Tekninen Opettaja 3/2022

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Noin 50 vuotta sitten

4

Pääkirjoitus: Sähköä syksyyn! ........................................................................... 5

Sihteeriltä: Kokouskutsu syyskokoukseen 7

Lastuja ja kipinöitä 7

Puheenjohtajalta: Kesäkuulumisia ................................................................. 9

Valaisimen suunnittelu ja toteutus 3D -mallintamalla ja laserleikkaamalla 10

Kun luokassa sattuu, niin tapahtuu! 13

Opetusvinkki: Kaiutin/kännykkäteline ..................................................... 16

PuuPeTen Kevätpäivä keräsi pilottikoulujen väen Lahteen 18

Tutkittua: The International Technology and Engineering Educators Association (ITEEA) 21

Pro Gradu: Sähkökitaran valmistus koivusta ja männystä ................. 22

Arjen sankarit: Ossi Ruotsalainen 23

Tekniikan taitaja: Esko Leinonen, Puusepänliike Esko Leinonen 24 Kummisetä teki puusta ................................................................................. 26

HTAO ry kouluttaa - Kiltaillat jatkuvat Helsingissä .............................. 28

Terveisiä Nässyn aalloilta, Intin löylyistä 30

Kysymysnurkkaus 31

TEKNINEN OPETTAJA 3/2022

57.vuosikerta

KUSTANTAJA: Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y.

TOIMITUS Päätoimittaja Aleksi Tupasela +358 44 345 8804 aleksi.tupasela@tekninenopettaja.net Toimituspäällikkö Tatu Kotilainen tatu.kotilainen@tekninenopettaja.net

Art Director Toni Poikonen toni.poikonen@tekninenopettaja.net

Toimitussihteeri Joni Hjelt joni.hjelt@tekninenopettaja.net

ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Joska Värikäs +358 40 4177 313 joska.varikas@tekninenopettaja.net

Myyntipäällikkö Tuukka Sivonen +358 50 439 0945 joska.varikas@tekninenopettaja.net

Myyntikonsultti Santeri Hietala +358 40 763 3300 santeri.hietala@tekninenopettaja.net

TOIMITUSNEUVOSTO TAO ry:n työvaliokunta: Jouni Kaipainen pj. Joonas Ryynänen Teemu Tassi Lauri Simpanen ISSN 1459-7276

LEHDEN PAINOS 1200 kpl

KANSI: 7.lk metallityö, Maire Nojonen, Jätkäsaaren Peruskoulu. Kuva: Maire Nojonen

OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti postitetaan TAO r.y:n jäsenrekisterissä ole vaan osoitteeseen. Muutokset tehtävä sähköisesti: www.tekninenopettaja.net/jasenasiat tai sähköpos tilla jasenasiat@tekninenopettaja.net

AINEISTON TOIMITTAMINEN JA VASTUUT Juttuja koskevat materiaalin lähetetään toimituk selle, ilmoitukset painoon ja kopiona lehden il moitusmyyntiin. Toimitus varaa oikeuden jättää julkaisematta toimitettua aineistoa. Toimituksella on oikeus muokata toimituksellista aineistoa.

Artikkelit ja kannanotot ovat kirjoittajan henkilökoh taisia näkemyksiä eivätkä ne edusta TAO r.y:n viral lista kantaaa.

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on mainittava. Lehden vastuu jutun tai ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä rajoittuu maksetun summan palautta miseen. Lakosta tai tuotannollisista syistä johtuvia vahinkoja ei korvata.

TULEVIEN NUMEROIDEN AIKATAULU

4/2022 Vaihtoehtoiset urapolut 11.11.2022 18.11.2022 14.12.2022

MEDIATIEDOT

Löytyvät TAO r.y:n nettisivuilta osoitteesta https:// www.tekninenopettaja.net/files/tao_mediakort ti_2022.pdf

TAITTO Grano Oy, Kuopio Jynkänkatu 8 70620 Kuopio +358 29 1800 400 mt.taitto@grano.fi

PAINO Grano Vaasa Meijerinkatu 2-4 65100 Vaasa +358 (0) 306 667 500

Tekninen Opettaja -lehdesssä 4/1968

Noin 50 vuotta sitten palsta esittelee jokaisessa Tekninen Opettaja -lehdessä

Sähköä syksyyn!

ALEKSI TUPASELA

SYYSLUKUKAUSI ON LÄHTENYT käyntiin ja teknisen työn opettajat ovat palanneet kirjaimellisesti takaisin sorvin ää reen. Lukuvuoden alku on aina samalla myös uuden alku. Uusia oppilaita on tullut kouluun ja vanhat oppilaat ovat kas vaneet kesällä. Osa kollegoista on vaihtunut työpaikalla ja osa vanhoistakin on saattanut vaihtaa tehtäviään. Vaikka kuin ka muutoksiin olisi varautunut, tulee koulumaailmassa aina vastaan tilanteita, joihin on mahdotonta varautua. Juuri kun koronarajoituksista tunnutaan päässeen eroon, on kulman ta kana odottamassa jo seuraavat haasteet.

Lukukauden alussa astui voimaan uusia lakeja perusope tukseen liittyen. Lakimuutokset velvoittavat oppilaita entistä enemmän hyvään käytökseen. Koulut saivat lisää käytännön keinoja puuttua oppilaiden toimintaan. Samalla myös koulua ja opettajia velvoitetaan jatkossa pohtimaan entistä enemmän oppilaan parasta, sekä tarjota oppilaalle tukea varhaisem massa vaiheessa. Mielenkiintoista on nähdä millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on koulurauhan yl läpitämisessä.

Kuluneen kevään aikana ensimmäi set ukrainalaisoppilaat saapuivat suoma laisiin kouluihin ja tämän lukuvuoden alkaessa ukrainalaisoppilaita on var masti ollut yhä enenevissä määrin eri kouluissa. Ukrainan sodan seuraukse na Euroopassa on tällä hetkellä käyn nissä myös energiakriisi, jonka myötä on mahdollista, että tulevan talven aika na Suomeen saapuu ihmisiä myös muualta ruoan ja turvan perässä. Samalla myös suo malaiset kotitaloudet voivat joutua koville sähkölaskujen ollessa päätä huumaavia.

Kaikilla näillä asioilla on todennäköisesti vaikutuksia myös siihen kuinka opetusta kouluissa tullaan järjestämään. Maa ilma muuttuu ja niin on myös meidän opettajien muututtava. Tove Janssonin Tuutikkia lainatakseni: “Kaikki on hyvin epä varmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.”

Energian hintojen nousun myötä myös kunnat joutuvat pohtimaan toimintaansa entistä tarkemmin. Suomalainen kuntatalous ei tunnetusti ole ollut kovin vahvalla pohjalla. Kun koulujen budjetit ovat jo ennestään olleet tiukoilla, on pohdittava miten opetusta järjestetään. Jos lisää rahaa ei tule, on rehtoreilla tärkeä työ pohtia tarkkaan millaisia hankintoja kouluissa tehdään tai ei tehdä, jotta opetus saadaan järjeste tyksi. Olisi toki hienoa nähdä, että päättäjät pystyisivät hinto jen nousun huomioimaan myös päätöksissään, mutta on myös ymmärrettävää, että olematonta rahaa on vaikea jakaa. Jos materiaalihankintoja ei ole koulun budjetista jatkossa samal la tavalla tehdä ja päädytään haalimaan materiaa leja esimerkiksi lahjoituksina, soisin teknisen työn opettajienkin muistavan olevansa vain

Lehteä suunnitellessa teemana oli design & muotoilu. Lehden sivuilta löytyy tällä kertaa kuitenkin teemaa laajemminkin artikkeleita laidasta lai taan. Tarkalla silmällä suosittelen lu kemaan käytännön kokemukseen perustuvan artikkelin työturvallisuu desta. Mukavia lukuhetkiä lehden parissa ja toivon mukaan halpene vaa sähkövaloa pimeneviin syksyn

vaihdon. Uudenlaiset johteet

entistä nopeammat

askel

Tek nisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärar förbundet för tek nisk a ämnen Association of Technology Teachers

KOKOUSKUTSU

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y:n syyskokous pidetään Tampereen syyspäivien yhteydessä sunnuntaina 2.10.2022 klo 13,

Scandic Hotel Stationin kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 20. § mukaiset syyskokousasiat.

Tervetuloa! Hallituksen puolesta sihteeri

ja kipinöitä

STRANDBERG

Kesäkuulumisia

JOUNI KAIPAINEN

KULUNEENA KESÄNÄ piipahdin ohi mennen TAO r.y. toimihenkilökollego jenHietalan Santerin ja Hämäläisen Hannun kanssa Virossa kahdessa kon ferenssissa, joihin osallistumisesta on tullut jo perinne. Virolaisten kanssa on aina kollegiaalista meininkiä ajatus ten vaihtoineen ja työpajoineen. Tällä kertaa Viron konferensseista mieleeni jäi erityisesti Rakveren teknologiakes kus, johon saimme tutustua. Virolaiset ammentavat oppiaineeseensa aineksia perinteisestä käsityöstä, kurkottaen sa malla kohti uusia teknologioita. Rakve ren teknologiakeskus on ensimmäinen Virossa. Se on suunniteltu erään tekni sen työn opettajan yliopisto-opintojen lopputyön innoittamana. Keskuksessa oli esillä sekä perinteisiä työtapoja, että modernimpia teknologioita. Keskus on kaikkien virolaisten koululujen käytössä ja siellä suunnitellaan annettavan myös opettajille täydennyskoulutusta.

Virolaisten konferenssien jälkeen perinteiset heinäkuiset veneilyväyläni suuntautuivat tällä kertaa Saaristome relle Taalintehtaan ja Uudenkaupungin välisille merialueille. Satamasta toiseen reissatessa ja avarien merimaisemien vaihtuessa arkimaailman ulkopuolella oleminen sai ajattelemaan teknisen työn tulevaisuutta. Minusta siitä ei pidä olla huolissaan. Teknistä työtä on kaikkialla. Veneilyväylieni varrella poikkesin myös tapaamassa muutamia kollegojakin tek nisen työn ja käsityön maailmasta.

Erään opiskeluaikojeni innosta vimman kollegan, dosentti Seija Ko jonkoski-Rännälin, tapasin Turun vierassatamassa. Muutaman tunnin vaihdoimme kuulumisia erilaisista käsi työn filosofian teemoista ja vähän muus takin. Ajatusten vaihto Seijan kanssa oli

erittäin virkistävää. Muisteltiin mennei tä ja ihmeteltiin tulevia.

Erään kollegan mökillä poikkesin ihailemassa hänen perinteisiä teknisen työn taitoja. Hän oli ottanut vuoden va paata teknisen työn lehtorin virasta ja tehnyt erittäin taidokkaan saaristope rinneveneen ja sen kaveriksi pienen jol lan. Perinteisistä tekniikoista on hyvä hakea inspiraatiota tekniseen työhön.

