26 TEKSTIT: JUKKA ARPONEN. KUVA: YLEN ARKISTO
T H E B A LT I C G U I D E
MAALISKUU 2002
NAEL KUMMI Käytännön viroa matkailijoille Heikki Kinnusen tapaan Tammikuusta alkaen on televisiossa pyörinyt vironkielen opetusohjelma Nael kummi (vapaasti suomennettuna naula renkaaseen). Sarjassa kierretään Heikki Kinnusen matkassa Virossa ja opitaan matkailukielen alkeiden lisäksi kulttuuritietoa ja historiaa.
Heikki Kinnunen tunnustautuu todelliseksi Viron ystäväksi. Matkoja etelänaapuriin on tullut tehdyksi niin työn kuin lomailunkin merkeissä aina siitä lähtien kun Georg Ots-laiva aloitti liikennöinnin Helsingistä Tallinnaan. -Aina on ollut tunne kuin menisi veljien luokse kylään, Kinnunen kuvaa suhdettaan virolaisiin. Tuttavia on kertynyt jonkin verran ja kiinnostus maata kohtaan vain lisääntynyt vuosien mittaan. Vironkielen koomiset ulottuvuudet eivät jääneet humoristilta ensimmäisillä matkoilla huomaamatta. Jo vuosia sitten Kinnunen kehitteli kavereidensa kanssa ajatusta suomen- ja vironkielen vipusanojen ympärille kyhätystä ohjelmasta. Kun samoilla sanoilla on varsin eri merkitys riippuen siitä kumpaa kieltä puhutaan, syntyy väkisinkin mehukkaita väärinkäsityksiä. Tätä puolta ei ole täysin jätetty pois Nael kummistakaan. Ohjelmaidea hautautui vuosikausiksi vaikka sitä ei suoranaisesti hylättykään. Viron ja Suomen suhteet ovat noista ajoista kovasti muuttuneet. Tuolloin vain ani harva oli käynyt Virossa ja suuri ja mahtava Neuvostoliit-
to valvoi poliittisia, kaupallisia ja kulttuurillisia suhteita. Nyt kun matkustajamääriä lasketaan miljoonissa ja suhteita voidaan kehittää itsenäisten valtioiden välillä, on tilanne aivan toinen. Kinnunen havaitsi, että vanhasta ideasta voisi jalostaa kielikurssin. Matkailuviron opetusohjelmalle tuntui olevan sosiaalinen tilaus. Vuosi sitten talvella Kinnunen otti yhteyttä Yleisradioon toimittaja Markku Värtöön, jonka kanssa oli tehnyt aiemmin venäjän kielikurssin. Värtö osti heti Kinnusen idean mottoineen “Ollaan suruttomasti Virossa kielen kanssa”. Ohjelma päätettiin toteuttaa mahdollisimman pian, vaikka kieliohjelmien kauden budjetti olikin jo lyöty lukkoon. Tarvittava kielitaito löytyi Tuglas-seurasta. Kai Yallop sekä Tapio Mäkeläinen osallistuivat ohjelmien käsikirjoitukseen ja avustivat käytännön järjestelyissä. Kevät tehtiin suunnittelutyötä ja valittiin mm. virolaiset näyttelijät. Kuvausvaiheeseen päästiin toukokuussa, jolloin purkitettiin sarjan pilottijakso Reisijutt. Itse kielikurssia ja dokumenttisarjaa on kuvattu kesän ja syksyn aikana eripuolilla Viroa.
Helpompaa kuin venäjä Nael kummi-kurssin tarkoitus on opettaa matkailijalle käytännön kieltä, jota voi hyödyntää tyypillisissä turistin kohtaamissa tilanteissa sekä antaa alkusysäys kielen laajemmalle opiskelulle. KohdeREISIJUTT 13.1.02 (1 X 25 MIN) NAEL KUMMI! ALK. 20.1.02 (8 X 15 MIN) HUVITAV MAA JA RAHVAS ALK. 17.3.02 (7 X 25 MIN) SUNNUNTAISIN TV 1 KLO 12.05, UUSINNAT MAANANTAISIN KLO 14.05 TUOTANTO: YLE OPETUS, TOIMITTAJA: MARKKU VÄRTÖ
ryhmänä on periaatteessa kaikki Vironkävijät. Kinnunen kehottaa ihmisiä opiskelemaan vironkielen alkeita vaikka vain huvin vuoksi. Hän itse kertoo aloittaneensa kurssin teon sanaakaan viroa osaamatta. Kuvauksien loppuvaiheessa hän kertoo katselleensa Viron TV:tä ainakin luullen sujuvasti ymmärtävänsä kieltä. Aiemmin Kinnunen on opiskellut TV:ssä venäjää. Vironkieli on suomalaiselle hel-
pompaa jo senkin takia, ettei tarvitse aluksi opetella kirjaimia. Myös fonetiikaltaan viro on lähempänä suomea. Viroa on helppo kuunnella, sanat erottuvat toisistaan eikä erikoisia suhu- tai r-äänteitä ole. Kinnunen mainitsee myös panneensa merkille, että yhteneväisyyksien vuoksi viron opiskelu avaa myös suomenkieltä uudella tavalla. Varjopuolena on koomisuuden häviäminen, kun kieltä todella oppii ymmärtämään.
