Käsikirjoitus Heikki Salo & Sirkku Peltola Sävellys Eeva Kontu Laululyriikat Heikki Salo Ohjaus Sirkku Peltola Musiikin sovitus Tony Sikström, Paavo Malmberg, Eeva Kontu Jousikvartettisovitukset Marko Hilpo Kapellimestari Tony Sikström Koreografia Petri Kauppinen Lavastussuunnittelu Hannu Lindholm Pukusuunnittelu, kampausten ja maskien suunnittelu Marjaana Mutanen Valo-ja videosuunnittelu Eero Auvinen Äänisuunnittelu Kalle Nytorp Käsikirjoitus-ja taustatyön assistentti Iiris Syrjä Ohjaajan assistentti Timo Saari Apulaiskapellimestari Ville Myllykoski Tanssikapteeni Soile Ojala Tuottaja Heidi Kollanus Apulaistuottaja Elise Richt Musiikkituotanto MD Company KäsikirjoitusTekijänoikeudetjalyriikat Sateen ääni Oy / Heikki Salo, Sirkku Peltola Musiikki MD Company / Eeva Kontu Kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 7.9.2022 (120-vuotis juhlanäytäntö) Esityksen kesto noin 2:50 (sisältää väliajan).
Rooleissa Elias SASKA PULKKINEN Verna EMILIA KESKIVINKKA Kustaa JUSSI-PEKKA PARVIAINEN Ville Vallgren MARTTI SUOSALO Albert Edelfelt JANNE KALLIONIEMI Beda Stjernschantz PIHLA POHJOLAINEN Ellen Thesleff PAULIINA SAARINEN Akseli Gallen-Kallela HISKI VIHERTÖRMÄ Eliel Saarinen JUHA-MATTI KOSKELA Maria Tenisheva PETRA KARJALAINEN Ruhtinas Tenishev AIMO RÄSÄNEN Larissa PETRA AHOLA Anders Jansson MIKA HONKANEN Hermanni TATU SIIVONEN Viktor MARKO KESKITALO Kasper SANTERI HELINHEIMO MÄNTYLÄ Virginie ANNE-MARI ALASPÄÄ Marketta MARISSA LATTU
Ensamble varahenkilöt&(u/s) VEERA TAPANAINEN u/s Verna JASPER LEPPÄNEN u/s Elias TATU SIIVONEN u/s Ville Vallgren u/s Anders Jansson MARKO KESKITALO u/s Albert Edelfelt MARISSA LATTU u/s Beda Stjernschantz ULLA PAAJANEN u/s Ellen Thesleff SANTERI HELINHEIMO MÄNTYLÄ u/s Akseli Gallen-Kallela HARRY LAINE u/s Eliel Saarinen ANSSI VALIKAINEN u/s Kustaa ALEKSI AROMAA u/s Ruhtinas Tenishev REETTA KORHONEN u/s Maria Tenisheva ANNE-MARI ALASPÄÄ u/s Larissa SOILE OJALA u/s Virginie Orkesteri Kapellimestari TONY SIKSTRÖM / VILLE MYLLYKOSKI Elektroniikka, lyömäsoittimet ja kosketinsoittimet PAAVO MALMBERG / JUHO FABRIN Viulu 1 LOTTA LAAKSONEN / NUPPU KOMSI Viulu 2 ISTVÁN SZALAY / MARTTA KUKKONEN Alttoviulu ANNE KORHONEN / ALEXANDER POZDNIAKOVAS / LAURI SAVOLAINEN Sello MAIJA JUUTI / ADELE XIANG Musiikin toteutus Elektronisten soitinten ohjelmointi Paavo Malmberg Nuottimateriaalin tuotanto MD Company / Mikko Aaltio, Ville Myllykoski, Marko Hilpo Teoksen workshop-tuotanto MD Company Teoksen orkesterituotanto MD Company / Jussi Rauvola, Ida Lemmetty Näyttelijöiden lauluopetus Emilia Nyman Swingit NICOLAS FRIMODIG ROOPESOILEMYLLYSELKÄOJALA
Tekninen toteutus Tekninen päällikkö Mika Lehtinen Näyttämöpäällikkö Veera Laitinen Näyttämömestari Hannu Ahola Apulaisnäyttämömestari Lasse Hiltunen Erikoistehostemestari Esa Heikkinen Valaistusmestari Ville Finnilä Järjestäjä Markku Turunen Kuiskaaja Marja Laitala Tarpeistonhoitaja Johanna Harjunpää Pukijat Katri Innanmaa, Lea Eerola Kampaukset ja maskeeraus TTT:n kampaamo Sari Raution johdolla Emmi Puukka (teosvastaava) Heidi Saarinen, Katja Honkonen, Anni Rönkä, Katri Haukijärvi Animaatiot ja videosisällöt Eero Auvinen Valo-operaattorit Eero Auvinen, Ville Finnilä, Matias Ojanen Seuraajaheittimet Sara Kiuru, Susan Ketonen, Aapo Savisaari Saliääni Kalle Nytorp, Rauli Roininen, Jarkko Tuohimaa Äänimiehet Tuomas Lepikkö, Jarno Jääskeläinen, Ari Käkilehto Teatteriteknikot Matti Kanervo, Markku Saari Näyttämötekniikka Tino Ahola, Kari Lahtinen, Janne Saarelainen, Olli Salo, Tuomas Oittinen, Osmo Nieminen, Luca Vapaavuori, Teemu Lehtomäki, Joni Kolehmainen Lavastuksen valmistus Aatu Rantasen johdolla Kari Kokkonen, Heli Luukkanen, Martin Jolly, Toni Palander, Marianne Rautiainen, Raino Saastamoinen, Anssi Suutarinen, Kari Toivanen, Seija Vuorinen Tarpeiston valmistus Virpi Antila, Hanna Mattila, Olga Suutari Peruukkien, viiksien ja partojen valmistus Emmi Puukka, Tiina Ryynänen Pukujen valmistus Eila Jouttunpään johdolla Taija-Leena Autio, Päivi Hatanpää, Satu Eriksson, Mervi Piippo, Maria Suutari, Inessa Tapala, Heli Tapper, Jerry Valasvaara sekä Työhuone Hengari / Senni Tähtinen, Sari Vaittinen Naisten hattujen toteutus Marjaana Mutanen, Päivi Hatanpää, Jenni Kyllönen sekä Työhuone Hengari /Laura Lipiäinen Viestintä Sari Andersson, Matias Korhonen ja Mimmu Korvenpää Graafinen suunnittelu Kari Sunnari Valokuvat Kari Sunnari Promovideot Valtteri Auvinen Käsiohjelman toimitus Iiris Syrjä, Hanna Suutela Käsiohjelman taitto Johanna Häkkilä, Anne Sillanaukee Käsikirjoitustyötä on tukenut Taiteen edistämiskeskus
Kantaesitysmusikaali
M
MEIDÄN omasta kulttuurisesta ja historiallisesta näkökulmastamme kertovat tarinat mahdollistaa vain kantaesitys. Kun on kyseessä musi kaali, se on erityistä ja arvokasta. Meidän oma, kotimainen musikaa limme kehittyy omintakeiseksi vain niitä tehdessä, niiden erityisyyden Tuotantoprosessiymmärryksessä. on uutta materiaalia tehdessä täynnä yllätyksiä ja ennakoimattomia käänteitä. Tekijät eivät tee vain uutta tulkintaa valmiiksi testatusta materiaalista, vaan raivaavat tietä, jota ei ole kukaan muu kulkenut. Se tie tallataan aina näyttämöllä, harjoituksissa. Täysin uuden, monitaitoisesti vaativan materiaalin opiskelu ja esityksen dramaturgisen kartan testaaminen käy väistämättä yhtäaikaisesti. Oma suunnittelutyöni alkoi noin 5 vuotta sitten, kun käsikirjoitusta alettiin hahmotella, taustatyötä tehdä. Silti jalkautuminen näyttämölle vasta näyttää, mihin mitäkin askelta on venytettävä. Näistä syistä kantaesitysmusikaalin ohjaaminen on ohjauslajin maraton. Se ei olisi mahdollinen ilman huippulahjakasta työryhmää: suunnittelijoita, assis tentteja, tuotantotiimiä, markkinointia, puvustoa, lavastamoa, näyttä mötekniikkaa, muusikoita, ensembleä ja näyttelijöitä. Olen saanut olla osa hämmästyttävän ahkeraa ja antautuvaa luomistyötä, jonka viime kädessä mahdollisti Tampereen Työväen Teatteri. Teatteri jossa 20 vuotta sitten Suruttomia kirjoittaessani käynnistelin omaa, silloin vielä bensakäyttöistä, raivaussahaani kantamusikaalin pajukoissa. Olen kiitollinen. ohjaaja, SIRKKUkäsikirjoittajaPELTOLA 2 4.8.2022