Eräs työsuojeluvaltuutettu lämmitti saunan, jonka veroisia löylyjä en ollut kaan pitkään aikaan kokenut. Seuraavan kerran hänen kanssaan tavataan sitten AKAVA-talon järjestökoulutuksissa. Sa malla voidaan muistella kesän sauna iltaa.

Konferenssit ja muut yhtei set kollegojen tapaamiset jatku vat Suomessa. Syyspäivien ja muiden yhteisten ko koontumisten jär jestämisessä riittää järjestötöitä. Järjes tötöiden myötä saa tuntea onnistumisen elämyksiä porukalla. Tampereen syyspäivil le TAO r.y. odottaa suurta osallistujamäärää. Syyspäivil lä kuulemme käsityön arvioin tikriteerien uudistumisesta ja tilasuunnitteluoppaan val mistumisesta. Tervetuloa syyspäiville. Mikäli suunni telmat toteutuvat, luvassa on poikkeuksellisen hyvät kekkerit!

Valaisimen suunnittelu ja toteutus 3D -mallintamalla ja laserleikkaamalla

Koulullamme on ollut lasertyöstöase ma käytössä jo noin kymmenen vuoden ajan. Se on oppilaille turvallinen käyt tää ja nopeasti opittavissa. Ensimmäiset harjoitustyöt oppilas pystyy tekemään lähes itsenäisesti jo 15 minuutin pe rehdytyksen jälkeen. Ensimmäiset har joitustyöt ovat yleensä avaimenperän ja nimikyltin tapaisia pieniä kappalei ta. Tällaiset perusharjoitukset voidaan tehdä laserin omalla ohjelmalla. Se riit tää perusmuotojen, kuten suorakulmi on, ympyrän, jne. leikkaamiseen sekä tekstien ja kuvien kaivertamiseen. Mo nimuotoisempien kappaleiden leikkaa miseen tarvitaan sitten cad-piirustuksia.

Tähän yhdistyy luontevasti 3D -mal linnus. Siihen on olemassa paljon il maisia sovelluksia ja selainpohjaisia ohjelmia, mutta meillä Suupanniityn koululla on ollut koko ajan käytössä ko timainen Vertex G4 -mallinnusohjelma. Se on helppokäyttöinen ja myös oppilai den nopeasti opittavissa. Oppilaskäytös sä etua on myös suomenkielisyydestä ja yksinkertaisesta käyttöliittymästä. Myös tämän Vertexin käyttö aloitetaan pienis tä kappaleista. Yleensä ensin on kokeiltu tehdä esimerkiksi 3D -tulostettava avai menperä tai kynäpurkki.

Aikaisempina vuosina teimme pal jon harjoitustöitä, joissa materiaalina laserleikkauksessa käytimme akryyliä. Sen etu lasertyöstössä on virheetön leik kausjälki. Tehtävänantona oli suun nitella esine, joka koostuu vähintään kolmesta toisiinsa liitettävästä osasta. Suosittuja olivat kännykkätelineet ja eri laiset säilytysrasiat. Vaatimuksena oli,

että leikattavat osat tuli liittää toisiinsa ilman liimaa mekaanisin liitoksin.

Ysien valaisinprojekti

Viime lukuvuonna 9. luokan valinnai sen teknisen työn yhdeksi oppimis tehtäväksi otettiin 3D-mallinnettu ja laserleikkaamalla toteutettu valaisin.

Tällä tekniikalla tehtyjä valaisimia on nyt paljon nähtävillä valaisinliikkeissä ja netistä löytyy lisää. Ohjattavana oli kaksi valinnaisryhmää, joissa oli 16–18 oppi lasta. Yhdeksänteen luokkaan mennessä molempien tekniikoiden, lasertyöstön sekä 3D-mallintamisen, perusteet ovat suunnilleen hallussa, joten pystytään keskittymään enemmän suunnitteluun ja mallintamiseen.

Työ toteutettiin parityönä. Opettajan näkökulmasta parityöskentelyn etuna oli se, että ohjattavien töiden määrä puo littui ja parhaimmillaan työparit ohjasi vat toisiaan. Lisäksi lasertyöstövaiheen ruuhka vähän helpottui, kun sama tie dosto voitiin vain ajaa kahteen kertaan.

Aivan tyhjästä ei kannata lähteä liik keelle. Netistä löytyy hyviä esimerkke jä esimerkiksi hakusanalla ”laser cut lamp”. Ne tosin voivat myös muodostua ongelmaksi sillä loputtomalta tuntuva tarjonta toinen toistaan monimutkai sempia vaihtoehtoja saattaa myös vai keuttaa ideointia. Tämän takia työtä kannattaa jotenkin ohjauksella rajata. Tehtävänantoa voi rajata esimerkiksi käytettävissä olevalla laservanerin mää rällä, työhön käytössä olevalla ajalla, jne. Oppilailla ei ole myöskään välttämät tä samanlaista ennakkokokemusta va

laisimista, kuin aikuisilla. Esimerkiksi mittasuhteiden ja kokoluokan hahmot tamiseen monet tarvitsivat paljon ohja usta. Havainnollistamista helpottaa, jos on näyttää konkreettisia esimerkkejä aiemmin tehdyistä valaisimista. Hyviä kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi ovat esimerkiksi miten lampunkanta kiin nittyy runkoon, miten polttimo pysty tään vaihtamaan tai kuinka paljon tilaa tarvitsee olla polttimon ympärillä. Tär keää on miettiä myös, mikä valaisimen tehtävä on. Se toimii valaisemisen ohel la myös sisustuselementtinä. Suunnit teluvaiheessa pohditaan näiden kahden funktion yhteensovittamista.

3D-mallintaminen

Vertex G4:llä

Käytän tässä jutussa esimerkkinä yhtä oppilastyötä, johon oppilaat löysivät ide an netistä. Oppilaspari halusi tehdä heh kulamppua muistuttavan valaisimen. Hehkulampun muoto saatiin helpoi ten tulostamalla hehkulampun kuva ja piirtämällä siihen sen profiili. Vertexillä mallinnettaessa tämä profiili piirrettiin käyttäen viivoja, kaaria, ympyröitä, jne. Tässä tuli luontevasti käyttöön mate matiikasta tutut käsitteet, kuten yhden suuntaisuus, kohtisuoruus, halkaisija, säde, jne.

Luonnostellusta profiilista tehtiin ohutlevypiirre -toiminnolla kolmiulot teinen kappale. Riippuen kappaleen muodosta, joissakin tapauksissa kannat taa luonnostella suoraan suljettu alue, jolloin 3D -tilaan tullaan pursotus -toi minnolla. Kolmiulotteista kappaletta

Laserilla akryylista työstetyt Hornet ja shakkinappulat.

Hehkulampun profiilin luonnostelua.

voidaan tämän jälkeen muokata. Siihen tehdään tarvittavat kolot muiden kappa leiden liitoksille sekä tarvittavat pyöris tykset ja viisteet.

Kun osat oli mallinnettu, siirryttiin ko koonpanovaiheeseen. Siinä valmiit osat tuodaan työpöydälle ja asetellaan pai koilleen erilaisia geometriaehtoja käyt täen. Näitä ovat esimerkiksi: yhtenevyys, yhdensuuntaisuus, etäisyys, samankes kisyys. Kokoonpano näyttää konkreetti sesti, sopivatko osat toisiinsa.

en mahduttaminen samalle työalalle ei kuitenkaan ole järkevää. Laservane rin koko on 1220x1220, joten sitä jou dutaan väistämättä pilkkomaan. Onkin järkevämpää tehdä työ esimerkiksi kah desta 600x450mm palasta, kuin yhdestä 900x600 kappaleesta. Edellisessä tapa uksessa vanerista jäljelle jäävät osat ovat käytännöllisempiä. Tämä harkinta on aina tapauskohtaista ja riippuu leikat tavien kappaleiden koosta, muodosta ja määrästä. Käytämme 4 mm vanerissa n. 15 mm/s nopeutta ja 70% tehoa. Näillä parametreilla hehkulamppuvalaisimen osien leikkaamiseen aikaa kului noin 30–40 minuuttia.

Valmis kokoonpano.

Hehkulampun profiili ja valmiiksi mal linnettu osa.

Samaan tapaan luonnosteltiin valai simen muut osat. Tässä tapauksessa valaisimen muut osat olivat ympyrän muotoisia, joten luonnos syntyi helposti ympyrätoiminnolla. Kolot toisen kap paleen liittymistä varten monistettiin peilaamalla keskipisteen kautta. Tässä työssä oli paljon erikokoisia ympyrä kappaleita. Niitä ei kannata mallintaa jokaista erikseen, vaan uusia kappalei ta voidaan luoda kopioimalla ja kokoa muuttamalla.

Vertexin peilaustoimintoa olen käyt tänyt myös matematiikan opetuksessa. Seitsemännen luokan matematiikas sa yhtenä geometrian oppisisältönä on peilaus. Olen toteuttanut tämän op pitunnin siten, että oppilaat piirtävät Vertexillä jonkinlaisen mielivaltaisen muodon. Tätä sopivasti peilaamalla saa daan aikaiseksi erilaisia lumihiutaleita ja tähtiä. Niitä on sitten leikattu laserilla joulukoristeiksi ja pannunalusiksi.

Jos mallintamisessa on tehty jokin mit tavirhe, geometriaehdot usein herjaavat, että osien liittäminen on mahdotonta. Tai liitoskohdissa näkyy selviä koloja. Tällöin osia korjataan palaamalla osan mallinnuksessa siihen kohtaan, jossa mittavirhe on tullut. Kokoonpanossa kappaleita voidaan myös visualisoida ja muuttaa kappaleiden materiaaleja, jol loin työ alkaa näyttää jo lähes luonnol liselta.

Kaikkia osia ei ole aina järkevää mal lintaa kokonaan valmiiksi. Esimerkik si tässä työssä yhtä lukuun ottamatta kaikkien pyöreiden kappaleiden liitos kolot voitiin mallintaa kokoonpanossa. Tällöin kappaleet asetetaan paikoilleen geometriaehtoja käyttäen ja sen jälkeen käytetään, muokkaa osilla -toimintoa. Silloin osan lävistäneet toiset osat ”kai vertavat” kolot täsmälleen oikeaan koh taan. Kun kokoonpanosta nähdään, että osat sopivat toisiinsa ja työ muutenkin miellyttää, voidaan siirtyä leikkausvai heeseen. Tätä varten jokaisesta erilai sesta osasta luodaan vektoritiedosto DXF-formaatissa.

