Page 1

2 0 0 2

Virolainen vaate kelpaa päälle Nuorille oma sivu Menomestat, ostosvihjeet Mikä rajoilla mättää? Opi kieltä ja katso telkkaria

Kunnon kyytiä

välillä Helsinki--Tallinna

Portti Viroon

www.balticguide.ee Tuoretta tietoa Virosta yhdestä osoitteesta

H I N TA S U O M A L A I S I S S A M Y Y N T I P I S T E I S S Ä 1 , 7 0 E U R ( s i s . a l v. ) P a i n o s 4 0 0 0 0 k p l .

M A A L I S K U U

Eestikeelne osa eraldi! Pööra lehte!

/ laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat /


4

T H E B A LT I C G U I D E

P

Ä

Ä

K

I

R

J

O

I

T

MAALISKUU 2002

U

S

Nato, Baltia ja Suomi ämän vuoden loppusyksystä pidetään Prahassa Nato-maiden huippukokous, jossa päätettäneen uusista jäsenistä. Pyrkijöitä on kymmenen maata keski- ja itäEuroopasta, niiden joukossa Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Baltian maiden jäsenyyttä on alettu pitää jo itsestään selvänä. Virossa on aika ajoin mitattu Naton kannatusta kansan keskuudessa. Kannattajia on ollut systemaattisesti yli 60%. Jopa Viron venäläisten keskuudessa on olemassa merkittävä 20% kannatus Nato-jäsenyydelle. Suomessa on Naton kannattajia suunnilleen saman verran kuin Viron venäläisten keskuudessa, 23%. No, suomalaisethan ovatkin aina kehuneet, että juuri me tunnemme Venäjän parhaiten! Baltian maiden liityttyä Natoon muuttuu Itämeren alueen turvallisuuskartta suuresti. Uuden tilanteen merkitystä osannevat sotilaat arvioida parhaten. Maallikkokin näkee kartalta yhtenäisen pohjois-eteläsuuntaisen Nato-maiden ketjun Norjasta Turkkiin. Siinä on vain yksi tuhannen kilometrin aukko Suomen (ja Ruotsin) kohdalla. Naton tuleva itäraja noudattelee myös tuhatvuotista kulttuurirajaa lännen ja idän kirkkojen välillä. Neuvostoaikojen hokema suuren naapurin “rauhantahtoisesta” ulkopolitiikasta on syvälle syöpynyt suomalaisten mieliin. Arvellaan, ettei Venäjä ketään uhkaa. Tshetsheenit voisivat olla

T

toista mieltä, samoin virolaiset, jotka vastikään saivat Venäjältä seitsenkohtaisen ultimatiivisen vaatimuslistan. Siinä mainitut asiat olivat kaikki sellaisia, joiden pitäisi kuulua itsenäisen valtion omaan päätäntävaltaan. Suomalaiset eivät halua vahingoittaa hyviä suhteitaan Venäjään. Ne tuskin kärsivät, vaikka Suomi käyttäytyisi suhteessaan Natoon samoin, kuin muutkin Venäjän naapurit. Paradoksaalisesti esimerkiksi Puolan ja Venäjän suhteet alkoivat lämmetä heti sen jälkeen, kun Puolasta oli tullut Naton jäsen. Siinä on oma logiikkansa: Kun ei ole enää keskinäistä jakamista millään harmaalla vyöhykkeellä voidaan ryhtyä keskustelemaan asioista. Suomi luottaa myös omaan itsenäiseen puolustukseen. Hyvä niin, mutta on ollut myös aikoja, jolloin apu ei olisi ollut pahitteeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Venäjä ja sen armeija ovat polvillaan. Historian aikana siltä on näyttänyt usein ennenkin. Aina on kuitenkin ilmestynyt joku Iivana Julma, Pietari Suuri tai Josif Stalin, jotka ovat alennustilan lopettaneet - ja useimmiten naapureidensa kustannuksella. Olisi enemmän kuin normaalia tarttua tilaisuuteen ja paikata katto nyt, kun vielä aurinko paistaa. Muuten sitä joudutaan paikkaamaan sateessa ja myrskytuulessa, mikä on tietenkin paljon ikävämpää.

MAALISKUU 2002

The Baltic Guide Päätoimittaja: Laura Rotko Ulkoasu: Eve Jaansoo, Märten Viik, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteeri: Jane Konga Avustajia: Leena Hietanen, Antti Sarasmo, Mats Õun, Timo Huttunen, Georgi Ovrag, Rein Lauks, Jorma Rotko, Jukka Arponen

Yhteydet Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki, fax (09) 278 3036 Viro: L. Koidula 5, 10125 Tallinn, toimitus Virossa puh. +372 6 013 320, fax +372 6 013 324, e-mail: guidetoimetus@hotmail.com Ilmoitusmarkkinointi Virossa: puh. +372 6 013 326, 6 013 328, fax +372 6 013 324, e-mail: guidereklaam@hotmail.com Ilmoitusmarkkinointi Suomessa: Anita Reiman, puh. + 358 9 345 2050, fax + 358 9 227 3345, e–mail: anitareiman@hotmail.com.

Ilmoitushinnat 1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 18 800/EUR 3 160 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 9 950/EUR 1 680 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 7 600/EUR 1 280 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 5 300/EUR 890 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 2 900/EUR 490 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen FIM 1 650/EUR 280 hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista arvonlisävero lisätään hintoihin

Ilmoitusten koot

Eläköön naiset!

1/1-sivu (lev. x kork.) 1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

254 ✕ 254 ✕ 125 ✕ 254 ✕ 254 ✕ 125 ✕ 125 ✕ 61 ✕ 61 ✕

375 185 375 123 91 185 91 185 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset:

K

ansainvälinen naistenpäivä on virallisesti 8. maaliskuuta. Suomessa päivää on vietetty lähinnä tiettyä poliittista suuntausta kannattavien keskuudessa, eikä naistenpäivästä ole mitenkään tullut kilpailijaa esimerkiksi äitienpäivälle. Tietenkään kaikki naiset eivät ole äitejä, mutta pelkästään naisten juhlaksi kutsuttu päivä ei ole suurempia tunteita herättänyt. Jo Valentinin päivä on herättänyt merkittävämpää kaupallista ja muuta mielenkiintoa. Virossa olen lähinnä kiusaantunut maaliskuun kahdeksantena. Työpaikalla rouvat ja neidit ovat suorastaan loukkaantuneita, ellei kukaan miehenpuolikas tuo kukkia työpöydälle, paukauta kuohuviinipulloa auki tai tarjoa kahvikupposen viereen suklaata tai muuta hyvää. Elleivät miespuoliset kollegat ole reagoineet päivään, niin aina meiltä löytyy yksi, joka nostaa vaatimusliikkeen esiin ja herrat marssivat puotiin. Suuremmilla työpaikoilla naistenpäivän vietto, varsinkin neuvostoaikana, tuppasi venähtämään. Pakolliset ruusut tai neilikat kun oli käteen tyrkätty, naistenjuoma tarjottu, niin herrakansahan saattoi keskittyä kauniimman sukupuolen kunnioittamiseen ja arvostamiseen täydellä teholla. Usein vielä moneksi päiväksi, pullot kourissa. Ja töitä paiskivat tietysti päivänsankarit, naiset.

Neuvostoaikana naisten tasa-arvo tarkoitti useimmiten sitä, että voit ajaa raitiovaunua tai johdinautoa, lakaista katuja tai nostella varastossa laatikoita. Sen jälkeen voit vapaasti toteuttaa itseäsi kotioloissa siivoten, ruokaa laittaen, pyykkiä pesten, lapsia hoivaten. Virolaisessa yhteiskunnallisessa elämässä tai bisneksessä ei kovin usein törmää kovan tason naisjohtajaan tai vaikuttajaan. Neuvostoperinteet elävät vankkoina: naisen virka on tehdä pienellä palkalla “sopivaa”, esim. hoivatyötä, olla kaunis, huoliteltu ja hoitaa hima kunnossa. Politikointi tai vaikuttaminen ei vielä kuulu normaaliin elämänkuvioon, nainen on paremminkin kaunis kulissi. Ja auta armias, jos nainen avaa suunsa lehtien palstoilla: Vaatii esim. poikabordelleja käyttöönsä! Huoraksihan siitä leimautuu heti. Ja toisaalta, prostitituoidun työtä ei monikaan tunnu karttavan. Sillä hommalla tienaa niin perheenäiti kuin opiskelijaneitonen nopeasti tuntuvan summan. Kun maaliskuun kahdeksantena satut kulkemaan esimerkiksi Tallinnan Viru-kadulla, älä ihmettele kukkaismyyjien ja miesasiakkaiden paljoutta. Kaikki eivät välttämättä osta lepytyskukkia vaan ihan vain tavan vuoksi. Ainahan kukkasia on sitäpaitsi kiva saada! LAURA ROTKO

valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK) tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti

Painosmäärä: 40 000 kpl Paino: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Kustantaja: The Baltic Guide Ltd. The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista.

Kansi Kuva: Jaak Kadarik Malli: Varje

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.


TEKSTI: ANTTI SARASMO KUVA: JAAK KADARIK

Viro tutuksi

Pitkällä tiellä tasa-arvoon Virossakin syntyi naisasialiike 1800-luvun lopulla kuten Suomessa. Tasa-arvossa ja naisten asemassa virolaiset ovat kuitenkin jääneet Suomesta jälkeen, mutta siihen on historialliset syynsä.

Viron tunnetuin ja rakastetuin runoilija on nainen, Lydia Koidula jonka kuva on sadan kruunun setelissä. Jo vuonna 1874 Koidula kirjoitti toiveesta, että lopultakin myös naisille tehtäisiin “ovet avariksi ja veräjät laveiksi”. Tällöin jo tunnettu kirjailija oli lopultakin hyväksytty Vironkirjamiesten seuraan. Mutta ei kehitys niin nopeasti lähtenyt liikkeelle. Kansallisissa piireissä esitettiin kyllä Koidulan näytelmiä, mutta naisosia oli miesten pakko esittää, sillä näytteleminen oli hienolle naiselle sopimatonta. Virossa 1800-luvun lopussa naisten asemaan vaikuttivat syvään juurtuneet miehiset ennakkoluulot. Malli tuli konservatiivisesta Saksasta. Virolainen oppineisto ei niinkään ottanut mallia baltiansaksalaisesta aatelista kuin Baltiaan muuttaneista ei-aatelisista saksalaisista jotka toivat mukanaan kotimaansa käsityksen naisesta ainoastaan äitinä ja kotirouvana. Naisen paikka oli miesten mukaan kotona. Ensimmäisen läpimurron tekivät aatelisrouvat. Baltiansaksalainen aateli oli henkisesti joustavampaa kuin heidän saksalaiset sukulaisensa ja aatelisnaisen asema Baltiassa oli vapaampi.Samoin Baltian aateliston parissa eli vahvana luterilainen käsitys diakoniatyöstä, heikommista huolehtiminen oikeastaan kuului säätyläisrouvan velvollisuuksiin. Niinpä vuonna 1872 perustettiin Tallinnassa Damen-Comitè der Gesellschaft zur Verpflegung verwunderter und kranker Krieger eli haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoyhdistyksen daami-komitea. Ja daameista oli todellakin kyse, ainoa eiaatelinenperustajajäsen oli Tallinnan pormestarin rouva. Yhdistys järjesti myyjäisiä ja keräsi rahaa. Rahaa annettiin Punaiselle Ristille ja kun Balkanin sota puhkesi, se missä Suomen kaarti kaarti “kärsi vilua ja näl-

kää Balkanin vuorilla taistellessa” maksettiin myös sairaanhoitajien koulutusta ja avustettiin rintamalle lähteviä lääkäreitä. Baltian saksalainen yläluokka ei suhtautunut vihamielisesti naisten koulutukseen, lähinnä välinpitämättömästi. Neitokaisilla oli mahdollisuus opiskella ja suorittaa ns.Suuri Eksaami, joka antoi kotiopettajan pätevyyden. Sen lisäksi saattoi opintietä jatkaa tenttimällä lukion aineita ja saada aineopettajan pätevyyden. Aatelisperheissä oli tavallista, että isosisko opetti nuorempia sisaria ja monet nuoret daamit työskentelivät kotiopettajina ennen avioitumistaan. Mitä saksalaiset edellä, sitä virolaiset perässä. Viron kansallisen heräämisen suuria, mutta epäonnistuneita hankkeita oli haave kansankielisestä koulusta, Aleksanterinkoulusta. Koululle kerättiin rahaa yli Vironmaan ja vapaamielisessä Tallinnassa virolaisrouvat perustivat oman tukiyhdistyksen 1880. Kateuttaherätti,ettävireän virolaisyhdistyksen myyjäiset olivat menestyksiä ja se keräsi niillä enemmän varoja kuin saksalaiset naisyhdistykset omilla myyjäisillään. Tallinnan naisten Aleksanterin koulun apu-komitea oli toimessaan niin tehokas, että se yksin kokosi enemmän rahaa kuin oli nähty koko maakunnan kiintiöksi. Jotain näin näyttävää naisten oli syytäkin tehdä, sillä miehet eivät oikein naisten panosta osanneet arvostaa. Viron kansallisen heräämisen tärkeimmässä kulttuuritapahtumassa, laulujuhlissa, naisilla oli pitkään vain katselijan osa. Toisissa valtakunnallisissa laulujuhlissa Tartossa 1879 naiset eivät päässeet laulamaan, eivätkä edes mukaan juhla-aterialle. Tosin kolmansilla laulujuhlilla1880 Tallinnassa mukana oli jo kaksi sekakuoroa ja naiset päästettiin jopa pitopöydän ääreen. Käsitys naisesta kotirouvana tai emäntänä ei vastannut 1800-luvun lopussa todellisuutta. Naimattomia naisia oli

ikäryhmässä 40-49 vuotiaat kaupungissa 20% ja maaseudulla 13%. Maaseudulla oli palvelusväkenä naisia enemmän kuin talojen emäntinä. Myyttiä piti yllä ilmeisesti se, että yhteiskunnallisista riennoista osaa ottavissa keskiluokkaisissa perheissä naiset olivat enimmäkseen kotirouvia. Ensimmäinen todellinen virolainen naisyhdistys perustettiin niinkin myöhään kuin 1907 Tartossa. Naisterahva selts keskittyi kulttuuririentoihin, mutta sen jäsenet olivat mukana myös Tarton Lastentarhayhdistyksessä, joka keskittyi hyväntekeväisyyteen. Jäsenet kuuluivat Tarton parempaan väkeen. Jotkut Naisterehva seltsin kulttuuririennot herättivät miehissä pilkkaa ja pahennusta. Merkittävän itsenäisyysmiehen Jaan Tõnissonin johtaman Postimees-lehti tuo-

Jo vuonna 1874 Koidula kirjoitti toiveesta, että lopultakin myös naisille tehtäisiin “ovet avariksi ja veräjät laveiksi”.

mitsi jyrkästi mauttomaksi naisten ärjestämän musikaalisen perheillan Vanamuinen-teatterissa. Kiista meni niin teräväksi, että Postimeeheltä jäi jopa yksi numero ilmestymättä. Ilmeisesti siinä oli turhan terävää kritiikkiä ja naisten vastustus, myös miestensä kautta, hyvin suurta. Virossa aivan kuten Suomessakin aloittivat naiset keskustelun tasa-arvosta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Virossa kehitys oli vain hitaampaa. Yhtenä syynä voi ollakonservatiivinen saksalainen käsitys naisen asemasta, suomalaisilla oli asenteissa huomattava etumatka.

Virolaiset jäivät kehityksen junasta myös 1960- ja 1970-luvuilla. Neuvostoliitto oli todella konservatiivisen patriarkaalinen valtio kaikista naispuolisista traktoristeistaan huolimatta. Yhteiskunnan huippu oli varattu miehille ja se arvostus näkyi niin politiikassa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Nyt Virossa kiritään muun maailman tasolle tässäkin asiassa, mutta syvään juurtuneiden asenteiden muuttuminen on hidasta ja niitä erilaisen historian juurruttamia asenteita on niin miehissä kuin naisissakin. ■


MAALISKUU 2002 TEKSTIT LAURA ROTKO KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

7

Urheilullisesti Laksu Hallissa Virossa ovat erilaiset teemapaikat kova sana. Tallinnassa on formulakisojen ystäville oma mestansa, samoin koripallon pelaajille. Kirjoa lisää Laksu Hall, jonka suurilta ruuduilta voi seurata haluamaansa lajia.

Paikka valmistui sopivasti ennen Olympialaisia ja suosio oli heti taattu. Laks on virolainen elävä olut, jota ei ole pastöroitu, siitä tulee paikan nimi. Päivisin ravintola ruokkii kaupunginhallituksen työntekijöitä, joille on “oma puoli” salissa, toki sinne muitakin luvataan. Päivisin on vaihtuva lounaslista itsepalveluperiaatteella, a´la cartessa on oma menu. Ravintolassa tarjotaan myös reiluja kotoisia aamiaisia kuten puuroja ja munakkaita. Ruokalista on sopivan monipuolinen, lapsia ja vegetaareja ei ole unohdettu. Hinnat eivät ole päätähuimaavia, esim. kallein pääruoka maksaa 160 kruunua, 10.22 EUR. Talon annosta kannattaa kokeilla: grillilihaa, salaattia, juustovaahtoa, tulis-

ta kastiketta ja perunat/riisi valinnan mukaan. Lisukkeista tulee pulittaa 15 paikallista rahaa, eikä asiasta mainittu tilausta vastaanotettaessa. Talon annos oli maittava ja todella hintansa 125 EEK, 7.98 EUR, väärtti.

Grillattu lohi oli saanut seurakseen yllättävän hedelmäisen kastikkeen, jonka hehkuva väri oli peräisin kirsikasta. Salaatti, katkaravut ja saframiriisi sekä hedelmät tekivät annoksesta raikkaan ja kevyen. Nälkäinen kollega tosin olisi halunnut syödä enemKauniisti aseteltu talon annos on mukavan täyttävä.

Suuri sali ei paikan nimestä huolimatta vaikuta hallilta.

mänkin, mutta jälkiruuaksi tilattu juustovalikoima täydensi kokonaisuuden. Laksu Hall sijaitsee keskeisellä paikalla, Vapauden aukion, (Vabaduse Väljak) reunalla. Suurista ikkunoista voi tarkkailla kiivastahtista liikennettä tai tähyillä Toompealle. Sisustus on pelkistetty, pöytien ja mukavien tuolien ohella voi löhöillä sohvilla urheilua seuraten. Lounasai-

Kaukasian herkkuja Mustasta lampaasta

kaan musiikki ei häirinnyt volyymillaan, iltaisin ilmeisesti suurten sporttitapahtumien aikaan luultavasti meno on toisenmoista. Palvelusta voi antaa pisteitä, ystävällistä ja tehokasta. Asiakaspaikkoja on 126, kaikki luottokortit kelpaavat. Avoinna Laksu Hall on ma, ti, to ja su 8-24, ke, pe ja la 8-02, keittiö toimii klo 23 asti. ■

Pääkokki Marina Filjovan valmistamat annokset ovat todella suuria.

