II krs.) • 6 614 670, 052 219 02 • joka päivä 07.30–19

8 Koduapteek B2; C2 Aia 7 • 6 484 199 • joka päivä 9–21, Rataskaevu 2 • 6 464 107 • ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17 Lootsi 7 • 6 698 812 • joka päivä 10–21

9 CityMed Tallinnassa C2 • Ahtri 8 (satamaan lähellä) • 372 6 616 333

10 Vana-Viru kauneussalonki B2 Vana-Viru 6 • 6 464 057 • ma-pe 8.15–20, la 9–18, su 10–15.0

ni an rm .He

rim ld Ke

K.A

äe

Püssir ohu

13 Jardin B2 Apteegi 3 • 6 314 625 • Voorimehe 4 14 Citymarket C2

o

äe Liiv am

äe

Tõnismägi 16 A • 6 460 128 • ma–pe 10–18, la 10–15 • Rävala 6 (Kaubamajan takana) • 6 467 123 • ma–pe 10–19, la 10–17

. 5

22 19

1km

4

Ja

Juhkentali

12 Norman Optika A4, C3

pe

zi rne

Magasini

ri

Liivam

Vall i

Sakala

ju Ah

eim

un a

ka la Sa

Tat a

He

Pärnu mnt.

t.

rnu

A SA

Manee

Müürivahe

e Sa

Harju

mn

3 Dr. O. Puuste kosmeetika kauneussalonki B2 4 Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen D2

Suolavarasto C2 1 Rotermannin Ahtri 2 • ke–pe 12–20, la–su 11–18

illa

ule vim ägi

Vene

Pik k im äg i S Ol ev

Rüütli

E M Ü Ü R I VA H

NE

U HE

500m

C

ulu

Pikk

i iu m or

Lai

to ra bo La

La i

Ve n

alg

Rata

ska

kJ

evu

huk

ik Kiriku põ

oht u

Pik

Kullassepa

ja

Vana-Kalama

Toom-Kooli

ga nin Ku m-

To o

Toom-Kuninga

Kesk-Ameerika

N

E PA KULLASS

VE

VU AE SK TA RA

RÜÜTLI

HARJU

R I VA

i

Kalevi keskstaadion

m

nt

ld Gi

ri

ko

bi

linja-autoasema

Võis

tluse

u

R

tu

D

a

ÜÜ

400

ar di

de

od

M

un

Ta r

in

JA

J.K

ek

AR

Weizenbergi 4 • 6 215 225, 50 76 942 MÜÜ

I ÜTL

TI

K

A IV

va ära si ilm J.V

12

OS

E-

Pronksi 4 • 6 601 115 • ma-pe 7–20, la 8–16, su 10–16 • naistensali ma-pe 8–20, la 8–16, su 10–16

siv Ve

-P

2 Kauneussalonki Naimer OÜ C3 HE

.

as

NA

IK

mnt

st

VA

SUUR-KARJA

a

M

Aia 5 • 6 279 900

29

La

1 Tavid valuutanvaihto B2

ärn

u

32

J.P

od

16

muu palvelu

3

iori

ek

NGA

• 6 601 679 • ma–pe 9–18, la 10–15

R.Tobiase Ko llan e

Gons

11

st

V I R U 16

6 9 2 5 11

2

11 Reval Optika C2 • Narva mnt. 2

e Vas

VIRU

(Postitalossa II krs.) • 6 616 007 • Optiikka Pirita TOP SPA hotellissa D2 Regati pst 1 • 6 396 600 • Optiikka Viimsi Tervisekeskuksessa D2 Randvere tee 11 • 6 061 031

nni

a

La

3

16 KAEL

300

se

8

200

a Ter

TURU

100

p.