Laserleikkaus

Laserin ohjausohjelmana on Laser WorkV6. Se on jo vanha, mutta on toi minut hyvin eikä siis ole ollut tarvetta päivittää uudempaan. Ohjelma on asen nettuna oppilastyöasemille, jolloin osien asemointi työstöalueelle voidaan tehdä valmiiksi ennen kuin mennään laseril le. Tässä osat asetellaan työstöalueelle, käännellään edullisimpaan asentoon ja kopioidaan riittävän monta kappaletta. Esimerkiksi pyöreät kappaleet asetellaan sisäkkäin, jos mahdollista. Piirtämällä osien ympärille suorakulmio nähdään helposti, minkä kokoinen vanerilevy tarvitaan.

Kun tehdään kappaleita, joissa on tappiliitoksia, on huomattava, että kap paleen ääriviivana oleva vektori on lei kattava ulkopuolelta ja kappaleessa oleva reikä taas sisäpuolelta. LaserWorkV6 ohjelmassa tämä toimii siten, että näille vektoreille annetaan eri värit. Eri väriset vektorit voidaan sitten määrätä leikkau tuvan joko viivan sisä- tai ulkopuolelta. Tässä on varmasti laitekohtaisia eroja. Me olemme käyttäneet kompensaatio arvona 0.06. Tämä tarkoittaa sitä, että laserin leikkauspää kulkee tuon verran viivan sisä- tai ulkopuolella. Tätä arvoa säätämällä voidaan siis vaikuttaa liitos ten tiukkuuteen.

Peilaus ja sarja -toiminnon käyttäminen luonnostelussa.

Käytössämme on Redsail M900 la sertyöstöasema. Sen työstöala on 900x600mm ja teho 100w. Tämän ko koluokan töissä laserin työstönopeudel la on jo jonkinlaista merkitystä, joten tuo 100w teho on perusteltua. Myös rei lu työstöala tulee oikeuksiinsa. Kaikissa tämän projektin valaisimissa osat mah tuivat helposti työstöalueelle ja mel kein kaikissa tapauksissa valaisimen kaikki osat saatiin mahtumaan yhteen leikkaustiedostoon. Aina kaikkien osi

Laserleikkaukseen asemoidut osat ja pa rametrien asettaminen. Kuva toisesta projektista.

Kun osien asemointi on valmis, työ tallennetaan ja laseril le mennään valmiin leikkausohjelman kanssa. Näin laser saa daan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kun töitä oli jonossa, oppilaita tuli usein välitunneillakin laittamaan omia kappaleitaan leikkaukseen.

Laserleikkauksessa käytetään siihen tarkoitukseen suun niteltua laservaneria. Siinä liima on tarkoitukseen sopivaa, eikä synnytä leikattaessa nokea, kuten tavallisessa vanerissa ja leikkausjälki on siistin ruskea. Puuta leikataan polttamalla, jo ten siitä syntyy väistämättä palokaasuja. Tämä savu voi jättää vanerin pintaan rumia jälkiä. Tämän vuoksi olemme päällys täneet vanerin ennen leikkausta molemmin puolin kontak timuovilla. Leikkauksen jälkeen muovit poistamalla saadaan puhdas vanerinpinta.

Kokoonpano näyttää olevan monesti mieluisin vaihe oppi laiden työssä, kun osat sopivat millintarkasti toisiinsa. Jos kappa leiden mitoitus ja laserleikkauksen asetukset ovat oikein, liimaa ei tarvita. Käytimme valaisimessa valmista johtosarjaa, jossa on E27-lampunkanta. Oppilaan omaa työtä vaati ainoastaan katto pistokkeen liittäminen johtoon sekä polttimon kiinnittäminen. Teknisentyön luokan katossa ei ollut kodeissa yleistä valaisinpis torasiaa, joten sellainen teetettiin paikallisella sähköurakoitsijal la. Tämän jälkeen valaisimia päästiin testaamaan.

Oppilaat ovat pitäneet tästä tehtävästä ja ovat myös uskoak seni oppineet siinä paljon. Jatkoa ajatellen tein kuitenkin muu tamia huomioita. Kun oppilailla on jonkinlainen idea työstä, kannattaa siitä piirtää luonnos tai jopa mahdollisimman tark ka piirros esim. millimetripaperille, mielellään luonnollisessa koossa. Tämä helpottaa mittasuhteiden hahmottamista. Siinä voidaan samalla varmistaa, että polttimolle ja sen kiinnityk selle on tarpeeksi tilaa. Lisäksi piirroksesta on helppo siirtää luonnos mallinnusohjelmaan. Suunnitteluvaiheessa on syytä olla esillä käytettävä polttimon kanta polttimoineen.

Kun suunnitelmia alkaa valmistumaan, lasertyöstökoneelle tulee helposti ruuhkaa. Tätä voi vähentää, jos lasertyöstäminen aloitetaan heti ensimmäisten osien mallinnuksen valmistuttua. Tämä on mahdollista sellaisten osien kohdalla, joiden koko tai

muoto eivät muutu enää kokoonpanovaiheessa ja ollaan var moja, että osat varmasti sopivat toisiinsa.

Käytämme edelleen akryylia materiaalina joissakin tehtä vissä. Vaneri kotimaisena luonnonmateriaalina tuntuu kuiten kin ajan henkeen paremmin sopivalta. Lisäksi vanerivalaisimet ovat muutenkin nyt pinnalla sisustuksessa. Myös oppilaiden vanhemmat ovat antaneet myönteistä palautetta valaisimista.

Lisää kuvia oppilaiden suunnittelemista valaisimista (ja muutakin). Instagram: suupanniitty_ks

TEKSTI JA KUVAT: HEIKKI MYLLYNEN Kirjoittaja toimii teknisen työn ja matematiikan opettajana Suu panniityn koulussa Pirkkalassa.

Esimerkkejä oppilastöitä

Valaisimen kokoaminen

KUN LUOKASSA SATTUU,

NIIN TAPAHTUU!

Tammikuussa 2021 oppilaaltani vauri oitui sormia oikohöyläonnettomuudes sa. Onnettomuus sattui ennakoinnista ja opetuksesta huolimatta, enkä ehtinyt sitä estämään, vaikka oppilas työsken teli välittömässä valvonnassani. Oppi laan toipuminen onnistui hyvin ilman merkittäviä pysyviä vaurioita. Oppilas ei pystynyt jälkikäteen kertomaan, miksi hänen sormensa osuivat teräkursoon. It selleni tuli yllätyksenä, mitä kaikkea ta paturmatilanteessa täytyy osata hoitaa. En myöskään osannut varautua henki seen paineeseen, jota onnettomuuden jälkeen opettajana koin.

Teknisen työn opettajat ovat pää sääntöisesti hyvin valveutuneita ja varautuneita tapaturmatilanteisiin. Ti lanteessa pitäisi pystyä toimimaan har kiten mutta nopeasti, antaa itse välitön ensiapu tapaturman uhrille, estää lisäva hingot ja hälyttää apua. Haastetta lisää se, että kyseessä on usein lapsi tai nuo ri. Myös toiset oppilaat saattavat rea goida tilanteessa voimakkaasti ja toimia

yllättävästi. Kokematon opettaja ei voi myöskään tietää, miten itse toimii tapa turmatilanteessa.

Haluan kertoa niistä toimenpiteistä ja asioista, joita jouduin käymään läpi auttaakseni muita opettajia varautu maan vastaavaan. Erityiskiitos tämän jutun oikoluvusta ja faktan tarkistuk sesta menee OAJ:n Erkki Mustoselle, Tampereen kaupungin turvallisuuspääl likkö Henri Rikanderille sekä työsuoje luvaltuutetuille Jouni Kaipainen ja Pasi Töytäri. Kerron asiasta nimenomaan teknisen työn näkökulmasta, mutta sa mankaltaiset velvollisuudet ja vastuut koskevat myös tekstiilityön, kotitalou den, fysiikan ja kemian opetusta. Kyse on oppilaan käytännön työstä koulu tuksen yhteydessä ja siksi vahingon sat tuessa sovellettavaksi tulee koulutusta koskevan lainsäädännön lisäksi myös työturvallisuuslaki, sinne kirjattuine työnantajavelvollisuuksineen. Muissa oppiaineissa tapahtuneita vahinkoja ei rinnasteta työtapaturmaksi vaan täl

löin kyse on vahingosta tai tapaturmas ta. Lisäksi kerron, miten opettaja voi varmistaa oman sekä esihenkilönsä oi keusturvan mahdollisessa työtapatur matilanteessa.

Tapaturman sattuessa

Ensimmäisenä pitää varmistaa, että kaikki koneet ja laitteet sammuvat. Ti loissa pitää olla toimivat hätä-seis kyt kimet. Seuraavaksi on huolehdittava ensiavusta ja pyydettävä joku hakemaan lisää aikuisia paikalle. Jos paikalle saa daan kouluterveydenhoitaja niin hyvä. Samanaikaisesti pitäisi saada yhteys hä täkeskukseen, josta saadaan paikalle ensihoito. Kun ensihoito on saapunut paikalle, vastuu hoidosta siirtyy heille. Opettajan on myös ensi tilassa ilmoi tettava asiasta esihenkilölle ja huoltajil le. Tilanteesta pitäisi pystyä kertomaan rauhallisesti ja antamaan kaikki oleelli nen tieto.

Tapahtumaa mahdollisesti todista neet oppilaat siirretään toisaalle muiden

paikalle saapuvien aikuisten toimesta. Oppilaiden kanssa on syytä käydä tilan netta läpi, mutta vasta sitten kun ensi hoito on poistunut paikalta. Pidä kiinni faktoista. Tilannetta ei saa liioitella. Op pilaille on tarjottava mahdollisuus jutel la kokemastaan aikuisen kanssa. Tässä koulupsykologin, koulukuraattorin, ter veydenhoitajan, kouluvalmentajan tai muun luotettavan aikuisen apu saattaa tulla tarpeeseen. Älä kerro asiasta mis sään mediassa, kyseessä on oppilaan ja itsesi etu. Tiedottamisesta vastaa rehto ri, opetusjohtaja tai perusopetusjohtaja.

Kun kaikkia tahoja on informoitu tapahtumasta, saattaa oma jaksaminen olla koetuksella. Silloin kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Vaik ka kriisiapu ei olisi omasta mielestä tarpeen, suosittelen kuitenkin jonkin asteista debriefing-tilaisuutta, jossa asi an voi käydä läpi. Työpsykologi ei ehkä tunne tarkasti aihealuetta, mutta osaa kysyä kysymyksiä, joilla asian voi jäsen tää itselleen.