Must Lammas edustaa kaukasialaista keittiötä, jonka antimia nauttiessa saa hyvän mielen makunautintojen lisäksi.

Paikka on pieni, vain 42 asiakasta mahtuu, sisustus ei viittaa mitenkään eksotiikkaan. Mutta ruoka on hyvää! Alkupalaksi kanasienipata juustokuorrutuksella pikkuruisissa annosvuoissa oli suussasulavaa, ei mitään herkkusieniä vaan metsästä kerättyjä. Oikein hyvä ruokahalunherättäjä. Kollega Antin valinta hatsapuri oli kuohkeassa lehtitaikinassa kypsytetty lihapiiras, lisukkeena valkosipulista kastiketta ja tuoretta kaaliraastetta. Rapeaa ja maukasta, kuului tuomio. Pääruokina Must Lammas tarjoaa vartaita ja muita liharuokia puuhiilillä kypsennettyinä tai tavanomaisemmin valmistettuina. Suosittelen ensimmäistä, lihavalikoima on possusta lampaaseen. Broilerivarras on täyttävä, rintafileet ovat sopivan mustia että aitouden voi tuntea. Koko komeus on kääritty ohuen lavash-leivän sisään. Lisukkeet ovat yksinkertaiset, aromaattista kastiketta pienessä kulhossa, punasipulia ja valkosipuliperunoita. Perunoiden valmistustapa yllätti: Virossa ne yleensä on viipaloitu, paistettu pannussa ja ripotettu jauhetta päälle. Nyt oli tarjolla keitettyjä perunoita valkosipulikastikkeessa, hyvä. Antin naudansisäfile oli ennen grillausta kääräisty pekoniin, lisukkeet olivat samat kuin edellisessäkin annoksessa. Erittäin suuri annos, kypsyysaste tiedusteltiin tilausta vastaanotettaessa, hyvä kokonaisuus.

Pääkokin suositus: P I P P U R I P I H V I

Kebabit ja hiilillä kypsennetyt annokset ovat parasta antia Mustassa lampaassa.

Jälkiruokavalikoima on kiinnostava. Gruusialainen paneerattu juusto olisi sinänsä ollut vaatimattoman makuinen, mutta puolukkakastike teki annoksesta herkullisen, ei liian makean tai voimakkaan makuisen. Itämainen kahvi kruunasi lounaan, johon olimme kaikin puolin tyytyväisiä. Palvelusta voi todeta, että tarjoilijamme selosti auliisti annosten kokoonpanoa, suositti viinin ja kertoi listan antimien “aitoudesta”.

Listahinnat kalleimmillaan euroina: alkupalat 6.96, kuumat alut 4.28, keitot 3.57, grilliruuat 15.14, jälkiruuat 3.50. Listalla oli myös yksi pasta-annos ja kaksi kasvisruokaa, euroina 6.2. Kahden hengen lounas kierteineen maksoi 725 kruunua eli 46.33 €. Kun alkuun vielä tuotiin talon puolesta pikkuruinen ruyyppy ja kuivattua lihaa, niin hintaa emme moiti. Must Lammas, osoite Väike-Karja 3/Sauna 2, avoinna 12-23. ■

Ravintola Stoori on suomalaisomistuksessa, joten siellä tiedetään, mikä on “kansallisruokaa”, joka maistuu asiakkaalle. Äärimmäisen suurista annoksistaan tunnetussa ruokapaikassa pippuripihvi on varma valinta. Pääkokki Marina Filjova valmistaa sen seuraavasti: 200 g naudan sisäfilettä Pippurisekoitusta (5 erilaista) Suolaa Öljyä paistamiseen Rosepippuria Kermaa tai Cremetä Nuiji kevyesti pihvi molemmin puolin lihanuijalla ja paista runsaassa, hyvälaatuisessa öljyssä. Maustetaan pippuriseoksella ja suolalla, voi halutessaan lisätä myös varsinaista lihamaustetta.

Kerma tai Creme (200 g) keitetään kokoon ja valutetaan pihvin päälle, ripotellaan rosepippureita. Lisukkeeksi Stoorissa voi valita erilaisia perunoita, keitettyjä, ranskalaisia tai valkosipulisia. Marina Filjova tekisi kotona keitetyistä perunoista paistettuja lohkoja, jotka maustetaan valkosipulijauheella tai perunamausteella, maun mukaan. Väriä ja vitamiineja annos saa tuoreesta tomaatista, kurkusta, paprikoista, salaatista, kaali-porkkanaraasteeesta, ananasrenkaasta, kirsikasta, suolakurkusta, persiljasta ja appelsiininviipaleesta. Ravintola Stoorin osoite on Õle 33 (n. 1.5 km satamasta, parhaiten pääsee taksilla) Tallinna. Avoinna ravintola on päivittäin 09-06. ■


8 TEKSTI LAURA ROTKO KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2002

Rajan ylitys sekuntien kysymys Kun suomalainen matkailija manaa Tallinnassa esimerkiksi satamassa jonotukseen tuhraantuvaa aikaa, on virolaisella rajavartiovirkailijalla tiukka vastaus: olemme varanneet 30 sekuntia aikaa henkilöä kohden passintarkastukseen.

Kun laivalta saapuu yli 1 000 matkustajaa, voi kokonaisajan laskea. -Ei voi oikeastaan muuta kuin pyytää kai-

kilta matkailijoila hieman enemmän kärsivällisyyttä, sanoo luutnatti Kalle Kandroo, Viron rajavartioston apulaispäällikkö.

Hankaluuksia ja ajankulua lisäävät juopot, jotka jo aamutuimaan tuikertavat ja aiheuttavat häiriöitä: ei löydy passia eikä yhtään mitään. Viron rajavartiosto on panostanut henkilökuntaan, sen koulutukseen ja jopa koiriin, joita tarvitaan esim. huumeiden etsimisessä. Uuden itsenäisyyden aikana on kehitys ollut huimaa, toteaa Kandroo. Välillä jouduimme käyttämään asevelvollisia apuna, koska ei ollut tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa. Nyt on tilanne jo aivan toinen. -Edelleenkin on henkilöstöpula, on tarkoitettu että olisi esim. 170 virkailijaa, mutta on vain 140, jos ne 30 virkaa täytettäisiin olisi palvelutasokin ehkä toinen. Kalle Kandroo

Ihan täyttä kiitosta Kandroo ei anna työskentelyolosuhteillekaan. Tallinnan A- ja B-terminaaleihin ssiääntulo putkea myöten käy etenkin vanhemman väen voimille, varsinkin kesäkuumilla. Passintarkastusluukut, aulatilat jonotuspaikkoineen olisi voitu suunnitella paremminkin. Uudemmassa terminaalissa asiat ovat sekä matkustajien että henkilökunnan kannalta paremmat.’

Hyvä yhteistyö Viron Rajavartiolaitos kontrolloi vuoden 2000 tilaston mukaan yli 13 miljoonaa rajanylittäjää. Kovin monta suomalaista ei jouduttu rajalta käännyttämään takaisin esim. puutteellisten asiakirjojen takia. Viroon on kylläkin haluttu tulla melkein hinnalla millä hyvänsä, tosin vain kolme-neljä tyyppiä vuodessa.

-On hypätty hyiseen mereen, on yritetty kiipeillä alusten kiinnitysköysiä pitkin, mutta nämä ovat kaikki äärimmäisyystapauksia, sanoo Kandroo. Luutnatti Kandroo kiittää yhteistyötä suomalaisten kanssa: -Erityisesti huumevalvonnassa olemme aktiivisia kaikin tavoin. Yhteistyömme on kiinteää ja tehokasta, tarvittaessa yhteistyössä poliisin ja tullin kanssa puramme auton vaikka osiin. Koulutusyhteistyö toimii samoin. Virossa omia rajavartioita koulutetaan Narva-Jõesuussa ja Tabasalussa. Vaikka virkamiesten palkkaus on pikkuhiljaa noussut, ei ammattiin ole liikaa tulijoita, työ kun on suhteellisen epäkiitollista. ■

TEKSTI JUKKA ARPONEN

Maahan maan tavalla Länsiterminaalissa tarkastetaan vuositasolla noin kolmen miljoonan henkilön rajanylityslaillisuus ja noin 180000 ajoneuvon asiakirjapaperit. Suomalaisten, toisten EU-maalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tarkastamisessa on lakeihin perustuvia eroja. Suomen kansalaisten maahantuloa ja maastalähtöä koskee passilaki (642/1986). Ulkomaalaisten liikkumiseen sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa sovelletaan ulkomaalaislakia (378/1991) ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Lisäksi Suomea velvoittavat monet kansainväliset sopimukset. Shengenin sopimus edellyttää tarkastamaan, että maahan saapuvalla on laillinen oikeus tulla ei pelkästään Suomeen vaan koko sopimusalueelle. Monelle on yllätys, että muiden Schengenvaltioiden

Helsinki-Tallinna liikenteen vilkkain satama Suomen puolella on Länsiterminaali. Matkustajien paljoudesta johtuen syntyy maahan tultaessa jonoja vaikka Rajavartiolaitos toimii aina täydellä miehityksellä laivan saapuessa. Mikä tarkastuksessa vie aikaa?

antamat maahantulokiellot ilmenevät Suomenkin rajalla yhteisen SIS (Schengen Information System) -rekisterin kautta. Näin esimerkiksi Saksan antama maahantulokielto evää pääsyn myös Suomeen. Schengen alueelle saapuvan ei-EUkansalaisen on perusteltava matkansa tarkoitus. Samalla hänen on kyettävä esittämään toimeentuloon vaadittavat rahavarat tai että hän kykenee ne laillisesti hankkimaan. Tarkastustarkkuuden on aina oltava 100 % määriteltyyn vaatimukseen nähden. Lisäksi virolaisten on hyvä muistaa, että oleskelulupakäytäntö ei ole olennaisesti muuttunut. Viisumivapaus on tarkoitettu lähinnä turismia varten. Useat alle kolme kuukautta kestävät oleskelut, mitkä eivät liity turismiin, vaativat edelleenkin oleskeluluvan.

EU vai EI Suomalaisille, ETA-alueen ja EU-kansalaisille suoritetaan pääsääntöisesti rajalla minimitarkastus. Ei-EU-kansalaisien tarkastaminen on määritelty paljon tarkemmaksi Unionin ulkorajoilla. EU-kansalaisen tarkastusaika on keskimäärin noin 15s/henkilö, viisumivapaan maan kansalaisen tarkastaminen kestää noin 60 s/henkilö ja viisumivelvollisen maan kansalaisen tarkastaminen kestää keskimäärin 2 minuuttia. Ison aluksen tarkastaminen saattaa kestää lähes tunnin, sillä viimeisimmät matkustajat lähtevät aluksesta ulos vasta puolisen tuntia laivan kiinnittymisen jälkeen. Jonotusaika EU-kansalaiselta on keskimäärin 20 minuuttia ja viisumivapaan maan kansalaiselta keskimäärin puoli tuntia. Vuonna 2001 etsintäkuulutettuja henkilöitä tavattiin Län-

sisatamassa noin 800 kpl. Hallinnollisena toimenpiteenä Länsisatamassa käännytettiin noin 1000 henkilöä, suurimpana yksittäisenä syynä oli toimeentuloon vaadittavien varojen puuttuminen. Länsi ja eteläsatamassa havaittiin vuonna 2001 yhteensä 33 erilaista väärennöstapausta.

Matkatavaroissa usein huomautettavaa Tullilaki, siihen liittyvät asetukset sekä EU-direktiivit määrittelevät tarkasti mitä ja miten paljon Suomeen saa ulkomailta tuoda. Säännöt ovat kaikille samat maahantulijan kansallisuudesta riippumatta. Länsiterminaalissa tavaroiden kuljetusta maasta toiseen valvoo Meritulli. Matkustajaliikenteessä tarkastetaan satunnaisesti valitsemalla päivittäin 20-40 henkilön matkatavarat. Tullivirkailijat etsivät mat-

katavaroiden joukosta mm. huumeita, alkoholia, savukkeita, aseita, eläimiä ym. Kaikkia näitä löytyy melko usein, sillä noin 35%:lle tarkastetuista on jotakin huomautettavaa. Suuressa osassa tapauksista on kyseessä suomalaisen turistin yritys tuoda sallittua enemmän matkalta halvalla ostettua alkoholia tai tupakkaa. Jos laukusta löytyy sinne “vahingossa” unohtunut ylimääräinen viinapullo, selviää siitä maksamalla verot ja maksut veron korotuksella. Suurimmat yksittäiset takavarikoinnit ovat olleet luokkaa 100 kartonkia savukkeita tai 3 kiloa huumeita. Tällaiset määrät johtavat jo vakavampiin seuraamuksiin. Kaiken ollessa kunnossa kestää tullitarkastus vain pari minuuttia. ■

Vaikuttava aine organo-heparinoidi

Voidellaan jalkoihin useita kertoja päivässä

Apteekeista niin voiteena kuin geelinä 40 ja 100 gramman tuubeissa

Tehoaa laskimotulehduksiin. Estää pintaverisuonten tukosten muodustumista. Auttaa verenpurkaumien parantumista. Huom! Ennen käyttöä tutustu huolellisesti pakkauksen ohjeisiin. Sivuvaikutusten ilmetessä ota yhteyttä lääkäriin.


MAALISKUU 2002

T H E B A LT I C G U I D E

13

näistä puhutaan Voitto kotiin Viron mieshiihtäjien mitalit Salt Lake Cityssä nostattivat syystäkin virolaisten itsetuntoa, varsinkin kun Kristiina Smigunin suoritukset jäivät vaatimattomiksi. Rahapalkinnot oli Viron Olympiakomitea osannut kuitenkin viisaasti ennakoida. Kultamitalista oli luvattu urheilijalle maksaa miljoona kruunua (n. 64 000 EUR) ja pronssistakin puolet summasta. Mahdollinen “onnettomuus” vakuutettiin Sammon välityksellä Lloyd´sissa joka onkin nyt maksumies. Vakuutusyhtiöt eivät yksityiskohtia kerro, mutta asiantuntijapiireissä väitetään vakuutuksen irronneen puolella miljoonalla kruunulla. Säästöä köyhälle olympiakomitealle tuli siis kerrakseen.

1.

Tallinnan tunnus Virossa on monella taholla etsitty merkkiä, tunnusta tai brändiä maan tunnetuksi tekemiseksi. Asialle läksi myös Tallinnan kaupunki, joka pestasi tunnetun meediagurun Linnart Priimäen etsimään Tallinnalle merkkiä. Tallinnassa sijaitsevassa Nigulisten kirkossa on keskiaikaisen lyypekkiläistaiteilijan Berndt Notken suurikokoinen maalaus “Kuolemantanssi”, jota pidetään ainoalaatuiseksi lajissaan. Niinpä Priimägi ehdottikin, että maalauksen ympärille koottaisiin mahtava kaupunkifestivaali. Virolaiset ilkeäkieliset ovat leimanneet homman humpuuksi ja ivailleet, että “Kuolemantanssi” sopii Tallinnalle paremmin kuin hyvin: Autolautta Estonia, bordellit ja AIDS, liikenneturmat , ryövärit ja murhamiehet, siinäpä vasta kaupungin imagoa nostattava idea. Tallinnasta voitaisiin tehdä vaikka saman tien vaikka maailman hautajaispääkaupunki, sanovat pilkkakirveet ja toivottavat turistit tervetulleiksi kuolemaan. Vaan eipä mitään. Vaikka festivaaliaate naurettaisiinkin kuoliaaksi kannattaa ilman muuta käydä Nigulisten kirkossa ihailemassa mainittua teosta.

2.

3.

Varo väärää viinaa Useimpien suomalaisten Viron tuliaisiin kuuluvat alkoholipitoiset juomat. Niiden hankinnassa olisi

bussit Tallinn–Tartu 06.30...08.55 07.30 ....09.55 08.00 ....10.25 09.00 ....11.25 09.05 ....11.30 10.00 ....12.25 10.30 ....12.55 11.00 ....13.25 11.30 ....13.55 12.00 ....14.25 12.30 ....14.55 13.00 ....15.25 13.30 ....15.55 14.00 ....16.25 14.30 ....16.55 14.45 ....17.25 15.00 ....17.25 15.30 ....17.55 16.00 ....18.25 16.15 ....18.45 16.30 ....19.00 17.00 ....19.25 17.30 ....19.55 17.45 ....20.20 18.00 ....20.25 18.30 ....20.55 18.45 ....21.25 19.00 ....21.25

19.30 ....21.55 20.00 ....22.25 21.00 ....23.40

Tartu–Tallinn 04.55 ....07.35 06.30 ....08.55 07.00 ....09.25 07.30 ....10.00 07.45 ....10.20 08.00 ....10.25 08.15 ....10.45 09.00 ....11.25 09.30 ....11.55 10.00 ....12.25 10.45...13.10 11.00 ....13.25 11.30 ....13.55 12.00 ....14.25 13.00 ....15.25 13.30 ....15.55 14.00 ....16.25 14.30 ....16.55 15.00 ....17.25 15.30 ....17.55 16.00 ....18.25 16.35 ....19.00 17.00 ....19.25 17.30 ....19.55

"Kuolemantanssi". Katkelma, 1400-luvun loppupuoli. Maalaus, tempera ja öljy. Viron Taidemuseo, Nigulisten kirkko, Tallinna. Kuva: Stanislav Stepasko. terveen järjen käyttö paikallaan. Syksyinen tragedia Pärnun tienoilla vaati 68 ihmishengen, he kun olivat juoneet metanolia. Kyseessä eivät olleet lainkaan ns. spurgut, vaan myös henkilöt, jotka viikonlopun kunniaksi nauttivat yhden drinkin halpaa alkoholia. Vanhoja myrkkyviinavarastoja tuntuu olevan yhä jäljellä, ainakin yksi myrkytyksen saanut henkilö on tuotu sairaalaan. Viina on Virossa halpaa, jopa niin halpaa, että kannattaa pitäytyä tunnettujen valmistajien tuotteissa, niissä joissa on turvamerkinnät ja laatutakuu. Puteli on parasta ostaa kunnon kaupasta. Kesäaikaan Viron hallitus päätti siirtyä kesäaikaan jälleen tänä vuonna. Aikaero edellytti kellojen veivaamista esim. Suomen, Viron. Latvian ja Liettuan välillä yhtenään. Aikanaan perusteluna kellojen kiertämättäjättämiselle käytettiin esim. lehmien lypsyaikoja, ihmisten biorytmejä ja ties mitä. Bisnesmiehet ja matkustavaiset

4.

Lehti ei vastaa mahdollisista aikataulumuutoksista. 18.00 ....20.25 18.30 ....20.55 19.00...21.25 20.30 ....22.55 21.00 ....23.30

Tallinn–Pärnu

07.15 ....09.20 08.00 ....09.50 08.45 ....10.45 09.30 ....11.20 10.00 (1)...12.10 11.00 ....12.50 11.30 ....13.50 12.00 ....13.50 12.30 ....14.20 13.15 (1)...15.25 13.50 ....15.40 14.30 ....16.20 15.00 ....17.15 15.00 (2)...17.20 15.30 ....17.20 16.15 ....18.05 17.00 ....19.15 17.30 ....19.20 18.00 ....19.50 18.30 ....20.20 19.15 ....21.05 21.00 ....23.10

ovat kuitenkin helpottuneina tervehtineet hallituksen päätöstä. Eletään jälleen samassa ajassa!