T
HEIKKI SALO Rakkaus railojen yli
TODELLISUUS on tarinoiden kehto. Ja baby-sitter. Tytöt 1918 musikaalin jälkeen lähdin metsästämään Suomen historiasta sitä pistettä, jossa voisi nähdä, vaikkakin jälkiviisaasti, mistä juonne kohti sisällissotaa värähtää liikkeelle. Vuosisatojen vaihtumisen kohdalta sen suunnilleen löysin. Ja siinä virrassa loisti jalokivenä Pariisin maailmannäyttelyn paviljonki. Kertomus Vernan ja Eliaksen rakkaudesta sijoittuu historiassamme kohtaan, jossa legenda Suomenmaassa asustelevasta yhtenäisestä kansasta, matkalla autonomiasta itsenäisyyteen, palveli kansalaisten uudenlaisen identiteetin syntyä. Elettiin suurta vuosisatojen, mutta myös ihmismielten taitetta. 1800-luvun lopulla kylän, suvun ja säätyjen ote hellitti ihmisistä ja kaupunkien uudet ammatit, joihin he kouluttautuivat tai ajautuivat, tekivät heistä entistä enemmän yksilöitä. Pääomat politisoituivat, työt rationalisoitiin ja duunari kellotettiin. Kun yksilön maailmankuva laajeni pelottavaksi, käsite uutterasta ja pärjäävästä Suomen kansasta maailman melskeiden keskellä toi irralliselta tuntuvaan elämään turvallisuutta. Tulevaisuususkoiset maailmannäyttelyt komppasivat aikakauden nationalistisia aatteita. Suomi oli valmis näkemään itsensä Samaanvaltiona.aikaansyntyi tajunta työläisen identiteetistä, ihmisistä oman elämänsä sankareina. Ensin heräsivät yksilöiden kunniantunto ja ylpeys, sitten yhteisten arvojen myötä keskinäinen solidaarisuus. Köyhälistön keskuudessa sykkivän sosialismin teoriat loivat heille käsityksen kokonaisesta uudenlaisesta yhteis kunnan mallista. Working class hero - come on! Vanha kumoon! Keskellä suomalaista yhteiskuntaa ammotti luokkarailo. Kielellinen, mutta ennen kaikkea elintasoon sekä tasa-arvoon liittyvä halkeama. Venäläistämistoimien keskellä taistelevat nuorsuomalaiset taiteilijat visioivat, että kielellinen rako kurotaan umpeen yhteisessä itsenäisyystaistelussa. Työläisten näkökulmasta sivistyneistö näytti soutelevan Suomen ja Venäjän välisessä aallokossa vähät välittäen kotimaan köyhyyden ja rikkauden ja vajanaisen demokratian luomista kuiluista. Näiden kirskuvien railojen yli Verna ja Elias rakastuvat. Verna, naisasialiik keestä innostunut orpo taiteilijasielu, ja Elias, sydämensä sosialismille omistava nuorukainen. Ympärillään kamppailevat suomalaiset taiteilijat vastassaan venäläiset juonittelijat. Tästä rakkaudesta kertoo Momentum 1900 musikaali. Olkaa hyvät. JosP.S.Atte Edelfelt ja Axu Gallen-Kallela yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa kertoisivat maailmannäyttelyssä tarinoita Suomesta nyt 2020-luvulla, mikä olisi heidän suuri pääkertomuksensa? Arvataanpa. Teemoja riittää kyllä. Tämän päivän uusnationalistit haikailevat siihen menneeseen, jota meillä ei koskaan ollutkaan. Se tuskin taiteilijoitamme kiinnostaisi. Vain tulevaisuus kelpaa näkijöille. Mistä siis uusi Suomi-kertomus maailmannäyttelyn paviljonkiin? Sisällissodan jälkeen Suomen 1900-luvun historian voi nähdä tarinana, jossa puolueet ja poliittiset ryhmät erimielisyyksistä huolimatta jatkuvasti kurkotteli vat yhteiskunnallisten railojen yli. Se oli kompromissien vuosisata, jonka paras hedelmä lienee suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siitä!
Smeds,Lähteitä:K. 1996. Helsingfors – Paris: Finland på världsutställningarna 1851–1900. Svenska litteratursällskapet i Finland. Finska Historiska Samfundet. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. (toim.) Itha O’Neill. 2014. Beda Stjernschantz: Ristikkoportin takana. Helsinki: Syrjämaa,SKS.T.Edistyksen luvattu maailma: Edistysusko maailmannäyttelyissä 1851–1915x
P
POHJOISESSA, yli kahdentuhannen kilometrin päässä Pariisista, sijaitsee kaupunki, jonka tiekyltit on kirjoitettu kolmella kielellä: ylinnä venäjäksi, keskellä suomeksi ja alimpana ruotsiksi. Venäjän pieni autono minen suuriruhtinaskunta nimeltä Suomi ja kaupunki nimeltä Helsinki. Sen asukkaita jakavat kieleen liittyvät poliittiset kiistat ja niiden takana yhä syvenevät yhteiskuntaluokkien väliset railot: porvarit, aristokraatit ja ylempi keskiluokka puhuvat lähes poikkeuksetta ruotsia ja työläiset, suurin osa väestöstä, suomea. Katua astelee taidemaalari Albert Edelfelt. Hän ei voi sietää noita kiistoja, sillä hän tietää, että Venäjä seuraa niitä mielellään. Riitelevä kansa on heikompi vastus suurval lan Väsyneenpyrkimyksille.näköiset ihmiset kävelevät vastaan. Suomi ei ole mikään ilon ja räiskyvän kulttuurin keidas. Samat naamat juoruavat myrskyistä vesilaseissa, vaikka on oikeitakin ongelmia. Helmikuun manifesti vei viimei setkin mehut. Silti Edelfelt aistii lähestyvässä uudessa vuosisadassa poikkeuksellisen värinän. Edelfelt on kuullut vihiä: Suomi voisi saada vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn oman paviljongin. Venäjän osaston alaisuuteen, mutta oman kuitenkin, omalle taiteelle ja kulttuurille. Tässä on tilaisuus, momentum. Keväälle 1900 Pariisiin odotetaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Koko maailmaa. Sinne olisi lähetettävä yhte näinen kuva itse pärjäävästä Suomen kansasta, joka on erillinen Venäjästä. Näytettävä kaikille, että Suomella on säilyttämisen arvoinen kulttuuri. Ja se tehdään. Paviljonkirakennusta varten järjestetään suunnittelukilpailu, jonka voittavat visionäärinen arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen. Kirjeet ja sähkeet sinkoilevat Pariisista Suomeen monta kertaa päivässä. Junat ryskyttävät taideteokset kyydis sään. Visionäärien lisäksi tarvitaan toteuttajat: mukaan lähtee leveää murretta puhuva työmiesporukka puukot vöillä rakentamaan paviljonkia. Edelfelt orkestroi koko touhua ruotsiksi. Kirjava sakki, samassa veneessä. Olisi tyhmyyttä olla ottamatta kaikkia mukaan.