Tapaturman tutkinta

Vakavista tapaturmista on aina tehtä vä ilmoitus työsuojeluun, vakuutusyh tiöön ja aviin. Ilmoitus on pakollinen, ja velvollisuus perustuu työsuojelulain säädäntöön

Poliisi kutsutaan paikalle, kun kyse on vakavasta työtapaturmasta. Vakava työtapaturma määritellään siten, että se vaatii sairaalahoitoa, kuten kirurgis ta operaatiota, kipsausta, ihosiirrettä, kuulon tai näön korjaamista tai pitkä aikaista osastohoitoa. Työtapaturman tutkinta kuuluu ensisijaisesti poliisille, mutta myös aluehallintoviraston tarkas taja voi suorittaa sen. Avin työsuojelu ja poliisi tekevät tiivistä yhteistyötä. Jos poliisi tutkii tapaturman antaa avi siihen aina asiantuntijalausunnon esitutkinnan päätyttyä. Vakavissa työtapaturmissa kannattaa aina pyytää paikalle tutkiva viranomainen mahdollisimman nope asti, se on opettajan ja esihenkilön etu.

Jos kyse on konetapaturmasta, kan nattaa työstökone asettaa käyttökieltoon tutkinnan ajaksi. Tee kaikki ilmoitukset mahdollisimman nopeasti, kun tilanne on vielä tuoreessa muistissa. Aviin ta paturmailmoituksen voi tehdä puheli mella tai lomakkeella. Puhelinnumero ja lomake löytyvät osoitteesta www.tyosuojelu.fi

.

Vakavissa tapaturmissa teh dään tilaan joko kohdennettu työsuo jelutarkastus tai koko tilaa koskeva työsuojelutarkastus. Tarkastuksen suo rittava viranomainen pyytää paikalle

tarvittavat henkilöt. Tällaisia ovat usein työsuojeluvaltuutettu, esihenkilö ja ko neiden huollosta vastaava henkilö. Tar kastukseen voi valmistautua etukäteen ja etsiä valmiiksi seuraavat dokumentit:

• Koneen tai laitteen käyttöopas suo menkielisenä.

Käyttöoppaasta käy ilmi, miten ko netta käytetään ja millaisia työtapoja koneella on. Jos esimerkiksi pyörö sahaa käytetään jyrsintään, kysees sä on väärä työtapa. Konetta pitäisi käyttää ainoastaan käyttöoppaan mu kaisesti. Kaikilla työstökoneilla tulee olla myös käyttöohje, ei koko kirjaa vaan lyhennetty ja selkeä käyttöohje.

• Koneen tai laitteen riskianalyysi  Analyysissä selviävät mahdolliset vaaratekijät ja niiden hallinta.

• Työn vaarojen arviointi jossakin kirjallisessa muodossa.   Arviosta pitäisi käydä ilmi mahdolli set riskit ja tavat, joilla ne poistetaan tai vähennetään. Riskin pitää olla hal littava niillä keinoilla, joita opettajalla on. Koneissa pitää olla paikalla myös kaikki siihen tarkoitetut suojalaitteet ja konetta käyttävällä pitää myös olla käyttöohjeessa vaadittava henkilö kohtainen suojavarustus.

• Kalenterimerkintä, josta käy ilmi, koska koneen käyttöä on opetettu ja miten se käytännössä on toteutettu. Tähän riittää Wilma-merkintä, jolla varmennetaan, että oppilas on ollut paikalla, kun koneen turvallista käyt töä on opetettu. Opettajalla pitäisi olla merkintä myös omassa kalenterissaan asiasta. Tähän on kehitetty erilaisia kaavakkeita, mutta vastuu koneesta ja sen turvallisesta käyttämisestä on aina opettajalla, samoin kuin dokumen toinnista. Erilaiset kone-ajokortit ovat hyviä, mutta eivät missään tilanteessa poista opettajan vastuuta.

• Koneen huoltopäiväkirja

Viallisesta tai puutteellisesta konees ta tai laitteesta aiheutunut tapaturma voi olla opettajan ja esihenkilön kan nalta hankala asia.

Jos näitä dokumentteja ei ole tai ne ovat puutteellisia, saattaa se olla aina kin huomautuksen arvoinen asia. Tär keimpänä kysymyksenä kuitenkin tarkastuksessa on valvontavelvollisuu den täyttyminen. Valvontavelvollisuus koskee erityisesti nuorille työnteki

jöille vaarallisia koneita. Toinen opet taja voi tilapäisesti valvoa oppilaita, mutta vastuu on aina ryhmän viralli sella opettajalla ja esihenkilöllä. Työtur vallisuusoppaassa on mainittu erikseen välitöntä valvontaa vaativat koneet ja laitteet, joilla opettajan on oltava noin käsivarrenmitan päässä oppilaasta. Jos valvonnassa on tapahtunut virheitä tai pahimmassa tapauksessa valvonta on laiminlyöty, saattaa opettaja joutua siitä oikeudelliseen vastuuseen.

Tutkinnassa haastatellaan opettajaa, tutkitaan dokumentteja, otetaan valoku via tiloista ja koneista. Jos kyse on kone tapaturmasta, tarkastetaan myös koneen toiminta ja siihen liittyvät suojaimet, suojavarusteet, työntökahvat sekä hätä pysäyttimet. Opettajan valvontavelvol lisuus, työturvallisuusoppaan ohjeiden noudattaminen ja käyttöohjeiden mu kainen toiminta ovat keskiössä tällaises sa tutkinnassa. Olosuhteiden merkitystä tarkastellaan myös mahdollisena vaikut tavana tekijänä. Oppilasryhmän koko ja koostumus saattavat vaikuttaa tutkinnan lopputulokseen. Erityishuomio on siinä, tuliko oppilas häirityksi toisen oppilaan tai opettaja toimesta ja vaikuttiko se täl löin tapaturman syntyyn. Dokumenteil la varmistetaan ja todennetaan jatkuva turvallisuusajattelu ja pitkäjänteinen työ turvallisen työskentelyn takaamiseksi.

Lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että opettaja ja hänen esihenkilönsä ovat toimineet lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti, dokumentointi ja opetus on ollut asianmukaista, koneet tai laitteet ovat käyttökuntoisia ja mää räysten mukaisia, turvavarusteita on käytetty ja nekin ovat määräysten tasalla ja opettajan toiminta kestää tarkastelua ja turvallisuusajattelu on jatkuvaa.

Tapaukseni kohdalla tutkinnassa ei löytynyt huomautettavaa valvonnas sa, opetuksessa, riskien arvioinnissa tai koneen toiminnassa. Kyseessä oli tut kinnan mukaan inhimillinen virhe, jota opettaja ei kyennyt kaikesta valmistau tumisestaan huolimatta ennakoimaan. Tutkinnan johdosta tapauksesta ei nos tettu syytettä tai vaadittu vahingonkor vauksia.

Suosittelen kaikille teknistä työtä opettaville opettajille oman toiminnan tiedostamista ja dokumentoinnin laitta mista sellaiseen tilaan, että se kestää tar kastelua. Vaikka dokumentointi saattaa tuntua vaativalta toimenpiteeltä, se on kuitenkin opettajan oman edun mukais ta. Hiki säästää mustelmilta! Samalla suosittelen esihenkilölle perehtymistä asiaan, hän on kuitenkin vastuussa ope

tuksesta oman virkansa puitteissa.

Toivottavasti näistä ohjeista on apua opettajille, jotka opettavat käsityötä, ko titaloutta, fysiikka tai kemiaa. Enna kointi ja asioiden huolellinen pohdinta ja riskien minimointi kannattaa. Oman ja esihenkilön edun turvaaminen on yhtä tärkeää kuin itse opetustyö. Kaik kiin tilanteisiin ei voi varautua ja vahin koja sattuu. Opettajakin voi erehtyä ja toimia huolimattomasti, mutta tarpeet

tomia riskejä ei kannata ottaa. Parasta työsuojelua on ennakointi.

Samalla kun opettaja huolehtii op pilaista ja heidän turvallisuudestaan, kannattaa huolehtia myös itsestään. Työsuojeluvaltuutettu opastaa tarvit taessa kaikissa em. asioissa. Turvallisia tunteja kaikille opettajille!

TEKSTI: JUSSI INNA

KUVAT: TONI POIKONEN

KAIUTIN/ KÄNNYKKÄTELINE

Kaiuttimen mittasuhteisiin vaikuttaa eniten käytettävä putki ja taivutin. Pii rustuksessa on tietyt mitat, mutta työ kannattaa mitoittaa putken taivutuksen säteen mukaan. Mitä paksumpaa put kea käytetään, sitä paremmin ääni kuu luu. Pohjan pitää myös olla tarpeeksi iso

pitämään teline pystyssä. Kännykän pi dike ja torvi 3d-tulostetaan. Mallityös sä ne on piirretty TinkerCadilla. Putken alalaitaan tehdään 90 asteen mutka, jos ta putki johdetaan pöydän läpi. Läpäi sykohta mitoitetaan oman kännykän kaiuttimen mukaan. Putki kannattaa

tuoda n. 5 mm pöydän yläpuolelle, jotta 3d-tulosteen kohdistaminen helpottuu. Molemmat 3d-tulosteet liimataan pai kalleen sopivalla liimalla.

TEKSTI JA KUVAT: TATU KOTILAINEN & TUUKKA SIVONEN

Passiivikaiutin perustuu ääniaaltojen suuntaamiseen. Kun ääni suuntautuu kokonaan kuulijaa kohti, kuulostaa se kovemmalta. Tunnetuin tätä periaatetta käyttävä laite lienee gra mofoni tai megafoni.

1. Mitoita putki putkentaivuttimen säteen mukaisesti.

2. Sahaa sekä taivutettavan putken, että pöydän läpi tulevan putken päät 45´kulmaan.

3. Mitoita ja leikkaa pöydän palanen 2mm teräslevystä

4. Mitoita ja sahaa jalat. Huomioi, että jaloista tulee sopivan mittaiset, niin, että putki mahtuu pöydän alle.

5. Hitsaa putken sauma.

6. Poraa reikä putkelle. Reiän kohta mitoitetaan siten, että kännykän kai utin osuu sen kohdalle.

7. Heftaa työ pienillä hitsauspisteillä. Putki kannattaa hitsata vain pöydän alapuolelta.

8. Kun työ on tasapainoisen näköinen ja seisoo keikkumatta pöydällä, hit saa saumat kokonaisiksi.

9. Maalaa työ.

10. Piirrä 3d-tulostettavat komponentit ja tulosta ne. Liimaa valmiiseen työhön.

PUUPETEN KEVÄTPÄIVÄ KERÄSI

PILOTTIKOULUJEN VÄEN LAHTEEN

PuuPeTen Kevätpäivän ensim mäinen ideointipalaveri pidet tiin Lahdessa 31.tammikuuta Pro Puu ry:n tiloissa. Palave rissa sovittiin alustavasti tapah tuman ohjelmarunko ja päivän ajankohdaksi toukokuu ennen koulujen päättymistä.

