Page 1

MUISTIN SANOMAT 1/2020

04

Tarinoita ja uusinta teknologiaa historiallisessa miljöössä

06

Kävijä oppii tekemällä

10

Sodan kokemus tulee muistaa

Avajaiset keväällä 2021

8 “Tutkittua tietoa sodasta eri näkökulmista” Sodan ja rauhan keskus Muistin missiona on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa.


PÄÄKIRJOITUS

Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli info@muisti.org www.muisti.org PÄÄTOIMITTAJA Marianne Lindroth ULKOASU Juha Jukarainen / Haaja & Arwo Design Oy TAITTO Marianne Lindroth PAINOPAIKKA Teroprint Mikkeli

SISÄLLYS

04

Tarinoita ja uusinta teknologiaa historiallisessa miljöössä

06

Kävijä oppii tekemällä

07

Päämajakaupunki kantaa sodan perintöä

08

Tutkittua tietoa sodasta eri näkökulmista

10

Sodan kokemus tulee muistaa

T

alvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi viime vuoden lopulla 80 vuotta. Talvisota ja sitä seuranneet jatko- ja Lapin sota jättivät jälkensä sodan kokeneisiin naisiin, lapsiin ja miehiin. Toiset selvisivät sotavuosista vähäisillä fyysisillä ja psyykkisillä vaurioilla, mutta toiset eivät toipuneet koskaan. Toiset kantavat taakkaansa edelleen. Sotien jälkeisinä vuosina sotakokemuksia ei surtu, eikä niistä puhuttu riittävästi. Sodan vaikutukset ja muisto näkyivät ja näkyvät yhä jälkipolvissa. Aika kuitenkin sumentaa menneisyyden – hiljattain koettu muuttuu historiaksi ja yhteys tähän päivään katkeaa. Ajan kuluessa sodan kauheus unohtuu. Päämajakaupunki Mikkelissä avataan keväällä 2021 valtakunnallinen Sodan ja rauhan keskus Muisti. Mikkelistä käsin on johdettu kaikkia Suomen itsenäisyyden ajan sotia: vuoden 1918 sotaa, talvisotaa, jatkosotaa ja Lapin sotaa. Mikkelin historia, kaupungissa toimivat arkistot, museot ja Maavoimien esikunta luovat vankan

teena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen. Näyttelyiden lisäksi Muisti tarjoaa monipuolisia opetusmateriaaleja kouluille, lukioille ja oppilaitoksille niin fyysisessä keskuksessa Mikkelissä kuin verkossakin. Luokkaretki- ja leirikoulukohteena Muisti ja Päämajakaupunki Mikkeli tarjoavat mielenkiintoisia sisältöjä muuan muassa sodan eri teemojen objektiiviseen ymmärtämiseen, mediakasvatukseen ja konfliktien ratkaisemisen opettamiseen. Verkossa tarjottavien opetusmateriaalien avulla opettajat voivat täydentää omia opetussisältöjään uusilla näkökulmilla sotaan ja rauhaan. Sodan ja rauhan keskus Muistin avautumiseen on vielä aikaa useampi kuukausi. Avautumista odotellessa suosittelen tutustumaan internetsivujemme ja sosiaalisen mediamme sisältöihin. Verkkosivultamme saat paljon lisätietoja Muistin perustamisen taustoista ja tulevista suunnitelmista. Facebook ja Instagram -sivuillamme

“Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen.” pohjan Sodan ja rauhan keskus Muistin toiminnalle. Yhdessä Päämajamuseon ja Jalkaväkimuseon kanssa Muisti muodostaa Päämajakaupunki Mikkelin ytimen. Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus. Muistissa näyttelyvieras pääsee kokemaan viitteitä sodan todellisuudesta ja samaistumaan sodan kokeneiden ihmisten elämään. Uudet esitysteknologiat mahdollistavat historian elävöittämisen ja sodan todellisuuden havainnollistamisen aivan uusilla tavoilla. Uusien esitysteknologioiden lisäksi näyttelyiden esitystavoissa hyödynnetään vahvaa pedagogista otetta. Muistin näyttelyissä näyttelyvieras ei vain kierrä passiivisesti näyttelykohteesta toiselle, vaan pääsee vuorovaikutukseen näyttelysisältöjen kanssa. Muistin näyttelyt saavat ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauheutta, mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoit-

voit puolestaan seurata esimerkiksi keskuksen perustamisen etenemistä tai lukea 80 vuotta sitten koetuista tapahtumista. Tilaathan myös uutiskirjeemme, tilauslomakkeen löydät verkkosivultamme. ■

