Kinky Boots -käsiohjelma

HARVEY FIERSTEIN – CYNDI LAUPER

Alkuperäiset Broadway-tuottajat DARYL ROTH

HALL LUFTIG

JAMES L. NEDERLANDER TERRY ALLEN KRAMER INDEPENDENT PRESENTERS NETWORK CJ E&M JAYNE BARON SHERMAN JUST FOR LAUGHS THEATRICALS / JUDITH ANN ABRAMS YASUHIRO KAWANA JANE BERGÉRE ALLA S. GORDON / ADAM S. GORDON KEN DAVENPORT HUNTER ARNOLD LUCY & PHIL SUAREZ BRYAN BANTRY RON FIERSTEIN & DORSEY REGAL JIM KERSTEAD / GREGORY RAE BB GROUP / CHRISTINA PAPAGJIKA MICHAEL DESANTI / PATRICK BAUGH BRIAN SMITH / TOM & CONNIE WALSH WARREN TREPP JUJAMACYN THEATRES

Käsikirjoitus

Musiikki ja laulujen sanat

HARVEY CYNDI FIERSTEIN LAUPER

Perustuu Miramaxin elokuvaan Kinky Boots.

Käsikirjoitus Geoff Deane ja Tim Firth.

Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International (Europe).

Suomenkielinen käännös Ohjaus Orkestraatio Vastaava kapellimestari Kapellimestari Koreografia Lavastussuunnittelu Pukusuunnittelu Valosuunnittelu Äänisuunnittelu Naamioinnin ja kampausten suunnittelu Ohjaajan ja koreografin assistentti Tuottaja Apulaistuottaja Taiteellisen suunnittelun tuotanto

KARI ARFFMAN, HANNA KAILA SAMUEL HARJANNE STEPHEN OREMUS EEVA KONTU JOONAS MIKKILÄ GUNILLA OLSSON-KARLSSON PETER AHLQVIST TUOMAS LAMPINEN WILLIAM ILES KAI POUTANEN HENRI KARJALAINEN JACK JOHANSSON ARJA AHRENS ELISE RICHT HARJANNE COMPANY LTD OY

Tekijänoikeuksia valvoo MTI Europe.

Helsingin kaupunginteatterin (HKT) tuotannon mukainen tuotanto, yhteistyössä Harjanne Company Ltd Oy, MD Company Oy Ltd ja Tampereen Työväen Teatteri.

Mukana myös Tampereen Ammattikorkeakoulu Ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä 24.9.2020 Suomenkielinen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterissa 30.8.2018.

Kantaesitys oli 4.4.2013 Broadwaylla Al Hirschfeld Theatressa New Yorkissa.

Esityksen kesto noin 2 t 30 min (sisältää väliajan).

ROOLEISSA

Charlie Price

PETRUS KÄHKÖNEN

Lola / Simon LAURI MIKKOLA

Nicola

ERIIKKA VÄLIAHDE

Lauren

PIHLA POHJOLAINEN

Don

HISKI GRÖNSTRAND

George

JYRKI MÄNTTÄRI

Pat

HANNA KAILA

Trish

LEENA ROUSTI

Nuori Charlie

TRISTAN LUMI / JERRY RANTA

Nuori Lola / Simon

EERO MAUNU / NIKLAS NORMIO

Herra Price

/ koditon mies / tehtaan työntekijä

JARI AHOLA

Simonin isä

/ lähetti / tehtaan työntekijä

ANTTI KEROSUO

Harry

/ tehtaan työntekijä

JUHA-MATTI KOSKELA

Richard Bailey

/ Huligaani / tehtaan työntekijä

PYRY KÄHKÖNEN

Tehtaan työntekijät

Enkelit

Tehtaan työntekijä

JACK JOHANSSON HENRI SARAJÄRVI ASBJØRN HAGEN NIKLAS RAUTEN JERO MÄKELÄINEN KONSTA REUTER

ALEKSI AROMAA Tehtaan työntekijä / Richard Bailey / Huligaani

SAMULI PAJUNEN Tehtaan työntekijä

SASKA PULKKINEN Tehtaan työntekijä

JUSSI LUKÁCS

Tehtaan työntekijä

VALTTERI AALTONEN Milan stage manager /tehtaan työntekijä

MARISSA LATTU

Tehtaan työntekijä

RIIKKA RIIKONEN Tehtaan työntekijä

KRISTIINA HAKOVIRTA Tehtaan työntekijä

VARALLA Charlie SAMULI PAJUNEN Lola / Simon NIKLAS RAUTEN Nuori Charlie NIKLAS NORMIO Harry JONAS SAARI Don JUHA-MATTI KOSKELA George ANTTI KEROSUO Lauren MARISSA LATTU Nicola RIIKKA RIIKONEN Pat ROOSA LEHTINEN