Hankkeen päätöstapahtuman tarkoituk sena oli koota pilottikoulujen oppilaat yhteen sekä osoittaa teemallisten teh tävärastien avulla, kuinka monipuoli nen kokonaisuus puutoimiala on lähtien metsästä ja päätyen korkean jalostusas teen tuotteisiin.

Tähän tarkoitukseen Pro Puu ry:n näyttelytilat sekä Lahden satama-alueen ympäristö monipuolisen puuteollisuu den historiansa sekä puurakentamisen

kohteiden puolesta antoi loistavat puit teet.

Kevätpäivä toteutettiin 13.tou kokuuta ja osallistujia saapui kai kilta seitsemältä pilottikoululta eri puolilta Suomea: Jurvan yhtenäis koululta Kurikasta, Hauhon yhtenäis koululta Hämeenlinnasta, Kaurialan koululta Hämeenlinnasta, Vistan kou lulta Paimiosta, Hakarinteen koulul ta Raaseporista, Lahden yhteiskoululta Lahdesta ja Joutsenon yhtenäiskoululta Lappeenrannasta. Näin Pro Puun ymm päristössä oli reilu sata peruskoulujen teknisen työn oppilasta ja opettajaa. Tapahtuman avasi Suomen Metsäkes kuksen johtaja Ari Eini, jonka jälkeen suunnattiin tapahtumarasteille.

Päivän onnistuneen toteutumisen takasivat hankkeen rahoittajat, joista erityiskiitos kevätpäivän osalta Suomen metsäsäätiölle. Metsäsäätiön tuella saa

tiin kaikki pilottikoulut kyyditettyä Lah teen ja takaisin.

Päivästä on valmistunut myös Met säkeskuksen YouTube kanavalle video kooste: https://urly.fi/2Jph

TEKSTI: JANNE LIIAS, JOUNI SILVAST JA PEKKA VÄKIPARTA KUVAT: JANNE LIIAS JA JENNI LAAKSONEN

Ulkorasteilla tutustuttiin eri puulajeihin viereisessä Lanu – Puiston arboretumissa. Puisto on noin 20 hehtaarin kokoinen suojeltu leh tometsä, jossa on runsas luonnonvarainen kasvilajisto. Tässä Vistan koulun oppilaat Janne Rastaan johdolla oppimassa.

Oppilaat saivat nähdä, kuinka erikoispuun sahaus käytännössä tehdään ja kuinka saheet lajitellaan, kuivataan, varastoidaan ja jat kotyöstetään, jotta niistä saadaan laadukasta aihiota puusepänteollisuudelle.

Puuliitosten näyttelyssä koululaiset pääsivät näkemään, kuin ka paljon erilaisia puuliitoksia voidaan käyttää puusepän tuotannossa tai puurakentamisessa. Erityisesti japanilaisissa liitoksissa riitti ihmeteltävää ja inspiroiduttavaa.

Sibeliustalon rastilla oppilaat näkivät käytännössä, kuinka puuliitoksia on hyödynnetty näyttävissä puurakenteissa.

Päivän aikana oppilaat pääsivät tutustumaan ja vertailemaan muiden koulujen oppi laiden puutöitä oppilastöistä kootussa näyttelyssä. Toukokuussa avoinna ollut näyttely herätti yleisön kiinnostusta ja keräsi hyvin väkeä muistelemaan myös omia kouluaikoi na tehtyjä puutöitä.

Rastien välissä ja lopuksi paistettiin ori mattilalaisen Maatila-Liha Merosen makkaraa. Tässä joutsenolaiset Villeveik ko Tuikkasen johdolla paistopuuhissa.

PuuPeTe sai jatkorahoitusta loppuvuodeksi

Suomen metsäkeskuksen, Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n yh teinen PuuPeTe-hanke päättyi 30.kesäkuuta

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi elokuun lopussa onnistuneelle pilottikokeilulle jatkorahoi tusta. Rahoituksen suuruus on 24 000 euroa ja hankeaika on 5.9-16.12.2022

Koulukummitoimintaa puutuoteyritysten ja pe ruskoulujen kesken markkinoidaan nyt koko maan alueelle. Kummiyritys toimittaa koulun käyttöön tuotantoprosessista ylijäävää hukkapuuta. Mo nipuolinen puumateriaali antaa mahdollisuuden kehittää opetusta ja valmistaa puutöitä eri tarkoi tuksiin materiaalien ominaisuuksien pohjalta.

Suomen metsäkeskus vastaa hankkeen toteu tuksesta yhteistyössä puutuote-, metsä- ja ope tusalan järjestöjen kanssa.

Hankkeen jatkotoimenpiteenä on valmistunut hankesuunnitelma yritysten materiaalikierrätyk sen tehostamiseksi sekä jatkohakemus PuuPeTe – toimintamallin jalkauttamiseksi valtakunnalli seksi toiminnaksi.

Toimintamallin laajentamisella koko valta kunnan alueelle sekä yritysten hukkapuun jalos tuskäytön parantamisella saavutetaan selkeitä hyötyjä yhteisöjen toimintaan niin kannattavan yri tystoiminnan kuin ilmastonmuutoksen torjunnan sekä yleisen tietämyksen lisääntymisen kautta.

Metsien monimuotoisuuden edis tämistä päästiin seuraamaan, kun taitavat moottorisahan käyttäjät muotoilivat Lahden kaupungin lenk kipolkujen varrelle lahopuufiguure ja linnuille pesäpaikoiksi tai vaikka hyönteishotelleiksi.

The International Technology and Engineering Educators Association (ITEEA)

ITEEA oli alun alkujaan ame rikkalaisten teknisen työn opet tajien järjestö, josta nimen muutoksen myötä tuli kansain välinen järjestö. Organisaatio toimii pääasiassa Yhdysvallois sa, mutta sillä on laaja kansain välinen lähettiläiden verkosto. Meikäläinen valittiin järjestön Suomen lähettilääksi vuonna 2016. Olen esitellyt järjestön toimintaa TAO:n hallitukselle. Kirjoitan tässä lyhyesti ITEEA:n historiasta ja nykytoiminnasta.

The International Technology and Engineering Educators Association (ITEEA)

on voittoa tavoittelematon ammatillinen organisaatio. Suomennos lienee esimer kiksi: Kansainvälinen teknologiakasvat tajien järjestö. Sana engineering lisättiin järjestön nimeen muutama vuosi sitten. Lisäyksen jälkeen suomentaminen on ollut hankalaa, meillä kun ei ole kään nöstä engineering-sanalle. Emmekä oikein tunne tuota käsitettäkään. Väit täisin, että se mitä teknisen työn oppi misympäristössä tapahtuu, on aika lailla tuota engineeringiä. ITEEA:n edeltäjä oli 1939 perustettu American Indust rial Arts Association (huonohko kään nös lienee vaikkapa: Amerikan teollisen muotoilun/käytännöllisen taiteen järjes tö. Kyseessä lienee puu- ja metallityön sekä kone- ja sähköopin opettajien jär jestö). Tavoitteena oli ko. oppiaineen kouluopiskelun tukeminen.

Teknologisen kehityksen ja teolli suuden luonteen muuttumisen myötä järjestön fokusta ja tehtävää muutettiin teknologisen lukutaidon edistämiseen ja innovaatiotaitojen oppimiseen. Ai emmasta oppiaineen esiammatillisesta luonteesta pyrittiin eroon ja keskityttiin kaikkien oppilaiden teknologisen yleis sivistyksen kehittämiseen. Tämän foku soinnin myötä järjestöstä on tullut yksi tärkeimmistä STEM (Science, Techno logy, Engineering, Mathematics – luon

nontieteet, teknologia, ”tekninen työ”, matematiikka) liikkeen edistäjistä. Pää asiallinen kiinnostus on T:ssä (teknolo gia) ja E:ssä (insinööriosaamisessa) ja STEM-aineiden integroinnissa.

Järjestö on pyrkinyt jatkuvasti edistämään sellaisia oppimis- ja ope tusmenetelmiä sekä edistyksellisiä ope tussuunnitelmia, jotka pysyvät mukana nopeasti kehittyvässä korkea teknologian yhteiskunnan muutosvauhdissa. Järjes tön nimeä on pidetty lähes synonyyminä tärkeimpien teknologian opiskeluun liit tyvien opetussuunnitelmauudistusten edistämisessä. Erityisesti 1960-luvulla lanseerattiin useita opetussuunnitelma ehdotuksia.

Näitä opetussuunnitelmia käytettiin laajasti ennen kuin teknologiakasvatuk sen standardeja ryhdyttiin suunnittele maan. Ensimmäiset standardit julkaistiin vuonna 2000. Niistä löytyy ei niin su juva suomennos teknologiakasvatuk sen tutkimusyhdistyksen sivuilta http:// users.jyu.fi/~paikonen/ =>Tekstejä => TEKA:n työryhmä:(doc) Teknologi sen perussivistyksen standardit. Tekno logiakasvatuksen sisällöt luokille 0-12 Yhdysvalloissa. Uudistetut standardit julkaistiin toissa vuonna. Niitä ei tie tääkseni ole käännetty suomeksi. Linkki: https://www.iteea.org/175829.aspx

Standardit esittelivät selkeästi mitä teknologiseen lukutaitoon liittyvää op pilaiden tulisi tietää ja osata tehdä. Stan dardien käyttöä lähdettiin nopeasti tukemaan opetussuunnitelmaprojektilla nimeltä ”Engineering by Design”. Ny kyään teknologisen lukutaidon ja ”en gineering by design” kehittämistä jatkaa STEM Center for Teaching and Lear ning™ (STEM CTL™).

ITEEA on pystynyt hyödyntämään yli kahdeksankymmenen vuoden histo riaa kehittäessään jatkuvasti uusia op pimiskokemuksia. Koska ihmiskunta pyrkii jatkuvasti parantamaan elinolo suhteitaan ITEEA:n tavoitteena on ollut yhdistää luonnontieteitä, teknologiaa, suunnittelua ja ”engineeringiä” tulevai suuteen suuntautuvalla tavalla. Yhdis tyksen jatkuvana tavoitteena on, että tulevat sukupolvet olisivat teknologisesti niin taitavia, että he tulisivat toimeen ja

olisivat teknologian alalla aktiivisia toi mijoita 2000-luvun maailmassa.

Yllä oleva on kirjoittajan vapaahko suomennus A Brief History of ITEEAartikkelista, joka löytyy linkistä: https:// www.iteea.org/About/History.aspx

ITEEA:n kotisivu löytyy linkistä: https://www.iteea.org/ Ja tämän alla on paljon mielenkiintoista surffattavaa.