372 6 800 900. Tallinnan linja-autoas. info puh. + +372 601 0700 info t, eyde iyht buss Kansainväliset 36 8433 Suomessa: Matkapyörä, puh (09)61

22.35 ....00.35 23.40 (2)...01.55

Pärnu–Tallinn 03.05 ....05.10 (3) 05.25 ....07.30 (4) 06.20 ....08.20 06.30 ....08.35 07.00 ....08.50 07.30 ....09.20 07.50 ....10.05 08.30 ....10.20 09.00 ....10.50 09.30 ....11.20 10.45 ....12.55 11.05 ....13.20 (3) 11.10 ....13.00 12.00 ....14.00 12.30 ....14.20 13.30 ....15.20 14.35 ....16.50 (3) 14.15 ....16.05 14.45 ....17.10 15.30 ....17.20 16.00 ....17.50 17.40 ....20.05 18.15 ....20.05 19.00 ....20.50

20.25 ....22.30 (3)

Tallinn–Haapsalu 06.50 ....08.45 08.00 ....09.40 09.30 ....11.15 10.30 ....12.15 11.15 ....13.20 12.00 ....13.55 12.50 ....14.40 13.30 ....15.15 14.45 ....16.35 15.30 ....17.10 16.00 ....17.55 16.45 ....18.15 17.20 ....19.10 17.50 ....19.40 18.30 ....20.15 19.00 ....20.50 20.00 ....21.50 21.00 ....23.00

Tilaus

4.

Kansainväliset junayhteydet infopuh. +372 6 401 651. Nyt aikatauluja myös netista: www.bussireisid.ee ja ulkomaille www.eurolines.ee

12.00 ....13.45 13.00 ....14.45 14.00 ....15.50 14.40 ....16.30 15.40 ....17.45 17.00 ....18.50 17.30 ....19.15 18.15 ....20.10 18.50 ....20.30 20.50 ....22.45

Tallinn–Kuressaare 07.45 ....11.45 09.30 ....13.55 11.45 ....15.45 15.40 ....19.50 17.40 ....21.50

07.20 ....09.55 10.45 ....12.50 11.30 ....13.50 13.00 ....15.25 15.30...17.40 16.30 ....18.35 16.50 ....19.10 19.10 ....21.35

Viljandi–Tallinn 08.15 ....10.20 09.00 ....11.10 13.10 ....15.40 14.50 ....16.55 16.45 ....19.05 18.30 ....21.10 19.50 ....21.55

Kuressaare–Tallinn Tallinn–Riga

Haapsalu–Tallinn 06.30 ....08.15 07.20 ....09.25 08.00 ....09.45 09.15 ....11.10 10.15 ....11.50 11.20 ....13.10

Veronkiertäjät kuriin Ensi kesäkuusta alkaen on Viron verovirastolla entistä suuremmat oikeudet tutkia kansalaisten tuloja ja niiden lähteitä. Tilanne onkin ollut aika huvittava. Eliittikaupunginosaan muuttaa työtön pariskunta, jotka rakennuttavat kolmikerroksisen villan. Huvilan pihalla seisoo neljä kalleimman hintaluokan autoa, mutta tuloja ei pariskunnalla ole penniäkään. Kun veroviranomaiset ovat tiedustelleet millä rahoilla kaikki on hankittu on voitu vastata, että rikkaat sukulaiset Siperiasta lainasivat. Papereita ei tietenkään ole, mitä sitä nyt sukulaisten kesken...Ja niine hyvineen on verovirkailija saanut laputtaa meneään. Verovirasto aikoo hyökätä myös Virossa varsin tavallisten “kirjekuoripalkkojen” kimppuun. On yleistä, että työntekijä saa virallisesti vain minipalkkaa, josta maksetaan verot ja sosiaalimaksut. Varsinainen palkka tulee mustasta kassasta. Uuden lain mukaan kirjekuoripalkan saaja vapautuu itse vastuusta, jos käräyttää työnantajansa.

07.30 ....11.40 09.30 ....13.40 13.30 ....17.40 15.15 ....19.40 17.30 ....21.40

Tallinn–Viljandi

10.00 (1)...15.35 12.15 (1)...17.30 13.15 (1)...18.50 15.00 (2)...21.05 19.00 ....00.10 22.35 ....03.35 23.40 (2)...05.40

07.00 ....09.05

Kyllä, haluan tuoretta tietoa Virosta. Tilaan The Baltic Guide -lehden vuodeksi itselleni hintaan 37 Euro.

nimi................................................................................................. yritys............................................................................................... osoite ............................................................................................. ....................................................................................................... puhelin.........................................fax..............................................

Riga–Tallinn 03.05 ....08.20 06.15 ....11.35 07.20 ....13.20 10.50 ....16.50 (3) 12.00 ....17.15 (3) 17.00 ....22.30 (3) 23.40 ....05.10 (3)

Tallinn–Vilnius 12.15 (1)...22.25 22.35 ....09.00

Vilnius–Tallinn 07.00 ....17.15 (3) 21.45 ....08.20

Tallinn–Berlin

3/02 A = lähdöt Tallinnasta ma, ti, ke, pe, la ja su, perillä seur. päivänä. Ti, ke ja la-lähdöt jatkavat Hannoveriin ja Kölniin, su -lähdöt Nürnbergiin ja Müncheniin, ma, pe-lähdöt Frankfurtiin ja Stuttgartiin, (paikaanvaraus pakollinen) B = lähdöt Berliinistä ma– la, perillä seur. päivänä. Ti, pe, la-lähdöt alkavat Kölnistä ja Hannoverista, ke-lähdöt Münchenistä ja Nürnbergistä, ma, tolähdöt Stuttgartista ja Frankfurtista, (paikaanvaraus pakollinen) (1) = Satamasta (A-terminaali) 15 min myöhemmin

07.00 (A)...09.00

(2) = Satamasta (A-terminaali) 20 min myöhemmin

Berlin–Tallinn

(3) = Ajaa sataman kautta linja-autoasemalle

19.10 (B)...22.00

(4) = Ajaa suoraan satamaan.

Tuoretta tietoa Virosta Sinulla on mahdollisuus tilata The Baltic Guide -lehti suoraan yritykseesi tai kotiisi. 12 numeroa vuodessa, hinta edelleen vain 37 Euro/vuosi. The Baltic Guide ilmestyy aina kuun alussa.

Faksaa tilauskuponki numeroon +372 6 013 324 tai lähetä osoitteeseen L. Koidula 5, 10125 Tallinn.


14

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2002

talous

Baltmanin myymälä Tallinnan vanhassa kaupungissa Viru-kadulla. TEKSTIT: JORMA ROTKO. KUVAT: JAAK KADARIK

Virolainen Baltika on tiellä vaatetehtaasta muotitaloksi

Ompelija Natalia Mihailova ei jouda juuri päätään nostamaan, sillä työtä tehdään urakalla. Baltikan 1500 työntekijästä n. 80% on naisia ja heistä suurin osa venäläisiä.

Saippuaooppera “Kauniit ja rohkeat” kertoo kahden muotitalon verisestä taistelusta. Muodin maailma on rankka eikä keinoja kaihdeta, jos suosittuun tv-sarjaan on uskomista. Samaan karuselliin haluaa sukeltaa Baltika Grupp, jossa vaatetusteollisuuden parissa työskentelee 1500 ihmistä. Baltikan historia juontaa vuoteen 1928, jolloin Tallinnaan perustettiin “Gentleman”-niminen pieni tehdas. Ensimmäinen tuote oli arkinen, mutta tarpeellinen: Valmistettiin sadetakkeja kumikankaasta. Baltikaksi vaatetustehdas muuttui 1959. Neuvostoaikana se oli kova sana. Viro oli Neuvostoliiton “länsimaa” ja sen tuotannon laatu oli arvossa jättiläsvaltiossa, jossa tuotettiin yleensä periaatteella “kunhan on hänessä”. Nykyisillä markkinoilla ei neuvostolaadulla pärjätä, mutta sitä ei Baltika yritäkään. Muodinluojat työskentelevät Tallinnan tehtaassa suuressa salaisuudessa ja näppärät ompelijat toteuttavat heidän ideansa laadukkaasti.

Muotitaloksi Baltika Grupp on satsannut omiin tavaramerkkeihin, sellaisiin kuin CHR, Baltman, Respect, Evermen, Mascara, Herald...Vaatteita tuotetaan niin miehille kuin naisillekin, mutta enää ei haluta olla pelkkä tehdas. Markkinointijohtaja Maarika Liivamägi kertoo, että omia myymälöitä lisätään koko ajan. Tänä vuonna myymälöitä tulee olemaan 70 kappaletta seitsemässä maassa, jotka Viron lisäksi ovat Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Ukraina ja Venäjä. Suomeen ei ainakaan toistaiseksi myymälää perusteta, vaan siellä Baltikan tuotteita myyvät esim. Stockmann ja Anttila. Noin 70% Baltikan valmistamista vaatteista lähtee vientiin - jo mainittujen maiden lisäksi USA:han, Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Englantiin. Omat myymälät mahdollistavat pysymisen muodin pulssilla, läheinen suhde tuotteen loppukäyttäjään eli asiakkaaseen antaa myös arvokasta feed backia siitä, mihin päin muodin maailmassa ollaan menossa.

Tallinnan kävijä törmää useimmiten tavaramerkkiin Baltman. Sillä nimellä toimiva myymälä on heti satamassa vastassa SadaMarketin tiloissa, toinen hyvin tunnettu Baltman on Viru-kadulla, joka kuuluu vanhaan kaupunkiin tutustuvien “pakollisiin” kohteisiin.

Pörssiyhtiö Baltika Grupp on noteerattu Tallinnan pörssin lisälistalla. Kovinkaan paljon sen osakkeilla ei kuitenkaan kauppaa käydä, sillä koko Tallinnan pörssi on suhteellisen kuolleessa tilassa. Vaihto on pientä ja ulkomaisia sijoittajia kiinnostaa vain Hansapank, jos sekään. Baltika yksityistettiin 1991. Sen jälkeen siihen on liitetty pienemmät tehtaat AS Virulane ja AS Elina STC. Tytäryritykset Baltikalla on Liettuassa, Latviassa, Ruotsissa, Ukrainassa, Puolassa ja Suomessa. Yhtiön suurimmat osakkaat ovat virolaisia yksityishenkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella yhtiön kanssa tekemisissä, kuten esimerkiksi toimitusjohtaja Meelis Milder, jolla on 8% yhtiön osakkeista. 39% osakepääomasta on sijoittajilla, joita vuosikertomus luonnehtii “Bank of Bermudan asiakkaiksi”. Vuonna 2000 yhtiön liikevaihto oli n. 344 miljoonaa kruunua (n.22 miljoonaa EUR) ja puhdas tuotto n. 14 miljonaa kruunua (n. 0,9 miljoonaa EUR).

Venäläiset naiset ompelevat Baltian tehtaan saleissa käy jatkuva ompelukoneiden surina. Ompelijat ovat enimmäkseen naisia ja enimmäkseen venäjänkielisiä. Asialla on pitkät perinteet. Neuvostoaikana ammattiopetus kävi venäjän kielellä. Tuolloin ammattinsa oppineet työntekijät opettavat nyt Baltikan omassa koulutuksessa uudempia tekijöitä ja samalla kielellä tietenkin.

Kaikki työ on urakkatyötä ja tahti on kovaa. Työ on vaiheistettua ja vaikka liukuhihnaa ei olekaan prosessi ei saa jäädä seisomaan yhdessäkään kohdassa. Baltika yrittää huolehtia työntekijöistään, sillä Tallinnassa on suhteellisen paljon vaatetusteollisuutta ja hyville ompelijoille on kysyntää. Hinnat henkilökunnan ravintolassa ovat edullisia ja kaikenlaista viihdehippaa järjestetään. Palkkataso nousee pikkuhiljaa ja monet yrittäjät ovat alkaneet pelätä, että Viron vetovoima halvan työvoiman maan alkaa hiipua. Sitä taustaa vasten tuntuukin oikealta, että satsataan mieluummin omiin tavaramerkkeihin kuin esimerkiksi alihankintaan. ■

Baltikan tuotannosta menee vientiin n. 70%. Tässä Baltmanin tuotemerkin tyylinäyte.

Baltikan tehtaassa ommellaan täyttä häkää kesän ja syksyn mallistoja. Muotitalon tulee kulkea puoli vuotta ajasta edessä.


MAALISKUU 2002

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

15

kulttuuri

© The Baltic Guide

teatteria Rahvusooper Estonia Estonia pst. 4, puh. + 372 6 260 260. Lippukassa avoinna 12–19.Oopperaa ja balettia (o=ooppera, ot=operetti, b=baletti, m=musikaali). 5.3. 6.3. 7.3. 8.3. 9.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 16.3. 17.3. 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3. 24.3. 26.3. 27.3. 28.3. 30.3.

19 Öö Veneetsias (Yö Venetsiassa) ot 19 Öö Veneetsias 19 Coppelia (ensi-ilta) b 19 Ernani o 12 Öö Veneetsias 19 Coppelia b 19 Ernani 19 Rahu, Madeleine (Rauhaa, Madeleine) 19 Rahu, Madeleine 19 Tark naine (Viisas nainen) o 19 Anna Karenina b 19 Carmen o 19 Tark naine o 12 Coppelia 19 Carmen 12 Ooppera-Villikot (Mysteerinäytelmä lapsille) 12 Ooppera-Villikot 12 Ooppera-Villikot 19 Coppelia 12 Ooppera-Villikot 19 La Bohéme o 12 Ooppera-Villikot 19 Anna Karenina 12 Ooppera-Villikot 19 La Bohéme 19 Öö Veneetsias 19 Carmen 19 Coppelia 19 Pietarin miesbaletti

6.3. 7.3. 8.3. 9.3. 10.3.

12.3. 13.3. 14.3. 15.3.

16.3. 17.3. 18.3. 19.3.

Tallinna Linnateater

20.3.

Lai 23, Kassa, Lai 21, puh. + 372 6 650 800. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18.

21.3.

4.3. 5.3. 6.3.

22.3.

18 18 18 18

7.3.

18 18 8.3. 18 9.3. 18 18 11.3. 18 12.3. 18 13.3. 18 15.3. 18 16.3. 18 18 19.3. 18 18 20.3. 18 21.3. 19 22.3 18 19 23.3. 18 25.3. 18 26.3. 18

Hamlet Võlumägi (Taikamäki) Tšehhov & show-bisnis Palju õnne argipäevaks (Paljon onnea arkipäiväksi) Võlumägi Tšehhov & show-bisnis Sild (Silta) Inishmaani igerik Palju õnne argipäevaks Sild Võlumägi Ristumine peateega (Risteys päätiellä) Palju õnne argipäevaks Palju õnne argipäevaks Võlumägi Sild Seitse venda (Seitsemän veljestä) Isad ja pojad (Isät ja Pojat, ensi-ilta) Jaan Tätte ja Tõnu Raadik esittävät omia laulujaan Isad ja pojad Jaan Tätte ja Tõnu Raadik esittävät omia laulujaan Palju õnne argipäevaks Isad ja pojad Isad ja pojad

23.3.

24.3. 25.3. 26.3. 28.3.

Nukuteater Lai 1, puh. + 372 6 411 617 (kassa), 6 411 609, 6 411 679 , e–mail: info@nukuteater.ee. Avoinna ti–pe 10.30-17.30; la ja su 11.00-14.00. 3.3. 8.3.

Draamateater

9.3. 10.3. 24.3.

Pärnu mnt. 5, puh. + 372 6 443 378. Kassa avoinna joka päivä 9–19. (ps=pieni sali).

27.3. 31.3.

5.3.

19 Valentine'i sirelililla kleit (Valentinen violetti mekko) ps 19 Väike õuduste pood 19 Õhtusöök sõpradega (Illallinen ystävien kanssa) ps 19 Väike õuduste pood 19 Armastusega ei naljatleta (Rakkauden kanssa ei pilailla) ps 19 Kuningas Lear 19 Kadunud poeg (Kadonnut poika) ps 19 Rehepapp (Riihivaari) 19 Kokkade öö (Kokkien yö) ps 12 Kohkumatud lapsehoidjad (Vankkumattomat lapsenvahdit) 19 Tõeline inspektor koer (Todellinen tarkastaja koira) 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Kopenhaagen (Tallinnan vanhan kaupungin musiikkitalossa, Uus 16 c) 19 Tõeline inspektor koer 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Tagasi Vargamäel (Takaisin Vargamäellä) 19 Armastusega ei naljatleta ps 19 Elluastuja (Elämään astuja) 19 Tango ps 19 Rehepapp 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Kopenhaagen (Tallinnan vanhan kaupungin musiikkitalossa, Uus 16 c) 19 Elluastuja 19 Kvartett ps 12 Kohkumatud lapsehoidjad 19 Rehepapp 19 Armastusega ei naljatleta ps 19 Rehepapp 19 Armastusega ei naljatleta ps 19 Rehepapp 19 Pihlakavein (Pihlajaviini) ps 19 Tõeline inspektor koer 19 Popi ja Huhuu ps 19 Kuningas Lear 19 Kvartett ps 19 Elluastuja 19 Armastusega ei naljatleta ps 19 Rehepapp 19 Armastusega ei naljatleta ps 19 Kopenhaagen (Tallinnan vanhan kaupungin musiikkitalossa, Uus 16 c) 12 Rasmus, Pontus ja Lontu 19 Elluastuja 19 Kvartett ps 19 Elluastuja 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Elluastuja 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Rehepapp 19 Kokkade öö ps

19 Väike õuduste pood (Pieni hirveysten puoti)

12 Töntsa - Täntsa 14 Töntsa - Täntsa 11 Jussikese seitse sõpra (Pikku Jussin seitsemän veljestä. ensi-ilta) 12 Jussikese seitse sõpra 12 Jussikese seitse sõpra 12 Jussikese seitse sõpra 14 Jussikese seitse sõpra 20 Teatteripäivän juhla 12 Anni Manni 14 Anni Manni

Nukketeatteri, Lutsin Teatteritalossa Tartossa Riia 38, Tartto. 5.3. 11 5.3. 17 6.3. 11 6.3. 17 14.3. 11 14.3. 14 15.3. 11 15.3. 14 21.3. 11 21.3. 14 22.3 11 22.3. 18 30.3. 12 30.3. 15

Pöial-Liisi (Peukalo-Liisa) Luikede järv (Joutsenlampi) Luikede järv Pöial-Liisi Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Jussikese seitse sõpra Anni Manni Anni Manni

Vanemuine Vanemuise 6, Tartto, puh. + 372 7 434 059, kassa avoinna ma–la 10-19; su tunti ennen esitystä, puh. + 372 7 440 165. 5.3 13–14.30 Oopperatunti 5.3 19 Inetu (Ruma) 6.3 19 Verevennad (Veriveljet) 7.3 19 Verevennad 8.3 19 Bajadeeri 10.3 14 Inetu 13.3 19 Gypsy 14.3 18 Tuhkatriinu (Tuhkimo) 15.3. 19 Palun ilma seksita! (Ilman seksiä, kiitos) 16.3 14 Inetu 17.3. 14 Gypsy 19.3. 19 Verevennad 20.3. 19 Verevennad 22.3. 19 Bajadeeri 23.3. 14 Inetu 24.3. 19 Bajadeeri 26.3. 13–14.30 Oopperatunti

26.3. 19 Palun ilma seksita! 28.3. 19 Kirsiaed (Kirsikkapuutarha)

Pieni Talo Kassa avoinna tunti ennen esitystä, puh. + 372 7 440 160. 8.3. 9.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 16.3. 17.3. 21.3. 23.3. 28.3.

