The Baltic Guide FIN Huhtikuu 2012

Page 41

oria

T H E B A LT I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 2

41

KUVISSA Viron historian kirkkaita hetkiä oli Viron Vapaussota, jossa voitettiin niin NeuvostoVenäjä kuin Baltian saksalaisetkin. Vapaussodasta on tehty kaksi kuuluisaa filmiä. Nuoret Kotkat (Noored Kotkad) on vuodelta  ja se kertoo kolmen nuoren miehen sankaritarinan Viron Vapaussodassa. On ylioppilas, seppä ja maatalon poika ja yhdessä taistellaan vihollista vastaan. Elokuva on mustavalkoinen mykkäfilmi ja näytteleminen parhaiden mykkäfilmin perinteiden mukaista, melkoista draamaa. Upeita ovat taistelukohtaukset, joissa Viron armeija oli mukana suurilla osastoilla. Nimet marmoritaulussa (Nimed marmoritahvil, ) on puolestaan nykyaikainen versio Vapaussodasta, ja Viron katsotuin elokuva. Nimet marmoritaulussa on enemmän toimintadraama kuin sotaelokuva ja pääpaino on keskushenkilöiden keskinäisissä suhteissa, ei itse sodassa. Filmi perustuu samannimiseen kirjaan, joka on myös suomennettu, mutta elokuvan käsikirjoitus eroaa suuresti kirjan tarinasta. Molemmissa on kuitenkin kyse lukiolaispojista, jotka lähtivät vapaaehtoisina Vapaussotaan ja sodan oloissa koulutoverit hioutuivat yhteen erilaisista

taustoistaan ja maailmankatsomuksistaan huolimatta. Vuodet kahden Vapaussota-elokuvan välissä kertovat myös asenteiden muutoksista. Siinä missä Nuoret Kotkat olivat sankareita jo sotaan lähtiessään, Marmoritaulun koulupojista olosuhteet tekevät sankareita tai olosuhteet pakottavat sankareiksi – niin sodasta palaavista kuin heistä, joiden nimet kaiverretaan koulun marmoritauluun.

Elokuvia historiassa

Viron ehdottomasti kuuluisin elokuva on Viimne Reliikvia eli Viimeinen pyhäinjäännös (virallisesti Taistojen mies) vuodelta . Reipas seikkailuelokuva on sijoitettu jonnekin -lukuun, -vuotisen Liivinmaan sodan aikoihin. Puvut, aseet ja paikat ovat historiallisesti oikein, mutta siihen se historiallisuus sitten jääkin. Samanlaisia historiallisia seikkailuelokuvia tehtiin - ja -luvuilla kaikissa maissa ja Viimeinen pyhäinjäännös on elokuvatyyppinsä laadukas edustaja, mutta nykyelokuviin verrattuna varmasti hidas ja vanhanaikainen. Tärkeäksi elokuvaksi Viimeisen pyhäinjäännöksen tekee sen kulttielokuvan asema. Paljon puhutaan kulttielokuvista, mutta oikeasti niitä on olemassa hyvin harvoja. Onko Suomessakaan muita kuin Edvin Laineen Tuntematon sotilas? Viron ainoa kulttielokuva on juuri Viimeinen pyhäinjäännös. Sen musiikista on - ja -luvuilla etsitty poliittista salasanomaa, olivathan moniselitteiset sanat kansallismielisen runoilijan Paul-Erik Rummon tekemät. Salasanomia on etsitty myös monista elokuvan yksityiskohdista, sillä niitä taas oli mukana ideoimassa sellainen ironikko kuin Lennart Meri. Näennäisesti yksinkertainen elokuvan tarina purettiin uusiksi merkityksiksi ja salaviesteiksi. Niin tuskin oli elokuvaa tehtäessä ajateltu, mutta etsivä yleensä löytää ja tulkitsija pääsee selville. Kun Viro voitti Euroviisut , kokoontuivat nuoret Tallinnan Raatihuoneentorille juhlimaan. Juhlat aloitettiin laululla, joka oli elokuvasta Viimeinen pyhäinjäännös. Kapinallisten talonpoikain laulussa lauletaan; ”kartanot palavat, herrat kuolevat, maa ja metsä jää meille.” Erikoinen alkulaulu EU-hurmalle, mutta Euroviisuvoiton jälkeen virolaisten enemmistö kääntyi kannattamaan EU-jäsenyyttä. Viimeinen pyhäinjäännös ei ole vain historiallinen seikkailuelokuva, vaan se on niin merkittävä osa virolaista populaarikulttuuria, että elokuva jo sinänsä on osa Viron kulttuurihistoriaa. Ikuisesti munkit lähtevät Piritan luostarista kansan pariin suorittamaan salaista tehtäväänsä… ■

Monipuolisen taiteilijan nimikkomuseo Adamson Eric (1902–68) on museonsa ansainnut. TEKSTI TOOMAS KÄBIN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Adamson-Eric -museo on osa Viron taidemuseota. Toompeanmäelle nousevan kapean kadun varressa, keskiaikaisessa rakennuksessa, toimiva museo esittelee monipuolisen taiteilijan tuotannon parhaita paloja. Raatihuoneentorilta matkaa museolle on parisataa metriä. Harva taiteilija saa oman museon. Miksi juuri Adamson Ericille on moinen kunnianosoitus langennut? Adamson Eric oli aikansa todellinen kosmopoliitti, joka opiskeli taidetta -luvun Berliinissä, Pariisissa ja muualla Euroopassa.  hän sai töitään uuden taiteen näyttelyyn Tallinnassa, mitä pidetään hänen läpimurMonipuolisen taiteilijan tuotantoon kuuluivat tonaan Viron taidepiireihin. myös erilaiset korut. Parhaina luomisvuosinaan Adamson Eric kokeili kuvataiteen rajoja. museo. Sen hän ansaitsee ja myös museovieÖljyvärimaalauksen ohessa hän harrasti ras saa näin kerralla hienon kuvan yhdestä myös akvarelleja, grafiikkaa ja muita teknii- aikansa merkittävimmästä taiteilijasta. koita. Hän oli innovatiivinen materiaalien ■ käyttäjä ja tuottelias taideteollinen muotoilija. Adamson Ericin tuotannosta löytyykin vaivatta materiaalia enemmän kuin riittä- Mistä löytää? västi yhden museon tarpeisiin. Ja hyvä, että Adamson-Eric -museo, Lühike jalg 3, Tallinna. Adamson-Ericille on perustettu aivan oma Karttakoodi Vanhakaupunki I1. Kuvataide on museossa pääosassa.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.