ITEEA:n toiminta-ajatus suomeksi

The International Technology and Engi neering Educators Association (ITEEA) on teknologiaa opettavien opettajien ammatillinen järjestö. Tavoitteemme on edistää teknologista lukutaitoa kaikille tukemalla teknologian opetusta ja edis tämällä alalle vihkiytyneiden ammatti taitoa. ITEEA vahvistaa ammatillisuutta tukemalla johtamista, ammatillista ke hittymistä, jäsenpalveluja, julkaisutoi mintaa ja luokkahuoneaktiviteetteja.

KUVA: ANTTI PIRHONEN

TEKSTI: AKI RASINEN, YLIOPISTONLEHTORI, TEKNOLOGIAKASVATUS, EMERITUS, KT, DOS., JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Kirjoittaja on Suomen ITEEA-lähettiläs aki.rasinen@jyu.fi; tel: +358 50 3404642, PO Box 35, FI-40014 University of Jyväs kylä, Finland

Sähkökitaran valmistus koivusta ja männystä

Teimme tutkimuksen, jonka tar koituksena oli selvittää, onko toi mivan sähkökitaran rakentaminen koivusta ja männystä mahdollista. Tu lokset osoittavat, että tämä on mah dollista, kunhan ottaa huomioon puumateriaaleille tyypilliset ominai suudet sekä niiden vaatimat erilaiset työstötekniikat verrattaen tavanomai seen soitinrakennusprosessiin. Tulos on mielestämme mielenkiintoinen, sillä useimmista peruskoululuokista ei löydy soitinrakennukseen tavanomaisesti käy tettyjä materiaaleja. Tämän lisäksi samat materiaalit ovat yleensä melko kallii ta hankkia männyn ja koivun sijaan. Emme näe estettä sille, että asiasta kiin nostuneet oppilaat peruskoulussa eivät voisi opettajan ohjauksella ja avustuksel la valmistaa sähkökitaraa peruskoulussa yleisimmin käytettävistä materiaaleista.

Suurin ongelma on koivusta valmis tettu kaula ja erityisesti sen kosteuselä minen. Vastaavassa työssä merkittävin tekijä on kaulan kosteuselämisen stabi loiminen. Lämpökäsitellyn koivun si jaan stabiloimme kaulan valmistamalla sen ohuista rimoista. Ohuempien puu rimojen suhteellinen kosteuseläminen on merkittävästi pienempää, kuin esi merkiksi massiivikoivusta valmiste

tun puisen kaulan valmistus. Männystä valmistetun rungon kohdalla tärkeäksi kohteeksi nousi pehmeämmän puu materiaalin käsittely työstön ai kana. Arvioimme kitaraa sen painon, soitettavuuden, hin nan sekä pitkäikäisyyden mu kaan. Totesimme, että kitara täyttää näistä tavoitteista kai ken muun paitsi hinnan, ja se kin oli lähinnä henkilökohtaisista päätöksistä, kuten otelaudan materiaa leista kiinni.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tutkivan tuottamisen me todeilla. Tutkivan tuottamisen perusaja tus on se, että tuotteen toiminnasta ja soveltuvuudesta ei voida saada varmaa tietoa ennen kuin tuote on saatu val miiksi. Tuotteelle asetetaan ennen val mistamisen aloittamista laatutavoitteet, johon valmista tuotetta peilataan. Näis tä laatutavoitteista määritellään selkeät mittarit sille, miten tuotetta valmistut tuaan testataan. Esimerkiksi painon laa tutavoite mitattiin punnitsemalla valmis tuote. Tuotteen valmistus suunnitellaan, ja valmistusprosessia kuvaillaan laajas ti tekstissä.

Tutkimusprosessi lähti tutkijoiden omasta mielenkiinnosta, erityisesti pe

työvaiheet tukevat kokonaisvaltaista kä sityöprosessia sekä niistä saatu tieto ja uudet taidot ovat sovellettavissa, muo kattavissa ja kehitettävissä mihinkä tahansa muuhun puuntyöstön kokonais valtaiseen prosessiin.

Männystä ja koivusta rakennetun sähkökitaran valmistus on siis täysin mahdollista, ja tämä auttaa prosessin mahdollista toteutusta peruskoulussa, sillä mänty ja koivu ovat puumateriaa leina halvempia ja helpommin saatavilla kuin muut tyypilliset soitinrakennus materiaalit.

TEKSTI JA KUVAT: VALTTERI PULKKINEN & HENRI BISTER

OSSI RUOTSALAINEN, Käsityö- ja teknologiakasvatuksen yliopisto-opettaja

Tekninen opettaja -lehti esittelee jokaisessa lehdessä yhden arjen sankarin höyläpenkkien takaa.

KUKA?

Nimi: Ossi Ruotsalainen

Työpaikka ja -tehtävä: Itä-Suomen yliopisto, Joensuu. Käsityö- ja teknologiakasvatuksen yliopisto-opettaja.

Harrastukset: Alakouluikäisten lasten harrastuksiin kuskaaminen, crossfit, curling, golf, kuoro- sekä kvartettilaulu ja remontointi.

Isona minusta piti tulla…

Joskus lapsena tuli haaveiltua erilaisista urheilijan ammateista, vähän vanhem pana heräsi kiinnostus rakentamista kohtaan. Lukioikäisenä syttyi kiinnos tus opettajan ammattiin ja sillä tiellä ol laan toistaiseksi edelleen.

Mikä on pedagoginen johtoajatuksesi?

John Deweyn ”learning by doing” -fi losofia on ollut meikäläisen johtoajatus opetustyössä. Kokemus on olennainen osa oppimista. Töissä tulee viljeltyä pal jon ”työ on tekijänsä näköinen” -fraa sia…

Opetusvinkki teknisen työn luokkaan?

Mielekästä, tarkoituksenmukaista ja ta voitteellista tekemistä pitää olla, jotta motivaatio pysyy oppilailla. Työtilojen siisteys ja järjestys on myös todella tär keää.

Lempimateriaali? Miksi?

Kyllä se on koivu, koska v. -95 lätkän MM-kisoissa ei pelannut muita puula jeja.

Minkä työkalun haluaisit voittaa arvonnassa?

Remppahommiin akkukäyttöinen mo

nitoimityökalu. Se on ollu hankintalis talla jo jonkin aikaa.

Akku- vai pylväsporakone? Miksi?

Akkuporakone. Monikäyttöinen ja remppahommissa ehdoton työkalu.

Kuka keksi käsityön?

Joku, joka ei löytänyt itselleen puolisoa.

Eläkkeellä aion…

Näyttää nuoremmille, että leuanvedos sa 20 toistoa ei ole homma eikä mikään.

TEKSTI & KUVA: TONI POIKONEN

TEKNINEN OPETTAJA

Lehden seuraava numero 4/2022 ilmestyy 14.12.2022

Teemana: Vaihtoehtoiset urapolut

Tek nisten aineiden opettajat

Lärar förbundet för tek nisk a ämnen Association of Technology Teachers

ESKO LEINONEN, PUUSEPÄNLIIKE

ESKO LEINONEN

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Esko Leinonen. Löytyy vaimo ja viisi lasta, joista yksi on enää kotona. Yrittäjänä olen toiminut vuodesta 1992 lähtien.

Mistä innostus on lähtenyt?

Oikeastaan se innostus on lähtenyt jo yläaste ajoilta, kun oli aja tus siitä, että jotain haluaa käsillä tehdä. Yläasteella tuli tehtyä lukuisia erilaisia töitä, joista osa vielä nykyäänkin käytössä. Myö hemmin yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan Piippolan käsija taideteollisuusoppilaitokseen, sillä palo käsillä tekemiseen oli edelleen kova. Olen erittäin tyytyväinen siihen kaikkeen sen ai kaiseen opetukseen ja siihen mitä töitä siellä tehtiin – Se työsa li oikein loisti hienoista ja erittäin vaativista töistä. Opiskeluiden aikana jokainen opiskelija teki muun muassa Könninkellon, jos sa oikeastaan yhdistyi kaikki tarkasta käsin veistosta viimeistel tyyn pintakäsittelyyn.

Silloinen Pyhännän rakennustuote Oy tarjosi työpaikkaa lä hes jokaiselle kiinnostuneelle puusepälle. Valmistuttuani olin siellä noin vuoden töissä, jonka jälkeen oli kin armeijan vuoro. Armeijasta päästyäni tulikin yllättäen 90-luvun lama, joka iski pahasti. Pyhännälle ei enää päässyt kään töihin, jonka johdosta rupesin

Tekniikan taitaja -sarja esittelee jokaisessa Tekninen Opettaja -lehden numerossa kädentaitajia.

kehittelemään tätä puusepäntyötä. Tuu masta toimeen. Saneerattiin ensimmäiset tilat vanhaan navettaan ja toiminta al koi. Aloitin ensiksi tekemällä ihan perin teisiä puusepäntöitä, kuten huonekaluja ja keittiöitä, kunnes kerran eräs asiakas tuli kyselemään portaista. Vastasin tä hän pyyntöön ja rakensin ensimmäiset portaat. Siitä se sitten lähti kehittymään. Nykyisin portaat ovat päätuote, tilat ovat Mankilan vanhalla kyläkoululla ja toi mintasäde on laajentunut Hanko – Äkäs lompolo akselille.

Mikä motivoi sinua työssäsi?

Kyllähän se totta kai on se, että näkee oman käden jäljen ja etenkin silloin, kun saa vaativammankin työn valmiik si. Asiakastyytyväisyydellä on valtava voima, kun on tehnyt pitkää päivää tai kun saa jalostettua jonkin idean, joka on kaikkien osapuolien kannalta paras.

Mikä edistää työhyvinvointiasi?

Kun aina paikoitellen saa itse määritel lä aikatauluja. Yrittäjäuraa kun on ta kana jo noin 30 vuotta, ei ole enää se sama nuori, joka jaksoi painaa yötä päi vää taukoamatta, vaan nykyään täytyy oikeasti kiinnittää huomiota ja pyrkiä siihen, että vapaa- ja lepoaikaa löytyy. Olenkin pyrkinyt pyhittämään viikonlo put levolle. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös erittäin suuresti se, että työni tun tuu enemmänkin elämäntavalta.

Asia, josta et työturvallisuudessa tingi?

Konehommia kun tehdään, niin suoja varusteet ja purunpoisto pitää olla ihan huippuluokkaa. Vierasta työvoimaa käy tettäessä, erilaisten suojavarusteiden lisäksi noudatetaan hyviä työskentely asentoja – ei kontata lattialla ja pyritään pitämään selkä kunnossa.

Asennushommissa, joissa saatetaan työskennellä korkeallakin, niin oikean laiset tikkaat ja kengät on tärkeä muistaa, ettei vaan luista alta. Ennakoinnin avulla saa lisättyä työturvallisuutta paljon.

Niksi/ vinkki teknisen työn opettajalle?