OLLI-PEKKA LESKINEN toimitusjohtaja, FM Sodan ja rauhan keskus Muisti


MUISTIA TEKEMÄSSÄ

Muistia tehdään yhdessä

V

uoden viimeisinä päivinä 2013, joulun ja uuden vuoden välissä Mikkelin silloinen kaupunginjohtaja Kimmo Mikander soitti minulle ja kysyi, mitä mieltä olisin sotahistoriakeskuksen perustamisesta Mikkeliin. Lappeenrannassa muutamia vuosia vireillä ollut hanke oli haudattu, ja sen puuhamiehet olivat kääntyneet päämajakaupungin puoleen. Tuosta puhelusta on nyt kuusi vuotta, ja Sodan ja rauhan keskus Muistin avaamiseen on tätä kirjoittaessa lähes puolitoista. Kuluneiden vuosien aikana esiselvitimme, teimme opintomatkan, laadimme perustamis- ja liiketoimintasuunnitelman, teimme näyttelyjä ja kokeiluja eri palveluista, joilla voisimme laventaa sotahistoriaan liittyvää kaupungin palvelutarjontaa. Ennen kaikkea teimme sisältötyötä yhdessä sotahistoriaan ja sodan ajan historiaan perehtyneiden, maan johtavien tutkijoiden kanssa. Syntyi näkökulma ja syntyi Sodan ja rauhan keskus Muisti.

Mikkelin kaupungilla on oikeus nimetä puolet hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja ja esittää hallituksen puheenjohtajaa. Säätiön toiminta tulee keskittymään varainhankintaan Muistin toiminnan vahvistamiseksi sekä sisältölinjauksiin tieteellisen neuvottelukunnan toimesta. Säätiö (80 %) ja Mikkelin kaupunki (20 %) omistavat yhdessä yleishyödyllisen Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n, joka vastaa keskuksen operatiivisesta toiminnasta; rakentaa näyttelyt, vastaa keskuksen palvelujen markkinoinnista ja kehittämisestä sekä palvelujen tuottamisesta. Sekä säätiön että osakeyhtiön hallituksiin olemme saaneet hienon joukon eri alojen ammattilaisia. Lisätietoja heistä ja hallinnosta sekä Muistin henkilökunnasta löydät verkkosivuiltamme www.muisti.org. ■

“Syntyi näkökulma ja syntyi Sodan ja rauhan keskus Muisti.” Tieteellisen ja sisältötyön ohella tunnistimme tarpeen löytää Sodan ja rauhan keskus Muistille tukijoita, ihmisiä ja organisaatioita, jotka kokisivat tarpeelliseksi ja hyödylliseksi muistaa historiaamme ja ymmärtää sodan vaikutuksia laajalti. Niitä löytyi, kuten voit lehden takakannesta lukea. Kutsumme myös sinut mukaan rakentamaan yhteistä Muistiamme. Taustaorganisaatioksi perustettiin Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr, jonka tehtävänä on säädekirjan mukaan edistää sodan ja rauhan tutkimusta ja esittämistä. Säätiön toiminnassa korostuu sodan kokeneiden ihmisten ja sotiemme veteraanien perinnön vaaliminen. Säätiö ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa Sodan ja rauhan keskus Muistia ja sillä on tieteellinen neuvottelukunta. Säätiön perustivat Mikkelin kaupunki, Suur-Savon Osuuspankki, Osuuskauppa Suur-Savo, Ari Lahti, Länsi-Savo Oy, K-ryhmä, Paavali Juusten säätiö sr, Mikkelin Tyttölyseon seniorit ry sekä Cosmopolis Oy. Perustajat valitsivat säätiölle hallituksen ja hallintoneuvoston sekä nimittivät tieteellisen neuvottelukunnan.

3 kohdetta Mikkelissä

1050 neliötä näyttelytilaa

50 henkilöä tekemässä Muistia

2021 Muisti avautuu

PIA PUNTANEN sisältöjohtaja, asiamies, FM Sodan ja rauhan keskus Muisti


MUISTIN TILAT JA TEKNIIKKA

Tarinoita ja uusinta teknologiaa historiallisessa miljöössä Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu keväällä 2021 ylipäällikkö, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin päämajana toimineessa rakennuksessa Mikkelin keskustassa. Nykyteknologia mahdollistaa ihmisten tarinoiden kokemisen uudella tavalla. TEKSTI MARIANNE LINDROTH & OLLI-PEKKA LESKINEN KUVAT MUISTI & SA-KUVA

A

alun perin kouluksi 1900-luvun alussa valmistunut Päämajatalo palveli ylipäällikkö Mannerheimin johdossa puolustusvoimien päämajana sekä talvisodan että jatkosodan aikana. Rakennus toimi sotien jälkeen jälleen kouluna ja viimeisimpänä siellä on ollut Mikkelin kaupungin toimistoja. Rakennuksen koillispäädyssä on sijainnut vuodesta 1974 lähtien Päämajamuseo, joka jatkaa toimintaansa Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteydessä. Päämajatalon tilat vaativat muutoksia avattavan tiedekeskuksen tarpeisiin sopiviksi. Rakennuksen ilme tulee muuttumaan hieman ulkopuolelta ja enemmän sisäpuolelta.