IIRIS SYRJÄ
muuttaaViekkausmaailmaa
KaikkiihmeetmaailmanYYKSI vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn ihmeistä oli sen kokonaiskävijämäärä – yli 50 miljoonaa ihmistä. Spektaakkelia varten Pariisiin rakennettiin paitsi metro, myös koko kaupungin halki liikkuva moottoroitu jalka käytävä, jossa saattoi vain seistä ja antaa ohi pyyhkivän maiseman hivellä silmiä. Yksi suurista vetonauloista oli Globe Celeste, taivaankantta esittävä 40-metrinen valaistu pallo, jonka päälle pystyi kiipeämään. Hissit veivät syvälle maan alle katakombeihin, ja konegalleri assa jyskyttivät uusimmat apparaatit. Keskelle Pariisin katuvilinää oli rakennettu oikean näköinen laiva, jonne saattoi nousta ja kokea matkan Välimerellä: koneisto keinutti laivaa, sähkövalaistus loi auringonlaskut ja nousut, vettä roiskutettiin, tuulta puhallettiin ja orkeste ri soitti eri etappien paikallisia sävelmiä. Ihmeet purettiin näyttelyn jälkeen. Väliaikaisuus ja het kellisyys lisäsi ihmisten tunnetta ainutkertaisuudesta ja ennen kaikkea oli osoitus jatkuvasta, nopeasta kehityk sestä. Samalla kaikesta tuli nopeasti vanhaa – kaikesta tuli kulutusta. Vuoden 1889 maailmannäyttelyyn rakennetun Eiffelin torninkin oli alun perin tarkoitus olla pystyssä vain 20 vuoden ajan. Ihminen kun pystyisi kohta jo korkeampaan ja hienompaan. Uuden vuosisadan syntyhetkillä ihmisen usko edis tykseensä oli ylimmillään. Vääjäämättömästi kohti parempaa kehittyvän neroutensa siivin ihminen uskoi pääsevänsä luonnon, kaiken yläpuolelle. Lehdissä kirjoitettiin vilpittömän innostuneesti, että sähkövalon takia ihmisen ei tarvitse enää alistua vuorokauden rytmiin. Ihminen saattoi määrätä tahdin. Ja vaikka sa maan aikaan maailmannäyttelyssä oli esillä esimerkiksi uusinta aseteollisuutta, vuoden 1900 Pariisi oli innostu neen tulevaisuususkon karnevaali. Tulevaisuuden, jossa ihmisen järjen valo ulottuisi kaikkialle. IIRIS SYRJÄ Syrjämaa,Lähteet: T. 2007. Edistyksen luvattu maailma: edistysusko maailmannäyttelyissä 1851–1915. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
M
Sammuta sinä, minä sytytän MOMENTUM 1900 on muutakin kuin musikaali. Heikki Salon ja Sirkku Peltolan yhdessä kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä historiateos koostuu siitä, mikä on tutkittua tietoa todellisista tapahtumista tai taideteosten yksityiskohdista, mutta myös siitä, mikä on faktojen runollista tulkintaa ja fiktiota. Tekijöiden intensiivinen syventyminen kuvaamaansa aikakauteen ja sen taiteeseen näkyy näyttämöllä esimerkiksi kohtauksessa, jossa ruhtinas Tenishev tutustuu Suomen keskeneräiseen pa viljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä. Ruhtinas kysyy, miksi suomalaiset rakentavat takkaa. Takka on kaunis ja suuri, ja siinä tulevat leiskumaan mahtavat liekit. Samanlaiset kiemur televat Axel Gallénin Liekki-ryijyssä, jonka Tenishev tuomitsee kauniiksi, mutta tarpeettomaksi pröystäilyksi. Salon ja Peltolan kirjoittama Tenishev ohittaa olankohautuksella yhden paviljongin tärkeimmistä viesteistä. Vallanpitäjiä edustava ruhtinas on sokea suhteessa keinoihin, joita suomalainen taide käyttää ajaakseen Suomen Tutkijan-asiaa.jarunoilijanoivallusta, myöhempien aikojen taiteili jakollegojen lukutaitoa, on ollut se havainto, että myös Pariisin paviljongin kaakeloitu takka ja Liekki-ryijy ovat voineet kantaa piilopoliittista merkitystä. Momentum 1900 ei nosta takkaa tai ryijyä kohtauksen puheenaiheeksi sattumalta, vaan siksi, että musikaalin tekijät ovat oivaltaneet mahdollisen, eri taidelajien jakaman yhteisen viestin. Voitaisiin puhua myös aikakauden koodin tunnistamisesta tai avaimen löytämisestä. Heikki Salo on nostanut kohtauksessa kuultavaan lauluun Juhani Ahon pienen kertomuksen otsikon. Lastu nimeltä ”Sammuta sinä, minä sytytän” on julkaistu maailmannäyttelyn vuonna 1900 ja sii nä pimeyden peikko kulkee pohjoisessa maassa sammuttamassa tulia talosta taloon. Peikkoa seuraa kuitenkin sitkeä valon haltija, Suomen suojelija, joka aamun kajastukseen asti aina sytyttää sammuneet tulet uudestaan. Peikko puhaltaa puhaltamistaan, ”Mutta kuta enemmän hän puhalsi ja puuskutti, sitä ylemmä tuli takassa yltyi, sitä enemmän liekki liedessä loimotti. Eikä vaan hankiin heloittanut eikä vaan puita punannut – ylös taivaalle loimo lakeisesta yleni ja liehtui tuli kaukaisiin kyliin, valo vieraille Taidemaille”.muuttaa maailmaa. Momentum 1900 kuvaa vuotta, jolloin kotimaisen taiteen ja suomalaisten taiteilijoiden liikkeelle sysäämä kansallismielinen energia on saavuttanut pysäyttämättömän pis teen. Venäläistämisvuodet ovat alkaneet, mutta niin myös Suomen suojeleminen ja erityisesti taiteen avulla. Kun joku mahdollisuus sammuu, taide sytyttää valon uudestaan. Salon ja Peltolan oivallus maailmannäyttelyssä esiteltyjen sisustusyksityiskohtien merkityksellisyydestä synnyttää paitsi draamallista tapahtumista näyttämöllä, myös väitteen. Suomen taiteen kultakautta kannat taa edelleen tutkia, lajista toiseen liukuen, teoksia rinnakkain opiskellen ja uudelleen tulkiten. SUUTELA
HANNA
hyvinMakaronityksinkertaisessa muodossa ála Ville Vallgren Made uivassa muodossa - Ville madekeittoVallgrenin Kala pannaan isoon emalipataan ja mukaan kuorittuja perunoita, pyöreitä sipuleita, varsin runsaasti persilijaa sekä ruohosipulia, jota olemme kesällä kuivattaneet. Sitten suurustetaan tilkkasella maitoa, pannaan sekaan pari kolme voilla siveltyä hapanleipäviipaletta ja suolataan Tätäsopivasti.keittoa minä syön kovin mieluusti helmikuisin ja juon sen päälle pari lasillista karviaisviiniä.