VA N A

3

18

a

K ATA R I I N A K Ä I K

KUNI

NIGULISTE

Mere pst. 4 • 6 141 000 • ma–la 8.30–20, su 8.30–17

10 Säästuoptika C2 • Narva mnt. 1

19

am ad -S

RI

9 Rotermanni Keskus (kauppakeskus) C2

18

ldi

NK

A

ri Tuuk

UUS

DU

NG

I

25 20

7 Pro Optika C3 Kaubamaja 4 • 6 440 055 8 Continental Moda C3 • Tartu mnt. 24, (Stockmannin vastapäätä) • 6 620 232

MUNG

APTEEGI

Raatihuoneen tori

E

U

13

KA

EH

6 14

IA

13 IM

ND

GA

OR

KIN

25

IM

Im an ta

50

ni an lm eh a .F F.R

Hõbed

ehlma

odu

M

17 Lühikese Jala Galerii A3 Lühike Jalg 6

6 Eesti Mündiäri A2

SA

KK P I 15

12 26 VO

P

VA

rdi

• ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15

Mündi 3 • 6 466 133

A ÜH

Ma

5 Abakhan Fabrics D4, B4, A4 Tartu mnt. 58 • 6 376 140 • ma–pe 9–18, la 10–16 • Pärnu mnt. 69 • 6 461 146 • ma–pe 9.30–18.30, la 10–16. • Tammsaare tee 116 • joka päivä 9–21

(isossa kartassa punainen alue)

al

• Kuninga 1 • ma–la 9–18, su 9–16, • Müürivahe 17 • ma–la 9–17 • Demini Kaubamaja, Viru 1 • ma–la 10–19, su 11–17 • 6 314 076

4 Catalog myymälä C3 • Tartu mnt. 35

Suurennus vanhasta kaupungista

zwa

Vana-Viru 14, 24 h • Narva mnt. 19/23 • Vana-Kalamaja 7a • 7–23 • Kopli 4 • 7–23.30 • Kopli 16 • 7–23.30 • Pae 74 • 7–23.30

põik Raua

Naeri

ut Kre

ni 7

3 Araxes alkoholikaupat B2, D2, A2, A4

Kopli 2c • 6 678 300, fax 6 678 301

a

Kullassepa 9/11 • 6 232 055; 50 48 787

a ai

F.R.Fa

tek

Turu

ren

6 612 108, 6 612 102 • ma–pe 10–18, la 10–15 • WW Passaaž, Aia 3/Vana-Viru 10 • 6 271 209

Tartu mnt 18 • 6 309 820, 051 59 307

. nt m

a-V ee

Keskussairaala Ravi Ravi18

2 Tallinna Optika C3, B2 Tartu mnt. 6 •

6 Hotelli Skåne A2

tu

Uus 35 • 6 411 171 • Viru 4 • 6 209 223

3 Kullassepa Residence B3

Las

iv

Li

u

Hospitali

Sadama 6/8 • 6 614 550

5 Casandra Huoneistohotelli C3

Olümpia hotelli

0

Invaliidi

2 Hostelli Beata B2, C2

11

bit

i

Tart u

15

r ak

ni

ar

4

a

M

m Va

m

e

an

tm

Ta t

i

i

Le

tte

h me up

li Al

ari -Tat

Uus 22 (vanhassa kaupungissa) • 6 411 464

L

Ka

ka

1 Sadamarket C1

Akadeemia tee 11 • 6 202 275, fax 6 202 276

A.

a Lembitu uter park la i

J.Ku

nder

8

i

bo

B

4 Academic Hostel A4

uk

Tina Tina

Politseiaed

E

28

ua

iori

ti

al

iir .V

Ra

Gons

5

i akr Ma

Ka

ostospaikat

1 OldHouse apartments /guesthouse B2

ka

u

u bit

va

Uus-Tatari

majoitus

nn

m

la

30

ps

Le

4

.

a

23

R

Le

t.

12

2

2

10

mnt

Rau

ua

21 ps la Radisson a SAS Hotelli äv

TEATTERI AUKIO

2

Ra

t.