4

– Tässä projektissa saadaan kaikki: rakennus, jolla on hieno menneisyys ja tarinat, tinkimättä toimivista, mukautumiskykyisistä tiloista. Säilytetään vanhaa ja vaalitaan rakennuksen henkeä, mutta saadaan näyttävä sisältö, sanoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. Muutostöiden ja näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa lahtelainen Arkviiri Oy. – Suurimmat muutokset koskevat piha-aluetta ja talon sisäpuolta, julkisivuun tulee vain pieniä muutoksia. Piha-alue tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä: tavoitteena kaupunkilaisille avoin oleskelutila, jonka läpi saa kulkea ja jossa saa vapaasti oleskella, Korhonen selittää. Päämajatalon muutostöiden rakennuttajana

toimii Mikkelin kaupunki, joka myös omistaa kiinteistön. Muutostöiden kustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa. – Rakenteelliset muutokset ovat melko pieniä, sillä olemassa olevia rakenteita pystytään hyvin hyödyntämään. Muistin suunnitteluvaiheessa on huomioitu se, että investoinnit tuottavat aluetaloudellisia vaikutuksia, toisin sanoen Muisti tuo aikanaan euroja paikkakunnalle, sanoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.


Virtuaalitodellisuuden avulla esimerkiksi autenttiset interiöörit ja historialliset kohteet voidaan ”herättää henkiin”, toteaa Leskinen.

Tarinat todeksi nykyteknologian avulla Yleisölle suunnatut näyttelyt ovat Sodan ja rauhan keskus Muistin keskeisin sisältö. Nykyteknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia historian tarinallistamiseen. – Museoilla ja muilla kulttuurilaitoksilla on opittavaa viihdeteollisuudelta. Jos suuren yleisön kiinnostus ja motivaatio halutaan herättää, on käytettävä esittämisen tavoissaan keinoja, jotka vetoavat yleisöön. Uudet esitysteknologiat mahdollistavat yhä mielenkiintoisempien näyttelyiden tekemisen ja historian elävöittämisen. Elämyksellisemmät museonäyttelyt herättävät kiinnostusta suuressa yleisössä ja saavat myös nuoret sukupolvet kiinnostumaan historiastaan, uskoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Sodan ja rauhan keskus Muistin tavoitteena on herättää yleisön kiinnostusta historiaa sekä sodan ja rauhan ilmiöitä kohtaan. – Muistin ensimmäinen päänäyttely tulee kertomaan lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Ihmisten kokemuksia taustoitetaan laajemmalla Suomen, Euroopan ja maailman historialla. Historia herätetään henkiin uusien esitysteknologioiden ja esittämisen tapojen avulla, Leskinen selittää.

Virtuaalista historiaa Vahvimpia historian elävöittämistä mahdollistavia teknologioita ovat tällä hetkellä virtuaalitodellisuus (virtual reality) ja lisätty todellisuus (augmented reality). – Muistissa näyttelyvieras pääsee kokemaan virtuaalitodellisuuden avulla, miltä yksit-

Muistin ensimmäinen päänäyttely tulee kertomaan lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.

täisestä sotilaasta mahdollisesti tuntui rintamalla. Virtuaalitodellisuuden kolmiulotteisessa keinotodellisuudessa kokija pääsee voimakkaasti eläytymään ja ”uppoamaan” kokemukseen. Näyttelyvieras voi kokea muun muassa tykistötulen ja nähdä ylilentävät lentokoneet, hyökkäävät vihollisjoukot ja taisteluvaunut, Leskinen kertoo. Yksinään teknologian avulla ei kuitenkaan luoda mielenkiintoisia näyttelyjä. Useat teknologiat vanhenevat nopeasti, joten varsinaisen sisällön, laadukkaan toteutuksen ja tekniikan tulee kulkea käsikädessä. Sisältöjä ja toteutusta pitää myös pystyä päivittämään ajan kuluessa kustannustehokkaasti. – Muistin näyttelyiden sisällöissä korostuu yksilö. Yksilöiden henkilökohtaiset kokemukset sodasta luovat samaistumisen pintaa tämän päivän ihmisille. Esimerkiksi tarinallistettu näyttelykohde, jossa teini-ikäinen näyttelyvieras pääsee seuraamaan läheltä saman ikäisen nuoren elämää sota-ajan Suomessa, luo kyseiselle näyttelyvieraalle vahvan alustan eläytymiselle ja empatialle. Empatia ja tunteet yhdistettynä historialliseen tutkimustietoon luovat puolestaan edellytykset oppimiselle. Tarinoiden voima toimii myös Muistissa. – Uusilla esittämisen tavoilla ja näkökulmilla on tarkoitus herättää kiinnostusta suuressa yleisössä ja erityisesti niissä, jotka eivät perinteisesti vieraile sotamuseoissa. Näyttelyt tulevat kuitenkin tarjoamaan paljon myös asianharrastajille ja asiantuntijoille.

