Tekninen Opettaja 1/2023

KIITOS ILMOITTAJILLE VUODESTA 2022!

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

TEKNINEN OPETTAJA 1/2023 57.vuosikerta

KUSTANTAJA: Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y.

TOIMITUS

Päätoimittaja Aleksi Tupasela +358 44 345 8804 aleksi.tupasela@tekninenopettaja.net

Toimituspäällikkö Tatu Kotilainen tatu.kotilainen@tekninenopettaja.net

Art Director Toni Poikonen toni.poikonen@tekninenopettaja.net

Toimitussihteeri Joni Hjelt joni.hjelt@tekninenopettaja.net

ILMOITUSMYYNTI

Myyntijohtaja Joska Värikäs +358 40 4177 313 joska.varikas@tekninenopettaja.net

Myyntipäällikkö Tuukka Sivonen +358 50 439 0945 joska.varikas@tekninenopettaja.net

Myyntikonsultti Santeri Hietala +358 40 763 3300 santeri.hietala@tekninenopettaja.net

TOIMITUSNEUVOSTO

TAO ry:n työvaliokunta: Jouni Kaipainen pj. Joonas Ryynänen

Teemu Tassi

Lauri Simpanen

ISSN 1459-7276

LEHDEN PAINOS 1200 kpl

KANSI: Toni Poikonen

OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti postitetaan TAO r.y:n jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Muutokset tehtävä sähköisesti: www.tekninenopettaja.net/jasenasiat tai sähköpostilla jasenasiat@tekninenopettaja.net

AINEISTON TOIMITTAMINEN JA VASTUUT Juttuja koskevat materiaalin lähetetään toimitukselle, ilmoitukset painoon ja kopiona lehden ilmoitusmyyntiin. Toimitus varaa oikeuden jättää julkaisematta toimitettua aineistoa. Toimituksella on oikeus muokata toimituksellista aineistoa.

Artikkelit ja kannanotot ovat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä eivätkä ne edusta TAO r.y:n virallista kantaaa.

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on mainittava. Lehden vastuu jutun tai ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä rajoittuu maksetun summan palauttamiseen. Lakosta tai tuotannollisista syistä johtuvia vahinkoja ei korvata.

TULEVIEN NUMEROIDEN AIKATAULU

Vuonna 2023 TO-lehti ilmestyy ilman erillisiä teemoja

Ilmoitukset

MEDIATIEDOT Löytyvät TAO r.y:n nettisivuilta osoitteesta https://www.tekninenopettaja.net/files/tao_mediakortti_2022.pdf

TAITTO Grano Oy, Kuopio Jynkänkatu 8 70620 Kuopio +358 29 1800 400 mt.taitto@grano.fi

Koneita

Partco-myymälässä vietetään

Hei, me liimataan! -teemapäivää to 2.3.2023 klo 10-16

Kun tavallinen pikaliima ei enää täytä vaatimuksiasi, tule meille tutustumaan niin työ-, harrastuskuin kotiympäristöön tarkoitettuihin ammattitason liimoihin.

Paikan päällä alan asiantuntija, Timo Torvikoski, esittelemässä Bostikin laadukkaita tuotteita.

Tervetuloa!

Juurakkotie 5 B, 01510 Vantaa myynti@elgood.fi puh. 0600 133 20 (0,99€/min) partco.fi | elgood.fi

MIRA LASERIT

Suositut, laadukkaat, turvalliset ja helppokäyttöiset suoraan maahantuojalta.

Mira lasereissa on paljon hyviä ominaisuuksia:

• Turvallisuusluokitus class1, joten soveltuu hyvin koulukäyttöön

• Autofocus sekä manuaalinen focuksen säätö

• Punapiste osoitin peilien kautta, helpottaa peilien säätöä

• Cleanpack design suojaa lineaariliikkeen akseleita lialta

• Led- valaistus koneen sisällä

• Poistopuhallin, jäähdytysyksikkö ja kompressori ovat laitteen sisällä, joten laitteen ulkopuolella ei ole tiellä lisälaitteita

• Pyörityslaite on helposti jälkiasennettava

• Tiedonsiirto muistitikulta, usb- tai verkkojohdolla

• Lightburn ohjelma, joka tukee esim. QR-koodien merkkausta

• Kameravalmius

• Hunajakenno + säleikköpöytä

• Turvakytkin kannessa, lasersäde syty, jos kansi on auki

• Palonkestävä rakenne

• Jalusta on erikseen, joten laserleikkauskone mahtuu kyljelleen käännettynä myös kapeista oviaukoista

• Saatavana kolme eri kokoa

Nopeimmille vielä tämän vuoden toimitukseen

Teknisen työn tulevaisuus

ALEKSI TUPASELA

VOIKO LEHDEN pääkirjoituksen kirjoittaa tekoälyllä? Kyllä, tekoäly voi kirjoittaa lehden pääkirjoituksen. Tekoälyllä on kyky tuottaa tekstiä erilaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien pääkirjoitukset. On huomattava, että tekoäly ei välttämättä kykene tuottamaan ajatuksia ja mielipiteitä samalla tavalla kuin ihminen ja pääkirjoituksen sisällön lopullisen hyväksynnän tekee aina ihminen.

Teknisen työn tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta, sillä teknologian kehitys jatkuu nopeasti, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita tekniselle työlle. Tulevaisuudessa tekninen työ liittynee entistä enemmän automaatioon, robotiikkaan ja älykkäiden järjestelmien kehittämiseen. Teknisen työn ammattilaisilla on tärkeä rooli olla tukemassa näiden teknologioiden kehittämistä ja integroimista osaksi arkielämää ja teollisuutta.

Lisäksi tulevaisuudessa teknisen työn ammattilaisten on pystyttävä so-

peutumaan myös itse jatkuvaan teknologian muutokseen ja kehitettävä taitojaan jatkuvasti. Tärkeää on yhteistyö ja vuorovaikutus muiden ammattilaisten kanssa. Yleisesti ottaen teknisen työn tulevaisuus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää taitojaan.

Teknisessä työssä tarvitaan useita taitoja:

1. Tekniset taidot: tarvitaan tietämystä ja kokemusta teknisistä järjestelmistä, laitteista ja menetelmistä.

2. Analyyttiset taidot: tarvitaan kykyä ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä perustuen faktoihin ja logiikkaan.

3. Työturvallisuus: tarvitaan tietoa ja taitoa turvallisesta työskentelystä ja vaarallisten tilanteiden välttämisestä.

4. Yhteistyö: tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia yhteistyössä eri alojen ja eri ihmisten kanssa.

5. Teknologian tuntemus: tarvitaan kykyä pysyä ajan tasalla teknologian kehityksessä ja oppia uusia menetel-

Projektin hallinta: tarvitaan kykyä johtaa ja hallita projekteja, suunnitella ja priorisoida tehtäviä sekä toimia aikataulun ja budjetin puitteissa.

Tarvittavat taidot vaihtelevat työn luonteen ja tavoitteiden mukaan. Opettajan on tärkeää kehittää ja ylläpitää näitä taitoja jatkuvasti kehittyäkseen

Perinteisesti katsoen käsityö ja tekninen työ ovat olleet kaksi erilaista ammattialaa, joilla on erilaiset tavoitteet. Käsityössä korostuvat luovuus ja henkilökohtaiset

taidot, ja siinä käytetään usein perinteisiä menetelmiä ja välineitä. Teknisessä työssä korostuu tekninen tietämys ja kokemus erilaisista teknisistä laitteista ja järjestelmistä, ja siinä käytetään usein apuna tietokoneita ja muita teknisiä välineitä.

Vaikka käsityö ja tekninen työ ovat luonteeltaan erilaisia, ne voivat myös täydentää toisiaan. Esimerkiksi tekninen työ voi tarjota uusia mahdollisuuksia käsityön kehittämiseen ja käsityö voi tuoda luovuutta ja henkilökohtaista merkityksellisyyttä tekniseen työhön.

Käsityön merkitys ei välttämättä häviä tulevaisuudessa, mutta sen rooli voi muuttua ja sopeutua uuden teknologian kehitykseen. Vaikka teknologian kehittyminen ja automaatio voivat tehostaa ja helpottaa monia tehtäviä, käsityön ammattilaisia tarvitaaan edelleen erilaisten uniikkien ja erikoistuotteiden ja -palveluiden valmistamiseen.

Lisäksi käsityö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden luoda ja käyttää käsiään sekä kehittää taitojaan, ja se voi tarjota henkilökohtaista tyydytystä ja merkityksellisyyttä. Siksi käsityön merkitys ei välttämättä häviä tulevaisuudessa, vaan se voi löytää uusia sovelluksia ja mahdollisuuksia teknologian kehittyessä.

Tämä pääkirjoitus on kirjoitettu tekoälyn avulla, käyttäen ChatGPT -sovellusta. Tekoälyn kirjoittamaa tekstiä ei tarvinnut juurikaan muuttaa. Apuna käytettävät kysymykset olivat:

Voiko lehden pääkirjoituksen kirjoittaa tekoälyllä?

Millainen teknisen työn tulevaisuus?

Mitä taitoja teknisessä työssä tarvitaan?

Mitä eroa on käsityöllä ja teknisellä työllä?

Häviääkö käsityön merkitys?

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y.:n tavoitteet eduskuntavaaleihin 2023

1. Tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiaineen perustaminen perusopetukseen ja lukioon

2. TTT-opettajankoulutuksen käynnistäminen

Suomi elää tekniikan alojen osaamisest

Kansantaloutemme perustuu vientivetoisten tekniikan alojen osaamiseen. Oppilaat tekevät jatko-opintovalintojaan peruskoulun jälkeen, joten tekniikan pariin innostamisen tulee alkaa jo siellä. Perusopetukseen tarvitaan siis laadukasta konkreettisen tekniikan opetusta. Tästä tehtävästä on aiemmin kantanut vastuun erityisesti tekninen työ-oppiaine. Se on kuitenkin lakkautettu ja yhdistetty käsityö-oppiaineeksi yhdessä tekstiilityön kanssa. POPS2014:ssä em. sisältöalueet yhdistettiin entistä kiinteämmin yhteen (ns monimateriaalinen käsityö). Ratkaisulla ei ole tieteellistä perustaa eikä tutkimukseen perustuvaa tarvetta. Muutos johti yläkoulun oppilaiden teknisen työn valintojen rajuun vähenemiseen (-43 % vuosien 2017–2019 välillä)*. Entistä harvempi oppilas saa nyt mahdollisuuksia innostua tekniikasta. Lukiossa TTT:tä tarvitaan, koska moni lukiolainen suuntautuu, tai heidän olisi toivottavaa suuntautua teknisille aloille. Nyt heillä on kuitenkin pahimmillaan viiden vuoden tauko tekniikan opiskelusta (8. ja 9. luokka sekä lukio).