Islandi väljak

Aedvilj

E

Uus

A

nia

7

o st

27

Va n

11

r Ta

.Ot

sa

15

Jõe

teatteri teatteri G

ni Veeren

erika

-Ame

29 23 5

tsi

13 1

.

t ps

da

34

Väike

Tammsaare park

ü P.S

i

um

n Ke

ägi

eed

2 Viru 13 hotelli

3

a Narv

30 24

33

Narva mnt.

3 AUKIO

P Draama Estonia

Suur -Ame

erika

VIRU-

10

nt.

n är

rja 29

Tatari

tsi Roosikran e

ism

12

10

us

Tõn

36

Kom

2

Palace teatteri

Plaza 16

Vana-V iru

Karu

A

Ka

JA A M

vahe

Müüri

e-

rid Ha

23

e

4

Raekoja plats 8 • 6 314 227, fax 6 314 228 • joka päivä 12–23

kk

19 Ravintola Maikrahv B2

29

ik

Kino 7 Coca-Cola

1

17

VAPAUDEN AUKIO

arl

Kansalliskirjasto

la

d En

14 4

Raekoja plats 15 • 6 276 245 • joka päivä 11–24.

sti

hotelli st. i p Venäläinen

e

is Lu

18 Troika – venäläinen ravintola ja trahteeri B3

kri Tuu

9

HOBU

rli

a Ka

Ka

3

Po

9

Viru

a Kuning

10

t. ps

Narva mnt 1 • 6 257 377 • fax 6 616 279 Viru 24

Viru

35

14 8 Tuukri

Laikmaa

tee

Inseneri

Kaubamaja

i

ndi

ari

16 Liivi Steak House C2 17 O’Malleys Irish Pub B3

Vana-T urg

Va n

Rüütl

nda

Wism

ee

Mündi 3 • 6 412 456, fax 6 314 228 • joka päivä 12–23

kri

Dun

8

Apteegi Katariina käik

Raatihuoneen tori

1

ri

ri

Mere pst.

ma

Munga

ea

est

15 Ravintola Siam B2

eh e

Aht

Aia

Ko

pui

Mündi 2 (Raatihuoneen torilla) • 6 313 106 • joka päivä 10–03

3

Kanuti

1

Uus

3

17

Toomp

14 Molly Malone’s Irish Pub B2

rim

a-

Falgi tee

m Too

Suur-Karja 20, 2 krs • 6 209 251 • joka päivä 12–23

Vo o

Niguliste

Jalg

imu

Suur-Karja

Lossi Pitkän plats Hermannin torni

13 China White B3

31

k Pik

Toompea

Pikk 11 • 6 406 630 • joka päivä 10–03

8

Aht

Uimahalli ”Kalev”

Püh

k Pik

a

4

12 Club Havana B2

u

ht

Ko

Piiskopi

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 900 • avoinna 12–23

-R m

o Kiriku To

te

ri

ava

King

Sne

11 Kolmen Sammakon Grilli B3

tli üü

ga

Hobusepea

ang iak Sa di Mün

pi lli lam

Müürivahe 2 • 6 448 837 • joka päivä 11.30–

5 Nunne

10 Pizza Americana B3

u

tri

KESKUSTA

To

vis

Aia

om

Va im

da

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 998 • avoinna 8–20

Pa

Suur-Kloos

ne

i pu

n Nu

t

es

2

li

ee

2

Ole

o Ko

Ai

• 6 464 265 • joka päivä 9–

Tolli

Uus

nn

Ra

8 Coffer B3 • Vanaturu Kael 8 9 Kahvila Elsebet B3

te

äe

am

Balti Jaam rautatieasema

Mere pst 4, Rotermannin kauppakeskus 3 krs

e

aj a

s Uu

3

am

6

tee

7 Rotermannin Kahvila C2

al

katamaraanit Autoexpress Autoexpress II

L oo

pli

-K

äe

Ko

sk

ki tü ur Su

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 800 • avoinna 12–24

Paksun Margareetan torni

Ke

Silja Line Tallink

Nordic Jet Line

am

6 Ravintola Peppersack B3

bu

ze

t Ko

8 riku

D-terminaali

C-terminaali

nn

e

Va b

Ra

3

Viru 6 • 6 272 987

Eckerö Line

KAI

Kotzebue

MATKUSTAJASATAMA

B-terminaali

Ra

5 Arizona Saloon B3

A M A1

7 6

Põh

Õle 33 • 6 738 841 • joka päivä 09–06, 21 h

SAD

st.