HEIDI A. KIVIHARJU

Trish HEIDI A. KIVIHARJU

Tehtaan työntekijä

Enkelit JACK JOHANSSON

SANNI LEHTO

SASKA PULKKINEN

MUSIIKKI Musiikkituotanto Tuotantoassistentti Harjoituspianistit Elektronisten soitinten ohjelmointi Rytmilooppien ohjelmointi

MD COMPANY OY LTD IDA LEMMETTY JOONAS MIKKILÄ, MARKO HILPO PAAVO MALMBERG, JOONAS MIKKILÄ MONGO AALTONEN, MIKKO RENFORS

ORKESTERI Kapellimestari & Kosketinsoittimet 1 Rummut Basso Kitara 1 Kitara 2 Kosketinsoittimet 2 Puupuhaltimet Trumpetti Pasuuna Viulu Sello

JOONAS MIKKILÄ / EEVA KONTU TOMI HYTTINEN / VILLE HATANPÄÄ TEEMU BROMAN VARRE VARTIAINEN / VILLE PAAPPANEN JARMO NIKKU / JARI NIEMINEN TONY SIKSTRÖM / VILLE MYLLYKOSKI MATTI ORPANA / JOHANNES SALOMAA ANTERO SALONEN ILONA HEINONEN LAURA AIROLA RIIKKA LAMPINEN

”Kun sydämesi avaat, muuttuu maailmasi!”

Hyväksy toinen sellaisena kuin hän on. Pitäisi olla lähtökohtaisesti suhteellisen helppo tehtävä. Toisen ihmisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on, on helppoa – ellei tämä henkilö edusta juuri erilaisia arvoja kanssasi.

Erityisesti eri vähemmistöryhmät kuten seksuaaliset, aatteelliset tai vaikkapa uskonnolliset vähemmistöt ovat esimerkki ihmisistä, jotka enemmistön tulisi hyväksyä sellaisena kuin he ovat. Olisi hienoa, jos kukin meistä saisi olla oma itsensä ja elää elämäänsä ilman, että joutuu miettimään mitä tuo toinen saattaa minusta ajatella ja hyväksyykö hän minut. Onneksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on otettu isoja harppauksia asenteiden ja tasa-arvon puolesta.

Mutta koitahan hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet!

Siinä on jo paljon haastavampi tehtävä. Hyvä lukija, otapa ihan pieni hetki keskenäsi, ja mieti mitä itsensä hyväksyminen tarkoittaa. Mitä sinulle merkitsee itsesi hyväksyminen sellaisena kuin olet?

Se, että hyväksyisin itseni sellaisena kuin olen, vaatii ainakin minulta armoa itseäni kohtaan. Me olemme itsemme pahimpia kriitikoita. Tuomitsemme itseämme jatkuvasti, jopa huomaamattamme. Oli kyse sitten pienestä tai suuresta asiasta, meissä jokaisessa on todella paljon kauneutta – niin ulkoista kuin sisäistä. Miten voisimme nähdä koko elämän kirjon kauneutta, jos emme kykene näkemään omaamme?

Vastoinkäymisten jälkeen minäkuvamme värittyy helposti negatiivisilla ajatuksilla. Mutta voisiko vastoinkäymiset nähdä oppitunteina, jotka vahvistavat meitä ihmisinä entisestään?

Kuten Oscar Wilde sanoi: “Be yourself – everyone else is already taken”. Eli ole oma itsesi, kaikki muut roolit on jo viety.

Kinky Boots kertoo itsensä hyväksymisen tärkeydestä.

Rakastakaamme itseämme ja arvostakaamme itseämme. Me yksin voimme muuttaa omaa maailmaamme kohti parempaa. Uskalletaan olla sitä mitä ollaan ja ollaan sitä sydän ammollaan. Ja annetaan toisten tehdä samoin.

Kinky Bootsin tarina jatkuu Suomessa Helsingin vuoden 2018 tuotannon menestyksen jälkeen. Maailma tarvitsee hyvyyttä, rakkautta, ja positiivisuutta. Kinky Boots on sitä monelle jo jakanut ja tänä haastavana vuonna 2020, jolloin moni yritys, työpaikka ja yksilö on joutunut isojen haasteiden eteen, olen todella iloinen että musikaalin ilosanoma rohkaisee jälleen ihmisiä hyväksymään itsensä, ja uskomaan parempaan huomiseen.

Samuel Harjanne ohjaaja

Lolan kuuden askeleen ohjelma 1. Sä reilu oo 2. Käy koulusi

3. Hyväksy itses, niin sä

hyväksyt muut

4. Muista rakastaa 5. Usko itseesi

6. Kun sydämesi aukee,

muuttuu maailmasi

Peruukeista, höyhenistä ja unelmista – rajoja rikkovan viihde- ja taidemuodon maaginen lumous Nykymuotoisen suomalaisen dragin historia ulottuu noin puolen vuosisadan taakse, vaikka dragin juurten voi nähdä kurottavan yhtä kauas kuin kaiken näyttämötaiteen. Paljon riippuu dragin määritelmästä.

