Teatterikeskus: Vapaita ryhmiä kannattaa tukea!

VAPAITA RYHMIÄ KANNATTAA TUKEA! Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolinen kenttä vuodenvaihteessa 2021-2022 Teatterikeskus ry edustaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen, ns. vapaan kentän ammattilaisyhteisöjä. Näissä rahoituslain ulkopuolisissa ryhmissä tehdään runsaasti sellaista esittävää taidetta, joka jää valtionosuusteattereissa vähemmälle huomiolle: nykyteatteria, nykytanssia ja nykysirkusta, nykynukketeatteria, uutta musiikkiteatteria, klovneriaa, naamioteatteria, uudistavaa lasten- ja nuortenteatteria ja performanssitaidetta.

RAHOITUSLAIN ULKOPUOLINEN ESITTÄVÄN TAITEEN AMMATTILAISKENTTÄ Rahoituslain ulkopuolisia esittävän taiteen ammattilaisryhmiä on Suomessa yhteensä yli 300 (teatteri, tanssi, sirkus), joista Taiteen edistämiskeskuksen harkinnanvaraisia yleisavustuksia on saanut vuosittain vain noin neljännes.

Teatterikeskuksen jäseninä on 59 esittävän taiteen ammattilaisyhteisöä. Maantieteellisesti yhteisöt sijaitsevat suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla, mutta yhteisöjä on laajasti ympäri maata, esimerkiksi Joensuussa, Kittilässä, Lahdessa, Porissa ja Tampereella.

Esittävän taiteen vapaat ryhmät uudistavat ja monipuolistavat suomalaista teatteria uudenlaisten tuotantojen, taiteellisten kokeilujen ja yleisötyön keinoin. Ne tuovat keskusteluun ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, tekevät yhteistyötä erityisryh-

mien kanssa sekä verkottuvat myös kansainvälisesti. Kentän osuus taiteen ja kulttuurin työllisyydestä, arvonlisästä ja hyvinvointivaikutuksista on merkittävä.

Vapaan kentän potentiaali soveltavan taiteen tarjonnassa sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla on mittava.

Esittävän taiteen vapaalla kentällä tehdään monipuolisesti yhteistyötä erityisryhmien, kuten sairaaloiden, päiväkotien, koulujen, vankiloiden ja maahanmuuttajien kanssa. Yhteistyölle on halukkuutta ja kysyntää, mutta esteenä on usein resurssien puute.

Rahoituslain ulkopuolinen teatterikenttä toimii ketterästi ja kustannustehokkaasti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimintaa ilman vakituisia omia tiloja tai osallistavia ja vuorovaikutteisia esityksiä. Koronapandemian aikana on jo nähty, että vapaalla kentällä pystytään nopeasti kehittämään uusia toimintamalleja.

Esittävän taiteen kentän elinvoimaisuus, alan kehittäminen sekä kulttuuripalveluiden alueellinen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan parhaiten riittävällä julkisella rahoituksella.

Vaikka rahoituslain ulkopuolinen esittävän taiteen kenttä on kasvanut, monimuotoistunut ja ammattimaistunut, kentän pysyvänä haasteena on resurssien niukkuus ja toimintaympäristön epävarmuus. Nykyinen rahoitustaso ei riitä monellakaan vapaan kentän toimijalla edes perustoimintaan ja osa työstä joudutaan resurssien puutteesta tekemään palkatta.

Tiesitkö, että ennen koronapandemiaa...

• Tilastoitu teatterin, tanssin ja sirkuksen vapaa kenttä tuotti kotimaassa vuonna 2019 yhteensä 8 981 esitystä, joissa kävi 1 144 186 katsojaa.

• Yksistään teatterin rahoituslain ulkopuolinen kenttä työllisti 1 556 henkilöä vuonna 2019. Suurimmalla osalla esittävän taiteen vapaan kentän toimijoista 50-80% toimintakuluista kohdistuu palkkoihin.

• Esittävän taiteen vapaa kenttä on kustannustehokas.

Rahoituslain ulkopuolisella kentällä yksittäinen esityksen katsoja maksoi 2019 julkiselle sektorille alle 7 €, kun valtionosuusteattereissa, Kansallisteatterissa ja Kansallisoopperassa esityksen katsojakohtainen kustannus julkiselle sektorille oli keskimäärin 60 €. Vapaan kentän esitysten liput ovat tästä huolimatta keskimäärin edullisemmat kuin voimakkaammin subventoiduilla toimijoilla.

Tiedot perustuvat julkaisuun Esittävän taiteen tilastot 2019; Teatterin tiedotuskeskus TINFO, 2019.

MITEN ESITTÄVÄN TAITEEN ASEMAA VOISI PARANTAA? 1. Kulttuurin rahoitus yleiskatteelliseen budjettiin.

On tärkeää, että kytkös veikkausvoittovarojen ja edunsaajien välillä puretaan ja nykyiset edunsaajat siirtyvät budjetin kehysmenettelyn piiriin. Taiteen ja kulttuurin riittävä rahoitus tulee kuitenkin varmistaa tulevaisuudessa riippumatta siitä, miten eettisesti ongelmallinen ja ailahteleva rahapelimarkkina kehittyy. Taiteen ja kulttuurin rahoitustason tulee nousta yhteen prosenttiin valtion budjetista.

2. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisten esittävän taiteen ryhmien julkisen rahoituksen kasvu on askel oikeaan suuntaan.

Vuodelle 2022 luvattu kokonaisuus, joka koostuu sekä VOS-uudistuksesta että uudesta rahastosta, helpottaa vapaan kentän toimijoiden tilannetta.

Tämänkaltainen rahoitustason nousu tulevaisuudessa vaikuttaisi ratkaisevasti ryhmien kykyyn työllistää ammattilaisia, esitystarjonnan alueelliseen ja sosiaaliseen saavutettavuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin. Lisärahoitus kohdistuu työvoimavaltaisella alalla suoraan ammattilaisten palkkaukseen ja esitysten toteuttamiseen.

3. Ennustettava julkinen rahoitus takaa esittävän taiteen ryhmille vakaamman toimintaympäristön ja pitkäjänteisemmän suunnittelun.

Pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa resurssien tehokkaan hyödyntämisen.

Riittävät ja toimijoiden tarpeisiin soveltuvat avustusmuodot takaavat, että toimijat pystyvät maksamaan asianmukaista palkkaa korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Julkisen tuen turvin vapaan kentän yhteisöillä on enemmän mahdollisuuksia kasvattaa myös omarahoitusosuuttaan.

Parantamalla esittävän taiteen vapaan kentän asemaa, saadaan laadukasta teatteria ja muuta esittävää taidetta tarjolle yhä useammalle koko Suomessa.