Jos vaan aikaa ja resursseja on, niin in nostetaan oppilaita vaativampiin töihin ja haastetaan omaa osaamista. Kaikki lähtee omasta asenteesta ja itseluotta muksesta.

Mikä on koulupolkusi, miten olet päätynyt tähän?

Piippolan käsi- ja taideteollisen kautta. Lyhyestä virsi kaunis. Vanhemmat toki aina tukeneet ja kannustaneet yrittäjyy teen.

Mitä muistoja sinulla on teknisistä töistä?

Me tehtiin yläasteella paljon eri töitä. Puupuolelta valmistu kenkätelinettä, leik kuulautaa ja linnunpönttöä. Yksi kul makaappikin tuli tehtyä, se on vieläkin äidilläni käytössä. Metallitöissä tehtiin paljon eri sorvaus- ja hitsaustöitä, kuten halsteri ja keittiöjakkara, joista jälkim mäinen myöskin edelleen käytössä. Maal ta kun oltiin kotoisin, niin työntövarren tappejakin tuli muutama valmistettua.

Bravuurini oli, kun valmistettiin Tunturi Tigeriin tehoputki, paisari, joka vielä toimikin ihan hyvin. Se oli viimei sen päälle kova homma.

Mistä tulevaisuuden tekijät, mitä seurauksia on sillä, että sinun ammattiasi ei enää jatkossa olisi?

Työvoiman saaminen vaikeutuu, eten kin ammattitaitoisen sellaisen. Puu sepänkoulut käynyt luotettava ja hyvä kaveri voi olla aika kiven alla. Oikeanlai sella asenteella pärjää pitkälle – oppipol ku löytyy kyllä täältä työelämästä.

Nopeat:

Vasara vai kirves? Miksi?

Kirves, tottakai. Vasaralla ei voi muo toilla puuta, kirveellä voi. Sitä voi käyt tää joko karskisti isoihin hommiin tai nätisti pieniin ja kauniisiin töihin.

CNC vai 3D- tulostaminen? CNC. Kumpikin varmasti hyvä. CNC on lähempänä tätä meidän tuotanto suuntausta.

Läpikuultava vai peittävä?

En voi kyllä kumpaakaan sanoa parem maksi. Hyvän tuotteen kun haluaa saa vuttaa, niin tarvitaan molempia.

Hiiliteräs vai koivu?

Koivu on hieno puu, arvokas materiaa li. Täyttää vaativammankin asiakkaan toiveet.

Lastu vs. Kipinä?

Kipinä viittaa kerran liian lähellä ol leeseen alkavaan tulipaloon. Sen takia Lastu.

Pöly vs. puhtaus?

Puhtaus ehdottomasti. Se on osa työ turvallisuutta. Kaikkien tuotteidenkin kannalta parempi. Harjaa täytyy kyllä näyttää päivittäin.

Lohenpyrstö vs. poratappi. Mielellään sitä lohenpyrstöjä tekisi. Bis neksen kannalta kuitenkin poratappi on kannattavampi, kun lohenpyrstöstä ei kukaan erikseen ylimääräistä maksa. Arvostan kyllä lohenpyrstön tekijöitä.

TEKSTI: TONI POIKONEN

ESKO

Kummisetä teki puusta osa

Vuoden 2022 syntymäpäivälah jaidea syntyi jo helmikuussa, kun näin kuvia Eevin uusista silmä- ja aurinkolaseista. Ajatus puusta valmistetuista aurinko laseista jäi muhimaan mieleeni.

Kevään aikana katselin useita aiheeseen liittyviä YouTube videoita ja pohdin sa malla mahdollisia toteutustapoja. Lasi en saranoita ja linssejä pystyy tilaamaan verkkokaupoista, mutta lopulta päädyin ostamaan aurinkolasit, joista irrottai sin tarvittavat osat. Projektiin sopivan oloiset aurinkolasit löytyivät tällä kertaa Clas Ohlsonin valikoimista.

Aluksi pohdin laserleikkurin hyö dyntämistä projektissa, mutta perin teiset menetelmät alkoivat tuntumaan itselleni luontevammalta. Irrotin san gat kehyksistä ja otin niistä valokopioita mallineita varten. Valokopiot onnistui vat hyvin ja mallineet oli helppo leikata ääriviivoja pitkin irti paperista saksilla. Kehysten linssien aukot leikkasin auki puolestaan kirurginveitsellä.

Seuraavana oli aika pohtia projektis sa käytettävää materiaalia. Laminoisin ko ohueksi höylättyä puuta vai viiluja? Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja suunnistin viiluvarastoni kimppuun. Va rastoa tutkiessani löysin 2,2 mm pak suuteen laminoitua pähkinäviilua, joka vaikutti sopivalta materiaalilta projektiini.

Laminointijigejä varten sahasin pyö rösahalla jämälaatikosta löytämästäni 40 x 70 kokoisesta kuusiaihiosta 200 mm pi tuiset osat. Kehysten ja sankojen kaare vat muodot piirsin jigiaihioiden sivuille ohjausnaulojen sekä kaarelle taivutetun teräsmitan avulla. Tämän jälkeen hal kaisin aihiot piirtämiäni viivoja pitkin vannesahan avulla. Siistin vielä sahaus pintoja karahiomakoneen avulla ja li säsin 4 mm koivuvanerista ohjauspalat kehysten laminointijigin päätyihin.

teudenkestävän PVAc-liiman, jigien ja puristimien avulla. Liiman kuivuessa aloitin purkamaan linssejä ja saranoita ostamistani aurinkolaseista. Linssit irto sivat vaivatta, mutta saranoiden kanssa jouduin käymään pidemmän taistelun. Sivuleikkurien ja tasatalttojen avulla sain lopulta homman hoidettua.

Kehysten laminointijigi valmiina liimaus ta varten.

Seuraavana sahasin pyörösahalla päh kinäviilut neljään 75 x 200 kokoisiin osiin. Laminoin kaksi osaa toisiinsa kos

Sanka-aihio liimauksessa laminointiji gissä.

Liiman kuivuttua suoristin aihioiden reunat vannesahalla. Seuraavaksi väritin tussilla niihin kehysten sekä sankojen ääriviivat paperimallineiden avulla. Ke hysten kaareviin kohtiin porasin 11 mm reiät penkkiporakoneen avulla. Osien karkean muotoilun tein vannesahan ja viimeistelyn karahiomakoneen avulla. Linssien aukot sahasin perinteisellä leh

tisahalla, sillä konelehtisahaa ei ollut tällä kertaa käytettävissä. Ne kohdat joihin karahiomakone ei taipunut, viimeistelin Dre melin ja pienen hiomasylinterin avulla.

Murphyn laki sai otteen projektista. Sain ensimmäisen linssin paikalleen helposti ja toista linssiä asentaessani kehys päätti haljeta puun syiden suuntaisesti. Yritin liimata kehystä takaisin kasaan kosteudenkestävän PVAc-liiman avulla, mutta sopivan puristuksen puuttuessa liimaus ei pitänyt. Uusi yritys kaksi komponenttiliimalla ja sain kehykset takaisin kasaan.

Lahjan luovutus tapahtui kesällä muutama päivä ennen Eevin syntymäpäivää. Eevin sovittaessa aurinkolaseja huoma sin heti, että ne olivat hieman isot. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan ja Eevi totesi, että ehkä ne sopivat paremmin seu raavana kesänä. Sain kuitenkin jo samana iltana viestin, että kehyksen korjausliimaus oli pettänyt. Lupasin tehdä pettyneel le syntymäpäiväsankarille uudet kehykset ja lyhentää sankoja sopiviksi, kun palattaisiin takaisin sorvin ääreen kesäkeskey tyksen päätyttyä.

Linssin aukkojen karkeat muodot valmistuivat lehtisahan avulla.

Linssien kehyksiin kiinnittämiseen tarvittavat urat valmistuivat Dremelin ja katkaisulaikan avulla.

Kehysten ja sankojen paksuuden ollessa 4,4 mm piti kehyksiin liimata 2,2 mm paksut lisäpalat saranointia varten. Lisäpalo jen muotoilun jälkeen porasin penkkiporakoneella kehyksiin 4 mm ja sankojen päihin 5 mm upotukset saranoiden kiinnit tämistä varten. Saranat liimasin paikalleen upotuksiin kaksi komponenttiliiman avulla.

Sarana istuu hyvin sankoihin porattuun upotukseen.

Saranoiden liimauksien kovettumisen jälkeen, kiinnitin san gat kehyksiin saranaruuvien avulla ja tein lopullisen viimeis telyhionnan P120 hiomapaperin avulla, jotta osat istuisivat täydellisesti toisiinsa. Hiomisen jälkeen levitin osien pintaan sitruunalle tuoksuvan öljyvahasekoituksen. Vielä linssit pai kalleen ja syntymäpäivälahja olisi valmis. Tässä vaiheessa

Iloinen syntymäpäiväsankari Eevi ja perheen uusin jäsen Keke.

TEKSTI JA KUVAT: HANNU HÄMÄLÄINEN

HTAO ry kouluttaa – Kiltaillat jatkuvat Helsingissä

Helsingin teknisten aineiden opettajat - HTAO ry on pää kaupunkiseudulla toimiva pe dagoginen ainejärjestö, jonka tavoitteina on muun muassa teknisen työn opetuksen laadul linen kehittäminen sekä opet tajien täydennyskoulutuksen järjestäminen. HTAO ry:n jär jestämiin kiltailtoihin ovat ter vetulleita yhdistyksen jäsenet, opiskelijoista eläkeläisiin sekä muut aiheesta kiinnostuneet opettajakollegat.

TIG-hitsauskoulutus

Jäsenistön vapaamuotoisen viestinnän kanavalla WhatsAppissa esitettiin toive TIG-hitsauskoulutuksesta marraskuus sa 2021. Kokeneemmat lehtorit osasivat kertoa, että edellisen kerran hitsaus koulutusta oli järjestetty jäsenistölle yli vuosikymmen sitten paikallisen ammat tikoulun tiloissa.

Seuraava looginen askel oli etsiä tie toa missä metallialaa opiskellaan nykyi sin Helsingissä. Vastaus löytyi nopeasti netin syövereistä. Sähköpostia hakuam muntana menemään Suomen suurim

man ammatillista perus-, täydennys-, oppisopimus- sekä nivelvaiheen koulu tusta järjestävän oppilaitoksen, Stadin ammatti- ja aikuisopiston Roihupellon toimipisteen koulutuspäällikölle. Usei den sähköpostien, puheluiden ja kartoi tuskyselyn jälkeen koulutuksen raamit saatiin sovittua.

HTAO ry:n hallitus päätti ilmoit taa täydennyskoulutuksen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan koulutuskalenteriin. Tämä tarkoitti sitä, että teknisen työn opetta jilla oli mahdollisuus osallistua koulu tukseen palkallisena työajalla.