Makaronitangot keitetään vedessä. Kun ne ovat sopivasti pehmenneet, lisätään suola. Matalalle lämpimälle lautaselle sivellään voita, sen päälle laitetaan kuumat makaroonit, joista vesi on siilattu pois. Sitten päälle ripotellaan juustoraastetta - kotimaista sveitsinjuustoa - ja käännellään kahvelilla. Samaiseen reseptiin voi lisätä myös paistin kastiketta, sieniä tai (Muttatomaatteja.muistakaa että meidän pitää olla tarkkoja, ettemme koskaan jatkaisi kastikkeita jauhoilla. Juuri nuo sakeat liisterikastikkeet, joita näen joka paikassa, aiheuttavat meille ilkeän Huom.mahakatarrin.)Italialaiset pitävät tätä menetelmää kaikkein hienoimpana, mutta maitoa he eivät tunne. Enkä minäkään, herra sitä varjelkoon! Vaikka en italialainen olekaan, mutta väitän kylläkin, että minulla on hyvä maku. Suuvärkkini ei hyväksy uunissa laitettua makaroonilaatikkoa munineen, maitoineen ja kaikkinaisine kardemumman kaltaisine pirullisuuksineen.
Heikki Salon, Sirkku Peltolan ja Eeva Kontun vuosilukuteokset
Viita 1949 (2016), Tytöt 1918 (2018) ja Momentum 1900 (2022) muodostavat sarjan, jota yhdistää teosten ydintyöryhmä: Heikki Salo, Sirkku Peltola ja säveltäjä Eeva Kontu. Monet TTT:ssä ensiesityksensä saaneiden teosten muistakin tekijöistä on koonnut jo koko sarjan, heihin kuuluvat esimerkiksi lavastaja Hannu Lindholm, valosuunnittelija Eero Auvinen sekä useat näyttelijät. Heikki Salon näytelmässä Viita 1949 ollaan tarkan aineiston avulla määritellyssä hetkessä keskellä kirjailija Lauri Viidan elämänkulkua. Olennaista vuodessa 1949 ei tarinassa kuitenkaan ole se, mitä tuona vuonna maailmanhistoriallisesti tapahtui, vaan se, miten aika vuonna 1949 alkaa poukkoilla kirjailijan mielessä. Teoksessa kuvattu sairas tuminen esitetään myös sitä kautta, miten aika poikkeaa ulkopuolel leen, välillä Kukunorin ja Kalaharin todellisuuteen, välillä muistoihin, historiaan tai fiktioon. Vuosi 1949 on ja ei ole hetki historiassa, se on jonkinlainen madonreikä, josta pääsee myös muihin ulottuvuuksiin. Pispalalaisia sisällissotatraumoja sivutessaan teos jätti tekijöittensä mieliin kysymyksen, mistä suomalaisten jakautuminen punaisiin ja valkoisiin oli alkanut.
Sirkku Peltolan käsikirjoittama Tytöt 1918 oli Anneli Kannon Veriruusut-romaanin musikaalisovitus, mutta myös sen ulkopuolelle Heikki Salon laululyriikoihin ja tarinan muutosten avaamiin paikallisiin taajuuksiin kurkottava uusi teksti. Tässä teoksessa, jota esitettiin sata vuotta sisällissodan jälkeen, yhtä kauan kuin sota kesti, otsikon vuosiluku merkitsi historian määrittelemää hetkeä teoksen henkilöhah mojen ja Suomen elämässä, tilannetta, jossa historia vyöryy yksilön halujen ja toiveiden ylitse. Tytöt 1918 oli merkittävä teos sisällissodan näyttämöllistämisten joukossa ja jopa paikallisen trauman purkamisen kannalta, mutta sekin jätti vastaamatta kysymyksen, missä vaiheessa Suomen kansan jakautuminen oli alkanut. Momentum 1900 ei viittaa varsinaisesti yhteen päivämäärän määrit telemään hetkeen yksilön tai kansakunnan historiassa. Momentum on liike-energian käsite, jota on sovellettu myös sotataidon ja pörssivaih teluiden kuvaamiseen. Tarkkaan ottaen momentum on hetken laatua kuvaava sana. Momentum sellainen hetki, jolloin huomataan, että alkanut liike on pysäyttämätön, sen suuntaa ei enää voi jarruttaa vaan se jatkaa väistämättä kulkuaan eteenpäin. Momentum 1900 punoo näyttämölle ihmiskohtaloiden verkoston, joka on luotu historian tarinoita, ideoita ja intressejä tietyssä ajassa ja pai kassa törmäyttäen. Vetovoimatekijät, sattumat ja inhimilliset tarpeet ja tunteet luovat fiktiivisen hetken, joka on tai ehkä oli se hetki, jolloin kehitys kansainvälisesti tunnustetuksi itsenäiseksi kansakunnaksi, kulttuuriksi ja valtioksi alkoi olla pysäyttämättömältä näyttävä suunta. Momentum 1900 osoittaa kuitenkin myös, että sama hetki saattoi olla myös se, jolloin sisäisen erilaisuuden ja suoranaisen eriarvoisuuden kysymykset alkoivat synnyttää uutta ajattelua, energiaa ja tapahtu makulkuja. Historia on kuin kaleidoskooppi, jonka kuvio muuttuu heti hetkeksi valmistuttuaan.
HANNA SUUTELA
Tony Sikström musiikinkapellimestari,sovitus
Tony Sikström on työskennellyt monipuolisesti teattereissa muusikkona, äänisuunnittelijana ja kapellimestarina kymmenen viime vuoden ajan. Töiden ohessa hän on kouluttautunut jatkuvasti teatteri musiikin ja äänisuunnittelun saralla ensin Tampereen ammattikorkea koulussa ja sitten Kansallisteatteri.SvenskaTeatteri,olleetviimeisimpiäTeatterikorkeakoulussa.TaideyliopistonSikströmintyönantajiaovatmm.TampereenTyöväenSuomenKomediateatteri,Teatern,ZodiakjaSuomen
Marko Hilpo on pianisti, kapellimes tari ja musiikin sovittaja. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa sekä Madridin Kuningatar Sofia-koulussa. Kansainvälisissä kilpailuissa palkittu Hilpo on esiintynyt sooloresitaalein, lied-pianistina ja kamarimuusik kona ympäri maailmaa ja useiden suomalaisten orkesterien solistina, sekä kansainvälisillä musiikki festivaaleilla. Hilpo on Suomen monipuolisimpia ja työllistetyimpiä pianisteja. Kapellimestarina hän on toiminut useissa Helsingin kaupunginteatterin musikaaleissa (mm. Billy Elliot, Vampyyrien tanssi, Myrskyluodon Maija, Kinky Boots, Pieni Merenneito) ja on tällä hetkellä Tampereen Teatterin Anastasiamusikaalin kapellimestarina. Lisäksi Marko Hilpo on sovittanut ja orkestroinut isoja orkesteriteoksia, kamarimusiikkia ja sovittanut musiikkia teattereille. Hän on koto naan niin kevyen kuin klassisenkin musiikin parissa.