Päämajakoulusta Muistiksi • Mikkelin kaupungin kansakoulu, tunnettu nimillä yläkansakoulu, Keskuskansakoulu, Keskuskoulu, Päämajakoulu • Savilahdenkadun varressa oleva puinen koulurakennus valmistui 1897, lääninarkkitehti Axel Loenbom • Vanhin kivitalon osa (Päämajamuseo) valmistui 1902, arkkitehti John Lybeck • Laajennus 1911, arkkitehti V. Mender • Nykyasu 1937 arkkitehti Martti Välikangas • Puinen ruokalasiipi alun perin opettajien asuntola • Päämajamuseo avattiin vuonna 1974, laajennus 2000-luvun vaihteessa • Päämajakoulu muutti läheisen Yhteiskoulun tiloihin vuonna 2013 • Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan vuonna 2021.

5


Näyttelytuottaja Jenni Korhonen ja pedagogi Jere Linnanen valitsevat valokuvia opettajien materiaalipakettiin.

Kävijä oppii tekemällä Sodan ja rauhan keskus Muistilla on paljon tarjottavanaan lapsille, nuorille ja aikuisille. TEKSTI JA KUVA MARIANNE LINDROTH

S

odan ja rauhan keskus Muistia suunnittelee monipuolinen asiantuntijajoukko eri alojen ammattilaisia. Museoammattilaisten ja historian tutkijoiden lisäksi mukana on myös pedagogista osaamista. Mielenkiintoisten näyttelyiden lisäksi tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja monipuolisia oppimateriaaleja sodan ja rauhan teemojen pohtimiseen. Pedagogisen sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa FM Jere Linnanen. – Opettajana yritin tavoittaa koululuokka kerrallaan oppilaita ja saada heidät ymmärtämään historiallisten henkilöiden tarinoiden aitoutta nyt sama työ jatkuu laajemmassa mittakaavassa. – Toteutamme kaikessa ns. hands on brains on -periaatetta, eli Muisti on tiedekeskus, jossa kävijä oppii tekemisen kautta, Linnanen avaa ideaa. – Muistissa kävijät pääsevät esimerkiksi omaksumaan sodanaikaisten ihmisten identiteettejä ja tekemään vaikeita valintoja eri näyttelykohteissa ja siten ymmärtämään valintojen merkityksen. Minulle on tärkeää, että vieraileva oppilas voi uppoutua näyttelyyn ja myös omistaa

6

oman yksilöllisen kokemuksensa. Hyvä pedagogia rikastaa myös aikuiskävijöiden kokemusta – olemmehan kaikki elinikäisiä oppijoita, Linnanen jatkaa.

keistä teemoista. Muistin tärkeä tukija on myös Helsingin yliopiston tiedekeskuspedagogiikan professori Hannu Salmi, joka on ollut nuorelle pedagogille suureksi avuksi, Linnanen avaa.

Opettajat ja koulut tärkeitä yhteistyökumppaneita

Kouluvierailuiden ja luokkaretkien kärkikohde

– Meille Muistissa on tärkeää, että missiomme ”Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa” kuuluu erityisesti seuraaville sukupolville. Tätä varten tuotamme opetussuunnitelmien mukaisia oppimateriaaleja opettajien käyttöön. Yhteistyökoulujen ja yhdysopettajien avulla Muisti varmistaa, että oppimateriaalit toimivat oikeasti tavallisissa koululuokissa, Linnanen selittää. Muisti tekee mielellään yhteistyötä myös yliopistojen kanssa. – Jyväskylän yliopistossa opiskelevat tulevat historian opettajat tekevät oppimateriaaleja ja opetuskokonaisuuksia tänä vuonna Muistille tär-

– Teemme yhteistyötä alueen matkailutoimijoiden kanssa, jotta saamme koottua helposti varattavia ja monipuolisia luokkaretkikokonaisuuksia. Tiedän kuinka suuri tehtävä luokkaretken järjestäminen voi olla ja haluan helpottaa sitä. Tavoitteena on, että Muistin avaamisen jälkeen opettaja saa kaikki yhdeltä luukulta, helposti – matkat, vierailun Muistissa, majoituksen järvenrannalta sekä muuta kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa, Linnanen avaa suunnitelmia.