TTT muodostaa perustan tekniikan alojen osaamiselle – vaihtoehto osaamispohjan alasajolle

TTT on nykyaikaan sovitettu versio teknisestä työstä. Sen sisällöt muodostuvat liki kaikkien tekniikan alojen perusteista (metalli-, kone-, sähkö-, puu- ja muoviteknologia, robotiikka, automaatio, CNC-teknologia ja tekninen suunnittelu). Yksityiskohtaisen sisältökuvauksen on laatinut dosentti Kallion johtama teknisen työn asiantuntijaryhmä (ks. liite). TTT:ssä nostetaan myös luontevalla tavalla esiin tekniikan, luonnontieteiden ja matematiikan välisiä linkkejä, mikä eheyttää perusopetusta luontevalla tavalla.

TTT on kaikille oppilaille yhteinen oppiaine. Se ei voi olla vaihtoehtoista tekstiilityön kanssa, koska edelleen vai-

kuttavat perinteiset sukupuolirooliodotukset johtaisivat todennäköisesti siihen, että osa tytöistä syrjäyttäisi itsensä tekniikan pariin innostavasta TTT:stä. Nykyistä ns. monimateriaalista käsityötä on perusteltu sillä, että se ratkaisisi tasaarvo-ongelman. Todellisuudessa oppilas voi kuitenkin syrjäyttää itsensä tekniikan opiskelusta monimateriaalisen käsityön sisällä päättämällä tehdä tuotteita, joissa käytetään ainoastaan tekstiilityön tekniikoita ja materiaaleja. Nykymalli ei siis ratkaise tasa-arvo-ongelmaa, vaan piilottaa sen. Teknisen työn alasajo uhkaa pahentaa syrjäytymiskehitystä, koska tekninen työ on osalle oppilaista ainoa aine, jossa he saavat onnistumisen kokemuksia ja rakennusaineita itsetunnolleen. Pitää kuitenkin huomioida, että TTT:ssä voi olla hyvä monella tavalla, ja sen opiskelu on tärkeää myös niille, jotka pärjäävät hyvin myös teoria-aineissa. Kaikkiin oppiaineisiin tarvitaan pätevä opettaja. Teknisen työn opettajankoulutus on kuitenkin lakkautettu asteittain 2000-luvun aikana. Tilalle tulleen käsityönopettajankoulutuksen teknisen työn osuus on murto-osa aiemmasta – selvityksen mukaan esim. metalliteknologian osuus koulutuksessa väheni 2000-luvun alun n. 25 opintopisteestä 3,5 opintopisteeseen vuonna 2018. Osaavien opettajien puute johtaa jo yksin siihen, että Suomi on pitkälti luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa. Peruskoulun tekniikan opetuksen turvaamisen kannalta on keskeisen tärkeää, että TTT-opettajankoulutus käynnistetään pikaisesti.

TTT on kustannustehokas systeemitason ratkaisu useisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin

TTT:n perustaminen ei välttämättä tuo pysyviä lisäkustannuksia perusopetukseen, mikäli sille osoitetaan nykyisten teknisen työn tuntien (1/2 käsityöstä) lisäksi tunteja esim. valinnaisaineiden tuntikehyksestä ja palautetaan edellisessä tuntijaossa yläkoulusta alkuopetukseen siirretty vuosiviikko-

tunti yläkouluun (oppiaineen luonne on yläkoulussa hyvin erilainen kuin alkuopetuksessa). Näin voidaan välttyä perusopetuksen tuntikehyksen kasvattamiselta. Oppilaiden innostaminen tekniikan pariin, sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy vaativat systeemitason ratkaisuja, jollainen TTT-oppiaine on. TTT eroaa muista esitetyistä oppiaineista siten, että sen sisältöjä ei ole mahdollista opettaa muiden oppiaineiden yhteydessä. Sisällöt, tilat ja toistaiseksi opettajatkin ovat pitkälti olemassa. TAO ry edistää TTTtavoitetta erityisesti TTT-ohjausryhmän kautta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Janne Liias (toiminnanjohtaja, Puuteollisuus ry). Ohjausryhmässä on mukana mm. työmarkkinajärjestöjä, yliopistovaikuttajia ja ammatillisia opettajia.

TTT-oppiaine-esittely (15 min video)

*Kallio, Hilmola 2019: Käsityöoppiaine uuden opetussuunnitelman aikakaudella: Helsingin Yliopisto (tekninenopettaja.net)

Lisätietoja antavat TAO

r.y.:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntijat:

Okko Ojanen, 0400-689 286, okko. ojanen@tekninenopettaja.net

Janne Rastas, 040-7311 227, janne.rastas@tekninenopettaja.net

KOKOUSKUTSU

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n kevätkokous

pidetään sunnuntaina 12.3.2023 klo 10:30 Helsingissä m/s Gabriellan kokouskannella (kansi 10) osoitteessa Katajanokanlaituri 8.

Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 19 § mukaiset kevätkokousasiat.

Tervetuloa! Hallituksen puolesta sihteeri

Tutkiminen ja tutkimusten lukeminen on mielenkiintoista – kaivamaan oppii kaivamalla

JOUNI KAIPAINEN

PUHEENJOHTAJA AIKANANI ja jo ennen sitä, on käsityön ammattilaispiireissä käyty keskustelua koulukäsityön tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä on mielestäni syytä erottaa käsityö ja koulukäsityö toisistaan, koska ne ovat eri asioita. Käsityö on laajempi yhteiskunnallinen käsite ja koulukäsityö koulussa käsityö -nimisessä oppiaineessa tapahtuvaa käsityötä. Koulukäsityö jakaantuu teknisen työn ja tekstiilityön työtapoihin, joita opiskellaan teknisen työn ja tekstiilityön työ- ja oppimisympäristöissä. Usein nämä työ- ja oppimisympäristöt on sijoitettu vierekkäin ja joskus erilleen. Koulukäsityö perusopetuksessa sijoittuu vuosiluokille 1.-9. perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla, koska perusteteksti on määräys.

Opettaja-lehdessä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n valtuuston puheenjohtaja Timo Saavalainen, pätevä käsityön opettaja itsekin, kirjoitti, että virheet on korjattava. Mitkä virheet? Mitä nämä virheet ovat? Onko niitä? Jos on, niin miksei niitä selvitetä ja tutkita? Eikö ole halukkuutta?

Eräs asia mikä minua kummastuttaa, on se, että tietoisesti koetetaan poistaa tekninen työ kaikista koulukäsityötä määrittelevistä normatiivisista dokumenteista. Miksi sellaista koetetaan tehdä? Miksi halutaan päästä teknisestä työstä eroon? Teknistä työtä on kuitenkin kaikkialla rakennetussa ympäristössämme. Miksi koulukäsityön sisällä teknisestä työstä kuitenkin halutaan eroon?

Koulukäsityöalan professorit seuraajineen vastasivat, että tarvitaan pe-

rusteellinen selvitys liittyen käsityön suosioon. Oletettavasti tarkoittivat koulukäsityötä? Tekninen työ oli aikoinaan eräs suosituimmista valinnaisaineista. Olen samaa mieltä, että selvitys tarvitaan. Laajentaisin näkökulmaa liittyen prosfessorien ehdottamaa selvitystä koskien. Mielestäni tarvitaan perusteellinen selvitys siitä miten tähän tilanteeseen on tultu ja mikä tilanne on nyt ja minne koulukäsityö on menossa. Teknisten aineiden opettajat TAO r.y. on valmis osallistumaan tällaisen selvityksen tekemiseen omalla panoksellaan, kuten TAO r.y. ja Tekstiiliopettajien liitto TOL ry yhdessä tekivät laittaessaan vireille käsityön kansallisen arvioinnin, joka on tätä kirjoitettaessa tutkijoiden arvioitavana Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksessa ja Karvin tutkimusmetologisen asiantuntijan näpeissä. Käsityön kansallinen arviointi julkaistaneen keväällä. Minusta käsityön kansallinen arviointi tulisi toistaa riittävän tihein määrävälein, mikäli kentältä opettajien taholta kuuluu sen suuntaisia tarpeita. Tässä tutkimusyhteistyössä TAO r.y. on mielellään mukana.

Käsityökasvatus ja käsityötiede olivat takavuosina eri tieteenaloja. Käsityötiede loi tekstiilityölle ja laajemmalle käsityölle perustaa ja käsityökasvatus loi Raumalla tekniselle työlle ja käsityöoppiaineen kasvattavuudelle ja sen ehdoille tutkimustietoa. Nyt Rauman opettajankoulutuslaitosta ollaan lakkauttamassa ja käsityökasvatusta ei enää koulutusvastuuasetustasolla ole. Miksei? Pitäisi selvittää miksi käsityökasvatusta ei ole? Miksi se poistettiin koulutusvastuuasetuksesta? Eikö löytynyt alasta innostu-

neita osaavia tutkijoita. Minusta tutkimuksia on hauska lukea, mutta itse niitä ei oikein millään viitsisi tehdä, koska on paljon muutakin mielenkiintoista tekemistä ja rehellisesti sanoen tutkijoiden palkkaus ei ole kovin mairitteleva suhteessa työmäärään. Tutkimusten lukemiseen harjaantuu. Hyvin muotoiltu tutkimuksen nimi kertoo siitä, minkä osatodellisuuden tutkija on tutkimuksessaan kokonaistodellisuudesta kaivanut. Onnistunut nimen muotoilu ilmaisee lukijan mukaansa, mikäli lukijaa tämä tutkittu tematiikka kiinnostaa. Artikkelit kirjoitetaan IMRD-muotoon, jossa ensin kirjoitetaan abstrakti, eli tiivistelmä, joka on tavallaan ”sisäänheitto” tutkimusraporttiin. Abstraktistakin löytyy sama IMRD -muoto. I-kohdassa johdatellaan käsillä olevaan tutkimukseen, M-kohdassa kerrotaan metodit, R-kohdassa tutkimusasetelma sekä tutkimustulokset ja D-kohdassa liitytään tieteelliseen keskusteluun ja annetaan vinkkejä kollegoille tehdä jatkotutkimusta. Perin yksinkertaista. On osattava valita oikeat tutkimusmenetelmät, että tutkittavasta asiasta saa mahdollisimman paljon selville ja sitten käytettävä niitä ja lopuksi istuttava alas ja kirjoitettava raportti tai artikkeli, että vertaiset voivat sparrata ja kritisoida. Tutkimuksen lähteiden otsikot silmäilemällä saa tietoa ketkä muut ovat kirjoittaneet samasta aiheesta.