Kyse ei ole mistä tahansa miehistä mekoissa, mutta drag on niin taipuisa ja helmeilevä ilmiö, että tarkat rajanvedot ovat vaikeita. Dragin ytimessä on usein sukupuolella leikittelevä parodia, satiiri tai pastissi, mutta sukupuolirajan ylittäminen voi olla myös muunlainen taiteen tai viihteen väline.

Ensimmäiset koko illan dragshowt nähtiin Suomessa kesällä 1979. Siihen aikaan lehdistössä ilmiötä saatettiin kutsua ehkä ”lumppu-show’ksi”, ”transvestiitti-show’ksi” tai vaikkapa ”rättisouviksi”. Oletus tuohon aikaan oli, että kyseessä on miesten tekemä viihde, vaikka mukana oli silloinkin myös yksittäisiä naisia eli drag kingejä.

Jotta dragista saattoi tulla estradiviihdettä, piti olla esityspaikkoja. Ensimmäinen varsinainen homoravintola syntyi, kun Seta hankki osuuden Helsingin keskustassa sijaitsevasta ravintola Gambrinista vuonna 1984. Vaikka dragin historia limittyy yhteen homo-, lesbo- ja transyhteistöjen historian kanssa, on dragkulttuuri kulkenut pitkän matkan homobaareista kaiken kansan viihteeksi.

Dragin perinteisiin ovat vaikuttaneet myös elokuvat.

Undergroundelokuva Pink Flamingosin myötä kansainväliseen julkisuuteen nousi vuonna 1972 räävitön ja rehevä dragartisti Divine eli Harris Glenn Milstead Yhdysvalloista. Dragin kanssa flirttaili toinenkin kulttielokuva, The Rocky Horror Picture Show, vuonna 1975. Näiden jälkeen suosioon nousi ranskalainen

filmi Hullujen häkki, jonka Suomen ensi-ilta oli vuonna 1979. Elokuva taipui myös musikaaliksi Broadwaylle vuonna 1983. Toki osattiin sitä kotimaassakin. Kukapa ei muistaisi esimerkiksi Vesa-Matti Loirin luomaa Tyyne-hahmoa – tuota suorasukaista tv-kuuluttajaa, joka rakasti minihameita ja voimakasta meikkiä. Siitä, oliko Tyyne dragia, voi kuitenkin olla montaa mieltä.

Suomalaisen dragin ensimmäiset viisitoista vuotta olivat pioneerityötä. Laaja yleisö tarvitsi pitkän lämmittelyn, ja vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla miesten tekemästä dragista alkoi tulla valtavirtaa.

Ensimmäiset Miss Drag Queen -kisat pidettiin vuonna 1997 ja ravintola Don’t Tell Mamaan jonotettiin sisälle. Mainetta kotimaassa niittivät esiintyvät dragryhmät kuten Superdames ja LesBoys. Myös Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee aloittivat yhteisen matkansa 1990-luvun loppupuolella.

Uusi vuosituhat toi mukanaan uudenlaisia artisteja ja uusia tapoja tehdä dragia. Nykyään myös moni nainen voi olla drag, kuningatar voi olla king ja king voi olla queen. Dragkulttuuri on levinnyt turuille ja toreille ja teatteriin. Helsingin Kaupunginteatterissa Kevät on koittanut Hitlerille, Svenskanissa on oltu hullujen häkissä, Heinolassa ja Raumalla lainahöyhenissä. Vaikka dragkulttuuri on pirstaloitunut yhä pienemmiksi lajityypeiksi, on drag tullut jäädäkseen.

Se tarkoittaa jokaiselle artistille hieman eri asioita.

Myös katsojan tulkinnat vaihtelevat, ja sama show voi olla yhdelle kevyttä viihdettä, toinen voi pitää sitä loukkaavana ja kolmas saattaa nähdä esityksessä syvää poliittista satiiria.

Referaatti Tiia Forsströmin teoksesta Sinivalkoisissa höyhenissä: suomalainen drag. (Lähde: Aarnipuu (nyk. Forsström) Tiia, 2010; Sinivalkoisissa höyhenissä – suomalainen drag.

LIKE-kustannus. Referoinut Sini Salo.)

DRAG tarjoilee vastauksia vailla jääviä kysymyksiä ja synnyttää näennäistä hankaussähköä vastakohtien välille. Se myös leikittelee mysteereistä suurimmalla ja ilmeisimmällä: sukupuolella. Onko sillä loppujen lopuksi suurtakaan väliä.

DRAG QUEEN/KING Drag on taidemuoto, jossa henkilö muun muassa pukeutumisen avulla leikittelee sukupuolilla ja sukupuolirooleilla. Drag ei ole sama asia kuin transvestisuus, johon se usein sekoitetaan.