19 Kutse mõrvale (Murhaan kutsu) 19 Salakavalus ja armastus (Oveluus ja rakkaus, ensi-ilta) 19 Mägede iluduskuninganna (Vuoriston kaunotar) 12 Charley tädi 19 Salakavalus ja armastus 19 Boheem 12 Pühak (Pyhimys) 19 Pühak 11 Bamby 19 Salakavalus ja armastus 19 Armujook (Lemmenjuoma, ensi-ilta)

Sadamateater Soola 5b, Tartto. 5.3. 19 Teatrirüütel (Teatteriritari) 10.3. 19 Orlando 12.3. 19 Kas mängime kodu? (Leikitäänkö kotia?) 26. 3. 19 Kas mängime kodu? 27.3. 19 Teatrirüütel

näyttelyitä

Tarbekunstimuuseum Lai 17, avoinna ke-su 11–18. Ilmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la. Pysyvä näyttely Ajamustrid & disaini avafond (Ajankuvien ja suunnittelun avoin säätiö) 20.3. asti Tekstiilitaitelijoiden Liiton näyttely “Ennäe inimest“ 23.2.–4.4. Pohjoismaiden korutaiteen triennaali

Adamson-Ericu Muuseum Lühike jalg 3, avoinna ke–su 11–18. Ilmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la. 9.2.–7.4. Felix Randel 100. “Pühapäev“(Sunnuntai)

Niguliste Muuseum - kontserdisaal Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17. Pysyvä näyttely Keskiajan taide. Joka lauantai klo 12 museon musiikkitunti. Joka lauantai ja sunnuntai klo 16 urkumusiikin puolituntinen kaikille.

Mikkeli Muuseum Weizenbergi 28 Johannes Mikkelin kokoelmat (1500-1700 lukujen länsi-Euroopan, Venäjän ja Kiinan taide. Ikonit 1300-1800-luvuilta.

Rüütelkonna Hoone Kiriku plats 1, avoinna ke–su 11–18. Ilmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la. 2.2.–5.5. Hoffman fecit (Oskar Hoffmannin töitä)

k

ui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.

Arkkitehtuuri- ja taidekeskus

konsertteja

Väravatorn

Estonia kontserdisaal

9.3.

Estonia pst. 4. Kassa avoinna ma–pe 12–19, la 12–17, su tunti ennen konserttia. 15.3. 15 Lõunamuusika. Vanhan musiikin yhtye Hortus Musicus, johtaa Andres Mustonen 20.3. 19 Sinfoniaorkestereita maailmasta. Japanin Filharmonikot, johtaa Neeme Järvi, Akiko Suwanai (viulu, Japani) 22.3. 19 Sinfoniaorkestereita maailmasta. Japanin Filharmonikot. Francois-Frederic Guy (piano, Ranska), johtaa Ken-Ichiro Kobayashi 29.3. 17 J.S. Bach. Johanneksen Passioon BWV 245. Viron Filharmonian Kamarikuoro, Tallinnan Kamariorkesteri, johtaa Paul Hillier (Englanti)

Mustpeade maja Valge saal Pikk 26, Tallinna 5.3.

19 Vjatšeslav Novikov (piano, Suomi) 16.3. 16 Džässivikerkaar. Viron Kansallinen mieskuoro, johtaa Peeter Saul

Lühike jalg 9, Tallinna. 16 Hortus Musicus, johtaa Andres Mustonen

elävää musiikkia Cafe Amigo

12.3. 19 Tallinnan Jousisoitinkvartetti. Urmas Vulp (I viulu), Olga Voronova (II viulu), Tooma Nestor (vioola), Henry-David Varema (sello) 19.3. 19 Tallinnan saksofonikvartetti.

Viru hotelli, Viru väljak 4, puh. +372 6 301 311. Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Sisäänpääsy su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK, ikäraja 22 v. Maaliskuussa naisille su–to klo 21–22 2 sisäänpääsylippua yhdellä hinnalla ja lasi Tullamore tai Tullamore Mixia ilmaiseksi. Joka torstai arvotaan palkintoja! Happy Hour joka päivä klo 21–22, kaikista tuotteista - 50 %.

Vanemuise kontserdimaja

8.–9.3. lippu 60 EEK, 10., 11., 12.3. sisäänpääsy ilmainen.

Tallinna Raekoda Raekoja plats 1, Tallinna.

Vanemuise 6, Tartto. 9.3.

19 Upbeat. Mindaugas Backus (sello, Liettua), Daumantas Kirilauskas (piano, Liettua), Daniel Berg (marimba, Ruotsi), Fredrik Andersson (lyömäsoittimet, Ruotsi) 15.3. 19 Dzhässivikerkaar. Viron Kansallinen mieskuoro, johtaa Peeter Saul 21.3. 19 Sinfoniaorkestereita maailmasta. Japanin Filharmonikot. Francois-Frederic Guy (piano, Ranska), johtaa Ken-Ichiro Kobayashi 28.3. 19 J.S. Bach. Johanneksen Passioon BWV 245. Viron Filharmonian Kamarikuoro, Tallinnan Kamariorkesteri, johtaa Paul Hillier (Englanti)

Rotermannin Suolavarasto

8.3. 9.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 16.3. 17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3.

Exclusive Band Kolumbus Kris Kolumbus Kris Bajou Boys (Kanada) Bajou Boys (Kanada) Cafe Amigon avajaiset Estonian Dream BigBand Meie Mees Recycle Bin ja Blind Kannus Kannus Jüri Homenja Jüri Homenja Terminaator L'Dorado Dave Benton BBX BBX Rock Hotel Rock Hotel

24.3. asti (Arkkitehtuurimuseon sali) Space Invaders. Nuorta brittiläisarkkitehtuuria 9.3.–14.4. (Galleria) Juhan Raudsepan arkkitehtuuri-plastiikka. Näyttely Mart Lepan kokoelmista. 03.2002–12.2002 (Kellarisali) Vuosinäyttely Tallinnan 1900-luvun arkkitehtuurista. Maaliskuun toisesta puolesta alk. (Taidemuseon salissa) Suomalaisen taitelijan Teemu Mäen näyttely lmainen vierailupäivä kuun viimeinen pe.

Ahtri 2. Avoinna ke–pe 12–20, la–su 11–18. 28.3. 29.3. 30.3. 31.3.

Hendrik Sal-Saller & Smilers Kala Napkins Napkins

Ada Baar Dunkri 4/6, puh. + 372 6 313 755. Avoinna ti–to 15–23, pe–la 15–24. Torstaisin elävää musiikkia.

Punane Tuba Dunkri 4/6, puh. + 372 6 313 755. Avoinna pe–la 18–03. pe ja la klo 20.30 elävää musiikkia.

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. + 372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. Maanantaisin karaokekilpailu ti–to Püssika Houseband 3.3. Koobavaht 8.3. Compromise Blue 9.3. Lihtne viis 15.3. Twice 16.3. Los Amigos 17.3. Paddy's 22.3. Special Fe & Uno Kaupmees 23.3. Reliikvia 29.3. Popsid ja Puis 30.3. Vint


16

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2002

business guide Kiinteistöt Meklari Koidula 5, Tallinn, puh. + 372 51 144 08, + 372 56 544 12, + 372 601 5632. Suomalais-virolainen kiinteistönvälitys. Asunnot, toimitilat, kesämökit, tontit. Myös vuokra-asunnot ja toimitilat.

Hotell Viru Viru väljak 4, Tallinn, puh. + 372 6 301 390, fax + 372 6 301 303. Kokoustilat 4–150 hengelle. Kattava varustus, mm. videotykki, kopio- ja faksipalvelut. Mahdollisuus simultaanitulkkaukseen. Työhuone, jossa tekstinkäsittelylaitteet, laserprinter, internet jne. Kokoustilojen hinnat alkaen 350 EEK/h.

Helsinki Talo

Kansainvälinen kuljetus HRX Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax + 372 6 277 817. H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. (0)9 2535 0521, fax (0)9 2535 0555.

Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax +372 6 997 071, e-mail:hmdc@uninet.ee Neuvotteluhuone 14 hengelle, auditorio 50 hengelle. Käytettävässä piirtoheitin, video, TV, fläppitaulu. Sijaitsemme vanhassa kaupungissa 10 min kävelymatkan päässä matkustajasatamasta.

Pikk 66, 10133 Tallinn, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 3304, GSM+ 372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

Pankkitoiminnot

Suomen Viron-instituutti

Artus - laki- ja käännösyhtiö

Hansapank

Advokaadibüroo Amos OÜ Rävala pst. 6, 10143 Tallinn, puh. + 372 6 814 669,fax + 372 6 814 661. e-mail: amos@amos.ee.

OÜ Erksaar

OKOBank Tallinnan edustusto, Pärnu mnt. 21, EE0001 Tallinn, puh. +372 2 6 266 490, fax +372 2 6 266 494.

Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. 016 837 300, fax 016 837 338, GSM 040 821 6542, e–mail: juha.saari@artus.inet.fi.

Pääkonttori Liivalaia 8, puh. + 372 6 310 310. Avoinna ma–pe 9–16.

Fortecon OÜ

Krediidipank

Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 020, fax +372 6 997 021. e-mail: etas@uni.fi. Suomen puh. +358 9 2414 277. Kirjanpito, yhtiöiden perustaminen, valmisyhtiöt, arvonlisäverojen takaisinperintä, edustus- ja alihankintatoimeksiannot.

Narva mnt. 4, puh. + 372 6 690 940, + 372 6 690 943, Sõle 60, Jaama 1A, Tammsaare tee 89, Mustamäe tee 5, P.Pinna 21.

Kokoustilat/koulutus

Tavid - valuutanvaihto

Susi Hotell Peterburi tee 48, 11415 Tallinna, puh. + 372 6 303 300 fax + 372 6 303 400, e–mail: susi@susi.ee, www.susi.ee. Kokoustilat 10–25 hengelle. Hinnat alk. 200 EEK/tunti. Hinnat sisältävät tekniikan: piirtoheitin, paperitaulun, TV, videon. Kahvitauot ja ruokailu.

ESKO Koolitus Vana Posti 7, Tallinn, puh. +372 6 313 073, fax +372 6 313 075. ESKO Koulutuskeskuksessa on täydellisesti varustetut kokous- ja koulutustilat 12–50 hengelle, oma kahvila, ATK-studio, etäkokoustekniikka ja kopiokeskus. Laaja koulutustarjonta suomalaisille ja virolaisille.

Valuutanvaihto Aia 5, puh. + 372 6 279 900. Valuutanvaihto, rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä. Lahden yli 5 minuutissa! Sikupilli Kauppakeskus, Tartu mnt. 87, Rocca al Mare Prismassa, Paldiski mnt. 102, Sadamarketissa, Sadama 6/8, Tartossa, Rüütli 2.

Krediidipank Tallinna Linnahalli, Mere puiestee 20, Toompuiestee 3, Lastekodu 11, kauppa Hinnapomm, Mustamäe tee 45, kauppa Marja, Punane 50/52 Meka kauppakeskus, Lennujaama 2, Tallinnan lentokenttä.

H.T. Valuuta AS Valuutan vaihto Tallinkin laivoilla ja satamassa A-terminaalissa.

Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki puh. +358 9 681 1430, fax + 358 9 681 14322. Baltia-kirjasto, avoinna ma–pe 10–17, puh. (0)9 681 14321.

Viro-instituutti Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. +358 (0)9 669 805 Harju 1, 2. kerros, puh. +372 6 313 917, 6 313 529, fax +372 6 313 952. Avoinna ma–pe 10–16. • Vanemuise 19, 51014 Tartto, puh. 372 7 427 319, fax 372 7 427 097, gsm + 372 51 427 31, e–mail: Pertti.Pyhtila@finst.ee, www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16, ke 10–18. Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä. Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

Viro-yhdistysten liitto ry Mariankatu 8 b C 12, 00101 Helsinki, puh. +358 (0)9 684 28 464, fax 684 28 465. e-mail: svyl@svyl.net, www.svyl.net.

Helsinki Talo Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax + 372 6 997 071, e–mail: hmdc@uninet.ee. Tallinnan Helsinki Talon huone- ja kokousvarauksista vastaa HMDC Oy Eestin filiaali: Maie Sillamaa, Rein Sillamaa.

Viron Matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki Puh. +358 (0)9 278 4725, fax 09 278 210

Mainosjakelut Vapiti Logistics Vapity Oy, Haapsalu mnt. 57, 76770, Keila, puh. + 372 56 468 550. Laadukasta varasto- ja logistiikkapalvelua Virossa. 7 vuoden kokemus Viron markkinnoinista. Tukkuvarastointi, liikejakelu. Postimyyntipakkaaminen, postimyynti ATK,

hüttünen Viro, EU ja maamiehet iron jäsenneuvottelut EU:n kanssa ovat viime kuukausina kangerrelleet. Latvia ja Liettua ovat menestyneet omissa neuvotteluissaan Viroa paremmin. Liittyminen Euroopan Unioniin ei ole koskaan saanut virolaisten varauksetonta kannatusta. Tällä hetkellä liittymisen puolesta äänestäisi vain kolmannes kansalaisista. Välittämättä kansalaisten mielipiteistä, ajoi tammikuun alussa eronnut Mart Laarin johtama oikeistolainen hallitus määrätietoisesti Viron liittämistä EU:iin. Tämä koitui Laarin hallituksen tuhoksi. Ensimmäinen merkki siitä saatiin jo syksyllä pidetyissä presidentin vaaleissa. Huolimatta Mart Laarin koalition selvästä enemmistöstä parlamentissa, voitti vaalit entinen Viron kommunistisen puolueen johtajistoon kuulunut Arnold Rüütel, joka ajoi vaalikampanjassaan maamiesten asiaa. Rüütelin valinta oli voitto pitkään oppositiossa olleelle Keskustapuolueelle ja sen kiistattomalle johtajalle Edgar Savisaarelle. Nyt Keskustapuolue on Viron hallituksen suurin puolue. Vaikka sen kumppanina on oikeistolainen Reformipuolue, käyttää Keskustapuolue hallituksessa isännän ääntä. Tyytymätön maaseutu on näyttänyt voimansa ja Tallinnan jupit ovat saneet pitkän nenän. Keskustapuolueen johdolla on hallitus omaksunut tiukemman linjan suhteessaan Euroopan Unioniin, erityisesti maataloutta koskevissa kysymyksissä. EU:n ehdottama seitsemän vuoden siirtymäaika maataloustuissa ei sovi nykyiselle hallitukselle. Tämä onkin jäsenneuvotteluiden pääongelma. Viron maaseutu painiskelee suurten vaikeuksien kanssa. Maatalous on vanhanaikais-

V

ta, tilakoko on liian pieni, koneet, jos niitä ylipäätään on, ovat vanhentuneita, maatalous tuottaa perustuotteita ilman erikoistumista, maanviljelijöiden koulutus on puutteellista ja monesti heiltä puuttuu näkemys kuinka kehittää tuotantoaan. Virossa pelätäänkin, että liittyminen EU:iin tappaisi maan maatalouden ja autioittaisi maaseudun. Viron maatalous pitää joka tapauksesa ajanmukaistaa liittyipä maa EU:iin tai ei, koska nykymuodossaan se ei ole kilpailukykyinen. Kahdella lehmällä ja kymmenellä kanalla ei maamies nykyaikana enää saa toimeentuloaan. Ja vilja kasvaa varmasti paremmin ja edullisemmin lämpimässä Italiassa. Ennen asiat olivat toisin; rajat, tullit, sodat ja kriisit estivät elintarvikkeiden vapaan liikkumisen. Jos maatalous ei pikaisesti uudistu joutuvat virolaiset veronmaksajat tukemaan myös tulevaisuudessa sitä. Tätä totuutta ei hallitus uskalla kertoa.

suhteet Viron ja Latvian Postiin. Ihmistyövoimaa vaativat komplentointityöt, alihankintatyöt. Sopii hyvin esim. maahantuontiyrityksille.

Yritysrekisteri

N

HÜTTÜNEN

Finpro-Vilnius, Dominikonu 5, 2601 Vilnius, puh. +370 2 223 221, 628 983, fax +370 2 224 288, e-mail: vilnius@ffta.ot.lt . Kaupallinen avustaja Jonas Cerneckis. SEKE on suomalaisten yrittäjien klubi Virossa. Se kokoontuu joka toinen keskiviikko Viru-hotellissa. Vuosimaksu 600 EEK. Jäsenvaatimuksena on joko työpaikka tai yritys Virossa. Kokousten yhdeydessä tarjotaan esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta Erkki Kaijanen, puh. + 372 50 423 56 ja sihteeri Eija Saarenma, puh. + 372 51 633 83.

Matkailunedistämiskeskus Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 010, fax +372 6 997 011

Viron suurlähetystö Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki, puh. +358 (0)9 622 0260, fax 6220 2610.

Suomen suurlähetystö Kohtu 4, 15180 Tallinn, puh. +372 6 103 200. Suomen Suurlähetystö konsuliosasto Pikk jalg 14, puh. 6 103 300, fax 6 103 288. Asiakaspalvelu virka-aikana. Viisumiosasto on avoinna arkipäivisin 9–12. Muissa konsuliasioissa Suomen kansalaiset voivat asioida arkipäivisin 9–16.30. Konsulipäivystys. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat viikonloppuisin ja juhlapyhinä asioida konsuliosastolla klo 16–17.30 välisenä aikana. Päivystyspuhelin palvelee ko. päivinä 9–19. Arkipäivisin päivystyspuhelin palvelee 16.30–19, virka-aikana numero on 6 103 300

FINPRO Baltian maissa Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) Baltiassa tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Yhdeydenotot: Kaupallinen sihteeri Jorma von Hertzen, puh. + 371 924 1626.

Viro Finpro-Tallinn, Roosikrantsi 2, 10119 Tallinn puh. +372 6 110 977, 6 110 975, fax 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Markkinointiassistentti Maie Virkus.

Rozentals-seura ry (Suomi-Latvia Ystävyysseura) Suomen-Baltia keskus Mariankatu 8 B c 12, 00170 Helsinki, puh. (0)9 650 507, fax (0)9 676 016, www.rozentals-seura.fi, e-mail: info@rozentals-seura.fi.