Kevät eteni kovaa vauhtia suunni telmia tehdessä ja itse koulutus päästiin järjestämään vasta toukokuussa 2022. Laajan kiinnostuksen takia päädyim me järjestämään kaksi samansisältöistä koulutuspäivää ja myös muutama Hel singin yliopiston käsityötieteen opiske lija mahtui mukaan peruutuspaikoille.

Kouluttajana toimi Stadin ammattija aikuisopiston, kone- ja tuotantotek niikan lehtori, IWS, Jouni Hyvärinen. Koulutuspäivä alkoi tutustumisella TIGhitsauksen teoriaan ja parametreihin. Teoriaosuuden jälkeen etsittiin sopi vat suojavarusteet ja siirryttiin työsaliin hitsausharjoitusten pariin. Hitsaamaan oppii hitsaamalla, joten ei muuta kuin

Kemppi laulamaan. Myös elektrodien teroittaminen tuli hyvin tutuksi ennen erinomaista lounasta oppilaitoksen ruo kalassa.

Lounaan jälkeen työstettävä mate riaali vaihtui teräksestä alumiiniin ja kahvitauon jälkeen ruostumattomaan teräkseen. Kello neljän aikoihin lähes kaikki koulutukseen osallistujista läh tivät kiitollisina valumaan kohti kotia, vaikka mahdollisuus hitsausharjoitusten jatkamiseen oli ilta kahdeksaan asti.

Kuten tiedämme, on metallialal la huutava pula osaajista. Stadin AO:n henkilökunta toivoi meidän teknisen työn opettajien tuovan oppilaita tutus tumaan kone- ja tuotantotekniikan opis kelumahdollisuuksiin. Yritetään kukin tahoillamme vastata tähän toiveeseen mahdollisuuksien mukaan.

Kansainvälinen kevätseminaari Perinteeksi muodostuneen kansainväli sen kevätseminaarin kohteena oli jälleen koronavuosien jälkeen Tallinna. Oma kustanteiselle seminaarimatkalle osallis tujat saivat yhdistykseltä matkakuluihin koulutustukea 50 euroa per osallistuja. Matkalle lähdettiin kansallisena tapa turmapäivänä, perjantaina 13.5.2022, työpäivän päätteeksi. Perjantai-illalle oli sovittuna tutustuminen Viron kolle

International Welding Specialist Jouni Hyvärinen avaamassa TIG-hitsauksen periaatetta.

Hitsauspisteellä 23 Esa Tonteri, 24 Sauli Pelkonen ja 25 Pekka Immonen.

gamme Lauri Soosaarin STEAM mobi le workshoppiin.

Ennen illallista smokehouse One Sixty ravintolassa pääsimme raken tamaan Laurin liikkuvassa työpajassa bluetooth kaiuttimet ja tutustumaan Re nard Speed Shopin käsityönä rakennet tuihin moottoripyöriin. Ravintolan ja moottoripyöräpajan erottivat toisistaan ainoastaan väliovi ja ikkunat.

Lauantaiaamuksi oli sovittuna tutus tuminen matematiikan opettaja kolle gamme, Markku Leinon kouluun. Noin 60 oppilaan Tallinnan suomalainen koulu sijaitsee Tallinnan keskustasta. Koulussa noudatetaan suomalaista ope tussuunnitelmaa, mutta teknisen työn oppimisympäristö kellarissa ei näyttä nyt kovinkaan vakuuttavalta. Koulu on muuttamassa lähiaikoina uusiin tiloi hin, ja suunnitelmat vanhojen tilojen

parannuksiin on jäänyt suunnittelun asteelle.

Kouluvierailun jälkeen suunnistim me kohti keksintöjen ihmeellistä maa ilmaan keksintätehdas Protoon. Tehdas sijaitsee Noblessnerin telakka-alueella ja tarjoaa monipuolisen kokemuksen virtuaalisesta todellisuudesta. Loka kuussa 2019 avatussa elämyskeskukses sa pääsimme matkalle interaktiiviseen ja omaan osallistumiseen perustuvaan fantasiamaailmaan. Tehdas on kiva vie railukohde etenkin lapsille ja lapsen mielisille.

Kevätkokous ja kauden päätös Toukokuussa järjestettiin myös ke vätkauden päätös ja HTAO ry:n sään tömääräinen kevätkokous. Kiltailta pidettiin perinteen mukaisesti Laaja salossa Helsingin Rakennusmestarit ja

-insinöörit AMK ry:n koulutus- ja vir kistyspaikassa. Tarjolla oli jälleen ko kouksen, saunan, kylmän meriveden ja kollegiaalisen tuen lisäksi grillimestari Pennasen kypsentämiä herkkuja.

Lisää kuvia tapahtumista voit käydä kurkkimassa HTAO ry:n somekanavil ta, mm. instagram.com/htaory/. Jos et kuulu TAO r.y:n paikallisyhdistykseen ja olet kiinnostunut liittymään mukaan HTAO ry:n aktiiviseen toimintaan, niin laita viestiä htao.fi yhteistiedot sivujen kautta tai suoraan TAO r.y:n jäsenasioi denhoitajalle jasenasiat@tekninenopet taja.net. Kiltaillat järjestetään pääosin pääkaupunki seudulla, mutta keskuste luun voit osallistua kauempaakin.

TEKSTI JA KUVAT: HANNU HÄMÄLÄINEN

HTAO ry:n iloinen rytmiryhmä valmiina tutustumaan Lauri Soosaarin (ylh.) mobile workshoppiin.

Andres Uibomäe (vas.) esittelemässä Re nard Speed Shopin projekteja.

Markku Leino (oik.) esittelemässä Tallinnan suomalaisen koulun teknisen työn oppi misympäristöä.

Taloudenhoitaja/grillimestari Pasi Pennanen (vas.) esittelee tilinpäätöstä kokousväelle.

TERVEISIÄ

NÄSSYN AALLOILTA, INTIN LÖYLYISTÄ!

Tampereen teknisten opettajien kilta järjesti perjantaina 20.5. perinteisen pölysaunan Näsijärven eli Tampereen murteella Nässyn aalloilla. Tiedossa oli virkistävää ohjelmaa paikalle saa puneiden vieraiden kanssa, joita oli saapunut Satakunnasta Po rin Seppien killasta sekä Kanta-Hämeen killasta. Tilaisuuden mahdollisti pitkäaikaiset yhteistyökumppanit: Fedusec ja Step Systems. Iso kiitos heille!

Aalloilla liikuttiin Intti-nimisellä aluksella, joka on nimet ty ylöjärveläisen suurtilan mukaan. Sen isäntä oli 1900-luvun taitteessa hermostunut korkeisiin vesiliikennemaksuihin ja päättänyt tilata oman aluksen Naistenlahden telakalta. Höy ryvoimalla kulkeva laiva valmistui 1902. Sen jälkeen laivaa on modernisoitu muutaman otteeseen ja nykyään alus liikkuu sen kokoon nähden taloudellisella dieselmoottorilla. Aluksessa on kaksi kerrosta ja sen varustukseen kuuluu mm. sauna, nykyai kaiset kokoustilat, vesivessat ja jääkaapit.

Mustalahden satamasta lähdettiin klo 18.30. Aluksi esittäy dyttiin ja muisteltiin vanhoja. Paljon oli samoja kokemuksia Rauman opettajankoulutuslaitoksesta. Sen jälkeen nostettiin malja, ruokailtiin ja sytytettiin kiuas.

Matkan puoliväli oli Aitolahden vesialueella. Saunan mitta

ri näytti 80 astetta. Laskimme ankkurin ja kävimme useasti ui massa. Aitolahtelaiset ovat vieläkin ihmeissään nähtyään niin monipuolisen määrän erilaisia taidokkaita uimahyppyjä. Vii meistään tämän jälkeen sai jokainen uimari lukuvuoden aika na kertyneet pölyt pestyä pois.

Takaisintulomatkalla keskusteltiin teknisen käsityön oppi aineen nykytilasta, työtapojen määrittelystä ja työturvallisuu desta. Tiivistetysti voi todeta, että edellä mainitut aiheet ovat ajankohtaisia ja toisiinsa nivoutuneita. Lisäksi erikseen tulee mainita keskustelut tilasuunnittelusta. Siinä erityisesti esiin nousi kunta- ja kaupunkikohtaiset erot.

Reilun kolmen tunnin risteilyn jälkeen olimme kotisata massa. Toivotimme vieraille turvallista kotimatkaa! Osallistujat hajaantuivat eri suuntiin. Joku meni kotiin ja joku keskustaan jatkamaan virkistäytymistä. Keväällä 2023 sitten uudestaan!

Tampereen seudun tekniset opettajat kilta suosittelee Int ti-laivaa ja lisätietoa löydät osoitteesta: https://www.laivaan. fi/m-s-intti/

TEKSTI LAURI KUJANPÄÄ

KUVA LAURI KUJANPÄÄ

TESTAA TIETOSI SUOMI DESING TIETOVISASSA

1. Missä kaupungissa voit vierailla Al var Aallon museossa?

a. Lahti

b. Helsinki

c. Jyväskylä

2. Kenen suunnittelema on suomaisen designin klassikko karuselli-tuoli

a. Aino Aalto

b. Yrjö Kukkapuro

c. Hannu Kähönen

3. Minä vuonna Artek on perustettu?

a. 1935 b. 1929

c. 1932

4. Mikä seuraavista ei ole Ilmari Tapio vaaran suunnittelema tuoli?

a. Kilta-tuoli

b. Domus-tuoli

c. Kiki-tuoli

5. Kuvassa on Ilmari Koskisen suunnit telema valaisin. Minkä niminen va laisin on kyseessä?

a. Brick b. Block

c. Bar

Kuva: finnishdesignshop.com

6. Kaikki tiedämme Olof Bäckströmin Fiskarssin oranssit sakset. Saksista tuli oranssit sattuman kautta. Kun asiasta äänestettin, vaihtoehtona oli toinen väri, joka oli...

a. Keltainen

b. Valkoinen

c. Musta

7. Kuka on suunnittelut Marimekon Unikko kuosin?

a. Armi Ratio

b. Maija Isola

c. Riitta Immonen

8. Kenellä presidentillä oli virka-asun nollaan Eero Aarnion suunnittelema pallotuoli?

a. Kekkonen

b. Ahtisaari

c. Koivisto

finnishdesignshop.com

9. Mille seuraavista yrityksistä Kaj Franck ei työskennellyt uransa ai kana?

a. Marimekko

b. Nuutajärvi

c. Iittala

10. Mistä materiaalista kuvan Puppyjakkara on valmistettu?

a. Nylon-muovi

b. PE-muovi

c. Koivu

Kuva:

Oikeat