Päämajakaupunki kantaa sodan perintöä Satavuotiaan Suomen historiassa sodilla ja niiden perinnöllä on ollut suuri merkitys. TEKSTI PIA PUNTANEN KUVAT MIKKELIN KAUPUNKI & MUISTI

E

nsimmäisen maailmansodan varjossa itsenäistynyt Suomi aloitti taipaleensa sisällissodalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin alkanut toinen maailmansota veti mukaansa myös Suomen. Kaikkien näiden sotien aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikkelissä. Sodan ja rauhan keskus Muistin myötä Mikkelin rooli sodan kulttuuriperinnön vaalijana ja esittäjänä kasvaa. – Mikkeliin on muodostumassa kokonaisuus, jossa Päämajamuseo kertoo sodan johtamisesta, Jalkaväkimuseo sodan käymisestä ja Muisti sodan kokemisesta, summaa Jalkaväkimuseon johtaja, eversti evp Markku Riittinen. – Muistin myötä tulemme uudistamaan Päämajamuseon näyttelyjä. Painopiste tulee olemaan päämajan varsinaisen toiminnan eli sodan johtamisen esittelyssä. Ylipäällikkö ja kaupunki päämajan sijoituskohteena tulevat saamaan lisää huomiota, kertoo Mikkelin kaupungin kulttuuri- ja museojohtaja Matti Karttunen. Mikkelin kaupungissa ja lähiseudulla on useita matkailukohteita, joissa päämajan osastoja sijaitsi talvi- ja jatkosodan aikana. Niihin voit tutustua paikan päällä tai kiinnostavan Päämajaoppaan avulla. Päämajaoppaan löydät osoitteesta muisti.org/opas.

VIESTIKESKUS LOKKI MUISTI PÄÄMAJAMUSEO

MIKKELIN KLUBI MANNERHEIMIN SALONKIVAUNU

JALKAVÄKIMUSEO

Mikkelin kaupungin vaakuna kantaa muistoa päämajakaudesta; marsalkan sauvat liitettiin siihen ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivänä 1942. Neljännen luokan vapaudenristin nauhojen kera kaupunki sai sodan jälkeen kiitoksena päämajan majoittamisesta sotavuosina.

7


Tutkittua tietoa sodasta eri näkökulmista Sodan ja rauhan keskus Muistin missio on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Kymmenjäsenisen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Tiina Kinnunen näkee Muistin tehtävän sodan ilmiöiden selittäjänä erittäin tärkeänä. TEKSTI MARIANNE LINDROTH KUVAT MARIANNE LINDROTH & SA-KUVA

S

odan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Oulun yliopiston Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori, dos., FT Tiina Kinnunen. Kinnunen on alun perin lähtöisin Korsosta, mutta tällä hetkellä hän asuu Varkaudessa ja työskentelee Oulussa. Monet Suomen yliopistoista ovat tulleet hänelle uran aikana tutuiksi. – Olen opintojen ja töiden vuoksi kiertänyt ympäri Suomea, maisteriksi opiskelin Helsingissä, tohtoriksi väittelin Tampereelta ja olen työskennellyt sekä Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa että Jyväskylän yliopistossa. Kinnunen valitsi ammatikseen historian, sillä aihe kiinnosti. – Aloitin opinnot 80-luvulla ja gradua tehdessä innostuin tutkimuksesta. Mentoreideni Päivi

8

Setälän ja Irma Sulkusen tuella olen uraani tehnyt ja aikanaan väitöskirjarahoituksenkin saanut. Kinnusen pääaine oli yleinen historia ja häntä kiinnosti 1900-luvun alun eurooppalainen feminismi. – Etsin väitökseni jälkeen töitä, jotka liittyvät naisten historiaan ja pääsin mukaan Lottien Suomi -historiahankkeeseen. Tässä vaiheessa hyppäsin uuteen maailmaan, Suomen historiaan ja sotahistoriaan. Tuolloin havaitsin, että tärkeä tulokulma sotaan on sodan muistaminen eri näkökulmista.