Latvian matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. (0)9 278 4774, fax (0)9 687 42650, e-mail: latviatravel@kolumbus.fi.

Huom. tavat tiedot saata. muuttu

Messut/tapahtumat 5.3. Avain tulevaisuuteen (Nuorten kontaktimessut), Eesti Näitused, messukeskus 7.–8.3. Hambaravimess 2002 (Hammashoitomessut), Eesti Näitused, messukeskus

Latvia

7.–9.3. Sekretäri ja juhi abi 7. mess (Sihteerimessut), Reval Hotell Olümpia konferenssikeskus Tallinnassa

Finpro-Riga, Jana iela 14, Riga LV-1050, puh. +371 7 216 429, +371 7 216 043, fax +371 7 820 340, e-mail: riga@finpro.lv. Kaupallinen avustaja Ilze Tijone.

20.–24.3. Motorex 2002 (Auto- ja tekniikkamessut), Eesti Näitused, messukeskus

talousuutisia Viro ja EU Virossa tehtyjen mielipidemittausten mukaan 34,3 prosenttia virolaisista kannattaa maan liittymistä EU:iin. 21,6 prosenttia vastustaa ja peräti 44,1 prosenttia ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä.

Kesko avasi Citymarketin Pärnuun Suomalainen Kesko avasi helmikuun lopussa Pärnuun ensimmäisen Citymarket-myymälän, jossa on myyntipintaa 2 200 m2. Citymarketteja tulee myös muualle Viroon. Kesko suunnittelee tulevaisuudessa saavansa 25 prosentin osuuden maan päivittäistavaroiden vähittäiskaupasta.

Keskipalkka nousi yt Virossa kasvukeskukset ovat kaupunkeja. Maaseudun kuihtuminen estetään vain luomalla sinne mielekästä ja kannattavaa liiketoimintaa. Maanviljelijöiden pitää olla valmiita muutoksiin. Menneessä maailmassa ei voi elää. Maatilat voisivat erikoistua esimerkiksi luomuviljelyyn ja kehittää maatilamatkailua. Suomessahan maatilat saavat nykyään leijonan osan tuloistaan muusta kuin perinteisestä maataloudesta. Virossakin maaseutu pitää säilyttää elävänä. Se on kaikkien virolaisten ja muidenkin EU:n kansalaisten etu. Sen takia EU jakaa vuosittain suuria summia tukiaisina maaseudun elämän terveeseen kehittämiseen.

Liettua

SEKE

Endla 15, huone 306, Tallinna, puh. +372 6 103 130, fax +372 6 103 153

Järjestöjä Tuglas-seura ry

Lakitoimistot, tilintarkastus, yrityskonsultointi, henkilöstö

Jos haluat saada yrityksesi tai muita tietoja palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324

Vuoden 2001 viimeisellä vuosineljänneksellä oli virolaisten keskimääräinen kuukausibruttopalkka 5 879 kruunua (noin 376 euroa). Verrattuna vastaavaa aikaan vuotta aiemmin, oli keskipalkka noussut 11,4 prosenttia. Keskimääräinen bruttotuntipalkka oli Virossa vuoden 2001 lopussa 33,36 kruunua (noin 2,1 euroa). Virolaiset maksavat palkastaan 26 prosenttia tuloveroa.

Alueelliset erot ovat Virossa suuria Suurimmat palkat maksetaan Tallinnassa, jossa keskimääräinen kuukausibruttopalkka oli vuoden 2001 lopussa 7 224 kruunua (noin 462 euroa). Matalin keskipalkka oli Põlvamaalla, vain 4 025 kruu-

nua (noin 257 euroa), ollen vain 55,7 prosenttia tallinnalaisten keskipalkasta.

Virossa Baltian korkein elintaso Virossa bruttokansantuote henkeä kohden on 37 prosenttia EU:n keskimääräisestä bruttokansantuotteesta. Latviassa vastaava prosentti on 28 ja Liettuassa 31.

Viron suurimmat ulkomaalaiset investoijat tulevat Ruotsista Ruotsalaiset yritykset ovat investoineet Viroon 18,1 miljardia kruunua (noin 1,16 miljardia euroa). Summa muodostaa 36,1 prosenttia kaikista maahan tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Toisena ovat suomalaisyritykset 29,1 prosentin osuudella. Suomalaisten tekemien investointien määrä on 14,6 miljardia kruunua (noin 9,3 miljardia euroa). Kolmantena ovat hollantilaisten investoinnit, joiden osuus on 2,9 prosentia.

Mainonnan määrä kasvoi Mediamainontaan käytettiin Virossa vuonna 2001 751 miljoonaa kruunua (noin 48 miljoonaa euroa), mikä on 75,8 miljoonaa kruunua (noin 4,8 miljoonaa euroa) enemmän kuin edellisena vuonna. Kasvua oli 11 prosenttia. 48 prosenttia summasta käytettiin sanomalehtimainontaan, 22 prosenttia televisiomainontaan, 13 prosenttia aikakausilehtimainontaan, 4,5 prosenttia ulkomainontaan ja 2,4 prosenttia mainontaan internetissä.


Viron matkailulla on jo satavuotiset perinteet Tulevaisuus näyttää myös valoisalta TEKSTI: TIMO HUTTUNEN KUVAT: JAAK KADARIK, TALLINK, SILJA LINE, NORDIC JET LINE, LINDA LINE, FINNAIR, COPTERLINE

Ilmojen halki Tallinnaan

siterminaalin ja Tallinnan D-terminaalin välillä. Tallinkin katamaraanit ovat Suomenlahden suurimmat nopeat alukset.

Kiireetöntä matkustamista

Romantika on kymmeneen vuoteen ensimmäinen nimenomaan Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen tehty loistoristeilijä. SuperSeaCat Four kulkee Suomenlahden yli 90:ssä minuutissa.

Virossa kävi vuonna 2000 2 428 000 länsimaalaista matkailijaa, heistä 79 prosenttia eli 1 913 600 oli suomalaisia. Suomalaiset viipyvät Virossa myös aiempaa kauemmin, päivämatkat ovat viime vuosina vähentyneet ja maassa yöpymisten määrä on vastaavasti kasvanut. Matkailu on Virolle erittäin tuottavaa. Vuonna 2000 maa sai matkailutulona 8,6 miljardia kruunua eli 550 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta luvut tulevat olemaan hyvin samanlaiset. Syyt suomalaisten turistien suureen määrään Virossa ovat selvät. Helsingistä on Tallinnaan matkaa Suomenlahden yli vain noin 70 kilometriä, sukulaiskansojen kieli ja kulttuuri ovat samankaltaiset, Viron edullinen hintataso houkuttelee ostoksille ja maassa on paljon sellaista nähtävää, jota Suomesta ei löydä, esimerkkinä voi mainita Tallinnan ainutlaatuisen vanhan kaupungin. Suomalaisten on helppo matkustaa Viroon. Kymmeniä laiva-, autolautta-, katamaraanialus-, kantosiipialus, lento- ja helikopterivuoroja kulkee lahden yli päivittäin. Vaihtoehtoja on paljon, riippuen matkustajan ajasta, tarpeista ja rahakukkaron paksuudesta.

Viron matkailulla on pitkät perinteet 1800-luvulla ja osin 1900-luvun alussa suomalaiset ja virolaiset harjoittivat niin sanottua ystävyyskauppaa eli seprakauppaa. Seprakauppa oli vaihtokauppaa, jossa Suomenlahden kalaisien vesien saaliita, lähinnä silakkaa, vaihdettiin pohjois-Viron viljavien maiden ruis- ja perunasatoon. Samalla luotiin kestäviä ystävyyssuhteita. Säännöllinen reittiliikenne Viroon alkoi 1920-luvulla. Matkailu lahden yli oli vilkasta, ja 1927 poistettiin viisumi ja myöhemmin jopa passimuodollisuudet. Matkustaminen loppui Viron miehitykseen 1940. Vuonna 1965 aloitettiin laivaliikenne uudelleen 25 vuoden tauon jälkeen.

Matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti. 1960-luvun lopulla matkusti Suomen ja Viron välillä vuosittain noin 20 000 henkeä. 1980 alkoi Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöidä legendaarinen Georg Ots laiva ja 1980-luvun alussa matkustajia oli jo noin 200 000 henkeä vuodessa. Viron itsenäistyminen vuonna 1991 avasi Suomen ja Viron väliseen matkailuun aivan uudet mahdollisuudet. Matkustajamäärät kasvoivat räjähdysmäisen nopeasti, saavuttaen huippunsa vuosituhannen vaihteessa. Matkustajien vaatimustaso on koko ajan kasvanut. Enää ei riitä vain mahdollisuus päästä naapurimaahan. Matkalta halutaan laatua ja elämyksiä. Matkustajatyyppejä on myös monenlaisia. Kaikille ei sovi samanlainen matka. Osa haluaa risteillä merellä ja nauttia rennosta elämästä laivalla. Jotkut menevät omalla autolla lomalle Viroon tai ajavat keski-Eurooppaan Via Baltican läpi. Toiset matkustavat Viroon mökilleen tai kakkosasunnolleen. Osa taas tahtoo päästä Viroon

mahdollisimman nopeasti esimerkiksi ystäviä tapaamaan tai työ-, opiskelu- ja liikeasioita hoitamaan.

Viron matkailun tulevaisuus näyttää valoisalta Vaikka matkustajamäärät Suomen ja Viron välillä eivät tulekaan tulevaisuudessa kasvamaan samalla tavalla kuin vuosikymmen sitten, näyttää Viron matkailun tulevaisuus hyvältä. Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia naapurimaastaan. Matkat eivät enää rajoitu Tallinnaan vaan maan kaupungit, Pärnu ja Tartto etupäässä, ovat alkaneet vetää suomalaisia puoleensa. Lisäksi Viron maaseutu suurine luonnonsuojelualueineen tarjoaa luontomatkailuun ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Virolainen kulttuuri kiehtoo myös yhä useampia. Hyvä esimerkki tästä on, että Estonia teatterin pääsylipuista

M/s Nordlandia on perinteinen risteilylaiva.

myydään noin neljännes suomalaiskatsojille. Kesä on Viron matkailussa parasta aikaa, mutta matkailijoita riittää vuoden jokaiselle kuukaudelle. Vuoden 2000 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vieraili Virossa 321 000 suomalaista. Toisella vuosineljänneksellä oli 565 000 ja kolmannella 587 000 kävijää. Neljännellä vuosineljänneksellä kävi Virossa 439 000 suomalaismatkustajaa. Suomalaiset yöpyivät Virossa vuoden 2000 aikana yhteensä 769 000 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koska erityisesti talviaikana Virosta löytyy vapaata hotellikapasiteettia, voidaan matkailua kasvattaa kokous- elämys- ja kulttuurimatkojen muodossa. Vaikka Viron muutaman vuoden päästä tapahtuva liittyminen Euroopan Unioniin poistaakin verovapaan myynnin maittemme väliltä, ei hintataso Virossa tule olemaan vielä pitkään aikaan yhtä korkea kuin Suomessa. Rajamuodollisuuksien poistuminen voi myös lisätä suomalaisten matkailuintoa. Historiallisia

Nordic Jet Linella on kaksi samanlaista katamaaraanialusta.

nähtävyyksiään oikein esille tuomalla ja lisäämällä matkailijoille suunnattuja aktiviteetteja tulee Viro myös tulevaisuudessa olemaan suomalaisturistien ykkösmaa.

Monta erilaista mahdollisuutta matkustaa Viroon Tuleva kesä tulee olemaan mielenkiintoinen Viron matkailijoiden kannalta. Tuttujen, jo olemassa olevien laivojen, autolauttojen, katamaraanien, kantosiipialusten lisäksi uusia upeita aluksia alkaa liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välillä. Tallinkilta tulee toukokuussa kymmeneen vuoteen ensimmäinen vartavasten Suomenlahden liikenteeseen rakennettu 2 500 paikkainen loistoristeilijä m/s Romantika. Kansia aluksessa on 10 ja hyttipaikkoja 2 170. M/s Romantika tullee nostamaan Suomenlahden risteilymatkustamisen aivan uuteen kukoistukseen. Laivan satamana on Helsingissä

Länsiterminaali ja Tallinnassa A-terminaali. Vanhemmat m/s Meloodia ja m/s Vana Tallinn jatkavat myös liikennöintiään Suomen ja Viron välillä, tehden 23 tunnin risteilyjä ja päiväristeilyjä. M/s Fantaasia siirtyy Tallinna-Tukholma reitille. Tallinkin aluksissa on tasokkaat tax free-myymälät ja erittäin hyvät, palkitut keittiöt. Tallinkin nopeat katamaraanialukset, Tallink Autoexpress I ja Tallink Autoexpress II kulkevat Helsingistä Tallinnaan 100:ssa minuutissa. Ne aloittavat liikennöintinsä 28.3. mikäli jäätilanne sen sallii. Katamaraanialukset kuljettavat yli 100 autoa ja 10 bussia sekä 600 matkustajaa lahden yli. Aluksissa on myös laadukas ensimmäinen luokka, jonka lipun hintaan sisältyy buffet-pöytä ruokineen ja juomineen. Autoexpressit liikkuvat Län-

Eckerö Linen ainoa Tallinna-Helsinki reitillä kulkeva alus m/s Nordlandia lähtee joka aamu Helsingin Länsiterminaalista kello 10 ja paluumatka Tallinnan A-terminaalista alkaa kello 18. Alus on rakennettu 1981 Saksassa, Bremerhavenissa. Matkustajapaikkoja laivassa on 2000. Hyttejä on 228, joista osa on tarkoitettu allergikoille ja invalideille. Alus ottaa sisäänsä 450 henkilöautoa tai 42 rekkaa. M/s Nordlandia on perinteinen risteilyalus ja siellä on joka päivä erilaista ohjelmaa kuten karaokelaulantaa ja musiikkiesityksiä. Aluksen tax free -myymälöissä myydään mm. elintarvikkieta, alkoholia ja kosmetiikkaa. Silja Linen perinteikäs m/s Finnjet lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista ja saapuu Tallinnan D-terminaaliin. Finnjet edustaa myös perinteistä Itämeren risteilyalusta. Matkustaminen tuo mieleen vanhat hyvät ja kiireettömät ajat. Alus liikennöi Suomenlahden yli päivittäin. Finnjetillä on erittäin hyvä ja monipuolinen seisovapöytä, jonka hintaan sisältyvät myös juomat, kuten kahvi, olut ja viini.

Nopeasti merta pitkin Nopean, alle kaksi tuntia kestävän matkustamisen suosio kasvaa Suomenlahdella jatkuvasti. Vuonna 2001 nousi nopean liikenteen markkinaosuus Helsinki-Tallinna välillä koko laivaliikenteestä 34,2 prosenttiin, kun se liikennöintikaudella 2000 oli 29,8 prosenttia. Silja Linella on Itämeren nopein laiva, ei siis kantosiipialus tai katamaraani, Finnair lentää päivittäin HelsinkiTallinna-Helsinki väliä.

Copterlinen helikopterilla pääsee vaivattomasti 18:sta minuutissa Helsingin keskustasta Tallinnan keskustaan.

SuperSeaCat Four. Alus aloittaa liikennöintinsä 28.3 Olympia-terminaalista. Sen nopeus on peräti 38 solmua ja se ylittääSuomenlahden puolessatoista tunnissa. Tallinnasta alus lähtee D-terminaalista. Matkustajia siihen mahtuu 700, henkilöautoja 164 ja linja-autoja 4 kappaletta. Silja Linen molemmilta aluksilta löytyvät myös hyvin varustetut tax-free mymälät. Katajanokan Kanavaterminaalista lähtevät Nordic Jet Linen laadukkaat HSC Nordic Jet ja HSC Baltic Jet, ylittävät lahden myös 90:ssä minuutissä. Yhteen Jet-katamaraaniin mahtuu turistiluokkaan 345 ja business-luokkaan 83 matkustajaa sekä 52 henkilöautoa tai 38 henkilöautoa ja 2 bussia. Alukset aloittavat

liikennöinnin 27.3. ja ajavat päivittäin kuusi edestakaista vuoroa. Aluksien keskiosassa on suuri kahvila ja niissä on myös pienet tax free -myymälät. Tallinnassa katamaraanien kotisatama on C-terminaalissa.

Uusi supernopea kantosiipialus Kesällä liikennöinnin aloittaa Linda Linen supernopea kantosiipialus, joka kulkee Helsingistä Tallinnaan vain 60 minuutissa! Alus valmistuu Pietarin telakalta. Uuteen kantosiipialukseen mahtuu 300 matkustajaa ja siinä on 15 hengen miehistö. Lisäksi Linda Linella on kaksi vanhempaa kantosiipialusta h/s Laura ja h/s Jaanika, joiden matka-aika Helsingistä Tallinnaan on puolitoista tuntia. Lauraan mahtuu 182 ja Jaanikaan 192 matkustajaa. Alusten satamana Helsingissä on Kauppatorin kyljessä oleva Makasiiniterminaali ja Tallinnassa Linnahallin terminaali. Molempien terminaalien suurena plussana on niiden nopeus. Jonotus passintarkastukseen ei kestä muutamaa minuuttia kauempaa.

Nopein, ja varmaankin elämyksellisin, tapa liikkua Helsingin ja Tallinnan välillä on lentää Copterlinen helikopterilla, jolla matka kestää vain 18 minuuttia. Myötätuulella vieläkin vähemmän. Matkustustapa sopii erittäin hyvin työasioissa Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuville ihmisille, koska meno-paluu matkalla säästää ajassa puoli työpäivää. Virossa lomalla pistäytyvän kannatta kysyä economy-, super- tai return-tarjouksia. Kopteri lähtee Helsingin keskustan tuntumasta olevalta Hernesaaren helikopterikentältä. Tallinnassa kenttä on Linnahallin satamassa. Helikopterissa on 12 matkustajapaikkaa ja kahden hengen miehistö. Lennot lähtevät arkipäivisin Helsingistä tasatunnein alkaen aamulla kello 7 ja loppuen kello 20. Tallinnasta ensimmäinen lento Helsinkiin on kello 7.30 ja viimeinen kello 20.30. Kesällä lennetään tunti pidempään. Lauantaisin vuoroja on vähemmän ja sunnuntaisin kopteri ei toistaiseksi lennä. Copterline tekee tilauksesta myös erikoiskuljetuksia esimerkiksi ryhmille. Finnair lentää päivittäin HelsinkiVantaan lentoasemalta Tallinnan lentoasemalle. Edestakaisia vuoroja on päivittäin seitsämän kappaletta. Lentoaika on 35 minuuttia. Tallink: www.tallink.fi, 228 311 Eckerö Line: www.eckeroline.fi, (09) 228 8544 Silja Line: www.silja.fi, 0203-745 52 Nordic Jet Line: www.njl.fi, (09) 681 770 Linda Line: www.lindaline.fi, (09) 668 9700 Copterline: www.copterline.com, (09) 681 1670 Finnair: www.finnair.fi, 0203-140 140 Kaikki laivayhtiöt tarjoavat myös edullisia hotellipaketteja Virosta. ■

Linda Linen uusi kantosiipialus on Itämeren nopein.