Sirkku Peltola käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola on maamme merkittävimpiä näytelmäkirjailijoita ja ohjaajia. Hän on kirjoittanut vuodesta 1985 alkaen 32 näytel mätekstiä, joita on näytelty lähes kaikissa Suomen ammattiteatte reissa sekä lukuisissa harrastajate attereissa. Peltolan näytelmät ovat menestyneet myös kansainvälisesti. Näytelmiä on käännetty 15 kielelle ja ensi-iltoja ulkomaisissa ammatti teattereissa on useita kymmeniä. Peltola on itse ohjannut noin 100 näytelmää valtaosin omista teksteistään ja dramatisoinneistaan. Tampereen Työväen Teatterissa hän on ohjannut mm. neliosaisen teatrologian Suomen hevonen, Pieni raha, Ihmisellinen mies, Pässi, Koiran morsiamet ja Ikiliikkuja sekä musi kaalit Suruttomat, Patukkaooppera, Anna Liisa, Viita 1949 ja Tytöt 1918. Peltola on palkittu Lea-palkinnolla, Suomi-palkinnolla, Olavi Veistäjä -palkinnolla ja Pro Finlandialla. Heikki Salo käsikirjoitus, laululyriikat Heikki Salo on laululyyrikko, näytel mäkirjailija, muusikko ja kouluttaja. Sanataiteen moniammattilainen on tehnyt pitkän uran Miljoonasadeyhtyeen keulakuvana. Miljoonasade on vuodesta 1986 lähtien julkaissut 17 albumia, joista viimeisin on tänä vuonna ilmestynyt Askeleet kahdellePax de deux. Lisäksi Salo on julkaissut soololevyjä ja kirjoittanut tekstejä kymmenille eri artisteille ja säveltäjille. Hän on myös julkaissut ensimmäisen suomenkielisen oppaan laulujen kirjoittamiseen, (kahle) Kuningaslaji (Like 2006 ja päivitykset 2014, 2021). Heikki Salo on maan eturivin musikaa lisanoittaja ja tehnyt Sirkku Peltolan ja Eevan Kontun kanssa yhteistyössä jo musikaalit Viita 1949 ja Tytöt 1918. Hänet on palkittu töistään muun muassa Taiteen valtionpalkinnolla, kuudella Emma-patsaalla, Juha Vainio -säätiön kunniapalkinnolla, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla ja Reino Helismaa -palkinnolla.
Marko Hilpo jousikvartettisovitukset
Paavo Malmberg musiikin sovitus Paavo Malmberg toimii laaja-alai sesti muusikkona, musiikkituot tajana, säveltäjänä ja äänisuun nittelijana. Hänen työnsä jälkeä voi kuulla lukuisten suomalaisten artistien konserteissa ja levytuo tannoissa sekä useiden ulkomaisilla festivaaleilla palkittujen elokuvien musiikin sävellyksissä. Viime vuosina hän on työskennellyt eniten musiikkiteatterin parissa, mm. Tampereen Työväen Teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Svenska Teaternissa. Hän on valmistunut Hamlet(2018),töitäPaavomusiikkiteknologianSibelius-Akatemiastaaineryhmästä.MalmberginviimeisimpiäTTT:lläovatolleetTytöt1918Juhannustanssit(2019)ja(2020).
Petri Kauppinen koreografia Petri Kauppinen on oululainen tanssi- ja esitystaiteen moniosaaja sekä pidetty tanssinopettaja. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta tanssijan, koreografin tai ohjaajan rooleissa yli kymmenessä suomalaisessa ammatti teatterissa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat mm. Ulvova mylläri -musikaalin ohjaus ja koreografia Rovaniemen teatteriin syksyllä 2020 sekä Aina Bergrothin kirjoittama Tahto Oulun teatteriin syksyllä 2021. Parhaillaan Kauppisen koreografiaa nähdään Momentum -kantaesitysmusikaalin1900lisäksi mm. Oulun Teatterin Billy Elliot -tuotan nossa. Taiteilijan laajaa koreografista tuotantoa ovat esittäneet kymmenet tanssiryhmät ja tanssiteatterit Suomessa ja ulkomailla. Kauppinen työskentelee viidettä vuotta tanssin lehtorina Oulun esittävänäskettäintanssinopettajakoulutuksessaammattikorkeakoulunjaaloittiasiantuntijatehtävissävaltiontaiteentoimikunnassa.
Eeva Kontu sävellys, musiikin sovitus Eeva Kontu on säveltäjä ja kapellimestari. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa ja musiikkiteatteria muun muassa Lontoossa Royal Academy of Musicissa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2005 teatterin-palkintoKulttuurirahastonKontulletajaosakastuottavanKontusovituksiadokumenttimusiikkialisäksi(2020).(2016),Työväensävellyksiäsiikkiteatteriteoksessa.ylialoittanutteatterikapellimestarinaKontuontyöskennellytneljässäkymmenessämuKontunovatmm.TampereenTeatterinViita1949Tytöt1918(2018)jaHamletHänentöihinsälukeutuuelokuva-,kuunnelma-jasekärunsaastijamusiikkidramaturgioita.onmusiikkiteatteripalveluitaMDCompanynperusjataiteellinenjohtaja.onmyönnettySuomenOlaviVeistäjäensimmäisenämusiikkialalla.
Eero Auvinen valo-ja videosuunnittelu Eero Auvinen on työskennellyt TTT:ssä valosuunnittelijana ja valo-osaston esimiehenä vuodesta 2014. Auvinen on urallaan suunnitellut kiitettyjä teoksia myös mm. Tero Saarinen Companylle, Circus Cirkörille ja Savonlinnan Oopperajuhlille. Myös tamperelaisen Sorin Sirkuksen Joulushow’t ovat olleet Auvisen käsialaa yli 20 vuoden ajan. Luovan työnsä lisäksi Auvinen on työskennellyt festivaa lien, oopperan, baletin ja television tuotannoissa, sekä teknisenä suunnittelijana. Vuosina 2003–2011 Auvinen vastasi Tero Saarinen Companyn teknisestä tuotannosta yli 30 maassa. Vuonna 2017 Auvinen piti välivuoden TTT:stä ja työskenteli Cirque du Soleilin Stelar -tuotan nossa Andorrassa valosuunnittelijan assistenttina ja valo-operaattorina. Hänen viimeisimpiä töitään TTT:ssä ovat olleet Viita 1949 (2016), Tytöt 1918 (2018), The Nether (2018), Myrsky Juhannustanssit(2019),(2019), Hitler ja Blondi (2020) ja Hamlet (2020).
Hannu Lindholmin töitä elämän varrelta esittelee näyttely Suuren näyttämön lämpiössä.
Timo Saari on tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja. Hän on opiskellut mm. Oulun konservatoriossa tanssinopetta jaksi pääaineenaan kansantanssi ja Teatterikorkeakoulun tanssijan koulutusohjelmassa. Hänet on palkittu vuonna 2020 vuoden tans sintekijäksi Etnogaalassa. Saari on työskennellyt koreografina mm. Porin Teatterissa, Lahden kaupunginte atterissa, Hämeenlinnan Teatterissa ja viimeisimpänä Tampereen Työväen Teatterissa Sirkku Peltolan ohjaamassa näytelmässä Ikiliikkuja (2020). Tanssijana ja näyttelijänä Timo Saari työskenteli TTT:n musikaaleissa Tytöt 1918 (2018) ja Viulunsoittaja katolla (2017).
Soile Ojala tanssikapteeni, ensemble Soile Ojala on freelancer tanssija, koreografi ja esiintyjä. Hän on opis kellut Tukholman balettiakatemiassa. Ojala on työskennellyt lukuisissa mu sikaaleissa ja teatteriproduktioissa. Hän on toiminut tanssikapteenina ja ohjaajan assitenttina mm. Turun Kaupunginteatterin Cabaretmusikaalissa (2020), Åbo Svenska Teaternin Kalevalassa (2019) sekä tanssikapteenina ja koreografin assistenttina TTT:n musikaalissa Billy Elliot (2018) ja tanssikapteenina TTT:n musikaalissa Viulunsoittaja katolla (2017).