Uuden sotahistorian tutkimus Tänä päivänä puhutaan paljon uudesta ja vanhasta sotahistoriasta. Kinnusen mielestä mo-

lempia tarvitaan. – Uudella sotahistorialla tarkoitetaan sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, tosin ei se enää niin uutta ole. Tämän kaltaisen tutkimuksen määrä laajeni vuoden 2006 jälkeen. Tuolloin julkaisimme Ville Kivimäen kanssa teoksen Ihminen sodassa, joka oli osaltaan aloittamassa tätä tutkimussuuntausta. – Sodassa on kysymys taisteluista, mutta myös paljon muusta, sillä siinä on koko yhteiskunta mukana. Näen, että kaikkia aspekteja tarvitaan, jotta saadaan aikaan kokonaisvaltainen tulkinta. Eikä siihen riitä pelkkä historian tutkimus, vaan tarvitaan poikkitieteellistä ja laaja-alaista tutkimusta, uutta sotahistoriaa käsitellään myös esimerkiksi etnologian, sosiologian, kielitieteiden ja psykologian näkökulmasta. – Sotaa tulee katsoa erilaisten ryhmien toimin-


Perinteisesti sotahistoriassa ollaan oltu kiinnostuneita esimerkiksi operaatioista, logistiikasta, diplomatiasta, taisteluista, politiikasta ja taktiikasta.

Tieteellinen neuvottelukunta Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön tieteellinen neuvottelukunta: • professori, FT Tiina Kinnunen (Oulun yliopisto) • professori, VTT Martti Häikiö • Universitetslärare, FT Sonja Hagelstam (Åbo Akademi) • johtaja, professori, VTT Markku Jokisipilä (Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto) • dosentti, FT Marianne Junila (Oulun yliopisto) • apulaisprofessori, FT Mikko Karjalainen (Maanpuolustuskorkeakoulu) • dosentti, FT Ville Kivimäki (Yhteiskunnan historian huippuyksikkö, Tampereen yliopisto) • dosentti, FT Ali Pylkkänen (Turun yliopisto, Maavoimien esikunta) • professori Hannu Salmi (tiedekeskuspedagogiikka, Helsingin yliopisto) • lehtori, KT Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto)

Sodassa on kysymys taisteluista, mutta myös paljon muusta. Sotahistoriaa käsitellään Muistissa yksilöiden kokemusten kautta.

nan ja kokemusten kautta jo siitäkin syystä, että rintaman tapahtumia ei voi ymmärtää käsittelemättä kotirintaman tapahtumia. Sodan aikuisena käynyt sukupolvi on jo lähes poissa, mutta heidän lastensa kokemus on edelleen läsnä, Kinnunen toteaa.

Tieteellinen neuvottelukunta tärkeänä tukena Muistia Kinnunen oli suunnittelemassa jo alkuvaiheessa. – Olin suunnittelemassa keskusta ensimmäisessä tieteellisessä neuvottelukunnassa jo siinä vaiheessa, kun sen toteutuminen ei ollut vielä varmaa. Kun rahoitus varmistui, perustimme tieteellisen neuvottelukunnan tavallaan uudelleen. Tieteellisessä neuvottelukunnassa on edustajia lähes kaikista Suomen yliopistoista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. – Kokosimme tieteellisen neuvottelukunnan niin, että haravoimme Suomessa toimivia sotahistoriaa tutkivia ja siitä kirjoittavia, väitelleitä henkilöitä. Myöhemmin vielä täydensimme neuvottelukuntaa pedagogisen puolen sekä etnologian osaajilla, Kinnunen kertoo. – Halusimme mukaan eri tutkimusalojen ja eri näkökulmien edustajia, perinteisen ja uuden sotahistorian tutkijoita, naisia ja miehiä. Mielestäni olemme onnistuneet kasaamaan hyvin edustavan joukon osaajia. Tällä pystymme varmistamaan myös sen, että kävijälle näyttelyn kautta välittyvä kuva on mahdollisimman kattava ja monipuolinen ja keskus ylipäätään houkuttelee ja puhuttelee eri ihmisryhmiä. – Tieteellinen neuvottelukunta varmistaa, että Muisti täyttää tehtävänsä. Esitämme

henkilökunnalle ehdotuksia sisällöstä ja tuemme heidän työtään. Olemme vaikuttuneita siitä, mitä on tähän mennessä suunniteltu ja odotamme innolla lopputulosta. Edustamme erilaisia näkökulmia ja käymme välillä kiivastakin keskustelua, mikä on mielestäni tärkeää juuri monipuolisen kuvan luomisen kannalta.