Viron matkailulla on jo satavuotiset perinteet Tulevaisuus näyttää myös valoisalta TEKSTI: TIMO HUTTUNEN KUVAT: JAAK KADARIK, TALLINK, SILJA LINE, NORDIC JET LINE, LINDA LINE, FINNAIR, COPTERLINE

Ilmojen halki Tallinnaan

siterminaalin ja Tallinnan D-terminaalin välillä. Tallinkin katamaraanit ovat Suomenlahden suurimmat nopeat alukset.

Kiireetöntä matkustamista

Romantika on kymmeneen vuoteen ensimmäinen nimenomaan Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen tehty loistoristeilijä. SuperSeaCat Four kulkee Suomenlahden yli 90:ssä minuutissa.

Virossa kävi vuonna 2000 2 428 000 länsimaalaista matkailijaa, heistä 79 prosenttia eli 1 913 600 oli suomalaisia. Suomalaiset viipyvät Virossa myös aiempaa kauemmin, päivämatkat ovat viime vuosina vähentyneet ja maassa yöpymisten määrä on vastaavasti kasvanut. Matkailu on Virolle erittäin tuottavaa. Vuonna 2000 maa sai matkailutulona 8,6 miljardia kruunua eli 550 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta luvut tulevat olemaan hyvin samanlaiset. Syyt suomalaisten turistien suureen määrään Virossa ovat selvät. Helsingistä on Tallinnaan matkaa Suomenlahden yli vain noin 70 kilometriä, sukulaiskansojen kieli ja kulttuuri ovat samankaltaiset, Viron edullinen hintataso houkuttelee ostoksille ja maassa on paljon sellaista nähtävää, jota Suomesta ei löydä, esimerkkinä voi mainita Tallinnan ainutlaatuisen vanhan kaupungin. Suomalaisten on helppo matkustaa Viroon. Kymmeniä laiva-, autolautta-, katamaraanialus-, kantosiipialus, lento- ja helikopterivuoroja kulkee lahden yli päivittäin. Vaihtoehtoja on paljon, riippuen matkustajan ajasta, tarpeista ja rahakukkaron paksuudesta.

Viron matkailulla on pitkät perinteet 1800-luvulla ja osin 1900-luvun alussa suomalaiset ja virolaiset harjoittivat niin sanottua ystävyyskauppaa eli seprakauppaa. Seprakauppa oli vaihtokauppaa, jossa Suomenlahden kalaisien vesien saaliita, lähinnä silakkaa, vaihdettiin pohjois-Viron viljavien maiden ruis- ja perunasatoon. Samalla luotiin kestäviä ystävyyssuhteita. Säännöllinen reittiliikenne Viroon alkoi 1920-luvulla. Matkailu lahden yli oli vilkasta, ja 1927 poistettiin viisumi ja myöhemmin jopa passimuodollisuudet. Matkustaminen loppui Viron miehitykseen 1940. Vuonna 1965 aloitettiin laivaliikenne uudelleen 25 vuoden tauon jälkeen.

Matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti. 1960-luvun lopulla matkusti Suomen ja Viron välillä vuosittain noin 20 000 henkeä. 1980 alkoi Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöidä legendaarinen Georg Ots laiva ja 1980-luvun alussa matkustajia oli jo noin 200 000 henkeä vuodessa. Viron itsenäistyminen vuonna 1991 avasi Suomen ja Viron väliseen matkailuun aivan uudet mahdollisuudet. Matkustajamäärät kasvoivat räjähdysmäisen nopeasti, saavuttaen huippunsa vuosituhannen vaihteessa. Matkustajien vaatimustaso on koko ajan kasvanut. Enää ei riitä vain mahdollisuus päästä naapurimaahan. Matkalta halutaan laatua ja elämyksiä. Matkustajatyyppejä on myös monenlaisia. Kaikille ei sovi samanlainen matka. Osa haluaa risteillä merellä ja nauttia rennosta elämästä laivalla. Jotkut menevät omalla autolla lomalle Viroon tai ajavat keski-Eurooppaan Via Baltican läpi. Toiset matkustavat Viroon mökilleen tai kakkosasunnolleen. Osa taas tahtoo päästä Viroon

mahdollisimman nopeasti esimerkiksi ystäviä tapaamaan tai työ-, opiskelu- ja liikeasioita hoitamaan.

Viron matkailun tulevaisuus näyttää valoisalta Vaikka matkustajamäärät Suomen ja Viron välillä eivät tulekaan tulevaisuudessa kasvamaan samalla tavalla kuin vuosikymmen sitten, näyttää Viron matkailun tulevaisuus hyvältä. Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia naapurimaastaan. Matkat eivät enää rajoitu Tallinnaan vaan maan kaupungit, Pärnu ja Tartto etupäässä, ovat alkaneet vetää suomalaisia puoleensa. Lisäksi Viron maaseutu suurine luonnonsuojelualueineen tarjoaa luontomatkailuun ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Virolainen kulttuuri kiehtoo myös yhä useampia. Hyvä esimerkki tästä on, että Estonia teatterin pääsylipuista

M/s Nordlandia on perinteinen risteilylaiva.

myydään noin neljännes suomalaiskatsojille. Kesä on Viron matkailussa parasta aikaa, mutta matkailijoita riittää vuoden jokaiselle kuukaudelle. Vuoden 2000 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vieraili Virossa 321 000 suomalaista. Toisella vuosineljänneksellä oli 565 000 ja kolmannella 587 000 kävijää. Neljännellä vuosineljänneksellä kävi Virossa 439 000 suomalaismatkustajaa. Suomalaiset yöpyivät Virossa vuoden 2000 aikana yhteensä 769 000 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koska erityisesti talviaikana Virosta löytyy vapaata hotellikapasiteettia, voidaan matkailua kasvattaa kokous- elämys- ja kulttuurimatkojen muodossa. Vaikka Viron muutaman vuoden päästä tapahtuva liittyminen Euroopan Unioniin poistaakin verovapaan myynnin maittemme väliltä, ei hintataso Virossa tule olemaan vielä pitkään aikaan yhtä korkea kuin Suomessa. Rajamuodollisuuksien poistuminen voi myös lisätä suomalaisten matkailuintoa. Historiallisia

Nordic Jet Linella on kaksi samanlaista katamaaraanialusta.

nähtävyyksiään oikein esille tuomalla ja lisäämällä matkailijoille suunnattuja aktiviteetteja tulee Viro myös tulevaisuudessa olemaan suomalaisturistien ykkösmaa.

Monta erilaista mahdollisuutta matkustaa Viroon Tuleva kesä tulee olemaan mielenkiintoinen Viron matkailijoiden kannalta. Tuttujen, jo olemassa olevien laivojen, autolauttojen, katamaraanien, kantosiipialusten lisäksi uusia upeita aluksia alkaa liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välillä. Tallinkilta tulee toukokuussa kymmeneen vuoteen ensimmäinen vartavasten Suomenlahden liikenteeseen rakennettu 2 500 paikkainen loistoristeilijä m/s Romantika. Kansia aluksessa on 10 ja hyttipaikkoja 2 170. M/s Romantika tullee nostamaan Suomenlahden risteilymatkustamisen aivan uuteen kukoistukseen. Laivan satamana on Helsingissä

Länsiterminaali ja Tallinnassa A-terminaali. Vanhemmat m/s Meloodia ja m/s Vana Tallinn jatkavat myös liikennöintiään Suomen ja Viron välillä, tehden 23 tunnin risteilyjä ja päiväristeilyjä. M/s Fantaasia siirtyy Tallinna-Tukholma reitille. Tallinkin aluksissa on tasokkaat tax free-myymälät ja erittäin hyvät, palkitut keittiöt. Tallinkin nopeat katamaraanialukset, Tallink Autoexpress I ja Tallink Autoexpress II kulkevat Helsingistä Tallinnaan 100:ssa minuutissa. Ne aloittavat liikennöintinsä 28.3. mikäli jäätilanne sen sallii. Katamaraanialukset kuljettavat yli 100 autoa ja 10 bussia sekä 600 matkustajaa lahden yli. Aluksissa on myös laadukas ensimmäinen luokka, jonka lipun hintaan sisältyy buffet-pöytä ruokineen ja juomineen. Autoexpressit liikkuvat Län-

Eckerö Linen ainoa Tallinna-Helsinki reitillä kulkeva alus m/s Nordlandia lähtee joka aamu Helsingin Länsiterminaalista kello 10 ja paluumatka Tallinnan A-terminaalista alkaa kello 18. Alus on rakennettu 1981 Saksassa, Bremerhavenissa. Matkustajapaikkoja laivassa on 2000. Hyttejä on 228, joista osa on tarkoitettu allergikoille ja invalideille. Alus ottaa sisäänsä 450 henkilöautoa tai 42 rekkaa. M/s Nordlandia on perinteinen risteilyalus ja siellä on joka päivä erilaista ohjelmaa kuten karaokelaulantaa ja musiikkiesityksiä. Aluksen tax free -myymälöissä myydään mm. elintarvikkieta, alkoholia ja kosmetiikkaa. Silja Linen perinteikäs m/s Finnjet lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista ja saapuu Tallinnan D-terminaaliin. Finnjet edustaa myös perinteistä Itämeren risteilyalusta. Matkustaminen tuo mieleen vanhat hyvät ja kiireettömät ajat. Alus liikennöi Suomenlahden yli päivittäin. Finnjetillä on erittäin hyvä ja monipuolinen seisovapöytä, jonka hintaan sisältyvät myös juomat, kuten kahvi, olut ja viini.

Nopeasti merta pitkin Nopean, alle kaksi tuntia kestävän matkustamisen suosio kasvaa Suomenlahdella jatkuvasti. Vuonna 2001 nousi nopean liikenteen markkinaosuus Helsinki-Tallinna välillä koko laivaliikenteestä 34,2 prosenttiin, kun se liikennöintikaudella 2000 oli 29,8 prosenttia. Silja Linella on Itämeren nopein laiva, ei siis kantosiipialus tai katamaraani, Finnair lentää päivittäin HelsinkiTallinna-Helsinki väliä.

Copterlinen helikopterilla pääsee vaivattomasti 18:sta minuutissa Helsingin keskustasta Tallinnan keskustaan.

SuperSeaCat Four. Alus aloittaa liikennöintinsä 28.3 Olympia-terminaalista. Sen nopeus on peräti 38 solmua ja se ylittääSuomenlahden puolessatoista tunnissa. Tallinnasta alus lähtee D-terminaalista. Matkustajia siihen mahtuu 700, henkilöautoja 164 ja linja-autoja 4 kappaletta. Silja Linen molemmilta aluksilta löytyvät myös hyvin varustetut tax-free mymälät. Katajanokan Kanavaterminaalista lähtevät Nordic Jet Linen laadukkaat HSC Nordic Jet ja HSC Baltic Jet, ylittävät lahden myös 90:ssä minuutissä. Yhteen Jet-katamaraaniin mahtuu turistiluokkaan 345 ja business-luokkaan 83 matkustajaa sekä 52 henkilöautoa tai 38 henkilöautoa ja 2 bussia. Alukset aloittavat

liikennöinnin 27.3. ja ajavat päivittäin kuusi edestakaista vuoroa. Aluksien keskiosassa on suuri kahvila ja niissä on myös pienet tax free -myymälät. Tallinnassa katamaraanien kotisatama on C-terminaalissa.

Uusi supernopea kantosiipialus Kesällä liikennöinnin aloittaa Linda Linen supernopea kantosiipialus, joka kulkee Helsingistä Tallinnaan vain 60 minuutissa! Alus valmistuu Pietarin telakalta. Uuteen kantosiipialukseen mahtuu 300 matkustajaa ja siinä on 15 hengen miehistö. Lisäksi Linda Linella on kaksi vanhempaa kantosiipialusta h/s Laura ja h/s Jaanika, joiden matka-aika Helsingistä Tallinnaan on puolitoista tuntia. Lauraan mahtuu 182 ja Jaanikaan 192 matkustajaa. Alusten satamana Helsingissä on Kauppatorin kyljessä oleva Makasiiniterminaali ja Tallinnassa Linnahallin terminaali. Molempien terminaalien suurena plussana on niiden nopeus. Jonotus passintarkastukseen ei kestä muutamaa minuuttia kauempaa.

Nopein, ja varmaankin elämyksellisin, tapa liikkua Helsingin ja Tallinnan välillä on lentää Copterlinen helikopterilla, jolla matka kestää vain 18 minuuttia. Myötätuulella vieläkin vähemmän. Matkustustapa sopii erittäin hyvin työasioissa Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuville ihmisille, koska meno-paluu matkalla säästää ajassa puoli työpäivää. Virossa lomalla pistäytyvän kannatta kysyä economy-, super- tai return-tarjouksia. Kopteri lähtee Helsingin keskustan tuntumasta olevalta Hernesaaren helikopterikentältä. Tallinnassa kenttä on Linnahallin satamassa. Helikopterissa on 12 matkustajapaikkaa ja kahden hengen miehistö. Lennot lähtevät arkipäivisin Helsingistä tasatunnein alkaen aamulla kello 7 ja loppuen kello 20. Tallinnasta ensimmäinen lento Helsinkiin on kello 7.30 ja viimeinen kello 20.30. Kesällä lennetään tunti pidempään. Lauantaisin vuoroja on vähemmän ja sunnuntaisin kopteri ei toistaiseksi lennä. Copterline tekee tilauksesta myös erikoiskuljetuksia esimerkiksi ryhmille. Finnair lentää päivittäin HelsinkiVantaan lentoasemalta Tallinnan lentoasemalle. Edestakaisia vuoroja on päivittäin seitsämän kappaletta. Lentoaika on 35 minuuttia. Tallink: www.tallink.fi, 228 311 Eckerö Line: www.eckeroline.fi, (09) 228 8544 Silja Line: www.silja.fi, 0203-745 52 Nordic Jet Line: www.njl.fi, (09) 681 770 Linda Line: www.lindaline.fi, (09) 668 9700 Copterline: www.copterline.com, (09) 681 1670 Finnair: www.finnair.fi, 0203-140 140 Kaikki laivayhtiöt tarjoavat myös edullisia hotellipaketteja Virosta. ■

Linda Linen uusi kantosiipialus on Itämeren nopein.


20

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTIT: ROSA ROTKO KUVAT: JAAK KADARIK

MAALISKUU 2002

Club Hollywood – tanssia vanhan kaupungin yössä Lähestymme vanhan kaupungin sydämessä (Vana-Posti 8) sijaitsevaa yökerhoa. On torstai-ilta ja oven edessä ei, kumma kyllä, ole jonoa.

Epäkohtelias turvamies avaa oven ja tivaa, että mihin neidit ovat menossa, kun kävelemme epähuomiossa lipunmyynnin ohi. Vartijan seuraava uhri oli noin 16-vuotias englantia puhuva tyttö, joka käännytettiin ovelta takaisin kadulle. Eipä päässyt alaikäinen sisälle klubiin. Ainakaan tällä kertaa. Sisäänpääsyikä on perjantaisin ja lauantaisin 21, muulloin 18 vuotta. Torstai-illan tapahtuma oli nimeltään Pack the Place. Lippu maksaa 60 kruunua (4 EUR). Pack the Place´iin jaetaan myös ilmaisia kutsuja, joita saa Hollywoodin baaritiskeiltä seuraavia juhlia varten. Sisäänpääsymaksut vaihtelevat 60120 EEK (4-8 EUR) riippuen viikonpäivästä ja kellonajasta. Torstaina pääsee ISIC-kortilla sisälle 40 kruunulla (2.70 EUR). Naisille sisäänpääsy on ilmaista keskiviikkoisin koko yön ja riippuen tapahtumasta viikonloppuisin 22.00–23.00. Eläköön epätasa-arvo! Laukkumme tarkastetaan huolellisesti. Kiipeämme yläkertaan – tanssisali on tyhjä! Muutama ihminen istuskelee pöydissä, muuten paikka on puolikuollut. Kello on sentään 23.30. Pikku hiljaa porukka rupeaa saapuilemaan ja kahdentoista jälkeen on lattialla jo tungosta. Hollywood on avoinna ke-to 22-04, pe-la 22-05. Kymmeneltä kannattaa tulla vain silloin, jos pääsee ilmaiseksi. Muuten paikka heräilee vasta kahdentoista mailla.