Tamperelainen Marjaana Mutanen on työskennellyt vuodesta 1991 lähtien aktiivisesti pukusuunnit telijana Suomen eri teattereissa. TTT:n vakituiseen taiteelliseen henkilökuntaan hänet kiinnitettiin vuonna 2006. Myös elokuvapukuja suunnitellut Mutanen vierailee edelleen suunnittelijana myös muissa taidelaitoksissa, kuten Suomen Kansallisoopperassa. Sirkku Peltolan kanssa tiet kohtasivat vuonna 1995. Lahden Kaupunginteatterissa syntyi kotimainen musikaali Kaunotar ja Hirviö. Yhteisiä produktioita on ker tynyt siitä lähtien; Momentum 1900 on 21. Lavastaja Hannu Lindholmin kanssa Marjaana Mutanen on visioinut TTT:lle 16 teosta. Heidän tiimityönsä, ”TTT:n haastavan Suuren näyttämön taitavasta visuaalisesta haltuunotosta”, palkittiin vuonna 2011 Pirkanmaan vuoden taidepalkinnolla.
Kalle Nytorp äänisuunnittelu Kalle Nytorp on työskennellyt äänen ja musiikin parissa lukuisissa eri tuotannoissa jo yli 20 vuoden ajan. Nytorp tunnnetaan erityisesti musikaalien äänisuunnittelijana. Hänen merkittävimpiä suunnit telutöitään Tampereen Työväen Teatterissa ovat Tytöt 1918 (2018), Billy Elliot (2019), Hamlet (2020), Viita 1949 (2016), Evita (2014), Chicago (2010) ja Vuonna 85 Remix (2009). Nytorp on palkittu Teatteritaiteen edistämispalkinnolla vuonna 2014 ja Eino Salmelaisen palkinnolla vuonna 2022 Iiris Syrjä käsikirjoitus- ja taustatyön assistentti Iiris Syrjä on kirjoittaja, kuvittaja ja dramaturgi. Syrjä on opiskellut Turun Taideakatemiassa käsikirjoittamista, Turun yliopistossa luovaa kirjoitta mista ja Englannissa lastenkirjan kuvittamista. Hän toimii dramaturgi na juuri muodostetussa kokeellisessa nukketeatteriryhmässä Trial and theatre, joka tulevassa ensimmäi sessä teoksessaan yhdistää nanofysiikkaa ja nukketeatteria. Syrjä on tutkinut Heikki Salon ja Sirkku Peltolan kanssa vuosisadan vaihteen taidetta, historiaa ja sen henkilöitä Momentum 1900 -musikaalia varten. Hän 2021).AurinkobalettiHuoneidenteatterinhänetopinnäytetyönsä.taustatutkimusprosessistakirjoittimyösSyksyllä2021nähtiinmyösimmersiivisensuurtuotannossakirja(AuraofPuppets,jaTehdasteatteri
Timo Saari ohjaajan assistentti
Hannu Lindholm lavastussuunnittelu Hannu Lindholm kuuluu Suomen eturivin lavastajiin. Hän on ollut kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1993. Lindholmin ja Sirkku Peltolan pitkän yhteistyön tuloksia ovat muun muassa musikaalit Suruttomat ja Tytöt 1918. Hänen tuotantoonsa mahtuu kellarinäyttämöillekin.ooppera-elämääVäliin1900kietoutuva1960-luvunkuvataiteellaHannuvaltionpalkinnolla.vuonnamusiikkijuhlilla.oopperajuhlillaKansallisoopperassa,teattereissammetutuksiHänentarkastellessajäänyttoriaanMoniavantgardea,menestyskomedioita,oopperaajadraamaa.suomalaiseenteatterihisviimevuosikymmeninäteospaljastuukintekijätietojaLindholmintyöksi.visuaalisuutensaontullutpaitsisuurissamerkittävissämyösSuomenSavonlinnansekäIlmajoenLindholmpalkittiin2003NäyttämötaiteenLindholminpolkualkoiTurunpiirustuskoulussalopussa.KuvataiteeseenmusikaaliMomentumonhänen208.lavastustyönsä.mahtui54vuottatyötäjaniinSuomensuurimmillejamusikaalilavoillekuin
Marjaana Mutanen suunnittelukampaustenpukusuunnittelu,jamaskien
Emilia Keskivinkka Verna Emilia Keskivinkka on opiskellut musiikkiteatteria fuusiorap-yhtyeessämusiikkiaKeskivinkkaterinnähtiinpahinJekyllmukanalaulupedagogiikkaan.erikoistuuSibelius-Akatemiassa,hetkelläammattikorkeakoulussa.TampereenTällähänopiskeleeTaideyliopistonjossahänpop/jazzlauluunjaHänonollutesimerkiksimusikaaleissa&Hyde(2020),Perjantaion(2019)jaRENT(2016).HänetmyösLahdenkaupunginteatmusikaalissaWaitress(2022).tekeemyösomaajatoimiitoisenavokalistinaFAIA.
Pauliina Saarinen Ellen Thesleff Pauliina Saarinen on näyttelijä ja laulaja. Hän valmistui Lahden musiikki- ja vuodenkeikkaillutTeatteritöidensäKesäteatterinhäntäKysyviimeisimpänä(2019)(2017),RockmusikaaleissajaKaupunginteatteriin2010.musiikkiteatterilinjaltadraamainstituutinvuonnaSaarinenkiinnitettiinTurunvuonna2019,siellähänonesiintynytmm.Tamara(2015),ofAges(2016),ViimeinenlaivaVarissuo(2018),AmeliéjaCabaret(2020)sekämusiikkinäytelmässäsiskoilta(2021).TurussaonnähtymyösSamppalinnanmusikaaleissa.lisäksiPauliinaonlaulajanayliviidentoistaajanerikokoonpanoissa.
Pihla Pohjolainen Beda Stjernschantz Pihla Pohjolainen valmistui Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmasta vuonna 2019, jonka jälkeen hän toimi kiinnitettynä näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa. Tällä hetkellä hän esiintyy Tampereen Työväen Teatterin musikaaleissa Kinky Boots (2020), Matilda (2021) ja Come from Away (2022). Hän on esiin tynyt myös Tampereen Teatterissa näytelmässä Anna Karenina (2018). Pohjolainen on toiminut myös ääni näyttelijänä lukuisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa.
ROOLEISSA
ROOLEISSA
Jussi-Pekka Parviainen Kustaa Jussi-Pekka Parviainen on valmistunut Tampereen Nätystä vuonna 2014. Hän on työskennellyt mm. Tampereen Teatterissa, Teatteri Vanha Jukossa, Teatteri Telakalla sekä Meriteatterissa. Parviainen on tullut nopeasti tunnetuksi paitsi näyttelijänä myös muusikkona yhtyeessä TampereellaM.Parviaisen viimeisimpiä töitä ovat olleet Teatteri Telakan ja Teatteri Vanhan Jukon Sunnuntai (2018) sekä TTT:n Billy Elliot (2018), Juhannustanssit (2019) ja Hamlet (2020).
Janne Kallioniemi Albert Edelfelt Janne Kallioniemi valmistui Tampereen NäyttelijäntyönYliopistonlaitokselta vuonna 1999. Ennen Tampereen Työväen Teatterin kiinnitystään vuonna 2006 hän työskenteli freelancerina ja Lahden kaupunginteatterissa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Neiti Julie (2019), Antigone (2019) sekä Sirkku Peltolan ohjaama Ikiliikkuja (2020). Musikaaleissa hän on esiintynyt mm. Patukkaooppera (2007), Anna-Liisa (2011), Prinsessa (2013) sekä Kuuma kesä 85 (2012 ja 2013). Kallioniemi on työskennellyt myös lyhytelokuvissa, tv-sarjoissa ja kuunnelmissa
Saska Pulkkinen Elias Saska Pulkkinen kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin vuon na 2017. Sitä ennen hän työskenteli mm. Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa ja Hämeenlinnan Teatterissa. Pulkkinen on tehnyt lukuisia elokuva- ja tv-töitä sekä työskennellyt ääni näyttelijänä. TTT:ssä hän on viime vuosina esiintynyt puhenäytelmissä Presidentti ja tyttö (2017), Tämä on ryöstö (2018) ja Koiran morsiamet (2019) sekä musikaaleissa Tytöt 1918 (2018) ja Poikabändi (2019). Hän tekee myös nimiroolin rock-mu sikaalissa Hamlet (2020).