TRANSSUKUPUOLISUUS Transsukupuolisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta. Transsukupuolinen ihminen voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Transsukupuoliselle on tärkeää, että hänet kohdataan oikeassa sukupuolessaan, minkä vuoksi sukupuolen korjauksen sosiaaliset ja juridiset ulottuvuudet ovat myös tärkeitä.

Aiemmin on käytetty käsitettä transseksuaalisuus, joka on vanhentunut ja se voidaan kokea loukkaavana.

TRANSVESTISUUS tarkoittaa, että henkilöllä on tarve ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista (binääristä) sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty.

Transvestiitti on usein tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa eikä hänellä ole tarvetta juridisiin muutoksiin ja/tai lääketieteellisiin korjauksiin sukupuolen suhteen. Transvestiitille on tärkeää, että hänet kohdataan siinä sukupuolessa, jota hän kulloinkin ilmentää.

QUEER on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma ja ajattelumalli, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer voi olla myös identiteetti, joka tarkoittaa, ettei ihminen halua määrittää omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan. Käsite ei ole neutraali, vaan se voidaan kokea myös loukkaavana.

Lähde: Seta, Sateenkaarisanastoa https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/

LAULUT PRICE AND SON -TEEMA (Price and Son Theme) MITÄÄN KAUNIIMPAA EI OLLA VOI (The Most Beautiful Thing in the World) HYVÄKSY ITSESI (Take What You Got) OON LOLA (The Land of Lola) SEURAAVA SIIRTO (Step One) ON KORKO SEKSIKKÄIN (Sex is in the Heel) VÄÄRIEN JÄTKIEN LISTA (The History of Wrong Guys) KUIN POIKANSA EN OIS (Not My Father’s Son) HEI JEE! (Everybody Say Yeah) MITÄ NAINEN HALUAA (What a Women Wants) KEHÄSSÄ (In This Corner) SIELUKAS MIES (Soul of a Man) JÄÄNHÄN SYDÄMEES (Hold Me In Your Heart) SIITÄ SELVITÄÄN / OO SÄ (Raise You Up/Just Be)

©Musikaalin tekijänoikeuksia valvoo MTI Europa.

Musiikki ja sanat Cyndi Lauper. Suomenkielinen käännös Kari Arffman ja Hanna Kaila.

”Me kaikki jätämme palan itsestämme pimeyteen”

Popin jumalatar Cyndi Lauper ei ollut aikaisemmin tehnyt musiikkia musikaaleihin, mutta suuri rakkaus Broadwayn klassikoihin sai hänet tuottamaan sensaatiomaisen partituurin.

Kinky Bootsin parissa työskennellessäni sain ensi kertaa elämässäni mahdollisuuden hyödyntää kaikkia noita upeita ääniä, jotka opettivat minut aikanaan laulamaan. West Side Story oli minulle yksi silmät avaavimmista musikaaleista – siinä käytetyt jazz, pop sekä latinalaiset rytmit klassisilla juurilla tekivät kappaleista mieleenpainuvia, hauskoja, surullisia ja merkityksellisiä. Nuo kappaleet herättävät minussa aina syvän kunnioituksen.

Alkuvuodesta 2008 Harvey Fierstein soitti minulle ja kyseli kuulumisia. Euroopan kiertue oli juuri päättynyt, ja minulla oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sitä kuuluisaa vapaa-aikaa. ”Itseasiassa ei tässä kummempaa. Mitä sinulla olisi mielessä?”, kysyin Harveylta. Hän kertoi minulle kirjoittavansa Broadway-musikaalin käsikirjoitusta ja kysyi, olisinko minä kiinnostunut säveltämään musiikkia siihen.

Olin jo jonkun aikaa halunnut työskennellä Harveyn kanssa, joten vastasin myöntävästi. Hän kertoi, että mukana projektissa on myös Jerry Mitchell, jonka kanssa olin työskennellytkin jo aiemmin. Työnteko tällä kolmikolla kuulosti upealta, ja arvelin meistä tulevan loistotiimi kertomaan juuri tämä tarina.

Löysin musiikin samalla tavalla kuin parhaat maut löydetään ruoanlaitossa: hieman tätä ja pikkuisen tuota. Tulokulmani Kinky Bootsin musiikkiin oli myös hieman tätä, pikkuisen tuota sekä lapsuudessa minut laulamaan opettaneita rakkaita ääniä. Halusin tavoittaa Kinky Bootsia katsomaan tulleen yleisön. Halusin tehdä musiikkia, joka saisi heidät laulamaan ja nauramaan kuten minut lapsena. Mutta halusin tehdä kaiken tämän työn lapsena oppimallani tavalla, kaavalla, jolla olin tehnyt musiikkia koko ikäni – suloinen sekoitus poppia, rockia sekä tanssimusiikkia, joka tavoittaa Broadwayn yleisön. Halusin myös musiikin vastaavan sitä, mitä Harvey ja Jerry toivoivat.

En juurikaan tiennyt, kuinka musikaaleja tehdään.