Tallink

La

Ka la

Põhja p

ja p st

Niine

1

A-terminaali

Laikmaa

se

i ev

Va lge

l Ka

va

Vabriku

ydinkeskusta RUMBI

LOGI

tuse

4 Ravintola Stoori A2, A3

o

Vana-K

Kalj

So

am

a

alama

u

ja

nn

ei ar at

Töös

Rüütli 4 • 6 464 157 • ma–su 11–

ra

-P ur

1

3 H.H. Rüütel A3

Linnahalli

la

Su

Vana-Turg 1 • 6 279 020 • joka päivä 11–24

Tallinn

Copterline

Ka

u

Staadioni

i

Jah

Suur-Karja 20, 2 krs • 6 406 548

V.R

gr

1 McCools B3 2 Olde Hansa B3

Linnahallin satama

ar ei

e

at

imä

-P

D

Kiv is

ie

35

C

B

ei tar Pa

Vä ike

aa

ja ma ala

Soo

-L ur

s-K

Su

Uu

ruokapaikat

A

Tor n

HUHTIKUU 2004

25 Lina Classic B2 Dunkri 6 • 6 286 584, fax 6 286 583 • Pikk 10 • 6 464 205, 9–19

26 Salvator, Lina Classic B2 Pikk 5 • 6 464 119, ma–su 9–19

27 Jansuki Shop B3 Estonia pst 17 • 6 604 449 • ma–pe 10–19, la 10–17

28 Stockmann C3 Liivalaia 53 • ma–pe 9–21, elintarvike- ja alkoholiosasto 9–22, la–su 9–20

29 Eesti Optik B3, B4, A4, D3 Väike-Karja 1 • Pärnu mnt 68 • Tartu mnt 45 • Pärnu mnt 238 A • Sõpruse pst 213 • Vabaduse pst 181

30 Eurooptika B3, C2 Pärnu mnt 17 • 6 615 740 • Narva mnt 9 • 6 109 350

31 Reeda kamber, itämaiset matot ja antiikki A3 Rataskaevu 20 • 6 464 233 • joka päivä 10–18

32 Hansa Lina B3 Suur-Karja 5 • 6 446 359 • joka päivä 9–19.

33 Livikon myymälä C2 Narva mnt 7 • ma–su 8.30–24 Mere pst 6 • ma–la 9–20, su 9–17

34 Alkomeeter B4 Pärnu mnt 238 • 6 140 336 • joka päivä 9–21

35 Alkoholivarastomyymälä Travel C & C D2 Uus - Sadama 19–11 • ma–pe 9–17

36 Hevostarvikkeiden erikoisliike A4 Paldiski mnt 50 B • 50 79 252; 53 410 006 • ma–pe 10–18, la 11–15

11 Gonsiori kauneussalonki D3 Gonsiori 12 • 6 612 859 • ma–pe 10–20, la–su 10–17

12 DaySpa kauneussalonki B3 Vana-Posti 4 • 6 418 701 • ma–su 9–21

13 Viru ilukeskus C3 Viru väljak 4 • 6 820 990 • ma–pe 9–20, la 10–20, su 10–18

14 Tallinnan Eläintarha A4 Paldiski mnt 145 • 6 943 300 joka päivä 9–19

15 ERI KInnisvara B3 Pärnu mnt 21 • 6 266 455, fax 6 266 456

Profile for The Baltic Guide

The Baltic Guide FIN Huhtikuu 2004  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

The Baltic Guide FIN Huhtikuu 2004  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.