39 puolikas opiskelee suomea ja toinen ammatillista ainetta käytännössä. Malli toimii ryhmässä, jossa kaikki opiskelijat ovat maahanmuuttajataustaisia. Puolikkaan ryhmän opetusta voidaan järjestää esimerkiksi kahtena iltapäivänä viikossa parin tunnin ajan. Ryhmän puolittaminen auttaa myös käytännön työskentelyn hallintaa, sillä pienempää ryhmää on helpompi ohjeistaa ja valvoa, ja kouluttajalle jää sekä käytännön että teorian tunneilla enemmän aikaa kunkin opiskelijan yksilölliseen ohjaukseen. Esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoja opettavan ammatinkouluttajan näkemyksen mukaan suomen kielen opinnot olisi hyvä järjestää kahden ensimmäisen tutkinnonosan aikana, sillä niiden aikana opiskelijan on omaksuttava suurin osa alakohtaisesta sanastosta. Näissä tutkinnonosissa S2-opintoja voi olla esimerkiksi yhteensä 1−2 opintoviikkoa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa koko ryhmän yhteisinä teoriatunteina ja osa tandemopettajamallilla, jossa S2-opettaja osallistuu ammatinkouluttajan kanssa esimerkiksi keittiötyöskentelyyn ja auttaa opiskelijaa kielen haasteista selviytymisessä. Kun S2-kouluttaja työskentelee ammatinkouluttajan työparina keittiössä, hän pystyy suomen kielen teoriatunneilla ottamaan paremmin huomioon käytännön työskentelyssä vastaan tulevat kielelliset haasteet. Oulun Aikuiskoulutuksessa päädyttiin hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutuksessa (kokin osaamisala) henkilökohtaistamisten kautta kokeilemaan järjestämismallia, jossa puolet ryhmästä on kantaväestöön kuuluvia ja puolet maahanmuuttajataustaisia. Mallissa opiskelijat työskentelevät työpareina, jossa toinen opiskelija on maahanmuuttajataustainen ja toinen opiskelijoista suomea äidinkielenään puhuva. Kantaväestöön kuuluva opiskelija oppii esimerkiksi monikulttuurisessa yhteisössä toimimista ja maahanmuuttajataustainen taas lähinnä niitä erityispiirteitä, joita liittyy vallitsevaan kulttuuriin. Ammatinkouluttaja luonnehti kantasuomalaisen roolia ohjaavaksi. Ohjaamisen vastuun ottaminen vahvistaa kantaväestöön kuuluvan opiskelijan omaa oppimista ja osaamista. Maahanmuuttajataustainen opiskelija taas saa työparityöskentelyn kautta jatkuvaa yksilöllistä tukea opintoihinsa sekä aidon ja pitkäaikaisen kontaktin kantaväestöön, mikä osaltaan tukee opiskelijan integroitumista yhteiskuntaan. Ihannetilanteessa molemmat oppivat toisiltaan samoja asioita: monikulttuurisessa yhteisössä toimimista sekä sosiaalisia ja ryhmässä työskentelyn taitoja, jotka kaikki ovat ensiarvoisen tärkeää osaamista työmarkkinoilla. Koulutukses-
ta vastaavan kouluttajan on kuitenkin huomioitava, että asetelma ei saa muodostua taakaksi opiskelijoille tai opintojen etenemiselle ja käyttää opetuksessaan muitakin menetelmiä ja tuen muotoja. Työparin välille muodostuu parhaassa tapauksessa luottamuksellinen suhde, joka auttaa molempia oppimisessa. Etenkin heterogeenisissä ryhmissä on tarkkailtava, miten haastavaksi kunkin työparin työskentely muotoutuu, sillä esimerkiksi puutteet maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielitaidossa vaativat enemmän ponnisteluja hänen kanssaan työskentelevältä tai häntä ohjaavalta opiskelijalta. Työpareja voisikin tällaisessa mallissa vaihtaa aika ajoin. Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa kokemukset mallista olivat pääsääntöisesti hyviä. Kokemus sai miettimään, voisiko tätä toteutustapaa käyttää jatkossa systemaattisemmin koulutuksen järjestämisessä. Mikäli työparimallia ei ole mahdollista toteuttaa yhden opiskelijaryhmän sisäisenä, samaa käytäntöä voisi toteuttaa myös samaa alaa opiskelevien ryhmien välillä.
9.3 Suomen kielen opintojen sisällöt ammatillisessa koulutuksessa Suomen kielen osaamistavoitteet niin koulutukseen pyrkiessä, koulutuksen aikana kuin työelämässäkin vaihtelevat laajasti ammattialasta riippuen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ammattilainen työskentelee monipuolista suullista ja kirjallista viestinnällistä taitoa vaativissa tilanteissa. Ravintola-alalla työskentelevien on hallittava esimerkiksi suullisia vuorovaikutustilanteita (asiakaspalvelu), mutta toisaalta myös jonkin verran tekstitaitoja (menut, reseptit, ammattitaidon ylläpitäminen ja päivittäminen esimerkiksi ravitsemussuositusten osalta). Puhdistuspalvelualalla työskentelevän on kyettävä ymmärtämään esimerkiksi suullisia ja kirjallisia työohjeita ja palvelusopimuksia. Myös asiakaskohtaamisissa on osattava neuvoa ja opastaa tarpeen mukaan. Useimmiten ammattiopinnoissa käytettävä oppimateriaali (ja ylipäätään koko opetus) on laadittu äidinkielisille opiskelijoille. Selkokielisen ja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun oppimateriaalin määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, ja esimerkiksi hoivaja puhdistuspalvelualalle on julkaistu painettuja oppikirjoja (ks. esim. Kela ym. 2010, Sippola ym. 2014, Wilén 2012, Wilén ym. 2007). Erirahoitteisten kehittämishankkeiden kautta on syntynyt käyttökelpoista ja vapaasti saatavilla olevaa materiaalia, joista suurin osa on julkaistu myös verkossa. Monilla ammattialoilla on esimerkiksi