Martti Suosalo Ville Vallgren Martti Suosalo on rakastettu näyttelijä, joka täyttää karismallaan niin elokuva- kuin teatterikatsomot. Hänet on palkittu Pro-Finlandia -mitalilla, kultaisella Venlalla sekä kolmella Jussi-palkinnolla. Suosalon viimeisimpiin teatteritöihin kuuluu Tampereen Työväen Teatterin ja Espoon LuolamiesnäytelmätKiviävuodestajayhteistuotantokaupunginteatterinVoiluoja!(2020)Helsinginkaupunginteatterin2002astiesitettytaskussasekämonologi-Parastaelämässä,jaPalvelija.
Petra Karjalainen Maria Tenisheva Petra Karjalainen on työskennellyt Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1997 ja vieraillut lukuisilla ammattinäyttämöillä mm. Tampereella ja Helsingissä. Hänellä on kautta uransa ollut draama- ja musikaalinäyttelijän työn lisäksi lukuisia tv- ja elokuvarooleja, ää ninäyttelijän töitä sekä operetti- ja oopperatehtäviä. TTT:llä Karjalainen on ollut mukana mm. musikaaleissa Suruttomat (2004), Tell me on a Sunday (2008), Chicago (2010), Tytöt 1918 (2018), Billy Elliot (2018), Matilda (2021) sekä viimeisimpänä Kansallisteatterin ja TTT:n yhteis tuotannossa Tunnit, viikot, kuukaudet (2021). Petra Karjalainen valmistui laulunopettajaksi Kööpenhaminan CVT-instituutista vuonna 2016.
ROOLEISSAROOLEISSA
Tatu Siivonen Hermanni Tatu Siivonen on käynyt Helsingin Teatterikorkeakoulun 1998–2002 ja siitä lähtien (SamppalinnanginteatterioopperaTeatteriesimerkiksimusikaalirooleissavahvaafreelance-näyttelijänä.työskennellytHänenbaritoniaanonkuultuympäriSuomea:Cabaret(Tampereen2008),Kolmenpennin(Lappeenrannankaupun2016),WestsidestoryKesäteatteri2010)
Marko Keskitalo Viktor Marko Keskitalo on työsken nellyt näyttelijänä lukuisissa suomalaisissa teattereissa, muun muassa Tampereen Teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja työt ovat kuljettaneet häntä aina Rovaniemeltä Kuopioon, Poriin, Seinäjoelle ja Vaasaan asti. Pyynikin Kesäteatterissa häneen on voinut törmätä jo useampana vuonna. Keskitalo on myös näytellyt TV-sarjoissa muun muassa Syke, Helsinki Syndrooma, Kaikki synnit, Pelastakaa Nyqvist ja Komisario Koskinen. KeskitalollaErikoisosaamisenaonstunt-työt.
Hiski Vihertörmä Akseli Gallen-Kallela Hiski Vihertörmä on valmistunut näyttelijäksi 2011 ja on työskennellyt sen jälkeen useissa teattereissa. Lahden kaupunginteatterissa hän näytteli useissa musikaaleissa, kuten West Side Story (2013) ja Sirkku Peltolan Patukkaoopperan tulkin nassa Kun tyttö on hyvä (2014). Vihertörmä on esiintynyt Tampereen Työväen Teatterissa muun muassa esityksissä Kinky Boots, Idiootit ympärilläni ja Punk. Juha-Matti Koskela Eliel Saarinen Juha-Matti Koskela on tehnyt useita musikaalirooleja Tampereen Työväen Teatterin produktioissa esim. Next to Normal (2012), The Addams Family (2013), Evita (2014), Cabaret (2016), Viita 1949 (2016), Tytöt 1918 (2018), Billy Elliot (2018) ja viimei simpänä Kinky Boots (2020). Muita hänen viimeaikaisia töitään TTT:llä ovat Juhannustanssit (2019), Jeppe Niilonpoika (2020) ja TTT-klubin näyttämöllä esitettävä Idiootit ympärilläni (2020).
ja We Will Rock You (Helsingin jäähalli 2021). Siivosen töihin kuuluu myös televisio- ja elokuvarooleja. Hän tuotti Kanneltaloon monologiesityk sen Hämärätunnin Romeo ja toimii siinä myös esiintyjänä. Tampereen Työväen Teatterissa hänet on nähty viimeksi vuonna 2002 Peter Panina.
Aimo Räsänen Ruhtinas Tenishev Aimo Räsänen on ollut kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin vuodesta 1995 ja tehnyt vierailuja myös muihin Suomen teattereihin. Teatteritöiden lisäksi hän on ollut mukana useissa elokuva- ja tv-tuotannoissa.
Petra Ahola Larissa Petra Ahola valmistui teatteritaiteen maisteriksi Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksiköstä vuonna 2009. Samana vuonna hänet kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin, jossa hänet on nähty esimerkiksi musikaaleissa Chicago (2010), Anna Liisa (2011), Viita 1949 (2016) ja Tytöt 1918 (2018).
Mika Honkanen Anders Jansson Mika Honkanen on ollut kiinnitettynä näyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1999. Hänet on urallaan nähty lukuisissa draama- ja musikaalitehtävissä, kuten musikaaleissa Oliver! (2001), Suruttomat (2004), Patukkaooppera (2007), Evita (2014), Addams Family (2013), Viita 1949 (2016), Billy Elliot (2018) ja Hamlet (2020) sekä teoksissa Scapinin kujeet (2000) ja Juhannustanssit (2019). Honkanen oli mukana kaikissa Vuonna 85 -musikaalin versioissa koko suosikkiteosten esityskauden ajan. Tällä hetkellä hän esiintyy mu sikaalissa Come from away (2022) ja TTT-klubin karaokeshow’ssa Ukkometsot (2021).
ROOLEISSA
Veera Tapanainen Ensemble Veera Tapanainen on näyttelijä ja muusikko. Hän valmistui vuonna 2017 Tampereen ammattikorkea koulusta musiikkiteatterin opinnoista ja on sen jälkeen työskennellyt freelancerina mm. Tampereen Teatterissa, Hämeenlinnan Uudessa Kesäteatterissa, Lahden kaupungin teatterissa ja kiinnitettynä Rauman eatterissa. Hänen viimeisimpiä musi kaalitöitään TTT:llä ovat Kilpakosijat (2016), Tamkin ja TTT:n yhteistuo tanto Spring Awakening (2017) ja Matilda (2021). Teatteritöiden ohella Tapanainen työskentelee ääninäyt telijänä ja muusikkona.
Santeri MäntyläHelinheimo Kasper Santeri Helinheimo Mäntylä on näyttelijä ja muusikko. Hän on työs kennellyt monipuolisesti teatterissa, elokuvissa, sarjoissa, mainoksissa ja musiikkivideoissa. Hänen eloku vatöitään ovat esimerkiksi Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (2017), Tarhapäivä (2019) ja Vuosisadan häät (2020). Tampereen Työväen Teatterissa hän on esiintynyt aiemmin Sirkku Peltolan ohjaamassa musikaalissa Viita 1949 (2016). Tällä hetkellä hänet voi nähdä Once-musikaalissa Helsingin Lilla Teaternissa.