Tutkimuksista innostuu, kun tutkijoiden kanssa juttelee. Heille kannattaa vaikka soittaa puhelimella ja kysyä lisätietoa heidän tutkimuksestaan. Mielellään he siitä kertovat. Se on myös tutkijoiden tehtävä. Yliopiston kolmas

tehtävä on herättää yhteiskunnallista keskustelua.

TAO r.y. julkaisemaa Tekninen Opettaja -lehteä on julkaistu jo vuodes ta 1967 asti. Se ilmestyy 4 kertaa vuo dessa vähintään 32 sivuisena. Painos on 1200 kpl. Jäsenistömme lisäksi lehti pos titetaan myös opetus- ja kulttuuriminis teriöön, opetushallitukseen, yliopistojen kirjastoihin, valtion ja kuntien päättäjil le ja yhteistyökumppaneillemme. Tek ninen Opettaja -lehdessä olisi tutkijoille paikka julkaista tutkimuksistaan lyhennelmiä, joiden avulla kentän opettajia voidaan in nostaa lukemaan tutkimuk sia ja itsekin niitä tekemään. TAO r.y. voisi kenties jopa palkita parhaan tutkimuksis ta kertovan artikkelin.

Tutkimusaiheitakin löytyy vaikka mitä mielenkiintoisia. Niitä löytyy esimerkiksi väitös kirjojen discussion -osuudesta väitöskirjaraportin lopusta. Lisäksi valmiita aineisto ja on olemassa useampia, ne kaipaisivat vain tut kijaa luokseen. Tiedän esimerkiksi, että tekno logiakasvatuksen uran uurtajan, Tapani Kananojan kirjasto on tallessa. Myös Tekni nen opettaja -lehdet olisivat yksi hyvä aineisto. Innostunut tutkija saa lehtien vuosikerrat heti tutkimuskäyttöönsä au totallistani. Teknisessä työssä on erittäin paljon tutkittavaa. Parempi tutkia kuin hutkia.

Tätä kirjoittaessani TAO r.y. hallitus on kutsuttu pitämään kokouksensa Hel singin Yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan Siltavuorenpenkereelle. Tällaisista vierailuista saa aina uutta virtaa ja inspiraatiota omien tutkimus aiheiden, - asetelmien ja -kysymysten rakenteluun.

Seuraavana kokouspaikkana voisi olla esimerkiksi Rauman opettajankou lutuslaitos – vielä, kun se on olemassa.

Hukkapuusta vaihtelua teknisen työn opetukseen

Paimiolaisen Vistan koulun oppilas Joakim Puumalainen pääsi viime vuonna kesätöihin koulun kummiyritys Paimion Puupojat Oy:lle. Toimitusjohtaja Mika Koskisen mukaan Puumalainen vakuutti puusepäntaidoillaan. Puumalainen kertoi PuuPeTe-hankkeen videolla mihin hänen työssään hukkapalat soveltuvat. Kuva: Markkinointitoimisto Tovari Oy

PuuPeTe-hanke syntyi tarpeesta saattaa yhteen puumateriaalin puutteesta kärsiviä peruskoulujen teknisen työn luokkia sekä puusepänliikkeitä, joissa laadukasta hukkapuuta päätyy polttoon. Oppilaiden käsissä kummiyrityksen lahjoittama hukkapuu saa uuden elämän ja tarjoaa vaihtelua puumateriaaleihin. Hanke on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima yhteistyökumppaneinaan Puuteollisuus ry sekä Teknisten aineiden opettajat –TAO r.y.

– On ollut aivan mahtavaa nähdä pienestä liikkeelle lähteneen idean kasvavan. Erityisen hienoa on ollut huomata, miten monet yritykset kokevat hankkeen omakseen, iloitsee hankkeen idean isä toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuus ry:stä.

Viime aikoina hankkeessa on keskitytty levittämään ideaa kummitoiminnasta sekä yhdistämään toiminnasta kiinnostuneita kouluja ja yrityksiä. Uusia kummipareja on saatu yli kolmekymmentä eri puolille Suomea. Heidän

kauttaan idean toivotaan leviävän myös muihin alueen kouluihin ja yrityksiin.

Yksi mukaan lähteneistä kouluista on Helsingin normaalilyseo, jonka kummiyrityksenä toimii espoolainen Puusepänliike Wooden Oy. Erityisesti koulut ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja ilmoittautuneet aktiivisesti mukaan. Kysyntää tällaiselle toiminnalle selvästi on. Toiminnan käynnistäminen vaatii kuitenkin molemminpuolista aktiivisuutta.

– Suosittelen kummitoimintaa lämpimästi myös muille yrityksille. Moni saa siitä hyvän mielen, ja parhaassa tapauksessa muutama nuori innostuu hakeutumaan alalle kokeiltuaan esimerkiksi erikoisempia puulajeja, sanoo Puusepänliike Wooden Oy:n toimitusjohtaja Ola Kukkasniemi

Ota rohkeasti yhteyttä

Puutuotealan yrityksissä hukkapuuta syntyy hyvin vaihtelevia määriä ja käytettävien materiaalien kirjo on laaja. Joissain yrityksissä hukkapuuta ei synny

juuri lainkaan. Toisissa hukkapuuta taas tulee niin paljon, että lahjoitettavaa riittäisi useammallekin koululle.

– Soittamalla se selviää, Janne Liias kannustaa.

Opettajan ottaessa yhteyttä yritykseen, kannattaa mainita, etteivät koulut tarvitse puuta kovin paljoa ja pienetkin palat kelpaavat.

– Monessa yrityksessä ajatellaan, ettei heidän hukkapuunsa kelpaa lahjoitettavaksi sen pienen koon tai vähäisen määrän vuoksi. Puukonkahvaan ei kuitenkaan kovin isoa palaa tarvita”, Liias jatkaa.

Wooden Oy on esimerkki yrityksestä, jossa hukkapuuta syntyy edelleen melko paljon, vaikka määrää on pyritty vähentämään.

– Joulun alla Ola laittoi viestiä, että nyt olisi ensimmäinen erä hukkapuuta valmiina noudettavaksi. Onneksi olin pakettiautolla matkassa, koska puuta oli melkoinen määrä”, muistelee teknisen työn opettaja Hannu Hämäläinen Hel-

singin normaalilyseosta.

– Tästä kuormasta riittää meille materiaalia pitkäksi aikaa, Hämäläinen toteaa.

Suunnitelmissa on jatkaa toimintaa myös tulevaisuudessa ja Wooden Oy olisi valmis ottamaan myös useamman kummikoulun.

Hankkeessa saatujen kokemuksien mukaan vastaanotto yrityksissä on ollut hyvin positiivista. Monet yritykset ovat lähteneet mielellään mukaan lahjoittamaan hukkapuutaan, kun joku vain on kysynyt. Osalla vastaavaa yhteistyötä on ollut jo ennestään. Kummiyritystä kaipaavien koulujen kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä paikallisiin yrityksiin ja ehdottaa yhteistyötä.

Sopivia yritystä voi kokeilla etsiä esimerkiksi Puuteollisuus ry:n nettisivuilta löytyvän Puutuoteportaalin avulla. Kaikkia alueen yrityksiä ei portaalista löydy, mutta sen avulla pääsee alkuun. Käytännön järjestelyiden kannalta olisi parasta, että koulu ja yritys sijaitsevat lähellä toisiaan. Toiminta on yksinkertaista, mutta vaatii vähän vaivannäköä ja lyhyt välimatka helpottaa yhteistyötä. Käytäntönä on usein, että opettaja noutaa lahjoitettavan puutavaran. Yritys voi esimerkiksi ilmoittaa, kun sopiva kuorma olisi noudettavissa.

Monia hyötyjä

Hukkapuun kierrättäminen koulujen käyttöön parantaa materiaalitehokkuutta ja lisää oppilaiden kokemusta ja tietoa erilaisten puumateriaalien käsittelystä ja ominaisuuksista. Hukkapuun käytöllä on myös monia muita positiivisia vaikutuksia.

– Hukkapuun käyttö vähentää opettajalta vaadittavaa valmistelua, kun puumateriaali on jo valmiiksi pienempinä paloina, Hannu Hämäläinen kertoo esimerkkinä.

Kummitoiminnan kautta luotua yhteyttä yrityksiin kannattaisi pyrkiä hyödyntämään myös muilla tavoilla. Esimerkiksi yritysvierailu tarjoaisi omaa ammatinvalintaansa pohtiville nuorille tilaisuuden tutustua paikalliseen yritykseen sekä monipuoliseen puusepän työhön. Teknologia ja automaatio ovat muuttaneet puusepän työtä merkittä-

Tietopaketti opettajien työn tueksi

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä puunkäytöstä ja sen hyödyistä ilmastoystävällisenä materiaalina. Tätä tarkoitusta varten hankkeessa laadittiin erityisesti yläkouluikäisille suunnattu tietopaketti opettajien työn tueksi. Tietopaketissa kerrotaan tiiviissä muodossa mm. hiilen kierrosta, puutuotteista hiilen varastoina ja niiden roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä puutuotealan työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Pakettia voi käydä läpi teemoittain ja se sisältää myös paljon videolinkkejä. Tietopaketti on vapaasti saatavilla TAO r.y:n nettisivujen tiedostoalueella nimellä: Hiilestä, puutuotteista ja ilmastonmuutoksesta – Tietopaketti yläkouluille.

västi ja monilla oppilailla saattaa olla alasta aivan vääränlainen mielikuva. Myös puutuotteiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä kannattaisi nostaa esiin. TET-harjoittelujen kannalta puutuotealan yritykset ovat haastavia, mutta aina kannattaa kysyä.

on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

PuuPeTe-hankkeessa yritysten hukkapuu saa uuden elämän. Kuva: Satu Koivisto

PuuPeTe-hanke

SATU KOIVISTO, TEKSTI

PCS® – PREVENTIVE CONTACT SYSTEM

TELINE MATKAPUHELIMELLE

Käytettäessä matkapuhelinta työpöydän ääressä työskennellessä on miellyttävää, kun kännykkä on sille varatussa telineessä, josta sitä on helppo tarkkailla.