Sota rauhan peilinä Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Kinnunen näkee tämän tehtävän hyvin merkittävänä. – Rauhan merkityksen ymmärtäminen edellyttää sodan ymmärtämistä. On tärkeää ymmärtää toisen maailmansodan tapahtumia, jotta ymmärtää eurooppalaista politiikkaa. Muistamisen tärkeys korostuu siinä, että voidaan välttää samankaltaisia tapahtumia tulevaisuudessa. – Sota on ilmiö, joka on maailmassa tänäkin päivänä läsnä. Toivommekin, että voimme Muistin avulla auttaa ihmisiä ymmärtämään tuota ilmiötä. Emme ihannoi sotaa, vaan tarkastelemme sodan mielettömyyttä analyyttisesti veteraanien perintöä kunnioittaen. Tätä päivää ei voi ymmärtää ilman historiaa, joka tutkii ihmisenä olemista. Kinnusen mielestä tutkijoiden on tärkeää osallistua tieteellisen tiedon popularisointiin. – Muistin sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon, mikä on tärkeää tämän päivän keskustelussa. Muisti on tärkeä hanke myös osana kansansivistystyötä ja oppimista, sillä se tarjoaa koululaitokselle uusia tapoja käsitellä Suomen sotien historiaa. Yleissivistys on tärkeää.

9


Sodan kokemus tulee muistaa Sodan ja rauhan keskus Muistin hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen näkee, että Suomessa on tarve sodan kokemusta monipuolisesti käsittelevälle keskukselle. TEKSTI MARIANNE LINDROTH KUVA JENNI KOSONEN

E

ntinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on kokenut sodan myös omassa elämässään. – Sota on aina suuri tragedia, olen itsekin kokenut sen lapsena. Muistan, kun menimme Lapissa Ruotsin puolelle evakkoon, ylitimme joen ja katsoimme, kun Pello paloi. Isäni oli mukana kaikissa kolmessa sodassa ja äitini sai toimistaan talvisodan kotirintamalla mitalin. Näen heidät ja heidän sukupolvensa sankareina, jotka pelastivat Suomen itsenäisyyden. Tuota sukupolvea ja heidän tekojaan pitää muistaa. – Sekin oli melkoinen kokemus, kun rauha tuli ja pääsimme takaisin Suomeen. Suomen tahto nousta sodasta oli todella vaikuttava. Lappi rakennettiin saman rakennuskannan mittaluokkaan kuin ennen sotaa, parissa, kolmessa vuodessa. Rauha antoi mahdollisuuden Suomen nousuun, sillä rauha on kaiken kehityksen edellytys, ja se mahdollistaa ihmisoikeuksien toteutumisen ja demokratian, Lipponen sanoo. Lipponen näkee Sodan ja rauhan keskus Muistin tärkeäksi erityisesti muistamisen ja kokemuksen välittämisen näkökulmasta. – Muisti on tärkeä, koska tarvitsemme nykyaikaisen keskuksen, jossa on esillä viime sotien aika. Muistista tulee kansainvälisen tason kohde, jossa hyödynnetään nykyaikaisinta teknologiaa ja joka esittää sodan ja sen kokemuksen, ei pelkästään sodan historiaa, uudella tavalla. Muistin näyttelyissä tuodaan esille sodan kokemuksen eri puolet: miten sota on koettu rintamalla, myöskin vastapuolella, miltä se on tuntunut kotirintamalla ja mitä se merkitsi esimerkiksi perheille ja ihmisten kohtaloille, tästä on kysymys. Muistin suunnittelussa ja valmistelussa hallintoneuvoston puheenjohtaja on ollut mukana alusta saakka. – Muistin perustaminen on edennyt erittäin hyvin. Kyseessähän on pitkäaikainen hanke, sillä idea keskuksesta on syntynyt jo kauan sitten ja sitä on matkan varrella kehitelty monella tapaa, aiemmissa suunnitteluvaiheissa mukana oli myös venäläistutkijoita. Olemme kiitollisia siitä, että Mikkelin kaupunki on lähtenyt tukemaan hanketta vahvasti ja mukaan on saatu erilaisia säätiöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita toimijoita. Hanketta on valmisteltu erittäin ammattitaitoisesti eri vaiheissa ja uskon, että Mikkeliin avautuu aivan aikataulussaan tasokas, tieteellisesti korkeatasoinen kohde. Samoissa tiloissa sijaitsevat Muisti ja Päämajamuseo nostavat Mikkelin aivan omaan luokkaansa Suomen sotien muistamisessa ja käsittelyssä, Suomen Päämajakaupunkina.

10

Muistin tukisäätiön perustamistilaisuudessa hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen, hallituksen puheenjohtaja Timo Halonen ja varapuheenjohtaja Ari Lahti, hallituksen jäsenet Seija Kuikka, Markku Myllykangas, Ari Miettinen, Jari Kuosmanen, Jyri Klemola ja Tiina Toivakka, sekä tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Tiina Kinnunen.