Heikki Kinnunen nautiskelee nokkahaukea ja sahtia.
tulevaisuutta, jossa kulttuurivaihto on vilkasta ja kumpaakin kieltä puhutaan lahden molemmin puolin. Jos ja kun Virosta tulee EU-jäsenvaltio, niin yhdessä Suomen kanssa muodostuu Unionin laidalle saman sukuisien kielien alue. Tulevaisuuden Euroopassa tällainen kielisukulaisuus tulee olemaan suuressa arvossa, arvelee Kinnunen.
Viro tutuksi Kinnunen toivoo, että kielikurssi sekä jatkodokumentti Huvitav maa ja rahvas (suomeksi Mielenkiintoinen maa ja kansa) innostaisivat ihmisiä matkustelemaan muuallekin Viroon kuin vain Tallinnaan. Esimerkiksi omalla autolla maakuntien kiertely on Kinnusen kokemuksien mukaan nykyään huoletonta ja turvallista. Tiestökin on paljon mainettaan parempaa. Kielitaitoa pääsee todella testaamaan alueilla, joilla ei joka toinen virolainen puhu suomea. Kinnunen näkee tärkeäksi vuorovaikutuksen lisääntymisen Suomen ja Viron välillä vastaavaksi kuin 1920- ja 30-luvuilla. Hän innostuu maalailemaan
Jatkoa luvassa? Jos et ehtinyt mukaan heti ensijaksosta tai kummi jäi kokonaan katsomatta, ei syytä huoleen. Kurssi tullaan varmasti uusimaan moneen kertaan ja ilmeisesti myyntikasettikin on tulossa. Oheismateriaali on toistaiseksi saatavilla YLE:n internetsivuilla www.yle.fi/opinportti Jos sarja saa hyvän vastaanoton, niin jatkoa sille tehdään mielellään. Tarkempia suunnitelmia ei vielä ole tehty, mutta sama lämmin suhde naapurimaahan sekä kieleen tulee varmasti säilymään. ■
TV FINLAND näkyy ja kuuluu Virossa on pitkään seurattu suomalaisia TVlähetyksiä. Rannikolla katseluun ei tarvita normaalia TV-antennia kummoisempia laitteita. TV Finland välittää omaa valikoitua ohjelmistoaan satelliitin kautta kauemmaksikin, aina Kanariansaarille saakka.
TV Finlandin ohjelmat voi vastaanottaa digitaalisella satelliittivastaanottimella tai mahdollisesti paikallisen kaapelitelevision kautta Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lähetyskulujen ja tekijänoikeusmaksujen kattamiseksi tv-lähetykset ovat maksullisia. Suoran
satelliittivastaanoton vuosimaksu on noin 130e. Satelliittilähetykset tapahtuvat Telenorin toimesta, Intelsat 707 & Thor 3 satelliiteissa, positiossa 1°W (yksi aste länteen). Signaalin vastaanottoon tarvitaan sopivan kokoinen antennipeili, digitaalinen vastaanotin-dekooderi (esim. Nokia Mediamaster 9800-sarjaa), salauksen purkumoduli ja älykortti. Katseluun käy tavallinen SCART-liittimellä varustettu tv-vastaanotin. Näkyvyysalue kattaa Pohjoismaat, Keski-Euroopan ja ulottuu Etelä-Euroopan aurinkorannikolle sekä suuremmalla antennilla Kanariansaarille asti. TV-lähetyksen vastaanotto edellyttää asiakassopimusta. Maksukorttien myynnin hoitaa Canal Digital.
Poimintoja ohjelmistosta TV Finland esittää Yleisradion ja MTV3:n omatuotantoisia ohjelmia. Valinnoissa on pyritty monipuolisuuteen. TV-uutiset nähdään vakiopaikoillaan sekä suomeksi että ruotsiksi myös aamu-tv:n yhteydessä. Lapset ovat tärkeä kohderyhmä, joten Pikku Kakkonen, Huvitutti ja Muumit kuuluvat alkuiltojen ohjelmistoon. Draamatarjonnasta voi poimia esimerkiksi kevään kausisarjan Yhteinen Huone. Suomifilmejä esitetään säännöllisesti parina iltana viikossa. Urheilu valtaa paljon tilaa myös TV Finlandissa. Urheilu- ja Tulosruudut, SM-liigan Hockey Night-ottelut sunnuntaisin pitävät penkkiurheilijat ruutujen ääressä.
Ajankohtaista asiaa, dokumentteja sekä keskusteluohjelmia riittää joka päivälle. Eikä suosituimpia viihdeohjelmiakaan ole unohdettu. Tuttu juttu, Far Out, Uutisvuoto, Maailman ympäri ja BumtsiBum suosikkijuontajineen viihdyttävät myös TV Finlandin katsojia. Varsinaisen ohjelma-ajan ulkopuolella ja taukopaikoilla katsojia palvelee Teksti-tv:n Uutisikkuna, jonka taustalla kuullaan Radio Finlandin ohjelmaa. Vastaanottajille välittyy myös kaksi digitaalista radiokanavaa, YLESAT 1 ja YLESAT 2. Satelliittiradioohjelmat ovat maksuttomia eli niiden kuunteluun ei tarvita CA-modulia eikä älykorttia. Lisäksi YLEn Teksti-TV palvelee 24 tuntia vuorokaudessa (satelliittivastaanottimen teksti-tv-laitteistolla). TV Finland, PL 80, FIN-00024 Yleisradio. Tel +358-9-1480 3537, e-mail: tv.finland@yle.fi