Kun kännyköitä on monen kokoisia, niin telineen pituus- ja le veysmitat jokaisen täytyy määrittää itse. Mallikappaleen runko on paksuudeltaan 10 mm, sen reunat ja U-muotoisen kal listustuen puuaines on 5 mm paksua ja 20 mm leveää listaa. Kaltevuuden lukitusta varten tarvitaan: lukkokantaruuvi M5, aluslevy M5 ja siipimutteri M5.

IDEA, MALLIKAPPALE JA TEKSTI SEPPO KOUKI

VALOKUVAT MARKETTA PEKKARINEN-KOUKI

Teknisten aineiden opettajat TAO r.y. kaipaa uusia tekijöitä yhdistystoimintaan.

Tarvitaan sosiaalisen median osaaja, joka huolehtii TAO r.y. sometiedottamisesta toisen tiedottajan työparina ja koulutusasiainhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu meriseminaarin järjestelyt yhdessä ohjelmatiimin kanssa.

Muitakin toimihenkilötöitä riittää sitä mukaa kun niitä keksitään.

Ota yhteyttä TAO r.y. puheenjohtaja Jouni Kaipainen (jouni.kaipainen@tekninenopettaja.net) p. 0500-509668

Tek nisten aineiden opettajat – TAO r.y.

Lärar förbundet för tek nisk a ämnen Association of Technology Teachers

Teknologiakasvatuksen historiaa Suomen opetussuunnitelmissa

Perusopetuksessa teknologiakasvatuksen taustalla vaikuttava teknologia on välineiden, laitteiden sekä koneiden rakenteiden ja toimintaperiaatteiden ymmärtämistä sekä niiden taitavaa ja hallittua käyttöä tuotteiden sekä palveluiden aikaansaamiseksi. Tekniikkaan (techné) liittyy näin ollen sekä välineet että niiden taitava käyttö, ja kun näihin liitetään ymmärrys (logos), muodostuu teknologia. Teknologiakasvatuksessa keskeistä on oppilaiden herkistyminen teknologisten ongelmien havaitsemiseen, kuvitteluun, erittelyyn, ymmärtämiseen, ratkaisemiseen sekä arviointiin. (Parikka & Rasinen 1994, 16, 19.) Dyrenfurth (1991, 30–31) korostaa, että teknologiakasvatukseen liittyy aina olennaisesti taitava toiminta.

Suomen yleissivistävässä koulussa ei ole koskaan ollut erillistä tekniikka- tai teknologia- nimistä oppiainetta. Kun

tarkastellaan viittä viimeisintä peruskoulun tai perusopetuksen opetussuunnitelmaa 50 vuoden ajalta, viittaukset tekniikkaan tai teknologiaan löytyvät pääasiassa käsityöoppiaineesta ja erityisesti teknisen työn tavoitteista ja sisällöistä. Vuoden 1970 opetussuunnitelmissa (POPS 1970a; POPS 1970b) määriteltiin eri kouluaineiden tavoitteet ja sisällöt, jolloin käsitöiden opetus oli jaettu kahteen osa-alueeseen: tekninen käsityö ja tekstiilikäsityö. Asiakirjassa korostettiin, että oppilaiden ei pitäisi jakautua näihin osa-alueisiin enää sukupuolen mukaan, vaan sekä tyttöjen että poikien tulisi opiskella sekä tekstiilikäsityötä että teknistä käsityötä. Teknologiaa käsitteenä ei mainita, mutta teknisen käsityön yhteydessä on useita viittauksia tekniikkaan. (POPS 1970a; POPS 1970b.)

Teknologia käsitteenä mainitaan ensimmäisen kerran Peruskoulun ope-

tussuunnitelman perusteissa vuonna 1985. Sitä ei tuolloin kuitenkaan määritelty tarkemmin, vaan käsite löytyy käsityöoppiaineen (tekninen työ ja tekstiilityö) yhteydestä. Teknologian määritellään olevan lähtökohta teknisten kykyjen, suunnittelutaitojen ja toteuttamisen kehittymiselle. Teknisen työn tunneilla oppilaiden tulee oppia hallitsemaan teknologiaa ja yleisenä tavoitteena on kehittää oppilaiden ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitoja. (POPS 1985, 206, 208.)

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 1994 teknologia tulee selkeästi esille yleistavoitteissa: ”Yhteiskunnan tekninen kehittyminen edellyttää, että kaikilla kansalaisilla on oltava uudenlaisia valmiuksia käyttää tekniikan sovelluksia ja kykyä vaikuttaa teknisen kehityksen suuntaan”. Erityisen tärkeää on tarkastella kriittisesti

Kuva: Tuija Rasinen

Tekninen Opettaja

teknologian vaikutuksia muun muassa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa sekä pystyä hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia ja ymmärtämään seurauksia. (POPS 1994, 11–12.) Asiakirjassa ei kuitenkaan määritellä teknologiaa eikä anneta mitään operatiivisia ohjeita teknologian opiskeluun. Käsityössä teknologiaoppimisen tavoitteena on, että oppilaat hankkivat tietoa perinteisistä ja moderneista teknologisista materiaaleista, työkaluista ja tekniikoista, joita voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä, jatko-opinnoissa, työpaikoilla ja harrastuksissa (POPS 1994). Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan, että ”käsityön opetus tähtää laajaan sekä perinteiseen että nykyaikaiseen teknologiseen materiaali, työväline- ja työtapatuntemukseen” (POPS 1994, 106).

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 teknologiaan liittyvät näkökulmat ovat vahvasti esillä käsityöoppiaineessa, erityisesti teknisen työn sisällöissä. Lisäksi opetussuunnitelman perusteissa esitellään seitsemän aihekokonaisuutta, joista yksi on Ihminen ja teknologia. Sen päämääräksi kuvataan, että oppilasta tulisi auttaa ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. (POPS 2004, 40.) Tarkasteltaessa eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä yksi fysiikan opetuksen tavoitteista on, että oppilas oppii käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita. Käsityön opinnot kytkeytyvät Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuteen teknisen työn sisällöissä, joiden oppimisen tavoitteena on tarkastella muun muassa ”erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia” (POPS 2004, 245). Myös oppilaat näyttivät ajattelevan, että teknisen työn taitojen ja teknologian välillä on yhteys, sillä tutkimuksen mukaan 90 % oppilaista piti näitä toisiinsa liittyvinä teemoina (Järvinen & Rasinen 2015).

Nykyisessä, voimassa olevassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2014 kuvataan, että käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia. Fysiikan opiskelun tavoite on ”ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä,

sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa” (POPS 2014, 390). POPS 2004:ssä teknologiakasvatus painottui erityisesti teknisen työn tavoitteisiin ja sisältöihin, kun taas POPS 2014:ssa teknologiakasvatus korostuu luonnontieteiden opiskelussa. Näyttää siltä, että luonnontieteisiin on liitetty teknologian oppimiseen liittyviä käsityön tavoitteita POPS 2004:sta. POPS 2014:ssa ei ole enää aihekokonaisuuksia, vaan oppiaineiden välistä yhteistyötä pyritään edistämään laaja-alaisen osaamisen ja opetuksen eheyttämisen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Laaja-alaisen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) -osaamisalueen tavoitteena on muun muassa saada perustietoa teknologiasta, sen kehityksestä ja vaikutuksista, oppia tekemään järkeviä valintoja, ymmärtää toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista sekä oppia teknologian vastuullista käyttöä ja pohtia eettisiä kysymyksiä (POPS 2014, 22).

Uuden opetussuunnitelman perusteiden suunnitteluprosessi käynnistynee lähiaikoina. Vuoden 2014 POPS:ssa teknologia korostuu erityisesti tietoja viestintäteknologisena (ICT tai IT)

osaamisena. Teknologiahan ei rajoitu vain TVT:aan, vaan on paljon laajempi käsite. Toivottavasti tulevassa opetussuunnitelman perusteissa teknologian käsite määritellään ja päästään eroon esimerkiksi tiedotusvälineiden usein käyttämästä viittauksesta ainoastaan tietoteknologiaan. Laaja-alaista ja käytännönläheistä luonnontieteisiin, matematiikkaan ja kuvataiteeseen luontevasti integroituvaa teknologian opiskeluahan on ansiokkaasti toteutettu jo vuosikymmeniä käsityön ja nimenomaan teknisen työn oppitunneilla. Juuri teknisen työn oppimisympäristössä tulevaisuuden tekniset osaajat, insinöörit ja muut tekniikan taitajat saavat kosketuspintaa käytännön teknologiaan. Siellä opitaan myös kaikkien kansalaisten tarvitsemaa arjen teknologiaa. Toivottavasti päätöksentekijät, poliittiset ja viranhaltijat, ymmärtävät kuinka tärkeästä opiskelualueesta, niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta, on kyse. Odottakaamme viisaita päätöksiä.

TEKSTI: AKI RASINEN, YLIOPISTONLEHTORI, TEKNOLOGIAKASVATUS, EMERITUS, KT, DOS., JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Kuva: Toni Poikonen

RISTINOLLA 3D-PELI

Viime tekninen opetusvinkin teeman mukaisesti jatketaan pelillisyys teemalla. Tämä kertainen opetusvinkki sopii alakouluun mutta on myös oivallinen työ yläkoulun valinnaiseen

sillä työ sisältää jonkin verran jyrsimen käyttöä ja palikat pystyy myös opetus mielessä sahaamaan siististi ja helposti pyörösahalla.

TEKSTI & KUVAT: TUUKKA SIVONEN Tekninen Opettaja

Pohja

1. Sahaa vanerista tai liimalevystä 190 mm x 19 0mm pohja. Levyn paksuus 10-15 mm.

2. Merkitse pohjaan reikien paikat tapeille piirustuksen mukaisesti. Poraa 8mm terällä 8 mm syvyyteen. Pyöristä hiomalla tai jyrsimällä pohjan reunat

3. Sahaa 9 kpl 140 mm pitkiä tappeja 8mm Ø pyörörimasta. Pyöristä hieman ylös tulevia päitä ja liimaa tapit porattuihin reiki. Tarkista suoruus suorakulmalla.