Miksi Muisti on tärkeä? Sodan ja rauhan keskus Muistia tarvitaan muistuttamaan siitä, että rauhantilalla on väliä, ja se voi kadota yllättävän nopeasti. Sodan ja rauhan keskus Muisti auttaa sotien ja konfliktien synnyn ja ratkaisemisen ymmärtämisessä. Muisti kertoo siitä, kuinka sota kosketti kaikkia suomalaisia, kuinka siitä selvittiin ja kuinka rakensimme yhden maailman onnellisimmista, tasa-arvoisimmista ja hyvinvoivimmista valtioista. Suomella on hieno tarina kerrottavanaan maailmalle. Muistissa tämä tarina herää eloon nykyteknologian ja tavallisten ihmisten kokemusten avulla. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.


#teemavuosi40 Mitä Suomessa tapahtui toisen maailmansodan aikaan? Miten vuoden 1940 tapahtumat etenivät? Seuraamme Muistin Facebookissa sekä verkkosivulla vuoden 1940 tapahtumia samoina päivämäärinä kuin ne aikanaan tapahtuivat. Facebookista löydät meidät tunnuksella @muistimme tai nimellämme Sodan ja rauhan keskus Muisti. Verkkosivumme löytyvät osoitteesta muisti.org.

Tapahtumissa mukana Olemme mukana järjestämässä tapahtumia jo ennen varsinaista avauspäiväämme. Vuosittain osallistumme esimerkiksi Museoiden Yö-tapahtumaan sekä Tieteenpäivät-tapahtumaan ja järjestämme myös erilaisia pienempiä tilaisuuksia. Ajankohtaiset tapahtumamme löydät osoitteesta muisti. org/tapahtumat sekä Facebook-sivultamme. Sometunnuksemme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä on @muistimme.

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma vuonna 2020 Sota on yksi kotimaisen kirjallisuuden kuumimmista aiheista ja se kiehtoo mieliä vuodesta toiseen. Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syksyllä 2020 neljättä kertaa. Ajankohtaiset tapahtumauutiset päivitetään tapahtuman verkkosivulle osoitteeseen sotakirjallisuustapahtuma. fi.

Muisti mukana tekemässä Suomen suurinta näyttelyä Itä-Suomen museoiden yhteistyötapaamisessa päätettiin toteuttaa suurnäyttely osana Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihanketta. Saimaa-ilmiö – Suomen suurin näyttely -kokonaisuuden suuruus tulee pitkästä ajallisesta kestosta, jakautumisesta neljän maakunnan eri museoihin sekä laajasta näkyvyydestä verkossa. Olemme mukana suunnittelemassa näyttelyä.

"Kaikuja" vie muistoihin Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama, ja Noora Kytöharjun ohjaama dokumenttielokuva ”Kaikuja” julkaistiin 4.12.2019. Dokumentissa kuullaan lottana toimineen Marjatta Otvan muistoja Itä-Karjalasta ja sodasta. Dokumentti on matka muistoihin ja vuoteen 1941. Se on henkilötarina ja matkakertomus. Dokumentin tarina perustuu Marjatta Otvan keväällä 2019 tehtyyn haastatteluun.

Tilaa uutiskirjeemme! Haluatko hypätä Muistin matkaan? Tilaa uutiskirjeemme, niin kuulet ensimmäisenä tapahtumistamme, värväyksestämme sekä Muistin synnyn etenemisestä! Tilaus onnistuu kätevästi verkkosivultamme osoitteesta muisti.org.


Muistia tukemassa Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamisvaiheen suurimmat rahoittajat ovat olleet Maanpuolustuksen kannatussäätiö, OKM ja Mikkelin kaupunki, joka kiinteistönomistajana vastaa myös Päämajatalon muutostöistä. Osa rahoittajista oli mukana perustamassa tukisäätiötä, osa rahoittaa suoraan Muistin näyttelyjä. Lämpimät kiitokset kaikille!

Paavali Juusten -säätiö

Mikkelin Tyttölyseon Seniorit

Länsi-Savo Oy

Cosmopolis Oy

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muullakin tavoin. Haluatko olla mukana tukemassa Muistia ja varmistamassa, ettei yhteinen kokemuksemme unohdu? Ota yhteyttä! Yhteystiedot: muisti.org/tukijaksi tai Pia Puntanen, +358 40 065 1620, pia.puntanen@muisti.org

Profile for teroprint

Muistin Sanomat 1/2020  

Muistin Sanomat 1/2020  

Profile for teroprint
Advertisement