Tietämättömyys pelasit minut varmasti paljolta, sillä ajattelin vain yksinkertaisesti tekeväni lauluja ystävilleni Harveylle ja Jerrylle. Aloittaessani työprosessin kuuntelin mahdollisimman paljon musiikkia ja esitin Harveylle luvattoman paljon kysymyksiä. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi kutsua minua Joan Grawfordin elokuvan mukaan ”Christinaksi” ja itseään ”Mommy Dearestiksi”. Kyselin Harveylta, mitä lainalaisuuksia pitää noudattaa, ja hän toisteli, ettei sellaisia ole.

Kysyin, voisinko säveltää eri tyylisiä kappaleita roolihenkilöille, sillä pääosat ovat niin erilaisia. Harvey sanoi, että anna mennä. Työ oli vapauttavaa.

Työskennellessäni kuuntelin äitini Broadway cast -tallenteita, joita olin kuunnellut lapsena ja joiden avulla opin aikoinaan laulamaan. Kuuntelin roolihahmoja ja imitoin heitä. Minä olin Mary Martin, Ezio Pinza, Bloody Mary (eräs lempiäänistäni laulaa) ja South Pasificin merimiehet. Olin myös My Fair Ladyn Rex Harrison, Julie Andrews ja Stanley Oliver.

Jo nelivuotiaana lauloin päivittäin King and I -musikaalin kaikki roolit. Lauloin laulamistani jopa siinä määrin, että eräänä päivänä isoäiti tuli ja otti levyn pienestä punaisesta soittimestani ja sanaakaan sanomatta vei sen mukanaan pois. Kunnes Funny Girlin ilmestyttyä hän antoi taas periksi.

Työ vei yhteensä neljä ja puoli vuotta. Aika meni nopeasti ja yhtä äkkiä seurasinkin jo rooleihin valittujen, upeiden näyttelijöiden laulu- ja tanssitreenejä. Katselin Jerryä työskentelemässä ja kokoamassa kaikkia palasia paikoilleen. Seurasin Harveyta tuomassa minulle uusia sivuja, joihin oli merkitty kaikki muutokset. Katselin ja kuuntelin Stephen Oremusin soittoa ja orkestrointia. Hän teki taikojansa. Kirjoitin muistiinpanoja. Minusta tuli osa tätä suurta kokonaisuutta. Ennakkonäytöksissä katselin musikaalia parven rapuilta tai orkesterin takaa ja tein muistiinpanoja. Aloin tuntea itseni teatterirotaksi, joka aina nuuski, katseli ja kuunteli pimeässä. Silloin ymmärsin, että laulut pitää hienosäätää jokaiselle esiintyjälle erikseen. Roolitus oli niin loistava, etten voinut olla rakastumatta näihin lahjakkaisiin näyttelijöihin. Laulujen piti istua täydellisesti esittäjilleen.

Aivan kuten hyvä kenkä istuu käyttäjälleen.

Tämä projekti opetti minulle valtavasti. Tuntuu kuin olisin ollut osa maailman suurinta bändiä. Opin rakastamaan elämää ja kaikkia ihmisiä Broadwayshown takana. Luulen, että me kaikki jätämme palan itsestämme pimeyteen. Ehkä siksi näyttämölle jää haamuvalo, kun kaikki ovat lähteneet. Se kertoo, miten paljon sielukkuutta teatteri kätkee sisälleen.

Harvey näytti minulle tuon valon. Lopulta me teimme kaiken sen, mitä toivoimme. Saimme yleisön onnellisiksi.

Kirjoittanut: Cyndi Lauper Kinky Bootsin alkuperäisen tuotannon käsiohjelmaan 2012. Julkaistaan MTI:n ja HKT:n luvalla.

(Lähde Kinky Boots -käsiohjelma, Lontoo. Suom. Kati Mykkänen ja Sini Salo. 2018).

Harvey Fierstein KÄSIKIRJOITUS Yhdysvaltalainen Harvey Fierstein (s. 1952) on tunnettu sekä taitavana näyttelijänä että käsikirjoittajana. Uransa alussa Fierstein esiintyi myös stand up -koomikkona ja dragtaiteilijana. Broadwayn yleisö muistaa hänet roolistaan Edna Turnbladina musikaalissa Hairspray vuodelta 2003. Fiersteinin kynästä ovat syntyneet myös näytelmät Safe Sex, Torch Song Trilogy, Spookhouse ja Legs Diamond. Näytelmä The Torch Song Trilogy (suom.

Surumielisten laulujen trilogia) on omaelämäkerrallinen, sillä Fierstein aloitti esiintymisen drag queenina manhattanilaisissa klubeissa jo viisitoistavuotiaana.