Jasper Leppänen Ensemble Jasper Leppänen on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakoulu tuksesta valmistunut tamperelais syntyinen tenori. Tätä ennen hän on valmistunut laulajaksi ja trumpetis tiksi Tampereen konservatoriolta. Leppänen työskentelee laajasti sekä musikaaleissa että oopperaproduk tioissa Suomessa. Hän on osana Kansallisoopperan lisäkuoroa ja lau lanut viisi kautta myös Savonlinnan oopperajuhlakuorossa. Tampereen Työväen Teatterissa Leppänen on esiintynyt muun muassa musikaa leissa Cabaret ja Spring awakening. Kesällä 2021 Leppänen esiintyi muun muassa Rauma Festivon tuotan nossa Die Sieben Todsünden sekä Helsingin oopperakesän kantaesityk sessä The Box.
ENSEMBLE
Marissa Lattu Ensemble Marissa Lattu on näyttelijä ja musiikkiteatterialan freelancer. Hän valmistui Rock(Messukeskuson(2020-2022),KinkyMarissa2022.terinammattikorkeakoulunammattilaiseksimusiikkiteatterinTampereenmusiikkiteattutkinto-ohjelmastakeväälläTampereenTyöväenTeatterillaLattuonollutmukanaBoots-musikaalissajaaiemminhäntänähtyteoksissaMammaMia!2018)jaWeWillYou(Helsinginjäähalli2021).
Anne-Mari Alaspää Virginie Anne-Mari Alaspää kahvihuoneeseenviimeisinSivuhenkilöt-kollektiivissa,sirkustaMari(2021)NiilonpoikaontiinTyöväenjanäytelmissäjamusikaalissamm.erityisosaamistaan.laulu2015.TeatterikorkeakoulustavalmistuikeväälläTanssi,ilma-akrobatia,jafyysinenteatteriovathänenHänetonnähtyKotkanKaupunginteatterinViimeinenlaiva(2018)JyväskylänkaupunginteatterissaKatoavamaa(2015)Elämänmeno(2016).TampereenTeatteriinAlaspääkiinnitetvuonna2019,jonkajälkeenhänollutmukanaproduktioissaJeppe(2020),KaksipaaviajaNyotaimori(2021).Anne-AlaspääonmukanamyösjateatteriayhdistävässäjonkateosoliMunsiiveteimahdu(2019).
Ulla Paajanen Ensemble Ulla Paajanen opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa musiik kiteatteria. Hänen ensimmäinen teatterityönsä oli musikaalissaKaupunginteatterinValkeakoskenGrease-vuonna2016.Hän on esiintynyt myös showartistina ja solistina Kreikassa ja Thaimaassa. Keväällä 2022 Paajanen on mukana musikaalissa Songs for a New World.
Reetta Korhonen Ensemble Näyttelijä Reetta Korhosen ura alkoi musikaalista Saturday Night Fever (Uusi Iloinen Teatteri 2004). Tämän jälkeen hän on tehnyt töitä monipuolisesti esiintyvien alojen ammattilaisena eri teattereissa. Korhonen on esiintynyt mm. musikaaleissa High School Musical 1&2, (Helsingin Kaupunginteatteri 2008, 2009), Legally Blonde (Samppalinnan kesäteatteri 2011), Mamma mia! (Svenska Teatern 2015, Messukeskus 2018), Rock of ages (Turun Kaupunginteatteri 2015) ja We will rock you (Helsingin jäähalli 2021). Hänet on nähty myös taustalaulajana Uuden musiikin kilpailussa ja kahdesti Euroviisuissa. Korhonen on työskennellyt myös mainoksissa ja ääninäyttelijänä.
Nicolas Frimodig Swing Nicolas Frimodig opiskelee musiik kiteatteria Tampereen ammattikor keakoulussa. Hänen aiempia töitään ovat Kouvolan Teatterin Robin Hood (2016) sekä musikaalit Sydämeni laulu (2012) ja Katri Helena (2013), Aleksanterin teatterissa Famemusikaali (2018) sekä Juvenalian musiikkiteatterilinjan valmistama Pikku naisia -musikaali Sellosalissa vuonna 2019. Keväällä 2022 Frimodig on mukana musikaalissa Songs for a New World. Roope Myllyselkä Swing Roope Myllyselkä valmistui Tampereen lastenteatteriesityksissä.produktioissaonlavalla.jaoopperanonofyhteistyöhön,Tampere-talonpääsiteatteriin2022.musiikkiteatterilinjaltaammattikorkeakoulustakeväälläHäneninnostuksensasyttyijonuorena,kunhänesiintymäänyhteenlapsirooliinjaKomediateatterinmusikaaliinTheSoundMusic(2010).SenjälkeenhäntänähtyesimerkiksiTaikahuilu-lapsiroolissa(2011)TampereenKomediateatterinViimeaikoinaMyllyselkänähtykoulunjärjestämissäsekämuutamissa
Aleksi Aromaa Ensemble Aleksi Aromaa on teatterin ja musiikin ammattilainen. Hän on työskennellyt teattereissa yli kymmenen vuoden ajan ja tehnyt rooleja monipuolisesti eri tyylilajeissa. Vuosina 2017–2019 hän oli kiinnitettynä näyttelijänä Hämeenlinnan Teatterissa. Aromaan merkittävimpiä töitä ovat olleet Seitsemännen portaan enkeli (2012), Tänä iltana kaikki hyvin (2007), We Will Rock You (2021) sekä Kahvi mustana (2018). Laulajana ja muusikkona Aromaa on vaikuttanut pitkään ja tehnyt yhteistyötä eri bilebändien ja big bandien kanssa. Hän oli mukana tekemässä suosittua Local Voices -kollektiivin tuotanto sarjaa Hämeenlinnan Verkatehtaalle (2013–2015). Sähkö- ja kontra bassoa hän on soittanut teatterila vojen ja useiden levytysten lisäksi esimerkiksi Sir Elwoodin hiljaisissa väreissä ja tämän sisarprojektissa Sir Elwoodin vieraskirjassa.
Anssi Valikainen Ensemble Anssi Valikainen on valmistunut Lahden musiikkiteatterilinjalta.ammattikorkeakoulunHänet on nähty lukuisissa produktioissa ympäri Suomea, mm. Tampereen Teatterissa, Teatteri Imatrassa ja eri kesäteattereissa. Valikainen esiintyi myös Turun instrumentteja.(2021).ovattuoreimpiaJuice-elokuvassajaCabaret-musikaalissaKaupunginteatterin(2020)näytteliPenaPenninkilampea(2018).ValikaisenmusikaalitöitäTTT:lläBillyElliot(2018)jaMatildaHänmyössoittaauseitaeri
ENSEMBLESWING
Harry Laine Ensemble Harry Laine opiskelee musiikki teatteria Tampereen ammattikor keakoulussa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Loving madly (Tamk 2019), Spiraali (Tampereen Teatteri 2018) ja Joulun ihmemaa (Tamk ja Tampere-talo 2018). Aiemmin hän on opiskellut Saiffa Future Masters Project -katutanssin intensiivikou lutuksessa, opiskellut laulua Espoon musiikkiopiston pop/jazz-linja Ebelissä, ohjannut, kirjoittanut ja koreografioinut. Laine myös opettaa katutanssia, improvisaatiota ja ilmai sua lapsille. Tamkin opinnäyttees sään hän tutkii monialaisesti luovia metodeja näkökulmasta.pragmaattispsykologisesta