4. Pintakäsittettelyksi suosittelen öljyämistä.

X- ja 0- palikat

5. Sahaa 44 mm pitkät 0-palikat ( 13 kpl) 44 mm Ø pyörörimasta. Merkkaa keskikohdat ja poraa läpi asti 8 mm reikä. Vinkki: Merkitse ja poraa ensin yksi palikka. Laita poratusta reiästä läpi poranterä niin että poranterä piikki tulee reiän toisesta päästä näkyviin juuri ja juuri. Tämän jälkeen keskitä palikka (jossa poranterä) poraamattoman päälle ja paina terällä merkki. Toista kaikkiin palikoihin.

6. X-palikat valmistus aloitetaan jyrsimällä 41 mm x 41 mm höyläyttyyn neliörimaan (pituus vähintään 630 mm) urat. Urat jyrsitään 12,8 mm V-terällä (terän syvyyteen) riman jokaisen sivun keskelle. Tämä kannattaa tehdä vähintään kahdella syöttökerralla. Jyrsitty rima sahataan tämän jälkeen 41 mm pitkiksi palikoiksi (14 kpl). Kuten arvata saattaa keskelle palikkaa porataan myös 8 mm reikä. Tähän kannattaa hyödyntää myös samaa aiemmin antamaani vinkkiä merkkaamisesta.

7. Pintakäsittele X- ja 0-palikat erivärisiksi esim. petsaamalla. Petsin kuivuttua öljyä vielä palikat parafiiniöljyllä.

ANSIOITUNEET

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. on myöntänyt seuraavat tunnustukset

Tampereen Syyspäivillä 1. lokakuuta 2022.

Hannu Järvisalo, hopeinen ansiomerkki hopeisin lehvin (Tampereen kilta)

Hopeinen ansiomerkki hopeisin lehvin on myönnetty Hannu Järvisalolle. Hannu on toiminut yli 20 vuoden ajan Tampereen killan taloudenhoitajana sekä aktiivisena jäsenenä. Hän on huolehtinut killan taloudenpidosta huolellisesti ja vastuuntuntoisesti.

Jouni Kaipainen, hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin (Tampereen kilta)

Hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin on myönnetty Jouni Kaipaiselle. Jouni on toiminut 5 vuoden ajan Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n puheenjohtajana. Hän on aktiivinen keskusteluiden avaaja ja käsitteiden määrittelijä. Useissa toimikunnissa ja työryhmissä valtakunnallisella tasolla toimiessaan hän on ajanut teknisen työn opettajien etua. Jouni on tehnyt valtavan määrän näkymätöntä työtä yhteydenottoina ja keskusteluina järjestön taustalla: sosiaaliset tilanteet ovat Jounin vahvuus puheenjohtajana. Päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna hän vetää iltaisin myös kansalaisopiston kursseja.

Asko Heinonen, Pro Teknologia -kunniamaininta (Tampereen kilta) Pro Teknologia -kunniamaininta on myönnetty Asko Heinoselle. Kasvatustieteen tohtorina Asko on Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksessa toimiessaan kouluttanut ja innostanut lukuisia opettajaopiskelijoita teknisen työn ja teknologiaopetuksen pariin. Hän tuntee erittäin hyvin suomalaisen teknisen työn koulutusperinteen ja alan tutkimussuuntaukset eri yliopistoissa. Yhä eläkkeelle jäätyään Asko rohkaisee teknisen työn kollegoja tutkimuksen pariin ja on aina keskusteluillaan innokas teknisen työn ja teknologiaopetuksen suunnan kehittelijä. Asko on edelleen aktiivisesti mukana Tampereen killan toiminnassa.

Jukka Lehtomäki, Pro Teknologia -kunniamaininta (Helsingin kilta)

Pro Teknologia -kunniamaininta on myönnetty Jukka Lehtomäelle.

Teknisen työn lehtorina Vantaalla vuodesta 1987 toiminut Jukka päätti työuransa kesällä 2022 jäädessään ansaitulle eläkkeelle. Hän on pitkän uransa aikana ollut opetuksen ideoijana, kehittäjänä ja tilaratkaisujen laatijana.

Jukka on vuosien varrella jakanut kehittämäänsä materiaalia tekninenopettaja.net -sivustolla, Tekninen Opettaja -lehdessä sekä eri Facebook ryhmissä. Keskustelun siirryttyä tekninenopettaja.net -foorumilta Facebookin ryhmiin ovat Jukan teknisen työn pedagogiset ratkaisut saaneet huomiota laajemmin valtakunnan tasolla.

Kuva: Jouni Kaipainen

Kuva: Asko Heinonen

Kuva: Jukka Lehtomäki)

Hannu Olin, Pro Teknologia -kunniamaininta (Helsingin kilta)

Pro Teknologia -kunniamaininta on myönnetty Hannu Olinille. Hannu on pitkän teknisen työn lehtorin uransa ajan ollut opetuksen ideoijana, kehittäjänä ja opetusmateriaalin laatijana. Hän on jakanut kehittämäänsä materiaalia mm. Innovatiivista teknologiaa peruskoulussa -sivustolla, Tekninen Opettaja -lehdessä sekä Helsingin teknisten aineiden opettajat – HTAO ry:n koulutustapahtumissa. Innovatiivista teknologiaa peruskoulussa -sivuston materiaalit ovat valtakunnallisesti Creative Commons -lisensseillä aiheesta kiinnostuneiden käytössä. Hannu on ollut myös mukana asiantuntijana vuonna 2018 Vantaalle avatun Robotiikan oppimiskeskuksen suunnittelussa. Robotiikan oppimiskeskus järjestää mm. koulutuksia opetushenkilöstölle, työpajoja opetusryhmille ja tapahtumia laajasti uusiin lukutaitoihin ja digitaaliseen valmistamiseen liittyen.

Jarno Vainionpää, Tekninen opettaja 2022 (Tampereen kilta) Tekninen opettaja 2022 -tunnustus on myönnetty Jarno Vainionpäälle. Jarnoa kuvataan aktiivisena tehopakkauksena, joka edistää oppiaineen asiaa niin omassa työssään, killassa kuin vapaa-ajallakin. Sääksjärven koululla opettava Jarno on henkeen ja vereen teknisen työn sanansaattaja, joka tutoropettajana Tampereen seudulla auttaa myös muita kehittymään. Jarno nostaa aktiivisesti teknisen työn näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa esimerkiksi erilaisten oppilastyöesittelyiden avulla. Jarno on toiminut pitkään Tampereen seudun teknisten aineiden opettajien kilta ry:n puheenjohtajana sekä Tekninen Opettaja –lehden toimituskunnassa. Jarno on ihminen, joka läsnäolollaan kykenee innostamaan, kannustamaan ja tartuttamaan hyvää ja reipasta mieltä kollegoihinsa

TEKSTI JENNI LAAKSONEN / KUVAT VASTAANOTTAJIEN KOTIARKISTOISTA

Kuva: Hannu Olin

Kuva: Jarno Vainionpää

TERVEISIÄ HELSINGIN YLIOPISTON SILTAVUORENPENKEREELTÄ!

Vuosi 2023 on pyörähtänyt reippaasti käyntiin Helsingin yliopistolla, niin käsityötieteen opiskelijoiden III periodin opiskelujen, kuin myös Käsityötieteen aineenopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Käsitys Ry:n uuden hallituksen puolella. Toimintakauden 2023 hallitus valittiin syyskokouksessa marraskuussa 2022 ja kuluneen syksyn tuutorina toimineena, olen enemmän kuin ilahtunut fuksien innokkuudesta hypätä järjestötoimintaan mukaan heti opintojen alkutaipaleella. Menestystä koko hallitukselle, sekä opintoihin että Helsingin käsityönopettajaopiskelijoiden edustamiseen.

1. vuosikurssin opiskelijat

Kulunut syksy ja alkuvuosi on uusien käsityötieteen opiskelijoiden osalta kulunut opettajan pedagogisin opinnoin, tutkimusmenetelmiin perehdyttävän “Kohti tutkivaa työtapaa” -kurssin ja käsityötieteen perusopintojen (25 op) parissa. Opiskelijat ovat päässeet opiskelemaan teknisen työn työtapojen osalta mm. metalliteknologiaa, puuteknologiaa, kone-, sähkö- ja elektroniikkaoppia, 3D-tulostamista sekä laserleikkausta. Tehtävät työt on pääosin saanut suunnitella vapaan tehtävänannon mukaises-

ti, paitsi “Materiaalit ja taito II” -kurssin puuteknologian osuuden leikkuulauta (liimalevyn valmistaminen) ja “Pinta ja Rakenne II” -kurssin valaisin (elektroniikka + laserointi ja/tai 3d- tulostus).

Jutussa näkyvät kuvat ovat tuotoksia tämän lukuvuoden kursseilta. Tekstiilityön työtapojen puolella on tutustuttu kankaisiin ja tekstiileihin materiaaleina aina kuiduista lähtien, sekä harjoiteltu mm. kankaanpainantaa seulapainantana sekä leimasimella. Myös ompelukone, kudonta ja virkkaus ovat tulleet ja/ tai tulossa tutuiksi.

Käsitys ry

Käsitys ry on perustettu vuonna 1975 nimellä Tekstiilarit ja nimettiin vuonna 2019 uudelleen opetussuunnitelman koulutusuudistuksen myötä Käsitykseksi. Ainejärjestön tehtäviin kuuluu yhteydenpito eri toimijoiden ja opiskelijoiden välillä, tiedon välittäminen, opiskeluun liittyvissä asioissa auttaminen ja tapahtumien järjestäminen (mm. Sitsit, myyjäiset, vuosijuhlat). Käsityksen puheenjohtajana toimii Sini Kangaskolkka, apunaan 13-henkinen hallitus ja toimihenkilöitä on 8 kappaletta. Jäseniä Käsityksellä on tällä hetkellä hieman alle sata.