Näytelmälle myönnettiin parhaan näytelmän ja parhaan näyttelijän Tony-palkinnot. Lisäksi näytelmä voitti kaksi Drama Desk -palkintoa. Harvey Fierstein on esiintynyt myös lukuisissa elokuvissa kuten Torch Song Trilogy, Woody Allenin Bullets Over Broadway (suom. Luotisade Broadwaylla), Mrs. Doubtfire, Independence Day ja ollut lukijana dokumenttielokuvassa The Times of Harvey Milk, josta hän sai Emmy-palkinnon. Hänen menestynein tekstinsä on La Cage aux Folles (suom. Lintuhäkki).

Cyndi Lauper

MUSIIKKI JA LAULUJEN SANAT Yhdysvaltalainen Cyndi Lauper (s. 1953) tunnetaan säveltäjänä, laulajana, näyttelijänä sekä tuottajana.

Hän tuli tunnetuksi vuonna 1983 suursuosioon nousseen levyn She’s So Unusual myötä. Albumi yhdisteli monipuolisesti sekä poppia että rockia ja sisälsi hitit Girls Just Wanna Have Fun sekä Time After Time. Lauper voitti albumillaan parhaan uuden tulokkaan Grammypalkinnon. Albumia myytiin yhteensä yli 16 miljoonaa kappaletta. Myös Lauperin toinen levy True Colors niitti menestystä ja albumia myytiin kaikkiaan yli 12 miljoonaa kappaletta. Lauper on loistanut myös näyttelijänä ja hän voittikin vuonna 1995 Emmy-palkinnon esiintymisestään sarjassa Hulluna sinuun. Vuoden 1996 julkaistulla Sisters Of Avalon -albumillaan Lauper herätti keskustelua seksuaalivähemmistöjä koskevilla aiheillaan. Kappaleissa Ballad of Cleo and Joe dragartisti kertoi kaksoiselämästään ja kappale You Don’t Know kertoi kaapista tulemisen haasteista. Cindy Lauperia ei turhaan tituleerata popin kuningattareksi, sillä hän on myynyt yhteensä yli 50 miljoonaa studioalbumia ja ollut Grammy-ehdokkaana peräti 14 kertaa uransa aikana. Kinky Boots oli hänen ensimmäinen musikaalisävellyksensä, jonka työstämiseen meni kaikkiaan 4,5 vuotta.

SUUNNITTELIJAT KARI ARFFMAN suomentaja

SAMUEL HARJANNE ohjaaja

Kari Arffman on Helsingin Kaupunginteatterin johtaja, joka on suomentanut useita musikaaleja ja näytelmiä kuten esimerkiksi Shrek, Jekyll ja Hyde sekä Herrasmieshuijarit.

Samuel Harjanne on alle vuosikymmenessä kohonnut Suomen kysytyimpien musikaaliohjaajien joukkoon. Itsekin aiemmin musikaalirooleja tehnyt Harjanne on opiskellut musikaaliohjaamista Lontoossa (The Guildford School of Acting). TTT:lle hän on ohjannut teokset Spring Awakening (2017) ja Billy Elliot (2018). Harjanne ohjasi Kinky Bootsin suomalaisen kantaesityksen Helsingin Kaupunginteatteriin vuonna 2018 ja hänen muita ohjauksiaan HKT:lle ovat myös Pieni merenneito (2019) ja Päiväni murmelina (2020).

Kansainvälisiin ohjauksiin lukeutuvat mm. Les Misérables (2017), 9 TO 5 (2018), ja Spring Awakening (2018). Samuel perusti musikaalien taiteelliseen suunnitteluun keskittyvän Harjanne Companyn vuonna 2019. Tulevaisuudessa Harjanne tulee ohjaamaan TTT:lle musikaalit Matilda ja Come From Away.

HANNA KAILA suomentaja Hanna Kaila on näyttelijä, laulaja ja kääntäjä, joka on esiintynyt useissa musikaaleissa, äänityöskennellyt ja dubannut animaatioita. Hanna Kaila tekee laulukäännöksiä ja hän on suomentanut lauluja mm. musikaaleihin Pieni merenneito ja Päiväni murmelina. Hanna Kaila on Kinky Bootsin suomentaja ja hänen aiempia käännöstöitään ovat olleet mm. Rimakauhua rakkaudessa (HKT 2005, salanimellä Hannu Leivo yhdessä Pauliina Kiurun kanssa) ja Kolme pientä porsasta (KOKO-teatteri 2014 yhdessä Samuel Harjanteen kanssa). Hanna Kailan laulukäännöksiä kuultiin TTT:llä musikaalissa Viulunsoittaja katolla (2017).

Tällä kaudella hän esiintyy Kinky Bootsin lisäksi musikaaleissa Menopaussi ja Piilolääkäri Helsingissä.

www.samuelharjanne.com

JOONAS MIKKILÄ kapellimestari Joonas Mikkilä työskentelee teatterikapellimestarina ja pianistina. Opiskeltuaan mm Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa sekä Sibelius-Akatemiassa Mikkilä on sovittanut ja orkestroinut musiikkia useisiin teatteriteoksiin. Mikkilän viimeisimpiä töitä TTT:llä ovat olleet musikaalit Viulunsoittaja katolla (2017), Tytöt 1918 (2018), Billy Elliot (2018) ja rock-musikaali Hamlet (2020) sekä monipuolisesta musiikkimaailmastaan kiitosta saanut Juhannustanssit (2019).