Nuorten mesta Paikka on täynnä nuoria, ikähaitari 1825 vuotta (ulkonäön perusteella). Dresscode on selvä: melkein kaikilla on farkut, tytöillä hihaton toppi, pojilla musta/harmaa kaulus- tai T-paita. Mini-

woodin cocktaillistaan. Cocktaileja on Dry Martinista Cosmopolitaniin. Hinnat keskimäärin 50 EEK (3.30 EUR). Itse kokeilin juomaa nimeltä Golden Dream: Cointreau, Galliano, appelsinimehu ja kermavaahto – mmm, hyvää! Baarimikot osaavat asiansa, niin että cocktaileja kannattaa kokeilla! Myös palvelu on ystävällistä ja nopeaa. Club Hollywood on viihtyisä, jos ei ole liian paljon väkeä. Paikka on kaksiIlo irti Hollywoodissa!

kerroksinen: alakerrassa on tanssilattia, yläkerta on parvekkeen tapainen, josta voi katsella toisia juhlijoita. Jalkoja voi lepuuttaa sohvilla tai korkeilla baarituoleilla, joita on pöytien ympärillä niin ala- kuin yläkerrassa. Tanssilattian jymymenestys on kaksi koroketta, jonne kansa kiipeää hulluna tanssimaan. Joskus on paikalla myös ammattilaistanssijat, muuten voi korokkeelle kiivetä kuka tahansa. Hollywood on puhdas ja viihtyisä, jos ei oteta lukuun paria särkynyttä lasia lattialla. Valaistus on korkeatasoinen ja paikka on todella näkemisen arvoinen. DJ-n boxi on keskellä lattiaa. Tällä kertaa siellä mestaroi virolainen DJ Aivar Havi. Aluksi kuului 90- luvun diskohittejä, sitten “Moi Lolita” ja Kylie Minogue`in “Can`t get you out of my head”tyyppistä uudempaa tavaraa ja noin puoli kolmen paikkeilla rupesi soimaan musiikki, jota virolaiset kutsuvat “maton tamppaamiseksi”. Hollywoodin musiikkityyliä ei mitenkään voi kuvailla yhdellä sanalla, koska klubissa puhaltavat todella erilaiset tuulet eri öinä. Jos haluaa taata onnistuneen illan Hollywoodissa, kannattaa ottaa selvää, mitä siellä tapahtuu. Hyvä apuväline on http://www.club-hollywood.ee/ Sieltä saa tietoa tapahtumakalenterista, lippujen hinnoista, esiintyjistä ja muusta hyödyllisestä. Ilta Hollywoodissa voi olla todella ikimuistoinen, kun sinne sattuu oikeaan aikaan. Club Hollywood on kumminkin yksi Tallinnan parhaimmista yökerhoista, jota yksikään oikea yöeläin ei voi jättää väliin. ■

Levyjä Laseringista Tallinnasta saa muitakin kuin piraattilevyjä. Yksi parhaimmista valikoimista on musiikkimyymäläketju Laseringissa, jolla on 4 kauppaa Tallinnassa: Narva mnt 13 (Pro Kapital), Pärnu mnt 38, Paldiski mnt 102 (Rocca al Mare kaubanduskeskus), Estonia pst 1 (Lemoni kaubanduskeskus). Valikoima on samanlainen kaikissa kaupoissa, Narva ja Pärnu maanteiden liikkeissä on myynnissä ehkä vähän enemmän levyjä. Musiikkityylejä on seinästä seinään. Asiakaspalvelija Daniel Peterson sanoo rohkeasti, että Laseringin musiikkivalikoima on laajin koko Virossa. Technoa ja drum`n base`ia on vähemmän kuin muita tyylejä. Muuten musiikkia löytyy vauvasta vaariin. Laseringissa myydään kasetteja (5099 EEK=3.30-6 €) ja CD:itä, joista halvimmat maksavat 99 EEK (6.6 €), tavallisin hinta on 255 EEK (17 €). Lisäksi on myynnissä DVD-t (keskimäärin 455 EEK =30.30 €) ja videot (265 EEK=17.70

hameita näkyy vähän. Pari ihmistä on talven kunniaksi pukeutunut villapaitaan. Ei mitään erikoista, tämän illan pukeutumisessa ei mielikuvitusta ole käytetty. Tyyppi-clubilainen: “haluan näyttää nätiltä, mutta en erottua joukosta”! Hollywoodissa on monta baaria, joiden tiskeillä ei pahemmin ole tungosta. Alakerrassa on myös VIP-baari, joka näytti mukavan rauhalliselta. Baarien valikoimat ovat hyvät: saatavilla on erilaisia alkoholipitoisia ja myös muita juomia. Erikoisesti kannattaa tutustua Holly-

€). Narva maantien myymälässä on myös videolainaamo. Palvelu pelaa suomeksi ja englanniksi. Jos asiakkaan haluamaa levyä ei heti löydy, on myös Pärnu ja Narva maantien kaupoissa mahdollista tilata se luettelosta. Tilaamisen etumaksu on 100 EEK (6.70 €), joka vähennetään levyn hinnasta. Levyt saa Laseringin myymälöistä kahden viikon-kuukauden kuluessa. Mitenkään kätevä vaihtoehto tämä ei suomalaismatkustajalle ole, jos ei vieraile useampaan kertaan kuukauden sisällä Tallinnassa. Laseringiin tulee uusia levyjä 23 kertaa viikossa, niin että levyjä kyllä pitäisi löytyä joka lähtöön. Lasering on auki: Pärnu ja Narva mnt Ma-Pe 10.00-19.00, La 10.00-17.00, Lemon Ma-La 10.00-20.00, Su 10.0018.00, Rocca al Mare Ma-Su 10.00-21.00. Joka (aitoja) levyjä mielii, menköön siis Laseringiin ostoksille! ■


24

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

MAALISKUU 2002

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMMpalstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

ravintoloita Ravintola Stoori Õle 33, puh. + 372 6 738 841. Avoinna joka päivä 09–06! Suomalainen ruokaravintola. Annokset XXL-kokoa. 1,5 km satamasta. Sauna ja hostel.

Vana Major Kinga 3/Voorimehe 4, puh. + 372 6 314 308. Avoinna joka päivä 9–24. Viihtyisä suomalaisessa omistuksessa oleva ruokaravintola ja baari Raatihuoneen torin laidalla. Asiakkaiden mielestä todella hyvä ruoka ja suuret annokset. Yli 10 hengen ryhmien matkanjohtajalle ruokailu ilmaiseksi. Terassi kahdessa kerroksessa.

Eeslitall Dunkri 4/6, puh. + 372 6 313 755, fax + 372 6 313 210. Avoinna ma–to 09–24, pe–la 09–02, su 09–24, www.eeslitall.ee. Perinteinen ravintola vanhan kaupungin restauroiduissa tiloissa, kabinetteja, ravintola ja baari. Laaja valikoima kohtuuhintaista ruokaa ja juomaa. Erityisesti ryhmille suositellaan pöytävarausta etukäteen. Kokit paikalla koko aukioloajan! Ada Baar, avoinna ti–to 15–23, pe–la 15-24. Torstaisin elävää musiikkia. Punane Tuba avoinna pe–la 18–03. Aloita torstaina Adan baarissa hyvän musiikin kuuntelu ja jatka pe–la Eeslitallin uudessa musiikkiklubissa Punaisessa Tuvassa. Jazzia, bluesia, tanssia.

Olde Hansa, Tallinnan keskiaikainen ravintola Vana Turg 1, pöytävaraukset puh. + 372 6 279 020. Avoinna joka päivä 11–24. 500-vuoden takuinen Rickan Hansakauppamiehen Koto eli Tallinnan Keskiaikainen Ravintola Olde Hansa tarjoilee Rahwaan iloksi mahtawia lounaswadillisia. Metsänriista, pihvit sekä kalat ja linnut saavat vierelleen keskiaikaisia vihannesherkkuja ja kastikkeita, joissa maistuvat silkkitien mausteet. Herkuttelijoille Wabahärran savusisäfilettä tai Kullattuja safra-

miviiriäisiä. Ryhmille unohtumaton elämys Rahwaan Iloisissa Syömingeissä. Eineen päälle Talon omia juomia, Mausteviiniä, Munkin Morsianta ja Kiewarin hunajaolutta 1400-luvun savituopista. Eestiläisten historioitsijoiden luotsaama sisustus, jossa Hansa-aikaan vievät kynttiläkruunut, seinämaalaukset, jykevät huonekalut, henkilökunnan asusteet ja keskiaikainen musiikki.

Ai Sha Ni Ya Mere pst. 6, avoinna joka päivä 12–24, puh. 6 601 842. Kiinalainen á la carte - ravintola, kunnolliset kiinalaiset ruuat, kaikki hinnat alle 100 kr. Annoksia myös mukaan.

Vana Tunnel Tallinnan Kauppakeskuksessa, Harju 6, sisään Rüütli-kadulta, puh. + 372 6 310 631, fax 6 310 630. Avoinna ma–la 12–23. Viihtyisässä keskiaikaisessa vesitunnelissa. Ryhmämenu alk. 15 henkilöä.

Tex-Mex Cantina Mõnus Margarita Akadeemia 5, Pärnu, puh. + 372 44 309 29, fax + 372 44 404 68. Avoinna su–to 11–24, pe–la 11–01. Maistakaa meksikolaisia burritoseja, tulisia teksasilaisia pihvejä, tequilaa ja nauttikaa kiihkeistä meksikolaisista rytmeistä. Ruokaa myös mukaan! 65 paikkaa, ryhmälistat. Kysy lisää!

Arizona Saloon Viru 6, (ohittamaton sijanti Virukadulla, Raatihuoneen torin vieressä), puh. + 372 6 272 987. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento palvelu. Baari, saluuna ja ruokasali. Tervetuloa kaikki ladyt ja cowboyt!

Unkarilainen krouvi Lahke Madjar Kuninga 18, Pärnu, puh. + 372 44 40104, fax + 372 44 404 68. Avoinna joka päivä 11–23. 45 paikkaa. Lauantai-iltaisin elävää unkarilaista musiikkia. Teitä odottavat herkulliset unkarilaiset ruuat, laaja valikoima viinejä, Palinka, Unicum ja ystävälliset emännät.

Rosso

SIAM – Thai-ravintola

Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/Prisma), puh. + 372 6 059 580. Avoinna ma–su 8–22. Mukava perheravintola, laajat valikoimat, myös mukaan.

Olevimägi 4, puh. + 372 6 412 456, www.siam.ee. Avoinna 12–23. Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva Siam ravintola on ensimmäinen omaperäinen Thaikeittiö Virossa. Siamissa tarjotaan laaturuokaa, hyvää palvelua, kohtuullisia hintoja ja eksoottista tunnelmaa.

H.H. Rüütel Rüütli 4, Puh./fax + 372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee. Avoinna ma–su 11–. Edulliset päivän lounaat työpäivinä (keitto, pääruoka, jälkiruoka) 45 EEK, Happy hour 15–17 A. Le Coq 15 EEK.

Club Havana Pikk 11, puh. + 372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. 2 eri ruokalistaa. 11–18 lounaslista, klo 18 alk. a’la carte menu. Viikonloppuisin 2 kertaa kuussa salsa oppitunnit, joka kolmas viikonloppu kuubalainen esiintyjä.

Nimega baar Suur-Karja 13, puh. + 372 6 209 299. Avoinna joka päivä 11–04. 2 eri keittiötä, italialainen ja mannermainen. Keskiviikosta lauantaihin DJ.

Vanha Miekka (Susi Hotellissa)

China White – kiinalainen ravintola

Peterburi tee 48, 11415 Tallinna, puh. + 372 6 303 628, fax + 372 6 303 400, e–mail: susi@susi.ee, www.susi.ee. Avoinna ma–su 12–23. Ravintolassa on kaksi omaperäistä salia, joihin mahtuu 130 henkeä ja ne tarjoavat runsasta menuvalikoimaa: buffet, a la carte, päivän lounaat, kansallisruokamenu, ryhmämenut. Erikseen annokset myös lapsille. Samassa Miekkabaari historiallisine sisustuksineen.

Väike-Karja 1, puh. + 372 6 209 251. Avoinna joka päivä 11–01. Kiinalainen ruokaravintola. 120 paikkaa, sopii isoille ryhmille. Su–to lounas-buffet 75 EEK.

Wellington Pub Maakri 19/21 (Kaubamajan ja Stockmannin välillä), puh. + 372 6 612 612. Viihtyisä pub keskellä kaupunkia.

Ravintola Oliver Viru 3, puh. + 372 6 307 898. Avoinna joka päivä 11–24 (keittiö avoinna 23.00 asti). Grilliruokaravintolassa 60 paikkaa, lämmitetyllä ulkoterassilla paikkoja 30

Pizzaravintola Byblos Kinga 1/Raekoja plats 1, puh. + 372 6 314 775, www.byblos.ee. Aito italialainen ravintola Raatihuoneen torilla.

Molly Malones Irish Pub Mündi 2, Raatihuoneen torilla, puh. + 372 6 313 016. Avoinna joka päivä 10–03. 130 paikkaa.

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. + 372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24, www.karsumm.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungilla. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ja avannut ovensa. Patentoidut talon ruuat, talon bändi. Joka ilta elävää musiikkia. Meillä myös ryhmämenut.


MAALISKUU 2002

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

25

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

kaukaasialaiset ravintolat Kaukaasialainen ravintola Must Lammas Sauna 2, puh. + 372 6 442 031, e–mail: restoran@mustlammas.ee, www.mustlammas.ee. Avoinna ma–la 12–23, su 12–18. Aito kaukaasialainen ravintola parhaan kaukaasialaisen maineessa – Helsingin Sanomat 2.3.2000. Ravintolassa 45 paikkaa, ryhmämenut.

venäläiset ravintolat Troika – venäläinen ravintola ja trahteeri Raekoja plats 15, puh. + 372 6 276 245, e–mail: restoran@troika.ee, http://www.troika.ee. Avoinna 11–24. Romanttinen melkein mystinen ilmapiiri kellariravintolassamme täytyy kokea. Elegantti sisustus ja kynttilän valo saavat sinut tuntemaan olosi kuin Tolstoin novellissa. Laaja valikoima, miellyttävä palvelu ja yllättävän edulliset hinnat!

pubit Citi Kahvila Pub Hommiku 8, Pärnu. Avoinna klo 10–24. Lämmintä kotiruokaa. Ystävällinen asiakaspalvelu. Kaikki-

han alkaa Sakun oluesta ja ... Puuhevonen Lennart ja maskottimme Harri. Remontoitu tanssisali, jossa on uusi ilme. 60-, 70- ja 80lukujen musiikki raikaa takkatulen loisteessa.

baarit

panineilla, toasteilla... Täydet anniskeluoikeudet.

Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. + 372 6 059 583. Avoinna 8–22. Moderni kahvila, sata istumapaikkaa. Paljon erilaisia kahvilaatuja, myös mukaan.

Lasso baar

pizzaa

Mere pst. 6 A, puh. + 372 6 616 199, www.lassobaar.ee. Avoinna joka päivä 10–06. 100 metriä Viru-hotellista, 2 lavaa, private show-ilta, miesten stripshow to, pe ja la klo 20–06.

PIZZA Americana® Müürivahe 2, puh. + 372 6 448 837 (vanhassa kaupungissa). Avoinna joka päivä 11.30–. Tartu mnt. 28, avoinna joka päivä 11–. Herkulliset amerikkalaistyyppiset pannupizzat. 15 eri täytevaihtoehtoa.

Cabaret Le Galaxy Müürivahe 23 A, puh. + 372 6 314 336. Avoinna joka päivä 11–04. Sisäänpääsy 11–19 40 EEK, 19–04 80 EEK. Non stop, myös miesten striptease naisille.

Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. + 372 6 059 581. Avoinna 8–22. Pannupizzat, myös mukaan.

kahviloita Coffe® Vanaturu Kael 8, puh. + 372 6 464 265. Avoinna joka päivä 9.00–. Coffe® on kahviin ja konditoriatuotteisiin vihkiytynyt eurooppalainen kahvila Raatihuoneen torin laidalla vanhassa kaupungissa. Erikoiskahvien lisäksi täällä voi herkutella runsaalla lankkuaamiaisella, tuoreella pastalla, keitolla,

Pizza Americana®, pizzataksi Müürivahe 2, puh. + 372 6 448 837.

yö-/pikaruokaa Ravintola Stoori Õle 33, puh. + 372 6 738 841. Lämmintä ruokaa 21h, klo 09–06.

menopaikat Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. + 372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24, www.karsumm.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungilla. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ja avannut ovensa. Patentoidut talon ruuat, talon bändi. Joka ilta elävää musiikkia. Meillä myös ryhmämenut.

Vanha Miekka (Susi Hotellissa) Peterburi tee 48, 11415 Tallinna, puh. + 372 6 303 628, fax + 372 6 303 400, e–mail: susi@susi.ee, www.susi.ee. Avoinna ma–su 12–23. Ravintolassa on kaksi omaperäistä salia, joihin mahtuu 130 henkeä ja ne tarjoavat runsasta menuvalikoimaa: buffet, a la carte, päivän lounaat, kansallisruokamenu,

ryhmämenut. Erikseen annokset myös lapsille. Samassa Miekkabaari historiallisine sisustuksineen.

jazzia Ada Baar Dunkri 4/6, puh. + 372 6 313 755. Avoinna tito 15–23, pe–la 15-24. Torstaisin elävää musiikkia.

Punane Tuba Dunkri 4/6, puh. + 372 6 313 755. Avoinna pe–la 18–03. Aloita torstaina Adan baarissa hyvän musiikin kuuntelu ja jatka pe–la Eeslitallin uudessa musiikki-klubissa Punaisessa Tuvassa. Jazzia, bluesia, tanssia.

mihin mennä Olde Hansa, Tallinnan keskiaikainen ravintola Vana Turg 1 (Virukadun päässä, Raatihuoneen lähellä), pöytä-varaukset puh. + 372 6 279 020. Avoinna joka päivä 11–24. Elävää keskiaikaista musiikkia aidossa 1400-luvun ympäristossä Tallinnan Keskiaikaisessa Ravintolassa Olde Hansassa ke 19–22, pe ja la 17–19, su 14–16. Esiintyjinä Miikaelin keskiaikayhdistyksen muusikot.

yökerhot Yökerho Soho - striptease Rävala 6, Tallinna, avoinna ma–pe 18-06, la–su 12–06.

H.H. Rüütel Tallinnan vanhassa kaupungissa uusi viihtyisä ravintola, jossa varhaiskeskiaikainen interiööri Edulliset arkilounaat: keitto, pääruoka, jälkiruoka - 45 EEK

Happy Hour joka päivä 15-17, tynnyriolut 15 EEK Runsas ja edullinen a´la carte-lista Ryhmille omat ruokalistat Perjantaisin ja lauantaisin elävää musiikkia Rüütli 4, 10130Tallinna,

Sijaitsemme Raatihuoneen torin lähellä, Nigulisten kirkon takana, Rüütli 4

Puh/fax +(372) 6 464 157, e-mail:

hhruutel@hhruutel.ee www.hhruutel.ee


26 TEKSTIT: JUKKA ARPONEN. KUVA: YLEN ARKISTO

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2002

NAEL KUMMI Käytännön viroa matkailijoille Heikki Kinnusen tapaan Tammikuusta alkaen on televisiossa pyörinyt vironkielen opetusohjelma Nael kummi (vapaasti suomennettuna naula renkaaseen). Sarjassa kierretään Heikki Kinnusen matkassa Virossa ja opitaan matkailukielen alkeiden lisäksi kulttuuritietoa ja historiaa.

Heikki Kinnunen tunnustautuu todelliseksi Viron ystäväksi. Matkoja etelänaapuriin on tullut tehdyksi niin työn kuin lomailunkin merkeissä aina siitä lähtien kun Georg Ots-laiva aloitti liikennöinnin Helsingistä Tallinnaan. -Aina on ollut tunne kuin menisi veljien luokse kylään, Kinnunen kuvaa suhdettaan virolaisiin. Tuttavia on kertynyt jonkin verran ja kiinnostus maata kohtaan vain lisääntynyt vuosien mittaan. Vironkielen koomiset ulottuvuudet eivät jääneet humoristilta ensimmäisillä matkoilla huomaamatta. Jo vuosia sitten Kinnunen kehitteli kavereidensa kanssa ajatusta suomen- ja vironkielen vipusanojen ympärille kyhätystä ohjelmasta. Kun samoilla sanoilla on varsin eri merkitys riippuen siitä kumpaa kieltä puhutaan, syntyy väkisinkin mehukkaita väärinkäsityksiä. Tätä puolta ei ole täysin jätetty pois Nael kummistakaan. Ohjelmaidea hautautui vuosikausiksi vaikka sitä ei suoranaisesti hylättykään. Viron ja Suomen suhteet ovat noista ajoista kovasti muuttuneet. Tuolloin vain ani harva oli käynyt Virossa ja suuri ja mahtava Neuvostoliit-

to valvoi poliittisia, kaupallisia ja kulttuurillisia suhteita. Nyt kun matkustajamääriä lasketaan miljoonissa ja suhteita voidaan kehittää itsenäisten valtioiden välillä, on tilanne aivan toinen. Kinnunen havaitsi, että vanhasta ideasta voisi jalostaa kielikurssin. Matkailuviron opetusohjelmalle tuntui olevan sosiaalinen tilaus. Vuosi sitten talvella Kinnunen otti yhteyttä Yleisradioon toimittaja Markku Värtöön, jonka kanssa oli tehnyt aiemmin venäjän kielikurssin. Värtö osti heti Kinnusen idean mottoineen “Ollaan suruttomasti Virossa kielen kanssa”. Ohjelma päätettiin toteuttaa mahdollisimman pian, vaikka kieliohjelmien kauden budjetti olikin jo lyöty lukkoon. Tarvittava kielitaito löytyi Tuglas-seurasta. Kai Yallop sekä Tapio Mäkeläinen osallistuivat ohjelmien käsikirjoitukseen ja avustivat käytännön järjestelyissä. Kevät tehtiin suunnittelutyötä ja valittiin mm. virolaiset näyttelijät. Kuvausvaiheeseen päästiin toukokuussa, jolloin purkitettiin sarjan pilottijakso Reisijutt. Itse kielikurssia ja dokumenttisarjaa on kuvattu kesän ja syksyn aikana eripuolilla Viroa.