Tekninen

2. vuosikurssin opiskelijat

Toisen vuosikurssin kandidaatin vaiheen opiskelijat pääsivät syksyllä jatkamaan käsityötieteen aineopintoja (35 op) ompelukone- ja värjäysharjoittelulla chenilleompelun ja aurinkovärjäyksen kanssa. Arkkitehtuuri, asuminen ja sisustus kurssiin kuului myös puuteknologian osuus, jossa valmistui esimerkkinä oleva avainkaappi. Puuteknologian kurssityön keskiössä oli eri liitostapojen harjoittelu, kurssitöissä useat tekivät sormiliitoksia. Myös lapa-, jiiri- sekä poratappiliitoksia kurssitöistä löytyi. Kurssin tuotteet suunniteltiin säilytyksen ja suojaamisen näkökulmasta ja mahdollinen tuoteperheajattelu oli mahdollista toteuttaa niin halutessaan. Nyt keväällä “Keksiminen ja käsityömuotoilu” -kurssilla opiskelijat ovat päässeet tutustumaan konseptisuunnitteluun, jonka pohjalta suunnitellaan ommeltu tai neulottu vaate sekä metallityö, joka pitää myös suunnitteluvaiheessa mallintaa fyysiseksi malliksi paperin, teipin ym. kotoa löytyvän materiaalin avulla. Kevään aikana myös osalla 2. vuoden opiskelijoista on opintojen ensimmäinen opetusharjoittelu kenttäkouluissa Helsingissä.

Yliopiston uusi opetussuunnitelma

Ensi syksynä Helsingin yliopistossa tulee voimaan uusi opetussuunnitelma, joka käsityön osalta merkitsee jonkin verran muutoksia kurssien sisältöihin ja tarjontaan. Opiskelijoiden toiveesta osa kursseista eritellään omiksi kursseikseen käsityön eri työtapojen välillä. Opiskelijat ovat kokeneet osan kursseista sekavina, kun on poukkoiltu teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen välillä. Paneutuminen yhteen työtapaan kerrallaan koetaan palvelevan oppimista paremmin. Maisterivaiheen syventävissä opinnoissa syvennytään eri kurssein tietokonepohjaisen suunnittelun osaamisessa; ajoneuvotekniikan, ohjelmoinnin ja robotiikan kurssilla sekä huollon, korjaamisen ja entisöinnin kurssilla. Viimeksi mainittu kurssi on sisältöjen suhteen puolitettu työtapojen välillä. Uusia maisterivaiheen teknisen työn syventäviä valinnaiskursseja ovat syventävä metalliteknologia, käsityön ja teknologian filosofia sekä puurakenteet ja kalusteet (á 5 op). Opiskelijoiden piirissä uutta yliopiston OPSia onkin odotettu, ja sen toivotaan selkeyttävän ja tasapäistävän yliopistollamme työtapojen välistä opiskelua entisestään. Nykyisen POPSin mukaiseen koulutukseen siirtyminen on tuntunut kestäneen melko pitkään yliopistollamme.

Tulevaisuuden näkymät opiskelijoiden silmin Teknisen työn sisältöjen opetus tulevaisuudessa askarruttaa varmasti monia nyt sekä tulevaisuudessa valmistuvia opiskelijoita. Yhdistynyt käsityö luo valtavan määrän tekniikoita ja sisältöä omaksuttavaksi, joiden omaksuminen opintojen aikana on erittäin vaikeaa, osin jopa mahdotonta. Pikavauhtia etenevät kurssit, vähäinen kontaktiopetuksen määrä sekä suuri omaehtoisen harjoittelun vastuu, yhdistettynä samaan aikaan etenevien muiden opintojen kanssa tekee kokonaispaketin haltuunoton raskaaksi. Ei pidä myöskään unohtaa elämää opiskelujen ulkopuolella. Onneksi harjoittelu Minervan teknisen työn tiloissa on nyt aidosti ja kohtuu helposti mahdollista. Opiskelijan saatua perehdytykset ja käyttöluvat koneisiin sekä tilojen ollessa vapaat, voi arkisin työskennellä parin kanssa ilta seitsemään saakka opetustiloissa.

Useimmilla opiskelijoilla on kosketuspintaa jompaan kumpaan käsityön

työtapaan enemmän kuin peruskoulun opetus vaatisi. Vaarana on kuitenkin, ettei syventymishalu riitä perehtyä myös toiseen työtapaan. Näin ollen työelämässä opetus ei välttämättä painotu tasapuolisesti molempien työtapojen osalta, joka taas voidaan nähdä eriarvoistavan tulevien sukupolvien käsityönopiskelua peruskoulussa. Varsinkin jos koulussa ei ole molemmille työtavoille käsityönopettajaa. Oma tuntuma on myös, että suuremmalla osalla Helsingin yliopiston tämänhetkisistä opiskelijoista on parempi perehtyneisyys tekstiilityön työtapojen hallintaan ja teknisen työn työtapoja vierastetaan, eikä nykyopetus juurikaan tue riittävän aineenhallinnan haltuunottoa, osin edellä mainittujen syiden takia. Näen aiheellisena keskustelun teknisen työn osaamisen kaventumiselle, kuitenkaan mitään poisottamatta ja väheksymättä tekstiilityön taitojen hallitsemisen tarpeesta tulevilla opettajilla. Oppilastöiden ohjaaminen ja ongelmanratkaisu vaikeutuu selkeästi, jos käsityönopettajan aineenhallinta on kapea-alaista. Näen myös tarpeellisena TAO r.y.:n Helsingin killan säännöllisesti järjestämät täydennyskoulutukset, joihin opiskelijat ovat pääsääntöisesti olleet tervetulleita. Toivottavasti muissa killoissa ollaan yhtä aktiivisia. Helsingin yliopiston opiskelijat ovat myös huolissaan ja suruissaan Raumalta kuuluneista uhkakuvista käsityönopettajan koulutuksen lakkautusuhasta historiallisesti merkittävällä kampuksella.

Ps. Edellä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan subjektiivisia näkemyksiä omista opiskelukokemuksista, eivätkä edusta Käsitys Ry:n eikä Helsingin yliopiston virallisia kantoja.

Hyvää lopputalvea ja kevättä Käsitys Ry:n hallituksen puolesta

JESSE TULOKAS

KÄSITYÖTIETEEN 2. VUODEN OPISKELIJA, KÄSITYS RY TOIMIHENKILÖ/TAO-VASTAAVA, TAO RY HALLITUKSEN OPISKELIJAEDUSTAJA

Lehti etsii uutta toimitusta vuodelle 2024!

Etsimme innokkaita, teknisen työn opetuksesta kiinnostuneita henkilöitä uuden toimituksen jäseniksi Tekninen Opettaja -lehdelle vuodesta 2024 alkaen.

Lehden toimitus on vastuussa lehden sisällön suunnittelusta, tuottamisesta ja julkaisemisesta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että lehti tarjoaa ajankohtaista ja laadukasta sisältöä lukijoilleen.

Vanha lehden toimitus perehdyttää uuden toimituksen, joten aikaisempaa kokemusta lehden tekemisestä ei tarvitse olla.

Tämä on mahdollisuus osallistua merkittävään ja mielenkiintoiseen projektiin, jossa pääsee kehittämään omaa tietämystään teknisestä opetuksesta sekä lehden tuottamisesta.

Kaikki kiinnostuneet olkaa yhteydessä lehden nykyiseen toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät sivun 3 oikeasta laidasta.

Tek nisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärar förbundet för tek nisk a ämnen Association of Technology Teachers

VEIKKO TURKKI, käsityön opettaja

Tekninen opettaja -lehti esittelee jokaisessa lehdessä yhden arjen sankarin höyläpenkkien takaa.

KUKA?

Nimi: Veikko Turkki

Työpaikka ja -tehtävä: Nummelanharjun koulu, Vihti. Käsityön opettaja

Harrastukset: Käsityöt, 50-luvun omakotitalo, Saabit

Isona minusta piti tulla: Mariellan kapteeni.

Mikä on pedagoginen johtoajatuksesi?

Kertaus on opintojen äiti ja tekemällä oppii (Learning by doing, hehheh.)

Opetusvinkki teknisen työn luokkaan?

Toimiva ja siisti opetustila lisää opetusmukavuutta niin opettajalle kuin oppilaille, turvallisuudesta puhumattakaan.

Lempimateriaali?

Puu yleensä, vaikka tällä hetkellä metallityöt tuottavat suurta tyydytystä, etenkin mig-hitsaaminen.

Minkä työkalun haluaisit voittaa arvonnassa?

Autotalliin sopivalle vannesahalle olisi käyttöä.

Akku- vai pylväsporakone? Miksi?

Akkuporakone. Ylivertaisen monikäyttöisyyden takia sekä sen kuinka paljon sitä tosiasiassa tulee arjessakin käytettyä. Toki sitten kun hierotaan vimottenbääl niin pylväspora ehdottomasti.

Kuka keksi käsityön? Metsärinneläiset.

Eläkkeellä aion..

toteuttaa kaikki keskeneräiset sekä aloittamattomat haaveprojektit. Tai sitten muuttaa vaimon kanssa johonkin Kreikan saarelle.

TEKSTI: VEIKKO TURKKI

KUVA: VEIKKO TURKKI & TONI POIKONEN

TEKNINEN OPETTAJA

Lehden seuraava numero 2/2023 ilmestyy 29.5.2022.

HTAO ry kouluttaa

Kiltaillat jatkuvat Helsingissä

Helsingin teknisten aineiden opettajat - HTAO ry on pääkaupunkiseudulla toimiva pedagoginen ainejärjestö, jonka tavoitteina on muun muassa teknisen työn opetuksen laadullinen kehittäminen sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen. HTAO ry:n järjestämiin kiltailtoihin ovat tervetulleita yhdistyksen jäsenet, opiskelijoista eläkeläisiin sekä muut aiheesta kiinnostuneet opettajakollegat.

Elokuun kiltailta

Toinen kerta toden sanoo, sillä juuri ennen toimintakauden 2021 syyskaudenavausta koronarajoitukset kiristyivät pääkaupunkiseudulla ja HTAO ry:n hallitus päätti perua suunnitellun kiltaillan. Vuotta myöhemmin päätimme jälleen lähteä syyskauteen keilailun merkeissä. Osallistuminen ei voinut jäädä kengistä kiinni, sillä yhdistys kustansi osallistujien kenkävuokran sekä ratamaksun.

Tällä kertaa Kampin keilahalliin saapui

kymmenkunta innokasta keilaajaa.

Täyskaadot niin keilatessa kuin virvokkeissa saivat osallistujissa aikaan näläntunnetta, joten kiltailta jatkui läheisessä ravintola Bruuverissa omakustanteisella ruokailulla. Syömisen lomassa oli todella mukavaa vaihtaa kesän kuulumisia ja suunnitella tulevaa lukukautta kollegoiden kanssa.