EEVA KONTU vastaava kapellimestari

TUOMAS LAMPINEN pukusuunnittelija

Eeva Kontu on opiskellut musiikkiteatteria Lontoossa (Royal Academy of Music) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa, orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuskeskuksessa sekä jazzmusiikkia Metropoliassa.

Vuonna 2005 teatterikapellimestarina aloittanut Kontu on työskennellyt yli 40 musiikkiteatteriteoksessa. Kontun sävellyksiä ovat mm. Tampereen Työväen Teatterin Tytöt 1918 (TTT 2018), sekä musiikkinäytelmä Viita 1949 (TTT 2016). Hänen töihinsä lukeutuu lisäksi elokuva-, kuunnelma- ja dokumenttimusiikkia sekä runsaasti sovituksia ja musiikkidramaturgioita. Kontulle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinto ensimmäisenä musiikkiteatterin alalla.

Tuomas Lampinen on opiskellut vaatesuunnittelijaksi Taideteollisessa korkeakoulussa.

Hän on suunnitellut lavastuksia ja pukuja useisiin suuriin teattereihin kuten Suomen kansallisteatteriin ja Kansallisoopperaan. Lampisen aiempia musikaalitöitä ovat olleet mm. Turun kaupunginteatterin Tom of Finland (2017) sekä Tampereen Teatterin Cats(2017).

PETER AHLQVIST lavastaja Peter Ahlqvist on turkulainen lavastaja, joka 2013 näyttelijäksi valmistuttuaan on toiminut mm. lavastajana ja pukusuunnittelijana sekä peruukin- ja tarpeistontekijänä useissa teattereissa. Lavastuksia Ahlqvist on tehnyt mm Helsingin Kaupunginteatteriin, Turun Kaupunginteatteriin, Åbo Svenska Teaterniin ja Porin Teatteriin.

GUNILLA OLSSON-KARLSSON koreografi Gunilla Olsson-Karlsson on kansainvälisesti tunnettu koreografi, tanssija sekä opettaja. Hän on opiskellut tanssia Göteborgissa, New Yorkissa, Lontoossa sekä Pariisissa.

Hän on vieraillut säännöllisesti koreografina Göteborgin oopperassa, jossa hänen töitään ovat muun muassa Cats, My Fair Lady, Romeo & Julia, Guys and Dolls, Fame sekä Beauty and the Beast.

Näistä Cats, Fame sekä Beauty and the Beast on nähty myös Tukholmassa. Gunilla on työskennellyt myös Aleksanterin teatterissa musikaalissa Aladdin sekä Vaasan kaupunginteatterin musikaalissa Stop the World. Viimeisimpiin Gunillan töihin lukeutuvat menestysmusikaalit Kinky Boots (2018), ja Pieni merenneito (2019) Helsingin Kaupunginteatterissa.

Teatteritöiden lisäksi hän on työskennellyt lukuisissa tv-ohjelmissa, mainoksissa sekä muissa suurtuotannoissa eri puolilla pohjoismaita jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

WILLIAM ILES valosuunnittelu Teatteritaiteen maisteri William Iles opiskeli valosuunnittelijaksi Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella.

Valmistuttuaan vuonna 2007 hän työskenteli freelancerina ja vieraili muun muassa Turun Kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Kuopion Kaupunginteatterissa. Hän on lavastanut ja valaissut lukuisia tanssiteoksia, kuten Helsinki Dance Companyn Keijukaisneuvos Koon ja Aikuisten joulukalenterin. Hänet kiinnitettiin Helsingin Kaupungiteatteriin syksyllä 2010, ja hän on suunnittelut valot muun muassa musikaaleihin Viulunsoittaja katolla, Tohtori Zivago, Tarzan, Billy Elliot, Vampyyrien tanssi, Shrek, Kirka sekä Myrskyluodon Maija.

KAI POUTANEN äänisuunnittelu Kai Poutanen aloitti Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelevana äänimestarina 2018, ja on äänisuunnitellut hittimusikaalit Kinky Boots, Pieni merenneito sekä Päiväni murmelina. Tätä ennen hän työskenteli Lahden kaupunginteatterissa vuodesta 2002 lähtien. Lahdessa hänen äänisuunnitteluihinsa kuuluivat mm. musikaalit Housut pois, West Side Story, Hair, Chicago, Cabaret, Oliver!, Cats sekä näytelmät Puhdistus ja Täällä Pohjantähden alla. Poutanen on kouluttautunut Teatterikorkeakoulun äänen linjalla sekä Broadway Sound Master Class -kurssilla New Yorkissa. Hän työskentelee myös musiikkituottajana, pyörittää pienlevy-yhtiötä sekä toimii vierailevana luennoitsijana ja kurssinvetäjänä Teatterikorkeakoulussa.