Helpompaa kuin venäjä Nael kummi-kurssin tarkoitus on opettaa matkailijalle käytännön kieltä, jota voi hyödyntää tyypillisissä turistin kohtaamissa tilanteissa sekä antaa alkusysäys kielen laajemmalle opiskelulle. KohdeREISIJUTT 13.1.02 (1 X 25 MIN) NAEL KUMMI! ALK. 20.1.02 (8 X 15 MIN) HUVITAV MAA JA RAHVAS ALK. 17.3.02 (7 X 25 MIN) SUNNUNTAISIN TV 1 KLO 12.05, UUSINNAT MAANANTAISIN KLO 14.05 TUOTANTO: YLE OPETUS, TOIMITTAJA: MARKKU VÄRTÖ

ryhmänä on periaatteessa kaikki Vironkävijät. Kinnunen kehottaa ihmisiä opiskelemaan vironkielen alkeita vaikka vain huvin vuoksi. Hän itse kertoo aloittaneensa kurssin teon sanaakaan viroa osaamatta. Kuvauksien loppuvaiheessa hän kertoo katselleensa Viron TV:tä ainakin luullen sujuvasti ymmärtävänsä kieltä. Aiemmin Kinnunen on opiskellut TV:ssä venäjää. Vironkieli on suomalaiselle hel-

pompaa jo senkin takia, ettei tarvitse aluksi opetella kirjaimia. Myös fonetiikaltaan viro on lähempänä suomea. Viroa on helppo kuunnella, sanat erottuvat toisistaan eikä erikoisia suhu- tai r-äänteitä ole. Kinnunen mainitsee myös panneensa merkille, että yhteneväisyyksien vuoksi viron opiskelu avaa myös suomenkieltä uudella tavalla. Varjopuolena on koomisuuden häviäminen, kun kieltä todella oppii ymmärtämään.

Heikki Kinnunen nautiskelee nokkahaukea ja sahtia.

tulevaisuutta, jossa kulttuurivaihto on vilkasta ja kumpaakin kieltä puhutaan lahden molemmin puolin. Jos ja kun Virosta tulee EU-jäsenvaltio, niin yhdessä Suomen kanssa muodostuu Unionin laidalle saman sukuisien kielien alue. Tulevaisuuden Euroopassa tällainen kielisukulaisuus tulee olemaan suuressa arvossa, arvelee Kinnunen.

Viro tutuksi Kinnunen toivoo, että kielikurssi sekä jatkodokumentti Huvitav maa ja rahvas (suomeksi Mielenkiintoinen maa ja kansa) innostaisivat ihmisiä matkustelemaan muuallekin Viroon kuin vain Tallinnaan. Esimerkiksi omalla autolla maakuntien kiertely on Kinnusen kokemuksien mukaan nykyään huoletonta ja turvallista. Tiestökin on paljon mainettaan parempaa. Kielitaitoa pääsee todella testaamaan alueilla, joilla ei joka toinen virolainen puhu suomea. Kinnunen näkee tärkeäksi vuorovaikutuksen lisääntymisen Suomen ja Viron välillä vastaavaksi kuin 1920- ja 30-luvuilla. Hän innostuu maalailemaan

Jatkoa luvassa? Jos et ehtinyt mukaan heti ensijaksosta tai kummi jäi kokonaan katsomatta, ei syytä huoleen. Kurssi tullaan varmasti uusimaan moneen kertaan ja ilmeisesti myyntikasettikin on tulossa. Oheismateriaali on toistaiseksi saatavilla YLE:n internetsivuilla www.yle.fi/opinportti Jos sarja saa hyvän vastaanoton, niin jatkoa sille tehdään mielellään. Tarkempia suunnitelmia ei vielä ole tehty, mutta sama lämmin suhde naapurimaahan sekä kieleen tulee varmasti säilymään. ■

TV FINLAND näkyy ja kuuluu Virossa on pitkään seurattu suomalaisia TVlähetyksiä. Rannikolla katseluun ei tarvita normaalia TV-antennia kummoisempia laitteita. TV Finland välittää omaa valikoitua ohjelmistoaan satelliitin kautta kauemmaksikin, aina Kanariansaarille saakka.

TV Finlandin ohjelmat voi vastaanottaa digitaalisella satelliittivastaanottimella tai mahdollisesti paikallisen kaapelitelevision kautta Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lähetyskulujen ja tekijänoikeusmaksujen kattamiseksi tv-lähetykset ovat maksullisia. Suoran

satelliittivastaanoton vuosimaksu on noin 130e. Satelliittilähetykset tapahtuvat Telenorin toimesta, Intelsat 707 & Thor 3 satelliiteissa, positiossa 1°W (yksi aste länteen). Signaalin vastaanottoon tarvitaan sopivan kokoinen antennipeili, digitaalinen vastaanotin-dekooderi (esim. Nokia Mediamaster 9800-sarjaa), salauksen purkumoduli ja älykortti. Katseluun käy tavallinen SCART-liittimellä varustettu tv-vastaanotin. Näkyvyysalue kattaa Pohjoismaat, Keski-Euroopan ja ulottuu Etelä-Euroopan aurinkorannikolle sekä suuremmalla antennilla Kanariansaarille asti. TV-lähetyksen vastaanotto edellyttää asiakassopimusta. Maksukorttien myynnin hoitaa Canal Digital.

Poimintoja ohjelmistosta TV Finland esittää Yleisradion ja MTV3:n omatuotantoisia ohjelmia. Valinnoissa on pyritty monipuolisuuteen. TV-uutiset nähdään vakiopaikoillaan sekä suomeksi että ruotsiksi myös aamu-tv:n yhteydessä. Lapset ovat tärkeä kohderyhmä, joten Pikku Kakkonen, Huvitutti ja Muumit kuuluvat alkuiltojen ohjelmistoon. Draamatarjonnasta voi poimia esimerkiksi kevään kausisarjan Yhteinen Huone. Suomifilmejä esitetään säännöllisesti parina iltana viikossa. Urheilu valtaa paljon tilaa myös TV Finlandissa. Urheilu- ja Tulosruudut, SM-liigan Hockey Night-ottelut sunnuntaisin pitävät penkkiurheilijat ruutujen ääressä.

Ajankohtaista asiaa, dokumentteja sekä keskusteluohjelmia riittää joka päivälle. Eikä suosituimpia viihdeohjelmiakaan ole unohdettu. Tuttu juttu, Far Out, Uutisvuoto, Maailman ympäri ja BumtsiBum suosikkijuontajineen viihdyttävät myös TV Finlandin katsojia. Varsinaisen ohjelma-ajan ulkopuolella ja taukopaikoilla katsojia palvelee Teksti-tv:n Uutisikkuna, jonka taustalla kuullaan Radio Finlandin ohjelmaa. Vastaanottajille välittyy myös kaksi digitaalista radiokanavaa, YLESAT 1 ja YLESAT 2. Satelliittiradioohjelmat ovat maksuttomia eli niiden kuunteluun ei tarvita CA-modulia eikä älykorttia. Lisäksi YLEn Teksti-TV palvelee 24 tuntia vuorokaudessa (satelliittivastaanottimen teksti-tv-laitteistolla). TV Finland, PL 80, FIN-00024 Yleisradio. Tel +358-9-1480 3537, e-mail: tv.finland@yle.fi


MAALISKUU 2002

T H E B A LT I C G U I D E

yhteiskunta

29 TEKSTI: JORMA ROTKO

Virossa on vastikään vaihtunut sekä presidentti että maan hallitus. Naapurimaa Venäjä on ryhtynyt aktiivisesti vaatimaan erilaisia myönnytyksiä entisten neuvostoliittolaisten aseman suhteen. Venäjän ulkoministeriössä ilmeisesti ajatellaan, että kannattaa tutkia, josko uudet luudat lakaisevat heidän kannaltaan paremmin.

FOTO JAAK KADARIK

Venäjä kiristää Virolta myönnytyksiä

Mitä vaaditaan? Jokin aika sitten kutsui Venäjän apulaisulkoministeri luokseen Viron suurlähettilään Karin Jaanin ja esitti seitsemän erilaista vaatimusta Venäjän etujen valvomiseksi Virossa. Jaani sai vaatimukset myös kirjallisina, mutta ilman minkäänlaisia allekirjoituksia. Venäjä vaatii mm., että Viron on lopetettava ihmisyydenvastaisten rikosten tutkiminen. Kyseessä on ns. kyyditysten organisoiminen, millä perusteella muutama entinen kyydittäjä onkin tuomittu vankeusrangaistuksiin. Venäjä kantaa huolta myös entisistä KGB:n agenteista ja upseereista ja vaatii heille täysiä kansalaisoikeuksia. Virossa on nimittäin rajoitettu entisten KGBlaisten pääsyä korkeisiin valtion virkoihin. Venäjä vaatii myös kansalaiseksi ottamisen perusteellista uudistamista ja esit-

Viron viranomaiset eivät ole rekisteröintiin suostuneet juuri nimen vuoksi. He ovat tarjonneet Moskovan kirkolle vaihtoehtoisia nimiä, jotka eivät ole kuitenkaan kelvanneet. Käytännön uskonnollista toimintaa riita ei ole juuri haitannut. Siellä missä seurakunnissa on venäläisenemmistö on kirkot “vuokrattu” Moskovan kirkolle ilman vuokranmaksua. Niinpä venäläiset hallitsevatkin esimerkiksi kahta merkittävintä uskonnollista rakennusta Virossa: Keskellä Toompean mäkeä seisovaa Aleksanteri Nevskin katedraalia ja ItäVirossa olevaa Kuremäen luostaria.

Viron uusi presidentti odottaa kutsua Kremliin - turhaanko?

tää konkreettiset luvut: Joka vuosi olisi otettava vähintään 15 000- 20 000 venäläistä Viron kansalaisiksi. Edelleen vaaditaan venäjänkielisen koulu- ja korkeakouluopetuksen laajentamista ja erityisasemaa venäjän kielelle. Aivan oma lukunsa on vielä vaatimus Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksikirkon rekisteröinnistä. Se riita on kytenyt Virossa jo 10 vuotta. Koska vaatimuksia ei ole esitetty virallisesti eli valtion noottina toiselle valtiolle on Viron ulkoministeriö päättänyt olla ottamatta niihin kantaa. Se tuskin pelastaa virolaisia painostukselta jatkossa.

Presidenttien tapaamista valmistellaan - tai ei Viron ja Venäjän presidentit ovat Viron uuden itsenäisyyden ajalla kohdanneet virallisesti vain kerran, kun presidentit Lennart Meri ja Boris Jeltsin sopivat 1994 Venäjän joukkojen poistamisesta Virosta. Voidaan sanoa, että sen jälkeen ovat yhteydet korkeimmalla tasolla olleet poikki ja ovat sitä edelleen. Molempien maiden presidentitkin ovat vaihtuneet. Joku aika sitten Venäjän suurlähettiläs Konstantin Provalov kävi Viron presidentin Arnold Rüütelin pakeilla ja ehdotti, että tämä lähettäisi “erityisedustajan” Moskovaan valmistelemaan Rüütelin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista. Virossa asiasta nousi myrsky vesilasissa. Korostettiin, että normaaliin kansainväliseen tapaan Viroa edustaa Moskovassa suurlähettiläs Jaani eikä mitään erityisedustajaa tarvita. Sen jälkeen on vielä kiistelty siitä, onko presidentti Rüütel “salaa” nimittänyt erityisedustajan vai eikö ole. Presidentin kanslia on kieltänyt sellaista tehdyn. Virallisesti ei Rüütelille ole tullut minkäänlaista vierailukutsua, joten vierailua ei virallisesti valmistella. Venäjän puolelta tehtyjä yhteydenottoja on kuitenkin vaikea selittää. Yleisin selitys on se, että Venäjä haluaa “testata” uutta presidenttiä ja uutta hallitusta nähdäkseen, miten pitkälle ne ovat taivuteltavissa.

FOTO EMF- LAURI KULPSOO

Virolla on Venäjän kanssa lukuisia ongelmia, joista pahimmat ovat rajasopimuksen puuttuminen ja kaksinkertaiset tullit tavaroille, joita Virosta viedään Venäjälle. Rajasopimus on neuvoteltu valmiiksi ja parafoitu, joka tarkoittaa, ettei siihen haluta enää muutoksia. Allekirjoitusta sopimukselle ei ole Venäjän puolelta kuitenkaan saatu. Venäjälle sopimus oli edullinen, sillä Viro taipui neuvotteluissa siihen, että neuvostoaikana vedetty raja jää voimaan. Se rajanveto siirsi Tarton rauhassa solmitun rajan pitkän pätkän länteen. Kaksinkertaiset tullit Viron tavaroille ovat merkinneet viennin vaikeutumista ja joillakin aloilla sen täydellistä mahdottomuutta. Jossain määrin virolaiset yrittäjät ovat kierrättäneet tavaraa naapurimaiden kautta, mutta hintaa sillekin tulee. Osittain on keinoteltu vapaavarastoilla, joissa tavaroiden hintoja on keinotekoisesti laskettu, jotta tulli määrättäisiin pienemmästä arvosta. Nyt on sekin käynyt mahdottomaksi, sillä Viron verottaja ja talousministeriö ovat löytäneet menetelmästä Viron verotulojen kannalta arveluttavia piirteitä. Venäjä on vihjaillut, että ongelmat poistuvat, jos Viro suostuu sen vaatimuksiin. Monet niistä merkitsisivät laajoja lainmuutoksia Virossa ja olisivat poliittisesti raskasta nieltävää.

Mistä kysymys?

Venäjä merkitsi Viron ja Venäjän rajan maastoon omin päin - Viron rajavartijat pystyttivät kieltomerkit rajavyöhykkeelle. Rajasopimusta ei Venäjä ole kuitenkaan halunnut allekirjoittaa.

Samalla paljastuu suhtautuminen Viroon: Sitä ei vieläkään pidetä itsenäisenä valtiona, vaan pienenä “oblastina”, joka vahingossa pujahti karkuun neuvostokansojen ystävällisestä perhekunnasta.

Venäjä Viron sisällä Viron 10 itsenäisyysvuoden aikana Venäjä on systemaattisesti rakentanut asemia Viron sisälle. Se on esimerkiksi myöntänyt Venäjän kansalaisuuden noin 100 000 Virossa asuvalle entiselle neuvostoliittolaiselle. Täsmällistä määrää mistään nimilistoista puhumattakaan Venäjä Virolle ei anna. Nyt näille samoille ihmisille vaaditaan Viron kansalaisuutta. Viron laki kieltää kaksoiskansalaisuuden, Venäjän ei. Jo nyt hiippailee yli rajojen ihmisiä, jotka tilanteen mukaan esittävät joko Viron tai Venäjän passin. 100 000 Venäjän kansalaisen lisäksi Virossa asuu joitakin satoja tuhansia venäläisiä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia. 100 000 suuren naapurimaan lojaalia kansalaista pikkuvaltion sisällä vakinaisina asukkaina on ilman muuta turvallisuusriski, jos suhteet vielä entisestään

jäähtyvät. Kyseessä on sitäpaitsi suurin Venäjän kansalaisten siirtokunta koko maailmassa IVY:n ulkopuolella.

Ortodoksit riitelevät rahasta Oma lukunsa on Viron kahden ortodoksisen kirkon riita, jonka ratkaisemista Moskova niinikään vaatii omaksi hyväkseen. Kyseessä on monimutkainen historiaan liittyvä ongelma, jonka ytimessä on ortodoksien suuri maa- ja muu omaisuus. Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron ortodoksit tekivät pesäeron Moskovaan ja liittyivät Konstantinopolin patriarkaattiin nimellä Viron apostolinen oikeauskoinen kirkko. Venäläismiehityksen alettua kirkko hajoitettiin, papit tapettiin tai he pakenivat Ruotsiin, jossa he jatkoivat toimintaa pakolaiskirkkona. Venäläiset toivat Viroon oman kirkkonsa, joka otti käyttöön virolaisten ortodoksien kirkkorakennukset ja muun omaisuuden. Virossa omaisuuskysymykset on ratkaistu palauttamisen periaatteella. Se tarkoittaa, että ennen neuvostoaikaa olleet omistukset palautetaan alkuperäisille omistajille. Kun Viro itsenäistyi reskisteröitiin virolaiskirkko uudelleen ja se sai takaisin entisen omaisuutensa. Moskovan kirkko ei tietenkään tähän tyytynyt. Jo 10 vuotta se on tavoitellut rekisteröintiä samantapaisella nimellä kuin virolaisten kirkko. Tarkoituksena on tietenkin käydä oikeustaistelua omaisuudesta.

Moskovan tiukat vaatimukset panevat kysymään: Miksi? Ehkäpä venäläiset yrittävät saada mitä vielä on saatavissa, ennen kuin aika loppuu. Viro voi hyvillä perusteilla odottaa kutsua Naton jäseneksi vajaan vuoden sisään - myös Euroopan Unionin jäsenyys häämöttää. Venäjä on kansainvälisissä yhteyksissä sinnikkäästi jatkanut Viron syyttämistä venäläisten sortamisesta. Kukaan lännessä ei enää ota syytteitä tosissaan. Vuoden vaihteessa pakkasi kapsäkkinsä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuuskunta, jonka mukaan venäläisten ihmisoikeudet ovat Virossa täysin kunnossa. Itse asiassa Virossa saa venäläinen kansalaisuuden paljon helpommin, kuin monessa EU-maassa. Viron venäläisten elintaso on paljon korkeampi kuin emämaan, he istuvat kunnanvaltuustoissa ja parlamentissa ja itse asiassa maan hallituksessakin - tosin Keskustapuolueen eikä venäläispuolueiden mandaatilla. Venäjän kortilla pelaavat enää liikemiehet. Viron rikkaimmat ihmiset ovat tehneet omaisuuksia välittämällä Venäjän öljytuotteita maailmalle Tallinnan satamien kautta ja he ovat eniten “huolissaan” valtioiden välisistä suhteista. Luulisi jälkien pelottavan. 1939 tapahtuneesta Viron antautumisesta vastasivat piirit, jotka olivat Venäjän avulla rikastuneet. Kenelle soivat Kremlin kellot? ■

The Baltic Guide FIN Maaliskuu 2002    

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

The Baltic Guide FIN Maaliskuu 2002    

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

Advertisement