Syyskuun kiltailta

Syyskuun kiltaillassa oli vuorossa tutustumiskäynti Opetushallituksen alaisuudessa toimivan Suomalais-venäläisen koulun syksyllä 2021 valmistuneeseen teknisen työn oppimisympäristöön. Vierailulle pääsi jälleen mukaan kymmenkunta yhdistyksen jäsentä. Pitkän suunnittelun ja useiden kompromissien jälkeen tiloista löytyy teknisen työn työtapojen opettamiseen ja opiskeluun tarvittavat koneet, laitteet, työkalut sekä toiminnot.

Marraskuun kiltailta

Marraskuussa järjestettiin syyskokous perinteisesti ravintola Vltavan Havelkabinetissa. Paikalle saapui tällä kertaa 20 osallistujaa, joista melkein puolet edusti yhdistyksen senioriosastoa. Kokous nuijittiin nopeasti loppuun ja syys-

kokous valitsi HTAO ry:n hallitukseen uutta verta. Onnea Katri Köngäs uusien haasteiden kanssa hallitustyöskentelyn parissa. Jäsenistö valitsi myös toimikauden 2023 hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Hämäläisen.

Ennen yhdistyksen tarjoamaa illallista oli sopiva hetki luovuttaa TAO r.y:n myöntämät PRO-Teknologia kunniamaininnat yhdistyksen konkareille, Jukka Lehtomäelle ja Hannu Olinille. Maittavan illallisen jälkeen keskustelu jatkui teknisen työn tulevaisuudesta pikkutunneille asti.

Marraskuun 2. kiltailta Lokakuun kiltaillan suunnitelmien kariuduttua, päätettiin marraskuussa järjestää myös toinen kiltailta. Vuorossa oli tutustumiskäynti vanhan Metropolia AMK:n sosiaalialan oppilaitoksen rakennukseen remontoidun Haagan peruskoulun teknisen työn oppimisympäristöön ja samalla soitinrakenteluun.

Tiloista löytyi melko mukavasti neliöitä sekä teknisen työn välineistöä. Luokan CNC-jyrsintä hyödynnettiin myös soittimien rakentelussa. Jyrsimen käyttöön liittyviä opetusvideoita voit käydä kurkkimassa yhdistyksen kotisivuilta htao.fi, linkit välilehdeltä.

Taitaa olla paikkoheiton paikka.

Kiltailtaa isännöi, puualan asiantuntija, teknisen työn lehtori Marko Kaskelin. Marko oli muun muassa kerännyt esille monipuolisen kattauksen omia ja oppilaiden valmistamia sähkökitaroita sekä soittimien valmistamisessa tarvittavia apuvälineitä ja jigejä.

Joulukuun kiltailta

Joulukuussa lähdettiin kovin odotuksin järjestämään pikkujouluvierailua Fat Lizardin olutpanimolle Otaniemeen (kts. Liskojen työ, TO 1/2021). Panimokierros jouduttiin kuitenkin perumaan tältä erää vähäisen osallistumismäärän vuoksi. Oli sitten osallistujakadon syynä tapahtuman huono markkinointi, olutallergia, omavastuuosuus tai väärä ajankohta, tullaan vierailua yrittämään uudestaan kevätkaudella 2023.

Panimokierroksen peruunnuttua vaihdettiin pikaisesti pikkujoulusuunnitelmaa. Helsingin Fat Lizard ravintolasta ei tiukalla aikataululla pöytää saanut, joten pöytävaraus tehtiin ravintola Zetoriin. Näin kourallinen yhdistyksen jäsenistä pääsi nauttimaan joulukuun kiltaillasta erinomaisen ruoan, juoman ja kollegoiden seurassa.

Lisää kuvia tapahtumista voit käydä kurkkimassa HTAO ry:n somekanavil-

ta, mm. instagram.com/htaory/. Jos et kuulu TAO r.y:n paikallisyhdistykseen ja olet kiinnostunut liittymään mukaan HTAO ry:n aktiiviseen toimintaan, niin laita viestiä htao.fi yhteystiedot sivujen kautta tai suoraan TAO r.y:n jäsenasioidenhoitajalle jasenasiat@tekninenopet-

Yhdistyksen sihteeri Terhi Söderling (vas.) luovuttaa PRO-Teknologia kunniamaininnan Jukka Lehtomäelle.

Yhdistyksen sihteeri Terhi Söderling (vas.) luovuttaa PRO-Teknologia kunniamaininnan Hannu Olinille.

Katri Köngäs (oik.) ja Pasi Pennanen (kesk.) ihastelevat Marko Kaskelinin (vas.) laserleikkurilla tekemiä helmiäisupotuksien malleja.

taja.net. Kiltaillat järjestetään pääosin pääkaupunki seudulla, mutta keskusteluun voit osallistua kauempaakin.

KUVAT JA TEKSTI: HANNU HÄMÄLÄINEN

Tekniikan taitaja -sarja esittelee jokaisessa Tekninen Opettaja -lehden numerossa kädentaitajia.

KAKLUUNIVERSTAAN ANTTI PAANANEN

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Antti Paananen, 39-vuotias keraamikko ja uunimuurari. Työkseni teen yksilöllisiä kaakeliuuneja perinteisillä menetelmillä. Yhteistyössä asiakkaan kanssa teemme suunnitelman uunista, jonka pohjalta muotoilen kaakelit. Kaakeleiden kuivuttua ne lasitetaan ja poltetaan keramiikkauunissa noin tuhannessa asteessa. Tämän jälkeen vuorossa on kaakeliuunin muuraus, joka tehdään savilaastilla poltetuista savitiilistä ja tulipesän osuus tulitiilistä tulenkestävällä muurauslaastilla. Työjärjestys perinteisen kaakeliuunin muurauksessa etenee kaakeli edellä. Kaakeleissa on kuppiosa, joka sidotaan toisiin kaakeleihin nauloilla ja rautalangalla. Sen jälkeen muurataan uunin sisäosat siihen kerrokseen ja sitten seuraava kaakelikerros...

Mistä innostus on lähtenyt?

Kun vaihdoin ammattia noin 12 vuotta sitten opiskelin uunimuurariksi aikuiskoulutuskeskuksessa. Alkuun muurasin kaikenlaisia tulisijoja kuten puuhelloja, leivinuuneja ja takkoja. Kun ihmiset alkoivat kyselemään minua muuraamaan vanhoja kaakeliuuneja uudelleen, tutustuin kaakeliuunien muuraamiseen. Innostuin kaakeliuunin hienouksista ja kaakeleiden pitkäikäisyydestä – ne voidaan aina muurata uudeksi uuniksi, kun sisäosat ovat kuluneet loppuun noin 50-100vuodessa. Samoihin aikoihin oma keramiikkaharrastukseni alkoi ja siinä samassa tuli yhden kaverin kanssa tämä huippu ajatus tehdä itse uuden kaakeliuunin kaakelit. Projekti onnistui hienosti ja keramiikka vei mukanaan...

Mikä motivoi?

On hienoa nähdä uusi kaakeliuuni valmiina ja saada sisällytettyä omia ideoitani niihin. Joskus joku mallikaakeli voi olla todella pitkäänkin verstaalla ennen kuin kukaan asiakas tarttuu siihen ideaan ja haluaa uuninsa juuri kyseisiä kaakeleita. Kaakeleihini saan usein ideoita ympäröivästä luonnosta. Kaakeliuuneihin on päätynyt esimerkiksi saniaisia, sieniä, kovakuoriaisia ja meduusoja.

Mikä edistää työhyvinvointiasi?

Työssäni on hyvä rytmi näiden kahden käsityöammatin välillä. Muuraustyö pelkästään olisi hyvin raskasta. Ei keraamikon työkään kevyttä ole, mutta silti se

tuo erittäin hyvää vaihtelua työhön. Pidän myös pitkän kesäloman, jolloin veneilen paljon saaristossa tai puuhastelen puutarhassa. Talvella lomailen vähemmän, mutta yksi viikon hiihtovaellus vie kummasti ajatukset pois töistä.

Asia, josta et työturvallisuudessa tingi?

Suojaimet ovat erittäin tärkeitä. Varsinkin muuraustöissä tarvitsee välillä kuulo,- hengitys,- ja näkösuojaimia. Keramiikkaverstaalla pitää lasitteiden valmistuksen ja siivouksen yhteydessä käyttää hengityssuojainta. Savi on hieno ja vaaraton materiaali, joskin sen kuiva pöly on haitallista.

Niksi/ vinkki teknisen työn opettajalle?

Olisi hienoa, jos keraamiikkaa hyödynnettäisiin myös teknisissä töissä eikä vain kuvataiteessa. Mahtaakohan nykyään jo niin ollakin, mutta silloin kun itse peruskoulussa olin ei keramiikkaa teknisissä töissä käytetty. Samantapaisia käyttöesineitä kuin usein esim. puutöissä tehdään, voisi valmistaa myös savesta.

Mikä on koulupolkusi, miten olet päätynyt tähän?

Peruskoulun jälkeen lähdin ravintolakouluun. Sieltä valmistuttuani perustin ravintolan, jota pidin noin 7 vuotta. Kyllästyin ja opiskelin aikuiskoulutuskeskuksessa uunimuurariksi ja perustin jälleen oman yrityksen. Keraamiikkaa olen itse opiskellut noin 7 vuotta ja sen koulun loppumista ei näy –keraamikka on niin monipuolinen ala, että aina löytyy uutta opittavaa. Tällä hetkellä puupoltettu keraamikka on kiinnostuksen kohteenani. Yhden kaakeliuunin olenkin jo tällä tekniikalla päässyt tekemään.

Mitä muistoja sinulla on teknisistä töistä?

Kyllähän nuo löylykauhat ja jakkarat hyvin muistuu mieleen!

Mistä tulevaisuuden tekijät?

Keramiikka ainakin on nyt todella suosittua ja ihmiset tekevät paljon itse savesta kaikenlaista ja käyvät kursseilla kansalaisopistoissa. Kaakeleiden tekijöitä siis luulisi löytyvän, kun tarve tulee. Kaakeliuunin muuraamiseen kykeneviä muurareita olisi tosin hyvä kouluttaa lisää.

Nopeat: Vasara vai kirves?

Muurarinvasara!

CNC vai 3D-tulostaminen?

Käsinmuotoilu savesta!

Hiiliteräs vai koivu?

Koivuklapi kaakeliuuniin!

Lastu vai kipinä?

Kipinää on hyvä löytyä!

Pöly vai puhtaus?

Puhtaus!