HENRI KARJALAINEN naamioinnin ja kampausten suunnittelija Henri Karjalainen on Helsingin Kaupunginteatterin naamioinnin päällikkö, ja hän on työskennellyt HKT:ssä vuodesta 2001. Aiempaa teatterityökokemusta häneltä löytyy Svenska Teaternista. Teatterityön ohella hän on tehnyt parturi-kampaajan työtä liikkeessä sekä toiminut hiusalan opettajana Helsingin Palvelualojen oppilaitoksessa.

Vakinaistamisen jälkeen hän on tehnyt kampaaja-maskeeraajan töitä kokopäiväisesti HKT:ssä.

Hänen viimeisimpiä suunnittelutöitään ovat muun muassa Jemina – The Great American Show, Komisario Palmun erehdys, Om kärleken ja Ladykillers.

JACK JOHANSSON ohjaajan ja koreografin assistentti / Dance Captain Jack Johansson on ruotsalainen musikaalinäyttelijä ja tanssija, joka valmistui Göteborgin balettiakatemiasta 2016 pääaineenaan musiikkiteatteri.

Hän toimi apulaiskoreografina balettiakatemian Evitassa heti vuonna 2017. Johansson on ollut apulaiskoreografi myös Pienessä merenneidossa (HKT 2019) ja työskennellyt lukuisissa musikaalituotannoissa (kuten alkuperäinen Kinky Boots Helsingin Kaupunginteatterissa 2018) sekä televisiossa. Ruotsissa hän on toiminut paitsi tanssijana myös tuottajana, ohjaajana ja koreografina. Jack on ylpeä Harjanne Companyn työntekijä.

TEKNINEN TOTEUTUS Tekninen päällikkö MIKA LEHTINEN Järjestäjä MARKKU TURUNEN Näyttämömestari TIMO AHOLA Apulaisnäyttämömestari LASSE HILTUNEN Erikoistehostemestari ESA HEIKKINEN Nyrkkeilykoreografia OULA KITTI Kuiskaaja MARJA LAITALA Tarpeistonhoitaja JOHANNA HARJUNPÄÄ Pukijat KATRI INNANMAA, LEA EEROLA Kampaukset ja maskeeraus SARI RAUTION johdolla PEPINA GRANHOLM, EMMI PUUKKA, TYTTI VIRJO, HEIDI SAARINEN, KATJA HONKONEN, EIJA MIKKOLA Valo-operaattorit VILLE FINNILÄ/ SAMI RAUTANEVA / JUHA HAAPASALO Seuraajaheittimet SARA KIURU, TERO RAATIKAINEN, CARLOS PORTILLA Saliääni KALLE NYTORP, RAULI ROININEN Äänitekniikka PETRI KUHA / AFFE KÄKILEHTO/ TUOMAS LEPIKKÖ Teatteriteknikot MATTI KANERVO, MARKKU SAARI Näyttämömiehet TINO AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN, OLLI SALO, TUOMAS OITTINEN, OSMO NIEMINEN, LUCA VAPAAVUORI

LAVASTUKSEN VALMISTUS Helsingin kaupunginteatterin lavastamo TUOMAS ANTIKAISEN johdolla Lavastuksen siirto ja muutokset TTT:n lavastamo ja näyttämötekniikka AATU RANTASEN johdolla TARPEISTO Tarpeiston valmistus HKT:n tarpeisto Tarpeiston muokkaus ja muutokset TTT:n tarpeisto PUVUSTUKSEN VALMISTUS Helsingin kaupunginteatterin puvusto, puvuston päällikkö TIINA SIVOSEN ja NINA VIRKIN johdolla Puvustuksen muokkaus ja muutokset TTT:n puvusto EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla KAMPAUKSET JA MASKEERAUS Lolan ja Enkeleiden peruukkien kampaukset sekä maskeerauksen suunnittelu HENRI KARJALAISEN suunnitelmien pohjalta SARI RAUTIO KÄSIOHJELMA Käsiohjelman toimitus SARI ANDERSSON Käsiohjelman graafinen suunnittelu ja juliste ANNE SILLANAUKEE Valokuvat KARI SUNNARI Kiitokset MONGO AALTONEN, TONY SIKSTRÖM, JUKKA NYLUND, JASPER LEPPÄNEN, NIINA ALITALO

KAUPUNGIT 2020 Tampere Suomi

2019 St. Louis

2018 Helsinki Suomi

2012 Chicago 2015 Toronto 2017 US Tour 2014 US Tour

2013 Broadway

2016 Tokio 2016 Australian Tour

2018 UK Tour

2016 Soul

2016 Malmö 2015 West End

2017 Varsova

2017 Hampuri

2014 Soul 2017 Manila

ttt-teatteri.fi #kinkytampere