Lohenpyrstö vai poratappi?

Lohenpyrstö on kyllä hieno!

TEKSTI: ANTTI PAANANEN

KUVAT: ANTTI PAANANEN

RANNEKORU JA RASIA

Eevin vuoden 2022

joululahjaidea syntyi, kun opetin 7.-luokkalaisille Maskottiketjun tekemistä teknisen työn työtapojen oppitunnilla. Päätin siis valmistaa Eeville joululahjaksi rannekorun, mutta materiaali tulisi pääosin olemaan perinteisesti puuta.

”14cm ranne” oli vastaus, kun tiedustelin Eevin ranteen ympärysmittaa hänen äidiltään. Olin vuosia sitten lyhentänyt kollegan puisen rannekellon rannekkeen pituutta ja jäin pohtimaan vastaavanlaista rakennetta rannekoruun. Aloitin tuotekehitykseni mallintamalla Tinkercadilla oman version telaketju

rannekorusta. Aika nopeasti huomasin, ettei ideani toiminut. Palojen reunoissa pitäisi olla sopivat pyöristykset, että saisin ketjun liikkuvuuden aikaiseksi. Pyöristysten tekeminen tuntui liian vaivanloiselta 10 x 13 kokoisiin paloihin, joten päätin muuttaa suunnitelmaani.

Ensimmäinen versio päätyi hylkyyn.

Kouluelektroniikka Oy:n koruohjeista löytyy myös helmielementin valmistusohje ja päätin kokeilla voisiko helmen korvata puisella osalla. Aluksi pohdin palojen valmistamista perinteisin menetelmin tammesta, mutta tietokoneavusteisen suunnittelun ja tuottamisen tuoma helppous valtasi mieleni aika nopeasti. Tinkercad + laserleikkuri + laservaneri = nykyaika. Miksi kaataa puu kirveellä, jos moottorisaha on käytössä?

Palasin takaisin Tinkercadin pariin ja mallinsin 12 x 12 kokoisen neliön, jonka kulmiin tein r2 pyöristykset. Pyöristysten tekeminen onnistuu myös Tinkercadilla vaikka niiden tekemiseen tarvitaan muutama kikka. Ennen svg. tiedoston ulos lataamista lisäsin Saturnuksen kuvan malliini. Seuraavaksi tiedosto LightBurnin kautta laserleikkurille ja testikaiverrus/leikkaus käyntiin.

Ohjeen mukaan helmielementin valmistamiseen tarvitaan Ø1,0 mm hopea- tai tompakkilankaa, joten porasin leikattuun palaan 1 mm läpireiän akkuporakoneella. Tomapakkilangan päähän lenkki pyöröpihdeillä ja lanka läpi poratusta reiästä. Palan toiselta puolelta näkyvän langan lyhennys sivuleikkureilla 9 mm pituuteen ja toinen lenkki pyöröpihdeillä.

Testipalan läpireikää poratessani huomasin, että käsivaralla täysin suoraan poraaminen on hankalaa. Näin ollen päätin valmistaa poraustelineen, jonka avulla varmistaisin, että reiät tulisivat suoraan palojen läpi. Tinkercad ja laserleikkuri auttoivat myös telineen osien valmistuksessa. Osat yhteen PVAc-liiman sekä puristimien avulla ja liiman kuivuttua porausteline oli valmis käyttöön. Seuraavaksi oli aika porata 1 mm läpireiät paloihin pienoispenkkiporakoneen ja poraustelineen avulla.

Onnistunut testaus.

Onnistuneen testipalan valmistuksen jälkeen oli aika palata jälleen Tinkercadin pariin. Testin perusteella mitoitin, että rannekoruun tarvitaan yhdeksän elementtiä. Kerran Ctrl+C sekä kahdeksan kertaa Ctrl+V ja rannekoruun tarvittavat palat ilmestyivät tietokoneen näytölle. Kahdeksan rannekoruun tulevista kuvioista löysin Tinkercadin, Desing Starters, Decorations osiosta ja sydämen päädyin piirtämään itse Scribble työkalulla. Kuviot oli helppo skaalata halkaisijaltaan noin 10 mm kokoisiksi, keskittää paloihin ja leikata läpi ennen svg. tiedoston ulos lataamista. Jälleen tiedosto LightBurnin kautta laserleikkurille ja kaiverrus/leikkaus käyntiin. 72 sekuntia myöhemmin palat olivat valmiit seuraavaa työvaihetta varten.

Reikien poraamisen jälkeen sivuleikkurit, pyöröpihdit sekä tompakkilanka käyttöön ja palojen kiinnityslenkit työn alle. Lenkkien valmistuttua hioin palojen pinnat P150 hiomapaperilla ja pintakäsittelin ne sitruunalle tuoksuvalla öljyvahasekoituksella. Pintakäsittelyn jälkeen yhdistin palat toisiinsa pyörö- ja lattapihtien avulla. Rannekorun toiseen päähän liitin 12 mm kullanvärisen papukaijalukon. Lukkoa ei kuitenkaan saanut pienestä lenkistä kiinni, joten viimeisen palan päässä

Läpireikä pienoisporakoneella.

Toinen versio pääsi tuotantoon.

oleva lenkki piti korvata uudella, isommalla lenkillä. Vasta tässä vaiheessa huomasin myös, että lukko lisää rannekorun pituutta yhden palan verran. Onneksi yhden palan poistaminen rannekorusta ei ollut vaikea toteuttaa.

Valmis rannekoru näytti niin pieneltä ja yksinäiseltä, että päätin valmistaa sille rasian. Olen valmistanut aiemmin Eeville lahjaksi kaksi korurasiaa (Kummisetä teki puusta, TO 1/2016 ja 1/2021), mutta ei kahta ilman kolmatta.

Olin juuri päivittänyt CNC-jyrsimeen uuden T-urapöytä ja nyt oli sopiva hetki testata sen toimivuutta. Luokkani CNCjyrsin on minulle täysin uusi tuttavuus, joten tutkimus- ja tutustumistyötä oli edessä. Sain jyrsimen mukana VCarve Pro ohjelman käyttööni, josta löytyy sopiva postprosessori ko. jyrsimelle. Kuitenkin aihepiiriä tutkiessani, löysin internetin ihmeellisestä maailmasta, Helsingin yliopiston käsityötieteenopiskelijan tekemä opetusvideon. Videolla opastettiin jyrsimen käyttöä sen vanhojen ohjelmistojen avulla. Laiskuus ja aikapula iski vasten kasvoja, joten en lähtenyt opettelemaan VCarven saloja tarkemmin tässä vaiheessa.a

Jyrsimen SRP Player ohjelmaan pystyy tuomaan stl. tiedostoja, joten palasin jälleen Tinkercadin pariin ja aloitin mallintamaan rasian kantta sekä pohjaa. Hetken testailun jälkeen päädyin 80 mm halkaisijaltaan olevaan malliin ja korkeuden puolestaan määritti varastoistani löytyvän 21 mm tammilaudan paksuus. Kyntteiden 4 mm leveyden ja 3 mm syvyyden, suunnittelin ”musta tuntuu” -periaatteella, ilman välystä. Rasian ylä- ja alapintaan jätin myös 3 mm kiinteää materiaalia. Seuraavaksi latasin mallien stl. tiedostot ulos ja lähdin tutkimaan lisää CNC-jyrsimen vanhoja ohjelmistoja.

jelmissa. Sen verran jännitti ensimmäinen kokeilu, että laitoin todella maltilliset työstöarvot asetuksiin. Seuraavaksi käsi hätäseis-painikkeen lähettyville ja kone käyntiin. Kaikki tuntui olevan kunnossa ja useamman tunnin jälkeen rasian pohjaosa oli jyrsitty. Tämän jälkeen aihion vaihto ja rasian kansiosa työn alle.

Tinkercad taipuu myös CNC-jyrsimellä tehtävien mallien tekemiseen.

Itse työstö meinasi tyssätä alkumetreille, koska jyrsimen mukana oli tullut ainoastaan yksi 3 mm spiraaliterä, jossa oli ainoastaan 12 mm leikkauspintaa. Pitkän varastojen kaivelun jälkeen löysin jyrsimeen sopivan 6 mm pohjaleikkuisen terän. Terä ja tammiaihio kiinni jyrsimeen, työstöarvojen säätäminen SRP player- sekä terän korkeuden kalibrointi VPanel-oh-

Rasian pohjaosa jyrsitty.

Seuraavaksi vannesaha laulamaan ja osat karkeasti irti aihioista. Jyrsinnästä jääneiden kiinnikkeiden viimeistelyssä käytin alajyrsintä ja laakeriohjattua reunajyrsinterää, joka oli melko pelottava työvaihe. Tätä tapaa ei tee mieli kokeilla enää uudestaan ja jatkossa on tarkoitus päästä CNC-jyrsimellä vähemmän jälkitöitä vaativiin tuloksiin. Myös purunpoistoa on kehitettävä, ennen kuin jyrsin otetaan opetuskäyttöön.

Rasian viimeistelyvaihe alkoi olla käsillä ja tein sen kulmiin r3 kokoiset pyöristykset paineilmajyrsimellä sekä viimeistelyhionnan P120 hiomapaperin avulla. Rasiaa hioessani se lipsahti kädestäni lattialle, mutta säily onneksi ehjänä. Törmäystesti tuli siis samalla suoritettua. Vielä pintakäsittely sitruunalle tuoksuvalla öljyvahasekoituksella ja joululahjakokonaisuus oli valmis paketoitavaksi.

Tällä kertaa on jäänyt arvailujen varaan, oliko lahja mieluinen, sillä käyttäjäkokemukset eivät ole vielä tavoittaneet kummisetää.

TEKSTI JA KUVAT: HANNU HÄMÄLÄINEN

TAITOJA TULEVAISUUTEEN

TYÖKALUJEN TUNNISTUS

Kuva: mve-online.com

Kuva: plektratrading.fi

Kuva: mve-online.com

Kuva: amazon.in

Kuva: mve-online.com

Kuva: yrittajat.fi

Kuva: toolfin-com

Kuva: silikotek.fi

Työakalun visan oikeat vastaukset

1. Kierrejousen puristin, sisäpuolinen

2. Saranatappityökalu

3. Vipukirves

4. Kaapelinkuorintatyökalu

5. Tulppaterä (Tapered Tenon Cutter)

6. Kytkinmutteri hylsy

7. Saranatappi puristin

8. Mutterinhalkaisija

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.